tampereen kaupungin vuosittainen … · 8.1 lapset, nuoret ja perheet ... suurissa kaupungeissa...
TRANSCRIPT
TAMPEREEN KAUPUNGIN
VUOSITTAINEN
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN
PÄIVITYS V. 2012-2013
1
TAMPEREEN KAUPUNGIN VUOSITTAINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PÄIVITYS V. 2012-
2013
1. Johdanto .................................................................................................................................................... 3
2. Väestö ja sosiaalinen ympäristö ................................................................................................................ 4
2.1 Osallistumisaktiivisuus kasvoi liki viidenneksen edellisvuodesta ...................................... 4
2.2 Väestö-ja perherakenne ................................................................................................ 4
2.2.1 Tamperelaisia entistä enemmän .......................................................................................... 4
2.2.2 Lasten ja ikäihmisten määrä kasvaa .................................................................................... 5
2.2.3 Vain joka kolmannessa perheessä lapsi ............................................................................. 6
2.3 Asunnottomuus vähentynyt edelleen ....................................................................................... 7
2.4 Koulutus ja työpaikat .................................................................................................................. 8
2.4.1 Tamperelaiset ovat aiempaa koulutetumpia ....................................................................... 8
2.4.3 Työttömyys noussut vuosituhannen ennätyslukuihin ........................................................ 9
2.5 Toimeentulo ................................................................................................................ 10
2.5.1 Pienituloisuus ........................................................................................................................ 10
2.5.2 Yksin asuvat miehet useimmin toimeentulotuen asiakkaina .......................................... 11
2.5.3 Lastensuojelussa hyvää kehitystä; perheitä tuetaan varhaisemmassa vaiheessa yhä
enemmän .................................................................................................................................. 11
3. Kaupungin talous ........................................................................................................ 14
4. Terveys ja elintavat ............................................................................................................................... 15
4.1 Lasten ja nuorten terveys ja elinolot ............................................................................ 15
4.1.1 Elintavoissa ja osallisuudessa koulussa myönteistä kehitystä ...................................... 15
4.1.2 Riittävään uneen ja liikuntaan, koulukiusaamiseen sekä seksuaaliterveyteen
kiinnitettävä edelleen huomiota .......................................................................................................... 16
4.2 Aikuisväestön terveys ja sairastavuus ......................................................................... 18
4.2.1 Diabetesta sairastavia lääkehoidon piirissä yhä enemmän ........................................... 18
4.2.2 Depressiolääkehoitoa saavien osuus lisääntynyt nuorten ja työikäisten keskuudessa
19
4.2.3 Ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona parantuneet edelleen ja 80-vuotiaat kokevat
itsenä melko terveeksi .......................................................................................................................... 21
4.2.4 Vain neljäsosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi .................................................... 22
5. Fyysinen ympäristö ............................................................................................................................... 24
5.1 Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä pysynyt lähes samassa ...................... 24
5.2 Asuinkerrostalojen hissittömyys merkittävä haaste esteettömyyden edistämisessä ..... 24
2
5.3 Ilmanlaatu, leikkipaikat ja melualueet .......................................................................... 25
5.3.1 Ilmanlaatu pysynyt lähes ennallaan ................................................................................... 25
7.1.1 Leikkipaikat alle 12-vuotiaiden saavutettavissa, virkistysalueista lähes viidesosa
melualueilla ............................................................................................................................................ 26
8. Päätelmät ............................................................................................................................................... 27
8.1 Lapset, nuoret ja perheet ............................................................................................. 27
8.2 Aikuisväestö ................................................................................................................ 27
8.3 Ikäihmiset .................................................................................................................... 28
8.4 Tulevaisuuden tavoitteet.............................................................................................. 29
3
1. Johdanto
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan
hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa sekä päivittämään kertomuksen kerran
vuodessa. Tämä on vuotta 2013 koskeva vuosittainen päivitys, johon on nostettu
tärkeimmät vuoteen 2012-2013 liittyvät muutokset, onnistumiset ja haasteet.
Hyvinvointikertomus annetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle kevään 2014 aikana.
Tampereen hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja
alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa
indikaattoreiden tiedoista on saatu tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä sekä
Tilastokeskukselta. Osa tiedoista on kaupungin omasta tietotuotannosta. Muutama
indikaattori fyysisen ympäristön osalta on valittu kansallisten ja alueellisten suositusten
ulkopuolelta ja tietoina on käytetty kaupungin omia tilastoja. Sen vuoksi näistä ei ole
saatavilla muiden kuntien vertailutietoa.
Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääasiassa vuosien 2008–2013 tietojen perusteella.
Vuosi 2008 on otettu vertailuvuodeksi, koska se osoittaa hyvinvoinnin lähtötilanteen ennen
valtuustokauden alkamista. Vertailukunniksi on valittu Suomen kuusi suurinta kuntaa sekä
osassa indikaattoreista vertailussa myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Analyysi on
tapahtunut tilaajaryhmän ydinprosessien sekä strategiayksikön yhteistyössä.
Tampereen kaupungin palvelujärjestelmä perustuu tilaaja-tuottaja -toimintamalliin, jossa
tilaaja- ja tuottajaosapuolet on eriytetty toisistaan. Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja valitsee
kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan. Tilaajan ja tuottajan solmima
palvelusopimus on tilaaja-tuottaja -mallissa tärkein ohjauksen ja yhteistyön väline.
Sopimuksissa määritellään tilattavien palvelujen sisältö, laajuus ja hinta. Palveluntuottajien
vastuulla on palvelujen tarjoaminen ja kehittäminen.
Kaupungin konsernihallinnon tilaajaryhmä vastaa mm. palvelutilausten valmistelusta ja
suunnittelusta sekä tilaamisen tuki- ja kehittämisprosesseista. Lautakuntien järjestämät
palvelut voidaan tuottaa joko kaupungin omana tuotantona tai ostopalveluina.
Tilaajaryhmän toiminnot on jaoteltu ydinprosesseittain tilaajalautakuntien mukaan:
4
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, Lasten ja nuorten kasvua
tukevien palvelujen lautakunta, Ikäihmisten palvelujen lautakunta, Osaamis- ja
elinkeinolautakunta, Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta sekä
Yhdyskuntalautakunnalla ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.
2. Väestö ja sosiaalinen ympäristö
2.1 Osallistumisaktiivisuus kasvoi liki viidenneksen edellisvuodesta
Kuntalaisten osallistumisaktiivisuutta mitataan Alue-Alvareihin, kaavoitukseen, pormestarin
ja valtuuston asukasiltoihin, Lasten Parlamenttin ja Nuorisofoorumin toimintaan
osallistuneiden määrällä sekä sähköisen Valma-valmistelufoorumin kautta saatujen
kommenttien määrällä. Osallistumiskertoja oli näin laskettuna vuonna 2013 yhteensä
8430. Kasvua edellisvuoteen oli liki 20 prosenttia. Eniten kasvoivat Valman käyttö, lasten
ja nuorten osallistuminen sekä kaavoituksen järjestämä osallistuminen. Kuntalaisten
näkemyksiä kerättiin myös lukuisilla kyselyillä ja palautejärjestelmien kautta.
2.2 Väestö-ja perherakenne
2.2.1 Tamperelaisia entistä enemmän
Tampereella asui vuoden 2013 lopussa 220 446 henkilöä. Kymmenen vuoden aikana
väkiluku on kasvanut lähes 20 000 asukkaalla. Viime vuonna väestönkasvu oli
poikkeuksellisen voimakasta eli 3 025 asukasta, koska valmistuneiden nuorten ja
lapsiperheiden lähtömuutto tyrehtyi asunto- ja työmarkkinoiden hyytyessä heikossa
taloudellisen tilanteessa. Yli 3 000 asukkaan kasvuun on ylletty vain 1990-luvulla, kun
kotikuntalain muutos salli opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakuntansa asukkaaksi.
Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestön vuosikasvu jatkuu tämän
vuosikymmenen loppuun 2 200 asukkaassa, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia arvioidaan
olevan 235 700.
5
2.2.2 Lasten ja ikäihmisten määrä kasvaa
Alle kouluikäisten lasten eli 0–6-vuotiaiden määrä on kasvanut viiden vuoden aikana 1 800
lapsella. Vuoden 2013 lopussa heitä oli lähes 15 700. Heidän osuutensa koko väestöstä
oli viime vuoden lopussa 7,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi
vuotta sitten. Suuri syntyvyys, lapsiperheiden naapurikuntiin muuton väheneminen sekä
uudet pientalovaltaiset asuntoalueet kasvattavat lasten määrää tuntuvasti myös tulevina
vuosina. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan päivähoitoikäisten määrä noussee
vuoteen 2020 mennessä lähelle 18 000 lasta, mikä on yli 2 000 lasta enemmän kuin nyt.
Kouluikäisten eli 7–15-vuotiaiden määrän pienentyminen vuodesta 2004 jatkui aina
vuoteen 2012 asti, jolloin suunta kääntyi. Vuonna 2013 määrä kasvoi jo yli 70
koululaisella, yhteensä heitä oli vuoden lopussa 16 100. Muutokseen on vaikuttanut
ensisijaisesti päivähoitoikäisten määrän kasvu, mutta myös kouluikäisten muuttoliike on
kääntynyt tällä vuosikymmenellä Tampereelle voitolliseksi. Vuonna 2013 kouluikäisten
lasten osuus koko väestöstä oli kuitenkin vain 7,3 prosenttia, kun se vielä vuonna 2004 oli
9,1 prosenttia. Koululaisten määrän odotetaan kasvavan tasaisesti vuoteen 2020, jolloin
heitä on lähes 18 500.
Vaikka työikäisten eli 16–64-vuotiaiden määrä on kasvanut viiden vuoden aikana lähes
4 000 henkilöllä, on heidän osuutensa koko väestöstä (68 %) kuitenkin pienentynyt. Osuus
pienentyy 65 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 2013 lopussa oli ikäihmisiä eli 65 vuotta täyttäneitä tamperelaisia yhteensä 39 000
eli 17,7 prosenttia väestöstä. Ikäihmisten määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli 6 000
asukkaalla. Eniten on lisääntynyt 65–74-vuotiaiden määrä suurten ikäluokkien myötä.
Heidän osuutensa väestöstä on kasvanut 8,2 prosentista 9,8 prosenttiin. Iäkkäimpien eli
85 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi viidessä vuodessa lähes 1 000 henkilöllä, heitä on
Tampereella nyt noin 5 000. Oman suunnitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä
ikäihmisiä on 46 000 ja heidän osuutensa väestöstä nousee 19,5 prosenttiin. Merkittävää
on se, että 65–74-vuotiaiden ikäluokan koko alkaa pienentyä 2020-luvulla samanaikaisesti
kuin iäkkäimpien määrä kasvaa.
Vaikka väestö ikääntyy ja ihmiset elävät entistä pidempään, nousee eläkeikä varsin
hitaasti. Tamperelaiset jäävät keskimäärin eläkkeelle noin 58-vuotiaina. Tampereella
keskimääräinen eläkeikä on noussut vuodesta 2002 vajaan vuoden, kun kaikissa muissa
6
suurissa kaupungeissa nousu on ollut vähintään kaksi vuotta Vain Oulussa jäädään
eläkkeelle keskimäärin nuorempana, alle 57-vuotiaana. Pääkaupunkiseudun
kaupungeissa eläkeikä on lähes 60 vuotta.
Erityisesti väestön ikääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa väestöllisen huoltosuhteen
kasvamiseen. Vuonna 2013 sataa työikäistä kohden Tampereella oli 46 alle 15-vuotiasta
ja 65 vuotta täyttänyttä. Viisi vuotta sitten määrä oli 42. Huoltosuhde tulee kasvamaan
lähivuosina, koska lasten ja erityisesti ikäihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin
työikäisen väestön määrä. Toistaiseksi Tampereen huoltosuhde on kuitenkin maan
toiseksi pienin Helsingin jälkeen.
2.2.3 Vain joka kolmannessa perheessä lapsi
Lapsiperheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, oli kaikista perheistä Tampereella vuonna
2013 lähes 37 prosenttia. Lapsiperheiden osuus oli Tampereella pienempi kuin muissa
suurissa kaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä
on vähentynyt viime vuosina kaikissa suurissa kaupungeissa. Yhden vanhemman
perheiden osuus on vakiintunut 25 prosenttiin.
Lapsiperheissä on keskimäärin 1,7 lasta. Perheitä, joissa on yksi tai kaksi lasta, on nyt
vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Sen sijaan isojen perheiden, joissa on vähintään kolme
lasta, määrä on kasvanut.
2.2.4 Venäjä puhutuin vieras kieli
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2013 lopussa
noin 13 800 eli 6,3 prosenttia väestöstä. Viiden vuoden aikana määrä on kasvanut 4 300
henkilöllä. Puhuttujen kielten kirjo on laajentunut. Yleisin vieras kieli Tampereella on
venäjä. Mikäli eniten lisääntyvistä kielistä arabian, persian ja vironkielisten määrä lisääntyy
nykyisellä vauhdilla, myös heitä tulee olemaan viiden vuoden kuluttua enemmän kuin
ruotsinkielisiä. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa vieraskielisten osuus väestöstä on
vähintäänkin 12 prosenttia, Turussakin osuus nousee 9,2 prosenttiin. Ulkomaan
kansalaisia oli Tampereella vuoden 2013 lopussa hieman yli 9 000, määrä kasvaa noin
500 henkilöä vuosittain.
7
2.3 Asunnottomuus vähentynyt edelleen
Asunnottomuus on Suomessa suurimpiin kasvukeskuksiin liittyvä ilmiö, joka on
yhteydessä muuttoliikkeeseen ja väestön kasvuun. Erityisesti pääkaupunkiseudulla
asunnottomuus liittyy myös asumisen korkeisiin kustannuksiin. Tampereella
asunnottomuuden vähentämiseksi tehdyllä työllä on viime vuosien aikana saavutettu
merkittäviä tuloksia ja asunnottomien määrä on huomattavasti vähentynyt.
Asunnottomien määrää arvioidaan valtakunnallisesti vuosittain toteutettavan selvityksen
avulla. Vuonna 2013 Tampereella arvioitiin olevan 175 asunnotonta henkilöä, kun
edellisenä vuonna heitä oli 322. Vuoden aikana tamperelaisten asunnottomien määrä siis
lähes puolittui. Tästä huolimatta pitkäaikaisasunnottomien henkilöiden määrä hieman
kasvoi. Vuonna 2013 Tampereella oli 72 pitkäaikaisasunnotonta, mikä on 8 henkilöä
enemmän kuin edellisenä vuonna.
Asunnottomuuden vähentämiseen pyritään myös jatkossa, sillä kaupunginhallitus hyväksyi
kesällä 2012 valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen 2012–2015
pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on
pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön
tehostaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy.
ASUNNOTTOMAT TAMPERELAISET
Lähde: Tampereen kaupunki, Asuntotoimi
8
2.4 Koulutus ja työpaikat
2.4.1 Tamperelaiset ovat aiempaa koulutetumpia
Tamperelaiset ovat vuosi vuodelta yhä koulutetumpia. Koulutusasteen nousua edistää
mm. Tampereen runsas koulutustarjonta. Koulutustason paraneminen vaikuttaa
myönteisesti työllisyysmahdollisuuksiin ja elintapavalintoihin ja sitä kautta myös väestön
terveyteen ja elinikään.
Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on kasvanut tasaisesti
(33,4 % vuonna 2012). Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on ollut pitkään noin 40
%. Väestön koulutustaso on Tampereella varsin hyvä muihin suuriin kaupunkeihin
verrattuna. Tampereella koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden nuorten
osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (9,2 %) on suurten kaupunkien pienin.
2.4.2 Nuorisotakuu tavoitti palveluiden ulkopuolelle jääneitä nuoria
Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-
vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta. Tampereen kaupunki pyrkii toteuttamaan takuun tavoitteita koulutuksen,
työllisyydenhoidon palveluiden, nuorisopalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden
keinoin yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Nuorisotakuun sisältämä koulutustakuu toteutui syksyllä 2013 Tampereella erittäin hyvin,
kun peruskoulunsa päättäneistä tamperelaisista nuorista lähes kaikille (99,2%) järjestyi
jatkokoulutuspaikka. Tampereella on panostettu siihen, että vuosittain huolehditaan
peruskoulunsa päättävien nuorten sijoittumisesta toisen asteen koulutukseen tai sinne
pääsyä edistävään palveluun kuten ammattistarttikoulutukseen. Tarvittaessa opiskelijoita
on otettu lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen ylipaikoille.
Vuonna 2013 Tampereen seudun ammattiopistossa 6,0 % (418) opiskelijoista keskeytti
opintonsa negatiivisesta syystä. Negatiivisesti keskeyttäneiksi kirjataan sellaiset
opiskelijat, jotka eivät jatka opiskeluaan missään oppilaitoksessa eivätkä sijoitu
työelämään (ei sisällä kuitenkaan esim. äitiys- tai asepalvelusaikaa). Lukiokoulutuksessa
9
negatiivisesti keskeyttäneitä oli vajaa 1 % (25) koko opiskelijamäärästä. Ammatillisessa
koulutuksessa keskeytyksiä on huomattavasti enemmän kuin lukiokoulutuksessa ja
tilannetta pyritään parantamaan tarjoamalla opiskelijoille opintojen loppuun suorittamista
tukevia palveluita.
Nuorisotakuun sisältämän työllisyystakuun toteuttamisessa oli vuoden 2013 aikana
taloustilanteesta johtuen suuria haasteita. Takuun myötä koulutuksen, työelämän ja
muiden palveluiden ulkopuolelle jääneitä nuoria onnistuttiin kuitenkin löytämään aiempaa
paremmin. Tuettua toimintaa tarvitsevien nuorten määrä osoittautui kuitenkin samalla
huomattavasti suuremmaksi kuin tarjolla olevien, kunkin nuoren yksilölliseen tilanteeseen
soveltuvien paikkojen määrä.
Lokakuussa 2013 avattiin useiden toimijoiden yhteistyössä Nuorten talo, jossa nuorille
tarjotaan ensivaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja samasta paikasta matalan kynnyksen
periaatteella ilman lähetettä.
2.4.3 Työttömyys noussut vuosituhannen ennätyslukuihin
Vuoden 2011 lopussa Tampereella oli 118 866 työpaikkaa. Suurin osa työpaikoista on
julkisen hallinnon, maanpuolustuksen, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla
(28 %). Työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten teollisuudessa, kun taas varsinkin
informaatio- ja viestintäalalle työpaikkoja on tullut lisää. Työpaikkojen määrä ei ole
vieläkään kasvanut vuoden 2008 taantumaa edeltävälle tasolle.
Vuoden 2013 lopussa Tampereen työttömyysaste oli 17,1 prosenttia ja työttömien
kokonaismäärä nousi yli 18 800 henkilöön. Vuoden aikainen työttömyysasteen nousu oli
2,4 prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kasvoi yli 2 800 henkilöllä. Kuuden suurimman
kaupungin vertailussa Tampereen työttömyysaste on korkein ja 20 suurimman kaupungin
joukossa Tampereen työttömyysaste pysyi vuoden 2013 aikana neljän kärjessä. Vuoden
lopussa Tampereen työttömyysaste oli 4,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa
keskimäärin.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana lähes 1 800 henkilöllä. Joulukuun
2013 lopussa lähes 7 000 tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden
Pitkäaikaistyöttömiä oli 36 prosenttia vuoden 2012 työttömien kokonaismäärästä. Yli 50 –
10
vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli lähes 5 600 henkilöä ja alle 25-vuotiaita
työttömiä lähes 2 800. Vuoden aikana nuorten työttömien määrä kasvoi 600 henkilöllä.
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VUODEN 2013 LOPUSSA
Lähde:SOTKAnet
2.5 Toimeentulo
2.5.1 Pienituloisuus
Vuonna 2012 Tampereella oli 38 800 pienituloista henkilöä eli lähes 18,3 prosenttia
tamperelaisista. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden kasvu kuitenkin taittui hieman.
Koko maassa pienituloisten osuus oli 14,3 prosenttia.
Pienituloisissa perheissä asui 6 600 tamperelaislasta, eli 18,9 prosenttia alle 18-vuotiaiden
ikäluokasta. Tampereella pienituloisuus on siten yleisempää lasten keskuudessa kuin koko
kaupungissa keskimäärin. Köyhyys näyttää muodostuvan yhä pitkäkestoisemmaksi,
vuonna 2012 pitkittyneesti pienituloisia tamperelaisia oli 23 900. Määrä on yli
kaksinkertaistunut 2000-luvun kuluessa.
11
PIENITULOISUUS TAMPEREELLA
Lähde: SOTKAnet
2.5.2 Yksin asuvat miehet useimmin toimeentulotuen asiakkaina
Vuonna 2012 toimeentulotukea sai lähes 13 400 tamperelaiskotitaloutta. Vuoden 2012
aikana tukea vähintään 10 kuukautta saaneita 18–24-vuotiaita oli Tampereella 2,9
prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Viimeisen kahden vuoden aikana osuus on
hieman pudonnut, mutta suurista kaupungeista vain Vantaalla nuoria pitkäaikaisesti
toimeentulotukea saavia on enemmän kuin Tampereella. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti
saaneista kotitalouksista 12,5 prosenttia oli yksin asuvia miehiä.
Tamperelaisista lapsiperheistä 12,1 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2012. Vain
Helsingissä toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on suurempi.
Yksinhuoltajakotitalouksien osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 2,3
prosenttia.
2.5.3 Lastensuojelussa hyvää kehitystä; perheitä tuetaan varhaisemmassa
vaiheessa yhä enemmän
Tampereella sijoitettujen lasten määrä suhteessa alaikäisten lasten määrään on
hienoisesti laskenut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2012 tamperelaisista 0–17-vuotiaista
lapsista 1,70 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Osuus on kolmanneksi pienin
12
Kuusikko-kunnista ja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 alle Kuusikko-kuntien
keskiarvon – vaikkakin niukasti. Lisäksi Tampere on vertailukunnista ainoa, jossa trendi on
ollut laskeva viimeisten neljän vuoden ajan. Silti vuonna 2012 lastensuojelun asiakkaana
oli joka kymmenes tamperelaislapsi. Valtaosa lastensuojelun asiakkuuksista muodostuu
avohuollon tukitoimista, joiden osuus on vuodesta 2008 saakka tasaisesti kasvanut.
Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden piirissä olevien
lasten määrän kasvusta ei voi suoraan tehdä luotettavia johtopäätöksiä lasten ja nuorten
hyvinvoinnista ja sen muutoksesta. Tilastoja voi myös tulkita siten, että yhä useampi
vaikeuksissa oleva lapsi, nuori ja perhe saa apua. Kaupunkistrategian mukaisena
tavoitteena on edelleen painopisteen siirto sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa
laitoshoidosta perhehoitoon. Palveluita pyritään kuitenkin kehittämään niin, että lapset,
nuoret ja perheet saisivat yhä useammin avun ja tuen peruspalveluista, ilman
lastensuojelun asiakkuutta.
KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT 0-17 – VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ
.
Lähde: SOTKAnet
13
LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOLLISTEN TUKITOIMIEN PIIRISSÄ 0-17-VUOTIAITA VUODEN
AIKANA, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ
Lähde: SOTKAnet
14
3. Kaupungin talous
Tampereen kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2013 muodostui nollaksi, joka on 28,4 milj.
euroa edellisen vuoden tulosta parempi. Ilman satunnaisia eriä kaupungin tulos muodostui
16,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Positiivisesti tulokseen vaikuttivat erityisesti Pirkanmaan
koulutuskonserni -kuntayhtymän (PIRKO) purkamisesta aiheutunut satunnainen
luovutusvoitto, poikkeuksellisen hyvä verotulokertymä, omaisuuden myyntivoitot sekä
Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) hyvä tulos.
Toimintakate eli nettomenot kasvoivat 78,4 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna, mikä
johtui noin 45 milj. euron osalta Tampereen ammattiopiston ja PIRKOn yhdistymisestä
vuoden 2013 alusta. Yhdistymisen vaikutus kaupungin valtionosuuksien kasvuun on 54,3
milj. euroa, mikä on kohdistettu 1.1.2013 käynnistyneelle yksikköhintarahoitteisesti
toimivalle Tredulle. Vertailukelpoinen nettomenojen kasvu ilman ammatillisen koulutuksen
fuusion vaikutusta oli 33,0 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Talouden tasapainottamisohjelman
avulla menojen kasvua saatiin hillittyä aiemmista vuosista.
Vuosikate toteutui 67,1 milj. eurona, joka kattoi suunnitelmapoistot 80,2 prosenttisesti.
Pitkällä aikavälillä tarkasteluna kaupungin poistot eivät kata keskimääräisiä poistonalaisia
investointeja ja kaupungin tulorahoituksen taso ei ole riittävä. Edelliseen vuoteen
verrattuna vuosikate toteutui 26,5 milj. euroa parempana.
Vuonna 2013 verotuloihin kohdistui poikkeuksellisia kaupungin tuloksen kannalta
positiivisia kertaluontoisia muutoksia maksutilityksiin ja kuntien jako-osuuteen liittyen,
joiden yhteisvaikutus on yhteensä 15,3 milj. euroa. Verotulot kasvoivat yhteensä 49,6 milj.
euroa eli 6,3 prosenttia.
15
4. Terveys ja elintavat
4.1 Lasten ja nuorten terveys ja elinolot
Kouluterveyskysely on tehty Tampereella vuodesta 1997 lähtien joka toinen vuosi
peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kysely on tehty vuosina 2009,
2011 ja 2013. Tutkimus sisältää kysymyksiä elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä,
terveystottumuksista ja huolestuneisuudesta ja opiskelijahuollon tuesta.
4.1.1 Elintavoissa ja osallisuudessa koulussa myönteistä kehitystä
Tuoreimman kyselyn tulosten mukaan suurin osa Tampereen nuorista voi hyvin, ja moni
asia on nuorten elämässä kehittynyt hyvään suuntaan. Aikaisempaa useamman nuoren
kodissa nautitaan ilta-ateria yhdessä. Vanhemmat myös tietävät entistä useammin, missä
heidän nuorensa viettävät viikonloppujaan. Ruudun ääressä vietetty aika ei myöskään ole
vastausten mukaan kasvanut. Peruskoulun oppilaiden päivittäinen väsymys väheni, ja
perusopetuksessa oppilaat myös kokivat oman terveydentilansa paremmaksi kuin
aikaisemmissa kyselyissä.
Tulosten mukaan nuorten päihteiden käyttö on yleisesti katsoen vähentynyt.
Tamperelaisista peruskoulun 8.–9. -luokkalaisista 55 prosenttia kertoi, ettei käytä päihteitä
ja 78 prosenttia ilmoitti, ettei tupakoi. Huumekokeilut ovat kuitenkin pysyneet ennallaan
ammattioppilaitoksissa, joissa 25 prosenttia opiskelijoista kertoi kokeilleensa huumeita
ainakin kerran. Lukioiden opiskelijoista huumeita kertoi kokeilleensa 17 prosenttia ja
peruskoulun 8.-9. -luokan oppilaistakin 10 prosenttia.
Nyt kyselyyn vastanneet nuoret kokevat peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
tulevansa jonkin verran paremmin kuulluksi koulussa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä
kyselyssä. Opettajat koettiin oikeudenmukaisiksi ja luokan ilmapiirin arvioitiin kannustavan
oman mielipiteen ilmaisuun. Koulunkäynnistä kertoi pitävänsä 63 prosenttia
yläkoululaisista. Lukion opiskelijoista tätä mieltä oli 79 prosenttia ja ammatillisten
oppilaitosten opiskelijoista 83 prosenttia. Nuorten kokemus koulun oppilas- ja
opiskelijahuollon tuesta (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi) on myös
parantunut.
16
4.1.2 Riittävään uneen ja liikuntaan, koulukiusaamiseen sekä
seksuaaliterveyteen kiinnitettävä edelleen huomiota
Monen tamperelaisnuoren uni jää arkisin alle kahdeksaan tuntiin: yläkouluissa alle
kahdeksan tuntia ilmoitti nukkuvansa 30 prosenttia vastanneista, lukioissa 40 prosenttia ja
ammatillisissa oppilaitoksissa 50 prosenttia. Päivittäin koettu väsymys lisääntyi lukiossa ja
ammattioppilaitoksissa.
Ylipainoisten nuorten osuus on Tampereella hiukan kasvanut vuoden 2011
kouluterveyskyselyyn verrattuna, valtakunnallisesti ylipainoisten osuuden kasvu pysähtyi.
Aiempaa harvempi harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan yhden tunnin viikossa,
mutta edelleen näin vastasi lähes 30 prosenttia tamperelaisnuorista.
Koulukiusaamista esiintyy edelleen liikaa. Tamperelaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista 12
prosenttia vastaa väkivaltatilanteiden haittaavan työskentelyä koulussa. Noin 220 oppilasta
on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (7 %) ja noin 130 oppilasta on osallistunut
kiusaamiseen vähintään kerran viikossa (4 %). 71 prosenttia kiusaamisen viikoittain
osallistuneista sanoo, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta.
Tiedot seksuaaliterveydestä ovat heikentyneet. Peruskoululaisista vain 16 prosentilla,
lukiolaisista 39 prosentilla ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosentilla on
hyvät tiedot seksuaaliterveydestä. Nuorista 13–22 prosenttia kertoo myös kokeneensa
seksuaalista väkivaltaa tai fyysistä uhkaa. Eri sukupuolten tuloksia verrattaessa
vaihteluväli on vielä suurempi, sillä seksuaalista väkivaltaa ovat kokeneet enemmän tytöt,
fyysistä uhkaa puolestaan pojat. Seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan vastentahtoista
koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista ja maksun tarjoamista seksistä. Uhat
liittyvät nettikäyttäytymiseen sekä vapaa-aikaan. Hyvä keskusteluyhteys nuoren ja
vanhemman välillä todettiin kouluterveyskyselyn tuloksissa olevan voimakas nuorta
vaikeissa tilanteissa suojaava tekijä.
