Nro. 1/2020 ‹‹‹ Kymensuun uutisia vuodesta 2020 ››› ilm. keskiviikko 22.4.2020

niin halpaa, että tekee mieli kiljua!

Max 3 kg / asiakasTarjous voimassa 22.–29.4.2020

PIRKKA sokeri

0,77 e / kg

KARHULA • METSÄKULMA

2/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

• PIHAPUIDEN KAADOT

• KANTOJEN JYRSINNÄT

• RISUJEN KULJETUKSET

• METSÄTYÖT

P. 050 347 3188 • www.jakenpolli.fi

Kymen Habita Oy,Keskuskatu 5, 48100 Kotka

P. 010 585 5540www.habita.com

Asuntokauppaa jo 30 vuotta!

Aktiiviset ja ammattitaitoiset välittäjät palveluksessasi!

TAKUULLA KATTAVIN.

Me myymme nykyisen kotisi ja autamme löytämään uuden.Tilaa ilmainen ja velvoitteeton hinta-arviointi!

Tarjoamme kodillesi kansainväliset markkinat, laadukkaan palvelun ja sähköisen asioinnin mahdollisuuden.

Minna Gren050 420 0773

Tom Lindfors050 420 0060

Maria Kohvakka050 420 0777

Henna Hytönen050 420 0775

Pasi Hyvärinen050 420 0771

Nro. 1/2020 ‹‹‹ Kymensuun uutisia vuodesta 2020 ››› ilm. keskiviikko 22.4.2020

Synnyinsaarensa arvoinenEsa Hedin on asunut miltei koko ikänsä isoisänsä reilu vuosisata sitten rakennuttamassa talossa Pyhtään Kaunissaaressa.

K U VA A JA ©J U H A M E T S O

Lopetettuaan ammattimaisen kalastuksen Hedinistä tuli kotisaarensa kirvesmies ja ”mökkitalkkari.” Nykyään jo eläkkeellä oleva Hedin myös vuokraa talon-sa ”isoa tupaa” ja mökeiksi remontoimiaan aittoja Kau-nissaaren kesäasukkaille. Kalassa hän käy enää omiksi tarpeikseen. – Minulle on paikka varattuna sukuhaudasta Kaunissaa-ren omalta hautausmaalta.Saariston tarinoita -juttusarjassa kerrotaan nykypäivän saarelaisuudesta.

/12-13

Kouluinvestoinnista kaikki irti

Karhulan koulukeskuksesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

Musiikkiopistoon pääsykokeitta

Jokaiselle halutaan antaa mahdollisuus hyvään harrastukseen..

Frisbeeradoilla vilskettä

Etelä-Kymenlaaksossa on upeita täys-pitkiä ratoja.

/06 /15 /18

Suomalaisten rakkaat laulutKotkalainen muusikko Esa Honkanen on kerännyt yli 30 vuodessa noin 4300 erilaista lauluvihkoa ympäri Suomea.Viime vuosina harrastus on saanut myös tutkimuksellista otetta. Honkanen on rakentanut tietokantaa, johon hän tallentaa lauluvihkojen sisällön – Suomen kansan laulu-muistin - luokiteltuna. Honkanen haluaa selvittää, mitä Suomi lauloi 1900-luvulla ja mitä lauluja todella rakasti.– Musiikki tekee menneen ajan korvin kuultavaksi, Hon-kanen sanoo.Hänen mukaansa lauluvihkojen ja niiden laulujen historia on osa yhteiskuntahistoriaa monella tapaa. Kiinnostavaa on, miten esimerkiksi sodat, lakot tai urheilumenestykset ovat vaikuttaneet laulujen sisältöön.

/16-17

Akkuteollisuutta havitellaan taas

Kotkan Keltakalliolle halutaan vähin-tään yksi, mielellään kaksi akkumateri-aalitehdasta. Ympäristövaikutusten ar-viointi on meneillään.Harri Eela Cursorista on toiveikas.– Viestit tämän hankkeen toimijoilta ovat olleet rohkaise-via. Käymme viikoittaista dialogia.Eela huomauttaa myös, että vaikka tälläkään kertaa in-vestointia ei saataisi, joskus se varmasti Etelä-Kymen-laaksoon saadaan, eikä tehty työ ole mennyt hukkaan.Myös kotkalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Sirpa Paatero uskovat Etelä-Kymenlaakson mahdollisuuksiin saada tehdas. Paateron mukaan aiemmista ”kisoista” on opittu. Eerolan mukaan vain huono aluepolitiikka voi pila-ta mahdollisuudet.

/24

K U VA A JA ©J U H A M E T S O

4/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Käsissäsi oleva ensimmäinen Kymensuu-lehti on syntynyt varsin nopeassa tahdissa. Toki lehteä on suunniteltu pitkin alkuvuotta, mutta lopullinen pää-tös aloittamisen ajankohdasta tehtiin vasta kolmi-sen viikkoa sitten.Koronaepidemia pohditutti luonnollisesti myös uu-den lehden perustajia. Voisiko huonompaa aikaa (taloudellisesti) lehden julkaisemisen aloittamiselle edes kuvitella? Koko yhteiskunta sulkeutuu, kulutus laskee kaikilla aloilla, varovaisuus hiipii niidenkin mie-liin, jotka eivät ole eturintamassa ottamassa iskuja vastaan. Saammeko lainkaan ilmoitustuloja, joilla kattaa lehden tekemisen pakolliset kulut? Pitäisikö odottaa, että korona on ohi?

Toisessa vaakakupissa oli ajatus siitä, että tätä pa-rempaa aikaa (inhimillisesti) lehden aloittamiselle ei voisi kuvitella. Ihmiset ahdistuvat, sulkeutuvat omiin oloihinsa lukien ja kuunnellen jatkuvaa koronauu-tisten tulvaa miettien, miten tässä oikein käy. Voisi-ko uusi paikallinen lehti tuoda ihmisille iloa ja auttaa edes pieneltä osaltaan vaikeimman yli?Kun lehden ennakkomarkkinointi antoi positiivisen vasteen niin ilmoittajilta kuin lukijoiltakin, uskalsim-me kääriä hihat ja lähteä liikkeelle. Toivomme, että liike jatkuu kauan. Intohimosta lehden tekemiseen se ei ainakaan jää kiinni.

Kutsumme sinut, hyvä lukija ja ilmoittaja, mukaan tämän lehden kehittämiseen. Juttuvinkit, ylei-sönosastokirjoitukset, kehitysideat ja kriittisetkin kommentit niin sisällöstä kuin ulkoasustakin ovat tervetulleita.Talkoohenki elää vahvana Kymensuun tekijöiden keskuudessa, niin varsinaisten kuin avustajien-kin. Jos haluat mukaan talkoisiin, älä epäröi ottaa yhteyttä.

EIJA ANTTILA

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNIKARI HÄKÄMIES, kirjoittaja toimii Varsinais-Suomen maakuntajohtajana

Olen asunut eri puolilla Suomea ja tullut hyvin tutuksi sen kanssa, kuinka erilaisia suomalaiset asuinpaikasta ja syntyperästä riippuen ovat. Kun aito stadilainen puhuu heinähatuista, hän tarkoittaa kaikkia muualla syntynei-tä, myös espoolaisia ja vantaalaisia. Savolaiset ovat aina ystävällisiä, muita heitä pitää osata lukea rivien välistä, muuten saattaa pettyä pahasti. Eteläpohjalaisen tunnis-taa siitä, että hän kehuu itseään taukoamatta, eikä näe sellaisessa käytöksessä mitään merkillistä.Etelä-Kymenlaakso ei ole käytöskulttuurin näkökulmas-ta yhtenäinen alue. Haminassa näkyy selkeimmin itäisen Suomen vaikutus ja pyhtääläiset haluavat olla nimen-omaan pyhtääläisiä. Kotkalaisuus on luku sinänsä. Se tun-netaan maailmalla, tai ainakin Suomessa. Perinteisesti sii-hen on kuulunut vahva itsetunto ja roisi käytös. ” Kunnon kundia ei päähän potkaista” riimitti Juha Vainio.

Mutta maailma muuttuu, eikä aina hyvään suuntaan. Vielä 1980-luvulla eteläisessä Suomessa meni aika lailla samalla lailla. Voimakas muuttoliike ei vielä ollut alkanut ja siellä missä oli metsä- ja konepajateollisuutta, töitä oli tarjolla. Etelä-Kymenlaaksossa nähtiin toki muutoksen ensimmäiset merkit, mutta niistä ei ymmärretty välittää. Kutsettien ja Vetekkien uskottiin pärjäävän, eikä pieneen

ja keskisuureen yritystoimintaan jaksettu kiinnittää huo-miota. Se oli ikään kuin kakkosdivarin bisnestä.Viimeiset tilastot osoittavat, että onnen päivät ovat kau-kana takana. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat pudon-neet monella mittarilla samaan sarjaan kuin Kainuu, jolle takavuosina saatettiin täkäläisissä valtuustoissa nauraa. Pois muutetaan kiihtyvää vauhtia, työllisyys heikkenee ja sairastavuus kasvaa.

Uskoa ei saa menettää, eikä vaipua apeaan tunnelmaan. Mutta mitä sitten pitää tehdä? Itse saan palkkaa nykyisin varsinaissuomalaisten etujen ajamisesta maakunnan liitossa. Toimimme hyvin järjestel-mällisesti. Olemme valinneet maakunnan yhteiset kärki-hankkeet ja muodostaneet jokaisen hankkeen ympärille projektin. Onnistumisia on tullut. Toinen kärkijuttumme oli diplomi-insinöörikoulutus Turussa. Paljon oli vastus-tajia, mutta ensi syksynä se alkaa. Turun Tunnin junasta olemme puhuneet pitkään. Maan hallitus hakee paraikaa EU-rahaa sen suunnittelun jatkolle. Rakentamispäätök-seen uskomme vahvasti.Mallimme ei ole mikään valtionsalaisuus.1. Poliittinen voima: puolueiden pitää kasvattaa sellaisia poliitikkoja, joista tulee muutakin kuin rivikansanedustajia.

¶

§”Eihän myä mitää”

Maakunnan liitossa meillä on nuorten vaikuttajakoulu.2. Verkostot kunnossa: Maakuntajohtajana minä ja moni muu käyttää 1-3 päivää viikossa tähän työhön Helsingissä. Pitää ymmärtää, että työ tehdään muualla kuin omassa maakunnassa.3. Yhteen hiileen: Mikään ei onnistu, jos maakunta ei ole yhtenäinen.Joku sanoo vaikkapa, että ete-läisen Kymenlaakson ratahan-ke on utopiaa. Ei ole. Mutta sen eteen pitää tehdä töitä muuallakin kuin kotipaikka-kunnan torilla.” Onni suosii rohkeaa” voi-si olla eteläisen Kymen-laaksoon sopiva slogan ”eihän myä mitää” si-jasta. Rohkea, hieno hanke on myös Ky-mensuu-lehti. Toivo-tan sille menestystä!

KOLUMNIHANNU OKSANEN, kirjoittaja on kotkalainen media-alan ammattilainen.

§

Kirjailijat ja elokuvantekijät eivät ole ainoita, jotka ovat kuvitelleet, millaisia mahdollisuuksia näkymättömyys ihmiselle antaisi. Näkymättömänä pääsisi kaikkialle, liputta ja passitta juniin, laivoihin ja lentokoneisiin tai vaikkapa avaruuteen.Sitä voisi vain tyynesti tepastella Valkoiseen taloon. Minä menisin ilman muuta tekemään pientä ikävää – tai miksei samalla vähän suurempaakin - tympeille dik-taattoreille. Joku ryntäisi varmaan ihan ensiksi uima-hallissa sinne toiselle puolelle tai nudistileirille. Jotkut lehdet lähettäisivät reippaan toimittajansa politiikan kabinetteihin tai maansa presidentin, pääministerin tai jonkun joutavan julkkiksen makkariin.Ja onhan sitä itse kukin ollut tilanteissa, joissa olisi ha-lunnut haihtua äkkiä näkymättömiin.

Näkymättömyys, laihduttaminen, selibaatti, yksinäi-syys tai mikä tahansa muu kaksijakoinen olotila ovat kiehtovia, jos ne voi valita vapaaehtoisesti ja itselleen sopivana hetkenä. Mutta kovin moni joutuu niiden eteen vastoin tahtoaan; ruuatta, rahatta, ilman ystävää ja rakkautta, vangittuna ja kidutettuna, vanhuksena. Ei näkymättömyyden saavuttaminen ole välttämättä utopiaa. Valitettavasti se toteutuu usein ilman omaa tahtoa. Köyhyys, nälkä, vanheneminen ja erilaisuus luovat erinomaiset olosuhteet näkymättömyydelle.

Näin kerran Barcelonassa, keskellä kaupunkia, loka-kuussa, puolen päivän tienoilla, läpiruskettuneen ilkia-lastoman miehen. Ensin hän istuskeli kaikessa rauhas-sa puiston penkillä, myöhemmin hän käveli vastaani ylös kansan täyttämää Ramblan kävelykatua. Luulen että hän oli kotoisin Pohjois–Afrikasta, köyhä hän oli varmasti. Alastomuus, köyhyys ja syntyperä olivat teh-neet hänestä näkymättömän, ja näkymättömänä hän

sai kulkea ihan rauhassa. Saattoihan se olla hänelle mieluistakin, mutta kun ku-kaan ei edes vilkaissut, ilo ei voinut olla kovin suuri.

Toki näky-m ä t t ö m ä k s i pääsee hy-vinvoiva val-koihoinenkin. Se tapahtuu helposti var-sinkin silloin, kun alkaa olla useimpien ti-l a i s u u k s i e n ja tilanteiden vanhin osal-listuja. Ensi alkuun se on aika ahdistavaa, sitten siihen alkaa tottua ja lopulta näkymättömyys antaa jopa vapauksia. Yhtenä aamuna työpaikan kahvihetkessä nuorem-pi väki puhuu vain toisilleen, yrität ottaa osaa, mutta joudut ihmettelemään, onko nuorisolla huono kuulo ja näkö vai puhunko ehkä liian hiljaa vai eivätkö ne to-dellakaan näe minua, edes metrin päästä. Tai olet pa-laverissa nuoremman kollegasi kanssa, mutta pöydän toisella puolella istuva puhuu vain sille toiselle. Katoa-vaisuuden ja tarpeettomuuden rajoilla elävä saa käyt-tää kaikki jäljellä olevat voimansa päästäkseen takaisin näkyvien kirjoihin.

Näkymättömäksi muuttumisen ihmeAjoittamisen pulma

JUTTUVINKIT : EIJAANTTILA@OUTLOOK.COM 045-1246462

/5KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

KADULTA KYSYTTYÄPAULIINA LUNNA

?

