Pelaa kolmella kentällä 10

4 2018

Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti

Päätyösuojeluvaltuutettu Miika Lähteenmäki:

Nousu ja Kelan toimihenkilötyhdistyivät Ammattiliitto Unioksi24

Koneäly ei pystykorvaamaan ihmistä4

Ammattilainen tietää oman arvonsa12

2 Nousu 4•2018

4 2018

Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org.Lehden toimituskunta: Tarja Furuholm, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Tiina Rautanen, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org.Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto: Mikko Taipale Kannen kuva: Mikko Taipale Painopaikka: Erweko OyJäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi,www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!

Miika Lähteenmäki

TÄSSÄ LEHDESSÄ

104

14–17

3 Puheenjohtajalta Uuden alussa

4 Kone on työväline, ei ihmisen korvike

8 Nousussa

10 Työsuojeluvaltuutettu Miika Lähteenmäen

kolme pelikenttää

12 Ammattilainen tietää oman arvonsa

14 Kansainvälisessä tiimissä työtoverit ovat muilla mailla

16 ESAS: Luottamusmiehet verkottuvat yli maarajojen

20 ESAS: Förtroendemännen diskuterar över landsgränserna

22 Tiina Rautanen: Ay-liike voisi tukea myös työuraa

23 Paulalta ja Annelta

Onnea ja menestystä!

24 Nousu ja Kelan toimihenkilöt

yhdistyvät Ammattiliitto Unioksi

27 Toimituskunnalla on asiaa

3Nousu 4•2018

Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.comTarja Furuholm varapuheenjohtaja tarja.furuholm@nordea.com

Puolisen vuotta sitten kirjoitin tällä samalla pals-talla liittoyhteistyöhankkeen käynnistymisestä. Vaiherikkaiden ja erittäin työteliäiden kuukau-

sien jälkeen voin nyt ilokseni todeta, että uusi liitto on syntynyt. Kelan toimihenkilöt ja Nousu ovat yhdes-sä perustaneet uuden Ammattiliitto Union. Nousu jat-kaa toimintaansa ammattiyhdistyksenä.

Union varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2019 alusta. Vaikka paljon työtä on jo tehty, sil-ti kaikki ei ole vielä valmista. Käytännön myötä tekeminen muokkautuu ja hioutuu Union näköiseksi toimintakulttuuriksi. Tavoitteenamme on luoda avoin, arvostava ja nykyaikainen tapa tehdä edunvalvonta-työtä jäsentemme hyväksi.

Toimintakenttä on haastava, koska tutkimuk-set osoittavat, että nuoremman polven järjestäyty-misaste on ennätyksellisen alhaalla. Ay-liikkeellä on siis peiliin katsomisen paikka. Emme selvästikään ole pystyneet uudistumaan niin, että toimintamme vastaisi työelämään tulevien vaatimuksia, ainakaan enemmistön mielestä. Union edustajiston kokoukses-sa pitämässään juhlapuheessa STTK:n puheenjohta-ja Antti Palola tiivisti saman yhteen lauseeseen: ”Jär-jestöt ovat olemassa juuri niin kauan kuin ne pystyvät tuottamaan jäsenilleen lisäarvoa.”

Ammattiliitto Union ja erityisesti Nousun ensi vuo-den keskeinen tavoite on vahvistaa jäsentoimintaa ja -hankintaa. Panostamme sekä nykyisten että poten-tiaalisten jäsenten kohtaamiseen järjestämällä tilai-

Uuden alussa

suuksia paikallisesti ja valtakunnallisesti. Haluamme kuulla, mitä meiltä odotetaan, ja millä keinoilla voi-simme tavoittaa nordealaiset työntekijät yhä laajem-min. Haluamme myös jakaa tietoa järjestäytymisen merkityksestä. Jokaiselle uudelle työntekijälle pitää kertoa, mitä Nousuun kuuluminen tarkoittaa. Liian moni ei järjestäydy, koska kukaan ei ole koskaan ky-synyt.

Toimintamme selkärankana ovat henkilöstöedus-tajat. Pankin organisaatiomuutokset ovat vaikutta-neet myös luottamusmies- ja työsuojeluverkostoon. Käytäntö näyttää tässäkin miten paikallinen neuvot-telutoiminta saadaan toimimaan niin, että se vastaa Nordeassa sovittua mallia. Koska henkilöstöedusta-jien toimialueet ovat laajoja, tiedon ja tuen jakami-nen verkostojen kautta on entistä tärkeämpää. Syk-syn aikana, seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittu-jen uusien luottamusmiesten kokoontuessa marras-kuussa vaalipiirikokouksiin, oli hienoa tavata paljon myös uusia toimijoita. Kokemuksen ja nuorten innon yhdistyessä onnistumme kaikkien nousulaisten par-haaksi.

Pian on jo joulu. On aika pysähtyä hetkeksi. Naut-tia kiireettömyydestä ja läheisten seurasta. Kerätä voimia tulevaan vuoteen. Haluan kiittää kaikkia nou-sulaisia ja muita yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Toivotan teille rauhaisaa joulunaikaa ja kaikkea hyvää vuodelle 2019! ■

PUHEENJOHTAJALTA

4 Nousu 4•2018

ILMIÖ

5Nousu 4•2018

Tekoälystä puhuttaessa mielikuvitus karkaa usein sfääreihin. Koneet te-kevät kuitenkin vain sen, mitä ihmi-

nen on valjastanut ne tekemään. Perinteisesti roboteilla on tarkoitettu

teollisuudessa käytössä olevia koneita, jotka tekevät tiettyä tehtävää, mutta ny-kyään robotit voivat olla myös virtuaalisia. Niiden toiminta on aina sataprosenttisen ennalta-arvattavaa. Tekoälyllä puolestaan tarkoitetaan älykästä automaatiota. Sen taustalla on päättelyketju, joka johtaa jo-honkin lopputulokseen.

– Mitä tekoäly missäkin tilanteessa tarkoittaa riippuu paljon siitä, keneltä ky-syy. Määritelmiä on melkein yhtä monta kuin on määrittelijöitä, Nordean Head of Automated Remote CX Anna Metsäranta sanoo.

Tekoälyn yksi osa-alue on koneoppimi-nen, jossa on kyse suurten tietomassojen käsittelystä.

– Esimerkiksi riskien hallinnassa ja petosten torjunnassa suuri datamassa auttaa petosten havaitsemisessa.

Metsäranta muistuttaa, että älykäs automaatio ja robotiikka ovat tietotekni-siä työkaluja, eivät ihmeitä tekeviä taika-

Automatisointi ja robotiikka mullistavat työn tekemisen. Niiden seurauksena töitä katoaa, mutta uusia tulee tilalle.

sauvoja. Niitä pitäisi tarkastella kuin mi-tä tahansa muita työkaluja, joilla tehoste-taan työn tekemistä.

– Kun mietitään, missä tekoälyä voi-si käyttää, pitää ensin miettiä, minkälai-sia ongelmia asiakkailla on, ja miten ne voitaisiin ratkaista. Yksi näistä keinoista voi olla robotiikka tai tekoäly, Metsäran-ta sanoo.

Chattibotti ensimmäisenä vastassaNordeassa tekoälyyn perustuvia ratkaisuja käytetään sekä sisäisessä käytössä ope-ratiivisen toiminnan tehostamisessa että asiakaspalvelussa. Virtuaaliassistentti No-vaa käytetään Nordean avoimilla verkko-sivuilla, mobiilipankissa ja verkkopankis-sa. Se vastaa asiakkaiden kaikkien ylei-simpiin ja yksinkertaisimpiin kysymyksiin.

Mobiilipankin ja verkkopankin puolel-la Nova tarjoaa jatkossa yhä enemmän myös henkilökohtaista palvelua, esimer-kiksi kadonneen pankkikortin kuoletta-minen ja uuden tilaaminen. Kun toiminto-ja automatisoidaan, asiakas saa digitaa-lisessa kanavassa palvelua jonottamatta, juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee.

– Samalla työntekijöille jää enemmän

Kone on työväline, ei ihmisen korvike

»

6 Nousu 4•2018

» aikaa todellisesti lisäarvoa tuottavaan kommunikaatioon asiakkaiden kanssa, Anna Metsäranta sanoo.

Suomessa Nova on ollut käytössä Nor-dean avoimilla verkkosivuilla kesäkuusta 2018 lähtien, mobiilipankissa heinäkuus-ta lähtien ja verkkopankissa marraskuun puolivälistä.

Nordeassa ollaan Suomen osalta ti-lanteessa, jossa kaikissa chat-kanavissa asiakasta on ensimmäiseksi vastassa pe-rusneuvontaa antava Nova. Jos tilanne vaatii tai asiakas niin haluaa, keskustelu siirretään ihmiselle.

Mobiilipankin ja verkkopankin Nova on Nordean itsensä kehittämä, verkkosivuil-la oleva puolestaan ulkopuoliselta toimit-tajalta ostettu.

Ihmiset luovat persoonallisuudenNova käyttää taustalla tekoälyä, mutta Anna Metsäranta muistuttaa, että Novan kouluttaminen on vaatinut ihmisiltä suur-ta panostusta. Tekoäly- ja robotiikan sovel-

lukset vaativat paljon työtä, jotta ne saa-daan koulutettua sellaisiksi, että ne oi-keasti tuovat lisäarvoa.

Nordean chatbot superuserit Laura Uutela ja Tom Svarvar ovat molemmat työskennelleet pankkineuvojina yli kym-men vuotta. Nyt reilun vuoden verran he ovat opettaneet Novaa. Aluksi he mietti-vät olemassa olevien chattikeskustelujen ja omien kokemusten perusteella, mitkä ovat asiakkaiden 120 kysytyintä kysymys-tä. Sen pohjalta he alkoivat rakentamaan Novan vastauksia.

– Nova oppii ja kehittyy pikku hiljaa. Oikeiden asiakastapaamisten perusteella olemme parantaneet sen vastauksia. Mei-dän rooli on varmistaa, että ne ovat oikein ja mahdollisimman hyviä, Uutela sanoo.

Nyt kysymyksiä ja vastauksia on satoja. – Jos Nova ei ole ymmärtänyt jotain, li-

säämme sen kysymyspatteristoon ja mie-timme siihen vastaukset, jotta seuraaval-la kerralla se osaisi siihen vastata, Svar-var sanoo.

Kun asiakas aloittaa chat-keskuste-lun, Nova esittelee itsensä ja kertoo ole-vansa robotti.

– Aina asiakas ei sitä huomaa, jos hän ei ole lukenut tekstiä kunnolla. Osa asiak-kaista ilmoittaa heti, että haluaa keskus-tella ihmisen kanssa, eikä halua antaa No-valle edes mahdollisuutta.

