ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa 2013 - helsinki, espoo, turku ja oulu

1

Johanna Korpikoski

EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013

– Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 – Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

Julkaisija: Turun Kaupunki, 2013Tekijä: Johanna KorpikoskiKansikuva: Jaana TeräväTaitto: Sari Sariola, Union of the Baltic Cities Environment Commission.ISBN 978-952-298-008-3 (PDF) Julkaistu Maaliskuussa 2014

Johanna Korpikoski

EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013

– Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

4

Tiivistelmä

Julkaisun nimi: Ekotukitoiminta Suurissa kaupungeissa 2013 - Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisun tekijä: Johanna Korpikoski

Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden hyväksi toimimisen edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avul-la, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ym-päristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toi-mintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä.

Raportin tutkimuskohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Hel-singissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotuki-henkilöitä on noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna 2012. Tämä tutkimusraportti on osa tra-denomi (YAMK) opinnäytetyötä.

Ekotukihenkilöille suunnatulla yhteiskyselyllä selvitet-tiin ekotukihenkilöiden näkemystä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, ja muuttui-ko hänen motivaationsa ja viihtymisensä ekotukihenki-lön tehtävissä ja roolissa. Selvityksen kohteena oli myös ekotukihenkilöiden sitoutuminen ja toimintaa kohtaan koettu kokonaistyytyväisyys.

Kyselyyn vastasi 662 ekotukihenkilöä. Kaupunkien väli-siä eroja tarkasteltiin osa-alueittain. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mit-taavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuut-tujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähin-tään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä yhteyksiä on testattu khi2 -testein ja ANOVA-malleilla, merkitse-vyysrajana p<0,05.

Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja koko-naistyytyväisyydellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys onnistumiseen tavoitteissa ja ekotuki-

henkilöiden aktiivisuuteen. Voimakkaaseen sitoutumi-seen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työ-aika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieheltä ja työyhtei-söltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotuki- ja ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työ-yhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtami-sen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihen-kiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen.

Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttämi-nen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennusti-laisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä ke-hittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toimin-nan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskus-telut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-seen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mieti-tään niihin ratkaisuja.

Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kau-punkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönlä-heisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista ke-hittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote.

5

Esipuhe

Helsingissä vuonna 2006 käynnistetty ekotukitoiminta on ollut melkoinen menestystarina. Noin kahdeksan vuoden aikana sen puitteissa on saatu koulutettua tu-hansia ekotukihenkilöitä useissa suomalaisissa suurissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa.

Ekotukitoiminnan alkuvuodet ovat osoittaneet, että kaupungeissa on ollut tilausta tälle toiminnalle. Koulu-tettavia ekotukihenkilöitä on ollut helppo saada, ja he ovat yleensä hyvin sitoutuneita, motivoituneita ja innos-tuneita luomaan työyhteisöönsä ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kannustamaan muuta henkilöstöä mukaan työhön.

Tässä raportissa esiteltävä kyselytutkimus vahvistaa näi-tä oletuksia. Helsingissä, Espoossa ja Turussa peräti 82 % ekotukihenkilöistä oli joko hyvin tai melko sitoutuneita ekotukitoimintaan, ja vastaavasti 83 % oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä ekotukitoimintaan kokonaisuutena.

Ekotukihenkilöt tarvitsevat tukea tärkeässä tehtäväs-sänsä. Kyselyn mukaan he kokevat saamansa tuen hyvin tärkeäksi ekotukena onnistumisen ehdoksi, sillä suu-rimmalla osalla heistä ei ole ympäristöalan ammatillista osaamista. Kysely paljastaa, mitkä tukimuodot on koettu hyödyllisimmiksi. Näitä palveluita ovat mm. ekotukikou-lutukset, kuukausikirjeet, ekotuen intra-sivut ja erilaiset vierailut.

Selvitys nostaa esille joitakin ekotukitoiminnan menes-tymisen ja kehittymisen avainkysymyksiä. Ekotukihen-kilöiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta on ensiar-voisen tärkeää, että heillä on lähiesimiehensä tuki myös ekotukiasioissa. Toiseksi ekotukitoiminta on kytkettävä selkeämmäksi osaksi organisaation ympäristöjohtamis-ta, jotta nämä tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan ja ekotukihenkilöllä olisi vakaampi perusta työl-lensä. Lisäksi ekotukitoiminnan vaikuttavuutta olisi pys-tyttävä nykyistä paremmin arvioimaan, mm. suhteessa energiankulutukseen, jätteisiin jne.

Kaiken kaikkiaan ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa jo kymmenkuntaan suomalaiseen kaupun-kiin sekä muutamaan virolaiseen kaupunkiin. Ekotuki-toiminnan tarpeellisuus on ollut tiedossa jo pitkään, ja tämä selvitys vahvistaa käsityksen, että sen kautta on saavutettu monenlaisia ympäristöhyötyjä ja sosiaalisia hyötyjä, mutta jossain määrin myös taloudellisia hyöty-jä. Kaupunkien yhteistyö on ollut avainasemassa ekotu-kitoiminnan käynnistämisessä, mutta myös sen jatkoke-hittämisessä ja tehostamisessa.

Kiitän ansiokkaan selvityksen kokoamisesta Johanna Korpikoskea sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun eko-tukitoiminnan koordinaattoreita hyvästä panoksesta ra-porttia varten.

Pekka Kansanen

Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja

6

SISÄLTÖ

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .81.1 Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.2 Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

1.3 Vastaajien taustatiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

1.4 Raportin rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2 Ekotukitoiminnan palvelukonsepti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .132.1 Kaupunkien ekotukitoimintamallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

2.2 Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

2.3 Palvelukonseptin kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

2.3.1 Vahvuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

2.3.2 Heikkoudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

2.3.3 Toiminnan parantamisen ydinkohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

3 Kyselytutkimuksen tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .213.1 Ekotukihenkilöiden näkemys – ekotukitoiminta työyhteisössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

3.1.1 Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

3.1.2 Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

3.1.3 Vaikutus arkikäytäntöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

3.1.4 Luovuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

3.2 Ekotukityö osana perustehtävää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

3.2.1 Toimintamallit ja pelisäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

3.2.2 Tiedon jakaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

3.2.3 Palkitsemisjärjestelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

3.2.4 Tuki työyhteisöltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

3.2.5 Vuorovaikutus ja yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

3.2.6 Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

3.3 Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

3.4 Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

3.5 Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

3.6 Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

4 Yhteenveto ja tulosten tulkintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .474.1 Tutkimuksen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

4.2 Tulosten yhteenvetoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

4.3 Pohdintaa ja johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52Liitteet

Liite 1. Helsingin kysymyslomake.

7

KuviotKuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa. . . . . . . . . . . . . 33

Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain. . . . . . . . . . . . . . 46

Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja

kokonaistyytyväisyysluokittain. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

TaulukotTaulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

8

1. JOHdANTO

Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki

9

lutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järke-vämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työnte-kijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen re-surssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä.

Mukana ekotukitoiminnassa on jo 16 kaupunkia ja yli 2700 ekotukihenkilöä Suomessa ja Virossa. Toimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympä-ristökeskus. (Ekotuki 2013).

Ekotukitoiminta sai alkunsa Helsingissä, kun joukko ympäris-tökasvattajia pohti kuinka kaupungin ympäristötyötä saa-taisiin tehostettua ja koottua yhteen tie-toa ja toimintatapo-ja. Ongelmana olivat strategiat, ohjelmat, seminaarit ja koulu-tukset, joissa oleva tieto ja tavoitteet

eivät riittävästi jalkautuneet käytännön toimiksi. Viras-totasolla työntekijät eivät esimerkiksi tienneet virasto-jensa olemassa olevista ympäristöjärjestelmistä. Lisäksi ympäristöasioista puhuttiin vain ammattikielellä ja tie-to energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista oli hajallaan. Kaikki suunnitelmat tuntuivat yksinkertaisesti olevan liian kaukana käytännön toiminnasta.

Kaupungin työntekijöiden joukossa tiedettiin kuitenkin olevan paljon aktiivisia ihmisiä, jotka halusivat edistää ympäristöasioita. Kuinka heidät valjastettaisiin opetta-maan ja innostamaan muitakin huomioimaan ympä-ristönäkökulma? Tältä pohjalta syntyi ajatus ekotuki-toiminnasta, johon otettiin vaikutteita muun muassa atk-tukihenkilötoiminnasta ja WWF:n GreenOffice -ym-päristöjärjestelmästä.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat nykyisin kaik-ki mukana ekotukitoiminnassa. Käytännön toteutusta varten kaupungit ovat joko hankkeistaneet ekotukitoi-minnan ohjauksen tai se on vakiinnutettu osaksi omaa toimintaa. Ekotukikoordinaattorit ohjaavat, tukevat ja kehittävät ekotukitoimintaa kaupunkiorganisaatiossa ja suurten kaupunkien yhteistyöverkostossa.

Kuva: Turun kaupunki

Tuottavuus, tehokkuus ja kilpailukyky ovat arkipäiväisiä, toivottavia ja tavoiteltavia asioita myös kuntaorganisaa-tiossa. Kilpailukyky edellyttää, että oikeita asioita teh-dään tehokkaasti.

Samalla työelämän tuottavuutta on pyrittävä edistä-mään kestävin keinoin. Tällä hetkellä maailman ihmiset käyttävät vuositasolla keskimäärin 1,5 maapallon edestä luonnonvaroja. Suomi on Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa sijoittunut toistaiseksi häntäpäähän. Meidän suomalaisten elinta-pojen ylläpitämiseen tarvitsisimme luon-nonvaroja lähes 3,5 maapallon edestä. (Sitra 2013).

Panostaminen alu-eelliseen resurssi-tehokkuuteen lisää ekologista kestä-vyyttä, mutta hyö-dyt näkyvät myös taloudellisen ja so-siaalisen hyvinvoin-nin paranemisena. Kilpailukyky rakentuu siis sekä organisaation tuottavuu-desta että organisaation oikeista strategisista valinnoista tarkoittaen sitä, että kun strategia on kunnossa, voidaan tuottavuutta kehittämällä rakentaa kilpailukykyinen or-ganisaatio.

Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Es-poo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston hel-mikuussa vuonna 2011. Verkoston tarkoitus on edistää EU:n ilmastotavoitteita, parantaa energiatehokkuutta, lisää uusiutuvaa energiaa ja kehittää vähähiilistä kau-punkipolitiikkaa.

Ensimmäisen vuoden aikana ilmastoverkosto on edis-tänyt uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokasta rakentamista ja energianeuvontaa, ilmastovaikutusten huomioon ottamista budjetoinnissa, kaupunkilaisten ilmastoneuvontaa, kaupunkien henkilöstön ekotuki-toimintaa ja matkustustarpeen vähentämistä muiden muassa videoneuvotteluilla.

Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toi-mintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja kou-

1.1. Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa

10

Tämän raportin tutkimusosion kohteena on ekotukitoi-minta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kau-pungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja kou-lutettuja ekotukihenkilöitä oli tutkimuksen tekohetkel-lä noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna 2012. Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) -opinnäytetyötä.

Vaatimukset vastuullisuudesta ovat lisääntyneet kai-killa yhteiskunnan alueilla ja organisaatiot panostavat eko-ohjaukseen ja ympäristökuormittamisen keventä-miseen. Motivoituminen ja sitoutuminen eivät ole itses-täänselvyyksiä, ja niihin voivat vaikuttaa pääseekö hen-kilöstö osallistumaan oppimiseen ja työn kehittämiseen.

Ekotukitoiminnolta odotetaan ja edellytetään koko toi-minnon kannattavuustarkastelua myös kustannus- ja tuottavuusnäkökulmasta. Tällä näkökulmalla se tuo merkittävän lisäresurssin organisaation päämäärien saa-vuttamiseen.

Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin, kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, muuttuiko motivaatio ja viihtyminen ekotukihenkilönä sekä ekotu-kitoimintaan sitoutumista ja toimintaa kohtaan koettua kokonaistyytyväisyyttä.

Tutkimuksessa mukana olevien kaupunkiorganisaatioi-den ekotukitoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, kehittä-miskohteita ja hyviä käytäntöjä käsittelimme kaupunkien ekotukikoordinaattoreiden yhteisissä workshopeissa. Pyysin ekotukikoordinaattoreita kirjoittamaan yhteen-vedon kaupunkiorganisaationsa ekotukitoimintamallis-ta, laatimaan SWOT -analyysin ja kertomaan esimerkke-jä ekotukitoiminnan hyvistä käytännöistä.

