1

POSTILIITON PASILAN OSASTON LEHTI

1.2003

2

No. 1.2003 18.vuosikertaPäätoimittaja: Kari Pihlaviita, puh. 044 543 6438Toimitussihteeri: Juhani Kaskimies, puh. 040 768 0977juhani.kaskimies@pp.inet.fiPOSTILIITON PASILAN OSASTON LEHTI,PL 25, 00231 HELSINKIPalautteen ja seuraavaan lehteen tarkoitetun aineiston voi lähettää yllä olevaan osoitteeseen, jättää luottamushenkilöilleedelleen perille toimitettavaksi, luottamusmieshuoneeseen Pasilassa ja Voutilassa tai lähettää toimitussihteerille. Nimi-merkillä julkaistavaksi tarkoitettuun aineistoon on liitettävä normaalin käytännön mukaisesti lähettäjän nimi, joka jää toimi-tuksen tietoon.AINEISTO SEURAAVAAN LEHTEEN VIIMEISTÄÄN 30.4.2003 EDITA 2003

KÄVIN KIRJASTOSSAPÄÄLUOTTAMUSMIEHEN PALSTAKATSAUS MENNEESEEN JA TÄHÄN VUOTEENMIKKO POUTANENVASTINE PEKKA HERRASELLEPALKKALUOKKA-ASIAA LOKESTAKEVÄÄN MERKKI: TYÖNTEKIJÖITTENHENKILÖKOHTAINEN ARVIOINTISALIN TÄYDELTÄ ILMAN SASIA!TERVETULOA UUDET JÄSENETTYLSÄ KIRJA?MIETTEITÄ AGORASTAKOOTUT SELITYKSETTEUTORIN LEHTISILPPUMAAILMAN POSTEILTAKEISARI EUGUSTUKSEN AIKAILMALAN TAISTELU 11.4.1918KOKKAREIDEN SALAJUONIVIISAUTTAVOUTILAN MALLIIN (vol. 7)KOPPAKUORIAINEN

Kari PihlaviitaHannu SojakkaEija HeikkiläMikko PoutanenOlli AsikainenIsto Kuusisto

Juha ÖhmanTeuvo PykönenSeija HagmanTeuvo PykönenTeuvo PykönenJuhani KaskimiesTeuvo PykönenTeuvo PykönenWilliam MyllymakkaraOiva VarjosTimo BombJouni KaiponenKai Backman

345788

9111416192122242627293031

SISÄLLYS

3

Kävin kirjastossa. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa oli tammi-helmikuunvaihteessa otettu käyttöön uusi lainausjärjestelmä. Ajattelin, ettäkahdentoista päivän turvamarginaali on riittävä. Olin väärässä. Lainausjo-

nossa meni tunti. Asiat tapahtuivat kuin jossakin Science Fictionissa. Tietokoneetkaatuivat ja elpyivät kaatuakseen jälleen. Yksi koneista poltti sananmukaisestiproppunsa. Nuori mies, alihankkijan edustaja, kanteli pilalle menneitä koneitakellariin ja toi sieltä iskemättömissä pakkauksissa uusia tilalle. Asenteli niitä pai-koilleen hirveässä johtosekamelskassa. Kirjastonaiset, miehiä ei sattumoisin ollutpaikalla, olivat “käsin kosketeltavan” stressaantuneita. Mutta ympäri pääkirjastoakiertelevässä lainausjonossa asiakkaat olivat tosi rauhallisia. Ihmeellinen koke-mus. Helsingin terveysasemilla on ollut samanlaisia vaikeuksia. Todennäköisesti sielläasiakkaitten sietokyky on ollut paljon heikompi kuin kirjastoissa kävijöillä. Kum-massakin tapauksessa kysymys on ollut tietojärjestelmän uusimisesta, kehittämi-sestä ja parantamisesta. Kummassakaan tapauksessa projekti ei ole onnistunutongelmitta. Katastrofi on syntynyt silloin, kun uuden järjestelmän pitäisi näyttääylivoimaisuutensa entiseen verrattuna. Tositilanteessa, todellisten asiakkaittentarpeita tyydytettäessä. Aikaa myöten tilanne normalisoituu ja uudet järjestelmättoimivat moitteettomasti. Mutta rahaa kuluu ja bruttokansantuote kasvaa. Ja siihenmennessä joku jossakin on jo keksinyt kymmeniä syitä, miksi nyt käyttöönotetutja tulevaisuudessa toimivat järjestelmät ovat häpeällisen vanhentuneita, eivätkävastaa palvelujen tuottajan tai palvelujen käyttäjän tarpeita. Näin prosessi käyn-nistyy uudelleen. Tietotekniikka on haavoittuvaa. Softwaren lisäksi myös hardware saattaa mennäepäkuntoon. Minulla hajosi kovalevy. Onneksi tietokoneen takuu oli vielä voimassa.Takuukorjauksen huoltovaste oli viisi työpäivää. Siis viikko ehti kulua, ennen kuintietokoneeni oli jälleen käyttökunnossa. Se on pitkä aika sellaiselle, joka on yh-teiskunnallisten instituutioiden yllyttämänä siirtynyt käyttämään tietokonetta kai-kessa mahdollisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se tuntui ikuisuudelta.Epävarmuuden aika voi venyä moninkertaiseksi, jos laitteisto rikkoutuu takuuajanpäätyttyä. Silloin se pitäisi korjata omalla kustannuksella ja kädestä suuhun eläjällä,sellaisiahan me postimiehet olosuhteiden pakottamina usein olemme, saattaaolla vaikeuksia irrottaa yhtäkkiä satoja euroja sähköisen postilaatikkonsa kun-nostamiseen. Informaatioyhteiskunnassa pärjäävät ne, joilla on rahaa. Heillä on mahdollistapysyä teknisen kehityksen eturintamassa, ikuisen takuun piirissä. Me vaatimat-tomin, tavanomaisin taloudellisin voimavaroin ja puutteellisella it-ammattitaidollavarustetut kansalaiset, saatamme yhtenä kirkkaana päivänä huomata pudonneem-me kehityksen kelkasta, jääneet sen rattaisiin. Ehkäpä lopullisesti. Siksi me kuun-telemme kasvavan huolestuneisuuden vallassa, josko tietokoneemme tuottaa ta-vanomaisesta poikkeavia ääniefektejä ja katselemme kauhunsekaisella pelollanäytölle ilmestyviä peruuttamattomasta laite- tai ohjelmistovirheestä kertovia viesti-ikkunoita. Elämämme on muuttunut epävarmaksi, myös tällä yhteiskunnan ydin-osaamisen alueella. Edellinen Pasilli ilmestyi viime vuoden syyskuussa. Viisi kuukautta sitten. Il-mestymiskatkoksen syy on, kuinkas muuten, lehden valmistuksessa käytetyn tie-totekniikan kaikinpuolinen, asteittainen romahtaminen. Ensin meni taitto-ohjelma,sitten käyttöjärjestelmä ja lopulta itse tietokone. Myös skanneri ja modeemiyhteyskirjapainoon aiheutti jatkuvia, lehden ilmestymisen kannalta kriittisiä ongelmia.Laitteistoa yritettiin asteittain päivittää, mutta se vain johti uusiin ongelmiin. Vastakoko helahoidon kertakaikkinen uusiminen mahdollisti Pasillin jälleentulemisen. Lehti on paksu, käytännössä suuri kaksois- tai jopa kolmoisnumero. Sisällössäon historian havinaa. Mutta älkää sitä peljästykö. Sitä paitsi, paluu normaaliin onalkanut.

KÄVIN KIRJASTOSSA

Kari Pihlaviita

4

Vuosi vaihtui, hommat postitehtaissa jatkuvat! Näin voisiainakin lyhyesti tiivistää, jos työnantajan suunnitelmiin ja

hankkeisiin on uskominen. Pääkaupunkiseudulla ilmestyvätilmaislehdet ”Metro” ja 100-lehti kertoivat jo tammikuun alku-viikoilla, että Posti on siirtämässä ja keskittämässä lajittelu-keskustoimintojaan Vantaalle. Tällä hetkellähän pääkaupun-kiseudulla toimii kaksi suurta lajittelukeskusta Helsingin pos-tikeskus Pasilassa (yli 1000 työntekijää) ja Postin logistiikka-keskus Vantaalla (n. 300 työntekijää). Tammikuun puolivälissä oli Postin viikkoposti-lehdykäises-sä tästä tuotannon keskittämisestä Vantaalle, käytännössäensimmäinen Postin sisäinen, henkilöstölle suunnattu lyhytselvitys asiasta. Verkoston hallinnan johtoryhmä on hyväk-synyt esisuunnitelman, jossa käynnistettiin Tukeva (tuotannonkeskittäminen Vantaalle) -esiselvitys pääkaupunkiseudun la-jittelutoimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. Ko. selvitys-projekti miettii, voidaanko kahden suuren PKS-alueen lajitte-lukeskuksen toiminnot yhdistää osittain tai kokonaan. Hank-keessa tullaan selvittämään yhdistämisen kustannuksia, tila-tarpeita, sekä prosessi-ja toimintatapamuutoksia yms. liittyviäasioita. Tukeva-esiselvitysprojekti kartoittaa myös molempienkeskusten muiden toimijoiden lähitulevaisuuden tilatarpeita.Kiinteistöissä toimivat lajittelutoimintojen ohella Atkos Oy, Ja-kelu Ykkönen Oy, Kelpokuljetus Oy ja LP-LogistiikkapalvelutOy. Mittakaavaltaan näinkin suuren ja kalliin Postin investointi-ja rakennushankkeen valmisteluissa ja sen hoidossa on taaskerran harrastettu työnantajan taholta vanhaa ”virkamiesajan”salailua ja hyssyttelyä. Yhteistoimintalaki yrityksissä edellyt-tää, että yhteistoimintaosapuolet jo hankkeiden varhaisessavaiheessa ja suunnittelemisessakin toteuttavat todellista yh-teistoimintaa. Näin ei ole tapahtunut! Postiliiton Pasilan osas-to, jonka edunvalvonnan piiriin ko. tehtaissa työskentelevättyöntekijät kuuluvat on pidetty tähän asti näistä suunnitelmistaulkona. Ammattiosastomme on kuitenkin itse selvittänyt mahdollis-ta lajittelukeskusten keskittämistä mm. Vantaan kaupungintaholta ja elimistä, sekä perehtynyt Helsingin kaupungin Pa-sila pohjoinen vuoden 2002 osayleiskaavaan. Helsingin kau-punki on huomioinut ja odottaa, että Helsingin postikeskus,VR:n toimintoja ja Maaliikennekeskus aikanaan siirtyvät alu-eelta pois ja aluetta suunnitellaan muuhun käyttöön lähinnäasuntojen rakennusmaaksi. Se myös toteaa, että H:gin pok:naluetta, joka on rakennettu entisen kaatopaikan päälle, ei voi-da kuitenkaan käyttää asuntojen rakentamiseen. Kaupunkion ottanut oppia kalliiksi tulleesta virheestään, jossa entisenkaatopaikan päälle Helsingin Myllypurossa rakennetut ker-rostalot jouduttiin –90 luvulla purkamaan ja asukkaille osoit-tamaan uudet asunnot. Postin tuotanto järjestää hankkeesta ensimmäisen informaa-tio/keskustelutilaisuuden Pasilan osaston edunvalvojille kes-

kiviikkona 26. helmikuuta. Toivon, että tämän tilaisuuden jäl-keen meillä on enemmän kerrottavaa myös työntekijöillemmejoita hanke suuresti koskettaa. Palaamme asiaan myös Pa-silan osaston vuosikokouksessa 15.03.2003, Ostrobotnia-ta-lolla. Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä (ETMO-pro-jekti), jossa olemme mukana, etenee suunnitellun aikataulunpuitteissa. Henkilöstöhaastattelut on Helsingin postikeskuk-sessa suoritettu ja yhteenvetoraportti niistä on valmistunut.Olen mielenkiinnolla lukenut siellä olevia kommentteja ja ko-kemuksia työpaikaltamme. Hankkeeseen on eri työpaikoiltavalittu ns. välittäjäryhmiä. H:gin pokin välittäjäryhmään kuuluukahdeksan henkilöä. Ryhmä kokoontuu ensimmäiseen tilai-suuteensa 05.02.-03. joka pidetään Vantaalla. Tämän vuoden alusta aloittivat työskentelynsä myös pro-jektiin valitut päätoimiset koordinaattorit, joita on neljä. Hel-singin pokista tähän tehtävään siirtyi meidän kaikkien tunte-ma ja pitkään pok:ssa työskennellyt Willberforce Essandor.Joulukuun puolella iloinen ja hyväntuulinen ”Wili” tarjosi lä-himmille työtovereilleen kakkukahvit kirjepostin kahviossa, uu-siin tehtäviinsä siirtymisen kunniaksi. Hänen työpisteensä jatoimistohuoneensa sijaitsee Espoossa, jonne hän myös pyysityötovereita käymään. Onnea vielä kerran Wilille! Postikes-kusta kävi tammikuussa katsomassa myös toinen ETMO-pro-jektin koordinaattori Jouni Gustafsson, jonka sijoitus- ja toi-mipiste on Vantaan Tikkurilassa. Hänen työtehtäväalueenaanon myös H:gin pok. Seuraamme mielenkiinnolla hankkeenetenemistä ja rakennamme sen myötä puitteet paremman jamoniarvoisemman työyhteisön ja työilmapiirin luomiseksi, työ-paikallemme. Maaliskuussa pidettävät eduskuntavaalit lähestyvät. Hel-singin postikeskuksen kiinnostavuus vierailujen kohteena ole-misena on jälleen lisääntynyt kansanedustajaehdokkaidenkeskuudessa. Joulukuussa meitä kävi tapaamassa itse istu-va pääministeri ja helmikuussa on tulossa lisää vierailijoita,vanhan käytännön ja kokemuksen mukaan. Samallahan heitäon hyvä tentata ja heittää kysymyksiä, jotta tietää mitä mieltäovat ja ketä kannattaa äänestää vaaleissa. Toivon, että näihintuleviin koitoksiin niin eduskuntavaaliin, kuin ammattiosas-tomme vuosikokouksessa 15.03. suoritettaviin vaaleihin pos-tissa työskentelevät osallistuvat sankoin joukoin. SAK ja muut-kin keskusjärjestöt ovat myös heränneet patistamaan ja kam-panjoimaan vaaliaktiivisuuden lisäämiseksi. Näytetään niille,että täältä pesee- härifrån tvättas på svenska också!

Pasilassa 31.1.2003Hannu Sojakkapääluottamusmies

PÄÄLUOTTAMUSMIEHENPALSTA

5

Helsingin Postikeskuksessa, Ulkomaan postissa ja PKS-Inhouse alueella toimii työsuojeluvaltuutettuna Eija Heik-

kilä, 1.varavaltuutettuna Teuvo Pykönen ja 2.varavaltuutettunaPertti Touhonen. Työsuojeluasiamiehiä Postikeskukseen valit-tiin yhdeksän, ulkomaan postiin kolme ja Pks-Inhouseen va-littiin alkukesästä kaksi työsuojeluasiamiestä. Logistiikkakes-kuksessa toimii työsuojeluvaltuutettuna Jouni Kaiponen ja 1.varavaltuutettuna Risto Lankinen. Työsuojeluasiamiehiä tälläalueella on kaksi. Loppuvuodesta työsuojelukokouksiin osal-listui myöskin Algolin työsuojeluasiamies Petri Tillander. Työsuojeluhenkilöstö kokoontui vuoden 2002 aikana 11 ker-taa. Kokoontumispaikkoina olivat Helsingin Postikeskus, Ul-komaan posti ja Logistiikkakeskus Voutilassa sekä kerran ko-koonnuttiin Pks- Inhousen tiloissa. Yhdessä työsuojeluko-kouksessa Lehtimäki oli kertomassa meille miten erilaiset kor-jaushankkeet ovat edenneet ja mitä tullaan korjaamaan. Ny-kyisin näistä asioissa viestitään tehdasryhmän vetäjälle JoukoPunolalle. On myös keskusteltu mm. työpaikoilla ilmenneistäongelmista, kuten työilmapiiristä sekä muutoksien tuomastaepävarmuudesta ja peloista työpaikoilla, kuten Ulkin hajaut-taminen Postikeskukseen ja Logistiikkakeskukseen osan toi-minnasta jäädessä lentokentälle. Työtapaturmien tutkinnastaon myös keskusteltu sekä siitä miten niitä voisi ennaltaeh-käistä.

Koulutuksia

Pasilan osasto järjesti työsuojeluhenkilöille 20.-21.4. kou-lutusseminaarin Tallinnaan. Luennoitsijoina toimi valtakun-nallinen pääluottamusmies Jarmo Niemi. Hän kertoi meillesosiaali- ja terveysministeriön riskinen arviointi ohjelmasta.Kyseistä riskien arviointia on käytetty pari kertaa Helsinginpostikeskuksessa. Toisena luennoitsijana oli erityistyösuoje-luvaltuutettu Eero Saarinen. Hän kertoi 1.1.02 voimaan tul-leesta työterveydenhuoltolaista, josta hän painotti työterveys-huollon lausuntoa työn kuormittavuudesta. Kolmantena luen-noitsijana oli Finnairilta Timo Hagman kertomassa miten heillätoimitaan työsuojelussa. Postikeskuksessa järjestettiin 24.4. riskien arviointi –pilotti.Luennoitsijoina pilotissa oli vakuutusyhtiö Pohjolasta riskien-hallintainsinööri Juha Ahokas ja työturvallisuusasiantuntijaMarko Visuri. Pilotissa tehtiin riskien arviointi neljään paikkaanisojen kirjelajittelukoneelle, hienoselvitykseen, rullakointipis-teeseen sekä Kupalaiturille Työnantaja järjesti yhteisen koulutuksen esimiehille ja työ-suojeluhenkilöstölle 21. sekä 23. toukokuuta. Tässä koulu-tuksessa käytiin läpi alustava suojeluorganisaatio sekä har-

joiteltiin miten toimitaan pommiuhkauksessa ja tapaturmansattuessa. Offire- yhtiöstä luennoitsija näytti meille videonkuinka nopeasti tulipalo leviää kynttilän sytyttämänä sekälopuksi päästiin harjoittelemaan sammuttamista. Meillä olimyöskin vieraina kommentoimassa ja hyviä vinkkejä anta-massa erityistyösuojeluvaltuutettu Eero Saarinen sekä työ-ympäristösihteeri Mika Roos postiliitosta. Syksyllä 28.10. työsuojeluhenkilöstön koulutuspäivillä pos-tikeskuksen päällikkö Jarmo Välimaa kertoili postin alkuvuo-den tuloksesta sekä tulevaisuuden strategioista. Tehdassuun-nitteluryhmän vetäjä sekä vt. suojelujohtaja Jouko Punola ker-toi tehdassuunnitteluryhmän toiminnasta sekä turvallisuus-suunnitelmasta, joka löytyy Sinetistä. Koulutuspäivillä oli työ-suojelupiiristä edustaja Mika Kilpeläinen kertomassa Uuden-maan työsuojelupiirin toiminnasta sekä vastaili meidän kysy-myksiin. Roosin Mikan sairastuessa Teuvo Pykönen kertoimeille mm. Tupovalmisteluista sekä Postialan ammattitutkin-nosta.

Riskien arviointia

Riskien arviointia on tehty Helsingin Postikeskuksessa jaarviointiryhmissä on mukana työsuojeluvaltuutettu, työsuoje-luasiamies sekä työpisteen esimies ja työntekijä. Arviointi onjatkuvaa kartoitusta vaarojen ennaltaehkäisemiseksi sekä jonyt ilmenneiden vaarojen pienentämistä tai kokonaan pois-tamista . Se tehdään noin vuoden välein. Tällä hetkellä arvi-ointia on tehty Vastaanoton alueella Kupalaiturilla 17.9.02,Tulotarkastuspisteissä 31.10.02 sekä 5.11.02 ja Hinnoittelu-palveluissa 10.1.03. Kartoituksessa käytettiin Sosiaali- ja ter-veysministeriön vaarojen tunnistamiseen tarkoitettuja listoja(tapaturma, ergonomia, fysikaalinen, kemiallinen ja henkinenkuormittuminen). Mukana vastaanoton alueella oli arviointi-ryhmissä Eija Heikkilä (työsuojeluvaltuutettu), Jari Havunen(työsuojeluasiamies), ja Jouko Punola (Vt. suojelujohtaja/ teh-dassuunnitteluryhmän vetäjä) sekä työpisteittäin Olli Terä-vuo (esimies), Jan Ekblad (työopastaja), Reijo Virta(esimies),Mari Toivonen, Jari Virtanen (esimies), Harri Kivi sekä JariSalminen ja Raine Heikura.

Yhteenvetoa vastaanoton vaaroista: Vaaratilanteita tällä alueella ovat mm. jatkuva taustamelu,joka tulee trukkiliikenteestä, kuljettimista sekä koneista.Äkillisiä melupiikkejä aiheuttavat rullakoitten tiputtamiset lat-tiaan sekä laatikoiden paiskomiset. Jatkuva trukkiliikenne ah-taissa tiloissa altistaa tapaturman vaaroille niin työntekijät kuinasiakkaat. Kesällä kuuma ja talvella kiusana kylmyys, veto

KATSAUS MENNEESEEN JA TÄHÄN VUOTEEN

>>>

6

sekä pakokaasut. Vajailla resursseilla työskentely altistaa sekätapaturmille, että aiheuttaa henkisiä paineita. Työskentelytasotovat ergonomisesti väärin , josta johtuen työskentelyasennotvääristyvät. Joitakin toimenpiteitä vastaanoton alueella: Melupaikat listataan ja pyydetään melumittaus Medivireestä.Fysioterapeutti Jarkko Kaitanen Medivireestä on käynyt vi-deoimassa työpisteitä ja pitänyt info tilaisuuden nostamisesta.Työopastuksessa on huomioitava mm. oikea rullakoiden pur-ku/kasaus tyyli. Varoituskylttejä trukkiliikenteestä on laitettavaasiakkaita varten laiturin puoleisiin oviin. Sijaisuusjärjestel-mien kehittäminen ja uusien sijaisien kouluttaminen. Tarkemmat listaukset vaaroista ja toimenpiteistä löytyvätkyseistä työpisteistä. Tulemme jatkamaan tänä vuonna riskien arviointia Posti-keskuksessa.

