pieksämäen kylät kehittyvät!

3

1 Tiivistelmä hankkeesta ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 5

2 Hankeorganisaatio ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 62.1 Hallinnointi ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 2.2 Ohjausryhmä ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 2.3 Projektin henkilöstö ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 2.4 Projektitoimisto ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 2.5 Kirjanpito ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6

3 Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet ... ... ... ... ... ... ... ... ... 73.1 Tiedottamisen tehostaminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 7 3.2 Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/päivittämisen aktivointi ... 163.3 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimintataryhmä- rahoituksen hakemisen aktivointi ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 193.4. Kylien lähipalvelujen kehittäminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 20 3.5. Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 283.6 Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen ... ... ... ... ... ... ... ... 32

4. Hankkeen julkisuus ja tiedottaminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 37

5. Hankkeen yhteistyökumppanit ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 38

6. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 38

7. Johtopäätökset ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 39

8. Jatkotoimet ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 40

9. Allekirjoitukset ja päiväys ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 41

10. Liitteet ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 43

Sisällysluettelo

5

Hankkeen päätavoite oli vahvistaa kylien elinvoimaisuutta siten, että asukkaiden elin- ja asuinmahdollisuudet paranevat.

Hankesuunnitelmassa kylien lähipalveluita tulee kehittää asukkaiden palvelutarpeista lähtien, mutta kustannustehokkaasti. Tällöin kylistä tulee entistä vetovoimaisempia uu-sien asukkaiden ja uuden yritystoiminnan houkuttelemiseksi.

Kyläasiamies toimii asukkaiden tukena ja aktivaattorina tavoitteisiin pääsemiseksi.

Uusien elinkeinopalvelujen kehittäminen on myös tärkeä hankkeen tavoite.

Kohderyhmä

Pieksämäen kylien asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, maatilayrittäjät, maaseudun yrittä-jät ja yrittäjäksi aikovat

Hallinnoija Pieksämäen kylät ry Hankkeen kesto

21.5.2012 – 31.12.2013, jatkoaika 2.1.-31.12.2014 Hankkeen budjetti

168 000 euroa

Hankkeen päärahoittaja

Toimintaryhmä Veej´jakaja ry, Mikkeli Muut rahoittajat

Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

1. Tiivistelmä hankkeesta1. TIIVISTELMÄ HANKKEESTA

6

2.1 Hallinnointi

Hankkeen hallinnoija oli Pieksämäen kylät ry. Hank-keen ajan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajis-toon kuuluivat Heikki Häkkinen ja Peter Hart-wig. Sihteerinä toimi Mervi Lintunen.

2.2 Ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmän muodostivat kylien edus-tajat. Puheenjohtaja oli Peter Hartwig. Ohjausryh-män muut jäsenet olivat: Mervi Lintunen, Laura Suhonen, Johanna Lehvonen, Tarja Istolai-nen, Terho Häkkinen, Heikki Häkkinen ja Rai-mo Piilo.

Asiantuntijoina ohjausryhmässä olivat Pieksämäen kaupungin elinkeinoasiamies Kimmo Hyykoski ja toimintaryhmä Veej´jakajan toiminnanjohtaja Anssi Gynther. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa.

2.3 Projektin henkilöstö Hankkeen projektipäällikkönä toimi ensimmäisessä vaiheessa Saara Patokoski 21.5.2012-31.12.2013. Hankkeen jatkoaikana projektipäällikkönä toimi Vuokko Jaakkola 2.1.-31.12.2014. Veej´jakaja ja Etelä-Savon Ely-keskus antoivat hank-keelle jatkoajan vuodeksi 2014.

Projektipäälliköksi kutsuttiin Pieksämäen Lehden toi-mittaja Vuokko Jaakkola. Hän oli toiminut aiemmin projektipäällikkönä kolmivuotisessa ESR-rahoitteissa kehittämishankkeessa, lisäksi hän oli valmistellut Keski-Savon kunnille maaseudun ja kylien kehittä-misohjelman perusselvityksen (3/2010).Projektipäällikön tehtävänimikkeenä oli koko hank-keen aikana kyläasiamies. Tehtävä oli kokoaikainen.

Kyläasiamiehet Saara Patokoski (vas.) ja Vuokko Jaakkola (oik.) 2.4 Toimisto Hankkeen toimisto sijaitsi Pieksämäen kaupunginta-lolla os. Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki. Hankkeelle hankittiin kannettava tietokone, verkko-sivut, matkapuhelin sekä avainhenkilöille yhtenäiset sähköpostiosoitteet. 2.5. Kirjanpito Hankkeen kirjanpidosta vastasi Yrityspalvelu Tuija Nykänen (puhelin 040 532 7094 ja sähkö[email protected]) Hankkeen asiakirjat ovat Pieksämäen kylät ry:n toi-mistolla os. Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki (tilanne 31.12.2014).

2. Hankeorganisaatio

2. HANKEORGANISAATIO

7

3.1. Tiedottamisen tehostaminen Tiedottamista on tehty aktiivisesti hankkeen alusta asti. Tietoa on välitetty muun muassa kaupungin eri hal-lintokunnista, vanhus- ja vammaispalveluilta, Piek-sämäen seurakunnalta ja muista kehityshankkeista, Pro Agrialta, Järvi-Suomen kylät ry:ltä, 4H-yhdis-tykseltä, Suomen kylätoiminta ry:ltä, sekä muis-sa maaseutua, kyliä tai kyläläisiä koskettavissa asioissa aina paikal-lisista tiedotteista maakunnallisiin ja valtakunnallisiin tiedotteisiin ja uutisiin. Kyliltä on viety viestiä myös vas-takkaiseen suuntaan. Sekä kaupungin eri hallintokuntia että muita organisaatioita on ke-hotettu viestimään kyläasiamie-hen kautta erilaisissa kyliä koske-vissa asioissa. Hankkeen tiimoilta on tehty tois-ta sataa lehtijuttua (Pieksämäen Lehti, Savon Sanomat, Länsi-Savo, Sinun Savo) sekä sähköistä viestintää pääosin Maaseutuku-riirin kautta. Hankkeen alussa avattiin yhdek-si tiedotuskanavaksi verkkosi-vut os. www.pieksamaenkylat.fi Verkkosivulta löytyvät kaikki tapahtumat ja sivulla on myös Kysy pois –palvelu. Kyläasiamies etsii vastauksen askarruttavaan kysymykseen ja se julkaistaan verkkosivulla. Myös kylien kiertäminen ja ta-pahtumissa mukana oleminen oli osaltaan hankkeen tiedot-tamista. Kylien kiertäminen ta-pahtui tutustumisen merkeissä käynnistysvuonna 2012, jolloin kyläasiamies kävi 17 eri kylässä. Hankkeen alun kylävierailuista kirjoitettiin myös blogia hankkeen verkkosivuille.

Keväällä 2013 Kyläkumppani-hanke teki tiedotusleh-den. Se jaettiin Pieksämäellä jokaiseen kotiin sekä sitä oli jaossa erilaisissa palvelupisteissä. Lehdessä oli juttua keskeisistä hankkeen kehitystoimista. Alh. Hankkeen tiedotuslehti julkaistiin 2013

3. Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet

1

Yksityistiet ovat lii-kenteellisesti tärkeitä isolle joukolle tien käyttäjiä. Ei ole sa-mantekevää, missä kunnossa tiet ovat.

Yksityistiet tärkeä osa kylien tieverkostoa

Hanna, Lotta ja Peter ovat luomassa

Pieksämäelle lähipalveluosuuskuntaa

Uusimuotoisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä

tänä keväänä.

HAAPAKOSKET NOUSUUN!Ruukkikylässä touhutaan yhdessä koko kylän hyväksi.Kesällä järjestetään kahden päivän Korkkinat. Sivut 4-5

TIEDOTUSLEHTI 1/2013

Naapuririnki tarjoaa apua äkillisessä kriisissä Venetmäessä ja Vanajalla

Sivut 6-7

Sivu 3Sivu 8

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

8

Kaikille suunnatuista yleisötilai-suuksista ja teemailloista on tie-dotettu median kautta lehti-ilmoi-tuksin ja ennakkojutuin. Lisäksi tiedotusta on tehty sähköpostilla ja tarpeen tullen myös soittamalla. Tapahtumista on tiedotettu myös tapahtumakalentereissa ja Face-bookissa. Syksyllä 2013 Kyläkumppani-hanke toteutti suuren Pieksä-mäen kyläkyselyn ja sen toteut-tamisessa yhteistyötä tehtiin Pieksämäen Lehden kanssa. Kyse-ly lähti myös koulujen Wilma-jär-jestelmän kautta kaikille oppilaille.

Kyläkumppani-hanke käynnis-ti uutena palveluna kyläkirjeen julkaisun. Kirjeitä tehtiin loppu-vaiheessa lähes kuukausittain ja ne jaettiin pääsääntöisesti sähköisenä kirjeenä kylille, yhteistyökumppaneille ja medialle. Kyläkirjeet julkaistiin myös hankkeen verk-kosivulla sekä kylien omilla verkkosivuilla tai Facebook-ryhmissä. Sähköpostin puuttuessa lähetettiin kylille perinteistä kirjepostia.

Ylh. Siikamäki-Peiposjärven tarinatupalaisia.

Viimeinen kyläkirje 10/2014 lähti vuodenvaihteessa 2015. Kyläasiamies Vuokko Jaakkola tiedotti kylien asioista myös omalla Facebook-sivullaan ja edesaut-toi tiedotusta myös sillä tavalla. Tietoa Pieksämäen kyläkumppani-hankkeen toimista on kerrottu aktiivisesti myös erilaisille yhteistyötoimi-joille. Pyynnöstä on käyty kertomassa kyläasiasioista esimerkiksi Siikamäki-Peiposjärven tarinatupalaisille, Jäppilän Eläkeliiton väelle ja Pieksämäen Keskuste-lukerholle.

Säännöllisiä tapaamisia kaupungin organisaatios-sa on ollut erityisesti elinkeinotoimiston ja sivistys-toimen sekä niihin liittyvien kehittämishankkeiden kanssa. Kaupungin johtoryhmää ja poliittisia päättä-jiä on myös pidetty ajan tasalla.

PERJANTAINA 11. LOKAKUUTA 2013 33TÄNÄÄN

Ikäni on � alle 20v � alle 40v � alle 65 v � yli 65 v

Asun � maaseudulla� taajamassa� voisin muuttaa maaseudulle

Mitkä ovat tärkeimmät ja kiireisimmät kehittämiskohteet maaseudulla hyvien tietoliiken-neyhteyksien ja tiestön jälkeen, valitse kolme tärkeintä.� yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen� viestinnän ja tiedottamisen parantaminen� yhteistoiminnan, aktiivi- suuden ja yhteisöllisyyden lisääminen� siistit maisemat ja tienvarsinäkymät� harrastusmahdollisuuksien lisääminen (liikunta ja kulttuuri)� järvien/luonnon tilasta huolehtiminen� asukkaiden turvallisuus- ohjeistus mm. hälytysringit � kylien oma toiminta� liikenneyhteyksien ylläpitä- minen/parantaminen� lähipalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen

Millaista toimintaa haluaisit nuorille järjestettävän, valitse 1-2 mieluisinta.� konsertti tai tapahtuma� kerhoja� liikunta harrasteita� retki tai seikkailupäivä � ohjattaisiin kylätoimintaan sekä kerhojen ohjaajiksi

Mikä mielestäsi saa nuoret jäämään/muuttamaan maaseu-dulle?

Voisin itse ostaa tuotteita / maksaa palvelusta, valitse kolme vaihtoehtoa.� kyläkauppa/kauppa-auto/ suoramyyntipiste� yhteiskyyditys� kirpputori/myynti- ja kierrätyspiste� lastenhoito/lasten päiväkerho� siivousapu� vanhusten hoito/päivätoiminta

� kiinteistöhuoltopalvelut/ talkkariapu, pihatyöt, poltto- puiden teko� hieronta� parturi ja kampaamo� ateria/kotileipomo tuotteet

Mikä kannustaa/kannustaisi yrittäjyyteen maaseudulla?

Mikä on paras viestikanava kylätiedottamiseen?� kylätiedote� paikallislehti� kaupungin kotisivut� kylien omat kotisivut� facebook� sähköposti� tekstiviesti� kylän ilmoitustaulu

Vastanneiden kesken arvomme seuraavat palkinnot1 kpl 100 € lahjakortti lihatuotteita Hyvätuuli Highland -myymälään Jäppilään1 kpl 50 € lahjakortti Hedelmätila Keijo Minkkiselle Halkokumpuun, tulevan kauden satoa tai omenapuita2 kpl tuotepakettia Virtasalmen Viljatuote Oy:ltä1 kpl 5 lipun sarja elokuvalippuja Kinomaniaan1 kpl 50 € lahjakortti Lippupalveluun

nimi:

osoite:

puhelinnumero:

sähköposti:

€ haluan osallistua arvontaan€ olen kiinnostunut kylien toiminnasta, haluan lisätietoa

Leikkaa kysely lehdestä ja palauta sePIEKSÄMÄEN LEHTIAsiakaspalveluKeskuskatu 15, 76100 PIEKSÄMÄKItai täytä sama kysely Pieksämäen Kylät ry:nverkkosivuilla osoitteessa: www.pieksamaenkylat.fi31.10.2013 mennessä.Voit myös antaa palautetta sivuillemme.

Leikkaa irti ja palauta

Keskisuomalaiset kylässäPieksämäen kylätoiminta kiinnostaaJaana Virtanen

HALKOKUMMUN Kumpu-talo täyttyi ihmisistä ja pu-heenporinasta viikko sitten lauantaina, jolloin Halko-kummun kylätoimintaan saa-pui tutustumaan bussilastilli-nen vieraita Keuruun kyliltä.

– Keuruun kylien Kylävoi-maa-hankkeen projektinvetä-jä Kirsi Heiskanen otti yh-teyttä ja kysyi, voivatko keu-ruulaiset tulla tutustumaan toimintaamme, josta he olivat kuulleet hyvää. Se sopi meil-le oikein hyvin, kertoo Hal-kokummun kylätoimikun-nan ja Toikkalan Urheilijoi-den hallituksen puheenjohta-ja Tarja Istolainen.

– Opintomatkat toisiin ky-liin kuuluvat Kylävoimaa-hankkeeseen. Hyviä toimin-tatapoja monistetaan. Yksi esimerkki on Raija Vauhko-sen ideoima Halkokummun entisen Toikkalan koulun muisteluluokka, Kirsi Heis-kanen jatkaa.

Retkellä oli väkeä Keuruun eri kyliltä, joiden elinvoimaa ja hyvinvointia Kylävoimaa-hankkeella halutaan ylläpi-tää. Hankkeen puitteissa on lähtenyt käyntiin pienempiä kyläkohtaisia hankkeita, joi-

ta ovat muun muassa näkö-tornin rakentaminen ja enti-sen kyläkoulun rakentami-nen kylätaloksi.

– Täällä keskustelemme siitä, mitä tällä alueella ta-pahtuu ja millaista toimintaa on. Tutustumme myös maa-seutuyrittäjyyteen. Yksi koh-de on Minkkisen hedelmä- ja marjatila, jota yrittäjä Keijo Minkkinen vaimoineen pyö-rittää.

KEURUULAISET vieraat saivat kuulla Halkokummun kyläläisten kertomana kylän selviytymistarinan. Kyläkou-lun lopettamista ei jääty sure-maan vaan alettiin luoda uut-ta. Halkokummun kesäteat-teri osti kahden kouluraken-nuksen kompleksin. Toisesta rakennuksesta vuokrattiin ti-loja asuinkäyttöön ja raken-nuksen toiseen päähän luo-tiin Muistojen luokka. Se

kertoo koulunkäynnistä vuo-sina 1937–2009.

Toisessa pihapiirin koulu-käytöstä poistuneessa raken-nuksessa järjestetään seutu-opiston toimintaa, perhejuh-lia ja kokouksia, jumppia ja kuorolaulua. Rakennuksessa on juhlasali ja keittiö sekä jo-pa kuntosali ja bändin treeni-huone. Halkokummun kesä-teatteri toimii Kumputalossa ja rahoittaa esitysten lipputu-loilla kylätoimintaa.

– Tilat alkavat käydä jo ah-taiksi, Tarja Istolainen nau-rahtaa.

RETKELÄISILLE tarjottu lounasruoka oli valmistettu kylällä. Kokkina oli toimi-nut Mari Leppänen, vaaleat leivät leipoi Marketta Tak-kinen ja tummat leivät Airi Reinikainen.

Tiloihin tutustumisen ja ruokailun jälkeen Pieksämä-en kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Häkkinen ja sihtee-ri Mervi Lintunen kertoivat vieraille Pieksämäen kylätoi-minnasta.

Pieksämäkeläiset tekevät vastavierailun Keuruulle vielä tänä syksynä, lauantaina 9.11. Retkelle lähtijät voivat ilmoit-tautua Tarja Istolaiselle.

Tarja Istolai-nen esitte-lee keuruu-laisvieraille Kumputalon toimintaa.

Jaana Virtanen

Sivu 1 / 3

Kyläkumppani-hanke Kyläasiamies

Pieksämäen kylät ry Vuokko Jaakkola

Pertinkuja 1 [email protected]

76101 PIEKSÄMÄKI 045 845 6590

Kyläasiamiehen heinäkuun 2014 kyläkirje 8.7.2014

Kirje nro 6

Jakelu: Kaikki Pieksämäen kylät

Kirje löytyy myös www.pieksamenkylat.fi –sivulta kohdasta AJANKOHTAISTA

Seuraava kyläkirje lähetetään elokuun puolessa välissä.

Kyläasiamies toivoo kesätapahtumien markkinointia torille

Kesätapahtumien huippu on käsillä. Kyläasiamies toivoo, että kylätapahtumien edustajia tulisi

Pieksämäen iltatorille ke 16.7. markkinoimaan tapahtumiaan.

Torilta on varattu kylien käyttöön ruudut 81 ja 82. Mukaan tulo ei maksa mitään.

Kyläasiamies on torilla ko. päivänä klo 15-19. Seuraksi on tulossa myös jätevesineuvoja Kaisa

Helaakoski maaseudun asukkaiden ja kesäasukkaiden jätevesien kehittämishankkeesta.

Mukaan iltatorille mahtuu vielä muitakin, ilmoittaudu kyläasiamiehelle puh. 045 845 6590.

Savolaisen petäjän kimpussa Seppo Karjalainen ja Heikki Karjalainen. Puiden halaus liittyi Metsästä

voimaa -tapahtumaan, joka kokosi kesäkuussa Ihalaiskylän metsästysseuran kodalle Koimäkeen

mukavasti väkeä. Tämän kesätapahtuman järjesti Vanajan maa-ja kotitalousseura ry.