– Ja sitten on paljon heitä, jotka oikein nautiskelevat ja tykkäävät keskustella bo-tin kanssa ja katsoa, mitä se vastaa, Svar-var jatkaa.

Suomen kieli tuo työhön omat haas-teensa. Puhekieli on rentoa, sanamuotoja ja synonyymeja on paljon, ja samaa asiaa voi kysyä monella tavalla. Valmiiksi Nova ei tule koskaan. Pankin palvelut muuttu-vat ja uusia tulee.

– Mahdollisuudet, miten sitä voidaan kehittää, ovat aika loputtomat, Uutela sa-noo.

Uutelaa ja Svarvaria inspiroi tekoälys-sä sen valtavat mahdollisuudet.

– Vaikka kehitys menee pienin askelin

Asiakaskokemuksessa korostuu yhä enemmän tunnetilan ymmärtäminen.

Eettisiä kysymyksiä mietittäväPalvelualojen maailmanliitto UNI Global Union on listannut kymmenen periaatetta tekoä-lyn käytöstä. Tekoälyn käytön pitäisi esimerkiksi olla läpinäkyvää ja järjestelmästä nähdä, miten se tekee päätöksiä ja päätyy tiettyihin ratkaisuihin. Tekoälyn pitäisi palvella ihmisiä ja planeettaa, ei toisinpäin ja ratkaisujen hyödyttää mahdollisimman monia ihmisiä. Teko-älyyn perustuva sodankäynti tulisi puolestaan kieltää, eikä roboteilla voi olla oikeudellista vastuuta. Tekoälyn hallintaan tulisi luoda maailmanlaajuiset mekanismit.

http://www.thefutureworldofwork.org

Hei, olen Nordean

chat-robotti Nova. Olen uusi työssäni ja opin koko ajan lisää.

7Nousu 4•2018

eteenpäin, se on kuitenkin hyvin konkreet-tista ja on mukava katsoa, kun Nova on onnistunut auttamaan asiakasta.

Kone ei osaa lukea tunteitaAnna Metsäranta ei usko kauhuskenaarioi-hin siitä, että ihmistyö häviäisi. On paljon töitä, joissa edelleen tarvitaan ihmistä.

Asiakaskokemuksessa korostuu yhä enemmän tunnetilan ymmärtäminen.

– Olemme ainakin vielä kaukana maa-ilmasta, jossa virtuaaliassistentti pystyisi tarjoamaan aidon tuntuista empatiaa.

Metsäranta näkee käynnissä olevan muutoksen samanlaisena kuin mitä aika-naan teollinen vallankumous oli. Silloinkin paljon manuaalista työtä siirtyi koneiden tehtäväksi, mutta ihmiset löysivät muuta työtä, ja yhteiskunta rakentui uudella ta-valla.

Tietotekniikan myötä tapahtui sama asia. Nyt on käynnissä vastaava murros.

– Muutosta ei kannata pelätä eikä toi-saalta sulkea siltä silmiään. Tekoäly kan-nattaa ottaa työkaluksi, jolla parantaa omaa työkokemusta.

Metsärannan mukaan itseään toistava monotoninen työ, jossa ei tarvita intellek-tuaalista prosessointia, kannattaa automati-

soida, sillä sellaiset työt kone tekee tarkem-min ja nopeammin. Työt, joissa ihminen ra-kentaa, suunnittelee, kehittää ja kouluttaa teknologiaa puolestaan lisääntyvät.

Esimerkiksi Laura Uutela ja Tom Svar-var tekevät työtä, jota ei ole koskaan aiemmin ollut olemassa.

– Heidän työnsä nojaa toki vahvas-ti palveluosaamiseen, mutta tässä tarvi-taan myös tietynlaista mielentilaa ja luo-vuutta, miten asiakaskokemusta rakenne-taan virtuaalikanavan kautta.

Tekoälyn perusteet haltuunAnna Metsäranta kehottaa työntekijöitä opettelemaan perustermit ja käsitteet, mitä robotiikka, tekoäly ja koneoppiminen ovat, mitkä ovat niiden realistiset mahdol-lisuudet ja minkälaisiin sovelluksiin niitä nykyään käytetään, sillä väärä tieto ai-heuttaa pelkoa ja ahdistusta.

Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin Elements of AI -verkkokurssi tar-joaa kaikille mahdollisuuden opiskella te-koälyn perusteet ilmaiseksi. Kurssi pureu-tuu tekoälyn perusteisiin käytännöllisten esimerkkien kautta. Kurssi löytyy netistä osoitteesta www.elementsofai.com/fi.

– Tämä on ihan superhyvä kurssi ja

Nordean chatbot superuserit Laura Uutela ja Tom Svarvar ovat molemmat opettaneet nyt reilun vuoden verran Novaa.

auttaa hahmottamaan, mikä on mahdol-lista ja mikä täyttä scifiä, Metsäranta ke-huu.

Kurssi lähtee täysin alkeista. Kurssi on tarjolla englannin- ja suomenkielisenä, ja siihen on tulossa jatko-osa ensi vuonna.

Tekoälyn käyttö herättää kysymyksiä myös etiikasta.

– Nordeassa ei ole kehitetty sellaisia ratkaisuja, joissa tätä olisi hirveästi jou-duttu miettimään.

Lait ja regulaatiot asettavat kehikon, jonka sisällä toimia.

– Mutta esimerkiksi sen suhteen, mitä teemme asiakkaan datalla, pitää olla tosi valppaana. Tätä keskustelua meillä käy-dään sisäisesti koko ajan.

Nordealla on yleisiä sääntöjä esimer-kiksi huumorista tai hymiöistä, mutta käy-tännössä työntekijät vastaavat virtuaali-assistentin kommunikaation sävystä ja tyylistä. ■

Natasha Petrell

Natasha Petrell

8 Nousu 4•2018

NOUSUSSA

Jäsenmaksut vuonna 2018Ammattiliitto Union edustajisto päätti syyskokouksessaan jäsenmaksuista. Jä-senmaksun suuruus on 1,20 prosenttia veronalaisesta tulosta, kuitenkin vähin-tään kuusi euroa ja enintään 40 euroa.

Eläkeläisten jäsenmaksu on vuosi-maksu. Sen suuruus on 30 euroa.

Ansiotyöstä poissaolevilta jäseniltä pe-ritään kuuden euron kuukausijäsenmak-su. Ansiotyöstä poissaolevia jäseniä ovat äitiyslomalla, vanhempainvapaalla, hoito-vapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaal-la, opintovapaalla, ulkomailla, pitkäaikai-sella sairaslomalla, pitkäaikaistyöttömänä tai jostain muusta syystä tilapäisesti an-siotyöstä poissa olevat jäsenet.

Työttömien jäsenmaksu on 6 euroa kuukaudessa, tämä maksu sisältää työt-tömyyskassan jäsenmaksun.

Opiskelijajäsenten jäsenmaksu on 6 euroa kuukaudessa, mikäli heidät on va-kuutettu JATTK-työttömyyskassassa. Palk-katuloista peritään kuitenkin normaali jä-senmaksu.

Itsemaksavien jäsenmaksukirjeet vuo-delle 2019 postitetaan joulukuun aikana.

Muistathan ilmoittaa liiton jäsen-palveluun kaikista jäsenyyteesi liitty-vistä muutoksista. Voit laittaa viestiä jasenpalvelu@unioliitto.fi tai soittaa arki-sin klo 10–14 numeroon 020 741 2960. ■

Opiskelu kannattaa ainaLiitto järjestää kattavasti koulutusta myös vuonna 2019. Henkilöstöedus-tajien koulutus tapahtuu pääsääntöi-sesti työaikana työnantajaliitto Pal-tan kanssa tehdyn yhteisen sopimuk-sen perusteella.

Luottamusmiehiä ja työsuojelu-valtuutettuja koulutetaan kaksiosai-silla peruskursseilla. Syventävää kou-lutusta järjestetään muun muassa tasa-arvon, neuvottelu- ja vuorovaiku-tustaitojen kuin työlakienkin osalta.

Kokonaisuudessaan koulutusoh-jelma on luettavissa Nousun verk-kosivuilla. Ensimmäiset koulutuk-set alkavat jo helmikuussa, joten il-moittautumiset kannattaa tehdä he-ti Noora-palvelun kautta.

Lisätietoja koulutusten sisällöis-tä antaa edunvalvonta-asiantuntija Jari Kaitosuo liiton toimistolta sekä jäsenpalvelu. ■

Tarkkaile postiasi!Nousun perinteisen taskukalenterin sait tämän lehden mukana mutta se ei ole ai-nut kirje, joka postilaatikkoosi kolahtaa.

Liiton jäsenkortti vuosille 2019-2021 postitetaan Nousun jäsenille joulu-tammi-kuussa. Kortti toimii myös matkavakuutus-korttina, joten muista pitää se mukanasi.

Tarkemmat tiedot vakuutuksesta ja sen kattavuudesta löytyvät nettisivuilta sekä jäsenkortista. Eläkeläisjäsenten jäsenetui-hin matkavakuutus ei kuitenkaan sisälly.

Eläkeläisten jäsenmaksun viitesiir-rot vuodelle 2019 lähetetään eläkeläisil-le joulukuussa.

Nousu Twiittaa@NousuLiitto

Saat postissa myös uuden hiirimat-tokalenterin. Kalenterit postitetaan ko-ko jäsenistölle vuoden vaihteessa. Jos sinulta on mennyt rikki tai kadonnut kalenterille tarkoitettu muovinen hii-rimatto, ota yhteyttä jäsenpalveluun jasenpalvelu@unioliitto.fi ■

9Nousu 4•2018

Union jäsenpalvelu auttaa mielellään mahdollisissa kysymyksissä. Voit laittaa viestiä osoitteeseen jasenpalvelu@unioliitto.fi tai soittaa arkisin klo 10–14 numeroon 020 741 2960. !

Jouluglögi Makumuisto Kööpenhaminasta

V uosia sitten joulun alla Kööpenha-minan lentokentän herkkukaupan kassajonossa huomasin pienen

pussin tanskalaista glögimaustetta ohjei-neen. Sitä piti kokeilla, ja siitä tulikin luot-toreseptini. Hyvä mausteseos on maun avain, ja itse tekemällä glögistä saa juuri niin vähän tai paljon makean kuin haluaa.

