rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet ... - suomen pankki · –ekp:n johdolla laadunvarmistus...

Rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet,

pankkiunioni ja rakenneuudistukset

Pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki

9.9.2014 1

Esityksen sisältö

I. Rahapolitiikkaa kevennetty edelleen

II. Pankkiunionin rakentaminen etenee

a) Valvonta

b) Kriisinratkaisu

III. Rakenneuudistuksia tarvitaan

9.9.2014 Erkki Liikanen 2

I. Rahapolitiikkaa kevennetty edelleen

3 Erkki Liikanen 9.9.2014

EKP:n neuvoston päätökset kesäkuussa

1. Ohjauskorkojen lasku • Pääohjauskoroksi tuolloin 0,15 %

2. Ennakoiva viestintä sidottiin ennusteeseen

3. Kiinteäkorkoisen täyden jaon huutokauppamenettelyä

jatketaan joulukuuhun 2016

4. Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot TLTRO • Lainattavissa euroalueen yritysten rahoitukseen

• Kiinteä korko (Pääohjauskorko + 0,1 prosenttiyksikköä)

• Toteutus syys- ja joulukuussa 2014, lisälainat mahdollisia pankin

yritysluotonannon perusteella

• Erääntyminen 2018 syyskuussa

5. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (ABS) suorien

ostojen valmistelua nopeutettiin


EKP:n neuvoston päätökset 4.9.

• Ohjauskorkoja laskettiin edelleen 0,1 %-yksikköä – Pääohjauskoroksi 0,05 %

– Yötalletuskoroksi -0,20 %

– Maksuvalmiusluoton koroksi 0,30 %

• Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-

ohjelma (ABSPP)

• Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3)


Kesä- ja syyskuun päätösten

muodostama kokonaisuus

• Toimenpiteet alentavat korkoja, tukevat

pankkien luotonantoa, keventävät yleisesti

rahoitusoloja ja turvaavat hintavakauden

toteutumista euroalueella

• Eurojärjestelmän tase kasvaa merkittävästi

– Kiinteäkorkoisten, etenkin yrityksille kohdennettujen

luotto-operaatioiden sarja (TLTRO) alkaa syyskuussa

– Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ja katettujen

joukkolainojen ostot alkavat lokakuussa


-1

0

1

2

3

4

5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Lähde: Eurostat.

22887@Chart45(2)

Euroalueen inflaatio hidastunut


Inflaatio-odotukset myös laskeneet

0

1

2

3

4

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

5 vuotta 5 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen

1 vuosi 1 vuoden jälkeen%

Lähde: Bloomberg.1v/1v, 3v/3v ja 5v/5v johdettu inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. 28083@Inf l_odotukset

Inflaatio-odotukset


Rahapolitiikan toimintaympäristö vaativa

• Inflaation ei ennusteta kiihtyvän nopeasti, kun

taloudessa on paljon vapaata kapasiteettia

• Rahapolitiikan välittyminen on epätasaista

• Inflaation hidastuminen nostaa reaalikorkoa, kun

nimelliskorot ovat nollarajalla

– Riski laskevien inflaatio-odotusten ja hidastuvan

inflaation kierteestä


Inflaation hidastumisen syyt

• Kansainväliset hintapaineet vähäiset

– Energian ja ruoan hintakehitys tasaantunut

• Kotimainen kysyntä vaimeata

• Palkkojen nousu hidasta, kun vapaata

kapasiteettia on runsaasti


Euriborkorot laskeneet EKP:n neuvoston

viimeaikaisten päätösten jälkeen

-0.5

0.0

0.5

1.0

1.5

01/13 07/13 01/14 07/14

Korkoputki Eonia EKP:n ohjauskorko Euribor 3 kk Euribor 12 kk%

Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki

EKP:n neuvoston kokoukset

8.5. 5.6. 4.9.


