pesis gaala jyväskylä, paviljonki 23.11.2013
DESCRIPTION
Pesis Gaala Jyväskylä, Paviljonki 23.11.2013. Harri Selänne, Lääket ja kir tri, Urheilulääkäri,ylilääkäri LIKES, research center; Mehiläisen liikuntaklinikka Keski Suomen Urheiluakatemia. Biologinen ikä Millaisella harjoittelulla parhaisiin tuloksiin nuorisourheilussa?. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
www.likes.fi
www.likes.fiPesis GaalaJyväskylä, Paviljonki 23.11.2013
Harri Selänne, Lääket ja kir tri, Urheilulääkäri,ylilääkäriLIKES, research center; Mehiläisen liikuntaklinikkaKeski Suomen Urheiluakatemia
www.likes.fi
www.likes.fiOnko varhain aloitetusta intensiivisestä
harjoittelusta hyötyä vai haittaa?
• Mitä harjoittelua kannattaa tehdä, missäkin iässä ja kuinka paljon ?
• Mitä harjoittelua ei kannata tehdä ennen tiettyä ikää tai kehitysastetta ?
• Onko varhaisesta kestävyys/ voimaharjoittelusta hyötyä ?
• Mitä riskejä/haittaa on liian paljosta harjoittelusta ?
• Mitä riskejä/haittaa on liian varhain aloitetusta intensiivisestä harjoittelusta ?
• Voiko esim. voima – tai kestävyysharjoittelua aloittaa liian myöhään ?
www.likes.fi
www.likes.fi
Onko näin?
• Mitä enemmän harjoittelet – sitä paremmaksi urheilijaksi tulet!
• Mitä aikaisemmin aloitat intensiivisen harjoittelun – sitä nopeammin kehityt huippu-urheilijaksi!
• Harjoittelu on aloitettava heti kun mahdollista – aikaa ei ole hukattavaksi!
• Kestävyyttä ja lihasvoimaa voidaan kehittää harjoittelulla jo ennen murrosikää!
www.likes.fi
www.likes.fi
Vastaus
Vasta tietyn kypsyystason saavutettuaan elimistö kykenee:
– Kasvattamaan lihasmassaa ja
– – voimaa
– Parantamaan aerobista kestävyyttä
– Kehittämään motorisesti vaativia liikkeitä
– Parantamaan (valikoiviin havaintoihin perustuvaa) pelillistä ratkaisukykyä
www.likes.fi
www.likes.fiMiksi puberteetin käynnistymisen ja
biologisen iän määrittäminen on niin tärkeää?
• Lihasten kasvua ja kehitystä ei tapahdu ilman anabolisia hormoneja, (testosteroni, kasvuhormoni), joiden varsinainen tuotanto alkaa vasta puberteetissa.
• Puberteetissa poikien testosteronitaso nousee jopa 10 – 15 kertaiseksi, jolloin mahdollistuu lihasten kasvu ja nopeampi palautuminen harjoituksesta
• Lihasten kehittymistä ja kasvua ei käytännössä tapahdu ennen murrosikää
• Kestävyys (hapenottokyky, aerobinen kapasiteetti) ei jurikaan kehity ennen puberteettia
www.likes.fi
www.likes.fi
Nuorten urheilu ja biologinen ikä
• Kasvua ja kypsymistä säätelevät hormonit
• Normaalin kasvun ja kehityksen edellytyksenä on riittävä ravinnon saanti
• Biologisella iällä tarkoitetaan elimistön kypsyysastetta
• Biologisen iän määrityksellä voidaan selvittää onko puberteetti alkanut
• Puberteetin alkamisen ajoituksen määräävät geenit
www.likes.fi
www.likes.fiLihasten kasvun ja kehityksen sekä pituuskasvun
säätely
• Steroidihormonit käynnistävät murrosiän nopean pituuskasvun ja lihasten kehittymisen
• Aivolisäke säätelee mm. steroidihormonien ja kasvuhormonin tuotantoa ja eritystä
• Hypothalamus säätelee aivolisäkkeen toimintaa ja on prepuberteetissa ja puberteetin käynnistyessä keskeinen säätelykeskus
www.likes.fi
www.likes.fi
Puberteetin käynnistyminen
• GnRH.n (sukuhormonien vapauttajahormoni) pulssittaisen erityksen lisääntyminen hypothalamuksesta stimuloi LH.n ja FSH.n eritystä aivolisäkkeestä
• tämä johtaa steroidi-hormonien tuotannon lisääntymiseen ja sukupuolirauhasten toiminnan käynnistymiseen
www.likes.fi
www.likes.fi
Puberteetin alkamisikä
• Tavallisin
puberteetin alkamisikä pojilla 11½ v. ja tytöillä 10½v.