Työsuojelulasimies rintamalta 2003

Helmikuun aikana valitaan toisiin tehtäviin siirtyneiden työ-suojeluasiamiesten tilalle uudet henkilöt alueille: kirjelajittelu(isot ja pienet koneet sekä viikonloppuryhmä), saapuvan yö-vuoro (konelajittelu ja yöselvitys) sekä Pks- Inhouse ( kenttä-päällikkö Anneli Kulmalan alueelle). Tänä vuonna työsuoje-luhenkilöstö tulee kokoontumaan joka kuukauden ensimmäi-nen keskiviikko. Ensimmäinen kokous pidettiin 8.1.03 Ulko-maan Postissa. Siellä oli vieraana Ulkomaan postin tuotan-topäällikkö Carl – Georg Träskman kertomassa sen hetkisestätilanteesta. Helmikuun kokouksessa oltiin Logistiikkakeskuk-sessa ja käytiin läpi työ- ja suojavaatekonseptia. Myöskin asia-miehet kertoilivat työpaikan kuulumisia. Huhtikuussa järjes-tetään koulutus työsuojeluasiamiehille uudesta työturvalli-suuslaista.

Turvakengät

Turvakengät kuuluvat henkilösuojaimiin , jotka työnantajanon hankittava ja kustannettava 100%:sti. Työntekijän velvol-lisuus on käyttää niitä. Työntekijöitten kanssa on puhuttu tur-vakenkäesittelyjen pitämisestä, koska pelkkä kuva ei kerrokengän sopivuudesta vielä mitään. Tammikuussa järjestettiintyöntekijöille mahdollisuus tutustua Helsingin Postikeskuk-sessa Jalaksen turvakenkiin sekä yhteen työkenkään. Hekokeilivat miltä erilaiset mallit tuntuivat jalassa. Kengistä tulimyönteistä palautetta. Turvakenkien valmistuksessa on ta-pahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan. Helmikuussa Sievitulee esittelemään turvakenkiä Helsingin Postikeskukseen.

Teemme näyttelyistä yhteenvedot ja viemme työntekijöittenmielipiteitä kenkien sopivuudesta eteenpäin. Koska Postillaon tällä hetkellä sopimus Sievin kanssa turvakengistä, niinemme voineet tilata kenkiä Jalakselta.

Työmatkat ja talvi

Ensilumen peittäessä maan yllättääkö liukkaus meidät taas.Tutkimusten mukaan työmatkalla sattuu vuosittain 10000-15000 tapaturmaa, joissa vuosittain tapahtuu kolmannes kuo-lemaan johtaneista tapaturmista. Yleisempiä työmatkatapa-turmia meillä ovat kaatumiset jäisillä kaduilla, pihamailla taiparkkipakoilla sekä pyöräilijöillä äkkijarrutukset tai väistämisetliukkailla kaduilla. Lämpötilan vaihtelut ,sankat lumisateet, pi-meys ja näihin yhdistettynä kiire altistaa tapaturmille. Talvenliukkailla kannattaa varata enemmän aikaa työmatkaan sekäkunnon jalkineet jalkaan. Nykyään saa kenkiin mm. kenkä-korjaamoista tosi helposti laitettavia liukuesteitä. Heijastin onpieni henkivakuutus liikuttaessa pimeällä. Pyöräilijöille suo-sittelen kunnollisten renkaitten hankkimista sekä kypärän käyt-töä, ettei tarvitse sairaalassa herätessä ihmetellä miten tässänäin kävi. Näinkin on joillekin työntekijöille käynyt. Toivotankin kaikille tapaturmatonta lopputalvea.

Eija Heikkilätyösuojeluvaltuutettu

7

Melkoisesti on kerinnyt tapahtuaedellisen lehden ilmestymisen

jälkeen. Vihdoinkin tuli päätös kauanihmismieliä vaivanneesta Vuotos-hankkeesta, joka oli kielteinen. Onkuultu perusteluja miksi pitää rakentaaviides ydinvoimala ja miksi olisi pitänytmyös saada Vuotos allas, joka olisipeittänyt alleen monen ihmisen elä-mäntyön. Yksi asia on ainakin varmaanimittäin se, että teollisuus huutaaedelleen halpaa sähköä, vaikka me-talliteollisuuden tilauskirjat pysyisivättyhjinä tilauksista. Tupo tuli maahan ja työnantajan onturha väittää, että se olisi ollut kallisratkaisu. Jälleen kerran työntekijäpuoli”tunsi vastuunsa ja tyytyi maltilliseentuloratkaisuun” työllistämisen nimissä.Postikonserni on ainakin unohtanuttyöllistämisen ja paremminkin sysän-nyt kaikki kriteerit täyttävät työntekijättyöttömyysputkeen. On ollut silmiinpis-tävää jälleen kerran todeta, että vaikkafirmat tekisivät huonompaa tulostakuin edellisvuosina, niin omistajillemaksetaan osingot mukisematta tör-keimpänä tapauksena Viking Line, jo-ka valtion tuet tilitti omistajille ja senjälkeen vielä, muutti Cinderellan Ruot-sin rekisteriin, sekä irtisanoi työnteki-

jät. Halukkaat palkataan Ruotsalaisillatyöehdoilla, jotka luonnollisesti ovathalvemmat. Kokoomus esittää mullistavaa työl-listämistemppua, joka vapauttaisi työn-antajan työnantajamaksuista alle 1800euroa kuukaudessa ansaitsevilta. Onsuorastaan huvittavaa luulla, että täl-lainen bluffi toimisi. Olisi helppoa teh-dä työsopimukset tuntimäärille, jotkaantaisivat halutun palkkatason ja jäl-leen suurpääoma saisi ilmaista tulon-siirtoa itselleen. Paljon fiksumpaa ei kyllä löydy Suo-men keskustaltakaan. Jäätteenmäkilaskisi veroja ja työnantajamaksuja, tä-män elvytysruiskeen, joka mukamasparantaa tuottavuutta ja luo työpaikko-ja pitäisi olla lääke työttömyyden nu-jertamiseen. Mitkään tällaiset konstitei tehoa, se on varmaa. Päivittäin saalukea lomautusvaroituksista ja työnte-kijöiden vähentämisestä, eli kyllä päät-täjien olisi aidosti päästävä kolmikan-taisesti sopuun ja lyödä työttömyysput-ket kiinni ja ruveta hoitamaan asioitajärkevämmin veronmaksajien kannal-ta. Paljon on myös maalattu kauhuske-naarioita viinarallista, kun Eesti liittyyEU:n, vai liittyykö ? En ole kuullut ke-

nenkään mainitsevan, taikka kirjoitta-neen uutista siitä, että Eestiläiset ää-nestävät kesällä liittymisestä ja varsinsuuri vastustus elää tavallisten kansa-laisten joukossa, koska kansa on ko-kenut Venäjän ajan ja nyt mielletään,että Brysselin herrat määräävät jälleenihmisten tekemiset ja olemiset. Ilmei-sesti Suomen päättäjät kuvittelevat, et-tä jos kansa äänestää väärin, niinpäättäjät päättää toisin. Irakin tilanne on kuumimmillaan javoi sanoa, että öljyn omistaminen onhyvin riskialtista. USA on ottanut jäl-leen maailman poliisin viran turvatak-seen energian saantinsa, ja voikin re-hellisesti sanoa, että ei olisi minkään-laista ongelmaa Saddamista tai muis-ta, jos öljyn tilalla olisi vaikka maailmanmahtavimmat maapähkinäviljelmät.Natonkin rivit rakoilevat onneksi, ilmei-sesti puolustusministerimme Enesta-min pitäisi olla laittamassa asiat ruo-tuun. Lopuksi pyytäisin kaikkia kynnellekykeneviä äänestämään 16.3 Edus-kuntavaaleissa, koska ei ole suinkaansama kuka istuu meille postilaisille tär-keimmässä ministeriössä. Liikenne javiestintäministeriö on ollut vuosikaudetKokoomuksen hallussa ja onkin käyt-tänyt omistajan valtaa ja mitään hyvääsanottavaa sieltäpäin ei ole kuulunut,vaan surutta on yhtiöitetty ja myytykansallisomaisuutta, omasta konser-nistamme viimeksi SPS siivous, mitäseuraavaksi?

Mikko Poutanen

Mikko PoutanenOsaston sihteerityösuojeluasiamies-taso

8

Kirjoitit Pasillissa sen kustannuksista, sisällöstä, ilmes-tymistiheydestä ja aatteellisuudesta. Lehden sisältö ja

linjaukset ovat tekijöiden vastuulla. Osaston taloudenhoi-tajana kommentoin lehden merkitystä ja kantaasi osastontalouteen. Ammattiosaston varojen käytöstä ei vuosiko-kouksessa esiinny keskustelua, eikä budjetin linjauksiinpyydetä perusteluja. Salissa on puheensorinaa, mutta seon jäsenten keskinäistä jutustelua. Kaipasit osastolta kes-kustelua ja aktiivisuutta, mutta et varmaan ruokailua odot-televista syntyvää hölinää. Lainaat vuosikertomuksesta lausettani: ”ammattiosastonvarojen käytön tarkoitus on jäsenten etujen kehittäminensekä jäsenten kiinnittäminen osaston toimintaan.” Kysytvoimmeko nukkua yömme rauhaisasti ja vastaat, että Sinäet voi! Yövuorolaisena et tietysti öitäsi nukukaan, muttaosastolaisten huonon unensaannin syy ei mielestäni oletyö, eivätkä muut huolet, vaan ammattiosaston vallanneetkritiikittömyys ja jämähtäneisyys. Kumpaa osaston jäsentenetujen parantaminen ja jäsenten innostaminen toimintaanmielestäsi on: kritiikittömyyttä vai jämähtäneisyyttä?Osaston toiminta syntyy sen jäsenistön aktiivisuudesta. Pasilli on toisentyyppinen julkaisu kuin Sinun etsimäsitiheä tiedottaminen osaston toimikunnan kokouksissaantekemistä päätöksistä ja eri työryhmistä. Osasto käyttäänopeatempoiseen tiedottamiseen ilmoitustauluille laitetta-via tiedotteita. Jos Pasilli olisi osaston toimikunnan kokous-pöytäkirjojen julkaisukanava, se olisi sekoitus neuvostoai-kaista Pravdaa ja Virallista lehteä. Eikö se olisi jämähtä-mistä? Pasilan osasto suuntaa tiedottamisen lisäksi paljon toi-mintaa jäsenille: viikonloppukurssit ja tapahtumat; erityis-ryhmille järjestettävät koulutuspäivät; tukee jäsenten osal-listumista talvi- ja kesäpäiville; maksaa lasten pikkujoulut;osaston lehtisetelituki on suuruudeltaan huomattava. Jäse-nistöllä on oikeus ja mahdollisuus osallistua osaston ta-pahtumiin, mutta se voi myös itse osaston tuella sellaisiasuunnitella ja toteuttaa. Pasillin toimittaja luonnehti Sinulle lehden linjaa ja roolia.Vaadit ryhdistäytymistä. Kirjoituksessasi on kahdeksanhuutomerkkiä, mutta kirjoita meluamisen ja karjumisen si-jasta itse Pasilliin ja innosta työtovereitasi samaan. Ottakaaosaa osaston toimintaan ja kritikoikaa sitä. Osaston toi-mintaa tulee voida arvostella ja aktivoida siihen muitakin.Aktiivista toimintaa ei talous estä ja sitä osasto monin tavointukee – jopa kritiikittömästi?

Joulu on ”onneksi” ohi, uusi vuosi jauudet tuulet puhaltavat – toivottavasti

paremmin, kuin edellisvuonna. Joten hy-vää alkanutta vuotta kaikille minunkinpuolestani. Asia, josta aion kertoa on palkkaluok-kaepäselvyydet Lokessa. On perin kum-mallista, että työnantaja koittaa ”vedät-tää” työntekijöitten palkkoja alakanttiin.Työstä josta pitäisi tessin mukaan mak-saa esim. B02, maksetaankin B01 jne.Tällaisia tapauksia on monessakin erityöpisteessä, enkä uskalla edes lähteäarvailemaan, kuinka paljon vastaavia ta-pauksia vielä ilmenee lehden ilmestyttyä.Se herättää vain pahaa verta ja saa ai-kaan hämmennystä. Perin erikoisia tois-tuvia koeaikoja on myös esiintynyt. Tässä nyt kaikille muistin virkistämisek-si nämä työnkuvaa vastaavat palkkaluo-kat:

- Syöttö ja normaali luisutyö B01,- koodaus, hukkaluisu, trukkihom-

mat, kvk-hinnoittelu ja prossa B02,- vastaanottojärjestelijä, hipa C00

Pyydänkin jokaista tarkistamaan omanpalkkaluokkansa ja vastaako se työnku-vaa. Jos ei, ota yhteyttä Loken luottariIsto Kuusistoon, puh. 040-8229515 tai sit-ten ihan face to face. Myös tsv. Jouni Kai-poselle voi avautua, joka viestitteleeasiasta meikäläiselle. T. Lm Isto Kuusisto

VASTINE PEKKAHERRASELLE

Olli Asikainen

PALKKALUOKKA-ASIAALOKESTA

9

Palkkausjärjestelmästä

Työnantajapuoli ja Postiliitto kävivät jälleen kerran 31.01.2003 päättyneen työehtosopimuskauden aikana neuvottelujanykyisen voimassaolevan palkkausjärjestelmän muuttamisesta. Neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen siitä minkä-lainen uuden palkkausjärjestelmän olisi oltava ja sen vuoksi elämä jatkuu - ainakin toistaiseksi - nykyisen palkkausjärjes-telmän puitteissa. Henkilökohtaisen arvioinnin suorittaminen eri yhtiöissä ja työyksiköissä on ollut nykyisen palkkausjärjestelmän voimas-saoloaikana todella kirjavaa. Useimmissa paikoissa on hiljalleen alettu noudattaa työehtosopimuksessa (TES) sovittujapelisääntöjä, mutta vieläkin on valitettavasti olemassa työyksiköitä ja yhtiöitä, joissa rikotaan aivan selkeästi työehtosopi-musta. Yksi pahimmista TES:n kiertäjistä on Atkos Oy. Vai miten on ymmärrettävissä, että sinne on palkattu laumoittainniin ammattitaidotonta työvoimaa, että heidän henkilökohtaisen osaamisensa taso on arvioitu nollaksi, eli henkilökohtai-nen osa on 0-%? Puhumattakaan siitä, että suurelle osalle ei ole koskaan tehtykään henkilökohtaista arviota, tai jos ontehty, niin iso osa heistäkään ei ole saanut vaadittua kirjallista palautetta. Kyseiseen asiaan tulevat Postiliiton Pasilanosasto ja ko. yhtiön luottamusmiehet puuttumaan asian tilan korjaamiseksi TES:n vaatimalle tasolle.

Henkilökohtainen arviointi

Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n ja Postiliitto ry:n sekä Postin toimihenkilöliitto PVL ry:n välisen Posti- ja logistiikka-alantehtäviä koskevan työehtosopimuksen käsittelyn palkkaliitteen mukaiset henkilökohtaiset työsuoritusten arvioinnit suorite-taan nyt jo kahdeksannen kerran. Arviointihan suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa - maalis- huhtikuussa - jokaiselle työntekijälle riippumatta siitäonko hän kokoaikainen, osa-aikainen, vakinainen, vai määräaikainen. Mikäli työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin on arviointi tehtävä kolmen (3) kuukauden palvelun jälkeen. Mikäli kyseessä on uusi työntekijä on henkilökohtaisen palkanosan arviointi tehtävä neljän (4) kuukauden kuluessa työ-suhteen alkamisesta. Määräaikaisena palkatun työntekijän työsuoritus arvioidaan henkilön oltua tehtävissään vähintään 4 kuukautta joko yh-denjaksoisesti tai useammassa erässä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Arvioinnin tekee työntekijän lähin oma esimies, joka antaa arviointinsa tuloksen työntekijälle esimies-alaiskeskustelunyhteydessä suullisesti ja kirjallisesti perusteltuna. Työntekijän arvioinnin perusteella määräytyy hänen henkilökohtainen palkanosansa, joka voi vaihdella 0-12 prosenttiinasianomaisen palkkaryhmän taulukkopalkasta. Mikäli työntekijän henkilökohtaisen palkanosan prosentti suoritetun arvioinnin yhteydessä nousee, vaikuttaa se hänenpalkkaansa korottavasti heti.

JUHA ÖHMAN

KEVÄÄN MERKKI:TYÖNTEKIJÖIDENHENKILÖKOHTAINEN ARVIOINTI

>>>

10

Mikäli työntekijä saa arvioinnissa alemman prosentin kuin se, jonka mukaan hänen henkilökohtainen palkanosansa onmaksettu, voi hänen palkkansa alentua mikäli hän vielä seuraavallakin arviointikerralla saa maksettua alemman arviopro-sentin. HUOM! Uudessa Työehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: “Palkkaa voidaan alentaa vasta, kun suoritustaso uuden-kin arvioinnin jälkeen on alempi kuin se, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa on maksettu ja lisäksi työntekijälle onedellisen arvioinnin yhteydessä kirjallisesti ilmoitettu työsuorituksen alentumisesta ja näin annettu tilaisuus parantaa suo-ritustasoaan.”

Arvioinnin suorittaminen

· Työsuorituksen arviointi tehdään viiden eri päätekijän eli mittarin mukaan (suluissa tekijän painoarvo -%)pisteasteikolla 1-5: ammatinhallinta (40%), työtulos (25%), yhteistyökyky ja palveluhenkisyys (20%), täsmällisyys(5%), uudistusmyönteisyys (10%).

· Työntekijän työsuoritusta arvioidaan nykyisessä tehtävässä (=toimenkuvan mukainen tehtävä).· Työntekijän oma esimies arvioi, miten työntekijä selviytyy työstään. Arvioinnissa ei siis arvioida työntekijän yleisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia!· Arviointi koskee aikaa, joka on kulunut edellisestä arviosta.· Työsuorituksen arvioinnissa on tärkeää palautteen antaminen työntekijälle (ehdottomasti myös kirjallisena), joka

tapahtuu esimies-alaiskeskustelun yhteydessä. Kirjallinen palaute on työntekijän ainoa dokumentti hänen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumisesta,joten se kannattaa myös säilyttää tallessa. Palautteenannossa esimiehen on jokaisen yksittäisen arvionsa kohdalla perusteltava kantansa: eli mitä puutteitatyöntekijän työsuorituksessa on ja miten työntekijä voi asian korjata, mikäli esimies ei omasta mielestään ole voinutantaa ko. kohdassa täyttä 5:ttä pistettä.

Epäselvyydet henkilökohtaisissa arvioinneissa

Mikäli työntekijä kokee tulleensa väärin kohdelluksi esimiehen arvioinnissa, eli saa mielestään kohtuuttoman huonotpisteet ja sen myötä liian alhaisen henkilökohtaisen palkanosan prosentin, hän voi ottaa yhteyttä luottamusmieheensäasian saattamiseksi oikeudenmukaiselle tasolle Työntekijä voi myös niin halutessaan pyytää omaa luottamusmiestään mukaan esimies-alaiskeskusteluunsa.

Juha ÖhmanKäsittelyn ja kuljetuksen valtakunnallinen varapääluottamusmies

11

Reilut viisikymmentä kansalaista oli saapunut 23.10. luen-to- ja paneelitilaisuuteen teemalla Palvelua vai bisnestä. Jär-jestäjinä olivat rautatieläisten ja postiliittolaisten pääkaupun-kiseudun ammattiosastot. Tietysti omistajan edustaja kansan-edustaja Kimmo Sasi ei päässytkään tilaisuuteen vaan tekioharin. Piti olla lentokentällä vastaanottamassa jotain minis-teriä. Liikenneministeriöstä eivät muutkaan ehtineet paikalle.Liikenne- ja viestintäministeriön edustajahan pitää omistami-ensa valtionyhtiöiden yhtiökokouksen yksin, koska valta onjakamaton. Kurkkijoina paikalla saa olla esim. Postin tai VR:nhallitusten edustajat. Vallan lähellä voi olla, mutta ministeriötovat päällikkövirastoja, jossa ministeri on kingi ja joka saapääministerin tuen tarvittaessa.