17
PERUSKOULUN 8.-9.- LUOKKALAISTEN ELINTAVAT
HYVÄ KESKUSTELUYHTEYS VANHEMPIEN KANSSA AUTTAA VAIKEUKSISSA
Lähde: Kouluterveyskysely 2013, Tampere, peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat
18
4.2 Aikuisväestön terveys ja sairastavuus
Aikuisväestön terveyttä hyvinvointikertomuksessa seurataan mm. sairastavuusindeksin,
lääkkeiden erityiskorvausoikeuden, työkyvyttömyyden ja terveyspalveluiden käyttömäärien
kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämän kyselytutkimuksen aikuisten
hyvinvoinnista (ATH-tutkimus) ei ehditty Hyvinvointikertomuksen päivittämisvaiheessa
hyödyntää.
4.2.1 Diabetesta sairastavia lääkehoidon piirissä yhä enemmän
Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40–64-vuotiaita oli
Tampereella vuoden 2012 aikana 5,6 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Espoota ja
Helsinkiä lukuun ottamatta muissa suurissa kaupungeissa erityiskorvattaviin lääkkeisiin
oikeutettuja oli lähes saman verran. Osuus on kasvanut Tampereella, kuten kaikissa
muissakin suurissa kaupungeissa, merkittävästi vuodesta 2008. Haasteena on se, että
Käypä hoito-suosituksen mukainen lääkehoidon aloittamiskriteeri on alhaisempi kuin Kelan
itsensä hyväksymä kriteeri erityiskorvausoikeudelle. Diabeteslääkehoidon piirissä on siis
paljon enemmän ihmisiä, kuin alla oleva kuva osoittaa.
ERITYISKORVATTAVIIN LÄÄKKEISIIN DIABETEKSEN VUOKSI OIKEUTETTUJA 40-64- VUOTIAITA , %
VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ
Lähde: Kouluterveyskysely 2004-2013, Tampere, peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Lähde: Kouluterveyskysely 2013, Tampere, peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat
19
Lähde: SOTKAnet
Toisaalta, vaikka väestön sairastavuus diabetekseen on tilastojen mukaan lisääntynyt, on
tyypin 2 diabeetikoilla hoitotasapainot parantuneet. Syynä diabeteksen määrän
lisääntymiseen voi olla diabeteksen määritelmän muuttuminen ja lääkkeellisen hoidon
lisääntyminen. Osaltaan diabetesta sairastavien määrän lisääntyminen voi olla seurausta
myös kansallisesta diabeteksen ehkäisyohjelmasta, jonka tavoitteena on ollut löytää
henkilöitä, jotka sairastavat tietämättään tyypin 2 diabetesta. Kasvun voidaan katsoa
kertovan sairastavuuden lisäksi siis myös onnistuneesta ennalta ehkäisevästä työstä.
Diabetekseen sairastuneiden määrän lisääntyminen näkyy hoitotarvikejakelun
kustannuksissa, sillä diabeteksen hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitotarvikkeita on
diabetesta sairastavan mahdollisuus saada maksutta Tampereen kaupungilta.
4.2.2 Depressiolääkehoitoa saavien osuus lisääntynyt nuorten ja työikäisten
keskuudessa
Depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria (18–24-vuotiaat) on Tampereella suurista
kaupungeista suhteellisesti kaikkein eniten. Korvausta sai vuonna 2012 6,8 prosenttia
vastaavan ikäisistä nuorista. Korvausta saaneiden nuorten osuus on Tampereella noussut,
vaikka lähes kaikissa muissa suurissa kaupungeissa se on hieman laskenut.
Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden aikuisten (25–64-vuotiaat) osuus on kasvanut
Tampereella samoin kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Kaikissa muissa Kuusikko-
kunnissa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vuoden 2012 aikana lähtenyt
laskuun, paitsi Tampereella ja Oulussa, joissa määrä pysyi samana. Vuonna 2012
depressiolääkkeistä sai korvausta 11,3 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä, joka on
maan keskiarvoa korkeampi (10 prosenttia). Myös korvausta saaneiden 65 vuotta
täyttäneiden osuus on viime vuosina kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa.
Tampereella 14 prosenttia ikäihmisistä sai korvausta depressiolääkkeisiin, mikä on toiseksi
eniten Helsingin jälkeen. Korvausta saaneiden ikäihmisten osuus kasvoi vuosina 2008–
2012 Tampereella 1,1 prosenttiyksikköä. Kasvu oli suurempaa vain Helsingissä.
20
Suuri kasvu ei välttämättä kerro masennuksen lisääntymisestä vaan mahdollisesti siitä,
että hoitoon ohjaus ja hoitoon hakeutuminen ovat lisääntyneet työttömyyden,
pienituloisuuden, irtisanomisten sekä nuorisotakuun myötä. Depressiolääkkeiden käytön
kasvu voi johtua myös siitä, että varhaisvaiheen keskusteluhoitoa ei ole riittävästi eikä 1-5
käyntiä välttämättä riitä. Tällöin päädytään helposti lääkityksen aloittamiseen paranemisen
nopeuttamiseksi. Kaikkiin työterveyshuollon pisteisiin ei aina kuulu keskustelukäyntejä
esimerkiksi psykologilla ja nuorisoneuvolassa sekä opiskelijaterveydenhuollossa
keskusteluhoidot ovat melko lyhyitä ja niitä on vähän tarjolla. Tampereen
terveyskeskuksissa toimivat depressiotyöparit, jotka ohjaavat hoidon aloittamiseen.
DEPRESSIOLÄÄKKEISTÄ KORVAUSTA SAANEET 18-24-VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ
VÄESTÖSTÄ
Lähde: SOTKAnet
DEPRESSIOLÄÄKKEISTÄ KORVAUSTA SAANEET 25-64- VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ
VÄESTÖSTÄ
21
Lähde: SOTKAnet
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa taas saadaan koko ajan selvästi vähemmän
sekä Tampereella että muissakin suurissa kaupungeissa. Tampereella noin 21 henkilöä
tuhannesta sai sairauspäivärahaa vuonna 2012. Vuonna 2007 vastaava luku oli lähes 27.
Pääkaupunkiseudun kaupungeissa sairauspäivärahaa mielenterveysperusteisesti sai
vieläkin harvempi. Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan vähyys voi johtua
esimerkiksi hyvästä hoidosta (tehokas lääkkeellinen sekä terapeuttinen hoito) ja
kuntouttavista toimenpiteistä esimerkiksi jo perusterveydenhuollossa sekä siitä, että
vaihtoehtoja hoidoista tarjotaan nykyään aktiivisemmin kuin aikaisemmin.
4.2.3 Ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona parantuneet edelleen ja 80-
vuotiaat kokevat itsenä melko terveeksi
Ikäihmisten kotona asuminen on yleistynyt. Lähes 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä
tamperelaisista asui kotona vuonna 2013. Vastaavasti pitkäaikaisesti laitoshoidossa
olevien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on
vähentynyt. Vuonna 2013 pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 4,1 prosenttia yli 75-vuotiasta
tamperelaisista. Nämä ovat seurausta laitoshoidon purkamisesta, kotiin vietävien
palvelujen ja tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämisestä, joiden määrä kasvoi
vuonna 2013 noin kahdella sadalla.
80-vuotiaiden ikäkausitarkastuksissa kysytään ikääntyneiltä mm. kokemusta omasta
terveydestään sekä muististaan. Vuosina 2009–2012 koettu terveys on pysynyt samalla
tasolla. Itseään terveenä tai melko terveenä piti vuonna 2012 78 prosenttia ja sairaana 22
prosenttia. Positiivista kehitystä on myös tapahtunut muistin ja mielialan kokemissa.
Vuonna 2012 muistinsa koki hyväksi 77 %, mikä on 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin
vuonna 2009. Mieliansa hieman alakuloiseksi ja masentuneeksi kokee 32 % prosenttia
vastaajista, mikä on myös vähentynyt 22 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. 65 %
prosenttia ei tunne mielialaansa masentuneeksi.
