pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma päivitetty 10.5 · pernontien päiväkodin...

Pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma

päivitetty 10.5.2013



SISÄLLYSLUETTELO

1. Päiväkodin taustatietoja

2. Pernontien esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

3. Esiopetuksen toteuttaminen

a. Esiopetuksen järjestäminen

b. Oppimiskäsitys

c. Oppimisympäristö

d. Työtavat

4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt

a. Kieli ja vuorovaikutus

b. Matematiikka

c. Etiikka ja elämänkatsomus

d. Ympäristö ja luonnontieto

e. Terveys

f. Fyysinen ja motorinen kehitys

g. Taide ja kulttuuri

5. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa.

a. Yleinen tuki

b. Tehostettu tuki

c. Erityinen tuki

d. Kasvun- ja oppimisen tuki ja yhteistyö Pernontiellä

6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus

7. Arviointi

a. Lapsen itsearviointi

b. Opettajan suorittama arviointi

c. Kouluvalmiuden arviointi

d. Työntekijän / työryhmän / työyhteisön arviointi

Liitteet

1. Eskaripiiri – ohjeet

2. Pilvi-moniste

3. Turun Kaupungin varhaiskasvatuksen alueellinen liikuntasuunnitelma



1. Pernontien päiväkodin taustatietoja

Pernontien päivähoitoyksikköön kuuluva Pernontien päiväkoti on vuonna 1972 valmistunut

päiväkoti. Lapsiryhmiä päiväkodissa on neljä:

Pikkukarhut on 1-3 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä

Siilit on 3-6 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä

Leppäkertut on 3-5 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä

Majavat on 6-vuotiaiden esiopetusryhmä, jossa on myös mahdollisuus täydentävään

päivähoitoon

2. Pernontien esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Lapsen itsetunto ja myönteinen minäkuva vahvistuvat.

Lapsessa herätetään luontainen kiinnostus ympäröivään maailmaan ja

ylläpidetään oppimisen iloa ja innostusta.

Rohkaistaan lasta kokeilemaan, oppimaan uutta ja

asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita.

Harjoitellaan kaikkien kanssa toimeen tulemista ja erilaisuuden hyväksymistä.

Kannustetaan omatoimisuuteen ja vastuunottamiseen sekä ajattelemaan itse.

Lapsi oppii hyvät tavat ja ymmärtää näiden merkityksen jokapäiväisessä

kanssakäymisessä aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Kannustetaan itseilmaisuun ja rohkeasti esillä oloon.

3. Esiopetuksen toteuttaminen

a. Esiopetuksen järjestäminen

Esiopetusvuosi alkaa suunnittelupäivästä, jossa esiopettajat tekevät lukuvuodelle

toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa huomioidaan ryhmän rakenne ja tarpeet.

Alkukartoituksen jälkeen tehdään yhdessä vanhempien ja esioppilaiden kanssa KOS – arviointi

ja asetetaan yksilölliset tavoitteet esiopetusvuodelle. Periaatteena on saada lapsi

tiedostamaan ja havainnoimaan omaa oppimistaan ja osallistumaan toiminnan suunnitteluun

yhdessä aikuisten kanssa. Esiopetussuunnitelma antaa arvokasta tietoa lapsesta ja lapsen

käsityksistä omasta itsestään.

Jo ennen esiopetusvuotta tehostetun tuen piirissä oleville lapsille laaditaan pedagoginen arvio

ja oppimissuunnitelma. Yleisen tuen piirissä oleville lapsille suoritetaan tarvittaessa

alkuvuodesta väliarviointi ja siirretään mahdollisesti lapsi tehostettuun tukeen.



Ryhmän viikkopalaverissa suunnitellaan tulevan viikon toiminta yksityiskohtaisesti ja siitä

tiedotetaan Majavien blogissa sekä eteisen ilmoitustaululla.

Esiopetusvuonna lapsen kasvua ja kehitystä tukemaan perustetaan oppilashuoltoryhmä.

Oppilashuoltoryhmä toimii myös siltana varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen

välillä. Ryhmään kuuluvat esiopetuksesta vastaava(t) opettaja(t), oman koulupiirin

erityisopettaja, koulupsykologi / KANEn psykologi, KELTO ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.

Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on kartoittaa alueen erityistä tukea tarvitsevat lapset ja

yhteistyössä lasten vanhempien kanssa suunnitella tarvittavia tukitoimenpiteitä sekä sopia

vastuun jaosta kunkin perheen tarpeiden mukaan.

Kaikki esiopetukseen osallistuneet lapset saavat toukokuun lopussa Turun kaupungin

esiopetustodistuksen. Todistus ei ole arviointi lapsen oppimisesta vaan todistus esiopetukseen

osallistumisesta.

b. Oppimiskäsitys

Tarjoamme päiväkodissamme kokonaisvaltaista kehitystä tukevaa esiopetusta ottaen huomioon

kunkin lapsen kehitystason ja erityistarpeet.