● 2 rkl glögimaustesekoitusta (kanelia, kardemummaa, neilikkaa,

appelsiininkuorta– kokonaisina ja kuivattuina)● reilu 1 dl kirkasta viinaa● 1 pullo punaviiniä● 100 g sokeria● mantelirouhetta● rusinoita● (2–3 rkl konjakkia)

Maustesekoitukseen tarvitset yhtä suuret määrät kuivattuja kokonaisia mausteita. Kanelitangon joudut pilkkomaan lastuik-si. Kuivatun appelsiininkuoren sijasta voit käyttää muunkin kuivatun sitrushedelmän kuorta. Ei kuitenkaan hillottua kuorta!

Laita glögimausteet teepalloon, suo-datinpussiin tai pussiksi sidottuun harso-kankaaseen.

Laita maustepussi lasiin tai purkkiin. Kaada lasiin viinaa niin, että mausteet peittyvät reilusti, vähintään desi. Huomioi, että osa nesteestä imeytyy kuiviin maus-teisiin, eli uutetta tulee vähemmän kuin lisätty nestemäärä. Anna uuttua vuoro-kausi. Mausteuutetta kannattaa tehdä kerralla reilusti. Se säilyy hyvin suljetussa purkissa tai pullossa.

Kaada pullollinen punaviiniä kattilaan ja lisää 0,5 – 1 dl mausteuutetta.

Lisää sokeria maun mukaan – pullolli-seen n 1– 1,5 dl. Lämmitä, älä keitä.

Jos kaipaat lisämakua, voit lopuksi li-sätä pari ruokalusikallista esim. konjak-kia, rommia tai portviiniä.

Lisää rusinoita ja manteleita maun mukaan.

Lapsille, autoilijoille tai muuten vain al-koholittomille sopivan version saat näin:Laita glögimausteet teepalloon, suodatin-pussiin tai harsokankaaseen. Sido harso-kangas pussiksi.

Kaada 3 dl vettä kattilaan ja keitä mausteita vedessä 10–15 minuuttia.

Lisää pullollinen omenatuoremehua ja 100 g sokeria. Lämmitä, älä keitä.

Mausta rusinoilla ja manteleilla. ■

Kristiina Widenius

10 Nousu 4•2018

NOUSULAINEN

Kolmen kentän pelaajaMiika Lähteenmäen elämänasenteeseen kuuluu tarttua tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Se on vienyt hänet työsuojeluvaltuutetuksi ja korisjunnujen valmentajaksi.

Kaikilla pöydillä oli korkeita pinoja paperia. Siihen Miika Lähteenmäki muistaa kiinnittäneensä huomiota

ensimmäisenä työpäivänään Nordeassa. – Heti tuli se vaikutelma, että lisäkä-

det ovat tarpeen, hän toteaa. Vuosi oli 2008 ja elettiin aikaa ennen

talouskriisiä. Väkeä palkattiin paljon, hei-dän joukossaan myös Lähteenmäki, joka ei koskaan kuvitellut itseään pankkialal-le. Hän on koulutukseltaan datanomi, te-ki tietokonehommia Dellillä ja ajatteli pan-kissa työskentelevän lähinnä pankkivirkai-lijoita. Mutta rekrytointialalla työskennel-lyt tuttu sai houkuteltua Lähteenmäen hakemaan Nordean leasing-puolelle.

– Hain puoliksi läpällä, mutta nyt vie-tän kymmenenvuotistaiteilijajuhlaani, Läh-teenmäki naurahtaa.

Sovellusneuvoja ratkoo ongelmiaEnsimmäisenä työpäivänään Miika Läh-teenmäki pukeutui kauluspaitaan, mut-ta nyt hänen maanantaiseen työasuunsa kuuluu musta huppari ja farkut.

– Työt aloittaessani ymmärsin, miten monipuolisissa tehtävissä täällä on ihmi-siä. Kaikki eivät ole kauluspaitaporukkaa.

Hän aloitti leasingin asiakaspalvelus-sa autopuolella, mutta työnkuva on muut-tunut melkein joka vuosi. Nyt mies toimii rahoituksessa yhtenä kolmesta sovellus-neuvojasta. Hän on leasingin ja osamak-sun hoitojärjestelmä Alfan pääkäyttäjä ja ratkoo siis nordealaisten järjestelmässä kohtaamia ongelmia.

Nelisen vuotta sitten Lähteenmäel-le tarjoutui kuitenkin myös ylimääräinen haaste.

– Olin kaverin seurana tupakkapaikal-la, kun pääluottamusmies tuli kysymään, kiinnostaisiko työsuojeluvaltuutetun teh-tävä. En ollut koskaan edes kuullut mois-ta sanaa.

Lähteenmäen luonteeseen kuuluu an-taa tarjoutuville mahdollisuuksille tilai-suus. Niinpä hän suostui, perehtyi työ-suojeluvaltuutetun tehtäviin ja kävi kou-lutuksia.

– En osaa tehdä mitään puolivaloilla, hän myöntää.

Nykyään hän on rahoituksen päätyö-suojeluvaltuutettu. Kausi on katkolla vuo-denvaihteessa, mutta Lähteenmäki jatkaa mielellään.

– Vain uuteen tarttumalla voi ymmär-tää uusia asioita. Maailma myös muuttuu niin vauhdilla, että on hyvä kehittää osaa-mistaan monella alueella.

Työsuojeluvaltuutettu purkaa kuormitustaPäätyösuojeluvaltuutettuna Miika Läh-teenmäki on koko työpaikan asialla. Hä-neen voivat ottaa yhteyttä niin toimihen-kilöt kuin esimiehetkin, jos työ tuntuu uh-kaavan jonkun osapuolen terveyttä. Läh-teenmäen työajasta 10–15 prosenttia on varattu työsuojeluasioille.

– Työsuojelua tarvitaan meillä usein siksi, että työ on henkisesti kuormittavaa. Kun ihmisten pitää esimerkiksi omaksua uusia järjestelmiä nopeasti, he stressaan-tuvat, ja työilmapiiri voi kiristyä.

Työsuojeluvaltuutettuna Miika Läh-teenmäki saattaa pistäytyä kuormittu-neessa tiimissä ja jutella ihmisten kanssa. Jo se voi lievissä tapauksissa auttaa. Jos-kus hän järjestää tapaamisen, jossa pai-kalla ovat kaikki tilanteen selvittämiseen tarvittavat osapuolet. Yhteistyö on tiivistä esimerkiksi työterveydenhuollon kanssa.

– Tässä tarvitaan tasapuolisuutta ja sillä tavalla jämäkkää luonnetta, että us-kaltaa tarttua vaikeisiinkin asioihin. Työ on pitkälti välittäjänä toimimista, Lähteen-mäki kertoo.

Hän on yhä innostunut siitä, että työ-suojeluasioissa tulee joka päivä vastaan jotain uutta. Siksi hän käy myös Nousun koulutuksissa säännöllisesti.

– Ihmisten jaksamisesta olen nykytyö-elämässä huolissani. Paperipinot ovat ka-donneet mutta kiire ei: asiat muuttuvat kiihtyvällä tahdilla ja yleensä on hyvin vä-hän aikaa omaksua uutta, hän miettii.

Vain uuteen tarttumalla voi ymmärtää uusia asioita, Miika Lähteenmäki sanoo.

11Nousu 4•2018

Valmentaja on askeleen edelläTyönsä Miika Lähteenmäki saa nykyään järjestää aika vapaasti, mutta vapaa-ajal-la asia on toinen. Illat ja viikonloput ovat tarkkaan aikataulutettuja, sillä Lähteen-mäki on Espoo Basket Teamin -04-synty-neiden poikien yksi valmentaja. Siihenkin hän ryhtyi vähän vahingossa.

– Omat poikani pelasivat ja kuskasin heitä harjoituksiin. Valmentaja sitten ky-syi, että kun muutenkin pyörin paikalla, voisinko ruveta heille fysiikkavalmenta-jaksi.

Lähteenmäelle se sopi, sillä hänellä on taustaa kamppailu- ja voimailulajeis-sa. Hän otti myös valmentajan homman tosissaan ja hankki siihen pätevyydenkin. Nyt pojan joukkueella on harjoituksia nel-jänä iltana viikossa ja viikonloppuisin li-säksi pelejä.

– Se on hyvää vastapainoa työlle. Pa-rinkymmenen pojan kanssa pitää koko ajan olla hiukan edellä asioita ja käyttää hoksottimiaan, jotta homma pysyy kasas-sa. Valmentaminen on kuitenkin myös pal-kitsevaa, koska poikien kehityksen näkee, Lähteenmäki sanoo.

Hänestä koripallovalmennuksessa ja työelämässä on paljonkin samoja ele-menttejä. Molemmissa on olennaista tul-la toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ol-la jämäkkä ja looginen. Tärkeintä hänestä on kuitenkin olla oma itsensä.

– Jos yrittää esittää jotain, se näkyy heti. Pojat tosin rokottavat siitä rankem-min kuin työkaverit! ■

Laura Pörstikuvat Mikko Taipale

Työelämässä ja valmennuksessa on paljon samaa, Miika Lähteenmäkin on huomannut.

12 Nousu 4•2018

URA

Ammattilainen tietää oman arvonsa

Hyvä työsuhde on diili, jossa molem-mat voittavat, sanoo Suomen suu-rimpiin talotekniikan suunnittelu-

ja konsultointiyrityksiin kuuluvalla Gran-lundilla projektipäällikkönä työskentelevä Vikke Niskanen.

Niskanen tunnustautuu niin sanotuk-si firman mieheksi. Se, että haluaa yri-tyksen parasta, ei ole kuitenkaan syy myy-dä omaa osaamistaan pilkkahintaan tai oman itsensä kustannuksella.

– Oma hyvinvointini ei saa kärsiä, Nis-kanen sanoo.

Niskasen mukaan kunnianhimoisuus ja työuralla menestyminen kulkevat käsi kädessä omista työehdoista huolehtimi-sen kanssa. Markkinataloudessa on kak-si toimijaa, työntekijä ja työnantaja.

– Diilin pitää olla hyvä kumpaankin suuntaan. Jos yksi voittaa ja toinen hä-viää, on kyse orjatyövoimasta tai hyvänte-keväisyydestä, ei bisneksestä.

Omista työehdoistaan Niskanen on pi-tänyt huolta esimerkiksi neuvottelemal-la onnistuneesti itselleen useamman pal-kankorotuksen. Tärkeintä hänen mieles-tään on perustella korotus yrityksen nä-kökulmasta, sillä lisäarvolla mitä itse on yritykselle pystynyt tuottamaan.

– Harvoin työnantaja tulee kertomaan, että nyt olisi hyvä nostaa palkkaa. Mutta kun itse käy pyytämässä hyvillä perusteil-la, aika usein löytyy kompromissi, Niska-nen sanoo.