Ekotukihenkilöille suunnattu yhteiskysely on kokonais-tutkimus, jonka kohderyhmänä olivat suurten kaupun-kien kaikki ekotukihenkilöt. Kuuden suurimman kaupun-gin joukossa Tampere on vasta käynnistänyt toiminnan, eikä ekotukikoulutuksia vielä kyselyn toteutuksen ai-kaan ollut toteutettu. Vantaa on ollut mukana ekotu-kitoiminnassa vuodesta 2009, mutta he kokivat yhteis-kyselyn resursoinnin haasteelliseksi. Kysely lähetettiin Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukihenkilöille sähköpostilla 29.11.2012 – 1.3.2013 välisenä aikana. Ku-viossa 1 on esitetty kyselytutkimuksen ekotukihenkilöi-den kokonaismäärä (perusjoukko), vastanneiden määrä ja vastausprosentti eri kaupungeissa.

Ekotukitoiminnan käynnistymisajankohta vaihtelee mu-kana olleissa kaupungeissa. Taulukossa 1. on vastaajat ryhmitelty kaupungin ja vastaajan ekotukitoiminnan aloitusvuoden perustella. Ekotukitoiminta on jatkunut Helsingin ja Espoon kaupungeissa pisimpään. Turku ja Oulu ovat käynnistäneet toiminnan vuosina 2011 ja 2012. Koko aineistosta puuttui työn aloitusvuosi 6,5 %:lta vastaajista (662 vastaajaa, 43 puuttuvaa arvoa).

45 %

62 %

48 %

29 %

0 200 400 600 800 1000 1200

Oulu

Turku

Espoo

Helsinki

Vastannut Ei vastannut

Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain.

1.2 Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus

11

Ekotukitoiminnan yhteiskysely toteutettiin Digium En-terprise-, Webropol- ja Zef-kyselyohjelmilla. Jokainen kaupunki huolehti omasta tiedotuksestaan. Osa kysely-lomakkeen kysymyksistä (43 kpl) oli kaupunkikohtaisia ja osassa kysymyksiä oli kaupunkikohtaisia väittämiä. Kyse-lyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuk-sina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa

Aloitusvuosi 2006-2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä

Helsinkin 102 45 39 56 47 289% 35% 16% 13% 19% 16% 100%

Espoon - 34 41 37 63 175% 19% 23% 21% 36% 100%

Turkun - - - 34 77 111% 31% 69% 100%

Oulun - - - - 44 44% 100% 100%

Yhteensän 102 79 80 127 231 619% 16% 13% 13% 21% 37% 100%

Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan.

onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistet-tiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä tilastollisia yhteyksiä on testattu khi2 –testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Kyselyn analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -ohjelmiston versiota 19.0.

Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma.

IkäAlle 30 vuotta 30 - 49 vuotta 50 - 59 vuotta 60+ Yhteensä

% % % % %Helsinki Nainen 6 45 41 9 85

Mies 6 65 24 4 15Yhteensä 6 48 38 8 100

Espoo Nainen 10 45 40 5 83Mies 11 54 32 4 17Yhteensä 10 46 39 5 100

Turku Nainen 9 51 35 5 79Mies 13 43 35 9 21Yhteensä 10 50 35 6 100

Oulu Nainen 12 55 33 0 80Mies 0 50 50 0 20Yhteensä 10 54 37 0 100

Yhteensä 8 48 38 6 100

Kyselyyn vastasi yhteensä 662 henkilöä. Vastanneista naisia on 83 % ja miehiä 17 %. Vastaajien ikä luokiteltiin neljään luokkaan. Ikä- ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 2 ja vastaajien asema taulukossa 3. Vastaa-

jista 11 % työskenteli esimiesasemassa ja yli puolella (56 %) on terveys- ja sosiaalialan tai kasvatustieteellisen alan koulutus. Terveys- ja sosiaaliala oli edustetuin lu-kuun ottamatta Espoon vastaajia, joilla kasvatustieteel-

1.3 Vastaajien taustatiedot

12

Työntekijä/

suorittava taso/ toimihenkilö

AsiantuntijaKäytännön työnjohto*

Johto

% % % %Helsinki 71 12 16 0Espoo 75 12 12 1Turku 75 13 9 3Oulu 76 17 7 0Yhteensä 73 12 14 1

Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa.

1.4 Raportin rakenne

Luvussa 1 esitellään ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tausta, tavoitteet ja toteutus. Luvussa 2 esitellään ky-selytutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien ekotu-kitoimintamalleja ja ekotukikoordinaattoreiden näke-myksiä toiminnan jatkokehittämisestä SWOT -analyysin muodossa. Luvussa 3 raportoidaan kyselyn tulokset. Ra-

*sisältää esimiehet ja tiimin tai ryhmän vetäjät

linen koulutusala oli hie-man edustetumpi. Muut koulutusalat (tekninen, palveluala, luonnontie-teellinen, kaupallinen, yhteiskuntatieteellinen, maa- ja metsätalousala tai jokin muu) edustivat kukin alle tai enintään 10 %:n osuutta vastaajista.

portin viimeisessä luvussa analysoidaan tuloksia yleisel-lä tasolla ja käsitellään seikkoja joita kaupungeissa olisi syytä ottaa huomioon kyselyä uusittaessa sekä esitetään mahdollisia käytännön kehittämistoimenpiteitä.

Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki

13

EKOTUKITOIMINNAN PALVELUKONSEPTI

2.


14

2.1 Kaupunkien ekotukitoimintamallit

Ekotukitoiminnan tavoitteena on, että työntekijät tun-nistaisivat työnsä ympäristövaikutukset ja ottaisivat ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat käyt-töön. Ekotukitoiminnan myötä vaikeaselkoinenkin ym-päristötietous pyritään tuomaan esille selkeästi ja niin, että ymmärrys ympäristöasioiden kuulumisesta kaikille ja osaksi kaikkea tekemistä tulee selväksi. Lisäksi tavoit-teena on, että hyvien käytäntöjen jakaminen ja opas-taminen tehostuu, ja tieto sekä toiveet välittyvät orga-nisaatiossa myös alhaalta ylöspäin. Ekotukihenkilöiden työtä tuetaan erilaisilla koulutuksilla, verkostotapaami-silla ja materiaaleilla.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi eko-tukitoimintaa kansallisella tasolla. Käytännössä koordi-nointi tarkoittaa sitä, että toiminnan aloittava organisaa-tio ottaa yhteyttä Helsingin koordinaattoriin ja tutustuu ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaukseen (kuvio 2.). Jos organisaatio päättää aloittaa ekotukitoiminnan, pyydetään sitä toimittamaan tiedot Helsingin ylläpitä-mään rekisteriin siihen tarkoitetulla lomakkeella.

Helsingin kaupunki omistaa tavaramerkin ekotukitoimin-nan logoon ja myöntää logon käyttöoikeuden toiminnan aloittavalle organisaatiolle. Organisaatioilla on mahdol-lisuus ottaa myös koko ekotukitoiminnan visuaalinen ilme käyttöönsä. Lisäksi Helsinki ylläpitää ekotukitoimin-nan yhteisiä verkkosivuja osoitteessa www.eco-support.net ja toimii ekotukitoiminnan Facebook-sivujen yllä-pitäjänä. Muiden kaupunkien koordinaattorit pääsevät halutessaan Facebook-sivujen sisällöntuottajiksi.

Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net).

Vuoden 2012 merkittävin tunnustus kaupunkien ekotu-kitoiminnalle oli Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ym-päristökeskuksen (ELY) myöntämä Uudenmaan ympä-ristöpalkinto. Palkinto myönnettiin Helsingin kaupungin kehittämälle ekotukitoiminnalle ansiokkaasta ympäris-tökasvatustyöstä ja ympäristötietoisuuden edistämises-tä. Palkintoraati vakuuttui myös ekotukitoiminnan vai-kutuksista ja toimintamallin leviämisen helppoudesta.

Ekotukitoiminnan kymmenen askelta

1. SITOUDUMME ympäristövastuullisuuden edistämiseen.2. NIMEÄMME ja koulutamme työyhteisöihimme ekotukihenkilöitä.3. TUEMME ekotukihenkilöitä ja heidän työtään.4. SELVITÄMME ympäristöasioiden tilan ja tunnistamme omat vaikutusmahdollisuutemme.5. SÄÄSTÄMME energiaa ja vettä.6. EHKÄISEMME jätteen syntyä, kierrätämme ja lajittelemme. 7. HUOMIOIMME ympäristönäkökohdat hankinnoissa.8. EDISTÄMME kestävää liikkumista.9. OTAMME ekotukitoiminnan huomioon suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa. 10. VARMISTAMME ekotukitoiminnan jatkuvuuden.

15

Helsingin ekotukitoiminta

Helsingin kaupungilla työskentelee noin 40 000 työntekijää ja kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Suurin osa työntekijöistä ei ole saanut koulutuksessaan tietoa oman työn ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä. Tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista on hajallaan ja välillä vaikeasti ymmärrettävää. Tieto tulisikin viedä lä-helle työntekijää selkeästi esitettynä. Helsingin ym-päristökasvattajien yhteis-työryhmässä luotiin tähän tarpeeseen ekotukitoimin-ta.

Vuonna 2006 alkanut eko-tukitoiminta oli yksi Hel-singin ekologisen kestävyy-den ohjelman 2005 - 2008 toimenpiteistä. Tavoittee-na oli kouluttaa kaupungin jokaiseen työyksikköön ekotukihenkilö (1 hlö / max 100 työntekijää) niin että vuoden 2008 loppuun mennessä koulutettuja ekotukihenkilöitä olisi 1000.

Helsingissä asetetaan vuosittain tavoitteita ekotukikoulutusten ja konsultointien määrälle sekä viestinnälle. Vuonna 2012 kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä oli järjestetty 41 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 1008 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2─8 kappaletta. Jatkossa Helsingissä on syytä suunnata resurssit jo koulutettujen ekotukihenkilöiden työn tukemiseen kuten muun muassa jatkokoulutukseen ja innostuksen ylläpitämiseen.

Helsingin kaupungissa ekotukitoimintaa koordinoidaan kaupungin ympäristökeskuksesta, jossa tehtävään on vakitui-nen toimi. Lisäksi kaupungin talous- ja suunnittelukeskus tukee vuosittain ekotukikoulutusten järjestämistä muuta-malla tuhannella eurolla kaupungin koulutusorganisaatio Oiva Akatemian kautta.

Toiminnalle ei ole vielä asetettu isompia määrällisiä kaupunkitasoisia tavoitteita. Viestiä kaupungin kahden prosentin vuosittaisesta energiansäästötavoitteesta on viety aktiivisesti eteenpäin verkostossa.

Helsingin ekotukitoiminnasta on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä, joissa on muun muassa tunnistettu ekotuki-toiminnan onnistumisen kriteerejä ja tekijöitä sekä toiminnan vahvuuksia.

Muutamia ohessa:

• Toiminta on kaikin puolin käytännönläheistä ja konkreettista.

• Toiminnan myötä on saatu rakennettua innostuneiden ihmisten verkosto, joka saa toiminnasta uudenlaista draivia omaan työhönsä.

• Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti kaupungin omia resursseja.

• Ekotukitoiminta voi olla se alkuun paneva voima, jonka myötä ympäristöasiat nivoutuvat koko organisaation toimintaan ja palveluiden kehittämiseen.

• Toiminnan myötä ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat leviävät myös työntekijöiden yksityis-elämään.

(Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus)

Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki

16

Espoon ekotukitoiminta

Espoon kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa noin 13800 henkilöä. Ekotukitoiminta aloitettiin vuonna 2009 EU-rahoitteisen Julia 2030-hankkeen resurssien turvin. Ekotukitoiminnan aloittamisen taustalla oli pääkaupun-gin ilmastostrategia ja Espoon toimenpideohjelma ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ympäristövastuuhenkilöiden koulutustavoite (50 henkilöä vuonna 2009) oli kirjattu myös Espoo-strategiaan 2009–2011. Ensimmäiset ekotukihen-kilöt koulutettiin marras-joulukuussa 2009.

Ekotukitoiminnan aloittamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden Julia 2030 -hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Merkittävää tukea ja käytännön apua saatiin Helsingin ympäristökeskuksesta, josta lainattiin muun muassa toimintamuotoja ja valmiita materiaaleja.

Julia-hankkeen päätyttyä ekotukitoiminta vakiintui pysyväksi toimintamuodoksi vuoden 2012 alusta lähtien. Eko-tukikoordinaatiovastuu on Espoon ympäristökeskuksella, jossa on vakituinen toimi ja noin puolet työajasta varattu ekotukitoiminnan koordinaatiotyötä varten.

Ympäristökeskus asettaa vuosittain tavoitteet ekotukikoulutusten, -tapahtumien ja ekotuki-infokirjeiden määrälle. Tavoitteisiin on päästy joka vuosi, paitsi vuonna 2012, jolloin ei järjestetty lainkaan Espoon ekotukihenkilöiden omia ekotukitreffejä.

Vuoden 2012 loppuun mennessä Espoossa oli järjestetty 19 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 387 eko-tukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2─8 kappaletta. Peruskoulutuksista ¾ on ollut räätälöity jolle-kin tietylle toimialalle tai tulosyksikölle.