Toiminnallamme haluamme antaa kullekin lapselle hyvän elämän avaimet.

Pyrimme innostamaan lasta itse etsimään tien tiedon luo. Oppiminen on lapselle

kokonaisvaltaista ja lapsen omaan aktiivisuuteen perustuvaa toimintaa.

Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan.

Kannustamme auttamaan ja opettamaan kaveria.

c. Oppimisympäristö

Päiväkotimme sijaitsee Pansio – Pernon asuinalueella, hyvien kulkuyhteyksien päässä Turun

keskustasta. Luonto ja erilaiset liikuntamahdollisuudet ovat lähellä päiväkotiamme. Lähimetsät

kuntopolkuineen, urheilukentät, leikkipuistot sekä pyöräily- ja kävelytiet tarjoavat

mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen. Alueella sijaitsevat monet yritykset ja erilaiset

palvelut (esim. Turun Sanomat, Palolaitos, Hövelin Palvelukeskus, kaupat ym.) antavat

puolestaan mahdollisuuden tutustuttaa lapset oman asuinalueensa ja lähiympäristönsä

toimintaan ja palveluihin sekä eri ammatteihin.

Hyvien kulkuyhteyksien ansiosta voimme tehdä retkiä kaupungin sisällä, esim. Impivaaran

jäähalliin ja ulkoilualueelle, Kupittaan urheiluhalliin ja Seikkailupuistoon, museoihin ja

taidenäyttelyihin sekä keskustan muuhun kulttuuritarjontaan.

Turvallinen ja monipuolinen pihamme puineen, kukkuloineen ja nurmi- ja hiekka-alueineen antaa

erinomaiset mahdollisuudet niin leikkimiseen, liikkumiseen ja pelaamiseen kuin myös

monenlaiseen muuhun toimintaan kuten juhlien ja pihatapahtumien viettoon. Ulkoiluaikaa

porrastamme tilanteiden ja toiminnan mukaan. Esiopetusikäiset lapset ulkoilevat 3-6 –

vuotiaille lapsille tarkoitetulla piha-alueella.



Päiväkotimme on sisätiloiltaan tilava, mikä mahdollistaa lasten jakamisen pienempiin ryhmiin

sekä ohjatun toiminnan, että vapaan leikin aikana. Käytämme aktiivisesti päiväkodin

liikuntasalia, vesi- ja hiekkaleikkipaikkoja sekä silloin tällöin kellarin puutyöverstasta. Aikuiset

huolehtivat siitä, että erilaiset työskentelyvälineet ja -materiaalit ovat innostavia, sopivia

lasten kehitystasolle ja ovat sijoitettu helposti lasten saataville.

Pyrimme tuomaan siirtymätilanteisiin liikuntaa, matematiikka ja äidinkieltä erilaisten

aktiviteettien kautta.

Turun Kaupungin ja Oppilashallituksen Molla – hankkeen ansiosta Majavilla on käytössään

kosketustaulu, viisi tietokonetta, kuulokkeet, muistitikkuja, tulostin, dokumenttikamera,

digitaalikamera ja digitaalinen valokuvakehys. Laitteet ovat yksi opetuksen mauste, eivätkä

itseisarvo. Laitteet ovat tietyissä rajoissa myös vapaan leikin aikana lasten käytettävissä.

Pidämme tärkeänä sitä, että päiväkotimme oppimisympäristössä säilyy turvallinen, avoin ja

myönteinen huumorilla maustettu ilmapiiri, jossa lasta rohkaistaan toimimaan, oivaltamaan ja

oppimaan itse ja että hänelle annetaan siihen myös aikaa. Kannustamme myös lasta

kehittämään vuorovaikutustaitojaan antamalla hyvän mallin omalla toiminnallamme.

d. Työtavat

Panostamme pienryhmätoimintaan ja samanaikaisopetukseen.

Leikin ja oppimisen edellytyksinä ovat lapsen ehdoilla toimiva ympäristö, välineet, kokemukset

ja elämykset. Aikuinen ohjaa ja opastaa lasta leikkimään erilaisia leikkejä ja tarvittaessa

auttaa viemään leikkiä eteenpäin. Leikkiessä toisten lasten kanssa lapsi voi harjoitella ja

kehittää vuorovaikutustaitojaan.

Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Pyrimme

opetuksessamme integroimaan esiopetuksen eri sisältöalueita. Oppiminen on lapsilähtöistä,

projektiluontoista, tutkimista eri aistien avulla, hauskaa ja innostavaa.

Lapsen oppimista tuetaan monin tavoin. Hän saa osallistua erilaisiin askareisiin ja työtehtäviin.

Hän oppii ymmärtämään työn tärkeyden ja oppii arvostamaan sekä omaa että toisen tekemää

työtä. Tehtäviä suorittaessaan lapsi oppii parhaansa yrittämisen ja työn loppuunsaattamisen

merkityksen.

