LAHDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN YKSIKKÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO-SUUNNITELMA

SisältöJohdanto......................................................................................................................................................... 1

Oppilashuolto................................................................................................................................................. 2

Monialainen oppilashuollon yhteistyö...............................................................................................................2

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut.................................................3

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat ..........................................................................................6

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen ............................................................................................12

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ..................................17

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen .......................................................................18

Oppilashuollon opetussuunnitelma -työryhmän kokoonpano

Eija Kinnunen, johtava psykologiJussi Pasanen, koulukuraattoriAnne Laine, päivähoidon psykologiHeli Pätiälä, koulukuraattoriAija Marola, päiväkodin johtajaSusanna Iivonen-Pekesen, koulukuraattoriHannele Poutianen, terveysneuvontapalveluiden päällikköMarja Kauppila, rehtoriMaritta Turunen, rehtoriKati Pennanen, rehtoriJohanna Saastamoinen, erityisopetuksen suunnittelijaMinna Tuominen, projektipäällikköKimi Uosukainen, Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtajaHeli Pakarinen, Lahden seudun vanhemmat ry

Lahden kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilashuollon opetussuunnitelma hyväksytty Sivistyslautakunnassa 11.6.2014.

1

Johdanto

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan 1.8.2014. Opetushallitus on uudistanut opetussuunnitelman perusteiden oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat osuudet esi- ja perusopetuksen osalta ja antanut kunnille määräyksen opetussuunnitelman muuttamisesta siten, että uusi opetussuunnitelma on käytössä 1.8.2014 alkaen.

Tämä opetussuunnitelma on laadittu sivistystoimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyönä.. Nuorisovaltuusto ja Lahden seudun vanhemmat ry ovat osallistuneet opetussuunnitelman laadintatyöhön

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisena yhteistyönä.

Suunnitelmat ovat:

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus,

paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä

koulu - / esipetusyksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

Opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevassa osuudessa kuvataan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään

opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan,

yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset,

yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman perusrakenne sekä

osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista (esimerkiksi poissaoloihin, päihteiden käyttöön puuttuminen, sairaalaopetusyhteistyö, tapaturmat).

Kuntakohtainen opetussuunnitelma, johon opetussuunnitelman perusteet on sisällytetty, toimii suoraan pohjana yksikön oppilashuoltosuunnitelmalle. Näin vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta ja varmistetaan yksiköiden yhtenäinen toimintakulttuuri.

2

EsiopetusOppilashuolto

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1.

Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus2.

Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.4 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus5. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset.6 Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla.7 Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut,

1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.

2 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom.

4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom.

5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom.

6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.

7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom.

3

jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina8. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla9. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa10.

Kuntatasolla oppilashuoltotyön linjauksista ja työnjaosta huolehtii kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä, joka toimii oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoittamana oppilashuollon ohjausryhmänä esi- ja perusopetuksen osalta. Kuntakohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on edustettuna lastensuojelu, perheneuvola, nuorisopsykiatria, terveysneuvonta, nuorisopalvelut ja koulujen ja esiopetuksen oppilashuollon toimijoita jokaiselta viideltä alueelta. Työryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kasvatusjohtaja ja valmistelijana johtava psykologi.

Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma11

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa12.

Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Tämä opetussuunnitelma toimii pohjana yksikkökohtaisesti laadittavalle oppilashuoltosuunnitelmalle. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtuustossa 3/2014 hyväksytty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

Oppilashuoltosuunnitelman sisältö:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 13 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 §

9 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.

10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §

11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §

12 Lastensuojelulaki 12 § 1 mom.

13 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta

4

Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto.

Oppilashuollon kokonaistarve

Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saadun tiedon perusteella. Tätä tarvetta arvioidaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Esiin nousevia asioita käsitellään kuntakohtaisessa oppilashuollon kehittämistyöryhmässä.

Tulevien vuosien painopisteenä oppilashuoltotyössä ovat Lahdessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti:

Lasten kuulluksi tuleminen ja päiväkotiyhteisön myönteinen vuorovaikutuskulttuuri

Yhteistyö huoltajien ja lasten kanssa, osallisuutta edistävä toimintakulttuuri

Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastainen työ

Esiopetusyksikön arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja tulevan kauden yksikkökohtaiset painopisteet oppilashuoltotyössä:

     

Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut, oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö ja oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään esiopetusyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä lasten ja perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan lasten oppimista ja hyvinvointia ja sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella lapsella on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa lapsi on ohjattava saamaan muita oppilashuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia tukevaa toimintaa. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Kaikille yksiköille on nimetty oma päivähoidon psykologi ja esiopetuksessa toimii yksi kuraattori.

