PIETARSAARI tiedottaa1/2019

JULKINEN TIEDOTE

Pietarsaaressa lisää tilaaperheille ja yrityksille

Vapaaehtoistyö – yhä tärkeämpi voimavara yhteiskunnassa

Musiikkiopisto kasvaa – uutta nimeä kaavaillaan

Runeberginviikko uudistuu

Ilmestymispäivä: 17.1.2019 Julkaisija: Pietarsaaren kaupunkiYhteystiedotPietarsaaren kaupunkiKaupungintaloStrengberginkatu 168600 PietarsaariPuh. 06 786 3111tiedotus@pietarsaari.fiwww.pietarsaari.fi

Vastaava toimittajaMilla Kallioinenmilla.kallioinen@pietarsaari.fi ToimitusneuvostoJeanette ÖstmanMilla KallioinenHarri Kotimäki Christina Lind-KangasPia Carola NymanTiina PelkonenMarja-Leena Pitkäaho

Artikkelit: Jeanette Östman

Kansikuva: Nicklas Storbjörk

Taitto: Njoy Production, Tom Svenfelt Painotalo: Forsberg Levikki: 13 500Pietarsaari tiedottaa (painettu)ISSN 2489-4362Pietarsaari tiedottaa (verkkojulkaisu)ISSN 2489-4486

Pietarsaari muuttuuMoni kaupunginvaltuuston kesällä ja syksyllä tekemä päätös on alkanut näkyä kaupunkikuvassa. Lammassaaren uudet asuntoton-tit ja kadut ja Pirilön uusi teollisuusalue hahmottuvat. Kaksi maa-merkkinä tunnettua rakennusta, BI Pietarinpuistikolla ja yksi Bod-gärdetin taloista, on purettu Kielikylpykoulun ja Alma-päiväkodin alta. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja kehitystä sekä Pietarsaaren asukkaiden viihtyisää arkea. Otamme mielellämme vastaan sekä uusia yrityksiä että uusia asukkaita kau-punkiimme.

Kaupungissa tapahtuvasta toiminnasta valtaosa jatkaa samoja van-hoja, vahvoja perinteitä. Näistä mainittakoon kaupungin sydämes-sä sijaitseva tori, josta on jälleen tullut tärkeä ja viihtyisä tapaamis- ja markkinapaikka.

Pietarsaaressa on myös pitkät ja vahvat kulttuurielämän perinteet – ja ne muuttuvat ja kehittyvät. Kulttuurielämä monipuolistuu enti-sestään ja saa lisää harrastajia, musiikkileikkikoulusssa ja Pietarsaa-ren seudun musiikkiopistossa opiskelevista pienimmistä kaupun-kilaisista alkaen. Campus Allegron koulutustarjontaa vahvistettiin syksyllä 2017, ammattikorkeakoulu Novian näyttämötaiteen koulu-tuksen muuttaessa kulttuuricampukseemme. Olemme jo saaneet iloita näyttämötaiteen opiskelijoiden hienoista esityksistä.

Meillä on mahdollisuus kokoontua monen erimuotoisen kulttuu-rin äärelle. Helmikuun Runeberginviikolla saamme taas yhdessä kirjailijoiden kanssa nauttia kirjallisuutta koskevista keskusteluista ja pohdiskeluista. Eri musiikkityylien konsertteja ja esiintymisiä on tarjolla, ja Energialaitos-hanke avaa ovensa nykytaiteelle.

Konsertti tai taideteos tuo meille ilon hetkiä. Kulttuuri tukee myös hyvinvointiamme ja henkistä terveyttämme pitkällä tähtäimellä. Vaikka osa meistä ehkä pitää itseään enemmänkin kulttuurin ku-luttajana tai yleisönä, kirja tai taideteos on myös vuorovaikutusta taiteilijan ja yleisön välillä. Luomme yhteisiä elämyksiä osallistues-samme kulttuuriin eri tavoin, ja avaamme kanavia ymmärrykselle ja joskus myös lohdutukselle. Nähdään vuonna 2019 kulttuurin mer-keissä!

Kristina Stenman

kaupunginjohtaja

Sisällysluettelo2 Pääkirjoitus, kaupunginjohtaja Kristina Stenman

3 Aika hakea kaupungin kesätöitä

4 Vippari – ovelta ovelle 20 vuoden ajan

5 Houkuttelevia tontteja perheille ja yrityksille Saanko luvan? – kaupungin sähköinen hakujärjestelmä

6-8 Anna, 91: ”Arki on mukavampaa, kun luonani vierailee joku säännöllisesti.”

9 Tutkimus ei ole vaatimus tutkijayhdistyksen jäsenyydelle Millainen kaupunki Pietarsaaren tulisi sinusta olla?

10-12 Taiteen kannustimena: Tehdään maailmasta parempi paikka

12 Runeberginviikko – perinteinen konsepti uudessa kuosissa

13 Pietarsaaressa tapahtuu

14 Juhlava uuden vuoden alku – uuden urheilugaalan ensi-ilta Kaupungin uimahalli, hiihtoladut ja luistinradat kevät–talvi 2019

15 Vaalit keväällä 2019: Eduskuntavaalit ja Europarlamenttivaalit Uusi hulevesimaksu kustantaa toimenpiteet tulvien estämiseksi

16 Events in Jakobstad

17 Editorial: Kristina Stenman, Mayor of Jakobstad A New Service Counselor Will Contribute to a Quicker Integration

“Luomme yhteisiä elämyk-siä osallistuessamme kulttuuriin eri tavoin.”

Pieni kaupunki, SUURI SYDÄN

3PIETARSAARI TIEDOTTAA

Kesätyö

Rose Sarwar: “Jos saisin, työskentelisin mielelläni kaupungin palveluksessa”

Yhdistykset voivat hakea avustusta kesätyöntekijöiden palkkaamista vartenPietarsaaressa toimivat yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea avustus-ta Pietarsaaren kaupungin työllistämismäärärahoista koululaisten ja opiskelijoiden palkkaamiseen. Koululaisten ja opiskelijoiden on oltava 16–26-vuotiaita 1.6.2019.

Hakemuksen voi tehdä 4.2.2019 alkaen verkkolomakkeella kaupungin kotisivuilla www.pietarsaari.fi.

Avustusta voi hakea viimeistään 18.3.2019. Myöhässä tulleita hake-muksia ei huomioida.

Koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat 16–26-vuotiaita 1.6.2019, voivat hakea kaupungin kesä-töitä.

Hakemukset voi tehdä 4.2.2019 alkaen nettilomakkeella kaupungin kotisivuilla www.pietar-saari.fi. Lähetä hakemuksesi viimeistään 22.2.2019. Myöhässä tulleita hakemuksia ei huomi-oida.

Työssäoloaika on noin neljä viikkoa. Hakemuksesi yhteydessä annat suostumuksesi sille, että nimesi julkaistaan kaupungin kotisivuilla, jos saat kaupungin kesätyön.

Jos olet saanut kesätöitä kaupungilta aikaisemmin, sinun on odotettava kaksi vuotta ennen kuin voit hakea töitä uudestaan.

Rose Sarwar, 18, opiskelee kolmatta vuotta Pietarsaaren lukiossa. Kesällä 2018 hän työskenteli kaupungin palkkaosastolla.

“Tämä oli työ, jonka todella halusin. Kau-

pungilla työsken-nelleet ystävät

sanoivat viihty-neensä täällä.”

Syy sille, miksi Rose Sarwar, 18, haki kesätöitä kaupungilta oli, että myös kaikki hänen ystä-vänsä tekivät niin. Kaupungilla aikaisemmin töissä olleet sanoivat viihtyneensä täällä.

– Hain kolmatta kertaa kaupungin kesätöitä ja nyt minua onnisti. Olen aikaisemmin työsken-nellyt kaupassa, mutta se ei ole minun juttuni. Tämä oli työ, jonka todella halusin. Työsken-telin neljä viikkoa Kaupungintalon palkkaosastolla, lajittelin papereita ja kansiota ja viihdyin erittäin hyvin.

Sarwar opiskelee kolmatta vuotta Pietarsaaren lukiossa ja tähtää myöhemmin ehkä ympäris-töinsinöörin opintoihin.

– Olen suomenkielinen, mutta olen lukenut ruotsia koulussa. Suurin osa osastoni henkilöstös-tä oli ruotsinkielisiä ja he ottivat minut vastaan todella hyvin. Jos saisin, työskentelisin mielel-läni kaupungilla useampana kesänä.

Nuoret – nyt on aika hakea kaupungin kesätöitä

Instagram:jakobstadpietarsaari

visitjakobstad

Facebook:Visitjakobstad

Twitter:JakobstadPietarsaari

Visit Jakobstad

Youtube:Visit Pietarsaari – Visit Jakobstad

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto-palveluista. Toiminta palvelee noin 43 300 ihmistä.