Niskasen mukaan palkankorotusta kannattaa pyytää, mutta vain jos sellai-sen tuntee oikeasti ansaitsevansa.

Ammattimaisuus ei ole vain sitä, että on hyvä työssään. Se on myös sitä, että huolehtii omista oikeuksistaan.

Kun on tarve näyttääLiikkeenjohdon konsultointiyritys Comple-ton valmentajan Jukka Kotkasen mukaan työkulttuuri, jossa ihmiset joustavat itsen-sä kustannuksella firman hyväksi, voi syn-tyä vaivihkaa.

– Kun työntekijälle annetaan kovia, osaamisen ylärajoilla olevia tavoitteita, heille syntyy tarve näyttää, Kotkanen sa-noo.

Jos organisaatiossa on aikaisempaa näyttöä siitä, että panostaminen ja esi-merkiksi työtuntien kirjaamatta jättämi-nen tuottavat uramielessä hyviä tuloksia, on Kotkasen mukaan luonnollista että niin tulee tapahtumaan jatkossakin.

Palkattomien ylitöiden tekeminen ei ole ammattimaista, mutta inhimillistä. Ih-miset kaikkialla hakevat toistensa hyväk-syntää.

Kotkanen ei kuitenkaan usko oikeuk-siaan puolustavan, esimerkiksi palkas-taan neuvottelevan työntekijän leimautu-van hankalaksi tyypiksi.

– Jos ihminen aikoo päästä esimie-sasemaan, hänen pitää oppia jämäkäs-ti perustelemaan asiansa. Jos hän ei itse pysty nostamaan tällaisia asioita esille ja puolustamaan omaa etuaan, miten hän kykenee edustamaan työnantajan etua tai mahdollisia alaisiaan?

Liika työ kääntyy itseään vastaanVikke Niskasen mukaan kiusaus liialli-seen joustamiseen voi kasvaa aloilla, jois-sa työnantajien ja tarjolla olevien työnteki-jöiden suhde ei ole tasapainossa. Varsin-

kin, jos tehtävä on määräaikainen ja työn-tekijällä on suuri halu osoittaa olevansa hyvä työntekijä.

– Jos kuitenkin on kiinteä kuukausi-palkka ja kiinteät työtunnit, ilmaisten yli-töiden tekeminen on aika surkeaa. Jos taas molemmin puolin on ymmärretty, et-tä on kiinteä palkka, johon sisältyy se, et-tä homma hoituu, se on ihan ok. Mutta sil-loin sen pitää näkyä kompensaatiossa, jo-ko rahana tai vapaana, Niskanen sanoo.

Kotkasen mukaan kovassa työnteossa ei ole mitään vikaa, jos kroppa ja pää sen kestävät. Hän kuitenkin varoittaa ylikuor-mituksen vaaroista.

– Nykyinen työelämä on sellaista, että kukaan ei pysty tekemään yksin kaikkea. Yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on sosiaalinen osaaminen. Se, että on hyvät vuorovaikutustaidot ja kykenee toimimaan erilaisten ihmisten kanssa tuloksellisesti.

Liikaa tunteja tekevän ajattelu kaven-tuu, stressitaso nousee ja sosiaaliset tai-dot heikkenevät, Kotkanen sanoo.

Joustoa molempiin suuntiinMyös läpinäkyvällä palkkamallillaan mai-netta niittäneen ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtajan Mikko Kuitusen mukaan työnantajan hyväksi joustamisen tulee ol-la kaksisuuntainen tie.

– Jos päivät pääsääntöisesti venyvät, joko työnohjauksessa tai työkuormassa voi olla virhe. Tai sitten työssä on jotain sellaista, että tekeminen on jostain syys-tä tehotonta.

Salaa ylitöitä tekevällä on Kuitusen

13Nousu 4•2018

mukaan yleensä pelko siitä, ettei normaa-li työmäärä riitä. Työmäärää kasvattamal-la kokonaistehokkuus kuitenkin laskee ja syntyy negatiivinen kehä.

Työpaikalla tulisi Kuitusen mielestä vallita luottamuksen ilmapiiri, jossa ei ole työntekijän ja työnantajan vastak-kainasettelua. Ihannetapauksessa yri-tys valitsee joka aamu henkisesti työnte-kijänsä, ja työntekijä yrityksen. Firman-mies ei ole niska limassa ilman kiitosta raatava työntekijä, vaan ihminen joka tekee työnsä ja ajattelee samalla yrityk-sen kokonaisuutta.

– Hyvä työntekijä tietää, mitä on tekemässä ja miksi. Hän tietää ar-von, jonka antaa yritykselle sekä tie-tää vastuunsa ja toimii niiden mukai-sesti. Hän myös ymmärtää, että kaik-ki tehdään tiimissä. Töissä ollaan yh-tälailla tekemässä omaa tehtävää ja mahdollistamassa, että muut onnis-tuvat, Mikko Kuitunen toteaa.

Jenni Meronen

"Diilin pitää olla hyvä kumpaankin suuntaan. Jos yksi voittaa ja toinen häviää, on kyse orjatyövoimasta tai hyväntekeväisyydestä, ei bisneksestä."

14 Nousu 4•2018

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisessä tiimissä työtoverit ovat muilla maillaMiltä tuntuu työskennellä yksikössä, jossa sekä työtoverit että esimies ovat toisessa maassa?

Esimies Tanskassa, työtoverit Suo-messa, Tanskassa ja Iso-Britannias-sa. Tällainen työtiimi oli vielä hetki

sitten Vallila Campuksella business ana-lystina työskentelevällä Ronja Rajalalla.

Rajala työskentelee Group Financial Cri-me Prevention eli GFCP-organisaatioon kuu-luvassa Centralization-yksikössä. Yksikköön siirretään esimerkiksi konttoriverkostosta tehtäviä ja hankkeita, jotka liittyvät rahan-pesun tai talousrikollisuuden estämiseen.

– Suurin osa yksikön työntekijöistä on tanskalaisia. Mutta se, kuka on missäkin projektissa tai hankkeessa kenenkin työpa-

rina, vaihtelee. Tällä hetkellä kaikki tiimi-ni jäsenet ovat suomalaisia, Rajala kertoo.

Kun kollegat ovat eri maissa, yhtey-denpito ja viikkopalaverit pidetään Sky-pen ja sähköpostin välityksellä. Fyysises-ti työtoverit tapaavat toisensa noin kerran kuussa, esimerkiksi matkustamalla parik-si päiväksi Tanskaan.

– Meillä on hyvin joustava tiimi, jos-sa jokainen rakentaa aikataulunsa pitkäl-ti itse. Edes me suomalaiset emme tapaa päivittäin toisiamme, Rajala kertoo.

Rajala asuu itse puoliksi Helsingissä ja puoliksi Rukalla.

Kohti yhteistä toimintamalliaMyös Vallila Campuksella työskenteleväl-lä Veera Huotelinilla on kokemusta val-tioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Hä-nen tittelinsä pankissa on KYC Specialist in Global Private Banking Operations.

– Tehtäväni on varmistaa, että lain-mukainen asiakkaan tuntemisen velvoi-te täyttyy. Pyrin vapauttamaan mahdolli-simman paljon asiakasvastuullisten aikaa niin, että he voivat keskittyä asiakkaisiin, Huotelin kertoo.

Pohjoismaisessa tiimissä on yhteen-sä noin 30 ihmistä, joista Suomessa työs-

Kun kollegat ovat eri maissa, yhteydenpito ja viikkopalaverit

pidetään Skypen ja

sähköpostin välityksellä.

Veera Huotelin (vas.) ja Ronja Rajala

15Nousu 4•2018

kentelee alle 10. Esimiesvastuu on jaettu kahden esimiehen kesken. Huotelin kehuu pohjoismaista yhteistyötä opettavaiseksi.

– Olemme jakaneet parhaita toiminta-tapoja yli maarajojen ja sitä kautta oppi-neet toisiltamme. Olemme ottaneet käyt-töön yhteisiä työkaluja, joiden avulla pää-semme lähemmäs yhtenäistä toiminta-mallia, Huotelin sanoo.

Tiimi keskustelee säännöllisesti Sky-pen kautta muun muassa työn haasteista ja onnistumisista ja ajankohtaisia asiois-ta. Työtoverit ovat tavanneet toisensa kas-vokkain kerran, Kööpenhaminassa järjes-tetyssä valmennuspäivässä.

– Pääpainona eivät silloin olleet työasiat, vaan oman itsensä tutkiminen ja toisiin tutustuminen. Lisäksi kollegoi-hin voi tutustua lapsuuden ystäväkirjaa muistuttavan Friend Bookin kautta, Huo-telin kertoo.

Esimies toisessa maassaTanskalaisen esimiehen alaisuudessa työskennellyt Ronja Rajala ei juuri huo-maa eroa suomalaisen ja ulkomaalaisen esimiehen välillä.

– Jotkut Suomi-jutut kuten tykyrahat hän delegoi suoraan toisen tiimin suoma-laiselle esimiehelle.

Eroa eri maiden välillä on myös siinä, kuinka usein työntekijä voi olettaa saavan-sa palkankorotuksen.

– Joissain maissa oletusarvona on, et-tä työntekijä voi saada korotuksen vaikka joka vuosi. Suomessa on yksitoikkoisem-paa, on ne tietyt palkkaluokat eikä palkan-korotuksista taistella jatkuvasti.

Kun osa työtovereista on ulkomailla, voi myös aikaero aiheuttaa hankaluuksia. Ra-jala kertoo kalenteriin tupsahtelevan välil-lä kokouksia, jotka alkavat iltaseitsemältä.

– Jos teen ylitöitä tai liukumaa aika-eron takia, pidän huolen siitä että merk-kaan ne. Jos taas emme ole etukäteen so-pineet mitään, ilmoitan ystävällisesti, että tieto palaverista tuli liian äkkiä.

Rajala kertoo tulevansa mielellään töi-hin aikaisin, jolloin hän myös lähtee aiem-min kotiin. Kun Ruotsissa ja Tanskassa kello on tunnin vähemmän ja Iso-Britan-nia on kaksi tuntia jäljessä, lähdön aikai-suus korostuu entisestään. Rajalan mu-kaan työkaverit kuitenkin luottavat toisiin-sa ja tietävät, että tehtyjen tuntien mää-rä on sama.

Suomesta puuttuu small talkPohjoismaisessa yhteistyössä kielenä toi-mii englanti. Vaikka Rajala kertoo puhu-

vansa ja kirjoittavansa sitä sujuvasti, on kielimuuriin törmääminen väistämätöntä.