Ekotukitoiminta lähti aluksi laajentumaan ennakko-odotuksia nopeammin. Oleellista tässä oli johdon tuen saaminen kaikilta toimialoilta. Ekotukitoiminnan laajentuminen on viime vuosina painottunut niihin tulosyksiköihin, jotka ovat itse halunneet panostaa ekotukiverkoston kasvattamiseen. Ekotukihenkilöitä on nyt kaikilla toimialoilla, mutta ver-kosto ei kata vielä kaikkia yksiköitä. Merkittävä saavutus on, että lähes kaikkiin kouluihin, päiväkoteihin ja nuorisoti-loihin on koulutettu ekotukihenkilö.

Ekotukitoiminnan painopistettä pitäisi vähitellen siirtää uusien kouluttamisesta jo koulutettujen ekotukihenkilöiden tukemiseen. Myös väliportaan ekotukikoordinaattoriverkoston rakentaminen olisi tarpeen (vrt. Helsingin virastojen ekotukiyhdyshenkilöt).

(Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus)

Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki

17

Turun ekotukitoiminta

Ekotukikoulutus aloitettiin syksyllä 2011 osana kestävän kehityksen budjetointia. Talousohjauksen kautta vuonna 2011 pyydettiin eri tahoja nimeämään ekotukihenkilö. Taustalla on poliittinen aloite kestävän kehityksen budje-toinnin kehittämisestä Turun kaupungissa.

Turussa ekotukitoiminta on linjattu osaksi kaupungin päästövähennystavoitteiden toteuttamista ja tätä tuke-maan on luotu systemaattinen järjestelmä jolla päästövä-hennystavoitteet kootaan yhteen.

Koordinaatio hankkeella on Turun konsernihallinnossa. Ekotukitoiminta on osa Kestävän kehityksen budjetoin-tia. Koko hankkeen budjetti on 50 000 euroa per vuosi (2011─2013).

Turun kaupungin henkilöstötyövuosien määrä oli vuoden 2012 lopussa noin 12200. Vuoden 2012 loppuun mennessä Turussa oli järjestetty 12 peruskoulutusta, joissa oli kou-lutettu yhteensä 169 ekotukihenkilöä. Lisäksi vuonna 2012 oli lähtötilannekartoitussuunnitelmaa valmiina 166 kap-paletta.

Tärkeimmät tavoitteiden saavutukset ekotukitoiminnan osalta ovat olleet

• Kasvatus- ja opetustoimen vähintään 2 prosentin käyttösähkönsäästöporkkana osana ekotukitoimintaa, tuotti 569 MWh säästön, joista 37 yksikköä sai kannustinrahan. Toiminta jatkuu vuonna 2013.

• Ekotukitoiminta on laajentunut tavoitteiden mukaisesti Turun kaupunkikonsernissa ja se näkyy yhä useam-pien yksiköiden omassa viestinnässä.

• Tietotaidon koonti www.ekotuki.net sivustolle, jossa lähtötilannekartoitukset ovat nähtävillä koko Turku konsernin ekotukiverkostolle.

(Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto)



18

Oulun ekotukitoiminta

Ekotukitoiminta käynnistettiin Oulussa vuonna 2012 osana ILMO – Oulun seudun ilmastoportti -hanketta. Oulun seudun ympäristötoimen toteuttama kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen päättymisen jälkeen ekotukikoordinaatiovastuu säilyy Oulun seudun ympäristötoimella, jossa tehtävä on sisällytetty uuteen vakinaiseen ympäristötarkastajan toimenkuvaan.

Oulun kaupungin henkilöstön määrä oli 31.12.2012 lähes 13 000 henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosi 2012) toiminnan painopiste oli ekotukitoiminnan peruskoulutuksissa. Kouluttajina toimivat asiantuntijat Ou-lun Jätehuollosta, Oulun hankintapalveluista, Oulun Energialta, Oulun Tilakeskuksesta, Oulun tietotekniikasta sekä Oulun seudun ympäristötoimesta. Vuoden aikana järjestettiin kuusi peruskoulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 105 kaupungin työntekijää. Vuoden tavoitteeksi asetettiin 150 koulutettua ekotukihenkilöä. Vaikka tavoitetta ei ai-van saavutettu, voidaan koulutettujen määrää pitää hyvänä. Myös toiminnan kattavuus oli hyvä, sillä koulutukseen osallistuttiin lähes kaikista kaupungin hallintokunnista. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaikille ekotukihenkilöille yhteinen tapaaminen sekä vierailut Laanilan ekovoimalaitokseen ja Ruskon jätekeskukseen.

Tärkeimpinä onnistumisina mainitaan

• Hyvän, toimivan ja Oululle sopivan toimintamallin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen.

• Koulutuksiin saatiin muodostettua asiantunteva ja innostava kouluttajatiimi.

(Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi)


19

2.2 Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin

Yksi ekotukitoiminnan vahvuuksista on sen mukautuvai-suus erilaisiin organisaatioihin. Perusajatuksena on, että koulutetut ekotukihenkilöt toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Jotta eri organisaatioissa toiminnasta saataisiin paras hyöty, täytyy koordinaation tapahtua organisaation sisällä ja siihen liittyvien koulutusten on pureuduttava juuri kyseisen organisaation strategiaan, ohjelmiin ja tavoitteisiin. Kaikilla mukana olevilla orga-nisaatioilla onkin omanlaisensa peruskoulutus, jossa painotetaan juuri kyseiselle organisaatiolle oleellisia

asioita. On myös tärkeää, että oman organisaation asi-antuntijat sidotaan mukaan toimintaan ja sen kehittämi-seen muun muassa koulutuksilla.

Ekotukitoimintamalli muovautuu myös toteuttavan or-ganisaation eri tasojen tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virastoilla on jokaisella hieman erilainen tapa sitoa ekotukitoiminta osaksi viraston työtä ja mahdolli-sia ympäristöjärjestelmiä tai muita ohjausjärjestelmiä.

2.3 Palvelukonseptin kehittäminen

Ekotukitoiminnan nykytilannetta hahmotetaan seuraa-vassa pääosin vertailemalla Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukikoordinaattoreiden sanallisten analyy-sien pohjalta. Kesäkuun 2013 analyyseihin kirjattujen toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi mukana on myös asioita, joihin jatkossa pitää tavalla tai toisella tarttua (mahdollisuudet ja uhat).

2.3.1 Vahvuudet

Arviot ekotukitoiminnan vahvuuksista vaihtelevat kau-pungeittain. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, nousee vahvuudeksi toiminnan laajuus ja yhteistyöverkostot kaupungin sisällä, pääkaupunkiseu-dulla ja kuuden suurimman kaupungin kesken. Räätälöi-


20

dyt koulutukset ja kaupungin asiantuntijat tukevat toi-minnan muovautuvuutta kaupunkien erityistarpeisiin. Ympäristökuormituksen vähentämisessä ekotukitoimin-ta ja ympäristöjärjestelmätyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Helsingissä nähdään ekotukitoiminnan vaikut-tavan jo asennetasolla ja sen käytäntöjen siirtyvän myös vapaa-ajantoimintaan.

Espoossa ekotukitoiminta on alusta alkaen ollut osa kau-pungin ympäristöjohtamisjärjestelmää. Toiminnan pysy-vyys on varmistettu Espoossa ja Oulussa ekotukitoimin-nan koordinaation vakinaistamisella. Näin tehtiin myös Helsingissä tätä raporttia kirjoitettaessa. Oulussa vah-vuutena nähdään myös motivoituneet ja innostuneet ekotukihenkilöt sekä kouluttajatiimin asiantuntevuus. Turussa vahvuutena nähdään työyhteisölle asetetut ekotukitoiminnan tavoitteet ja niiden läpinäkyvyys sekä yksikön sähkönsäästölle rakennettu palkitsemiskäytän-tö. Turun vahvuutena mainitaan myös yhteistyö eri ta-hojen kanssa (lähialue, suurimmat kaupungit).

2.3.2 Heikkoudet

Johdon sitoutumisen puute koetaan Helsingissä ja Tu-russa heikkoutena. Espoossa väliportaan koordinaatio puuttuu ja riittävän tuen antaminen on haasteellista. Helsingissä nähdään ekotukihenkilöille annettava tuki riittämättömäksi ja Turussa resurssit ovat vähäiset suh-teessa tarpeisiin ja saataviin hyötyihin.

Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan vai-kutusten mittaaminen koetaan vaikeaksi ja puutteelli-seksi. Helsingin suhde ympäristöjohtamiseen arvioidaan ohueksi ja tavoitteiden ja ohjauksen vähäisyys koetaan heikkoutena.

2.3.3 Toiminnan parantamisen ydinkohdat

Merkittävimmiksi kehittämisen kohteiksi ekotukitoimin-nan jatkuvuuden turvaamisen kannalta nousivat seuraa-vat painopistealueet:

• Innostuksen ja osaamisen kehittäminen kuten jatko- ja teemakoulutukset ja ekotukihenkilöiden työn tueksi tuotettava materiaali.

• Toiminnan vaikutusten systemaattinen mittaa-minen ja arviointi kuten taloudellisten säästöjen todentaminen kaupungille.

• Toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyöfoo-rumeilla ja ekotukitoimijoiden välisillä yhteistyö-hankkeilla esim. uusien tavoitteellisuutta ohjaa-vien työkalujen kehittäminen.

• Ekotukirakenteiden tukeminen väliportaan koordinaatiolla

• Ekotukihenkilöverkoston laajentaminen tasa-puolisesti eri puolille konsernia.

• Toimintamallin laajentaminen kaupunkiseu-dulle yhteistyön avulla.


21

KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET3.


22

3.1 Ekotukihenkilöiden näkemys – ekotukitoiminta työyhteisössä

Luvussa 3 tarkastellaan kaupunkien ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tuloksia koko aineistosta teemoittain ja kaupunkikohtaisesti. Ekotukihenkilöt arvioivat, kuinka hyvin erilaiset väittämät sopivat kuvaamaan ekotuki-toimintaa heidän työyhteisössään ja siihen liittyviä eri asioita. Työyhteisöllä tarkoitetaan sitä työpiiriä, missä ekotukihenkilö toteuttaa ekotukityötään.

3.1.1 Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta

Kuviossa 3. on esitetty ekotukihenkilöiden arvio, miten ekotukitoiminta on saatu sisältymään osaksi koko työ-yhteisön toiminnan jatkuvaa parantamista tarkoittaen, että ympäristöasiat huomioidaan toiminnan suunnitte-lussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä. Vastaajista 35 % arvioi, että siinä oli onnistuttu hyvin tai erittäin hyvin, 36 % vastauksista oli neutraaleja ja 22 % arvioi, että ympäristöasiat on huo-mioitu huonosti tai melko huonosti. Oulussa 53 %, Hel-singissä 39 %, Espoossa 31 % ja Turussa 22 % arvioi, että ekotukitoiminta on saatu erittäin hyvin tai hyvin osaksi koko työyhteisön toimintaa. Vastaavasti Turussa 28 %, Espoossa 23 %, Oulussa 21 % ja Helsingissä 20 % eko-tukihenkilöistä koki, että ympäristöasiat on huomioitu huonosti tai melko huonosti.

Ekotukihenkilöiltä kysyttiin myös heidän osallistumises-taan työyhteisön ympäristöjärjestelmän, -ohjelman tai

-johtamisen toteutukseen. Ympäristöasioiden johtami-seen tarkoitettuja erillisiä ohjausvälineitä ei työyhtei-söillä ole yleisesti käytössä tai ekotukihenkilöille ei ole tarjottu mahdollisuutta osallistua toteutukseen. Turussa toteutukseen ei ollut osallistunut 59 % vastaajista, Es-poossa 45 %, Oulussa 44 % ja Helsingissä 38 %.

Vastaajien asema organisaatiossa vaikuttaa näkemyk-seen, miten ekotukihenkilöiden mielipiteiden huo-mioonottaminen työyhteisön toiminnan suunnittelussa koetaan. Asiantuntijoiden kesken väittämä saa suunnil-leen yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia arvioita. Esimiesasemassa olevien ja suorittavan tason työnteki-jöiden arviot ovat positiivisemmat. Kaikista vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu erittäin tai melko hyvin huomioon toiminnan

Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista.

JOKAINEN TIPPA ON SÄÄSTÖÄ

tippa.indd 1 29.3.2012 12:16:41

SAMMUTATHAN VALOT

valot.indd 1

29.3.2012 12:12:58

Kuva

: Tur

un ka

upun

ki

23

Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa.

Oulussa kestävän kehityksen työllä pitkät perinteet

Oulussa ympäristötietoutta ja käytännön ekotekoja on viety yksikkötasolle pitkään. Kaupunginhallitus antoi jo vuonna 1993 ympäristöviraston tehtäväksi kestävän kehityksen työryhmän perustamisen. Tehtävä perustui kaupunginhallituksen lausuntoon YK:n ympäristö- ja ke-hityskonferenssin päätösten toimeenpanosta. Lausun-nossa edellytettiin hallintokunnilta ja työyksiköltä yhtä kestävän kehityksen mukaista konkreettista ratkaisua ja sen toteuttamista. Työryhmä koottiin eri hallintokuntien edustajista, joiden tuli toimia kestävän kehityksen peri-aatteen eteenpäin viejinä omissa yksiköissään.