-0.20

-0.10

0.00

0.10

0.20

0.30

0.40

0.50

0.60

0.70

0.80

0.90

1.00

Euroalue (vuosi vuoden jälkeen eonia) Yhdysvallat (vuosi vuoden jälkeen fed funds)

Lähde: Bloomberg, eonia ja fed funds -vuoden mittaisten koronvaihtosopimusten termiinisopimukset

%

1.28

1.30

1.32

1.34

1.36

1.38

1.40

100.0

101.0

102.0

103.0

104.0

105.0

01/2014 03/2014 05/2014 07/2014 09/2014

EER-20 euron efektiivinen valuuttakurssi (vasen) EURUSD

Lähde: Bloomberg

Indeksi

Ero korko-odotuksissa kasvanut ja

samalla euron kurssi heikentynyt

Markkinoiden odotus euroalueen lyhyestä

korosta 1–2 vuoden päähän

Markkinoiden odotus Yhdysvaltain lyhyestä

korosta 1–2 vuoden päähän

Euro on heikentynyt dollariin ja laajan

valuuttajoukon keskiarvoon nähden


8.5. 5.6. 4.9.


8.5. 5.6. 4.9.


-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

2010 2011 2012 2013 2014

Yritykset Kotitaloudet

%-muutos edellisestä vuodesta

Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjattu.

Lähde: Euroopan keskuspankki.27531@Chart10

Euroalueen lainakannan kasvuvauhti

Yrityslainakannan supistuminen

loiventunut euroalueella


Euroalueen elpymistä tukevia tekijöitä

• Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä

• Finanssipolitiikka ei enää kiristävää

• Luottojen tarjonta parantunut

• Raaka-aineiden hinnat aiempaa matalammat

• Maailmantalous elpymässä

• Euro heikentynyt viime kuukausina

• Työllisyystilanne vähitellen parantunut



a) Yhteinen valvontamekanismi (SSM)


Yhteisen valvontamekanismin

valmistelut etenevät suunnitellusti

• Yhteinen valvontamekanismi (EKP) ottaa

valvontavastuun 4.11.2014

• Yhteisen valvontamekanismin keskeiset toimielimet

ovat toiminnassa, rekrytoinnit loppusuoralla

• EKP:n suoran valvonnan luottolaitokset valittu, muut

epäsuorassa valvonnassa


Pankkien kattava arviointi etenee

suunnitellusti

• Pankkien saamisten laadun arviointi (AQR)

saatiin päätökseen elokuussa

• Saamisten laadun arviointi kattoi

– Pankkien prosessit, luottopolitiikan ja kirjanpitokäytännöt

– Luottosalkun omaisuuserien ja vakuuksien arvostukset

– Merkittävät kaupankäyntisalkut

• Sovellettiin harmonisoituja määritelmiä

Stressi- testi

Saamisten laadun

arviointi Riskiarvio


Stressitesti

• Toteutetaan Euroopan pankkiviranomaisen

(EBA) kanssa yhteisesti

• Stressiskenaario on kattava ja ankara

• Stressitestin eteneminen:

– Pankkien omat stressitestilaskelmat (touko-kesäkuu)

– EKP:n johdolla laadunvarmistus (heinä-elokuu)

– Saamisten laadun arvioinnin ja stressitestilaskelmien

yhteen liittäminen (syyskuu)

– Tulosten viimeistely ja julkistus (syys-lokakuu)


Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet

• Tulokset julkistetaan lokakuussa 2014

• Pankkien toimitettava pääomitussuunnitelma 2

viikossa

• Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet

täytettävä 6 kuukaudessa

– Kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa →

selvästi yli vähimmäisvaatimuksen

• Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet

paikattava 9 kuukaudessa

– Kynnysarvo on 5,5 % → voidaan täyttää tietyin rajoituksin

myös ensisijaisella lisäpääomalla



b) Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM)


Uuden kriisinratkaisukehikon

lainsäädäntö annettu

• Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD)

annettiin toukokuussa 2014

– Saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen

– Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 1.1.2016 alkaen

• Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM)

koskeva asetus voimaan 19.8.2014

– Sovelletaan asteittain, voimassa täydessä laajuudessa

1.1.2016 alkaen


Kriisinratkaisu eri ajanjaksoina

• Tämän vuoden loppuun saakka:

– Kansallinen kriisinratkaisu, kansallinen lainsäädäntö

– Julkiselle tuelle Unionin valtiontukikehyksen ehdot

• Ensi vuoden ajan:

– Kansallinen kriisinratkaisu elvytys- ja kriisinratkaisu-

direktiivin mukaisesti, sijoittajavastuu (bail-in) ei pakollista

– Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toimii hallinnollisesti

• 1.1.2016 alkaen

– Yhteinen kriisinratkaisu yhteisin säännöin mukanlukien

sijoittajavastuu


Yhteisen kriisinratkaisumekanismin

kattavuus ja työnjako

• Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki

pankkiunionialueen pankit

• Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa

1. EKP:n valvonnassa olevien merkittävien pankkien sekä

2. maiden rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta.