Hätätapauksessa soita hätänumeroon 112

Malmin puhelinneuvonta (Terveysongelmat sekä päivystys) puh. 06 786 1333Hoidon tarpeen arviointi, sairaanhoidon neu-vonta ja ajanvaraus. Puhelinneuvonnassa hoitaja vastaa puheluusi ja arvioi haastattelun pohjalta hoitotarpeen ja asian kiireellisyyden. Haastat-telun perusteella annamme neuvoja, konsul-toimme lääkäriä tai varaamme ajan hoitohen-kilöstölle, lääkärille, päivystykseen tai muuhun sopivaan hoitotahoon.

VanhushuoltoPalvelun ohjaus Helmi puh. 06 786 3584, varmimmin arkipäivisin klo 8.30–11.30.

Käyntiosoitteet Pietarsaaren terveyskeskus ja Malmin kliininen laboratorio, Kolpintie 7, PietarsaariSairaala, Pohjanlahdentie 1, Pietarsaari Vammaishuolto ja aikuissosiaalityö, Strengberginkatu 1, PietarsaariSenioriKeskus, Runeberginkatu 9, PietarsaariYmpäristöterveydenhuolto, Kaikutie 11, PietarsaariPerhepalvelukeskus,Pohjanlahdentie 1

Puhelinvaihde: Sosiaali- ja terveysvirasto, puh. 06 786 1111

4 PIETARSAARI TIEDOTTAA

Runsaat 40 000 matkaa vuodessa – tämän verran joukkoliikennettä käytetään Pietar-saaressa. Vippari-palvelu täytti syksyllä 20 vuotta. Palvelu on kaikkien käytettävissä. Gunn-Maj Wilkman, 73, kuuluu vakio- asiakkaisiin.

Torstaiaamu on kolea, kello on varttia yli yhdeksän. Gunn-Maj Wilkman, 73, nojaa Pietarsaaren keskustassa sijaitsevan kerros-talokotinsa ulkopuolella olevaa kivimuuria vasten. Hän on matkalla Malmille fysiotera-piaan ja on edellispäivänä tilannut kyydin kaupungin Vippari-bussilla.

– Minulla on sairauden vuoksi huono tasa-paino, mistä syystä käyn tasapainojumpas-sa. Vippari on minulle tärkeä. Joskus saan matkustaa kuin kuningatar, aivan yksin. Joskus seurana on muitakin. Bussissa tapaa ihmisiä, joiden kanssa voi jutella, Wilkman sanoo.

Kello on 9.30. Kuljettaja Jukka Kempas kaartaa jalkakäytävän viereen ja auttaa Wilk- manin rollaattoreineen sisään.

– Kuljettajat ovat niin avuliaita. Jos minul-la on parempi päivä, pyydän heitä yleensä istumaan noustessani pois pysäkillä, mutta he nousevat silti autosta ja nostavat rollaat-torini ulos, sanoo Wilkman.

Tänään linja-autossa ei ole muita matkusta-jia ja Wilkman on kolmessa minuutissa pe-rillä määränpäässään. Kempas auttaa hänet bussista ja hyvästelee hänet. He toteavat yhdessä, että kotimatka on valmiiksi varat-tu, mutta toinen kuski todennäköisesti kyy-ditsee hänet kotiin.

Nimen perusteella saattaisi luulla, että kyseessä on harvoille valituille suunnattu palvelu, mutta Vippari on kaikille tarkoi-tettu joustava joukkoliikenne. Pietarsaaren alueella tehdään vuosittain 36 000–40 000 Vippari-matkaa.

– Kuka tahansa voi tilata kuljetuksen esi-merkiksi kotioveltaan kauppaan. Varaus tehdään joko puhelimitse tai verkossa. Vip-pari-bussilla matkustavan tulee antaa ni-mensä, osoitteensa sekä osoite, johon hän on matkalla, matkustajien määrä ja toivottu noutoaika, sanoo Katrin Nylund, kaupun-gintalossa toimivan Vipparin varauskeskuk-sen teamleader.

Linja-autot liikennöivät arkipäivisin kello 7–17 tiheästi asutuilla alueilla kaupungissa.

– Kaupunki ostaa aikaa liikennöitsijältä, jo-ten liikenne on optimoitava siten, että mah-dollisimman moni matkustaja kuljetetaan sinä aikana. Jos välimatkat ovat liian pitkät, liikenteestä tulee tehotonta. Siitä syystä Vip-pari ei aja esimerkiksi Pörkenäsiin tai Fäbo-daan, Nylund sanoo.

Se, että kyseessä on juuri joukkoliikenne, ei taksitoiminta, näkyy hintojen lisäksi siinä, että bussilla on niin sanottu joustoaika. Sillä on siis oikeus saapua viisitoista minuuttia sovitun ajan jälkeen, jos muut tilaukset niin vaativat.

– Tietokonejärjestelmä arvioi kokonaisval-taisesti parhaan reitin, jossa huomioidaan muun muassa matkustajien määrä, mistä ja mihin bussi on menossa ja missä se kul-loinkin on. Yksi bussi ajaa optimoidun reitin ennen kuin seuraava otetaan käyttöön, Ny-lund sanoo.

Tämä tarkoittaa, että matkustajat ajavat jos-kus suoraan loppumääränpäähänsä, joskus heidän on ajeltava hetki ylimääräistä reittiä, kun toinen matkustaja poimitaan kyytiin tai viedään määränpäähänsä.

Nylund luettelee useita myönteisiä asioita kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyen.

– Vippari mahdollistaa esimerkiksi ikäänty-neiden kotona asumisen, ja silti he voivat toimittaa asioitaan. Bussi liikennöi myös vain kysynnän mukaan ja tuolloinkin opti-moidun reitin mukaisesti. Säästämme sekä ympäristöä, polttoainetta että kilometri-määrässä.

Kaupunki sai palvelusta Kuntaliiton ympä-ristödiplomin vuonna 2012.

Vuonna 1998 alkanut kolmivuotinen EU-hanke kahdella linja-autolla on tänä päivänä muuttunut pysyväksi joukkoliiken-teeksi, jota ajetaan viidellä linja-autolla.

Koordinaattori Christina Lind-Kangas vas-taa kaupungin puolesta toiminnasta. Hän toteaa, että myös ilta- ja viikonloppuliiken-teelle olisi kysyntää, mutta kaupungin re-surssit eivät riitä siihen.

– Saamme valtiolta tukea, mutta kaupunki vastaa valtaosasta palvelun kustannuksista, jotka ovat yhteensä yli 400 000 euroa vuo-dessa. Palvelu ei ole lakisääteinen, mutta haluamme kuitenkin tarjota sen, ja panos-tamme päiväsaikaan, jolloin moni tarvitsee kyydin kouluun tai sieltä kotiin, töihin, sai-raalaan tai kauppaan, sanoo Lind-Kangas.

Toiminnan tuotot menevät liikennöitsijälle, eivät kaupungille. Vuoteen 2022 saakka pal-velun tarjoaa Ekmans bussar.

Gunn-Maj Wilkman käy usein ruokaostoksil-la keskustassa ja kävelee tuolloin kauppaan. Hän on kuitenkin huomannut, että monet ajavat Vipparilla ostoksille keskustan ulko-puolella sijaitseviin suurmarketteihin.

– Annan palvelulle arvosanan 10+. Vippari on palvelu, jota tarvitaan ja se toimii hyvin. Ilman sitä olisin melko avuton.

Ovelta ovelle20 vuoden ajan

Vippari – kaupungin joukkoliikenne • Minibussit liikennöivät tiheästi asutuilla

alueilla kaupungin rajojen sisäpuolella ar-kisin klo 7–17.

• Tilaus puhelimitse numerosta 0100 4488 tai osoitteesta vippari.jakobstad.fi.

• Matka on varattava vähintään tuntia en-nen toivottua noutoaikaa, ja sen voi varata enintään kaksi viikkoa etukäteen. Varattu matka on peruutettava etukäteen, ellei sitä tarvita.

• Kertamaksu on 2 euroa (4–11-vuotiailta) ja 4 euroa (yli 12-vuotiailta). Suosituksena on, että alle kouluikäiset lapset eivät matkusta yksin.

• Liikennettä hoitavat niin sanotut mata-lalattia–linja-autot, ja matkustajat saavat tarvittaessa apua bussiin nousemisessa ja bussista pois noustessa.

• Lue lisää: www.pietarsaari.fi.

Gunn-Maj Wilkman on käyttänyt Vippari-busseja runsaan neljän vuoden ajan. Tänään hän saa kyydin Jukka Kempak-selta. Kempas työskentelee Ekmans bussar -yhtiössä, joka toimittaa palvelun kaupungille.

“Annan palvelulle arvosanan 10+. Vippari on palvelu, jota tarvitaan ja se toimii hyvin. Ilman sitä olisin melko avuton.” (Gunn-Maj Wilkman, 73)

5PIETARSAARI TIEDOTTAA

Saanko luvan? – kaupungin sähköinen hakujärjestelmä Nyt voit hoitaa rakennuslupa-asiasi sähköisesti kaupungin kotisivuilla Lupapisteen kautta. Palvelu on maksuton. Henkilökohtainen palvelu ja paikallinen osaaminen eivät kuitenkaan katoa minnekään. Kaupungin työntekijät käsittelevät edelleen hakemukset ja voivat lisäksi neuvoa asioihin liittyen.

Tältä Ristikarin alue saattaa näyttää uusien asuintalojen valmistuttua.