• Normaalivariaatio ääritapauksissa: puberteetti voi alkaa jopa 4 vuotta keskimääräistä myöhemmin
Diskos juniorit - 93
www.likes.fi
www.likes.fi
Biologisen iän määritys
• Pituuskasvu
• Luustoikä
• Ulkoisten sukupuolimerkkien kehitys (Marshall & Tanner; 1969, 1970)
• Hormonimääritykset
www.likes.fi
www.likes.fi
Poikien pituuskasvu murrosiässä
Poikien pituuskasvun vaiheet
• hidas, varhaisen murrosiän kasvu
• kasvupyrähdys• hidastunut kasvun
loppuvaihe• Pojilla
kasvupyrähdyksen huippu n. 14 vuotiaana (G 4, Tanner&Marshall)
www.likes.fi
www.likes.fi
Tyttöjen pituuskasvu murrosiässä
Tyttöjen pituuskasvu
• Hidas, varhaisen murrosiän kasvu
• Kasvupyrähdys
• Hidastunut kasvun loppuvaihe
• Tytöillä kasvun huippu n. 12 vuotiaana (M3,Tanner& Marshall)
• T
www.likes.fi
www.likes.fi
Luustoiän määritys
Luustoikää käytetään määrittämään:– kasvuvaihe
– murrosiän kehitystapahtumien ajankohta
– jäljellä oleva kasvun kesto.
– Suomessa käyttö vai lääketieteellisin indikaatioin
Radiologinen atlas; Greulich & Pyle (1959)
www.likes.fi
www.likes.fiUlkoisten sukupuolimerkkien kehitys pojalla
(Tanner: Growth at adolescence, Blackwell Scientific Publications, Oxford)
• G 1 Kivekset (pituus <20 mm), kivespussi ja penis ovat suunnilleen samankokoiset ja mittasuhteiset kuin varhaislapsuudessa
• G 2 Kivespussi ja kivekset ovat suurentuneet (pituus >20 mm), kivespussin iho on punertunut ja ohentunut, mutta penis ei ole vielä suurentunut
• G 3 Penis on pidentynyt, ja kivekset ja kivespussi ovat edelleen kasvaneet
• G 4 Penis on edelleen kasvanut, myös paksuntunut, terska on kehittynyt, kivekset ja kivespussi ovat edelleen suurentuneet, kivespussi on tummentunut
• G 5 Aikuisen kokoa ja muotoa olevat sukupuolielimet
www.likes.fi
www.likes.fiUlkoisten sukupuolimerkkien kehitys tytöllä
(Tanner: Growth at adolescence, Blackwell Scientific Publications, Oxford)
• M 1 Lapsen: vain nänni on koholla
• M 2 Nuppuaste: rinta ja nänni kohoavat hieman, ja rauhaskudosta tuntuu tunnusteltaessa; nännipiha on suurentunut
• M 3 Rinta ja nännipiha ovat edelleen suurentuneet, niiden ääriviiva muodostaa
sivulta katsottuna yhtenäisen kaaren
• M 4 Nännipiha kohoaa ja muodostaa päälle erillisen kummun
• M 5 Kypsä rinta: vain nänni on koholla rinnasta nännipihan laskettua takaisin yhtenäiseen ääriviivaan
www.likes.fi
www.likes.fiHäpykarvoitus, tytöt ja pojat
(Tanner: Growth at adolescence, Blackwell Scientific Publications, Oxford)
• P 1 Lapsen: häpyseudun karvoitus ei poikkea vatsan karvoituksesta
• P 2 Pitkiä, vähän pigmentoituneita, untuvaisia, suoria tai hieman kihartuvia karvoja niukasti häpyhuulissa tai peniksen tyvessä