Koettu terveys ja muisti kertovat osaltaan koko väestön pitkittyneestä eliniästä sekä
toimintakykyisten vuosien lisääntymisestä. Muistiin voidaan vaikuttaa terveellisten
elintapojen edistämisellä sekä esimerkiksi sosiaalisten virikkeiden ylläpidolla. Ikäihmisten
palveluita suunniteltaessa huomiota kiinnitetäänkin yhä enemmän omaehtoisiin ja
ennaltaehkäiseviin palveluihin mm. kulttuuri- ja palvelukeskuspalveluita kehittämällä.
22
Yksinäisyyden kokemukset ovat myös ikäihmisten tulevaisuuden haaste, vaikka yli 70
prosenttia yli 80-vuotiaista ei kärsi yksinäisyydestä. Ikäihmisille tulisi tarjota tukea esim.
eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Erityisesti tukea tarvitaan sosiaalisten mahdollisuuksien
kartoittamisessa ja vaihtoehtojen tarjoamisessa. Sosiaalisen kanssakäymisen on todettu
parantavan koettua terveyttä ja vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen. Lisäksi
sosiaalinen kanssakäyminen tarjoaa vaihtoehdon päihteiden käytölle, joka on lisääntyvä
ongelma ikäihmistenkin keskuudessa. Yhteistyötä ikäihmisten sosiaalisen
kanssakäymisen edistämiseksi tulee lisätä kaupungin ja järjestöjen sekä yksityisen
sektorin välillä.
4.2.4 Vain neljäsosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi
Alustavien tietojen mukaan n. 40 prosenttia tamperelaisista työikäisistä (20- 54-vuotiaista)
ei liiku terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Tampereen tilanne on silti hieman parempi
koko Suomen keskiarvoon (yli 40 %) nähden. Suosituksen mukaan liikuntaa harrastavia
tamperelaisia on neljäsosa. Lihavien (kehon painoindeksi BMI>=30 kg/m2) tamperelaisten
työikäisten 20-54-vuotiaiden osuus on n. 10 prosenttia. Koko maassa vastaava luku on
lähes 20 prosenttia. (Kaikkonen, Murto et. 2014).
Fyysisestä aktiivisuudesta on olemassa kyselytietoa, mutta objektiivisia fyysisen
aktiivisuuden ja kunnon mittauksia on toistaiseksi tehty vain Terveys 2011- tutkimuksessa
sekä Finnriski 2012-tutkimuksessa, mutta näistä ei vielä ole julkaistu tuloksia
Hyvinvointikertomuksen päivittämishetkellä. THL:n tekemän valtakunnallisen ATH-
kyselytutkimuksen tuloksia ei ehditty käyttää Hyvinvointikertomuksen päivittämishetkellä
kuin muutaman indikaattorin osalta.
Liikkuva koulu-hankkeessa käytettiin objektiivisia fyysisen aktiivisuuden ja kunnon
mittauksia lapsilla ja nuorilla. Fyysistä aktiivisuutta kertyi vähintään tunti päivässä 50 %:lla
alakoululaisista ja 17 %:lla yläkoululaisista. Jos suosituksen rajaa nostetaan vähintään 1 t
30 minuuttiin, suositus täyttyi vain 9 %:lla alakoululaisista ja prosentilla yläkoululaisista.
(Tammelin, Laine, Turpeinen 2013) Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu
23
enää muutama prosentti ikäryhmästä. Vain yksi kahdestakymmenestä eläkeikäisestä
liikkuu suositusten mukaisesti.
Koko väestölle suunnattujen edistämistoimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia vähän
liikkuville ja liikkumattomille. Kaavoituksella on merkittävä vaikutus liikkumismuotojen
valintaan. Liikkumattomuuden syiden vähentämistä ja fyysisen aktiivisuuden edistämistä
tulisi tehdä yli hallintokuntien ulottuvana yhteistyönä. Fyysisen aktiivisuuden huomattava
lisääminen mahdollistaa myös kasvavien kustannusten kanssa kamppailevien kuntien
talouden tasapainottamista. (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010).
24
5. Fyysinen ympäristö
5.1 Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä pysynyt lähes samassa
Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä nousi vuoden
2012 aikana hieman, mutta taittui sitten vuoden 2013 aikana. Osittain rikosten määrän
nousua selittää vuoden 2011 alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja
lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen sekä työtehtäväänsä hoitavaan
kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaiseksi. Muutos on
aiheuttanut sen, että pahoinpitelyjä kirjataan entistä useammin.
5.2 Asuinkerrostalojen hissittömyys merkittävä haaste esteettömyyden
edistämisessä
Tampereen kaupungille on laadittu esteettömyysohjelma vuosille 2009–2016. Siinä on 32
toimenpidekokonaisuutta, joista on toteutettu 14. Käynnistyneitä ja koko ohjelmakauden
kestäviä kokonaisuuksia on 15 ja käynnistämättömiä hankkeita on 3.
Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut muutamassa vuodessa 55 uudella
bussilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Haasteena
joukkoliikenteessä on pysäkkien korottaminen ja tekniikan kehittäminen, jolla
näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä omaan puhelimeensa. Jalkakäytävistä ja
suojateistä on laadittu ohjelmakauden aikana esteettömyyskartoituksia Tampereen eri
alueilta. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien suurimmat haasteet liittyvät
keskusta-alueen suojateiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun
erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Myös kävelijöiden
levähdysmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota.
Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden
suunnitelmat esitellään vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin
esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu
huomioon. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (koulut), liikkeitä (kivijalkakaupat) kuin
asumista (hissittömät kerrostalot).
25
Valtio käynnisti Ikä-Aske eli ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille 2013-
2017. Ohjelman tavoitteena on mm. jälkiasennushissien määrän ja esteettömyyteen
liittyvien korjaustoimenpiteiden lisääminen. Valtakunnallinen Hissi-Esteetön Suomi 2017 -
hanke, jossa Asuntotoimi on ollut mukana vuodesta 2012, siirtyy vuoden 2014 alusta
osaksi Ikä-Aske ohjelmaa. Em. ohjelmaan ja hankkeeseen liittyen asuntopoliittinen
työryhmä nimesi hissi- ja esteettömyystyöryhmän. Työryhmän tavoitteena on
hissirakentamisen kaksinkertaistaminen Tampereella ja asuntojen esteettömyyteen
liittyvien hankkeiden edistäminen.
5.3 Ilmanlaatu, leikkipaikat ja melualueet
5.3.1 Ilmanlaatu pysynyt lähes ennallaan
Ilmanlaadussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Hengitettävien hiukkasten (PM10)
pitoisuuksien vuorokausiraja-arvo 50 µg/m3 ei ole ylittynyt Tampereella. Myöskään
typpidioksidin (NO2) tuntiraja-arvo 200 µg/m3 ei ole ylittynyt. Raja-arvot perustuvat EU:n
ilmanlaatudirektiiviin. Ilmanlaatu vaihtelee vuodenaikojen mukaan siten, että talvisin
varsinkin tyyninä pakkaspäivinä on paljon laadultaan välttäviä päiviä
typpidioksidipitoisuuden vuoksi. Keväisin on puolestaan paljon laadultaan huonoja päiviä
pienhiukkasten (PM10) suuren määrän vuoksi. Jos kevät on aikaisessa ja kuivia ja
lämpimiä päiviä on useita peräkkäin, pölyä on enemmän kuin silloin, jos kevät on
myöhässä ja sataa parin kolmen päivän välein. Keväisin ilmanlaatuun vaikutetaan
siivoamalla kadut hiekoitushiekasta ja kastelemalla katuja pölyisimpinä päivinä.
6. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2005-2013, RAJA-ARVOJEN YLITYKSET PIRKANKADUN
MITTAUSASEMALLA
7.