5

Päivähoidon psykologit

Psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin oman alansa asiantuntijana sekä yksittäisen lapsen että koko yhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Psykologi voi olla mukana suunnittelemassa koko esiopetusyhteisön tai esiopetusryhmän hyvinvointia tukevia interventioita.

Psykologin työn tavoitteena on tukea lasten kasvua ja oppimista psykologisten arviointi-, konsultaatio- ja neuvontapalvelujen avulla. Psykologin työ sisältää lapsen oppimisvaikeuksien ja psyykkisen tilanteen arviointia sekä tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä lapsen lähiverkoston ja tarvittavan viranomaisverkoston kanssa. Psykologit ohjaavat tarvittaessa perheitä esiopetuksen ulkopuolisten tukitoimien piiriin. Päivähoidon psykologit toimivat myös varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten tukena, jolloin työtä ohjaa päivähoidon lainsäädäntö.

Esiopetuksen kuraattori

Kuraattori tekee suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tehtävät koostuvat asiakastyöstä, esiopetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Esiopetuksen kuraattori antaa lapselle ja hänen lähiyhteisölleen tukea, ohjausta ja asiantuntija-apua, jolla pyritään ehkäisemään ja poistamaan lapsen kehitykseen liittyviä sosiaalisia vaikeuksia sekä edistämään kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Lahdessa tehdään esiopetuksen kuraattorityön mallintaminen koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -kehittämishankkeen osana.

Neuvolaterveydenhuolto

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Terveysneuvontapalveluissa tullaan vähitellen siirtämään esikoululaisten palvelut neuvolasta kouluterveydenhuoltoon. Lapsen määräaikainen 6-vuotistarkastus tehdään siirtymävaiheen aikana joko neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. 6-vuotistarkastuksessa perhe tapaa terveydenhoitajan. Oppilashuoltoon osallistuu siirtymävaiheen aikana joko neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja lääkäri.

Esiopetusyksikön kuvaus käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja siitä, miten ne kohdennetaan yksittäisiin lapsiin, esiopetusyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan:

     

6

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 14

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.15 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin16, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.17

Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa18.

Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa kasvuympäristöä ja vahvistaa esiopetusyksikön yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ensisijaisesti esiopetusyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkivää ennaltaehkäisevää työtä. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä lapsen ja huoltajan osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kaikkien esiopetusryhmien tilanne käsitellään oppilashuoltoryhmissä vuosittain.

Oppilashuoltoryhmä voi olla suunnittelemassa erilaisia esiopetusyksikön toimintakulttuurin kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, esim. vanhempainillat ja erilaisten teemojen käsittely yhteisössä.

Oppilashuoltoryhmä vastaa siitä, että lasten mielipiteet tulevat kuulluksi esiopetusympäristössä. Oppilashuoltoryhmä huolehtii vanhempien mahdollisuudesta olla osana esiopetuksen osallisuutta edistävää toimintakulttuuria.

Yhteisöllisen oppilashuoltotyön prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolta.

14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

16 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)

18 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §

7

Kuvaus oman yksikön yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintatavoista ja malleista

     

Toimintatavat esiopetusyhteisön ja –ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Esiopetuksen toimintayksikön turvallisuustyö on määrätietoista ja järjestelmällistä turvallisuustoiminnan suunnittelua ja käytännön toteutusta. Se tähtää esiopetusympäristön riskien hallintaan lasten ja henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toimintaan vaikuttavien riskien hallinnassa on tärkeää henkilöstön määrä ja turvallisuusasioiden koulutus.

Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikön huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. Asetuksessa lasten päivähoidossa annetaan säännökset toimintayksikön päivähoitohenkilöstön määrästä ja kelpoisuusvaatimuksista, jotka ovat eräitä tärkeimmistä päivähoidon turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Toimintayksiköissä laaditaan arjen turvallisuussuunnitelma, jossa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset.

Päivähoidon turvallisuussuunnittelu: Stakes Oppaita 71

Esiopetusyhteisön ja -ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä. Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, ergonomia ja tapaturmavaarat huomioidaan. Yleisten tilojen lisäksi on huolehdittava kalusteiden, sosiaalitilojen ja säilytystilojen kunnosta ja siivouksen asianmukaisesta tasosta.