Lapsi saa osaamisen ja onnistumisen kokemuksia ilmaisemalla itseään monipuolisesti.

Draaman avulla lapsi voi löytää erilaisia tapoja tehdä ja kokea asioita.

Retket erilaisiin kohteisiin rikastuttavat lapsen maailmaa. Retkillä lapsi tutustuu uusiin

asioihin, saa elämyksiä ja vaihtelua päiväkotipäivään. Retki on oiva tilanne harjoitella myös

hyviä käytöstapoja ja liikennekäyttäytymistä. Retkiä suunniteltaessa otetaan

turvallisuusnäkökohdat aina huomioon: retken huolellinen suunnittelu, riittävästi henkilökuntaa

suhteessa lasten määrään ja ensiapuvälineet mukaan.



4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt

a. Kieli ja vuorovaikutus

Tavoitteena on lapsen kielellisen tietoisuuden, vuorovaikutustaitojen ja ilmaisutaidon

kehittyminen. Kaiken oppimisen lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia.

Lapselle annetaan tilaisuuksia kielellä leikkimiseen lorujen ja riimittelyn avulla.

Häntä rohkaistaan aktiivisesti puhumaan, kyselemään, pohtimaan ja vertailemaan

havaitsemiaan asioita ja ilmiöitä. Lapsi saa vuorovaikutustilanteissa harjoitella kuuntelemista

ja oman vuoron odottamista. On erittäin tärkeää, että lasta myös kuunnellaan. Vieraskielisille

lapsille järjestetään SK2 – kerhoja.

Satujen (kerrottujen ja itse sepitettyjen) avulla lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia kielen

maailmasta. Satuja ja tarinoita edelleen työstettäessä, esim. pöytä- tai nukketeatteriksi,

lapsen kokonaisvaltaiset ilmaisutaidot kasvavat leikinomaisissa tilanteissa.

Kielellisen tietoisuuden kehittyessä lapselle avautuu kirjoitettu ja kuvitettu maailma. Lapsen

kiinnostusta kirjoittamista ja lukemista kohtaan rohkaistaan ja ylläpidetään järjestämällä

oppimisympäristö sellaiseksi, että kirjaimet ja sanat tulevat lapselle tutuksi mielekkäissä

yhteyksissä. Tarvittaessa käytetään puhetta tukevia vuorovaikutuskeinoja, kuten tukiviittomia

ja kuvakommunikaatiota.

Harjoitellaan lukemaan oppimisen alkeita ja tarjotaan jokaisen kehitykselle sopivia tehtäviä.

Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin mahdollisimman monipuolisin menetelmin sekä integroidaan

niitä kaikkeen toimintaan. Käytämme apuna TVT -oppimisympäristöä sekä Sanoma Pro :n

sähköistä oppimateriaalia (syksystä 2013 Otavan Taikamaan esiopetus –kirja).

Tutustumme kirjaston tarjoamiin palveluihin, mm. vierailemalla Pansion kirjaston tarjoamilla

satutunneilla, ja opettelemme kirjastopalveluiden aktiivikäyttäjäksi.

Lapset pääsevät myös tutustumaan kirjalliseen kulttuuriperintöömme.

b. Matematiikka

Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Se on tapa ajatella.

Matematiikka tulee konkreettisesti esiin päivittäin leikeissä, peleissä sekä monissa muissa

toiminnoissa.

Oppimisympäristö muokataan kiinnostavaksi ja innostavaksi siten, että siinä mahdollisuus

tutkia ja kokeilla. Tekemällä ja kokeilemalla itse lapsen kyky ajatella, päätellä ja ratkaista

ongelmia kehittyy.

Tärkeitä sisältöalueita ovat mm.

ominaisuuksien luokittelu esim. värin, koon tai muodon mukaan

vertailu suuri - pieni, samanlainen – erilainen

mittaaminen määrä, pituus, paino

Lisäksi tutuiksi tulevat

aikakäsite eilen, tänään, huomenna, kellonajat



avaruudelliset käsitteet sivulla, yläpuolella, edessä, takana

geometrian alkeet neliö, kolmio, ympyrä

Numeroiden, lukujonojen ja sarjojen lisäksi opitaan yksinkertaisia laskutehtäviä erilaisten

pelien ja leikkien avulla. Rahan käyttöön ja rahayksiköihin tutustutaan luontevasti esim.

kauppaleikissä. Tavoitteenamme on luoda lapselle myönteinen käsitys matematiikasta osana

jokapäiväistä elämäämme.

c. Etiikka ja elämänkatsomus

Jokaista lasta kunnioitetaan ja arvostetaan yksilönä ja hän saa tuntea olevansa hyväksytty

omana itsenään. Samoin lapsi oppii arvostamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta.

Oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus, anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen sekä toisen

huomioonottaminen tulevat lapselle luonnolliseksi ajattelutavaksi jokapäiväisessä elämässä.

Hyvien tapojen merkitystä korostetaan ja lapsi oppii ymmärtämään oman käyttäytymisensä

vaikutuksen vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Lapsi oppii pohtimaan omien tekojensa seurauksia ja oppii ymmärtämään mikä on oikein ja mikä

väärin.

Erilaiset uskonnot ja elämänkatsomukset huomioidaan kodin vakaumusta kunnioittaen.

Omaa uskonnollista kulttuuria välitämme huomioimalla kirkolliset juhlapäivät.

Myös joulu- ja kevätkirkko kuuluvat päiväkotimme perinteisiin, samoin pääsiäishartaus.

Kirkollisia juhlia voidaan tehdä lapsille tutuksi järjestämällä esim. leikkihäät tai

– ristijäiset, joissa lapsilla on keskeiset roolit.

Niiden lasten kohdalla, joilla on eri uskonto tai vakaumus, toimitaan vanhempien toivomalla

tavalla. Lisäksi lapsille kerrotaan muista uskonnoista ja uskonnollisista ryhmistä.

d. Ympäristö ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontiedossa tutkitaan luontoa ja ihmistä sekä näiden vuorovaikutusta.

Ympäristökasvatus sivuaa myös terveys-, kansainvälisyys- ja taidekasvatusta sisältäen mm.

etiikkaa, estetiikkaa, sosiologiaa, arkkitehtuuria ja kulttuuria.

Retkillä ja leikeissä lapsi tutustuu luonnonvaraiseen ja rakennettuun ympäristöönsä.

Tavoitteena on luontevan ja suojelevan suhteen kehittyminen ympäröivään, ihmiselle

elintärkeään, luontoon havainnoimisen, tutkimisen ja elämysten avulla. Tutkimuskohteina ovat

elollinen ja eloton luonto, luonnonilmiöt ja ihmisen muovaama ympäristö. Luontoretkillä yhdessä

esimerkkiä näyttävän aikuisen kanssa lapsi oppii liikkumaan luonnossa 'luonnon

liikennesääntöjä' kuunnellen ja kunnioittaen. Hän oppii oman toimintansa vaikutukset luonnon-

ja ympäristönsuojelulle ja tutustuu Jokamiehen oikeuksiin.

e. Terveys

Lapsi oppii huolehtimaan henkilökohtaisesta puhtaudestaan ja siisteydestään ja oppii

ymmärtämään puhtauden merkityksen terveydelle. Päiväkodissa on käytössä myös



käsidesinfektioaine. Päiväkodissa tarjoiltavan monipuolisen ruokavalion avulla lapsi oppii

arvostamaan terveellisen ja monipuolisen ravinnon tärkeyden ja tutustuu ja tottuu erilaisiin

arki- ja juhlaruokiin. Samalla hän oppii hyviä ruokailu- ja pöytätapoja ja eron arki- ja

juhlakattauksen välillä. Ksylipastilli nautitaan jokaisen aterian jälkeen.

Lapsi oppii ymmärtämään myös liikunnan, riittävän unen ja hyvän mielen merkityksen

terveydelle. Käsitellään tunteita ja tunnetiloja sekä rohkaistaan keskustelemaan niistä.

f. Fyysinen ja motorinen kehitys

Päiväkodissamme on käytössä Turun kaupungin liikuntasuunnitelma (ks. liite) ja siihen liittyvä

uimakoulu. Esiopetusvuonna lapsilla on mahdollisuus osallistua ilmaiseen uimaopetukseen.

Lapsi liikkuu luonnostaan. Monipuolisen arkiliikunnan avulla hän kokee liikkumisen iloa ja hän

oppii tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoansa. Erilaisten sisä- ja ulkoliikuntamuotojen avulla

lapselle kehittyvät ikätason mukaiset liikuntataidot.

Pyrimme integroimaan liikuntaa oppimistilanteisiin, siirtymätilanteisiin ja vapaaseen leikkiin.

g. Taide ja kulttuuri

Lapsi oppii kuuntelemaan ja ilmaisemaan itseään äänellään ja kehollaan.

Lapsi tutustuu musiikin avulla erilaisiin rytmeihin, tempo- ja voimakkuusvaihteluihin.

Oman kehon soittimet samoin kuin rytmisoittimet tulevat lapselle tutuiksi.

Lapsi saa elämyksiä kuunnellessaan musiikkia (toisten lasten esitykset, konsertit, päiväkodissa

vierailevat artistit) ja tuottaessaan musiikkia itse (laulu- ja musiikkituokiot). Lapsi voi

ilmentää musiikkia laulaen, tanssien ja leikkien.

Hän tutustuu vuodenaikoihin ja juhliin liittyviin lauluihin ja leikkeihin (uudet ja perinteiset).