Lasten mehuhetki

Sosiaalipolitiikan tutkija ja sosiaalityön opettaja YTT LeenaEräsaari aloitti esitelmänsä Nurmion seitsenkymmenlukulai-sella musta enkeli –biisillä. Luotiin tunnelma, kuten isojenaatteiden konsulteilla on tapana. Tällä kertaa kappale vainviittasi mustaan enkeliin (kapitalismiin) joka syö lapset ja naisetkeltään kysymättä. Raskas tunnelma johtui rakennushallituk-sen muuttamisesta Valtion kiinteistölaitokseksi ja Engel Oy:ksi.Musta engeli oli erään haastatellun kuvaus harjoitetusta hen-kilöstöpolitiikasta, jossa ”ihmisiä kohdeltiin kuin eläimiä” tai”tuntui kuin olisi rautasahalla kurkkua leikattu”. Eräsaari myön-si, että olisi ollut pelkkien haastattelujen takia jo itsekin tera-pian tarpeessa. Rakennushallituksen tapauksessa oli veturina valtionvarain-ministeriön miehet Iiro Viinanen ja Raimo Sailas. Demokraat-tisesti ei asiaa käsitelty, vaan päättäjille valehdeltiin, että mak-suttomat tilat tulevat maksullisiksi vain kulujen osalta. Tosia-siassa alettiin periä markkinavuokraa, vaikkei ole olemassatodellisia markkinoita. Valtiovarainministeriö (VVM) on kerän-nyt Senaattikiinteistöjen kautta kiinteistömassaa ja rahantu-loutusta. Opetusministeriö, puolustusministeriö ja oikeusmi-nisteriökin ovat kiinteistöasioissa alisteisia Niinistön pumpulle.Aiemmin julkisista valtion rakennuksista vallan ovat luovutta-

neet eduskunta ja hallitus. Superministeriö, VVM on kerännytomaisuutta niin, että pienistä on luovuttava, suuriin kiinteis-töihin keskitytään ja kansalaisilla on vähemmän pääsyä julki-siin tiloihin. Pointtina Eräsaari piti, että jos yksi osa julkisesta toimii yksi-tyisen tavoin, niin muulle julkiselle toiminnalle tulee paineitatoimia samoin. Esimerkiksi maksullistaa palvelujaan. Yliopis-tojen rahoista kolmannes menee vuokriin. Syntyy myös uusiaammatteja yliopistoihin kuten laskuttajia, hallinnon ihmisiä,jotka suunnittelevat tilojen taloudellisen tehokasta käyttöä jaitse opetukseen jää taas vähemmän rahaa. Johtamisjärjestelmä on muutettu ulkoa tuodulla koulutuk-sella. Liikkeenjohdon tapa tehdä paljon ja halvalla ei sovellupalveluammatteihin. Se on rosvon ja kuningattaren tapa toi-mia. Tapa lyö korville esim. hoiva-alan tarkoitusta, joka onpalvelu. Työntekijöille tulee poispääsyn tarve tai sitten välin-pitämätön kyyninen asenne työhön. Pian vain oman organi-saation voitto on tärkeää eikä kansalaisen eteen enää tehdäyhteistyötä. Organisaatioita pannaan aika-ajoin uusiksi ja uu-sia mittareita kehitetään koko ajan. Eräsaari kertoi yhden vil-lityksen olevan Balanced Score Cardin, jota hänen mukaansaei ole osattu edes suomentaa. Pieni kirjoittajan tietoisku tut-kijalle, että ehkä englanninkielisyyttä saatetaan käyttää te-hokeinona jossain. Suomen Posti on vauhdilla ajamassa ky-seistä korttia aivan esimiestasolle saakka ja postilainen suo-mennos on ”tasapainotettu tuloskortti”. Johtamisopit tuovatkonsultit milloin OECD:n, EU:n, EMU:n tai WTO:n nimissä.Se on muotia, johon ei rationaalinen argumentointi pure. Muotion aina irrationaalista. Suomessa opin levittäjinä ovat Kauppa-ja teollisuusministeriö, Kuntajärjestöt, Liikkeenjohdon opistotja esimerkiksi Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitos.Tehokkuus, kilpailuttaminen ovat tämän päivän sanoja vielä-kin. Kaikki on ideologista, joka sitten vaatii uusia asioita. Kunjulkisia rahoja syydetään maailmalle, niin rahoilla pitää ollakontrolli. Korruptiota ja rikossyytteitä on asian tiimoilta jo nähty

SALIN TÄYDELTÄ ILMANSASIA!

Teuvo Pykönen

Panelin vetovastuu oli Teuvo Pykösellä järjestäjien puolesta

Rautatieläisten liiton ammattiosaston 51puheenjohtaja Kimmo Huuhtanen avasitilaisuuden.

>>>

12

(yliopistojen tutkimusrahoja, merenkulkuhallituksen uutta kan-sainvälistä liiketoimintaan sopeutumista jne.). Uutta ennen-näkemätöntä hallintoa syntyy. Sairaaloissa esim. valkotakkisiasiirtyy harmaapukuisiksi eli vähemmän lääkäreitä ja enemmänekonomisteja, lakimiehiä ja konsultteja. Eräsaari osallistui myös paneelin yhteydessä keskusteluun,jossa hän korosti lasten ja naisten aseman turvaamista. Sa-moin hän tuntee pahana, että sata vuotta rakennettu sosiaa-liturva on nyt alasajettavana. (ks. Myös toisaalla tässä leh-dessä oleva arvio Eräsaaren kirjasta Julkinen tila ja valtionyhtiöittäminen. Juttu otsikolla: Mietteitä agorasta).

Paneeli

Paneelissa olivat Kruununhaan asukasyhdistyksen puheen-johtaja Veli-Heikki Klemetti, eduskunnan liikennevaliokunnanpuheenjohtaja Erkki Pulliainen sekä liittopuheenjohtajat EsaVilkuna (Postiliitto) ja Mauri Lundén (Rautatieläisten liitto). Klemetti kertoi varsin värikkäästi 16000 asukkaan ja 500yrityksen kaupungin osan postin katoamisesta, kansalaisliik-keestä ja postin takaisin saannista. Vuonna 1999 Posti tekimielipidekyselyn, jossa asiakkaat pitivät postia tarpeellisena

ja olivat tyytyväisiä palveluun. Sitten paukahti postiluukustatiedote, että HKI 17 ja HKI 16 yhdistetään ja siis kotipostituomiokirkon alta katoaa. Kaupunginosayhdistys piti kansa-laiskokouksen 500 ihmisen voimin ja perustettiin postikapina-työryhmä puolustamaan omaa postia. Posti lähti. Ei auttanutvierailut Postin pääjohtajan, Postin hallintoneuvoston puheen-johtajan tai liikenneministerin luona. Saviahosta, Antero Kek-kosesta tai Olli-Pekka Heinosesta ei ollut apua. Ministeri vas-tasi, että eduskunnalla tai muillakaan ei ole mahdollisuuttademokraattisesti puuttua Postin operationaalisen johdon pää-töksiin. Saviaho oli todennut, että ”tällaista tää bisnes on”.Kruununhaka-foorumissa apua yritettiin saada kaupungilta.

Lopulta löytyi kehitysjohtaja Kari-Juhani Lehtonen Postista,joka totesi että Postin strategia on muuttunut. Voitaisiin pe-rustaa asiamiesposti, palvelupiste. Adressiin kerättiin tuhansianimiä ja luovutettiin Heinoselle. Suomen Kuvalehti irvaili, ettäon kyse ”hyväosaisten kapinasta”. Vuosi sitten alue sai omannykymitoin täyden palvelun postin. Klemetti kertoi, että on kummallista, kun kansallisomaisuussaadaan hävittää. Ja että veronmaksajien on taisteltavapalveluistaan. Työ kansalaisliikkeessä oli rohkeutta jasalapoliisityötä vaativaa. Aloitettiin kapina, lyötiin päätäseinään, oltiin julkisuudessa ja lopulta neuvotellen tulimyönteinen ratkaisu. ”Kansalaistoiminta kannattaa”, kannustiKlemetti. Erkki Pulliainen (vihr.) kertoi istuneensa 15 vuotta lakia sää-tävässä kansalliskokouksessa. Totesi myös olevansa rikos-paikalta, josta rakennushallitusta kohtaan annettiin laitto-muuden tapahtua. Hän tosin totesi, että liikkeenluovutusasi-assa valehdeltiin päin naamaa kansanedustajille. Samoin kä-vi, kun Postista tehtiin uudenmuotoinen liikelaitos. Kanslia-päällikkö Korpela ja Posti-Pekka tekivät poliittisen sopimuk-sen, että jos liikelaitos saadaan niin yhtiömuotoon ei mennä.Kuinkas kävikään. Postin osalta kuulemma ns. olosuhteet

muuttuivat ja yhtiö piti saada ideologi-sista syistä. Samoin ideologisista syistäpiti saada liberaali postitoimintalaki,vaikka EU-minimilakikin olisi voitu tehdä.Seuraavasta vaiheesta eli pörssiin me-nosta Pulliainen totesi, että se on täysinseuraavan liikenneministerin käsissä.Päällikköviraston johtaja, ministeri saatarvittaessa pääministerin tuen kaikillehankkeilleen. Vihjaili Pulliainen tietävän-sä VR:nkin yhtiöittämisen ja muunkin kil-pailuttamisen sylttytehtaan. Sylttytehdasolisi ollut 80-luvun alussa Palacen ylä-kerroksissa mukana Esko Ollilaa, Ju-hantaloa, Ilkka Suomista, Sorsaa ja Lip-posta. Tuolloin Suomisen tehtäväksi an-nettiin levittää ”hallittua rakennemuutos-ta”, jota sitten veljet tukisivat tahoillaan.Juhantalo pääsi aina valtakunnan oikeu-teen asti. Pulliainen osallistui myös ak-tiivisesti keskusteluun ja lopuksi totesivain olevansa väärässä vaalipiirissä.Ihan tarkkaan näin ei ollut, sillä oulu-lainen Saukkonen kysäisi, että ollaankoSuomessa liian kilttejä, kun kaikkeensuostutaan. Eräsaari kehotti yleislak-

koihin kuten Berlusconin Italiassa ja totesi samaan hengen-vetoon, että yhtiöittämiset jakavat työllisiksi jääneet ja työttö-mät. Solidaarisuus on tiukoilla. Pulliainen taas pahoitteli kan-sanedustajan vaikutusvallattomuutta. Ministeriltä saa kysyämitä tahansa ja ministeri saa vastata mitä tahansa. Sanktioitaei ole. Klemetti kertoi nähneensä Heinosen pöydällä postinjohdon vastauksen postitoimipaikkakiistassa. Eduskuntakyse-lyissähän on maan tapa, että ministeri hoitaa kysymyksenkohteelta vastauksen, jos ovat samaa mieltä linjoista. Yhtiöit-tämislain yhteydessä lehteriltä todistettiin, että Postin tiedottajavastaili ministerin puolesta kansanedustajille vahtimestareidentoimiessa kuriireina. Sellaista julkista näytäntöä.

YTT Leena Eräsaari

Osanottajia

13

Liittomme puheenjohtaja Esa Vilkuna totesi, että ainoa puo-lue, jolta liitto ei saa tukea tällä hetkellä on kokoomus. Kepuon kerran takkinsa kääntänyt, sillä uusliberalismin sisääntuonti alkoi hänen mielestään Aho-Viinasen hallituksen aika-na. Nykyään Vilkunan mukaan uusliberalismi on yleiseuroop-palainen ilmiö. Postin osalta yksityistämisen syyt ovat erilaisiaEtelä-Euroopassa ja esim. Suomessa. Eteläisessä Euroopas-sa postipalvelut ovat olleet heikkoja ja kalliita. Yksityistäminenon siellä ikään kuin myönteistä. Suomessa maantieteellisistäolosuhteista huolimatta palvelu on ollut hyvä jo ennen yhti-öittämistä ja voitollistakin. Vilkuna valitti, että liikenne- ja vies-tintäministeriö pitää korkeaa tuottovaadetta Postille, vaikkase joutuu palveluvelvoitteensa takia tuottamaan palvelujamyös kannattamattomilla alueilla kuten VR:kin. Eduskunta

on Postiin vaikuttamisesta pelattu ulos Vilkunan mielestä. Pos-tia ei hänen mukaansa todennäköisesti viedä pörssiin, silläyhtiörakenne on jo sellainen, että voidaan operoida aivantoimivan johdon yksinvallalla osa-omistuksia tai kumppanuuk-sia virittelemällä. Vilkuna kaipaisi yhtiöjärjestyksen muutosta,jotta poliittisen hallintoneuvoston roolia saataisiin nostettua.Vilkuna myös peräsi yhteiskuntaan kokonaistaloudellisuuttaPostin osalta. 500 postiliittolaista on ns. työttömyysputkessaja työkyvyttömiä tulee vinhaan tahtiin. Posti ilmiselvästi osa-optimoi muun yhteiskunnan kustannuksella. ”Valtiontaloudentarkastusvirastoa saattaisi kiinnostaa asia”, totesi Vilkuna. Tie-doksi, että kun aikanaan kävimme oikeuskanslerilta kysele-mässä vastaavanlaisia toimia Postin osalta niin kanslerillePostin antamien selvitysten osalta syntyi vauhtia. Sairaslo-miin, eläköitymisiin jne. kiinnitettiin aikansa huomiota. Nytnäyttää kehittyneen jälleen villi tilanne ja merkit ovat oudot:ylilääkärikin ulkoistettiin Medivireelle! Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lundén yhtyi edel-lä esitettyyn linjanvetoon. Lundén näki mahdollisena kehittääyhtenäistä VR:ää tehokkaaksi ja voitolliseksi. Jos VR paloi-tellaan pieniksi yhtiöiksi, niin mahdollisuudet vähenevät silläkaikilla kilpailevilla yhtiöillä on oltava omat kalustot, omia ratojajne. Viiden brittien junaturman Lundén totesi todistetusti joh-tuneen eri yhtiöiden välisen saumattoman yhteistyön puut-

teesta. Palvelua ja bisnestä hän ei pitänyt välttämättä vasta-kohtina, sillä hyvä palvelu voi olla myös tuottoisaa bisnestä.Pahimpana skenaariona Lundén totesi, että jos kehityksenannetaan viedä jonkun julkisen alan pilkkomiseen pieniksiosiksi ja sitten toiminta ei enää pelaa, niin julkinen valta eienää kykene keräämään palasia suuremmaksi toimivaksi ko-konaisuudeksi. Maailmalla on merkkejä, että ”pelastajaksi”on tullut jokin suuri monikansallinen suuryhtiö. Keskustelussavr-läiset kyselivät LVM:n alaisen ratahallintokeskuksen pe-rään: valvooko sitä kukaan? Pulliaisen vastauksen mukaanministeri on vaihdettava, jos siihen keskukseen halutaan kuriasaada. Pulliainen muutenkin sai huutia rautatieläisiltä, ettämitä sillä eduskunnalla sitten tehdään, jos se ei mihinkäänpysty vaikuttamaan. Pulliainen kertasi, että eduskunta säätäälait ja päättää budjetista. Hallituksella on toimeenpanovalta.Ministeriöt ovat päällikkövirastoja, jossa vahva ministeri tekeemitä haluaa. Se on ollut viimeiset hallituskaudet homman nimi.Ja hallitukset ovat istuneet vaalikauden kerrallaan. Näinhänse on ollut. Tilaisuuteen varattu kolmituntinen kiiti nopeasti. Kuljetus-liittolainen yhteistyö jatkuu kansanedustajaehdokkailta vas-tauksia kyselemällä. Postiliiton Helsingin osaston kotisivulleon tarkoitus koota ehdokkaiden vastaukset. Jotenkin tilaisuu-dessa aisti, että tultiin toimeen aika hyvin ilman Sasia. Tultai-siinkohan toimeen ilman Sasia vastakin? Vaalienkin jälkeen?(muistiin kirjasi teuvo.pykonen@pp.inet.fi)

Panelisteja: vihreät Erkki Pulliainen ja Veli-Heikki Klemetti.

14

POSTILIITONPASILAN OSASTON (OS. 151)

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

lauantaina 15.3.2003,kello 13.00 alkaen

ravintola Ostrobotnian juhlakerroksessa,

Museokatu 10, 2.krs.

(Monipuolinen seisova pöytä)

Pasillin varsin pitkän ilmestymiskatkoksen vuoksi tai siitä huolimatta minulla on ilo toivottaatervetulleeksi osastomme jäseniksi tavallista monilukuisempi joukko uusia työtovereitamme:

TERVETULOA UUDET JÄSENET

Ahmed Sahra, Backman Atte, Baslyk Ivan, Bergqvist Satu, Elf Arja-Liisa, Forsgren Riitta-Liisa, Ghazi BakerDouan, Grönberg Heidi, Hagman Tauno, Hakala Viivi, Hassan S A, Heusala Jouni, Hossain Delwar, HyvönenRaimo, Hämäläinen Ville-Jukka, Juntila Ljudmila, Kajanius Harri, Karvosenoja Mikko, Kiuru Tomi, KohtanenAntti, Korp Tomi, Koskinen Erno, Kristeri Juuso Tapani, Krok Marika, Känni Danu, Laine Arto, Laine Soile, LehtoSimo, Leppä Mari, Manninen Saija, Mujik Sahmana, Myrberg Joni, Mäkinen Juho, Mäkinen Laila, Palonen Tuija,Punta Ilkka, Raitanen Tero, Rautiainen Karri, Ruusu Anette, Seren Niklas, Sokoli Maria, Stjernberg Kaj, TakarantaJouko, Tanskanen Antti, Timonen Janne, Ukkola Ari, Wickholm Stina, von Müller Tanja, Vuorikoski Sirkku, YliahoKai ja Öberg Jarno.

Seija Hagman, jäsensihteeri

15

16

Esko Seppänen: Perustuslaki. Nyt? 192 s. Gummerus, Jy-väskylä 2002. Kirjan saa maksutta osoitteesta: Matti Tohka,Mäkikatu 23, 33250 Tampere tai tilaamalla osoitteesta:eseppanen@europarl.eu.int. Esko Seppäsen internet kotisi-vut sijaitsevat osoitteessa: www.kaapeli.fi/seppanen.

Jälleen raportti

Europarlamentaarikko Esko Seppänen (56) on vuosittainkirjoittanut kirjan Brysselin tapahtumista. Nyt aiheena on pe-rustuslain valmistelu, jolla suomalainenkin itsenäisyys ja de-mokratia vähenee edelleen. ”Nämä ovat asioita, joista suo-malainen media vaikenee. Valta vaientaa”, toteaa Seppänentakakannessa. ”Me kaikki EU-laisetkaan emme ole valmiita alistumaan Yh-distyneen Euroopan tai Euroopan Yhdysvaltojen keskusvallanalamaisuuteen. Ei pidä tuntea eurofobiaa, mutta ei pidä myös-kään markkinoida euronationalismia; ei ole Euroopan kansaatai EU-kansaa. On kansoja, ja niissä merkeissä monet ovatpatriootteja. Kukaan ei kuitenkaan voi olla europatriootti. Eu-rooppa tai EU ei ole kenenkään isänmaa”, kiteyttää Seppänenitsestäänselvyyden. Eu-puhe on useimmiten mössöä, johontavallinen kansalainen ei kiinnity. Kun asiat sotketaan ja neovat niin sanotusti vaikeita, niin niistä ei välitetä. Eurovaalienäänestysprosentti on hyvä mittari välinpitämättömyydestä. Tällä kertaa Seppäsen kirja on tylsä. Se kertoo juurta jaksainprosessista, jolla EU:lle tehdään väkisin perustuslakia vauh-dilla. Tehdään liittovaltio valtioliiton sijaan. Samalla viedäänEU-maita tiiviimpään Nato-yhteistyöhön ja USA:n kylkeen.Mahdollistetaan demokratian kaventaminen nykyisestä vä-hästäkin. Asia on tylsää.