Lupapisteen kautta voit hoitaa kaikki asiat ennakkokyselystä hankkeen loppuun saakka.

• Kokoat kaikki kunnan viranomaiset, ra-kentajat, suunnittelijat ja muut osapuolet yhteen paikkaan ja pidät heidät ajan tasalla hankkeen aikana.

• Hakemuksien ja lupien käsittely sujuu joustavammin kaiken tarpeellisen tiedon ollessa heti saatavilla. Sinun ei enää tarvitse lähettää paperihakemuksia tai asiakirjoja erikseen kaikille osapuolille.

• Pietarsaaren osalta Lupapiste kattaa raken-tamisen, purkamisen, maisemaan vaikutta-vat toimenpiteet, poikkeuslupahakemukset ja yleisten alueiden käytön (sopimus sijoit-tamisesta, katulupa ja alueen käyttäminen). Voit myös hakea ympäristölupaa.

• Rekisteröidyt pankkikoodeilla tai mobiilivar-menteella käyttäessäsi palvelua ensimmäis-tä kertaa.

• Palvelu on maksuton.

• Lue lisää Lupapisteestä ja ryhdy käyttämään palvelua osoitteessa www.pietarsaari.fi

Lammassaari: Pietarsaaren kaupunki laittoi myyntiin tai vuok-ralle 20 uutta omakotitaloille, paritaloille ja pientaloille varattua tonttia Lammassaaressa. Tarjottavat tontit mahdollistavat luon-nonläheisen asumisen ja muun muassa oman venepaikan Köy-häinlahdessa. Tontit ovat suuruudeltaan 900–5 000 neliömetriä. Vuokratontin voi lunastaa päärakennuksen valmistuttua.Lisätietoa: Vuokratonttineuvoja Juha Gustafsson, 06 786 3234, juha.gustafsson@pietarsaari.fi

Houkuttelevia tontteja perheille ja yrityksille Houkutteleeko merenranta-asuminen? Ehkä haluat asua rauhallisella alueella, mutta silti lähellä keskustaa? Etsitkö yrityksellesi näky-vää paikkaa, johon on hyvät yhteydet? Kaupunki valmistelee parhaillaan useita uusia alueita omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja ja teollisuutta varten.

Ristikari: Ristikarin uuden asemakaavan tavoitteena on muun muassa mahdollistaa merenranta-asumista ja kehittää alueen virkistysmahdollisuuksia. Uusi asemakaavaehdotus mahdollis-taa kaksi uutta kerrostaloa ja kaksi paritaloa, tai vaihtoehtoisesti ketjupientalot alueella, yhteensä runsaat 40 uutta asuntoa. Kaa-va mahdollistaa myös kahden uuden leikkipuiston rakentami-sen. Asemakaavan arvioidaan tulevan voimaan keväällä, minkä jälkeen alueelle järjestetään suunnittelukilpailu.

Lisätietoa: Toimistoarkkitehti Melinda Lundgren, 044 785 1299, melinda.lundgren@pietarsaari.fi

Lapinneva: Lapinnevanojan länsipuolelle valmistellaan tänä vuonna uutta rivitalojen korttelialuetta. Asuntoalue sijaitsee mel-ko lähellä keskustaa ja sillä on hyvät yhteydet. Uusi suunnitelma mahdollistaa kolme tonttia, kukin noin 3 500 neliömetrin suurui-sia. Rakennusoikeus on noin 1 200 neliömetriä kerrosalaa tonttia kohden. Tontit tarjotaan ensimmäisessä vaiheessa varaukseen. Lisätietoa: Vuokratonttineuvoja Juha Gustafsson, 06 786 3234, juha.gustafsson@pietarsaari.fi tai kaupungingeodeetti Anders Blom-qvist, 044 785 1233, anders.blomqvist@pietarsaari.

Pirilö: Pirilön teollisuusalueella tuli myyntiin viisi uutta tonttia syksyn aikana. Tontit ovat hyviä yhteyksiä ja näkyvyyttä toivo-ville yrityksille suunniteltuja. Suunnitelmissa on, että yritykset voivat aloittaa lupa- ja rakennusprosessit kevään aikana. Tontit ovat keskimäärin 6 000 neliömetrin kokoisia. Tontit tarjotaan ensimmäisessä vaiheessa varaukseen.

Lisätietoa: Vuokratonttineuvoja Juha Gustafsson, 06 786 3234, juha.gustafsson@pietarsaari.fi tai kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, 044 785 1233, anders.blomqvist@pietarsaari.fi

Ympäristönsuojelupäällikkö Sofia Zittra-Bärsund, johtava rakennustarkastaja Micael Nylund ja kaupungininsinööri Harri Kotimäki käsittelevät hakemukset kaupungin osalta.

6 PIETARSAARI TIEDOTTAA

Anna, 91: ”Arki on muka-vampaa, kun luo-nani vierailee joku säännöllisesti.”

Anna Hiltunen, 91, ja Arja Nyman, 63, ystävys-tyivät suomenkielisen Punaisen Ristin ystävä-toiminnan kautta. Vastaava toiminta aloitettiin ruotsiksi viime syksynä. Kaupungilla yhteistyö kolmannen sektorin kanssa nähdään tulevai-suuden trendinä esimerkiksi yksinäisyyden eh-käisemisessä.

Hassua on, että Anna Hiltunen, 91, ja Arja Ny-man, 63, olivatkin vanhoja tuttuja tavatessaan ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin ystävätoimin-nan puitteissa runsaat puolitoista vuotta sitten.

– Työskentelimme molemmat Alholman sahalla 45 vuotta sitten: Anna työskenteli siivouksessa ja konetyössä, minä kesätyöntekijänä. Huomasim-me asian, kun aloimme jutella. Anna jopa muisti minut. Meillä on myös monia yhteisiä tuttuja. Näin on usein Pietarsaaren kaltaisessa pikkukau-pungissa, Nyman sanoo.

Istumme Hiltusen yhdistetyssä olo- ja makuu-huoneessa kotona Läntelässä. Talo on lämmin ja kodikas. Täällä Hiltunen on asunut yli 50 vuoden ajan. Hän alkoi tuntea itsensä yksinäiseksi vasta muutama vuosi sitten.

– Mieheni kuoli vuonna 2001, ja molemmat poi-kani 2010 ja 2014. Minulla on lapsenlapsia, mutta emme pidä yhteyttä. Olen ollut aktiivinen useissa yhdistyksissä, mutta muutama vuosi sitten tunsin, että voimani eivät enää riittäneet niihin. Onhan minulla ajokortti ja ajan vielä autoa, mutta lähte-minen alkoi olla vaikeampaa. En tarvitse apua ko-tona, joten kukaan ei vieraile luonani siitä syystä.

Kotihoidon kartoituskäynnillä Hiltuselta kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut saamaan ystävän Punai-sen Ristin kautta. Hiltunen vastasi myöntävästi ja muutaman kuukauden kuluttua Punaisen Ris-tin ystävävälittäjä ja vapaaehtoistyöntekijä Arja Nyman koputtivat ovelle.

– Huomasimme, että kemiat ovat kohdillaan ja nyt odotamme molemmat innolla tapaamisiamme, joita on suunnilleen joka toinen viikko. Useimmi-ten istumme juttelemassa. Kesällä suunnittelim-me kävelylle lähtöä, mutta emme päässeet puu-tarhaa pidemmälle, ystävykset naureskelevat.

Pietarsaaren suomenkielisellä Punainen Risti -yhdistyksellä on ollut ystävätoimintaa jo kolmi-senkymmentä vuotta.

Yhdistyksen nykyisen ystävävälittäjän, Sarita Tialan, mukaan yksinäisyys on kasvava ongelma, joka voi kohdata kenet tahansa, iästä, sukupuoles-ta tai taustasta riippumatta.

– Yksinäisyys voi syntyä esimerkiksi puolison pois-menon vuoksi tai jos sukulaisia ei asu lähistöllä. Vapaaehtoinen, joka ryhtyy ystäväksi, voi tarjota tukea tai seuraa kahvila- tai konserttikäynteihin.

Tialan mielestä aktiivisuus yhdistyksessä ja ystä-vien välittäminen opintojen ohessa on mielekäs-tä.

7PIETARSAARI TIEDOTTAA

– Käytännössä tämä toimii siten, että saan yk-sityishenkilöltä, kotihoidolta tai muulta taholta puhelun tai tekstiviestin kautta tietoa yksinäi-sestä henkilöstä. Tarkistan vapaaehtoisiltamme kuka on kiinnostunut, ja vierailemme henkilön luona yhdessä. Jos kaikki sujuu hyvin, ystävät jatkavat tapaamista itse. Kumpikaan ei ole vel-vollinen tapaamisten jatkamiseen, ellei se tun-nu hyvältä tai aika ei riitä. On tärkeää, että va-paaehtoiset jaksavat huolehtia myös itsestään, sanoo Tiala.

Viime syksynä ruotsinkielinen Punainen Risti -yhdistys aloitti Pietarsaaressa vastaavan toi-minnan.