Yhteistyötä tehdään Lahden kaupungin työterveyden, työsuojelun ja työhyvinvoinnin henkilöstön tai muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Lahdessa Tilapalvelut vastaa kiinteistöjen hoidosta ja kunnosta.

Yksikön kuvaus:

     

8

Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa esiopetuksessa päiväkodinjohtaja tai varajohtaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Oppilashuoltoryhmä on monialainen ja siihen voi kuulua päiväkodinjohtajan/varajohtajan lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja, esiopettaja, päivähoidon psykologi, kuraattori sekä neuvolan terveydenhoitaja. Pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitaja ja kuraattori osallistuvat yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön.

Lapsikohtaisia asioita käsitellessä kootaan ko. asian käsittelyyn oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä.

Yksikön kuvaus oppilashuoltoryhmän toimintatavoista ja käytännöistä:

     

Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia19.

Nivelvaiheista on laadittu prosessikuvaukset. Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että oppilashuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Tietoja siirretään yhteistyössä huoltajan kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin siirtää joka tapauksessa. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, tähän tarvitaan kuitenkin lapsen huoltajan suostumus.

19 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 §

9

Yksikön kuvaus:

     

Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Jokaisella alueella toimii alueellinen hyvinvointiryhmä, jonka toiminnasta vastaa aluerehtori tai aluepäiväkodinjohtaja. Työryhmään kuuluu alueella lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia lastensuojelusta, perheneuvolasta, neuvola- ja kouluterveydenhuollosta, nuorisopalveluista ja koulukuraattori- ja psykologipalveluista. Työryhmässä käsitellään alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, suunnitellaan kehittämishankkeita ja yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kuntatasolla yhteistyötä koordinoi oppilashuollon kehittämistyöryhmä, jossa kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät tahot ovat edustettuina. Työryhmä tekee yhteistyötä myös nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistyksen ja järjestöjen kanssa.

Yksikön kuvaus:

     

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmien ehkäisy kuuluu osaksi kokonaisvaltaista turvallisuuden edistämistä esiopetuksessa. Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina yksikkökohtaiseen uhkatekijöiden selvittämiseen.

Tapaturmalla tarkoitetaan lapselle matkalla (= matka kotoa esiopetusyksikköön ja esiopetusyksiköstä kotiin), esiopetuksen aikana esiopetusyksikössä tai yksikön järjestämässä opettajan valvomassa tapahtumassa sattunutta tapaturmaa. Lapsille sattuvista hoitoa vaativista tapaturmista valtaosa on kaatumisia, putoamisia ja törmäämisiä.

Esiopetuksen henkilökunnan ensiaputaitoja ja näiden valmiuksien ylläpitämistä edistetään säännöllisellä koulutuksella.

10

Erilaisia tapaturmiin johtavia syitä on mainittu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille20. Tapaturmien ensiapuohjeita on esitetty muun muassa Suomen Punaisen Ristin internet-sivuilla www.redcross.fi.

Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon, häntä saattavalla henkilöllä tulee olla mukanaan lasta koskevat tiedot eli lapsen henkilötiedot ja huoltajan yhteystiedot sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot lapsen sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai sairasautolla.

Yksikön kuvaus (tarvittaessa):

     

Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Lahdessa esiopetuspaikan määräytymisessä noudatetaan perusopetuslain 6 §:ssä mainittuja periaatteita. Esiopetus järjestetään siten, että lasten matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä ja että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Vanhemmilla on myös mahdollisuus halutessaan hakea esiopetukseen kauempana sijaitsevaan esiopetuksen järjestämispaikkaan, joka saattaa perustua työssäkäyntiin, sisarusten päivähoitojärjestelyihin tai esiopetukseen hakevan lapsen aiempiin päivähoitojärjestelyihin.

Lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka kotoa esiopetukseen on pidempi kuin viisi kilometriä tai kun matka, oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen, muodostuu lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on lapsen kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (perusopetuslain 32 §). Lisäksi edellytetään, että esiopetuksen järjestämispaikka poikkeaa vanhempien hakemasta paikasta.

Lapsi voi osallistua joko pelkkään esiopetukseen tai lisäksi esiopetuksen yhteydessä järjestettävään päivähoitoon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kun on kyse perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta, kulkeminen tapahtuu sen mukaisesti. Lisäksi päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan täydentävänä päivähoitolakia. Kuntaliiton mukaan vastuu on pääsääntöisesti vanhemmilla, ellei kunta ota kantaa, että matka on lapselle vaarallinen, jolloin sen tulisi järjestää lapselle kuljetus.