Lapsi tutustuu myös eri maiden musiikkikulttuureihin laulujen ja leikkien avulla.

Lapsi tutustuu erilaisiin työskentelytapoihin: piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentelu.

Hän tutustuu myös erilaisiin materiaaleihin ja tehdessään taidetta kokee tekemisen riemua ja

onnistumisen iloa. Lapsi tutustuu sekä uuteen että vanhaan kuva- ja rakennustaiteeseen mm.

retkillä taidenäyttelyihin ja keskustan kohteisiin.

Lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin, välineisiin, työskentelytapoihin ja tekniikoihin.

Tehdessään käsitöitä lapsi oppii pitkäjänteisyyttä ja vastuuta oman työn

loppuunsaattamisesta. Hän oppii myös huolehtimaan välineistä ja omasta työympäristöstään.

Ongelmanratkaisutaito kehittyy lapsen itse suunnitellessa ja toteuttaessa töitään.

Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin turvallisessa ympäristössä ja

harjoitella niiden oikeanlaista käyttöä; mediataitoja ja tietoteknisiä taitoja. Opetellaan

tunnistamaan median hyödyt ja haitat. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja videoita sekä

keskustellaan niiden merkityssisällöistä ja kuvailmaisusta. Lapsi toimii myös itse median

tuottajana ottaen valokuvia ja videoita ja piirtäen sekä kirjoittaen.



5. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

a. Yleinen tuki

Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina

esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon

kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään

niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus

voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri

esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista.

Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtö-kohtien ja

tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun

varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista.

Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää

kasvua ja oppimista. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja

tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden

arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin

esiopetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden

yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa.

Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja

opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja voi

halutessaan laatia myös yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja

oppia. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan

sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen

tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

b. Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai

samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua

tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti11. Tehostettua tukea annetaan silloin,

kun yleinen tuki ei riitä.

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan

vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan

suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien

kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta

erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana



korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen

ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös

oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee

järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja

ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään.

Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana.

Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten: Tehostetun tuen aloittaminen perustuu

pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan

lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena

lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai

muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea

Lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion.

Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen

liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö

huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja

onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo

mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä

huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja

kuntoutussuunnitelmaa.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin

yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa

oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän

käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen

esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

c. Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien

vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi

vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvu-ympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi.

Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön,

oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen

liittyvistä riskitekijöitä.



Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen

tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityis-opetuksesta sekä muista

esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja

suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen

itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota

tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle

siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen

järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä.

Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset

tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan

opetuksen poikkeava järjestäminen.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja

perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun

tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan

opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka

muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee

sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan

sairauden seurauksena.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten: Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen

tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista

edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys

Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin,

viranhaltija tai työntekijä hankkii

lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen

etenemisestä

moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta

tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta.

Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta.

Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta

kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena

lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista

lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet



arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai

muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin

tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä

tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee

tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai

vastaava sosiaalinen selvitys.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista

arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle

mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen

muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli

katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös.

Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta

lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista.

Tuija VTuija Väänni 2011nni 2011

YLEINEN TUKIYLEINEN TUKI”Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa”” Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin.”

lomake

TEHOSTETTU TUKITEHOSTETTU TUKI”Jos lapsi tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan

säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja.”

ERITYINEN TUKIERITYINEN TUKI”Jos kasvun, kehityksen tai oppimisentavoitteiden saavuttaminen ei toteuduriittävästi muilla tukitoimilla.”

1.Pedagoginen arviolomake

2.Lapsen esiopetuksen2.Lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelmaoppimissuunnitelmalomake

3.Pedagoginen selvitys3.Pedagoginen selvityslomake

Erityisen tuen pErityisen tuen päääättööss

4.HOJKS4.HOJKS lomake

RiittRiittääääkköö tuki?tuki?

Kasvun Ja

Oppimisenseuranta

RiittRiittääääkköö tuki?tuki?

ASIANTUNTIJA-ARVIO

d. Kasvun- ja oppimisen tuki Pernontien päiväkodissa

Päiväkodissamme on käytössä esi- ja pesuopetuksen oppilashuollon strategia- ja käsikirja.

Kiusaamisen ehkäisemiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Käytännön työvälineinä meillä on

mm. Turvataito ja Askeleittain.



Yhteistyö kodin kanssa Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta.

Yhteistyössä kotien kanssa – kasvatuskumppaneina - tuemme lapsen yksilöllistä kehitystä ja

kasvua. Kodin ja päiväkodin välistä yhteistyöhön kuuluu elokuussa järjestettävä

ryhmäkohtainen vanhempainilta, jossa aiheina ovat päiväkotiin ja päivähoitoon liittyvä

informaatio, alkavan toimintavuoden sisällöllinen suunnitelma päämäärineen sekä kouluvalmius.