Ystävävälittäjä Margareta Nylund, joka työs-kenteli aikaisemmin terveydenhuollossa ker-too, että kotihoidossa on pitkään keskusteltu siitä, että osa ihmisistä on yksinäisiä ja osa heis-tä tuskin pääsee ovensa ulkopuolelle.

– Vapaaehtoistyö on huvin ja hyödyn yhdistä-mistä, ja tärkeä panos yhteiskunnalle. Lisää va-paehtoisia tarvitaan, Nylund sanoo.

Pia Nyman, Pietarsaaren kaupungin koulutus-suunnittelija, näkee kaupungin ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tulevaisuutta edus-tavana suuntauksena.

– Maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja tervey-denhuoltouudistuksen toteuduttua sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnille. Kunnalle jää terveyttä edistävä työ ja tässä yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat tärkeässä asemassa, sanoo Nyman.

Nymanin mukaan kuntien tulee yhdessä maa-kuntien ja kolmannen sektorin kanssa rakentaa uusia muotoja terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämiseksi.

– Tiedämme, että väestö liikkuu liian vähän ja että yksinäisyys on suuri ongelma. Vapaaehtois-ten panoksia tarvitaan esimerkiksi tapauksissa, joissa kotipalvelu ei vielä ole ajankohtainen tai asioihin, jotka eivät sisälly kotipalveluun vaan tuovat arkeen pientä juhlan tuntua. Näitä voi-vat olla iltakävely, kahvin juonti tai konsertissa käynti henkilön kanssa, joka tuntee itsensä yk-sinäiseksi.

Miksi kaupunki ei tee itse tätä työtä?

– Kaupungilla ei ole tällaisia resursseja. Kau-pungin tehtävänä on tukea kolmatta sektoria ja antaa sille edellytykset toimia, mutta tosiasias-sa yhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät työn. Tuloksena säästetään terveydenhuoltokustan-nuksissa ja saadaan tyytyväisempiä asukkaita.

Nyman mainitsee mahdollisuuden taloudelli-sen tuen saantiin ja Fäbodan kahvituvan lähei-syyteen rakennetun esteettömän luontopolun esimerkkeinä siitä, miten kaupunki voi tukea toimintaa.

Vapaaehtoistyössä on kyse antamisesta, mutta hänen mielestään se on myös saamista.

– Ihmiset ovat nykyään melko hyväkuntoisia jäädessään eläkkeelle ja osallistuvat mielellään vapaaehtoistyöhön. Siihen ei tarvitse sosiaali- tai terveydenhuollon taustaa. Yleisissä tiloissa kokoontuvia korttelilauluryhmiä tai kerrostalon jumpparyhmiä olisi hieno järjestää, mutta nii-hin tarvitaan koordinoija. Tässä kohdin teemme yhteistyötä Punaisen Ristin kanssa.

Myös Tiala ja Nylund Punaisen Ristin paikallis-yhdistyksistä kokevat, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu hyvin. Heidän mielestään on hie-noa, että Pietarsaaressa on nykyään ystävätoi-mintaa sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Suunnittelemme ystäväkursseja molemmil-la kielillä kevääksi ja järjestämme tarvittaessa myös lisäkursseja.

Takaisin Läntelään. Arja Nyman kuvailee vapaaehtoistyötä hyväksi vastapainoksi sai-raanhoitajan työlle. Hän osallistuisi mielellään useammille kursseille, joilla oppisi miten olla hyvä ystävä esimerkiksi ikääntyvälle henkilölle.

“Yksinäisyys voi syntyä esimerkiksi puolison poismenon vuoksi tai jos suku-laisia ei asu lähistöllä. Vapaaehtoinen, joka ryhtyy ystäväksi, voi tarjota tukea tai seuraa kahvila- tai konserttikäynteihin.” (Sarita Tiala, Suomen Punainen Risti)

Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion Aaro-poika on saanut lapaset ja tossut Anna Hil-tuselta ja hän sai kiitoskirjeen postitse. – Mietin pitkään lähettäisinkö lahjoja, mutta Arja kannusti minua. Ja oli kyllä mukavaa saada kirje presidentiltä, Anna Hiltunen sanoo.

8 PIETARSAARI TIEDOTTAA

– Olen itse osa-aikaeläkkeellä, ja minulla on aikaa ja energiaa. Tämä on hyvä tapa teh-dä pehmeä lasku työelämästä eläkkeelle jäämiseen. Olen kokeillut erilaisia vapaaeh-toistyön muotoja, mutta en löytänyt mitään minulle sopivaa toimintaa. Ystävänä toimi-minen tällä tavoin tuntui heti hyvältä.

Nyman ja Hiltunen ovat yhtä mieltä siitä, että he ovat löytäneet erinomaisen työnjaon: Hil-tunen juttelee mielellään vanhoista ajoista, kun taas Nyman on aidosti kiinnostunut kuuntelemaan ja oppimaan lisää historiasta.

– Jos äitini eläisi, hän olisi ollut saman ikäi-nen Annan kanssa. Tullessani tänne tuntuu hieman siltä, että kävisin äitini luona, Nyman toteaa.

– Ja minusta tuntuu, kuin luonani vierailisi tytär, jota minulla ei koskaan ole ollut. Arjes-ta tuli mukavampaa kun aloin saada vierailu-ja säännöllisesti, Hiltunen sanoo.

Vaatimuksia tai odotuksia elinikäisestä suh-teesta heillä ei kuitenkaan ole.

– Ei, emme ole sanoneet aamenta toisillem-me. Otamme tapaamisen kerrallaan Arjan aikataulun ja jaksamisen mukaisesti, sanoo Hiltunen.Teksti: Jeanette ÖstmanKuvat: Nicklas Storbjörk

Tavoite: Elämänlaadun edistäminen

• Vuosina 2015–2018 kaupunki osallistui Volontärpoolen-hank-keeseen, jota hallinnoi Kvarnen-kuntayhtymä Kruunupyyssä.

• Hanke keskittyi sosiaalisesti yk-sinäisten ja kotona maaseudulla asuvien ikäihmisten tukemiseen ja lisäpalveluihin Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla.

• Vuodesta 2016 lähtien Pietarsaa-ri osallistuu valtakunnalliseen “Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikunta” ohjelmaan.

• Tavoitteena on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla.

• Tarvitsetko ystävää tai tunnetko jonkun, joka on yksinäinen? Haluatko ryhtyä ystäväksi seuraa kaipaavalle? Ota yhteyttä Punai-sen Ristin ystävävälittäjiin: Sarita Tiala 046 964 3507 (suomeksi) tai Margareta Nylund 040 839 6869 (ruotsiksi).

“Kaupungin tehtävänä on tukea kolmatta sektoria ja antaa sille edellytykset toimia, mutta tosiasiassa yhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät työn. Tuloksena säästetään terveydenhuoltokustannuksissa ja saadaan tyytyväi-sempiä asukkaita.” (Pia Nyman, koulutussuunnittelija, Pietarsaaren kaupunki)

Anna Hiltunen ja Arja Nyman tapaavat suunnilleen joka toinen viikko. Useimmiten he juttelevat keskenään. – Olen kokeillut erilaisia vapaaehtoistyön muotoja, mutta en löytänyt mitään minulle sopivaa toimintaa. Ystävänä toimiminen tällä tavoin tuntui heti hyvältä, sanoo Nyman.

9PIETARSAARI TIEDOTTAA

Tutkimus ei ole vaatimus tutkijayhdistyksen jäsenyydelleYhteenkuuluvuus samanhenkisten kanssa tuo hyvinvointia ja sti-mulanssia. Pietarsaaren tutkijaverkosto haluaa tarjota foorumin kaikille sivistyksestä ja älyllisestä työstä kiinnostuneille.

– Pyrimme sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuitenkin hieman vaka-vasti otettavassa hengessä. Åbo Akademin jättäessä Pietarsaaren tänne syntyi tyhjiö. Tutkimuksesta kiinnostuneelle, joka ei työsken-tele yliopistossa, saattaa Pietarsaari tuntua yksinäiseltä. Samanhen-kisten tapaaminen voi tarjota henkireiän, sanoo puheenjohtaja Kaj Palenius.Tutkijaverkosto perustettiin 2018 ja sillä on tänä päivänä noin 30 jäsentä, joista noin kymmenkunta on väitellyt terveystieteiden, mu-siikin tai kasvatustieteiden alalla.

Palenius korostaa, että jäseneksi pääsee ilman muodollisia kelpoi-suusvaatimuksia.

– Haluamme tuoda yhteen tutkimuksesta ja sivistyksestä kiinnos-tuneita ihmisiä, ja osoittaa seudulla olevaa osaamista tekemällä se

näkyväksi ja helpommin lähestyttäväksi. Haluamme edistää tieteel-listä keskustelua ja tukea tutkimusta. Olemme myös auttaneet opis-kelijoita lopputöihin liittyen.

Kaksikielinen yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia, joiden aluksi pidetään luento joko suomeksi tai ruotsiksi. Tapaamiset ovat kaikille avoimia ja niihin voi myös osallistua kuulijana.

Paleniuksen mukaan aiheeseen liittyen on olemassa innostusta, joka kannattaa ottaa huomioon. Esimerkkinä tästä on, että Pietar-saaressa toimivalla yhdistyksellä on jäseniä Kokkolasta Oravaisiin.

