PÄIVÄKOTI PUOTINHARJU VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KEVÄT 2014

Sisällys

1 JOHDANTO ........................................................................................... 3

2 PUOTINHARJUN PÄIVÄKOTI ....................................................................... 3

2.1 PÄIVÄKODIN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS ............................................. 4

3 VUOROHOITO PUOTINHARJUSSA ................................................................. 6

3.1 PÄIVÄRYTMI ................................................................................. 7

4 KASVATUSKUMPPANUUS PUOTINHARJUSSA .................................................... 8

5 LAPSILLE OMINAISET TOIMINNAN TAVAT JA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ............ 10

5.1 LAPSILLE OMINAISET TOIMINNAN TAVAT ............................................. 11

5.1.1 LEIKKIMINEN ....................................................................... 11

5.1.2 LIIKKUMINEN ....................................................................... 11

5.1.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN ................................ 12

5.1.4 TUTKIMINEN ....................................................................... 12

5.2 KASVATTAJIEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ...................................... 13

5.2.1 MATEMAATTINEN ................................................................. 13

5.2.2 LUONNONTIETEELLINEN ......................................................... 13

5.2.3 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ........................................... 14

5.2.4 ESTEETTINEN ...................................................................... 14

5.2.5 EETTINEN .......................................................................... 14

5.2.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ............................................ 15

6 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS JA SUOMEN KIELEN TUKEMINEN ............. 15

7 LAPSEN TUKEMINEN .............................................................................. 16

7.1 YLEINEN TUKEMINEN ..................................................................... 17

7.2 VARHAISKASVATUKSELLISET TUKITOIMET ............................................ 17

7.3 ERITYINEN ELI RAKENTEELLINEN TUKI ................................................ 18

8 LAPSEN TOIMINTA JA OSALLISUUS PUOTINHARJUSSA ...................................... 18

9 ESIOPETUS PUOTINHARJUSSA .................................................................. 20

10 ARVIOINTI JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PUOTINHARJUSSA ............................. 21

1 JOHDANTO

Puotinharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Stakesin valtakunnallisen var-

haiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin

(2000), Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (2007) ja Helsingin kaupungin esi-

opetuksen opetussuunnitelmaan (2005).

Puotinharjun päiväkodin peruskorjauksen jälkeen vuonna 2010 yksikkö muuttui vuorohoitoyk-

siköksi. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitystä on työstetty yhdessä henkilökunnan, perhei-

den ja lasten kanssa kaksi vuotta. Tämä varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty versio Puo-

tinharjun vanhasta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Varhaiskasvatussuunnitelma elää arjessa,

sitä arvioidaan vuosittain ja täydennetään tarvittaessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on ohjata henkilökuntaa hoito-, kasvatus- ja opetus-

työssä sekä avata vanhemmille päiväkodissa tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Päiväkodin työnte-

kijät arvioivat vuosittain lapsiryhmien toimintaa varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Suun-

nitelma toimii myös kehittämisen välineenä ja sen avulla kerromme vanhemmille mihin toi-

mintamme perustuu.

2 PUOTINHARJUN PÄIVÄKOTI

Päiväkoti Puotinharju on tarjonnut ympärivuorokautista päivähoitoa Helsingissä vuodesta 2010

alkaen. Päiväkoti sijaitsee Puotinharjussa, 400 metriä Itäkeskuksen metroasemalta, Kulttuuri-

keskus Stoan, Itäkeskuksen uimahallin ja Matteuksen kirkon välissä. Hyvät kulkuyhteydet

mahdollistavat retket lähimaastoon ja ympäri Helsinkiä.

Puotinharju on Helsingin kaupungin lapsimäärällisesti suurin vuorohoitoyksikkö. Lapsia päivä-

kodissamme on toimintakaudesta riippuen noin 100. Päiväkodissa toimii viisi lapsiryhmää.

Talomme keltaisessa päädyssä (Matteuksen kirkon puoleinen pääty) sijaitsevat 3 – 5-

vuotiaiden ryhmä Keltasirkut ja 1 – 3-vuotiaiden ryhmä Hippiäiset. Sinisessä päädyssä (Itäkes-

kuksen uimahallin puoleinen pääty) sijaitsevat 3 - 5-vuotiaiden ryhmä Sinitiaiset ja 1 - 3-

vuotiaiden ryhmä Hömötiaiset. Esiopetusryhmä Satakielet sijaitsee tien toisella puolella Ola-

vin toimitiloissa.

Henkilökuntaamme kuuluu päiväkodin johtajan lisäksi 29 työntekijää: seitsemän lastentar-

hanopettajaa, 19 lastenhoitajaa, varahenkilö ja päiväkotiapulainen. Sinisen päädyn ryhmissä

on kahdeksan hoito- ja kasvatushenkilöä, keltaisen päädyn ryhmissä neljä hoito- ja kasvatus-

4

henkilöä ja Esiopetusryhmässä kaksi hoito- ja kasvatushenkilöä. Ryhmät tekevät paljon yhteis-

työtä ja henkilöstö liikkuu tarpeen mukaan ryhmästä toiseen.

Päiväkodinjohtaja vastaa yksikön varhaiskasvatuksesta. Hän suunnittelee, toteuttaa ja seuraa

päiväkodin pedagogiikka, toimintaa ja mahdollistaa toimintaedellytykset lakien ja asetusten

edellyttämillä tavoilla. Päiväkodin johtaja on osa varhaiskasvatusalueen johtoryhmää ja arvio

ja kehittää Helsingin kaupungin vuorohoitoa.

Päiväkotimme tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin muiden vuorohoitoyksiköiden kanssa.

Pääsiäisenä ja juhannuksena on vuorotellen auki yksi vuorohoitoyksikkö koko Helsingin alueel-

la. Jouluaatosta tapaninpäivään kaikki Helsingin kaupungin päiväkodit ovat suljettuina. Lisäksi

Puotinharju on kiinni kaksi päivää vuodessa henkilökunnan kehittämispäivistä johtuen. Kysei-

sistä tilanteista tiedotetaan vanhempia tapauskohtaisesti.

Aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin koko talo toimii yhdessä. Arkiaamuisin aamupalaan asti

hoito tapahtuu keltaisessa päädyssä ja myös iltapalan jälkeen toimimme yhdessä keltaisessa

päädyssä. Näillä järjestelyillä haluamme turvata yöpyville lapsille unirauhan sinisessä päädys-

sä. Viikonloppuisin hoito tapahtuu koko päivän sinisessä päädyssä.

2.1 PÄIVÄKODIN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

Arvokeskustelussa lähdimme liik-

keelle siitä, miten näemme lapsen

ja millaisia lapsia päiväkodissamme

on. Viereisestä kuvasta näemme,

millaisena Puotinharjun päiväkodin

henkilökunta näkee lapsen.