Aikaa jätetään myös vapaalle keskustelulle ja mielipiteiden vaihdolle sekä mediakasvatukseen

liittyville kysymyksille. Päiväkodin johtaja on myös paikalla.

Vanhempainillassa voi vierailla myös esim. puheterapeutti tai konsultoiva erityisopettaja

(Kelto).

Toinen yhteistyömuoto on kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut -

PÄIVÄKOTI

LASTEN-

NEUROLOGINEN

YKSIKKÖ

ERITYIS-

KOULUT

KELT

O

KASVATUS- ja

PERHENEUVOLA

PUHETERAPEUTI

T JA TOIMINTA-

TERAPEUTIT

LASTEN-

NEUVOLA

SOSIAALI-

TYÖNTEKIJÄT

PIENTENLASTE

N

VASTAANOTTO-

KOTI

ENSI- JA

TURVAKOTI

OPPILAS-

HUOLTORYHMÄ

KIRJASTOT,

KULTTUURI-

ASIAINKESKU

S

SEURA-

KUNNAT

LÄHIKOULU

T

MUUT

PÄIVÄKODIT



vanhempainvartit – syksyisin ja keväisin ja aina tarvittaessa. Keskusteluissa käytämme apuna

lapsesta täytettyä KOS -lomaketta ja mahdollisesti kasvunkansiota. Esiopetusikäisten

arviointia yhdessä vanhempien kanssa suoritetaan kaksi tai kolme kertaa toimintavuoden

aikana: syys-, ja toukokuussa kaikille sekä tarvittaessa tammikuussa. Vanhempien päivittäinen

tapaaminen kuulumisten vaihdon merkeissä on myös tärkeä osa yhteistyötä.

Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä ovat myös perinteiset joulu- ja kevätjuhlat. Lisäksi

järjestämme mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemailtoja ja perhetapahtumia 1-2 kertaa

toimintavuoden aikana.

Järjestämme toukokuussa esiopetukseen tutustumispäivän tuleville esioppilaille ja heidän

vanhemmilleen.

Ryhmän asioista tiedottaminen tapahtuu Majavien blogin

(http://blog.edu.turku.fi/pernontienpk/) ja eteisen ilmoitustaulun kautta.

Henkilöstön välinen yhteistyö Päiväkodissamme on tavoitteena jakaa tietoa ryhmien välillä, erityisesti lapsen siirtyessä

ryhmästä toiseen. Keväisin pidämme palaverin seuraavan syksyn esioppilaista.

Yhteistyö koulujen kanssa Vuosittain tarkistettavassa opetussuunnitelmassa linjataan esi- ja perusopetuksen välinen

yhteistyö. Alueemme koulun kanssa virittelemme yhteistyötä yhteisiä tempauksia ja

tapahtumia ehdottamalla. Elokuussa järjestetään esi- ja alkuopettajien tapaaminen, missä

suunnitellaan tulevan lukuvuoden yhteistyötä.

Alkuvuodesta olemme yhdessä järjestäneet (alueen päiväkodit ja koulu) esioppilaiden

vanhemmille vanhempainillan. Koulun liikuntasalia on mahdollista saada tarvittaessa ryhmän

käyttöön (esim. kevätjuhla) ja keväisin pääsemme tutustumaan kouluruokailuun (sovitaan

erikseen keittäjän kanssa).

Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden

sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää

toimintaa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä

muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen

mahdollisimman varhain.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa. Pansion Koulun rehtori

toimii koollekutsujana.

Yhteistyö alueen muiden päiväkotien kanssa

Loma-aikojen päivystykset hoidetaan yhdessä, keväinen päiväkotien välinen liikuntatapahtuma

on muodostunut tärkeäksi perinteeksi. Yksiköiden VASU – ja esiopetusvastaavat pitävät

palaverin useamman kerran lukukaudessa ja alueen esiopettajat tapaavat toisiaan vähintään

kerran toimintakauden aikana. Muuta yhteistyötä tehdään tarpeen ja tilanteen mukaan.

http://blog.edu.turku.fi/pernontienpk/



Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Kelto, Psykologit, Toiminta- ja puheterapeutit, Sosiaalihuolto, Neuvola, Perhe- ja

kasvatusneuvola, Seurakunta, Tulkkipalvelut, Kirjasto, TOP -keskus (Molla-hanke 2011-2013)

6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus

Lasten taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä

kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että

myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen

arkipäivässä.

Pienryhmä- ja yksilöopetuksella pyritään turvaamaan lapsen kouluvalmiuden saavuttaminen

esiopetuksen aikana. Yhteistyö Pansion Koulun VALMO -luokan kanssa.

Keskeistä on oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö koko

esiopetusvuoden ajan. Yhteistyössä käytetään tarvittaessa aina ammattitulkkeja.

Suomi toisena kielenä -opetusta tarjotaan muun esiopetuksen yhteydessä. Opetusta

eriytetään mahdollisuuksien mukaan lapsen kielellinen taso ja valmiudet huomioiden.

7. Arviointi

Arvioinnin avulla tarkennamme asettamiamme tavoitteita ja kehitämme työtämme.

Lapsen itsearviointi puolestaan auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa ja tiedostamaan

tapahtunut kehitys ja oppiminen.

a. Lapsen itsearviointi

kasvunkansio

keskustelut ja haastattelut

arviointilomakkeet (kuvallinen / sanallinen arviointi)

b. Opettajan suorittama arviointi

KOS -lomake yhdessä vanhempien kanssa

päivittäinen havainnointi

yhteistyön arviointi

kasvunkansio

kontakti- ja tilannebarometrit

c. Kouluvalmiuden arviointi

Alkukartoituslomake

KOS – lomake

d. Työntekijän / työryhmän / työyhteisön arviointi



viikkopalaverit, ryhmäpalaverit

tiimisopimukset, ryhmäkohtainen toimintasuunnitelma

pedagogiset piirit kuukausittain

yksilökehityskeskustelut kerran vuodessa

ryhmäkehityskeskustelut pari kertaa vuodessa

yksikön suunnittelu- ja arviointipäivät kerran vuodessa

esiopetuksen suunnittelu- ja arviointipäivät kerran vuodessa

palautelomakkeet vanhemmille

liite 1 ESKARIPIIRI

HAVAINNOINTILOMAKKEEN TUEKSI



Jokaisella lapsella on kortti, jossa on 12 tyhjää ruutua sekä viiva, johon

kirjoitetaan nimi. Lokeroissa on numerot 1-12, jolloin voidaan seurata, että

lapset ovat käyneet kaikissa pisteissä.

X = onnistunut suoritus

/ = osittain onnistunut suoritus

0 = epäonnistunut suoritus

Lapset kulkevat pareittain pisteissä aikuisen kanssa , joka tekee samalla

havaintoja kirjaten ne ylös.

1.*Hypi yhdellä jalalla, hypi vielä toisellakin jalalla. (Voidaan seurata kummalla

jalalla lapsi aloittaa eli kumpi on vahvempi jalka, onnistuuko molemmilla jaloilla

jne. Hypyn rytmisyyteen kannattaa kiinnittää myös huomiota.)

Lisäksi voidaan tarkkailla, tietääkö lapsi oikean ja vasemman.

*Laukkaa. (Voidaan seurata onnistuuko lapsi laukkaamaan, miten rytmistä jne.)

Keväällä tehtäväksi voidaan lisätä vielä keskiviivan ylitystä eli onnistuuko

ristiaskeleet sekä käsien asettelu vastakkaiselle puolelle. Välineinä voidaan

käyttää huopaisia "jalan ja käsien" malleja, joita asetellaan lattialle ja penkille

"radoiksi".

2. *Heitä pallo ilmaan ja ota koppi. Heitä pallo minulle sekä sen jälkeen parillesi

ja ota koppi. Tarjolla syksyllä isompi pallo ja keväällä pienempi pallo esim.

tennispallo.

3. *Pöydällä on erivärisiä paperinpaloja, joihin on piirretty erilaisia muotoja sekä

sakset (sekä vasen että oikeakätisen sakset). Valitse kuvio ja nimeä se sekä

leikkaa se irti. Kerro myös minkä värinen muoto on. Voidaan kysellä myös muita

muotoja ja värejä (kolmio, neliö, ympyrä). Tarkkaile saksiotetta, onnistuuko

lapsi leikkaamaan viivaa seuraten jne.

Keväällä pyydetään lasta piirtämään muodot esim. liitutaululle .

(Värejä voidaan kysellä myös seuraavasti: pöydällä on erivärisiä puukyniä, jotka

pyydetään nimeämään ja lopuksi lapsi on saanut värittää valitsemallaan värillä

yhden ruudun tilkkutäkistä = ruudullinen paperi. Tarkkailtavana on esim.

onnistuuko lapsi pysymään viivojen sisällä värittäessään, kynäote jne.)

4. *Kirjoita korttiin viivalle nimesi:, mikä kirjain tuo on jne. Tarkkailtavana on

kynäote, kätisyys ...



*Syksyllä pyydetään lisäksi lasta jatkamaan sarjaa mallin mukaan. Pöydällä on

erilaisia ja erivärisiä vinoneliöitä tms. Joukossa muutamia ylimääräisiä/

erimuotoisia palikoita.

*Keväällä sarjaa jatketaan tikuilla mallin mukaan.

Huomioitavana , onnistuuko jatkamistehtävä, onko suunnat oikein, hahmottaako

oikeat kuviot jne.