NO2 ja PM10 vuosikeskiarvolle annettu vuosiraja-arvo on 40 μg/m3. PM10 vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 μg/m3 ) saa ylittyä
26
7.1.1 Leikkipaikat alle 12-vuotiaiden saavutettavissa, virkistysalueista lähes
viidesosa melualueilla
Leikkipaikkojen saavutettavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Leikkipaikat
ovat Tampereella edelleen hyvin alle 12-vuotiaiden saavutettavissa, sillä lähes kaikki alle
12-vuotiaat asuvat enintään 700 metrin etäisyydellä leikkipaikoista (ei sisällä koulujen,
päiväkotien eikä uimarantojen leikkipaikkoja). Enintään 300 metrin etäisyydellä
lapsiväestöstä asuu yli 70 prosenttia ja 150 metrin etäisyydelläkin lähes joka kolmas alle
12-vuotias. Jatkossa tätä indikaattoria voidaan kehittää niin, että tarkasteluun otetaan
mukaan reittiaineistoa. Nyt saavutettavuutta on tutkittu bufferitarkasteluna, mikä ei kuvaa
todellisia matkapituuksia.
Virkistysalueita on Tampereella 126 neliömetriä asukasta kohden (v. 2013).
Virkistysalueisiin kuluvat esimerkiksi puistot, urheilu- retkeily- ja ulkoilualueet, uimarannat
sekä suojelualueet. Tulevaisuuden haasteena on taata riittävä määrä virkistysalueita
asukasmäärän kasvaessa. Myös kaupunkirakenteen tiivistäminen asettaa haasteita
virkistysalueiden riittävyydelle. Laskuvirheen takia luku on pienempi kuin vuoden 2011
raportoinnissa (131,6), mutta todellisuudessa luku on kasvanut. Oikea luku vuodelle 2011
on 125,4. Vuoreksen alueelle on valmistunut puistoja, mikä on lisännyt virkistysalueiden
pinta-alaa. Härmälään on myös valmistunut Tehtaankallion puisto.
Tampereella noin 75 000 asukkaan (n. 35 % väestöstä) on arvioitu altistuvan
asuinalueellaan tieliikenteestä aiheutuvalle yli 55 desibelin (Lden) melulle (v. 2011).
Kansallinen lainsäädäntö ohjeistaa asumisalueen päiväaikaiseksi melun keskiäänitasoksi
korkeintaan 55 desibeliä. Melualueella sijaitsevia virkistysalueita oli yhteensä noin 13,0
km2, joka on 18,2 prosenttia kaikista asuin – ja virkistysalueista. Muutokset melutilanteen
paranemisessa virkistysalueilla tapahtuvat kuitenkin hitaasti. Asuin- ja virkistysalueiden
melutorjuntaan tulisi kiinnittää huomiota niiden sijoittamiseen riittävälle etäisyydelle
tieliikenteestä.
27
8. Päätelmät
Kaupunkistrategian yksi strateginen päämäärä on kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen.
Päämäärän toteutumista seurataan ja arvioidaan kerran valtuustokaudessa laadittavassa
hyvinvointikertomuksessa. Seuraavaksi esitetään keskeisimmät vuosien 2012-2013
välisenä aikana hyvinvoinnissa tapahtuneet muutokset hyvinvointikertomukseen valittujen
indikaattoreiden pohjalta ja nostetaan keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita kuntalaisten
hyvinvoinnin edistämisessä.
8.1 Lapset, nuoret ja perheet
Mielenterveysongelmat ovat Tampereella selkeässä kasvussa koko väestön osalta. Tämä
näkyy ongelmina lasten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa sekä nuorten psykiatrian
avohoitokäyntien ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrien
kasvussa.
Lapsiperheiden kasvaneista ongelmista kertoo toimeentulo-ongelmien lisäksi
lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten
osuuden kasvu. Lapsiperheet tarvitsevatkin yhä kasvavassa määrin erilaisia ennalta
ehkäiseviä palveluita sekä tukitoimia arjessa jaksamiseen ja elämänhallintaan.
Lastensuojelutilastojen mukaan perheiden ongelmien taustalla ovat myös yhä useammin
päihde- ja mielenterveysongelmat.
Nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn, mielenterveyden edistämiseen sekä
vanhemmuuden tukemiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Lasten ja nuorten
lisääntyvä ylipainoisuus on myös trendi, joka tulee huomioida palveluita suunniteltaessa.
Mielenterveyden edistämiseksi, päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja liikkumisen
lisäämiseksi on kehitetty erilaisia interventioita ja tutkimuksin vaikuttavaksi havaittuja
toimintamalleja, joilla voidaan vaikuttaa väestön terveyskäyttäytymiseen. Näitä
käyttöönottamalla voidaan vahvistaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta sekä edistää
väestön terveyttä ja hyvinvointia.
8.2 Aikuisväestö
Diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt. Haasteena on se, että Käypä hoito-
suosituksen mukainen lääkehoidon aloittamiskriteeri on alhaisempi kuin Kelan itsensä
hyväksymä kriteeri erityiskorvausoikeudelle. Diabeteslääkehoidon piirissä on siis paljon
28
enemmän ihmisiä, kuin jo korvausta saaneita. Syitä diabeteksen määrän lisääntymiseen
on diabeteksen määritelmän muuttuminen ja lääkkeellisen hoidon lisääntyminen sekä
kansallisesta diabeteksen ehkäisyohjelmasta. Diabetekseen sairastuneiden määrän
lisääntyminen näkyy hoitotarvikejakelun kustannuksissa, sillä diabeteksen hoidossa ja
seurannassa tarvittavia hoitotarvikkeita on diabetesta sairastavan mahdollisuus saada
maksutta Tampereen kaupungilta. Lisäksi aikuisväestö liikkuu suosituksiin nähden liian
vähän.
Depressiolääkehoitoa saavien osuus lisääntynyt nuorten ja työikäisten keskuudessa,
mutta toisaalla taas mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus koko
väestöstä on sen sijaan vähentynyt. Tulevaisuudessa tulisi keskittyä enemmän
varhaisvaiheen keskustelumahdollisuuksien tarjoamiseen niin nuorisoneuvolassa,
opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveydessä.
Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan vähyys voi johtua esimerkiksi hyvästä
hoidosta (tehokas lääkkeellinen sekä terapeuttinen hoito) ja kuntouttavista toimenpiteistä
esimerkiksi jo perusterveydenhuollossa sekä siitä, että vaihtoehtoja hoidoista tarjotaan
nykyään aktiivisemmin kuin aikaisemmin.
8.3 Ikäihmiset
Ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat parantuneet. Kotona asuvien 75 vuotta
täyttäneiden osuus on kasvanut samalla, kun pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien osuus
on pienentynyt. Kotona asumisen yleistyessä säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75
vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Ikäihmiset asuvat lisäksi aiempaa harvemmin
yksin.
80-vuotiaiden kokemus omasta terveydestä on samantasoista kuin aiemmin. Muistinsa ja
mielialansa kokee paremmaksi yhä useampi 80-vuotias. Toisaalta depressiolääkkeiden
käyttäjissä merkittävin muutos on erityisesti 65 vuotta täyttäneiden kohdalla. Tämä vaatii
erityishuomion kiinnittämistä ikäihmisten mielenterveyden edistämistä tukevien toimien
kehittämiseen.
Väestöllinen huoltosuhde muuttuu ikääntyneiden suhteellisen määrän lisääntyessä. Tämä
asettaa omat haasteensa palveluiden tarjoamiselle, kehittämiselle ja ympäristön
rakentamiselle.