9

Hankkeen toimista on kerrottu Pieksämäen seura-kunnan diakoniatoiminnalle sekä Yhteisvastuukerä-yksen varoilla toteutetulle IkäArvokas-hankkeelle. Ajankohtaista tietoa on levitetty myös kylien omi-en tiedostuslehtisten kautta (esimerkiksi Virtalähde – Virtasalmen paikallistiedote, julkaisija Virtasalmi-yhdistys) ja ilmoitustauluilla. Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti toimintaryhmä Veej´jakajaa, Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuun-nitteluosastoa sekä Maa- ja metsätalousministeriötä. Ylitarkastaja Pekka Alhojärvi (MMM, ohjaus- ja tie-tohallintoyksikkö) vieraili useaan otteeseen Pieksä-mäellä perehtymässä Kyläkumppani-hankkeeseen.

Etelä-Savon ja Saksan Hessenin alueen leadertoimin-nasta EU:lle raportoinut Wilhelm F. Hundsdörfer vieraili Pieksämäellä heinäkuussa. Myös Etelä-Savon Maakuntaliiton aluesuunnittelu-johtaja Jarmo Vauhkonen on hyvin perillä Piek-sämäen kylien kehitystilanteesta ja suunnitelmista. Kyläasiamies pyydettiin jäseneksi myös Etelä-Savon maakuntaliiton Pieksämäen hyvinvointialan Kumppa-nuuspöytään (2014). Pöydässä tuotiin esiin ensim-mäistä kertaa paikallisten lähikumppanuuspöytien tarve osallisuuden lisäämisessä ja palvelutuotannon monipuolistamisessa.

Ylh. Pekka Alhojärvi, Wilhelm F. Hundsdörfer, Matti ja Anne Kauhanen sekä Peter Hartwig Jäppilän Kivikurussa.

Iltakahvit Jäppilässä, aamukahvit Kanttilassa.Pieksämäen kylät kehittyvät, stay tuned!

- 11.04.2014 Kyläasiamies Vuokko

Puuhapäivät käynnistyivät tänään Maaselän koululta ja kivaa oli! Pieksämäen kylät kehitty-vät!



10

Sähköinen viestintä ja sähköiset palvelut ovat kasva-neet voimakkaasti hankkeen aikana ja heikot tietolii-kenneyhteydet nousivat vahvasti esiin. Puhelinliiken-teen katkokset esimerkiksi myrskyjen aikaan ovat aiheuttanut todellisia vaaratilanteita. Hankkeen ensimmäinen tietoliikenneilta pidettiin kevättalvella 2013, alustajina olivat muun muassa asiantuntija Matti Koivisto Etelä-Savon maakunta-liitosta ja Matti Katainen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnasta. Teemailta lähetettiin myös verkkoon. Maaliskuussa 2014 järjestettiin Maatila ICT-hankkeen kanssa Tieto kulkemaan –teemailta. Paneelikeskustelussa olivat paikalla Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Matti Ryhänen, Pa-lomestari Jukka Ylönen, myyntijohtaja Juha Put-konen MPY:stä, account manager Antti Toukoaho Elisalta sekä kansanedustaja, maa- ja metsätalous-valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä.

Pieksämäen kaupungin tekniselle johtajalle Tapani Mähöselle jätettiin huhtikuussa vähimmäisvaati-mus maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantami-seksi. Vaatimuksesta tiedotettiin myös lehdistölle.

Maatila ICT:n ja Kyläkumppani-hankkeen mielestä kirkonkylille on rakennettava kiinteät laajakaistayh-teydet, jotta langattoman verkon kapasiteetti riittäisi muille alueille. Lisäksi toivottiin, että kaupunki hank-kisi tukiasemille varavoimaksi siirrettäviä aggregaat-teja. Operaattoreiden palvelut vaihtelevat alueella voi-makkaasti ja siksi kesällä 2014 mitattiin verkkoyh-teydet seuraavilla kylätaloilla:

• Haapakosken kylätalo, seurantalo• Halkokummun kylätalo, Kumputalo• Hällinmäen kylätalo, Eräkartano• Jäppilän kylätalo, Jäppilä-talo• Paltasen kylätalo, Paltasen Pysäkki

Langattomuus lisääntyy ja verkon kapasiteetti on suuri haaste. Kuitua tarvitaan!

- Juha Putkonen, MPY

Tietoliikenteen suhteen on kolme tärkeää nä-kökulmaa: Saavutettavuus, turvallisuus ja ta-sapuolisuus. Tietoliikenneväylät on oltava kun-nossa myös maaseudulla.

- Jari Leppä, kansanedustaja

Ylh. Tuomo Rytkönen ja Kyösti Häkkinen mittaavat verkkoyhteyksiä Toukolassa Porsaskoskella.


11

• Peiposjärven kylätalo, seurantalo• Vehmaskylän koulu• Venetmäen kylätalo, seurantalo• Virtasalmen entinen kunnantalo

Mittaukset tehtiin Esedun Maatila ICT-hankkeen avulla. Mittaustulok-set ovat nähtävillä kaikilla kylätaloilla. Kaikilla kylätaloilla on jonkinlainen, esi-merkiksi Jäppilän ja Virtasalmen kirkon-kylillä kirjaston läheisyyden vuoksi erin-omainen verkkoyhteys.

Oman apunsa tiedotuksen edistämiseen toi Pieksämäen Seutuopiston Tietotek-niikkaa kylille –hanke. Sen avulla käyn-nistettiin muun muassa kyläsuunnitel-matyö Jäppilässä.

Seutuopiston ATK:n perusopetus kylillä on myös tärkeä ja jatkuva apu tiedotuk-sen ja palvelujen sähköistyessä. Oik. Teemaillasta tiedotettiin mm. lehti-ilmoituksella

Etelä-Savon ammattiopistoKuusitie 41, Pieksämäkiwww.esedu.fi

Tieto kulkemaan! -teemailtaSähköinen viestintä ja puhelinliikennema 3.3.2014 klo 18 (Kahvitus klo 17.30 alkaen) ammattiopiston auditorio, Kuusitie 41, Pieksämäki

Miten taataan tiedon kulku maaseudulla?Tule keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa. Paikalla tilaisuudessa mm. sähköyhtiön, teleoperaattoreiden ja pelastusviranomaisten lisäksi myös kansanedustaja Jari Leppä (kesk).Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.Lisätietoja: Jarmo Pohjolainen, [email protected], puh. 040 305 6647

TERVETULOATilaisuuden järjestävät Pieksämäen kylät ry:n Kyläkumppani-hanke ja Maatila ICT-hanke.

Hip hei hurraa. Pari, kolme hommaa meni ihan nappiin viime viikolla. Terkkuja Syvänsiin, Veh-maskylään, Paltaselle ja Seurakuntaopistolle! Pieksämäen kylät kehittyvät, stay tuned!


Onpahan ollut sydäntä pakahduttavan upea kyläpäivä mulla tänään. Aamulla Paltasella, minne kokoontui Järvi-Suo-men kylät ry:n väki syyskokouksen merkeissä.Siitä pyttipannun jälkeen Jäppilän jouluiseen lauantaihin. Pieksämäen kylillä on niin upeita ihmisiä, että vähänkö on hienoa saada tehdä töitä heidän kanssaan. Tästä ja kaikesta muusta kuulette vielä paljon, paljon lisää. Pysykää kanavalla, sillä Pieksämäen kylät ke-hittyvät!


Netin toimivuuden ilosanomaa tänään sivuttiin. Vihdoin valoa näkyvissä, yes! Päivän päätteeksi pääsin perehtymään Pieksämäen 1/33 kylän suunnitelmiin. Ihan mahtavia aatoksia siellä on ja eikun vaan hihat heilumaan.Pieksämäen kylät kehittyvät! Stay tuned.



12


13

Kyläkumppani-hanke toteutti kesällä 2014 näyttä-vän Kesä kylässä tiedotus-/markkinointioperaation. Painatimme postikortteja, joissa toivoimme ihmisten tutustuvan kylien kesätapahtumien tarjontaan. Kyselyjen mukaan kylien kesätapahtumat vetivät ennätyksellisesti väkeä, varsinkin säiden paran-tuessa heinäkuussa 2014. Kylien päätapahtumat ja kesäteatterit vetivät yli 12 000 hengen yleisön. Kortteja jaettiin kylien tapahtumissa ja matkailuin-fossa. Kyläkumppani-hanketta ja Pieksämäen kyliä tuotiin esille vuonna 2014 Pieksämäen torilla kesäkauden avauksessa toukokuussa, Pieksämäen Vilttikirppik-sellä ja Pieksämäen iltatorilla heinäkuussa sekä toril-

la joulukauden avauksessa joulukuussa.

Tiedotusta teimme myös 2014 keväällä Pieksämä-ki Pop up –messuilla Jäähallissa. Kylillä oli messuilla yhteisosasto ja Kyläkumppani-hankkeen osastolla tiedotimme kylien kesätapahtumista kortein ja ta-pahtumatiedottein. Hiekkis Elämänkaarihankkeen kanssa kyselimme messuväeltä miksi he tykkäävät Pieksämäestä. Vastauksia tuli pitkälti toista sataa.

Vas. Kesä Kylässä -kampanjan juliste.

Alh. Mervi Lintunen, Tarja Pöntinen ja Heikki Häkkinen. Takana Sinikka Riipinen.

Aamulla kyläasiamies tapaa ministeriön ylitar-kastajan. Yritän vakuuttaa, että kyläasiamiehille ON tarvetta nykymenossa.


Jäppilässä astutaan uuteen kyläaikakauteen huhtikuussa. Hienoa! Pieksämäen kylät kehitty-vät, stay tuned!



14

Ihan paras asuin-paikka, paljon

positiivista asennetta!

Pieksämäellä tun-tee itsensä hy-

väksytyksi vaikka olisi kuinka outo ja

erilainen!

voin jatkaa yli 40-vuotista teat-teriharrastustani, uutena pieksämä-

keläisenä…

se tun-tuu kodilta koko kaupunki!

Pieksämäki on so-pivan kokoinen ja toimiva kaupunki.

Kaikki on lähellä!

Palvelut lähellä on riittävästi.

Sopivan suuruinen paikkakunta

Turvallinen kasvat-taa lapsia, kaikki

palvelut lähellä.

Täällä on help-po harrastaa ja tarjontaa kyllä

löytyy!

täällä on mukava pienen kaupungin meininki ja lupsa-

kat ihmiset =)

täällä on luonto lähellä,

eikä aika kulu ruuhkissa

jonottaessa

täällä on vah-vuus luonnossa ja ihmisissä

TYKKÄÄNPIEKSÄMÄESTÄ

KOSKA ...


Kyläkumppani-hanke Pop up Pieksämäki -messuilla 2014

15

Täällä on help-po harrastaa ja tarjontaa kyllä

löytyy!

Ihan paras asuin-paikka, paljon

positiivista asennetta!

Palvelut lähellä on riittävästi.

Sopivan suuruinen paikkakunta

lapsen-lapsetasuu täällä

KESÄTANSSIT SALMENLAVALLA!

Pieksämäki on ihmisläheinen

kaupunki.

vähän kaikki tut-tavat asuvat täällä ja junalla pääsee

kaikkialle kivoja ihmisiä ja paljon ta-pahtumia

todella mukava kaupunki, rauhalli-nen, lapsiystäväl-

linen

.... koska tämä on hyvä mökkikunta.

Palvelut, ilmapiiri ja

sijainti loistava.

...vainparas on

kyllin hyvää

kaikki on rauhallista ja kylillä paljon

toimintaa

Kaunis luonto, rau-hallista ja kaupunki kasvaa ja kehittyy koko ajan mielen-kiintoisemmaksi

se on kotikau-punkini eikä muualla ole vastaavaa

Jäppilä on osa Piek-sämäkeä

koska se on kol-mas kotikuntani

- pmk:n mlk, Piek-sänmaa, Pieksämä-

ki. Kolmas kerta toden sanoo.

koska olen saa-nut 37 vuotta leipäni täällä

järvien rannoilla.

mieluinen ke-säpaikka ja

kesäkaupunki


16

3.2. Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/päivittämisen aktivointi sekä niiden saaminen osaksi kuntasuunnittelua/mahdol-lista maaseutuohjelmaa.

ProAgrian Koti maalla –hankkeen myötä oli tehty 2010-luvun alussa Pieksämäen 15 kylälle kyläesit-teet. Muutamilla kylillä, kuten Jäppilän Kotamäes-sä oli tehty kyläsuunnitelma jo 2000-luvun alussa. Siikamäki-Peiposjärvellä oli tehty vuonna 2008 hyvin yksityiskohtainen kyläsuunnitelma, joka päivitettiin loppuvuonna 2014. Kyläkumppani-hankkeen myötä saatiin tehtyä tai päivitettyä kuusi kyläsuunnitelmaa ja käynnistys-vaiheeseen kolme. Valmiiksi saivat Haapakoski, Paltanen, Siikamäki, Syvänsi, Vanaja ja Venetmäki. Työn alla ovat Halkokummun, Jäppilän ja Virtasal-men kyläsuunnitelmat. Kyläsuunnitelmiin hankkeen aikana pyrittiin saamaan kirjattua kaikki nykyiset palvelut ja toiminnat, suun-nitelma tuleville vuosille kehittämistoimista ja visio. Kyläsuunnitelmatyöhön Kyläkumppani-hankkeessa käytettiin työryhmätyötä, atk-pohjaista työpajatyös-kentelyä sekä suullisia ja kirjallisia kyselyjä.

Virtasalmi Virtasalmella kyläsuunnitelmatyö käynnistyi koko en-tisen itsenäisen kunnan alueella loppukesästä 2014.

Koko entisen kunnan kokoinen kyläyhdistys, Virta-salmi-yhdistys kutsui koolle noin 20 jäsenen neuvot-telukunnan, jossa oli edustus kattavasti eri toimialu-eilta, ikäryhmistä ja kylistä. Neuvottelukunta nimesi 5 työryhmää ja niihin pu-heenjohtajat ja jäsenet. Kuhunkin ryhmään nimettiin myös Virtasalmi-yhdistyksen edustaja. Suunnittelutyöryhmät:

• Lapset ja nuoriso• Eläkeläiset ja vanhempi väki• Elinkeinotoiminta ja matkailu• Vapaa-aika ja harrastukset• Kirkonkylän kokoiset palvelut ja niiden kehittä-

minen

Kyläkumppani-hankkeen myötä saatiin tehtyä tai päivitettyä kuusi kyläsuunnitelmaa ja käyn-nistysvaiheeseen kolme.

Ylh. Taina Suhonen, Leena Maaninen, Vuokko Jaakkola, Pekka Suhonen ja Raimo Piilo Jäppilän kesäpäivillä tekemässä kyläkyselyä.

3.2. KYLÄSUUNNITELMIEN LAATIMINEN / PÄIVITTÄMINEN

17

Ylh. Virtasalmi-yhdistyksen Malla Nenonen kerää kyläkyselyn vastauksia Virtasalmen Salessa.

Valittujen teemojen myötä tehtiin suuri kyläkysely. Se postitettiin Virtasalmen kylätiedotteen, Virtaläh-teen mukana taajamassa joka kotiin ja täsmäposti-tuksena Montolaan. Kyselyä oli jaossa myös asiointipaikoissa ja harras-teryhmissä. Järvi-Suomen kylät ry järjesti mahdolli-suuden vastata kyselyyn netissä. Vastauksia saatiin viime metreillä myös kyläkaupan Sale Virtasalmen aulassa pidetyssä palautuspäiväs-sä.

Kyselyyn saattoivat vastata kaikki asukkaat, kesä-asukkaat ja entiset asukkaat sekä toimijat. Vastauk-sia saatiin kaikkiaan 140 kappaletta. Hankkeen päättyessä kyläkyselyn analysointi oli kes-ken. Työryhmät käsittelevät tulokset osaltaan ja te-kevät koosteen niin nykytilanteesta kuin kehittämis-ehdotuksista. Työ jatkuu alkuvuonna 2015. Virtasalmen kuten Jäppilänkin kyläsuunnitelmaan liittyvää inventointityötä edesauttoi keväällä 2014 käynnissä ollut Tervis-hanke, joka teki perusteellisen selvityksen Pieksämäen sivuterveysasemien toimin-noista.

Paltanen Etelä-Savon vuoden 2014 kylä Pieksämäen kylät ovat kehittyneet Itä-Suomen ja Pieksämäen väestökadosta huolimatta.

Esimerkiksi Jäppilästä ei tahdo löytyä kiinnostuneil-le mieluisia valmiita asuinpaikkoja. Valtakunnallinen vuoden 2008 kylä Siikamäki-Peiposjärvi on pystynyt kasvattamaan väkilukuaan, vaikka joutuukin taiste-lemaan kyläkoulunsa olemassaolosta. Pieni ja pippurinen läntisten kylien Paltanen valittiin Etelä-Savon vuoden 2014 kyläksi. Kyläsuunnitelman valmistumista vauhditti tieto, että maakunnallinen vuoden kylä on ehdolla myös valtakunnalliseen vuo-den kylä -kilpailuun.

Ylh. Paltasen kyläyhdistyksen sihteeri Susanna Vauh-konen ja puheenjohtaja Mervi Lintunen vastaanotti-vat Etelä-Savon Vuoden 2014 kylä –tunnustuksen.

Kyläsuunnitelma

Suunnitelma on kylän tilanneanalyysi ja strate-ginen suunnitelma tulevaan. Se on oman kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja entisten asukkaiden lisäksi tärkeä viesti naa-pureille ja koko kaupungille. Monesti kyläsuunnitelma on myös hankerahoi-tuksen edellytys. Kyläsuunnitelmaprosessilla on kylää virkistävä vaikutus.


18

Yhteenveto kyläsuunnitelmien aktivointi-työstä Kyläsuunnitelmat tehdään talkootyönä ja monesti ne kaatuvat vain muutamien harvojen tehtäväksi. Oma vaikeutensa on ollut osin myös ajan ja tietotek-nisen osaaminen puute. Hankkeen tiimoilta on esitelty monenlaisia kyläsuunni-telmavaihtoehtoja, hyvin kevyistä työläisiin versioihin. Jokaiselle kylälle löytyy sopiva tapa toteuttaa kylä-suunnitelma. Yksi syy kyläsuunnitelmien hitaaseen edistyminen on myös niiden merkityksen jääminen epäselväksi. Suunnitelmatyö voi myös poikia paljon hyvää. Mu-kaan saadaan uusia ihmisiä tekemään yhteistä hy-vää. Esimerkiksi Venetmäen kylällä käytiin jokaisessa ta-loudessa vierailulla ja käyntien lomassa syntyi kylän turvallisuutta lisäävä hälylista ja tiedotusta helpot-tamaan viestintärinki. Venetmäen kyläsuunnitelman pohjalla oli myös maatalousyritysten näkökulmasta hankekaudella tehty turvallisuussuunnitelma.