• P 3 Huomattavasti tummempi, karkeampi ja kiharampi karvoitus, joka leviää niukasti häpyliitoksen päälle
• P 4 Aikuistyyppinen karvoitus, mutta vielä huomattavasti pienemmällä alueella, ei leviä reisien sisäsivuille
• P 5 Aikuistyyppinen karvoitus, yläraja vaakasuora, ei leviä navan suuntaan, mutta kylläkin reisien sisäsivuille
• P 6 Karvoitus leviää myös navan suuntaan
www.likes.fi
www.likes.fi
Poikien hormonaalinen kypsyminen
ikä testosteronitaso • 11.6 2.92• 12.6 5.81• 13.6 13.l2• 14 21.8• 15 26.07• 17.5 28.60
– Mero, Häkkinen 1988
www.likes.fi
www.likes.fi
Nykyinen käytäntö Suomessa
• Ei yhtenäistä linjaa
• Ei liittokohtaisia suosituksia
• Painoluokat monissa kamppailulajeissa ja esimerkiksi uinnissa
• Joissakin valistuneissa seuroissa biologisen iän määritys Tannerin mukaan
www.likes.fi
www.likes.fi
Liian varhain aloitetun intensiivisen harjoittelun riskejä
• Kasvuvaiheen luustovaurioita
• Selkärangan välilevyongelmia
• Ruston kehityksen häiriöitä• Hormonaalisen kehityksen
ongelmia - tyttöjen viivästynyt puberteetti - viivästynyt kuukautisten alkaminen
- luun haurastuminen
www.likes.fi
www.likes.fi
Liian varhain aloitetun intensiivisen harjoittelun riskejä
• Motivaation loppuminen
• Psykologinen stressi
• Ajan “tuhlaaminen” vääriin asioihin
• Väärien suoritustekniikoiden oppiminen
• Menetetty lahjakkuus?
www.likes.fi
www.likes.fi
Liian paljon- suhteessa mihin?
Elimistön kypsyyteen• Biologinen ikä• Fyysinen kehittyneisyys• Psyykkinen kehittyneisyys• Kognitiiviset taidot• Pelikäsitys
Terveydentilaan
Sisäiseen motivaatioon
Käytettävissä olevaan aikaan
Liikaa lajeja????
www.likes.fi
www.likes.fi
Olisikohan tässä liikaa???
- 21 harjoitusta viikossa (14 vuotias poika)
- Kolmen viikon yhtäjaksoinen harjoittelu ilman lepopäiviä (15 v. poika)
- 9 harjoituskertaa viikossa 1½-2 tuntia + 2-3 kuivaharjoitusta (15 vuotias tyttö, n. 23 tuntia / viikko
- Samanaikaisesti koululiikunta, vapaa-ajan(???) liikunta, edustustehtävät
www.likes.fi
www.likes.fi
Onko tässä mitään järkeä?
Keskivertourheilijan arkipäivä
- Herätys 07.00- Koulu 08.00 - 16.00 - 1. harjoitukset 17.00- Välipala kaupungilla 19.00- 2. Harjoitukset 19.30- Kotiintulo 21 –
21.30- Iltapala 22.00- Koulutehtävät 22.30 - …- Nukkumaan 23 – 24.00
www.likes.fi
www.likes.fi
MIKSI tarvitaan lepoa??
• Harjoitus aiheuttaa lihasten kasvutarpeen
LIHAKSET KASVAVAT LEVOSSA
• Harjoitus aiheuttaa hapenottokyvyn paranemistarpeen
HAPENOTTOKYVYN PARANEMINEN TAPAHTUU LEVOSSA
www.likes.fi
www.likes.fi
MIKSI tarvitaan lepoa??
