pitkän aikavälin ilmasto- ja...

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia

Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet

Ylitarkastaja Aimo AaltoKuopio 30.10.2009

”Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista” -seminaari

CO2-päästöjen vähentäminen energiantuotannossa

CCS teollisuus ja muuntaminen 9%

CCS Energiatuotanto 10%

Ydinvoima 6%

Uusiutuvat 21%

Energian tuotannon tehokkuus & polttoaineiden vaihto 7%

Loppukäytön polttoaineiden vaihto 11%

Tehokkuus sähkön loppukäytössä 12%

Tehokkuus polttoaineiden loppukäytössä 24%

CO

2päästö

t (G

tC

O2

/ vuodessa)

WEO2007 450 case ETP2008 BLUE Map skenaario

Perusuran päästöt 62 Gt

BLUE Map päästöt 14 Gt

Kapasiteetin lisäys 2010-2050,keskimääräinen vuosituotanto

BLUE MapNykytilanne ACT Map

Hiili & CCS

Kaasu & CCS

Ydinvoima

Biomassa

Geoterminen

Aurinko(sähkö)

Aurinko(lämpö)

Vesi

Tuuli(onshore)

Tuuli(offshore)

GW vuodessa

30 - 35 kpl (500 MW)

1 – 20 kpl (500 MW)

24 – 32 kpl (1000 MW)

1/5 Kanadan vesivoima kapasiteetista

30 – 100 kpl (50 MW)

2900 – 14000 kpl (4 MW)

775 – 3750 kpl (4 MW)

50 – 130 kpl (100 MW)

115 – 215 milj. m2

45 – 80 (250 MW)

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Eurooppa-neuvoston päätös

• Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

• vuoteen 2020 mennessä

• 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta

• 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään

• vuoteen 2050 mennessä

• kehittyneet maat 60 - 80 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä

• Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020

• Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 %

loppukulutuksesta vuonna 2020; Suomelle 38 %- Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020; kaikille sama

0

10

20

30

40

50

60

Mal

taLux

embu

rg

Bel

gia

Tšeki

n ta

sava

lta

Kyp

ros

Unk

ari

Ala

nkom

aat

Slov

akia

n ta

sava

lta

Puol

a

Yhd

isty

nyt K

unin

gask

unta

Bul

garia

Irla

nti

Ital

ia

Saksa

Kre

ikka EU

Esp

anja

Ran

ska

Lie

ttua

Rom

ania

Vir

oSl

oven

ia

Tansk

aPo

rtuga

li

Itäv

älta

Suom

i

Latvi

a

Ruo

tsi

Lisäys 2005 - 2020

Osuus vuonna 2005

% loppukulutuksesta

Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille

vuodelle 2020

Energiatuotteiden loppukulutus ja primäärienergia vuosina 1980–2007 sekä ilmasto- ja energiastrategian perusurassa vuosina

2008–2050

0

100

200

300

400

500

600

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Muu loppukulutus

Liikennepolttoaineet

Kaukolämpö

Sähkö

Primäärienergia

TWh

Sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä

öljynjalostuksen ja masuunien häviöt

Energian loppukulutus vuosina 1990–2006 sekäperusurassa ja tavoiteurassa vuosina 2007–2050

0

100

200

300

400

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Tilasto

Perusura

Tavoite 2020

Visio 2050

TWh

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2008, %

Lähde: Tilastokeskus,

Energiaennakko 2008

Consumption of Renewable Energy Sources 2006

Hydro power11%

13%

28%

Black liquor and

43%

Others4%

0,5

8,6

1,0

1,5

3,8

Wind power

Heat pumps

Biogas

Recovered fuel(bio-fraction)

PJ

Small combustion of wood

Other biofuels

Wood fuels inindustry and

energy production

other concentrated liquors

Source: Yearbook 2007, energy

Suomen energialähteet v. 2006, %

Uusiutuvat24%

Muut1%

Turve6%

Ydinvoima16%

Fossiiliset

50%

Sähkönnettotuonti

3%

Uusiutuvat24%

Muut0%

Turve7%

Ydinvoima 24%

Fossiiliset

31%

Sähkönnettotuonti

13%

polttoaineetpolttoaineet

Energian kokonaiskulutuksesta Sähkön hankinnasta

Lähde: Energiatilasto, vuosikirja 2007, TK

RES-Electricity, Total

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

RES-electricity, actual hydropower production

RES-electricity, hydropower generation is calculated based on average water year (1995-2008)

