porsassuoraa · 2017. 2. 13. · haluan valinnoillani työllistää suomalaisia. näin kuluttajat...

HYVÄN SUOMALAISEN RUUAN LÄHTEILLÄ

3 • 2016

Syksyn ässät:suunnittelu ja seleeni

Huolellisellahoidolla huippuvasikoita

Osuuskuntien säännöt muuttuvat

PORSASSUORAAjohdetaan yhdessä

atriatuottaja_3_2016.indd 1 16.9.2016 9.50

2 AtriaTuottaja

Arvostukselle hinta

Suosin suomalaista. Olen valmis maksamaan enemmän kotimaisesta. Suo-malainen tuottaja on ansainnut työlleen oikeudenmukaisen korvauksen. Haluan valinnoillani työllistää suomalaisia. Näin kuluttajat vastaavat kyse-lyihin, joissa heidän ostoskäyttäytymistään selvitetään. Ruokakaupan käytävällä euro astuu silti edelleen monen konsultiksi. Kun liha on vain lihaa ilman faktoja tuotannosta ja tarinoita lihaketjusta, on hinta helpoin va-lintakriteeri.

Suomalaiselle lihalle on mahdotonta vaatia lisäarvoa, ellei meillä ole kaksi asiaa poikkeuksellisen hyvin hallinnassa. Ne ovat ruoan maku ja eläinten hyvinvointi. Maussa onnistuminen edellyttää laadukasta raaka-ainetta ja lihaa kunnioittavaa jatkojalostusta. Eläinten hyvinvointi taas on aihe, joka keskusteluttaa ja mietityttää kuluttajia eniten. Hyvinvoinnin varmistamisen pitääkin olla jokaisen atrialaisen ar-jen perustekemistä. Näiden päälle rakennamme sitten muut lisäarvotekijät.

Faktat pitää selittää auki. Tarinat ja käytännön esimerkit uppoavat kuluttajaan pal-jon paremmin kuin erilaisin pylpyröin täytetyt kaaviot, prosenttiyksiköt, miljoonat eurot ja kilot. Meille arkipäiväiset asiat pitää viitsiä avata, muuten ne jäävät yksittäi-siksi syötöiksi, joista harva saa otetta. Joskus yksinkertaistukset voivat tuntua vähän naurettavilta, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi tämän AtriaTuottaja-lehden kohderyhmä on aivan toinen kuin vaikkapa tv-mainoksen.

Atria Perhetila -tarinat ja niiden osoittaminen todeksi on pitkälti meidän alkutuo-tannossamme – tiloilla ja Atrialla – työskentelevien vastuulla. Se into, millä te tuotta-jat olette lähteneet mukaan avaamaan lihantuotantoa suomalaisille, on ilahduttavaa ja innostavaa. Lihan jäljitettävyys ja tieto tuottajatiloista yhdistyy alan toimijoista parhaiten Atriaan, mutta vielä on monta suomalaista, joille asia on aivan uusi. Mei-dän pitää jatkaa tätä työtä, jotta saamme tietoisuutta kasvatettua entisestään ja vie-tyä atrialaisen lihan ainutlaatuisuuden omalle tasolleen.

JARI LEIJAtoimitusjohtajaA-Tuottajat Oy & A-Rehu Oy

PÄÄKIRJOITUS

JULKAISIJA A-Tuottajat Oy

PAINOPAIKKA Forssa Print

ISSN-L 1797-7991 ISSN 1797-7991 (painettu) ISSN 1797-8009 (verkkolehti)

PÄÄTOIMITTAJA Jari Leija

TOIMITUSKUNTA Hanna Kasari, Sinikka Hassinen, Niina Immonen, Ossi Hakala-Rahko, Marko Jokinen, Anne Rauhala ja Kirsi Varila.

TAITTO Mediaporras Oy Niina Salo, Mari Siukonen www.mediaporras.fi

KANNEN KUVA Timo Aalto Kuvassa Anni, Jaakko ja Martti Lahti.

www.atrianauta.fi / www.atriasika.fi

ATRIATUOTTAJA

2 AtriaTuottaja


3 • 2016 3

TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄKIRJOITUSArvostukselle hinta

TUOREETAjankohtaisia katsauksia

LIHAMARKKINAKATSAUSSiipikarjatuotteet, yhden hengen ateriat ja kypsät lihat kasvavia markkinoita

PORSASSUORAIlmajoella johdetaan tilaa yhdessä

SATATONNARIKoivuluoman tilalla kasvaalaadukkaita porsaita

ATRIATUOTTAJA 3 • 2016

2

4

6

8

12

A-REHU Rehut kilpailukykyisemmin Etelä-Suomeen

KYLLÖSEN TILAPyhäjärvellä on kasvatettu lihasikoja 36 vuotta

HANKKEETMonta mahdollisuutta oppia uutta

LUKKARIN VASIKKAKASVATTAMOHuolellisella hoidolla huippuvasikoita

TYVESTÄ PUUHUNRuokintasuunnitelman noudattaminen

14

16

18

20

24

22 SYKSYN ÄSSÄTSuunnittelu ja seleeni 3015

24

OMAPALAUTUS UUDISTUILihaa oman tilan eläimistä

AJANKOHTAISTA PIHVIVASIKOISTAKasvut paranivat viime vuodesta

SUKUVAARAN TILAVoiko lannan käyttöä tehostaa?

OSUUSKUNTA-ASIAA Säännöt muutuvat

PUHEENAIHEENA VALKUAINENHyvä rehusato turvaa talouden

TUOTTAJAN LIHAKOULUNaudan paistia pöytään

YHTEYSTIEDOT

26

27

28

29

32

34

35

RUOKINTASUUNNITELMA Ruuhi täyteen megajouleja

ATRIA SKANDINAVIA OSTILagerbergs Kyckling -yhtiön

Ruokintasuunnitelma on tehty noudatettavaksi Satoisa vehnä menestyy hyvin Haa-pavedenkin korkeudella, kannustaa Timo Mehtälä alueen viljelijöitä.

A-Rehun valmistamat rehut ovat jo reilun vuoden täyttäneet uuden rehuarvo-

järjestelmän asettamat vaatimukset.


4 AtriaTuottaja

TUOREET

Eläinilmoitukset ja viranomais-rekisteröinnit samalla kertaa

A-NettiLinkillä maitotila ilmoittaa va-sikat kätevästi vasikkavälitykseen. Kun vasikat on noudettu, käyttäjä saa

A-NettiLinkkiin eläimistä listauksen, jolla on helppo tehdä poistoilmoitus nautaeläinrekisteriin.

Vasikoita ostava tila saa toimitetuista eläimistä listauksen, jolla ostoilmoitus

tehdään nautaeläinrekisteriin. Pitkiä syntymätunnuksia ei tarvitse naputella käsin järjestelmiin.

Käyttäjä voi tehdä myös teurasilmoi-tukset A-NettiLinkillä. Lakisääteisen ketjuinformaatiotiedon ilmoittaminen sujuu samalla kertaa.

PC:ltä pilveen – ota käyttöösi!

Uutta A-NettiLinkkiä ei tarvitse enää erikseen asentaa ja päivittää PC:lle. Mi-nun Maatilani ja A-NettiLink toimivat selainpohjaisina sovelluksina, joista käytössäsi on aina uusin ohjelmaversio.

Palvelu avataan syyskuussa 2016 kai-kille Minun Maatilani -ohjelmiston asiakkaille, jotka ovat aiemmin käyttä-neet A-NettiLinkin PC-ohjelmaa.

Jos et ole aiemmin käyttänyt A-Netti-Linkkiä, voit tilata sen veloituksetta käyttöösi MM-ohjelmiston palautelo-makkeella tai osoitteesta: [email protected]

Lisätietoja saat myös tilasi AtriaNauta asiakkuuspäälliköltä, tuottajapalvelus-ta ja A-Netin käytön tuesta. ∎

Uudistunut A-NettiLink Atrian tuottajilleUudistettu A-NettiLink avataan nyt Atrian sopimustuottajille, joilla on Maatalouden Laskentakeskuksen Minun Maatilani -ohjelmisto käytössä. A-NettiLink toimii Ammu-, Pihvi- ja Elmer-ohjelmissa.

Tietoa, taitoa, tulosta Atrian tuottajille.

Liha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemiaLiha-akatemia9.–10.2.2017

Kylpylähotelli Sani, KALAJOKI

eturivin nauta-, sika- ja broilerituottajille Tervetuloa!

idea

alia


3 • 2016 5

YHTEYSTIEDOT

A-TUOTTAJAT OYPL 910, 60061 ATRIAVaihde 020 472 8111Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki

AtriaNautaTuottajapalvelu 020 472 7060

AtriaSikaTuottajapalvelu 020 472 7325

Tilitysasiat020 472 7230

Tuottajapalautus020 472 7233

A-Netti -palvelu020 472 7342

Verkkopalvelutwww.atrianauta.fiwww.atriasika.fiwww.a-kauppa.fiwww.atriasiipi.net

Sähkö[email protected]

s-posti [email protected]

AtriaTuottaja -lehdenosoitteenmuutoksetKirsi Varilapuh. 010 31 [email protected]

KATSO AJANKOHTAISET TAPAHTUMAT

alkutuotannon tapahtumakalenteristawww.atriatuottajat.fi

Tilojen välisissä viljakaupoissa mak-setaan syksystä 2016 alkaen hyvälaa-tuisista viljoista viljatiloille aina jopa +5€/tn viljan hehtolitrapainon ollessa korkea. Lisäksi viljan sisältämän val-kuaisen merkitys korostuu viljan hin-noittelussa.

Haluamme edistää suomalaisten koti-eläintilojen kotoisia ruokintaratkaisu-

ja, joissa viljan osuus voi nousta aina 90 %:iin rehuseoksesta. Laatulisien maksaminen viljatiloille ohjaa viljaa ostaville kotieläintiloille parempilaa-tuista viljaa. Perimmäinen tarkoitus on parantaa kotoisten rehuseosten laatua ja helpottaa suomalaisten koti-eläintilojen laadukkaan viljan saantia.

Tutkituta aina ostamasi vilja! ∎

80%Jäljitettävyys on huomattu! Possun ja naudan leikkeitä ja pihvejä ostavista 80 % on huomannut tilamerkinnät.

(Taloustutkimus Oy 2016)

A-Rehu toi tilojen väliseen viljakauppaan laatuhinnoittelun

ETT:n hallinnoima Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät -hankkeessa on päivitetty välityskelpoisen vasikan ja teurasnaudan ohjeet sekä luotu uu-det ohjeet tilojen väliseen eläinkaup-paan. Mistä sitten käytännössä on kysymys? Se selviää hankkeen järjes-tämissä koulutuksissa, joita järjeste-

tään ensi talvena 14 ympäri Suomea. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Nase-van nettisivuilla.

AtriaNauta suosittelee koulutusta lämpimästi kaikille tuottajilleen!

www.naseva.fi ∎

NAUTAKETJU TURVALLISEMMAKSI -KOULUTUKSET TULEVAT

NIMITYKSET

A-Rehu otti tänä syksynä, ensimmäisenä Suomessa, tilojen välisissäviljakaupoissa käyttöön laatuhinnoittelun.

MMM, agronomi ARJA MUSTONEN on aloittanut Tuot-tava itäsuomalainen naudanlihantuo-tanto -hankkeen hanketyöntekijänä.

Agrologi MARIKA HAAPANIEMI on aloittanut Tuottava pohjalainen nau-danlihantuotanto -hankkeen hanke-työntekijänä.


6 AtriaTuottaja

LIHAMARKKINAKATSAUSSiipikarjatuotteet, yhden hengen ateriat ja kypsät lihat kasvavia markkinoita

M yynti kasvoi suurissa super-marketeissa 5,8 prosenttia ja hypermarketeissa 1,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Muissa myymälöissä myynti sen sijaan laski. Eniten laskua kertyi pien-myymälöissä, joissa myynti supistui 11,5 prosenttia vuoden 2015 tammi-heinä-kuusta. Valintamyymälöissä myynti laski puolestaan 4,8 prosenttia ja pienissä su-permarketeissa 0,5 prosenttia edellisvuo-desta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat tammi-heinäkuus-

sa 1,4 prosenttia ja käyttötavaroiden hin-nat 0,9 prosenttia edellisvuodesta.

Vähittäiskaupassa Atrian edustamissa tuoteryhmissä kasvua jaksolla 1-7/2016 oli +1,1 %. Tuoteryhmistä siipikarja ja val-

misruoka kasvoivat positiivisesti verrat-tuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon, mutta muiden tuoteryhmien kohdalla viime vuoden tasoa ei saavutettu. Valmis-ruoissa yhden hengen ateriat ovat me-nestyneet hyvin +13,9 % kasvulla ja tässä

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan päivittäistavaroiden myynti kasvoi tammi-heinäkuussa 1,1 prosenttia vuoden 2015 tammi-heinäkuusta.

KYPSÄT LIHAT KASVATTAVAT SUOSIOTAAN. Syksyn uutuudet, Viljaporsaan Rosvopaisti ja Marmorifilee, vastaavat tähän tarpeeseen.

” Siipikarjamarkkinassa broilerin fileet ja jauheliha ovat alatuoteryhmän kasvun vetureita ja Atria on mukana jauhelihan kehittyvässä markki nassa uusilla Perhetilan tuotteillaan.


3 • 2016 7

” Eettisyys on olennainen osa suomalaisen kulutta-jan roolia, ja samalla lupa kuluttaa hyvällä omalla

tunnolla.

segmentissä myös Atria on vahvasti kehit-tämässä markkinaa. Siipikarjamarkkin-assa broilerin fileet ja jauheliha ovat ala-tuoteryhmän kasvun vetureita ja Atria on mukana jauhelihan kehittyvässä markki-nassa uusilla Perhetilan tuotteillaan.