Ei mitään uutta auringon allaEihän tuo Raamatun Saar-naajan sana pidä paik-kaansa. Ei ainakaan pinta-tasolla. Mutta päteekö se symbolisella tasolla? Nyt kärvistelemme koronavi-ruksen alkukouristeluissa. Pandemiasta ehkä selvi-tään kuukausissa, mutta jälkijäristykset voivat vaa-tia vuosia. Suomea ja eräitä muita maita vaivaa lapset-tomuus. Kiihtyvä ilmaston-muutos uhkaa koko ihmis-kuntaa. Nämä kaksi voivat tietää sukupolvien mittai-sia vaikeuksia. Kreikan mytologiassa en-simmäinen nainen oli Pan-dora ja Pandora sai lippaan, jonka avaaminen oli kiel-letty. Uteliaisuus kuitenkin voitti. Pandora avasi lip-paan ja sieltä syöksyivät ulos kaikki maailman vit-saukset. Pandora huomasi tilanteen ja pamautti lip-paan kiinni. Mutta kuinka ollakaan, lippaaseen jäi vie-lä jotakin. Vangiksi jäi toivo. Seurasi synkkyys kuin Ka-levalan pimeys Pohjan akan vietyä päivän paistamasta,

kuun kumottamasta.Sitten Pandora avasi lip-paan uudestaan ja toivokin vapautui. Mutta eihän se toivo yksin auta. Kaleva-lassa tarvittiin auringon ja kuun palauttamiseen kaikki kolme pääurhoa, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen ja hurja so-taretki Pohjolaan. Uudessa testamentissa Johannek-sen ilmestyskirjan neljä apokalyptistä ratsastajaa ovat kuin Pandoran lip-paan vitsauksia. Taiteessa nämä maailmanlopun rat-sastajat on nähty ruton, sodan, nälän ja kuoleman vertauskuvina.Nyt meillä on ruttoa ja kuo-lemaakin vastaava korona. Seuraako nälkä, talouden romahdus? Emme saa me-nettää toivoa. Meidän on toimittava ja selviydyttävä. Mutta onko siis jotain uutta auringon alla, symbolisella tasolla?

PERTTI HUHTANEN

Kotka

Luonto on elämän mahdollisuusViides sukupuutto etenee. Sukupuutossa monimuo-toisuus katoaa ja tasapano järkkyy, kun eläinten ja kas-vien verkostoista katoaa toisilleen välttämättömiä osia. Elämän tuhoaminen on sinänsä paha asia, mut-ta ihminenkin on riippuvai-nen luonnon elinvoimasta.Viimeistään lapsiemme vuoksi meidän on muutet-tava toimintatapaa. Ajat-telun muutos alkaa sym-bolisin teoin ja julistuksin. Niistä on siirryttävä sel-kään ympäristöpolitiikkaan. Elämäntavan on toteltava luonnon kestokyvyn rajaa ja oltava yhtä luonnon yl-läpidon kanssa. Hallitus on päättänyt luonnon moni-muotoisuuden kuihtumi-sen lopettamisesta. Kotkan kaupunkistrategiassa on päästy ”upeaan elinympä-ristöön”. Nyt julkilausumien on muututtava ”lihaksi”.Metsä on ekosysteemipal-veluiden tuottaja. Puistot voivat olla upeita, mutta luonnontilaisuuden muut-taminen puistoksi on ym-

päristön tärvelyä. Kotkassa kaupunkimetsien kaato ”siistimisenä” tai ”valoisuu-den lisääjänä” on lopetet-tava. On jopa harjattava väitteet siitä, että metsien kaato ”lisäisi monimuotoi-suutta” tai että vaikutuk-set hiilipäästöihin olisivat ”tuntemattomat”.Monimuotoisuuden ylläpi-to edellyttää maa- ja vesi-alueilla luonnon kestävän käytön ohjelman tuotta-mista ja toimeenpanoa. Kestävyys merkitsee luon-nontilaisuuden arviointia, säilyttämistä ja palautta-mista, elinympäristöjen pirstoutumisen estämistä ja suojelua, luonnon kau-neuden oivaltamista, hu-vimetsästyksen ja myr-kytyksien lopettamista sekä ympäristöhallinnon reformia.Kestävä ympäristöpoli-tiikka on askel kohti hyvää elämää.

JUHANI PEKKOLA

Kotkan ympäristölauta-

kunnan vpj.

Mitä haluaisit lukea Kymensuu-lehdestä?

Leena Sarsila Matleena Autio jaAnnika Pitkänen

Alpo Puustelli Marjukka Pylkkänen,Jouni Piirala ja Pyry

– Haluaisin lukea alueen pienistä tapahtumista etukäteen, kun usein kir-joitetaan siitä, kun ne ovat jo olleet. Ne voivat olla esimerkiksi myyjäisiä tai musiikkitapahtumia.– Erilaisten luontokohtei-den esittelyt kiinnosta-vat sekä paikalliset kurssit vaikkapa melonnasta tai purjehduksesta.

– Mielelläni lukisin erilai-sia leivontareseptejä, kun tykkään tehdä sekä pullaa, että leipää. Eläinjutut myös kiinnostavat, kun itselläni on kissa, kertoo 12-vuotias Matleena. – Haluaisin lukea harras-tusjuttuja eri urheilulajeista sekä ratsastuksesta, koska se on oma harrastukseni, lisää 12-vuotias Annika.

– Käyn melkein päivittäin sauvakävelemässä ja olen koko ikäni ollut kiinnostu-nut erilaisista liikuntamuo-doista, ja niistä haluaisin myös lehdessä kirjoitetta-van ja mieluusti kuntolii-kunnan näkökulmasta.– Lisäksi olisi mukava lukea juttuja, jotka käsittelisivät tanssia, risteilyitä sekä lähi-alueiden matkailua.

– Meitä kumpaakin kiinnos-taa kulttuuri. On kiva lukea esimerkiksi kesäteattereis-ta ja musiikista.– Kaikissa jutuissa tärkeää on se, että annetaan oikeaa tietoa ja asioita esitellään hyvin taustoitettuina ja monelta kannalta katsot-tuna. Luontoaiheet ovat myös hyvin kiinnostavia.

LUKIJALTA? Kymensuu haluaa olla avoin ja luotettavaLehden tekijät toivovat yleisöltä palautet-ta Kymensuun edelleen kehittämiseksi.

Ensimmäinen numero Ky-mensuu-lehteä on jaettu koteihin Kotkassa, Pyh-täällä ja Haminan Neuvot-tomassa keskiviikkona 22.4. Lehti ilmestyy noin 35 000 kappaleen painoksena ai-nakin tässä vaiheessa ker-ran kuukaudessa.Lehteä tekee sisaruskak-sikko Eija Anttila päätoi-mittajana ja Jorma Jyrkilä, joka vastuulla ovat lehden taittaminen ja urheilujutut. Anttila on työskennellyt kotkalaisissa lehdissä 35 vuotta. Jyrkilän varsinai-nen työ on metsäalalla.Visuaalista sisältöä Ky-mensuuhun tuottavat valokuvaaja Juha Metso ja graafikko Seppo ”Otto” Vakkari.Lehteä kustantaa ja julkai-see Kymenlaakson Pressi-palvelu Oy, jonka puolesta lehdestä vastaa Jyrkilän li-säksi niin ikään kotkalainen Risto Häkkinen.

Kymensuu on riippuma-ton ilmaisjakelulehti, joka pyrkii paikallisuuden lisäksi ihmisläheisyyteen.

– Keskeiset arvomme ovat luotettavuus ja hyvän journalistisen tavan nou-dattaminen, sanoo Eija Anttila.Lehden yhtenä tavoittee-na on myös Kotkan-seu-dun elinvoimaisuuden ja ainutlaatuisuuden tuke-minen ja imagon kirkas-taminen. Se ei kuitenkaan tarkoita hampaatonta hymistelyä.– Kymensuu pyrkii avoi-meen ja tarpeen mukaan räväkkäänkin journalismiin ennakkoluulottomasti.– Mihinkään suuntaan emme kumartele, mutta rakentavaa yhteistyötä haluamme tehdä.

Anttilan mukaan Kymen-suu pyrkii herkällä korvalla kuuntelemaan myös luki-joiden ja ilmoitusasiakkai-den toiveita lehdestä, sen sisällöstä ja ulkoasusta.– Toivomme saavamme yleisöltä palautetta, että voimme kehittää lehteä edelleen ja yhä miellyttä-vämmäksi lukea.– Uskomme, että Kymen-

suu on tarpeellinen lisä-ää-ni seudun mediakentässä.Kymensuu verkossa www.kymensuu.fi

Palaute lehdestä: eijaant-tila@outlook.com (045  124 6462)

Kymensuu lehden tekijät Jorma Jyrkilä ja Eija Anttila asettautuivat yhteiskuvaan Kymijoen rannalle.

6/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Arkkitehtuurikilpailulla ideoita Karhulan koulu-keskukseenKarhulan keskustan suurinves-toinnista halutaan kaikki irti.

EIJA ANTTILA

Karhulan tulevan koulu-keskuksen suunnitteluun haetaan vipuvoimaa ylei-sellä arkkitehtuurikilpailul-la. Koulukeskus on merkit-tävä investointi, joka tulee muuttamaan ja hallitse-maan kaupunkikuvaa Kar-hulan keskustassa.Uudisrakennuksella hae-taan Karhulan keskustaan lisää vetovoimaa.

Arkkitehtuurikilpailuja pi-detään harvakseltaan. Par-haiten kotkalaisten mieles-sä on Merikeskus Vellamon suunnittelusta pidetty kilpailu 2000-luvun alku-puolella. Kutsukilpailuilla on haettu näkemyksiä ainakin Museokadun asuinkortte-liin ja Kotkan seurakunta-keskuksen tontin ideointiin.– Haluamme saada kou-lukeskusinvestoinnista mahdollisimman paljon irti. Toivomme, että saamme kilpailun kautta paljon eh-dotuksia siitä, mikä kaikki tontilla on mahdollista ja mitä siitä sitten seuraisi, sanoo Kotkan kaupunki-suunnittelujohtaja Markku Hannonen.

Uusi koulukeskus raken-netaan kortteliin, jonka muodostavat Karhulan nykyisen koulun ja vanhan puukoulun tontti sekä lin-ja-autoasemalta vapautu-va lisätila. Koulukeskuksen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.Tavoitteena on tiivistää keskustan kaupunkikuvaa ja koota erilaisia palveluita yhteen. Yläkoulun ja lukion lisäksi pohdinnassa on ai-nakin kirjaston sijoittumi-nen siihen ja mahdollisesti joitakin yksityisiä palveluja.

Ennen kilpailun julistamista koulukeskuksesta tehdään hankesuunnitelma, jonka pohjalta kilpailuohjelma laaditaan. Kilpailun voitta-jatyötä ei sellaisenaan to-teuteta, mutta se on poh-jana jatkosuunnittelulle.Hankesuunnittelu alkaa tänä keväänä. Alkusyksys-tä päästään kilpailuvai-heeseen, joka kestää Han-nosen arvion mukaan 4-6 kuukautta.Koulukeskus liittyy olen-naisena osana Karhulan keskustan osayleiskaavan uudistukseen. Uudistustyö on nyt luonnosvaiheessa.Koulukeskuksen suunnit-telun yhteydessä otetaan kantaa myös vuonna 1923 valmistuneen vanhan ja

huonokuntoisen puukou-lun kohtaloon. Osayleis-kaavaluonnoksessa, joka on parhaillaan nähtävillä, puukoulu on ehdotettu suojeltavaksi rakennuk-seksi. Suojelua esitti myös kaupunginvaltuutettu Joo-na Mielonen (vas.) valtuus-toaloitteessaan.Puukoulu on kulttuuri-historiallisesti, rakennus-taiteellisesti sekä kau-punkikuvallisesti arvokas rakennus. Sen käyttöön-otto vaatii vanhojen ra-kennusten korjaamiseen erikoistuneen asiantunti-jan selvitystä, mitä käyt-töönotto vaatisi ja mitä se maksaisi.

Linja-autoasema häviää Karhulan katukuvasta kevään aikana. Koulukeskus ulottunee aikanaan myös linja-autoase-man tontille.

K U VA A JA © E I JA A N T T I L A

RUOKAA LUONNOSTA YMPÄRI VUODEN!

Polttiaisherkkua lautasilleSarjassa esitellään helposti tunnistetta-via villikasveja syötäväksi ja juotavaksi.

Nokkoset heräävät keväällä. Pian niitä puskee kaikkialla. Nokkonen on superruokaa! Nokkosta kasvaa koko maassa ja se on helppo tunnistaa. Kasvin voi sekoittaa vain vaaleamman vihreään valko-peippiin, mikä ei ole suuri virhe, sillä sekin on syötävää. Keväällä voi käyttää koko kasvin, paksua vartta lukuun ottamatta. Pienet tummanvihreät nokkoset on mieluista poimittavaa. Isommissa on se hyvä puoli, että 5–7 sent-tiä latvasta napsaisemalla saa lautaselle heti herkkua, ja myöhemmin lisää. Nokkonen kasvattaa uusia latvoja koko kesän ajan.

Nokkosen väitetään olevan yksi terveellisimmistä vi-hanneskasveistamme, kunhan sitä ei nappaa tunkiolta. Kasviin kerääntyy suurina määrinä nautittuna haitallista nitraattia.Nokkonen huolehtii ruoansulatuksesta, sisäelimistä sekä ihon ja hiusten terveydestä. Kasvi on viljeltyä pinaattia ra-vitsevampi. Nokkosesta löytyy muun muassa piitä, rautaa ja magnesiumia sekä vitamiineja. Nokkonen maistuu tee-nä, mausteena ja villivihanneksena. Loppukesällä erityisesti miesten kannattaa kerätä kuivat-tavaksi sen vihertävinä rimpsuina valuvia siemeniä. Niistä on saatu apua moneen vaivaan iho-ongelmista anemiaan ja siihen seksuaaliseen haluttomuuteen.

Nokkosmunakas kahdellelitra tuoreita nokkosiapurjoa 5 cm pala5 kananmunaa(tilkka maitoa)½ tl suolaaöljyäPese nokkoset, höyrytä 5 minuuttia ja silppua. Riko munat kulhoon, lisää maitoa, sekoita rakenne rikki, lisää suola ja nokkoset. Leikkaa purjo silpuksi, paista pannulla öljyssä muutama minuutti. Lisää pannulle seos ja paista kypsäksi.

(Lisää tietoa ja ohjeita Ville Haapasalo, Juha Metso ja Petri Pietiläinen: Sieniä ja villiruokaa Villen tapaan, Otava 2020)

K U VA A JA ©J U H A M E T S O

Karhulan vanha puukoulu valmistui Kymin yhteiskoulun rakennukseksi vuonna 1923. Nykyisellään se on käyttökelvoton.

/7KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

K U VA A JA © E I JA A N T T I L A

MAINOSJUHANI HAAVISTO OY

ĀJuhani Haavisto Oy on luotettava lenkki hankintaketjussa Konepajayritys on muuttanut Hovinsaarelta Mussa-loon, laajentanut toimitiloja ja investoinut rajusti uu-siin koneisiin.