Tämän jälkeen lähdimme mietti-

mään, millaisia kasvatuspäämääriä

työyhteisössämme on. Mitä halu

amme antaa lapsille ja mitkä asiat

koemme tärkeiksi. Näistä päämää-

ristä ja meille tärkeistä asioista

kokosimme repun, mikä jokaisella

lapsella on selässään lähtiessään

Puotinharjun päiväkodista koulu-

taipaleelle. Repussa on hyvä ja

kattava kokonaisuus eväitä elämän

varrelle. Nämä kasvatuspäämäärät

onnellinen

yllätyksellinen

sopeutuvainen

liikkuvainen

luottavainen

riippuvainen

suojeltava

tarvitsee toisia lapsia

turvaa hakeva

arvoituksellinen

avoin

persoonallinen

tunteellinen

innostuva

ihana

sosiaalinen

altis vaikutuksille

avuton

vaativa

tarvitsee aikuisen tukea

luottavainen

innostuva

Kuva 1: Henkilökunnan lapsinäkemys

spontaani

utelias

syliä tarvitseva aito

5

EVÄITÄ

ELÄMÄN

REPPUUN

ovat jatkuvasti läsnä päiväkodin toiminnassa ja arjessa. Tämän jälkeen lähdimme

keskustelemaan meille tärkeistä arvoista, joista esiin haluamme nostaa turvallisuuden, lapsen

osallisuuden ja toisten arvostamisen ja kunnioittamisen.

Turvallisuudella tarkoitamme paitsi fyysistä myös henkistä turvallisuutta. Joka saadaan

luomalla yhdenmukaiset ja selkeät säännöt. Turvallisuuden tunteen ja luottamuksen luominen

lapsen ja aikuisen välille mahdollistaa lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen.

Lapsen osallisuus toiminnassamme lähtee lapsen tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Lapsilla

on päivittäin mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Tavoitteena on, että lapsi tun-

tee itsensä hyväksytyksi ja saa myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia omasta toiminnastaan.

Toisen ihmisen kunnioitus ja arvostus on tärkein arvomme ja se näkyy kaikessa vuorovaikutuk-

sessa ja toiminnassa päiväkodissamme. Aikuiset toimivat lapselle esimerkkinä ja heillä on suu-

ri rooli lasten välisessä vuorovaikutuksessa.

Kuva 2: Puotinharjun päiväkodista mukaan pakatut ”eväät”

tutustuminen kulttuureihin

hyvät tavat

empatia

pettymysten sietokyky

terve itsetunto

omatoimisuus

oppimisen ilo

avoimuus

vastuuntunto ja rehellisyys

vuorovaikutustaidot

ongelmanratkaisukyky

toisten ihmisten, luonnon ja ympäristön

kunnioittaminen

6

Pyysimme myös vanhempia kertomaan, millaisia asioita he pitävät tärkeinä. Vanhemmilta

nousivat esiin lapsen turvallinen päiväkotipäivä ja kaverisuhteet. Vanhempien toiveiden poh-

jalta lähdimme tarkastelemaan päiväkotimme toiminta-ajatusta.

”Puotinharjun ympärivuorokautisen päiväkodin toiminta-ajatus

on tarjota lapsilähtöinen ja turvallinen kasvuympäristö vuorokauden ym-

päri. Tuemme lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä

vanhempien kanssa.”

3 VUOROHOITO PUOTINHARJUSSA

Puotinharjun päiväkoti tarjoaa lapsille ympärivuorokautista hoitoa eli vuorohoitoa. Vuorohoito

on päivähoidon lisäksi klo 18.00–06.00 tapahtuvaa hoitoa sekä viikonloppuhoitoa. Vuorohoitoa

tarjotaan vanhempien opiskelusta tai työstä johtuvan säännöllisen tarpeen mukaan. Lasten

hoitoajat perustuvat vanhempien työvuoroihin tai opiskeluaikatauluihin. Vuorohoidon tarpeen

päättyessä lapselle järjestetään päivähoitopaikka muualta kuin vuorohoitopäiväkodista. Kesäl-

lä ja juhlapyhien aikana Puotinharju on auki vanhemmille annettavan erillisen ilmoituksen

mukaan.

Huoltaja/-t varaavat lapsen hoitoajat mahdollisimman aikaisin, kuitenkin tulevalle viikolle

viimeistään edellisen viikon tiistaina. Huoltaja/-t varaavat hoidon työvuoro-

jen/opiskeluaikataulun mukaan. Yötyötä tekevien huoltajien lepoaika otetaan myös huomi-

oon. Ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan varmistamme henkilökunnan ja lapsien välisen suhde-

luvun kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa.

Puotinharju avaa ovensa aamulla klo 5.30 ja sulkee ovensa illalla klo 22.00. Kello 22.00–5.30

Puotinharju tarjoaa lapsille yöhoitoa. Yöhoitoon tulevien lapsien tulee olla päiväkodissa vii-

meistään klo 20.00. Lapset käyvät nukkumaan viimeistään klo 20.30. Tarjotaksemme yöhoi-

toon jääville lapsille rauhallisen yöunen, järjestämme ilta- ja aamuhoidon klo 20.00–22.00 &

6.00–8.00 välisenä aikana toisessa päässä taloa. Esiopetuksessa olevien lasten vuorohoito ta-

pahtuu päätalossa 3-5-vuotiaiden ryhmissä.

Kuva 3: Päiväkotimme toiminta-ajatus

haastava turvaa hakeva

haastava

syliä tarvitseva

7

Pääsääntöisesti pedagoginen, ohjattu ja suunniteltu toiminta tapahtuu arkisin klo 8-16 välise-

nä aikana. Aikaisin aamulla, iltaisin ja viikonloppuisin järjestämme lapsille rauhallista toimin-

taa ja aikaa leikkiä ja rauhoittua lapsen omien tarpeiden mukaan. Viikonloppuisin lapsilla on

mahdollisuus jatkaa viikolla käsiteltyjä asioita, esimerkiksi askarteluja tai syventyä viikolla

esillä oleviin teemoihin tarkemmin hoito- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Viikonlopun toimin-

nasta tiedotetaan vanhempia erillisellä viikonlopputiedotteella.

Vuorohoidon luonteen takia hoito- ja kasvatushenkilöstöä on mukana lapsen päivän kaikkina

hetkinä heräämisestä nukkumaan menoon. Nämä tärkeät hetket luovat lapsen ja henkilökun-

nan välille läheisen suhteen joka luo turvallisuutta ja luottamusta lapsen päivään.

3.1 PÄIVÄRYTMI

Lapset tarvitsevat selkeät päivä- ja viikkorutiinit. Säännöllinen päivärytmi luo lapselle turval-

lisuudentunteen ja on tärkeää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Tuttu

ja samanlaisena toistuvan päivärytmi auttaa lasta ymmärtämään ajan ja tapahtumien välisiä

yhteyksiä.

Säännölliset rutiinit rauhoittavat lasta, jolloin esimerkiksi nukkumaan meno helpottuu.

Aikaisin aamulla tulleiden lasten on mahdollista jatkaa unia päiväkodissa. Myöhään illalla las-

ten on myös mahdollista aloittaa yöunet päiväkodissa, esimerkiksi omissa rattaissa.

Toiminta Klo

Aamuhoito alkaa 05.30

Aamupala 08.00

Leikkiä, ohjattua toimintaa ja ulkoilua 08.30

Lounas 11.00

Lepo- ja satuhetki 11.30

Leikkiä 13.30

Välipala 14.30

Leikkiä, ohjattua toimintaa ja ulkoilua 15.00

Päivällinen 17.00

Satuhetki 17.30

Leikkiä 18.00

Iltatoimet (yöpyjille) 19.00

Iltapala 19.30

Nukkumaanmeno aika (yöpyjät) 20.00

Leikkiä 20.00

Iltahoito loppuu 22.00

Kuva 4: Päiväkotimme päivärytmi

8

Puotinharjussa päivää rytmittävät ruokailut (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapa-

la), ulkoilu ja unirytmi. Arkisin ja viikonloppuisin noudatamme samaa päivärytmiä.