– Tavoitteena on luoda paikallinen tiedeneuvosto, esimerkiksi van-husneuvoston tapaan. Toisena tavoitteena on koota asiantuntija-luettelo, yritysten tai kunnallisten tahojen avuksi. Haluamme myös toimia tieteellisten tietokantojen ja tilastollisten data-ajojen turvaa-miseksi.

Lisätietoa tutkijaverkostosta osoitteessa forskarnatverket.blogspot.com

”Tutkimuksesta kiinnostuneelle, joka ei työskentele yliopistossa, saattaa Pietarsaari tuntua yksinäiseltä. Samanhenkisten tapaaminen voi tarjota henkireiän.” (Kaj Palenius, puheenjohtaja)

Millainen kaupunki Pietarsaaren tulisi sinusta olla? Miten vaikutat kaupungin kehittämiseen?

Moa Cederberg, 31, Pietarsaari: – Haluaisin nähdä monimuotoisempaa kulttuurielämää. Olen kuvatai-teilija, ja haluaisin nähdä taiteen ulottuvan kaupunkiin, esimerkiksi eri tapahtumien kautta, joissa ihmiset voisivat tavata. Seudulla on paljon tietoa ja monen eri taidealan harjoittajia. He saisivat näkyä enemmän. – En kovinkaan paljon tällä hetkellä. Osallistun siihen mitä järjeste-tään, jos se kiinnostaa minua, ja voisin myös itse toimia useammassa tapahtumassa.

Gustav Mikander, 46, ja Ida Mikander, 6, Pietarsaari: – Kaupunki voisi kehittyä nopeammin. Vaikka on kyse suurista rahois-ta, on tärkeä tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne. Uimahallissa voisi olla erillinen uimahyppyallas ja 50 metrin pituinen allas kuntouimareille. – Kuntavaaleissa olen äänestänyt henkilöitä, jotka ovat ajaneet minun mielestäni tärkeitä asioita, esim. Kielikylpykoulua. Olemme vaimoni kanssa tukeneet vanhempainyhdistyksen toimintaan osallistuneita henkilöitä.

Azel Mushib, 10, Khalid Mushib AL-ubaidy, 44, Adam Mushib, 5 ja Asal Mushib, 6, Pietarsaari:– Pietarsaari on hyvä ja siisti kaupunki, jossa on ystävällisiä ihmisiä. Tulimme Suomeen Irakista neljä vuotta sitten ja olemme asuneet Pie-tarsaaressa kolme vuotta. Täällä voisi olla paikka, jossa perheet voi-sivat tavata pelatakseen tai leikkiäkseen. Maxifunin tapainen, mutta suurempi eikä yhtä kallis.– (Khalid) Lajittelen roskamme ja vien ne kierrätyspisteeseen. Vaimoni on laborantti ja haluaa oppia suomea paremmin, jotta hän voisi aloit-taa työt ja auttaa muita ihmisiä.

Inger Koskela, 68, Jakobstad:– Olisi tärkeää, että varsinkin iäkkäille ihmisille olisi enemmän toi- mintaa. Minulla on 90-vuotias sukulainen, joka asuu edelleen kotona. Tämä toimii hyvin, koska hän on aktiivinen ja voi kulkea Vippari-bussil-la Heinätorikeskukseen. Siellä hänellä on seuraa, ja hän voi osallistua palveluihin. Minua harmittaa, etteivät kaikki ymmärrä käyttää Pietar-saaren hienoa aktiviteettitarjontaa hyväkseen. – Olen aktiivinen eläkeläinen ja mieheni on mukana politiikassa ja yhdistyselämässä. Me keskustelemme näistä asioista kotona, ja hän yrittää sen jälkeen vaikuttaa yhteiskuntaan.

10 PIETARSAARI TIEDOTTAA

Campus Allegrossa toimiva Pietarsaaren seu-dun musiikkiopisto haluaa tarjota lapsille ja aikuisille mahdollisimman matalan kynnyk-sen kulttuuriin ja yhteenkuuluvuuteen. Reh-tori Peter Roosin mielestä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin on päivänselvä.

Päivää ennen haastattelua Peter Roos, joka on tehnyt pitkän uran trumpetinsoiton opettajana ja toimii nyt Pietarsaaren seudun musiikkiopis-ton rehtorina, sai postikortin vanhalta oppi-laaltaan. Roos opetti oppilasta monen vuoden ajan. Tuolloin oppilaan elämässä oli myös ran-kempi vaihe.

– Soittotunneilla ei puhuta pelkästään musiikis-ta, vaan elämän viisauksiakin jaellaan. Opettaja näkee, miten oppilas voi. Voi olla todella arvo-kasta, että jollakin aikuisella on hänelle aikaa vähintään puoli tuntia viikossa, ilman kännyk-kää.

Myös esimerkiksi kuorolaulusta tehty tutkimus osoittaa, että ihmisille tekee hyvää musisoida yhdessä. Tässä suhteessa Roos ei tee eroa taide-muotojen välillä, vaan uskoo, että sosiaalisuus eli se, että ollaan ja tehdään yhdessä, on kes-keistä.

– Musiikkiopistoksi toimintamme on epätaval-lisen laajaa. Tänä päivänä valittavana on neljä linjaa: musiikki, tanssi, kuvataide ja teatteri.

Vuodesta 2018 alkaen opistossa tarjotaan myös sanataidetta Leader-hankkeen muodossa. Han-ke jatkuu kevääseen 2020 saakka.

Roosin mukaan parhaillaan selvitetään sanatai-teen opetuksen ottamista osaksi musiikkiopis-ton taiteen perusopetusta. Tämä on vain yksi esimerkki viime vuosien kehityksestä, jonka myötä syksyllä aloitettiin myös toinen prosessi: uuden nimen löytäminen.

– Tarvitsemme nimen, joka kuvastaa toimin-taamme. Jos kaikki sujuu hyvin, meillä on ni-miehdotukset keväällä. Ruotsissa puhutaan esimerkiksi kulttuurikouluista.

Voimassa olevassa opetussuunnitelmassa pu-hutaan sen vuoksi pelkästään ”opistosta”. Ope-tussuunnitelma on myös ensimmäinen Roosin mainitsema asia kysyessäni miten hän ja henki-löstö toimivat konkreettisesti oppilaiden hyvin-voinnin ja kehittymisen tukemiseksi.

Roos on selvästi innoissaan ja kertoo mielellään syyn siihen.

– Uusi opetussuunnitelmamme tuli voimaan syksyllä. Sitä on työstetty Opetushallituksen vuonna 2017 taiteen perusopetukselle asetta-mien opetussuunnitelman perusteiden pohjal-ta, ja on sekä helppolukuinen että raskaansar-jan edustaja.

Vuodesta 2017 opistossa on myös teatteri- ja tanssilinjat. Kaikki opiston linjat tekevät yhteistyötä keskenään.

Taiteen kannustimena: Tehdään maailmasta parempi paikka

11PIETARSAARI TIEDOTTAA

Rehtori Peter Roos pyrkii osallistumaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden toimintaan niin usein kuin vain ehtii. – Pidän orkestereissamme soittamisesta. Toivon mukaan voin tuoda oma panokse-ni niihin.

– Palasimme aivan perusteisiin: Miksi teemme tätä? Mikä on arvopohjamme? Miltä haluamme opetusympäristön näyttävän? Sen sijaan että yritämme sopeuttaa kaikki oppilaat valmiiseen malliin, lähdemme oppilaasta: mistä hän pitää, mitä hän haluaa kehittää?

Opiston henkilöstövahvuus on lähes 50 hen-kilöä. Kyseessä on monta aikuista, jotka toivon mukaan ehtivät nähdä ja huomioida yksittäiset oppilaat. Oppilaat ovat pääosin Pietarsaaresta, Luodosta, Pedersörestä ja Uudestakaarlepyys-tä. Opetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi.

Oppilaat otetaan opistoon ilmoittautumisjär-jestyksessä pääsykokeen sijaan. Tämä heijastaa Roosin mielestä oikeaa arvopohjaa.

– Osasta tulee ammattimuusikoita, mutta tär-kein tehtävämme on vaikuttaa perustan luo-miseen elinikäiselle taiteen ja kulttuurin kiin-nostukselle. Kaikki voivat oppia soittamaan tai piirtämään, motivaatio ratkaisee.

Oppimisympäristö ulottuu ympäröivään yh-teiskuntaan. Yhteistyö kunnallisten toimijoiden sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa on tärkeä osa opiston toimintaa.

– Yksi tavoitteistamme on olla esillä yhteiskun-nassa ja levittää oppimaamme, jakaa hyvin-vointiamme muille. Sinfonietan konserttisarja on esimerkki tästä, samoin kuin todella hieno kamarimusiikkifestivaali RUSK. Hyvien paikal-listen muusikoiden saatavuus mahdollistaa tä-män.

Tämä pätee kuitenkin molempiin suuntiin: näkyvillä eivät ole vain opiston oppilaat ja opet-tajat – myös kaupunki on osa campusta. Pietar-saaren kaupunki toimii opiston päämiehenä ja opistoa ylläpitää neljä kuntaa: Pietarsaari, Luo-to, Uusikaarlepyy ja Pedersöre.