Jotain virkistävää

Tällä kertaa kirjasta puuttuvat kunnon herjat ja kohdat, joillaSeppästä voi haukkua populistiksi. Siitä tulee kuivuuden ma-ku. Ehkä edes jotkut tosiasiat lämmittävät. Kirjan keskivai-heilla, jossa kirjoittaja puhuu maailmanpolitiikasta taistelunaöljystä ja kaasusta, kerrotaan USA:n ystävistä Keski-Aasiassa.Entisten neuvostotasavaltojen johtajat ovat diktaattoreitaomissa maissaan. Seppänen jatkaa itse nykypresidentistä:”Tällaisia liittolaisia on George W. Bushilla hänen taistelus-saan demokratian – eli USA:n öljy-yhtiöiden – etujen puolestamaailman suurimmilla uusilla öljy- ja kaasukentillä. Presidenttiitse on texasilainen öljymiljonääri jo isän perua. Isä oli seUSA:n presidentti, joka kävi vuoden 1990 Persianlahden öl-jysodan. Poika jatkaa isän öljyhommia. Kun nyky-Bush saar-naa puhtaan yritysmoraalin puolesta, hänen olisi syytä katsoa

peiliin. Vuonna 1996 hänen yrityksensä oli konkurssin par-taalla. Oli käytetty miljoonia dollareita muiden ihmisten rahaa,ja yhtiö oli veloissa. Avuksi tuli Bushin kavereiden HarkenEnergy, joka osti omia osakkeitaan vastaan Bushin osuudenyhtiöstä. Kun viikko kaupan jälkeen yhtiö ilmoitti yllättävästämiljoonatappiosta, kyseessä oli ollut sisäpiirikauppa. Kun sit-ten Harkenilla alkoi mennä huonosti, se kätki tappionsa si-joittajilta. Se käytti samoja menetelmiä, joista tuli kuuluisaksiAmerikan suurin yritysruumis Enron. Se möi tytäryhtiönsä Alo-ha Petroleumin ylihintaan yhtiön omistajille heille myöntämil-lään luotoilla, joista tuli epävarmoja saatavia. Kirjanpitoon saa-tiin kuitenkin myyntivoittoja, joilla pystyttiin kätkemään kym-menien miljoonien dollarien tappiot. Nämä temput Harkenilleneuvoi Enronin tilintarkastusyhtiö Arthur Andersen. Bush, jokaoli yksi yhtiön kolmesta tilintarkastuskomitean jäsenistä, ehtiennen kuplan puhkeamista – ja vastoin Harkenin kanssa so-vittua osakkeiden myyntikieltoa – myydä osakkeensa korke-aan pörssihintaan. Enron oli Bushin vaalikampanjan suurinyksittäinen vaalirahoittaja.” Näin Seppänen heittelee Irakinöljysodan pääideologista. Jottei kellekään jäisi epäselväksi,että usein päättäjillä on oma lehmä ojassa, niin Seppänenjatkaa: ”USA:n varapresidentti Dick Cheney oli isä-Bushinhallituksen puolustusministeri Persianlahden öljysodassa.Hän ansaitsi öljymiljoonansa muutettuaan johtamansa Halli-burton-yhtiön kirjanpitokäytäntöä. Vuonna 1998 Arthur An-dersen –yhtiö neuvoi Halliburtonille, että kiistanalaiset saa-tavat voidaan kirjata tulokseen tuotoiksi. Sillä tavalla petettiinsijoittajia, mutta Cheneyllä ei ollut vaikeuksia toimia Ander-senin mainonnan mannekiininä. Halliburton tuotti öljykenttä-palveluja. Sillä oli paljon eri hallitusten urakoita. Sen erityis-kiinnostuksen kohteina olivat Siperian ja Kaspianmeren öljy-kentät. Öljyintressien johdosta Bushin varapresidentti Cheneyon sotahaukka, kun taas ulkoministeri ja Persianlahden sodankenraali Colin Powell on kyyhkynen. Hän haluaa mahdollisellehyökkäykselle YK:n mandaatin, jotta sota ei olisi laiton. Öljy-pelejä eivät pelaa pienen rahan poliitikot. Bushin hallituksenvaltionvarainministeri Paul O´Neill on USA:n pahimmaksisaastuttajaksi nimetyn alumiiniyhtiö Alcoa-yhtiön entinen toi-mitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, jonka palkka vuonna1999 oli 56 miljoonaa dollaria. Kauppaministeri Donald Evanstaas vastasi Bushin vaalikampanjan rahankeruusta. Presi-dentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Condoleezza Riceoli pitkään öljy-yhtiö Chevronin palveluksessa, ja se taas ontehnyt suuria investointeja Kaspianmeren öljykenttiin. Chev-ronilla on amerikkalaisyhtiöistä suurimmat edut valvottavanamyös Irakissa.” Tällaista oheistietoa kirjasta löytyy. Usein var-sinkin EU-kehityksen seuraaminen on tuskallista, jos ei olekokonaisnäkemystä itsellä, sitä mediasta ei löydy valmiina.Kehitys on eri aikaista, media heittelee palasia sieltä täältä jajoidenkin yksinkertaistettuja lausuntoja sieltä täältä. Kenen

Teuvo Pykönen

TYLSÄ KIRJA?

17

etu on se, ettei kokonaiskuvaa muodostu? Demokratiaa eivoi muodostua, jos kansalaiset eivät tiedä, mistä heidän edus-tajansa päättävät.

Demokratiasta

Seppäsen kirjaan sisältyy yhdeksänsivuinen teesikokoelmademokratiasta – koottu metodilla kyllä-ei -malliin: “Demokratiaon poliittista liberalismia kansalle. Taloudellinen liberalismiei sen sijaan ole demokratiaa”. Joitain lisäpalasia: ”Demokratia ei ole järjestelmä, ei var-sinkaan kapitalismin hallintojärjestelmä. Kapitalismia ei mää-ritä poliittinen tai taloudellinen demokratia. Sen toimitsijoilledemokratia on usein tarkoituksenmukaisuuskysymys: vaadi-taan poliittista liberalismia niihin maihin, missä ei ole talou-dellista liberalismia, mutta ei niihin, jotka ovat osa kapitalististamaailmanjärjestystä. Vaaditaan siis demokratiaa eli poliittistaliberalismia Kiinaan tai Valko-Venäjälle, mutta ei Lähi-Idäntai Keski-Aasian kaasu- ja öljymaihin, jotka ovat diktatuureja.Demokratiaa pitäisi vaatia kaikkialle.” Toinen: ”Ei ole ylikansallista valtiollista demokratiaa. Suurineste sille on yhteisen kielen ja kulttuurin puute. On muitakinesteitä. Jos EU:sta tulee liittovaltio, se on valtio ilman kansaa.Myöskään YK tai sen alajärjestöt eivät ole demokraattisia.YK ei kuitenkaan uhkaa kansallisvaltion suvereenisuutta, josvaltio ei riko kansainvälistä oikeutta tai kansainvälisiä sopi-muksia tavalla, jonka perusteella turvallisuusneuvosto päättäärangaistuksista.” Kolmas: ”Kun EU – tai Eurooppa – ei ole kansa, sitä ei olemahdollista hallita kansanvaltaisesti. EU ei siis ole demokraat-tinen, eikä tälle ylikansalliselle liitolle pidä luovuttaa valtaasen toiveen varassa, että kun sillä on valtaa, siitä tulee demo-kraattinen. Tekeillä on supervalta, jonka voima perustuu eri-laisuuden standardisoimiseen samanlaisuudeksi. Siihen tar-vitaan voimakas keskusvalta, ja se merkitsee irtiottoa kansojenja kansalaisten itsehallinnosta. EU:n keskusvalta edustaa uu-den poliittisen eliitin aatetta: federalistista hegemoniaa”. Ja vielä neljäs: ”Demokratiaan pitää kuulua absoluuttisianormeja, joita ei saa rikkoa. Pitää olla oikeus kieltäytyä so-dasta, puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa totalitarismia.On puolustettava rauhaa ja järjestystä kansallisesti tai kan-sainvälisoikeudellisesti laitonta väkivaltaa vastaan. Humani-taariset interventiot toisiin maihin eivät kuulu demokratiaan,jos ne eivät ole kansainvälisoikeudellisesti laillisia. Oikeuttans. ennaltaehkäisyyn laittomin menetelmin ei voida perustellademokratian turvaamisella. Demokraattisesti valitut elimetvoivat tehdä päätöksiä esimerkiksi kurdien tapattamisesta Tur-kissa tai USA:n hyökkäämisestä Irakiin, mutta se ei ole de-mokratiaa. Laiton sota ei ole demokratiaa. Kaikkien on sitou-duttava ihmisoikeuksiin, joista on sovittu kansainvälisesti. Neovat demokratian absoluuttisia rajoja, joita ei saa alittaa”. Seppänen kertoo kantansa myös mediademokratiasta, ta-loudellisesta ei-demokratiasta ja vaaleista. Vaaleista EU:ssaon muodostumassa europuolueiden listavaalit, joissa puolueetmääräävät, ketkä valitaan laittamalla ehdokkaansa valinta-järjestykseen ja kansalainen voi äänestää vain puoluetta. Eu-ropuolueille on esitetty myös vaalitukea. Isot maat ovat vah-voja ja äänikynnyksillä voidaan poistaa maiden sisällä sora-äänet ”Uusi perustuslaki asettaa vastarinnalle rajat, koskasen kautta amerikkalainen globaalikapitalismi institutionali-

soidaan unionin rakenteisiin. Globalisaatio on tämän ajanmarkkinafeodalismia.” Vasemmistolle Seppänen esittää: ”Demokratia-sanan sisäl-löstä olisi vasemmistopuolueiden hyvä päästä sopimukseen.Pitäisi käynnistää yhteinen demokratia-projekti, jos ei tiedetä,mitä on ylikansallinen demokratia – jos sitä ylipäätään voiedes olla”. Epätoivoinen esitys. Vähän samansuuntainen kuinmyöhemmin kirjassa esitetty: ”Lipposenkin olisi syytä alkaaajatella asiaa Suomenkin näkökulmasta. Viimeistään maa-liskuun vaalien jälkeen konventtiin (EU:n perustuslakia val-misteleva elin) on nimitettävä Suomen uusi ulkoministeri, joshalutaan säilyttää edes osa turvallisuus- ja puolustuspoliitti-sesta täysivaltaisuudesta. Vähäisemmällä poliittisella voimallase ei säily, jos sittenkään”. Saksa muuten vaihtoi ulkoministeriJoschka Fischerin konventtiedustajakseen ja marraskuussaRanska samoin ulkoministerinsä Dominique de Willepinin.Konventissa on liittovaltion kannattajilla, federalisteilla, enem-mistö. Suomen europarlamentaarikkojen enemmistö kannat-taa liittovaltiota Suomen vahingoksi demokratian kannalta.Konservatiivien ja demarien euroryhmät kannattavat liittoval-tiota. Pienet suomalaiset peesaavat isoja, jotta olisivat ”yti-messä” vaikuttamassa. Samat argumentit kuin Natoon liitty-misessäkin kohta, että ollaan vaikuttamassa. Kansanäänestystä Euroopan liittovaltioitumisesta ei tule.Jos tulisikin, niin suurten maiden kansalaiset ratkaisisivat nepienten puolesta. Tai sitten äänestettäisiin uudestaan, ettääänestystulos olisi oikein. Näinhän tehtiin Irlannissa Nizzansopimuksesta. Emuasiassa varmaan Tanska ja Ruotsi ää-nestävät samoin. Kansanäänestys Suomessa on neuvoa-antava. Kaksi ker-taa suomalaiset ovat sen saaneet tehdä. Ensimmäinen olikun kieltolaki kumottiin ja toinen oli EU-jäsenyydestä. Mo-lemmissa oli pääasiassa kyse viinasta. Ensimmäisessä suo-ranaisesti ja toisessa luultiin EU-jäsenyyden laskevan viinanhintaa. Nyt vasta on tulossa alkoholiveron alennus, joka, josse nyt ihmeemmin hintaa laskee, niin ainakin peritään sittenmuina veroina tai maksuina takaisin. Ja jos ei peritä, niin sittenluovutaan taas jostain hyvinvointipalvelusta tai maksullistetaanne erikseen. Vähän samalla mallilla kuin autoveron alennus.Luuleeko joku tosissaan, että auton käyttö tulee halvemmaksi,jos sen hintaa vähän lasketaan? Ilman Irakin sodan uhkankinvaikutuksia autonkäyttäjät huomannevat lompakkonsa laih-tuvan.

Kuivuutta

Kirjasta on sata sivua perustuslain valmisteluvaiheen ku-vausta. Kuvaus on tarkkaa ja selkeää. Ensimmäinen perus-tuslakiluonnos käydään läpi. Samoin niiden työryhmien työ,joilla oli valmista kirjan painoon mennessä. Historiaa kerro-taan, jopa näin tarkasti: ”EU:n perustuslain johdantoon halu-taan kirjoittaa viittaus Euroopan uskonnolliseen perimään.Pohdittavaksi haluttiin Jumalan osuus EU:n toimintaan. Näinmyös paavilla on ollut sormensa pelissä perustuslakia val-misteltaessa”. Julkisuudessa on puhuttu valmistelusta lähinnä tasoa: EU:llepresidentti, kyllä vai ei. Kyse on muustakin. Sen voi lukeakirjasta, jota asia kiinnostaa. Suomalaisille olisi tietysti mukavaa, jos avoimesti kerrottai-siin, mitä mieltä ovat suomalaiset edustajat parlamentissa ja

>>>

18

mitä mieltä ovat suomalaiset perustuslakia valmistelevassakonventissa. Kokoomuslaiset kuuluvat konservatiiviryhmään(Euroopan kansanpuolue europuolueena) ja demarit sosiali-demokraatit-ryhmään (Euroopan Sosialidemokraattinen Puo-lue europuolueena, käännetty sdp:n kotisivuilla näin englan-ninkielisestä nimestä The Party of European Socialists). Muillaei ole väliä, koska he ovat pienissä ryhmissä, joilla ei olevaltaa. Vähän niin kuin Suomessakin. Eurotasolla kokkarit jademarit eivät ole puolueissaan sisäisesti niin yhtenäisiä kuinesim. Suomessa näytetään ulospäin. Demareiden eurolinjauksesta Seppänen referoi konventinvarapuheenjohtaja Giuliano Amaton esittelemästä kannoistaseuraavaa: ”Eurodemareiden omintakeisin vaatimus on puhuasosiaalisesta Euroopasta. Moderneihin euro-oikeistolaisiinheidät yhdistää vaatimus sosiaalisesta markkinataloudesta.”Sosiaalinen” on demareille sama asia kuin ay-valtainen ja”osallistuva demokratia” tarkoittaa sosiaalipartnereiden eli de-marien vallan alla olevan ay-liikkeen osallistumista. Eurode-marit haluavat ay-Euroopan. Kansalaisten Eurooppa on de-mareille korporatismia, jossa kansalaiset tulevat edustetuiksijärjestöjen eikä aina puolueiden kautta. Tähän ajatteluun saat-taa pohjautua demareiden vastustus sitä ajatusta kohtaan,että lisätään edustuksellista poliittista valtaa käyttävien kan-sallisten parlamenttien yhteistyötä EU:n päätöksenteossa.”Ajatus noudattelee tutuksi tullutta linjaa, jossa mandaattiajat-telulla hallitaan. Ja matematiikka on omansa: ay-järjestöissälaskennallisesti on miljoona demaria, mutta ääniä ei ihan niinpaljon tule millään missään vaaleissa yhteensä. EU-tasolla perustuslakia valmistellaan myös salaa Seppä-sen mielestä. Europuolueet sopivat asiat keskenään, tai muutklikit. Tämä on normaalia ja itsestään selvää. Niin EU:ssa,Natossa, USA:ssa kuin muuallakin. Vallanpitäjillä on kabinet-tinsa, jonne demokratia ei yllä. Moni kansalainenkin ajatteleenäin ja perustellusti passivoituu. Seppänen muotoilee asian

näin kertoessaan laitavasemmiston tappioista: ”Kun puolue-pamput ovat haikailleet hallitusetujen perään, puolueet ovatluopuneet siitä periaatteellisuudesta, johon äänestäjät olivatvanhoina aikoina tottuneet. Kun ei ollut poliittista vaihtoehtoa,jäätiin vaalipäivinä kotiin.” Toisaalta laitavasemmalta liuku-misesta demareihin päin Seppänen toteaa: ”Demarivalta onpoliittisesti miellyttävämpää vaihtoehdottomuutta kuin oikeis-tovalta”. Jos luonnehtii tätä kirjaa tylsäksi, johtuen asiapitoisuudenmäärästä, voi olla oikeassa: Asioita seuraavalle Seppänenon must, sillä muualta tällaista tietoa ei näin tiiviisti saa. Sep-pänen dokumentoi hyvin. Tällä kertaa spekulaatiota on vähän.Erityinen helmi on kahdeksansivuinen referaatti MichaelHardtin ja Antonio Negrin kirjasta Imperiumi. Kirjassa kerro-taan, kuinka voi olla kapitalismia vastaan olematta terroristi.Jääköön se lukijalle sulateltavaksi. Seppästä lukiessa ajatuksella on aina vaara ajautua kyyni-syyteen. Siihen, ettei kuitenkaan voi oikeasti vaikuttaa. Tälläkertaa Seppänen panee itsensä alttiiksi ja kertoo oman us-kontunnustuksensa: ”Olen päättänyt, että olen aina demo-kratian puolella. Sen olen oppinut jäsenyydestäni SuomenKommunistisessa Puolueessa, joka teki konkurssin. En tunnetarvetta kääntää takkia, mutta ei minun tarvitse antaa kaikestaperiksi, ei varsinkaan demokratiasta, vaikka nykyinen puolu-eeni antaisikin. Mielestäni demokratia on vasemmistolaisuu-den syvin olemus, ja pidän siitä kiinni. Olen siinä merkityk-sessä bernsteinilainen. Ja siinäkin, että liike on tärkeämpääkuin pysähdys. Demokratiaan kuuluu enemmän vapautta kuinmitä vasemmisto on perinteisesti ollut ihmiselle antamaan.Ihminen ei ole pelkkä kansalainen eikä varsinkaan eurokan-salainen, jonka pitäisi alistua uuden keskusvallan tahtoon.”Jos Seppänen olisi ehdolla johonkin, niin ei ole viisaasti sa-nottu. Ihmisenä taas rohkeasti sanottu. Aion lukea seuraa-vankin Seppäsen kirjan, vaikka asiat olisivat kuivia ja tylsiä.

19

YTT Leena Eräsaari on kirjoittanut kirjan nimeltä Julkinen tila javaltion yhtiöittäminen (Gaudeamus 2002, 232 s., 26 e). Hänen teok-sensa käsittelee rakennushallituksen lähihistoriaa sen muuttuessaKiinteistölaitokseksi (ja Senaatti-kiinteistöksi) ja Engel Oy:ksi. Juo-nena ovat yhtäältä organisaatiouudistus ja toisaalta julkiset tilat jarakennukset. Naisnäkökulma läpäisee myös vahvasti tutkielman.Hän toteaa, että ”organisaatiotutkimuksesta on tullut kiinnostavaa”,kun naistutkimus on tullut mukaan. Kyseinen tutkimus on kiinnostavaja ajatuksia herättävä.

Kaikki alkoi agorasta

Ateenassa vapailla miehillä oli agora, tasainen kenttä, tori, jossajärjestettiin kansakokoukset, teatteri- ja musiikkiesitykset. Ajatus oliaristoteelinen: ihmiset kuulevat toisensa puhumalla seistessään sa-massa tasossa. Paikka yhdisti ihmiset. Keskustelu ja argumentointiselvensivät näkökannat, mutta toivat myös esiin mielipide-erot. Ää-nestäminen ja päätöksenteko pakottaa ihmiset kärjistämään ja käyt-tämään retoriikkaa asiansa esiintuomisessa. Polis, kaupunkimaisuusja demokratia edellyttävät ihmisten kasvokkain tapahtuvaa vuoro-vaikutusta ja fyysistä läsnäoloa. Kaupungista syntyi valtio, jossa onkansalaisia – ei vain miehiä tai naisia. Peloponnesolaissotiin men-nessä (400-luku eaa.) vajaa kymmenen prosenttia ateenalaisista(pois lukien naiset, orjat, muukalaiset) osallistui demokratian har-joittamiseen. Kyse oli siis harvainvallasta, jota harjoitti joutilaidenrikkaiden joukko, vaikka köyhiä yritettiin kannustaa mukaan maksa-malla osallistumisesta. Pelkän torin lisäksi oli muodostunut kym-menien rakennusten joukko Akropoliin pohjoispuolelle. Näin Eräsaarikuvaa julkisten rakennusten syntyhistoriaa ja syvintä tarkoitusta. Kun nykyään seuraa päätöksentekoa, niin mahtaako olla kym-mentäkään prosenttia kansalaisista, jotka todella päättävät asioista?Ainakin meidän ammattiosastossa vuosikokouksiin osallistujamääräjäsenistä pyörii tuolla seuduin. Maapallon hallitsijan G.W.Bushin va-litsi alle 20 prosenttia USA:n kansalaisista (50,456 miljoonaa ääntä260 miljoonasta kansalaisesta) ja vieläpä niin, että vastaehdokassai 540 000 ääntä enemmän. Äänestämisdemokratiakin on niukoillasaatikka päätösvalta, jossa demokratian ilmeneminen ”samassa ta-sossa toisiaan kuunnellen” on harvinaisempaa. Kun agorassa kaikki olivat samassa tasossa, ei nähnyt kuin vie-rustoverien äänestyskäyttäytymisen. Buleuterion oli kaupunkivaltionneuvoston istuntosali. Rakennus oli piilossa, ettei sinne ollut helppolöytää. Siellä 500 valtuutettua istuivat kuin teatterissa, jossa puhujaoli näyttämöllä ja kaikki näkivät toisensa. Agoraa pyrittiin kehittämäänsuuntaan, että päätöksenteko on näkyvää, julkista ja yhteistä. Tyran-nian kaudelta oli opittu, että ”harvainvalta syntyy ja uusiutuu sellaistenpäätösten avulla, jotka tehdään kenenkään näkemättä ja kuulemat-ta”. Jos agorassa pystyttiin keskustelemaan tasa-arvoisesti ja käy-mään vuorovaikutuksellista dialogia niin teatterimuodostelmassa yksipuhui kerrallaan, jolloin monologit ja retoriikka, puhetaito sai vallan.Mieleen tulee heti eduskuntamme televisioidut kyselytunnit, jossa

näyttäydytään puhumalla täydelle salille ja tietenkin mahdollisille tv-katsojille. Valiokunnissa, ryhmäkokouksissa, ryhmien välisissä neu-votteluissa, hallituksen ministerivaliokunnissa ja muiden suljettujenovien takanahan poliittinen päätöksenteko todellisuudessa tapahtuu.Julkinen tila on näyttämönä.