– Yhteensä noin 200 pankkia

• Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset

vastaavat

– Kaikkien muiden pankkien kriisinratkaisusta (edellyttäen,

että yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei tarvita)


Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

• Kriisinratkaisuneuvostosta EU-instituutio

asetuksen tultua voimaan

• Hakuprosessi neuvoston johtotehtäviin

käynnissä: puheenjohtaja ja viisi johtokunnan

jäsentä

• Kriisinratkaisuneuvosto aloittaa 30-40 hengen

organisaatiolla, henkilöstön määrä noin 250

vuoteen 2017 mennessä

• Täydet kriisinratkaisuvaltuudet 1.1.2016 alkaen


Päätöksenteko kriisinratkaisussa (1)

• Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto päättää kriisin-

ratkaisusta suppeassa kokoonpanossa ns. johdon

istunnossa

– Johtokunta sekä kriisinratkaisun kohteena olevan

pankkiryhmän sijaintimaiden edustajat

– Jos ei yksimielisyyttä, johtokunta päättää yksinkertaisella

enemmistöllä

• Päätös siirtyy täysistuntoon, jos toimenpide

edellyttää merkittävää yhteisen rahaston varojen

käyttöä

– Päätökset yksinkertaisella enemmistöllä mutta edustettava

tiettyä vähimmäismäärää rahaston rahoitusosuuksista


Päätöksenteko kriisinratkaisussa (2)

• Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toimittaa

kriisinratkaisumääräyksen komissiolle

• Komissio voi joko tukea määräystä, ehdottaa siihen

muutoksia tai vastustaa sitä

• Komissio voi ehdottaa EU:n neuvostolle, että se

– Vastustaa kriisinratkaisuun ryhtymistä, koska ns. yleisen

edun kriteeri ei täyty

– Hyväksyy määräykseen muutoksia, jotka merkitsevät

huomattavaa lisäystä yhteisen rahaston varojen käyttöön

• Kriisinratkaisuneuvosto muuttaa määräystä

tarvittaessa edellytetyllä tavalla


III. Rakenneuudistuksia tarvitaan


Viime vuosien kasvu odotuksia

heikompaa kehittyneissä talouksissa

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Yhdysvallat Suomi

BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100

Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658

Trendi 2000–2005


Kasvu ollut vaimeaa, eivätkä ennusteet

lupaa vahvaa elpymistä

Kansainvälisessä keskustelussa on kysytty:

Ovatko kehittyneiden talouksien pitkän aikavälin

kasvumahdollisuudet heikentyneet?


Heikkous lyhyt- vai pitkäaikaista?

Keskustelussa esitettyjä kasvun jarruja:

– Velat

– Pankkien ongelmat

– Korkojen nollaraja

– Tuloerojen kasvu (erityisesti

Yhdysvalloissa)

– Ikääntyminen

– Teknologian kehityksessä ei uutta

loikkaa?

– Työttömien osaamisen rapautuminen

Lyhytaikaista?

Pitkäaikaista?


Konfliktit varjostavat näkymiä Ukrainan

lisäksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa

• Vakavia kriisejä useissa maissa

– Libya, Syyria ja Irak

– Israel ja Palestiina

– Egypti

• Oleellisinta inhimillinen kärsimys, suuret

pakolaisvirrat

– Alueen osuus maailman BKT:stä noin 5 %, josta Saudi-

Arabian ja Iranin osuus vajaa puolet

• Kysymyksiä: – Kuinka paljon epävarmuus haittaa kasvua?