– Yritän esittää jotain asiaa tietyil-lä sanoilla, mutta toiselle osapuolelle se tarkoittaakin ihan muuta. Pitää varmis-taa monta kertaa, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla, Rajala kuvailee.

Sekä Rajalan että Huotelinin mukaan suomalaiset erottuvat muista erityisesti kommunikointityylillään. Siinä missä ul-komailla sähköposteissa kysellään ensin kuulumiset ja kerrotaan paikallinen sää-tila, suomalaiset käyvät suoraan asiaan.

– Kerran laitoin aamulla viestiä työ-kaverille että hyvää huomenta, näitkö tä-män asian, minkä lähetin sinulle sähkö-postissa. Siihen britti kommentoi Hei mis-sä small talk, ei me nyt suoraan mennä työasioihin, Rajala nauraa.

Pienessä tiimissä ongelmia ei Rajalan mukaan synny, sillä kaikki tuntevat toisensa.

– Mutta jos joutuu kontaktoimaan si-dosryhmiä johonkin hankkeeseen liittyen, saa olla varuillaan ettei vahingossa kuu-losta tökeröltä. ■

Jenni Meronen

Kollegoihin voi tutustua lapsuuden ystäväkirjaa muistuttavan Friend Bookin kautta.

Verkostoituminen kannattaaKeskustelemalla yli maarajojen luottamusmiehet voivat oppia toisiltaan hyviä käytäntöjä.

Y hteisistä yksiköistä ja toimintata-voista huolimatta Nordea-maissa on omia käytäntöjä, erilaisia järjes-

telmiä, toistaan poikkeavaa lainsäädäntöä sekä kulttuurieroja. Myös työlainsäädän-nössä on eroja.

– Jotkut kulttuurierot voivat olla hyvin kliseisiä. Suomessa ollaan hiljaisempia kuin jossain toisaalla, vaikka toki olemme vuosien varrella kasvaneet yhteen myös kulttuurin puolesta, ESAS:n neuvotteleva luottamusmies Tiina Rautanen sanoo.

ESAS toimii nousulaisten esimiesten ja asiantuntijoiden edunvalvojana sekä ääni-torvena Nousussa.

Eroista huolimatta maissa painitaan samojen haasteiden kanssa. Tällä hetkel-lä erityisesti työkuorma ja jaksaminen pu-huttavat joka puolella. Kun yhteispohjois-maisissa yksiköissä toimintatavat muuttu-vat, ne aiheuttavat aina haasteita. Toiset maat ovat muutosherkempiä kuin toiset.

– Kun päätös on tehty, jossain maassa uudistukset toteutetaan saman tien, toi-saalla niistä keskustellaan pitkään ja har-taasti ja ehkä toteutetaan ja jossakin voi-daan tehdä päätös kokonaan uusiksi.

Nordealla on virallisia yhteistyö- ja neuvotteluelimiä, joissa käsitellään liitto-jen ja työnantajien kanssa tulevat muutok-set. Consultative Committeet eli CC:t ovat ylikansallisia yhteistoimintaryhmiä, joiden toiminnassa myös Rautanen on mukana. Virallisten elinten lisäksi Nordeassa toimii myös epävirallisempia luottamusmiesten verkostoja, jotta luottamusmiesten ei tar-vitse pähkäillä yksin samojen ongelmien kanssa.

Uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksiaLuottamusmiehet ovat tapauskohtaisesti perustaneet yhteispohjoismaisia verkosto-ja, joissa on puitu johonkin tiettyyn asiaan

liittyviä kysymyksiä. Mette Balck Mejlby työskentelee Nou-

sun tanskalaisessa sisaryhdistys Kreds Nordeassa. Aikaisemmin hän työskenteli useamman vuoden pankin yhteispohjois-maisessa Transaction Bank -yksiköissä ja oli mukana rakentamassa ensimmäistä pohjoismaista luottamusmiesten rinkiä.

Idea yhteistyöstä syntyi vuosia sitten, kun Mejlbyn yksikössä tehtiin pohjoismai-nen toimintatapamuutos, jonka myötä tuli uusi pohjoismainen johto. Mejlby halusi tie-tää, miten muutos oli koettu muualla ja mil-laisia ongelmia siihen liittyi muissa maissa. Tapaamisissa luottamusmiehet keskusteli-vat uudesta pohjoismaisesta strategias-ta sekä sen tuomista mahdollisuuksista ja ongelmista ja huomasivat, että ne olivat jo-ka puolella samoja. Toisaalla ongelmia oli saatu ratkaistua, toisaalla ei.

Luottamusmiehet miettivät ratkaisu- ehdotuksia ja veivät ne työnantajan tie-toisuuteen. Näin asioita saatiin korjattua.

– Saimme toisiltamme ideoita. Samal-la opimme muiden maiden käytäntöjä niin ay-asioista kuin työstä. Yhteistyön avulla ymmärsimme toisiamme paremmin ja pys-tyimme informoimaan jäseniämme, kuin-ka asiat on tehty toisaalla.

Yksi ääni työnantajan suuntaanMonet paikalliset yksiköt ovat muuttumas-sa tai muuttuneet pohjoismaisiksi, ja vaik-ka työntekijät työskentelisivät paikallises-ti, kaikki päätökset tehdään pohjoismai-sella tasolla. Myös siksi ylirajainen kes-kustelu on tärkeää.

Varsinkin keskitetyissä yksiköissä luot-tamusmiehiä voi olla maittain vain yksi. Kun luottamusmiehet tietävät toistensa tilan-teesta, he ymmärtävät paremmin toisiaan, eikä yksittäisen luottamusmiehen tarvitse yksin painia ongelmien kanssa. Samalla he

EDUNVALVONTA

h t t p s : / / w w w. i s to c k p h o to . c o m / f i / ve c to r /c r o w d - o f - p e o p l e - c o m p o s i n g - a - w o r l d - m a p -gm498891350-79911529

16 Nousu 4•2018

ESAS:n neuvotteleva luottamusmies Tiina Rautanen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.

17Nousu 4•2018

voivat yhdessä tuoda työnantajan tietoon työntekijöiden yhteisen näkökulman.

– Monet muutoksista ovat ainakin aluksi salaisia tai luottamuksellisia. Ver-kostoitumalla luottamusmiehet voivat vaihtaa ajatuksia ja sparrata toinen toi-siaan aina kulloinkin kyseessä olevassa muutoksessa. Samalla he voivat yhdes-sä viestiä ongelmista työnantajalle, jol-loin viestillä on enemmän painoarvoa, Tii-na Rautanen sanoo.

Yhteistyö säästää myös aikaa.

"Saimme toisiltamme

ideoita. Samalla opimme muiden maiden

käytäntöjä niin ay-asioista

kuin työstä."

Mette Balck Mejlby työskentelee Nousun tanskalaisessa sisaryhdistyksessä Kreds Nordeassa.

– Koska olimme keskustelleet monis-ta asioista jo luottamusmiestasolla, meillä meni vähemmän aikaa tapaamisissa työn-antajapuolen kanssa, eikä johdon tarvin-nut pitää joka maassa omia tapaamisia, Mette Balck Mejlby kertoo.

Samalla kaikki luottamusmiehet sai-vat samaan aikaan tiedon tulevista muu-toksista.

Mejlby kannustaa ihmisiä verkostoitu-maan. Hän kuitenkin muistuttaa, että ryh-män aloittaminen vie aikaa ja luottamus-

miesten sitoutuminen ryhmään voi vaihdella. – Mutta kun ryhmän saa toimimaan,

se antaa paljon. On myös tärkeää, että työntekijät tietävät meidän tekevän poh-joismaista yhteistyötä, sillä se lisää am-mattiyhdistysliikkeen arvostusta.

Myös Rautanen kannattaa verkostoitu-mista lämpimästi.

– On mielenkiintoista tutustua eri kult-tuureihin ja ihmisiin. ■

Natasha Petrell

18 Nousu 4•2018

TYÖELÄMÄ

Vuoro vaihtuu, ESAS jatkaaNousun esimiesten ja asiantuntijoi-

den toiminnan vetovastuu vaihtuu vuodenvaihteessa, kun nykyinen

ESASin neuvotteleva luottamusmies Tiina Rautanen jää eläkkeelle. Tiinan saappai-siin astuvat neuvottelevana luottamusmie-henä Jenni Taivassalo ja hänen varanaan Ronja Rajala.

Tiina Rautanen on toiminut ESASin neuvottelevana luottamusmiehenä kol-me viime vuotta. Hän on ollut myös Nou-sun hallituksessa ja ESASin edustajana pankin yhteistoimintaneuvottelukunnas-sa. Näiden lisäksi hänellä on ollut mui-takin luottamustoimia. Rautanen on ollut muun muassa pitkäaikainen Consultative Committee –edustaja Wholesale Bankin-gin alueella.

Suorasta NousuunTiina Rautanen oli alusta asti kiinnostunut ammattiyhdistystoiminnasta, mutta aktii-vi hänestä tuli 1990-luvulla pankkifuusioi-den aikoihin, kun Anneli Teikari houkutteli tai pakotti hänet työpaikan luottamusmie-heksi. Silloin oltiin vielä Pankkitoimihenki-löliitossa, ennen Suoraa ja ennen Nousua.

Esimies- ja asiantuntijatoimintaa oli jo Suoran aikana. Kirsti Latva veti sitä sil-loin ja myös Nousun alkuaikoina, muiste-lee Rautanen.

— Kirstin jäätyä eläkkeelle ESAS-toi-minta oli pitkään unten mailla. Sitten kun Olle Svahn tuli mukaan toimintaan, käy-tiin pankkitason neuvotteluja, että saatiin esimiesten neuvottelevan vakanssi, joka on ollut todella tärkeä. Tätä pitäisi vielä-kin vahvistaa, ei yksi neuvotteleva vielä kesää tee.

— Tarvittaisiin jonkinlainen ryhmä tueksi. Olen kyllä saanut paljon apua pu-heenjohtajilta ja pääluottamusmiestoimis-tolta. Nousun toimiston tuki on myös eh-dottoman tarpeen ja olenkin saanut siel-tä paljon apua.

LuottamuskysymysEsimiesten luottamusmies ei useinkaan voi turvautua paikallisiin luottamusmie-hiin. Monesti kyse on sellaisista tapauk-sista, että esimiehet ja johtajat eivät ha-lua alaistensa saavan tietää. Siksi juu-ri esimiehillä on tukena valtakunnallinen luottamusmies.

