hyvinvointiraportti vuosittainen raportti 2018 · 2019. 10. 22. · * pakolaisten kotouttaminen *...

Hyväksynyt:

Hyvinvointilautakunta

Kunnanhallitus

Kunnanvaltuusto

HYVINVOINTIRAPORTTI Vuosittainen raportti 2018

JUVAN KUNTA

21.3.2019 § 3

3.4.2019 § 69

27.5.2019 § 18

1

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018

1 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset

Juvan kunnan vuosittainen hyvinvointiraportti vuodelta 2018

Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan

kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolain 12 § mukaisesti kunnassa on raportoitava

terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Vuosittai-

nen hyvinvointiraportti on tiivis eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus ja asiakirja, joka ko-

koaa vuoden 2018 hyvinvointitietoa ja kuvaa yhteistä näkemystä kuntalaisten hyvinvoinnin nykyti-

lasta sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista ja kehittämistarpeista.

Tämän lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikerto-

mus ja hyvinvointisuunnitelma.

Hyvinvointityön pohjana valtuustokauden 2017-2021 päätavoitteet

Hyvinvoinnin edistäminen on koko kunnan yhteinen asia. Se on osa kunnan normaalia toimintaa ja

talouden suunnittelua. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun,

seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomuksen laatimiseen liittyvää

työtä on ohjannut ja linjannut valtuustokaudelle 2017-2021 luodut kunnan tavoitteet, joiden mu-

kaan Juva on ihmisten yhteisö. Kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti. Tuemme kuntalaisten omaa

aktiivisuutta ja toteutamme asioita kumppanuuden periaatteella. Toimimme avoimesti ja läpinäky-

västi. Teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökyky on keskeinen osa kunnan organi-

saation osaamista ja on yksi kunnan menestystekijöistä. Mahdollistamme kuntalaisten osallistumi-

sen ja vaikuttamisen hyödyntäen laajasti eri vaikuttamiskanavia.

Juvalla hyvinvoinnin päämääränä vuonna 2018 on omatoimiset ja toimintakykyiset kuntalaiset

sekä turvallinen, virikkeellinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Hyvinvointityön koordinointi

Kunnan poikkihallinnollista ja monitoimijaista hyvinvointityötä koordinoi Juvan kunnanhallituksen

19.12.2016 nimeämä hyvinvointityöryhmä:

sivistysjohtaja Anne Haakana, puheenjohtaja

hallintojohtaja Antti Kinnunen, varapuheenjohtajana

varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen

vs. tekninen johtaja Vesa Kankkunen sekä

rehtori Olli Kossila.

Lisäksi Etelä-Savon Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää ryhmässä edustaa ylilääkäri Eeva

Björkstedt (varalla Eeva Häkkinen).

2

Hyvinvointityöryhmän sihteerinä, koordinaattorina ja sähköisen kertomuksen pääkäyttäjänä toimii

nuoriso-ohjaajaTarja Himanen.

Työryhmä hyödynsi työssään sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköisen apuvälineen avulla saa-

tiin käyttöön Tilastokeskuksen, SotkaNet- tietokannan, erilaisten kyselyjen, tutkimusten ja selvitys-

ten tietoja sekä voitiin tehdä vertailuja muiden kuntien ja alueiden välillä.

2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

Hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan

Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan asetettujen painopistealueiden tavoitteiden

toteutumista. Juvan kunnassa hyvinvointityön edellytyksistä pidetään huolta. Hyvinvointityö koos-

tuu mm. elinympäristön ja elinvoiman kehittämisestä sekä osaamisen, kulttuurin ja paikallisen

identiteetin edistämisestä. Kunta tukee kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden hyvinvointi-

työtä.

Vuoden 2018 hyvinvoinnin painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointityöryhmässä määri-

teltiin kahdeksan aihekokonaisuuden avulla:

* Nuorten hyvinvoinnin lisääminen

* Työikäisten hyvinvoinnin lisääminen

* Liikunnan ja liikuttamisen lisääminen

* Vanhusten kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidosta luopuminen

* Pakolaisten kotouttaminen

* Sähköisen asioinnin lisääminen

* Ympäristön yleisilmeen, siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen

* Yrittäjyyden ja elinkeinojen tukeminen

Toimenpiteet, joita eri hallinnonaloilla tehtiin vuonna 2018 hyvinvoinnin edistämiseksi, on esitetty

erillisessä taulukossa.

3

3 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin.

Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haas-

teita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on ollut

nuorten, työikäisten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, liikunnan ja liikuttamisen lisää-

misessä, vanhusten kotona asumisen tukemisessa sekä koko kunnan viihtyisyyden parantamisessa.

Kaikkien hyvinvointikertomuksessa käytettyjen indikaattoreiden osalta ei kerätä joka vuosi uutta

tietoa valtakunnallisesti. Myöskään talouteen liittyviä viime vuoden lukuja ei vielä ole myöskään

saatavilla. Tästä johtuen hyvinvointiraportissa ei ole voitu päivittää kaikkia hyvinvointikertomuk-

sen teemoja.

Indikaattoreita tarkasteltaessa hyvinvointiryhmä on kiinnittänyt huomiota siihen, miten Juvan ar-

vot sijoittuvat suhteessa vertailukuntiin.