Vain esiopetuksessa olevien lasten kulkemisesta noudatetaan perusopetuslain 32 §:ää. Sivistyslautakunta toteaa, että toimivallan lapsen kulkemisesta päättämiseen ollessa viime kädessä huoltajalla, varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö ei ole vastuussa lapsen turvallisuudesta matkojen aikana.

Ajan tasalla olevat ohjeet löytyvät www.lahti.fi -sivustolta.

20 Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:13

11

Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä21

Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta

yhteistyö huoltajien kanssa

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

Yksikön kuvaus toiminnasta

     

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Yksikön turvallisuussuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma22.

Suunnitelmassa kuvataan:

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,

sisäisen ja ulkoisen sekä päiväkodin ja esiopetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille,

toimintavalmiuksien harjoittelu sekä

21 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013)

22 Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §

12

suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

Esiopetusyksiköissä on Arjen turvallisuussuunnitelmat -kansio, jossa edellä mainitut asiat on kuvattu. Kansio sisältää sekä turvallisuus- että pelastussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan tarkistamisajankohdat ja seurannasta vastaavat henkilöt.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 23

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan

lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina,

oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä

yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.24

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen25. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti26. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.27 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta28.

Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jossa käytetään www.peda.net/lahti -sivustolta löytyvää lomaketta. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.

Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolla.

23 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.

25 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.

26 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.

27 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.

28 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.

13

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Esiopettaja laatii pedagogisen arvion. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Tehostetun tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä lapsen, huoltajan ja esiopettajan kanssa. Mikäli tehostetun tuen antamisesta huolimatta lapsen kehitys ei etene toivotulla tavalla, aloitetaan pedagogisen selvityksen valmistelu erityisen tuen päätöstä varten.

Lapsen esiopettaja valmistelee pedagogisen selvityksen. Pedagogiset arviot ja selvitykset käsitellään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöitä konsultoiden. Oppilashuoltohenkilö arvioi, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi myös oppilashuollollista tukea tai selvitystä, esim. psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Erityisen tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan HOJKSiin yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa.

Erikoissairaanhoidossa olevan lapsen opetus järjestetään ensisijaisesti lapsen omassa esiopetuksen järjestämispaikassa. Lapselle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua.

Lapsella on omassa esiopetusryhmässään käytössä kaikki tukitoimet kolmiportaisen tuen mukaisesti. Mikäli lapsen kohdalla opetus järjestetään oman esiopetusryhmän sijasta sairaalaopetuksessa, toteutetaan siirtyminen lapsen, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksen järjestäjän, sairaalaopetusyksikön ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä.

Sairaalaopetus on erikoissairaanhoidon yhteydessä annettavaa esi- ja perusopetusta avo- ja osasto-oppilaille. Sairaalaopetuksessa korostuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja kaikkien lasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö ja konsultaatio.

Sairaalaopetuksessa tuetaan lapsen koulupolkua. Nivelvaiheyhteistyö lapsen oman esiopetusryhmän kanssa korostuu tulo- ja paluuvaiheessa. Lapsen tukitoimien ja opetuksen järjestämiseksi järjestetään sairaalaopetuksen koordinoimana sekä tulo- että paluuvaiheessa verkostopalaveri, johon kootaan tarvittava oppilashuollollinen asiantuntijaryhmä. Lapsen tulee voida palata siihen opetukseen, johon lapsi osallistui ennen siirtymistä sairaalaopetukseen.

Yhteistyön toteuttamista ohjaavat erilliset ohjeet nivelvaiheen prosessista (prosessikuvaus www.peda.net/lahti -sivustolla) oppilaan siirtyessä omasta esiopetusyksiköstä sairaalaopetukseen, sairaalaopetuksessa oloaikana toteutettava yhteistyö ja paluu takaisin esiopetusyksikköön.

Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa

Vanhempien tehtävä on tiedottaa esiopetuksen henkilöstölle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta. Erityisjärjestelyt sovitaan lapsi- ja perhekohtaisesti. Henkilöstölle tarkemmat ohjeet intrassa Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Ohjeet > Työn tueksi).