— Se luottamuksellisuus, joka on yli-päätäänkin tärkeä ay-toiminnassa, tulee tässä vielä korostuneempana: ei ehkä kä-sitellä pelkästään sen esimiehen asiaa, vaan myös muiden työssäolijoiden asioi-ta, Rautanen miettii.

Asianomaisen ay-alueen neuvottele-va hoitaa asiantuntijoiden luottamusmie-sasiat.

— On minulle tullut yhteydenottoja ai-ka paljon asiantuntijoiltakin, mutta yleen-sä olen sitten ohjannut ne alueen neuvot-televille.

— Tämä viimeinen vuosi oli tietenkin aika kiireinen näiden työnloppumistapa-usten kanssa. Jouduin usein matkusta-maan ja monet ottivat yhteyttä. Tietooni ei ole tullut, että yhtään esaslaista olisi ir-tisanottu, eli siinä mielessä pieni onnistu-minen, iloitsee Rautanen.

— Mutta kyllähän siellä on sellaisia ta-pauksia, joista tietää, että ratkaisut eivät varmasti ole olleet helppoja.

Näkyvyyttä tarvitaanJos toimintaa halutaan kehittää, on tär-keää, että ESAS näkyy enemmän. Tarvi-

Ehkä me voisimme olla vähän vähemmän asenteellisia, avoimempia sekä keskenämme että uusille asioille.

19Nousu 4•2018

taan oma vaalipiiri ja sitä kautta toimijoita eri paikoissa. Niin saadaan tukiporukkaa.

— Meillä on toki ollut edustajistopaik-ka ja paikka yhteistoimintaneuvottelukun-nassa. Näkisin, että tulevaisuudessakin Nousun hallituksessa pitäisi olla ESASin edustaja, jotta tieto kulkisi puolin ja toi-sin. Jos ei olisi esimiehiä Nousun toimie-limissä ja tehtävissä mukana, niin myös Nousun ymmärrys asioista jäisi vähän va-jaaksi, Rautanen pohtii.

ESASin tilaisuuksiin ja toimintaan voi-vat osallistua sekä asiantuntijat että esi-miehet. Monesti samat asiat kiinnostavat molempia. Se toimi hyvin myös ESASin Vilnan-matkalla viime vuonna.

— Etukäteen arvelimme, että ihmiset eivät pitkään viihtyisi varsinaisella semi-naariosuudella, joka oli ihan täyttä työtä, mutta siellähän porukat istuivat innostut-tuaan vielä pari ylimääräistäkin tuntia. Nii-tä siellä ideoituja kehittämissuunnitelmia kannattaisi hyödyntää, Rautanen vinkkaa ja kertoo matkasta tulleen paljon hyvää palautetta. Uutta reissuakin kysellään.

Liike uudistuuAmmattiliittoon kuuluminen auttaa tätä nykyä esimiestä lähinnä työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Rautasen mielestä am-mattiliiton toimintaa pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se tukisi myös uraa ja työs-sä kehittymistä.

— Tärkeää on myös keskinäinen ver-kostoituminen ja vertaistukitoiminta. Vil-

nassakin kun istuttiin iltaa varsinaisen se-minaariosuuden jälkeen ja ihmiset pääsi-vät keskenään puhumaan, niin tuli todella hyvää keskustelua ja vertaistukea, ratkai-sujen vertailua.

Tiina Rautasella on ollut sekä kotimai-sia että pohjoismaisia luottamustehtäviä. Rautasen mukaan pohjoismainen johto kyllä ymmärtää työn tärkeyden ja osaa ot-taa jopa hyötyä irti käydystä dialogista.

— Olen kiitollinen myös kaikesta siitä tuesta, mitä olen saanut pohjoismaisilta kollegoilta. Haasteita oli enemmän cc-työn

alkuaikoina, kun koko neuvotteluprosessi ei ollut niin vakiintunut. Jokaisella on kui-tenkin erilainen tausta omassa työssä ja neuvotteluorganisaatiossa.

Tiina Rautanen uskoo, että ammattiyh-distyksenkin on kehityttävä.

— Ehkä me voisimme olla vähän vä-hemmän asenteellisia, avoimempia sekä keskenämme että uusille asioille. Pitäisi päästä eroon siitä vanhakantaisesta ku-vasta, joka ihmisillä on ay-liikkeestä. Nou-su on yhteisönä ollut hyvin toimiva ja hyvin toisiaan tukeva ja kannustava porukka. ■

Tiina Rautasen mielesä luottamushenkilö kaipaisi tuekseen jonkinlaista ryhmää.

ESASKoko maan kattava ESAS-verkosto ko-koaa yhteen nousulaiset esimiehet ja asi-antuntijat. ESASista saat tukea ja apua työsuhteeseen, palkkaukseen ja työeh-toihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja antaa jasenpalvelu@unioliitto.fi

20 Nousu 4•2018

PÅ SVENSKA

Nätverkande är till nytta Trots gemensamma enheter och verk-

samhetssätt har Nordea-länderna egna rutiner och system. Lagstiftnin-

gen i länderna skiljer sig åt och kulturskill-nader förekommer också. Skillnader finns bland annat i arbetslagstiftningen.

– Vissa kulturskillnader kan vara mycket klichéartade. I Finland är man mycket tystlåt-nare än på andra håll, trots att vi under årens lopp nog har närmat oss varandra också vad kulturen beträffar, säger konsultativa tjänste-mannen Tiina Rautanen vid ESAS.

ESAS bevakar de Nousu-anslutna che-fernas och experternas intressen i Nousu och för deras talan.

Trots skillnaderna är utmaningarna ge-mensamma i länderna. Just nu diskuteras i synnerhet arbetsbördan och orkandet överallt. När verksamhetssätten förändras i de samnordiska enheterna innebär det alltid utmaningar. Vissa länder är mer fö-rändringskänsliga än andra.

– När ett beslut har fattats genomförs det bums i ett land. I ett annat land disku-teras beslutet länge och väl, och kanske genomförs det. I ett tredje land kan det hän-da att beslutet rivs upp och ett nytt fattas.

Nordea har officiella samarbets- och förhandlingsorgan där facken och arbets-givarna behandlar förestående förändrin-gar. De rådgivande kommittéerna (Con-sultative Committee, CC) är övernationel-la samarbetsgrupper där också Rautanen medverkar. Utöver de officiella organen finns det i Nordea dessutom mer inof-ficiella förtroendemannanätverk för att förtroendemännen inte ska behöva käm-pa ensamma med problem som uppträder också annanstans.

Nya idéer och lösningsförslagI en del fall har förtroendemännen bildat samnordiska nätverk för att diskutera frå-gor kring ett visst tema.

Mette Balck Mejlby arbetar inom Nousus danska systerförening Kreds Nor-dea. Tidigare jobbade hon i flera år vid bankens samnordiska Transaction Ban-kenheter och var med om att bygga upp den första nordiska förtroendemannarin-gen.

Tanken på samarbete föddes för mån-ga år sedan, då man i Mejlbys enhet ändrade det nordiska verksamhetssät-tet och en ny nordisk ledning tillträdde i samband med det. Mejlby ville veta hur förändringen hade upplevts på andra hå-ll och vilka problem som förekom i sam-band med den i olika länder. Vid samman-komsterna diskuterade förtroendemännen den nya nordiska strategin och upptäckte att möjligheterna och problemen som den hade fört med sig var desamma överal-lt. Förtroendemännen tänkte ut lösnings-förslag och förde dem vidare till arbetsgi-varen. På så sätt lyckades man rätta till

Diskussioner över landsgränserna är lärorika för förtroendemännen.

21Nousu 4•2018

saker och ting. – Vi fick idéer av varandra. På sam-

ma gång lärde vi oss om andra länders praxis vad gällde både fackliga frågor och arbetet. Tack vare samarbetet förstod vi varandra bättre och kunde informera vå-ra medlemmar om hur man hade gått till väga på andra platser.

En röst med tyngdMånga lokala enheter är på väg att bli nor-diska eller har redan blivit det, och fas-tän arbetstagarna jobbar lokalt fattas alla beslut på nordisk nivå. Också därför är det viktigt att diskutera över riksgränserna.

Särskilt i de centraliserade enheter-na kan det finnas en enda förtroendeman per land. När förtroendemännen kän-ner till varandras situation förstår de va-randra bättre, och en enskild förtroende-man behöver inte tampas med problemen ensam. På samma gång kan förtroende-

männen med gemensamma krafter göra arbetsgivarsidan medveten om arbetsta-garnas samsyn.

– Många förändringar är hemliga eller konfidentiella, åtminstone till en början. Genom att nätverka kan förtroendemän-nen utbyta tankar och sparra varandra i den aktuella förändringen. På samma gång kan de gemensamt lägga fram problemen för arbetsgivaren, då har de-ras inlägg en större tyngd, säger Tiina Rautanen.

Samarbete sparar dessutom tid. – Eftersom vi hade diskuterat många frå-gor redan på förtroendemannanivå tog träffarna med arbetsgivarsidan kortare tid, och ledningen behövde inte arrangera separata möten i varje land, berättar Met-te Balck Mejlby.

Samtidigt fick alla förtroendemän på en och samma gång information om

föränd ringar som var att vänta. Mejlby uppmuntrar människorna att

bilda nätverk. Hon påpekar ändå att det tar tid att få i gång en grupp och att för-troendemännens engagemang i gruppen kan variera.

– Men när man får gruppen att funge-ra så ger den mycket. Det är också viktigt att arbetstagarna vet att vi sysslar med nordiskt samarbete, det gör att facket up-pskattas mer.

Också Rautanen talar varmt för nät-verkande.

– Det är intressant att lära känna oli-ka kulturer och människor. ■

Natasha PetrellÖversättning Heidi Rustanius

22 Nousu 4•2018

reilu maailma työn alla

Työaika 24/7, väkivallan pelko, seksuaalinen ahdistelu, ikävä omaa perhettä.

Sinä voit auttaa. Vapautetaan #kotiorjat.

sask.fi/lahjoita

Nousun uudet luottamusmiehet on valittu kaudel-le 1.1.2019 – 31.12.2021. Marraskuun lopul-la pidetyissä vaalipiirikokouksissa meillä oli ilo

huomata monia uusia, sekä jo tuttuja kasvoja. Yhteis-tä kaikille oli mielenkiinto ja innostus asiaan. Nousu-lainen edunvalvonta työpaikoilla on hyvissä käsissä myös tulevalla kaudella, lämpimät onnittelumme kai-kille luottamustehtäviin valituille!