Kypsät lihat ovat löytäneet tiensä yhä useamman kuluttajan ruokapöytään. Suo-malaisista kotitalouksista neljännes on kuluneen vuoden aikana ostanut kypsiä lihoja, joihin Atria naudan ja possun kyp-sät lihat kuuluvat. Kypsät lihat -segmentti on vielä pieni mutta kasvava markkina ja ostavien talouksien määrä kasvussa. Atria panostaa kasvavaan segmenttiin tuomalla siihen uusia tuotteita.

Alustavien tietojen mukaan suomalaiset eivät menneenä kesänä innostuneet gril-lauksesta niin paljon kuin edellisenä vuo-tena. Grillaukseen merkittävästi vaikut-tava asia on luonnollisesti sää, joka tänä vuonna oli hyvin vaihteleva. Myös ilmiönä grillaus on muuttunut kesäsesongista mo-nimuotoisempaan ruoanlaittoon ja gril-lattaviin tuotteisiin. Perinteisten grillat-tavien liha- ja makkaratuotteiden rinnalle ovat tulleet kasvikset ja vihannekset, joka osaltaan vaikuttavat lihatuotteiden me-nekkiin. Grillausaika on kuitenkin Atrialle merkittävä sesonki ja tuotteistus vastaa useimpien kuluttajien tarpeeseen. Näin ollen se on tärkeässä roolissa kuluttajien mielissä ja Atrian tekemisissä.

Suomi 2016 -ilmiöraportti: Eettisyys on kuluttajille tärkeä arvoSuomi 2016 -ilmiöraportti kertoo, että meistä suomalaisista 51 % luottaa va-kauteen. Vakauteen luottavat eniten yli 55-vuotiaat, kun taas optimistisimpia tulevaisuuden suhteen ovat 18-54-vuo-tiaat naiset. Miehet sen sijaan ovat nuo-rempana huolestuneimpia ja iän myötä ahdistuneimpia. Onneksi vain 15 % mie-histä kokee näin. Asiat, joista kannamme huolta ovat talouteen kohdistuvia, omaan ja yhteiskunnan. Nuorten syrjäytyminen, välinpitämättömyyden lisääntyminen, rikollisuus ja väkivalta yhteiskunnassa mietityttävät ihmisiä. Myös globaalit uhat kuten terrorismi, maahanmuutto ja kan-sainväliset kriisit huolettavat kansaam-me. Uutisissa raportoidut luonnonilmiöt herättävät keskustelua ympäristömme tilasta ja ilmaston muutoksesta. Voisiko huolestuneisuus lisääntyä myös siksi, että olemme netissä useita kertoja päivässä ja reaaliaikaiset uutiset tavoittavat meidät

älypuhelimien välityksellä muutamassa sekunnissa maapallon lähes joka kolkas-ta? Vuonna 2006 nettiä useita kertoja päivässä käyttäviä oli noin 30 %, kun nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noussut jo 75 prosenttiin. Eläkeläisten ne-tinkäyttö on kasvanut: 71 % eläkeläisistä käyttää nettiä vähintään kuukausittain.

Myös asenteilla on vaikutus muuttuvaan maailmaan. Suomalaisten asenteissa vaa-timaton elämä, halu elää tekemättä itses-tään numeroa ja olla osa joukkoa on kas-vussa. Vahvistuneimpia asenteita on halu muokata vartaloa. Tähän asenteeseen kuuluu myös terveellinen ravinto. Statuk-sen arvo asennemaailmassa on niin ikään kasvanut. Siihen kuuluvat tahto olla talou-dellisesti menestynyt, ostovoimaisempi ja puoleensavetävä. Kiireen tuntu, aktiivi-nen elämä ja halu tehdä paljon nousevat mittauksissa. Taloudellinen turvallisuus, etenkin toimeentulon varmistaminen, vaikuttaa asenteissamme. Myös normien rikkominen, mikä näkyy piittaamatto-muutena säännöistä sekä erilaisuuden ilmentäminen kehon avulla ovat vahvistu-neet kyselyissä. Samoin maine ja rikkaus, haaveileminen rahasta, menestyksestä sekä kuuluisuudesta ovat raportin mu-kaan nousevia asenteita. Heikentyneitä asenteita sen sijaan ovat itsensä totutta-minen yhtenä väylänä työ sekä yhteiskun-nallinen osallistuminen näyttävät laskevia merkkejä. Hektinen elämä on vaikuttanut myös siihen, että lähimmäisapu asenteis-sa ei enää ole niin houkuttelevaa.

Kuluttamiseen ja vapaa-ajan viettota-poihimme liittyvät muutossuunnat ovat hyvin mielenkiintoisia. Hyvä, tavallinen arki riittää 80 % suomalaisista. Kotona TV:n ääressä viihdytään ja ruoasta ja juo-

masta nautiskelu on entistä useammin yksi mieluisimmista ajanviettotavoista. Suomalaiset haluavat säästää kulutus-menoissa aiempaa enemmän epävakaan taloustilanteen takia ja osaava kuluttaja käyttää aikaansa tarjousten metsästämi-seen. Private label -tuotteet ovat edelleen tärkeitä, mutta trendinä laskeva tekijä kuluttamisessa. Halpa hinta on houkutte-leva ostamisen kriteeri. Osaavan kulutta-jan mielestä brändien tulee tarjota jotain ekstraa, elämyksiä tai muuta kekseliästä hurmatakseen kuluttajan.

Atrian kannalta tärkeä muutossuunta on lähieettisyyden nousu kuluttamisessa. Arvoja ohjaavat oman hyvän omantunnon ja oman yksilöllisyyden korostaminen. Eettisyys on olennainen osa suomalaisen kuluttajan roolia, ja samalla lupa kuluttaa hyvällä omalla tunnolla. Nuoret ovat va-listuneita. Paikallisuus nousee trendinä ja nuoret näkevät eettisellä kuluttamisella keinon erottautua massasta. Kotimaisuu-den arvostaminen on kääntynyt nousuun. Brändien ja yritysten eettisyydestä on tul-lut hygieniatekijöitä. Kotimaisuus ja laa-tu ovat olennainen osa ihmisten nykyistä kuluttajaroolia kaikissa ikäryhmissä ja niin naisten kuin miestenkin keskuudessa. Valtaosa suomalaisista kokee, että suoma-laisia tuotteita ostamalla he myös tukevat työllisyyttä ja kotimaisen tuotannon jatku-vuutta. Tämä on hyvä asia ajatellen Atria Perhetilan tuotteita ja jäljitettävyyttä. ∎

Birgitta Laatinenmarkkinatutkimuspäällikkö

HYVÄ, TAVALLINEN ARKI riittää 80 % suomalaisista. Kotona TV:n ääressä viihdytään ja ruoasta ja juomasta nautiskelu on entistä useammin yksi mieluisimmista ajanviettotavoista.


8 AtriaSika8 AtriaNauta


3 • 2016 9

PORSAS-SUORAA

L ahden perhe on ollut pitkään ak-tiivisesti mukana sianlihantuo-tannossa. Kymmenisen vuotta sitten silloisen isäntäparin, Mar-tin ja Kyllikin, pienehkö yhdistelmätila saneerattiin porsasyskän vuoksi kahteen kertaan ja päädyttiin lopulta muuttamaan lihasikalaksi. Näin syntyi tarve uudelle emakkosikalalle. 500-paikkainen porsas-tuotantosikala, Porsassuora, valmistui vuonna 2007.

Lahden nelilapsisen perheen keskimmäi-set, Anni ja Jaakko, lähtivät molemmat lukion jälkeen jatkamaan opintojaan.

Jaakko pääsi Tampereelle teknilliseen yli-opistoon ja Anni opiskelemaan turkisalan suunnittelun ja markkinoinnin AMK-tut-kintoa. Molemmilla kiinnostus sikoihin ja tilanpitoon kasvoi ja Jaakko palasi kesken opintojen takaisin tilalle töihin. Annin matka jatkui vielä Viikkiin maa- ja metsä-taloustieteelliseen tiedekuntaan. Yliopis-ton pitkät lomajaksot Anni vietti töissä kotitilalla. Lopulta työt houkuttelivat niin, että opinnot jäivät viittä vaille vaiheeseen ja ovat ainakin tässä vaiheessa taka-alalla. ”Toisaalta Viikissä tuli käytyä ne kurssit, mistä on oikeasti hyötyä yrittämiseen ja sikatilan pyörittämiseen”, Anni miettii. »

johdetaan yhdessä

Ilmajoen pitkällä suoralla sijaitseva Porsassuora on tuttu maamerkki monelle. Tilan kehittäminen on saanut uutta vauhtia Annin ja Jaakon siirryttyä ruoriin.


10 AtriaSika

Viikistä palattuaan Anni jatkoi täysipäi-väisesti Porsassuoran töissä. ”Jaakko on luonnostaan kiinnostunut tilan tekniikasta ja automaatiosta. Hän vastaa meillä siitä puolesta sekä peltotöistä ja lihasikala Si-kasuorasta yhdessä isän kanssa. Minua on aina kiinnostanut enemmän biologinen puoli ja eläimet. Myös isä ja äiti ovat edel-leen aktiivisesti tilan töissä mukana”, Anni valottaa roolien muodostamista.

Keskustelevaa arjen johtamistaTällä hetkellä Porsassuoralla on Annin li-säksi töissä kaksi vakituista työntekijää. Anni arvostaa pitkäaikaisten työntekijöi-den ammattitaitoa ja arjen johtaminen hoituu työntekijöiden kanssa yhdessä keskustelemalla. Tilakokonaisuuden ke-hittämisen suurempia linjoja pohditaan yhdessä Martin ja Jaakon kanssa.

Investoinnit mahdollistavat tuottavuuden kehittymisen

Porsassuoran rakentamista suunnitelta-essa ratkaistut tehtiin sen aikaisen näke-myksen ja tuottavuuden mukaan. Alussa emakot vieroittivat 25 porsasta vuodessa, mikä oli todella hyvä tuotos. Vaikka aikaa on kulunut vasta vajaa 10 vuotta, niin si-kalan seinien sisällä tarpeet ovat muuttu-neet paljon. Tällä hetkellä tilalla mennään 29 porsaan vauhdissa, eikä 30 rajan rikko-minen ole enää paljosta kiinni.

Tilan haasteet löytyvät porsitus- ja väli-kasvatusosastoilta. Aivan aluksi päätettiin

vaihtaa ruokkija ja mylly sekä osastoida porsitusosasto ja isot välikasvatushuo-neet. Sivujakeita hyödyntävää liemiruo-kintaa käyttävän porsastuotantotilan vaatimukset ruokkijalle ovat kovat. Eri eläinryhmiä ja tuotosvaiheita pitää pys-tyä ruokkimaan niiden tarpeiden mukaan. Myös rehuhygienian ja maittavuuden vaa-timus on kova. Ruokkijan vaihdoksessa päädyttiin Big Dutchmaniin.

Nyt porsitusosastoon ja välikasvattamoon asennetaan Skovin ilmastointilaitteet. ”Ly-hyen tähtäimen tavoitteena on saada inves-toinnit valmiiksi ja uudet rutiinit käyttöön.

PORSASSUORAA JOHDETAAN KESKUSTELEMALLA ja kaikki pääsevät mukaan arjen päätöksen tekoon. Kuvassa työntekijä Mari Kamppinen, Martti Lahti, kesätyöntekijä Juulia Sivula, urakoitsija Olli Katila, Anni Lahti, Jaakko Lahti ja puimurinkuljettaja Janne Luoma. Kuvasta puuttuu työntekijä Sanna Niskala.

” Tällä hetkellä tilalla mennään 29 porsaan vauhdissa, eikä 30 rajan rikkominen ole enää paljosta kiinni.


3 • 2016 11

Niina Immonen kehityspäällikkö

Jatkossa sikalan tekniset ratkaisut tuke-vat tuottavuuden nousutavoitteen saa-vuttamista”, Anni toteaa.

Tulevaisuuden investoinneistakin Annil-la on ajatuksia. ”Pidemmällä tähtäimellä suunnitelmissa voisi olla lihasikapaikko-jen rakentaminen. Omat lihasikapaikat antavat lisää joustoa porsastuotannolle. Mutta sen aika näyttää, investoinnit vaa-tivat ensin sikatalouden kannattavuuden parantumisen. Porsasmäärän lisääntymi-sen jälkeen välikasvatuspaikat muodos-tuvat pullonkaulaksi. Välikasvattamon kasvatusajalla ja päiväkasvulla on kova vaade. Kun samalla porsaiden vieroitus-paino laskee, niin tekimistä asian ympä-rillä riittää”. ∎

ANNI USKOO tilan uuden ruokkijan auttavan tuottavuuden nousun tuomien vaatimuksien lunastamisessa.

Porsassuora on yksi Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihatuotantoketju -hankkeen pilottitiloista. Anni on todel-la tyytyväinen, että lähti mukaan hank-keeseen. Hankkeen kartoituksia tekevän Pig Consultingin Aki Alitupa ja Taras Semchuk ovat saaneet jo paljon muutosta aikaan. Anni kokee erittäin positiivisena heidän vahvan käytännön tuntemuksen-sa Alituvan oman tilan kautta. ”Heillä on hyvin käytännönläheinen ja kokonaisval-tainen ote kehityskohteita mietittäessä. Ja kaikkia samoja virheitä ei tarvitse toistaa tuottavuuden parantuessa”, Anni kiittää.