Kun lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, sovitaan hoitoneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien sekä esiopetushenkilöstön lisäksi erikoissairaanhoidosta sairaanhoitaja. Hoitoneuvottelussa tarkastellaan ja selvitetään lapsen selviytymistä esiopetuksessa ja mahdollisia erityisjärjestelyjä sekä kirjataan hoitoneuvottelun tulos erilliseen sopimukseen.

Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsella on todettu vakava tai pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa lapsen vointiin esiopetuksessa. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös henkilöstö, kun lapsen voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia.

14

Tavanomaisissa sairaustapauksissa useimmat lyhytaikaiset lääkekuurit, esim. tulehdustautien hoitoon käytettävät antibioottilääkitykset voidaan annostella kotona. Tarvittaessa voidaan sopia lääkkeiden antamisesta esiopetuspäivän aikana.

Tarkemmat ohjeet Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Intra).

Lapsen sairaudesta johtuvat ensiaputilanteet

Jos lapsi menee insuliinishokkiin tai saa epilepsiakohtauksen päivähoidossa, henkilökunta ottaa ensisijaisesti yhteyttä vanhempiin ja tarvittaessa ensihoitoon. Esiopetuksessa tulee olla vanhempien ja terveydenhuollon antamat ohjeet siitä, mitä lapselle täytyy ja saa tehdä ensiaputilanteissa. Esimerkkeinä ohjeista voi olla tieto siitä, miten lapsi laitetaan sellaiseen asentoon, ettei hän loukkaa itseään epilepsiakohtauksen aikana tai mitä lapselle annetaan ensiavuksi liittyen esimerkiksi matalan verensokerin hoitoon diabeteksessa.

Jokaisen aikuisen on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos lapselle tulee hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä.

Jos lapsella on taipumus saada vaikeita allergisia reaktioita, vanhempien on tiedotettava tästä henkilökuntaa.

Sairastuminen

Lapsen sairastuessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja sovitaan heidän kanssaan lapsen noutamisesta. Tarvittaessa henkilökunta ottaa yhteyttä lääkäriin tai kutsuu paikalle sairaankuljetusauton. Sairastuneelle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Sairastunutta lasta ei jätetä yksin.

Erityisruokavaliot

Ruokailussa on otettu syksystä 2011 käyttöön uudet ohjeet ja lomakkeet erityisruokavalioiden ilmoittamisesta. Todistus erityisruokavalion tarpeesta -lomake on päivitetty vastaamaan valtakunnallista allergiaohjelmaa, joka korostaa terveyden tukemista. Pysyvistä erityisruokavalioista, kuten keliakiaruokavaliosta ja diabeetikon ruokavaliosta sekä vaikeista ruoka-allergioista, täytetään todistus erityisruokavalion tarpeesta ruokailua varten. Lomake toimitetaan terveydenhoitajan kautta Lahden Aterialle.

Kansallisen Allergiaohjelman mukaisesti lieviä oireita (ohimenevä suun kutina tai kirvely tai ihon punoitus) aiheuttavia ruoka-aineita ei tule enää hoitaa välttämisellä vaan altistamalla ja vähitellen siedättämällä. Näin ollen lievistä allergiaa aiheuttavista ruoka-aineista ei enää laadita välttötodistusta.

Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erillisellä lomakkeella suoraan Lahden Aterialle.

Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat

Huoli perheen tilanteesta otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi. Perhe voidaan ohjata esiopetuksen ulkopuolisen avun piiriin, kuten perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuuteen. Jos on syytä epäillä, että lapsen huolenpito tai kehitys on vaarantunut, tulee laatia lastensuojeluilmoitus ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa.

Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu29. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden

29 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013

15

nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta.

Ennen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista tulee koollekutsujan neuvotella huoltajan kanssa asiantuntijaryhmän kokoonpanosta.

Asiantuntijaryhmä kootaan kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaa ja osaamista lapsen tuen varmistamiseksi. Ryhmän koollekutsuja (esiopettaja tai muu oppilashuollon jäsen, jolle asia kuuluu) konsultoi päiväkodinjohtajaa ja tarvittavia oppilashuollon edustajia ennen asiantuntijaryhmän kokoamista. Huoltajien on oltava läsnä tai heiltä tulee olla suostumus lapsen asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Vastuuhenkilö (koollekutsuja) tiedottaa opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ja sovitut järjestelyt tarvittaville henkilöille, esim. päiväkodinjohtajalle. Mikäli monialaiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan esiopetuksen ulkopuolisia yhteistyötahoja, tarvitaan huoltajalta kirjallinen suostumus (suostumus asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä -lomake www.peda.net/lahti -sivustolla).