Lähes 60 prosenttia rahoituksesta on peräisin valtiolta. Kaikki kunnat vastaavat musiikkilin-jasta, Pietarsaaren vastatessa kolmesta muusta

linjasta.

Kysyessäni Roosilta asiasta – eli kaupungista osana campusta – hänelle ei tule mieleen raha tai toiminnan organisointi.

– Selkeimmin kaupunki näkyy oppilaissa. Tar-joamme opetusta vauvasta vaariin. Aikuiset voivat esimerkiksi käydä yksityistunneilla tai soittaa bändeissä avoimen osastomme kautta. Näkisin mielelläni lisää aikuisopiskelijoita. Voi-simme esimerkiksi käynnistää aikuisryhmän teatteri- tai kuvataidelinjallamme, jos kiinnos-tusta löytyy.

Opisto on tänä päivänä osa Musiikkitaloa, joka on yhteisnimitys kaikille Campus Allegrossa toi-miville koulutuksille, yhdessä Yrkeshögskolan Novian ja Yrkesakademin i Österbottenin (YA!) kanssa. Yksiköt tekevät jatkuvasti yhteistyötä.

Musiikkitalo tekee myös yhteistyötä monien musiikkialan toimijoiden kanssa ja koulutuk-sen päänäyttämöllä, Schaumansalissa, vierailee säännöllisesti ammattimuusikoita, jotka usein myös opettavat opiskelijoita.

Roosin mukaan tämä vahvistaa, että Musiikki-talo koetaan yhtenä Suomen monista musiikin koulutuspaikoista.

– Korkeatasoiset opettajat, lahjakkaat opiskeli-jat, suuri edustus Musik och Talang -kongressis-sa Vaasassa ja se, että suuret Skolmusikin tyy-liset tapahtumat valitsevat tänne tulemisen… Koen, että Pietarsaaressa nähdään aktiivisen kulttuurikaupungin potentiaalia.

Roos aloitti musiikkiopiston rehtorina syk-syllä 2017 ja seuraavana kesänä perhe muutti Närpiöstä Pietarsaareen. Kysymykseen siitä, voisiko kaupunki tehdä vielä jotakin opiston tukemiseksi ja Pietarsaaren kulttuurikaupungin roolin vahvistamiseksi, hän vastaa, että hän kat-selee kaupunkia edelleen hieman vaaleanpu-naisten lasien läpi.

“Soittotunneilla ei puhuta pelkästään mu-siikista, vaan elämän viisauksiakin jael- laan. Opettaja näkee, miten oppilas voi. Voi olla todella arvokasta, että jollakin aikuisella on hänelle aikaa vä-hintään puoli tuntia viikossa, ilman kännyk-kää.” (Peter Roos, rehtori)

12 PIETARSAARI TIEDOTTAA

Runeberginviikko – perinteinen konsepti uudessa kuosissaRuneberginviikko (2. - 9.2.) uudistuu. Tänä vuonna ohjelma on enemmän keskustelulähtöistä ja kävijät tapaavat vierailijat osittain uusilla areenoilla, joi-ta ovat Schaumansali, Black Box, Kau-punginhotelli, After Eight, Malmin talo ja Rosenlund.

– Olen todella iloinen siitä, että meillä on kaksi uutta areenaa, Kaupunginhotelli ja Rosenlund, ja että tapahtuma siirtyy lä-hemmäs kulttuurikortteli Etelänummea, toteaa kulttuurisihteeri Marja-Leena Pitkäaho.– Ohjelmassa on muun muassa keskus-telu miehisyydestä. Siihen osallistuvat kirjailijat Rafael Donner, Peter Sand-ström ja Lars Sund. Lapsille esiintyy Robin Rekku & Jekkuorkesteri, joka voitti Emma-palkinnon vuoden lastenle-vystä viime vuoden Emma-gaalassa.

Myös Schaumansalissa perjantaina järjestettävä bändi-ilta on odotettu ohjelmanumero. Keskusteluun osallis-tuvat muun muassa muusikot Hannu

Lindblom, Lisen Sundqvist ja Björn Johansson, minkä jälkeen on konser-tin vuoro: Blues Rock meets Big Band. St. Marcus Bluesband feat. Jakob Big Band. Lisäksi viikon ohjelmaan osallis-tuvat muun muassa kirjailijat Koko Hu-bara, Sandra Beijer, Jukka Itkonen ja Virpi Vairinen. – Pyrimme rentoon tunnelmaan sekä yleisön että taitelijoiden osalta. Haluam-me tarjota ohjelman, joka puhuttelee sekä lapsia että ihmisoikeuksien puoles-tapuhujia, nuorisoa, autotallibändi-intoi-lijoita ja lukutoukkia.

Musiikin ja kirjallisuuden lisäksi tarjotaan mahdollisuudet osallistuvalle taiteelle ja kilpailulle.

– Meillä on muun muassa kilpailu yh-dessä Optiman opiskelijoiden kanssa. Osallistujien tehtävänä on valokuvata Pietarsaarta Runebergin teoksista valit-tujen säkeiden perusteella. Voittaja kruu-nataan Runeberginjuhlassa 3.2.

Lue lisää: www.runeberginviikko.fi.

Opettaja Raija Ilo ohjaa yhtä Pietarsaaren seudun musiikkiopiston balettiryhmistä.

Rafael Donner on julkaissut kirjat ”Ihminen on herkkä eläin” (2017) ja yhdessä isänsä Jörn Don-nerin kanssa heidän väliseen kirjeenvaihtoonsa perustuvan kirjan, ”Ennen kuin olet poissa” (2018). Kuva: Niklas Sundström

– Joitakin asioita voisi varmasti parantaa, mutta minun näkökulmastani kaupunki tekee jo us-komattoman paljon kulttuurielämän edistämi-seksi. Meillä on niin upea kulttuuritarjonta tässä kaupungissa, ettemme itse edes ymmärrä sitä. Meillä on paljon annettavaa ja asioita, joista olla ylpeä.

Roos on suhteellisen uusi työssään ja hän kar-toittaa edelleen kokonaisuutta samalla kun hän ohjaa kehitystä. Yksi asia on selvä: hän pitää näkemästään ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Ainakin nuori polvi on turvattu ja uusia oppilai-ta otetaan kaikkiin koulutusohjelmiin keväällä.

– Meillä on 800 oppilasta, joista noin 150 käy musiikkileikkikoulua. Uudistukseen kuuluvat myös uudet työvälineet, jotka helpottavat yh-teydenpitoa huoltajiin. Keväällä 2019 otamme käyttöön luokallisen iPadeja opetuksessa. Tämä on osa Opetushallituksen panostusta digitaali-seen opetukseen.

– Rehtorina odotan kovasti yhteistyön kehit-tämistä entisestään opiston eri linjojen välillä, samoin kuin muiden campuksen koulutusten kanssa. Suuntaamme kohti tulevaisuutta, lippu korkealla.

Musiikkiopisto – osa Musiikkitaloa

• 1974: Pietarsaaren seudun musiikki- opisto perustetaan.

• 1980-luvulla: Musiikkileikkikoulu- toiminta alkaa.

• 1990-luvulla: Ensimmäinen opettajan- virka rytmimusiikissa.

• 2011: Toiminta Campus Allegroon.

• 2012: Balatako, lasten ja nuorten kuva-taidekoulu.

• 2017: Teatteri- ja tanssilinjat.

• 2018: Sanataiteen Leader-hanke.

• Lue lisää: www.musikhuset.fi

13PIETARSAARI TIEDOTTAA

Tässä on poiminto Pietarsaaren talven ja kevään tapahtumista. Ne sisäl-tävät luentoja, kursseja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Pari vuosijuhlaa mahtuu mukaan, sekä uudistettu Runeberginviikko. Myös uusi gaala, Mitaligaala, järjestetään ensimmäistä kertaa!

17.1.–13.4.Työväenopisto 110 v. -projektikuoro, Anni Teerikangas. Järj. Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, www.pietarsaari.fi/tyovaenopisto.

18.1. Mitaligaala. Järj. Pietarsaaren liikuntatoimisto, Pietarsaaren nuorisovaltuusto, Pietarsaaren seudun musiikkiopisto ja Yrkehögskolan Novia, www.pietarsaari.fi.

19.1. Suomirock-ilta. Järj. Pietarsaaren kaupunginhotelli, www.stadshotellet.fi.

20.1. Märta-Lisaa muistaen. Järj. Pro Allegro yhteistyössä Ammattikorkeakoulu Novian, Yrkesakademin i Österbottenin ja Pietarsaaren seudun musiikkiopiston kanssa, www.schaumanhall.fi.

23.1. Från Kim Jong-Un till Timo Kivilompolo, Antti Koivukangas. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

24.1. Chelsea Hotel, Teater Viirus. Lavalla: Niklas Häggblom, Emma Klingenberg ja Robert Kock. Järj. Musiikkikahvila After Eight, www.aftereight.fi.