Vuonna 1997 Euroopan kaupunkien kestävän ke-hityksen asiakirjan eli ns. Aalborgin julistuksen in-noittamana laadittiin en-simmäinen Oulun kaupun-gin kestävän kehityksen politiikka. Toteutuksessa jokaiselta hallintokunnalta ja työyksiköltä edellytettiin oma kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristövas-taava. Politiikka on päivi-tetty valtuustokausittain ja sama käytännönläheinen toiminta on jatkunut pai-

nopisteiden vaihdellessa. Pitkäjänteinen työ ympäristö-asioiden edistämiseksi näkyy erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa, missä se on luotu osaksi normaalia toimintaa. Oulun pitkä historia selittänee osaltaan sekä työyhteisön että esimiehen positiivisen suhtautumisen ekotukitoimintaan sekä ekotukihenkilöiden hyvän sitou-tumisen ja motivaation.

(Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi)

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

5

6

5

2

38

33

28

56

38

44

47

22

16

14

13

12

3

3

7

7

Erittäin hyvinMelko hyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiErittäin huonosti

SAMMUTATHAN VALOT

valot.indd 1

29.3.2012 12:12:58

Kuva

: Tur

un ka

upun

ki


24

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

6

4

6

40

30

32

45

38

36

32

30

12

20

19

11

2

7

10

9

4

2

5

Erittäin hyvinHyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiHuonostiEn osaa sanoa

Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä.

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

8

9

6

14

44

40

42

50

37

35

35

25

7

5

9

2

2

3

3

7

5

7

Erittäin hyvinHyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiHuonostiEn osaa sanoa

Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan.

suunnittelussa ja 19 % arvioi melko tai erittäin huonosti. Neutraalien vastausten osuus on 40 %. Oulussa vastaa-jien enemmistö (58 %) oli sitä mieltä, että ekotukihenki-löiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa (kuvio 4.).

3.1.2 Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä

Kuviossa 5. esitetään vastaajien näkemyksiä ekotuki-toiminnan tunnettavuudesta työyhteisössä. Toiminnan tunnettavuuden työyhteisössä kokee hyväksi tai erittäin hyväksi keskimäärin 41 % ja huonoksi tai erittäin huo-noksi 20 % vastaajista. Helsingissä ja Oulussa yli 45 %

kokee toiminnan hyvin tunnetuksi.

Keskimäärin puolet (52 %) vastaajista kokee suhtautu-misen ekotukitoimintaan olevan työyhteisössään hyvää tai erittäin hyvää. Positiivisimpana se nähdään Oulussa (64 %). (Kuvio 6.)

3.1.3 Vaikutus arkikäytäntöihin

Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla koettiin olevan vaikutusta uusien ympäristön kannalta järkevämpien toimintata-pojen omaksumiseen työpaikalla. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli vastaajista 65 %. Vastaajista jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 11 %.

25

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

18

15

17

19

47

46

50

47

22

23

14

16

9

9

9

9

1

1

5

7

7

5

2

Täysin samaan mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltäJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltäEn osaa sanoa

Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin.

Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot.

3.1.4 Luovuus

72 % vastaajista on sitä mieltä, että uuden osaamisen luominen yhdessä on osa heidän työtään julkishallin-nossa. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että kokemusta arvostetaan työyhteisössä ja sitä hyödynnetään tehok-kaasti. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että toiminta

on innovatiivista ja tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle. Harva on sitä mieltä, että tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta (Kuvio 8.).

Uuden osaamisen luominen yhdessä on osa tätä työtä

Kokemusta arvostetaan ja sitä hyödynnetään tehokkaasti

Toimintamme on innovatiivista

Tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle

Uudet ideat ja ajatukset viedään tehokkaasti toiminnan tasolle

Ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa

Luovuuden merkitys tässä työssä on vähäinen

Tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta

Keskiarvo (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin)

543210

3,4

3,9

2,1

3,2

3,5

3,4

2,5

3,7

26

3.2 Ekotukityö osana perustehtävää

Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle.

3.2.1 Toimintamallit ja pelisäännöt

Kuviossa 9. on esitetty kaupungeittain kyselyssä mukana olleiden ekotukihenkilöiden näkemys, miten ekotukitoi-minta on saatu sovitettua muiden työtehtävien rinnalle. Vastaajista 57 % koki sen sujuvaksi tai melko sujuvaksi. Melko hankalaksi tai hankalaksi sen koki 15 % vastaajista ja 27 % vastauksista oli neutraaleja. Oulussa vastaajien näkemys oli pelkästään neutraali tai positiivinen.

Kuviossa 10. on esitetty ekotukitoimintaan käytettävissä oleva työaika kuukausittain. Ekotukitoimintaan käytet-tävä aika on kuukaudessa keskimäärin puoli päivää tai vähemmän (46 %). Yhden päivän tai enemmän työaikaa kuukaudessa ekotukitoimintaan pystyi käyttämään 16 % vastaajista. Ekotukihenkilöitä, jotka eivät pystyneet käyttämään lainkaan työaikaa toimintaan, oli 12 %. Vas-taajista 26 % ei osannut kertoa toimintaan käytettyä työaikaa kuukaudessa: toimintaan käytetty aika voi in-

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

19

13

22

30

37

41

38

45

28

29

23

25

13

14

11

3

3

6

SujuvaksiMelko sujuvaksi

En sujuvaksi enkä hankalaksi

Melko hankalaksiHankalaksi

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

2

1

5

16

10

13

14

49

46

39

39

10

18

15

7

24

26

28

41

3 päivää tai enemmän1-2 päivää

Puoli päivää tai vähemmän

En lainkaanEn osaa arvioida

Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa.

27

tegroitua osaksi perustehtävää niin, että ekotukitoimin-nan tehtävistä kertynyttä aikaa ei ole hahmotettu, tai toiminta on vasta alussa, kuten Oulussa. Vastaajia, joilla ei ollut lainkaan työaikaa käytettävissä tehtävän hoita-miseen oli eniten Espoossa (18 %) ja Turussa (15 %).

Näkemykset väittämään, että käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilön työtehtävien hoitamiseen, jakautuivat. Helsingissä ja Oulussa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia oli ≥ 45 % vastaajista, Espoossa ja Turussa jokseenkin tai täysin eri mieltä ~ 45 % (kuvio

11.). Ristiintaulukoituna nähtiin, että 40 % ekotukihen-kilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä ½ työ-päivää tai vähemmän, vastasi käytettävissä olevan työ-vajan riittävän ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettä-vissä 1 – 2 työpäivää, 70 % oli sitä mieltä, että työaika oli riittävä (p<0.001).

Taulukossa 4 on ekotukihenkilön töiden järjestelyä sel-keyttäviä vaihtoehtoja. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, on vastausten perusteella kirjattu

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

15

7

9

11

30

21

27

39

22

26

20

30

20

25

21

7

13

21

23

14



Ei samaa eikä eri mieltäJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen


28

muita kaupunkeja selvemmin ekotukitoiminta osaksi tehtävänkuvaa, käyty lähiesimiehen kanssa sisältökes-kusteluja ja osoitettu tuntimäärä ekotukitoimintaa var-ten.

3.2.2 Tiedon jakaminen

Kuvio 12. Muut työntekijät kääntyvät ekotuki- tai ympä-ristöasioissa ekotukihenkilöiden puoleen usein tai mel-ko usein joka kuudennen ekotukihenkilön kohdalla. Yh-teydenottoja silloin tällöin oli 42 %:lla ja melko harvoin tai harvoin 34 %:lla ekotukihenkilöitä. Ekotukihenkilöitä, joiden puoleen ei lainkaan käännytty, oli suhteellisesti eniten Turussa (13 %).

Kuvio 13. Ekotuki- ja ympäristöasioita käsitellään ko-kouksissa usein tai melko usein joka kuudennen ekotu-kihenkilön työyhteisössä. Silloin tällöin -asiat ovat esillä

Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät.

38 %:lla työyhteisön kokouksissa, melko harvoin tai har-voin niitä käsitellään 39 %:lla kokouksissa. Vastaajista 7 % kokee, että asioita ei käsitellä lainkaan työyhteisön kokouksissa.

Uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään ekotuki- ja ympäristöasioihin aina tai usein 34 %:ssa työyhteisöjä ja silloin tällöin 24 %:ssa työyhteisöjä. Perehdytystä teh-dään harvoin tai ei koskaan 27 %:ssa työyhteisöjä. Vas-taajista 14 % ei osannut arvioida työyhteisössä tehtävää ekotuki- ja ympäristöasioiden perehdytystä. Helsingin ekotukihenkilöistä joka viides on sitä mieltä, että työyh-teisössä perehdytetään uudet työtekijät ja sijaiset aina, ja joka neljännen mukaan perehdytys tehdään usein. Helsingissä esiintyy myös vähiten vastaajia, joiden mu-kaan uusia työntekijöitä ei koskaan perehdytetä ekotu-ki- tai ympäristöasioihin (kuvio 14.).

Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot.

Ekotukitominta kirjattu osaksi työnkuvaa

Ekotukityötehtävien sisältökeskustelu lähiesimiehen kanssa

Osoitettu tuntimäärä työajasta ekotukitoimintaa varten

% % %Helsinki 53 70 15Espoo 35 51 6Turku 30 69 6Oulu 23 57 2

29

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

19

12

8

10

25

13

11

27

25

25

23

22

16

22

24

17

7

9

11

10

9

19

23

15

AinaUseinSilloin tällöinHaroinEi koskaanEn osaa sanoa

Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin.

Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa.

Ekotukitoiminnan esittely kaupunkitasoisessa perehdytyskoulutuksessa

Espoossa järjestetään perehdytyskoulutus kaupungin uusille työntekijöille kahdesti vuodessa. Kuhunkin kou-lutukseen osallistuu tyypillisesti 60 - 90 uutta työnteki-jää yhteensä kaikilta toimialoilta. Koulutuksessa käsitel-lään kaikkia työntekijöitä koskevia hallinto-, talous-, ja henkilöstöasioita. Syksyllä 2009, eli samaan aikaan, kun ekotukitoiminta käynnistettiin Espoossa, saatiin ekotu-ki- ja ilmastoasiat sisällytettyä koulutukseen mukaan.

Siitä lähtien ekotukitoiminnan koordinaattori on pitänyt tietoiskun ympäristövastuusta ja ekotukitoiminnasta jokaisessa koulutuksessa. Tämä on ollut yksi hyvä tapa lisätä ekotukitoiminnan tunnettuutta kaupungin työyh-teisöissä.

(Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kau-pungin ympäristökeskus)

30

Helsingin ekotukihenkilöitä kysyttiin, onko heillä ympä-ristötavoitteita kytketty tulospalkkioon. Vastaajista 9 % ei ole tulospalkkauksen piirissä. Ympäristötavoitteita ei ole 27 %:lla vastaajista ja 34 % ei tiedä onko heillä ympä-ristötavoitteita tulospalkkauksessa. Vastaajista 31 %:lla tulospalkkioon on liitetty ympäristötavoitteita, kuten energiansäästö tai paperinsäästö. Näiden lisäksi mai-

nittiin kokonaisjätemäärän vähentäminen, biojätteen vähentäminen, lääkejätteen lajittelu, koneiden ja ka-luston elinkaaren pidentäminen, ympäristömyönteiset hankinnat, kierrätysmateriaalien lisääminen suhteessa ostettuun materiaaliin, ympäristöosaaminen sekä eko-tukitoiminta.

3.2.3 Palkitsemisjärjestelmät

Helsingissä tulospalkkiojärjestelmä kannustaa ja motivoi henkilöstöä

Helsingin kaupungilla on käytössään tulospalkkiojär-jestelmä, joka on hallintokunnille vapaaehtoinen. Tu-lospalkkiota käytetään johtamisen apuvälineenä ja sen tavoitteena on tukea strategiaohjelmaan perustuvien tavoitteiden ja muiden keskeisten tulostavoitteiden saa-vuttamista. Tulospalkkiojärjestelmällä kannustetaan toi-minnan kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Henkilöstö, joka kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin, osallistuu tulosyksikkönsä palkkiojärjestelmän laatimi-seen sekä tulostekijöiden ja tavoitetasojen asettami-seen. Eri tulostekijöille määritellään painoarvot, jotka kuvaavat sitä suhdetta mikä kullakin tekijällä on suh-teessa kokonaistulokseen. Painoarvojen yhteissumma on 100. Tavoitteiden toteutumista seurataan palkkio-vuoden aikana säännöllisesti esimerkiksi neljännesvuo-sittain.