Porsassuora on mukana myös Käytännön-läheinen tutkimus sikatilalla -hankkeen ”sianlihaketjun tärkeimmät tunnusluvut” -osiossa. Tässä osiossa kerätään vuoden ajan normaalia tuotantodataa tarkemmin tietoa koko verkostosta. Analysoitavien tietojen avulla selvitetään, mitkä ovat tuot-tavuuden kannalta keskeiset sikalan ja sikaketjun suorituskyvyn mittarit. Lisäksi selvitetään, miten eri tunnusluvut ovat yh-teydessä toisiinsa. Tavoitteena on muodos-taa kokonaisarvio tilojen tuottavuudesta ja toisaalta arvioida miten tuottajan tekemät valinnat, kasvatusolosuhteet ja muut taus-tatekijät vaikuttavat tuloksiin tilan itsensä ja perässä olevien lihasikaloiden kannalta.

Hankkeen pilottiverkostoina on Porsassuo-ran lisäksi kolme muuta verkostoa.

Tietojen keruun ohelle tilalla pilotoidaan myös uutta tuotannonseurantaohjelmaa, Cloudfarmia. ”Pilvipalveluna toimivasta ohjelmasta saa myös apua tilan johtami-seen”, Anni toteaa.

Anni odottaa, että tästä projektista saisi työkalun koko verkoston kehittämiseen. Tavoitteena on jatkossa olla aktiivisempi myös Porsassuoran perässä olevien lihasi-kaloiden yhteistyössä.

Kehityksen kannalta Anni näkee hankkeet hyvin positiivisena asiana; niissä kannat-taa olla mukana. Muutenkin alan sisäiset koulutuksen ja tilaisuudet ovat hyvä paik-ka verkostoitua ja tavata muita ihmisiä. Anni osallistui myös Atrialainen sikatalo-usyrittäjä 2020 -koulutusohjelmaan. ”Oh-jelman sisältö oli todella laadukas, mutta parasta ohjelmassa oli silti asioiden pohti-minen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.”

Tällä hetkellä tilalla muutosvauhti on hur-jaa, mutta se ei nuorta naisyrittäjää hui-maa. ”Ratkaisuja uskaltaa tehdä, kun on oikea tiimi ympärillä”. Anni toteaa. ∎

HANKKEISTA TUKEA TILAN KEHITYKSEEN

Timo Aaltokuvat


12 AtriaSika

T ätä juttua tehdessä puintisäät ovat mitä parhaimmat. Aurinko paistaa ja laihoa kuivattaa reipas tuuli. Tavoitinkin Mikan, kuinka ollakaan, ohravainiolta puintihommista. Soitto Mikalle: ”Tulisin tekemään teistä juttua ja ottaisin muutaman kuvankin, passaako?” Mika vastasi: ”Passaapa hyvin-kin, tuuppa tänne pellolle, parasta aikaa puidaan Koivuluoman parasta ohralohkoa Ilmajoen Koskenkorvalla.”

”Tästä vainiosta kehtaa muutaman kuvan ottaakin”, isäntä hymyilee. Muutoin Mika on hieman pettyneen oloinen ohran ko-konaissatoon. Hehtopainot pakkaavat jäämään alhaisiksi, samoin kuin hehtaa-risadot. Eikä ihme, sillä onhan kasvukausi taas jälleen kerran ollut hyvinkin haasta-va. ”Pääasia kuitenkin, että sato saadaan pois pellolta laariin”, toteaa Mika.

Koivuluoman Maatalousyhtymä on siir-tynyt veljesten Mikan ja Jarin vastuulle vuonna 2009. Samana vuonna valmistui veljesten yhteinen yhtiösikala, Sikarysä Oy. Yhteensä sikapaikkoja on noin 2 400. Maatalousyhtymän sikalat on rakennettu 80-luvulla ja saneerattu vuosina 1997 ja 2010. Näiden sikaloiden liemiruokkijat ovat vuosilta -97 ja -98. Sikaloita on kaik-kiaan siis kolmessa paikassa, mikä on tuo-nut omat haasteensa tilan hoitoon etenkin nyt, kun Jari ryhtyi työskentelemään myös tilan ulkopuolella. Toki hän auttaa tilan töissä sen mitä ajaltaan ehtii.

Mitenkäs niihin hyviin kasvutuloksiin sitten päästiin?Mika toteaa, ettei mitään kummempia vip-paskonsteja ole käytössä. Kaikki alkaa laa-dukkaista porsaista. Lihasikala onkin ver-kostoitu Ilmajoella sijaitsevan Porsassuora

Oy:n kanssa. Mika haluaakin osoittaa kii-tokset sinne suuntaan: ”Ilman hyvälaatuis-ta porsasta hyviin kasvutuloksiin ei pääse vaikka päällään seisoisi.” Porsaat ovat tasa-laatuisia ja alkavat heti syömään hyvin. Ne tulevat osastoihin 13 viikon kierrolla, joten vuodessa pyörähtää neljä partiaa.

Mika pitää hyvin tärkeänä, että porsaat tulevat aina hyvin pestyyn ja kuivaan osastoon. Alkuun karsinoihin levitellään mahdollisimman runsaasti kuiviketta ja tarvittaessa karsinan ritilät pidetään mär-känä kastelulla, jotta porsaat oppivat son-timaan oikeaan paikkaan.

Kotoinen vilja ruokinnan perustanaKoivuluomat panostavat viljan viljelyyn. Omista panostuksista huolimatta kesän ja syksyn olosuhteet kuitenkin monesti rat-kaisevat sadon määrän ja laadun. Kotoi-

Koivuluoman tilalla kasvaa laadukkaita tonnariporsaita

Mika ja Jari Koivuluoma pääsivät Liha-akatemiassa ”tonnareiden”porukkaan, kun sikojen päiväkasvut ylittivät viime vuonna tuhat grammaa.


3 • 2016 13

sen ohran ja vehnän lisäksi ruokinnassa käytetään A-Rehun OVR:a ja A-Mix 32:ta. Tähän saakka vehnää on alkukasvatus-vaiheessa käytetty 30 % viljan määrästä. Tämän syksyn ohrien hehtopainot jää-nevät sen verran alhaiseksi, että vehnän käyttömäärää todennäköisesti nostetaan. Tällä varmistetaan riittävä energia sikojen ruokinnassa.

”Alussa on oltava porsaan kanssa tarkkana. Velliä ei saa antaa liikaa, mutta ei saa pi-histelläkään”, sanoo Mika. Alussa porsaille annetaan velliä käyrältä -30 %. Käyrälle päästään yleensä 2-3 päivässä. Kun en-simmäisistä päivistä on kunnialla selvitty ja possut ovat kotiutuneet omiin karsinoi-hinsa, mennään ruokinnassa eteenpäin nasta laudassa. Siat saavat niin paljon re-hua kuin napa vetää aina ensimmäiseen harvennukseen saakka. Tällä hetkellä re-huyksikkömäärä rajoitetaan loppukasva-tusvaiheessa 3,5 ry/päivä. Rehu jaetaan aamuviidestä neljän tunnin välein tasako-koisilla jakomäärillä viisi kertaa päivässä.

”Tuli kokeiltua sitä, että aamu- ja iltaruokin-taa hieman rajoitettiin ja keskipäivällä an-nettiin hieman suurempi vellimäärä. Tästä kuitenkin luovuttiin. Sellainen fiilis jäi, että kokonaisuus toimi paremmin, kun jokainen jako oli saman suuruinen”, toteaa Mika.

Hyvä hygienia on avainasemassaYhtenä tärkeänä, ellei jopa tärkeimpä-nä, asiana hyville kasvutuloksille Mika pitää hyvää rehuhygieniaa. Siinä ollaan erityisen tarkkoja. Ruuhien puhtaus tar-kistetaan kahdesti päivässä. Useimmiten tarkastuksia tehdään juuri ennen uuden vellin tuloa. Hyvä hygienia koskee kaikkea ruokintaan liittyviä laitteita aina viljasii-losta ruuheen saakka. Oikea vellimäärä todetaan kierroksella, joka tehdään noin puoli tuntia vellin jaon jälkeen. Tällöin ruuhessa pitää olla pieniä lätäköitä jäljel-

Pasi Pohjois-Koivistohankintapäällikkö

lä. Näin varmistetaan, että jokainen sika karsinassa on saanut riittävästi ruokaa.

Tavoitteena yksi harvennus ja lopputyhjäysKoivuluoman tilan tavoitteena on päästä lopputyhjäykseen yhdellä harvennuksella. Useimmiten tähän myös päästään: kiitos hyvä- ja tasalaatuisen porsaan. Ensimmäi-sessä harvennuksessa kahdentoista sian karsinasta otetaan pois kolme sikaa. Kym-menen sian karsinasta poistetaan puoles-

taan kaksi sikaa. Tällöin lopuilla karsinaan jääville sioilla on riittävästi ruuhitilaa kas-vaa loppuun saakka. Koivuluoma Maatalo-usyhtymän alkuvuoden teuraiden keski-paino on ollut 90,92 kg. Porsaan tulopaino alkuvuonna on ollut 30,95 kg.

Tilan tulevaisuuden tavoitteena on vähin-täänkin ylläpitää nykyiset tulokset ja etsiä uusia toimintatapoja tuloksien parantami-seen entisestään. Toivotamme menestystä tähän urakkaan! ∎

” Koivuluomat panosta-vat viljan viljelyyn. Omista panostuksista huolimatta kesän ja syksyn olosuhteet kuitenkin monesti ratkai-sevat sadon määrän ja laadun.

KASVUKAUSI OLI JÄLLEEN KERRAN HAASTAVA. Mika on hieman pettyneen oloinen ohran kokonais-satoon, jonka hehtopainot ja hehtaarisadot pakkaavat jäämään alhaisiksi.


14 AtriaSika

A -Rehu vastaa tehtaan sika-rehujen tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista. Tuotekehitys on taattua A-Re-hua: rehut on suunniteltu tilojen ja eläinten lähtökohdista mahdollisimman tuottavak-si niin täysrehu- kuin komponenttiruokin-taan. Tuotteet ovat pääosin samanlaisia Koskenkorvalla valmistettavien sikarehu-jen kanssa, mutta raaka-aineissa on joitain eroja. Lisäksi Etelä-Suomeen on kehitetty muutamia omia rehureseptejä. Mynämäen rehutehdas valmistaa rehuja myös muni-ville kanoille.

Mynämäellä valmistettavat rehut:

Porsaille• A-Ponteva Startti• A-Ponteva Porsas• A-Kasvuporsas

Emakoille• A-ImetysTR• A-TiineysTR• A-TiineenKuituTR

Lihasioille• A-KasvuTR 1• A-KasvuTR 2• A-Kasvutiiviste• A-Mix 32

A-Rehun asiantuntijat ovat aina apu-nasi ruokinnan suunnittelussa ja viljan hankinnassa. Komponenttiruokintaa suunnitteleville tiloille tarjoamme tu-keamme muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. ∎

A-REHUN REHUT ENTISTÄ KILPAILUKYKYISEMMIN ETELÄ-SUOMEEN

TÄYSREHURUOKINTAA KÄYTTÄVÄLLE TILALLE KOMPONENTTIRUOKINTAA KÄYTTÄVÄLLE TILALLE

Täysrehu 28Tuotantoaan kehittävälle tilalle, jolla tuotanto on vielä alle 30 porsasta/emakko/vuosi.

A-Ponteva StarttiA-Ponteva PorsasA-KasvuporsasA-Kasvu TR 1

Täysrehu 34Kärkitilalle, joka hakeeporsastuotannon huippu-tuloksia.

A-Milkiwean PrecoceA-Milkiwean ProfitA-Ponteva StarttiA-Ponteva PorsasA-Kasvuporsas

Komponentti 28Tuotantoaan kehittävälle tilal-le, jolla tuotanto on vielä alle30 porsasta/emakko/vuosi.

A-Ponteva StarttiA-Mix Mega S/A-Porsasmix

Komponentti 34Kärkitilalle, joka hakeeporsastuotannon huippu-tuloksia.

A-Milkiwean PrecoceA-Milkiwean ProfitA-VieroitusmixA-Mix Mega S/A-Porsasmix

A-Rehun ja Agroxin yhteistyössä päästään nyt sanoista tekoihin, kun Agroxin Mynämäen rehutehdas on käynnistynyt ja ensimmäiset rehut tehty.

UUDISTIMME PORSASREHUKONSEPTIMME: nyt joka porsaalle löytyy oikea ratkaisu molempiin ruokintamuotoihin ja erilaisiin tuotannon tasoihin.


3 • 2016 15

Kimmo Kytölä kehittämispäällikkö

Ruuhi täyteen megajouleja?

M ääritelmän mukaan yksi re-huyksikkö vastaa yhden oh-rakilon energiamäärää, eikä tämä totuus muutu, vaikka rehuyksikölle alkaa olla aika heittää hy-västit. Uudessa rehuarvojärjestelmässä ohran sisältämä energiamäärä on 9,59 MJ tai 9,77 MJ eli lukuarvo on vanhaan rehuyk-sikköön verrattuna noin kymmenkertainen. Rehuyksiköistä megajouleihin ei kuitenkaan voi siirtyä millään kertoimella, koska järjes-telmissä laskentaperusteet ovat erilaiset.

Miksi samalla ohralla on kaksi energia-arvoa? Uudessa järjestelmässä kaikilla rehun raa-ka-aineilla on kaksi energia-arvoa; kas-vavan sian ja aikuisen sian nettoenergia. Rehuarvojärjestelmä laskee aikuisen sian sulattavan rehun kuituja paremmin kuin kasvava sika. Tämä perustuu aikuisen sian parempaan kykyyn ottaa talteen rehun energiaa paksusuolessaan. Nettoenergia tarkoittaa lyhyesti sitä energiamäärää, joka jää eläimelle käytettäväksi elämiseen, kasvamiseen ja maidon tuottamiseen.