Säännöllinen päivä- ja viikkorutiini tuo lapsen elämään järjestystä ja turvallista toistoa. Päi-

väkodissamme rauhoitamme arjen tilanteita ja luomme lapsille kiireettömän ilmapiirin.

Jokainen ryhmä tiedottaa viikko-ohjelmastaan ryhmän ilmoitustaululla. Viikko-ohjelmassa on

tarkemmin eritelty jokaisen päivän toiminta. Seuraavana on Puotinharjun päivärytmi, kel-

lonajat ovat viitteellisiä.

4 KASVATUSKUMPPANUUS PUOTINHARJUSSA

Kasvatuskumppanuus Puotinharjun päiväkodissa on yhteistyötä vanhempien, henkilökunnan ja

yhteistyökumppaneiden kesken lapsen parhaaksi. Siihen kuuluu yhdessä toimiminen ja luot-

tamus, eli tietoa jaetaan puolin ja toisin. Vuorovaikutuksellisuus kasvatuskumppanuudessa on

tärkeää. Siihen kuuluvat säännölliset keskustelut perheiden kanssa, perheen kuuntelu ja kun-

nioitus. Ymmärretyksi tuleminen on edellytys luottamuksen syntymiseen ja mahdollistaa kas-

vatuskumppanuuden. Sen takaamiseksi käytämme tarvittaessa keskusteluissa apuna tulkkia.

Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat yhdessä kasvatushenkilöstön kanssa sitoutuvat lapsen

kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kumppanuudessa yhdistyvät kahden lapselle

tärkeän tahon, vanhempien ja päiväkodin kasvattajien tiedot ja kokemukset. Toimivalla yh-

teistyösuhteella, jonka mahdollistavat molemminpuolinen kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja

dialogi, tuemme lapsen elämistä kodin ja päiväkodin kasvuympäristöissä. Seuraavalla sivulla

oleva kuva havainnollistaa hyvin kasvatuskumppanuuden.

Tavoitteemme on kasvatuskumppanuudella varmistaa lapselle hyvä arki vuorohoidossa ja tur-

vata lapselle kasvuympäristö, joka tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia. Vuorohoitoyksikössä

lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on tärkeää. Henkilökunta on läsnä lapselle päivän

tärkeissä hetkissä, kuten esimerkiksi iltarutiineissa, ennen nukkumaanmenoa ja herääminen

aamulla. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu, koska heillä on tärkein

tieto lapsensa luonteesta, tavoista ja rutiineista.

Kasvatuskumppanuuteen kuuluvan vuorovaikutuksen ylläpitäminen on henkilöstön vastuulla,

mutta siihen tarvitaan vanhempien osallistumista, sitoutumista ja dialogia perheen ja henki-

löstön välillä. Kumppanuus alkaa muodostua jo tutustumisesta ennen varsinaisen vuorohoidon

aloittamista. Se jatkuu ja syvenee vanhempien ja henkilökunnan vuorovaikutuksessa arjen

tilanteissa ja lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa

9

Kasvatuskumppanuuden rakentaminen perheen ja päiväkodin välille alkaa vuorohoitohake-

muksen lähettämisestä. Päiväkodin johtajan vastaanotettua hakemuksen hän on yhteydessä

perheeseen ja kertoo heille päiväkodista ja vuorohoidosta. Hakemus on hyvä jättää neljä kuu-

kautta ennen mahdollista aloitusta.

Ennen vuorohoidon alkamista per-

heen toivotaan tulevan tutustumaan

päiväkotiin, tätä kutsumme tutus-

tumisjaksoksi. Tutustumisjakso al-

kaa noin viikkoa ennen varsinaisen

vuorohoidon aloitusta. Tutustumis-

jaksolla äiti ja/tai isä tulevat lapsen

kanssa päiväkotiin ja tutustuvat ti-

loihin ja henkilökuntaan yhdessä.

Tällöin myös kasvattajat tutustuvat

lapseen. Lasta ei saa jättää päiväko-

tiin yksin tutustumisjaksolla. Tutus-

tumisjakso on tärkeä osa aloitusta

perheelle, lapselle ja henkilökunnal-

le, molemmin puolisen luottamuk-

sen ja yhteistyön syntymiseksi. Pa-

nostamalla siihen helpottuu vuoro-

hoidon aloitus. Tutustumisjaksolla

perheelle annetaan päiväkodin aloi-

tuspaketti, mikä sisältää tietoa

muun muassa päiväkodin toiminnas-

ta ja vuorohoidon periaatteista.

Perheen mahdollisuuksien mukaan lapsen ensimmäisten viikkojen hoitopäivät tulisivat olla

lyhyempiä, näin saamme lapselle pehmeämmän laskun vuorohoitoon. Emme myöskään suosit-

tele yöhoidon aloittamista heti hoitosuhteen alussa. Lapsen aloittaessa vuorohoidon voidaan

vanhempien kanssa sopia, että henkilökunta on yhteydessä vanhempiin päivän aikana esimer-

kiksi tekstiviestillä ja kertovat kuinka lapsen päivä sujuu. Vanhemmat voivat myös olla yhtey-

dessä päiväkotiin ja kysyä lapsen kuulumisia. Vuorohoidon aloitusta helpottamaan lapselle voi

antaa päiväkotiin mukaan tutun lelun tai kuvan vanhemmista.

Vuorohoidon alkaessa tai tutustumisjaksolla käydään perheen kanssa aloituskeskustelu. Siinä

perhe kertoo lapsestaan ja sovitaan yhteistyön muodoista ja käytänteistä. Vanhemmat ovat

Kuva 5: Kasvatuskumppanuuskolmio

10

oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Hoitosuhteen jatkuessa kasvatuskumppanuus vahvis-

tuu päivittäisten keskusteluiden myötä haku- ja tuontitilanteissa.

Lapsen varhaiskasvatuskeskustelu tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) käy-

dään hoidon aloittamisesta kahden kuukauden sisällä ja sen laatiminen on päiväkodin ja per-

heen välistä kasvatuskumppanuutta ja vuorovaikutusta. Leopsista löytyy tarkemmin tietoa

esiopetuksen kohdalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu on lapsen henkilökohtai-

nen kasvatus- ja opetussuunnitelma. Sen tarkoituksena on saada lapsen ääni kuuluviin ja an-

taa vanhemmille mahdollisuus vaikuttaa lapsensa päivähoitoon. Kasvatuskumppanuus vahvis-

taa vanhempien osallisuutta. Lapsen vasussa näkyy kolme näkökulmaa: vanhempien, lapsen ja

ammatillinen näkökulma. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Vasu tai leops

käydään jokaisen lapsen kanssa vuosittain ja päivitetään ja täydennetään tarvittaessa.