Tarkoitushakuiset käännökset

Eräsaari korostaa monissa kohdin kieltä vallankäytön välineenä,jopa maailman muuttajana. Toisista kielistä saatuja lainasanoja voi-daan Uwe Pörksenin mukaan nimittää muovisanoiksi. Sukupuoli-suus ilmenee myös käännöksissä: on miehistä, sotaisaa strategiaaja manager sekä owner kääntyvät ”isännöitsijäksi” kiinteistöalalla.Taloudellisessa liberalismissa julkisten organisaatioiden yhtiöittämi-nen on muotia kuten myös yksityispuolen matkiminen. ”Yrittäminenon trendikästä”. Joku sarasvuosaarinen saattaisi sanoa jopa ”sek-sikästä”. Muoti on puhtaimmillaan vain muotoa, irti sisällöstä. Jäljittelyssä luova kekseliäisyys siirretään itseltä ja samalla myösvastuu toiminnasta. Liikkeenjohtoa käsitteellisesti ruokkiva konsult-tijoukko korostaa erottautumista muista, yksilöllisyyttä ja itsetehos-tusta. Alemmista kerroksista on erottauduttava. Heti kun alempi ker-ros oppii käyttämään kieltä, on luotava uusi. ”Hallinnot uudelleenorga-nisoituvat pysyäkseen muodissa mukana”. Konsulttikielestä eräänä esimerkkinä Eräsaari ottaa esiin tulos-johtamisen ja tavoitejohtamisen tulon suomen kieleen 1980-luvulla.Englanninkielisessä kirjallisuudessa esiintyi sanat result (tulos taipäämäärä), task (tehtävä), objective (aikaansaannos), performance(toiminta tai esitys) – nämä kaikki käännettiin sanalla tulos. Aikamonta näkökantaa nivottiin yhteen. Suomalainen tulkitsee hyvin no-peasti sanan tulos rahaksi ja voitoksi! Johtamiseksi käännettiin sanatmanagement, organizing, jopa planning. Kollektiivinen sana orga-nisointi tai suunnittelu muuttui yksilölliseksi hierarkkiseksi johtami-seksi suomalaisessa mielessä. Ei ihme, että puhutaan ”imperialis-milatinasta”. Kielen mukana tuodaan ulkomailta myös muotia. Uusliberalismiesimerkiksi. Puhutaan myös välttämättömyyksistä. Globaali kehitys,eurooppalainen kehitys, pohjoismaalainen kehitys – nämä ainakinovat nykypostilaisille tuttuja termejä. On kansainvälistyttävä tai jää-dään yksin – Albaniaksi. Talous, raha ja markkinat ovat yhtiöittämisenpyhä kolmiyhteys. Kunnilla ja valtiolla on liikaa henkilökuntaa, onrationalisoitava. Seurauksista viis, tuotu kieli vie. Rakennushallituk-sen tapauksessa pohjoismaalaisuus tuotiin Ruotsista, ennakoitu eu-maisuus Hollannista ja globaalithatcherismi Kanadasta. Posti ontuonut mallinsa Ruotsista, Saksasta ja Uudesta Seelannista. Kielikuvilla on myös merkitystä. Julkinen oli rakennushallituksentapauksessa ”ylilihava” ja tilapolitiikka ”tuhlailevaa”. Julkinen oli ”te-hotonta”. Yleisiä fraaseja, joita on käytetty yleensäkin julkisten pal-velujen karsimisessa yksityisiksi ja samalla maksullisiksi asiakkaille.Tehottomuus ilmeni hitautena, pysähtyneisyytenä, saamattomuutenaja jähmeytenä. Arvostettua oli rakennemuutospetauksessa vauhti,nopeus, matka ja matkan tekeminen.Yksityinenkö on aina julkistaarvokkaampaa? Tavoiteltavaa? Valtiovarainministeriö jo Viinasenaikana rakennushallitus-casessakin puhui suoraan yksityistämisestä,markkinoinnista, maksullistamisesta ja kilpailuttamisesta. Organi-saatiouudistukset olivat vain välivaiheita. Vuonna 1992 VVM totesisuoraan, että ”vuokrat ovat markkinavuokrat tai hoitokulut ja pää-omalle tuottoa”. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä ei hätkäytäpätkääkään. Olemme imeneet talousopin, puhumme samaa kieltä,seuraamme heliboreja ja juomme ranskalaista vettä kesäkuumalla. Rakennushallituksen pääjohtaja Matti K. Mäkinen käytti tiedotteis-saan me-persoonapronominia tiheään vielä 1990, jolloin ei vielätiedetty mitä tuleman pitää. Gandhia lainatessaan ”Elämässä onmuutakin kuin sen tahdin nopeuttaminen” on muutakin itua kuin ker-tomusta, minne päin ollaan matkalla. Joskus pitäisi hidastaa ja miettiäoikeasti matkan suuntaa. Pitäisi uskaltaa katsoa historiaan, missäkaikessa olemme mukana. Vain nopeat elävät –ideologia on vah-

MIETTEITÄ AGORASTATeuvo Pykönen

20

vojen ideologia. Jonkun on oltava hitaamman puolella. Siihen tarvi-taan aikaa ja suunnitelmallista hidastamista sopeutumista varten.Järjettömiä ”uudistuksia” tai ”kehittämistoimia” on ryhdyttävä myösvastustamaan avoimesti. Kaikki kielellisesti edistykselliseltä kuulos-tava ei välttämättä ole edistystä. Kielen taakse on katsottava välillä,muuten menee vain nöyränä lampaana mukana ja pääsiäispöytään.Ja kenen suihin?

Tapaus rakennushallitus

Valtiovarainministeriön alainen rakennushallitus yhtiöitettiin 1995Engel-Yhtymä Oy:ksi ja Valtion kiinteistölaitokseksi, joka taas muuttui2001 Senaatti-kiinteistöksi. Rakennushallituksessa työskenteli 3236ihmistä, joista 2083 naisia (siivoojia n. 1500) ja miehiä 1153. Muu-toksessa 1500 ihmistä joutui ilmaan: osa työllistyi muualle, muttasuurin osa jäi työttömäksi tai varhaiseläkkeelle. Tuhat siivoojaa saikenkää. Aluksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto totesi Eng-el-Yhtymän aloituksen liikkeenluovutukseksi, mutta kuukautta myö-hemmin asia pyörrettiin. Ainoa keskustelu salissa oli budjetin käsit-telyn yhteydessä. Rakennushallituksessa jotkut juristit tiesivät, ettäkyse on liikkeenluovutuksesta, mutta yleinen kanta oli ollut, etteivätsiivoojat vie valtiota oikeuteen, koska oma ammattiliitto oli sitonutkätensä. Oikeuteen mentiin ja korkein oikeus lopulta päätti puolentoista vuoden kuluttua 1997 yhden siivoojan osalta, että korvauksiaon maksettava. Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto antoiperiksi ja lähti esittämään sopua, että n. 650 siivoojaa saa yhteensän. 50 miljoonaa korvauksia ennakkopäätöksen takia. Eräsaari kokoaa: ”Kun rakennushallitusta lakkautettiin ja sen pe-rintöä jaettiin uusille organisaatioille, demokratia ei ollut läsnä kum-massakaan niistä merkityksistä, joissa se sivuaa julkisia rakennuksia:yhtäältä valtiovarainministeriön tilapolitiikkaa, ”aitoa markkinavuok-raa” ja sen seurauksia julkiselle sektorille ylipäänsä ei käsitelty; toi-saalta rakennushallituksen lakkauttamisen yhteydessä työntekijöidenasema ja oikeudet hoidettiin huonosti ja epädemokraattisesti. Edus-kunta tai hallitus eivät käsitelleet asiaa, vaan yksittäiset virkamiehettekivät päätökset – vielä laittomasti, kuten oikeus jälkikäteen totesi”. Siivoojien kohtalo oli kova. Entinen pääjohtaja kuvaili sitä ”eettisestikestämättömäksi toiminnaksi”, ei laittomaksi. Epävarmuuden aikaorganisaatiomuutoksessa kesti kauan. Tiedotteissa asetettiin etu-käteen uhka: ”tarvittaessa henkilöstöä irtisanotaan” ja ”pyritään pal-velussuhteen ehtojen heikentämiseen”. Miten olisikaan toimittu, joshaastatellun Engelin toimitusjohtajan linjalla olisi menty läpi: ”Muu-tosprosessi oli liian hidas. Odotusaika antoi aikaa henkilöstölle luodaniin sanottua muutosvastarintaa. Yritystoiminnan aloittamista jarru-tettiin monin tavoin. Mitä nopeammin se oltaisiin tehty, sitä paremminolisi selvitty. Muutos pitää tehdä nopeasti ja radikaalisti . . . muutospitää viedä läpi vähän ylimitoittaen”. Kirjassa on oma lukunsa Musta Engel, naisia rakennushallituksenraunioista. Se sisältää eri asemissa olleiden naisten haastatteluja.Rankkoja kertomuksia. Kirjan lopussa olevasta haastatteluhakemis-tosta selviää miten heille kävi. Pitkään edunvalvojana toimineellenämä jutut eivät ole mitään uutta, sillä Postin lähihistoria on täynnävastaavia kertomuksia. Emmekä me edunvalvojat muunlaisia juttujayleensä kuulekaan. Siksi olemme, se on meidän työ. Julkinen huhuPostin SPS-Siivouspalvelut Oy:n myymisestä vielä tänä vuonna tuot-taa jo kertomuksia. Rakentamisessa on lama-aikana rakennettu hyvin. Korkeasuh-danteessa on rakennettu nopeasti ja halvasti ja huonosti (s.192).Aitoja markkinoita ei myöskään ole sillä VVM määrää tulostavoitteetKiinteistölaitokselle. Kiinteistölaitoksen vuokralainen taas joutuu mak-samaan sen hinnan, millä voittoa tuotetaan, sillä se ei voi valitakeneltä vuokraa tilansa (s.217). Aito markkinavuokra esim. yliopistoille merkitsee, että opettajienon mietittävä tilakustannuksia, kun heidän pitäisi keskittyä opetta-miseen. Julkisia tiloja vuokrataan yksityisille. Monet julkiset palvelut

keskittävät ja lakkauttavat tilojaan säästäessään vuokrissa. Monetpalvelut siirtyvät puhelinpalveluihin ja internettiin välttääkseen kiinteitätiloista johtuvia pääomakustannuksia. Tämä on tehokkuutta, jossakansalainen saa huonompaa palvelua. Vuonna 2000 Senaatti-kiin-teistö tuotti voittoa 880 miljoonaa kahden miljardin markan tuloista. Julkisen yhtiöitetyn rakentamisen on oltava läpinäkyvää. Yksityisenei. Julkisella rakentamisella on tarkat ehdot ja säännöt, jotta kilpai-luttaminen toteutuu. Se hidastaa toimintaa, rakentamisen laatu onkärsinyt, kun rakennetaan elinkaari- ja kustannuskattoajattelun mu-kaan. Ei synny enää Carl Ludvig Engelin (1778-1840) luomia Hel-singin yliopiston kirjastorakennuksen kaltaisia rakennelmia. Julkisen yksityistämisessä valtio ja kunnat ovat paavillisempia kuinpaavi itse. ”Jäljitellessään yksityistä julkinen noudattaa sen periaat-teita sitä itseäänkin tiukemmin” sanoo Eräsaari. Tästä Postin histo-riassa on lähiesimerkkinä vuoden alusta voimaan tullut postipalve-lulaki. Virkamiesvalmistelussa lain perustelut ottivat huomioon tule-van EU-postidirektiivin ja paljon muutakin, mikä toteutui aivan toisinkuin ennakoitiin. Nyt sitten Suomella on maailman liberaaleimpiinkuuluva postipalvelulaki. Onneksi eduskunnan liikennevaliokunta hiu-kan oikoi hallituksen esitystä (lue: virkamiesten esitystä). Esimerkiksiposti ei saa subventoida kannattavalla toiminnalla kannattamatonta,yksityinen saa. Se aidoista markkinoista niin postissa kuin rakennus-ja kiinteistöalalla.

Lopuksi

Eräsaaren kirjan lopussa olevaa yhteenvetoa ei kannata referoida.Siispä viimeiset kappaleet sellaisenaan: ”Demokratia ei toteutunutrakennushallituksen lakkauttamisen yhteydessä entisten työnteki-jöidenkään tapauksessa. Valtio irtisanoi työntekijät laittomasti, ilmei-sesti tietäen toimenpiteen laittomaksi. Työntekijäjärjestöt nostivatesiin ajatuksen, että valtion tulisi työnantajana kohdella työntekijöi-tään ”esimerkillisyyttä osoittaen”. Valtion tarjoama esimerkki kuitenkinoli aivan päinvastainen. Millaisia seurauksia tällä on ollut kansalaistenoikeuksien toteutumiselle? Ovatko muut valtion instituutiot rohkais-tuneet toimimaan samalla tavalla? Myös kunnissa irtisanotaan työn-tekijöitä laittomasti – tietäen, että ”säästö on suurempi kuin laitto-muudesta maksettavat korvaukset”, kuten valtionvarainministeriöasiaa perusteli. Valtion ja kuntien yhtiöittäminen tai yksityisen kaltai-seksi vähentää kansalaisten oikeuksia ja demokratiaa. Kun julkinenhallinto on yksityistämisen muodin orjuudessa ja muoto ohittaa si-sällön, vaikutukset koskevat kaikkia kansalaisia. Jotkut putoavat kil-pailusta, kuten rakennushallituksesta työttömäksi jääneet. Ne puo-lestaan, jotka jäävät uusiin organisaatioihin tai tulevat uusina mu-kaan, joutuvat kipuamaan ja kilpailemaan entistä kovemmin. Yhti-öittämisen muoti on väkivaltainen prosessi. ”Agoran – julkisuuden ja demokratian – synty liitetään kreikkalai-sessa mytologiassa väkivallan kierteen katkaisemiseen. Agora luotiinpaikaksi, jossa ihmisten tuli väkivaltaisen välienselvittelyn sijaan voi-da keskenään selvitellä erimielisyytensä ja yksimielisyytensä, ää-nestää julkisesti ja ottaa vastuu päätöksistään. Väkivaltaa synnyt-täneistä raivoisista kostottarista lepytettiin hyvää tuovia Eumenidejaantamalla heille oma sija, agora, jossa riidat oli määrä ratkaista.Toistaiseksi heidän hyvästä kohtelustaan on pidetty kiinni: kostottareton pidetty maan alla agoran, torien ja muun julkisuuden avulla. Muttaentäpä kun agorasta, temppeleistä, kirjastoista ja arkistoista tuleemarkkinavuokralla toimivia kiinteistöjä? Mihin kostottaret asettuvat?Jos niille annettuja lupauksia ei pidetä, millaisia vitsauksia, sotia,ruttoja, kuivuutta ja tauteja ne lähettävät?” Näin metaforisesti LeenaEräsaari lopettaa. Onneksi ei tarvitse uskoa jumaliin, mutta kostottariaainakin minä olen oppinut varomaan.

21

YRITYSKUVA

Pasilli on ilmestymässä puolen vuoden tauon jälkeen.Pääkirjoituksessa syytäkin selvitetään. Jo edellisen lehdenteossa oli melkoisia ongelmia ja koko lehti ilmestyi oike-astaan silloinkin vain sisun voimalla. Myöhemmin syksylläei auttanut enää sisukkuuskaan. Erinomaisen turhauttavienyritysten jälkeen kävi selväksi, ettei lehteä enää vanhallakalustolla tehdä. Samoin itselleni kävi selväksi, etten pystyenää omalla kustannuksellani uusimaan ja ylläpitämäänlehden tekoon tarvittavaa konetta. Kun lehti ainakin osastonaktiivien käsityksen mukaan on tarpeellinen, päätyi osastontoimikunta, harkinnan jälkeen, hankkimaan osastolle oman,lehden tekoon tarvittavan kaluston. Siispä Pasilli on taas tuloillaan. Puolen vuoden aikanaon kertynyt aineistoa moneen numeroon. Osa on auttamat-tomasti vanhentunutta, osaa kirjoittajat ovat uudistaneet,jopa moneen eri kertaan. Toimitukselle on käynyt hyvin sel-väksi, että ainakin kirjoittajille, monista eri syistä johtuen,lehden ilmestyminen ja oman äänensä kuuluville saaminenon tärkeää. Siksi lehti on paksu ja sisältää aineistoa, jostaselvästi huomaa, no, ainakin sen, että aika rientää. Kui-

tenkin jokainen kirjoitus on lehdessä nimenomaan kirjoit-tajien itsensä toivomina. Olen myös käyttänyt hyväkseni uuden koneen ominai-suuksia ja jättänyt tekstien korjailemisen ja hiomisen pois.Kirjoittajat ovat luonnollisesti paneutuneet kirjoituksiinsatavallistakin huolellisemmin näin pitkän tauon jälkeen jaoivaltaneet, että lehden pitäisi olla tavallistakin parempi.Siksi olen tehnyt korjauksia vain oikeinkirjoituksen osaltaja niitäkin sen mukaan, miten koneen korjausohjelma onehdottanut. Samalla olen varmaankin ilahduttanut moniakirjoittajia, joita on häirinnyt puuttumiseni heidän tuotan-toonsa. Päätoimittajalle, Kari Pihlaviidalle tämä on viimeinen lehti.Hän arvioi elämänsä olevan nyt sellaisessa vaiheessa, etteiole enää, hartaista pyynnöistä huolimatta käytettävissä. Pa-sillin toimitus tulee siis muuttumaan lähitulevaisuudessa. Joka tapauksessa, ainakin lehden teon välineet ovat nytkunnossa ja siltä osin myös Pasillin tulevien tekijöitten mah-dollisuudet tehdä lehteä helpommat.

KOOTUT SELITYKSET

Juhani Kaskimies

22

Kuljetusliittojen hallinnot kokoontuivat Helsingin Messukeskukses-sa 15.10.02. SAK-laiseen yhteistyöpooliin kuuluvat Postiliiton lisäksiAKT (autonkuljettajat ja ahtaajat), IAU (ilmailuala), VML (veturimie-het), RVL (rautatievirkamiehet), SLSY (Suomen lentoemäntä- ja stu-erttiyhdistys, uusi), SMU (merimiehet) ja RL (rautatieläiset). Liitot kehittävät yhteistyötä pyrkimättä kuitenkaan yhdistymäänsuurliitoksi. Kokouksessa uusittiin yhteistyösopimus, ”kaveria ei jä-tetä” liittyen työehtosopimustoimintaan. Kaikkien liittojen liittopuheen-johtajat sanoivat tukevansa SAK:n tupotavoitteita. Seuraavassa silppua viiden eri liiton viimeisimmästä jäsenlehdestä(koska tämä Pasilli on rutkasti myöhässä niin olen lisännyt loka-kuussa kirjoitettujen silppujen perään myöhemminkin ilmestyneidenlehtien tekstejä)

Auto- ja kuljetusala, 12/2002, 16.10.2002, Auto- ja KuljetusalanTyöntekijäliitto AKT:n julkaisu:

”AKT:n sihteeri Juhani Koivunen haastaa kuljetusyritykset kehit-tämään johtamistapojaan. Koivusen mielestä huono johtaminen viepohjan pois kaikilta muilta työkyvyn ylläpitoon tähtääviltä toimilta.Koivusen mielestä kuljetusalan yritykset voisivat kilpailuttamisestahuolimatta järjestää työajat inhimillisemmin eikä tämä parannus lisäisiyritysten kustannuksia . . .asiallisessa johtamisessa on kysymys asial-lisen käyttäytymisen lisäksi myös työntekijöiden kuuntelemisesta.Työntekijöiden näkemykset ja ehdotukset tulee ottaa huomioon työtäjärjestettäessä . . .Hyvä ja työntekijöiden näkemykset huomioon ot-tava johtaminen vaatii vaivannäköä ja uskallusta, koska se tarkoittaaaitoa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa ja itsensä alttiiksi pa-nemista.” - Toimitettu artikkeli.

Auto- ja kuljetusala, 15/2002, 18.12.2002:

”Ihmisillä on vaarallinen taipumus odottaa uusilta tietojärjestelmiltäja yleensä tekniikalta täydellistä toimivuutta ja luotettavuutta. Samatihmiset hyväksyvät ne virheet ja ongelmat, joita koituu, kun asiathoidetaan perinteisin, vanhanaikaisin menetelmin. ”Tietokoneidenaiheuttama kupru ylittää uutiskynnyksen, vaikka sama virhe perin-teisellä tavalla tehtynä ei herätä mitään reaktioita.” Joskus tuntuu,että juuri suomalaisilla on erityisen naiivi ja lapsellinen usko tekniikanerinomaisuuteen, erehtymättömyyteen, ”hienouteen”. . . . Lopussaon kooste ”Yksityisyys uhattuna”. Selostetaan rekistereitä, joissaon hyvin henkilökohtaisia tietoja kaikista ihmisistä ja niiden ristiinajonmahdollisuutta, matkapuhelimen avulla tehtävää henkilön paikan-tamista eli seurantaa ja salakuuntelua matkapuhelimen avulla. Tut-kitaan mobiilimaksamista, kameramatkapuhelimia, valvontakame-roita, liikenteen telematiikkaa ja niiden suomia mahdollisuuksia hy-vässä ja pahassa. 11.9.2001 New Yorkin terroristi-iskujen jälkeenUSA ja länsimaat alkoivat kiristää ihmisten valvontaa ja sitä koskevaalainsäädäntöä. USA:ssa alettiin vaatia yrityksiä käymään läpi omattietokantansa ja luovuttamaan niistä löytyviä epäilyttäviä tietoja vi-ranomaisille. Sähköisestä viestinnästä tuli/tehtiin etukäteisvalvontaa.

Ennen se oli jälkikäteisvalvontaa. Joka tapauksessa Isoveli astuinyt kuvaan ennen näkemättömällä tavalla, ja tätä asiaa on syytäpohtia paljon.” - Nimimerkki MA, kirja-arvostelussa Petteri Järvisen:Tietoturva&yksityisyys (456s., Docendo 2002) teoksesta

Ilmailualan Unioni, 4/2002, 12.9.2002, Ilmailualan Unioni IAU ry:nlehti:

”Kuljetusliittojen yhteistyö tulevankin sopimuskierroksen aikananoudattaa vakiintunutta periaatetta ”kaveria ei jätetä”. . .Kuljetusliitotovat liittokohtaisesti asettaneet seuraavalle sopimuskierrokselle ta-voitteita, joilla puututaan ulkomaalaisen työvoiman käyttöön, työajanlyhentämiseen, työsuhdeturvaan, työssä jaksamiseen ja luottamus-henkilöiden aseman parantamiseen työpaikoilla. Vaikka yksilöityjäpalkankorotusvaatimuksia ei olekaan määritelty liitoissa yhteisenävaatimuksena, kuljetusliitoilla on periaate saada tuntuva ostovoimankasvu ilman veronalennuksia sekä ansiotakuu, jolla turvataan kiin-teäpalkkaisille kuljetusaloille teollisuuden palkkaliukumat. . . liitto-kohtaiset sopimustavoitteet on asetettu hyvissä ajoin ja selkeästi,jotta ennen edustajiston kokousta on voitu hankkia näkemys siitä,ovatko ne toteutettavissa TUPOlla vai liittokohtaisella sopimuksella”.- Rainer Hakala, puheenjohtaja pääkirjoituksessa.