Entisessä itsenäisessä kunnassa Jäppilässä on kylä-suunnitelman työstöön saatu mukaan myös kaupun-gin toimijoita ja seurakunta. Tällä hetkellä kyläsuunnitelmien suhteen Pieksämä-en tilanne on hyvä. Erinomaiseksi se muuttuu, kun Jäppilä ja Virtasalmi saavat isot suunnitelmansa teh-tyä.

Kunhan isommat suunnitelmat saadaan toivon mu-kaan vuoden 2015 aikana valmiiksi, saadaan muo-dostettua ajantasainen kuva Pieksämäen maaseutu-alueista. Pieksämäen kaupungin edustajien tavoite Kyläkump-pani-hankkeen jatkoajalle oli kyläsuunnitelmien te-keminen.

Vaikka Pieksämäen maaseutuohjelma ei vielä ole suunnitelmissa, koetaan hallintokunnissa tärkeäksi tietää kylien asettamien tavoitteiden, resurssien ja toimintatapojen tunteminen.

Ylh. Vanajan kyläsuunnitelman tekoporukka yhteiskuvassa.


19

3.3 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimintataryhmärahoi-tuksen hakemisen aktivointi Leader-rahoituksen suhteen elettiin hankkeen aika-na ohjelmakauden murrosvaihetta. Pienistä inves-tointihankkeista oltiin kiinnostuneita ja isompiakin hankkeita käynnisteltiin, vaikka loppumassa olevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet olivat vähis-sä.

Esimerkiksi Vilhulan Seurapirtin, Peiposjärven Seuro-jentalon ja Porsaskosken Toukolan peruskorjaustöitä on toteutettu toimintaryhmärahoituksen turvin. Pienempiä laitehankintoja toteutettiin toimintaryh-män Katiska-hankkeen kautta muun muassa Palta-sen Pysäkille ja Haapakosken Seurantalolle. Kyläkumppani-hanke järjesti isompia investointipro-jekteja varten palavereita kylien, kaupungin sekä toimintaryhmän edustajien kesken. Lisäksi hanke on auttanut kylätoimijoita avustusten hakuprosesseis-sa. Myös Montolan vesiosuuskunnan patohankkee-seen annettiin hakemuksen tekoapua.

Ylh. Vilhulan Seurapirtin korjaustyöt käynnissä.

Viimeisenä hankevuonna maaliskuussa 2014 toteu-tettiin maaseuturahoituksen teemailta. Valitettavasti kevättalvellakaan ei ollut vielä tietoa uuden ohjelma-kauden aikatauluista. Kylätoimijoita ja yrityksiä kui-tenkin rohkaistiin suunnittelemaan hankkeita, sillä rahoituskanavan jatkumista pidettiin varmana. Toimintaryhmä Veej´jakajan julkaisemaa hankkei-den uutta (2014) esitettä on jaettu kaikissa kyläko-kouksissa ja erityisesti kylien yritysilloissa.

Kyläasiamiehen sähköpostiin tupsahti hieno kyläsuunnitelma. Jo toinen tällä viikolla. Kiitos Vanaja ja Syvänsi, oon aikas lailla ylpeä teis-tä!!!!

- 04.12.2014 kyläasiamies Vuokko Jaakkola

3.3 KYLIEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN NEUVONTA JA TOIMINTARYHMÄRAHOITUKSEN HAKEMISEN AKTIVOINTI

20

3.4. Kylien lähipalvelujen kehittämi-nen Kylien lähipalveluja lähdettiin kehittämään heti hankkeen alussa. Yhteistyökumppaniksi löytyi Yh-teiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa –hanke, jota hallinnoi Diak. Kehittämistyö aloitettiin hakemalla kylää / kyläryh-mittymää mukaan lähipalvelukartoitukseen. Kartoi-tukseen valittiin Läntisten kylien alue (Paltanen, La-hanen, Vanaja, Venetmäki). Alueen asukkaille lähetettiin lähipalvelukysely, jossa kysyttiin tyytyväisyyttä nykyisiin palveluihin, haluk-kuutta käyttää mahdollisia uusia palveluita sekä tar-jota niitä. Kyselyn merkeissä järjestettiin lähipalveluillat, joista toisessa informoitiin kartoituksesta ja jälkimmäises-sä kerrottiin tuloksista.

Lähipalveluiden toteuttamisen malleja lähdettiin ke-hittämään ja viemään eteenpäin kyselyn tulosten pohjalta. Vastuunjako tehtiin niin, että Kyläkump-pani-hankkeen työksi jäivät infrastruktuuriin liittyvät asia. Kotipalveluasiasta otti kopin puolestaan Yhteis-kunnallinen yrittäjyys -hanke.

Kuntalaisiltojen myötä ratkaisuksi valikoitui yhteisen lähipalveluosuuskunnan perustaminen palvelujen tuottajaksi. Kyselyn tuloksista tehtiin julkaisu ja siitä otettiin 100 kappaleen painos. Julkaisu jaettiin kaupunginhal-lituksen jäsenille, eri hallintokuntien johtajille sekä kylille ja yhteistyökumppaneille. Kyselyn seurauksina toteutettiin myös kaksi kaikil-le suunnattua tieiltaa, kaksi tietoliikenneiltaa ja in-nostettiin asukkaita käyttämään Tienkäyttäjän linja –puhelinpalvelua. Kehittämistoimien, keskustelun ja julkisuuden vauhdittamana yleisten teiden kunnos-sapitäjä vaihtui vuonna 2013. Lähipalvelujen kehittämistyössä Pieksämäelle syntyi Lähipalveluosuuskunta Jeesi ja sittemmin syksyllä 2014 osuuskunta Siikamäen Suoramyynti. Venetmäen kylälle tehtiin poikkeustilanteiden varalle hälylista ja Kyläkumppani-hanke järjesti yhden tur-vallisuusillan innostamaan kyliä turvallisuussuunni-telmien tekoon.

Ympäristöasioissa Kyläkumppani-hankkeen projekti-päällikkö kuului Etelä-Savon Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen Pieksämäen seudun vesienhoi-don toimintaryhmään (pintavedet).

Ylh. Hanna Moilanen ja Saara Patokoski

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

21

Ylh. Infraa kylille ja palveluja kotiin -julkaisu.Alh. Ajankohtaista asiaa paikallislehden blogissa.

Säästöpaineet konkretisoituivat Hankkeen jatkoajan alussa talvella 2014 nousi vah-vasti esiin kaupungin palvelujen uudelleen järjestelyt. Säästöjä haluttiin kohdistaa muun muassa sivuter-veysasemiin. Pieksämäellä toteutunut Terveempi Itä-Suomi ja sen Tervis-hanke järjesti asukkaiden kuulemistilaisuudet Jäppilässä, Virtasalmella ja Naarajärvellä. Naarajärvellä vastaavan keskustelutilaisuuden jär-jestivät naarajärveläiset yhdessä kyläasiamiehen kanssa. Virtasalmella kyläyhdistys oli kutsunut pai-kalle edustajat kaikista poliittisista puolueista kes-kustelemaan terveysaseman merkityksestä ja pal-veluista jo aiemmin syksyllä. Sivuterveysasemien lakkautusuhan vuoksi kyläläiset keräsivät adresseja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Myös Peiposjärven kyläkoulun ja Nenonpellon päivä-kodin lakkauttamiset olivat ajankohtaisia. Sivukirjas-tojen aukiolojen supistukset ja Naarajärven kirjaston osittainen alasajo olivat myös esillä kaupungin sääs-tölistoilla. Lopputuloksena vuonna 2014 terveysasemien toi-mintoja supistettiin Jäppilässä ja Virtasalmella, mut-ta Naarajärven terveysasema lakkautettiin. Nenon-pellon päiväkoti ja Peiposjärven kyläkoulu saivat molemmat jatkoajan asukkaiden ja kylätoimijoiden väkevän taistelun myötä. Jotain uutta lähipalvelua kaupungin suunnastakin tuli. Kaupunki rakensi 2014 läntisen alueen asukkail-le Naarajärvelle koulun yhteyteen nykyaikaisen lähi-liikuntapaikan.

Yhteisyritys tarjoaa palveluja ja työtä

Kartoituksessa kotitalkkaripalvelut ja kotiapu nostettiin tärkeimpien kehitettävien palvelujen joukkoon. Noin kymmenen aktiivista ihmistä eri puolilta Pieksämäkeä on tarttunut heitettyyn haasteeseen ja lähtee tuottamaan mm. kylätalkkaripalvelu-ja ja kotiapua yhteisvoimin. Taustaor-ganisaatioksi perustetaan lähipalve-luosuuskunta vuoden 2013 aikana.

Osuuskunta tarjoaa palveluja ja toisaalta työmahdollisuuksia sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Yhteisyrityksen kautta on helppo työl-listyä myös osa-aikaisesti ilman että tarvitsee ottaa yksinyrittäjän riskiä.

Kun tekijä löytyy suhteellisen lähel-tä palvelun tarvitsijaa, matkakulut ja siten palvelun kokonaishinta jäävät maltilliseksi. Yhdessä tekemisen voi-ma näkyy esimerkiksi siinä, että työtä voidaan suunnitella ja kehittää yhdessä. Markkinointikulut ja muut kiinteät kustannukset voidaan jakaa. Lisäksi tekijät voivat tuurata toisiaan loma-aikoina ja sairauden yllättäessä.

Tietopaketti lähipalvelumalleista

Pieksämäen kyläkumppani ja Yhteis-kunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa -hankkeet tuottavat tiiviin tietopa-ketin erilaisista lähipalvelumalleis-ta ja niiden tuottamisen tavoista vuoden 2013 aikana.

Opas on tarkoitettu paitsi tiedon myös ideoiden lähteeksi paikallisten lähipalveluratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Tietopaketin poh-jana käytetään Pieksämäen lähipal-velukartoituksen tuloksia, johtopää-töksiä sekä laajempia kokemuksia erilaisista lähipalvelumalleista.

Tavoitteena on, että oppaan tu-loksia voidaan soveltaa muuallakin. Opas julkaistaan myös sähköisessä muodossa.

Tiedote on Pieksämäen kyläkumppani ja

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa –hankkeiden yhteisjulkaisu.

Teksti: Saara Patokoski ja Hanna Moilanen. Kuvat: Saara Patokoski ja Raimo Piilo. Ulkoasu: Viestintätoimisto Prodictum.

Paino: PieksänPrint Oy 2013

Infraa kylille ja palveluja kotiin

Pieksämäen kyläkumppani -hanke kyläasiamies Saara Patokoski

puh. 045 845 6590 [email protected]

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa -hankeprojektipäällikkö Hanna Moilanen

puh. 040 509 [email protected]

Kyläasiamies alkaa turhautua, kaupunginjoh-tajan säästölistalla nyt: Peiposjärven kyläkou-lun lakkautus, sivukirjastojen toiminta, kolmen päiväkodin lakkautus, nuorisotilat jne. Jos vielä katuvalojen sammutus kyliltä laitettais tuohon, menköön vielä sekin. Tee tässä sit kylien kanssa kyläsuunnitelmia.



22

Lähidemokratia ei toimi Säästöjen kohdistuminen aktiivisille kylille ja entisiin kuntakeskuksiin nosti keskusteluun Pieksämäen lähidemo-kratian tilanteen. Pieksämäen kuntaliitosten aikaan 2004 ja 2007 ei toteutettu aluejohto-kuntia entisiin kuntakeskuksiin, joten vaikuttamismahdollisuudet nähtiin nyt heikkoina. Kyläkumppani-hanke järjesti kaikille avoimen lähidemokratian teemaillan kevättalvella 2014. Yhteistyökump-panina Asukkaan ääni ratkaisee –il-lassa oli Hiekkis elämänkaarihanke. Kyläkumppani-hanke toteutti opinto-matkan valtakunnalliseen lähidemo-kratiapäivään Nilsiään keväällä 2014. Lisäksi järjestettiin työpaja, jossa ky-lätoimijat pohtivat Pieksämäen lähi-demokratian kehitystapoja.

Pyrkimyksenä on saada Pieksämäel-le budjettivaltaisia palvelualueita ja lisää lähikumppanuuspöytiä. Työpa-jassa tehtiin esitys myös kaupungin palvelustrategi-an tekemisestä. Lähidemokratian kehitystyön tiimoilta Virtasalmi-yh-distys oli aktiivinen ja hankki kaikille avoimen koulu-tuksen. Pieksämäen Seutuopisto järjesti syys-loka-kuussa 2014 Internetpalvelut kansalaisdemokratian apuna –kurssin. Lähidemokratian työpajassa kylien väki sopi uudistu-neesta Pieksämäen kyläorganisaatiosta. Organisaa-tio on nähtävissä loppuraportin kohdassa 3.6.

Säästöpaineiden lisääntyessä kyläasiamies lä-hestyi kaupungin hallintokuntia ennen kesälomia 2014. Toiveena oli päästä etsimään yhdessä uu-sia toimintatapoja juustohöyläleikkausten sijaan. Kutsuun vastasi vain lasten ja nuorten hyvinvoin-tikoordinaattori. Mietimme yhdessä kaupungin ja kyläläisten kanssa miten Jäppilän ja Virtasalmen nuorisotilojen valvonta ja ohjaus voitaisiin järjestää uudella tavalla.

Pyrkimyksenä on saada Pieksämäelle budjet-tivaltaisia palvelualueita ja lisää lähikumppa-nuuspöytiä.

Työpajassa tehtiin myös esitys kaupungin palvelustrategian tekemisestä.

Ääni ratkaisee! Tulossa ilta lähidemokratialle. Pieksämäen kylät kehittyvät. Stay tuned.



23

Kylätalojen merkitys Pieksämäen kylätalojen ja yhtä lailla kyläkoulujen toiminta on vilkasta. Taloja on kunnostettu hanke-varoin ja niiden käyttöä pyritään lisäämään kehittä-mistoimilla. Harrastetoimintaa kylätaloihin tuottavat kyläseuro-jen lisäksi seurakunta ja Pieksämäen Seutuopisto. Hyviä esimerkkejä hyvän käyttöasteen kylätaloista ovat Halkokummun kylätalo Kumputalo, Haapakos-ken Seurantalo ja Paltasen Pysäkki. Pieksämäen kaupunki tarjosi Montolan kyläläi-sille mahdollisuutta ostaa entinen kylän koulu-rakennus kylätaloksi. Kyläkumppani-hanke kut-sui kyläläiset koolle, mutta parin kuukauden miettimisen jälkeen he totesivat, etteivät ky-läläisten rahkeet riitä talon vaatimiin toimiin. Montolan koulu myytiin keväällä 2014 ulkopaikka-kuntalaiselle lapsiperheelle. Jäppilän entisestä kunnantalosta on puolestaan muodostunut iso kylätalo, joka toimii kaikkien seu-rojen järjestötalona. Vuonna 2014 perustettu uusi Jäppilän kylät ry löysi myös tukikohtansa talosta. Jäppilä-talo on ainut kylätalo koko entisen Jäppilän alueella. Rakennuksen omistaa Pieksämäen kaupun-ki.

Virtasalmen entisellä kunnantalolla Virtasalmi-yhdis-tys on ottanut vahvan jalansijan. Yhteistyössä kir-jaston kanssa talosta on tullut kyläläisten olohuone, missä järjestetään urheilukilpailujen aikaan kisa-studioita, keskustelutilaisuuksia ja kokouksia. Talon käytön ja laajemmin lähipalvelujen ja lähidemokrati-an suhteen Virtasalmi-yhdistys tehnyt kuntalaisaloit-teen yhteisökeskuksesta Pieksämäen kaupungille. Vas. Timo Tapio, Peter Hartwig, Malla Nenonen ja Pekka Alhojärvi tutustumassa virtasalmelaisten yh-teisökeskussuunnitelmiin.

Vehmaskylässä kyläkoulun liikuntatilojen ja kokoon-tumistilojen puute nosti keskusteluun uuden elä-mänkaarellisen kylätalon rakentamisen kyläkoulun läheisyyteen. Suunnittelutyötä tehtiin kevät 2014 mutta päätöksiä uudisrakennuksen rakentamisesta ei tehty hankkeen aikana. Idean taustalla oli sata-vuotias Vehmaskylän Maa- ja kotitalousseura ry. Peiposjärvellä kyläkoulu on tärkeä Siikamäki-Peipos-järven kylän kivijalka. Koulussa vietettiin hankkeen aikana 105-vuotisjuhlia. Se on Pieksämäen vanhin toiminnassa oleva koulu. Yhteistyö kylän ja alueen toimijoiden kans-sa on vilkasta ja koulun tilat ovat kovas-sa käytössä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Siikamäki-Peiposjärven kylällä on siis kaksi kyläläis-ten kokoontumistilaa, Seurantalo ja kyläkoulu.

Pieksämäen kylätalot

• Haapakoski: Seurantalo• Halkokumpu: Kumputalo• Hällinmäki: Eräkartano• Jäppilä: Jäppilä-talo • Paltanen: Paltasen Pysäkki• Porsaskoski: Toukola• Siikamäki-Peiposjärvi: Seurantalo• Vanaja: Seurojentalo• Venetmäki: Seurojentalo• Vilhula: Seurapirtti• Virtasalmi: entinen kunnantalo• Valkeamäki: entinen kyläkoulu

Osa kylätaloista on vain kesäkäytössä. Myös omistussuhteet ovat erilaisia, esimerkiksi Erä-kartanon omistaa metsästysseura.


24

Kylien nuorisotyön palvelut Pieksämäen nuorisotoimi otti mukaan Kyläkumppa-ni-hankkeen toteuttamaan kaikille kyläkouluille puu-hapäiviä. Toukokuun kahden viimeisen viikon aika-na kaikki maaseudun lapset pääsivät osallistumaan kullekin koululle räätälöityyn ohjelmalliseen päivään. Osan päivän ohjelmista toteuttivat kyläläiset. Ohjelmassa oli muun muassa ongintaa, suunnistus-ta, melontaa, saappaan heittoa ja muurinpohjalet-tujen paisto-opetusta. Koululaisille tarjottiin myös välipala, kyläläiset paistoivat kaikille letut.

Aukeaman kuvat: Kyläkoulujen puuhapäivät vietet-tiin kaikilla kyläkouluilla.

Tulossa muun muassa ihan mahtavia kylä-koulupäiviä!



25

Palvelujen saatavuus – paikallinen lähikumppanuuspöytä Kevättalvella 2014 Pieksämäen kaupungin perustur-vasta kuntoutuksen osastonhoitaja kutsui kyläasia-miehen ja vanhus- ja vammaispalvelujen johtajan palaveriin. Oli tarve keskustella yhdessä muun muassa kylillä asuvien ihmisten/ikäihmisten palveluiden tarve-kartoituksesta, kylillä olemassa olevien palveluiden listaamisesta, kylillä olevien yhteistilojen kartoitta-misesta, palveluiden kohdentamisesta, kuljetusten järjestämisestä, kolmannen sektorin ja julkisten pal-velujen yhteistyöstä sekä kaikkien olemassa olevien voimavarojen yhdistämisestä.