Juhani Haavisto Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Haavisto etsi pitkään ratkaisua toimitilaongelmiin. Perustamisestaan asti vuodesta 1987 Hovinsaarella toimineen konepajayrityksen liikevaihto kasvoi kas-vamistaan, eivätkä tuotantotilat enää riittäneet.Hovinsaarella ei ollut mahdollisuutta laa-jentua. Haavisto kiersi puolitoista vuotta mahdollisia paikkoja niin Kotkassa, Hami-nassa kuin Pyhtäälläkin, kunnes uusi paik-ka löytyi kolmisen vuotta sitten Mussalon Kotolahdesta. Kolmen tuhannen neliön suuruisen hallin vieressä oli tilaa laajentua ja naapurista vapautui vielä reilusti vuok-rattavaa hallitilaa.Kesään mennessä kaikki toiminta ja noin kahdeksankymmentä työntekijää Hovin-saarelta on siirtynyt Mussaloon noin 7000 neliön tuotantotiloihin ja toimistoihin.

Kasvu on tullutsivutuotteenaUusien toimitilojen lisäksi yritys on in-vestoinut voimakkaasti uusiin koneisiin. Viiden viime vuoden aikana investointien

kokonaismäärä on ollut noin yhdeksän miljoonaa euroa.Liikevaihtoa osoittava käyrä on näyttänyt viime vuodet lähes pystysuoraan ylös-päin. Viime tilikaudella liikevaihtoa oli noin 13,3 miljoonan euron edestä.– Muutos on ollut huima, mutta kun pa-likat ovat pian kohdallaan, vedämme vä-hän henkeä, Haavisto sanoo, mutta it-sensä tuntien ei hän taida uskoa tuohon itsekään.Jarkko Haavisto sanoo, ettei oikein tiedä, mistä syystä yrityksen liikevaihto on kas-vanut voimakkaasti.– Meillä on ollut äärimmäisen hyvä onni, koska asiakkaillamme on mennyt hyvin.Asiakkaat saadakseen ja ne pitääkseen omat arvot on oltava kohdillaan. Juhani Haavisto Oy:ssä työntekijät arvostavat toisiaan, työssä onnistutaan ja kehitys on jatkuvaa. Asiakkaisiin päin yritys luotetta-va, edullinen ja laadukas.– Kasvu ei ole ollut tavoitteemme, vaan se on tullut ikään kuin kaiken edellä mainitun sivutuotteena.

Kriisin aikanaluotettavuus korostuuHaaviston konepajassa kaikki munat eivät ole niin sanotusti samassa korissa. Tuote-valikoima on laaja ja asiakkaat toimivat eri toimialoilla. Sen merkitys korostuu koro-napandemian kaltaisen kriisin aikana: jos yhden asiakkaan tilaukset hyytyvät, koko

puro ei tyrehdy.– Tästäkin kriisistä me selviämme. Suoma-lainen ja ylipäänsä eurooppalainen tekno-logiateollisuus on vahvaa, kykyä ja osaa-mista riittää.– Ehkä tämän kriisin myötä, toivottavasti, hankintaketjuja mietitään uudestaan ja nähdään, mikä arvo luotettavuudella on.

Toimitusjohtaja Jarkko Haavisto tavoitti CNC-koneistaja Zhorzh Arakelyanin työsken-telemästä uudehkon monitoimisorvin Mazak Integrex i200-ST:n äärestä.

Ainakin jäätelöä saa MeripuistossaPysyvän kahvila-ravintolan suun-nitelmat ovat valmiit. Viemäriky-symys on edelleen ratkaisematta.

EIJA ANTTILA

Katariinanniemen suosio kotkalaisten ulkoilupaikka-na on entisestään korostu-nut koronapandemian ai-kana. Avarassa puistossa on tilaa kuljeskella ja hengitellä.Moni ulkoilija kaipaa myös palveluja. Viimevuotiseen tapaan jäätelökioski on tu-lossa parkkipaikan tuntu-maan. Kioskista saa myös kahvia. Jäätelökioskilla on monivuotinen sopimus kaupungin kanssa.Kotkan Torikahvilalla oli myös suunnitelma siirtää vaununsa puiston etelä-päähän viikonlopuiksi. Sii-tä oli jo sovittu kaupungin maankäyttöosaston kans-sa. Yrittäjä Jarkko Laineen mukaan ajatuksesta on kui-tenkin mitä todennäköisim-min luovuttu.Laineen mukaan viikon-loppumyynti Katariinan-

niemessä olisi täydentänyt maanantaista perjantaihin tehtävää torin take away -myyntiä, mutta vaunun siirtämisen sijaan Laine päättikin avata myyntipis-teen Laituri-kahvilassaan.Torikahvilan vetäytyminen Katariinanniemestä saat-taa avata mahdollisuuksia muille yrittäjille. Maankäyt-töinsinööri Tom Masalinin mukaan kysyjiä kyllä on ol-lut varsinkin parkkipaikan tuntumaan.Katariinanniemeen suunni-teltu pysyvä kahvila-ravin-tola on rakentamista vaille valmis.–Suunnitelmat ovat val-miina, sanoo yrittäjä Niina Utter.Utterin mukaan ongelmana on edelleen, miten viemä-röinti ja jätehuolto saadaan ratkaistua. Viemäri alueel-

le maksaisi noin 600 000 euroa. Kaupunki ei aio vie-märiä kustantaa. Utterin mielestä on kohtuutonta, jos kustannukset kaatuvat kokonaan yrittäjän niskaan.Utterin mielestä upeaan, palkittuun puistoon kuu-luvat myös tyylikkäät vesi-vessat, joita pitäisi jokaisen

voida käyttää ilman, että olisi pakko ostaa kahvilas-ta jotain. Hänen mielestään viikoittain tyhjennettävät säiliöt eivät ole ratkaisu, ei ainakaan ympäristön kan-nalta kestävä.Pelkästään viemäristä ra-kentamisen aloittaminen ei ole kiinni.

– Korona toi aikamoisen kassavajeen. Mutta toivee-na on edelleen, että vie-lä tänä vuonna voisimme laittaa rakennuslupahake-muksen sisään ja rakenta-minen voisi alkaa.Niina Utter ja puolisonsa Niko Löyttynen pyörittävät tällä hetkellä Kotkan klubin

ravintolaa sekä ravintola Vaakkua Varissaaressa.Katariinanniemen kah-vila-ravintolaa varten he ovat vuokranneet 645 ne-liön maa-alan., , jossa on rakennusoikeutta 260 ne-liötä. Lisäksi heillä on optio saunarakennukseen.

Jäätelökoju on paikoillaan Katariinanniemessä.

8/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Kotkan uusimmasta erikoispuistosta tu-lee koko perheen oleskelupaikka, jossa voi uida, grillata ja kalastaa.

TEKSTI: EIJA ANTTILA

KUVAT JA GRAFIIKKA@SEPPO VAKKARI

Kymijoen Langinkosken-haaran itäpuolinen puisto-, metsä ja kalastusalue Ko-konkoskelta Koivukoskelle on Kotkan uusin erikois-puisto. Koskipuiston viime vuonna aloitettu kunnos-tus saataneen valmiiksi tänä vuonna.Koskipuisto on historial-linen sanan molemmissa merkityksissä. Menneinä aikoina Siika-kosken rantamaisemissa on tehty sekä rauhan töitä, että valmistauduttu vihol-lisen torjumiseen. Munkki-luostarin ”haarakonttorille” Siikakoski tarjosi lohiapajan vailla vertaa. Siitä merkkinä on yhä paikoillaan olevat munkkiluostarin lohikella-rin perustusten jäänteet.

Koskipuisto-hankkeen myötä alueen lukuisat val-lihaudat konekivääripo-teroineen ovat päässeet entistä paremmin esiin merkkeinä siitä, että Ve-näjän vallan ja ensimmäi-sen maailmansodan aika-na hyökkääjää odotettiin lännestä.

Tänä päivänä Koskipuiston historiallisuus liittyy aina-kin siihen, että se on paitsi piste i:n päällä erikoispuis-tojen monipuolisessa sar-jassa, se jää myös Kotkan kaupunginpuutarhurin Heikki Laaksosen viimei-seksi puistorakennuskoh-teeksi. Laaksonen jää ke-sällä eläkkeelle.Monelle eläkettä odot-

tavalle viimeiset työviikot ovat piinallisen pitkiä. Laak-sonen sen sijaan esittelee Koskipuiston maisemallisia hienouksia yhtä innostu-neesti ja väsymättä kuin virkauransa alkuaikoina 80-luvulla Sapokanlahden rannalla seisoessaan ja kertoessaan, minkälainen keidas likaisesta ja haise-vasta lahdenpohjukasta vielä tulee.Koskipuistoa ei rakenneta

kuten Sapokkaa aikanaan, mutta intohimoa ei sen-kään suunnittelusta ole puuttunut. Koskipuistossa myötäillään luontoa ja säi-lytetään erämaahenkisyyt-tä. Kun vanha puu kaatuu, sen annetaan jäädä niille sijoilleen, jollei se ole kulku-väylällä tai liikkujille muuten vaarallinen.Osaa poluista tuetaan so-ralla. Sillä ohjataan ihmisten liikkumista tiettyjä reittejä pitkin ja samalla annetaan luonnolle mahdollisuus muualla.

Joenrannan pusikoita on raivattu ja saatu jokimaise-maa esiin. Se on ilahdutta-nut varsinkin Villa Munkhol-man yrittäjää Satu Yrjölää.– Aiemmin pimeä ryteikkö vei valon kokonaan.– Koskipuiston kunnosta-minen on tosi hieno asia, onhan tämä ainutlaatuinen miljöö koko Suomessa, Yr-jölä sanoo.Yrjölä onkin aitiopaikalla

Kotikauppala kokoaa paikallisetSamuli Suikkanen rakensi digitaalisen kauppapaikan, joka on kaikille avoin.

Digialan yrittäjällä Samuli Suikkasella (Loopy Oy) oli ennen kaikkea mielessään halu auttaa muita pienyrit-täjiä, kun hän alkoi miet-tiä, miten saada paikallisia tuotteita sujuvasti kotiin

korona-aikana.Kaikki alkoi omasta arki-sesta pulmasta: miten saa-da posso kotiin, jos itse ei voi liikkua. Digivelho Suik-kasen ammattitaidolla pian oli pystyssä Kotikauppa-

la-verkkokauppa. Ja kun vielä pitkäaikainen yhteis-työkumppani ja kuljetta-misen ammattilainen Antti Jyrkilä innostui mukaan, Kotikauppalasta voi pian ostaa mitä tahansa paikal-lista kotiin kuljetettuna.– Ajatuksenamme on tar-jota kaikki tuotteet ja pal-

velut yhdestä paikasta kootusti ja usean kaupan tuotteet yhdellä kiinteällä 9,50 euron toimituskululla, Suikkanen sanoo.Kuljetuksia tehdään maa-nantaista perjantaihin. Ennen kello kymmentä tehdyt tilaukset saa ko-tiin vielä samana päivänä

kello 18:aan mennessä. Ti-laukset toimittaa Taksipa-ronin tai Kuljettajat.fi Oy:n henkilökunta takseilla tai pakettiautoilla.Sivustolla on listaus ole-massa olevista kotiin toimittavista tai nouto-palvelua tarjoavista verk-kokaupoista ja palveluis-

ta. Palveluita esitellään koko ajan lisää ja palvelui-den yrittäjät voivat ker-toa omista palveluistaan enemmän.Kotikauppalaa ovat Suik-kasen kanssa yhteistyös-sä ideoineet Mediatehdas Dakar ja Cursor.Lisätietoja: kotikauppala.fi.

Koskipuisto on piste i:n päällä

Yrittäjä Satu Yrjölä.

Kotkan puisto-osastossa työskentelevät Mikko Villa ja Raimo Huovinen asensivat penkkiä Koskipuistoon.

/9KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

tunnustelemassa puistos-sa kulkijoiden ja kalastajien tunnelmia. Ravintolansa hän on muuttanut ajan vaatimusten mukaisesti take away -pisteeksi.– Samat ihmiset käyvät säännöllisesti katsomassa, miten Koskipuisto kehit-tyy. Ja kalastajat pitävät tätä Suomen parhaana lohijokena.Yrjölä harmittelee sitä, että kalastajille ei ole lähialueel-la majoituspaikkoja. Yrjölä vinkkaa, että esimerkiksi kotimajoitus piharaken-nuksissa olisi vähään tyy-tyville kalastajille sopiva majoitusmuoto.– Hehän kalastavat koko ajan ja käyvät välillä ai-noastaan nukkumassa.Yrjölän omat kaksi mök-kiä ovat täyteen buukattu koko kalastuskauden ajan. Muut kalastajat nukkuvat usein omissa autoissaan. Hotellimajoitus ei kalasta-jakansaa kiinnosta.

Viileänäkin kevätpäivä-nä Koskipuistossa riittää kulkijoita. Jorma Ensola kiertää aluetta päivittäin yhdeksän vuoden koke-muksella seuranaan Pimu.– Koskipuistosta tulee to-della hieno. Kunnostus-toimet tuovat selkeyttä. Aiemmin alue oli jo melko rämettynyt.– Kyllä tämä viihtyvyyt-tä lisää. Väkeä liikkuu alueella selvästi aiempaa enemmän.Kunnostuksen myötä Koskipuisto voi olla muu-takin kalastajien keidas ja lenkkeilijöiden reitti. Kolme grillauspaikkaa kivipöyti-neen sekä hyvä hiekka-pohjainen ja turvallinen uimaranta tarjoavat mah-dollisuuksia monenlaiseen ajanviettoon.

Samuli Suikkanen rakensi yhteisen alustan kaikille paikallisille tuotteille. Mukana oli myös Mediatehdas Dakarin mainostehtaan johtaja Oona Vihavainen.

LUONNOSSA NYT !

Kyy (Vipera berus) eli kyy-käärme on kyykäärmeiden

heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin

käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkkykäärme.

(wikipedia)

K U VA A JA © M I K A R O K K A

Jorma Ensola ja Pimu kiertävät Koskipuiston polkuja päivittäin.

10/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

OPISKELIJOIDEN TOIMITUSKARHULAN LUKIO

!

! KOLUMNIEMMI KIURU

Olen koulussa kuullut oppilaiden voivotelleen sii-tä, miten olisi ollut ihanaa vain jäädä kotiin.Kun siirryttiin etäopetukseen koronaviruksen hillitsemiseksi, vähintään osa huoltajista on löy-tänyt miinuksia etäopetuksesta. Vauva.fi -sivus-ton noin 900 kommentin Etäkoulun älyttömyy-det -keskustelupalstalla on jo hiillyttykin. Aihetta hiiltymiseen on löydetty erityisesti ala-asteiden etätehtävistä, joita on ilmeisesti ollut linnunpön-töistä siivoamiseen. Sellaisiinkin näkemyksiin on tultu, että etäkoulu on koettu kotia kuormitta-vaksi sekä jopa yksityisyyttä loukkaavaksi.Keskustelussa Mikä on teidän mielipide etäope-tuksesta? (Vauva.fi) huolenaiheina ovat nousseet esimerkiksi oppilaiden tasoerot sekä kotiolojen vaikutus oppimisen tasapuolisuuteen. Huolenai-heet ovat ihan olennaisia, sillä yksikään oppilas ei ole samanlainen.Se, mitä ajoittain koulussa kuulemiini voivotuk-siin tulee, en usko niiden ainakaan johtuneen siitä, ettei oppilailla olisi halua oppia. Nimittäin kotoa hoidettavien koulupäivien etätunneille ja etätehtävien tekemiseen on osallistunut lisäk-seni runsaasti oppilaita.Voivottelut ovat vaihtuneet. Vaikka etäkoulusta löytää bonuspuolia, kuten huomattavasti hel-pommat aamut, voi havaita, että asioita ”puut-tuu”. Vaikka kaverit ovat helposti tavoitettavissa, etäkoulussa jää kavereiden kanssa monet ih-meet ihmettelemättä. Ehkä niinä voivottelun aamuina oppilaita kou-luun ovatkin vetäneet ne asiat, jotka etäkoulussa puuttuvat ja korostuvat, kavereiden läsnäolo ja halu oppia.Ehkä koulustakin oli tullut itsestäänselvyys, sillä koulujen ollessa kiinni on ollut opettavaista huo-mata, miten tärkeää niiden toiminta on kaikille.

Ylioppilaat sopeutuvat muutoksiinMira Rannanjärven ja muiden Karhulan lukion abien kou-lutaival oli täynnä erikoisjärjestelyjä.

Etäopetus ja arvotAAVA KORKEAMÄKI

Koronavirusepidemian ta-kia kevään 2020 ylioppilas-kirjoitukset olivat aikaisem-mista vuosista poikkeavat. Ylioppilastutkintolauta-kunta joutui muuttamaan kirjoitusten suunniteltuja koepäivämääriä, ja kokei-den aikatauluja tiivistet-tiin lyhyellä varoitusajalla. Tutkinnon järjestäminen pyrittiin turvaamaan, jotta mahdollisimman moni pys-tyisi kirjoittamaan yliop-pilaaksi koronatilanteesta huolimatta. – Olihan se rankkaa, toteaa Karhulan lukion opiskelija Mira Rannanjärvi.Rannanjärvi joutui kirjoit-tamaan ylioppilaskokeet viitenä perättäisenä päivä-nä kuten noin prosentti tä-män kevään abiturienteis-ta ympäri Suomen. Vaikka Rannanjärvi osasi odottaa aikataulujen muutoksia, viikko oli silti monella tapaa kuormittava.– Lukuloman aikana oli ai-kaa valmistautua kokeisiin ja päättää mihin aineisiin keskittyä. Silti harmitti, että tässä kävi näin.Ylioppilaskokeet järjeste-tään yleensä siten, että ko-keita on joka toinen päivä.

Välipäivinä on aikaa ren-toutua ja palautua edelli-sestä kokeesta. Esimerkiksi Lukiolaisten liitto oli huo-lissaan, että päivittäisten kokeiden välissä ei ole tar-peeksi aikaa palautua.– Se oli raskas koettelemus henkisesti ja fyysisesti. Vii-kon jälkeen olin ihan poikki. Tuntui, että loppuviikosta kokeet menivät huonom-min, koska silloin olin jo niin

väsynyt. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, ettei alettu riskeerata kaik-kien kirjoitusten onnistu-mista, Rannanjärvi kertoo. Muuttuneiden aikataulujen vuoksi Lukiolaisten liitto on vaatinut, että keväällä kir-joittaneet opiskelijat saisi-vat korottaa ylioppilasko-keitaan ilmaiseksi syksyllä.Rannanjärvi on suunnitel-lut hakevansa Helsinkiin

opiskelemaan teologiaa. Pääsykokeet oli tarkoitus järjestää toukokuun aika-na. Yliopistot ovat kuitenkin päättäneet perua valin-takokeet koronatilanteen vuoksi. Valinnat järjeste-tään vaihtoehtoisella taval-la, jolla pyritään välttämään fyysistä kontaktia.Karhulan lukion päättäneet abiturientit ovat kohdan-neet lukioaikanaan mui-takin erikoisjärjestelyjä. Ensimmäisenä opiskelu-vuonna heitä siirreltiin ra-kennuksesta toiseen sisäil-maongelmien takia, ensin Helilän koulun tiloihin, jonka jälkeen he joutuivat vielä Kotkan lyseon tiloihin.– Onneksi nyt Karhulan lu-kiolla on koulurakennus, jossa voi opiskella. Kolme vuotta ollaan tehty töitä, selvitty koulujen vaihdoista, remonteista ja nyt korona-viruksesta. Toukokuussa pitäisi olla lakkiaiset, mutta niitä tuskin päästään juh-limaan, Rannanjärvi sanoo. Suomessa kaikki kokoon-tumiset on kielletty ja on odotettavissa, että yliop-pilasjuhlia ei voida järjestää vielä kesälläkään. Lukion päättäneet nuoret lähtevät usein valmistuttuaan ar-meijaan tai muuttavat toi-seen kaupunkiin opiskele-maan. Tänä keväänä juhlat jäävät järjestämättä, vaikka monelle nuorelle ylioppilas-lakin saaminen symboloisi uuden aikakauden alkua elämässä.

Koronavirus on lisännyt pyhtääläisten yhteisöllisyyttäEläkeläisen arki ei ole juuri muuttu-nut, mutta opettaja joutuu koko ajan miettimään uusia yhteydenpitokeinoja oppilaisiinsa.

HEINI HAAPKYLÄ

Koronaviruksen aiheutta-ma talouden syvä kuilu ja rajoitukset koko maassa ovat aiheuttaneet julkisen liikkumisen ja sosiaalisten tapahtumien sekä kokous-ten rajoittamista, eikä lop-pua ole näkyvissä aivan lähiaikoina.Pyhtäällä elämä muuttui maaliskuun puolivälissä,

kun monet monet julkiset paikat sulkeutuiva. Opetus hoidetaan pääasiassa Wil-man välityksellä. Lisätukea on tarjolla sitä tarvitseville.Teollisuusneuvos Reino Uu-sitalon ajatuksesta yrittäjät lahjoittivat 45 tietokonetta 4.-6. vuosiluokan oppilaille etäopiskelun tukemiseksi. Tukea tarvitseville lapsiper-

heille jaettiin 100 kappaletta 45 euron arvoista K-market Siltiksen ruokalahjakorttia.Siltis laajensi kauppapalve-lua pyhtääläisille ja kauppa on auki vain riskiryhmäläisil-le kello 6 - 7. Siltiksen Face-book-ryhmässä tiedotetaan ajankohtaisista asioista.Eläkkeellä oleva Asta Kiljan-der kertoo, että korona ei ole vaikuttanut juurikaan hänen elämäänsä.– Kauppaan pääsen autolla. Joka päivä hoidan tavalliset kotityöt. Arki ei ole muuttu-nut. Sukulaiset tietysti ovat pysytelleet tartuntariskin takia poissa, mutta ovat

Mira Rannanjärven mukaan Karhulan lukion opiskelijat ovat olleet sopeutuvaisia useiden muutosten keskellä.

Koronavirus on muuttanut luokanopettaja Tanja Wä-garin työtä.

välillä kuitenkin käyneet auttamassa.

Suur-Ahvenkosken kylä-koulun luokanopettaja ja koulunjohtaja Tanja Wägar kuvailee työnkuvaansa ko-ronakriisin aikana:– Työni koostuu tällä het-kellä oman yhdysluokan etäopetuksesta, opetus-velvollisuuteeni kuuluvien muiden oppiaineiden etä-opetuksesta, muutamasta lähiopetustunnista kahtena päivänä viikossa sekä hallin-nollisista tehtävistä.Kouluarjen suunnitteluun on täytynyt kehittää uusia keinoja.– Prosessi ei ole millään tavoin valmis, vaan etsim-

me koko ajan uusia, tehok-kaampia ja parempia tapoja pitää yhteyttä koteihin ja oppilaisiin, antaa oppilaille palautetta sekä tukea hei-tä tässä haastavassa etä-opiskelu-urakassa, Wägar sanoo.Wägar sanoo koronan tuo-neen myös positiivista per-heensä arkeen.– Poikkeusolosuhteiden mukanaan tuoma suora-viivaisempi arki ja tiiviimpi perheen yhdessäolo tuot-taa myös entistä enem-män läheisyyden ja lämmön tunteita.

/11KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

MAINOSKARHULAN TEOLLISUUSPUISTOYHDISTYS / ANDRITZ

Ā

Kansainvälistä työtä Kotkassa

ANDRITZ OY

z Yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista.

z Sen tuotealueita ovat puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenotto ja massankäsittely. Lisäksi yritys tarjoaa erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon.

z Tampereella sijaitseva ANDRITZ HYDRO Oy toimittaa järjestelmiä, laitteita ja palveluja vesivoimateollisuudelle.

z Suomessa ANDRITZ-yhtiöiden henkilöstön määrä on noin 1 400. z Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, 

Savonlinnassa, Tampereella ja Varkaudessa. z Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. ANDRITZ Oy:n hallituksen

puheenjohtajana toimii Wolfgang Leitner (ANDRITZ AG) ja toimitusjohtajana Kari Tuominen.

!

ANDRITZ on palkannut lisää insinöörejä töihin Eagle-taloon, nyt henkilömäärä on jo 300. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa.

Kotkasta ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, jos mielessä ovat kansainväliset tehtävät teollisuudessa. Karhulan Teollisuuspuiston suuret yritykset ovat omilla aloillaan markkinajohtajien joukossa maailmassa ja työn-tekijöille tarjottavat tehtävät sen mukaisia.ANDRITZ on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteol-lisuudelle laitteita, järjestelmiä ja palveluja tarjoavista yri-tyksistä. Yksi ANDRITZin Suomen yksikön ydinosaamis-keskuksista pitää majaansa Eagle-talossa. Se työllistää tällä hetkellä noin 300 henkilöä erilaisiin suunnittelu- ja projektitehtäviin.Uusia rekrytointeja tehdään koko ajan, kunhan osaavia tekijöitä löytyy.– Tehtävämme ovat hyvin kansainvälisiä. Yli 80 prosent-tia henkilökunnastamme matkustaa ulkomailla. Joille-kin matkapäiviä voi tulla jopa 200 vuodessa, toteaa AN-DRITZin Kotkan yksikön henkilöstöpäällikkö Arto Laine.Sellutehtaiden toimittamiset Brasiliaan ja Chileen suun-nitteluineen, laitevalmistuksineen ja asennuksineen on ollut viime aikojen iso työ, joka on vienyt kotkalaisia osaa-jia Etelä-Amerikkaan. Nyt aloitetaan UPM:n tilaaman sel-lutehtaan suunnittelua ja toimittamista Uruguayihin. ANDRITZIn kansainvälisyydestä kertoo sekin, että useis-sa tehtävissä Kotkan yksikössä englannin kielen taito on välttämätön, mutta suomen ei.

Rekrytointiin vauhtiaviime vuonnaHuippuvireinen ANDRITZin Kotkan yksikkö kärsi pitkään työvoimapulasta. Viime vuonna ANDRITZissa otettiin härkää sarvista ja alettiin panostaa rekrytointiprosessiin oikein kunnolla.HR spelialistiksi palkattu Taina Linna on tuonut rekry-tointiin kaivattua säpinää, mikä näkyi heti onnistuneina rekrytointeina; vuonna 2019 Kotkaan palkattiin 60 uutta osaajaa.– Kaikkein paras kanava tavoittaa osaajia on Linkedin, sa-noo Taina Linna.Linna käy viikoittain läpi hakemuksia, joita jatkuva avoin haku tuottaa. Linna huomaa heti, kun hakemukseen on panostettu ja käytetty aikaa.– Hyvästä hakemuksesta näkee motivoituneisuuden heti.

Kesätyöstä aukeaapitkä uraKesätyöhaku on juuri päättynyt. Kotkassa on tarjolla pa-rikymmentä kesätyöpaikkaa alan opiskelijoille. Linna ko-rostaakin, että kesätyö on hyvä keino saada jalka yrityk-sen oven väliin.– Moni opiskelija on tehnyt meillä lopputyön ja työllisty-nyt opintojen jälkeen vakituiseksi, Taina Linna kertoo.ANDRITZissa kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota jatkuvuuteen. Samantasoisista hakemuksista painotamme hakijoita, joilla on juuret Kotkassa ja joilla on paremmat edellytykset asettua tulevaisuudessa kotiseu-dulle työskentelemään.Linna ja Laine lähettävätkin viestiä kotkalaisiin koteihin, joissa on matematiikassa ja fysiikassa pärjääviä nuoria: heitä kannattaa kannustaa opiskelemaan teknistä alaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, sillä omassa koti-kaupungissa on koko ajan tarjolla työpaikkoja ja mahdol-lisuus pitkään ja vaihtelevaan työuraan.ANDRITZ suunnittelee myös tietoiskuja paikan päälle alueen kouluihin ja lukioihin, kunhan elämä koronan jäl-keen normalisoituu.– Yrityksen tilauskanta on korkea, mutta koronan vuoksi

projekteissa voi tulla meistä riippumattomista syistä vii-västyksiä, jotka vaikuttavat tilapäisesti toimintaamme, Laine sanoo.

Mukana edistämässäkestävää kehitystäVaikka ANDRITZin Kotkan yksikköön tulee nykyään pal-jon työhakemuksia, Linna ja Laine joutuvat myöntämään, että edelleen joudutaan tekemään työtä hakijoiden Kot-kaan houkuttelemiseksi. Olemme myös mukana mui-den kotkalaisten yritysten kanssa edistämässä Kotkan mielikuvamarkkinointia.Vaikka arjen helppous puhuukin Kotkan puolesta, mieli-kuva Kotkasta asuinpaikkana muuttuu hitaasti.Päivittäisiin työmatkoihin ei kulu paljon aikaa ja kansain-välinen lentokenttäkin on vain tunnin matkan päässä.– Täällä asuminen on Suomen edullisinta ja ANDRITZil-la palkat Suomen parhaimmat, Arto Laine tiivistää pilke silmäkulmassa.Toinen hitaasti muuttuva mielikuva seuraa itse alaa eli

sellu- ja paperiteollisuutta. Jos se aiemmin miellettiin ym-päristöä saastuttavaksi, tämän päivän modernit tehtaat ovat ympäristöystävällisiä biotuotetehtaita. Lisäksi AN-DRITZin insinöörit pääsevät ratkaisemaan globaaleja ym-päristöongelmia suunnittelemalla ratkaisuja, joissa sellu-kuidulla korvataan muovia ja puupohjaisilla raaka-aineilla fossiilisia.

Parhainta palkkaaSuomessaANDRITZissa ei tarvitse pelätä joutuvansa palkkakuop-paan. Tammikuussa Kauppalehdessä julkaistu palkkaver-tailu osoitti, että ANDRITZ maksaa keskimäärin parhainta palkkaa yli 500 henkilöä työllistävissä teknologiateolli-suuden yrityksissä Suomessa.– Tyypillinen diplomi-insinöörin aloituspalkka on reilusti yli 3000 euroa kuukaudessa, Arto Laine sanoo.Hän huomauttaa, että ANDRITZin hyvän palkkatason taustalla on tietysti yrityksen menestyminen. Sen an-siosta henkilöstölle on maksettu hyviä tulospalkkioita.

ANDRITZIN Kotkan yksikön henkilöstöpäällikkö Arto Laine ja HR spesialisti Taina Linna toivovat yhä useamman kotka-laisnuoren hakeutuvan teknilliselle alalle.

ANDRITZ-toimitustaÄänekoskella.

12/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

SAARISTON TARINOITA 1/3#

Kotisaaressa koko ikänsäEntinen ammattikalastaja Esa Hedin hakee mereltä nykyään vain keittokalat omiksi tarpeikseen. - Kaunissaaressa minulla on rauha ja vapaus, hän sanoo.

TEKSTI: BANJA MEDIA OY

KUVAT@JUHA METSO

Saaristolaisvene Lenita li-puu taas kerran Pyhtään Kaunissaaren laituriin. En-tinen ammattikalastaja Esa Hedin (68) nousee venees-tä, laskee lepuuttajat sen kupeelle, ettei vene hakkaa tuulessa laituria vasten ja köyttää Lenitan siansork-kasolmuilla kiinni tolppiin. Vaikka Hedin ei ole enää aikoihin suunnannut ve-neellään ulapalle koke-maan rysiä, hän ei aio jättää kotisaartaan. – Minulle on paikka varat-tuna sukuhaudasta Kau-nissaaren omalta hautaus-maalta, hän sanoo.

Apaja jään alla

Summassa vuonna 1968 veistetty, 11 metriä pitkä Lenita on seissyt viimeiset kesät enemmän laiturissa kuin halkonut laineita. Kolme vuosikymmentä kestäneen ammattimaisen kalastamisen loppumises-ta Hedin syyttää hylkeitä, jotka veivät kaloja pyydyk-sistä ja repivät rysät.

Kalastuksen jatkaminen olisi hänen mukaansa vaa-tinut hylkeenkestävien, kymmeniä tuhansia euroja maksavien push up -rysien hankkimista.– En ikävöi yhtään sitä, kun vedettiin paljain käsin verkkoja jään alta tai sitä, kun kiskottiin 30 metrin syvyydestä verkkojen pai-noina olleita ankkureita ylös. Se oli raskasta työtä ja toimeentulo jäi niukaksi, Hedin toteaNykyään hän käy kalassa enää ainoastaan omiksi tarpeikseen. – Keittokaloja suuremmas-ta saalista ei ole enää edes väliksi.

Kellokortin kahle

Esa Hedin on asunut miltei koko ikänsä isoisänsä reilu vuosisata sitten rakennut-tamassa talossa. Isoisän jälkeen talon isän-nyys periytyi Hedinin isälle ja seuraavakin su-kupolvi on pitänyt talon omistuksessaan.

Hedin kävi koulunsa en-simmäiset luokkansa Kau-nissaaren koulussa, kunnes siirtyi sen lakkautuksen myötä jatkamaan opintie-tään Pyhtäälle. Hän valmis-tui aikanaan Kotkan am-mattikoulusta puusepäksi ja työskenteli telakalla ja satamassa.Hedin hankki Kotkasta asunnon, mutta matkasi aina vapaapäivinään ja lo-millaan Kaunissaareen.Viimein hän palasi koko-naan takaisin lapsuutensa kotiin.– En löytänyt kaupungista sellaista työtä, missä olisin viihtynyt, Hedin kertoo. – Minulle kellokortti oli kah-le, kun taas saaressa saan olla itseni herra.

Pelloista metsäksi

Lypsykarjanpito Kaunis-saaren Hedinin tilalla lop-pui kannattamattomana vuonna 1976. Tilan saariniittyjen pellot ovat kasvaneet jo vuosi-kymmenten ajan metsää.

Kesälläsaaressa

on elämää.ESA HEDIN

”Lopetettuaan ammattimai-sen kalastuksen Hedinistä tuli kotisaarensa kirvesmies ja ”mökkitalkkari.”

Nykyään jo eläkkeellä oleva Hedin myös vuokraa talon-sa ”isoa tupaa” ja mökeiksi remontoimiaan aittoja Kau-nissaaren kesäasukkaille. Kaunissaaressa on Hedinin elinaikana asunut enimmil-lään noin 70 ihmistä ympäri vuoden. Nykyään saaressa asutaan seitsemässä talos-sa myös talvisin.– Saari oli jo tyhjenemäs-sä vakituisista asukkaista, mutta parin viime vuoden aikana tänne on muuttanut iäkkäämpää väkeä viettä-

/13KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

Kotkalle tukeaKotkan kaupunki on saanut 40  000 euroa kestävää liikkumista edistävään hankkee-seen. Liikenne- ja vies-tintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumi-sen ohjauksen tukea 35 hankkeelle eri puolille Suomea.Kotkan hankkeen tavoit-teena on kaupungin hen-kilöstön kestävän liikku-misen kehittäminen sekä kestävän liikkumisen t y ö n a n t a j a v e r k o s t o n käynnistäminen ja Kot-kan kaupungin pysäköin-tipolitiikan laatiminen. Haminan kaupun-ki sai 30750 euroa kä-velyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaansa.Liikkumisen ohjauk-sen valtionavustukset on tarkoitettu kunnille, kuntayhtymille ja yleis-hyödyllisille yhteisöille. Tukea voi hakea erilai-siin hankkeisiin, joilla on tarkoitus joko tiedon li-säämisen tai palveluko-keilujen kautta vaikuttaa ihmisten kulkutapavalin-toihin ja vahvistaa kestä-viä liikkumistottumuksia.

Hirsikoulu Pihkooseen

Pihkoon uuden kou-lun rakentaminen alkaa noin vuoden kuluttua ja se kestää syksyyn 2022. Tavoitehinta-arvio on kuusi miljoonaa euroa.Koulu halutaan toteut-taa hirsirakennukse-na ja se rakennetaan paikan päällä. Hirsi-rakennuksen uskotaan sopivan Pihkoo-Per-noo-Jäppilä -alueen maaseutumaiseen mai-semaan hyvin.H a n k e s u u n n i t e l m a n mukaan uudet kou-lutilat tulee suunni-tella muuntojousta-viksi siten, että niiden muuttaminen toiseen k ä y t t ö t a r k o i t u k -seen onnistuu mah-dollisimman helposti. Mikäli koulun oppilas-määrät vetovoimateki-jöistä huolimatta tippu-vat, tulee koulutilojen olla muutettavissa esi-merkiksi varhaiskasva-tuksen tarpeisiin.

mään eläkepäiviään, Hedin kertoo.Kesän myötä Kaunissaaren väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten ja kesäasuk-kaiden myötä. – Kesällä saaressa on elämää. Kun kauppakin aukeaa, niin kaikkia os-toksia ei tarvitse rahda-ta mantereelta saareen. Onnea omissa oloissaEsa ja Paula Hedin vihittiin avioliittoon yhdeksän vuot-ta sitten. Lavansaarelaista sukua oleva Paula asuu yh-dessä Esan kanssa Kaunis-saaressa. Pariskunnalla on myös kaupunkiasunto Kot-kassa, missä he viettävät sydäntalvien kylmimmät viikot.– Jos Paula ei olisi muutta-nut kanssani saareen, meillä olisi nyt moderni etäsuhde, Hedin toteaa.Parhaita hetkiä saares-sa ovat hänen mielestään ne, kun hän istuu kesällä saunan jälkeen vaimonsa

kanssa pihatuoleissa naut-timassa olutta ja katsele-massa merelle. – Olemme hyvin onnellisia omissa oloissamme.

Koko ikänsä työtä tehnyt Hedin ei kuitenkaan osaa olla jouten. Jos hän ei keksi muuta tekemistä, hän läh-tee harventamaan metsää.

– Minusta raivaussaha kä-sissä on parempi kuin pel-kästään istua kädet ristissä.(Teksti perustuu Seura-lehden

numerossa 39/2019 julkaistuun

artikkeliin. Lähde: Murtuvan aallon

harjalla: Juha Metso, Mika Rokka ja

Ville Vanhala, Docendo 2019.)

14/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Catarina Helenius050 4664 889catarina.helenius @fhinvest.fi

Sovi henkilökohtainen esittelyaika

Katso lisätiedot »www.fhinvest.fi

Keskeiselle paikalle Pyhtään

Siltakylään, Huutjärven ran-

nalle on noussut uudenlainen

upea kerros talo. Kiinteistö Oy

Pyhtäänlinnassa yhdistyvät

kerrostaloasuminen ja palvelut.

Nykyaikainen varustelu sekä

laadukkaat pintamateriaalit

luovat asumismukavuutta.

Keskeinen ja luonnonläheinen

sijainti lisävää asumis-

viihtyvyyttä. Peruspalvelut

kuten päiväkoti, koulut,

kirjasto, terveyskeskus ja

kaupat ovat aivan lähellä.

Paula Piela050 326 16 17

Esimerkkihintoja Myyntihinta Velaton hinta1h+kk+s 30m2 57 624,42 109 500,002h+k+s 52m2 87 458,72 176 800,003h+k+s 63m2 106 125,87 214 200,003h+kk+s 70m2 99 457,00 220 500,00

Myynti: PORVOON TOIMISTO Kirkkokatu 1 C, 06100 Porvoo Avoinna ma–pe 8–16

LAATUKODIT UPEALLA

SIJAINNILLA

MAINOSKOTKAN NUORISOTOIMI

Ā

OHJAAMO KOTKA!

Hei nuori, Ohjaamoodottaa soittoasi!

z p. 040 184 2845 z ohjaamo@kotka.fi z ohjaamot.fi/web/ohjaamo-kotka z www.facebook.com/ohjaamokotka z www.instagram.com/ohjaamokotka z discord.gg/ZTA87Uy

Poikkeusolot eivät tarkoita Kotkassa sitä, että nuoret jäisivät vaille tukea ja neu-vontaa. Päinvastoin. Kaisa Heimonen ja Minni Kuisma sekä eri toimijoista koostu-va moniammatillinen tiimi auttavat nuoria ja nuoria aikuisia Ohjaamo Kotkassa normaaliin tapaan myös koronaepidemian aikana.Ohjaajia ei toki pääse ta-paamaan paikan päälle Messiin, mutta yhteyden heihin saa monella muulla tavoin: puhelimella, What-sappilla, sähköpostilla, some-kanavien kautta ja Ohjaamon Discord-palve-limen kautta.– Ohjaamoon voi myös jättää soittopyynnön ja soitamme nuorelle takai-sin, sanovat Heimonen ja Kuisma.

Yhden oven taka-na on monta asiantuntijaaOhjaamo Kotka on avoin-na maanantaista perjan-taihin kello 13-17. Ohjaamo tarjoaa ohjausta, tukea ja neuvontaa 15-30-vuoti-aille työllistymiseen, kou-lutukseen, tulevaisuuden suunnitteluun, asumiseen, raha-asioihin, hyvinvoin-tiin, vapaa-aikaan ja ih-missuhteisiin liittyvissä asioissa.Ohjaamon palvelut ovat maksuttomia, toimivat il-man ajanvarausta ja siel-lä voi asioida nimellä tai nimettömänä.– Yhden oven takaa löytyy asiantuntijoita monelta alalta. Nuori ei välttämättä itse tiedä, kenen asiantun-tijan apua hän tarvitsee, eikä tarvitsekaan tietää.

– Monet elämän kysymyk-set vaativat moniammatil-lisista asiantuntemusta, ja se kaikki löytyy täältä.Kuisma ja Heimonen roh-kaisevat nuoria ottamaan yhteyttä Ohjaamoon niin pienissä kuin isoissakin asioissa.– Joskus kysymys voi olla vain siitä, että nuori etsii paikkaa, missä voisi har-rastaa jotain.

Ryhmät kokoontuvatetäyhteyksilläNyt poikkeusaikana Oh-jaamo järjestää erilaisia ryhmiä etäyhteyksillä. Oh-jaamon Discord-palveli-mella kokoontuu nuorten aikuisten K18-ryhmä joka toinen viikko kello 16-18.Discord-palvelimella ko-koontuu myös avoin Jän-

nä-ryhmä maanantaisin ja torstaisin kello 14-15. Ryh-mässä haetaan neuvoja ja vinkkejä siihen, miten liial-lisen jännittämisen saisi hallintaan.Kulttuuripaja KotHamin vertaisohjaajien vetämät ryhmät toimivat myös Discord-palvelimella.

Ohjaamon Minni Kuisma ja Kaisa Hermonen ovat valmiina nuorten yhteydenottoihin eri kanavilla.

/15KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

KULTTUURI#

Musiikkiopisto etsii kotiaKotkan-seudun musiikkiopistossa on totuttu arjen haasteisiin. Opiskelukynnystä madalletaan luopumalla valintakokeista.

EIJA ANTTILAKaikenlaisiin vastoin-käymisiin nähden Kot-kan-seudun musiikkiopis-ton toiminta on ollut tänäkin keväänä sitä, mitä sen pitääkin olla: opettajat opettavat lapsia ja nuoria soittamaan ja laulamaan ja oppilaat oppivat.Koronaviruksen vuoksi oppilaat opiskelevat koto-naan ja ovat etäyhteydessä monin eri tavoin opettajiin-sa, jotka myös ovat olleet pääasiassa kotonaan.– Äänenlaatu ei tietysti ole sama kuin, jos opetus tapahtuisi samassa tilas-sa, sanoo rehtori Niina Huopainen.Huopainen sanoo olevansa onnellinen henkilökunnas-taan, joka on sopeutunut mahtavasti poikkeusoloi-hin ja jaksanut keksiä uu-denlaisia tapoja opettaa.Musiikkiopiston perintei-set kevätkonsertit, ulko-maanmatkat ja opiston tutustumistilaisuudet on toki peruttu, mutta tilalle on keksitty muuta kivaa kuten opiston yhteydessä toimivan Haminan ja Kot-kan nuoriso-orkesterin mosaiikkiorkesterin esitys verkossa.Normaalia musiikkiopiston

Yhdessä mutta erikseenEtäorkesteri tai mosaiik-kiorkesteri, kuinka vain. Idea syntyi Anne ja Vesa Kan-karen pihasaunan lauteilla. Lopputulos – Haminan ja Kotkan nuoriso-orkeste-rin esittämä Bandwagon March – on nähtävissä ja kuultavissa Facebookis-sa.  Bandwagon March, Kot-kan ja Haminan Nuoriso-or-kesteri (Facebook)Video on tavoittanut so-siaalisessa mediassa jo yli 27  000 ihmistä, ulkomaita myöten.– Vaikka maailma hiljenee, nuoriso-orkesterin vank-kurit jatkavat kulkuaan verkon valtatiellä, sanoo nuoriso-orkesterin kapelli-mestari ja musiikkiopiston vararehtori Anne Kankare.Vesa Kankare on puoles-taan nuoriso-orkesteriyh-

distyksen puheenjohtaja ja molempien huoli oli, miten porukka saadaan pidettyä kasassa koronan yli.– Oli huoli, onko meillä syk-syllä enää soittajia.Siitä syntyi mosaiikkior-kesteri, jossa 58 eri-ikäistä musiikkiopiston opiske-lijaa on koottuna yhteen suureksi etäorkesteriksi.

Jokainen muusikko äänitti ja videoi oman osuutensa kotonaan, joista Vesa Kan-kare miksasi ja synkronoi kokonaisuuden istuttaen siihen myös kapellimesta-rin osuuden.– Tämä on ollut älyttömän kivaa. Halusimme, että täs-tä keväästä jää jokin hyvä muisto.

Mosaiikkiorkesterivide-on tekeminen oli peda-goginen yhteisponnis-tus Haminan ja Kotkan nuoriso-orkesterille.

Tilojen ei tarvitse

olla uudet.NIINA HUOPAINEN

”

toiminta ei ole ollut ennen koronaakaan. Musiikkiopis-ton Kotkan toimipisteen koko opetus on ollut eva-kossa syksystä 2018 läh-tien omien tilojen huonon kunnon vuoksi. Omat tilat ovat samassa rakennuk-sessa Kotkan pääkirjaston kanssa.Opetusta on annettu ym-päri Kotkansaarta ja Kar-hulaa – Keskuskoululla, Kotekolla, Helilän moduu-

likoulussa, Rauhalan kou-lussa. Ainoastaan muska-riluokka, teorialuokka ja soitinvarasto ovat entises-sä paikassa, opiston toises-sa kerroksessa.Kolmas kerros, jossa kaik-ki opetustilat ovat, on odottanut pääkirjaston rakennuksen suurta pe-ruskorjausta, jonka piti al-kuperäisten suunnitelmien

mukaan valmistua lähivuo-sina. Mutta edelle ovat kii-lanneet monet kouluhank-keet ja Huopaisen tietämän mukaan pääkirjaston ja musiikkiopiston remontti olisi suunnitelmissa jossain 5-10 vuoden kuluttua.– Olemme etsineet ja et-simme koko ajan uusia ti-loja. Ideaali tilanne olisi, että ainakin pääosa toiminnois-tamme olisi saman katon alla.– Tilojen ei välttämättä tar-vitsi olla uudet, kunhan ovat riittävän isot ja suhteellisen hyvien liikenneyhteyksien päässä, Niina Huopainen sanoo.Kotkan Kantasataman uusiin suunnitelmiin mu-siikkiopistoa ei ole saatu soviteltua. Yritetty kyllä on. Huopaisen mukaan pu-heissa asia on ollut niin ta-pahtumakeskuksen kuin ammattikorkeakoulunkin kanssa, mutta ilmeisesti suunnitelmat olivat jo liian pitkällä, että opistolle olisi voitu ajatella omaa siipeä.Jälleen kerran kiikarissa on ollut myös Kotkansaaren sairaala. Voisiko musiik-kiopisto löytää uuden kodin ”taidekukkulalta” muiden

kulttuuritoimijoiden kans-sa? Tilaa ja huoneita aina-kin olisi paljon.Karhulassa puolestaan Kotka-Kymin seurakun-nan omistama, maakunta-liitolta vapautuva entinen pappila voisi sopia musiik-kiopiston tarpeisiin. Huo-paisen mukaan keskuste-lu jatkuu sen jälkeen, jos seurakunta ei itse tarvitse

taloa.

Historiallinen tämä kevät on musiikkiopistolle siksi, että uusien opiskelijoiden valintakokeita ei pidetä. Oppilaaksi pääsee ilmoit-tautumalla. Ilmoittautu-minen alkoi viime viikolla ja paikat täytetään ilmoit-tautumisjärjestyksessä.Koronaepidemialla ei ole

mitään tekemistä uuden käytännön kanssa, sillä valintakokeista päätettiin luopua jo aiemmin.Huopaisen mukaan mah-dollisimman monelle lap-selle ja nuorelle halutaan antaa mahdollisuus hy-vään harrastukseen. Halu oppia musiikkia ei tyssää ainakaan pääsykokeessa jännittämiseen.

Anne ja Vesa Kankare musisoivat.

16/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

KULTTUURI#

Esa Honkanen selvittää,mitä lauluja Suomi rakastiYli 30 vuotta suomalaista lauluperinnet-tä kerännyt ja tutkinut Esa Honkanen tuntee suomalaisen mielenmaiseman.

EIJA ANTTILA

KUVAT@JUHA METSO

Asia selvisi muusikko Esa Honkaselle 90-luvulla. Laulattaessaan mummo-ja ja pappoja kotkalaisissa vanhainkodeissa Honka-nen huomasi, että varttu-nut väki kantaa mukanaan suomalaista lauluperin-nettä tallennettuna usein mustiin, vahakantisiin vihkoihin.– Laulattelin asukkaita Pai-menportin vahainkodis-sa talon omista vihkoista.

Sitten eräs mummo pyysi, että ”soitappas se Shim-my”. En tuntenut laulua, mutta rouvalla oli sanat vihkossaan.– Siitä se repesi. Tuuli kävi pääni läpi: miten kaunis käsiala ja jokainen rivi alkoi aina isolla kirjaimella, peli-manniksi itseään kutsuva Esa Honkanen muistelee.Honkanen alkoi kysel-lä asukkailta lauluvihkoja, niistä lauleskeltiin ja Hon-

kaselle alkoi kertyä ”laulu-jen Kalevalaa”.Päivittäisten soit-to-osuuksien jälkeen Honkanen jäi monet ker-rat haastattelemaan van-huksia ja nauhoittamaan lauluja ja juttuja. Niitä on tallessa kymmeniä tunteja.– Mussalon Seppo kiinnos-tui myös lauluvihkoista. Järjestimme kahdestaan yhteislaulu- ja vihkojen keräyssessioita Pyhtäällä ja Kotkassa. Seppo sai ka-saan aika monta ulkosaa-relaisten lauluvihkoa.

Honkanen innostui löy-tämästään aarteesta niin, että hänen arkistoonsa

on kertynyt erilaisia lau-luvihkoja jo yli 4300 ym-päri Suomea. Yksityisten ihmisten lisäksi antikva-riaatit ovat olleet hyviä aineistolähteitä.Usein on käynyt niin, että ihmiset ovat nähneet jutun Honkasen harrastukses-ta paikallisessa lehdessä ja lähettäneet sen innos-tamana oman vihkonsa. Laulujen tallentaminen vihkoihin on ollut mennei-nä vuosikymmeninä koko kansan hupia.Käsin kirjoitettuja ja usein kuvitettujakin yksityishen-kilöiden vihkoja kokoel-masta on noin 450 ja loput ovat lähinnä yhdistysten

ja yritysten painattamia lauluvihkoja.Ja kerääminen jatkuu yhä. Honkanen vinkkaa, että lauluvihkon kunnolla ei ole väliä.

Pelkäksi keräämiseksi Honkasen harrastus ei ole jäänyt. Viime vuosina har-rastus on saanut myös tut-kimuksellista otetta. Hän on rakentanut tietokantaa, johon hän tallentaa laulu-vihkojen sisällön – Suomen kansan laulumuistin - luo-kiteltuna. Honkanen ha-luaa selvittää, mitä Suomi lauloi 1900-luvulla ja mitä lauluja todella rakasti.– Aineisto sisältää koko

Kotkalainen muusikko Esa Honkanen on sukeltanut syvälle suomalaiseen sielunmaisemaan tutkiessaan viime vuosisadan aikana tehtyjä lauluvihkoja.

Laulut on kirjoitettu

talteen.ESA HONKANEN

”suomalaisen mielenmaise-man roolihahmoineen.– Laulut on kirjoitettu tal-teen joko omaa tai yhteistä laulantaa varten.– Vihkoihin on kirjoitettu kaikki tärkeimmät laulut, jotka ovat tarttuneet ih-misten mieleen.

/17KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

Käsikirjoitetut ja kuvitetut vihkot kertovat omistajiensa kiintymyksestä aikansa lauluperinteeseen.

ESA HONKASEN TUTKIMUS

z Mitä Suomi lauloi 100 vuotta (1900-2000) z Tavoitteena on selvittää suomalaisille tärkeimmät laulut. z Tietokannassa on nyt 24 020 laulunimikettä. z Tutkimus perustuu pitkälti yksityisten tallentamiin, käsin

kirjoitettuihin lauluvihkoihin. z Lisätiedot: Esa Honkanen (Tanelinpolku 20, 48410 KOTKA)

p. 0500 559515, lauluvihkot@gmail.com

!

Tarhurintie1, 48700 KOTKA

Laulujen tietokantaan vie-minen oikealla nimellä ei ole Honasen mukaan helppoa.– Jos vihkossa lukee esi-merkiksi Muistojen Valssi, niitä löytyy lähes 20 tai Ero-tessa noin 15 eri laulua.Laulunimikkeitä on Hon-kasen rakentamassa tie-tokannassa nyt 24 020 kappaletta.Honkanen sanoo, että mu-siikki tekee menneen ajan korvin kuultavaksi. Hänen mukaansa lauluvihkojen ja niiden laulujen historia on osa yhteiskuntahistoriaa monella tapaa. Kiinnosta-vaa on, miten esimerkiksi sodat, lakot tai urheilume-nestykset ovat vaikutta-

neet laulujen sisältöön.Honkanen haluaa löytää sata vuosisadan tärkeintä laulua ja eri vuosikymmen-ten tyypilliset laulut.

Oma lukunsa ovat erilais-ten yhdistysten, seurojen, firmojen, poliittisten ryh-mien ja kaikenlaisten ”om-pelukerhojen” itse painat-tamat vihkot, jotka otetaan esiin illanistujaisten tietys-sä vaiheessa.Honkasen kokoelmasta löytyy muun muassa Turun Postivirkamiesliiton ”Irto-laukun lauluja, Hiljaisten humalaisten pöytälauluja, Lihavan matamin laulut, Koululaismarsseja, Ekono-

mien syysmöykkä, Sähkö-laulut (Imatran Voima), Lau-lu on Rautaa (Rautaruukki), Laajaspektrinen medisii-narien laulukirja ja monta muuta.– Painettuihin lauluvihoi-hin tai kirjoihin voitiin va-lita laulut hyvin vapaasti 1900-luvun lopulle saakka. Sen jälkeen tekijänoikeudet alkoivat vaikuttaa julkaise-miseen. Piti etsiä jokaisen laulun oikeudenomistaja..Oman tutkimuksensa jäl-keen Esa Honkanen aikoo lahjoittaa kokoelmansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.

18/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

ELOKUULA 22.8. klo 13 Pelkkänä korvana SN LA 22.8. klo 18 Valkoinen valas N LA 29.8. klo 18 Pelkkänä korvana SN LA 29.8. klo 18 Valkoinen valas N SYYSKUUTI 1.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N KE 2.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N TO 3.9. klo 10 Lasse-Maijan etsivätoimisto N TO 3.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin K PE 4.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N LA 5.9. klo 13 Valkoinen valas N LA 5.9. klo 18 Pelkkänä korvana SN KE 9.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N KE 9.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KTO 10.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N TO 10.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 11.9. klo 19 Valkoinen valas N PE 11.9. klo 19 Pelkkänä korvana SN LA 12.9. klo 13 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 12.9. klo 18 Pelkkänä korvana SN LA 12.9. klo 18 Valkoinen valas N KE 16.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N KE 16.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KTO 17.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N TO 17.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 18.9. klo 18 Lasse-Maijan etsivätoimisto N !PE 18.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 19.9. klo 13 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN LA 19.9. klo 18 Valkoinen valas N TO 24.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 25.9. klo 19 Pelkkänä korvana SN PE 25.9. klo 19 Valkoinen valas N LA 26.9. klo 13 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN LA 26.9. klo 18 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KMA 28.9. klo 19 M. Suosalo – Parasta elämässä, SN, liput 35,-KE 30.9. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLOKAKUUPE 2.10. klo 13 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 2.10. klo 19 Pelkkänä korvana SN PE 2.10. klo 19 Valkoinen valas N

LA 3.10. klo 13 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN TO 8.10. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 9.10. klo 13 Pelkkänä korvana SN PE 9.10. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 10.10. klo 13 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN LA 10.10. klo 18 Valkoinen valas N TI 13.10. klo 10 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN KE 14.10. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N TO 15.10. klo 18 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN PE 16.10. klo 19 Valkoinen valas N PE 16.10. klo 19 Pelkkänä korvana SN LA 17.10. klo 13 Pelkkänä korvana SN LA 17.10. klo 18 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 17.10. klo 18 Buster Keaton – Elämä ja teot N TO 22.10. klo 18 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN PE 23.10. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 23.10. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 24.10. klo 13 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 24.10. klo 13 Buster Keaton – Elämä ja teot N LA 24.10. klo 18 Pelkkänä korvana SN LA 24.10. klo 18 Valkoinen valas N TO 29.10. klo 13 Buster Keaton – Elämä ja teot N TO 29.10. klo 19 Pelkkänä korvana SN PE 30.10. klo 13 Heinähattu ja Vilttitossu*, SN PE 30.10. klo 18 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 30.10. klo 18 Buster Keaton – Elämä ja teot N MARRASKUUTO 5.11. klo 13 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 6.11. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N LA 7.11. klo 18 Masennuskomedia SN KE 11.11. klo 13 Masennuskomedia SN TO 12.11. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KPE 13.11. klo 19 Masennuskomedia SN PE 13.11. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N LA 14.11. klo 13 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KLA 14.11. klo 18 Pelkkänä korvana SN LA 14.11. klo 18 Valkoinen valas N PE 20.11. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 20.11. klo 19 Masennuskomedia SN LA 21.11. klo 13 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KLA 21.11. klo 13 Masennuskomedia SN

LA 21.11. klo 18 Valkoinen valas N KE 25.11. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KTO 26.11. klo 19 Pelkkänä korvana SN TO 26.11. klo 19 Valkoinen valas N PE 27.11. klo 13 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KPE 27.11. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KPE 27.11. klo 19 Masennuskomedia SN LA 28.11. klo 13 Masennuskomedia SN LA 28.11. klo 18 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest K LA 28.11. klo 18 Buster Keaton – Elämä ja teot N JOULUKUUKE 2.12. klo 19 Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin KTO 3.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KTO 3.12. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 4.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KLA 5.12. klo 13 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KLA 5.12. klo 13 Masennuskomedia SN LA 5.12. klo 18 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KLA 5.12. klo 18 Masennuskomedia SN KE 9.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KTO 10.12. klo 19 Pelkkänä korvana SN TO 10.12. klo 19 Valkoinen valas N PE 11.12. klo 13 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KPE 11.12. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N PE 11.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KLA 12.12. klo 13 Masennuskomedia SN LA 12.12. klo 18 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KKE 16.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest K TO 17.12. klo 19 Masennuskomedia SN PE 18.12. klo 19 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest KPE 18.12. klo 19 Buster Keaton – Elämä ja teot N LA 19.12. klo 13 Pelkkänä korvana SN !LA 19.12. klo 18 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest K TO 31.12. klo 18 Korkkarit Goes Euroviisu Song Contest K

SN Suuri näyttämö N Naapuri Ensi-ilta K Ravintola Kairo, ! Viimeinen esitys, * Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset

TUTUSTU: www.kotkanteatteri.fi VARAA LIPUT: puh. 05 234 4199, ti–pe 11–17 tai www.lippu.fi (24 h, samat hinnat)

Syksyn 2020 esitykset myynnissä!

Karpolla on asiaa – Tositarinoita

havumetsien maasta 4.12. alkaen!

Kevään aikana voit nauttia kulttuurista Facebook-

sivuillamme – seuraa ja olet hyvässä seurassa!

@kotkankaupunginteatteri

Lipu

t Pel

kkän

ä ko

rvan

a, V

alko

inen

val

as, B

uste

r Kea

ton

– El

ämä

ja te

ot ja

Mas

ennu

skom

edia

, 21,

50–2

6,50

,- L

asse

-Mai

jan

etsiv

ätoi

mist

o 11

,50–

17,5

0,-

Arm

i – K

aike

n su

lle a

ntaa

taht

oisin

26,

50–3

7,50

,- K

orkk

arit

Goes

Eur

oviis

ut S

ong

Cont

est 2

8,-

Kantasatama sai omat verkkosivutKotkan Kantasatamalle on avattu verkkosivut, jotka löytyvät nyt osoitteesta www.kotkankantasatama.fi.Kantasatama on esillä myös sosiaalisessa me-diassa, Facebookissa ja Twitterissä, nimellä @kantasatama.Verkkosivut on suunnitel-lut ja toteuttanut Mediate-hdas Dakar.Verkkosivut syntyivät tar-peesta esitellä kootusti Kantasatamassa käyn-nissä olevien rakennus-hankkeiden ja muiden suunnitelmien etenemistä. Kantasatamaan nousevien rakennusten lisäksi sivus-tolla esitellään ne alueen toimijat, joilla jo on tai tulee olemaan tulevaisuudessa toimintaa Kantasatamas-sa. Verkkosivustolla esitel-lään myös lyhyesti Kan-tasataman vaiherikasta historiaa 1800-luvulta tä-hän päivään.Tarkoituksena on, että avattujen verkkosivu-jen myötä muutkin kiin-nostuneet löytävät Kan-

tasatamasta itselleen sijoittumispaikan tai uusia yhteistyömahdollisuuksia.Kantasataman verkkosi-vuilla tässä vaiheessa mu-kana olevat toimijat ovat Ekami, Cursor, Haminakot-ka Satama, Kotkan tapah-tumakeskus Oy, Meritur-vallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, Turva-puisto, Vellamo ja Xamk.Verkkosivuprojektista Kot-kan kaupungin toimeksi-annosta vastannut Kot-kan Julkiset Kiinteistöt Oy markkinointi- ja viestintä-päällikkö Heidi Wass ker-too, että sivuston sisältöjä on työstetty kevään aika-na yhteistyössä kaikkien Kan-tasataman toimijoi-den kanssa.– Verkkosivusto rakentuu ja täydentyy sitä mukaa, kun työt Kantasatamassa edistyvät. Kantasataman kehittämi-nen on Kotkan kärkihanke, jonka vaiheita on kiinnostavaa seurata, Wass toteaa.

KIRJAT Heidi Köngäs: Mirjami, Otava2019.

#

Sota-aikaa kotirintamalla”Helsingissä on nyt paniik-ki. Ihmiset pakenevat sieltä hädissään ja kaikki junat ja onnikat ovat täpötäysiä. Asemalla on aivan kamala huuto ja väentungos - -.”Näin kertoo Sandra-äidin nuorin tytär Soili radiosta kuulemiaan uutisia Heidi Köngäksen Mirjami-ro-maanin alkulehdillä.Vaikka kirjan aika liittyy 80 vuoden takaiseen so-ta-aikaan, siinä on useita kosketuspintoja parhail-laan elettävään kriisiin: Yhteisöllisyys ja toisten auttaminen tuntuivat sel-viöiltä, käsienpesua ja ul-kohuussien kalkitsemista tähdennettiin, mutta silti lavantauti, kurkkumätä ja tulirokko tuhosivat koko-naisia perheitä, ja tuber-kuloosista tuli romaanin rakkaustarinan traaginen juonne. Kauppojen nykyi-nen tavarapaljous voittaa kuitenkin sota-ajan tar-jonnan – mitä nyt käside-

siä ja hengityssuojaimia saakin odotella.

Vaikka romaani ajallisesti liittyy Suomen viime sotien aikaan, sotakentillä ei kir-jassa olla. Elämää kuvataan kotirintamalla, Mäntän seudulta, naisten näkökul-masta. Teos on tavallaan jatkoa Köngäksen edelli-selle, Sandra-romaanille.Sandra on yhä mukana, yksi kirjan naisnäkökul-mista. Hän on samalla ker-taa vahva ja herkkä: siirtyy romaanin alussa sisälle itkemään, kun Ruoveden Lepistön kotia puretaan ja rakkaiksi käyneitä leh-miä kaupataan, mutta on valmis positiivisesti jak-samaan ”suon ja kuokan” tien Mäntän Loukkusuolla uutta kotia rakentaessaan ja suuresta perheestä huolehtiessaan.Muut, kirjassa oman otsik-konsakin saaneet naiset, ovat Sandran tyttäriä - nuo

Soilit ja Annikit ja Mirjamit. Kirjailija luo heistä persoo-nallisia henkilökuvia kielen, tekojen ja arvojen kautta. Varsinkin kirjan aikana ai-kuistuvasta Soilista kasvaa varsin itsetietoinen, urhei-lullinen, räväköitä ilmaisu-ja käyttävä nuori nainen, jolla on feministin piirteitä ja joka tähyää Mäntän mil-jöötä kauemmaksi.

Sisarusten vanhin – An-nikki – on päässyt oppi-kouluun, vaikka ”punikin tytär” onkin. Lukioon eivät isän rahat enää riitä, mut-ta työ Mäntän paperiteh-taan pääkonttorissa antaa mahdollisuuden kurkistaa ”parempiin piireihin”.Samalla kirjailija saa mah-dollisuuden valottaa toi-saalta sodanjälkeisen tehdaspaikkakunnan yh-teiskunnallisia kerroksia, toisaalta juuriltaan kohon-neen ihmisen psyykkis-tä vierautta. Ei kirjakielen

käyttö eikä ruotsinkielis-ten romaanien lukemi-nenkaan kuronut umpeen sosiaalista kuilua. ”Minä olen vain joutunut jonkin-laiseen outoon välitilaan”, kommentoi Annikki oloaan.

Mirjami, sisarussarjan kes-kimmäinen, on saanut kirjailijalta eniten huomio-ta, jopa nimensäkin kir-jan otsikoksi. Ompelijana neiti Jalavan yrityksessä hän joutui kohtaamaan sodan surupukujen ja lu-mipukujen ompelijana ja materiaalien puutteena. Tunnollisuus, työnteko ja auttaminen olivat Mirja-min elämän arvoja. Rak-kaussuhde suomenruot-salaiseen, tuberkuloosia sairastavaan mieheen toi ristiriitoja ja kulttuuriero-jen jännitettä.

SALLI HUOTILAINEN

/19KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

PUOLESTA PUHUJA Juttusarjassa haastateltavat puhuvat kolmen itselleen tärkeän asian puolesta.

!

Reino Uusitalo tukee yrittämistä,juoksee ja säilyttää vanhaaPyhtääläisen teollisuusneuvoksen Reino Uusitalon (74) elämän tärkeillä asioilla – yrittämisellä, maratonien juoksemisel-la ja vanhan säilyttämisellä - on yhteisiä nimittäjiä kuten kestävyys, jatkuvuus ja itsensä haastaminen ja voittaminen. Kai-ken summa on hyvä ja onnellinen (per-he-) elämä.

EIJA ANTTILA

1.YrittäminenKun Reino Uusitalo aloit-ti yrittämisen vuonna 1973 Pyhtään kunnalta vuok-raamassaan maatilaraken-nuksessa (nykyinen Timo Teipin Navetta), hänellä ei ollut yhtään rahaa ja autona vanha kuplavolkkari, josta puuttui pakki. Sillä ajelles-sa piti miettiä, että aina on päästävä eteenpäin.Autot ovat sittemmin vaih-tuneet parempiin, mutta peruutuspeiliin Uusitalon ei ole tarvinnut koskaan kat-sella. Rahaakin on kovalla työllä tullut ja pakkausalan Pyroll-konsernin omista-juus, mutta suurinta iloa hänelle elämässä tuottavat edelleen asiat, joita ei voi rahassa mitata, eikä niiden tuottoa miettiä.Pikku-Reino ei vielä jaksa-nut kilometriäkään kävellä Ypäjän raitilla, kun hän jo

kierteli kolme- tai neljävuo-tiaana myymässä joulu- ja pääsiäiskortteja talosta taloon, isosisko vetäessä maitokärreissä. Sokerijuu-rikkaan harvennuksesta isä maksoi pennin metriltä ja metsätöistäkin jotakin. Itse hoitamiensa mehiläispesien hunajan hän myi paikalli-seen osuuskauppaan.– Maatalossa sain teh-dä kaikenlaista ja hankkia omaa rahaa. Vanhempani kannustivat siihen, Reino Uusitalo sanoo.Korona ei ole Uusitalon yrittäjänuran ensimmäinen kriisi. Selvitty on 70-luvun öljykriisistä ja 90-luvun alun lamasta. Aina on löytynyt potkua.– Nyt on tietysti onni olla kartonki- ja pakkausalalla, jonka tuotteita tarvitaan. Myötäelän tietysti muiden ahdinkoa.

Yrittäjänä hän on ollut op-timisti, ennakkoluuloton, mahdollisuuksien näkijä ja antaja.– Olen luottanut ihmisiin, jotka ovat vetäneet yrityk-siäni. Antanut heidän itse-näisesti päättää asioista. Heidän on täytynyt ymmär-tää yrityksen merkitys ja vastuu.

2.LiikuntaEnsimmäisen maratonin-sa Uusitalo juoksi vuonna 1984. Tänä keväänä olisi tul-lut 250 täyteen, jollei kolme viimeisintä olisi peruttu tai siirretty.Uusitalo on myös juossut, pyöräillyt ja potkukelkkaillut halki Suomen monta kertaa, ollut maailmanympärijuok-sijan matkassa, kiertänyt kaikki mantereet.– Tästä konttorilta olen läh-tenyt kesken työpäivän pa-rin tunnin lenkille, työtkin on tullut samalla tehtyä. Juok-sulenkillä omassa rauhassa ja omien ajatusten kanssa keskellä metsää asioiden merkitykset kirkastuvat ja kiteytyvät.Uusitalo kantaa huolta myös pyhtääläisten liik-kumismahdollisuuksista. Purku-uhan alla olleen ma-neesin hän pelasti hyvin

Ikä ei ole este maratonjuoksussa. Yrityselämässä Uusitalo on siirtynyt taustavaikutta-jaksi, mutta hän haluaa edelleen luoda mahdollisuuksia myös muille.

������������������������������������������������ ������������

���������������������������������������������

K U VA A JA © E I JA A N T T I L A

toimivaksi Pyroll Areenaksi ja seuraavaksi ykköstavoit-teena on saada Pyhtäälle tekojäärata. Padelin pelaa-miseen on tulossa ulko-kenttä, josta kunnanjohtaja Jouni Ehokin on innostunut.

3.Vanhan säilyttä-minenSe on geeneissä. Jo pikku-poikana Uusitalo keräsi tal-lin ullakolle isänisän vanhat työkalut. Siskolle jääneen kotitilan riihen hän osti vii-me hetkellä, kun se uhkasi

mennä vieraalle. Nyt sinne on koottuna maatilan kaikki laitteet.Uusitalo sanoo syttyvän-sä kaikenlaisiin juttuihin, extempore.– Jos en tee heti, en tee mi-tään, Uusitalo kuvailee ai-kailematonta tapaansa. Uusitalo on hankkinut ja kunnostanut Stockforsin alueen Pyhtäällä, koska se oli pyhtääläisten itsetun-nolle tärkeää. Hän osti peri-kunnalta ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen patsaspuiston

Parikkalassa, koska sattui kulkemaan ohi, eikä Parik-kalan kunnalla ollut varaa ostaa patsaspuistoa.Stockforsissa ei ole hävi-tetty yhtään rakennusta ja mahdollisuuden ovat saaneet monet yrittäjät. Vanhaa teollisuusmiljöötä elävöittävät muun muassa pakkausmuseo ja lintuhoi-tola sekä jo parinkymmenen vuoden ajan järjestetyt am-mattikorkeakoulun opiske-lijoiden taidenäyttelyt.

Hakuaika 31.5.2020 asti.

JUNNU KOTKANPOIKA -STIPENDIT JAETAAN TAAS!

Stipendit on tarkoitettu yksittäisille urheilun harrastajille sekä urheiluseuroille ja yhteisöille, jotka tekevät aktiivista nuorisotyötä ja toimivat Kotkan alueella.

Haluamme tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kotkassa jakannustaa nuoria pysyvästi terveiden elämäntapojen pariin.

20/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

LIIKUNTA JA ULKOILU¤

Niin kauan kivaa, kunnes hermot menee

Kolme kaverusta Riku Halt-tunen, Vili Mäenpää ja Aku Nivell tapaavat Petäjäsuon frisbeegolfradalla kolea-na huhtikuisena aamuna. Edessä on yksi muutaman tunnin liikuntasessioista.– Olemme käyneet täällä viimeisen kuukauden ajan pari kolme kertaa viikos-sa, kun baarimme on kiin-ni, baariyrittäjä Halttunen kertoo.Kolmikko on töissä kotka-laisessa Crocodile Barissa, mutta kaipaa korona-aika-na ulos liikkumaan.– Tämä on mahdotto-man hauskaa ulkoilua ja yhdessäoloa, Halttunen naurahtaa.Porukka ei todellakaan harrasta kilpailumielellä lajia. –Kyllä tämä kivaa on, siis niin kauan kunnes her-mot menee, naurahtaa

Mäenpää.Halttunen ja Nivell aloitti-vat harrastuksen jo viime kesänä. Mäenpää liittyi mu-kaan porukkaan vasta tänä keväänä.– Laskemme toki leikkimie-lellä kierrostuloksenkin. Se pyörii sadan heiton mo-lemmin puolin meillä Akun kanssa, Halttunen sanoo.Nivell on tehnyt ”urallaan” jo yhden birdien Huutjär-ven kentällä.– Kyllä lylhyillä par 3-väylil-lä pääsee aika usein paria yrittämään, Nivell toteaa.Viime torstain kierroksen Nivell avasi puheidensa to-disteeksi kolmella heitolla eli par-tuloksella.Kolmikko on kiertänyt jonkin verran myös muita lähiseudun kenttiä. Valin-nanvaraa riittää eteläi-sessä Kymenlaaksossa mukavasti.

– Petäjäsuon ja Huutjär-ven kentät ovat meidän mielestä parhaat niistä, joilla olemme käyneet, mutta esimerkiksi myös Miehikkälän Myllylammen kenttä on hyvin hoidettu.Kolmikon tietojen mukaan Suomessa on tiheäm-min kenttiä kuin missään muualla. Eteläisessä Ky-menlaaksossa kenttien lukumäärä lähentelee jo kymmentä.– Kentät ovat maksutto-mia, mutta kentänhoitoon voi osallistua vapaaehtoi-selle maksulla. Kiekot saa muutamalla kympillä, kol-mikko opastaa.

Viereisessä grafiikas-sa kerrotaan eteläisen Kymenlaakson kenttien perustiedot. Lisäksi harjoituskäyttöön soveltuvia kenttiä on ai-nakin Kotkan kumpare-puistossa Karhulassa sekä Haminan Neuvottomas-sa. Frisbeekorin voi toki pystyttää vaikka omalle pihalle.

Jos haluat yhdistää liikunnan ja haus-kan yhdessäolon pienellä porukalla, voit kokeilla frisbeegolfia korona-aikanakin. Se ei maksa paljon ja kenttiä riittää.

TEKSTI JA KUVAT: JORMA JYRKILÄ

GRAFIIKKA@SEPPO VAKKARI

Aku Nivell, Vili Mäenpää (heittämässä) ja Riku Halt-tunen viettävät laatuaikaa yhdessä Petäjäsuon fris-beegolfradalla muutaman kerran viikossa.

/21KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

Puh. 041 3191 736Muuralankuja 4, 48600 Kotka

Avoinna arkisin 8-17Löydät meidät myös facebookista

MONIMERKKIKORJAAMOMUURALANKUJALLA

TERVETULOA!

Renkaanvaihdot Määräaikaishuollot Ilmastointihuollot

Ohjauskulmien säädöt Öljynvaihdot Korjaukset

KEVÄTHUOLTO

99€sis. max. 5L täyssynteettistä Champion New

Energy 5w40 moottoriöljyä, öljynsuodattimen ja 18 tarkistuskohteen huoltotyön.

Pyhtäällä toimivan ama-tööriurheilujoukkue Huut-järven Forettajien puu-hamies Kaj Rantamo on nähnyt frisbeegolfin suo-sion kehittymisen yli vuo-sikymmenen ajan.– Suosio tuntuu vain kas-vavan. Saisi ehkä jo loppua, sillä pelaajat eivät kohta enää mahdu kentälle, Ran-tamo sanoo.Rantamo arvioi, että Huut-järven kentällä saattaa olla 30-50 pelaajaa kerrallaan ja päivittäinen kävijöiden lukumäärä voi nousta jopa 200 pelaajaan.Rantamon mielestä Kot-

kan Petäjäsuon ja Pyhtään Huutjärven kentät täyden-tävät hyvin toisiaan.– Meille on tullut bussilla porukkaa Helsingistä. He ovat kiertäneen molem-mat kentät samalla reissul-la, Rantamo sanoo.Huutjärven kenttä on ra-kennettu kuntoradan ym-pärille. Petäjäsuolla ollaan enemmän metsässä tai pellolla.– Meillä on selkeät väylät, mutta korkeuserot tuovat omat haasteensa, Ranta-mo kuvailee.Seurassa (Forettajat) on muutama kymmenen jä-

sentä, joten suurin osa pe-laajista on ulkoilijoita ilman kilpailullisia tavoitteita.– Itse osallistun seuran viikkokisoihin, joiden osal-listumismaksuilla (3 euroa kilpailu) rahoitamme ken-tän ylläpitoa. Kunnalta on ollut kesätyöntekijä apuna, Rantamo sanoo.Rantamo suositte-lee frisbeegolfia myös koronakaudella.– Meillä ryhmäkoko on ra-joitettu enintään viiteen. Kenttää kierrettäessä ol-laan kaiken aikaa riittävän etäällä.

Suosio kasvaa edelleen

Kotkan Petäjäsuon rata on 20-väyläinen ja sen par tulos on 67.

K U VA A JA ©J O R M A J Y R K I L Ä

22/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Avoinnaark. 8-17, la 9-15

MAA-AINESTEN MYYNTI ALKANUT!

Löydät meidätmyös Facebookista

Koneellinenlastauspalvelu– myös kuomukärryihin!

Monipuolinen valikoimamaa-aineksia:

• kuorikkeet • mullat • kivituhkat• hiekkalaatikkohiekat • pintasorat

• värisepelit • sepelit• seulanpään kivet

PIHALAATAT & -HARKOT

Peräkärry lainaksimaa-aineskuljetuksiin!

punamusta.com

Vastuullista kotimaista osaamistaOlemme kotimaisen työn vahva puolestapuhuja. Kotimaisen paino- ja digityön hankkiminen lisää työpaikkoja ja antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja sen palvelujen rakentamiseen.

Toimintatapamme on ajatella tulevaisuutta ja ottaa vastuu nykyhetkestä.

JUTTUVINKIT : EIJAANTTILA@OUTLOOK.COM 045-1246462

/23KESKIVIIKKO 22.4.2020 – NRO. 1/2020

Avoinnaark. 8-17, la 9-15

MAA-AINESTEN MYYNTI ALKANUT!

Löydät meidätmyös Facebookista

Koneellinenlastauspalvelu– myös kuomukärryihin!

Monipuolinen valikoimamaa-aineksia:

• kuorikkeet • mullat • kivituhkat• hiekkalaatikkohiekat • pintasorat

• värisepelit • sepelit• seulanpään kivet

PIHALAATAT & -HARKOT

Peräkärry lainaksimaa-aineskuljetuksiin!

Tuttu ja paikallinen | ksoy.fi

Sinun ei tarvitse ollaenergia-alan

asian tuntija. Riittää, että sähköyhtiö on.

��������

��������������������������������

���� ��������������������������

���������������������

���������������������������������� ��� ������� ��

Määräaikais- huollot

takuusta tinkimättä!

Sinua palvelevat Autofit- ja Dieselfit -korjaamot:

&RatapihanAuto

AittakorvenAuto

Ratapihankatu 4Puh. 05-217 800

Aittakorventie 2Puh. 044-766 8550

Kesän viilennykseen

Myynti, varaosat, huolto

Kotkan Varaosakulma OyRautatienkatu 4, 48100 Kotka, puh. 05-216 945

kotkan.varaosakulma@osaset.fi

Varaosia jo vuodesta 1970.

Kaikkea autoiluun ammattitaidolla.

100 % paikallinen.

Huollata autosi ilmastointi

ajoissa!Muista myös

raitisilmasuodatin!

����������������������������������

������������������������ ��������������������������������

���������������������������������� ��� �­

����������������������������������������������������� �������� �������

���������������

�� ��������������

����������������

Ilmoittaudumusiikkiopistoon nyt!

Valintatestivapaa vuosi 2020!Uusien oppilaidenilmoittautuminen

on alkanut18.4.2020 osoitteessa:

ksmo.eepos.�

Tutustu soitinvaihtoehtoihin:ksmo.� - Yleistä - Instrumentit

Ilmoitusmyynti: 045-124 6462 050 420 0773

Painopaikka: Punamusta Oy Joensuun paino

Jakelu: 35 600 kpl Pyhtää-Kotka-Neuvoton(Hamina) Jakelusuora Oy

Julkaisija: Kymenlaakson Pressipalvelu Oy Karhulantie 50 D15 48600 KOTKA 0400-177558

Toimitus: Päätoimittaja Eija Anttila eijaanttila@outlook.com 045-1246462

Ulkoasun suunnittelu: Natasha Design Ky

Taitto: Kymenlaakson Pressipalvelu Oy

Ilmoitusten valmistus: Jyri Kuparinen 044-3397671

Kymensuun uutisia vuodesta 2020

Ilmoitusmyynti:045 124 6462 (eijaanttila@outlook.com)

050 420 0773

Ilmoitusaineistot viimeistään tiistaina 12.5.

Kymensuun jakelupainos on 35 600 kappaletta.Lehti jaetaan kotitalouksiin

Kotkassa, Pyhtäällä ja Haminan Neuvottomassa.

Kymensuun jakelupainos on 35 600 kappaletta.Lehti jaetaan kotitalouksiin

Kotkassa, Pyhtäällä ja Haminan Neuvottomassa.

Ilmoitusmyynti:045 124 6462 (eijaanttila@outlook.com)

050 420 0773

Ilmoitusaineistot viimeistään tiistaina 12.5.

Seuraava Kymensuuilmestyy 20.5.

Seuraava Kymensuuilmestyy 20.5.

24/ NRO. 1/2020 – KESKIVIIKKO 22.4.2020

Kotkassa uskoa akkumateriaalitehtaaseenKeltakallio on mukana kahdessa neljästä vaihtoehdosta.

Kotkan Keltakallion alueen sopivuutta yhdelle tai kah-delle akkumateriaalitehtaal-le selvitetään parhaillaan. Hankkeen ympäristövai-kutusten arvioinnin ohjel-mavaihe valmistuu kevään kuluessa.Ohjelmasta antamissaan lausunnoissa kotkalaiset päättäjät ovat kiinnittäneet huomiota moniin ympäris-tön kannalta tärkeisiin seik-koihin kuten prosessijäte-vesien johtamiseen herkän ja arvokkaan Salminlahden edustalle, Otsolan koulu-laisten liikenneturvallisuu-teen sekä mahdollisiin pö-lypäästöihin ja ammoniakin aiheuttamaan hajuhaittaan.

Valtion omistaman Suo-men Malminjalostus Oy:n projektiyhtiö Finnish Bat-tery Chemicals Oy selvittää parhaillaan mahdollisuuk-sia käynnistää akkumate-riaalituotanto Suomessa. YVA-menettelyssä tarkas-

Akkuja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa autoihin. Tästä arvoketjusta myös kotkalaiset haluavat osansa.

tellaan laitoksen sijoittu-mista vaihtoehtoisille paik-kakunnille. Kotkan lisäksi mukana ovat Hamina, Vaasa ja Kokkola. Neljästä vaihto-ehdosta Keltakallio on mu-kana kahdessa.Hanke koostuu kahdesta erillisetä tehtaasta, joista toisessa tuotetaan kato-diaktiivimateriaalin esiastet-ta (pCAM) ja toisessa toises-sa tehtaassa (CAM) pCAM:sta

Viestitolleet

rohkaisevia.HARRI EELA

”valmistetaan litioitua, kui-vattua, pestyä ja kalsinoitua katodiaktiivimateriaalia.

Keltakalliolle voisi sijoittua joko pelkästään CAM-teh-das tai molemmat. Viides vaihtoehto on, että han-ke jätetään kokonaan toteuttamatta.Itse toimijat tulevat ulko-mailta ja olisivat hankkees-sa Suomen Malminjalostuk-sen kumppaneina.Myyntipäällikkö Harri Eela Cursorista on ollut jo vuo-sia mukana neuvotteluissa, joissa tavoitteena on saada Kotkan-Haminan-seudulle akkuteollisuuteen liittyvää toimintaa.– Viestit tämän hankkeen

toimijoilta ovat olleet roh-kaisevia. Käymme viikoit-taista dialogia. Olen hyvin toiveikas, Harri Eela sanoo.Eela huomauttaa myös, että vaikka tälläkään kertaa in-vestointia ei saataisi, joskus se varmasti Etelä-Kymen-laaksoon saadaan, eikä teh-ty työ ole mennyt hukkaan.– Täällä ovat kaikki perus-lähtökohdat kunnossa. Valttimme on tietysti lo-gistinen sijainti, joka tuo kustannustehokkuutta.Eelan mukaan seudun etuja ovat myös pitkä osaaminen prosessiteollisuudessa, hy-

vät sähköverkot ja paljon vettä.Kotkalaiset kansanedus-tajat Sirpa Paatero (sd.) ja Juho Eerola (ps.) edistävät tahoillaan seudulle tärkeää hanketta. Kaikki työpaikat, joita saadaan, ovat heille tärkeitä ja he uskovat koti-seutunsa olevan vahvoilla tässä kisassa.– Ensin pitää olla voittamas-sa tehtaiden rakentamista Suomeen, sillä selvittelyssä olevia maita on useita, Sirpa Paatero sanoo.Hänen mukaansa Kotkassa on tehty hyvää yhteistyö-tä alueen kartoittamisessa ja yhteistyön käynnistä-misessä eri suuntiin myös Lappeenrannan yliopiston kanssa.– Olemme oppineet edelli-sistä ”kisoista”.Erilaisissa virallisissa ja epä-virallisissa keskusteluissa Paatero nostaa aina oman alueen hankkeet esiin.Varsinainen lobbaustyö tehdään suunnitellusti Cur-sorin johdolla.– Olemme myös oman puo-lueen sisällä keskustelleet useita kertoja koko ketjusta

malmin kaivamisesta pit-källe jalostukseen, kuinka tärkeätä on saada koko ar-voketju pidettyä Suomessa.Myös Juho Eerolalle on selvää, että Etelä-Kymen-laakson on oltava etune-nässä uuden teollisuuden työpaikkojen havittelussa.– Kotkalla ja Haminalla on erinomaiset mahdollisuu-det saada nyt tarjolla ole-vat kaksi tehdasta alueelle. Vahvuutemme on erityises-ti se, että kun tehtaita on tulossa kaksi, ja ne tarvitse-vat toisiaan. Synergiaetu on valtava.Hän korostaa alueen perin-teistä osaamista– Satama tietenkin on suuri vahvuus sekä se, että si-jaitsemme lähellä pääkau-punkia ja Pietarin suuria autotehtaita.Eerola uskoo, että Kotka ja Hamina lyövät faktoilla las-kien kilpailijansa laudalta.– Ainoastaan huonolla alue-politiikalla voimme hävitä.– Aion lobata tehtaiden saamiseksi tänne ja olen jo lobannutkin. En toki pel-kästään Kotkaa, vaan myös Haminaa.

EIJA ANTTILA