Ilmailualan Unioni, 6/2002, 27.12.2002:

”Viimeisten vuosien aikana on ilmailualan työntekijöiden asemamuuttunut kovin epävarmaksi. ”Vanhoina hyvinä aikoina” pyrittiinilmailualallakin pitämään kiinni työntekijöistä viimeiseen asti. Monettyöntekijät tekivät vuosikymmeniä töitä saman työnantajan palve-luksessa. Kun ilmailualan kilpailu Suomessa on täysin vapautunutmaapalveluja myöten, ovat alan työnantajat alkaneet kuvitella, ettävarsinaisia työntekijöitä ei tarvita enää ollenkaan, vaan kaikki työtvoidaan ostaa ja ulkoistaa. Lyhytaikainen voitontavoittelu on noussutpitkään palvelleiden ilmailualan ammattilaisten työsuhteiden edelle.Aina ei edes ajatella mihin tällainen kehitys, jossa mietitään vainhenkilömäärien alentamista, johtaa. Finnair-konserni, joka on viimeaikoina ulkoistanut monia toimintojaan, julkaisi viimeisimmässä osa-vuosikatsauksessaan tänä syksynä mm. seuraavaa: ”Muiden toi-mintakulujen kasvuun vaikuttivat merkittävästi kohonneet vakuutus-maksut sekä henkilöstökulujen laskiessa vastaavasti lisääntyneetulkoistettujen toimintojen kustannukset”. - Tapani Kautto, varapu-heenjohtaja pääkirjoituksessa

Veturimies, 3/2002, 10.9.2002, julkaisija Veturimiesten liitto:

”Ratahallintokeskus on liikenne- ja viestintäministeriön alainen vi-rasto, jolle sälytettiin radanpidon omaisuuden hallinta sekä RHKhuolehtii liikenneturvallisuudesta ja radanpitoon liittyvistä viranomais-tehtävistä. RHK toimii siis radanpidon ylläpito- ja rakentamistehtäviensekä liikenteenohjauspalvelujen tilaajavirastona ja tekee tässä tar-koituksessa tarvittavat sopimukset. . .90-luvulla Suomessa etusijallenoussut koko yhteiskuntaa koskeva pakko-kilpailuttaminen on vääris-tänyt rata- ja turvallisuusjärjestelmien rakentamista ja huoltoa, sekäosin jopa heikentänyt junaturvallisuutta. . .mm. Savonradalla Kou-volasta Mikkeliin ja edelleen Pieksämäelle yhteensä 184 km:n rata-osuus kilpailutettiin, niin RHK sisällytti optiona myös kunnossapidon

TEUTORIN LEHTISILPPU

23

tähän urakkaan. Alcatel Oy, joka sai kokonaisurakan, sai myös siinävaiheessa koko rataosan kunnossapidon. Tämän jälkeen ongelmiaon ollut monia, esimerkkinä mm. Alcatel Oy:n henkilökunnan kielitaito(saksaa puhuvia), pätevyys ja työskentelytavat.” - Harry Wallin,kansanedustaja Pohjanmaalta (sd), ent. veturimies.

Veturimies, 4/2002, 2.12.2002:

”Viime keväänä ratkaistiin merkittävä henkilöstöedustuspaketti yh-tiössämme (VR.ssä). Ammattijärjestöt saivat paikan konserniyhtiönhallituksiin ja hallintoneuvostoon. Henkilöstön edustajat ovat nyt mu-kana siellä, jossa tiedetään missä mennään ja päätetään mihin suun-taan. Hallintoneuvostoon henkilöjärjestöistä valittiin teknisistä AlpoMäkinen Seinäjoelta, akavalaisista Arto Isomäki Hyvinkäältä ja ve-turimiehistä Eero Kippola Ylivieskasta. Hallintoneuvostoon kuuluu24 jäsentä, joista kansanedustajia on 10 eri puolilta Suomea, jotenpylvästaloon omistajiin päin on hyvä ja suora yhteys. Nyt olisi vainosattava puhua kuulevan korvan puolelta. Muut jäsenet edustavatelinkeino- ja yhteiskuntavaikuttajia eri aloilta. Puheenjohtajana toimiikansanedustaja Tapio Karjalainen Oulusta ja varapuheenjohtajanakansanedustaja Riitta Vahasalo Kirkkonummelta. Hallintoneuvostontehtävä yhtiöjärjestyksen mukaan on: (minun referaatti tärkeimmistä)Valvoa toiminnan tervettä liikeperiaatetta ja kannattavuutta sekä yh-tiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätöksien noudattamista. Antaaperiaatteelliset ja laajakantoiset ohjeet hallitukselle. Talous- ja vuo-sisuunnitelman käsittely. Antaa lausunnon taloudesta. Päättää toi-minnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta tai orga-nisaation olennaisista muutoksista. Hallintoneuvosto kokoontuu n.5-7 kertaa vuodessa. Jäseninä saamme talouden kuukausiraportitja tiedon kehitteillä olevista hankkeista ja näin tämäkin osaltaanauttaa reagoimaan oikea-aikaisesti asioihin. Itse raportoin liiton hal-litukselle kokouksista ja sen lisäksi käymme keskustelua liittommepuheenjohtajan kanssa hallintoneuvostossa käsiteltävistä asioista.”- Eero Kippola, VML:n valtuuston puheenjohtaja, VR:n hallintoneu-voston jäsen.

Merimies, sjömannen, 10/2002, 12.9.2002, julkaisija SuomenMerimies-Unioni SM-U ry, Finlands Sjöman-Union FS-U rf:

”. . .puolet matkustaja-alusten työntekijöistä voitaisiin korvata EU:ntai ETA-alueen ulkopuolisilla merenkulkijoilla, esimerkiksi virolaisilla.Kun Virosta ja Puolasta tulee EU:n jäseniä mitä ilmeisemmin vuonna2004, kaikki suomalaiset merimiehet voitaisiin korvata näiden maidenmerenkulkijoilla. Ainoina esteinä olisivat meriturvallisuuteen liittyvätvaatimukset siitä, että miehistön jäsenten pitää pystyä kommuni-koimaan matkustajien valtavirran kanssa eli puhumaan edes joten-kuten suomea ja/tai ruotsia . . . onko niin, että päällystöliitot, jotkamatkustaja-alusten osalta edustavat vain noin 3-5-prosenttia aluksillatyöskentelevistä, ovat suunnitelleet saavansa ulkomaisen halpa-työvoiman myymisestä hyvän bisneksen? Ovathan molemmat jär-jestöt jo kaksi kertaa aikaisemmin sopineet varustamoiden kanssasiitä, että niille maksetaan kuukausittaista palkkiota halvan sopi-muksen tekemisestä ja miehistön myymisestä. . .Merimies-Unioniei tule missään tapauksessa hyväksymään päällystöliittojen omak-sumaa linjaa. Päinvastoin tulemme taistelemaan suomalaisten me-rimiesten työpaikkojen puolesta viimeiseen asti . . .On turha luulla,että Merimies-Unioni ja sen jäsenistö olisi tässä kamppailussa yksin:tukenamme ovat niin muut kuljetusalan ammattijärjestöt kuin myösSAK . . .”, - Simo Zitting, puheenjohtaja pääkirjoituksessa.

Merimies, sjömannen, 12/2002, 2.12.2002:

”Varustajien kanssa käynnistetyt tupon sovellutusneuvottelut päät-tyivät Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreninginkanssa alkuun, kun ryhdyttiin keskustelemaan sellaisesta puiteso-pimuksesta, jolla olisi varmistettu matkustaja-alusliikenteen sopi-

musalan pitävyys koko tupokaudeksi. Olihan tiedossa varustajienja liikenneminiteriön virallinen kanta, että matkustaja-alukset haluttiinsaada halpatyövoimamahdollisuuden piiriin. . . . Matkustaja-alustentyöntekijöiden palkkapotti, kansi- ja konepäällystöä lukuun ottamatta,oli v. 2001 tilastojen mukaan 130.851.520,09 euroa. Edellä olevastasummasta jokainen suomalainen työntekijä maksoi kunnallis- ja kir-kollisveroa kotikuntaansa. Nämä kotikunnat ovat hajallaan tässäSuomenmaassa. Ei ole yhdentekevää, onko matkustaja-aluksissasuomalainen työvoima vai “halvempi” työvoima. Suomalaistyövoi-man valttikortti on myös hyvä yhteishenki sekä kyky toimia johdon-mukaisesti kriisitilanteissa. Nämä kovapintaiset varustamokapitalistiteivät välitä kuntien tai kansalaisten hyvinvoinnista, ei varustajia kiin-nosta maaseutu- ja saaristokuntien työllisyys ja palvelutaso, kansa-laisten hyvinvointi. Näille pörssikapitalisteille pitäisi tehdä vain urak-kaluontoista työtä ja säästää työvoimakustannuksia, he eivät olekiinnostuneita muusta kuin osingonjaosta ja osakkeen arvon nou-susta.” - Erkki Ukkonen, liittosihteeri otsikolla “Onko liikenneministerivälillisesti osallinen selkkaukseen?”

Rautatieläinen, nro 9, 18.10.2002, Rautatieläisten Liitonäänenkannattaja:

”Rautatieliikennettä koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa.Uudella rautatielailla pannaan Suomessa täytäntöön EU:n ensim-mäiseen rautatiepakettiin kuuluvat direktiivit. . .Rautatiepakettiin kuu-luvilla direktiiveillä avataan jäsenvaltioiden välinen kansainvälinentavaraliikenne. Kilpailun lisäämiseksi EU:ssa pyritään siihen, ettäjäsenvaltioiden rajat ylittävällä rataverkolla voi toimia useita tavara-liikennettä harjoittavia rautatieyhtiöitä. . . . Uuden rautatielain täy-täntöönpano lisää Suomen rataverkon kunnosta ja turvallisuudestahuolehtivan Ratahallintokeskuksen (RHK) tehtäviä. RHK:n päätet-täväksi tulee mm. ratakapasiteetin tasapuolinen jakaminen rauta-tieyrityksille. . . Rautatieyritysten tulisi voida käyttää rautatieliikenteenharjoittamisen kannalta tärkeitä tiloja. Näitä ovat terminaalit ja huollonkannalta välttämättömät rakennukset. . . Lakimuutos koskee aino-astaan 3 %:ia Suomen vajaan 350 me:n tavaraliikennemarkkinoista. . . Maanteiden ruuhkautumisen vuoksi ja ympäristösyistä EU:ssaon pyritty edistämään rautatieliikenteen kilpailuasemaa. . .”, - EU-palat ilman kirjoittajanimeä.

Rautatieläinen, nro 12, 20.12.2002:

”EU:n II rautatiedirektiivipaketti on käsittelyssä sekä EU:ssa ettäjäsenvaltioissa. Paketin radikaalein ehdotus koskee rautateiden kan-sallisen tavaraliikenteen avaamista kilpailulle. Toiseen rautatiepa-kettiin sisältyvät mm. ehdotukset turvallisuusdirektiiviksi ja rautatei-den kehittämisdirektiivin muuttamiseksi sekä yhteentoimivuusdirek-tiiviksi. II rautatiepaketti oli käsittelyssä EU:n liikenneministerineu-voston kokouksessa Suomen itsenäisyyspäivänä. . . . Kakkosrau-tatiepaketin käsittelyä jatkettiin eduskunnan suuressa valiokunnassaja siellä käytiin rautateiden tavaraliikenteen kilpailun avaamisen eh-toja koskevaa debattia. Myös hallituspuolueiden edustajien välilläoli erilaisia näkemyksiä. Hallituspuolueiden edustajat pääsivät so-puun suuressa valiokunnassa ja muotoilivat valiokunnan kannantavaraliikenteen kilpailuttamiseen rautateillä. Edustajat hyväksyivätkilpailun avaamisen, mutta asettivat sille aikaisempaa tiukempia eh-toja. Valiokunnan kannan mukaan direktiiviehdotuksen hyväksymi-nen edellyttää sitä, että Suomessa säilyy kattava raideliikennever-kosto, tavaraliikenteen toimivuus koko maassa ei vaarannu ja rau-tateiden turvallisuudesta huolehditaan. Suomen on lisäksi pyrittäväsiihen, että kansallinen tavaraliikenne vapautetaan kilpailulle aikai-sintaan vuonna 2008.” - Timo Tanner, Veturimiesten liiton pääsihteeri

24

koskien palvelujen markkinoillepääsyn parantamista. Erityi-sesti Suomelle on pyyntöjä esittänyt 12 WTO:n jäsentä. Pyyn-nöt ovat koskeneet mm. televiestinnän, turismi- ja matkailunsekä rahoituspalvelujen rajoitusten helpottamista. Suomeneduskunnan talousvaliokunta on 4.12.2002 lausunut asiastasiten, että Suomi kannattaa EU:n pyyntöjä telekommunikaatio-ympäristö-, energia-, rakennus- ja konsulttipalvelujen osalta.Suomi ei haluaisi, että EU pyynnöillään pyrkisi julkisten pal-velujen purkamiseen tai yksityistämiseen muissa maissa. Ve-denjakelun hallinnoinnin vapauttamista ei Suomi tue. Suomiei myös halua alistaa kilpailulle koulutuspalveluitaan. Näintalousvaliokunta yhtyi valtioneuvoston selvitykseen. Tarkem-pia tietoja saa nettisivuilta: www.eduskunta.fi/gats . Attacinkotisivuilta taas voi lukea muuta. Mikael Böök kirjoittaa (http://forum.attac.kaapeli.fi/), että kun UM:n kauppapoliittiseltaosastolta Okko-Pekka Salmimies (valmisteleva virkamies) to-teaa, että ”EU pyytää kohdemaita mm. tekemään sidontojapikalähettipalveluissa” niin Susan George puolestaan kirjoit-taa: ”EU:n merkittävimpiä pyyntöjä ovat postipalvelujen täy-dellinen yksityistäminen”. Salmimiehen teksti muuten läpäiseeaina valtioneuvoston esityksen kuten talousvaliokunnan lau-sunnonkin. EU on itse arvioinut myönteiseksi yksityistämisen (Euroopanyhteisöjen komissio, Bryssel 25.11.2002, KOM(2002)632, Ko-mission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle posti-direktiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY) sivut 12-13):otsikko: ”Markkinoilla esiintyi kuitenkin myös myönteistä ke-hitystä” ja teksti: “Postialan operaattoreille oli yhä enemmäntarjolla maailmanlaajuisen asiakaskunnan tarjoamia mahdol-lisuuksia. Innovaatiotoiminta ja asiakkaiden myönteiset re-aktiot kilpaillulla paketti- ja pikapostialalla synnytti tervettä kas-vua ja mahdollisuuksia tuottavaan toimintaan. Joissain jäsen-valtioissa pyrittiin yksityistämään operaattoreita ja lisäämäänniiden kustannustehokkuutta”. EU tukee tosiasiallisesti koti-markkinoiden postien yksityistämistä ja vie aatetta maailmalleGATSin kautta. EU:n sisällä koko Hollannin posti (TNT Postal Group, TPG)on pörssissä. Saksan posti on pörssissä ja valtuudet on viedäaina lähes 90%:iin omistusta ulos valtiolta. Tanskan posti onpäättänyt myydä 25% ulos ja sekä Saksan posti että TPGovat kytiksellä mahdollisina ostajina. Saksan posti oli tarjou-tumassa ostamaan jopa 75% Itävallan postista, jos se yksi-tyistetään. Päätöksiä Italian postin yksityistämisestä odotetaantämän vuoden aikana (CEP News, 31.10.02). Ranskan postija Italian posti suunnittelevat logistiikkayhteistyötä. Ranskanpostin pääjohtaja Martin Vial sai lähteä viime syyskuussa,kun hän ei suostunut edistämään yksityistämissuunnitelmia:Le Monde -lehden mukaan (17.9.2002) syynä ei ollut se, ettäVial oli sosialisti vaan että postilla meni huonosti. Ruotsin

Uudessa Seelannissa taivastellaan

Uusi Seelanti oli Suomen Postinkin johtajien vierailumaanajoskus taannoin. Haettiin liberalisaation oppia saarivaltiosta.Viime vuoden marraskuun lopulla ihmeteltiin, kun alle 10 000henkilön Uuden Seelannin postin johtajan Elmar Toimen vuo-sipalkka oli noussut 540 000 NZD:sta 770 000:een. Yksi euroon 1.93 Uuden Seelannin dollaria (NZD). Uusi vuosipalkkaoli siis noin 400 000 euroa. Paljon on vielä matkaa toimitusjohtaja Jukka Alholla, jonkavuosiansiot olivat lehtitietojen mukaan v. 2001 vain 242 506euroa eli reilut 1.4 vanhaa miljoonaa markkaa. Verotettavaaomaisuutta Alholla oli vaivaiset 95 631 euroa. Kun Alho maksoiveroja 52% niin keskimääräiseksi käteen tulevaksi rahaksijäi enää 9700 euroa kuukaudessa. Minulla muuten oli Postistavuosiansiot vuonna 2002 yhteensä lomarahoineen 21 768euroa ja verotuksen jälkeen käteen jäi noin 1300 euroa kuu-kaudessa. Vuoden 2002 tulotietoja ei Alhosta vielä ole, muttaveikkaan, että ainakin tupokorotukset on tullut. Olen siis saat-tanut käteen tulevassa rahassa jäädä vähän jälkeen. Loh-duttavaa sentään on, että kun Alhon ja minun bruttotulojenero on yli 11-kertainen niin verotuksen jälkeen vain enää seit-senkertainen. Tuloerot siis tasaantuvat huimasti. UudessaSeelannissa toki mennään kovempaa vauhtia, sillä pääjoh-tajan tuleva bruttovuosipalkka noussee 1.1 miljoonaan dolla-riin eli noin 570 000 euroon. Veroasteista en Uudessa See-lannissa tiedä. Postin lajittelija tienaa saarivaltiossa alle 30000 dollaria vuodessa eli noin 15 500 euroa. Pitääkö tästäsiis päätellä, että minulla menee suhteellisesti paremmin kuinkollegalla Uudessa Seelannissa suhteessa toimitusjohtajanpalkkaan? Alhon suhteellista jälkeenjääneisyyttä kollegansapalkkaan ei voi laskea ennen kuin Suomen Postissakin onalle 10 000 työntekijää. Palataan asiaan, kunnes Alho on ver-tailukelpoinen.

Globalisaatio avaa kilpailua

Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvottelukierroksella on so-vittu palvelukauppaneuvotteluista (GATS). Neuvottelujen lop-putuloksena on tarkoitus päästä toisten markkinoille (pyynnöt)ja päästää toisia maita omille markkinoille (tarjoukset). Pyynnötoli tehtävä 30.6.2002 mennessä ja tarjoukset 31.3.2003 men-nessä. Suomen puolesta pyyntöjä on tehnyt EU 109 eri WTO-jäsenmaalle koskien seuraavia palvelualoja: ammatillisia-, lii-ke-elämän-, telekommunikaatio-, posti- ja kuriiri-, rakennus-,jakelu-, energia-, ympäristö-, turismi-, kuljetus-, uutispalvelu-ja koulutuspalveluista. Terveys-, kulttuuri-, urheilu-, virkistys-eikä audiovisuaalipalveluihin EU ei halua lisävapauksia vien-nin suhteen. EU:lle on 19 WTO:n jäsenmaata tehnyt pyyntöjä

Teuvo Pykönen

MAAILMAN POSTEILTA

25

postin pääjohtaja Lennart Grabe taas sai kenkää, kun heit-täytyi hankalaksi ay-liikkeen ja sosialidemokraattien kanssa,kertoo Veckans Affärer –lehti (25.11.02). Tosiasiassa taustallakai oli kuitenkin liian nopea yksityistämisvauhti ja mählimisetASG-kauppojen kanssa. Ruotsin posti on muuten liittoutunutlogistiikassa Ranskan postin (La Poste) kanssa. Suomi onvielä pärjännyt jokseenkin itsenäisenä kumppanuussopimus-ten linjalla. Viisasta voisi olla pitää oma pesä kunnossa jasopimuspohjaisesti edetä postinjakelussa. Vähän Suomi nyton tietenkin myynyt runkokuljetusyhtiöstään Kelpokuljetuk-sesta, 51%, Saksan postille. Itsenäisyyttä luulisi tämän seik-kailun sekä vanhojen Ellen ja PNL kisailujen opettavan. Mitä maailmalla tapahtuu. Thaimaan posti yrittää löytää län-simaiskonsulttien avulla partnerin, joka omistaisi 25% valtionkanssa, kun tälle vuodelle suunniteltu pörssiytyminen tapah-tuisi. Saudi Arabian postin yksityistämien jatkuu onnistuneesti,kertoo Arab News 10.1.03. Taiwanin postia ollaan yksityistä-mässä viiden vuoden sisällä. Ja monia muita. EU:n ja Suo-menkin toimet tosiasiallisesti postialalla eivät todellisuudessaole aivan puhtoisia. GATSista on vuotanut tietoja muuallakinkuin Euroopassa. Australian Finance Review (22.11.2002,toimittaja Mark David) kertoi Laborin senaattorin Peter Cookinsaaneen haltuunsa luottamuksellisen EU:n pyyntöpaperinAustralian hallitukselle. Siinä esitetään kaupan vapauttamista11 eri palvelualalla. Yksi on posti- ja kuriiripalvelut. Pyynnössäsuoraan sanotaan, että Australian Postin on luovuttava kirje-monopolista ja avattava kilpailu eurooppalaisille toimijoille.Se höpötyksestä, etteikö ajettaisi maailmanlaajuisen, globa-lisaation nimissä suuryrityksille uusia markkinoita. Kansain-väliset suuryhtiöt ovat kohta voimakkaampia kuin monet kan-sallisvaltiot. Ja Suomi kiltisti EU:n sateenvarjon alla mukana.