5.*Riimireppu. Pyydetään lasta täydentämään muutamia riimejä - syksyllä

helpompia ja keväällä vaikeampia.

(Voidaan myös kysellä sanan alkukirjainta: millä kirjaimella alkaa sana auto,

ruusu, siili jne. tai pyydetään lasta miettimään sana, joka alkaa a:lla, r:llä, s:llä

jne.)

*Keväällä kysellään kirjaimia ja alkuäänteitä. Millä kirjaimella alkaa / mikä

alkuäänne kuuluu esim. sanoissa kinkku, aurinko, etsivä, hattu ja saippua.

Tunnista myös oikea kirjain. (Kirjaimet levitettyinä pöydälle, myös ylimääräisiä

kirjaimia.)

6.*Paikkasanat. Välineinä esim. nalle, auto ja tuoli. Pyydetään lasta laittamaan

nalle tuolin alle, auto tuolin eteen jne. (Usein melko helpohkoja lapsille, joten

keväällä ei oteta välttämättä ollenkaan).

7.*Numerolaatikko. Ota 3 tikkua ja. laita ne oikeaan lokeroon eli lokeroon, jossa

on numero 3. (Jälleen muutamia vaihtoehtoja esim, 5, 7...)Voidaan kysellä myös

toisinpäin eli mikä numero on tässä lokerossa, laita siihen niin monta tikkua.

(Lapsi voi tässä laskea lokerot alusta lähtien, jos numeroiden tunnistaminen ei

vielä onnistu, mutta lukujono jo onnistuu.)

Keväällä laitetaan pöydälle Montessori-numerot (3, 6 ja 8), jotka lapsen tulee

tunnistaa ja laittaa oikea määrä eli numeron osoittama määrä tikkuja ko.

lokeroon.

8.*Legopalikoita. Rakenna torni, jossa on esim. kolme palikkaa. Sen jälkeen

rakenna uusi torni, jossa on yksi palikka enemmän ja vielä torni. jossa on yksi

palikka vähemmän kuin ensimmäisessä tornissa.

(Keväällä lapsen abstraktia ajattelua voidaan havainnoida ajattelutehtävän

avulla. Esiin. *Jos Matilla on kolme omenaa ja Pekalla on yksi enemmän, montako

omenaa Pekalla on? *Jos Tiinalla oli viisi kissa ja yksi karkasi, montako kissaa

Tiinalle jäi?)



Lisäksi pyydetään lasta tekemään ympyröitä kortin alaosaan enemmän kuin on

kortin yläosassa, ja taas vastaavasti vähemmän toisen kortin alaosaan kuin on

ko. kortin yläosassa.

9.*Järjestysluvut. Merkitse ensimmäisen rivin kolmas pallo rastilla tai viivalla.

Merkitse toisen rivin keskimmäinen pallo, alimmaisen rivin viimeinen pallo jne.

Huomioi. tunnistaako lapsi rivikäsitteen, ylimmäinen/alimmainen -käsitteet sekä

järjestysluvut.(Lisäksi voi huomioida. ymmärtääkö lapsi yliviivauksen-käsitteen

jne.)

10.*Yhteenlasku.Valmiita tehtäviä., joista lasta pyydetään laskemaan joitakin

laskuja. Pöydällä saatavilla leikkikolikoita, joita lapsi voi halutessaan käyttää.

(Myös sormia apuna käyttäen tms.)

Keväällä otetaan myös vähennyslaskuja.

11.*Kehonosat. Näytä kuvasta pojan pää, jalka, polvi jne. Näytä ne myös

itsestäsi jne.

Keväällä kysellään hieman vaikeampia kehonosia: ranne, nilkka, kaula, niska jne.

12. *Loogisuus. Aseta kuvat ajallisesti oikeaan järjestykseen. Kerro, mitä

kuvissa tapahtuu. Kuvasarjana lumiukon kokoaminen sekä kukan kasvaminen

siemenestä alkaen. Lapsen tulisi asettaa oikea kortti alustalle oikeaan

järjestykseen - kortteja neljä kpl.

Keväällä kortit ovat irrallisia -ilman alustaa ja pienempiä. Kuvasarjana esim.

linnan rakentaminen.

ESKARIPIIRI on kehitelty ja kokeiltu Suotorpan päiväkodissa. Jos sinulla on

jotain kysyttävää

tähän liittyen, voit ottaa yhteyttä lastentarhanopettaja Pia Makkoseen puh.

(26)25412

tai [email protected]



liite 2

________________ __________________________

päiväys nimi

Näitä leikin / puuhailen mielelläni ja

näistä olen kiinnostunut

Näissä asioissa olen

hyvä

Näissä asioissa tarvitsen apua Näitä asioita haluaisin eskarissa

oppia

Näitä asioita haluaisin lapseni oppivan eskarissa

pernontien päiväkodin esiopetussuunnitelma päivitetty 10.5 · pernontien päiväkodin...

Documents