Neljävuotiaan lapsen laaja terveystarkastus tehdään yhteistyössä perheen, päiväkodin ja neu-

volan kesken. Tätä kutsutaan Hyve – malliksi. Se koostuu päiväkodissa käytävästä 4-vuotiaan

lapsen varhaiskasvatuskeskustelusta, jonka päiväkodin henkilökunta kirjaa, tulostaa ja lähet-

tää vanhempien allekirjoituksella varustettuna neuvolaan. Neuvolassa lapselle tehdään laaja

terveystarkastus, joka sisältää neuvolaterveydenhoitajan ja –lääkärin tarkastuksen. Neuvolan

työntekijät kirjaavat lomakkeeseen palautteen ja lähettävät sen takaisin päiväkotiin. Päivä-

kodissa neuvolan antamat tiedot kirjataan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Vanhemmat voivat niin halutessaan sopia henkilökunnan tai päiväkodin johtajan kanssa lisää

keskusteluaikoja. Vanhemmat voivat antaa palautetta henkilökunnalle ja päiväkodin johtajal-

le milloin tahansa, ja vanhempien palautetta kartoitetaan myös vuosittain asiakaskyselyllä.

Järjestämme tapahtumia joihin toivomme vanhempien osallistuvan yhdessä lastensa ja henki-

lökunnan kanssa. Tällaisia tapahtumia ovat joulu- ja kevätjuhlien lisäksi erilaiset liikuntata-

pahtumat päiväkodin pihassa. Syksyisin järjestämme myös vanhempainillan.

5 LAPSILLE OMINAISET TOIMINNAN TAVAT JA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Lapselle ominaisia toimintatapoja on tarkasteltava yhdessä sisällöllisten orientaatioiden kans-

sa ja ne vaikuttavat voimakkaasti toisiinsa. Tämän takia ne ovat päiväkotimme varhaiskasva-

tussuunnitelmaan yhdistetty samaan kappaleeseen ja se kuvaa niiden vahvaa riippuvuussuh-

detta toisiinsa.

11

5.1 LAPSILLE OMINAISET TOIMINNAN TAVAT

Lapselle ominaiset toiminnan tavat ovat sellaista lasten toimintaa, johon lapset ryhtyvät oma-

aloitteisesti ja tällaiset toimintatavat ovat hyviä luovien, kognitiivisten ja sosiaalisten proses-

sien kasvualustoja. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteelli-

nen kokeminen ja tutkiminen.

5.1.1 LEIKKIMINEN

Leikkiminen on lapselle luontaista toimintaa, jonka kautta hän oppii hahmottamaan maailmaa

ja ymmärtämään erilaisia tilanteita. Leikkiä ohjaa lapsen mielikuvitus- ja kokemusmaailma.

Sen kautta lapsen itseluottamus ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Leikissä toteutuvat kaikki

varhaiskasvatuksen orientaatioalueet. Leikin avulla lapset opettelevat vuorovaikutustaitoja ja

harjoittelevat oppimiaan asioita.

Leikki eri muodoissaan kuuluu päiväkodissamme lapsen arkeen. Henkilökunta mahdollistaa

lasten leikin antamalla leikille aikaa ja tilaa päiväkodin arjessa. Henkilökunta vahvistaa lasten

leikkiä olemalla mukana siinä. Kannustamme monipuolisiin ja erilaisiin leikkeihin antamalla

niihin materiaaleja ja leikkirauhaa, aikaa ja tiloja. Korostamme lapsille leikkivälineistä huo-

lehtimista ja niiden siivoamista leikin jälkeen. Leikille annetaan aikaa ja tilaa sisällä ja ulko-

na.

Oppimisympäristö on tärkeä leikissä. Ympäristön pitää houkutella ja tukea lapsen leikkiä.

Toiminnassa on erilaisille leikeille omat paikkansa, esimerkiksi kauppa- ja kotileikki. Kasvat-

tajat havainnoivat ja dokumentoivat lasten toimintaa. He rikastuttavat havaintojensa mukaan

lasten leikkiä, tukevat lasten vuorovaikutustaitoja ja oppimista sekä huolehtivat, että jokai-

selle lapselle löytyy päiväkodissa kaveri.

5.1.2 LIIKKUMINEN

Lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille on tärkeää liikkua päivittäin ja se tukee lapsen kokonais-

valtaista kehitystä. Liikkuminen tuottaa lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia yhdessä

toisten lasten kanssa. Hän oppii liikkuessaan huomioimaan toisia lapsia, noudattamaan sään-

töjä ja sietämään pettymyksiä turvallisessa ympäristössä.

Henkilökunta ottaa toiminnassaan huomioon lapsen temperamentin, yksilölliset tarpeet ja

kiinnostuksen kohteet ja huolehtii lapsen taitojen kokonaisvaltaisesta kehittymisestä. Onnis-

tumisen kokemukset ja rehellinen palaute kohottavat lapsen itsetuntoa. On myös tärkeätä,

12

että jokainen lapsi kokee olevansa hyväksytty omana itsenään myös liikkujana. Jokaiselle lap-

selle löydetään liikuntamuoto, jossa voi kokea onnistuvansa.

Tarjoamme lapsille päiväkodissamme monipuolisia ja säännöllisiä mahdollisuuksia liikkumi-

seen ja se on osa päiväkotimme jokapäiväistä toimintaa. Huomioimme toiminnan suunnitte-

lussa lapsen ikätason, ryhmäkoon, tilat ja eri vuodenaikojen antamat mahdollisuudet. Lapset

ulkoilevat säännöllisesti aamu- ja iltapäivisin päiväkodin pihalla ja tekevät säännöllisesti ret-

kiä lähiympäristöön.

5.1.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen toteutuvat päiväkodissamme askartelun ja muiden

kädentaitojen, kuvallisen ilmaisun, musiikin, satujen ja draamapedagogiikan kautta. Ne tuke-

vat lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä sekä vahvistavat lapsen itsetun-

toa ja mielikuvitusta. Taiteellinen ilmaisu on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma jossa elä-

mys, havainnointi, ajattelu ja tekeminen yhdistyvät samanaikaisesti toisiinsa. Keskeistä ovat

elämykset, toiminnallisuus, tekemisen ilo ja leikinomaisuus.

Henkilökunnan tehtävä on tarjota lapselle monipuolisia välineitä, joiden avulla hän voi ilmais-

ta itseään ja jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan ympäröivästä maailmasta. Henkilökunta doku-

mentoi ja asettaa lasten työt esille päiväkodissa. Teemme myös retkiä teattereihin, musiikki-

esityksiin ja museoihin. Päiväkodissamme lauletaan ja lorutellaan päivittäin. Lasten tuotokset

ovat heidän tekemiään ja heidän itsensä näköisiä. On tärkeää, että lapsi ymmärtää, ettei tai-

teiden kokemisessa tai ilmaisemisessa ole oikeata tai väärää tapaa, vaan se on jokaisen henki-

lökohtainen kokemus.

5.1.4 TUTKIMINEN

Lapsi on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hän on täynnä mahdollisuuksia,

uteliaisuutta ja halua tutustua ympäröivään maailmaan. Henkilökunnan luomassa innostavassa

ja turvallisessa toimintaympäristössä lapsella on mahdollisuus tutkia, havainnoida, kokeilla,

vertailla, kerätä tietoa ja luoda omien mieltymystensä mukaan, omassa tahdissaan. Päiväko-

dissamme tuemme ja kannustamme lapsia aktiiviseen kokeiluun ja tutkimiseen ja olemme

lasten mukana ihmettelemässä, tukemassa ja auttamassa löytämään vastauksia kysymyksiin.