Uudet mittarit myös valkuaiselle Valkuaisen kohdalla puhutaan edelleen sulavasta raakavalkuaisesta (SRV), mutta vanhasta poiketen kasvavalle ja aikuiselle sialle on senkin kohdalla omat arvonsa. Uuden järjestelmän mukaiset SRV:t ovat lukuarvoltaan noin kymmenesosan van-han järjestelmän lukuarvoista. Lisäksi valkuaisen mittarina käytetään edelleen vanhasta järjestelmästä tuttuja sulavia aminohappoja: lysiini, treoniini, metionii-ni ja kystiini. Niin SRV:n kuin aminohap-pojenkin laskentaperusteet ovat uudessa järjestelmässä erilaiset kuin vanhassa, jo-ten niitä ei pidä sekoittaa keskenään.

Uudet arvot näkyvät ruokintasuunnitelmissaA-Rehun tekemät ruokintasuunnitelmat siirtyvät vähitellen uuteen rehuarvojär-jestelmään. A-Rehun valmistamat rehut on jo reilun vuoden ajan suunniteltu uu-

den rehuarvojärjestelmän asettamat vaa-timukset täyttäen. Mukana on kuitenkin koko ajan pidetty myös tuttuja rehuyksi-köitä. Syksyn aikana ruokintasuunnitel-miin ilmestyy liuta uuden järjestelmän mukaisia rehuarvoja. Tulosteessa näkyvät myös vanhan järjestelmän mukaiset re-huarvot. Toivomme tämän auttavan tottu-

maan uuden rehuarvojärjestelmän tuot-tamiin lukuihin. Ruokkijalle tallennetavat prosenttiluvut löytyvät tulosteesta kuten ennenkin.

A-Rehulaiset auttavat mielellään uusien arvojen opettelussa - kysy rohkeasti, jos jokin asia mietityttää sinua! ∎

Sikojen ruokinnassa rehumäärän mittarina pitkään käytetyn rehuyksikön (Ry) korvaa megajoule (MJ). Nyt on aika ruveta kääntämään omatkin ajatukset uuteen asentoon.

RUOKINTASUUNNITELMAN YLÄOSASSA näkyvät rehuyksikköjärjestelmän mukaiset rehuarvot lihasi-kojen esimerkkirehulle. Alaosasta löydät vastaavat megajoule-järjestelmän mukaiset rehuarvot samoille rehuseoksille.


16 AtriaTuottaja16 AtriaSika


3 • 2016 17

Heikki Parviainenasiakkuuspäällikkö

S ikakoulua on tullut käytyä riittä-västi ja käytännön kokemusta ai-nakin karttunut. Lasken jokaisesta kasvatuserästä päiväkasvun ja ka-tetuoton ja olen säilyttänyt ne myöhempää tarkastelua varten paperilla tai tietoko-neella. Kun sikalan perusasiat on kunnos-sa, siat kasvavat hyvin”, tonnari-kerhoon nostettu isäntä kertoo toimintamenetel-mistään.

”Oma kotitilallani sijaitseva sikala on ny-kymittapuun mukaan pieni, sillä kahdessa rakennuksessa on yhteensä vain 390 liha-sikapaikkaa. Suuremman mittaluokan ko-kemukset saan osakeyhtiösikaloiden, 660 emakon Porsasmäki Oy:stä, jossa olen myös toimitusjohtajana, sekä 3000 lihasikapai-kan Sikarinki Oy:n, kautta”.

Tuotannon virstanpylväät”Suurin askel sikojen päiväkasvussa ja taloudellisessa tuloksessa tapahtui 20 vuotta sitten, kun tilallamme siirryttiin kuivaruokinnasta liemelle. Seuraavaa harppausta saatiinkin odotella näihin päiviin saakka uuden sikarodun myötä. Myös porsastuotannon verkostoituminen on tuonut tuotantoon lisäarvoa ja laa-tua, kun lihasikalana olemme voineet vai-kuttaa emakoiden ja porsaiden hoitoon, genetiikkaan, ruokintaan sekä laatuun tuotannon eri vaiheissa”, Hannu kertoo kokemuksistaan.

Sika on laarista kotoisin”Sikojen kasvatuksessa ratkaisevin tekijä on hyvä viljan laatu. Olen karvaasti koke-nut, että katovuoden tullessa päiväkasvut

tipahtavat. Heikkolaatuista viljaa ei kan-nata ostaa, mutta oma vilja on huonom-panakin vuotena jalostettava lihan kautta rahaksi. Lajikevalinnassa ja viljelymene-telmissä on sikamiehen kiinnitettävä huo-miota valkuaisen määrään eikä pelkkään satoon”, Hannu pohtii viljelyä.

”Viljan laadun varmistamiseksi huolehdin tautien ja viljojen lakoontumisen ehkäise-misen ajallaan. Annan lisäksi hyvän vinkin kaikille sikalan lähialueen viljelijöille: sian-liete on edullinen ja tehokas ravinne fosfo-riköyhille maille”, Hannu ohjeistaa.

Sato-odotukset elokuun puolivälissä, kun puinteja on vasta aloiteltu, ovat kohtuul-liset. ”Korjaan viljat DanCorn-ilmakuivaus-siiloon, jossa vehnä-ohra-seos sekoittuu tasalaatuiseksi. Laitteisto ja menetelmä on toiminut hyvin ja se on helpottanut oleel-lisesti syksyn työmäärää. Toivotaan vaan lämmintä ja kuivaa syksyä”, Hannu toteaa.

Hyödynnä eläinten luontainen käyttäytyminenSikojen hoito Kyllösen tilalla tapahtuu pitkälti vanhojen rutiinien mukaisesti. Täyttövaiheessa karsinoihin sijoitetaan ylimääräinen porsas ja 2-3 viikon jälkeen

kerätään pienimmät jokaisesta karsinasta alkuvaiheessa tyhjäksi jätettyyn karsinaan. Sikojen luontaista laumakäyttäytymistä kannattaa kasvatuksessa hyödyntää, sillä kilpailuasetelma nostaa ruokahalua. Va-jaita karsinoita ei kannata pitää.

Porsaat ruokitaan viisi kertaa päivässä ja ravinnon koostumus on ohra-vehnä-OVR-A-Mix32. Nykyinen annoskäyrä on sovellutus Atrian uusimmasta ruokinta-kokeesta, jossa suositellaan alkuvaiheen vapaata ruokintaa. Käytännön työtä se on helpottanut, kun karsinakohtaisia plussia ja miinuksia ei tarvitse juurikaan tehdä.

”Pidän tärkeänä seurata sikojen ruokintaa ja käyttäytymistä virikkeiden jaon yhtey-dessä kaksi kertaa päivässä. Possuilla on kolmivaiheinen ruokinta ja viimeinen vai-he käynnistyy, kun ensimmäiset lähtevät teuraaksi. Niperen siilomyllyssä on 2,5 mm seula ja seuraan säännöllisesti, että noin 65 % jauhosta on riittävän hienojakeista 1 mm partikkelia”, isäntä kertoo. ∎

Kun perusasiat ovat kunnossa, SIAT KASVAVAT HYVIN

Hannu Kyllösen tilalla, Itä- ja Länsi-Suomen vedenjakaja-alueella Pyhäjärvellä, on kasvatettu lihasikoja 36 vuotta.

” Porsastuotannon verkostoituminen on tuonut tuotantoon lisäarvoa ja laatua, kun lihasikalana olemme voineet vaikuttaa emakoiden ja porsaiden

hoitoon, genetiikkaan, ruokintaan sekä laatuun tuotannon eri vaiheissa.


18 AtriaTuottaja

MONTA MAHDOLLISUUTTA OPPIA UUTTAJärjestämme alkavalla sisäruokintakaudella ison määrän koulutuksia tuottajille. Toiset on suunnattu tietyn tuotantosuunnan tuottajille, kun taas ”Lihatilan talous ja johtaminen” on avoin kaikille lihantuottajille. Koulutuspäivät on koottu tälle aukeamalle. Ajantasaisimmat tiedot paikoista ja ilmoittautumisohjeet löydät aina netistä osoitteesta: www.atriatuottajat.fi/hankkeetTervetuloa mukaan!

SIKATILOJEN KOULUTUSKALENTERI 2016-2017

2016

AIHE VARSINAIS- SUOMI SATAKUNTAETELÄ-

POHJANMAAPOHJOIS-

POHJANMAA

Lihasikojen kasvatus ja ruokinta 1 20.10. 13.10. 21.10.

Emakoiden kunnon ja rehustuksen vaikutus maidontuotantoon ja tuottavuuteen 18.11. 11.11. 10.11.

2017

Välikasvatuksen parhaat käytännöt ja rehustus vko 10 vko 11 vko 10

Ensikoiden kasvatus, emakoiden uudistaminen ja rehustus vko 42 vko 43 vko 42

Lihasikojen kasvatus ja ruokinta 2 vko 45 vko 47

2018 Emakkotilan parhaat käytännöt vko 3 vko 4 vko 3

Vaasan yliopiston ja Atrian alkutuotannon yhteinen koulutushanke ”Lihatilan talous ja johtaminen” käynnistyy lokakuussa. Se on avoin kaikille lihantuottajille.

Koulutus koostuu neljästä jaksosta:• Muuttuva maailma ja muuttuva tuottaja• Tuottajan talousosaaminen• Esimiestyö ja johtaminen• Opintomatka ulkomaille

Jokaiseen jaksoon sisältyy seminaaripäivä ja workshop-päivä. Workshopeissa syven-nät seminaaripäivinä saamaasi tietoa vuorovaikutteisesti yhdessä muiden tuottajien kanssa, ohjaajan johdolla. Näin voit olla varma, että saat jokaisesta jaksosta eväitä it-sesi ja oman tilasi kehittämiseen. Tarkempaa tietoa päivien sisällöstä päivitetään aina hankkeen nettisivuille.

Voit ilmoittautua koko ohjelmaan tai valita osan päivistä. Nettisivuilta löydät tarkemmat tiedot eri vaihtoehdoista. ∎

LIHATILAN TALOUS JA JOHTAMINEN -HANKKEESTA EVÄITÄ JOKAISELLE LIHANTUOTTAJALLE

Koulutuspäivät sopivat erinomaisesti myös työntekijöille.


3 • 2016 19

2016 OULAINEN IISALMI SEINÄJOKI VAASA (på svenska)

Muuttuva maailma, muuttuva tuottajaKouluttaja professori Tuomas Kuhmonen 12.10. 13.10. 26.10. 27.10.

Lihatilan talous ja johtaminen -hanke 12.10 .YLIVIESKA

Muuttuva arvoketju -superseminaari 23.11. SEINÄJOKI

Muuttuva maailma -workshopKouluttaja rehtori, KTT Tauno Kekäle 7.12. 8.12. 14.12. 15.12.

2017

Tuottajan talousosaaminen, yleinen osaKouluttaja KTT, yliopettaja Aapo Länsiluoto vko 3 vko 3 vko 4 vko 4

Tuottajan talousosaaminen -workshop vko 6 vko 6 vko 8 vko 8

Riskianalyysit ja riskienhallinta lihatilalla vko 40 vko 40 vko 44 vko 44

Lean-ajattelu tuotantotilalleKouluttaja KTT, koulutuspäällikkö Ville Tuomi vko 45 vko 45 vko 47 vko 47

2018

Esimiestyö ja johtaminenKouluttaja tutkimusjohtaja, KTT Mikko Luoma vko 2 vko 3 vko 4 vko 5

Esimiestyön workshopKouluttaja tutkimusjohtaja, KTT Mikko Luoma vko 6 vko 7 vko 11 vko 12

Sadonkorjuusesonkien päättyessä on aika kääntää ajatukset tuotannon kehittämi-seen. Ensimmäiset ”Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto” ja ”Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto” sekä ”Maidon-, nurmen- ja naudanlihantuotannon kehittäminen Kainuussa” -kehittämishankkeiden pienryhmät alkavat. Uusia ryhmiä kootaan ja aloitetaan sitä mukaan, kun ilmoittautuneita on alueittain riittävästi han-keen tarjoamien aiheiden ympärille.

Hankkeisiin voit tutustua osoitteessa: www.atriatuottajat.fi/hankkeetSivulla voit myös ilmoittaa kiinnostuksesi osallistua pienryhmien toimintaan. Alla taulukko jo varmistuneista pienryhmien aloituksista. ∎

ALUE PAIKKAKUNTA VASIKKAKASVATUS EMOLEHMÄTUOTANTO LOPPUKASVATUS

Pohjois-Savo

Kiuruvesi 8.9. (täynnä) 11.10 28.10.

Iisalmi 22.9.

Kuopio 7.9. (täynnä) 14.10. 27.10

Kuopio 21.9.

Pohjois-Karjala Joensuu 4.10. (täynnä) 5.10. 6.10.

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoki 22.9. 12.10.

Seinäjoki 20.9. 11.10.

Seinäjoki 8.11.

Pohjois-Pohjanmaa

Kalajoki tai Siikajoki 28.10. Kalajoki 23.9. Kalajoki 10.10. Siikajoki

Nivala 14.10. 17.10.

Oulu 18.10. 27.10.

Kuusamo 19.10. 26.10.

Kainuu Kajaani tai Sotkamo8.11. 4.10. 13.10.

5.10

NYT INNOLLA MUKAAN: NAUTAHANKKEIDEN PIENRYHMÄTOIMINTA ON ALKANUT!