Hyvin nopeasti kävi ilmi, että saman pöydän ääreen olisi syytä kutsua enemmän väkeä. Ryhmä kokoon-tui vuonna 2014 neljä kertaa. Ryhmän kokoonpano:

• Heiskanen Kaija, kotihoidon johtaja• Hyykoski Kimmo, elinkeinoasiamies• Jaakkola Vuokko, kyläasiamies • Laaksonen Margit, vanhustyön sosiaalityöntekijä• Manninen Anja, Paiste ry pj.• Miettinen Anna-Liisa, vanhus- ja vammaispalve-

lujen johtaja, lähikumppanuuspöydän pj ja ko-koonkutsuja

• Moilanen Hanna, Diak, yhteiskunnallinen yrittä-jyys-hanke

• Myllymäki Eija, IkäArvokas-hanke• Määttä Anne, tutkija, Diak

Ylh. Köydenvetorastilla oli tunnelmaa.

Lisäksi ryhmässä kävi satunnaisia asiantuntijoita. Esimerkiksi Pieksämäen kaupungin vanhuspalvelui-den palveluohjaaja, joka opinnäytetyönään keräsi syksyllä 2014 tietoja ikäihmisten kotipalveluoppaa-seen. Lähikumppanuuspöydälle saatiin siivet Etelä-Savon maakuntaliiton vetämän kumppanuuspöydän mallin tiimoilta. Keskeistä ryhmän työskentelyssä oli, ettei-vät kokoukset kestäneet 1,5 h pidempään ja kaikki toimet tehtiin ilman ylimääräistä rahoitusta.

Nämä syntyivät Pieksämäen lähikumppanuuspöydässä

Yleisten asioiden ja hankesuunnittelujen lisäksi ryhmä taustajoukkoineen toteutti seuraavat toi-met vuonna 2014:

• Kylätalopäivien käynnistäminen Paltasella• Korttelikerho Kontiopuistossa• Harrastepäivä senioreille• Kaupungin, kolmannen sektorin ja yrittäjien

yhteinen kotipalvelujen kumppanuusver-kosto


26

Kylätalokerho Paltanen

Kylien väeltä lakkautettiin taksikuljetuksia keskusta-alueen päivätoimintaan kevättalvella 2014.

Lähikumppanuuspöydässä ryhdyttiin pikaisesti suun-nittelemaan korvaavaa toimintaa. Läntiset kylät valit-tiin pilotiksi, koska siellä oli Kyläkumppani-hankkeen tiimoilta tehty asukkaille infraa- ja lähipalveluita kos-keva kysely. Lisäksi Paltasen kylällä oli toimiva läm-min kylätalo, Paltasen Pysäkki. Kylätalokerhon järjestäjiksi valikoitui Paltasen ky-läyhdistys ry, Kyläkumppani-hanke, Pieksämäen seurakunta ja Kirkkopalvelujen IkäArvokas-hanke. Kesäkuussa 2014 järjestettiin asukastapaaminen, jossa kartoitettiin kiinnostus uudenlaiseen kerhoon. Samassa tilaisuudessa lyötiin lukkoon myös kerhon toimintaperiaatteet. Paltasen kylätalokerhossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 85 kävijää. Keskimäärin kerhossa oli 20 henkeä/päi-vä. Kolmasosa kerholaisista oli miehiä. Kerhon suosio kasvoi loppua kohti. Viimeisellä kerralla oli 40 kävijää. Kerholaiset olivat Paltasen, Lahnasen, Niskamäen, Vanajan, Venetmäen kyliltä sekä Naarajärveltä. Kylätalokerhon malli kiinnostaa myös muita kyliä. Vuo-den 2015 aikana kerhotoiminta alkaa Haapakoskella ja kiinnostusta on Halkokummussa ja Vehmaskylässä.

Kylätalokerhon kanssa yhtä aikaa käynnistyi kaupun-gissa korttelikerho Kontiopuiston kaupunginosassa. IkäArvokas-hanke koulutti kylätalo- ja kortteliker-hojen vapaaehtoiset kerhojen vetäjät vuonna 2015. Vuonna 2015 vapaaehtoistyön peruskoulutus on tar-koitus koota Pieksämäellä Seutuopiston vastuulle.

Niin kylätalokerho kuin korttelikerhotoimintakin on kirjattu Pieksämäen kaupungin tuoreeseen ikäihmis-ten palvelustrategiaan.

Kylätalokerho

Mitä: ohjelmallinen päivä yhdessäKenelle: kotona asuvat työelämän ulkopuolella olevat henkilötMilloin: kerran kuukaudessa tiistaina klo 10.00-14.00, kesätaukoOhjelman koordinointi: ryhmän vertaisoh-jaaja, kyläyhdistys, kyläasiamiesOhjaajien peruskoulutus: ensin IkäArvokas-hanke, sitten Pieksämäen SeutuopistoMissä: KylätalollaKustannukset: osallistumismaksu 10 euroa/kerta, sisältää ohjelman, kahvit ja lounaanRuokapalvelun koordinointi: kyläyhdistysMarkkinointi: kyläyhdistys, kyläasiamies

Kylätalokerho käynnistyi Paltasella syksyllä 2014.


27

Hiekkis elämänkaarihankkeen työryhmä-työskentely Hiekkis elämänkaari-hanke on levittänyt elämän-kaariajattelua laajasti koko Pieksämäen kaupunkia koskevaksi. Kevään 2014 aikana kokoontui useita moniammatillisia työryhmiä, joiden työn tuloksista on syntynyt uusia toimintamalleja, palveluja ja ke-hittämishankkeita. Kyläasiamies valittiin elämänkaarihankkeen Kylät ja yhteisöllisyys -työryhmän puheenjohtajaksi. Kevään 2014 aikana työryhmä pohti millaisia toimia pitäisi teh-

dä, jotta yhteisöllisyys ja kylien palvelut kehittyisivät. Ryhmään kuului jäsenet Pieksämäen vanhusneuvos-tosta, Pieksämäen Seutuopistosta, Pieksämäki Seu-rasta ja Pieksämäen Seurakuntaopistosta. Ryhmäläisten keskustelujen myötä toteutui muun muassa vanhustenviikon ohjelmaksi Seurakuntaopis-ton kodinhuoltajien opiskelijoiden hyväntekeväisyys-päivä. Kaksi opiskelijaryhmää teki kotitöitä ikäihmis-ten kodeissa Jäppilän Syvänsissä ja Vehmaskylässä. Tarkoitus oli tehdä tutuksi kotiin tuotavia palveluja ja samalla antaa työkokemusta erityisopiskelijoille. UUTISET

Länsi-Savo | torstaina 9.10.2014 5

Aki Heinonen

Pieksämäellä tempaistiin vanhustenviikon kunni-aksi parina päivänä työn

merkeissä. Seurakuntaopis-ton opiskelijat lähtivät keikoil-le Syvänsiin ja Vehmaskylään siivous välineet mukanaan. Koh-teina olivat seniori-ikäisten ko-dit siivouksen merkeissä.

Idea työhön jalkautumises-ta syntyi jo viime keväänä, kun Pieksämäen elämänkaari-hank-keen tiimoilta istuttiin saman pöydän ääressä. Osanottajat ha-lusivat konkreettista toimintaa.

Tuloksen oli siivoustempa-us, ja se ajoitettiin tarkoituksel-la vanhustenviikolle.

Jos riitti Vehmaskylän talois-sa ikkunoita, niin oli niitä pese-mässä myös useita käsipareja. Ei käytetty koneita, vaan puhdas-ta tehtiin perinteisesti käsityö-nä. Tiskivuoria ei löytynyt, sillä astianpesukone on nykyisin lä-hes kaikissa kodeissa.

Seurakuntaopistossa opis-kellaan kolmen vuoden pitui-sella oppijaksolla nimenomaan erilaisia kotitöitä. Opiskelijat valmistuvat kodinhuoltajiksi. Päättötodistus antaa takeen am-mattitaidosta.

Kodinhuoltajan ammatti ja koulutus ovat vähemmän tun-nettuja ja jäävät monesti hä-

märäksi. Ammatti sekoittuu helposti kodinhoitajan ammat-tikuntaan.

Heitä oli vielä 1990-luvulla, mutta sittemmin ryhdyttiin kou-luttamaan lähihoitajia.

Kodinhuoltaja on tekijä sii-vousalalla. Sen havaitsi jo yli kymmenen vuotta sitten piek-sämäkeläinen 31-vuotias Mik-ko Sikanen. Työn keskellä hän havahtui siihen, ettei hänellä ole alan pätevyyttä, vaikka hänellä

olikin jo LVI-asentajan ja talon-rakentajan koulutus.

Kodinhuoltajakoulutuksen jälkeen Sikanen aikoo jatkaa opiskelua lähihoitajaksi.

Hyvin pysyi pölynimuri Si-kasen käsissä Raimo ja Sinik-ka Riipisen isossa talossa Veh-maskylässä.

Yhtä näppärästi käsitteli Mäntyharjusta kotoisin oleva Markus Hartonen ikkunalas-taa puuhatessaan terassin ikku-noiden kimpussa.

Senioreille hyvää maksutta PieksämäelläOpiskelijat Seura-kuntaopistosta pii-pahtivat siivoamas-sa koteja Syvänsissä ja Vehmaskylässä.Kodinhuoltaja on siivousalan ammat-tilainen.

Siistiä tulee, kun Mikko Sikanen imuroi ja Markus Herranen pesee ikkunoita. Seurakuntaopiston opis-

kelijat jalkautuivat siivoamaan koteja vanhusviikon kunniaksi.

Aki Heinonen

Arja Reinikainen

Eläkeläinen Kaisa Nykänen rohkaisi luontonsa ja testasi Kangasniemen yhteispalvelu-pisteen etäpalvelulaitteet.

Palveluneuvoja Anita Laiti-nen otti yhteyden Kelan Mikkelin palvelupisteeseen ja testasi, että yhteys ja kuuluvuus ovat kunnos-sa. Sen jälkeen hän jätti Nykäsen keskustelemaan tietokoneen vä-lityksellä asioistaan päivystävän asiantuntijan kanssa.

– Ikinä en ole käyttänyt min-kään sorttista tietokonetta, mut-ta asioiminen oli yllättävän help-poa. Ihan kuin asiakaspalvelija olisi ollut oikeasti pöydän toisel-la puolella, ja asiat tulivat kerras-ta selviksi, kiitteli Nykänen.

Yksityisyyden suoja on taattu, sillä laitteet Kangasniemellä si-jaitsevat täysin äänieristetyssä huoneessa.

Etäpalvelulaitteet ovat olleet

Kangasniemen yhteispalvelu-pisteessä käytössä viime kevääs-tä lähtien. Keskiviikkona kaikil-la halukkailla oli mahdollisuus harjoitella niiden käyttöä.

Kangasniemen yhteispalve-lupisteestä saa Kelan, TE-toi-miston, maistraatin, oikeusavun ja maaseututoimen palveluja sekä poliisin myöntämiä lupia.

Kelan etäpäivystys on auki kello 9–15 välisenä aikana. Mui-ta palveluja saadakseen on va-rattava aika. Yhteispalvelupis-teessä on kaikki lomakkeet, joita tarvitaan valtion kanssa asioidessa. Esimerkiksi ajokor-tin voi uusia pisteen kautta.

Yhteispalvelupisteessä työs-kentelee Laitisen lisäksi palve-luneuvoja Päivi Hokkanen. Heitä tuuraamaan on koulutet-tu kaksi muuta kunnan työnte-kijää.

Laitisen mukaan etäpalve-luista on tullut hyvää palautet-ta asiakkailta.

– Myös yhteispalvelupisteen käyttäjien määrä on koko ajan lisääntynyt.

Videolaitteita käytetään myös kunnan henkilöstön kou-luttamisessa.

Eihän se ollut edes vaikeaaKaisa Nykänen tes-tasi Kangasniemen yhteispalvelupis-teen etäpalvelut.

Kaisa Nykänen totesi, että etäpalvelulaitteiden käyttö on help-poa. Häntä opasti palveluneuvoja Anita Laitinen.

Arja Reinikainen

Jos riitti Veh-maskylän taloissa ikku-noita, niin oli niitä pesemäs-sä myös useita käsipareja.

Jaana Hänninen

Savonlinnan Casinon torniho-tellin suunnittelukilpailun voitti suunnitelma nimeltään Cham-pagne, suomeksi samppanja. Voittajasuunnitelman on teh-nyt helsinkiläinen Arkkitehti-työhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Suunnittelutiimin vetäjä oli Mikki Ristola, joka on arkki-tehtiopintojensa loppusuoralla.

– Meidän nuoret kyvyt saivat tilaisuuden esittää taitojaan. Me vanhat parrat olimme mukana palavereissa ja ehkä vähän oh-jaamassa työtä, kertoo arkkiteh-titoimiston osakas Aaro Artto.

Primehotels Oy julkisti jär-jestämänsä kutsukilpailun tu-loksen keskiviikkona. Tor-nihotellin yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu voittajatyön pohjalta. Suunnittelun edetes-sä yhtiö aloittaa tornihotellin lo-maosakkeitten markkinoinnin.

Tornihotellia on tarkoitus päästä rakentamaan syksyllä 2015 ja sen on määrä olla val-mis vuonna 2017.

Primehotels Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Nuutinen kertoo, että tornihotellista ha-luttiin iloinen, raikas ja kaunis taideteos. Champagnessa tämä hänen mielestään toteutuu. Voittajatyössä on myös suun-

nittelijoiden mielestä jotain ke-peän kuplivaa, kuten samppan-jassa. Siitä työ sai nimensäkin.

Nuoret suunnittelijat ovat ke-ventäneet rakennuksen hahmoa poistamalla säännöllisestä torni-muodosta ”palikoita”. Parveke-aukkojen vaihtelevat muodot saavat tornin näyttämään erilai-selta eri etäisyyksiltä, eri kulmis-ta ja eri vuorokaudenaikoina.

– ”Palikoitten” poistaminen myös pienentää tornin mitta-kaavaa, Ristola sanoo.

Hotellin ikkuna-aukkojen muoto on haettu Olavinlinnan muurien ampuma-aukoista.

Kilpailun lähtökohtana oli suunnitella torni, jossa on kym-menessä alimmassa kerrokses-sa lomaosakkeita, ylhäällä kaksi kerrosta hotellihuoneita ja ylim-mässä kerroksessa juhlava mai-semaravintola. Hotellin raken-tamisen arvioidaan maksavan 20–25 miljoonaa euroa.

Nuoret arkkitehdit voittivat tornikilvanOlavinlinnan am-puma-aukkojen muotoiset ikkuna-aukot kehystävät järvimaisemaa.

Parvekeaukkojen vaihtelevat muodot saavat tornin näyttä-mään erilaiselta eri etäisyyksil-tä ja eri vuorokaudenaikoina.

Puolustusvoimat tarjoutuu os-tamaan Kouvolassa Vekaran-järven ampumaradan melusta kärsivien mökkinaapurien kiin-teistöt. Toinen vaihtoehto 23 omistajalle on maiden vaihto Metsähallituksen muualla si-jaitseviin tontteihin.

Puolustusvoimat kertoo teh-neensä kaiken mahdollisen meluhaitan pienentämiseksi.

Vaasan hallinto-oikeuden määrittelemään melutasoon ei 23 mökin osalta ole kuitenkaan päästy. STT

Vekaranjärven melusta tarjolla korvaus


28

22.11.2012 klo 11-16 Poleenissa Pieksämäellä

Tapahtuman järjestävät Pieksämäen Kylät ry ja Kyläkumppani-hanke

Tule mukaan kaikille avoimeen infopäivään kuulemaan, miten maaseudulla voidaan tehostaa liiketoimintaa.

Ohjelmassa klo 12-15Kylien bisneskeissit – liiketoimintaa •kylille. Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry.

Kokemuksia uudenlaisesta maaseudun •yrittäjyydestä. Nurkkalan tilan isäntä Esko Rissanen Hyvätuuli Highland.

Poleenin aulassa klo 11-16Kyliä, maaseutuyrittäjiä ja lähiruokatuotteita•

Maaseudun ja elinkeinojen kehittäjiä •

Infoa yrittäjyysopinnoista•

Asian lomaan kevennystä tuo Savon Sulttaani, rempseä savolaisukko Heinähannu.

PIEKSÄMÄEN KYLÄT RYYhteistyöllä maaseutu eläväksi

Virtaa kylille– bisnestempaus

Vapaa pääsy – Tervetuloa!

3.5. Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen

Elinkeinojen kehittämisen sekä uusien yritysideoi-den rohkaisemisen tueksi järjestettiin marraskuussa 2012 Virtaa kylille! bisnestempaus Poleenissa. Mukana oli valtakunnallisen Kylien bisneskeissit -hankkeen kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuis-ma, jäppiläläisen Hyvätuuli Highlandin yrittäjä Esko Rissanen sekä viihdyttäjänä rempseä savolaisukko Heinähannu. Poleenin aulassa oli näytteilleasettajia aina lähiruoan tuottajista maaseudun eri kehittäjätahoihin. Tempa-us oli innostava ja palaute positiivista, mutta osallis-tujamäärä jäi valitettavan vähäiseksi. Pieksämäen kaupungin elinkeinotoimi on osaltaan ollut vauhdittamassa maaseudun kehitystyötä esi-merkiksi Pro Agrian ja toimintaryhmä Veej´jakajan hankkeiden myötä. Elinkeinotoimi on järjestänyt yritysiltoja, teemapäi-viä ja neuvontaa kaikille yrityksille sijoituspaikasta riippumatta. Kyläkumppani-hankkeen käynnistymisen myötä hanke on osallistunut elinkeinotoimen kanssa yhtei-siin markkinointitoimenpiteisiin, esimerkiksi asukas-päiviin ja kevään 2014 Pop Up Pieksämäki yleismes-suihin.

Hanke on keskustellut myös aloittaneiden yrittäjien kanssa yritysideoista ja ohjannut heitä yritysideoi-den kanssa eteenpäin.

Pieksämäen kaupunki sai uuden elinkeinojohtajan syyskuussa 2013, tehtävään valittiin Markus Ves-terinen. Hänen mukaantulonsa myötä Kyläkump-pani-hankkeessa aloitettiin elinkeinotoimen kanssa yhteiset maaseudun yritysillat.

Aloitustapahtuma järjestettiin Virtasalmella marras-kuussa 2013. Yritysiltoja pidettiin yhteensä neljä: Virtasalmella, Peiposjärvellä, Jäppilässä ja Läntisten kylien yritysilta Paltasella. Tilaisuuksiin osallistui yh-teensä 80 yrittäjää.

Kyläkumppani-hankkeen loppuvuonna 2013 käyn-nistämät maaseudun yritysillat olivat avaus, vastaa-via tilaisuuksia ei oltu aiemmin järjestetty.