Amerikan kuulumisia

Yhdysvaltojen posti USPS:llä on kilpailijoina kuriiriliikentees-sä suuret yksityiset yhtiöt UPS ja FedEx. Ne toimivat maail-manlaajuisesti myös Euroopassa omin päin ja FedEx yhteis-työssä mm. La Posten kanssa. USPS:llä on vaikeuksia eläkevastuidensa kanssa (Journalof Commerce, 9.1.03). Posti on hallitukselle velkaa 11 mil-jardia dollaria. Bush on perustanut yhdeksänjäsenisen ”presi-dentin komission” 11.12.02, jonka pitää antaa vastaus 31.7.03mennessä moniin kysymyksiin. Vastaus on annettava opera-tionaalisiin, rakenteellisiin ja rahoituksellisiin haasteisiin, joitaposti tulevaisuudessa kohtaa. Sen on tutkittava mahdollisetratkaisut ongelmiin ja ehdotettava lainsäädäntöön ja hallintoontehtävät muutokset pitkällä tähtäimellä, jotta yleispalveluvel-voite täyttyy. Eläkevastuut on myös pystyttävä rahoittamaanmahdollisimman vähäisellä veronmaksajien rahoilla. USPS:n

tilivuosi on jaettu neljään osaan, joista vuoden 2003 ensim-mäinen neljännes on vuoden 2002 syyskuun 7. ja marraskuun29. päivän välinen aika. Lähetyksiä jaettiin ensimmäisellä vuo-sineljänneksellä 49.3 miljardia kappaletta, joka oli 742 mil-joonaa enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Kal-lein ykkösluokan kirjemäärä kuitenkin laski 629 miljoonaa kap-paletta, kun taas vaalien takia standardi kirje oli kasvussa.Voittoa tuli neljännekseltä miljardi dollaria 16.3 miljardin liike-vaihdosta. Hinnan korotuksia taksoihin ei tule ennen vuotta2006, jos eläkerahoitus hoidetaan ilman lisämaksuja postilta.Viime kesänä ykkösluokan halvimman kirjeen hintaa nostettiinkolmella sentillä 37 senttiin. USPS:llä on kenttää hoidettavana:203 miljardia lähetystä 139 miljoonaan osoitteeseen viimevuonna. ”Postmaster General” eli USPS:n pääjohtaja JohnE. Potter on komissiossa kuultavana vahvasti puolustanutvaltion omistusta ja vastustanut edes osien yksityistämistäsekä puolustanut yhtenäistuotantoa. Saa nähdä miten posti-mestari pärjää komission selvityksissä. Bushin hallinnolla onnimittäin tarkoitus lähivuosina kilpailuttaa yksityisillä toimijoillapuolet hallituksen siviilityöpaikoista. Bushin on maksettavatukijoidensa velka yksityistämisellä. Postinjakajien 305 000jäsenen ammattiliiton uusi puheenjohtaja William H. Young(56) on ilmoittanut tarkkaan seuraavansa komission työtä. Kanadan postia on kiusannut UPS syytteillä kirjepostimo-nopolin tuloilla ristiinsubventoinnista kuriiripalvelujen hyväksi.Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA) tribu-naali on ottanut myös asian tutkittavakseen ja todennut syyt-teet perusteettomaksi (Wall Street Journal, 23.11.02). Euroo-passa Saksan posti sai tuomion EY-tuomioistuimessa samois-ta syytteistä ja joutuu palauttamaan valtiolle viime tietojen mu-kaan 850 miljoonaa euroa. Samaan aikaan sen omistamaDHL on ilmoittanut investoivansa 700 miljoonaa dollaria toi-mitusverkkoon Japanissa ja Kiinassa (Japan Times 5.11.02).Ylikansalliset suuryritykset takovat hallituksia käyttäen vapaankilpailun ja läpinäkyvyyden iskulauseita tehdäkseen tuottoisaabisnestä. Niiden oma toiminta ei aina edes ole kovin eettistäja ne toimivat usein lakeja hipoen. Entisistä Posteista voi yh-tälailla tulla yksityistämisen kautta lonkeroituvia suuryrityksiä,joille mikään ei riitä. Kun lähimarkkinat ovat tukossa niin val-lataan koko maailma. Välineinä voi käyttää vaikka WTO:ta jasen GATS-kierrosta. Näissä hankkeissa jalkoihin jäävät ai-nakin kehitysmaat. Vahvat ja rikkaat murskaavat köyhät jaheikot. Varsinaista sosiaalidarvinismia. Rakenteellista sellais-ta. Tarkemmin pohdittuna ei sittenkään ihmetytä joidenkinnuorten katukäyttäytyminen globalisaation vastustamisessa.Eikä ihmetytä joidenkin älykköjen epätoivoiset herätysyrityksetns. keskustelun herättämiseksi erilaisilla foorumeilla. Kaikkieivät vielä ole epätoivoisia tai täysin turtuneita. Postissakaan.

26

Tapahtuipa v. 2003 aikoina, että keisari Eugustus antoi käskyn, että kaikki eugustuslaiseton verolle pantava. Yhdeksi toimeenpanijaksi määrättiin käskynhaltija Emu-Eurodes, jokaoli tottunut ihmisten kiusaamiseen. Koska koko Eugustuksen valtakunta oli hajallaan ja eriheimokuntien osittaisen määräämisvallan alla, piti tehdä jotain ovelaa.

Gallian, Germaanien, Hispanjolien, Engelsmannien, Gigoloiden, Juuttien, Hurrien ja Finskien(jne.) heimokunnat liehuttelivat omia lippujaan ja maksoivat ns. heimojäsenmaksua – piti tehdä siisjotain raflaavaa. Heimoja eikä heimolaisia voinut juridisesti yksilöverottaa, koska he eivät olleetEugustukselle ns. oikeushenkilöitä eli kansalaisia. Mitä tehdä? Esiin kaivettiin kaikki Eugustuksen ylipapit, entiset valtiaat ja kavaltajat. Heille annettiin toimek-sianto, että ennen kuin kukko kolmesti kiekaisee pitää jokin uusi verotuskeino keksiä tai muutenleijonien ruoaksi. Kaikkien helpotukseksi ennen kukonlaulua taivaalle syntyi kirkas koin tähti suurenahaan merkiksi. Viisaat tulivat esiin viinituvasta ja mirhamia suitsutellen veivät pergamiidikäärönkeisari Eugustukselle. Tämähän näyttää tosi hyvältä, totesi keisari Eugustus, otti esiin kalenterin ja määräsi uudeksiajanlaskuksi vuoden nolla (0). Tämän kaiken sai aikaan esitys nimeltä Eugustus-perustuslaki. Eu-gustus julisti itsensä ylikeisariksi, vaikka kahden keisarinkin mallia tarjottiin. Uudeksi käskynhaltijaksihän määräsi Skoda Octaviuksen, joka oli vauhtisokea kaikille riemuille. Perustuslaki ratkaisikin koko Eugustuksen ongelman, sillä heimojen nörttikäräjistä tehtiin valtioliittoeli kaikkien yhteinen ikioma kansakunta Eulandia. Samalla koko Eulandia liitettiin ihmiskunnantäys-KATO legioonaan, jota johti profeetta Yrjö II Puska. Eulandian sisäisen turvallisuuden takeeksiluotiin Riisin Hankintajoukot, joilla oli valtuudet riisin hakemiseen kaikkialta vaikka väkivalloin. Tässä perustuslaissa koko juonen oveluus piilikin. Iso ja mahtava kansakunta miellytti kaikkiaheimokuntia kättentaputuksiin asti. Myöhäistä oli enää silloin havaita, että virallisella valtiolla pitääolla myös kansalaiset. Näin sitten heimolaisista tulikin yllättäen yhteinen Eulandia –valtio. Samallaperustuslaki merkitsi myös sitä, että kansalaisista tuli juridisia oikeusihmisiä, joiden piti ensisijaisestinoudattaa Eugustuksen säätämiä Eurolandian lakeja. Rahamitaksi määrättiin NEURO, joka oli taas100 LOGIAA, vaihtokurssi 100 oravannahkaa. Välittömästi perustuslakia seurasi uusi verotusjärjestelmä, jolla alistettiin kaikki ns. eulandialaisetuuden henkilöverolain alaisuuteen uuden kansalaisuuden pohjalta. Heimokontuvilla elämä jatkuirauhallisena, maksettiin heimojäsenmaksua, maksettiin kunnallis- ja heimoveroa alveineen ynnämuineen. Parlamenttikaan ei enää kuitenkaan sopinut uuteen järjestelmään, koska se viittasi liiaksidemokratiaan. Tämän vuoksi uudeksi hallintomalliksi tuli ns. Konventti, jota johti yksinvaltias keisari-jumala Eugustus. Kättentaputtajiksi hyväksyttiin heimoedustaja yhden suhteella miljoonaan. Niinhän se on, että kaikki suuretkin asia ovat yksinkertaisia itse ihmisiä myöden. Onneksi tämäkertomus oli vain mielikuvituksellista satua, vai oliko sittenkään

KEISARI EUGUSTUKSEN AIKAKEISARI EUGUSTUKSEN AIKAKEISARI EUGUSTUKSEN AIKAKEISARI EUGUSTUKSEN AIKAKEISARI EUGUSTUKSEN AIKA

William Myllykamera

27

Läheisen Ilmalan aseman ympäristössä ja nykyisenYleisradion kallioilla käytiin keväällä 1918 raju yhteen-otto Saksan armeijan ja suomalaisen punaisen joukon

välillä. Taistelu Ilmalan kallioista on ainoa Helsingissä koskaankäyty maasotatoimi. Sen muisto on kuitenkin osa katoamassaolevaa paikallishistoriaa ja hävinneen työväenliikkeen histo-riaa. Venäjän lokakuun vallankumousta seurasi nopeasti aselepoSaksan ja Venäjän kesken 26.11.1917. Suomi itsenäistyi jaajautui kansalaissotaan tammikuussa 1918. Helsingissä tam-mikuun 28. muodostettu Suomen kansanvaltuuskunta julistiyhteiskunnallisen vallankumouksen alkaneeksi ja maan hal-litus pakeni Vaasaan. Etelä-Pohjanmaalla muodostettiin pien-talonpoikien suojeluskunnista ja Saksasta palaavista jääkä-reistä kenraali Mannerheimin johtama Suomen valkoinen ar-meija, joka aloitti hyökkäyssodan punaisten hallussa olevanEtelä-Suomen takaisinvaltaamiseksi. Vaikka Suomi oli jo ai-kaisemmin julistautunut itsenäiseksi, jatkuivat Venäjän armei-jan laajamittaiset linnoitustyöt Helsingin ympäristössä tämäntärkeän sotasataman turvaamiseksi. Helmikuun 18. saksalaiset aloittivat uudelleen sotatoimetVenäjää vastaan saadakseen lopullisen rauhan aikaan. Ve-näläiset joukot siirrettiin pois Suomesta ja linnoitustyöt Hel-singin ympäristössä päättyivät. Ne venäläiset, jotka jäivät maa-han siirtyivät silloin kansanvaltuuskunnan palvelukseen. Suo-malaisista punakaarteista ja venäläisistä sotilaista koostuvienpunaisten joukkojen ylipäälliköksi tuli Eero Haapalainen. KunSaksan ja Neuvosto-Venäjän välille solmittiin Brest-Litovs-kissa erillisrauha 3. maaliskuuta vuonna 1918, ilmoittivat piantämän jälkeen saksalaiset lähettävänsä Suomeen sen halli-tuksen pyytämiä apujoukkoja. Saksalaisten ensisijaisena ope-ratiivisena tavoitteena oli Venäjän Itämeren laivaston toisenpäätukikohdan – Helsingin - valtaaminen. Viron saaret ja Tal-linnan toinen laivastotukikohta oli vallattu vain vähän aiemmin. Saksalaisia kiinnostivat suuresti venäläisten linnoitustyötSuomessa ja Suomenlahdella, missä venäläisten pääpuo-lustusasemaa Porkkalan-Naissaaren kapeikossa kutsuttiinPietari Suuren merilinnoitukseksi. Venäjän linnoitusjärjestelmäoli rakennettu ensisijaisesti torjumaan välitön Saksan mai-hinnousu-uhka Suomenlahden rannikoille. Sen luonne kui-tenkin muuttui sodan edetessä eteen työnnetyksi hyökkäys-

valmistelujen tukikohdaksi. Tästä syystä Saksan sotilastie-dustelu seurasi jopa poikkeuksellisen tarkasti linnoitustöidenetenemistä. Strategiseksi tavoitteeksi muodostui samalla tuki-kohdan hävittäminen. Helsingin ja Viaporin suojaksi rakennettiin vuosina 1914-1918 maalinnoitus. Venäläiset yksinkertaisesti jatkoivat Hel-singin edustan saarille rakentamaansa rannikkolinnakkeidenmeririntamaa merisodankäynnin oppien mukaisesti kaupunginympärille maarintamaksi. Myös maarintama oli tykistölinnoitus,jonka pääaseistuksena oli lähes sata järeää tai raskasta kiin-teää rannikkotykkipatteria Helsingin ympärillä. Hyökkääjä olisiis ensisijaisesti tarkoitus torjua elävää voimaa säästäen ty-kistön massiivisin tuli-iskuin. Kaupungin laitamien kukkuloilleja kalliolle rakennettiin tykistön tulenjohtoasemia, jotka samoinkuin itse patteritkin suojattiin kallioon louhituin ja betonivah-vistetuin taisteluhautaverkostoin. Venäläiset luopuivat Viapo-rin komendantin alaisesta maalinnoituksesta vasta saksalais-ten maihinnousun jälkeen. Niitä tai niiden aseistusta ei siiskoskaan edes luovutettu punaisille. Venäläiset vartiosotilaatottivat jopa yhteen näiden kanssa. Saksalaisten merijalkaväkeä vastaava 9500 miehen vah-vuinen Itämeren divisioona laivattiin Danzigissa, josta se aloittimatkansa kohti Hankoa. Kuljetuslaivasto saapui sinne aamulla3.4.1918. Divisioonan maihinnousu sujui nopeasti, eikä mai-nittavaa vastarintaa kohdattu. Saksalaisten vasta järjestäyty-essä Hangossa, käytiin sodan ratkaisutaistelu huhtikuun 3. -6. päivinä Tampereella. Sinne Etelä-Suomesta kootut punais-ten vahvimmat joukot lyötiin ja saatettiin lähes taistelukyvyt-tömyyden tilaan. Sodan ratkaiseva käänne oli siis jo tapahtu-nut saksalaisten aloittaessa toimintansa Suomessa. Saksanlaivaston edustajat sopivat Hangossa Venäjän laivaston kans-sa, etteivät venäläisten Helsingissä olleet joukot tai sotalaivatottaisi osaa tuleviin taisteluihin. Myös rannikkolinnakkeidenja maarintaman tykkien lukot tuli poistaa, mikä mahdollisti myö-hemmin laivakuljetukset Helsinkiin ja Kotkaan patterien jaPorkkalan kapeikon vahvan miinasulun ohi. Kenraalimajuri von der Goltzin komennossa Itämeren divi-sioona lähti Hangosta seuraamaan rautatietä Tammisaarenja Karjaan risteysaseman kautta kohti Helsinkiä. Punaiset on-nistuivat vain paikoin rikkomaan rataa saksalaisten tieltä. Pu-naisen hallinnon aikana piilotelleet suomenruotsalaisesta ran-

ILMALAN TAISTELU 11.4.1918Oiva Varjos

Saksalaiset Ilmalan kallioilla

>>>

28

nikkoväestöstä muodostetut paikalliset suojeluskunnat ottivatjo etukäteen nopeasti haltuunsa tärkeimmät rautatieasematsaksalaisten edeltä. Ruotsinkielisen maaseutuväestön kes-kuudessa saksalaisia joukkoja tervehdittiin vapauttajina. Hel-singin kaupungissa kansanvaltuuskunnan toimesta yritettiinvielä koota joukkoja saksalaisia vastaan. Ampumahautoihinsaatiin kuitenkin enää kootuksi vain 1500 miestä. Punaistenpäävoimat olivat juuri tuhoutuneet Tampereen taisteluissa.Saksalaisten maihinnoususta ei punaisten lehdissä julkaistumitään tietoja. Saksalaisten lopullinen eteneminen kohti kaupunkia alkoiEspoosta aamulla 11.4. Eversti von Tschirschkyn johtamaanetujoukkoon kuului kaksi kaartinratsuväkiprikaatia, joita olivahvistettu tykki- ja konekivääriosastoilla. Näitä seurasivatsaksalaisten päävoimat kenraalimajuri Wolfin komennossa.Eteneminen sujui häiriöittä aina nykyisen Leppävaaran koh-dalle asti. Silloisen Albergan kallioilla odotti saksalaisia ve-näläisten Helsingin suojaksi vuosina 1914-1918 rakentamienlinnakkeiden pääpuolustusasema, jonka punaiset olivat nytmiehittäneet. Leppävaaran aseman lähellä käytiin kuitenkinvain vähäinen laukaustenvaihto ennen punaisten vetäytymis-tä. Aivan yllättäen saksalaisten saaliiksi jäivät betonilaitteidenkonekiväärit ja kiinteät tykkipatterit. Saksalaisten myöhemminesittämien omien arvioiden mukaan toisenlaisissa käsissä ol-lut Helsingin suojavarustus olisi ollut ylittämätön este saksa-laisten verrattain vähälukuisille voimille. Punaisten joukot luo-vuttivat käytännössä siis taisteluitta kiistämättä parhaimmatasemansa koko sodassa. Jotta punaisten pakeneminen ja täydennyskuljetukset kau-punkiin voitiin estää, irrotettiin sitä varten etujoukosta 3. Kaar-tinulaanirykmentti katkaisemaan Helsingin – Hyvinkään rataTikkurilan kohdalta. Sielläkin saksalaiset otettiin vastaanasein. Näistä siviiliuhrejakin vaatineista epätoivoisista taiste-luista on kirjoittanut Tikkurilan punakaartin välskäri Viljo Soh-kanen. Saksalaisten etenemistä pohjoisesta kohti kaupunkiaviivytti Tikkurilan – Malmin välisellä rataosuudella toiminutpunaisten panssarijuna. Malmilla saksalaisten menestys jatkuija saaliiksi jäi 10 tykkiä ja lukuisia konekivääreitä sekä vierei-nen kallioon louhittu venäläisten rakentama vahva taistelu-asema. Leppävaarasta saksalaisten etujoukon marssi suuntautuirataa pitkin kohti Huopalahtea. Tiedustelu osoitti punaistenmiehittäneen nyt Fredriksbergin kallioilla olevat venäläistenvuonna 1914 rakentamat kenttälinnakkeet. Nämä matalat kivi-vallit löytyvät nykyisen Ilmalan seisakkeen länsipuolelta. Pu-naisten kaoottisesta tilanteesta kertoo, että he lähettivät val-koisella lipulla varustetut neuvottelijat pyytämään saksalaisiltatulitaukoa. Huopalahden pysäkillä sovittu aselepo jatkui klo16:teen asti iltapäivällä. Sillä aikaa saksalaiset lähettivät 4.Jääkaripataljoonan koukkaamaan sivustasta vallatakseenIson Huopalahden kukkulat. Huomattuaan sivustansa kierretyksi aloittivat punaiset sil-mittömän paon kohti Pasilan asemaa. Saksalaiset rynnistivätsuoralla hyökkäyksellä rataa suojanneen linnoituksen läpi kal-lioille ja saivat vastaansa kivien takana piilottelevien yksit-täisten punaisten taistelijoiden kivääritulta. Meteorologisenkeskuslaitoksen vuonna 1910 perustetusta aerologian ob-servatoriosta nimensä saaneen Ilmalan kallioista käytiin lyhyt,mutta kiivas taistelu. Saksalaisia sotilaita kaatui ja haavoittuisuomalaisella maaperällä. Keskieurooppalainen veri värjäsi

punaisena hurmeena kivien välissä hangen alta jo paljastu-neita keväisiä ruohomättäitä. Tämä Helsingin omistuksestakäyty lyhyt taistelu ratkaisi samalla koko punaisen Etelä-Suo-men siirtymisen valkoisten haltuun. Ilmalan taistelu saksa-laisten ja suomalaisten punaisten joukkojen välillä on ainoaHelsingin kaupungin rajojen sisällä koskaan käyty rintama-hyökkäyksen sisältävä sotatoimi.