TALOUS JA ELINVOIMA

Tulot

% Suunta Vertailu

Valtionosuudet, % nettokustannuksista

Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas

4

Verotulot, euroa / asukas

Vuosikate, euroa / asukas

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

Lainakanta, euroa / asukas

5

Menot

% Suunta Vertailu

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas

Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas

Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas

6

Väestö

% Suunta Vertailu

Huoltosuhde, demografinen

75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste 2030

Avioeroja 25 - 64-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä naimisissa olevaa

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä

7

Lähtömuuttajat, lkm

Väestöennuste 2030

Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta

Tulomuuttajat, lkm

8

Koulutustasomittain

Lapsiperheet, % perheistä

Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta

Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

9

Elinvoima

% Suunta Vertailu

Työlliset, % väestöstä

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalve-

lut, % työllisistä

Työttömät, % työvoimasta

Maatalous, metsätalous ja kalatalous, % työllisistä

10

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta

TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto

Hyvinvointi on käsitteenä kokonaisvaltainen ja monisisältöinen. Vaikka hyvinvoinnin voidaan kat-

soa syntyvän ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa, myös palveluilla on

merkitystä hyvinvoinnin kokonaisuuden rakentumisessa. Hyvinvointipalvelut muodostavat tätä ny-

kyä keskeisen kuntien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä vahvistavan peruspalvelujen kokonaisuu-

den.

Eri tutkimukset osoittavat, että hyvinvoinnin edistäminen lähtee kunnissa ennen kaikkea kuntalais-

ten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Kuntalaiset halutaan ottaa mukaan toiminto-

jen suunnitteluun ja päätösten tekoon aiempaa enemmän subjekteina. Juvan kunta tarjoaakin

mahdollisuuksia aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään turvallisessa ja viihtyisässä toimintaympäris-

tössä.

Kunta järjestää asiakasraateja ja vastaavia osallisuuden foorumeja, jotka keskittyvät asukkaiden ja

kunnan toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja informaation jakamiseen.

Kaikille Etelä-Savon kunnille yhteisiä haasteita ovat väestön ikääntymiskehitys ja väestön vähene-

minen. Vuoden 2018 lopussa Juvan kunnassa asukkaita oli 6.227, mikä on 109 asukasta vähemmän

kuin vuonna 2017 (väkiluku 31.12.2017 6336 henkilöä). Yli 65-vuotiaitten suhteellinen osuus väes-

töstä on lisääntynyt.

11

LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET

Hyvinvointi

% Suunta Vertailu

Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, piste-

määrä

Päätösten ennakkoarvioinnissa huomioidaan erityisesti lasten hyvinvointi ja terveys, %

Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline aktiivisessa käytössä, %

12

Elämänlaatu ja osallisuus

% Suunta Vertailu

Lasten ja nuorten laitoshuollossa olleiden asiakkaiden hoitopäivät vuodessa (yhteensä), muilta os-

tetut palvelut

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 - 15-vuotiaita, % vastaavan ikäisestä väestöstä

0 - 9-vuotiaat, keskiväkiluku

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-)

13

Kouluinnostus, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-)

Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL)

Opiskelu, työ ja toimeentulo

% Suunta Vertailu

Lasten pienituloisuusaste

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä

14

Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat / 1 000 asukasta

Turvallisuus, asuminen ja ympäristö

% Suunta Vertailu

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaa-

van ikäisestä väestöstä (THL)

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL)

15

Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0 - 14-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä



Päivähoito

% Suunta Vertailu

Lasten päivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

16

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut

Lapsiperheet, % perheistä

Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9. yhteensä, lkm

Kokoaikainen varhaiskasvatus perhepäivähoidossa päivinä vuoden aikana, kunnan omat palvelut

Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa päivinä vuoden aikana, kunnan omat palvelut

17

Osa-aikainen varhaiskasvatus perhepäivähoidossa päivinä vuoden aikana, kunnan omat palvelut

Osa-aikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa päivinä vuoden aikana, kunnan omat palvelut

Lastenhoidon tukia saaneita perheitä vuoden aikana

Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen perhepäivähoidossa osallistuneet lapset 31.12., kunnan omat palvelut

Leikkitoiminnan piirissä keskimäärin toimintapäivänä olleet lapset, kunnan kustantamat palvelut

18

Yksityisen hoidon tuella hoidetut lapset, lkm 31.12.

Koulu

% Suunta Vertailu

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä

Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana, % 4. ja 5. luokan oppilaista

Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-)

19

Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-)

Sosiaali- ja terveydenhuolto

% Suunta Vertailu

Turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palve-

lut

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0 - 16-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 - 17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä

väestöstä (THL)

20

Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1 000 7 - 18-vuotiasta

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 - 17-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta

Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 0 - 17-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä

Lastenneuvolan laajojen terveystarkastusten peittävyys 4-vuotiailla

21

Vapaa-aika

% Suunta Vertailu

Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit

Muut palvelut

% Suunta Vertailu

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta


väestöstä (THL)

22

LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. LAPE

muutosohjelma tavoittelee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukea sekä heidän omien

voimavarojen vahvistamista. Tavoitteena on, että varhaiskasvatus-, koulu ja oppilaitosympäristöt

ja -yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja että niin yhteisöllinen kuin yksilökohtainen opiskelu-

huoltotyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Tavoitteina ovat lapsi- ja perhelähtöisemmät, vai-

kuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakult-

tuurin uudistaminen.

Juvalla on valmisteltu kampuksen elinkaarihanketta, jossa kuntaan rakennetaan uusi yhtenäis-

koulu, lukio, 100-paikkainen päiväkoti ja liikuntahalli nykyisen koulukeskuksen alueelle. Uudet tilat

otetaan käyttöön tammikuussa 2021.

Kunnassa toimii sekä lasten parlamentti että nuorisovaltuusto. Lisäksi jokaisella koululla on omat

oppilaskuntansa, jolloin lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kunnan hyvinvointia ja terveyden

edistämistä koskevaan päätöksentekoon. Nuorisovaltuustolle on luotu mahdollisuus vaikuttaa

kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asi-

oissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön,

asumiseen tai liikkumiseen. Vuoden 2018 alusta käynnistettiin nuorten maakunnallisen vaikuttaja-

ryhmän suunnitelmallinen kehittäminen, jolloin juvalaisille nuorille on avautunut uudenlainen

mahdollisuus vaikuttaa myös kotimaakunnan asioihin. Etelä-Savon maakunnan alueelle kootta-

vassa ryhmässä on kuntien nuorisovaltuustojen tai vastaavien vaikuttajaryhmien edustajia. Lisäksi

mukaan nimetään yhdeksän jäsentä näiden ryhmien ulkopuolelta.