Lapsi tutkii jatkuvasti päivittäisessä toiminnassa. Ikätasonsa mukaan lapset jatkavat erilaisten

ilmiöiden ja tapahtumien tutkimista leikeissään ja toiminnoissaan. Tutkimisessa tärkeintä on

prosessi itsessään, ei lopputulos tai vastaus.

13

5.2 KASVATTAJIEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Sisällölliset orientaatiot eivät ole opetettavien asioiden listoja, vaan kuvauksia mistä henkilö-

kunnan sisällöllinen orientaatioperusta lähtee liikkeelle. Niistä käsin henkilökunta organisoi

ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisia sisältöjä lasten toiminnan aihepiireiksi ja sisällöiksi.

5.2.1 MATEMAATTINEN

Matematiikka on luontainen osa lapsen elämää ja se koostuu käsitteistä, jotka ovat mate-

maattisen tiedon ja ajattelun perusta. Käsitteiden oppiminen liitetään havaintoihin, koke-

muksiin ja lapsen uteliaisuuteen ja kiinnostuksen kohteisiin. Oppiminen on mahdollisimman

kokonaisvaltaista, konkreettista ja havainnollista sekä iloa tuottavaa. Eri tilanteisiin voidaan

liittää matematiikan ihmettelyä, keksimistä ja oppimista.

Matemaattisia käsitteitä ja taitoja harjoittelemme päiväkodissa päivittäin ikätason mukaisesti

leikkien, liikkuen, laulaen ja askarrellen. Aikuisen tehtävä on kannustaa lapsia päivittäin on-

gelmanratkaisuun, asettaa esille matemaattisen ajattelun kehittymiselle sopivia leluja ja

leikkejä. Näitä ovat muun muassa rakenteluleikit ja erilaiset lautapelit. Matemaattisten taito-

jen oppiminen ja ajattelun kehittäminen pitää olla lapselle hauskaa, mielenkiintoista ja lei-

kinomaista sekä antaa lapselle onnistumisen kokemuksia.

5.2.2 LUONNONTIETEELLINEN

Päiväkodissa lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä eri aistein.

Lapsi oppii toimimaan vastuullisesti lähiympäristössään ja huolehtimaan siitä. Hän tutustuu

luonnon ilmiöihin leikkimällä, havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Muutosten havain-

nointi ja tutkiminen ovat oleellinen osa luonnontieteellistä orientaatiota. Elämykset ja moni-

puoliset kokemukset tutustuttavat lapset luontoon ja lähiympäristöön. Tämän kautta lapset

oppivat arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa, ja näin kestävän kehityksen malli lähtee ra-

kentumaan lapselle jo pienestä pitäen.

Aikuisen esimerkki on tärkeää, sen kautta lapsille välittyvät luontoarvot, tätä toteutamme

päiväkodissa esimerkiksi kierrättämällä. Päiväkodin arkeen kuuluvat päivittäin ulkoilu, sään

tarkkailu ja luontoon liittyvät laulut, lorut ja sadut. Retkillä lähiluontoon tutkimme ja tark-

kailemme vuodenaikoja ja niistä johtuvia luonnonmuutoksia. Askarteluissa käytämme tarvit-

taessa hyväksemme luonnonmateriaaleja. Lapsen ympäristökasvatus on oikeaa tekemistä,

toimintaa ja osallistumista. Päiväkodin pihalle istutamme yhdessä kukkia ja vihanneksia ja

hoidamme niitä ja seuraamme niiden vaiheita keväästä syksyyn.

14

5.2.3 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN

Tavoitteemme on, että lapsella on mahdollisuus tutustua päiväkodissa omaan ja Helsingin his-

toriaan. Jokaisella lapsella on kasvunkansio mihin dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä

yhdessä lapsen kanssa esimerkiksi töiden ja valokuvien muodossa. Teemme kaupungin sisällä

retkiä moniin eri kohteisiin ja keskustelemme lasten kanssa ajankohtaisista ja historiallisista

tapahtumista lapsen ikätaso huomioiden. Myös perinteiset juhlat ovat tärkeitä tapahtumia

päiväkotimme arjessa. Niitä ovat myös lasten syntymäpäivät, joita juhlimme lasten kanssa,

mikäli se on vanhempien kanssa sovittu. Perinteiset laulut, leikit ja lorut elävät päiväkotimme

arjessa. Tutustumme eri kulttuureihin satujen, tarinoiden ja musiikin kautta. Vietämme vuo-

sittain myös kansainvälisyysviikkoa.

5.2.4 ESTEETTINEN

Esteettisen kasvatuksen tavoite on lapsen luovuuden ja mielikuvituksen rikastuttaminen sekä

lapsen oman luovuuden löytäminen. Aikuinen auttaa lapsia ja tukee lapsen omia havaintoja ja

ajatuksia, muttei anna liian valmiita vastauksia. Lasten kanssa tutkitaan ja koetaan ympäris-

töä. Päiväkodissamme lapsi tutustuu erilaisiin askartelumateriaaleihin, -välineisiin ja -

tekniikoihin.

Lapsen keskittymiskyky ja hienomotoriset taidot kuten silmän ja käden yhteistyö kehittyvät

erilaisissa taidetoiminnoissa. Tärkeää on myös opastaa lasta arvostamaan esteettisyyttä. Päi-

väkodissa henkilökunta asettaa lasten töitä esille. Lapselle jokainen päivä on seikkailu, mie-

lenkiintoinen haaste ja taide-elämys. Opetamme lasta näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja tu-

emme lapsen kiinnostusta kokeiluihin ja riskinottoihin sekä rohkeaan, ennakkoluulottomaan

tapaan suhtautua asioihin.

5.2.5 EETTINEN

Eettisen kasvatuksen perustana ovat päiväkodin arvot, joiden kautta hoito- ja kasvatushenki-

löstön toiminnan merkitys korostuu. Henkilöstö ohjaa ja opettaa lapsia omalla esimerkillään.

Tärkeää on myös itsensä ja erilaisuuden tiedostaminen, arvostaminen ja hyväksyminen. Kan-

nustamme lasta olemaan oma itsensä ja kunnioittamaan itseään ja toisia. Kunnioitamme ja

kohtelemme perheitä ja lapsia oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

Opettelemme erottamaan oikean ja väärän sekä puutumme kiusaamiseen ja ristiriitoihin vä-

littömästi. Opettelemme anteeksipyytämisen ja anteeksiantamisen tärkeitä taitoja keskuste-

lemalla lasten kanssa. Päiväkodin arjessa harjoittelemme hyviä käytöstapoja ja henkilökunta

mallittaa omalla käyttäytymisellään ja vuorovaikutuksellaan.

15

5.2.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN

Kunnioitamme perheiden uskonnolliskatsomuksellisia vakaumuksia ja keskustelemme lasten

kanssa eri uskonnoista ja kulttuureista sekä niiden juhlapyhistä. Pohdimme leikin ja keskuste-

luiden kautta lapsia askarruttavista kysymyksistä. Osallistumme vuosittain luterilaisen kirkon

joulu- ja pääsiäiskirkkoon. Esiopetusikäisille ortodokseille järjestetään omaa toimintaa. Jär-

jestämme päiväkodissa hoidon ja muuta toimintaa niille lapsille, jotka eivät vakaumuksellisis-

ta syistä osallistu kristillisiin kirkollisiin tapahtumiin.