Verkottumistilaisuuksille oli selkeä tarve. Illat olivat myös uuden elinkeinojohtajan esittäytymistilaisuuk-sia. Yritysilloissa järjestettiin napakka osallistujaky-sely. Esimerkiksi atk-avun tarvitsijoille on markkinoi-tu Maatila ICT-hankkeen tarjoamia koulutuksia ja neuvontaa.

Verkottumistilaisuuksille oli selkeä tarve.

UUTISETLänsi-Savo | lauantaina 8.3.2014 7

Tanja Rihu

Pieksämäkeläinen Juk-ka Suhonen on tuore yrittäjä. Oman yrityk-

sen perustamispaperit lähtivät pari päivää sitten eteenpäin ja kohta paluumuuttaja pyörittää sukunsa kotitilalla polttopuu-bisnestä.

Läntisten kylien yritysillassa Paltasen Pysäkillä Suhonen ta-pasi kaksi kollegaansa, joiden kanssa jutustellessa alkoi heti viritä yhteistyökuvioita.

Entisellä maaseutuyrittäjäl-lä Esko Hotilla kun sattuu ole-maan viereisellä kylällä tyhjänä kanala ja porkkanahallit, joissa puita voisi kuivattaa.

Naapurissa soraliikettä luot-saavalla Petri Hännisellä puo-lestaan on sopivaa kalustoa pui-den kuljettamiseen.

Kolmen maaseutuyrittäjän kohtaaminen kiteytti maaseu-dun yritysillat, joita Pieksä-mäen kaupungin elinkeinotoimi ja Pieksämäen Kyläkumppani-hanke ovat vieneet talven aika-na neljälle kylälle.

Yritysiltojen tavoitteena on ollut tulla tutuksi sekä muiden yrittäjien että elinkeinotoimen ihmisten kanssa.

Maaseudun yrittäjät tarvitsevat toisiaan

”Edes oman ky-län yrittäjät ei-vät välttämättä tunne toisiaan.VUOKKO JAAKKOLAPIEKSÄMÄEN KYLÄASIMIES

Hynttyyt yhteen: Yritysyhteistyö voi tuoda leveämpää leipää ja turvata lähipalveluita.Yritysillat: Pieksä-mäen elinkeinotoi-mi jalkautui neljälle kylälle kyselemään yrittäjien tarpeita ja toiveita.

Kolme kyläyrittäjää, uusi, entinen ja nykyinen, tapasivat Paltasen Pysäkin yritysillassa Pieksämäellä. Jukka Suhonen aloittelee polttopuubisnestä, Esko Hotti on eläkkeelle

siirtynyt maaseutuyrittäjä ja Petri Hänninen pyörittää soraliikettä.

Virtasalmen, Jäppilän, Peiposjärvenja Paltasen tapaamiset tavoittivat yh-teensä noin 70 yrittäjää.

Tanja Rihu

– Sellainen asia tässä on sel-vinnyt, etteivät edes oman kylän yrittäjät eivät välttämättä tunne toisiaan, kyläasiamies Vuokko Jaakkola kertoo.

Virtasalmen, Jäppilän, Pei-posjärven ja Paltasen tapaami-set tavoittivat yhteensä noin 70 yrittäjää.

Maaseutuyritysten toiveita kartoitettiin vapaiden keskus-telujen lisäksi kyselyllä, joissa tärkeimmäksi tarpeeksi nousi yritysyhteistyön kehittäminen ja tukeminen.

Elinkeinoasiamies Kimmo Hyykoski kannustaa verkos-toitumiseen sekä oman alan yritysten että eri toimialojen välillä.

– Kaikki yrittäjät tarvitsevat toisiaan, mutta erityisesti maa-seudulla. Yhteistyö antaa voi-mavaroja esimerkiksi laajentaa toimintaa oman kylän ulkopuo-lelle, Hyykoski uskoo.

Kyläyritysten rooli on tulevai-suudessa yhä suurempi myös lä-hipalveluiden turvaajana, kun

kunnat järjestelevät toimintaan-sa uudelleen.

Esimerkiksi vanhusten kotiin annettavia palveluita on Pieksä-mäelläkin siirretty palvelusete-lien varaan, jolloin käytännön työstä vastaa yrittäjä ja kaupun-ki osallistuu kuluihin.

– Kotipalveluissa on sarkaa monen alan yrittäjille timpu-rista hoitajaan. Yhdessä yrit-täjät voivat saada hoidettavak-si suurempia kokonaisuuksia. Se voi olla keino säilyttää pal-veluita maaseudulla, Hyykoski

ja Jaakkola huomauttavat.Pieksämäen elinkeinotoimis-

to voi toimia amorina, jos yritys

kaipaa kumppania. Yhden luu-kun takaa löytyy kattava tieto myös kylien yrityksistä ja nii-den toimialoista, joten pariut-tamiseen on hyvät eväät.

Verkostoitumista syntyy myös koulutuksissa ja kursseil-la, joita elinkeinotoimisto rää-tälöi yrityksille toiveiden mu-kaan. Kevään ohjelmassa on muun muassa kuittikoulu.

– Tavoitteena on tukea yri-tyksiä koko elinkaaren ajan, ei vain aloitushetkellä, elinkeino-asiamies sanoo.

* Maksaessasi ostokset TUOHELLA 8.2.-14.4.2014 välisenä aikana saat ostolle jopa 60 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa tasaerissä. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi. TUOHEN muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen

mukaisesti. TUOHI MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti. TUOHEN todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle luotolle on 21,2 %. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (2/2014) ja siinä on huomioitu

kuukausittainen tilinhoitomaksu. TUOHI on jatkuva luotto, se on voimassa toistaiseksi, ja sen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Luottoraja on 1 000 - 10 000 euroa, korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12 %

ja tilinhoitomaksu on 5 euroa kuukaudessa, ei vuosimaksua. Nousukausirahoitus ei ole käytössä Vepsäläisen verkkokaupassa.

Koskaan aiemmin huippudesignia ei ole ollut näin helppoa

hankkia. Hankintoja helpottaa TUOHI MasterCard -luotto,

jolla maksat ostoksesi tasaerissä jopa 60 kuukauden

aikana ilman korkoja ja kuluja. Sitä kutsutaan

Nousukausirahoitukseksi*. Lue lisää vepsalainen.com

VAIN TÄNÄÄN

ERÄ! Nojatuoli 406, koivu/musta

satulavyö, norm. 1.025,- NYT 890,-

12 erässä: 74,17/kk

kk

NOUSU-KAUSI-

RAHOITUS

kk

Edition B796 -kulmasohva, valkoinen

nahkaverhoilu, 3.255,- NYT 2.690,-

60 erässä: 44,83/kk NOUSU-KAUSI-

RAHOITUS

60kk

NOUSUKAUSIRAHOITUS

TUO DESIGNIN

KAIKKIEN ULOTTUVILLE.

KOROTONJA KULUTON

NOUSUKAUSI-RAHOITUS*

-

Mikkeli, Setrikatu 5. Puh. 020 7801 390. Ma-pe 10-18, la 10-14.

Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt + 6,91 snt/min tai matkapuhelimesta 8,35 snt + 16,69 snt/min

3.5. MAASEUDUN UUSIEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA OLEMASSA OLEVAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

29

Yritysilloissa tiedusteltiin myös kiinnostusta yritys-mentorointiin. Pieksämäen Yrittäjät ry:n aloitteesta Esedu toteutti vuonna 2014 mentorivalmennuksen, jonka myötä Pieksämäelle syntyi mentorifoorumi. Toista kymmentä yrittäjää ja yrittäjähenkistä auttaa yrittäjiä eteenpäin. Tämä maksuton palvelu on tar-koitettu kaikille yrittäjille ja sitä on markkinoitu myös maaseudun yrittäjille. Kyläkumppani-hankkeen Virtasalmen yritysillassa toivottiin yritysten ja julkisten palvelujen opastetau-lua kirkonkylälle. Pieksämäen elinkeinotoimi tarttui toimeen ja vuo-den 2014 lopussa pystytettiin opastetaulut Jäppi-län ja Virtasalmen taajamiin. Kyläläiset osallistuivat aktiivisesti opastetaulujen suunnitteluun. Kyläläiset huolehtivat myös taulujen pystytyksestä. Taulujen valmistuskulut maksoi Pieksämäen kaupunki.

Kyläasiamies kuului Pieksämäen elinkeinoryhmään. Ryhmässä oli edustajat Pieksämäen kaupungin elin-keinotoimistosta, Etelä-Savon TE-toimistosta, Piek-sämäen Yrittäjät ry:stä ja Esedusta. Vuosittain pidet-tiin kuusi kokousta ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Kyläasiamiehen näkemyksiä tiedusteltiin myös Piek-sämäen elinkeinostrategian valmistelussa sekä kou-lulaisten ja opiskelijoiden yrittäjyyskasvatusohjel-maan (2014). Pieksämäen 4H yhdistys toimii aktiivisesta myös 4H-yritysten vauhdittajana. Uusista kerholaisten yrityk-sistä on tiedotettu muun muassa hankkeen kyläkir-jeissä.

Kyläkumppani-hanke toteutti marraskuussa 2013 tu-tustumisretken Keski-Suomeen Keuruulle Jukojärven kylään. Ohjelmaan kuului kolme yritysesittelyä ja alueen laajakaistahankkeeseen tutustuminen. Syksyllä 2014 tehtiin tutustumisretki valtakunnal-liseen vuoden 2014 kylään, Iitin Vuolenkoskelle. Retkiohjelmassa tutustuttiin myös paikalliseen yri-tyselämään, erityisesti kyläläisten omistama Omaky-lä Vuolenkoski Oy tuli tutuksi. Hanke toteutti myös työnantajaillan kyläyhdistyksil-le syyskuussa 2014. Työnantajan velvollisuuksista ja TE-toimiston palveluista oli kertomassa TE-toimiston yrityspalveluista asiantuntija Hannu Häkkinen.

Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta

yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden yrittäjien käyttöön.

Mikäli kiinnostuit, ota suoraan yhteyttä mentoriin! Pieksämäen mentorifoorumi syntyi keväällä 2014. Taustalla on huoli yrittäjien osaamisesta ja jaksamisesta yritysten eri kehitysvaiheessa. Aloitteen mentoroinnin kehittämiseksi Pieksämäelle teki Pieksämäen Yrittäjät ry. Etelä-Savon Ammattiopisto toteutti mentorivalmennuksen.

Mentoroinnin periaatteita

Perustuu luottamukseen Mentori on yrittäjän

keskustelukumppani ja sparraaja

Mentorilta saa apua erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen läpikäymiseen

Mentorointi on keskustelevaa ja etenee yrittäjän ehdoilla

On maksutonta Ei paperisotaa eikä turhia

muodollisuuksia


30

Osuuskuntatoiminta kiinnostaa taas Pieksämäelle perustetaan vuosittain noin 80 uutta yri-tystä. Pääosa yrityksistä on palvelualan pienyrityksiä. Kyläkumppani-hankkeen aikana myös osuuskunta-pohjainen yritystoiminta on piristynyt. Kyläkumppani-hanke ja Diakin hallinnoima Yhteis-kunnallinen yrittäjyys –hanke toteuttivat Pieksämä-en läntisillä kylillä lähipalvelukyselyn syksyllä 2012. Tulosten johdosta ryhdyttiin kehittämään niin infra-palveluita kuin kotiin tuotavia palveluitakin.

Edellä mainittujen hankkeiden myötävaikutuksella Pieksämäelle syntyi vuonna 2013 Lähipalveluosuus-kunta Jeesi, joka tarjoaa muun muassa hoiva- ja hoitoapua, asiointiapua, koti- ja mökkipalveluita, lastenhoitoapua sekä pihatöitä. Jäseniä Jeesissä on tällä hetkellä 14 ja he asuvat ympäri Pieksämäkeä ajatuksena, että tekijä löytyisi läheltä työn tilaajaa.

Osuuskunta Jeesi tarjoaa palveluita kaikille alueen asukkaille, mutta markkinointia on suunnattu erityi-sesti maaseutualueille.

Ranchising Hankkeen aikana on käynnistynyt myös Ranchising, maatalouden franchising-toiminnan uranuurtajatoi-minta. Jäppiläläinen kolmen maatalousyrittäjän Hy-vätuuli highland haluaa tehdä valtakunnallisen toi-mintamallin kehittämästään yhteistoiminnasta. Hankkeen loppuvaiheessa yrityksellä oli kehittämis-tuen avulla palkattuna ranchising-markkinoija. Hyvätuulen esittelyvideo löytyy YouTubesta osoit-teella: http://youtu.be/MYmIj6a1P3A

Yhteiskunnallinen yritys rakentaa yhteistä hyvää

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoimin-tansa kautta yhteiskunnallisia tai ekologisia pul-mia.

Maaseudulla kyse voi olla esimerkiksi jonkin puuttuvan tai lakkautusuhan alla olevan pal-velun turvaamisesta. Myös kestävään energi-antuotantoon liittyvät ratkaisut voidaan lukea yhteiskunnallisen yrittäjyyden piiriin.

Yhteiskunnalliset yritykset tähtäävät yhteiseen hyvään. Talous itsessään ei ole tärkeää – se on vain väline halutun päämäärän saavuttamiseksi.

On arvioitu, että Suomessa on noin 5000–12 000 yhteiskunnallista yritystä. Joukkoon mahtuu mikro- ja pienyrityksiä, osuuskuntia sekä säätiöiden ja yhdistysten harjoittamaa lii-ketoimintaa. Vaikka yhteiskunnallinen yrittäjyys on terminä melko uusi, toiminta on sisällöltään vanhaa ja tuttua.

Lisätietoja:Moilanen, Hanna & Karjalainen, Jari 2014. Yh-teistoiminnasta ratkaisuja – Etelä-Savon yhteis-kunnallista yrittäjyyttä rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 34. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu

Julkaisu on ladattavissa myös verkosta osoit-teesta: www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/c-sar-jajulkaisut/

Uuteen päivään. On taas kyläsuunnitelmapäivä kylätalolla, hienoa! Pieksämäen kylät kehittyvät!



31

Kyläläisten osuuskauppa Siikamäen Suoramyynti Osuuskunta on puolestaan Siikamäen-Peiposjärven kyläläisten suuri yhteispon-nistus.

Osuuskunta perustettiin syksyllä 2014 ja se jatkaa pitkään Suoramyyntiä pyörittäneen Villasen perheen työtä. Valmistelua tehtiin kaksi, kolme vuotta ennen kuin yrittäjävaihdos oli mahdollista. Kyläläisten osuuskaupassa on jäseniä reilut 100 ja jäsenosuuksia on lunastettu reilu 150. Suuri osa jä-senistä on paikallisia, mutta kiinnostusta uudenlai-sesta kyläkaupasta on pitkin Suomea. Yritys ei ottanut käynnistysvaiheessa lainaa, vaan kaikki alkuinvestoinnit tehtiin jäsenten osuusmaksu-jen turvin. Jäsenyys maksoi 500 euroa. Siikamäen Suoramyynillä oli vuoden lopussa jo kym-meniä tuottajasopimuksia, suuri osa paikallisia teki-jöitä. Esedun Naseva –nuorten ammattilaisten valmennus-hanke on auttanut vahvasti myös maaseudun yrityk-siä, esimerkiksi osuuskunta Siikamäen Suoramyynti on saanut apua käynnistysvaiheeseensa nuorista työntekijöistä.

Yhteistyössä on voimaa. Pieksämäen kylät ry:n hallitus on todella, todella, todella tärkeä keskus-telufoorumi.


Päivä täyttyy lähidemokratian uusista tuulista. Pieksämäen kylät kehittyvät.


Paltasen kylätalon palvelupäivät Läntisten kylien lähipalvelukyselyssä tuli ilmi, että kyläläiset toivovat monenlaisia lähipalveluja, ei pel-kästään kotiin tuotavia. Toiveisiin vastattiin syksyllä 2014 ja Paltasen kyläta-lolla käynnistettiin palvelupäivät. Syksyn aikana Paltasella ovat pitäneet palvelupäiviä Eveliina Heinonen Parturi-Kampaamo Punaparrasta, hieroja Jari Hynninen JariPekan Hieronnasta sekä jalkojenhoitaja Anu Rajasuo. Osuuskunta Jeesi on tehnyt kotityöpalveluita alueen asukkaille.

Palvelupäivä - Näin se toimii

Yrittäjä vuokraa kyläyhdistykseltä työskentelyti-lan tuntiveloituksella. Asiakkaat varaavat palveluajan suoraan yrittä-jältä. Yrittäjä tulee paikalle, mikäli varauksia on vähintään kolme samalle päivälle.

Palvelupäivien markkinoinnista huolehtii kyläyh-distys. Tietoa on levitetään kylän verkkosivulla, Facebookissa, ilmoitustauluilla sekä naapuriky-lille sähköpostilistojen välityksellä.


Siikamäki Suoramyynti Osuuskunta piti avajaiset syksyllä 2014. Kuvassa Peter Hartwig ja Jussi Hentunen.

32

Kylätoiminnan tehtäväjako Pieksämäellä Pieksämäen kylät ry: maaseutualueiden, Pieksämäen kaupungin ja keskustan toimintojen välinen koordi-nointi, edunvalvonta ja kyläyhteistyön kehittäminen.

Jäppilä, Virtasalmi ja Läntiset kylät: oman alu-eensa koordinointi, mahdollisia palvelualueita Paikallisyhdistykset, seurat ja toimikunnat: paikalli-nen pöhinä.

Pieksämäen kylät ry:n Kyläkumppani-hanke on vauh-dittanut toimia oheisen tehtäväjaon mukaisesti. Se on myös vahvistanut Pieksämäen kylät ry:n roolia. Virtasalmi-yhdistys esitti vuonna 2014 Pieksämäen vuoden kyläksi omalta alueeltaan Hällinmäen kylää. Esitys on yksi konkreettinen toimi siitä, että uusi koko pitäjän kokoinen kyläyhdistys on koko alueen yhteinen toimija.

Ylh. Pieksämäellä on yli 30 kylää ja 19.000 asukasta.

Pieksämäen kylät ry valitsee vuosittain Pieksämäen vuoden kylän. Hankkeen aikana vuoden 2012 kylä oli Halkokumpu ja Porsaskoski vuonna 2013.