Helmikuu Lumiukot vierailevat Skatassa & Talvirieha Pursisalmen kentällä. Järj. Kaupunginosayhdistys Skata ry, www.skata.fi.

Talvitapahtuma. Järj. Pietarsaaren Vanha satama ry. Lisätietoja yhdistyksen Facebook-sivulta.

2.2. Tanssit, Tommys. Järj. Pietarsaaren kaupunginhotelli, www.stadshotellet.fi.

2.–9.2. Runeberginviikko. Järj. Pietarsaaren kulttuuritoimisto, www.runebergsveckan.fi.

5.2. Apan Anders kirjastossa. Juhlimme 20 vuotta talossa! Järj. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, www.fredrikabiblioteken.fi.

6.2. Omstart, Olof Röhlander. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

10.2. Jeppis Hockey – IK Kronan. Järj. Jeppis Hockey rf, www.jeppishockeyjunior.fi.

14.2. BayanTonic & Amélie goes to Belgrad. Järj. Kokkolan Talviharmonikka, www.talviharmonikka.com.

16.2. Jeppis Hockey – IFK Lepplax. Järj. Jeppis Hockey rf, www.jeppishockeyjunior.fi.

16.–17.2. Nallekurssi, Sirkka Vierimaa. Järj. Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, www.pietarsaari.fi/tyovaenopisto.

17.2. Brush lettering, lettering designer Sofie Björkgren-Näse. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

17.2. Fäboda–hiihto – hiihtokilpailu. Järj. IF Brahe rf, www.ifbrahe.fi.

28.2. Kalevalan päivä. Järj. Pietarsaaren kulttuuritoimisto www.pietarsaari.fi.

1.3. Radion sinfoniaorkesteri Järj. Schaumansali, Pietarsaaren Sinfonietta, www.schaumanhall.fi.

6.3. Europa till fots – en vandringsberättelse, Tom Sörhannus. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

14.–16.3. West Side Story -musikaali. Järj. Ammattikorkeakoulu Novia, Yrkesakademin i Österbotten, Centria-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan Konservatorio ja Pietarsaaren Sinfonietta, www.schaumanhall.fi.

21.3. Fregatten Vanadis, Jakobstads sista fullriggare (1874-1903), Guy Björklund. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

27.3. Prata pengar, Maria Österåker. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

30.3. Kauppahalli päiväksi. Järj. Pietarsaaren cityryhmä ry, www.citygruppen.net.

30.3. Sulkapallon Pohjanmaan aluekisat. Järj. Jeppis badminton rf yhteistyössä Tenniscenterin kanssa, lisätietoja yhdistyksen Facebook-sivulta.

8.4. Beskärning av träd och buskar – i teori och praktik, Jan-Anders Barkar ja Ari Vainionpää. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

10.4. Brottets bana, Leif GW Persson. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

11.4. Känn din stad. Vad finns idag kvar av 1700-talets Jakobstad, ovanför och under marken. Guy Björklund. Järj. Jakobstads Arbis, www.arbis.jakobstad.fi.

13.4. Kevätkonsertti, mieskuoro Laulu-Jaakot. Järj. Laulu-Jaakot ry, www.laulujaakot.fi.

Toukokuu Street tennis. Järj. TKJ Pietarsaaren Tenniskerho, www.tkj.fi.

Siivous & raivaus. Järj. Pietarsaaren Vanha satama ry. Lisätietoja yhdistyksen Facebook-sivulta.

4.5. Vårkonsert, Sångarbröderna. Järj. Jakobstads sångarbröder rf, www.sangarbroder.fi.

5.5. Elefanten i rummet – stand up, David Batra. Järj. Eventland Live ja HumorHuset, www.schaumanhall.fi.

6.5. Kevätjuhla, JKG. Järj. Jakobstads gymnastikförening rf, www.jkg.fi.

CULTURE CLUB – keskiviikkoisin helmikuusta alkaen. Järj. Musiikkikahvila After Eight, www.aftereight.fi.

SCHAUMAN HALL DIGITAL LIVE – Carmen, Rykmentin tytär, Valkyyria ym. Järj. Jakobstads Konsertsal Ab, www.schaumanhall.fi.

THURSDAY JAZZ – The North (David Braid, Mike Murley, Anders Mogensen & Johnny Åman), ym. Järj. Jazzoo rf, www.jazzoo.fi.

MALMIN TALON, TUPAKKAMAKASIININ YM. NÄYTTELYT Järj. Pietarsaaren kaupunginmuseo, kaupunginkirjasto ym., www.pietarsaari.fi, www.fredrika-biblioteken.fi.

YA! KONSERTTISARJA – opiskelijat esiintyvät. Järj. Yrkesakademin i Öster-botten, www.schaumanhall.fi.

Lisää ajankohtaisia tapahtumia Pohjanmaan tapahtumakalenterista, https://events.osterbotten.fi/tapahtumat/pietarsaari/

Pietarsaaressa tapahtuu

RUNEBERGIN-VIIKKO

2.–9.2.2019 SANDRA BEIJER

KOKO HUBARA

PETER SANDSTRÖM LARS SUND

ROBIN REKKU & JEKKUORKESTERI

KATSO KOKO OHJELMA: www.runeberginviikko.fi

KU

VA

: M

AR

ICA

RO

SE

NG

ÅR

D

KU

VA

: L

AU

RE

NT

DE

NIM

AL

KU

VA

: T

ON

I H

AR

KO

NE

N

14 PIETARSAARI TIEDOTTAA

Vestersundinkylän kuntopolku5 km pituinen valaistu latu IF Brahen ur-heilumajalta, Vestersundinkylän koulun vierestä. Itälän kuntopolku 5 km pituinen valaistu latu Itälän koululta Runebergin tuvalle. PieHi/Sandsund kuntopolku 3 km pituinen valaistu latu PieHin majalta (Pietarsaaren Hiihtäjät) Kuusisaaren teolli-suusalueen läheisyydessä.Fäboda-Pörkenäsin vaellusreitin latu Noin 23 km pituinen latu, joka alkaa Tors- vikenin raviradalta. Kunnostettu pituus riippuu säästä.

JuoksulenkilleVanhan Sataman kuntopolkuVanhan Sataman kuntopolku on talvisin tarkoitettu vaellukseen ja sauvakävelyyn. Hiihtäminen on kielletty ja polku hiekoite-taan. Valaistu polku on 1,5 km pitkä.

Kaupungin hiihtoladut

maanantai 6.00–22.00 tiistai 8.00–22.00 keskiviikko 6.00–22.00 torstai 8.00–22.00 perjantai 6.00–21.00 lauantai 8.00–18.00 sunnuntai 8.00–19.00

Uimahallissa on seuraavat altaat: Lastenallas, opetusallas, monitoimiallas, jossa on pieni liukumäki, poreallas sekä uima-allas, jossa on kuusi rataa ja hyppytorni. Kävijöillä on viisi sähkösaunaa ja kaksi höyrysaunaa käytettävissään.

Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 6.00–8.00 on aamu-uintia. Tiistaisin ja torstaisin klo 20.00–21.30 on rauhallinen uintihetki, jolloin sammutamme kattovalot ja soitamme rauhallista musiikkia.

Lipunmyynti lopetetaan ja portit suljetaan 1 tunti ja 15 minuuttia ennen sulkemista. Uintiaika päättyy puoli tuntia ennen sulkemista.

Juhlava uuden vuoden alku – uuden gaalan ensi-ilta 18. tammikuuta järjestetään ensimmäinen Mitaligaala Schaumansalissa Pietarsaaressa. Samalla vuoden urheilumitali jaetaan 49:ttä kertaa.

Vielä ei ole paljastettu, ketkä toimivat juontajina, mutta varmaa on, että gaalasta tulee rento tilaisuus kullan ja kimalluksen kera.

– Ilman muuta Pietarsaarella pitää olla oma urheilugaala. Täällä on niin paljon mahdollisuuk-sia harrastaa eri liikuntamuotoja. Mitaligaala toimii vuoden 2018 päättäjäisinä ja vuoden 2019 kick-off-tilaisuutena, hankkeenvetäjä Johanna Nordman-Enlund kertoo.

Liikuntatoimen johtajan Tove Janssonin odotuksissa on, että perinteinen urheilujuhla, joka viime vuosina on järjestetty Campus Allegrossa, nostetaan entistä korkeammalle tasolle, ja että lisää yleisöä houkutellaan osallistumaan kaupungin urheilijoiden ja muiden aktiivisten henkilöiden suorituksia juhlimaan.

– Kaupungin entinen liikuntalautakunta, nykyinen liikuntajaosto on vuodesta 1970 alkaen jakanut vuoden urheilumitalin. Mitali annetaan pietarsaarelaiselle, joka joko asuu tai on asu-nut Pietarsaaressa ja on menestynyt ja edustanut Pietarsaarta myönteisellä tavalla kuluneen vuoden aikana, Jansson kertoo.

Syksyn aikana urheiluseuroilla oli mahdollisuus nimetä ehdokkaita eri palkintojen saajiksi ja liikuntajaosto valitsi voittajat joulukuussa.

Vuosittain palkitaan 50–80 henkilöä, heidän joukossaan urheilijoita, jotka kilpailevat Suo-men, Pohjoismaiden tai Euroopan mestaruuksista, samoin kuin maailmanmestaruuskisoissa tai olympialaisissa kilpailevia. Nordman-Enlundin mukaan gaalan tarkoituksena on juhlistaa kaikkia lajiinsa panostavia urheilijoita huolimatta siitä, kilpaileeko eliittitasolla vai harrastaa-ko junioriurheilua. Henkilökohtaisesti häntä innostaa eniten lasten ja nuorten kannustami-nen.

– Tänä vuonna jaetaan seuraavat tunnustukset: Vuoden urheilija, vuoden juniori, vuoden seniori, vuoden seura-aktiivi ja vuoden juniori- ja seniorijoukkue. Seurat ovat myös voineet ehdottaa henkilöä ryhmässä ”muu”. Tämä voi vaikka olla 65-vuotias naapuri, joka kuntoilee päivittäin tai joka on sitoutunut paikalliseen urheilutoimintaan, Nordman-Enlund sanoo.

Mitaligaala järjestetään yhteistyössä Pietarsaaren seudun musiikkiopiston, kaupungin nuorisovaltuuston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Luvassa on livemusiikkia, viih-dettä ja palkintojen jakoa. Palkintojen jakajina toimivat kaupungin viranhaltijat, poliitikot ja yrittäjät.

Janssonin mukaan Campus Allegro on hyvä paikka juhlistaa menestyneitä pietarsaarelaisia.

– Osallistumalla saat kokea iloisen gaalan ja juhlia hienoja urheilijoitamme ja kuntoilijoitam-me, Jansson kertoo.

LuistinradatKeskuskentän jää (Pinnonäsinkatu)Kilisaaren kenttä (Päiväkummuntie 59)Lagmanin kenttä (Tehtaankatu)Lapinnevan kenttä (Koulumestarinkuja)Otsolahti 3 (Ahotie)Permon kenttä (Permontie 25)Pursisalmen kenttä (Pursisalmenkatu)Ruusulehdon kenttä (Pirilöntie 34)

KaukalotKeskuskentän kaukalo (Pinnonäsinkatu)Kytömäen kaukalo (Suvilaaksontie)Vestersundinkylän kaukalo (Koulutie)

Uimahallin aukioloajat talvella ja keväällä 2019

”Ilman muuta Pietarsaarella pitää olla oma urheilugaala.” (Johanna Nordman-Enlund, hankkeenvetäjä)

Uimahallin poikkeavat aukioloajat löytyvät osoitteesta: www.pietarsaari.fi

15PIETARSAARI TIEDOTTAA

Vaalit keväällä 2019: Eduskuntavaalit ja EuroparlamenttivaalitKeväällä 2019 Suomessa järjestetään useammat vaalit: Eduskuntavaalit (14.4.) ja Euro-parlamenttivaalit (26.5.).

Vaaleissa jokainen äänioikeutettu saa äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakko-äänestyksissä. Sinulla on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa, jos olet Suomen kansalainen ja täytät 18 viimeistään vaalipäivänä. Sen lisäksi jokaisella Suomen kansalaisella ja jokaisella Suomessa vakituisesti asuvalla, 18 vuotta täyttäneellä EU-kansalaisella on oikeus äänestää Suomessa järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Asuinkunnallasi ei ole väliä kummassa-kaan vaalissa.

Eduskuntavaaleissa sinulla on äänioikeus siinä kunnassa, joka oli kotikuntasi 22.2.2019. Euro-parlamenttivaaleissa pätee se kunta, joka oli kotikuntasi 5.4.2019.

Ennen vaaleja saat ilmoituksen äänioikeudesta postitse. Voit äänestää myös ilman ilmoitus-ta. Ellet ole saanut ilmoituskorttia, voit olla maistraattiin yhteydessä kysyäksesi kortista ja/tai sen tiedoista. Voit myös soittaa oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 94 771.

Kun äänestät, sinun on pystyttävä vahvistamaan henkilöllisyytesi. Siksi sinun on otettava mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi. Jos sinulla ei ole tällaista henkilöllisyystodistusta, voit hakea maksuttoman väliaikaisen henkilökortin poliisilaitokselta. Väliaikaista henkilökorttia varten tarvitset passikuvan.

Oikeusministeriön kotisivuilta vaalit.fi saat useammalla kielellä lisää tietoa vaaleista.

Äänestäminen vaalipäivänäVaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna klo 9.00 ja 20.00 välisenä aikana. Pietarsaaressa on 9 äänestyspaikkaa. Vaalipäivänä saat äänestää vain siinä paikassa, joka on mainittu ilmoi-tuskortissa.

Äänestäminen ennakkoonEduskuntavaaleissa ennakkoäänestys järjestetään 3.–9.4.2019 (Suomessa) ja 3.–6.4.2019 (ulkomailla) ja Europarlamenttivaaleissa 15.–21.5.2019 (Suomessa) ja 15.–18.5.2019 (ulko-mailla). Voit ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa – koti-kunnasta riippumatta. Pietarsaaressa ennakkoäänestyspaikka on kaupunginkirjasto (Rune-berginkatu 12).

Ennakkoäänestys järjestetään myös hoiva- ja palvelukodeissa. Ajankohta ilmoitetaan laitok-sessa. Hoitolaitoksessa saavat äänestää vain siellä hoidettavat asiakkaat.

Äänestäminen kotonaJos liikunta- tai toimintakykysi on niin rajoittunut, ettet pääse äänestyspaikkaan ilman koh-tuuttomia vaikeuksia, saat äänestää ennakkoon kotonasi. Henkilön, joka haluaa ennakkoää-nestää kotona, on ilmoitettava tästä viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alka-mista, eli 2.4.2019 klo 16.00 (eduskuntavaalit) ja 14.5.2019 klo 16.00 (Europarlamenttivaalit). Ilmoitus tehdään keskusvaalilautakunnan sihteerille Anne Ekstrandille, puh. 06 786 3111 (kaupungin vaihde) tai 044 785 1410 (Anne Ekstrand). Voit myös lähettää ilmoituksen sähkö-postitse osoitteeseen anne.ekstrand@pietarsaari.fi.

Äänestyspaikat1. Keskusta

Kaupunginkirjasto Runeberginkatu 12

2. Pohjoisnummi Pietarsaaren lukio Koulukatu 20

3. Itänummi Laamannin koulu Laamanninkatu 2

4. Kirkkoranta Kirkkorannan koulu Pakarintie 32

5. Länsinummi Urheilutalo Pietarinpuistikko 8

6. Vestersundin kylä Vestersundinkylän koulu Koulutie 32

7. Permo Permon päiväkoti Permontie 26

8. Itälä Itälän koulu Teollisuustie 13

9. 9 Majaniemi Länsinummen koulu Länsiväylä 1

Eduskuntavaalit:Sunnuntaina 14.4.2019Ennakkoäänestys Suomessa 3.–9.4.2019Ennakkoäänestys ulkomailla 3.–6.4.2019

Europarlamenttivaalit:Sunnuntaina 26.5.2019Ennakkoäänestys Suomessa 15. –21.5.2019Ennakkoäänestys ulkomailla 15.–18.5.2019

Pietarsaaren kaupunki perii vuoden-vaihteesta alkaen hulevesimaksun, jolla katetaan osa kaupungin asemakaavoi-tettujen alueiden hulevedestä johtuvista kustannuksista. Samalla selvitetään mi-ten maksu hyvitetään kiinteistönomis-tajille, jotka ovat jo maksaneet hulevesi-maksun liittymämaksun yhteydessä. Monet kunnat ovat jo ottaneet vastaavan maksun käyttöönsä.

Teknisesti ottaen hulevesi on vettä, joka va-luu väliaikaisesti maahan. Suurin osa on sa-devettä tai lumen ja jään sulamisvettä. Lain mukaan tähän sisältyy myös kuivatusvesi, joka johdetaan pois jo rakennetuilta tonteil-ta.

– Muutos johtuu lakimuutoksesta, jonka myötä kaupungilla on kokonaisvastuu. Li-säksi se johtuu kaupungin päätöksestä, jonka mukaan myös hulevesijohdot ovat

kaupungin omistuksessa ja ylläpitämiä. Ai-kaisemmin vastuu niistä oli Pietarsaaren Vedellä, kaupungininsinööri Harri Kotimäki sanoo.

– Nyt rakennamme järjestelmää ja inves-toimme enemmän huoltoon, jotta tulvien ja vettä tulvivien kellareiden riskiä voitaisiin vähentää esimerkiksi rankkasateella ja lu-men sulamisalueilla.

Asemakaavoitetulla alueella olevalle oma-kotitalolle maksu on 25 euroa vuodessa. Lasku lähetetään syksyllä. Hulevesijärjestel-män kustannukset ovat kaupungille arviolta 650 000 euroa vuodessa, josta hulevesimak-su kattaa noin 380 000 euroa.

Lue lisää: www.pietarsaari.fi tai ota yhteyttä kaupungininsinööri Harri Kotimäkeen, 044 785 1750, harri.kotimaki@pietarsaari.fi

Uusi hulevesimaksu kustantaa toimenpiteet tulvien estämiseksi