6 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS JA SUOMEN KIELEN TUKEMINEN

Helsingissä lapset kohtaavat monikulttuurisuutta päivittäin ja päiväkotimme varhaiskasvatus

onkin monikulttuurista. Päiväkodissamme huomioimme eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset

toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Päiväkodissa keskustelemme erilaisista kulttuureis-

ta ja opetamme kunnioittamaan niiden erilaisuutta. Lapsen aloittaessa vuorohoidon henkilö-

kunta tutustuu perheen kulttuuriin keskustelemalla heidän kanssaan. Lapsen vasussa (tai

leops) sovimme perheen kanssa, miten lapsen suomenkielen oppimista tuetaan päiväkodissa.

Henkilökunta tekee yhdessä perheen kanssa lapselle yksilöllisen kaksikielisyyden suunnitel-

man, jota arvioidaan säännöllisesti. Tilanteissa, joissa yhteinen kieli puuttuu, käytämme apu-

na tulkkipalveluita. Tulkin käyttö on sekä vanhempien että työntekijöiden oikeus.

Kielellinen tukeminen päiväkodissamme noudattaa Ota Koppi! – ohjelmaa, joka on eri kieli- ja

kulttuuritaustaisen lapsen kielen kehityksen ja osallisuuden vahvistamisen ohjelma. Se on

kokonaisuus, jossa lapsen kielitaitoa tuetaan toiminnallisesti lapselle ominaisia toimintatapo-

ja hyödyntäen sekä yhteistyössä vanhempien kanssa. Ohjelman tavoitteet ovat kaikkien lasten

yhdenvertaiset edellytykset oppimiseen ja osallisuuteen sekä toimiva kaksikielisyys. Päiväko-

timme henkilökunta osallistuu Ota Koppi – koulutuksiin.

Varhaiskasvatusalueen Suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja (S2-lto) vierailee säännölli-

sesti päiväkodissamme konsultoimassa henkilökuntaa. Suomenkielen vahvistaminen ja tuke-

minen on jatkuvasti mukana arjessa ja kaikessa toiminnassamme. Se toteutuu osana koko

ryhmän toimintaa, pienryhmässä tai kahden kesken aikuisen kanssa.

Oma äidinkieli on lapsen tärkein kieli. Se on lapsen ja vanhempien yhteinen kieli ja tie omaan

kulttuuriin ja historiaan. Hyvän äidinkielen hallinta on perusta kaikelle oppimisille, myös

suomenkielen oppimiselle. Vanhempien on aina hyvä puhua lapselle omaa äidinkieltään, ei

opettaa suomen kieltä. Suomen kieltä lapsi oppii päiväkodissa. On tärkeää, että äidinkieltä

tuetaan kotona johdonmukaisesti. Mikäli vanhemmat puhuvat äidinkielenään eri kieliä, kum-

16

pikin vanhempi puhuu lapselle aina omaa äidinkieltään. Vaikka lapsi ei aktiivisesti käytä van-

hemman puhumaa kieltä, kehittyy kielen ymmärtäminen ja ajan myötä myös puhuminen tällä

kielellä alkaa onnistua. Oman äidinkielen opettamisen vastuu on lapsen vanhemmilla, mutta

kannustamme lapsia käyttämään päiväkodissa myös omaa äidinkieltään esimerkiksi leikissä.

Lapsi oppii kieltä vuorovaikutuksessa. Aikuinen antaa lapselle läheisyyttä ja tulkitsee ja tukee

lasta vastaamalla lapsen ilmaisuun ilmeillään, eleillään ja puheellaan. Aikuisen ja lapsen väli-

sessä vuorovaikutuksessa on tärkeää aikuisen läheisyys ja aito läsnäolo. Arjen tilanteissa lap-

set oppivat luontevasti suomenkieltä, kun pienen lapsen kanssa nimetään yhdessä asioita, pu-

hellaan, laulellaan, loruillaan ja leikitään.

Kuvien käyttö tukee lapsen kielen oppimista arjen tilanteissa. Käytämme arjen tilanteissa kie-

lenoppimisen tukena konkretiaa, esimerkiksi nimeämällä vaatteita pukemistilanteissa. Oppi-

misympäristömme on kuvitettu ja käytämme kuvia tarpeen mukaan.

Luemme lapsille satuja tai kerromme tarinoita päivittäin. Lasten käytettävissä on aina kuva-

kirjoja. Kirjallisuus tukee lapsen ajattelua, kasvattaa hänen sanavarastoaan ja rikastuttaa

hänen käyttämäänsä kieltä. Puhekasvatuksen ja ilmaisun tukena käytetään musiikkia, draa-

maa ja teatteria. Vierailemme lasten kanssa säännöllisesti läheisessä kirjastossa.

7 LAPSEN TUKEMINEN

Kasvatuskumppanuuteen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluu lapsen tukeminen

varhaiskasvatuksessa ja sen kytkeminen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen.

Seuraava kuva havainnollistaa lapsen tukemisen muotoja varhaiskasvatuksessa.

Kuva 6: Lapsen tukemisen muodot varhaiskasvatuksessa

17

Jokainen lapsi tarvitsee jonkinlaista tukea jossain vaiheessa lapsuuttaan, tuen tarve ja kesto

vaihtelee lapsikohtaisesti. Lapsen tukeminen on päiväkodissamme jokapäiväistä ja normaaliin

toimintaan sisällytetty toimintatapa. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa merkitsee päi-

väkodissamme kaikkeen toimintaan integroitumista ja kaikessa toiminnassa huomioon otetta-

vaa toimintaa.

7.1 YLEINEN TUKEMINEN

Päiväkoti Puotinharjussa lapsen tukeminen on jokapäiväistä ja arkista kaiken toiminnan läpäi-

sevää hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen kytkeytyvää toimintaa. Jokainen lapsi

saa tarvitessa tällaista tukea koko kasvattajatiimiltä, joka puolestaan saa halutessaan peda-

gogista ohjausta ja tukea.

7.2 VARHAISKASVATUKSELLISET TUKITOIMET

Osa lapsista tarvitsee jossain vaiheessa lapsuuttaan vahvempaa tukea. Tällaista tukea kutsu-

taan varhaiskasvatukselliseksi tukitoimeksi, joka on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Lapsen

tuen tarpeen arviointi tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Yhdessä heidän kanssaan tarkas-

tellaan lapsen arkea eli päivittäisiä toimintoja. Keskusteluissa sovitaan vanhempien kanssa

varhaiskasvatuksellisista tukitoimista eli minkälaisin kasvatuksellisin keinoin, ympäristöä

muokkaamalla ja/tai toimintaa mukauttamalla vastataan lapsen tarpeisiin päiväkodissa ja

kotona. Lisäksi sovitaan seuraava arviointitapaaminen, jossa yhdessä asetettuja tavoitteita

tarkistetaan.

Varhaiskasvatukselliset tukitoimet ovat päivähoidon omaa toimintaa, eivät erillinen palvelu.

Kasvattajat tai vanhemmat voivat ottaa huolen puheeksi toisen osapuolen kanssa ja kertoa

omista, - perheensä tai tiimin- havainnoista ja ajatuksista lapsen kasvusta ja kehityksestä.

Tarkoituksena on toimia yhteistyössä vanhempien kanssa ja taata lapselle sujuva ja turvalli-

nen arki päiväkodissa.