Kylätoiminnan organisoituminen

• Katto-organisaatio Pieksämäen kylät ry, pe-rustettu 2011

• Virtasalmen kokoinen kyläyhdistys Virtasal-mi-yhdistys ry, perustettu 2011

• Jäppilän kokoinen kyläyhdistys Jäppilän ky-lät ry, perustettu 2014

• Kolmisenkymmentä paikallista kyläyhdistys-tä , seuraa tai toimikuntaa

• Läntisten kylien organisoituminen on kes-ken

3.6. Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

33

Pieksämäen kylät ry:n rooli kasvanut Kyläkumppani-hankkeen aikana Pieksämäen kylien toimintaa ja merkitystä on tuotu hyvin monella tapaa esille. Tässä imagon kirkastamisessa Pieksämäen kylät ry:n rooli on ollut erittäin tärkeä. Se on myös verkottanut kylien toimijoita keskenään. Vasta muutaman vuoden ikäinen Pieksämäen kylät ry on jo tunnettu toimija ja se otetaan monissa ver-kostoissa vakavasti. Kyläasiamiehen työpanos on ol-lut tässäkin työssä hyvin keskeinen. Järvi-Suomen kylät ry Pieksämäen kylät ry on Järvi-Suomen kylät ry:n jäsen. Myös osa pienemmistä kyläyhdistyksistä on maakunnallisen kyläyhdistyksen jäsen. Jäskyn hankkeen ja Pieksämäen kylien hyväksi teh-tyjä töitä on ollut muun muassa houkutella kyläkou-luja mukaan Lasten Maaseutuparlamenttiin. Jäsky teki vahvasti töitä myös kyläkoulujen säilymi-sen puolesta. Se otti vahvasti kantaa Pieksämäen kaupungin toimintaryhmä Veej´jakajan kuntarahoi-tukseen alkavalle ohjelmakaudelle. Jäsky on ollut myös tärkeä toimija verkostoitumisen edistämisessä maakunnallisissa ja valtakunnallisissa asioissa. Pieksämäen kyläyhdistysten organisoitu-minen Väen vähentyessä ja ikääntyessä myös aktiivinen kylätoimijaverkosto harvenee. Pieksämäelläkin on hyvin pieniä kyliä, missä ei ole juuri mitään yhteistä toimintaa. Tähän haasteeseen Pieksämäellä on vastattu hank-keen avulla perustamalla isompia kyläyhdistyksiä. Tuorein esimerkki on Jäppilän kylät ry, joka perus-tettiin loppukesällä 2014. Yhdistyksen tarkoitus on toimia koko entisen kunnan alueella kaikkien kylien kokoavana voimana. Sillä on myös vahva rooli paikallisten toimijoiden verkottaja-na ja lähipalvelujen kehittäjänä. Esimerkiksi Vanajalla Vanajan Vauhti ry:n ja Vanajan maa- ja kotitalousseuran on tarkoitus järjestää kylä-talon omistus ja kylän toiminta yhdelle yhdistykselle. Samansuuntaisia suunnitelmia on myös Halkokum-mussa.

Hällinmäki, Pieksämäen vuoden kylä 2014

• Sijaitsee Virtasalmella Juvalle vievän tien tuntumassa.

• Kylällä on kaksi kokoontumispaikkaa: kesä-käytössä oleva Nuorisoseurantalo ja talvi-asuttava Eräkartano

• Kyläläisten ylläpitämä latuverkosto• Kalastuskunnalla laavu Kirkkosaaressa• Eräkartanon Naisten ilta on jokasyksyinen

kylän naisten järjestämä tapahtuma• Virtasalmen kesäteatteri toimii Hällinmäes-

sä• Hällinmäen metsästäjät ry:llä Eräkartanon

lisäksi nylkyvaja ja nuotiopaikka• Moottoriurheilukeskus Motopark on Hällin-

mäen eteläreunalla• Yritystoimintaa: Tarukiven kotieläinpiha• Kyläkirja Hällinmäki-Ankele valmistui vuon-

na 2000• Asukkaita: reilut 130 vakituista asukasta

Ylh. Jäppilän kokoisen kyläyhdistyksen perusta-miskokouksessa tehtiin aaltoja.


34

Suuri kyläkysely syksyllä 2013 Pieksämäen kylät ry ja Kyläkumppani-hanke toteut-tivat suuren kyläkyselyn syksyllä 2013. Tavoitteena oli kerätä asukkaiden näke-myksiä kylien kehittämisen ykkösasioissa. Vastauksia tuli 185 kappaletta ja erityisesti nuorten vastaajien osuus oli merkittävä. Kyselyssä nousi vahvasi esiin Pieksämäen lähidemo-kratian heikko tilanne sekä kylien lähipalvelut.

Kyläkysely antoi suuntaviivat Kyläkumppani-hank-keen jatkoajan toimille vuonna 2014.

Kylätanssit Jäppilässä Kylien väen tutustuminen toisiinsa toteutui myös tanssimalla. Pieksämäen kylät ry järjesti elokuussa 2014 kylätanssit Jäppilässä Salmen lavalla. Virtasal-mi-yhdistys järjesti tansseihin bussikuljetuksen.

Kylien erikoistuminen lisännyt yhteistyötä Lähipalvelutyön kehittämisen myötä kylien yhteis-työ on vauhdittunut. Läntisten kylien ainut ympäri vuoden lämpimänä pidettävästä Paltasen Pysäkistä on tullut alueen harrastustoiminnan keskus varsinkin talvisaikaan. Pieni Vanajan kylä tunnetaan puolestaan näytelmä-harrastuksesta ja kuorotoiminnasta. Ryhmissä käy harrastajia myös lähikylistä. Samanlainen tilanne on Halkokummun Kumputalon harrasteryhmissä. Kau-pungin rajan pinnassa yhteistyö ulottuu myös naa-purikunnan puolelle.

Vanajan näytelmäpiirissä on erikoistuttu sketseihin.

Tärkeimmät kehittämiskohteet

• 53% lähipalvelut• 46% liikenneyhteyksien ylläpitäminen• 34% yhteistoiminnan lisääminen• 34% järvien ja luonnon tila• 34% harrastemahdollisuudet• 23% kylien oma toiminta• 23% maisemien siisteys• 23% yritys- ja elinkeinotoiminta• 15% asukkaiden turvallisuus• 6,5% viestintä ja tiedottaminen

(Kyläkumppani-hankkeen Suuri kyläkysely 2013, vastauksia yhteensä 185 kappaletta)

Puuhapäivistä pienteurastamoiden etsintään, toimiviin verkkoyhteyksiin ja lähipalveluihin. Ihan normipäivä kyläasiamiehellä. Pieksämäen kylät kehittyvät!



35

Kylätapahtumia on markkinoitu sosiaalisen median ja verkkosivujen myötä paremmin ja se on osaltaan lisännyt kylien välistä yhteistyötä ja kanssakäymistä. Suuret kylätapahtumat vetävät väkeä myös kau-pungin ulkopuolelta. Siikamäki-Peiposjärven Nos-talgiailtamat on yksi suurimmista Pieksämäen ky-lätapahtumista. Myös kesäteatterit vetävät väkeä Halkokumpuun, Hällinmäkeen, Jäppilään ja Parta-harjulle. Pieksämäen Tapahtumaverkko ry ja Kyläkumppani-hanke ovat olleet tiiviisti yhteistyössä. Hanke on ollut tiedonvälittäjänä kylätapahtumien ja Tapahtumaver-kon välilllä.

Vähänkö kyläasiamies on iloinen: Pieksämäen päivitettyyn Ikäihmisten strategiaan on kirjat-tu upouudet yhdessä kehitetyt toiminnot, siis kortteli- ja kylätalokerhot sekä ajatus siitä, että kylätaloja käytettäisiin palvelupisteinä myös julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Hermanni ja Miina -strategiapapru tänään kaupunginhallituksessa. Näin Pieksämäen kylät kehittyvät!



Ylh. Siikamäki-Peiposjärven Nostalgiailtamissa syödään lettu poikineen.

36

Pienten keskusten kehittämistyö, Pike

Pieksämäen Kyläkumppani-hanke on otettu vuon-na 2014 osaksi Etelä-Savon maakunnallista pienten kuntakeskusten (Pike) kehittämistoimintaa. Kyläkumppani-hanke kutsuttiin Elävät kaupunkikes-kustat ry:n Pike seminaariin Lieksaan talvella 2014. Pike-asia on ollut esillä myös useissa paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa työkokouksis-sa pitkin vuotta. Maakunnallinen Pike työpaja pidettiin marraskuus-sa Pieksämäellä ja siellä Pieksämäen lähtökohdat ja suunnitelmat entisten kirkonkylien ja elävien kylien palvelualueiden kehitystyöhön koettiin erinomaisina. Pieksämäen Pike kohteeksi otettiin Jäppilän ja Virta-salmen kirkonkylät. Naarajärvi on kaupungin strate-gista kaava-aluetta ja sikäli se jäi tarkastelun ulko-puolelle. Pieksämäen Pike tilanteesta tehtiin arviointi-työ loppuvuodesta 2014. Arvioitsijana oli alue-suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Sa-von maakuntaliitosta. Samanlainen arviointi tehtiin Etelä-Savossa kaikissa 16 Pike kohteessa. Aluesuunnittelujohtaja teki myös yhteenvedon arvi-ointihaastatteluista. Aineistoa löytyy osoitteesta www.esavo.fi/pike Varsinainen Pieksämäen Pike arviointi tehtiin Jäppi-lästä. Arvio löytyy loppuraportin kohdasta 10, liitteet.

Yleinen verkottuminen

Kylien välistä yhteistyötä lisäsivät myös hankkeen järjestämät teemaillat, esimerkiksi kyläturvallisuus-ilta kokosi Virtasalmelle osallistujia myös naapuriky-liltä. Hankkeen tietoliikenteen ja liikenteen teemaillat oli puolestaan kohdennettu koko kaupungin alueen asukkaille ja toimijoille. Montolan lakkautetun kyläkoulun ostosuunni-telmien yhteydessä Kyläkumppani-hanke kutsui Montolan kyläpalaveriin Halkokummun kylätalon edustajia. Tilaisuudessa kerrottiin Kumputalon os-toprosessista ja ylläpitokulujen hoidosta. Tapaami-nen johti kyläläisten tutumiseen ja vastavierailuihin. Tässä on hyvä yksittäinen esimerkki hankkeen avulla vauhditetusta kylien verkottumisesta. Kyläkumppani-hanke on ollut kaikkien kylien mer-keissä esillä Varkaudessa Savon Sampo –messuilla ja Pop UP Pieksämäki –messuilla, sekä kaupungin Poleenissa pidetyssä Asumispäivässä ja useissa se-sonkitapahtumissa kaupunkikeskustassa ja kylillä. Hanke järjesti Pieksämäen kauppatorille kesäajaksi vuosille 2013 ja 2014 myyntipaikan kaikkien kylien yhteiseen käyttöön. Hanke osallistui myös Pieksämäelle laadittavaan keskusta-alueen strategisen osayleiskaavan valmis-teluun.

Tänään ON hyvä päivä. Alanko toistaa jo itseäni kun sanon, että Pieksä-mäen kylät kehittyvät!

Pysykää kanavilla.- 17.10.2014 Kyläasiamies Vuokko

Aikas hieno päivä kyläasiamiehellä tänään. Taas! Välissä ehti vähän liukastelemaankin kaupungin-talon käytävillä villasukissa (työn selkeitä bonuk-sia).

Pieksämäen kylät kehittyvät. Stay tuned.- 19.01.2014 Kyläasiamies Vuokko


37

Hanke on tiedottanut toimistaan:

• kirjeitse• sähköpostilla• kyläkirjeissä• verkkosivuilla• Facebookissa• lehdistötiedotteilla ja lehdistötilaisuuksissa• kylätapahtumissa ja muissa tapahtumissa• verkostopalavereissa• kyläkokouksissa• kaupungin johtoryhmässä ja poliittisten päättäji-

en tapaamisissa sekä elinkeinoryhmässä Hankkeen loppuraportista pidetään lehdistötilaisuus 8.1.2015. Hankkeesta ja Pieksämäen kylien toimista on hanke-aikana tehty satakunta lehtijuttua. Pieksämäen kylät ry:n hallitusta pidettiin ajan tasalla koko ajan hankkeen etenemisestä. Hankkeen neu-vonantajina toimivat puheenjohtajisto ja sihteeri.Pieksämäen kylät ry: hallituksen kokouksia oli hank-keen aikana yhteensä 27 kappaletta (2012:11, 2013:6 ja 2014:10 kokousta). Ohjausryhmän koko-uksia pidettiin viisi, viimeinen 8.1.2015.

Hanketta on esitelty Kiihtelysvaaran kylätoimijoille syksyn 2014 Pieksämäen vierailulla. Lisäksi hank-keesta on kerrottu valtakunnallisessa maaseututut-kijoiden tapaamisessa Pieksämäen Partaharjulla syk-syllä 2014. Hanke on ollut ohjaus- ja ryhmätyössä useiden toi-mijoiden kanssa. Tiivis yhteistyö on edesauttanut myös hankkeen tiedotustehtävää. Media on toivonut tasaiseen tahtiin Kyläkumppani-hankkeen projektipäälliköltä juttuvinkkejä ja niitä on annettu.

UUTISET

Länsi-Savo | perjantaina 14.3.2014

4

Aki Heinonen

Maaseutukunnissa ol-

laan yleisesti huolis-

saan julkisten pal-

velujen säilymisestä lähellä

asukkaita. Monessa suhtees-

sa asemat on jo menetetty, sil-

lä useat valtion palvelut kuten

esimerkiksi poliisi, verotoimis-

to ja työvoimatoimistot ovat siir-

tyneet kauaksi kuntien kanta-

asukkaista.Sivukylillä muutos palvelujen

osalta on tuttua, sillä aikanaan

niiden asukkaat taistelivat kou-

lujen ja kauppojen puolesta. Mi-

kään ei auttanut. Palvelut hävi-

sivät, ja nyt on taistelu siirtynyt

kirkonkyliin.

Uhkat ovat todellisia ja esimer-

kiksi Pieksämäellä ollaan voimia

yhdistämässä yhteisen hyvän

eteen. Virtasalmelle perustettiin

jo parisen vuotta sitten koko pi-

täjää kattava oma yhdistys.

Sen puitteissa on pidetty

meteliä terveysaseman puoles-

ta. Parhaillaan virtasalmelaiset

neuvottelevat entisen kunnan-

talon siirtymisestä yhdistyksen

hallintaan. Jäppilä seuraa Virtasalmea.

Pitäjässä on kahdeksan kyläyh-

distystä, jotka ovat toimineet

vaihtelevalla innokkuudella.

Joka tapauksessa niiden toi-

minta on perinteistä kymme-

nien vuosien takaa.

Jäppilässä on huomattu,

etteivät pienet kyläyhdistykset

ole riittävän voimakkaita aja-

maan yhteisiä asioita. Puoles-

tapuhujaksi etupäässä kanta-

kaupungin suuntaan tarvitaan

nykyistä voimakkaampi liittymä.

Jäppilän Kyläkokouksessa ei ky-

läasiamies Vuokko Jaakkolan

tarvinnut kuin väläyttää kylien

mahdollisuutta yhdistää voi-

mansa, kun kokousväki oli sii-

hen valmis. Maaperä oli otolli-

nen, sillä monella kylällä asia on

ollut yhdistysaktiivien mielessä

jo pitkään.

Uutta voimaa Pieksämäen pitäjiin

”Tehokkaasti toimivat yh-distykset pitä-jillä tarvitsevat myös kokoon-tumistilat.VUOKKO JAAKKOLA

PIEKSÄMÄEN KYLÄASIAMIES

Yhteinen huoli:

Taistelu kunta-palveluista on siirtynyt kyliltä sivutaajamiin.

Suunnitelmissa:

Koko Jäppilän kat-

tavan yhdistyksen

perustaminen.

Jäppilän kyläkokouksen kahvipöytää kattavat Silja Taavitsainen, Mirjam Nissinen ja Kaija Makkonen.

Kyläyhdistyksien puheenjoh-

tajat Risto Penttinen Ruuhi-

lammelta, Veikko Vauhkonen

Syvänsiltä, Anja Airaksinen

Tihusniemeltä ja Asko Siika-

nen Kotamäestä lämpenivät

nopeasti ajatukselle perustaa

yhteinen yhdistys Jäppilään.

Aki Heinonen

Yhteisen, koko Jäppilän kat-

tavan yhdistyksen perustami-

nen tapahtuu huhtikuussa en-

nen pääsiäistä. Yhdistykseen

kaavaillaan edustus jokaiselta

kylältä.

Uuteen entistä laajapohjai-

sempaan yhdistykseen usko-

taan. Kyläkokouksessa mentiin

ajatuksissa jopa niin pitkälle,

että yhdistyksen puitteissa voi-

taisiin toteuttaa lähidemokra-

tiaa. Ajatuksen toteuttamisek-

si ja päätösvallan takaamiseksi

tarvittaisiin myös oma määrä-

raha.

Ajatuksissa on myös, että enti-

nen kunnantalo ja nykyinen Jäp-

pilä-talo saataisiin yhdistykselle.

Omia kokoontumistiloja eli ky-

lätaloja ei Jäppilässä ole yhdel-

läkään yhdistyksellä.

Sen sijaan entisen Pieksä-

mäen maalaiskunnan alueelta

niitä löytyy muun muassa Haa-

pakoskelta, Halkokummusta ja

Paltaselta. – Kylillä yhdistykset toimi-

vat erittäin aktiivisesti. Entisen

maalaiskunnan alueella tuskin

onkaan tarvetta perustaa yh-

teistä yhdistystä. Etenkin, kun

kyläläiset ovat jo nyt lähellä

vuoden 2012 alusta perustet-

tua Pieksämäen Kylät -yhdis-

tystä, sanoo Vuokko Jaakkola.

Kantakaupungista hän on

sitä mieltä, että kaupunkikult-

tuurin kehittämisestä voisi ai-

van hyvin huolehtia keskustan

kehittämisyhdistys Pieksä ry.

Naarajärvelle sopii oma

kyläyhdistys.

Keskustanuorten Etelä-Savon

piiri vastustaa valtiovarainmi-

nisteriön virkamiesten teke-

mää ehdotusta työmatkaku-

luvähennysten asteittaisesta

puolittamisesta.Etelä-Savon Keskustanuoret

ihmettelevät ehdotusta, jon-

ka voidaan katsoa merkittäväl-

lä tavalla vaikuttavan etenkin

haja-asutusalueilla asuvien ih-

misten työllistymiseen ja työs-

säkäyntiin.Keskustanuorten Etelä-Sa-

von piiri muistuttaa, että maa-

kunnassa välimatkat ovat pit-

kät, työmarkkinat hajallaan ja

suuri osa maakunnan asukkais-

ta asuu toimivan julkisen lii-

kenteen ulkopuolella.

Piirin mukaan vaarana on,

Keskustanuoret:Työmatkojenkuluvähennyksiäei tule pienentää

Keskustan puoluehallitus ni-

mesi torstaina puolueen loput

ehdokkaat EU-vaaleihin.