• Lihasvoiman ja hapenottokyvyn kehittymisen tarve aiheutetaan harjoituksella
• Tarpeen aiheuttama kehitys tapahtuu levossa• Lievästä aliharjoittelusta on huomattavan
paljon vähemmän haittaa kuin yliharjoittelusta
• Oppimiseen liittyvä kehitys tapahtuu sen sijaan myös harjoitellessa
www.likes.fi
www.likes.fi
Levon ja harjoittelun suhde
• Vähän tutkimuksellista tietoa
• Yksilöllisyys
• 3 – 4 intensiivisen harjoittelupäivän jälkeen romahdus anabolisissa steroideissa
• Tilanne korjaantuu yhdellä lepopäivällä
• Oma suositukseni:
3(int) + 1(lepo); 2(int) + 1(=lepo)/
viikko (intensiivistä harjoittelua)
biologiselta iältään kypsillä nuorilla
www.likes.fi
www.likes.fi
Liian paljon harjoittelua - seurauksia
• Kuona-aineita ja vettä kertyy lihaksiin
• Fyysinen kehitys pysähtyy (rakentava aineenvaihdunta loppuu)
• Psyykkinen kehitys pysähtyy tai alkaa jopa taantuminen
• Hormonaaliset häiriöt
- kasvu hidastuu
- kuukautiset loppuvat
www.likes.fi
www.likes.fi
Liian paljon harjoittelua - seurauksia
• Peli-ilo katoaa samoin motivaatio
• Väärien suoritustekniikoiden iskostuminen lihasmuistiin
• Ylikuormitusongelmat
• Vammat
• Eristäytyminen ”normaalista elämästä
• Lahjakkuuksien menetys
www.likes.fi
www.likes.fiAmerican College of Sports Medicine
Guidelines for exercise testing and prescription for adolescent
• kaiken intensiivisen harjoittelun tulee tapahtua ohjatusti
• juniori on aina juniori huolimatta siitä kuinka kookas, voimakas tai kehittynyt hän on
• pääasiallinen tehtävä on luoda hyvä perusta aikuisiän harjoittelulle
• voimaharjoittelu tulisi toteuttaa siten, että vältetään äkkinäisiä liikkeitä
• voimaharjoittelun olisi oltava hyvin monipuolista
• kaikkea voimanostoon ja kehonrakennukseen viittaavaa tulisi tässä iässä välttää
Kiitollisuudella Juha Ahtiainen JY, liikuntabiologian laitos
www.likes.fi
www.likes.fiAmerican College of Sports Medicine
Guidelines for exercise testing and prescription for adolescent
Voimaharjoittelun intensiteetti
• Vältä toistuvaa maksimivoiman käyttöä ennen Tannerin tasoa 5
• Käytä sellaisia tasoja, jotka sallivat vähintäin 8 toistoa
• Voimaharjoittelussa on syytä välttää harjoitusta äärimmäiseen väsymykseen
• Voiman lisääntyessä lisää aluksi kertamääriä ja vasta myöhemmin painomäärää
Kiitollisuudella Juha Ahtiainen JY, liikuntabiologian laitos
www.likes.fi
www.likes.fiAmerican College of Sports Medicine
Guidelines for exercise testing and prescription for adolescent
Voimaharjoittelun kesto:
• Suorita 8-10 kymmenen harjoitetta (8 – 12 toistolla) huolehtien siitä, että kaikki lihasryhmät sisältyvät harjoitukseen
• Lepää vähintään 2 minuuttia harjoitusten välillä
Viikkomäärä:
• Voimaharjoittelua enintäin kaksi(!!) kertaa viikossa
Kiitollisuudella Juha Ahtiainen JY, liikuntabiologian laitos
www.likes.fi
www.likes.fi
Kognitiiviset taidot
Kognitiivisten taitojen 4 kehitysvaihetta (Jean Piaget, 1952; 1969)
1. sensomotorinen vaihe (0-2 v)2. esioperationaalinen vaihe (2-7 v)3. konkreettisten operaatioiden vaihe (7-11 v)4. formaalisten operaatioiden vaihe (11 v ->)