Kaikkiin pienryhmiin ilmoittautumien osoitteessa: www.atriatuottajat.fi/hankkeet


20 AtriaNauta

E ero Lukkarin tilalla on kaksi tilakeskusta. Kajaanin Mainual-la sijaitsee 450-paikkainen va-sikkakasvattamo ja Sotkamossa loppukasvattamo, jossa paikkoja on 200. Vasikoiden hoidosta vastaavat Eeron poi-ka Lauri ja yksi työntekijä. Juotettavien osasto on lämmin ja teiniosasto on kyl-mä. Vasikat juotetaan rajoitetulla juotolla noin kahden kuukauden ikään, jonka jäl-keen ne siirretään teiniosastolle.

Siirtoajankohdassa huomioidaan ulko-lämpötila, ettei vasikka joudu totuttau-tumaan liian suureen lämpötilamuutok-seen siirron yhteydessä. Siirto kylmään teiniosastoon suoritetaan niin, että en-nen siirtoa juotto-osaston lämpötilaa lasketaan vähitellen lähemmäs nollaa ja näin totutetaan eläintä kylmempään ilmaan. Tämä on onnistunut erittäin hy-

Huolellisella hoidolla huippuvasikoitaLukkarin vasikkakasvattamo oli toinen viime vuoden parhaista vasikkakas-vattamoista. Vasikoiden olosuhteet ovat viimeisen päälle ja se konkretisoi-tuu erinomaisiksi tuotantotuloksiksi. Tarkka hoitotyö, hyvät olosuhteet sekä laadukkaat rehut takaavat huippuvasikat.

» EERO LUKKARIN MUKAAN vasikoiden hoito-työlle tulee antaa aikaa, jos haluaa tuloksia.


3 • 2016 21

vin, eivätkä kasvut ole kärsineet lainkaan siirron takia. Juottoaikana vasikoilla on maitojuoman lisäksi tarjolla vapaasti säi-lörehua, heinää, vasikoiden täysrehua ja nuolukivet. Teiniosastolla ruokinta jat-kuu vapaana samoilla komponenteilla. Sonnivasikat myydään noin 5,5 kuukau-den ikäisinä välitykseen ja lehmävasikat siirretään omaan loppukasvattamoon. Pellolta korjataan vasikoille säilörehua ja loppukasvatettaville säilörehua ja viljaa. Peltotyöt tehdään omalla kalustolla.

Vasikan hoito on kokonaisuusKun Lukkarin Eerolta kysyy vastausta hy-vän vasikan hoitoon, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä: ”Huolellinen vasikoiden hoito, hyvät olosuhteet, hyvä ruokinta ja hyvät rehut. Kaikkien näiden pitää olla kunnossa, tai tuloksia ei tule. Aikaa pitää antaa hoitotyölle varsinkin juottoaikana. Muun muassa tarkkailuun on vastuuhen-kilö, joka hoitaa päivittäin tietyt toimet jokaisen vasikan osalta. Tarkkailu suo-ritetaan eläinten seassa niin, että oireet havaitaan heti ja reagoidaan nopeasti. Hyvä menetelmä on siirtää vasikka eril-leen muista ja lääkitä mahdollisimman nopeasti.” ∎

Antti Arolaasiakkuuspäällikkö

Päiväkasvu (g) Välityspaino (kg)

Maitorotuiset sonnivasikat 1 151 225

Risteytyssonnivasikat 1 215 235

Maitorotuiset hiehot 1 067 211

Risteytyshiehovasikat 1 091 217

VUODEN 2015 KASVUTULOKSET olivat todella hienoja ja sonnivasikoiden myyntimäärä oli 960 kpl. Myös lehmävasikoita liikeni jonkin verran oman loppukasvattamon ulkopuolelle ja niidenkin kasvutulokset olivat erittäin vakuuttavia. Risteytysvasikoiden merkitys on siis myös vasikkakasvattamoille selkeä.

KASVUTULOKSET OMAA LUOKKAANSA

• RUOKINTAKAUKALOT OVAT irrotettavia, minkä ansiosta ne voi helposti siirtää ja pestä esimerkiksi painepesurilla.

• JOKAISESSA JUOTTO-OSASTOSSA ON mahdollisuus ryhmitellä tulevat terniva-sikat iän ja koon mukaan, mikä tasoittaa vasikoiden juottoajan kanssakäymistä ja kasvumahdollisuuksia. Se myös helpottaa ruokinnan toteutusta ja mahdollis-taa tasaisemmat kasvut juottoryhmille.

• JOKAISESSA JUOTTO-OSASTOSSA ON sairaskarsinavalmius, johon sairas vasikka voidaan siirtää. Tämä ehkäisee hyvin tautien leviämistä.

TOIMIVIA YKSITYISKOHTIA JUOTTAMOSTA

Pekka Agarth kuvat


22 AtriaNauta

Syksyn ässät:SUUNNITTELU JA SELEENI

A lustavien analyysitulosten mu-kaan säilörehujen raakavalku-aispitoisuudet ovat hyvällä ta-solla ja varsinkin ensimmäisen sadon D-arvot aivan huippuluokkaa. Alu-eellisia ja tilakohtaisia eroja toki löytyy. Jotta hyvästä ja runsaasta säilörehusados-ta saadaan kaikki irti, se edellyttää toimi-vaa ruokinnansuunnittelua.

Ruokinnansuunnittelusta saa parhaim-man hyödyn, kun kotoisten rehujen ravit-

semuksellinen laatu on tiedossa. Säilöre-hun energia- ja valkuaispitoisuus saadaan selville vain lähettämällä näytteitä analy-sointiin. Säilönnällisestä laadusta pystyy itsekin tekemään karkeaa arviota aistin-varaisesti, sillä hyvin säilynyt rehu tuok-suu ja näyttää hyvälle.

Varmimman tiedon säilönnällisestä laa-dusta saa analysoinnin kautta. Jos rehu on pitkälle käynyttä, sen maittavuus ja ravintoainesisältö ovat heikentyneet. Runsas käymishappojen määrä taas viit-taa siihen, että rehussa on tapahtunut virhekäymistä ja rehu voi olla pilaan-

Tämä kesä oli kohtuullisen lämmin, vaikkakaan ei helteinen. Paikoin sadetta tuli enemmän kuin tarpeeksi, mutta nurmi vain kiitti siitä ja satoa tuli runsaasti.

” Onnistuneesti tehty säilörehu maittaa lehmille ja sen kylkeen riittää maltillisempikin väkirehutäydennys.


3 • 2016 23

tunutta. Onnistuneesti tehty säilörehu maittaa lehmille ja sen kylkeen riittää maltillisempikin väkirehutäydennys. Kun rehusta tehdään analyysejä aina uuden rehuerän tullessa syöttöön, voidaan pit-kin vuotta olla varmoja siitä, että eläinten ruokintaa toteutetaan ja täydennetään tarkoituksenmukaisesti.

Ruokinnansuunnittelussa sinua autta-vat A-Rehun asiakkuuspäälliköt, joilla on vankka kokemus siitä, miten lehmien pötsit pidetään kunnossa ja tuotos kor-kealla. He tutustuvat ensin karjaan navet-takäynnillä, jossa näkevät rehunkäyttäjät ja maidontuottajat tositoimissaan. Tämän jälkeen he perehtyvät käytettävissä olevan viljan ja karkearehun laatuun ja määrään. Sen pohjalta he suunnittelevat maistuvan ja lypsättävän ruokinnan.

Uudistuneet TempoTäysrehu ja VahvaPuolitiivisteEH

Kun siilot ovat täynnä hyvin sulavaa säi-lörehua, kustannustehokasta täydennystä ruokintaan tarjoaa TempoTäysrehu. Se on uudistunut tänä syksynä ja sisältää entis-tä enemmän valkuaista hyvän tuotoksen varmistamiseksi. Korkeatuottoisten leh-mien puolitiivisteruokintaan suositellaan niin ikään uudistunutta VahvaPuolitiivis-teEH-täydennysrehua, koska se sisältää runsaasti valkuaista ja sopii siten käytet-täväksi heikommankin säilörehun ohella. VahvaPuolitiivisteen tasapainoinen koos-tumus, sulava kuitu ja elävä hiiva antavat hyvät edellytykset pötsimikrobien tehok-kaalle toiminnalle ja tyytyväiselle lehmäl-le. Elävä hiiva poistaa aktiivisesti pötsistä happea, jotta karkearehun sulattajat pysy-vät elinvoimaisina. Tehokkaasti sulatettu rehu lisää syöntiä ja nostaa tuotosta.

Lisää orgaanista seleeniäSeleenin merkitys korostuu, kun nauto-jen ruokinnassa käytetään karjalannal-la lannoitettujen peltojen satoa. Seleeni on tärkeä elimistön antioksidantti, mikä tarkoittaa, että se suojaa soluja ja pitää lehmän terveenä myös korkeilla tuotos-tasoilla. A-Rehun täysrehujen ja puolitii-visteiden seleenipitoisuutta nostetaan

tuplaamalla orgaanisen seleenin määrä rehuissa.

Kaikki A-Rehun täysrehut ja puolitii-visteet sisältävät biotiinia, mikä tukee sorkkaterveyttä ja lisää maitotuotos-ta. Biotiini on erityisen tärkeää kor-keilla väkirehutasoilla, koska silloin

pötsimikrobien oma biotiinituotanto ei yksin ole riittävää. Sen lisäksi, että biotiini lujittaa sorkka-ainesta, sillä on myös merkitystä karkearehun kuidun tehokkaassa sulattamisessa. A-Rehun kivennäisvalikoimasta löytyy lypsyleh-mille biotiinia ja elävää hiivaa sisältävä TuottokivennäinenEH. ∎

Anna-Kaisa Myllykoskituotepäällikkö nautarehut

Anne Rauhalakehittämispäällikkö nauta- ja broilerirehut

« A-REHUN ASIAKKUUSPÄÄLLIKÖT perehtyvät käytettävissä olevan viljan ja karkearehun laatuun ja määrään ja suunnittelevat sen pohjalta maistuvan ja lypsättävän ruokinnan.

” Seleeni on tärkeä elimistön antioksidantti, mikä tarkoittaa, että se suojaa soluja ja pitää lehmän terveenä myös korkeilla tuotostasoilla.


24 AtriaNauta

H eli ja Timo Mehtälä tuottavat naudanlihaa Haapaveden Kytö-kylällä. Parin vuoden päästä on 30-vuotisjuhlan aika, sillä Heli ja Timo ostivat tilan vuonna 1989. Ensim-mäiset naudat tulivat vuonna 1993 ja nyt niitä on kasvattamoissa 900.

”Nurmituotanto, ruokinnan suunnittelu, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet ovat on-nistumisen kulmakiviä”, Timo listaa. Näiden asioiden eteen tehdään töitä koko porukalla: Helin ja Timon lisäksi tila työllistää vanhim-

mat pojat Juhon ja Artun ympärivuotisesti ja nuoremmat sisarukset kesäisin.

Kymppitonnin laadukas säilörehusato luo pohjanMehtälät tekevät säilörehua noin 150 heh-taarin alalta. Sen tuottamisessa on selvät tavoitteet: satoa yli 10 000 kg kuiva-ainet-ta / hehtaari ja D-arvo 700-710.

Kymppitonnin satoon ei pääse sattumalta. Mehtälässä tehdään säännöllisesti nur-mien täydennyskylvöjä ja ruiskutuksia

sekä pidetään maan viljavuudesta huol-ta. Nurmiseoksia on käytössä viisi, jotta jokaiselle peltotyypille löytyy omansa. Timotei-lajikkeista ovat käytössä Tenho, Tuukka, Tuure ja Tammisto I ja II. Nurmen kestävyyden takaa kaksi eri nurminata-la-jiketta ja lisäksi käytetään jonkin verran apilaa. ”Apilan käytössä olemme varovaisia, sen kanssa kun saa helposti harmaita hiuk-sia korjuuvaiheessa”, Timo toteaa.

Säilörehu korjataan vauhdilla. Kesäkuussa ensimmäinen sato oli koko alalta korjattu-

TYVESTÄ PUUHUN

TH Mehtälä Oy:n tilasta jää päällimmäisenä mieleen jämptiys. Joka rehulla, tavaralla ja koneella on oma paikkansa. Jämptisti Mehtälät ovat tilaansa hoita-neetkin: toimiston seinällä on pitkä rivi kunniakirjoja, joista uusin kertoo tilan olleen AtriaNauta-ketjun paras maitorotusonnien kasvattaja vuonna 2015.

Ruokintasuunnitelman noudattaminen on osa tilan määrätietoista kehittämistä

MEHTÄLÄSSÄ TEHDÄÄN SÄÄNNÖLLISESTI nurmien täydennyskylvöjä ja ruiskutuksia sekä pidetään maan viljavuudesta huolta. Arttu, Juho ja Timo Mehtälä kotipeltojen edessä.


3 • 2016 25

na vuorokaudessa ja heinäkuussa toinen sato 1,5 vuorokaudessa. Mehtälät tekevät itse niiton, siilon poljennan ja peittelyn sekä säilöntäainetäytöt. Lisäksi yksi oma traktori on väliajossa. Urakoitsijalta töissä on ajosilppuri, karhotin ja neljä traktoria kärryineen. Lyhyt korjuuaika parantaa re-hun säilyvyyttä: siiloa ei tarvitse peitellä välillä eikä rehu ehdi ruveta käymään.