– Mitkä olisivat öljyn tarjontahäiriöiden välittömät vaikutukset? • OPEC-maiden osuus öljyntuotannosta lähes 45 %


Suomessa BKT supistunut enemmän

kuin työllisyys

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

BKT Työllisten määrä

Suomi Euroalue

Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, %

Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 27737

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

Tehdasteollisuuden tuotanto


Kustannukset nousseet

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

Keskipalkka* Yksikkötyökustannukset** Kuluttajahinnat***

Suomi EuroalueVuotuinen keskimääräinen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, %

27737

*) Palkansaajakorvauksetpalkansaajaa kohti. **) Palkansaajakorvaukset tuotettua yksikköä kohti.***) Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.Lähteet: Eurostat ja Euroopan keskuspankki.


Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja

huonoa muihin maihin verrattuna

Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008–

Vahvuuksia

• Ei voimakasta

yksityistä tai julkista

velkaantumista ennen

kansainvälistä

finanssikriisiä

• Pankkien tila hyvä

Heikkouksia

• Teollisuuden

rakennemuutos

• Kustannuskilpailukyky

heikentynyt

• Työikäisen väestön

määrä alkanut supistua


Vahvuus 1: Julkisen velan taso v. 2008

finanssipolitiikkaa oli tilaa keventää Julkisen talouden rakenteellinen jäämä / BKT, muutos

vuodesta 2008 vuoteen 2013, prosenttiyksikköä Finanssipolitiikka

keventynyt ← │→ kiristynyt

-4 0 4 8 12

KreikkaRomania

LatviaViro

TshekkiUnkariLiettua

ItaliaSlovakia

MaltaSlovenia

PortugaliEspanja

IrlantiPuola

RanskaSaksa

ItävaltaIso-Britannia

BelgiaAlankomaat

BulgariaLuxemburg

RuotsiTanskaKyprosSuomi

Lähde: Euroopan komissio.

BKT-suhteen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, prosenttiyksikköä

27795


Vahvuus 2: Pankit kunnossa korkojen

lasku välittynyt pankkien asiakkaille

1

2

3

4

5

6

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Suomi Euroalue

%

Lähde: Euroopan keskuspankki. 27736

Uusien asuntolainojen keskikorko


Suomen talouskasvua jarruttaneet

tekijät suurelta osin pitempiaikaisia

• Euroopan talouden ennustetaan elpyvän

asteittain

• Syksyn 2013 palkkaratkaisu pysäyttää

kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen, mutta ei

paranna sitä

• Teollisuuden rakennemuutos käynnissä, uutta

korkean arvonlisän tuotantoa syntynee hitaasti

• Työikäisen väestön määrän supistuminen

jatkumassa vielä noin 10 vuotta


Pitkäaikaisten vaurioiden uhka ja sen

välttäminen

• Talouden väliaikainen vaimeus heikentää

työllisyyttä ja tuotantomahdollisuuksia

pitkäaikaisesti, jos työttömäksi jääneet eivät

aikanaan palaa töihin

Aktiivinen työvoimapolitiikka voi estää pitkäaikais-

työttömyyttä, jos toimet käynnistyvät nopeasti

Tärkeää, että työpaikkansa menettäneitä ei lukita

työmarkkinoiden ulkopuolelle ja että heillä on

kannusteet palata töihin


Vaikeuksien voittaminen


Tarvittavat toimenpiteet

• Rakenneuudistuksia koskevien hallituksen

linjausten kunnianhimoinen toimeenpano

– Eläkeuudistus

– SOTE-uudistus

– Kuntatalouden sopeuttaminen

– Uudistuksia, jotka vahvistavat talouden mukautumis-

kykyä, erityisesti työvoiman liikkuvuutta alalta ja

alueelta toiselle

• Julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen

• Kauppakumppanimaita hitaampi yksikkötyö-

kustannusten nousu usean vuoden ajan


Talouskehityksen kestävyys ja luottamus

talouspolitiikkaan vaakalaudalla

• Talouden ongelmat osoittautuneet

pitkäaikaisiksi, kasvumahdollisuuksissa

epävarmuutta

• Päätökset sekä rakenneuudistuksista että

sopeutustoimista ratkaisevan tärkeitä

• Luottamus talouspolitiikkaan rakentuu hitaasti,

mutta sen voi menettää nopeasti

• Luottamusta voi

– ylläpitää toimeenpanemalla päätökset

– parantaa tekemällä enemmän kuin on

odotetaan


Kiitos!


rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet ... - suomen pankki · –ekp:n johdolla laadunvarmistus...

Documents