Seuraavana päivänä - huhtikuun 12. - alkoi kello viisi aa-mulla saksalaisten rynnäkkö kaupungin keskustaan. Kaupun-gin valtausta avustamaan saapui Katajanokalle venäläistensotalaivojen sekaan saksalaisten kuljetuslaiva tuoden muka-naan 400 miehen suuruisen joukko-osaston. Vaikka saksa-laisten tykistön harhaan osuneista tuli-iskuista löytyy vieläkinjälkiä Hakaniemen Pitkänsillan graniitista, niin kaupungin hal-tuunotto sujui nopeasti ja ilman vastarintaa. Kaupungin puh-distus piileskelevien punaisten rippeistä jatkui vielä muutamiapäiviä. Punaisten hallinto oli jo aiemmin paennut Viipuriin jamyöhemmin sieltä Venäjälle. Itämerendivisioonan tappiot mai-hinnoususta Helsingin valtaukseen jäivät vain 200 mieheen.Seuranneina viikkoina sota päättyi ja valkoinen armeija marssipääkaupunkiin. Ilmalan taistelulla ei ole muistomerkkiä ja sen muisto hiipuuhiljalleen historian unohdukseen. Sen unohtamisella on olluttarkoituksensa, koska siihen eivät ottaneet osaa Suomen hal-lituksen joukot. Vapaussodan jälkeen saksalaista apuret-kikuntaa ei haluttu juuri muistella, vaikka sen vainajia kunni-oitettiinkin hautamuistomerkeillä. Kansalaissota haluttiin puo-lestaan tarkoituksella unohtaa. Voittajat kirjoittavat sotien his-torian ja taisteluun osallistuneet punaiset joko teloitettiin San-tahaminassa tai vietiin Suomenlinnan ja Tammisaaren vanki-leireille, jossa suuri osa heistä menehtyi viluun, nälkään jatauteihin.

Oiva Varjos

JLK. Helsingin linnoitusjärjestelmän todellista luonnettaeivät suomalaiset linnoitusupseerit koskaan tajunneet. Sota-tapahtumat muualla osoittivat venäläisten käyttäneen sääs-tämättä miehiään rintamalla. Linnoituskallioiden ampumahau-taverkostot järkyttivät suomalaisten upseerien mieliä. He eivätlöytäneet näille enää mitään käyttöä. Venäläiset konekivääritsitä vastoin kyllä kelpasivat. Raskaat rannikkotykit siirrettiin varikoille, eikä niitä käytettyesim. Kannaksen linnoittamisessa. Talvisodassa juuri rannik-kolinnakkeiden tykit tukivat ratkaisevasti maasotatoimia. Ken-raali Öhqvist huomasi myöhemmin, että varastoissa makaa-vista alun perin Helsingin ympäristön tykeistä olisi ehkä ollutkinapua.

29

Hepheijaa. Niin on vuorotteluvapaavuosi ohitse ja taas onpalattu arkeen ja töihin. Ja jos työ herkkua olisi niin herrattekisivät sen itse. Mutta asiaan. Päätin vielä kerran kirjoittaanäistä aiheista kun on vaalejakin näköpiirissä. Kyseessä onsiis kokoomuksen salajuoni, kuten otsikosta näkyy. Tarkoi-tuksena on romuttaa keskiluokan myötämielisyys solidaaristaveropolitiikkaa kohtaan. Työttömyyttä on pidettävä yllä, koskasiihen uppoavien rahojen varjolla voi karsia muita palveluja.Samaan aikaan kiljutaan kuorossa palkkaverotuksen alenta-mista, ja SDP säestää parhaansa mukaan. Verotushan ei olealentunut, tänäkin vuonna kokonaisveroaste BKT:stä on43,7%. Kun valtion tuloverotus on viime vuosina vähentynytainakin parikymmentä miljardia vanhaa rahaa, niin jossainmuualla ovat verotus ja muut maksut nousseet. Kukahan mah-taa tällaisesta kehityksestä eniten hyötyä? Lipponen kehtaavielä julkisesti kehua, että valtiontalouden tila on tasapaino-tettu. Huhhuh! Pankkikriisiin menneistä rahoista jaksetaanvieläkin kitistä, vaikka suuruusluokaltaan samansuuruinensumma menee velkojen korkoihin ja työttömyysmenoihin jokaainoa vuosi eikä kukaan puhu mitään. Tämä kansantalouson kymmenen vuotta kestänyt jättivelan ja –työttömyyden,mutta kun kamelin selkään lisätään verotuspohjan jatkuvakaventuminen ja suurten ikäluokkien eläkkeellelähtö ryydi-tettynä väestön vanhenemisella, niin sitä se ei enää kestä.Kaikesta tästä tuloksena saattaa olla pahin mahdollinen ske-naario: kovan rakennetyöttömyyden ja toisaalta työvoimapu-lan riivaama yhteiskunta on joutunut verotuksen ja jatkuvastinousseen työllistämiskynnyksen oravanpyörään, josta ainoaulospääsy on sellaiset palveluiden leikkaukset ja veronke-vennykset yhdessä vuodessa, jotka nyt on nähty vaalikau-dessa. Kaiken lisäksi SAK on lähtenyt mukaan tähän veron-alennuksien kilpalaulantaan, ja esittää tilalle mm. kiinteistö-veron korottamista! Jopa idiootti postimies tajuaa, että se nos-taa vain asumiskustannuksia entisestään, jotka ilmeisestiSAK:n mielestä eivät vielä ole tarpeeksi suuret. SamainenSAK ilmoitti keväällä Ihalaisen suulla suhtautuvansa ehdot-toman kielteisesti matalapalkka-alojen työpaikkojen lisään-tymiseen. Mille ihmeen sektorille he kuvittelevat työpaikkojenlisääntyvän? Luulevat varmaan porvareiden housujen tuti-sevan moisten lausuntojen edessä. Tiedoksi Laurille: kokoo-muksen herrat nostavat sinulle maljoja saunaillassaan ja huu-tavat jess! hyvä Lauri! Päästään taas leikkaamaan, kun rahat

menevät työttömyyteen. Keskiluokan verokapina kytee jo.Työnantajilla on aikaa odottaa. Yhteisvaluutan myötä – onsiitäkin paskasta jotain hyötyäkin – on päästy vertailemaanasioita eri EU-maiden kesken. Mitä pidätte näistä marjoista: 1. Suomessa on huonot palkat. Samaan aikaan kuitenkin –varsinkin matalapalkka-aloilla – melkein EU:n korkeimmat ko-konaistyövoimakustannukset. 2. EU:n korkeimmat verot ja vähiten rahaa sosiaalibudjettiin.Todella mielenkiintoista, sillä muuallakin on työttömyyttä javaltionvelkaa. Veikkaisin syyksi kaiken nielevää byrokratiaaja sisäistä muuttoliikettä, joka tulee yhteiskunnalle todella kal-liiksi. 3. Osapuilleen EU:n pienin ostovoima. 4. Pätkätöiden teettäjänä Suomi on EU:n kärkikastia. Kai-kesta tästä kärsivät eniten lapset, nuoret, naiset ja nuoretnaiset. Päällepäätteeksi kehdataan sitten ihmetellä, miksi nuo-ret voivat pahoin. 5. EU:n suurin omavastuu sairastamisessa.Sitten kun Suomen Pankin pääjohtaja Vanhala tohti epäillätupon autuaallisuutta (en tässä sinänsä ota kantaa hänenmielipiteisiinsä) hänet tyrmättiin todella matalatasoisella ”kes-kustelulla”. Ei sovi kysellä ”typeriä” silloin, kun niille jaetaan,joilla jo on. Mitä vielä voi sanoa? Veropohja kapenee ja rahaatarvittaisiin lisää. Porvarit ovat voittaneet, enkä näe siinä mi-tään hyvää. Kokonaisveroaste tulee laskemaan selvästi jasenhän tietää, mistä ne rahat otetaan. Ensin uhrataan kun-nallinen perusterveydenhuolto, koska se on poliittisesti hel-pointa. Tehdään nyt kerralla selväksi: minulla ei ole mitääntuloveronalennuksia vastaan vaan sitä, miten ne on toteutettu.Vaalit tulevat. Tehkää nyt hyvät ihmiset ehdokkaillenne kysy-myksiä, ainakin jos aiotte äänestää. Tässä muutama kysymysnoin harjoitukseksi: 1. Miksi kokoomus saa aina veronalennusten suurissa lin-jakysymyksissä tahtonsa läpi? 2. Miksi kokoomus torpedoi julkisen asuntotuotannon? 3. Miksi kokoomus ei hiisku sanaakaan asumistuesta? 4. Mitä yhteistä on porvareilla, SAK:lla, Suomen Pankilla jasuomalaisella byrokratialla? Yksityiset eläkevakuutukset, sairausvakuutukset ja turva-palvelut vain jatkavat kasvuaan ja lukot ja panssariovet li-sääntyvät. Kertooko se jostakin jotakin? Veikko Hursti tekeetyöt, jotka kuuluisivat Ay-liikkeelle. Kertooko sekin jostain jo-

Timo Bomb

KOKKAREIDENSALAJUONI

30

Vuoden alusta voimaan astunut uusi työturvallisuuslaki asettaa työpai-koille uusia haasteita ja luonnollisesti laki koskee myös LOKEa. Merkillepantavaa uudessa laissa on työnantajan yleisiä velvollisuuksia koskevatsäännökset ja työntekijöitten yleisten velvollisuuksien täsmentäminen. Val-vontavelvollisuuksiin kuuluu työolosuhteiden valvonta (fyysinen ja henki-nen), koneiden, laitteiden ja välineiden valvonta sekä työmenetelmien jatyötapojen valvonta. Työnjohdon on siis huolehdittava koneiden, laitteidenja työvälineiden valvonnasta. Eli kun työnjohtaja havaitsee vian tai puutteenkoneissa, välineissä tai fyysisessä tai henkisissä työoloissa, hänen onilmoitettava siitä välittömästi työntekijöilleen ja esimiehelleen sekä ryhdyt-tävä toimeen vaaran torjumiseksi ja poistamiseksi. Tämä tarkoittaa käy-tännössä myös, että työnjohto tarkistaa aika ajoin työntekijöiden suojelu-välineiden kunnon ja riittävyyden. Vaikka laissa on runsaasti työnantajaan kohdistuvia velvoitteita on niitämyös työntekijöillä. Sellaisia ovat mm. työntekijän velvollisuus noudattaatyöturvallisuuslakia ja työpaikalla annettuja työsuojeluohjeita. Työntekijälläon huolehtimis- ja toimimisvelvollisuus käytännön tilanteissa. Hänen onkokemuksensa, saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsamukaan työssään huolehdittava käytettävissä olevin keinoin, niin omastakuin muidenkin turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on myös väl-tettävä häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua työpaikan muita työnteki-jöitä kohtaan. Erityisen tärkeä velvoite on, että työntekijän on ilmoitettavatyönjohdolle tai muulle työnantajan edustalle viipymättä käytössään taihoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa, työvälineissä tai olosuhteissailmenevistä vioista ja puutteista joista saattaa aiheutua haittaa tai vaaraatyöntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Ilmoitus on tehtävä myös sil-loin, kun työntekijä on poistanut tai korjannut vian tai puutteellisuuden.Työnantajan tulee tällöin puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työnte-kijälle, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Vasta viime vuonna havahduttiin nostotyön ongelmiin. Runsaat tapatur-mat syöttötyössä ovat selkeä merkki, että syöttötyö rasittaa tuki ja –liikun-taelimiä. Unohtamatta kuitenkaan muita tehtäviä joita LOKEssa tehdäänhavainnon seurauksena LOKEssa aloitetaan ns. Nostovire-projekti. Ta-voitteena on vähentää selkäsairauksia ja puuttua mm. nostotyön ergono-miaan. Mielestäni kuitenkin Nostovire-projekti on vain välietappi, tavoitel-lessamme nostotyön apulaitteita. Koska nostotyö voi aiheuttaa vaikeitakin

tain? Laitetaan tähän vielä pieni lista pe-rään ja leikitellään sillä ajatuksella, ettämitkähän näistäkin asioista toteutuvat 5-15 vuoden sisään: 1. Kouluruokailu tulee maksulliseksi. 2. Omistusasumisesta tulee kirjaimel-lisesti (se on jo) vanhuudenturva. 3. Vaatimukset palauttaa kuoleman-tuomio lisääntyvät. 4. Monikansalliset suuryhtiöt tulevatostamaan Suomen persaukisten kuntienvesilaitoksia. 5. Hyvätuloisten eläkeläisten pako ul-komaille jatkuu ja kasvaa. 6. Rikkaiden kaupunginosien vaati-mukset saada käyttää omat kunnallis-veronsa voimistuvat. 7. Lapsikuolleisuus kääntyy nousuun. 8. Eliniänodote kääntyy laskuun. 9. Taudit, joita olemme pitäneet voi-tettuina, tulevat takaisin. Johan tuota tuossa. Muistakaa kaikkitulla joukolla äänestämään maaliskuunpuolessavälissä. Siis toimikuntavaaleissa!! Se kannat-taa.

Toverinne Timo Bomb.

PS. Lyödäänkö vetoa: Täysin poliitti-sesta väristään riippumatta seuraavahallitus toteuttaa lapsilisien korotuksenns. kustannustasotteisesti. Toisin sano-en rahat otetaan muualta sosiaalibud-jetista. Köyhimpiä perheitä se ei auta ro-von ropoa, koska minkä valtio antaa li-sää, sen kunta ottaa takaisin toimeen-tulotuesta. Elikkä koko homma on tulon-siirtoa köyhiltä keskiluokalle ja rikkaille.Kyllä on ihan sitä ihteään. Todella sy-vältä. PS.2 En malta olla laittamatta tätätähän: tämän päivän lehdessä (HS08.02.03) olevan OECD:n tuoreen kat-sauksen mukaan Suomi käyttää tervey-denhuoltoon vähemmän rahaa kansan-tuotteeseen nähden kuin mikään muuteollisuusmaa. Sen lisäksi – kuten jo to-dettiin – suomalaiset maksavat suurenosan terveydenhuollon kuluista itse. Hiphei ja hurraa!

VIISAUTTA VOUTILAN MALLIIN(vol.7)Jouni Kaiponen

31

Mies kävelee pimeällä, tuulisella ja sateisella kadulla kohti päämääräänsä. Hänen aivoissaan on paikka ja tila johon pyrkiä. Hän eikuljeksinut päämäärättä. Krapulastaan huolimatta hänen on kohtuullisen hyvä olla, sillä hän on liikkeellä parhaan kaverinsa,koppakuoriaisen kanssa. He olivat tutustuneet toisiinsa vankilassa, jossa mies oli ollut suorittamassa vapausrangaistusta teke-

mistään törkeistä väkivaltarikoksista. Mies oli säännöllisesti ruokkinut koppakuoriaista vähistä ruoka-annoksistaan. Hän jopa antoi koppakuoriaiselle lempinimeksi omannimensä: Farinen. Siten heistä oli tullut ohittamattomat ystävät. Asiallisesti katsottuna he olivat hyviä ryyppykavereita. Kun miehen tuomiooli päivälleen suoritettu, otti hän vapauteen mukaan myös koppakuoriaisen, sillä hän oli kovin kiintynyt siihen. Miehellä oli tärkeä periaate:kaikkien muiden kuin hänen itsensä, piti tehdä töitä elantonsa eteen. Mies oli tehnyt paljon henkistä suunnittelutyötä yrittäessään keksiä,miten koppakuoriaista voisi työelämässä käyttää siten, että siitä olisi miehelle mahdollisimman suurta hyötyä. Mies tiesi, että työ tuottaalisäarvoa, eli arvonlisäystä, jonka suorite saa tekovaiheessa ja jakelussa. Miehen mukaan se kuuluu sille, joka toisella työn tuottaa.Lopulta hän keksi sen. Koppakuoriainen saisi toimia hänen henkilökohtaisena maksumiehenä. Maksajana, joka vastaa ainakin osittainhänen kuluistaan. Siksi mies käveli niin määrätietoisesti kohti ravintolaa. Mies tilaa ravintolassa tuopillisen olutta. Sen hörpittyään hänen kohmeloinen olonsa hieman tasoittuu. Sitten hän antaa koppakuoriaiselleluvan toimia. Hän tilaa toisen tuopillisen olutta. Juo sen yhdellä valtaisalla kulauksella. Vain aataminomena hieman kurkussa heilahtaa.Hän laittaa muiden katseilta salaa koppakuoriaisen tyhjään tuoppiin, jossa on vain vähän kellertävää vaahtoa pohjalla. Mies huutaaviinurin paikalle. – Katsokaa, koppakuoriainen, huutaa mies. Ja ikään kuin elävöittääkseen tilannetta, ottaa koppakuoriaisen pois tuopista,ja laittaa sen kävelemään pöydälle. – Tuokaa uusi, ilmainen olut puhtaasta tuopista, murjaisee mies. Kun viinuri lähtee hakemaan miehelleuutta olutta, ottaa mies koppakuoriaisen pois pöydältä, ja laittaa sen takaisin povitaskuunsa. Mies juo ilmaista olutta samalla hymyillensalaperäisesti. kukaan ei tiedä, että hänellä on salainen kaveri, koppakuoriainen, Farine, kova työmies, joka toimii hänen maksumiehenään.On aika vaihtaa ravintolaa. Myöhään yöllä, kun lukuisia ravintoloita on käyty läpi samalla periaatteella, ovat molemmat, Farine ja “Farine”, humalassa. On aikalähteä kotiin. Päästyään kotiinsa mies antaa koppakuoriaiselle vähän leipää ja vettä. Koppakuoriainen tietää, että onnellisen elämäntakaa henkinen tasapaino ja viisaan huoleton elämä.

selkäsairauksia on oleellisen tärkeää, että työntekijät käyttävät apulaitteitaja suojavälineitä. Korostan, että työnantajan velvollisuus on valvoa, ettäapulaitteita käytetään ja työntekijöiden velvollisuuksiin kuuluu niiden käyttö.Olen usein kuullut työntekijöiden suusta väittämän, että syötön apulaitehidastaa syöttötyötä. Rohkenen olla toista mieltä. Syöttötyötä hidastaaainoastaan se, ettei niitä käytetä. Samoin olen kuullut, että esimiehet eivätkatso hyvällä sellaisia työntekijöitä, jotka käyttävät apulaitetta. Tämä ontäyttä roskaa. Sillä jos LOKEssa on sellainen esimies joka kieltää apulait-teen käytön, niin työntekijän velvollisuus on ilmoittaa asiasta esimiehenesimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle/asiamiehelle ja luonnollisesti käyt-tökiellolle täytyy löytyä helvetin hyvä syy! Oleellista kuitenkin tavoitteessamme on, että niin edunvalvojat kuin työn-tekijät vaikuttavat yhdessä työnantajaan niin, että saamme tarpeitammevastaavat apulaitteet käsin tehtäviin nostoihin. Siksi peräänkuulutankinavointa keskustelua asiasta. Nostolaitteiden puolesta puhuu työtapaturmat,työterveyshuolto ja valtionneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista jasiirroista työssä. Muistutan kuitenkin, että syötön apulaite voi olla jollekin liian kaukana,liian lähellä, liian ylhäällä ja liian alhaalla. On vielä ehkä liian aikaistapuhua nostavasta apulaitteesta, emmehän tiedä mallistakaan, tai siitä aio-taanko niitä ylipäätään hankkia, mutta tavoitteeni on selvä ja toivon LOKEntyöntekijöiden ottavan hankkeen vakavasti. Kyseessä on omamme ja myösmeidän kaikkien terveys.

Kai Backman

KOPPAKUORIAINEN

32

osoitelappuPOSTILIITON PASILANOSASTOPL 2500231 HELSINKI

PMMsopimus

00530/609

LÄH

ETÄ

TIE

DO

T TÄ

LLÄ

LO

MA

KK

EELL

A

Kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia, muista ilmoittaa niistä Postiliiton toimistoon ja/tai osaston jäsensihteerille.Jokaisessa Postimies-lehdessä on toiseksi viimeisellä sivulla ilmoituslomake, jolla helpoimmin voit kertoa em. muutok-sista. Samantapainen lomake löytyy Pasillin takasivulta. Käytä niitä! Säännösten mukaan sairasloman palkallinen jaksoon pisimmillään kolme kuukautta, joten pitkien sairaslomien tai muiden pitkien lomien osalta jäsenmaksukin keskeytyy jasiitä pitää ehdottomasti ilmoittaa. Kun työnantajasi tai ammattiosastosi muuttuu, muista täyttää uusi jäsenmaksunperintävaltakirja. Tilinauhasta on hyvä seurata, että jäsenmaksut ovat oikein ja ajallaan peritty. Tämä on erityisen tärkeäätyöpaikan vaihdoksen yhteydessä ja pitkäaikaisten poissaolojen jälkeen (armeija, äitiysloma, vuorotteluvapaa ym.). Josjoudut välillä työttömäksi ja työsuhdettasi jatketaan uudelleen on parasta täyttää jäsenmaksuvaltakirja palatessasi! Ikävinmahdollinen seuraus on, että työttömyyskorvaukset jäävät saamatta puuttuvien jäsenmaksujen takia.

OSOITTEENMUUTOSILMOITUS.UUSI OSOITTEENI ON:

ILMOITUS JÄSENREKISTERIIN ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄTAI JÄSENMAKSUN KESKEYTYMISESTÄ.NIMI:

OSOITE:

SIIRRYN ELÄKKEELLE:_________________________ ALKAEN.

JÄSENMAKSUN KESKEYTYSAIKA:

________________________________

KESKEYTYKSEN SYY: X

__VANHEMPAINLOMA__ASEVELVOLLISUUS__SIVIILIPALVELU__OPISKELU__MÄÄRÄAIKAINEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE__VUOROTTELUVAPAA__TYÖTTÖMYYS__HOITOVAPAA__PITKÄ SAIRASLOMA__MUU SYY__EN OLE POSTILIITON PASILAN OSASTON JÄSEN

_____________________________________ PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

JÄSENSIHTEERI SEIJA HAGMAN

POSTILIITONPASILAN OSASTON (OS. 151)

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUSlauantaina 15.3.2003,

kello 13.00 alkaen ravintola Ostrobotnian juhlakerroksessa,

Museokatu 10, 2.krs.

(Monipuolinen seisova pöytä)