Korjuuaikaennusteita tutkitaan tilalla tar-kasti. Syytä onkin, sillä vuodet eivät ole keskenään veljeksiä. Tänä vuonna ensim-mäinen sato niitettiin kesäkuun kuudes päivä., jolloin D-arvo oli 715. Viime vuon-na D-arvot olivat Haapavedellä vielä kesä-kuun puolivälissäkin lähempänä 750:tä.

Rohkeasti vehnän viljelyynNurmen lisäksi tilalla viljellään viljaa. Karja syö vuodessa lähes 500 hehtaarin viljasadon, joten omilta pelloilta ei saada koko määrää. Mehtälät viljelevät kaiken tarvitsemansa vehnän itse, sillä sitä on Pohjois-Pohjanmaalla huonosti saatavil-la. Timo haluaa kannustaa alueen tiloja vehnän viljelyyn, sillä sille on kysyntää ja sadon määrä on hyvä. Lisäksi tilalla tuote-taan kauraa kokoviljasäilörehuksi. Ohra ostetaan viljatiloilta.

Tuorevilja säästää kustannuksiaOstovilja ostetaan pääasiassa tuoreena ja elo-syyskuussa rekkaralli onkin melkoi-nen. ”Apetilalle tuorevilja on minun mie-lestäni ainoa oikea vaihtoehto – ettei viljaa ensin kuivata ja sitten kastella uudestaan

apetta tehtäessä”, Timo painottaa. Tuo-reviljan oston aikaan kesän ensimmäiset säilörehut on jo osin syötetty ja laakasiilot saadaan tehokkaaseen käyttöön, kun vilja säilötään samaan siiloon.

Ruokintasuunnitelma on tehty noudatettavaksiKun sato on korjattu, on ruokintasuunnit-telun vuoro. ”Leseet ja kuorijauhot eivät riitä väkirehuksi, vaan sonnit tarvitsevat kasvaakseen kunnon viljaa”, isäntä muis-tuttaa. Mehtälässä säilörehua täydenne-tään vehnällä, jota on noin kolmannes käytetystä viljasta, sekä ohralla ja rypsil-lä. Appeen kuidusta pidetään huolta kar-keammalla heinällä ja oljella. Ruokinnan suunnittelusta vastaa Timo ja suunnitelmia käydään aina tarpeen tullen läpi asiak-kuuspäällikkö Matti Myllylän kanssa.

”Nautoihin sitoutuu paljon pääomaa. Ruo-kinnan pitää olla kunnossa ja tehtyä suun-nitelmaa pitää noudattaa, että kasvatus onnistuu ja tuotanto on kannattavaa”, Timo sanoo. Nautatilalla lannan koostumus ker-too nopeasti, onko ruokinta kunnossa vai tarvitaanko muutoksia. Kesäaikaan ape tehdään vasta iltapäivällä, sillä naudat syö-vät paremmin illan viiletessä ja silloin on syytä olla maistuvaa, tuoretta rehua edessä.

Kuivikepohjalta hyvä alku kasvulleVasikat kasvavat tilalla yli puolivuotiaak-si asti kuivikepohjalla. Tila on sitoutunut vasikoiden pito-olosuhteiden parantami-seksi hyvinvointikorvauksen tiukimpiin ehtoihin eli kiinteäpohjaisiin ja kuivitet-tuihin karsinoihin ja korkeampiin tilavaa-timuksiin. ”Ritiläpalkkikarsinoissa on vai-keampi päästä huippukasvuihin nivel- ja jalkavikojen takia”, Timo pohtii loppuvai-heen kasvatusta.

Turvallista työskentelyäIsossa karjassa työturvallisuuden merki-tys korostuu. Timo listaa turvallisuutta parantaviksi tekijöiksi seuraavat asiat:• Lastaustila• Sopiva eläintiheys• Hyvät ajoportit• Eläimet otetaan takakäytävän kautta• Omat siirtokärryt antavat mahdollisuuden

tehdä siirrot joustavasti ja hätiköimättä• Karjasilmä – eläimiä oppii lukemaan ja

äkäisimpien yksilöiden käsittelyyn pi-tää valmistautua huolella

Vaikka karja on iso, ei elämä Mehtälässä-kään ole pelkkää työntekoa. Liikunta ja musiikki ovat koko perheen harrastuksia, joille etsitään aikaa. Kun tilakeskuksen viereisille pelloille vedetään talveksi la-dut, on harrastuksen pariin helppo suun-nata suoraan rappusilta. ∎

Kuva: Olga Alitupa

REHUVARASTOT ON merkitty hyvin. Siitä on apua paitsi rehukirjanpidossa, myös rehukuskien ja muiden tilan ulkopuolisten neuvonnassa.

REHUSIILO ON MUUTETTU teinivasikoiden karsinaksi. Kuivitetussa karsinassa on mukava märehtiä.

Hanna Kasarimarkkinointipäällikkö

Matti Myllyläasiakkuuspäällikkö


26 AtriaNauta

N autaomapalautukset uudistui-vat juhannuksen jälkeen, kun otimme käyttöön uuden oma-palautuslomakkeen ja -hin-naston. Uudistuksen myötä omapalau-tuksen tilaaminen on entistä selkeämpää. Toimme valittavaksesi useamman valmiin hienopaloittelumallin, joista on helppo va-lita itselle sopivin vaihtoehto. Samalla otetaan käyttöön päivitetty oma-palautushinnasto. Käytännössä puolik-kaan ruhon ja etuneljänneksen leikkuu-palvelun hinnat pysyvät suurin piirtein ennallaan. Takaneljännesten hinta puoles-taan nousee aiemmasta, koska se sisältää kaikki ruhon arvo-osat ja vähempiarvoinen etuneljännes jää Atrian markkinoitavaksi. Sikojen ja broilereiden omapalautus säilyy entisenlaisena. Omapalautuksen käytän-

nön ohjeet löydät nettisivuiltamme Yritys-tieto » Tuottajamyynti ja -palautukset.

Jos haluat pääasiassa jauhelihaa, kannat-taa omapalautuksena ottaa etuneljännes. Hyvin rasvaisia eläimiä ei kannata ottaa omapalautuksena, ellet halua todella ras-vaista jauhelihaa.

Uudet nautaomapalautuspaketit1. Takaneljännes tai puolikas ruho 1. Fileet ja paistit kokonaisina, muut ruhonosat jauhelihaksi2. Fileet, sisä- ja paahtopaisti kokonaisina, muut ruhonosat jauhelihaksi3. Fileet kokonaisina, kaikki paistit ja muut ruhonosat jauhelihaksi 4. Kaikki ruhonosat jauhelihaksi

2. Etuneljännes tai puolikas ruho 1. Entrecote kokonaisena,

muut ruhonosat jauhelihaksi 2. Entrecote, rinta, lapa ja niska koko naisena, muut ruhonosat jauhelihaksi 3. Lapa, rinta ja kylki luullisena keitto lihana, muut ruhonosat jauhelihaksi4. Kaikki ruhonosat jauhelihaksi.

3. Kaikki lajitelmat leikkolihana jauhelihan sijaan.

Lisätietoja omapalautuksista ja Atrian tuot-teiden myynnistä saa tuottajamyynnistä p. 020 472 7233. ∎

Omapalautus on uudistunutAtrian tuottajana voit tilata teuraaksi lähettämistäsi eläimistä omapalautuk-sena lihaa takaisin omaan käyttöösi. Voit tilata koko ruhon tai naudoista ja sioista vain yhden neljänneksen ja valita sille haluamasi leikkuun.

teiden myynnistä saa tuottajamyynnistä p. 020 472 7233. ∎

Hanna Kasarimarkkinointipäällikkö

Fileet kokonaisina, kaikki paistit ja

2. Etuneljännes tai puolikas ruho

Fileet kokonaisina, kaikki paistit ja

NAUTAOMAPALAUTUSTEN UUDISTUMINEN TOI valittavaksi useamman valmiin hienopaloittelumallin, joista on helppo valita itselle sopivin vaihtoehto.


3 • 2016 27

Ajankohtaista pihvivasikoista

P ihvivasikoiden laadun paran-tuminen on lisännyt loppukas-vattajien tyytyväisyyttä. Hyvät vasikat takaavat pihvivasikoiden kysynnän ja hintatason. Vuonna 2015 välitetyt isojen rotujen sonnivasikat kas-voivat syntymästä välitykseen keskimää-rin lähes 1 300 g/pv. Kasvut paranivat edellisvuodesta charolais-, blondi-, here-ford- ja limousin-sonnivasikoilla. Pihvi-lehmävasikoissa kasvut paranivat kautta linjan, blondeja lukuun ottamatta. Tämä on erinomaista kehitystä, kiitos hyvistä vasikoista!

Ilmoita pihvivasikat välitykseen nyt!Ilmoita vasikat syyskuun aikana A-nettiin ja osallistu samalla arvontaan.

Valitse toivottu noutoviikko, kun teet vasikkailmoitusta. Minun Maatilani -ohjelmiston uudella A-NettiLinkillä saat hallittua vasikkaliikennettä ja vähennet-tyä näppäilyvirheitä. Huomaa, että kulje-tussuunnitteluun tarvitaan vähintään pari viikkoa aikaa.

Tiedä, mitä myyt. Tarkista vasikoiden kunto ja koko ennen välitykseen ilmoitta-mista. Sairaita eläimiä ei voi myydä. Tar-

kista, että vasikoiden sukupuolet ja rodut ovat nautarekisterissä oikein. Varmista pihvilehmävasikoiden osalta, että nauta-rekisterissä niiden käyttötarkoituksena on lihantuotanto. Muuten loppukasvattaja menettää teuraspalkkionsa, joka peritään jälkeenpäin syntymätilalta.

Kerro, mitä myyt. Varmista mahdollisen nupouslisän saaminen jo ilmoitusvaihees-sa. Luomukelpoisista vasikoista on muis-tettava laittaa A-Netin viestikenttään luo-mumaininta etukäteen.

Pihvivasikka on välityspäivänä alle 8kk ikäinen ja painaa vähintään 140 kg. Il-moita vasikat välitykseen aikaisintaan 3,5 kk ja viimeistään 6,5 kk iässä. Jaa vasikat ilmoituksessa kahteen erään ainakin sil-loin, kun vasikoiden ikäero on yli 3 kuu-kautta tai vasikoiden kokoerot ovat huo-mattavia.

Yli 7,5 kk vasikoiden hinnoitteluun muutoksia. Uutena asiana otamme syk-syn aikana käyttöön ikävähennyksen 7,5 kk (230 pv) iästä alkaen, koska vanhat vasikat ovat olleet nykyisellä hinnoittelul-la loppukasvattajalle kannattamattomia. Ikävähennys on 1 € / pv. Samalla poistam-me päiväkasvulisän yläikärajan, jolloin

vasikoiden kasvu vaikuttaa hintaan myös vanhemmilla vasikoilla. Löydät asiasta li-sää tietoa A-Netistä.

Torju teinitiineydet. Vieroita lehmäva-sikat viimeistään 7 kk iässä, mieluummin 6 kk ikään mennessä. Erota lehmävasikat sonnivasikoista heti vieroituksen yhtey-dessä. Seuraa hyvin kasvaneita lehmäva-sikoita, koska ne voivat tulla tiineeksi jo 5 kk iässä. Teinitiineydet esiintyvät usein pareittain. Käänny eläinlääkärin puoleen heti, mikäli huomaat selvät kiiman oireet lehmävasikalla, joka on vanhemman son-nivasikan tai siitossonnin seurassa. ∎

Susanna Vehkaojakehityspäällikkö

Välitykseen myytyjen vasikoiden kasvuja, painoja ja ikäjakaumaa voi tarkastella tilakohtaisilta pihvivasikkaraporteilta, jotka löytyvät A-Netin uusimmista tuotantoraporteista. Samasta paikasta löytyy tilalta välitettyjen pihvivasikoiden kasvatustulokset loppukasvattamoissa ns. jälke-läisraportteina.


28 AtriaNauta

Lannan käyttöä voi tehostaa

H arri Sukuvaaran tilalla Lapual-la kasvaa reilu tuhat nautaa. Sellaisesta laumasta lantaakin tulee jo melkoinen määrä. Uu-sin kasvattamo on viileä, joten lannan kä-sittelyynkin piti miettiä ratkaisuja.

Ennen viime talven investointia kaikki naudat olivat kylmissä kasvattamoissa, jolloin lanta käsiteltiin kuivalantana. Nyt naudoista 900 on kuivikelannalla ja 400 lietelannalla.

Kuiviketurvetta kului aiemmin noin 7 000 m3 vuodessa. Turvekuution hinta on rahdeista ja sopimuksista riippuen 10–15 €/m3. Sukuvaaran tilalla se tar-koittaa lähes 100 000 euron vuotuista kustannusta.

”Turpeesta tuleva kustannus oli pakko jollakin konstilla saada pienenemään. Sa-moin työaikaa, polttoainetta ja traktorin renkaita kului paljon, kun lantaa ajettiin pelloille. Jotain piti keksiä”, Harri kertoo uusien suunnitelmien taustoista.

Pari vuotta aikaisemmin Harri oli Kana-dan matkalla nähnyt mielenkiintoisen lannankäsittelylaitteen. Siitä ajatus lähti kehittymään ja Sarka-messuilla Harri vä-hän sattumalta aloitti keskustelun haapa-järveläisen Rekitecin omistajien, Heikki ja Jukka Kiljalan, kanssa.

Lannasta kuiviketta separoinnilla ja kompostoinnillaRekitec toimitti tilalle kontin, jossa on lannan separaattori ja kompostori. Ensin lanta separoidaan ja siitä puristuva nes-te johdetaan lietesäiliöön. Separoinnista tuleva kuiva-aine menee 50-kuutioiseen kompostoriin, jossa se lämpenee yli 70 asteeseen. Rummussa lanta on kolme päivää, jolloin se hygienisoituu ja on val-mista käytettäväksi kuivikkeena. Harrin mukaan tuotteen ominaisuudet ovat yhtä hyvät kuin turpeella. Määrällisesti sitä kuluu yhtä paljon kuin turvetta.

Työmäärä vähenee

”Uusi lannan käsittelyjärjestelmä ei ole tuo-nut lisää töitä, päinvastoin”, sanoo Harri.

Käytännössä ketju toimii seuraavasti:1. Uudesta viileästä kasvattamosta tuleva

liete menee alatäytöllä lietesäiliöön2. Kaikki kylmien kasvattamoiden kui-

valanta lastataan suoraan purkavalle lantakärrylle ja ajetaan samaan lietesäi-liöön jäykisteeksi.

3. Lietesäiliössä on kaksi aikakytkimellä toimivaa sekoittajaa.

4. Lietesäiliöstä liete imetään separaat-toriin ja sieltä kuiva-aine ohjautuu kompostoriin.

5. Kompostorista valmistuu valmista hygieenistä kuiviketta noin 25–30 m3 vuorokaudessa. Tilan tarve kuivikkeelle on noin 20 m3 päivässä.

Kaikki tämä tapahtuu automaattisesti il-man lisätyötä. Ainoa töitä lisäävä toimen-pide on viikoittainen rasvaaminen. Ennen

lanta siirrettiin lantavarastoon ja sieltä pellolle. Nyt lantavarastot ovat tyhjät.

Pellolle ajetaan vain typpipitoinen nestemäi-nen liete, jossa kuiva-ainetta on vähän ja ra-vinteet ovat liukenevassa muodossa. Se sopii nurmille erittäin hyvin. Kuivalantaa ei enää tule, joten siltä osin säästö on melkoinen. Suurin säästö tulee kuitenkin siitä, että tur-vetta ei enää tarvitse ostaa. Harrilla on var-muuden vuoksi varattuna talven mahdollisia kylmiä jaksoja varten olkea kuivikkeeksi.

Kompostoinnissa muodostuva lämpökään ei mene harakoille, vaan se johdetaan läm-mittämään toimistotiloja ja konehallia.

RekitecLaitteiston toimitti Rekitecin yhteistyö-kumppani EYS. Rekitec vastasi sitten muusta, kuten kuljettimet, pumput ja pot-kurisekoittimien telineet ja muut teräs-rakenteet. Rekitec vastasi myös laitteen asennuksesta ja käyttöönotosta. Heiltä tulee myös ylläpitotuki. ∎

Tilakoon kasvaessa niin lannanlevityksen kuin kuivikkeen tarve kasvaa. Sukuvaaran tilalla näille asioille keksittiin yhteinen ratkaisu: lanta separoidaan ja kompostoidaan kuivikkeeksi.

Heikki ja Jukka Kiljala (oik.) Rekiteciltä toimittivat Harri Sukuvaaran tilalle uuden lannankäsittelyjärjestelmän.

Raimo Murtoniemiasiakkuuspäällikkö


3 • 2016 29

Osuuskuntalaki uudistui

Osuuskuntalaki uudistui merkittävästi vuoden 2014 alusta. Osuuskuntalakia on joiltain osin viety lähemmäksi osakeyhtiö-lakia, mutta kuitenkin niin, että jäsenten tasavertainen kohtelu toteutuu myös uu-dessa osuuskuntalaissa samankaltaisena kuin vanhoissakin säännöissä.

Merkittävin muutos jäsenen kannalta Itikan ja Lihakunnan säännöissä tulee olemaan osuuslajeissa ja niiden lasken-tapäivissä. Nykyisten sääntöjen aikaan käytössä on ollut vain yksi osuuslaji, joka on perustunut tilan vuosittaiseen liike-vaihtoon. Osuuksien laskentapäivä on ollut tammikuun 1. päivä, jonka mukaan jäsenille on maksettu osuuspääoman korko. Tammikuun ensimmäisen päivän maksettujen osuuksien mukaan on myös määräytynyt se, paljonko itse kullekin on maksettu osuuspääoman korkoa.

Uusiin sääntöihin tulee kolme osuuslajia: A-, B- ja C-osuudet, joista tämänhetkisen tiedon mukaan otetaan käyttöön A- ja B-osuudet. Uusien osuuksien laskentapäi-väkin muuttuu ja uusi laskentapäivä on lokakuun viimeinen päivä kutakin vuotta. Lokakuun viimeisen päivän ajossa selviää itse kunkin jäsenen varsinaiseen liike-vaihtoon perustuva A-osuuksien määrä. Siten jäsenelle voi tulla myös B-osuuksia, mikäli laskentapäivänä oleva liikevaihtoon perustuva osuusluku on pienempi kuin sisään maksettu osuuspääoma. ”Ylimää-räiset” osuudet siirtyvät automaattisesti B-osuuksiksi.

A- ja B-osuuksille voidaan maksaa eri korkoa. Osuuskuntien edustajistot käsit-televät marraskuun kokouksissaan sään-tömuutoksen aiheuttamia asioita. Jos säännöt tulevat voimaan suunnitellussa aikataulussa, lähettävät osuuskunnat

Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan uudet säännöt astuvat pian voimaan. Osuuskuntien edustajistot ovat hyväksyneet säännöt ja ne tulevat voimaan, kun myös rekisteriviranomaiset ovat ne hyväksyneet.

Reijo Flinktoimitusjohtaja, Itikka osuuskunta ja Lihakunta

Miettisen tilalla on saatu päiväkasvut ylös ja teurasmyynnit ja sitä kautta liikevaihto ovat kasvaneet. Uusien sääntöjen astuttua voimaan Tuottaja Miettisen ei tarvitse vuoden lopulla soittaa osuuskuntaan ja pyytää osuuksien tarkistuslaskentaa, vaan tarkistusajo tehdään kaikille tiloille automaattisesti lokakuun 31. päivä kutakin vuotta. Sen jälkeen Miettisellä on aikaa joulukuun 15. päivään maksaa osuuspää-omaa täyteen, jos hän aikoo saada sille seuraavana vuonna koron. Vuoden lopulla ei siis enää tehdä tarkistuksia lainkaan, vaan lokakuun lopun tilanne on ratkaiseva.

Jos jäsenellä on A-osuuksia vajaana, voi niitä maksaa joulukuun 15. päivään asti täyteen, jos aikoo saada niille seuraavalta vuodelta koron. Tämän sääntömuutoksen jälkeen kenenkään jäsenen ei tarvitse enää soitella ja pyytää vuoden lopulla laske-maan ”viimeistä” osuusmaksutilannetta maksimoidakseen tilan osuusluvut vuoden-vaihteessa. Sillä ei ole enää merkitystä. Lokakuun lopun osuuslukua käytetään myös verottajalle annettavassa ilmoituksessa.

ESIMERKKI 1.

Mäkelän tilan liikevaihto A-Tuottajiin on ollut 36 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että tilan osuusluku on 18 kpl (36 000 € : 2 000 €). Itikassa yhden osuuden arvo on 250 €, joten tila on voinut maksaa 18 kpl osuuksia x 250 € = 4 500 €. Lihakunnassaon voinut maksaa 18 kpl x 330 € = 5 940 €.

Uusien sääntöjen astuttua voimaan osuusluku tarkistetaan aina 31.10. Jos tilanne on lokakuussa se, että osuusluvun mukainen liikevaihto ei ole täyttynyt, mutta osuuspääomaa on maksettu koko edellä mainittu summa (4.500 € Itikka tai 5.940 € Lihakunta), siirtyvät ylimääräiset osuudet seuraavaksi vuodeksi B-osuuksiksi. Ja taas vuoden päästä tilanne voi muuttua, mikäli liikevaihto on muuttunut.

ESIMERKKI 2.

Osuuskuntien säännöt muuttuvat

koko jäsenistölleen kirjeen marraskuun aikana kunkin tilan jäsenosuuspääoma

tilanteesta. ∎


30 AtriaSiipi

A tria Skandinavia ilmoitti maaliskuussa ostavansa Lager-bergs Kyckling -yhtiön. Ruotsin kilpailuvirasto hyväksyi kau-pan 1. huhtikuuta, ja yhtiön toiminta siirtyi Atria Skandinavialle 29. huhtikuuta. Lagerbergs toimii omana yhtiönään. Sen johtajaksi valittiin aiemmin keväällä Mats Markgren.

Lagerbergs toimii Listerlandetissa, Ble-kingen läänissä. Alueella kasvatetaan enemmän broilereita kuin missään muualla Ruotsissa. Toimintaan kuuluu broilereiden kasvatus, teurastus, paloit-telu ja jalostus. Tehtaassa työskentelee

120 henkeä. Yhtiön hallinto-, markkinoin-ti- ja myyntitoiminnot sijaitsevat samassa paikassa.

– Broilerinlihan suosio jatkuu, ja ruot-salaisen broilerinlihan kysyntä kasvaa. Haluamme olla mukana tässä ja kehittää tuoteryhmää, Mats Markgren sanoo.

Yhtiön valikoimaan kuuluu sekä tuore että pakastettu broilerinliha. Sen asiakaskuntaa ovat päivittäistavarakauppa ja suurkeittiöt. Yhtiön omissa kasvattamoissa tuotetaan 50 prosenttia broilereista, minkä lisäksi broilereita hankitaan kuudelta ulkopuoli-selta sopimustilalta.

– Hyvillä suhteilla broileritiloihin on meille suuri merkitys. Tapasin kaikki tilanomistajat yhdessä Tomas Backin kanssa jo varhain, ja kerroimme pääpiirteittäin toimintaa koske-vista suunnitelmistamme, Markgren kertoo.

– Mielestämme oli erittäin tärkeää, että sekä Lagerbergs-yhtiön henkilökunta että tilat saivat nopeasti tietoa Atrian suunni-telmista laajentaa toimintaa. Broilerinlihan kulutus kasvaa Ruotsissa, ja kuluttajat pi-tävät sitä hyvänä valintana sekä terveyden että ympäristön kannalta. Suomessa Atria on broilerinlihan markkinajohtaja, joten konsernissa on runsaasti kokemusta broile-reiden kasvatuksesta ja jalostuksesta.∎

Broilerinlihan kulutus kasvaa Ruotsissa

” Broilerinlihan suosio jatkuu, ja ruotsalaisen broilerinlihan kysyntä kasvaa.

Atria Skandinavia osti Lagerbergs Kyckling -yhtiön


3 • 2016 31

Broilerinlihan kulutus kasvaa Ruotsissa

Mikä on Atria Meat –liiketoimintayksikön tehtävä?

Liiketoimintayksikön tarkoituksena on vakiinnuttaa Atrian suomalaisen lihan asema Ruotsin markkinoilla valikoitujen asiakkaiden ja konseptien avulla. Käyt-tämämme kanavat ovat päivittäistava-rakauppa, suurkeittiöt ja teollisuus. Itse keskityn valikoimaan ja konsepteihin. Lii-ketoimintayksikön avainasiakaspäällikkö-nä toimii Lars Breed.

Millaisia tuotemerkki ja valikoima tulevat olemaan?Atria on perinteikäs suomalainen tuote-merkki, ja tulemme käsittelemään sitä tavalla, joka tuntuu oikealta. Tuotemer-kissä on eri laatutasoja, joita voimme hyö-dyntää. Valikoimassa on tuoretta sian- ja naudanlihaa. Sianlihatuotteita ovat kyl-jykset, kasleri ja filee, naudanlihatuotteita puolestaan entrecôte, pihvit, paahtopaisti, rostas ja picanha. Keskitymme siis aluksi kahdeksaan tuotteeseen.

Millainen käsitys ruotsalaisilla kuluttajilla on suomalaisesta lihasta?Ruotsalaiset kuluttajat suosivat ruotsa-laista lihaa. Kuluttajilla on selkeä mielipi-de tanskalaisesta ja saksalaisesta lihasta, mutta ei mitään suoranaista käsitystä suomalaisesta lihasta, vaan suhtautumi-nen on melko neutraalia. Asiakkaat ovat erittäin kiinnostuneita.

Millaisia mahdollisuuksia näet tästä eteenpäin?Meillä on erinomaiset mahdollisuudet! Omavaraisuusaste on Suomessa korkea

Ruotsiin verrattuna. Pitkälti siitä joh-tuu myös Suomen alhaisempi hintataso. Lisäksi laatua, jäljitettävyyttä ja eläin-ten hoitoa valvotaan tiukasti. Voimme luoda ainutlaatuista lisäarvoa tuotteil-lamme. Tältä pohjalta haluamme tehdä suomalaisesta lihasta varteenotettavan vaihtoehdon ruotsalaiselle lihalle. Pit-kän aikavälin tavoitteemme on yhden prosentin osuus ruotsalaisten lihan ku-lutuksesta. Tämä tulee olemaan hyvin mielenkiintoista aikaa. ∎

LAGERBERGS KYCKLING • Perustettu 1965 Listerlandetissa,

Blekingen läänissä• Henkilöstömäärä 120• Tuotantomäärä n.10 miljoonaa

broileria vuodessa• Liikevaihto n. 300 miljoonaa

kruunua• Markkinaosuus 10 %• Tuotteiden määrä yli 100• Tilojen määrä 6, lisäksi omia

broilerikasvattamoita• Sertifikaatit FSSC 22000,

ISO 22000

Meillä on erinomaiset mahdollisuudet!Mats Markgren on työskennellyt Atria Skandi-navian palveluksessa vuodenvaihteesta lähtien. Hänen tehtävänään on Atria Meat -liiketoiminta-yksikön käynnistäminen ja kehittäminen, tavoit-teena saada ruotsalaiset kuluttajat arvostamaan ja syömään suomalaista lihaa.

MATS MARKGREN VALITTIIN Lagerbergs Kyckling -yhtiön johtajaksi tänä keväänä.


32 AtriaTuottaja

L aadukas ja hyvä kotoinen rehu on kotieläintilan kannattavuuden pe-rusta. Viljely pitää suunnitella niin, että jokaiselta hehtaarilta saadaan paras mahdollinen sato ja hyvälaatuinen raaka-aine rehuseokseen. Laadukkaan viljan ja nurmen täydentäminen onnistuu helpommin ja halvemmalla kuin kevyen ja matalavalkuaisisen raaka-aineen.

Karjanlannan oikea täydentäminen on avainasiaKarjanlannasta saadaan paras hyöty loh-koilla, joiden fosfori- ja kaliumtila on matala. Käytännössä lantaa on kuitenkin levitettävä lähes tilan koko peltoalalle. Jot-ta levitys onnistuu ympäristökorvauksen mukaisesti, kannattaa hyödyntää fosforin 5 vuoden tasausmahdollisuus sekä typen ja fosforin satotasokorjaukset.

Mikäli tila ei ole sitoutunut ympäristö-korvaukseen, rajoitteena ovat nitraattidi-rektiivi ja MMM:n asetus lannoitevalmis-teista. Se rajoittaa fosforin suurimmaksi sallituksi käyttömääräksi 325 kg viiden vuoden aikana maataloudessa eli keski-määrin 65 kg ha/vuosi.

Turvaa alkukesän kasvu lisälannoituksellaHyvän sadon saamiseksi karjanlantaa pi-tää aina täydentää. Lannan typpi on pää-

osin sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Kylvön ja juhannuksen välisenä aikana vil-ja kärsii typen puutteesta, ellei sille anne-ta starttilannoitusta. Tällöin kasvusto jää harvaksi ja lehtiala pieneksi, eikä se kyke-ne enää hyödyntämään tehokkaasti heinä-kuussa lannasta vapautuvia ravinteita.

Parhaat sadot saadaan, kun kokonaisty-pestä tulee noin puolet ostolannoitteesta, joka turvaa suuren sadon ja toinen puoli orgaanisesta lannasta, joka nostaa valku-aisen hyvälle tasolle.

Täydennyslannoitteessa on aina oltava typpeä, rikkiä ja seleeniä, jotta rehu on kelvollista oman karjan ruokintaan. Jois-sain tapauksissa voi olla tarvetta myös lisäfosforille ja kaliumille, eli startiksi tar-vitaan moniravinteinen lannoite. Suomes-sa satoja rajoittavat yleisesti Yara Megalab -lehtianalyysin mukaan ravinnepuutteet.

Täsmäviljelyn hyödyt käyttöönTarkin karjanlannan täydennys tehdään Yara N-Sensorin avulla. Kokonaistypestä voi jättää 30 kg kasvukauden aikaiseen levitykseen viljojen korrenkasvuvai-heessa. Tämä lannoitus tasoittaa kas-vuston kehitystä ja parantaa sekä satoa että laatua. Lisätypellä voidaan nostaa parhaiten kasvavien osien valkuaispi-toisuutta hyvälle tasolle. Tasaisesti tu-

leentuva kasvusto on nopeaa puida ja kuivata.

Ilmajoen alueella viime kesänä käytössä ollutta Yara N-Sensoria voi kysellä pelloil-leen ensi kesäksi esim. Sami Paulasaarel-ta, Markku Puskalta tai Ari Takanevalta.

Mangaanin puute laskee satoaMangaanin puute on yleistä koko Suo-messa. Pohjanmaan multavilla ja kevyil-lä mailla mangaaninpuute laskee satoja merkittävästi. Pahimmillaan vaiva on hyvin kalkituilla pelloilla. Kasvit tarvit-sevat mangaania jo varhain keväällä. Sik-si mangaanilannoitus kannattaa tehdä ajoissa, esimerkiksi rikkakasviruiskutuk-sen yhteydessä. ∎

Hyvä rehusato turvaa talouden

Anne KerminenKehityspäällikkö Yara Suomi

Puheenaiheena valkuainen

MANGAANIN PUUTE vaivaa ohraa ja kauraa ympäri maan.


3 • 2016 33

Koko A-Rehun toiminnan ajan olemme kokeilleet ja kehittäneet rehuja yhdessä tilojen kanssa. Paras tapa varmistua tuot-teen toimivuudesta on nähdä sen vaikutus eläinten kasvuun ja hyvinvointiin sekä ti-lan tulokseen.

Nyt avaamme tätä yhteistä kehitystyötä entistä enemmän. Rehuriihi-sivuilla voit tutustua tehtyihin kehitystöihin. Rehuriihi on jo alkanut sikatilojen osalta, myöhem-min syksyllä siirrymme myös märehtijöi-den pariin. ∎

Tilalla toimivaksi todettua ja Rehu-riihessä kerrottua

Y ara Suomen kanssa yhteis-työssä järjestetyssä tilaisuu-dessa syvennyimme valku-ais- ja satotasoasioihin ja asiantuntijoille esitettiin runsaasti kas-vukauden ajankohtaisia kasvinravitse-mukseen liittyviä kysymyksiä. Selvästi kiinnostavia aiheita, sillä paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä viljelijää.

Valkuainen on yksi tärkeimmistä kom-ponenteista eläinten rehustuksessa. Se myös määrittää pitkälti ruokintakustan-nusta, joten siihen on syytä syventyä. Valkuaista liikutellaan pitkiäkin matkoja ympäri maailmaa kysynnän ja tarjon-nan mukaan. Maailmanmarkkinoilla hintamuutokset ovat rajuja ja nopeita. Mitä suurempi valkuaissato pystytään kotoisesti tuottamaan, sitä pienempi on maailmanmarkkinoiden hintamuutos-ten riski omalla tilalla. Täytyy kuitenkin

pitää huoli, ettei euron säästöllä tehdä kympin vahinkoa, joten tuotos-panos-suhdetta on tarkasteltava peltoviljelyssä riittävällä tarkkuudella.

Toinen huomionarvoinen seikka on eri peltolohkoilla tuotettujen satojen val-kuaistasojen vaihtelu. Jos ruokinnas-sa on välillä ohraa, jonka valkuainen on yhdellä kertaa 9 % ja toisella 13 %, on optimointi tuskaista käytännön ruokinnassa. Viljelytoimilla voidaan yrittää saada heitot minimiin tai ana-lysoida sadot lohkokohtaisesti ja pitää ne vielä erillään. Oikean tiivisteen ja muiden komponenttien optimoin-tia saadaan myös ruokinnas-sa tarkennettua silloin, kun valkuaistasot vil-jassa heittelevät vähemmän. ∎

Vinkkejä pellon -piennar tilaisuudesta

Ossi Hakala-Rahko asiakkuuspäällikkö

YARA SUOMEN KANSSA YHTEISTYÖSSÄ järjestetyssä tilaisuudessa syvennyttiin valkuais- ja sa-totasoasioihin ja asiantuntijoille esitettiin runsaasti kasvukauden ajankohtaisia kasvinravitsemukseen liittyviä kysymyksiä.

Järjestimme pellonpiennartilaisuuden kesä-kuussa Ilmajoella, Jussin jokisaunoilla keskellä Alajoen viljavaa lakeutta.

Käy tutustumassa osoitteessa www.rehuriihi.fi


34 AtriaTuottaja

Naudan paistia pöytään

Älä murehdi turhaan, muutamalla perus-kikalla lihanpala muuttuu ruokapöydän kunkuksi. Ja muista, että paisteissa on eroja. Toiset ovat luonnostaan mureampia kuin toiset.• Kun leikkaat paistia, leikkaa aina

lihassyiden vastaisesti. • Jos paistissa on kalvoja, poista ne aina

ennen kypsennystä.• Jos kypsennät paistin kokonaisena, käytä

suolaa ja pippuria reilusti. Leikattaessa maustettua pintaa jää melko vähän syöjää kohden.

Paistista pataaKun teet paistista pataruokaa, paloittele paisti noin 2 x 2 cm kuutioksi. Laita kuutiot kulhoon, kaada sekaan öljyä, suolaa, pippu-ria ja haluamaasi yrttiä – esimerkiksi rosma-riinia. Sekoita öljy ja mausteet kuutioiden joukkoon. Paista sitten kuumalla pannulla pienissä erissä. Näin palat ruskistuvat tasai-sesti ja kauniisti.

Ulko- ja pyöröpaistiUlko- ja pyöröpaisti ovat erinomaista lihaa esimerkiksi karjalanpaistiin ja patoihin, sillä ne paranevat haudutusajan pidentyessä. Hy-vää myös palvina.

SisäpaistiSisäpaisti on naudan suurin paisti, joka sopii erinomaisesti tarjottavaksi puolikypsänä ja toimii myös pataruuissa ja grillissä.

Kokonaisen sisäpaistin valmistus1. Mausta reilusti suolalla ja pippurilla2. Paista kaunis pinta pannulla 3. Kypsennä uunissa 56-58-asteiseksi. Käytä

apuna paistomittaria - tällä lämpötilalla paisti jää kauniin punaiseksi.

4. Kääri folioon ja anna vetäytyä vartin. 5. Leikkaa viipaleiksi lihassyiden vastaisesti.

KulmapaistiKulmapaisti on sidekudospitoisempi paisti, joka sopii kastikkeisiin ja patoihin sekä jauhe-lihaan.

PaahtopaistiPaahtopaisti on paisteista arvokkain. Ko-konaisena kypsennettynä klassikko, mutta mureutensa puolesta sopii myös pihviksi! ∎

Nouseeko hiki otsalle ja kädet alkavat täristä, kun alat miettiä paistin valmistamista?

Miltä maistui?Kokkaajana Sirpa Rekilä, naudanlihantuottaja ja Itikan osuuskunnan edustajiston jäsen Kannuksesta.

Mitä kokkasit?Atria Naudan Minuuttisuikaleita ja riisiä. Reseptin nappasin paketista. Suola oli lihassa valmiina, mutta lisäsin pippuria ja ruokakermaa. Keitä oli syömässä?Minä, mieheni ja tyttäremme miehensä kanssa. Miltä maistui?Hyvää oli, ja tosi helppoa laittaa!

Terveisesi Atrialle?Oman talon tuotteita kun saataisiin tänne meidän alueen kauppoihin enemmän, niin helpottaisi tuota kaupassa käyntiä… Mitä edustajistoon sinulle antanut?Edustajisto on antanut paljon mahdolli-suuksia oppia. Atria on tullut tutummaksi ja tietoa alan ajankohtaisesta tilanteesta saa entistä paremmin.

34 AtriaTuottaja

jäsen Kannuksesta.


3 • 2016 35

SIKA

Pohjois-Koivisto Pasi hankintapäällikkö 0400 352 272

Hakala-Rahko OssiEtelä

asiakkuuspäällikkö 040 630 2944

Parviainen HeikkiItä ja pohjoinen


Rinne JuhaniItä

kuljetussuunnittelu, T 010 3160 560

Immonen Niina kehityspäällikkö 040 482 5895

Rönnqvist Christer asiakkuuspäällikkö, K 0400 866 836

Övermark Marko asiakkuuspäällikkö, K 040 579 0110

Eskelä Sari uudiseläimet ja reklamaatiot

0400 738 904

Tuuri Hanna-Maija laatuvastaava 010 3160 892

Nygård Ida tuottajapalvelu 020 472 7325

Takala Tarja tuottajapalvelu 020 472 7325

Tirkkonen Taneli laatupäällikkö 040 744 2696

Teerimäki Pirjo porsasvälitys 010 3160 889

Marttila Taneli viljakauppa 010 3161 215

Nieminen Janne viljakauppa 010 3160 881

Åberg Lasse myyntijohtaja, rehut 0400 865 923

Kytölä Kimmo kehittämispäällikkö 040 583 0546

Anomaa Olli myyntipäällikkö, rehut 050 599 8572

NAUTA ETELÄ

Karsikas Tomi aluepäällikkö 040 750 4963

Tupila Sampo Etelä-Pohjanmaa


Leppävuori SirpaKeski-Suomi

asiakkuuspäällikkö, rehut 040 641 8235

Öhman Mika Keski-Suomi, Etelä, Pirkanmaa itä


Liikala Jukka Satakunta,Pirkanmaa länsi


Uusi-Heikkilä ElisaUusimaa ja Varsinais-Suomi


Pyöriä Helge Etelä-Karjala, Kymenlaakso


Kakriainen-Rouhiainen Sanna, Etelä-Savo


Murtoniemi RaimoLänsi

asiakkuuspäällikkö; LT 0400 664 714

Juutinen ElinaKaakko (äitiysloma)

asiakkuuspäällikkö, LT 040 358 3628

Malvisto Anne-MariEtelä

asiakkuuspäällikkö; LT 050 5699 761

Marttila Kimmo, Etelä, Satakunta ja Pirkanmaa

tuottajapalvelu 020 472 7060

Haapamäki Marja-Sisko Keski-Suomi


Haapalainen-Turunen Jaana, Kaakko


Nieminen Teemu kuljetussuunnittelu, V 010 316 0545

Kuoppala Jaakko kuljetussuunnittelu, T 010 316 0529

Haapaniemi Marika Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hanke

050 341 3840

NAUTA POHJOINEN

Kiljala Janne aluepäällikkö 040 179 3229

porsassuoraa · 2017. 2. 13. · haluan valinnoillani työllistää suomalaisia. näin kuluttajat...

Documents