Luottamusmiehen tehtävä on osa pankissa toteu-tettavaa yhteistoimintaa ja siten tärkeä osa pankkityö-tä. Hän toimii Nousun jäsenten lähimpänä tukena ja yhteyshenkilönä liittoon, vie eteenpäin viestiä arkipäi-vän haasteista ja ongelmista sekä toimii apuna niiden ratkaisemiseksi. Tehtävässä tarvitaan kiinnostusta yh-teisten asioiden hoitamiseen ja kehittämiseen sekä neuvottelutaitoa ja pitkäjänteisyyttä. Luottamusmies on Nousun kasvot sekä jäsenille, että yhteistyökump-paneille.

Kuulostavatko vaatimukset pelottavilta? Ei hätää: Nousu kouluttaa luottamusmiehiä kursseilla. Perus- ja jatkokurssit ovat liittotason sopimuksen perusteel-la työaikaa, vapaavalintaiset kurssit voivat olla myös omalla ajalla toteutettavia. Ensi vuoden kurssikalente-ri aukeaa pian. Itselle sopivat kurssit kannattaa vara-ta heti ja kertoa myös työpaikalla ajankohdista ajoissa, että osallistuminen otetaan huomioon suunnitelmissa. Kursseilla saadaan uutta tietoa sekä tapaa myös uusia henkilöitä eri puolilta pankin organisaatiota. Tämä on loistava mahdollisuus verkostoitua toisten henkilöstö-edustajien kanssa.

Tehtävässä tulee varmasti eteen monenlaisia haas-teita, joihin etsitään vastausta ja apua. Kaikkiin kysy-

Onnea ja menestystä!myksiin ei voi eikä tarvitse tietää välittömästi vastauk-sia. Apuna on luottamusmiesverkosto, neuvottelevat luottamusmiehet, pääluottamusmiestoimisto sekä lii-ton asiantuntijat. Lisäksi jäsenet antavat työpaikoilla vankkumattoman tukensa luottamusmiehelle, että hän pystyy toimimaan tehtävässä.

Esimiehille luottamusmies on tärkeä yhteistyö-kumppani. Maajohtaja Ari Kaperi totesi vaalipiirikoko-uksessa, että paikallisessa yhteistoiminnassa on tär-keää tehdä todellista yhteistyötä ja korosti luottamus-miesten merkitystä sen toteuttamisessa. Esimiesten kannalta on hedelmällistä tehdä yhteistyötä luottamus-miesten kanssa muutosten paremman hallinnan, moti-voituneemman ja sitoutuneemman henkilöstön, ja sitä kautta paremman työyhteisön saavuttamiseksi.

Maajohtaja totesi puheessaan henkilöstön olevan yrityksen, myös Nordean, tärkein voimavara (asset). Tähän ajatukseen me henkilöstön edustajat voimme täysin yhtyä. Kulunut vuosi on ollut lähes kaikilla työ-paikoillamme täynnä mullistuksia ja toimintojen uudel-leenjärjestelyitä. Nämä muutokset ryyditettynä väen vähennyksillä ovat aiheuttaneet suurta epätietoisuut-ta, kaaosta ja ylitöiden tarvetta. Antamamme viestit asioiden tilasta eivät ole tuntuneet tavoittavan yrityk-sen päättäviä tahoja. Nyt työnantaja on julkaissut tieto-ja uusista rekrytoinneista ja sitä kautta tilannetta koe-taan saada paremmaksi. Tämä vie kuitenkin aikaa, ku-kaan ei ole seppä syntyessään, edes johdossa.

Kiireisen arjen keskellä on hyvä pysähtyä joulun py-hiksi, viettää leppoisia päiviä ja ladata akkuja tulevaksi vuodeksi. Toivomme rentouttavaa joulun aikaa ja erin-omaista uutta vuotta teille kaikille! ■

Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.com Anne Matero varapääluottamusmies anne.matero@nordea.com

PAULALTA JA ANNELTA

23Nousu 4•2018

reilu maailma työn alla

Työaika 24/7, väkivallan pelko, seksuaalinen ahdistelu, ikävä omaa perhettä.

Sinä voit auttaa. Vapautetaan #kotiorjat.

sask.fi/lahjoita

24 Nousu 4•2018

UUSI LIITTO

Ammattiliitto Union edustajiston en-simmäisessä kokouksessa puheen-johtajaksi valittiin Nousun puheen-

johtajana toimiva Kari Ahola. Kelan toimi-henkilöt KTH:n puheenjohtaja Heli Martin-mäki valittiin liiton varapuheenjohtajaksi.

– Kun kaksi organisaatiota yhdistyy, on tärkeätä ymmärtää kulttuurimuutos ja pohtia, mikä se meidän uusi, yhteinen kulttuurimme on, tuore puheenjohtaja sa-noo.

Hänen mukaansa liitto tarkoittaa jäse-

Nousu ja Kelan toimihenkilöt yhdistyivät Ammattiliitto UnioksiTutut puheenjohtajat jatkavat johdossa.

Ammattiliitto Nousu ja Kelan toimihenkilöt ovat muodostaneet Ammattiliitto Unio ry:n. Asiasta päätettiin 28. marraskuuta. Uudella liitolla on noin 9 000 jäsentä.

nille parempaa edunvalvontaa ja parem-pia palveluita.

– Kaikki vanha hyvä säilyy ja saamme uusia mahdollisuuksia. Käytännössä jä-senten arkeen mikään käytännön asia ei juuri muutu, hän toteaa.

Heli Martinmäki kehuu yhteistyötä ja tähdentää, että siirto uuteen liittoon on tar-koitus tehdä mahdollisimman jouhevaksi.

– Uskon, että saamme sellaisen liiton, kuin me haluamme ja tarvitsemme, hän sanoo.

Martinmäen mukaan tarkoituksena on valmistella liitto, jolla on pitkäjänteistä toi-mintaa ja moderneja toimintatapoja.

Tähtäimessä uudenlaista toimintaaKTH:sta hallitukseen valittiin varsinaisik-si jäseniksi Tuija Sarlin, Ulla Tynkkynen ja Emmi Ylijoki ja heidän varajäsenikseen Jarkko Malinen, Tuula Hällfors-Laakso-nen ja Satu Koponen.

Noususta hallitukseen tulevat

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luonnehti järjestöjen yhdistymistä historialliseksi tapahtumaksi keskusjärjestössä.

25Nousu 4•2018

Tarja Furuholm, Anna Koivumäki ja Joanna Koskinen, varajäseniksi Kaili Gustafsson, Tuula Juntula ja Jaana Kylander.

Liitto aloittaa täysimääräisesti toimintansa vuoden 2019 alusta lukien.

Nousussa uuden liiton mahdollisuutta alettiin selvittää jo vuoden 2017 puolel-la. Kelan toimihenkilöiden kohdalla tar-ve uuteen järjestelyyn tuli eteen, kun Pal-kansaajajärjestö Pardia päätti yhdistyä Ammattiliitto Prohon.

– Meillä on samantyyliset haasteet työelämässä. Tavallisen jäsenen näkökul-masta pystytään tarjoamaan kattavammat edut, kohtuullinen vakuutuspaketti ja osaa-vaa työsuhdevalvontaa, Martinmäki sanoo.

Osa KTH:n ja Nousun jäsenistä on en-nenkin toiminut samassa liitossa, kun ke-lalaiset ja nordealaiset kuuluivat Ammat-tiliitto Suoraan.

Liitto on sitä mitä yhdessä teemmeSatu Vehkamaa valittiin Union edusta-

jiston puheenjohtajaksi kaudelle 2019–2021. Puheenjohtajan valinnassa painoi muun muassa toiminta KTH:n valtuuston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Uuden liiton suurimpiin haasteisiin tuore edustajiston puheenjohtaja lukee oma paikan löytämisen nyky-Suomessa.

Vehkamaa muistuttaa, että liitto ei ole yh-tä kuin luottamushenkilöt, vaan kaikki jäsenet.

– Liitto on sitä mitä me yhdessä teem-me. Luottamushenkilöt vievät asioita eteenpäin, mutta jäsenten mielipiteillä on vaikutusta päätöksiin, hän sanoo.

Kumman jouluperinteet otetaan käyttöön?Union edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Nousun edustajiston puheenjoh-tajana toiminut Tuula Muukkonen. Uuden liiton isompi koko ja laajenemisen myötä tuleva vaikuttavuus on hänestä tärkeimpiä perusteita sen muodostamiselle.

– Alussa tulee varmaan olemaan kas-vukipuja ja kulttuurieroja. Se on vähän kuin avioliitossa: Joudutaan pohtimaan kumman jouluperinteet otetaan käyttöön, hän sanoo.

Toimintaa nuorille jäsenilleSTTK:n puheenjohtaja Antti Palo-la kannustaa uutta liittoa panosta-maan nuorisotoimintaan.

– Jatkossa tarvitaan nuoria, in-nokkaita toimijoita koska nuorissa on meidän tulevaisuus. Yrittäkää rohkaista nuoria ihmisiä tulemaan mukaan, hän sanoo.

Union varapuheenjohtaja Heli Martinmäki näkee nuorisotoiminnan hyvin tärkeänä osa-alueena.

– Nousulaisilla on ollut vähem-män nuorisotoimintaa, kun taas KTH:lla se on ollut hyvin aktiivis-ta. Toivoisin aktiivista toimintaa uudelle liitolle. Toiminnan tulisi olla sellaista, johon nuorten olisi help-poa osallistua.

Martinmäki haluaisi nähdä sekä valtakunnallisia tapahtumia että aikaan ja paikkaan sitoutumatto-mia tapahtumia, johon esimerkiksi perheellisten olisi helppo osallistua vaikkapa Skypen välityksellä. Pitäisi olla helppo osallistua”Tuore Union hallituksen jäsen Emmi Ylijoki löysi yhdistystoiminnan KTH:n nuorisotoiminnan kautta. Hän ha-luaa olla mukana luomassa matalan kynnyksen toimintaa myös uudessa liitossa.

– Pitäisi olla helppoa osallistua, vaikkei olisi kaveria mukana, hän sanoo.

Johanna Martikainen, toinen nuorisotoimikuntalainen, kiinnos-tui hänkin valtuustotoiminnasta ni-menomaan nuorisotoiminnan kaut-ta. Hän odottaa innolla, että pääsisi jatkamaan toimintaa Nousu-vahvis-tuksen kanssa uudessa liitossa.

– Emmin kanssa ollaan sovittu, että mennään suunnittelemaan uutta nuorisotoimintaa, jos hallitus meitä ehdottaa, hän sanoo.

Kummatkin toivovat aidosti valtakunnallista toimintaa uuden liiton puitteissa.