Ehdolle nimettiin EU-ko-

Rehn on nytvirallisestieurovaali-ehdokas

mission varapuheenjohta-

ja Olli Rehn ja kajaanilainen

opiskelija, portsari Ilmari Po-

kela. Keskusta on nyt nimen-

nyt kaikki 20 eurovaaliehdo-

kastaan. Listalla ovat Rehnin ja

Pokelan lisäksi muun muassa

puolueen nykyiset mepit An-

neli Jäätteenmäki ja Han-

nu Takkula, kansanedustajat

Antti Kaikkonen, Elsi Ka-

tainen ja Mirja Vehkaperä

sekä puolueen kunniapuheen-

johtaja Paavo Väyrynen.

EU-vaalit käydään Suomes-

sa sunnuntaina 25. toukokuu-

ta. STT

että haja-asutusalueiden elin-

voima hiipuu entisestään, kun

työmatkakuluista voi vähen-

tää enää murto-osan ja töi-

hin kulkeminen ei ole enää

kannattavaa. Etelä-Savon Keskustanuo-

ret vaatii, että työmatkakulu-

vähennyksiä ei tultaisi asteit-

tain puolittamaan, vaan ne

tullaan säilyttämään entisel-

lä tasolla.

Maaningan kunta yhdistyy

Kuopion kaupunkiin ensi vuo-

den alussa. Valtioneuvosto hy-

väksyi kuntaliitoksen torstaina.

Päätös perustuu yhdistymis-

sopimukseen, jonka molempi-

en kuntien valtuustot hyväksyi-

vät marraskuussa 2012.

Uudessa Kuopion kaupun-

gissa on yhdistymisen jälkeen

108 962 asukasta. Kuopion kaupunki kuuluu

valtion alue- ja paikallishallin-

non sekä EU:n aluejaossa lii-

toksen jälkeen entisiin aluei-

siin. STT

MaaninkasulautuuKuopioon

www.lahetystorit.fipe–la

14.–15.3.

Mikkeli

Savilahdenkatu 14

(015) 213 322

Pirttiniemenkatu 8

(015) 212 320

Pieksämäki

Savontie 1

(015) 488 207-50%kaikki

MYLLÄKKÄ

4. Hankkeen julkisuus ja tiedottaminen

6PERJANTAINA 15. MARRASKUUTA 2013

TÄNÄÄN

RUUSUN TAITAN

”Viel on sulla leikin aika, ai-ka armas lapsuuden, lois-taa sulle taivaan tähdet, siin-tää saaret satujen.” Rakkaat 7-v.synttärionnittelut meidän ihanalle Sylville huomisen juhlapäiväsi johdosta!

Ruusun taitan -palstalle tu-levat tervehdykset on toimi-tettava Pieksämäen Lehden asiakaspalveluun (Keskuska-tu 15) viimeistään lehden il-mestymistä edeltävinä päivi-nä eli tiistaina ja torstaina klo 13:een mennessä.

Maanantain lehteen aineis-to on toimitetava kuitenkin jo perjantaina klo 10:een men-nessä.

Aineiston voi lähettää myös sähköpostilla os. [email protected]

3R Service Oy voitti kilpailutuksenVANHOJEN veturitalli-en korjaushankkeen purku-urakka meni kuopiolaiselle 3R Service Oy:lle. Kaupun-ginhallitus valitsi urakoitsi-jaksi halvimman tarjouksen. Kilpailutuksen oli hoitanut IS-Hankinta Oy.

3R Service Oy:n tarjous oli 256 000 euroa ja kalleimman tarjouksen jättäneen urakka-hinta 736 800 euroa.

Veturitallihankkeen suun-nittelu on jo teknisten järjes-telmien osalta melko pitkällä. Tiiliseinien puhdistusurakka on jo käynnistynyt, ja työs-tä vastaa Jyväskylän Sooda-puhdistus Oy. Urakan hinta on noin 91 700 euroa

Myös pilaantuneiden mai-den puhdistusurakka alkaa kohteessa lähipäivinä. Noin 176 000 euroa maksavan ura-kan hoitaa Martti Karjalainen Oy Pieksämäeltä.

Purku-urakka on vaatinut rakennuslupakäsittelyn, ja lausunnot on saatu Etelä-Sa-von Ely-keskukselta ja Mu-seovirastolta.

Veturitallien kunnostus-hanke on osa kaupunginval-tuuston hyväksymää inves-tointiohjelmaa, ja siihen on varattu yhteensä kuusi mil-joonaa euroa. Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodel-le. Sekä tälle että ensi vuo-delle on varattu 2,5 mijoonaa euroa ja vuodelle 2015 mil-joona euroa.

Kaupunki on saanut hank-keeseen Etelä-Savon Ely-kes-kukselta 1,4 miljoonan euron avustuksen.

Yritysilta onnistui yli odotustenVirtasalmella keskusteltiin illalla lähes kymmeneenJaana Virtanen

– VIRTASALMEN yritysilta oli erittäin hyvä, harvinaisen onnistunut tilaisuus, arvioi Virtasalmen Viljatuote Oy:n yrittäjä Petri Karjalainen Virtasalmelta.

Yrittäjät oli kutsuttu pai-kalle henkilökohtaisella pu-helinsoitolla, ja se vaikutti-kin niin, että suuri osa alu-een yrittäjistä otti kutsun vastaan. Paikalla oli noin 35 ihmistä, jotka edustivat yli kahtakymmmentä yritystä.

– Virtasalmelta löytyy liki kuusikymmentä maaseudun yrittäjää, mikä määrä saat-taa tuntua yllättävänkin suu-relta, Petri Karjalainen muis-tuttaa.

Illan järjestivät torstaina viime viikon torstaina kau-pungin elinkeinotoimi ja Pieksämäen kylät ry:n Kylä-kumppani-hanke.

Elinkeinotoimesta oli-vat paikalla elinkeinojohtaja Markus Vesterinen ja elin-keinoasiamies Kimmo Hyy-koski sekä Kyläkumppa-ni-hankkeesta kyläasiamies Saara Patokoski sekä Piek-sämäen kylät ry:n edustajia.

VAIKKA Virtasalmi on pie-ni paikka, jossa kaikki tun-tevat tai ainakin tietävät toi-sensa, oli mukana myös joi-takin uusia kasvoja. Järjes-täjillä ei ollut tietoa siitä, et-tä virtasalmelaisetkaan eivät

välttämättä tunne toisiaan, joten esittelykierros tuli teh-tyä vasta tilaisuuden loppu-puolella.

– Suuri osa yrittäjistä oli Virtasalmelta. Joitakin oli lähialueilta.

Illan aikana keskusteltiin vilkkaasti ja aika lensi – kel-lo oli jo melkein 22, ennen kuin tilaisuus maltettiin lo-pettaa.

Keskustelua sähköisti Pet-ri Karjalaisen sohaisu maa-seutuyritysten puolesta. Hän heitti ilmaan epäilyn, et-tä Pieksämäen elinkeinotoi-mi ei olisi vahvasti innostu-nut maaseudulla toimivista yrityksistä tai maatalousyri-tyksistä.

– Hyvät maaseudulla toi-mivat pienet ja keskisuuret yritykset ovat yleensä kas-

vaneet maatalousyrityksistä, hän muistuttaa.

YRITYSILLASSA keskus-teltiin muun muassa paikka-kunnan yritysten näkyvyy-den lisäämisestä. Sitä edis-täisi kivisillan levähdyspai-kalle pystytettävä info-taulu.

– Mietittäväksi tuli, oli-siko se luettelo yrityksistä vai karttaversio, jossa olisi numerointi ja vieressä teks-ti, Markus Vesterinen kuvaa keskustelun kulkua.

Infotaulun avulla lisääntyi-si tieto Virtasalmella toimi-vista yrityksistä yleensäkin ja etenkin kesäasukkaiden tuli-si saada tietoa paikkakunnal-la saatavana olevista palve-luista. Virtasalmen väkimää-rä tuplaantuu kesäaikana.

– Tarpeen olisivat myös

yritysten viitat tievarressa kertomassa, että täällähän on elämää. Virtasalmella toimii monta myymälää kotipihas-sa. Niitä ei löydä ilman vii-toitusta, sanoo yrittäjä Juk-ka Ruotsalainen.

Elinkeinotoimi ja Kylä-kumppani-hanke selvittävät tarvittavien infotaulujen ja kylttien pystytystä koko kau-pungissa.

– Tilaisuus oli hyvä aloi-tus ja se sai porukan innos-tumaan. Jatkotoimia kuiten-kin tarvitaan, Jukka Ruotsa-lainen painottaa.

KYLÄASIAMIES Saara Pa-tokoski vakuuttaa, että kehit-täminen ei jää tuohon, sillä yrittäjille tehtiin kysely, jon-ka pohjalta toiminta jatkuu.

– Esedulla on yrittäjien

kanssa mentorointikoulu-tus, johon oli Virtasalmelta halukkaita mentoreiksi vii-si yrittäjää ja mentoroitavik-si neljä. Esedu tarjoaa myös markkinoinnin, myynnin ja tietotekniikan koulutusta. Niitä kohtaan ilmaistiin ky-selyssä mielenkiintoa.

Yritykset ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä lähiyritysten ja paikallisten yritysten kesken.

– Tätä viedään eteenpäin ja ruvetaan nyt suunnittele-maan.

Yritysillat jatkuvat ensi vuoden puolella. Ensimmäi-nen yritysilta on Peiposjär-vellä tammikuussa ja Jäppi-lässä seuraavaksi.

– Läntiset kylät ovat iso alue. Ehkä aluetta pitäisi ja-kaa, Saara Patokoski lisää.

Yritysillasta Virtasalmella kertovat yrittäjä Petri Karjalainen, kyläasiamies Saara Patokoski, elinkeinojohtaja Markus Vesterinen ja yrittäjä Jukka Ruotsalainen.

Virtasalmelta löytyi oma pala maataPIENKONEKORJAAMOA Virtasalmella pitävä Jukka Ruotsalainen piti yrittäjien tapaamista kiinnostavana, sillä hän on muuttanut Vir-tasalmelle kaupungista, eikä vielä tunne lähellekään kaik-kia alueen yrittäjiä.

– Virtasalmelaisilla ihmi-sillä on kiva asenne, Jukka Ruotsalainen sanoo.

Hän on oiva esimerkki maallemuuttajasta.

– Kävin kymmenen vuot-ta sitten ensimmäistä kertaa Virtasalmella, enkä silloin uskonut koskaan muuttavani sinne, mutta kuusi vuotta sit-ten muutin kuitenkin.

ITSEKIN maalla varttunut Ruotsalainen ryhtyi puoli-

soineen pohtimaan maalle muuttamista vaiheessa, jol-loin perhe alkoi kasvaa.

– Etsimme pitkään sopivaa paikkaa, mutta niitä ei alka-nut ilmaantua. Vuosi katsot-tiin netistä Virtasalmella tar-jolla olevaa paikkaa, mutta matka tuntui liian pitkältä. Olimme ajatelleet, ettei työ-matka kaupunkiin saa olla

yli kymmentä kilometriä.Vähitellen kuitenkin alet-

tiin miettiä Virtasalmelle muuttamista tosissaan ja ha-vaittiin, että päiväkoti, koulu ja kauppa ovat siellä lähem-pänä kuin kaupungissa.

– Olemme tyytyväisiä. Pa-remmin ei oikeastaan olisi voinut käydä, Jukka Ruotsa-lainen sanoo.

4. HANKKEEN JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

38

5. Hankkeen yhteistyökumppanit• Diakonia-ammattikorkeakoulu: Yhteiskunnalli-

nen yrittäjyys –hanke• Järvi-Suomen kylät ry• Kirkkopalvelut: IkäArvokas-hanke• Esedu, Maatila ICT-hanke, elinkeinotyöryhmä,

Naseva-hanke• Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskus, pintavesien hoidon toimintaryhmä Etelä-Savon maakuntaliitto: Kumppanuuspöytä ja alu-eiden suunnittelu

• Maa- ja metsätalousministeriö, ohjaus- ja tieto-hallintoyksikkö

• Paiste ry• Pieksämäen kaupunki: elinkeinotoimi, nuori-

sotoimi, sivistystoimi, terveys- ja sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, tekninen toimi, johtoryhmä, Hiek-kis –elämänkaarihanke

• Pieksämäen seudun 4H: Diggari-hanke• Pieksämäen seurakunta, diakoniatyö• Pieksämäen Seutuopisto• Pieksämäen TE-toimisto• Pieksämäen yrittäjäjärjestöt• Pieksä ry• Pieksämäen Muistiyhdistys ry• Pieksämäki seura ry• Pieksämäen vanhusneuvosto• Seurakuntaopisto• Tapahtumaverkko ry• Veej´jakaja ry

6. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen

Kyläkumppani-hankkeella oli kuusi osatavoitetta, ne kaikki toteutuvat erinomaisesti.

Tavoitteet:

3.1 Tiedottamisen tehostaminen3.2 Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/päivittämisen aktivointi3.3 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimin-tataryhmärahoituksen hakemisen aktivointi3.4 Kylien lähipalvelujen kehittäminen3.5 Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen3.6 Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen

Tarkemman kuvauksen kustakin tavoitteesta löydät numeroinnin mukaisesti raportista.

Hankkeen tuloksena syntyi useita uusia palveluita:

• Uudenlainen kylätoimijoiden organisaatio• Kylätalokerho• Kyläläisten omistama osuuskauppa• Entisen itsenäisen kunnan kokoinen kyläsuunni-

telmatyö• Lähipalveluosuuskunta• Kylätalon palvelupäivät• Palvelujen saatavuutta parantava paikallinen lä-

hikumppanuuspöytä

Hankkeen tavoitteiden tarkastelussa löytyy useita palveluja/toimia, joita voi sanoa EU:n kehittämis-hankkeiden yleisiksi tavoitteiksi, eli levitykseen so-veltuviksi hyviksi käytännöiksi.

Hyviksi todetut ratkaisut löytyvät raportista Hyvä jut-tu! –leimalla merkittynä.

5.-6. HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

39

7. Johtopäätökset

Kyläasiamiehen merkitys osoittautui kylille sekä koko kaupungille välttämättömäksi.

Pieksämäen kylien aktivoiminen ja kehittyminen sekä kaupungin ja maaseutualueiden yh-teistyön rakentaminen vaativat palkattua koordinaattoria. Pelkästään talkootyön varaan työ-tä ei voi jättää.

Hankeen aikana kylät ja kyläläiset ovat aktivoituneet toimimaan yhdessä yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi haja-asutusalueilla. Myös kaupunki on monessa kohtaa tullut hyvin vastaan.

Pieksämäen lähipalvelujen kehittäminen onkin edistynyt, vaikka samaan aikaan on ollut käynnissä raju supistaminen.

Odotukset ja toiveet ovat olleet sitä korkeammalla, mitä enemmän on saatu aikaan. Eikä ihme, sillä maaseutuasiamiestäkään ei ole ollut Pieksämäen kaupungilla kymmeneen vuo-teen. Maaseudun ja kylien asiat eivät ole kuuluneet kenellekään.

Osallisuus, kuuleminen ja muut lähidemokratian keskeiset asiat kuuluvat lain mukaan kau-pungille. Pieksämäen lähidemokratian pulmat nousivat vahvasti esiin hankkeen aikana. Osa syy on toki myös siinä, ettei kuntaliitosten aikaan tehty Mikkelin kaltaista aluejohtokunta-mallia.

Johtopäätöksenä voi todeta, että positiivisen kehityksen saamiseksi tarvitaan kumppanuus-pöytiä, joissa asukkaat, kolmas sektori, yritykset ja julkiset toimijat kehittävät yhdessä vaih-toehtoisia palvelujen tuotantomalleja. Tarvitaan sektoripohjaisen ajattelun sijaan palvelu- tai aluelähtöistä ajattelua.

Valmistuneet kyläsuunnitelmat kertovat elävistä kylistä. Kylillä on valtavaa osaamista, iloa ja elämää niin omalle väelle kuin kesäasukkaille, tapahtumavieraille ja yrittäjille. Siellä on väkevä tahto pitää alueet asuttuna.

Kyläkumppani-hankkeen tavoitteena oli, että kaupunki palkkaisi kyläasiamiehen hankkeen päätyttyä kaupungin työntekijäksi. Kaupungin kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa asia ei edennyt.

Parannettavaa löytyy myös hankkeen tiedotuksen suhteen. On käynyt ilmi, että asiat ovat niin monimutkaisia, että niistä ei välttämättä rivikyläläinen pääse jyvälle.

Vaikka kylätoiminta on ehdottomasti poliittisesti sitoutumatonta toimintaa, on palvelujen heikentyminen nostamassa myös lähidemokratian, edunvalvonnan ja osallisuuden osaksi kylätoimintaa. Tämän johdosta syntyy uudenlaisia kylätoiminnan organisaatioita. Pieksämäki on yksi edelläkävijöistä.

Pieksämäen kylät ry on kehittämistoiminnallaan ja saamansa julkisuuden myötä rakentanut elävien maaseutualueiden imagoa. Se on ottanut paikkansa uutena toimijana päätösten val-mistelussa ja kehittämispolkujen suunnittelijana. Uusien käytäntöjen vahvistuminen vaatii kuitenkin jatkuvuutta.

Kyläkumppani-hankkeen omarahoitusosuus kerättiin suurelta osin konserttituotoilla, myös-kään talkootöiden suhteen ei ollut ongelmia.

7. JOHTOPÄÄTÖKSET

Pieksämäen kylät kehittyvät!

40

8. Jatkotoimet

Pieksämäen kylät ry on suunnitellut Kyläkumppani-hankkeen jatkotoimiksi kaksivuotista ke-hittämistyötä, jolle on tarkoitus hakea rahoitusta ainakin toimintaryhmä Veej´jakajalta.

”Elävän kylän kokoinen palvelualue ja kylien vetovoiman lisääminen” –hankesuunnitelma (Paikoitellen keskusteluissa käytetty myös nimeä Kyläkumppaniplus) sisältää seuraavia aja-tuksia:

• Osallisuuden, vuorovaikutuksen, avoimuuden ja poikkihallinnollisuuden li-sääminen, lähidemokratian kehittäminen lähipalvelujen turvaamiseksi

• Kirkonkylienvahvistaminenjakylienprofiloituminen

• Uusia asukkaita ja yrittäjiä

• Kylätapahtumien ja retkikohteiden tuotteistaminen ja markkinointi

• Tiedotuksen parantaminen

Jatkotoimista on keskustelu Veej´jakaja ry:n, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Maa- ja met-sätalousministeriön kanssa. Pieksämäen maaseutualueita tarjotaan aktiivisesti myös muihin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämistoimiin.

Kylätoiminnan piiristä löytyy useita asioita, joita voitaisiin pilotoida myös valtakunnallisissa kehittämistöissä.

Lähidemokratian kehittämisen tiimoilta Pieksämäellä on tarkoitus ottaa pienin askelin käyt-töön alue- ja asialähtöiset lähikumppanuuspöydät.