Henkilökunnan ja vanhempien kesken sovitaan, miten oppimisympäristö, toiminta ja mene-

telmät järjestetään lapselle sopiviksi sisältäen lapsen yksilöllisen ohjauksen ja opetuksen ta-

vat. Varhaiskasvatussuunnitelmaan (vasu) tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan

(Leops) kirjataan vanhempien kanssa yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintamallit. Näitä

ovat esimerkiksi kuvien käyttö tai pienryhmätoiminta

Kuva 6: Lapsen tukemisen muodot varhaiskasvatuksessa

18

7.3 ERITYINEN ELI RAKENTEELLINEN TUKI

Tukemisen tehostamista suunnitellaan ja tarjotaan silloin, kun joku lapsen elämää, kasvua ja

kehitystä haittaava asia tai ilmiö toistuvasti hankaloittaa lapsen elämää. Silloin tukemisen

tavat monipuolistuvat ja tarkentuvat. Kasvattajat sopivat yhdessä vanhempien kanssa, min-

kälaisin kasvatuksellisin keinoin, ympäristöä muokkaamalla ja toimintaa mukauttamalla vasta-

taan lapsen tarpeisiin. Sopimukset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan eli vasuun.

Lapsen tukemiseen saatetaan tarvita erityispedagogista osaamista ja päätöksiä rakenteellisis-

ta tukitoimista. Niitä ovat esimerkiksi asetuksen mukaisen kasvattajien ja lasten suhdeluvun

väljentäminen, erityislastentarhanopettajan sijoittaminen lapsiryhmiin, joissa on erityistä

tukea tarvitsevia lapsia, integroitu erityisryhmä tai erityisryhmä ja erityisavustajan tuki.

Jos katsotaan varhaiskasvatuksellisten tukitoimien olevan riittämättömät, lähdetään yhdessä

vanhempien kanssa hakemaan lapselle lisää tukea. Esitys erityisestä tuesta tehdään lapsen

hoitopaikassa tiimityönä ryhmän aikuisten toimesta. Vanhemmat tutustuvat esitykseen ja al-

lekirjoittavat sen. Lapsella tulee olla pääsääntöisesti päivähoidon ulkopuolisen tahon lausun-

to esimerkiksi neuvolapsykologin tai puheterapeutin. Päätöksen erityisen tuen kohdentamises-

ta tekee varhaiskasvatusalueen päällikkö. Vanhempien, hoitohenkilökunnan ja mahdollisten

kuntouttajien kanssa sovitut toimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman eri-

tyisen tuen osaan, joita toteutetaan sovitusti päivähoidon arjessa.

Lapsia tulee päiväkoti Puotinharjuun eri puolilta Helsinkiä ja siksi myös yhteistyökumppaneita

on ympäri Helsinkiä. Päiväkoti Puotinharjun yhteistyötahoja ovat useat perheneuvolat, lapsi-

perheiden varhainentuki, kotipalvelu ja lastensuojelu. Muita moniammatillisia yhteistyö-

kumppaneita ovat muun muassa neuvolat, neuvolapsykologit, puheterapeutit ja foniatrit, las-

ten psykiatria sekä toiminta- ja fysioterapia sekä sairaaloiden eri osastot. Opetustoimen kans-

sa tehtävä yhteistyö painottuu esi– ja alkuopetuksen yhteistyöhön ja esim. koulupsykologin/

erityisen tuen suunnittelijan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

8 LAPSEN TOIMINTA JA OSALLISUUS PUOTINHARJUSSA

Lapsen osallisuus merkitsee, että hänellä on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin

nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on mahdollisuus ilmaista kokemuksiaan ja ajatuksi-

aan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat niitä kuulla ja pitävät niitä merkityk-

sellisenä. Lapset kertovat asioita ikätasonsa mukaisesti ja heille luontaisilla tavoilla. Varsinkin

pienillä lapsilla ilmaisu ei usein ole puhetta, vaan se on luettavissa lapsen kehosta ja ilmeistä.

Pienten lasten kohdalla osallisuus on mahdollisuutta osallistua muiden lasten elämään ja ke-

19

hittää ystävyyssuhteita. Lapselle on tärkeää, että hän saa kokea olevansa arvokas ja merki-

tyksellinen omana itsenään.

Osallisuus ei ole vain lapsen ja aikuisen välistä vaan myös lasten keskinäistä osallisuutta. Lap-

set ovat eri tavoin osallisina leikeissä ja henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että jokainen

lapsi saa olla osallisena toiminnassa, eikä ketään jätetä ulkopuolelle.

Kasvattajilla on suuri merkitys lapsen osallisuuden mahdollistajana. Heidän aito läsnäolonsa,

kiireettömyytensä ja sitoutuneisuutensa mahdollistavat lapsen osallisuuden. Kasvattajat ovat

vuorovaikutuksessa lapsen kanssa ja keräävät tietoa lapsen maailmasta keskustelemalla ja

havainnoimalla. Näitä tietoja he hyödyntävät toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvi-

oinnissa. Kasvattaja kunnioittaa ja kuuntelee lasta ja osoittaa mielenkiintoa lapsen maail-

maan. Jokainen ryhmä kirjaa toimintakauden toimintasuunnitelmiin, miten lasten osallisuus

tulee näkyväksi toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Ryhmässä toimiessamme emme voi täyttää jokaisen lapsen tahtoa, mutta kasvattajat huo-

mioivat kuitenkin kaikkien lasten mielipiteet. Välillä on tilanteita, jolloin on tarve toteuttaa

toiminta aikuisen näkemällä tavalla. Silloin kasvattaja tarvittaessa perustelee lapselle, miksi

toimittiin miten toimittiin. Kun kasvattaja perustelee lapselle valitsemansa toimintatavan,

voidaan lapset sitouttaa kyseiseen toimintaan paremmin.

Lasten osallisuus ilmenee parhaiten leikeissä, joissa lapsella on mahdollisuus ilmaista ja to-

teuttaa aloitteitaan melkein rajattomasti. Leikin kautta lapsi saa kokemuksia osallisuudesta

ja vuorovaikutussuhteiden syntymisestä toisiin lapsiin. Leikissä lapset pääsevät myös toteut-

tamaan itse keksimiänsä ideoita. Isojen lasten ryhmät valitsevat leikin leikkitaulujen avulla.

Päiväkodissamme aikuiset osallistuvat leikkeihin, mutta antavat myös lasten vapaasti leikkiä

keskenään. Lapselle ominaisten toimintatapojen kautta hän toteuttaa itseään. Henkilökunnan

kannustaessa ja arvostaessa näitä lapsesta itsestään lähteviä asioita hän kokee osallisuutta.

Päiväkodin arki ja tilat rajaavat välillä lapsen toimintaa. Erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin

pystymme antamaan lapselle enemmän tilaa ja aikaa leikkiin. Silloin lapsella on mahdollisuus

jättää leikki kesken esimerkiksi ruokailuiden tai päiväunien ajaksi ja jatkaa sitä myöhemmin.

Arjessa se ei aina ole mahdollista, koska samoja tiloja käytetään myös ruokailuun ja nukkumi-

seen.

Lapsen osallisuus ilmenee päiväkodissamme myös arjen pienissä hetkissä. Siirtymätilanteet

tapahtuvat pienemmissä ryhmissä, jolloin aikuisella on mahdollisuus keskustella rauhassa jo-

kaisen lapsen kanssa. Keskusteluissa lapsi pääsee ilmaisemaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan ja

hänelle tulee tunne, että aikuiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. Ar-

20

jen pienet hetket, hymyt ja keskustelut aikuisten kanssa antavat lapselle tunteen siitä, että

hänet on huomattu ja hänestä välitetään.

Lapset harjoittelevat omatoimisuutta joka on yksi osa osallisuutta. Päiväkodissa annamme

lapselle riittävästi aikaa näiden taitojen harjoittamiseen ja kannustamme lapsia omatoimi-

suuden opetteluun, esimerkiksi pukemistilanteissa. Isojen lasten ryhmissä ruokailutilanteet

sisältävät monia päätöksiä ja valinnan mahdollisuuksia lapsille. Lapsi saa valita annoskoon,

jonka mukaan aikuinen jakaa ruoan lapselle. Hän voi myös päättää jättääkö ruokaa lautaselle.

Pienten lasten kohdalla valinnan mahdollisuus on rajatumpi. Päiväkodissamme kaikkea ei pidä

syödä, mutta kannustamme maistamaan.

Kiusaaminen liittyy vahvasti lasten keskinäiseen osallisuuteen tai sen puutteeseen. Lapsen

hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu varmistaa, ettei kenenkään tarvitse kokea kiusaamista.

Kiusaaminen on jokaiselle lapselle yksilöllinen tunne, tällöin on tärkeää, että henkilöstö osaa

tunnistaa kiusaamisen. Kaikki nahistelu ja töniminen eivät ole kiusaamista vaan kiusaaminen

on tahallista ja toistuvaa haitantekoa, jolla kiusaaja pyrkii sulkemaan kiusatun ulkopuolelle.

Päiväkodissamme reagoimme jo orastaviin kiusaamisen merkkeihin välittömästi keskustele-

malla. Puutumme tilanteeseen nopeasti, kaikkia osapuolia kuullen, myös kiusaajaa kuullaan

ja ymmärretään, vaikka emme hyväksy hänen tekoaan. Emme sulje ketään ryhmän ulkopuo-

lelle vaan käsittelemme asioita yhdessä lasten kanssa. Aikuinen on lasten apuna näissä tilan-

teissa.

9 ESIOPETUS PUOTINHARJUSSA

Päiväkodissamme esiopetus tapahtuu Puotinharjun päätaloa vastapäätä olevan kerrostalon 1.

kerroksessa, osoitteessa Olavinlinnantie 4 B. Esiopetusaika on maanantaista perjantaihin neljä

tuntia päivässä. Esiopetusta täydentävää vuorohoitoa tarjotaan päätalossa 3-5-vuotiaiden

ryhmissä. Puotinharjussa tarjotaan esiopetusta vain vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Esiope-

tusryhmän aikuisia on paikalla maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00 välillä.

Tuemme lasten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä rohkaisemalla ja lempeästi rajoja aset-

tamalla ilman ehtoja sekä antamalla positiivista palautetta. Kouluvalmius ei synny akateemis-

ten taitojen harjaannuttamisella vaan valmistamalla lapsia oppimaan yhteisön jäseninä. Tär-

keää on oppia kuuntelemaan, odottamaan vuoroaan, kunnioittamaan toisia sekä osallistumaan

mukaan toimintaan.

Esiopetuksessa kannustamme lapsia oman toiminnan ohjaukseen ja omatoimisuuteen. Muita

tärkeitä asioita on oppia kunnioittamaan toisia, harjoitella yhteistyötaitoja, kuunnella ohjeita

21

ja noudattaa niitä. Vierailemme eri paikoissa, käymme metsäretkillä ja liikumme päiväkodin

ulkopuolella monipuolisissa ja kiinnostavissa ympäristöissä. Tärkeä osa esiopetusta on uusien

asioiden oppiminen ja mahdollisuus käsitellä niitä leikin avulla. Siksi annammekin lapsille päi-

vittäin mahdollisuuksia vapaaseen sekä ohjattuun leikkiin.

Esiopetuksen suunnittelun pohjaamme valtakunnalliseen esiopetuksen sisältöalueisiin, joiden

pohjalta suunnittelemme toimintamme. Viikkosuunnitelman avulla kerromme perheille tule-

vista tapahtumista ja ohjelmasta. Esiopetus on kokonaisvaltaista ja käsittelemme aiheita mo-

nimuotoisesti päivän aikana.

Esiopetuksen alkukuukausina teemme yhdessä vanhempien ja lasten kanssa esiopetuksen op-

pimissuunnitelman (leops). Keskustelussa sovimme yhdessä perheen kanssa heidän lapsensa

tulevan vuoden tavoitteista ja kehittämishaasteista. Lapset tulevat isolta alueelta idästä, ja

siitä johtuen teemme yhteistyötä monien eri koulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Yksi tärkeä yhteistyötaho on Itäkeskuksen peruskoulu, jossa käymme muun muassa tutustu-

massa koulun arkeen.

Oppilashuolto on monipuolista huolehtimista lapsen hyvinvoinnista ja tärkeä osa esiopetusta.

Syksyllä päiväkodin johtaja, esiopettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) käyvät

yhdessä läpi esiopetusryhmän lapset ja kartoittavat mahdolliset erityistä tukea tarvitsevat

lapset. Yhteistyötä tehdään myös suomi toisena kielenä opettajan (s-2 opettaja), koulupsyko-

logien ja monien muiden tahojen kanssa.

10 ARVIOINTI JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PUOTINHARJUSSA

Arviointi toimii kaiken kehittämistyön perustana. Arvioinnin pohjana ovat yhteisesti sovitut

tavoitteet ja Varhaiskasvatusviraston strategia. Arviointi on kasvatustyön jatkuvan kehittämi-

sen apuväline. Henkilökunta arvioi toimintaansa viikoittain tiimikokouksissa ja talonkokouksis-

sa. Lisäksi vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa arvioidaan työntekijöiden toimintaa ja

asetetaan uusia tavoitteita. Jokainen ryhmä tekee toimintakauden alussa toimintasuunnitel-

man, mihin kirjataan ryhmän tavoitteet ja toiminta. Toimintasuunnitelmaa arvioidaan puoli-

vuosittain.

Kahdesti vuodessa työyhteisömme kokoontuu kehittämispäiville vahvistamaan osaamista ja

yhteisöllisyyttä. Kokoonnumme myös säännöllisesti iltakokouksiin ja henkilöstöllä on mahdolli-

suus osallistua Helsingin kaupungin järjestämiin koulutuksiin.

22

Henkilökunta vastaa myös vuosittain Helsingin kaupungin työhyvinvointikyselyyn, josta työyh-

teisö nostaa esiin yhdestä kolmeen kehittämishanketta. Henkilöstö saa arvokasta palautetta

vanhemmille vuosittain suunnatusta asiakaskyselystä, jonka perusteella valitsemme vuosittai-

sen kehittämiskohteen.

Lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnin pohjana on yhdessä lapsen vanhempien kanssa laadittu

yksilöllinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jota tukee lapsen kasvun- ja kehityksen seu-

ranta. Arvioinnissa lähdetään aina lapsen vahvuuksista. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista

yksilönä ja osana ryhmää seurataan havainnoimalla ja dokumentoimalla lasta arjen toiminnas-

sa, ohjatussa toiminnassa ja leikkitilanteissa. Kasvunkansioiden avulla seurataan lapsen kehi-

tystä ja kasvua.