Union hallitus 2019-2021. Ylärivi vas. Tuula Hällförs-Laaksonen, Anna Koivumäki, Tuija Sarlin, Tarja Furuholm, Emmi Ylijoki ja Joanna Koskinen, alarivi liiton puheenjohtajat Heli Martinmäki ja Kari Ahola sekä edustajiston puheenjohtajat Satu Vehkamaa Vehkamaa ja Tuula Muukkonen.

26 Nousu 4•2018

Palola: ”Historiallinen tapahtuma”STTK:n puheenjohtaja Antti Palola piti avauspuheenvuoron Union ensimmäisessä kokouksessa.

– Tämä on historiallinen tapahtuma STTK:n piirissä. Joka vuosi ei tapahdu tällaisia muutoksia.

Hänen arvionsa mukaan uusia liittoja ja yhdistymisiä tul-laan näkemään myös jatkossa.

Puheessaan Palola käsitteli sekä työmarkkinoiden haastei-ta Suomessa että muualta tulevia uhkatekijöitä.

Työmarkkinoiden toimintaympäristössä on Palolan mukaan kaksi aluetta, jossa kuljemme tällä hetkellä rajoitetun näkyvyy-den vallitessa: sopimusjärjestelmä ja kolmikanta.

– Seuraava kierros käydään liittokohtaisena ja uskon sen olevan huomattavasti haasteellisempi kuin edellinen kierros, sillä se käydään todennäköisesti haastavammassa taloudelli-sessa tilanteessa, hän sanoo.

Keskitytään suoraan vaikuttamiseenPalola tähdentää, ettei STTK ole aloittamassa uusia eläkeneu-

votteluita, vaan muistuttaa huoltosuhteen heikkenevän vasta pitkällä aikavälillä.

– Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttajia tur-vaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja, hän sanoo.

Palola varoittaa myös siitä, että taloustilanne saattaa muut-tua huonommaksi muutaman hyvän vuoden jälkeen.

Euroopassa ja muualla maailmassa hän näkee paljon epävarmuustekijöitä, jotka heijastuvat myös Suomeen. Maa-ilmanpoliittiseen tilanteeseen vaikuttaa muun muassa isot maat kuten Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina. Euroopan poliittiseen tilanteeseen liittyen Palola nostaa esille brexitin, populistit ja poliittiset johtajat, jotka ajattelevat, että liberaalidemokraattien aika on ohi.

– Näiden uhkien keskellä kannattaa pitää mielessä se tosiasia, että meidän kannattaa hoitaa ja pitää huolta niistä asioista, joihin me voimme suoraan vaikuttaa, hän sanoo.

Kelan toimihenkilöiden valtuuston puheenjohtaja Ulla Tynkkynen näkee Nousussa yhteistyökumppanin, jonka kanssa rakentaa uutta.

– Odotan virkeää ammattiliittotoimin-taa, näkyvyyttä ja vahvaa edunvalvontaa sekä hyviä jäsenetuja. Uusi kumppani tuo uudenlaista osaamista, hän sanoo.

Nousulaiset siirtyvät liitosta yhdistykseksiNimen päättäminen ei ollut läpihuutojut-tu, sillä hyviä ehdotuksia tuli Muukkosen mukaan paljon. Työnimenä toiminut Nok-kela, joka tuli Nousun ja Kelan yhdistämi-sestä, oli kuitenkin vähän liian nokkela vi-ralliseksi nimeksi.

Nimen lisäksi moni muukin asia muut-tuu. Nousulaisten kohdalla eräs suurim-mista muutoksista on muuttuminen itse-näisestä ammattiliitosta yhdistykseksi. Sääntöjä ja esimerkiksi sitä, kuka omis-taa työehtosopimuksen, joudutaan mietti-mään uudestaan.

Tynkkynen arvioi, etteivät muutokset tule olemaan yhtä suuria kelalaisten koh-dalla, sillä KTH on jo valmiiksi yhdistys, ei itsenäinen ammattiliitto. ■

Du kan läsa artickeln på svenska på www.nousu.org

Jessica SuniKuvat Markus Sommers

Union edustajiston jäsen Virpi Smura puhuu edustajistolle.

Union toiminnassa painotetaan jäsenhankintaa ja nuorisotoimintaa.

27Nousu 4•2018

TOIMITUSKUNNALTA

Lehden toimituskunnalta lukijalle, asiaa jo vuodesta 2003

Sivutuotteena on syntynyt ystävyyksiä

”Sä oot tänään ihan vedossa!” – iloinen huudahdus kesken luo-van lehtipalaverin. Näin mei-

dän kesken voimme nyt paljastaa, miten olemme saaneet kaikki nämä juttuaihiot Nousu-lehteä varten. Me, lehden toimitus-kunta, jonka kulloisetkin jäsenet löydät lehden etusivun ”apinalaatikosta” (kuten tavataan sanoa), kokoonnuimme yhteen ja pohdimme ja puursimme, jotta sinä sai-sit lisää informaatiota tiedonnälkääsi ja aiheita keskustelun sytykkeiksi.

Alusta lähtien Nousu-lehden tärkeim-piä tehtäviä on ollut edistää nousulaisten hyvinvointia olemalla lähellä arjen aihei-ta. Tuoda käsiisi tietoa siitä kaikesta, mi-tä työelämään ja arkeemme on työntynyt kuluneiden viimeisen 16 Nousu-vuoden aikana. Näihin vuosiin on mahtunut mu-kaan laskematon määrä organisaatiomuu-toksia, toimintamallien käyttöönottoja ja kokeiluja. Samalla innolla, jolla pankki on halunnut ottaa käyttöönsä uusia toiminta-

malleja ja rakenteita, olemme Nousun vai-kuttamisesta sinulle kertoneet.

Muutosten lisäksi olemme pitäneet tärkeänä sitä, että saat tietoa kaikesta so-vituista, sinun arkeasi edistävistä asiois-ta. Punaisena lankana olemme käyttä-neet teemoitusta. Vuoden jokaisella nel-jällä julkaisulla on ollut oma teema. Ide-oinnissa olemme olleet luovia. Leikitelleet aiheilla, heittäytyen juttuihin ja vakavoitu-neet miettimään eri katsantokulmia ja si-tä, miten viesti menisi parhaiten perille. Tähän sanottakoon, että kaikesta emme ole voineet viestiä. Osa aiheista, niiden vaikutuksista johtuen, eivät ole päätyneet Nousu-lehden aiheiksi.

Juttuaiheissa olemme korostaneet sopimuksia, yhteistyötä, yhdessä teh-dyn tulosta. Mikäli intoudut lukemaan Nousu-lehtiä vuodesta 2003 saat niis-tä hyvän kuvan, miten Nordean matka on edennyt, ja miten Nousun tekijät ovat ol-leet vaikuttamassa sinua koskeviin muu-toksiin. Saat myös kuvan, miten työelä-mä on muuttunut, miten etujasi on valvot-tu niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kipeiden ja vaikeiden asioiden rinnalla olemme halunneet esitellä meitä nousu-laisia, keitä me olemme, minkälaista työ-tä teemme ja miksi.

”Kukaan ei poistu ennen kuin ilmiö on keksitty” – tapahtui eräässä lehtipalaveris-sa, myöhään illalla.

Toimituskuntaan kuvaava ominaispiir-re on ollut tiedonnälkä, uteliaisuus ja sin-nikkyys. Toimituskunnan jäsenistä osa on pysynyt, osa toiminut lyhyemmän ajan, mutta kaikkia meitä on yhdistänyt ajatus viestinnän tärkeydestä. Tahto saada aikai-seksi sellainen lopputulema, joka miellyt-tää silmää, tuo tietoa ja innostaa otta-maan myös asioista lisää selvää. Sivutuot-teena on syntynyt ystävyyksiä.

Toivomme, että olemme onnistuneet säilyttämään luottamuksesi ja mielenkiin-tosi lukea Nousu-lehteä. Aiheita ja palau-tetta olemme keränneet lukijakyselyllä ja jäsentilaisuuksissa sekä työpaikkatapah-tumissa. Kiitos rakentavasta palautteesta-si, arvostamme sitä. Parhaamme mukaan olemme olleet kantaaottava, kiinnostava, rohkea ja vähemmän kapulakielinen.

Nyt kädessäsi oleva Nousu-lehti ilmes-tyy tässä muodossa viimeistä kertaa, mut-ta meidänkin mielestä muutos on tässä kohtaa välttämätön ja tervetullut. Nousun ja Kelan toimihenkilöiden (KTH) muodos-tama uusi Ammattiliitto Unio aloittaa pian toimintansa ja tiedossa on varmasti uut-ta viestittävää.

Kiitos lukijoille, jokaiselle kirjoittajalle ja toimitukselle. ■

Lehden tekijöitä vuosien varrelta: Tarja Furuholm, Susanna Hagelberg, Paula Jo-kiaho, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Ca-rina Niemi, Karin Nissinen, Tuija Passi-la, Sari Porkka, Päivi Pulkka, Kaisa Pu-ranen-Ahlgren, Tiina Rautanen, Terttu Suonkanta, Elina Vainio, Kristiina Wide-nius.

Kiitos: Otavamedia Oy ja Petteri Pohjonen sekä Unionimedia Oy ja Marjo MikolaSyksyinen kattaus Nousu-lehtiä.

Laura Kuparinen

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kun lähdet matkalle, pakkaa Turva mukaan. Ammattiliittosi tarjoama vakuutusturva ja reissujasi turvaava

matkavakuutuskortti kulkevat mukanasi TaskuTurva-sovelluksen avulla. Hyvää matkaa!

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta.Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

TaskuTurva-

sovellus nyt

ladattavissa!

TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kun lähdet matkalle, pakkaa Turva mukaan. Ammattiliittosi tarjoama vakuutusturva ja reissujasi turvaava

matkavakuutuskortti kulkevat mukanasi TaskuTurva-sovelluksen avulla. Hyvää matkaa!

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta.Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

TaskuTurva-

sovellus nyt

ladattavissa!

TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kun lähdet matkalle, pakkaa Turva mukaan. Ammattiliittosi tarjoama vakuutusturva ja reissujasi turvaava

matkavakuutuskortti kulkevat mukanasi TaskuTurva-sovelluksen avulla. Hyvää matkaa!

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta.Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

TaskuTurva-

sovellus nyt

ladattavissa!

TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kun lähdet matkalle, pakkaa Turva mukaan. Ammattiliittosi tarjoama vakuutusturva ja reissujasi turvaava

matkavakuutuskortti kulkevat mukanasi TaskuTurva-sovelluksen avulla. Hyvää matkaa!

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta.Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

TaskuTurva-

sovellus nyt

ladattavissa!

TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi