pirkola sami: ulkoisen arviointiryhmän näkemys

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman merkitys ja kehittämisehdotukset

- ulkoisen arviointiryhmän näkemys

Professori Sami Pirkola Tampereen Yliopisto, Terveystieteiden yksikkö

Työryhmä: Sami Pirkola (pj), Juhani Lehto, Ulla Idänpään-Heikkilä, Sari Fröjd, Mauri Aalto, Hannele Heilä,

Petri Näätänen, Leena Kurki-Kangas (siht.)

Projektisuunnitelman toteutus

Tiedonkeruu: 1. Sähköinen kysely avainhenkilöille: syys -

lokakuu 2. Systemaattinen tilastotiedon poiminta: kesä-

elokuu 3. Asiantuntijahaastattelut: kesä -elokuu 4. Kansallisten ja kansainvälisten selvitysten

läpikäynti Analyysit Raportit

Väliraportti 30.10.2015 Loppuraportin luonnos 10.12.2015 Loppuraportti 15.2.2016

sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola (Tay/HES), professori Juhani Lehto (yhteiskuntatieteen edustaja) (Tay), päihdelääketieteen professori Mauri Aalto (Tay), erikoislääkäri, LT, MPH Ulla Idänpään-Heikkilä, kehittämispäällikkö Petri Näätänen (HUS), dosentti, yliopistonlehtori Sari Fröjd (Tay/HES) ja asiantuntijalääkäri, LT Hannele Heilä (Kela), asiantuntijasihteeri TtK Leena Kurki-Kangas (Tay/HES)

11.12.2105 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Ulkoisen arviointiryhmän näkemys. Sami Pirkola

Mieli 2009 suunnitelman painopistealueet ja ehdotukset

Työryhmä: Marja-Liisa Partanen Kari Paaso Kari Haavisto Kristian Wahlbeck Jouko Lönnqvist Jari Korhonen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Matti Ylikoski Maria Vuorilehto Antero Lassila Jorma Posio Lasse Murto Marita Ruohonen Timo Tuori Airi Partanen


STM:n ulkoisen arvioinnin tilaus

Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa: Mieli-suunnitelman linjausten, sisällön, rakenteen ja

toimeenpanon toimivuudesta; Mieli-suunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta ja

vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja palveluihin; Tavoitteiden saavuttamisesta Mieli-suunnitelman eri

painopistealueilla mielenterveystyön ja päihdetyön, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon näkökulmista sekä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta;

Mahdollisista toimeenpanoa rajoittaneista tekijöistä; Mieli-suunnitelman suhteesta kansainväliseen

kehitykseen, mukaan lukien OECD:n ja WHO:n suosituksiin;

Miten Mieli-suunnitelma tavoitti keskeiset toimijat ja kohderyhmät;

Muista relevanteista kysymyksistä tai näkökulmista, mm. lasten, nuorten ja vanhusten näkökulmista;

Mieli-suunnitelman toimivuudesta mielenterveys- ja päihdetyön kansallisen ohjauksen välineenä.

Hänninen&Junnila: Vaikuttavatko politiikkatoimet 2012


1. Sähköinen kysely avainhenkilöille

Sairaanhoitopiirien psykiatrian toimialan johtotehtävissä toimiville

Valittujen kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien ja päihdehuollon yksiköiden johto- ja kehittämistehtävissä toimiville

Valituille kolmannen sektorin toimijoille Joidenkin yksityisten työterveysasemien työterveyden

vastuuhenkilöille Yliopistojen edustajille Otannassa pyrittiin huomioimaan vastaajien jakautuminen

eri toimijatahoille sekä toimijoiden alueellisesti kattava tavoittaminen.

Otoskoko oli 564. 30.11.2015 mennessä vastauksia 147, vastausprosentti 26%


2. Systemaattinen tilastotiedon poiminta

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0–17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan sairaanhoitopiireittäin ajalta 2000–2013

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat sairaanhoitopiireittäin ajalta 2000–2013

Tahdosta riippumattoman lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon sairaanhoitopiireittäin ajalta 2000–2013

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina sairaanhoitopiireittäin ajalta 2000–2013

Alkoholikuolleisuus maakunnittain ajalta 2000–2013 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin ajalta 2000–

2013 Itsemurhakuolleisuus maakunnittain ajalta 2000–2013 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta TEAviisarista mm. Mieli-suunnitelman käsittely

Itsemurhakuolleisuus maakunnittain


3. Asiantuntijahaastattelut

Haastateltu keskeisiä terveys-, mielenterveys-, päihde- ja sosiaalitoimen toimijoita

Näkemyksiä ja rooli palveluiden kehittämisessä tai johtamisessa

Haastattelun teemoitus ja toteutus Mieli-suunnitelman linjaukset, sisältö ja rakenne

Mieli-suunnitelman toimeenpano

Painopistealueittaisten teemojen ja ehdotusten vapaamuotoinen läpikäynti

Haastatteluiden tallennus ja litterointi laadullista analyysia varten

Aineiston teemoittainen ryhmittely

11.12.2105 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä

eteenpäin? Ulkoisen arviointiryhmän näkemys. Sami Pirkola

Esittäjä

Esityksen muistiinpanot

Isojen kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava asiantuntija

4. Kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä

WHO:n, OECD:n, EU:n, THL:n ja STM:n selvityksiä ja raportteja

Muuta taustamateriaalia

https://www.innokyla.fi/kaste

http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma

https://www.thl.fi/en/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisari


https://www.innokyla.fi/kaste







WHO:n Euroopan mielenterveyssuunnitelman suhde Mieli 2009 suunnitelman painopistealueisiin

Mieli-suunnitelman painopistealueiden ja WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman tavoitteiden suhteutuminen toisiinsa (Lähde: mukaillen Solin 2015).


THL:n toimeenpanosuunnitelma Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamiseksi


Arvioinnin toteutus

Ulkoinen arviointi kohdistui sekä lopputuloksiin ja vaikuttavuuteen, että prosesseihin, mutta painottui ensimmäiseen (ns. summatiivinen arviointi)

Ulkoinen arviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: Ohjelman linjausten ja sisällön arviointiin Asetettujen toimenpiteiden ja niille

asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin

Vaikutusarviointiin päätavoitteiden toteutumisen osalta sekä

Kokonaisarviointiin ohjelman linjauksien, sisällön, rakenteen ja toimeenpanon onnistuneisuudesta sekä ohjelman toimivuudesta ohjausmenetelmänä.


Työryhmän arvio Mieli 2009 suunnitelman sisällöstä, linjauksista ja toimeenpanosta

Mieli-suunnitelma oli sisällöltään varsin hyvin linjassa sekä kansainvälisen että kansallisen kehityksen kanssa.

Mieli-suunnitelma onnistui tarttumaan keskeisiin kysymyksiin ja ansiona voidaan pitää suunnitelman sisällön linkittymistä jo alkaneeseen kehittämistyöhön.

Suunnitelman ehdotukset olivat eritasoisia. Osa oli muotoiltu lopputavoitteiden muotoon, osa taas välitavoitteen kaltaisiksi ja osa kuvasi toimenpiteitä tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on saattanut osaltaan heikentää suunnitelman vaikuttavuutta.

Monien ehdotusten toteutumisen seuranta ja arviointi ei ollut mahdollista. Olisi tarvittu tavoitteiden toteutumisen systemaattinen seuranta heti suunnitelmakauden alusta lähtien. Tämä olisi edellyttänyt selkeämpien seurantakäytäntöjen asettamista.

Sisältö ja linjaukset arvioitiin kautta linjan paremmiksi kuin toimeenpano

Haastattelun teema Haastateltavien keskeisiä näkemyksiä Suunnitelman sisältö ja linjaukset Yleisesti

Vallitsevat näkemykset: Mieli-suunnitelma oli sisällöltään kattava ja onnistui tarttumaan keskeisiin kysymyksiin. Muita näkemyksiä: Mieli-suunnitelman sisältö oli linjassa jo alkaneen kehittämistyön kanssa. Mieli-suunnitelmassa oli monentasoisia ehdotuksia, eikä erillisiä kärkitavoitteita oltu asetettu. Suunnitelmalta olisi kaivattu enemmän terävyyttä. Suunnitelman on painottunut korjaavaan työhön ja edistävän ja ehkäisevän työn on jäänyt liian vähäiselle painotukselle

Sähköinen kysely


I Asiakkaan aseman vahvistaminen

Asiakkaiden yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty lisääntyvää huomiota ja tätä on tuettu myös hallinnollisin ja lainsäädännöllisin toimenpitein. Mieli-suunnitelmalla ja sen toimeenpanolla on ollut tähän osaltaan vaikuttavuutta.

Kokemusasiantuntijatoimintaan on liittynyt erillistä koulutustoimintaa ja laatusuositukset. Mieli-suunnitelmalla on ollut tässä informaatio-ohjaava rooli. Toimintaan on suunnattu voimavaroja Kaste-ohjelman kautta.

Yksilön toimeentuloturvaan on kohdistettu hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimia, joiden tavoitteena on kohentaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Vuoden 2016 budjettiesitys ja lähivuosien budjettikehys sisältävät kuitenkin selviä heikennyksiä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien toimeentuloon.

Tahdosta riippumattoman hoidon käytäntöjä on kehitetty aktiivisten kampanjoinnin ja toimintakäytäntöjen implementoinnin kautta Mieli-suunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Tahdosta riippumattoman hoidon lähetteet ja hoitopäivät ovat olleet Mieli-suunnitelmakaudella laskussa.


Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt yli 18 –vuotiaat/1000 samanikäistä 2000 - 2013

Tahdonvastaisesti toteutetun hoidon määrä on laskenut 2006 eteenpäin

Merkittäviä alueellisia eroja Tahdosta riippumattoman

hoidon käyttöön vähentämiseen liittyviä kansallisia ja pohjoismaisia verkostoja, joissa koordinaattorina THL


II Edistävä ja ehkäisevä työ

Tavoitteet olivat suunnitelman väljimmin määriteltyjä. Alkoholin kokonaiskulutus on toimintakauden aikana vähentynyt, osin alkoholiveron korotusten myötävaikutuksella.

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen sekä ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistamiseen ja vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä ei Mieli-suunnitelmassa esitetty. Suunnitelman aikana on toteutunut monia lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuneita hankkeita, joilla kaikilla ei välttämättä ole suoraa yhteyttä suunnitelmaan

Edistävän ja ehkäisevän työn alueella tulee huomioida nopeasti kasvaneen maahanmuuttajaväestön tarpeet. Kotouttamiseen liittyvä aktiivinen tuki toimii mielenterveys- ja päihdeongelmia ehkäisevästi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksin saapuviin lapsiin ja nuoriin sekä traumatisoituneiden asianmukaiseen hoitoon.

Ennaltaehkäisyn tärkeyttä on korostettu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Silti näkemykset varhaisemman puuttumisen terveyshyödyistä eivät ole siirtyneet päätöksenteon tasolle. Mielenterveyden edistäminen positiivista mielenterveyttä vahvistamalla on vielä osin vieras ajatus.


Alkoholijuomien myynti 1960 - 2014

Alkoholijuomien myynti 100% alkoholiksi muutettuna näyttää lähteneen pitkän nousun jälkeen laskuun vuodesta 2007 eteenpäin

Alkoholiveron korotuksilla 2008, 2009 ja 2012 tähän osaltaan vaikutusta

Alaikäisten ja nuorten aikuisten humalahakuinen juominen on vähentynyt Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä

asukasta kohti 1960–2014. (Lähde: Varis & Virtanen 2015)


Alkoholikuolleisuus 2005 - 2013

Myönteisenä kehityssuuntana alkoholiin liittyvän kuolleisuuden lasku 2007 eteenpäin

Myös päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltarikosten lasku 2008 eteenpäin

Päihtyneiden säilöönottojen jyrkkä lasku jo 2004 eteenpäin Liitekuvio 7. Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta (maakunnittain) (Lähde: THL,

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2013)


III Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen

Avohoidon ensisijaisuuden painottuminen ja laitoshoidon purku menneet tavoiteltuun suuntaan erityisesti sairaanhoitopiirivetoisten kehittämis- ja reformihankkeiden kautta. Laitoshoidon käyttö on vähentynyt, vaikkei avohoidon kehittäminen ole ollut systemaattista.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatioprosessi on hyvin tunnettu ja laajasti hyväksytty. Konkreettisia integroitumisia vain alueittain, erityisesti perustasolla, ja osaltaan integroituminen on jäänyt odottamaan valtakunnallisen sote-ratkaisun etenemistä.

MT-perustaista työkyvyttömyyttä koskevat tavoitteet ovat edenneet monilta osin. Työkyvyttömyyteen ja työterveyshuollon aktiivisuuteen on kohdistunut suunnitelmakaudella huomiota sekä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimia. Työttömyyden kasvu sekä lomautusten ja irtisanomisten tuottama epävarmuus ovat kasvattaneet riskiä myös mielenterveys- ja päihdetyön alueella tapahtuvasta eriarvoisuuden kasvusta.

Sosiaali- ja terveystoimen integroitumisen lisäksi suunniteltu sote-uudistus kohdistaa vahvoja odotuksia uusiin hallintoelimiin myös peruspalvelujen ja erikoispalvelujen integroitumisen osalta.

Sähköinen kysely


Tahdosta riippumattomat hoitolähetteet psykiatriseen sairaalaan sairaanhoitopiireittäin 2000 - 2013

Päivystykselliset tahdonvastaiset sairaalaan toimittamiset vähentyneet vuodesta 2005 eteenpäin

Kuvastaa erityisesti järjestelmän toiminnan paranemista varhaisemmin puuttuvan avohoidon kautta

Selviä alueellisia eroja Liitekuvio 5. Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2000-2013)


Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät

Psykiatristen sairaaloiden hoitopäivät ovat olleet tasaisessa laskussa myös tämän vuosikymmenen puolella

Väestöön suhteutetuissa hoitopäivissä on sairaanhoitopiireittäisiä eroja: Kainuussa päiviä on eniten, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa lasku on ollut melko jyrkkää

Liitekuvio 10. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2015)


Psykiatrian rakenteen ja toiminnan muutos 2010 - 2015

Sairaanhoitopiireissä reformeja, joissa laitoshoidon purkuun on liittynyt suunnitelmallinen avohoidon sisällöllinen kehittäminen

Tavoitteellisia uudistuksia ainakin Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa


IV Ohjauskeinojen kehittäminen

Suositus opetuksen kehittämisestä ei sellaisenaan toteutunut. Opetuksessa myönteistä kehitystä, mutta sen riittävyydestä, kattavuudesta eri koulutusohjelmien suhteen ja pysyvyydestä ei ole kerätty valtakunnallista tietoa.

Suunnitelman ohjausryhmä, muu valtakunnallinen ja paikallinen yhteistyö ja Kaste-ohjelma ovat edistäneet mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiota, mutta sen pysyvyys on uhanalainen muun muassa THL:n muiden tehtävien paineen ja resurssien pienenemisen vuoksi.

Mielenterveys- ja päihdetyön resursseihin kohdistuu supistuspaineita ja kehittämistyön resurssit ovat supistuneet ja pirstaloituneet Mieli-suunnitelman vastaisesti.

Lainsäädännössä on tapahtunut vähäistä kehitystä, joka ei kuitenkaan selity Mieli-suunnitelman ohjausvaikutuksella.

Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen Painopistealue IV

Näkemyksiä: Mielenterveys- ja päihdetyön opetus on kehittynyt monelta osin. Mieli-suunnitelman linjaukset eivät ole tarpeeksi esillä erikoistuvien lääkärien koulutuksen sisällöissä. Opetusta on yliopistojen puolella vähän, vaikka kansallisesti tämä olisi erittäin tärkeää. Päihdetyön ja mielenterveystyön koulutuksen kehittäminen ja siihen liittyvä integraatio ovat jääneet toteutumatta. Itsemääräämisoikeuslain valmistelu, uusi sosiaalihuoltolaki ja mielenterveyslain laajempi uudistaminen ovat positiivista kehitystä. Muutoksia on tähän mennessä tehty vasta, kun Suomi on saanut langettavia tuomioita. Sosiaali- ja terveydenhuoltolaki ovat hyvin erilaisia ja tämä on erityisen ongelmallista integraatiopyrkimystä ajatellen

Ohjelmaohjaus Vallitseva näkemys: Mieli-suunnitelma on ollut tarpeellinen ja tärkeä. Mieli-suunnitelman toimintakauden päättyessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä tulisi aktiivisesti jatkaa ja sote-uudistuksen myötä olisi nyt erityisen hyvä mahdollisuus toteuttaa monia Mieli-suunnitelman linjauksia. Muita näkemyksiä: On hyvä, että suunnitelman sisällöt olivat pitkälti lähtöisin kentällä jo vallinneesta kehittämisilmapiiristä. Ohjelmaohjaukseen liittyy aina reunaehtoja ja rinnakkaisia prosesseja, joilla on merkitystä ohjelman vaikutusmahdollisuuksiin. Riittääkö mielenterveys- ja päihdekysymysten huomioiminen muussa terveys- ja hyvinvointisuunnittelussa, vai tarvitaanko erillistä, suunnitelmallista jatkokehitystyötä

Asiantuntijahaastattelu


Yhteenveto arviointijohtopäätöksistä

Mieli-suunnitelmalla myönteinen vaikutus erityisesti tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen tärkeydestä, edistävän ja ehkäisevän työn merkityksestä sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista.

Mieli-suunnitelma onnistui vaikuttamaan, koska se on ollut linjassa yleisemmän kehityssuuntauksen kanssa ja noudatellut sekä kansallisia että kansainvälisiä linjauksia.

Kaikkia tavoitteita ei saavutettu osin siksi, että suunnitelman toimeenpano on ajoittunut poikkeuksellisen pitkään taantumaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon huomion keskittymiseen suurelta osin sote-uudistukseen. Mieli-suunnitelma on joutunut kilpailemaan huomiosta, tuesta ja resursseista.

Suunnitelma olisi onnistunut paremmin, jos koordinaatioon ja toimeenpanoon olisi suunnattu enemmän resursseja.


Mieli 2009 suunnitelman painopistealueisiin liittyviä suosituksia Asiakkaan asemaa koskevat tavoitteet ovat jatkossakin keskeisiä. Kansalliset ja kansainväliset

suuntaukset, kuten työelämän murros, julkisten palvelurakenteiden muutokset, sekä kansainväliset kriisit pakolaisvirtoineen, vaikuttavat asiakkaan asemaan monin tavoin. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuudesta on pidettävä erityistä huolta.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteydessä varhaisen puuttumisen keinoilla on osoitettua vaikuttavuutta. Erityisesti elämänkaaren varhaisemmilla positiivisilla käänteillä voidaan saavuttaa merkittäviä kansanterveyshyötyjä. Vaikuttavaksi osoitettuja interventioita esimerkiksi perhetyössä ja kouluissa on otettava konkreettisesti käyttöön varaamalla niihin tarvittavat voimavarat.

Laitoshoidon käytön minimoiminen, perus- ja erikoissairaanhoidon parempi integraatio ja psykiatristen sairaaloiden suunnittelu yleissairaaloiden yhteyteen ovat edelleen perusteltuja kehittämissuuntia.

Itsemurhien ehkäisy on syytä ottaa uudelleen agendalle. Aiemmin talouslama on pikemminkin vähentänyt kuin lisännyt itsemurhia Suomessa. Vaikka itsemurhien määrä on Suomessa muiden länsimaiden tapaan laskenut jo pitkään ja tasaisesti, on Suomi edelleen korkean itsemurhakuolleisuuden maa ja suhteellisen nuoren väestönosan kuolinsyynä itsemurhien kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat suuria.


Mielenterveys ja päihdetyön tulevaisuuteen liittyviä suosituksia

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulee olla merkittävässä roolissa, kun suunnitellun sote-uudistuksen palvelurakenteita muodostetaan

Mielenterveys- ja päihdetyön yhteen kokoamista on syytä jatkaa. Sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä on syytä edistää myös mielenterveys- ja päihdekysymysten parempaa integroimista osaksi somaattista sairaanhoitoa. Samoin on syytä edistää eri rahoituskanavien kautta tuetun mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutuksen parempaa integraatiota hoitoon ja ehkäisyyn

Suunnitelmassa ei ollut erityistä kehitystavoitetta erilaisissa asumispalveluissa asuvien kroonisesti mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutuksen suhteen. Kun asumispalvelut ovat olleet yksi keskeinen laitosvaltaisuuden purkamisen keino ja asumispalveluissa elävien palveluiden laadun vaihtelu tiedetään suureksi, on tämä nostettava tulevassa kehitystyössä näkyvämmin esiin.

Reaaliaikaiset ja laadukkaat tietojärjestelmät olisivat elintärkeitä nykyaikaiselle kehittämistyölle. 11.12.2105 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä

eteenpäin? Ulkoisen arviointiryhmän näkemys. Sami Pirkola

Valtakunnalliseen päätöksentekoon liittyviä suosituksia Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen on pidettävä mukana kaikessa

palvelujärjestelmän ja hallinnon kehittämistyössä sen suuren kansanterveydellisen ja -taloudellisen merkityksen vuoksi.

Sote -uudistuksen yhteydessä toiminnan ja palveluiden ohjausjärjestelmä muuttuu olennaisella tavalla. Mieli-suunnitelman tapaisten näkemyksellisten ja perusteltujen ohjelmien toimeenpanoon voidaan jatkossa tarttua konkreettisemmin. On hyvä käydä keskustelua Mieli-suunnitelmaa vastaavan strategisen ohjelman tarpeesta, kun ohjauksen ja toimeenpanon välineet uudistuvat niin merkittävästi kuin nyt.

Mielenterveys- ja päihdetyötä on syytä ehdottaa valtakunnallisten ja alueellisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätösten valmistelun yhdeksi keskeisimmistä painopisteistä ja kehittämiskohteista. Valmistelussa on syytä hyödyntää Mieli-suunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta saadut positiiviset ja negatiiviset kokemukset.


Mieli 2009 –suunnitelma oli sisällöltään onnistunut, historiallisten kehityskulkujen tiivistymä, joka on

tärkeimmiltä osin säilyttänyt ajankohtaisuutensa. Sen toimeenpanoa olisi voitu entisestään edistää tapahtunutta konkreettisemmilla toimilla ja kattavammalla järjestelmän

läpiviennillä. Suunnitelman keskeisiä sisältöjä ja kokemuksia sen toteuttamisesta pitää hyödyntää täysimittaisesti

tulevassa palvelurakenteen uudistamisessa.


pirkola sami: ulkoisen arviointiryhmän näkemys

Health & Medicine