Sources: Statistics Finland, Energy statistics 1995-2007 (years 1995-2007)

Finnish energy industries (ET), Energy year 2008 - Electricity (year 2008)

Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

Target

Baseline

Electricity Produced by Bioenergy

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Production Baseline Target

Sources: Statistics Finland, Energy statistics 1995-2000 (years 1995-2000 and 2004-2007)

Adato Energia (years 2001-2003)

Finnish energy industries (ET), Energy year 2008 - Electricity (year 2008)


Total Consumption of Bioenergy in Finland

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Consumption Baseline Target

These statistics do not include peat.



Black and Other Concentrated Liquors

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Consumption Baseline and target


Metla, Forest statistics press release (year 2008)


Industrial Wood Residues

0

5

10

15

20

25

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Consumption Baseline and target

1990-1998 includes forest chips. Data source changed in 1999. Based on a sample survey, 1994-1998 data has been

corrected to correspond better with post-1999 data.



Small-Scale Consumption of Bioenergy

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

TWh

Source: Statistics Finland, Energy statistics 1990-2007

Consumption of Bioenergy in District Heating

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

TWh

Source: Statistics Finland, Energy statistics 1990-2007

Forest Chips

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

20,0

22,0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

Thousand cubic meters


In addition to this target, wood chips are planned to be used as raw matherial in biorefineries.

Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years 1999-2007)

Renewable Energy Action Plan 2003-2006, KTM 5/2003 (year 1995)



Wood Pellets – Exports, Domestic Consumption, Production

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

TWh

0

50

100

150

200

250

300

350

400

1000 t

Production

Domestic consumption, total

Export



Wood Pellets – Domestic Consumption

0,00

0,25

0,50

0,75

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

TWh

0

20

40

60

80

100

120

140

1000 t

Domestic consumption, total

Small-scale consumption<25 kW

Medium-sized and large-scale consumption >25 kW



Recovered Fuels

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

2,2

2,4

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh


Information on all recovered fuels was not available before 1998.



Biogas

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh




Agricultural Biomass

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Consumption Target

The target is estimated based on Long term climate and energy strategy.

Sources: Vapo (years 2005-2007t) , MTT (year 2004), PVO (year 2003), Finbio (years 2000-2002)

Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (target)

Consumption of Biofuels in the Transport Sector

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

TWh

Consumption Intermediary targets Baseline and target


Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and targets)

Statistics include liquid biofuels used in transportation, mobile machinery and heating. The targets are estimated

based on Long-term climate and energy strategy.

Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita

• Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh

• Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun

• Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh

• Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite

• Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % 2020

• Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020

Strategian kansalliset tavoitteet• Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020

• Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005)

• Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura)

• Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti

• Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet

• 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh)

• Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti

• Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 %

• Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 –kertainen käyttö)

• Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät

• Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia

• Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

Uusiutuvan energian tavoitteet, TWh

2005 Tavoite 2020 Lisäys 2005-2020

• Bioliemet, kuori, puru 60 60 0

• Puun pienkäyttö 13 13 0

• Puupelletit ja peltobio 0,1 3 3

• Metsähake 6 21 15

• Bioöljyt 0 6 6

• Biokaasu 0,5 1,2 1

• Kierrätyspolttoaine 1 2 1

• Vesivoima 13 14 1

• Tuulivoima 0,2 6 6

• Lämpöpumput 2 5 3

• Yhteensä 95 131 36

• Loppukulutus 86 118 32

• Uusiutuvien osuus 28,5 % 38 % 9,5 %-yks.

Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksenatavoiteurassa, TWh

2005 2006 2020

Perusura Tavoiteura

Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet

Jäteliemet 36,7 43,3 38 38

Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22

Yhteensä 59,8 70,0 60 60

Politiikkatoimien kohteena olevat

A. Ei tukitarvetta

Vesivoima 13,6 11,3 14 14

Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat

biokaasut

1,7 1,9 2 3

B. Pieni tukitarve

Metsähake (1

5,8 7,2 18 21

Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13

Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3

Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5

C. Korkea tukitarve

Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5

Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6

Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6

Yhteensä 94,9 102,7 115 128

- josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37

Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118

Miten tavoitteisiin päästään

• Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden

kehittäminen jne.

• Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä

• Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti

energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa

• Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino

• Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen

• Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen

syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia

• Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan

syöttötariffin ja RES-direktiivin myötä

• Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

• Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia

ohjaustoimia

Maatalouspohjainen bioenergia

• Suomen noin 2,3 miljoonasta peltohehtaarista tarvitaan kansallisen ruokaomavaraisuuden turvaamiseen ja Suomen elintarvike- ja rehuteollisuuden tarvitseman raaka-aineen tuottamiseen noin 1,8 milj. hehtaaria

• noin 500 000 ha voitaisiin käyttää tarvittaessa muuhun tuotantoon, esimerkiksi bioenergian tuotantoon.

• Maataloussektorilla on tarjolla useampia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottamiseksi:

• kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa,

• kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi.

• Suurissa energialaitoksissa käytetään kiinteänä polttoaineena nykyään maatalouden raaka-aineista pääasiassa ruokohelpeä.

• vuonna 2008 energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven tuotantoala oli noin 17 500 hehtaaria

• oljen energiankäytön kehitysnäkymät ovat hyvät

Syöttötariffityöryhmän ehdotus (9/2009)

• Markkinaehtoinen takuuhintatuulivoimalle ja biokaasulle

• sisältää sekä takuuhinnan ettäpreemion piirteitä

• säilytetään sekä markkinaehtoi-suusettä taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle

• tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä

• tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta)

• kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana

0

20

40

60

80

100

1 51 101 151 201 251 301 351

pvä (2008)

€/M

Wh

Tariffi

Tariffin suuruuden määräytyminen tuulivoimalle

• Tariffin taso määrättäisiin hallinnollisesti, mutta selvitettäisiin myöhemmin kilpailuttamista

• Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 €/MWh ja tariffin kesto 12 vuotta

• Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. tariffi 33,5 €/MWh, jos markkinahinta 50 €/MWh)

• Alussa tariffitaso olisi 90,2 €/MWh, jotta investoinnit liikkeelle

• Tariffitasoa voidaan tarkastaa, mutta ei yksittäisen laitoksen osalta, joka on saanut tuen

• Tuulivoimalaitoksen tai –puiston nimellisteho min. 1 MVA

• Tuki tuotetulle sähkölle

Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle

• Tariffia maksettaisiin reaktori-laitoksille (ei kaatopaikkakaasu)

• Laitoksen raaka-aineita ei rajata• Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5

€/MWh + lisätuki 50 €/MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta

• Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. CHP laitokselle tariffi 83,5 €/MWh, jos markkinahinta 50 €/MWh)

• Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 300 kVA

• Tuki tuotetulle sähkölle

• Ehdotetulla tariffitasolla• maatilakokoluokan lantaa

käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi taloudellisesti kannattavia.

• usean sikalan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämäsaisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden sikaloiden toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista.

• yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle

Vertailu nykyjärjestelmään- tuulivoiman ja biokaasusähkön kustannusrakenteet poikkeavat

Biokaasusähkö

Tuulivoima

Syöttötariffi vastaisi seuraavia investointitukiprosentteja:

• rannikolle rakennettavalle tuulivoimalle 44 %,

• tuntureille rakennetavalle tuulivoimalle 43 %,

• sisämaahan rakennettavalle tuulivoimalle 36 %

Energiatuki uusiutuvan energian ja energia-tehokkuuden investointeihin 2009 ja 2010

• Energiatukipäätöksiä tekevät työ- ja elinkeinoministeriö ja TE-keskukset (tulevat ELY-keskukset)

• Vuonna 2009 käytettävissä ennätysmäärä energiatukea 97 M€.

Siitä 30 M€ on peräisin v. 2008 viimeisestä lisäbudjetista ja 10 M€tämän vuoden viimeisestä lisäbudjetista

• Pääosa v. 2009 energiatuesta on jo myönnetty kymmeniin eri hankkeisiin

• Hallituksen vuoden 2010 budjettiesityksessä energiatukivaltuuden määräksi esitetään 64,1 M€. Siitä 20 M€ olisi ns. jälkirahoitteista (eli ko. määrärahasta maksuja voidaan maksaa vasta v. 2012)

Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 1/2

• Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama 2-vuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on:

• ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta,

• koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedelly-tystyöryhmän (ns. Ahon työryhmän) esitysten toimeenpanoa, ja

• tehdä tarvittaessa uusia aloitteita metsäalan kehittämiseksi.

• Keskeiset metsäalan toimijat mukana MSO:n johto- ja työryhmissä. Ohjelma raportoi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

• Osa hankkeiden tavoitteista on yhteisiä Kansallisen metsäohjelma (KMO) 2015 hankkeiden kanssa ja MSO täydentää sekä tukee KMO 2015:n toimeenpanoa. Työ- ja vastuujako on tehty yhteistyössä MMM:n kanssa.

Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 2/2

• Ohjelma käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka kehittävät toimialaa sekä sitäkoskevaa lainsäädäntöä, hallintoa ja toimintaedellytyksiä.

• Tavoitteena on saada tärkeimmät ja vaikuttavimmat muutos-prosessit konkreettisesti liikkeelle.

Työryhmä 4. Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen• Edellyttää toimenpiteitä energiapuun saatavuuden varmistamiseksi

merkittävästi kasvaville määrille. Metsähakkeen kasvava markkinoille tulo vaatii huomattavasti kasvavia resursseja hankintaketjuun.

• Työryhmä tekee toimenpide-ehdotukset metsähakkeen markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten työvoima- ja kalustokysymysten ratkaisemiseksi.

• Työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa 2009 ja määrittänyt painopistealueensa. Vetovastuu TEM/Juha Ojala.

Tutkimus 1; tavoitteet

• Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittama ja Metsäteho Oy:n sekä Pöyry Energy Oy:n toteuttama Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020-tutkimus.

• Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna.

�Herkkyysanalyysejä tehtiin päästöoikeuden hinnan, kotimaisten ainespuuhakkuiden tason, metsäteollisuuden tuotannon määrän, Kemera-tukitason, biojalostamoiden sekä syöttötariffin vaikutuksesta puupolttoaineiden ja metsä-hakkeen saatavuuteen ja käyttöön vuonna 2020.

41Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen

Tutkimus 1; toimenpidesuositukset I

• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttäävälittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi:

1. Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjonta-halukkuus on varmistettava. Metsänomistajakunnan ja metsätoimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä viestintä ovat avainasemassa.

2. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava; oppilaitosten on koulutettava 300–400 ammattilaista vuosittain metsähakkeen tuotantoon. On turvauduttava myös työntekijöiden rekrytointiin ulkomailta.

3. Metsähakkeen tuotannon on oltava kiinnostava työlaji kone-ja autoyrittäjille.

419/2009 30.3.2009

42Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen

Tutkimus 1; toimenpidesuositukset II

4. Sovellettavien ohjausmekanismien tulee olla pitkäjänteisiäja riittävän kannustavia.

5. Toimialan T&K-toimintaan on panostettava; on käynnistettävä toimialan T&K-toimintaa yhteen vetävä ja koordinoiva laaja T&K-ohjelma (vrt. Tekesin Bioenergia- ja Puuenergia-ohjelmat). Erityisesti korjuuta ja kaukokuljetusta on tehostettava, metsähakkeen laadunhallintaa on parannettava ja toiminnan ohjausjärjestelmiä on kehitettävä.

6. Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistäkorjatulle energiapuulle on turvattava. Tuki olisi sidottava päästöoikeuden hintaan.

� Ilman edellä listattuja toimenpiteitä on vaikea tavoitella yli 20 TWh:n metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä.

� Em. toimenpidelistan toteutukseen on lähdettävä välittömästi.

429/2009 30.3.2009

Tutkimus 2 ja sen tausta

• Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittamassa ja Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n toteuttamassa Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 -tutkimuksessa määritettiin puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen saatavuus ja käyttömahdollisuudet Suomessa vuonna 2020 (Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009).

• Tutkimuksessa tehtiin myös resurssitarvelaskelmat, kuinka paljon kalustoa (koneita ja autoja) ja työvoimaa (koneen- ja autonkuljettajia) laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttö olisi 15, 20, 25 ja 30 TWhvuonna 2020.

• Lisäksi laskettiin, mikä olisi tarvittavan kaluston hankinta-kustannus.

�Tässä Metsätehon tuloskalvosarjassa raportoidaan tehtyjen resurssitarvelaskelmien päätulokset.

Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu I

• Tehtyjen resurssitarvelaskelmien perusteella kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin 1 900–2 200 yksikköä, jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat 25–30 TWh Suomessa vuonna 2020.

• Rahaa edellä mainitun tuotantokaluston hankkiminen vaatisi 530–630 milj. € (alv. 0 %).

• Työvoimatarve olisi 3 400–4 000 koneen- ja autonkuljettajaa, mikäli metsähakkeen tuotanto olisi 25–30 TWh.

• Edellä mainitut luvut ovat niin isoja, etteivät ne toteudu helposti.

Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteen *(12 milj. m3, eli noin 24 TWh) saavuttamiselle vuonna 2020.

Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu II

• Lisäksi on muistettava, että resurssitarvelaskelmat tehtiin tehokkaassa, laajamittakaavaisessa metsähakkeen tuotantoympäristössä.

�Pienimittakaavaisempi metsähakkeen tuotanto on työvoima-valtaisempaa, minkä vuoksi työvoimatarve on huomattavasti korkeampi kuin mitä tässä selvityksessä on raportoitu (vrt. Ahonen 2004).

• Täten voidaan sanoa, että tässä selvityksessä esitetty resurssitarve on vähimmäisresurssi, jolla tuotanto-volyymit saadaan aikaan laajamittakaavaisessa metsä-hakkeen hankinnassa.

Strategiapäätelmiä

Johtopäätöksiä

• Tavoitteet ovat kovia

• Toimenpiteitä on tehostettava nykyisestä• Energiatehokkuuden parantaminen avainasemassa• Kaikkia päästöttömiä energialähteitä tarvitaan - uusiutuva energia,

ydinvoima, hiilen talteenotto ja varastointi ym.• Bioenergialla Suomessa keskeinen merkitys. Riippuu

metsäteollisuuden kehityksestä. • Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus turvattava.

Jatkotyö

• Eduskunnan kannanotot, strategian toimeenpano ja seuranta

• Valtioneuvoston kansliassa valmisteltu tulevaisuusselonteko (10/2009) jatkaa ja täydentää ilmasto- ja energiastrategian linjauksia. Erityisesti siinä tarkastellaan pidemmän aikavälin (2050-2100) ilmasto- ja energiapolitiikkaa, globaalia kehitystä sekäilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

Eduskunnan palaute 18.6.2009 strategiaan (1/3)

• Talousvaliokunta on antanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta mietinnön (TaVM 9/2009 vp), ja eduskunta on hyväksynyt selonteon VNS 6/2008 vp (eli strategian) johdosta seuraavan, em. valiokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytetään, että:

1. Hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutusennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen esimerkiksi ydinvoimalupa-hakemusten käsittelyn yhteydessä.

2. Hallitus edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä mm. rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla.


3. Hallitus edistää Suomessa tapahtuvia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen sähkön- ja energiantuotantoon omavaraisuus-, huoltovarmuus-, työllisyys- ja teknologianäkökohdista.

4. Hallitus edistää uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista lisäämällä tuntuvasti mm. Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekäottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita kuten Pohjois-Suomeen kohdennetun määräaikaisen pienpuunlogistiikkahankkeen.


5. Hallitus edistää turpeen käyttöä erityisesti yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä biodieselin raaka-aineena ympäristönäkökohtia huomioiden.

6. Hallitus edistää jätteen hyötykäyttöä esimerkiksi lämmön, sähkön, biokaasun ja biodieselin tuotannossa.

7. Hallitus lisää energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämis-, demonstraatio-, kaupallistamis- ja vienninedistämis-rahoitusta.

8. Hallitus varautuu lisäämään valtion omistusosuutta Fingrid Oyj:ssa.

pitkän aikavälin ilmasto- ja...

Documents