Tulospalkkio maksetaan saavutettujen tulostavoit-teiden pohjalta kerran vuodessa. Tulospalkkioyksiköt voivat käyttää tulospalkkioihin vuodessa enintään 5 % toteutuneesta säännöllisen työajan palkkasummasta. Tulospalkkio ansaitaan todellisen työssäolon ja työnte-on perusteella eli palkkio maksetaan suhteessa tehtyyn työaikaan. Henkilökohtainen tulospalkkio voi olla enin-tään yhden kuukauden varsinaisen palkan suuruinen.

Tulospalkkion avulla hallintokunnissa voidaan motivoi-da henkilöstöä myös ympäristöasioissa. Monissa hal-lintokunnissa tulospalkkiotavoitteiksi onkin asetettu ympäristöasioihin liittyviä tavoitteita kuten esimerkiksi energiansäästö, paperinsäästö, jätteen määrän vähen-täminen tai hallintokunnan omien ajoneuvojen poltto-aineenkulutus.

(Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus)


31

3.2.4 Tuki työyhteisöltä

Omalta työyhteisöltään tukea ekotukitoimintaan arvioi saaneensa yli puolet (56 %) vastaajista, ilman tukea jää-neitä oli 19 %. Suuri määrä (25 %) en osaa sanoa -vas-tauksia voi osaltaan kertoa että tuen laadun ja/tai saan-nin arviointi on koettu hankalaksi. (Taulukko 5.).

Kuvio 15. Yli puolet vastaajista (57 %) oli sitä mieltä, että lähiesimiesten antama tuki on ollut riittävää. Joka kuu-des (17 %) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Neutraale-ja vastauksia oli 26 %. Keskimääräistä enemmän vastaa-jat kokivat lähiesimiehen tuen olleen riittävää Oulussa ja Turussa.

Espoon kaupungin ekotukihenkilöille oli oma kysymys, tukeeko lähiesimies ekotukihenkilön työtä. Vastaajista 86 % koki saaneensa tukea.

3.2.5 Vuorovaikutus ja yhteistyö

Kuviossa 16 esitetään toisten ekotukihenkilöiden kanssa yhteistyötä tekevien osuus kaupungeittain. Helsingissä ja Espoossa, jossa on pidempään tehty ekotukitoimin-taa, vastaajat arvioivat tekevänsä enemmän yhteistyötä.

Oletko saanut työyhteisöltäsi tukea ekotukitoimintaan?Kyllä En En osaa sanoa

% % %Helsinki 58 18 24Espoo 50 19 31Turku 53 23 24Oulu 67 14 19

Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle.

Kuitenkin noin neljä kymmenestä vuosina 2006 - 2011 aloittaneista ekotukihenkilöistä arvioi, ettei tee yhteis-työtä muiden ekotukihenkilöiden kanssa.

Taulukossa 6. on kuvattu osallistuminen ekotukihenki-löille tarjottuihin tilaisuuksiin kuten koulutuksiin. Koulu-tustilaisuudet ja ekotukitreffit nousivat vastauksista esil-le yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä edistävinä foorumeina.

Yli puolet vastaajista on rekisteröitynyt verkkoyhteisö Facebookiin, Oulun ekotukihenkilöistä kuitenkin alle puolet (43 %).

Helsingissä oli lisäkysymys, keiden kanssa vastaajat oli-vat tehneet ekotuki-yhteistyötä. Joka toinen oli työsken-nellyt yhdessä oman työyhteisön ekotukihenkilöiden kanssa ja joka kolmas oman viraston ekotukihenkilöiden kanssa. Oman viraston ekotukihenkilöiden tapaamisiin oli osallistunut yli puolet vastaajista. Kaupungin muissa virastoissa työskentelevien ekotukihenkiöiden kanssa yhteistyötä oli tehnyt 8 % ja muiden kaupunkien kans-sa 3 %. Kolmannes vastaajista ei ollut tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa.

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

23

18

25

28

31

39

34

40

29

23

22

26

11

12

14

5

5

7

5

2



Ei samaa eikä eri mieltäJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys.

32

Perus-koulutukseen

Jatko- ja kertaus-koulutuksiin

Ekotuki- treffeille

Vierailuihin Muihin tilaisuuksiin

En ole osallistunut mihinkään edellä mainituista

% % % % % %Helsinki 85 22 - 35 39 8Espoo 90 17 44 19 50 3Turku 95 - - 24 17 3Oulu 95 - - 50 14 5

Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin.

Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille

Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono En osaa sanoa% % % % %

Helsinki - - - - -Espoo 19 66 8 0 8Turku 25 55 15 1 4Oulu 23 67 2 0 7Yhteensä 21 62 10 0 6

Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille.

3.2.6 Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve

Ekotukihenkilöiden tukipalvelut vaihtelevat kaupungeit-tain. Eri tukipalveluja verrattaessa vastaajista laaja jouk-ko arvioi ne hyödyllisiksi (melko tai erittäin hyödyllinen). Hyödyttömänä tukipalvelua piti erittäin harva (alle 5 %). En osaa sanoa -vastausten osuus oli korkea useiden tuki-palveluiden kohdalla, eikä tukipalveluja todennäköisesti ole siinä tapauksessa käytetty.

Ekotukikoulutuksia pitää onnistuneina (erittäin hyvä tai hyvä arvosana) 90 % vastaajista (taulukko 7). Helsinki ei kysynyt erikseen ekotukikoulutusten arvosanaa, kos-ka arvosanaa pyydetään aina koulutuksen jälkeisessä palautteessa, missä ekotukikoulutuksia piti erittäin tai melko hyödyllisenä 86 % vastaajista (taulukko 8). Hyö-dyllisimmiksi yksittäisiksi tukimuodoiksi eri kaupungeis-sa arvioitiin koulutus ja säännölliset infokirjeet ekotuki-asioista (taulukot 8-11).

Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät.

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

67

47

34

30

33

53

66

70

KylläEi

33

Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun ekotukitoiminnassa oltiin uuden edessä resurssien suhteen. Hankkeet, joil-la ekotukitoimintaa oli käynnistetty ja kehitetty loppui-vat, ja ekotukitoiminnan resurssien piti löytyä kokonaan kaupunkien omista budjeteista. Toiminnan tehostami-seksi pääkaupunkiseudun kaupungit alkoivat järjestää ekotukihenkilöiden jatkokoulutuksia yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Vuon-na 2012 yhteisiä koulutuksia tai vierailuja järjestettiin yhteensä viisi. Tilaisuuksien aiheita olivat vesiasiat, kestävät liikkumisen va-linnat sekä vierailut Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tilai-suuksissa oli hyvä edustus kaik-kien kaupunkien ekotukihenki-löistä, joten koulutusyhteistyötä jatketaan myös tulevina vuosina.

Vuonna 2012 Helsinki ja Vantaa järjestivät lisäksi yhteisen opet-tajille suunnatun ruotsinkielisen ekotukiperuskoulutuksen. Kau-punkikohtaiset koulutukset oli-sivat jääneet järjestämättä liian

pienen osallistujamäärän vuoksi, mutta ruotsinkielellä-kin haluttiin tarjota koulutusta. Muuten ekotukitoimin-nan peruskoulutukset järjestetään edelleen kaupunki-kohtaisesti.

(Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupun-gin ympäristökeskus & Tuija Stambej, ympäristötarkas-taja, Espoon kaupungin ympäristökeskus)

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

50%40%30%20%10%0%

18

21

30

20

14

22

35

18

13

20

30

14

4

10

17

2

6

6

44

Jakanut hyviä käytäntöjä

Suunnitellut toimintaa

Pitänyt yhteistyöpalavereja

Suunnitellut kampanjaa/tempausta

Muuta yhteistyötä

Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa. Hyvien käytäntöjen jakaminen on ollut yleisin yhteistyönmuoto.

Ekotukikoulutusyhteistyö pääkaupunkiseudulla


34

Yhteensä

% % % % n

Ekotukikoulutusten hyödyllisyys

56 30 1 14 327

Kuukausikirje 41 47 2 10 332

Ekotuki-intrasivut 37 39 1 24 322

Vierailut 33 35 1 31 322

Materiaalipaketit 27 40 0 32 324

Käsikirja 23 39 1 38 321

Konsultoinnit 23 28 0 49 324

www.eco-support.net -sivut 18 23 1 58 317

Lainattavat kirjat ja materiaalit 17 32 1 50 321

Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa.

Yhteensä % % % % n

Ekotukikoulutusten hyödyllisyys 56 30 1 14 327



Vierailut 33 35 1 31 322


Käsikirja 23 39 1 38 321




Yhteensä % % % % n

Ekotukikoulutusten hyödyllisyys

56 30 1 14 327



Vierailut 33 35 1 31 322


Käsikirja 23 39 1 38 321



Lainattavat kirjat ja materiaalit

17 32 1 50 321

Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä.

Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa.

35

Yhteensä % % % % n

Ekotukikoulutusten hyödyllisyys 56 30 1 14 327



Vierailut 33 35 1 31 322


Käsikirja 23 39 1 38 321




Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa.

Turussa vertaisvertailu yksiköiden tilanteista

Turussa ekotukitoiminnan ytimen muodostavat temaat-tisesti energia, liikkuminen, materiaalit sekä toiminta-kulttuuri. Kunkin teeman alla on määritelty toimenpi-teitä, joihin ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan siten että kaupungin kasvihuonepäästöt vähenevät. Ekotukitoiminnassa ei luoda erillisiä suunnitelmia ku-hunkin yksikköön, vaan kaikki tavoitteet ja toimet ovat nähtävillä yhteisellä Turun konsernin www. ekotuki.net sivustolla. Vuosittaisilla tilannepäivityksillä saadaan nä-kyviin myös oman toiminnan vaikuttavuus.

Perusajatuksena on että ekotukitoiminnan ytimen muodostaa kokonaisjärjestelmä jonka avulla saadaan selkeästi ja helposti käsitys yksiköiden nykytilanteesta, kehityskohteista ja näiden vaikuttavuudesta kuitenkin niin että se on yksiköille mahdollisimman helppoa. Ver-taisvertailun avulla yksiköt näkevät toimintansa suhtees-sa muihin ja näin yksiköiden oma vertaisvertailu mah-dollistuu. Ekotukitoiminannan vaikuttavuus on kattavan koonnin kautta helppo havainnollistaa.

(Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto)


36

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

18

15

33

21

49

43

34

60

27

35

26

14

5

6

5

5

1

2

Erittäin hyvinMelko hyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiErittäin huonosti

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

16

16

30

35

57

53

52

49

24

29

12

16

3

2

6

Motivaationi on kasvanut

Motivaationi on pysynyt ennallaan

Motivaationi on laskenut

En osaa sanoa

Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana.

3.3 Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä

Kuvio 18. Kaupunkien ekotukihenkilöiden motivaatio on pysynyt yli puolella vastaajista ennallaan ekotuki-toiminnan aloittamisajankohdasta riippumatta (55 %). Motivaation kasvusta viimeisen 12 kuukauden aikana raportoivat kaikissa kaupungeissa suhteellisesti enem-män vuonna 2012 toiminnan aloittaneet vastaajat.

Ekotukihenkilöt kokevat viihtyvänsä työtehtävässään keskimäärin melko tai erittäin hyvin (66 %). Vastaajista 6 % ei kokenut viihtyvänsä ekotukihenkilönä. Kolmasosa Turun vastaajista viihtyi erittäin hyvin ekotukihenkilön tehtävässä. Oulun ekotukihenkilöistä yli 80 % viihtyi melko tai erittäin hyvin tehtävässään. (Kuvio 19.).

Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä.

37

3.4 Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

19

23

31

30

60

59

56

58

19

18

14

12

1

1

Hyvin sitoutunutMelko sitoutunutHeikosti sitoutunutEn lainkaan sitoutunut

Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan.

Lisätukitoiveista taloudelliset kannustimet työyhtei-sölle ja valmis tukimateriaali olivat jokaisen kaupungin ekotukihenkilöiden toivomuslistan kärjessä. (Kuviot 22 - 25). Aloitusvuosi on yhteydessä toiveisiin lisätuesta. Koulutustarvetta lisäsi, jos oli lähtenyt mukaan vuonna 2011 tai 2012 (p=0,03). Energia-asioissa tiedontarve oli hieman korkeampi vuonna 2012 (p=0,01) aloittaneilla. Ympäristöystävällisissä hankinnoissa lisätiedon tarve oli hieman korkeampi vuonna 2009, 2011 ja 2012 aloitteil-la.

Motivaation kasvu ekotukihenkilön tehtävässä lisäsi toiveita lisätietoa energia-asioista (p<0,001), verkos-totapaamisista muiden ekotukihenkilöiden kanssa (p<0,001), kestävästä liikkumisesta (p<0,001), vierailui-hin ympäristöalan kohteisiin (p<0,001), lisäkoulutuksista (p=0,001), sähköisestä materiaalista (p=0,002), oppimis-vierailuista muihin virastoihin/työyksiköihin (p=0,005), ympäristöystävällisistä hankinnoista (p=0,005), talou-dellisista kannustimista työyhteisölle (p=0,005), valmiis-ta tukimateriaalista (p=0,006), taloudellisista kannusti-mista ekotukihenkilöille (p=0,008) sekä räätälöidyistä koulutuksista työyksikön tiloissa (p=0,014).