Yksikön kuvaus asiantuntijaryhmän kokoamisesta ja kokoontumisesta:

     

Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,

kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,

kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,

asian aihe ja vireille panija,

lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,

toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,

tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

16

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Oppilashuoltokertomukset laaditaan liitteenä olevan rungon mukaisesti ja säilytetään rekisteriselosteessa kuvatulla tavalla.

Kuvaus yksikön käytännöistä:

     

Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito

Keskeistä esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa toteutettavassa yhteistyössä on varmistaa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Lapsella, huoltajilla ja jokaisella lasta tukevalla taholla on selkeä kuva siitä, miten ja kenen kanssa lapsen asioita edistetään. Toimivan yhteistyön lähtökohtana on lapsen, perheen ja toimijoiden keskinäinen arvostus. Yhteistyötä toteutetaan dialogisin keinoin. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista.

Esiopetuksen ulkopuoliset palvelut ja yhteistyökumppanit on kuvattu Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä toteutettavaa yhteistyötä lapsen, huoltajan, esiopetuksen sekä esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa ohjaavat oppilashuoltotyön prosessikuvaukset sekä toimijoiden laatimat ohjeistukset yhteistyön käytänteisiin. Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja tai lapsen läheisiä. Tällaisia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja voivat olla mm. perheneuvola, erikoissairaanhoito ja lastensuojelu. Lahdessa kirjallinen suostumus pyydetään oppilashuollollisessa työssä olevia asiakirjoja ja lomakkeita käyttäen. Työnjako kirjallisen suostumuksen pyytämiseen sovitaan yksittäisen lapsen asian käsittelyyn koottavan asiantuntijaryhmän kesken.

Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen kannalta on tärkeää jakaa tietoa huoltajien ja niiden toimijoiden kanssa, jotka tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Mikäli lasta tuetaan esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden taholta (esim. perheneuvola, lastensuojelu tai erikoissairaanhoito), yhteistyön ja tiedon jakamisessa on hyvä hyödyntää mm. verkostotapaamisia kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Tarkoituksena on koota lapsen tukemisen kannalta keskeiset toimijat yhteen. Näin voidaan välttää mm. päällekkäisiä tukitoimia ja suunnitella lapsen kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimet hänen tukemisekseen. Keskeistä on sopia yhdessä työnjaosta jatkotoimenpiteiden suhteen sekä seuraava tapaaminen seurannan varmistamiseksi. Verkostotapaamisten koollekutsumisen työnjaosta sovitaan lapsen asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän kesken.

17

Kuvaus yksikön oppilashuollollisesta yhteistyöstä ulkopuolisten toimijoiden kanssa:

     

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 30

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan:

Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. Esiopetusryhmien käsittelyssä voidaan tehdä lapsille kyselyitä ja kutsua huoltajia ja lapsia mukaan oppilashuoltoryhmään.

Vanhemmilta kerätään tietoa ja mielipiteitä esiopetusryhmien ja koko yhteisön toiminnasta vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja kyselyiden avulla. Esiopetusyksikön oppilashuoltosuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa.

Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön suunnittelu tapahtuu aina yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Huoltaja, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja sopivat yhdessä, ketkä osallistuvat monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen, joka toteutetaan mahdollisimman pienellä kokoonpanolla.

Kuvaus yksikön toimintatavoista oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi:

     

30 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta

18

Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille

Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja31. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon periaatteista ja toimintatavoista tiedotetaan vanhempienilloissa, keskusteluissa vanhempien kanssa, ilmoitustauluilla ja sähköisesti tiedotetaan Muksunetin kautta.

     

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 32

Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista33.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi34. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta35.

Kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi koulukohtaista oppilashuoltotyötä. Lisäksi kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain oman toimintasuunnitelman, jossa määritetään painopistealueet kunta- ja koulukohtaisen arviointitiedon perusteella seuraavalle toimintakaudelle.

31 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2mom.

32 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta

33 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.

34 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013

35 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.

19

Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä laatii oppilashuoltosuunnitelman, jossa kuvataan seurattavat toimenpiteet ja toimintatavat, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain kevätlukukauden päättyessä.

Oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonta toteutetaan siten että esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen kuntakohtaiset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yhdessä 1-2 kertaa lukuvuodessa.

Kuvaus yksikön käytännöistä: