Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu – miten tukea lasten ja

nuorten hyvinvointia

Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017

Kimmo Jokinen

Perhetutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto

PISA-tulokset kertovat:

Oppilaan sosiaalinen tausta on alkanut vaikuttaa yhä vahvemmin oppimistuloksiin

Alueelliset erot ovat kasvussa

Pojat menestyvät tyttöjä heikommin, ja pojissa etenkin heikkojen osaajien määrä on kasvanut – uhkana etenkin poikien ja nuorten miesten putoaminen koulutuksesta ja työelämästä

Perhe ja koulutus

Perheet ylläpitävät ja tuottavat eriarvoisuutta, mm. lasten koulusuhteissa ja koulumotivaatiossa

Vanhempien koulutustaso, sosiaaliluokka ja varallisuus ja vanhempien taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset pääomat vaikuttavat kouluvalintoihin ja koulussa menestymiseen

Koulumenestys = kodin kulttuuriset resurssit, vanhempien tiedolliset valmiudet, oppimiseen kannustaminen, kodin ja koulun kielikoodien yhtenevyys, myönteinen asenne koulua kohtaan

Kodin pääomat ja koulu

Kodin tarjoamat pääomat näkyvät esim. lasten harrastuksissa, kirjojen ja lukemisen määrässä, korkeakulttuurin harrastamisessa, ja siinä miten lapset hyödyntävät mediaa oppimisessa

Koulutetuilla vanhemmilla on kykyä ajatella pedagogisesta näkökulmasta käsin, ja heillä on muitakin lasten koulumenestyksen kannalta tarvittavia kulttuurisia voimavaroja (kyky auttaa läksyissä ym. tukeminen)

Eriarvoistuminen Suomessa

Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen (=tulot alle 60% keskituloista) yleistynyt: vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui 52 000 lasta, nykyään noin 130 000 lasta (THL)

Syitä mm. työttömyys, alhainen koulutus ja tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen

Vrt. UNICEF 2013: Suomessa vain noin 3 % lapsista elää köyhissä perheissä (tulot alle 50% keskituloista), ja näistä lapsista suuri osa vain ”niukasti alle köyhyysrajan”

Köyhä perhe kasvuympäristönä

Taloudellinen niukkuus yhdistyy sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman niukkuuteen: suppeat sosiaaliset verkostot, vähäinen osallistuminen, vähän harrastuksia, alentuneet koulutusvalinnat, koulukielteisyys, vähäinen luottamus tulevaan

”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys

Köyhyys ja julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen varassa eläminen alkaneet periytyä sukupolvelta toiselle, ne ikään kuin ”luonnollistuvat”

Niukkojen pääomien perheet ja koulu

Heikko koulumenestys on usein seurausta vähäresurssisesta sosiaalisesta taustasta

Jos vanhempien koulutustaso on alhainen, he arvostavat käytännönläheisyyttä enemmän kuin yleissivistävää koulutusta; myös kodin ja koulun kulttuuriset erot voivat tällöin olla suuria

Lapsilla on koulunkäynnin suhteen enemmän vapausasteita, aina koulunvastaisuuteen saakka

Kysymys työväenluokan pojista

Etenkin matalan sosioekonomisen aseman perheiden poikien koulumenestys heikkoa

Koulutusinstituutio synnyttää sellaisia sukupuolitettuja käytäntöjä, jotka lisäävät työväenluokkaisten poikien syrjäytymistä

Työväenluokkainen maskuliinisuus tiukasti säädeltyä: poikien liikkumavara pienempi kuin työväenluokan tytöillä tai keskiluokan lapsilla

Kysymys työväenluokan pojista 2

Pojat arvostavat käytännönläheisyyttä, perinteisiä miesten töitä, lyhyttä suuntautumista ammattiin, koulunvastaisuuttakin

Luottamus universalistista, yleissivistävää koulutusta kohtaan sen sijaan on rapautunut

Mahdollisuuksia on, kuten perinteiset miesten työt, naisten alat, ”suositut” pojat (media, urheilu), koulutusväylän hyödyntäminen, eläminen vanhempien ja yhteiskunnan tuella – mutta mikään näistä ei oikein houkuta tai vedä

Mitä tehdä?

Eriarvoistumiskierteen katkaiseminen

Neuvottelut sukupuolisopimuksesta

Panostaminen sivistyspalveluihin kuntien ydintehtävänä: päiväkodit (subjektiivinen päivähoito-oikeus), esiopetus, koulut

Poikien (ja tyttöjen) oman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Kokonaisvaltaisempi oppiminen, koulupäivän rakenteen muutokset, alueelliset joustot