Sitoutuminen ekotukitoimintaan kasvatti kiinnostusta koulutuksiin (p<0,001), vierailuihin ympäristöalan koh-teisiin (p<0,001), verkostotapaamisiin muiden kanssa

Kaupunkien välillä oli eroja siinä, kuinka sitoutuneita ekotukihenkilöt ovat ekotukitoimintaan. Hyvin sitoutu-neiden osuus on Oulussa ja Turussa korkeampi ja hei-kosti tai ei lainkaan sitoutuneiden osuus taas Helsingis-sä ja Espoossa (kuvio 20). Kun vastauksia tarkastellaan yhdessä, ekotukitoimintaan hyvin sitoutuneita on eko-tukihenkilöistä 23 %, melko sitoutuneita 59 %, heikosti sitoutuneita 18 %.

Kuviossa 21. esitetään vastaajien tyytyväisyyttä ekotu-kitoimintaan kokonaisuutena. Täysin tyytyväisiä ekotu-kitoimintaan on 8 % vastaajista, hyvin tyytyväisiä 36 %, tyytyväisiä 47 % ja vähemmän tyytyväisiä 9 %. Vastaa-jista täysin tyytyväisiä oli suhteessa eniten Oulussa (17 %) ja Turussa (14 %). Toisaalta Turussa oli suhteellisesti eniten vähemmän tyytyväisiä (14 %).

Sitoutuminen ekotukityöhön ja kokonaistyytyväisyys toimintaan ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa (p<0.001, taulukko 12).

Taulukossa 13. näkyvät ekotukitoiminnan aloittamiset syyt. Tyytyväisyyttä lisäsi, jos henkilö oli lähtenyt eko-tukitoimintaan mukaan omasta aloitteesta (p=0,009). Omasta aloitteesta tai esimiehen aloitteesta ekotukihen-kilöksi ryhtyminen lisäsi sitoutumista (p=0.001). Aloitta-mistapa ei vaikuttanut motivaatioon muutokseen.

38

Helsinki

Espoo

Turku

Oulu

100%80%60%40%20%0%

6

5

14

17

35

35

33

44

50

47

39

34

7

12

14

5

1

1

Täysin tyytyväinenHvyin tyytyväinenTyytyväinenVähemmän tyytyväinenTyytymätön

(p<0,001), taloudellisten kannustimiin työyhteisöille (p<0,001) ja ekotukihenkilöille (p=0,001), räätälöityihin koulutuksiin työyksikön tiloissa (p<0,001), sähköiseen materiaaliin (p=0,004), ympäristöystävällisiin han-kintoihin (p=0,005), oppimisvierailuihin muihin viras-toihin/työyksiköihin (p=0,007), lisätiedon saamiseen

Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena.

energia-asioista (p=0,019), konsultoiviin käynteihin (p=0,025) sekä valmiiseen tukimateriaaliin (p=0,026). Se, miten sitoutunut ekotukihenkilö oli ekotukitoimin-taan, ei lisännyt kiinnostusta jätemäärän vähentämi-seen ja lajitteluun tai kestävää liikkumisen lisätukeen.

Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki

39

Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen).

Sitoutuneisuus Hyvin sitoutunut

n=150Melko sitoutunut

n=385Heikosti sitoutunut

n=116tyytyväisyys tyytyväisyys tyytyväisyys

% % %Helsinki Hyvin tyytyväinen 33 59 8

Tyytyväinen 12 65 23Vähemmän tyytyväinen 0 33 67

Espoo Hyvin tyytyväinen 45 52 3Tyytyväinen 10 68 22Vähemmän tyytyväinen 0 45 55

Turku Hyvin tyytyväinen 57 43 0Tyytyväinen 9 79 12Vähemmän tyytyväinen 7 33 60

Oulu Hyvin tyytyväinen 44 52 4Tyytyväinen 14 71 14Vähemmän tyytyväinen 0 100 0

Yhteensä Hyvin tyytyväinen n=281 41 54 5Tyytyväinen n=304 11 68 21Vähemmän tyytyväinen n=66

2 39 59

Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja.

Omasta aloitteesta

Esimiehen aloitteesta

Työkaverin innostamana

Näin koulutusmahdollisuuden

Muuten

% % % % %Helsinki 43 40 14 6 6Espoo 49 45 10 10 3Turku 34 51 10 9 5Oulu 48 34 16 20 5

40

Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilöille

Taloudellisia kannustimia työyhteisölle

Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista

Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta

Lisää tietoa jätteenmäärän vähentämisestä ja lajittelusta

Lisää tietoa energia asioista

Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin

Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin

Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta

Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa

Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.)

Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa

Konsultoivia käyntejä

Toiveet lisätuesta, lisää koulutuksia

Jokin muu

Kaupunki=Helsinki

60%50%40%30%20%10%0%

6

35

44

33

13

30

22

25

34

19

23

39

29

33

27

Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä.

41

Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa.















Jokin muu

Kaupunki=Espoo

60%50%40%30%20%10%0%

13

26

29

11

28

25

27

30

15

17

36

31

30

25

44

42















Jokin muu

Kaupunki=Turku

60%50%40%30%20%10%0%

8

38

53

39

21

30

32

31

29

22

33

47

38

45

42

Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa.

43

Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa.















Jokin muu

Kaupunki=Oulu

60%50%40%30%20%10%0%

2

25

52

41

20

43

43

34

57

34

27

55

16

23

43

44

3.5 Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus

Ohjeistanut tai edistänyt jätteiden lajittelua

Ohjeistanut tai edistänyt energiansäästöä

Neuvonut työkavereita ympäristöasioissa

Ohjeistanut tai edistänyt paperinsäästöä

Huomioinut ympäristöasioita entistä enemmän myös yksityiselämässäni

Vienyt ympäristöasioita tiedoksi/käsiteltäväksi työyksikön kokouksiin

Välittänyt ympäristötietoutta sähköpostitse/ilmoitustaululla

Kartoittanut työpaikkani ympäristöasioiden tilan esim. alkukartoituslomakkeen avulla

Ohjeistanut tai edistänyt muita ympäristöasioita

Osallistanut työkavereita ympäristöaiheiseen kampanjaan/kilpailuun/teemapäivään

Pitänyt työtovereiden kanssa palavereita ympäristövastuullisista toimista

Välittänyt kuukausikirjeen eteenpäin omassa työyksikössäni

Tehnyt ekotukisuunnitelman

Järjestänyt itse kampanjan/kilpailun/teemapäivän

Jokin muu

80%60%40%20%0%

5%

18%

20%

27%

28%

28%

32%

34%

38%

48%

54%

69%

72%

75%

80%

Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus

Ekotukitoiminta tähtää ympäristön kannalta järkeväm-piin toimintatapoihin. Vastaajat ovat opastaneet ja oh-jeistaneet työtovereita useilla eri tavoilla (kuvio 26.). Eniten on tehty jätteiden lajittelun parantamiseen sekä paperin- ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Neuvon-taa on tehnyt kaksi kolmesta. Toiminnan on koettu vai-

kuttavan ympäristöasioiden huomioimiseen myös kyse-lyn vastaajien yksityiselämässä.

Tyytyväiset ja sitoutuneet ekotukihenkilöt raportoivat monipuolisempia toimenkuvia ja suurempaa aktiivisuut-ta (tehtäviä ≥ 7) (p<0.001).

45

Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä.

3.6 Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan

Onnistuttu hyvin

Onnistuttu vähän

Ei vielä onnistuttu

Ei vielä yritetty

Yhteensä

% % % % n %Jätteiden lajittelu

50 44 4 1 331 100

Kestävät hankinnat ja materiaalien kestävä käyttö

22 51 15 12 320 100

Paperinsäästö 21 60 16 2 322 100Jätteen määrän vähentäminen 19 54 19 7 322 100Sähkön säästö 18 54 18 10 323 100Kestävä liikkuminen 17 40 21 23 318 100Veden säästö 12 38 26 25 312 100Lämpöenergiansäästö 11 41 24 23 311 100

Yleinen toimintatapojen muutos

8 55 26 10 311 100

Mitä ekotukitoiminnalla on saatu aikaiseksi? Luotettavin tuloksellisuutta mittaava kysymys oli ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen, jossa Helsingin ekotuki-henkilöt itse arvioivat, missä ekotukitoiminnan kehittä-miskohteissa työyhteisössä oli onnistuttu (taulukko13.).

Helsingin ekotukihenkilöiden onnistumista on mitattu yhdeksällä eri osa-alueella asteikolla 0-3 ja näistä on laskettu keskiarvopisteytys (onnistumisscore). Keskiar-voon hyväksyttiin mukaan vain ne, jotka olivat vastan-

neet vähintään viiteen yhdeksästä esitetystä kehittämis-kohteesta ja niissä onnistumisesta.

Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimin-taan ovat voimakkaasti yhteydessä itse koettuun on-nistumiseen ekotuen tavoitteissa. Sitoutuneet ja tyy-tyväiset ekotukihenkilöt onnistuvat ekotukitavoitteissa (p molemmissa <0.001), ANOVA). Helsingin ekotuki-henkilöiden saavutuspisteitten keskiarvot ekotukiteh-tävään sitoutumisen ja kokonaistyytyväisyyden mukaan

luokiteltuna on esitetty kuvissa 27 - 28. Laatikko-jana -kuviossa mediaani eli jakauman keskimmäinen havain-toarvo on merkitty poikkiviivalla. Laatikoitten sisään sijoittuu 50 % jakauman keskiosan tapauksista (ylä- ja alakvartaalien väli). Ekotukihenkilöiden onnistumiskes-kiarvojakauman ylin ja alin 25 % näkyvät pystyjanoina eli ”viiksinä” sekä poikkeavan suuria tai pieniä havaintoja kuvaavina pisteinä.

Sitoutumisen ja onnistumiskokemusten välinen yhteys näkyy edelleen kuviossa 28, jossa aineisto on jaettu si-toutuneisuuden lisäksi kokonaistyytyväisyysluokkiin.

Keskiarvopisteet on laskettu yhdeksästä onnistumista mittaavasta kysymyksestä. Mukaan kelpuutettiin ne tut-kittavat, jotka olivat vastanneet yli 50 % kysymyksistä

(n=323). Yksittäisten kysymysten vastausskaala oli 0=”ei vielä yritetty”, 1=”ei vielä onnistuttu”, 2=”onnistuttu vä-hän”, 3=”onnistuttu hyvin”.

Tämän Helsingin osa-aineiston tuloksen perusteella voi olettaa, että henkilöstön voimakas sitoutuminen eko-tukitoimintaan on tärkeää ekotukitavoitteissa onnis-tumisen kannalta myös muissa kaupungeissa. Voimak-kaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukiteh-tävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähie-simieleltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työnteki-jöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/

46

ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yh-teisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotuki- ja ympäristöasioihin, ekotukitoi-minnan implementointi osaksi koko työyhteisön toi-mintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteis-työn muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostuk-seen lisätukeen (kaikissa p<0.001).

Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja kokonaistyytyväisyysluokittain.

Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain.

Kyselylomakkeen pohjana käytettiin aiempia julkishallin-non toimintaa ja asenteita selvittäneitä kyselyjä. Helsin-gin kaupungin laatiman ensimmäisen version pohjalta lähdettiin työstämään yhteisesti sopivaa kyselyrunkoa. Kysymyksiä muokattiin ekotukikoordinaattorityöryhmän kokouksessa ja sähköpostilla.

sitoutuneisuus (3-luokkaa)

Heikosti sitoutunutMelko sitoutunutHyvin sitoutunut

Onn

istu

mis

scor

e (H

elsi

nki)

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

,5

,0

Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena (5-luokkaa)

Tyytymätön

Vähemm

än tyytyväinen

Tyytyväinen

Hvyin tyytyväinen

Täysin tyytyväinen

Onn

istu

mis

scor

e (H

elsi

nki)

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

,5

,0

Tyytymätön

Vähemm

än tyytyväinen

Tyytyväinen

Hvyin tyytyväinen


Tyytymätön

Vähemm

än tyytyväinen

Tyytyväinen

Hvyin tyytyväinen


Sitoutuneisuus (3-luokkaa)

Heikosti sitoutunutMelko sitoutunutHyvin sitoutunut

47

YHTEENVETO JA TULOSTEN TULKINTAA

4.