Kouluterveyskyselyn kautta nousee monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seu-

rantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiske-

lusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.

NUORET JA NUORET AIKUISET


% Suunta Vertailu

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

23

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskeli-

joista

Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Kuntoutusrahaa saavat 16 - 19-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 - 24-vuotiaita, % vastaavan ikäisestä väestöstä

24

Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 - 24-vuotiaat, %

vastaavan ikäisestä väestöstä

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

25

Mielenterveysindeksi, ikävakioitu

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

26

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

27

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista


Nuorisotyöttömät, skaalattu HYTE-indikaattori

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta

28

Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö ruokailusta vas-

taavan henkilökunnan kanssa

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista

29


% Suunta Vertailu

Toimeentulotukea saaneet 18 - 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä


Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 - 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Perusterveydenhuollon opiskeluterveydenhuollon käynnit yhteensä / 1 000 16 - 25-vuotiasta

30


% Suunta Vertailu

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18 - 20-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL)

Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1 000 vastaavan ikäistä



31


Koulu

% Suunta Vertailu

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-)

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA, pistemäärä

32

Koulu-uupumus, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Koulu-uupumus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, skaalattu HYTE-indikaattori

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

33

Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

34


% Suunta Vertailu

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18 - 24-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

35

NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto

Lapsuuden ja nuoruuden elinolot, opitut tavat ja terveystottumukset vaikuttavat läpi elämän. Ke-

hitysympäristöillä, joissa lapset ja nuoret arkeaan elävät, on suuri merkitys joko erojen tasaajana

tai lisääjänä. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, nuorten kokema eriarvoisuus on vakava on-

gelma. Hyvinvoinnissa on suuria eroja lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä,

eroja on myös havaittavissa sukupuolten välillä.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan valtaosa lapsista ja nuorista kokee ole-

vansa varsin tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, terveydentilaansa ja elämäänsä. Nuoret ovat onnelli-

sempia kuin kertaakaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Valtaosalla lapsista ja nuorista

on jokin harrastus. Liikunta on niistä yleisin harrastus. Lapsena liikutaan sekä omatoimisesti että

ohjatusti, mutta pääosin porukassa. Sen sijaan iän myötä liikutaan entistä enemmän omatoimisesti

ja yksin. Liikunnan harrastamisen saavutettavuus on selkeässä yhteydessä perheiden taloudellisiin

lähtökohtiin. Taloudellisen tilanteen heikoksi kokevien perheiden lapsista 32% liikkuu viikoittain

liikuntajärjestöissä, kun vastaava osuus hyvin toimeentulevista perheistä on 55%.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut. Peruskoulun jälkeistä tutkin-

toa vailla olevien nuorten osuus on vähenemässä ja nuorten työllisyys paranee.

Kunta on panostanut vahvasti työelämäpalveluiden kehittämiseen. Ne tarjoavat mm. työnhakijalle

yksilöllistä, ihmisen tarpeista lähtevää kokonaisvaltaista palvelua. Toimintatalo aukaisi ovensa ju-

hannukselta 2018, jolloin taloon asettui kunnan työelämäpalveluiden lisäksi kunnan etsivä nuori-

sotyö, Essoten aikuissosiaalityö sekä Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoama päivä-

toiminta. Toimintatalossa perimmäinen ajatus on, että kaikki työnhakijoiden kanssa työtä tekevät

ovat helposti tavoitettavissa saman katon alta. Yhdessä on aikomus tehdä työtä ihmisten tarpeita

kuunnellen ja lähteä toteuttamaan uudenlaisia toimintoja näiden pohjalta.

TYÖIKÄISET


% Suunta Vertailu

Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuo-

tiaista

36

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, %


Sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä

37

Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 - 64-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä

Muun sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa / asukas




38


Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, skaalattu HYTE-indikaattori


% Suunta Vertailu

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

39

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä

Toimeentulotukea saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä


% Suunta Vertailu

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25 - 64-vuotiaat / 1 000

vastaavan ikäistä

40

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50 - 64-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 -64 –vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (T)

Vapaa-aika

% Suunta Vertailu

Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja -yhdistysten sekä kunnan yhteinen asian-

tuntijaelin

Liikuntapaikkojen käyttökustannukset(€/asukas)

41

TYÖIKÄISET - Yhteenveto

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso

on jatkuvasti kohentunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriar-

voisempaa. Hyvinvointi- ja terveyserot kehittyvät elämänkulun aikana useiden eri tekijöiden vaiku-

tuksesta.

Yli puolet työikäisistä (= 63,5%) koki elämänlaatunsa hyväksi vuonna 2018. Koettu hyvinvointi kat-

taa mm. ihmisten oman kokemuksen sosiaalisista suhteista, osallisuudesta, elämänlaadusta ja tur-

vallisuudesta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 lopussa enemmän kuin

vuosi sitten. Työllisyyskehitys on ollut myönteistä myös Etelä-Savossa. Juvan työttömyysaste 7,7 %

oli syyskuussa 2018 maakunnan alhaisin. Koko maassa työvoimasta oli työttömänä samaan aikaan

8,8 %, kun Etelä-Savossa heitä oli 9,2 %. Osaavan työvoiman saatavuus on ollut haasteena Etelä-

Savossa.

IKÄIHMISET


% Suunta Vertailu

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä

42

Dementiaindeksi, ikävakioitu

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä vä-

estöstä



43

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet perusterveydenhuollon lääkärin avosairaanhoidon vastaanoton käyntisyynä, %

kirjatuista käyntisyistä

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä, skaalattu HYTE-indikaattori


% Suunta Vertailu

Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk

44

Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä


% Suunta Vertailu

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä

45

Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen, 65 - 74-vuotiaiden hoitopäivät

Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen, 75 - 79-vuotiaiden hoitopäivät


% Suunta Vertailu

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väes-

töstä

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., %


46

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavan ikäistä

Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavan ikäisestä vä-

estöstä

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä

47

IKÄIHMISET - Yhteenveto

Ikäihmisille tarjottavien palveluiden painopiste on jatkossa kotona asumisessa, kotiin annettavissa

palveluissa sekä hyvinvoinnin tukemisessa kotiin. Yli 75-vuotiaiden kotona asuvien osuutta kasva-

tetaan. Tällä hetkellä kotona asuvien ikäihmisten osuus on 91,4% (tavoite jatkossa 92-93%). Sään-

nöllistä kotihoitoa saa yhteensä 160 henkilöä.

Juvalla on aloittanut perhehoitoa antava hoitopaikka, jossa ei kuitenkaan ole vielä yhtään asia-

kasta.

Juvan kunnan väestö ikääntyy muun maakunnan tavoin nopeasti ja ikääntymisen myötä hyvin-

vointi- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Siksi erityisesti ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseen

on viime aikoina haluttu panostaa entistä enemmän.

Juvan taajama-alueella liikennöi esteetön Monipalveluauto Julia. Arkipäivisin liikennöivä Julia-auto

on kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa matkustetaan edullisin lippuhinnoin. Julian lisäksi avoi-

mena joukkoliikenteenä liikennöi 8 eri asiointireittiä haja-asutusalueella.

KAIKKI IKÄRYHMÄT


% Suunta Vertailu

Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu


48

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %


Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu


% Suunta Vertailu

Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 000 asukasta

49

Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset / 1 000 asukasta

Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1 000 asukasta

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta

Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta

50

Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta

Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta

Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1 000 asukasta

Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta

51

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta

Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta

Kunnan palvelut

% Suunta Vertailu

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa, pistemäärä

52

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 0 - 14-vuotiailla / 10 000 vastaavan ikäistä asukasta


% Suunta Vertailu

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta

Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä

53

Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä

Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkäri) / 1 000 asukasta

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta

54


väestöstä (THL)

Vapaa-aika

% Suunta Vertailu

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä

Kirjastolainaajia / Asukasluku %

55


% Suunta Vertailu

Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu


Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %


56

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu

KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto

Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävä on laaja ja se edellyttää joustavaa poikkihallinnollista yh-

teistyötä kunnan eri toimialojen kesken. Kunnan asukkaiden hyvinvointi on selkeimmin yhteydessä

koulutukseen, ruoka-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön

tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Turvallinen ja viihtyisä

asuinympäristö sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat keskeisiä edellytyksiä kunnan

asukkaiden hyvinvoinnille. Se on myös kuntayhteisöllinen asia, jolloin kunnan hyvinvoinnin tuotta-

misen kumppaneita ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset ja seurakunnat.

Eri tutkimukset osoittavat, että hyvinvoinnin edistäminen lähtee kunnissa ennen kaikkea kuntalais-

ten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta.

Vapaa-aikapalveluiden luoma konsepti Kumppanuuspöydästä on uusi osallisuusrakenne, jonka

avulla kunta voi kohdata liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt sekä muut toimijat yhdenvertaisina

kumppaneina. Kumppanuuspöydässä toimijat pohtivat yhteistuumin tietyn teeman, palvelun tai

laajemmin ihmisten elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin yhdessä ratkaisuja sekä uu-

sia yhteistyön malleja.

Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja

kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Vapaa-aikapalvelut olivat vuoden 2018 aikana

aktiivisesti mukana mm. Etelä-Savon maakunnallisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tekemi-

sessä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on julkaistu verkossa ja työ jatkuu edelleen Etelä-Savon

kulttuurihyvinvointia edistävänä monitoimijaisena verkostona.

ILOA! ELOA! VALOA! KYLÄNRAITILLE on Kultrinki-hankkeen ja kulttuuripalveluiden yhdessä ide-

oima tapahtumaketju, jossa vuoden aikana toimintoja tehtiin pääotsikolla Hyvinvointi ja yhteisölli-

nen toiminta. ILOA! -teema toteutettiin vanhusten viikolla ja VALOA! -teema joulukadun avajaisten

yhteydessä. ELOA! -tapahtuma on suunnitteilla vuodelle 2019.

57

4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat

Hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa on olemassa toiminnalliset suunnitelmat ja strategiat, jotka

vastaavat nykyistä kuntaorganisaatiota ja palvelutuotantoa. Toimintasuunnitelmien osalta hyvin-

voinnin toteuttaminen ja seuraaminen kuuluvat oleellisena osana hyvinvointilautakunnan ja hyvin-

vointityöryhmän tehtäviin.

Juvan kunnan ylläpidettäviä toimintaohjelmia ovat:

Varhaiskasvatussuunnitelma, Vasu

Opetussuunnitelmat

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa

Hyvinvointilautakunnan alaiset toimintaohjelmat (mm. kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso)

Liikenneturvallisuussuunnitelma

Keskustan yleiskaava ja muut kaavat

Turvallisuussuunnitelma

Markkinointisuunnitelma

Terveyden- ja sosiaalityön osalta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä laatii koko

aluetta koskevat strategiat ja toimintaohjelmat.

Hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi kunta ja alueella olevat yhteistyökumppanit muodosta-

vat erilaisia verkostoja tavoitteiden toteuttamiseksi sekä asukkaiden hyvinvointia ja yhteistä osal-

listumista tukevaksi. Kunnassa toimiva kolmas sektori on tärkeä voimavara ja yhteistyökumppani

julkiselle toimijalle.

58

OSA II RAPORTTI HYVINVOINNIN EDISTYMISESTÄ VUONNA 2018

1. TAVOITE TOIMENPITEET RESURSSIT MITTARIT ARVIOINTI

Lasten ja nuorten hy-vinvoinnin lisääminen

· Yksinäisyyden tunnistami-nen, ehkäisy ja puuttumi-nen

· Masennusoireiluun puuttu-minen

· Päihteiden tai huumeiden kokeilun ja käytön välttä-minen

· Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen, mm. lapsiperheiden näkökulmasta

· Mielenterveys- ja päihdetyö nuorten parissa, psy-kologi ja psykoterapeuttipalvelut

· Lasten tunnetaitojen vahvistaminen · Lasten ja nuorten äänen kuuleminen (oppilas-

kunta, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto; nuori-solaki 24 §, 2016/1285)

· Nuorisotyö koulussa –toiminta

yhteistyön lisääminen koulujen ja nuorisotoimen välillä

Monialaiset toimija resurssit Varhaiskasvatuksen oma työpanos ja resurssit Nuorisotiimin oma työpanos Hankkeen jälkeen nuorisotiimin työntekijäresurssien uudelleen koh-dentaminen

Tilaisuuksien määrä Osallistuvien nuorten määrä

Vahvistettu perheiden kuulemista, kohtaa-mista, tukea sekä palveluiden saatavuutta: * Lastenkulttuurikeskus Verso järjesti Taide-neuvola-toimintaa yhteistyössä neuvolan kanssa, lisäksi Vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n Masussa-esitykset alle kouluikäisille, 3 esitystä * kunnassa on aloittanut elokuussa varhaiskas-vatuksen erityisopettaja * neuvola- ja perhepalveluja on vahvistettu omalla perheterapeutilla * kunnassa toimivan perheneuvoverkoston käynnistys, valmennuksessa ollut 2 hlöä * LAPEn hengessä on kutsuttu laajasti lapsiper-heitä mukaan kehittäjävanhempi työhön * lapsiperhepalveluja on tehty tutuiksi vauva-perheille Vauvaperheillassa keväällä 2018 * varhaiskasvatuksen avoimessa perheryhmä-toiminnassa on mukana perheohjaaja ja lapsi-perheiden kotipalvelutyöntekijä; moniammatil-lista yhteistyötä Varhaiskasvatuksessa nostettu esille lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen mm. lasten tanssihetkien ja opinnäytetyön avulla. Lasten ja nuorten vaikuttaminen: * Lasten parlamentti kokoontui marraskuussa. * Nuorisovaltuusto piti toukokuussa kuulemis-tilaisuuden, jossa eniten puhututti mm. kou-luun liittyvät asiat. * Nuorisohöyräykseen osallistui useita valtuu-tettuja ja nuorisovaltuuston jäseniä sekä * Rattaan nuoret osallistuivat aktiivisesti maa-kunnallisen nuorten vaikuttajatoiminnan kehit-tämiseen (6 kokoontumista). Toteutettu 5.-6. –luokkalaisille luokkahengen ja itsetunnon vahvistamiseen liittyviä harjoitteita.

59

· Nuorisotilatoimintojen kehittäminen · Etsivä nuorisotyö kunnallisena toimijana

· Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen,

mm. nuorten äijäklubi ja osallistavat kulttuuriesi-tykset

· Kirjaston lukudiplomien ylläpito alakouluille ja ylä-

koululle · Nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen tukemi-

nen kirjaston ja koulun yhteistyönä · Nuorten opiskeluvalmiuksien parantaminen kirjas-

ton ja koulun yhteistyönä · Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto kouluilla · Oppilashuoltoryhmä

Nuorisotiimin oma työpanos Etsivän työpanos ja valtionavustus Monialainen yhteistyö Kirjaston ja alakoulujen yhteistyö Kirjaston ja yläkoulun yhteistyö

Kävijämäärät Nuorisokyselyn tulokset PARent Asiakasprosessien määrä

Osallistuvien määrä Lukukasvatuskäynnit Kirjastonkäytön ja informaa-tiolukutaidon oppimistilaisuu-det Laajojen terveystarkastusten kysely (päihde- ja masennus-seulat)

Nuorisotiloilla vuoden aikana käyneiden nuor-ten (Pikku-nuokkarilaiset, avoimet ovet ja pien-ryhmät) lukumäärä oli 3069 (mikä on noin 800 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna) Etsivän nuorisotyöntekijän työpiste siirtyi mui-den työllisyyden hoidon toimijoiden kanssa heinäkuussa avattuun Toimintataloon. Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli yhteensä 27 nuorta. Kohdennetuista pienryhmätoiminnoista Aktiivi-suutta arkeen käynnistyi. K18-nuokkaritoimintaan ei ollut tässä vai-heessa tarvetta, siihen ei saatu osallistujia. Elämäntaidollinen keskusteluryhmä sekä ke-väällä että syksyllä yläkouluikäisille. Ryhmän kanssa luotu kasvuympäristö, jossa on harjoi-teltu mm. vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, elämänhallintaa sekä itsetunnon vahvistamista. Itseä etsimässä-toimintaryhmässä käytetään luovia työmenetelmiä, tavoitteena tehdä erilai-sia nuoria vahvistavia asioita yhdessä Lukukettukäyntejä Juvalla oli 24, joihin osallis-tui 324 oppilasta. Kirjastonkäytön opetus ja in-formaatiolukutaidon oppimistilaisuuksia Juvalla pidettiin 25, joihin osallistui oppilaita 447. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut: * palvelut ovat olleet Juvalla kokonaisuudes-saan käytettävissä syksystä 2018 lähtien: ter-veydenhoitajat, koulukuraattori, perhetera-peutti, terveyskeskuspsykologi, koululääkäri. * kouluterveydenhuollon määräaikaistarkas-tukset sekä laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokkalaisille ovat toteutuneet asetuksen mukaisesti. * opiskelijaterveydenhuollossa lukiossa tarkas-tukset ovat toteutuneet myös suunnitelman mukaisesti.

60

· Hyvinvointia edistäviä elämäntapojen ja harrastuk-

sien tuottaminen · Toimenpiteet kotiseututyön jalkauttamiseksi lasten

ja nuorten pariin

Tuntikehys

Toimijoiden välinen yhteistyö Nuorisotiimin oma työpanos Kulttuuripalveluiden oma työpanos Toimijoiden välinen yhteistyö

Harrastajien määrät Leiriläisten määrä

* laajojen terveystarkastusten kyselylomak-keista on tehty yhteenvedot. Järvi-Saimaan kansalaisopisto antoi Juvalla opetusta yhteensä 161 alle 16-vuotiaalle nuo-relle. Lastenkulttuurikeskus Verson ja opetus- ja kult-tuuriministeriön kärkirahoitushanke KaiKuVa – kaikille kulttuuria vapaa-aikaan on tuonut har-rastetunteja perusopetuksen oppilaiden vapaa-aikaan Juvalla. Alakoululla on toiminut leffa-kerho, yläkoululle sitä ei saatu käyntiin. Lasten ja nuorten Hauskis-leirien teemana oli kotiseutu. Leiriläiset viettivät leiripäivän Parta-lan museoalueella Yläkoulun kuvaamataidon ryhmien työskente-lyhetki ja näyttelyyn tutustuminen Partalassa Perheille suunnattu museopedagoginen työ-paja, koko perheen museoseikkailu. Kuvatai-detta ja kulttuuriperintöä pelillisin menetelmin yhdistävä, nonstop-aikataululla toimiva työpaja Taidekasvattajavierailut kaikilla alakouluilla (4 Tunteiden Tuuli-pajaa, 18 kuvataidepajaa) Taidetestaajat: kaikki 8-luokkalaiset kahdessa taidelaitoksessa/lukuvuosi


Työikäisten hyvin-voinnin lisääminen Työssä jaksaminen eläkeikään asti (vrt. ATH – tutkimus) Työikäisten vanhemmuuden vahvistaminen

· Työikäisten aktivointi · Työntekijöiden Tyky-toiminnan tukeminen

Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit Kunnan antama tuki

Smartum –seteleitä jaettiin yhteensä 1780 kap-paletta kunnan henkilöstölle, lisäksi henkilös-tölle jaettiin myös Sampolaan käyntikertoja. Teatteriesitysten tarjoaminen kunnan henkilös-tölle, luottamushenkilöille, omaishoitajille sekä neuvostojen (3) jäsenille

61

· Alle kouluikäisten lukudiplomi Ketunpennun esit-tely vanhemmille; yhteisen ajan ja vuorovaikutuk-sen lisääminen lasten ja vanhempien välillä

· Työttömien terveystarkastusten uudelleen organi- sointi · Uusien toimintamuotojen käyttöönotto

Yhteistyö neuvolan ja varhaiskasva-tuksen kanssa Yhteistyö Toimintatalon ja Essoten kanssa Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Ketunpentukäynnit vanhem-painilloissa ja varhaiskasvatuk-sen ryhmissä ja tilaisuudet kir-jastolla

Kirjaston tilaisuuksia yhteensä 15, lapsia ja ai-kuisia yhteensä 336 Toimintatalon toimijat ovat neuvotelleet työt-tömien terveystarkastusasiasta Essoten Juvan hyvinvointikeskuksen kanssa. Työttömien ter-veystarkastuspalvelu supistui palveluiden siir-tyessä Juvan kunnalta Essotelle. Tämän hetki-nen käytäntö työttömien terveystarkastuspal-veluissa ei ole työttömiä palveleva. Toimintatalolla toimii vähävaraisille tarkoitettu kaupan ylijäämäruuanjako, josta myös koti-hoito käy hakemassa ruokaa kotona asuville tiukassa taloustilanteessa eläville vanhuksille. Ruoka-apua on vastaanottanut parhaimmillaan n. 50 kotitaloutta per jakokerta. Yhteisvastuu-keräyksen avustuksen kautta jaettiin yhteensä 66 joulusäkkiä juvalaisiin kotitalouksiin.


Liikunnan ja liikutta-misen lisääminen (kaikenikäiset)

· Liikkuvaan elämänmuo-toon ja tapoihin kannusta-minen, opastaminen, moti-vointi ja innostaminen

· Kuntoilulaitteiden ja -tilo-jen käyttöasteen nostami-nen

· Liikuntapaikkojen turvalli-suuden ja hoidon paranta-minen

· Sampolan käyttöastetta nostetaan · Ohjatut kuntosali- ja allasryhmät

Sampolan resurssit

Sampolan käyttöaste Ryhmiin osallistujien määrä

Vesiliikuntakeskus Sampolan kävijämäärä ylitti sille asetetun tavoitteen. Kävijöitä oli kuntosa-lissa ja uimahallissa yhteensä 45867. Uimahallissa on toiminut 8 kuukauden aikana keskimäärin 8 ryhmää/vko, joissa osallistujia on ollut noin 20 henkilöä/ryhmä Sampolan kuntosalilla kokoontuu viikoittain 4 ohjattua ryhmää, joista kolme kansalaisopiston ja yksi järjestön vetovastuulla. Sampolan monitoimisalissa on viikoittain liikut-tavia ryhmiä ollut yksittäisten toimijoiden ja järjestöjen toimesta 2 ryhmää sekä Järvi-Sai-maan kansalaisopiston toimesta 7 ryhmää Muissa kunnan tiloissa järjestöjen vetovas-tuulla toimivia viikoittaisia ryhmiä: Kaarihallilla 22, Ammattikoululla 10 ja Kukko-koululla 10 ryhmää

62

· Hallintokuntien välisen yh-teistyön parantaminen lii-kunnan lisäämiseksi

· Varhaiskasvatuksen toteuttamat uimahallikäynnit osana liikuttamisen lisäämistä

· Yhteisöllinen tanssitoiminta varhaiskasvatuksessa · Hyvinvointia edistäviä elämäntapojen ja harrastuk- sien tuottaminen · Toimintakyvyn yhteydet oppilaan terveyteen, päi-

vittäiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja opiske-luun.

· Vesote –hanke

Eri tahojen välinen yhteistyö Eri tahojen välinen yhteistyö Tuntikehys Hankerahoitus

kaikki viisivuotiaat varhaiskas-vatuksen lapset Nollatason liikkujien määrä Palvelutarjottimen sisältö

Varhaiskasvatuksen kaikki viisi vuotiaat tutus-tetaan vesiliikuntaan Varhaiskasvatuksen ja nuorisopalvelujen yhtei-sessä yhteisöllisessä tanssitoiminnassa tuetaan lapsen luontaista liikkumista ja kasvatetaan it-seluottamusta. Se lisää vuorovaikutustaitoja, yhteishenkeä ja voimaantumista ryhmissä sekä vähentää ennakkoluuloja ja pelkoa omaa ke-hollista ilmaisua ja esiintymistä kohtaan. Järvi-Saimaan kansalaisopisto antoi Juvalla opetusta yhteensä 4787 tuntia. Opetusta an-nettiin yhteensä 930 asiakkaalle hyvinvointia edistävien harrastusten parissa (mm. kädentai-dot, taideaineet ja liikunta). Kansalaisopiston opiskelutarjottimelle luodaan vuosittain uusia kursseja mm. * nuorten toivomaa tanssia kahden ryhmän voimin. Lisäksi Junnujen liiketaito edistää moni-puolisesti kehonhallintaan liittyviä taitoja. * seniori-ikäisille tarjotaan monipuolisesti virik-keitä liikkumiseen. Uusina kursseina tuotu mm. Spirals, Vire-lavis ja Mikä kunto eläkeläinen -kurssit MOVE-mittaukset tehty kouluissa 5. ja 8. luok-kalaisille. Tulokset ovat olleet kouluterveyden-huollon käytettävissä. Hankkeessa jokaiseen jäsenkuntaan on raken-nettu toimiva elintapaohjauksen toimintamalli, jossa keskeisintä on verkostomainen toiminta-tapa. Toimintamuotona ”Hyvinvointia liikun-nasta”-ryhmälle järjestetty 10 ohjauskertaa, li-säksi pienryhmässä on tapahtunut eri liikunta-lajeihin tutustumista

63


Vanhusten kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidosta luo-puminen

· Kotihoidon vahvistaminen

· Asumispalvelujen monipuo-listaminen

· Laitoshoidosta luopuminen · Saneeraus ja rakentaminen

· Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen mm. vanhus- ja vammaistyön näkökulmasta

· Seniori-ikäisten kannustaminen liikkuvaan elämän-muotoon

· Arjen matalankynnyksen kohtaamispaikat · Uusien asumismuotojen käyttöönotto (tuettu ko-

tona asuminen) · Vapaaehtoistyön koulutus ja rekrytointi · Hyvinvointiteknologian lisääminen · Omaishoitajien työn tukeminen fysio- ja toiminta-

terapian keinoin

Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Vakanssien siirto laitoshoidosta ko-tihoitoon Vakanssien ja tehtävänkuvien muuttaminen tarvetta vastaavaksi Toimijoiden välinen yhteistyö

Kuulemistilaisuuksien määrä Kotihoidossa olevien määrä Asiakastyytyväisyysmittaukset eri hoitomuodoissa Kurssille osallistuvien määrä

* Kaksi kuulemistilaisuutta; joista ensimmäinen kohdennettiin kunnan organisaatiolle ja jälkim-mäinen Essoten organisaatiolle (vanhusten ja vammaisten vaikuttamismahdollisuudet sekä palvelujen saatavuus) * Iloa toimeliaisuudesta-tapahtuman tavoit-teena oli luoda arkinen kohtaaminen vanhus-ten viikolla, se liikutti yhteensä 54 seniori-ikäistä Kotihoidossa on aloitettu vuoden 2018 aikana etähoivapalvelu. Kotihoidossa on aloitettu toteuttamaan tarve-lähtöistä toimintamallia, jossa käynnit suunni-tellaan asiakkaan tarpeesta lähtöisin (käyntien ajankohdat, pituudet, määrä ja sisältö). Kotihoidossa on siirrytty aikaperusteiseen las-kutukseen. Kotihoidon asiakkuus perustuu aina palvelutar-peen arviointiin. Kotisairaalatoiminta on vakiintumassa Juvalla, kotisairaalakäyntejä tehdään yhteistyössä va-van, tepan ja ensihoidon kesken. Kotikuntoutusta on lisätty kotihoidossa. Vapaaehtoisia on koulutettu syksyllä 2018. Es-sote ja Juvan seurakunta yhteistyössä järjesti vapaaehtoistyön peruskurssin. Osallistujia oli 25. Vapaaehtoisille tarjotaan kuukausittain ver-taisryhmä, joka on toiminut jo vuosien ajan. Hyvinvointiteknologia palveluja kehitetään koko ajan lisää. Palveluihin voi tutustua Oma-torilla.

Omaishoitajia tuetaan, fysioterapeutin käynti tarpeen mukaan mahdollinen. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastus kahden vuoden välein.

64


Pakolaisten kotoutta-minen

· Yhteistyösopimuksen mukainen palvelu Mikkelin maahanmuuttotoimistolta

· Omankielisen kirjallisuuden ja muun aineiston tar-

joaminen · Tapahtumatiedotus kirjaston lasten- ja nuorten ti-

laisuuksista

Maahanmuuttotyöntekijöiden työ-panos, asiantuntijatyö Kirjaston aineistorahat ja Helsingin ulkomaalaiskirjaston resurssit

Järjestetyt palvelut Kotoutettavien määrä Oman aineiston määrä Kaukolainojen määrä Tapahtumatiedotteiden määrä

Essoten maahanmuuttopalvelut tuottavat pal-velut Juvan kunnalle. Kotoutettavien määrä alle 20 202 arabiankielistä kirja 42 elokuvaa, joissa on arabiankielinen ääniraita 6 cd-levyä 35 kaukolainaa


Sähköisen asioinnin lisääminen

· Kunnan internet-sivut uudistetaan · Lumme-kirjastojen verkkokirjaston käytön lisäämi-

nen · Kirjaston omatoimisen käytön lisääminen · Kursseja tablettien, älykännyköiden ja internetin

käytöstä · Digitaalista oppimisympäristöä laajennetaan, Yli-

oppilastutkinto digitalisoituu · Yhteisöllisyyden lisääminen

Sähköisten sovellutusten ja asioin-nin osalta asiantuntija-apua ja kou-lutustukea useilta eri hankkeilta ja toimijatahoilta Vammaisneuvosto Tapahtumakoonti kuukausittain

Verkkoasioinnin määrä Automaatin käytön määrä

Kunnan internet –sivujen uusiminen siirtyi vuo-delle 2019 Kirjaston automaateista lainattiin 34 226 lainaa Vammaisneuvosto järjesti ATK-klinikan, jossa tavoitteena helpottaa sähköisten sovellusten hallintaa ja asiointia verkkoympäristössä Tutkinto digitalisoitui asteittain (kokonaan digi-taalisessa muodossaan keväällä 2019) Kuukausittain juvalaisten tapahtumien kokoa-minen ja niiden säännöllinen tiedottaminen (al-koi loppuvuoden aikana)


Ympäristön yleisil-meen, siisteyden ja viihtyisyyden paran-taminen

· Viihtyisyyden lisääminen

· Turvallisuuden lisääminen

· Esteettömyyskävely osana Itä-Suomen liikennetur-vallisuustoimijatyötä

· Juvan keskustan yleisilmeen muuttuminen · Juvan keskustaan johtavien sisääntuloteiden sekä

keskustan yleisten alueiden kunnossapidon ja laa-tutason parantaminen mm. viheristutuksin kesällä ja talvikunnossapidon osalta

· Puistojen ja yleisten alueiden hoito · Rakennusten ja piha-alueiden hoito

Vanhusneuvosto, Vammaisneu-vosto, Liikenneturva, Järvi-Saimaan palvelut, Kunta Järvi-Saimaan Palvelut Oy Juvan kunta ELY-keskus, INFRA

Toimenpidesuositukset Esteettömyyskartoitusohje Asiakastyytyväisyys Palaute

Esteettömyyskävelyllä hyvä osanotto, esille nousi useita esteetöntä liikkumista tukevia toi-menpide-ehdotuksia Vanhan koulukeskuksen purku muutti taaja-man ilmettä. Puistoihin ja yleisiin alueisiin on oltu pääosin tyytyväisiä. Talvikunnossapidosta alkutalvesta paljon palautetta, tilanne parantui talven ai-kana.

65

Kunnan työelämäpalveluiden työelämään kun-toutujat ja työsuhteessa olleet ovat siistineet Juvan taajama-alueen ympäristöjä.


Yrittäjyyden ja elin-keinojen tukeminen

· Elinkeino-ohjelman toimenpiteet · Matkailu hyvinvoinnin edistäjänä · Hankkeiden mahdollistama toiminta

Elinkeino, matkailu/kaavoitus Rajupusu Leader -hankkeet EAKR -hanke (tryffeli) Laajakaistahanke

Elinkeinoseminaarit yrittäjäjärjestön kysely Ohjelman toteutumisaste yrityskäynnit Perustetut yritykset

Elinkeinoseminaarit pidetty 2 krt vuodessa EAKR –hanke päättyi 2017 loppuun, samoin laajakaistahanke. Laajakaistahankkeessa yli 1 400 asiakasta, mikä on hyvä taso maakun-nassa. Perustettuja yrityksiä 27, joista 10 Uusyritys-keskuksen asiakkaita. Vehmaan alueen yritys- ja elinkeinoelämän vil-kastuttaminen, alueella kehittämistyön aloitta-minen Kesäasukaspostitus kuntamarkkinoinnin näkö-kulmasta toimitettu 1.060 Juvan alueen kesä-asukastaloudelle Ensimmäistä kertaa kunnan ja juvalaisten yri-tysten yhteinen Kesäetuseteli-kampanja kesä-asukkaille Kunta tarjoaa kunnan kokoamien matkailuesit-teiden muodossa tukea matkailuyrittäjille ja –toimijoille. Kunta aktiivisesti markkinoi Juvaa eri messutapahtumissa kautta Suomen (mm. Matkamessut ja Kotimaan matkailumessut) Juvalaisille ja rantasalmelaisille yrittäjille mah-dollistettiin Roihu-hankkeen kautta kolmen kerran kestoinen ilmainen digitaitovalmennus. Juvalta valmennukseen osallistui 24 yrittäjää, Rantasalmelta kaksi.

66

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

Hyvinvointilautakunta 21.3.2019

Hyvinvointilautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi

hyvinvointikertomuksen vuodelta 2018.

hyvinvointiraportti vuosittainen raportti 2018 · 2019. 10. 22. · * pakolaisten kotouttaminen *...

Documents