Lisäksi on sovittu, että kaupungin koko kuvan muodostumiseksi perustetaan virkamiesjoh-toinen kehittämishankkeiden johtoryhmä, jonka tarkoituksena on

• Muodostaa toimijoille Pieksämäen kehityskaarien kokonaiskuva• Verkostoitua• Poistaa päällekkäisyyksiä• Tuoda keskeisten virkamiesten tietoon kehittämistyön eteneminen sekä mahdolliset es-

teet

Hankkeen ohjausryhmä totesi viimeisessä kokouksessaan, että neuvotteluja kyläasiamiehen saamiseksi kaupungin palkkalistoille on jatkettava. Työtä ei voi jättää kehittämishankkeiden varaan.

8. JATKOTOIMET

41

9. Allekirjoitukset ja päiväys

Pieksämäellä 8.1.2015

Peter Hartwig Heikki HäkkinenOhjausryhmän puheenjohtaja Pieksämäen kylät ry:n puheenjohtaja

Vuokko JaakkolaKyläkumppani-hankkeen projektipäällikkö, kyläasiamies

9. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS

42

Ai mitäkö mietin? Kyläkumppani-hanke vetää vii-meisiään. Enää rutistus loppuraportin kanssa, sit se olis siinä.

Kaikki toimenpiteet on tehty mitä suinkin vain eh-din tekemään. Jotain jäi tietysti ensi vuodellekin.

Sain eilen Pieksämäen kylät ry:n hallituksessa kau-niita sanoja ja kiitosta työstäni, kukkia ja patakin-taille uuden kyläsepän takoman koukun. Syvänsi-läiset ilahduttivat minua, wannabe sokerileipuria, jälkiruokaviinillä:)

Hieno vuosi takana, ei voi muuta sanoa kuin iso kiitos kaikille kyläläisille, yhteistyökumppaneille, rahoittajalle ja läheisille jotka ovat minua tukeneet. Viikonlopun huilaan ja vimmainen raportointi alkaa maanantaina.


43

10. Liitteet

Pieksämäen Kyläkumppani hankkeen tulosten arviointi 17.10.2014

Paikalla: Kyläasiamies Vuokko Jaakkola ja Jarmo Vauhkonen

Pieksämäellä Pike-hankkeen tuloksia arvioitiin Pieksämäen kylät ry:n hakeman Kyläkump-pani hankkeen (Leader) ja Jäppilän kirkonkylän kokemusten perusteella. Hankkeen tavoit-teena on mm. ollut kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatiminen. Kyläkumppanuus hanke päättyy vasta vuoden 2014 lopussa, mutta työ on jo siinä vaiheessa että sen kokemuksia ja tuloksia voidaan arvioida. Arviointia varten osallistujille lähettiin etukäteen saate-mail ja malliksi Mäntyharjun keskustahankkeen tulosten jälkiarviointimuistio.

Arviointi suoritettiin käymällä keskustelua ja vastaamalla neljään kysymykseen:

1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden kirkonkylän kehittämisen todellinen kehittämisvalmius kunnassa (0-3)?

• nollavaihtoehto eli keskuksen kehittäminen koetaan nykytilanteessa tarpeettomaksi, taantuminen hyväksytään (0)

• valmiutta on vain keskuksen pistemäisten ongelmien ”täsmäkehittämiseen” (1)• valmiutta on jonkin osa-alueen (tapahtumat, matkailu…) kehittämiseen (2)• keskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja uusiutuminen koetaan laajasti erittäin tär-

keäksi, kehitystyö perustuu yhteisesti hyväksyttyyn visioon ja siihen on sitouduttu (3) 2. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla?

3. Onko kirkonkylän kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)?

4. Miksi investoida kirkonkylään ja sen kehittämiseen – mikä on kunnan, asuk-kaiden ja yrittäjien ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asuk-kaille ja asiakkaille?

Alla ovat arvioinnin johtopäätökset. Kysymyksessä ei ole suora muistio vaan millainen kuva tekijälle kysymysten ja keskustelun pohjalta syntyi.

Johtopäätökset arviointipalaverista

1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden keskuksen kehittämisen todellinen ke-hittämisvalmius kunnassa?

Päättäjien valmius?

Päättäjien todellisen kehitys- ja sitoutumisvalmiuden epäselvyys vaikeuttaa kysymykseen vastaamista.

Pieksämäen kaupungin päättäjillä on ”päivän poliittista valmiutta” tuiketaajamien (kirkon-kylien, entisten kuntakeskusten) kehittämiseen, mutta todellinen sitoutuminen ja kehittä-misvalmius jäävät monelta osin epäselväksi. Myös virkamiesjohdon valmius herättää monia kysymyksiä.

LIITE 1, sivu 1/5

10. LIITTEET

44

Pieksämäellä ei ole kuntaliitosten yhteydessä organisoitu ja resurssoitu entisten kuntien alueiden kuten Jäppilän kehitystä aluejohtokunta- tai muulla tavalla (vrt. Mikkeli ja Savon-linna). Kaupungilla ei ole myöskään kaupunginjohtajan lisäksi viranhaltijaa, jonka tehtävänä olisi myös maaseudun ja kirkonkylien kehittäminen.

Kaupungin johdon ja päättäjien epäselvä kehitys- ja sitoutumisvalmius heijastuvat epäsel-vyytenä myös asukkaiden ja yrittäjien kehittämisvalmiuteen, tulevaisuuden uskoon ja jopa luottamukseen kaupungin toimintaan.

Asukkaiden ja yrittäjien valmius?

Maaseudun ja kirkonkylien kehitys on jäänyt lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden kuten Pieksämäen kylät ry:n ja erilaisten maaseudun kehittämishankkeiden varaan. Kyläkumppani hankkeen tulokset osoittavat, että Jäppilän asukkailla ja yrittäjillä on valmiutta osallistua oman cityn kehityksen ideointiin ja myös kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen. Esimerkki-nä yrittäjien aktiivisuudesta ja yhteisöllisyydestä on Jäppilän Yrittäjät ry:n oma kesäteatte-ritoiminta.

LIITE 1, sivu 2/5

10. LIITTEET

45

Miksi selkeä vastaus kehittämisvalmiuteen on niin oleellinen?

Epäselvä tilanne vaikeuttaa osaltaan keskusten kehittämistä. Se heijastuu ilman muuta myös tuloksiin ja kehitystyön jatkuvuuteen. Epäselvä tilanne on pahin mahdollinen ase-telma. Vielä paljon huonompi kuin selkeä tahdon ilmaus: Päättäjillä ei ole nykytilanteessa valmiutta keskuksen kehittämiseen, välttämättömiä ylläpitotoimenpiteitä lukuun ottamatta (vaihtoehto 0-1).

Mikäli päättäjien tahtotila ja todellinen kehittämisvalmius jäävät epäselväksi, asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuus, osallistaminen, ideointi ja 1-3 parhaan kehittämisidean äänestä-minen jatkoon eivät kohtaa. Asukkaiden kehittämisinto saattaa johtaa aivan toisenlaisiin kehitysideoihin kuin mihin päättäjät ovat valmiita sitoutumaan. Todellisena lopputuloksena pahimmillaan vain ajan ja taloudellisten resurssien tuhlausta sekä lisää epäluottamusta ja turhautumista. Kun hanke loppuu, niin kehitys loppuu.

Miksi päättäjien todellinen valmius sitoutua ja kehittää juuri kirkonkyliä ja niiden keskuksia jää epäselväksi? Seuraavassa on muutamia vastauksia pohdittavaksi.

Maakuntakaavassa (2009) aluerakenteen ja aluesuunnittelun painopistevalinnat on tehty

Maakuntavaltuuston keväällä 2009 hyväksymässä Etelä-Savon maakuntakaavassa on ke-hittämisperiaatemerkinnöillä osoitettu myös maakunnalliset aluesuunnittelun painopisteet: kaupunkiseudut, keskukset, Viitostie ja järvimatkailun kehittämisvyöhyke.

Maakuntakaavan mukaisesti maakunnallisesti merkittävä kyläverkko 2030 muodostuu uu-distuneista ja elinvoimaisista kirkonkylistä (nykyisistä ja entisistä kuntakeskuksista). Tätä strategista tavoitetta ja valintaa on pyritty maakuntaliiton toimesta edistämään jo vuodesta 2009. Tähän perustuu myös pienten keskusten kehittämiskampanja ja pienten keskusten kehittämishankkeet (Pike).

Maakuntakaavan mukaiset aluerakenteen painopistevalinnat eivät ole toistaiseksi riittävästi jalkautuneet kuntien päätöksentekoon ja maankäyttöpolitiikkaan.

Kysymys on joukkuepelistä, johtamisesta, yhteistyöstä ja viestinnästä

Keskusten kehittäminen on joukkuepeliä, jonka keskeiset toimijat ovat kaupunki ja kau-pungin päättäjät, asukkaat ja yrittäjät. Eri toimijoilla on oma tärkeä roolinsa. Kaupungilla ja kaupungin johdolla (kaupunginjohtajalla) on kiistaton asema ja velvollisuus johtaa myös kirkonkylien kehittämistä sekä osoittaa selkeästi päättäjien tahtotila ja todellinen valmius (puitteet) kehitystyölle. Ellei joukkuepeli ja sen johtaminen toimi, kehittämistyö ei johda to-dellisiin tuloksiin panostuksista riippumatta. Ja päinvastoin, mikäli se toimii, tuloksia syntyy lähes olemattomilla panostuksilla.

Koko kaupunkia kehitetään tasapuolisesti sektoreittain

Vakiintuneen käytännön mukaisesti kaupungin ja kuntien kehittäminen tapahtuu käytän-nössä enemmän sektoreittain (sote, koulu, elinkeinot, tekninen huolto…) kuin tavoitteellisen kaupunkirakenteen kehityskuvan perusteella. Harva kunta on valinnut selkeästi alueellisia paikalliskehittämisen painopisteitä koko kunnan tasapuolisen kehittämisen sijaan.

Kyläkumppani hanke ja kirkonkylän kehittäminen paljastavat yhden Pieksämäen ja samalla myös monen muun eteläsavolaisen kunnan maankäyttöpolitiikan puutteen: Pieksämäellä

LIITE 1, sivu 3/5

10. LIITTEET

46

on vireillä kaupunkitaajaman strateginen yleiskaavoitus mutta kaupungilta puuttuu koko kaupunkirakeen strateginen tarkastelu, jossa mm. paikalliskeskusten (kirkonkylien) asema kaupunkirakenteessa olisi määritelty.

Mikä on päättäjien todellinen paikalliskeskusten kehittämisvalmius? Kuuluuko paikalliskes-kusten elinvoimaisuus kaupungin ja aluejohtokuntien edunvalvonnan ykköskoriin? Vai onko paikalliskeskusten kehittäminen vai yksi tärkeä asia muiden kehittämistarpeiden joukossa.

Nykytilanteessa päättäjät ja virkamiesjohto joutuvat käsittelemään ja arvioimaan kaupunki-rakennetta, yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria edelleenkin ensisijaisesti tapauskoh-taisesti ja omista lähtökohdista, kaupungin tasapuolisen kehittämisen periaatteella. Kau-punkirakenteen osalta ei ole tehty riittävän sitovia kehityksen alueellisia painopistevalintoja samaan tapaan kuin muiden julkisten palvelujen osalta joudutaan jatkuvasti tekemään (koulu- ja sote-palvelut). Helpottaisiko esim. koulukeskustelua, mikäli Pieksämäellä olisi sel-keämpi käsitys kaupungin tavoitteellisesta aluerakenteesta ja sen kehityksen painopisteistä (valinnoista)?

Kirkonkylän (ent. kuntakeskuksen) asema on paikalliskehittämisessä erikoinen

Oma kunta ja sen itsenäisyys koetaan alueen elinvoiman perustaksi. Sen sijaan kunta-keskuksella (kirkonkylällä) ei välttämättä koeta olevan samaa asemaa ja kohtalonyhteyttä alueen elinvoimaisuuden kannalta kuin omalla kunnalla. Hyvinvointivaltion kasvun aikana muotoutuneet kuntakeskukset (kirkonkylät) eivät välttämättä ole identiteetiltään niin vah-voja kuin maaseutu ja sen vanhat juurevat kyläyhteisöt. Kirkonkylällä ei ole samaa yhtei-söllisyyttä eikä kylätoimikuntaa kuin maaseutukylillä. Asetelmana on enemmänkin: kunta hoitaa. Tähän oman vastuun ottoon ja yhteisöllisyyteen on kuitenkin Pieksämäellä viime vuosina tartuttu niin Jäppilässä kuin Virtasalmella.

Kuntaliitosten myötä entisten kuntakeskusten (kirkonkylien) kehittämisen haasteet koros-tuvat entisestään. Kirkonkylät näyttävät pudonneen kaupunki- ja maaseutupolitiikan väli-maastoon. Uudessa tilanteessa kirkonkylä joutuu kilpailemaan ja voi jopa ”hävitä” kehitys-valmiudessa maaseudun ja maaseutukylien kehittämiselle ja suunnitteluvalmiudelle.

2. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla?

Jäppilän kylät ry:n perustaminen 14.8.2014 on merkittävin hankkeen aikana tehty Jäppilän ja kirkonkylän kehittämispäätös. Jäppilät kylät ry on entisen Jäppilän kunnan alueen 9 eri kyläkunnan yhteinen toimielin. Sen hallitukseen kuuluu 13+4 jäsentä ja yhdistykselle teh-dään oma toimintasuunnitelma. Parhaillaan suunnitellaan kyläkyselyn tekemistä Jäppilän kehittämiseksi ja kirkonkylän kyläsuunnitelman laatimiseksi. Jäppilän kyläyhdistys on hank-kinut jäppilä.fi –verkkosivuston osoitteen ja sivuston työstäminen on käynnissä. Jäppilän ky-lät ry toimii entisen kunnan talon, Jäppilä-talon tiloissa. Jäppilä-talo on kaupungin omistama ja luovutettu ilmaiseksi asukkaiden, yhdistysten ja kylät ry:n käyttöön.

3. Onko keskuksen kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)?

Jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Tavoitteena on, että Jäppilän alueen ja kirkonkylän pai-kalliskehittämisen jatkuvuus perustuisi ns. Jäppilän lähikumppanuuspöytä toimintamalliin, Jäppilän kylät ry:n toimintaan sekä uuteen ”Elävän kylän kokoinen palvelualue” hankkee-seen (Leader).

LIITE 1, sivu 4/5

10. LIITTEET

47

Hankesuunnitelmaa esiteltiin kaupungin johdolle 17.10.2014 ja kaupunki on sitoutunut Lea-der toiminnan rahoittamiseen. Kaupunki suhtautui hankesuunnitelmaan myönteisesti.

Samalla kaupungin johtoryhmän jäsen sivistysjohtaja Kari Koistinen linjasi, että tästä eteen-päin kaupungin keskeisistä kehittämishankkeista: Veturitallit, Elämänkaari, Elävän kylän ko-koinen palvelualue, kolmannen sektorin inventointi (seura-, järjestö- ja yhdistys investointi), uusia palvelumalleja sivistys-soteen… laaditaan kokonaiskuva, jota päivitetään 2-3 kertaa vuodessa (Vesterinen, Koistinen, Hyykoski).

4. Miksi investoida Jäppilän kirkonkylään ja sen kehittämiseen – mikä on kau-pungin, asukkaiden ja yrittäjien ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asukkaille ja asiakkaille?

Nykytilanteessa yhteisesti rakennettu pääviesti puuttuu tai tilanne on epäselvä. Jäppilässä ei ole myöskään käynnissä prosessia yhden yhteisen viestin rakentamiseksi, ellei uusia verk-kosivuja sellaisena haluta nähdä. Yhteisen viestin rakentamiseksi on kuitenkin hyvät edel-lytykset edellä kuvatun toimintamallin myötä. Jäppilässä asuu ja vaikuttaa myös viestinnän kannalta merkittäviä ihmisiä.

Viestintäkysymys ja sen merkitys jäävät liian vähälle huomiolle. Myös viestitön tilanne vies-tii. Se vaikuttaa Jäppilän asukkaiden ja yrittäjien tulevaisuuden uskoon. Se vaikuttaa myös ulkopuolisten asukkaiden, yrittäjien ja asiakkaiden valintoihin: Miksi investoida (valita) Tui-ketaajamaan?

Viestitön tai epäselvä asetelma ja tulevaisuuden usko tilanteessa, jossa maaseudun paikal-liskeskusten kehitys ja imago eivät ole yleisesti erityisen vetovoimainen, saattaa jopa hei-kentää Jäppilän kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta siitä, mikä se todellisuudessa on. Viestitön ja epäselvä tilanne heijastuvat todennäköisesti myös asukkaiden ja yrittäjien valmiudessa sitoutua (myydä aikaansa ja investoida) oman citynsä kehittämiseen?

Toimintaympäristön kilpailukyvyn näkökulmasta kirkonkylän (kuntakeskuksen) rooli maa-seutumaisen maakunnan ja paikallisen talousalueen lähipalvelukeskuksena ja osana suju-vaa arkea on kiistaton. Hyvät liikenneyhteydet ja houkuttelevat asunto- ja rantatontit eivät riitä. Ilman elinvoimaisia keskuksia alueen toimintaympäristö jää kuin jalkapuoleksi, perifee-risyys lisääntyy ja sujuva arki vaikeutuu.

Tämä tosiasia pitäisi pystyä nostamaan selvitystyössä paremmin esille, keskusteluun ja viestintään. Tästä lähtökohdasta tulisi päättäjien ja kuntalaisten arvioida myös oman cityn elinvoimaisuuden merkitystä ja kehittämisvalmiutta sekä yhteisen viestin rakentamista. Ellei Jäppilä itse, päättäjät, asukkaat, yrittäjät usko omaan elinvoimaansa ja tulevaisuuteensa ja viesti siitä selkeästi kuinka sitä voi odottaa muilta. Uusi kaikkien toimijoiden yhteinen kyläyhdistys Jäppilän kylät ry on perustettu omalta osaltaan muuttamaan nytilaa ja -kuvaa ja viestimään ulospäin asukkaiden omaa tulevaisuuden uskoa.

Jarmo VauhkonenAluesuunnittelujohtajaEtelä-Savon maakuntaliitto

LIITE 1, sivu 5/5

10. LIITTEET

48

Raportin tekijät

Teksti: Kyläasiamies Vuokko Jaakkola

Kuvat: Vuokko Jaakkola, Ira Honkonen, Kimmo Peltonen, Marika Liukkonen, Tarja Pöntinen, Diak, Henri Kähkönen, Pieksämäen Lehti

Graafinen ilme ja taitto: Whitewall OyTulostus: Kopiokerttu

Loppuraportti löytyy sähköisenä Pieksämäen kylät ry:n verkkosivulta www.pieksamaenkylat.fi

pieksämäen kylät kehittyvät!

Documents