Kuva: Saara Pellikka/Helsingin kaupunki

48

Kaupungit tekivät omia kaupunkikohtaisia muutoksia kyselylomakkeen lopulliseen muotoon. Ekotukitoimin-nan aloittamisajankohta ja toiminnan laajuus näkyivät kysymysten asettelussa. Helsinki täydensi kyselyloma-ketta lisäkysymyksillä. Myös muut kaupungit muokka-sivat kysymyksiä (lisäväittämät / poistetut), jotta ne so-veltuivat kyseisen kaupungin toiminnan mittaamiseen. Jatkossa yhteisiin kysymyksiin on hyvä lisätä tulokselli-suutta mittaava kysymys työyhteisön kehityskohteissa onnistumista. Jotta käytettävissä olevaa työaikaa voi suhteuttaa saavutettuihin tavoitteisiin ja tuloksiin, myös taustakysymys montako henkilöä ekotukihenkilön tulee opastaa ja kannustaa työyhteisössään, kannattaa lisätä kyselyyn.

Kysely toteutettiin Turussa joulukuussa 2012 ja muissa kaupungeissa vuoden 2013 alussa. Vastausprosentit vaihtelivat kaupunkien välillä 29 %:sta 62 %:iin. Koska kyseessä oli kokonaistutkimus ja kysely suunnattiin kai-kille kohderyhmään kuuluville, voidaan vastausaktiivi-suutta pitää hyvänä.

Kysely oli laaja ja sitä kannattaa jatkossa tiivistää. Sen voisi esimerkiksi toteuttaa vuorovuosina kaupunkikoh-taisena ja suurten kaupunkien yhteisenä kyselynä. Kan-nattaa miettiä myös erikseen johdolle ja lähiesimiehille

4.1 Tutkimuksen arviointi

suunnattavaa kyselyä ekotukitoiminnan palvelukonsep-tin toimivuudesta nykytilanteessa ja kehittämisestä vas-tamaan tulevaisuuden tarpeita.

Yhteiskyselyssä kysymyslomake ja kysymykset tulee sopia ja vahvistaa niin, että ne soveltuvat sellaisinaan kyselyssä mukana oleville kaupungeille, jotta tulokset ovat yhteismitallisemmat. Luokittelussa vaihteluväliin ja neutraaliin vaihtoehtoon kannattaa kiinnittää huomiota. Useissa luokitteluissa mukana ollut neutraali vaihtoehto ”ei hyvin eikä huonosti” sai monissa vastauksissa suuren vastausprosentin. Tähän voi vaikuttaa se, että ihmiset valitsevat yleisesti liian helposti neutraalin vaihtoehdon tai kysymyksen asettelu on ollut hankala.

Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Uusien toimintatapojen myötä saavutettavien tulosten mittaaminen on edelleen haaste.

Tutkimuksessa rakennettiin tuloksellisuusmittari, jossa Helsingin ekotukihenkilöt itse arvioivat onnistumistaan ekotukintoiminnan kehittämiskohteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyy-dellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys


49

tavoitteissa onnistumiseen ja ekotukihenkilöiden aktiivi-suuteen. Tämän Helsingin osa-aineiston tuloksen perus-teella voi olettaa, että henkilöstön voimakas sitoutumi-nen ekotukitoimintaan on tärkeää ekotukitavoitteiden onnistumisen kannalta myös muissa kaupungeissa.

Vastauksissa ekotukitoiminnan toimivuudesta nousi esille seuraavia kohtia:

• Kaupunkikohtaiset vaihtelut ovat melko suuria ekotukitoiminnan integroitumisessa osaksi koko työyhteisön toimintaa, tarkoittaen että ympäris-töasiat huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä. Oulussa 53 %, Helsingissä 39 %, Espoossa 31 % ja Turussa 21 % arvioi, että toi-minnassa oli onnistuttu hyvin tai erittäin hyvin. Toiminnan aloittamisajankohta ei vaikuttanut vastauksiin.

• Turussa 59 %, Espoossa 45 %, Oulussa 44 % ja Helsingissä 38 % ekotukihenkilöstä ei ole osallis-tunut työyhteisön ympäristöohjelman, ympäris-töjärjestelmän tai ympäristöasioiden johtamisen toteuttamiseen. Tulokseen voi vaikuttaa, että näitä ohjauskeinoja ei työyhteisöillä ole käytössä tai ekotukihenkilöille ei ole mahdollisuutta osal-listua toiminnan kehittämiseen näillä ohjauskei-noilla.

• Vastaajista 40 % on sitä mieltä, että ekotuki-henkilöiden mielipiteet on otettu erittäin tai mel-ko hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa. 20 % on sitä mieltä, että melko tai erittäin huonos-ti. Esimiesasemassa olevien ja suorittavan tason työntekijöiden arviot ovat positiivisemmat kuin asiantuntijoiden. Oulussa vastaajien enemmistö oli sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipi-teet on otettu hyvin huomioon toiminnan suun-nittelussa.

• Ekotukitoiminnan tunnettavuuden työyh-teisössä kokee hyväksi tai erittäin hyväksi 41 % vastaajista ja huonoksi tai erittäin huonoksi 20 % vastaajista.

• Vastaajista 65 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että ekotukitoiminta on vaikuttanut uu-sien ympäristön kannalta järkevämpien toimin-tatapojen omaksumiseen työpaikalla. Vastaajista jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 11 %.

4.2 Tulosten yhteenvetoa

• Ekotukitoimintaan kuukausittain käytettävä aika kuukaudessa on puolella vastaajista keski-määrin puoli päivää tai vähemmän. Vastaajia, joilla ei ollut käytettävissä lainkaan työaikaa teh-tävän hoitamiseen, oli eniten Espoossa (18 %) ja Turussa (15 %).

• Näkemykset väittämästä, että käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilöiden teh-tävien hoitamiseen, jakautuivat. Helsingissä ja Oulussa täysin tai samaa mieltä olevien osuus oli ≥ 45 % vastaajista, Espoossa ja Turussa jokseen-kin tai täysin eri mieltä ~ 45 %.

• 40 % ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoi-mintaan käytettävissä ½ työpäivää tai vähem-män, vastasi käytettävissä olevan työajan riit-tävän ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä 1 – 2 työpäivää, 70 % oli sitä mieltä, että työaika oli riittävä.

• Toimenkuvan monipuolisuus ja ekotukihenki-lön aktiivisuus lisäsivät ekotukihenkilön viihty-mistä tehtävässä ja tyytyväisyyttä ja sitoutumista ekotukitoimintaan.


50

• Vastaajista 90 % piti ekotukikoulutuksia onnis-tuneina. Pääkaupunkiseudulla tehdään ekotuki-koulutusyhteistyötä toiminnan tehostamiseksi ja resurssien säästämiseksi.

• Ekotukihenkilöt pitivät laajasti tukipalveluja hyödyllisinä. Ekotukihenkilön motivaation kasvu ja sitoutuminen ekotukitoimintaan lisäsivät mo-nipuolisesti kiinnostusta ja toiveita eri tukitarpei-siin. Lisätukitoiveista taloudelliset kannustimet työyhteisölle ja valmis tukimateriaali olivat jokai-sen kaupungin ekotukihenkilöiden toivomuslis-tan kärjessä.

• Sisältökeskusteluja ekotukitoimintaan liittyvis-tä tehtävistä lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajis-ta Oulussa ja 50 % Espoossa.

• Työyhteisöjä, joissa ei käsitellä ympäristöasioi-ta kokouksissa lainkaan, on alle 10 %.

• Kolmasosaan ekotukihenkilöistä muut työnte-kijät ottavat yhteyttä harvoin tai melko harvoin ekotukiasioissa. Ekotukihenkilöitä, joiden puo-leen ei lainkaan käännytty, oli suhteellisesti eni-ten Turussa.

• Perehdytystä ympäristöasioista annetaan har-voin tai ei koskaan joka kolmannessa työyhtei-sössä. Espoossa järjestetään kaupunkitasoista perehdytystä uusille työntekijöille kahdesti vuo-dessa. Perehdytykseen sisältyy ympäristövastuu ja ekotukitoiminta.

• Vuonna 2006 - 2011 aloittaneista ekotukihen-kilöistä neljä kymmenestä ei tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa.

Kuva: Saara Pellikka/Helsingin kaupunki

51

Osallistava, organisaation arjessa elävä strategiatyö luo edellytykset työhyvinvoinnille, tuottavuudelle ja kilpai-lukyvylle. Oman työn tavoitteiden yhteys organisaation yhteisiin tavoitteisiin konkretisoi oman roolin merkitystä kokonaisuudessa, ja näin oman työn näkeminen ja hah-mottaminen osana isompaa kokonaisuutta luo työlle merkitystä. Kun henkilöstö on tietoinen organisaation tahtotilasta ja tavoitteista sekä ymmärtää työnsä yhtey-den niihin, syntyy motivaatiota ja sitoutumista toimin-taan. Tavoitteena tulee olla, että arjessa näkyvää ja tun-tuvaa arvostusta kohdistetaan sekä omaan että toisten työhön.

Sitoutuminen ekotukityöhön ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan ovat voimakkaasti yhteydessä toi-siinsa (p<0.001, taulukko 12). Tyytyväiset ja sitoutuneet ekotukihenkilöt raportoivat monipuolisempia toimenku-via ja suurempaa aktiivisuutta (tehtäviä ≥ 7) (p<0.001). Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoi-minnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rin-nalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, eko-tukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisös-sä, lähiesimieleltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyh-teisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotuki- ja ympäristöasioihin, eko-tukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjel-man, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiin-nostukseen lisätukeen. (p<0.001).

Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttämi-nen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennusti-laisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä ke-hittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toimin-

4.3 Pohdintaa ja johtopäätökset

nan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskus-telut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-seen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mieti-tään niihin ratkaisuja.

Esimiehen tulee miettiä keinoja, joilla haastaa ja roh-kaista alaisiaan avoimeen ja rakentavaan vuorovaiku-tukseen ekotukiasioissa. Ylipäätään organisaatioon pitää luoda arviointi- ja palautejärjestelmät, joilla var-mistetaan, että tieto ja kehittämistarpeet kulkevat niin pystysuoralla ulottuvuudella kuin sivusuunnassa työpro-sessien eri vaiheiden välillä. Lisäksi on tärkeä hyödyntää ja jakaa hyviä käytäntöjä myös organisaation eri osien välillä, jotta ei tarvitse keksiä jo keksittyä aina uudelleen.

Ekotukitoiminnan tuloksellisuuden arviointi helpottuu, jos tavoitteet ja toimet ovat nähtävillä esim. yhteisellä sivustolla. Sen avulla saadaan työyhteisössäkin käsitys yksiköiden nykytilanteesta ja kehityskohteista ja voidaan verrata etenemistä asetettuihin tavoitteisiin. Asetettu-jen tavoitteiden saavuttaminen kannustaa ja motivoi, samoin onnistumisten ja hyvien käytäntöjen esittely esim. työyhteisön kokouksissa.

Kustannushyötyjen osoittaminen ja todentaminen orga-nisaatioissa on tarpeen perusteltaessa toiminnan resur-sointia ja laajentamista. Pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön koulutusyhteistyö niukkenevien resurssien vuoksi ja toimintaa on näin pystytty tehostamaan. Myös kuntaliittoa ja muita julkisia tahoja kannattaa harkita et-sittäessä ekotukitoiminnan kehittämiselle ja kouluttami-selle kumppania ja yhteistyöfoorumeja.

Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kau-punkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönlä-heisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista ke-hittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote.

Yhteystiedot

Helsinki:

ympäristösuunnittelija Pirita Kuikka, Helsingin kaupungin ympäristökeskus,Viikinkaari 2 b, PL 500, 00099 Helsingin kaupunkip. 09-310 32045, gsm: 040 334 [email protected], www.hel.fi/ymk

Espoo:

ympäristötarkastaja Tuija Stambej,Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44, 02070 Espoon kaupunki, p. 09-816 [email protected], www.espoo.fi/ymparisto

Oulu, rahoittajat:

Turku:

hankejohtaja Stella Aaltonen,Turun kaupunki, konsernihallintoYliopistonkatu 27a, PL 355, 20101 Turku, p. 044 9075983 [email protected], www.turku.fi

Oulu:

ympäristötarkastaja Hanna-Mari KoivukoskiOulun seudun ympäristötoimi, Solistinkatu 2, PL 34, 90015 Oulun kaupunki, p. 044 703 [email protected], www.ouka.fi/ilmasto

mailto:[email protected]

http://www.hel.fi/ymk


http://www.espoo.fi/ymparisto


http://www.turku.fi


http://www.ouka.fi

LIITE Helsingin kysymyslomake

Milloin aloitit ekotukihenkilönä toimimisen?

( ) 2006 tai aikaisemmin

( ) 2007

( ) 2008

( ) 2009

( ) 2010

( ) 2011

( ) 2012

Miten lähdit mukaan ekotukitoimintaan?

[ ] Omasta aloitteesta

[ ] Esimieheni aloitteesta

[ ] Työkaverin innostamana

[ ] Näin koulutusmahdollisuuden

[ ] Muuten miten? ______________________________________________

Mihin seuraavista ekotukihenkilöille järjestetyistä tilaisuuksista olet osallistunut?

[ ] Peruskoulutukseen

[ ] Vierailuihin

[ ] Jatko- ja kertauskoulutuksiin

[ ] Muihin tilaisuuksiin

[ ] En ole osallistunut mihinkään edellä mainituista

Valitse kunkin väittämän kohdalla tilannettasi parhaiten vastaava vaihtoehto:

Kyllä Ei

a) Ekotukitoimintaan liittyvät työtehtäväni on kirjattu osaksi työnkuvaani muiden työtehtävien ohella ( ) ( )

b) Olen keskustellut ekotukitoimintaan liittyvien työtehtävieni sisällöstä lähiesimieheni kanssa ( ) ( )

c) Työajastani on osoitettu tietty tuntimäärä ekotukitoimintaa varten ( ) ( )

Olen kokenut ekotukitoiminnan sovittamisen osaksi omaa työnkuvaani muiden työtehtävien rinnalle:

( ) Sujuvaksi

( ) Melko sujuvaksi

( ) En sujuvaksi enkä hankalaksi

( ) Melko hankalaksi

( ) Hankalaksi

Arvioi kuinka paljon työaikaa voit käyttää ekotukitoimintaan kuukaudessa:

( ) 3 päivää tai enemmän

( ) 1-2 päivää

( ) Puoli päivää tai vähemmän

( ) En lainkaan

( ) En osaa arvioida

Käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen.

( ) Täysin samaa mieltä

( ) Jokseenkin samaa mieltä

( ) Ei samaa eikä eri mieltä

( ) Jokseenkin eri mieltä

( ) Täysin eri mieltä

Kuinka sitoutunut olet ekotukitoimintaan?

( ) Hyvin sitoutunut

( ) Melko sitoutunut

( ) Heikosti sitoutunut

( ) En lainkaan sitoutunut

Onko motivaatiosi ekotukihenkilönä toimimiseen kasvanut tai laskenut viimeisen 12 kuukauden aikana?

( ) Motivaationi on kasvanut

( ) Motivaationi on laskenut

( ) Motivaationi on pysynyt ennallaan

( ) En osaa sanoa

Miten hyvin viihdyt ekotukihenkilön tehtävässä?

( ) Erittäin hyvin

( ) Melko hyvin

( ) En hyvin enkä huonosti

( ) Melko huonosti

( ) Erittäin huonosti

Miten työyhteisössäsi suhtaudutaan ekotukitoimintaan? (Työyhteisöllä tarkoitetaan sitä työpiiriä, missä ekotukihen-kilö toteuttaa ekotukitoimintaa)

Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Miten hyvin ekotukitoiminta tunnetaan työyhteisössäsi?

Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Muut työntekijät kääntyvät puoleeni ekotuki-/ympäristöasioissa:

( ) Usein

( ) Melko usein

( ) Silloin tällöin

( ) Melko harvoin

( ) Harvoin

( ) Ei lainkaan

Koen, että lähiesimieheltäni saamani tuki on ollut riittävää.






Miten lähiesimiehesi voisi tukea sinua paremmin?

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

Oletko saanut omalta työyhteisöltäsi tukea ekotukitoimintaan?

( ) Kyllä

( ) En

( ) En osaa sanoa

Millaista tukea olet työyhteisöltäsi saanut ja oletko kokenut tuen hyödylliseksi?

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

Valitse sellaisia toimia, joita olet ekotukihenkilönä tehnyt:

[ ] Neuvonut työkavereita ympäristöasioissa

[ ] Pitänyt työtovereiden kanssa palavereita ympäristövastuullisista toimista

[ ] Vienyt ympäristöasioita tiedoksi/käsiteltäväksi työyksikön kokouksiin

[ ] Ohjeistanut tai edistänyt jätteiden lajittelua

[ ] Ohjeistanut tai edistänyt energiansäästöä

[ ] Ohjeistanut tai edistänyt paperinsäästöä

[ ] Ohjeistanut tai edistänyt muita ympäristöasioita

[ ] Välittänyt kuukausikirjeen eteenpäin omassa työyksikössä

[ ] Välittänyt ympäristötietoutta sähköpostitse/ilmoitustaululla

[ ] Osallistanut työkavereita ympäristöaiheiseen kampanjaan/kilpailuun/teemapäivään

[ ] Järjestänyt itse kampanjan/kilpailun/teemapäivän

[ ] Kartoittanut työpaikkani ympäristöasioiden tilan esim. alkukartoituslomakkeen avulla

[ ] Tehnyt ekotukitoimintasuunnitelman

[ ] Huomioinut ympäristöasioita entistä enemmän myös yksityiselämässäni

[ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

Missä koet onnistuneesi ekotukihenkilönä?

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

Missä kehityskohteissa työyhteisössäsi on mielestäsi onnistuttu?

Onnistuttu hyvin Onnistuttu vähän Ei vielä onnistuttu Ei vielä yritetty

Sähkön säästö ( ) ( ) ( ) ( )

Lämpöenergiansäästö ( ) ( ) ( ) ( )

Veden säästö ( ) ( ) ( ) ( )

Jätteen määrän vähentäminen ( ) ( ) ( ) ( )

Jätteiden lajittelu ( ) ( ) ( ) ( )

Paperinsäästö ( ) ( ) ( ) ( )

Kestävät hankinnat ja materiaalien kestävä käyttö ( ) ( ) ( ) ( )

Kestävä liikkuminen ( ) ( ) ( ) ( )

Yleinen toimintatapojen muutos ( ) ( ) ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( )

Koen, että ekotukitoiminnalla on ollut konkreettisia vaikutuksia työpaikkani arkikäytäntöihin.






( ) En osaa sanoa

Ekotuki-/ympäristöasioita käsitellään työyhteisöni yhteisissä kokouksissa:

( ) Usein

( ) Melko usein


( ) Melko harvoin

( ) Harvoin

( ) Ei lainkaan

Uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään ekotuki-/ympäristöasioihin:

( ) Aina

( ) Usein


( ) Harvoin

( ) Ei koskaan

( ) En osaa sanoa

Kuinka hyvin ekotukitoiminta on saatu sisältymään osaksi koko työyhteisön toimintaa? (Tarkoittaen, että ympäris-töasiat huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä)

( ) Erittäin hyvin

( ) Hyvin

( ) Ei hyvin eikä huonosti

( ) Melko huonosti

( ) Huonosti

( ) En osaa sanoa

Tiedätkö onko virastossasi ympäristö-/ekotukiyhdyshenkilöä?

( ) Kyllä

( ) En

Oletko osallistunut työyhteisösi ympäristöohjelman, - järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen?

( ) Paljon

( ) Vähän

( ) En ollenkaan

Onko tulospalkkiotavoitteissanne mukana ympäristötavoitteita?

[ ] Kyllä, paperinsäästö

[ ] Kyllä, energiansäästö

[ ] Ei

[ ] Emme ole tulospalkkauksen piirissä

[ ] En osaa sanoa

[ ] Kyllä jokin muu, mikä ______________________________________________

Oletko osallistunut oman virastosi ekotukihenkilöiden tapaamisiin?

( ) Kyllä

( ) En

( ) Virastossani ei ole järjestetty ekotukihenkilöiden yhteisiä tapaamisia

Oletko tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa?

[ ] Kyllä, oman työyhteisöni ekotukihenkilöiden kanssa

[ ] Kyllä, oman virastoni ekotukihenkilöiden kanssa

[ ] Kyllä, muiden virastojen ekotukihenkilöiden kanssa

[ ] Kyllä, muiden kaupunkien ekotukihenkilöiden kanssa

[ ] En

Millaista yhteistyötä olet tehnyt muiden ekotukihenkilöiden kanssa?

[ ] Jakanut hyviä käytäntöjä

[ ] Pitänyt yhteistyöpalavereja

[ ] Suunnitellut toimintaa

[ ] Suunnitellut kampanjaa/tempausta

[ ] Muuta mitä? ______________________________________________

Miten hyödyllisiksi arvioit ekotuen tukipalvelut? Erittäin hyödyllinen Melko hyödyllinen En osaa sanoa Ei lainkaan hyödyllinen

Ekotukikoulutukset ( ) ( ) ( ) ( )

Kuukausikirje ( ) ( ) ( ) ( )

Käsikirja ( ) ( ) ( ) ( )

Konsultoinnit ( ) ( ) ( ) ( )

Vierailut ( ) ( ) ( ) ( )

Materiaalipaketit ( ) ( ) ( ) ( )

Lainattavat kirjat ja materiaalit ( ) ( ) ( ) ( )

Ekotuki-intrasivut ( ) ( ) ( ) ( )

www.eco-support.net -sivut ( ) ( ) ( ) ( )

Millaista lisätukea toivoisit?

[ ] Lisää koulutuksia

[ ] Konsultoivia käyntejä työyksikköön

[ ] Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa

[ ] Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.)

[ ] Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa

[ ] Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta

[ ] Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin

[ ] Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin

[ ] Lisää tietoa energia-asioista

[ ] Lisää tietoa jätteen määrän vähentämisestä ja lajittelusta

[ ] Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta

[ ] Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista

[ ] Taloudellisia kannustimia työyhteisölle

[ ] Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilölle

[ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

Kuinka tyytyväinen olet ekotukitoimintaan kokonaisuutena

( ) Täysin tyytyväinen

( ) Hyvin tyytyväinen

( ) Tyytyväinen

( ) Vähemmän tyytyväinen

( ) Tyytymätön

Kuinka hyvin seuraavat luovuutta kuvaavat eri väittämät sopivat omaan työyhteisöösi?

Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti

Kokemusta arvostetaan ja sitä hyödynnetään tehokkaasti ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Luovuuden merkitys tässä työssä on vähäinen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Toimintamme on innovatiivista ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Uuden osaamisen luominen yhdessä on osa tätä työtä ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Uudet ideat ja ajatukset viedään tehokkaasti toiminnan tasolle ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Yleistä palautetta ekotukitoiminnalle; risut ja ruusut, kehittämisehdotuksia ja toiveita

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

Valitse oma virastosi kaupungin vuoden 2012 virastojaon mukaan.

Virasto:

( ) Arbis

( ) Asuntotuotantotoimisto

( ) Hallintokeskus

( ) Hankintakeskus

( ) Helsingin Energia

( ) Helsingin Satama

( ) Helsingin Tukkutori

( ) Henkilöstökeskus

( ) HKL

( ) Kaupunginkirjasto

( ) Kaupunginmuseo

( ) Kaupunginorkesteri

( ) Kaupunkisuunnitteluvirasto

( ) Kiinteistövirasto

( ) Korkeasaaren eläintarha

( ) Kulttuurikeskus

( ) Liikuntavirasto

( ) Nuorisoasiainkeskus

( ) Oiva Akatemia

( ) Opetusvirasto

( ) Palmia

( ) Pelastuslaitos

( ) Rakennusvalvontavirasto

( ) Rakennusvirasto

( ) Sosiaalivirasto

( ) Stara

( ) Suomenkielinen työväenopisto

( ) Taidemuseo

( ) Taloushallintopalvelu

( ) Talous- ja suunnittelukeskus

( ) Tarkastusvirasto

( ) Terveyskeskus

( ) Tietokeskus

( ) Työterveyskeskus

( ) Ympäristökeskus

( ) Muu, mikä ______________________________________________

Toimipaikkasi ala:

( ) Sivistystoimiala

( ) Hyvinvointitoimiala

( ) Vapaa-ajantoimiala

( ) Kiinteistötoimiala

( ) Ympäristötoimiala

( ) Konsernihallinto

( ) Muu: ______________________________________________

Mikä on asemasi organisaatiossa?

( ) Työntekijä/suorittavataso/toimihenkilö

( ) Asiantuntija

( ) Käytännön työnjohto ( sis. esimiehet, tiimin-/ryhmänvetäjät)

( ) Johto

Oletko usean henkilön esimies?

( ) En

( ) Kyllä, kuinka monen ______________________________________________

Sukupuoli:

( ) Mies

( ) Nainen

Minkä ikäinen olet?

( ) Alle 30 vuotta

( ) 30-49 vuotta

( ) 50-59 vuotta

( ) 60+

Mikä on koulutusalasi?

( ) Tekninen

( ) Kaupallinen

( ) Yhteiskuntatieteellinen

( ) Terveys- ja sosiaaliala

( ) Kasvatustieteellinen

( ) Palveluala

( ) Humanistinen

( ) Luonnontieteellinen

( ) Maa- ja metsätalousala

( ) Muu, mikä ______________________________________________

Mihin seuraavista verkkoyhteisöistä olet rekisteröitynyt?

[ ] Facebook

[ ] Twitter

[ ] LinkedIn

[ ] MySpace

[ ] Suomi24

[ ] Jokin muu

[ ] En ole rekisteröitynyt mihinkään verkkoyhteisöön

ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa 2013 - helsinki, espoo, turku ja oulu

Documents