29
8.4 Tulevaisuuden tavoitteet
Lapsiperheiden tuen muotojen kehittäminen:
Useat indikaattorit ilmaisevat lapsiperheiden tarvitsevan erityishuomiota. Vanhemmuutta
tukevia keinoja lisäämällä voidaan edistää lapsiperheiden arjessa jaksamista ja
elämänhallintaa. Kehittämistä tarvitaan esim. hyvinvointineuvolatoiminnan
yhdenmukaisten käytäntöjen takaamisessa, koulun ja vanhempien välisen
vuorovaikutuksen ja yhteistyömuotojen kehittämisessä sekä poikkihallinnollisen yhteistyön
ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan kehittämisessä.
Nuorten työllistymisen, kouluttautumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen
tukeminen:
Kuntien vastuu pitkään työttömänä olleista kasvaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti
vuoden 2015 alusta lähtien. Tamperelainen nuoriso on varsin hyvin koulutettua, mutta
työllistyminen on vaikeaa. Työllistymistä tukevia yksilöllisiä uusia keinoja tulee etsiä ja
toimiviksi havaittuja keinoja edelleen vahvistaa. Nuorten mielenterveyden ja
päihteettömyyden edistäminen tulee myös olla tulevien vuosien tavoitteena.
Tampereella tulevaisuuden haasteisiin vastataan osallistumalla työllisyydenhoidon
kuntakokeiluun, jonka tavoitteena on kehittää asiakasohjausta, palvelutarjontaa ja
välityömarkkinoiden toimivuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lisäksi vuonna 2014
lisätään merkittävästi sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja
palkkatukityöllistämisen asiakasmääriä.
Aikuisväestön terveyden edistäminen:
Aikuisväestön hyvinvoinnin haasteena ovat mm. mielenterveysongelmat, diabeteksen
lisääntyminen ja arkiliikunnan vähyys. Tamperelainen aikuisväestö liikkuu terveytensä
kannalta liian vähän. Liikunnan vähyys ja ravitsemuksen epäterveellisyys sekä runsas
päihteiden käyttö vaikuttavat mielenterveyden lisäksi myös esim. tyypin 2 diabetekseen,
verenpainetautiin sekä sepelvaltimotautiin sairastumiseen. Tämän vuoksi aikuisväestön
liikunnan, terveellisen ravitsemuksen ja päihteettömien valintojen edistäminen on tärkeää
kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi yhä edelleen. Terveyskäyttäytymisen seurantaa
on vahvistettava niin terveydenhuollon kirjauksen kuin kyselytutkimusten muodossa.
Liikunnan lisääminen on yhteydessä myös mielenterveyden edistämisessä. Vuoden 2015
aikana Tampereella panostetaan kuntalaisten liikunnan ja erityisesti arkiliikunnan
tukemiseen toteuttamalla mm. alueellisen terveysliikuntasuunnitelman toimenpiteitä.
30
Työikäisten työllistymisen tukeminen:
Työttömiä on Tampereella enemmän kuin koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella ja
yhä useampi on työttömänä pidempiä aikoja. Panostamalla työttömyyden pitkittymisen
ennaltaehkäisyyn ja pitkään työttömänä olleiden aktivoimiseen, voidaan edistää työikäisten
sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä hyvinvointia merkittävästi.
Ikäihmisten sosiaalisten mahdollisuuksien tukeminen:
Matalan kynnyksen vapaa-ajanviettopaikkojen, liikunnan harrastusmahdollisuuksien,
päivätoimintamahdollisuuksien ja muiden sosiaalisia mahdollisuuksia parantavien
palvelujen kehittäminen on ajankohtaista ikääntyvän väestön määrällisen lisääntymisen
vuoksi, mutta myös kotona asumisen painopisteen vuoksi. Kotona asumisen lisääntyminen
asettaa haasteita asuinympäristölle sekä muille ns. avopalveluille. Yhteistyötä tulee
vahvistaa mm. järjestötoimijoiden kesken, jotta peruspalveluiden henkilökunta tuntee
sosiaalista osallistumista tarjoavat mahdollisuudet. Tietoutta sosiaalista kanssakäymistä
mahdollistavista palveluista sekä erilaisista harrastus- ja aktiviteettimahdollisuuksista tulisi
säännönmukaisesti jakaa tietylle ikäryhmälle esim. eläköitymisen yhteydessä. Näin
voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevästi ikäihmisten päihteiden käytön lisääntymisen ja
mielenterveyden edistämiseen.
Fyysisen ympäristön haasteet:
Ympäristömelu ja ilman laatu elinympäristössä ovat keskeisiä terveyteen vaikuttavia
tekijöitä, mutta niissä tapahtuvat muutokset ovat hitaita. Vaikkakaan ilman laadussa ei ole
tapahtunut raja-arvojen ylityksiä, on ilman laatu ajoittain huono sääoloista ja vuodenajasta
riippuen. Keväisin ilmanlaatua voidaan parantaa huolehtimalla katuhiekkojen riittävästä
siivouksesta sekä kastelemalla katuja.
Tampereella noin 30 % väestöstä altistuu kansallisen ohjearvon 55 dB ylittävälle melulle.
Myös virkistysalueista noin 18 % sijaitsee melualueilla. Ympäristömelulle altistumista
voidaan ehkäistä sijoittamalla asuminen ja virkistysalueet mahdollisimman etäälle
melulähteistä tai huolehtimalla riittävästä meluntorjunnasta rakenteellisin keinoin. Vasta
valmistuneen meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutus edellyttää taloudellista
panostusta kaupungin vuotuisessa budjetissa.
31
Indikaattoritaulukot
Muutos tarkoittaa Tampereella indikaattorissa tapahtunutta muutosta vuodesta 2008
lähtien aina siihen vuoteen, jolloin tuorein tieto on saatavana. Kouluterveyskyselyn
tuloksissa on hieman erilainen tulkintatapa, joka esitetään kouluterveyskyselyn tulosten
yhteydessä. Punainen, keltainen ja vihreä väri vertailukuntien arvojen kohdalla tarkoittavat
Tampereen suhdetta muihin kuntiin. Esimerkiksi jos Helsinki on punaisella, niin
Tampereella tilanne on huonompi kuin Helsingissä. Jos taas Helsinki on vihreällä, niin
Tampereen tilanne on Helsinkiä parempi. Keltainen tarkoittaa, että ero kaupunkien välillä
on alle 10 prosenttia.
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
Sähköinen hyvinvointikertomus
Hyvinvointikertomus löytyy myös täältä:
www.hyvinvointikertomus.fi.
Käyttäjätunnuksen haltijoina kaupunginvaltuutetut sekä virkamiehet voivat seurata
hyvinvointitiedon muutoksia silloin kun se itselle sopii. Käyttäjätunnukset toimitetaan
sähköpostitse. Tiedot päivittyvät sähköiseen hyvinvointikertomukseen
SOTKAnetistä noin kolmen viikon viiveellä. Tilastotiedon lisäksi sähköisestä
portaalista löytyy myös muiden kuntien valmiit hyvinvointikertomukset. Lisätietoja
antaa Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen suunnittelija Johanna Riippi, puh.
040 806 2736.
Tampereen kaupunki on laatinut lautakuntien yhteisen Hyvinvointisuunnitelman
vuosille 2014-2017. Hyvinvointisuunnitelmassa on yhdistetty Hyvinvointikertomusta
hyödyntäen eri lautakuntien palvelustrategiat kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen näkökulman ollessa keskiössä. Hyvinvointisuunnitelma löytyy täältä:
http://www.tampere.fi/material/attachments/h/6KjP5EKyq/Hyvinvointisuunnitelma_k
h_21.10.2013.pdf.
Lähteet:
Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T,
Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen
perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath
Tammelin, Laine, Turpeinen (toim.) Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja
kansanterveyden julkaisuja 272, Jyväskylä 2013.
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön
julkaisuja 2011:15.