Ekosysteemipalvelut ja niiden

tuotteistaminen

Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Metsäekosysteemipalveluista

elinkeinoiksi –hankkeen loppuseminaari 6.11.2014

Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Esityksen sisältö

Tarve ekosysteemipalveluille - Kysyntä Ekosysteemit osana biotaloutta Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa,

yhteiskunnan näkökulma? Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut

huomioon? Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Mitkä ovat tuotteistamisen edellytykset?

Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta - Tarjonta Tunnistavatko metsänomistajat

ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä

ehdoin? Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita?

Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita Säätely ja markkinalähtöiset mekanismit Esimerkit Luonnonarvopankit

Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä

Horne, 2011

Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemipalvelut

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille

Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita

Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu

”Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron. pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua.”

Toukokuu 2014

Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma?

Monilla aineettomilla ja hinnattomilla hyödyillä on merkittävää arvoa ja niiden olemassaolo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin

yhteiskunnan kannalta palveluiden turvaaminen tärkeää

Julkinen ohjaus yksi keinoista, joilla palvelut turvataan

Joidenkin markkinattomien ekosysteemipalveluiden tapauksessa markkinoiden luominen täydentäisi julkista ohjausta

– kannustaa esimerkiksi maanomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi

– Vaihdanta markkinoilla mahdollista kuitenkin vain joidenkin ekosysteemipalveluiden kohdalla

Useilla ekosysteemipalveluilla on jo markkinat ja joillekin ne on kysynnän muuttuessa luontaisesti kehittymässä

Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon?

Liikeidea

Tuotanto Sääntely Maine Markkinat Rahoitus

5 riskiä tai mahdollisuutta

yrityksille

Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon?

Tuotanto Millaisia ovat yrityksesi päivittäiset toiminnat, kulut ja prosessit? Onko

tuotantokustannukset korkeampia tai matalampia ES-palveluiden takia? Mitä ES-palveluita käytetään raaka-aineissa ja prosesseissa?

Säätely Onko ES-sääntelymekanismeja/taloudellisia instrumentteja, jotka

rajoittavat/edesauttavat yrityksen toimintaa? Maine

Millaisia vaikutuksia ES-palveluilla on yrityksen brändiin, imagoon, työntekijöiden saatavuuteen ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa?

Markkinat ja tuotteet

Ovatko ES-palvelut osa yrityksesi tuotetta/tuotteita tai prosesseja? Kiinnittävätkö asiakkaat ES-palveluihin huomiota? Vaikuttaako ES-palvelut tuotteen hintaan tai markkinaosuuksiin?

Rahoitus ja talous Onko vaikutuksia kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen?

ES-palvelut ja tuotannon arvoketju

• Arvoketju: kaikki ylä- ja alavirran toiminnat, jotka liittyvät yrityksen toimintaan

• Tarjontaketju: toimijoiden verkosto (esim. raaka-aineiden tuottajat, osavalmistus, tuotanto, kokoonpano, varastointi, jakelu, tukkukaupat ja vähittäiskauppa) joka hoitaa tuotannon, jakelun ja myynnin kuluttajalle. Kaikilla toimijoilla on oma vaikutuksensa ja riippuvuutensa ekosysteemipalveluihin.

Toimittaja 1 Alihankkija 2 Yrityksen toiminta

Alavirran arvoketju

Ekosysteemipalvelut

Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen?

• Uuden, kilpailukykyisen, asiakkaan tarpeet tyydyttävän tuotteen tai palvelun kehittämistä ja markkinoille tuomista

– Palvelun paketointia: tarkempaa määrittelyä, profilointia, palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä

”Parempi” tuote/palvelu

Ekosysteemipalvelu

Tuote

Jalostusprosessi

Ekosysteemipalvelu

Arvoketju Arvoketju

Mihin tuoteominaisuuksiin voidaan vaikuttaa?

2. Tuotteistaminen: jalostaminen, arvoketju, lopputuotemarkkinat

… yritysidea: hankinta ja jalostaminen

1. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen…

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinoiden luominen

3. Ekosysteemipalvelun haltijan halukkuus tarjota

Maksu

Puuntuotanto

Maan-omistajat Ekosysteemi:

metsä

Puuaines

Vesitalous

Riista

Juomavesi

Metsäteollisuus

Vedenottamo

Metsästysseura

4. Markkinoiden luominen

Liha, virkistys

tuotantopanos

Loppu- tuote-

markkinat

Kuka ekosysteemipalveluita ostaa ja myy?

Ekosysteemipalveluiden tuottajia:

– Yksityiset maanomistajat, yritykset

– Kunnat, valtio

Ostajat globaalista yhteisöstä yksittäiseen ihmiseen, kuluttajien preferensseillä merkitystä

Myynnin/vuokran kannalta omistusoikeudet keskeinen kysymys

Tarjonta: Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta

Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut?

Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen?

Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin?

Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita?

Metsänomistajien metsissään tunnistamat ekosysteemipalvelut

Metsien tuottama hyöty

Kyllä

Ei

Ei osaa sanoa

% metsänomistajista

Puuntuotanto 85 9 6

Marjastus ja sienestys 79 11 10

Elinympäristö metsän eliöille 77 3 20

Maisema 75 8 17

Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle

75 7 18

Virkistys ja ulkoilu 73 10 17

Energiapuun tuotanto 73 12 15

Riistanhoito 67 11 22

Hiilensidonta ilmakehässä 63 7 30

Luonto-oppimisen ympäristö lapsille 55 15 30

Eroosion ehkäisy 43 21 36

Luontomatkailuympäristö 40 32 28

Veden puhdistuminen maaperässä 39 15 46

Pölyttäjät (hunajan tuotanto) 33 26 41

Melun torjunta 32 27 41

Tulvien ehkäisy 23 30 47

Muu1) 16 5 79

1) Muut tunnistetut hyödyt: Tutkimuskäyttö, luonto, lampaat, laavuelämä, ekologinen hyödyntäminen, pienen metsäpalstan hoitotyöt, ilma, suoja kylmiltä tuulilta, mökkitonttien vuokraus, kalastus, uinti, ojitus, asutushistoria, me-henki

• Puuntuotanto tunnis- tetaan yleisimmin Varsin yleisesti tunnis- tetaan myös • Marjastus ja sienestys • Eliöiden ympäristö • Maisema • Metsäkulttuurin siirtä- minen Myös säätelypalveluita

14

Ekosysteemipalveluiden tärkeys omalta kannalta

Metsänomistajille ja yhteismetsäosakkaille itselleen tärkeimmät hyödyt: 1. Puuntuotanto

2. Metsäkulttuurin

jatkuvuus 3. Energia 4. Virkistys ja ulkoilu 5. Marjastus ja

sienestys

% vastaajista

Metsien tuottama hyöty

Tärkein Toiseksi tärkein

Kolman-neksi tärkein

Puuntuotanto 43 7 2

Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle

4 9 18

Energiapuun tuotanto 6 14 5

Virkistys ja ulkoilu 6 12 9

Marjastus ja sienestys 9 12 11

Riistanhoito 2 7 6

Maisema 4 9

Elinympäristö metsän eliöille 4 2 5

Hiilensidonta ilmakehässä 2 2 3

Veden puhdistuminen maaperässä 1 1 1

Ekosysteemipalveluiden tärkeys lähiympäristölle ja yhteiskunnalle – metsänomistajien näkemykset

16

Lähiympäristölle tärkeimmät:

• Luonnon antimet

• Virkistys- ja ulkoiluhyödyt

Yhteiskunnalle tärkeimmät:

• Puuntuotanto

• Hiilensidonta

• Energiapuun tuotanto

• Metsäkulttuurin jatkuvuus

• Elinympäristö metsän eliöille

Kiinnostus ekosysteemipalveluiden tuottamiseen omissa metsissä

Kiinnostaa

Toimintamalli

% vastaajista

Hiilensidontapalvelun myynti 43

Luontoarvojen myynti 38

Maisema-arvokauppa 38

Metsän vuokraaminen matkailukäyttöön 35

Metsän vuokraaminen puuntuotantoon 11

• Vajaa puolet kiinnostunut erilaisista toimintamalleista • Metsän vuokraus puuntuotantoon ei juuri kiinnosta

Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita

1) Julkisen sektorin ohjaamat/luomat mekanismit

– Säätelyn kautta luodut markkinat, joiden tavoitteena sisäistää haittakustannukset yrityksille ja kuluttajille:

• Cap-and-trade -tyyppiset mekanismit, luontoarvopankit (Conservation Banking)

– Maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta (Payments for Environmental Services, PES)

Markkinoiden kehittämisen syy:

Yhteiskunta pyrkii turvaamaan ekosysteemipalveluiden säilymisen ja luo mekanismeja, joiden kautta kaupankäynti on mahdollista

2) Yksityiset mekanismit ja markkinat

– Tuotteen myynti: puu, maataloustuotteet… suora taloudellinen hyöty tuottajalle, elinkeino

– Tuotantotavan/ominaisuuden myynti: vapaaehtoinen sertifiointi

– Yksityiset maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta

• maisema-arvokauppa, vesivarojen suojelu, hiilen sidonta

Markkinoiden kehittymisen syy:

Tuottajan ja ostajan taloudellinen hyöty (ml. riskien hallinta, imago, eettisyys, edelläkävijyys)

Säätelyn kautta luodut markkinat

Asetetaan raja yhteiskunnan hyväksymälle ekosysteemien käytön tasolle

Tason saavuttaminen toisille muita halvempaa mahdollistaa kaupankäynnin

Yhteiskunnalle aiheutetut kustannukset ”sisäistetään” yritysten (+kuluttajien) kustannuksiksi

Esimerkkejä: – Luontoarvopankit

(monimuotoisuus, kosteikot) (USA - Conservation Banking, Wetland Banking)

– Päästökauppa

Vapaaehtoisia mekanismeja

Sertifiointi – Esim. metsäsertifiointi (PEFC, FSC), maataloustuotannon sertifiointi

(GlobalG.A.P)

• Ekosysteemipalveluiden käytön vapaaehtoiset maksut

esimerkiksi eettisistä syistä

• Mekanismien käytön syitä: – Markkinaetu (kasvava kysyntä, imago, edelläkävijyys, riskien

hallinta)

– Välttämättömyys (pääsy markkinoille)

Tuotantotapa näkyy (ainakin periaatteessa) tuotteen markkinoilla määräytyvässä hinnassa tai markkinoille pääsyssä

Ostajana valtio tai globaali yhteisö

Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) – Palvelu: petokantojen ylläpito

– Palvelun tuottaja: saamelaiskylät

– Palvelun ostaja: Ruotsin valtio

Bush Tender –suojeluohjelma (Australia): – Palvelu: arvokkaiden luontokohteiden suojelu

– Palvelun tuottaja: yksityiset maanomistajat

– Palvelun ostaja: valtio

Ekosysteemipalveluiden tuotanto metsänhoidon ja laidunnuksen keinoin (Nicaragua): – Palvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilensidonta

– Palvelun tuottajat: maanomistajat

– Palvelun ostajat: Maailman ympäristörahasto GEF

Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.

Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä:

”Luontoarvopankit” (Conservation Banking, USA): – Palvelu: suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjen suojelu

– Palvelun tuottajat: maanomistajat

– Palvelun ostajat: mm. yritykset, joiden hankkeet vähentävät luontoarvoja jossakin muualla

Pullovesiyhtiöt Evian ja Vittel, valuma-alueen ja vesivarojen suojelu (Ranska):

– Palvelu: valuma-alueen suojelu, vesivarojen suojelu, juomaveden hyvän laadun ylläpitäminen

– Palvelun tuottajat: maanviljelijät, maanomistajat

– Palvelun ostaja: Evian, Vittel

INBion ja Merckin sopimus lääkeaineiden etsimiseksi (Costa Rica)

– Palvelu: lääkeaineet

– Palvelun tuottaja: Costa Rican kansallinen biodiversiteetti-instituutti INBio

– Palvelun ostaja: Lääkeyhtiö Merck

Myös sertifioiduista metsistä saatu puu (esim. PEFC, FSC) – Palvelu: kestävästi tuotettu puu

– Palvelun tuottaja: metsänomistaja

– Palvelu ostaja: metsäteollisuus

Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.

Luontoarvopankki

Luontoarvopankki = alue, jonka monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita lisätään, ennallistetaan tai suojellaan myyntitarkoituksessa

Kun alue on saavuttanut asetetut ekologiset vaatimukset, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia (credits) esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla

Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Kniivilä, Kosenius & Horne 2014

Luontoarvopankin osapuolet

Hook ja Shadle (2013)

Kniivilä, Kosenius & Horne 2014

Johtopäätöksiä (1/2)

Kaupankäynnin mahdollistaminen on keino turvata ekosysteemipalveluiden säilyminen ja lisätä luonnosta saatavaa taloudellista hyötyä

– Vain joillekin ekosysteemipalveluille voidaan tai on edes järkevää luoda markkinoita

– Joillakin palveluilla markkinat jo olemassa, mutta lisätuotteistaminen mahdollista

Ekosysteemipalveluiden kirjo on laaja ja tarvitaan monenlaisia ohjauskeinoja ja myös kaupankäynnin toteuttamiseen monenlaisia mekanismeja

Joissakin mekanismeissa tavoitteena turvata palveluiden saatavuus tai estää haittoja, toiset puhtaasti markkinalähtöisiä - molempia tarvitaan

Markkinalähtöisten palveluiden kehittämiseen pätevät osin yleiset yritystoiminnan säännöt

Johtopäätöksiä (2/2)

Mittakaavaeroja:

– Yksittäiset tapaukset/ paikallinen vaikutus: esim. maisemakauppa, maatilamatkailu, pölytyspalvelut ym.

– Laajempi vaikutus: sertifiointi, kansainväliset mekanismit

Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin tulevaisuudessa entistäkin suurempi, myös Suomessa

Suomessa tarvitaan kaupankäynnin mahdollistavien mekanismien kehittämistä, osin pelisääntöjen selkiyttämistä, tietoisuuden lisäämistä

Mallia kansainvälisistä esimerkeistä

Luontoarvopankit voisivat olla kokeilun arvoisia Suomessakin

Kirjallisuutta Arovuori, K. ja Saastamoinen O. 2013. MAATALOUDEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN LUOKITTELU SUOMESSA. PTT työpapereita

155. 23 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/12/tp155.pdf

Kniivilä, M., Arovuori, K., Auvinen, A.-P., Vihervaara, P., Haltia, E., Saastamoinen, O. ja Sievänen, T. 2013. MITEN MITATA

EKOSYSTEEMIPALVELUITA: OLEMASSA OLEVAT INDIKAATTORIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA. PTT työpapereita 150. 68s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/10/tp150.pdf

Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E., ja Rinne, J. 2011. MONIA HYÖTYJÄ METSISTÄ -

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN YHTEISTUOTANTO JA TUOTTEISTAMINEN. PTT raportteja 227. 66 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/04/rap227_1602111028.pdf

Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT

työpapereita 161. 50 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/09/tp161.pdf

Kniivilä, M. ja Saastamoinen, O. 2013. MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA, PTT

työpapereita 154, 32 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/11/tp1541.pdf

Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O. 2013. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO? ESIMERKKEJÄ JA

KOKEMUKSIA SUOMEN METSISTÄ, SOISTA, MAATALOUSMAISTA JA SISÄVESISTÄ. PTT raportteja 244. 102 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/02/rap244.pdf

Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2013. YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSET METSISTÄ SAATAVISTA HYÖDYISTÄ. PTT

raportteja 241. 107 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/05/rap241.pdf

Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2012. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUOTANTO YHTEISTOIMINTAVERKOSTOISSA. PTT

työpapereita 140. 52 s. – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/07/tp140_2905131024.pdf

Kiitos!