7-11 onnistuu melko yksinkertaisten ratkaisujen tekeminen, ymmärtää ”mitä tapahtui ja miksi”
Vasta yli 11-vuotias pystyy systemaattiseen ongelmanratkaisuun, innovatiivisuus
www.likes.fi
www.likes.fi
Kognitiiviset taidot
Ekspertin ominaisuuksia
• paremmin organisoitunut ja rakentunut tietämys lajista• nopeampi ja tarkempi ratkaisuntekokyky• kyky tunnistaa toimintamalleja nopeammin ja tarkemmin • kyky ja todennäköisyys suunnittella toimintoja etukäteen• kyky nähdä oleellinen nopeammin• kyky valita tilanteen kannalta olleelliset vihjeet nopeammin ja tehokkaammin• parempi ennakointikyky• parempi tietämys siitä miten tilanteet mahdollisesti kehittyvät
(Thomas, 1994; Abernethy, 1996)
www.likes.fi
www.likes.fi
Kognitiiviset taidot
”Expert´s
perceptual superiority over the novice is due to enchaned sport-specific cognitive knowledge sturctures acquired through years practise”,
Ericsson, Krampe & Tesch-Romer, 1996
www.likes.fi
www.likes.fiPsyykkinen hyvinvointi
Kolme urheilijan psykologista perustarvetta
• Kompetenssi– Urheilija täyttää ulkoapäin asetetut tai itse
asettamansa odotukset
• Autonomia– Mahdollisuus itsenäiseen kehitykseen ja
päätöksiin
• Joukkoon kuuluminen Deci &
Ryan, 1991
www.likes.fi
www.likes.fiOnko varhain aloitetusta intensiivisestä
harjoittelusta hyötyä vai haittaa?
• Mitä harjoittelua kannattaa tehdä, missäkin iässä ja kuinka paljon ?
• Mitä harjoittelua ei kannata tehdä ennen tiettyä ikää tai kehitysastetta ?
• Onko varhaisesta kestävyys/ voimaharjoittelusta hyötyä ?
• Mitä haittaa on liian paljosta harjoittelusta ?
• Mitä haittaa on liian varhain aloitetusta harjoittelusta ?
• Voiko esim. voima – tai kestävyysharjoittelua aloittaa liian myöhään ?
www.likes.fi
www.likes.fi
Harjoittelun suunnittelu junioreilla
Nuoren urheilijan harjoittelun sisältö ja määrä on suunniteltava yksilöllisesti
• kokonaiskuormituksen• elimistön kypsyystason • terveydentilan• lajin osaamistason • aikaisemman
harjoittelukokemuksen perusteella
www.likes.fi
www.likes.fi
Käytännön suosituksia voima – ja kestävyysharjoitteluun
• Intensiivinen voima – ja kestävyys- harjoittelu vain biologisen kypsyyden saavuttaneilla
• Tämän mukainen yksilöllinen harjoitusohjelma myös joukkuelajeissa
• Oikea suoritustekniikka intensiivisessä harjoittelussa
• Intensiivinen harjoittelu aina valvotusti
• Voimaharjoitteluun valmistautuminen useamman vuoden aikana
• Intensiivisiä harjoituksia enintään 2 - kolme viikossa.
www.likes.fi
www.likes.fi
Miten järjestäisimme nuorten harjoituksia?
Pitäkäämme hauskaa ja Alle 11 vuotiaille leikinomaisia tekniikka-
harjoituksia ja pelejä
11 – 12 vuotiaille pelikäsitys ja havainnointiharjoituksia lajitekniikan ja leikinomaisuuden rinnalle
12 – 14 vuotiaille edellisten lisäksi valmistavia harjoitteita kestävyys ja voimaharjoitteluun
Yli 14 vuotiaille ja biologisen kypsyyden saavuttaneille edellisten lisäksi vähitellen intensiivinen voima – ja kestävyysharjoittelu