verken toimintakertomus...kesästä 2016 heinäkuuhun 2018 asti väliaikaisissa tiloissa pasilan...

VERKEN TOIMINTAKERTOMUS

Sisällys

1. VERKEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................................................. 3

2. VERKEN KOHOKOHDAT VUONNA 2018 .............................................................................................................................................. 4

3. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS ................................................................................................................................................... 5

3.1 Uuteen toimitilaan muuttaminen työllisti hallinnollisesti ................................................................................................... 5

3.2 Henkilöstölle laadittiin uudet tehtävänkuvaukset ................................................................................................................. 5

3.3 Suurimmat menot kohdistuivat henkilöstö- ja matkakuluihin ......................................................................................... 7

4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN ....................................................................................................................................... 10

4.1 Tiedon tuottaminen sekä perus- ja erityisosaamisen vahvistaminen ........................................................................... 11

4.2 Digitaalisen nuorisotyön rakenteiden ja strategiatyön edistäminen ............................................................................ 17

4.3 Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa ................................................................. 21

5. KOHTI VUOTTA 2019 ................................................................................................................................................................................... 27

Suurimmat menot kohdistuivat henkilöstö- ja matkakuluihin

2 I VERKEN TOIMINTAKERTOMUS 2018

1. Verken toiminnan lähtökohdat

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VALITSI VUODEN 2018 alussa Verken yhdeksi nuorisoalan osaamiskes-kuksista. Yksitoista osaamiskeskusta muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjel-man tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden. Osaamiskeskukset kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Verke on toiminut vuodesta 2011 lähtien hyvin vastaavassa roolissa nuorisoalan palveluja kehittämiskeskuksena.

OKM:n kanssa solmitun tavoiteohjausasiakirjan mukaan Verke vastaa kansallisella tasolla digitaalisen teknologian käytön edistämisestä nuorisotyön eri osa-alueilla sekä digitaalisen nuorisotyön strate-gisesta kehittämisestä.

Verken visiona on, että kaikilla nuorten parissa työskentelevillä on valmiudet hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa osana työtään. Verke haluaa, että nuorten hyvinvointi, osallisuus ja yhdenver-taisuus paranevat digitaalisen nuorisotyön keinoin.

Verken keskeisimmät toimintamuodot ovat kouluttaminen ja konsultointi, tiedon kokoaminen ja tuot-taminen sekä yhteistyö niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Verke toimii myös väylänä, jonka kautta digitaalisen nuorisotyön toimijoilla on mahdollisuus verkostoitua keskenään sekä olla mukana kehittämässä digitaalista nuorisotyötä.

Verken välitöntä kohderyhmää ovat nuorisotyötä toteuttavat, suunnittelevat ja johtavat työntekijät kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Myös koulutussuunnittelijat ja opetushenkilöstö nuorisotyön tutkintoon tähtäävillä koulutuslinjoilla kuuluvat Verken kohderyhmään.

Verkessä työskenteli vuonna 2018 toiminnanjohtaja ja kuusi suunnittelijaa, joista jokaisella on omat vastuualueensa. Verken toimintaa hallinnoi Helsingin kaupungin nuorisopalvelukokonaisuus.

Keskeisiä Verken toimintaa ohjaavia arvoja ovat avoimuus, osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertai-suus.


2. Verken kohokohdat vuonna 2018

Selvitys järjestöjen digitaalisesta nuorisotoiminnasta – 164 vastaajaa 42 järjestöstä ja 18 maakunnasta

SomeCamp-tapahtuman konseptin uudistus yhteiskehittämisen ja innovoinnin suuntaan – 70 osallistujaa

Teknologiakasvatukseen keskittynyt koulutuskiertue,joka tavoitti 75 osallistujaa 8 paikkakunnalla

Kasvokkaisia koulutuksia 41 paikkakunnalla 15 eri maakunnassa

Koulutuksiin osallistui yli 2800 nuorisoalan ammattilaista – koulutuspalautteen keskiarvo 4,4 (asteikolla 1-5)

16 videota ja 35 podcast-lähetystä nuorisotyöstä ja digitalisaatiosta – katselukertoja 11 820 ja kuuntelukertoja 2557

Verken verkkosivuilla 23 500 uniikkia vierailijaa – vierailijamäärä kasvoi yli 6000:lla edellisvuoteen verrattuna

Kansainväliset julkaisut Maker-toiminta nuorisotyössä sekä Digitalisaatio ja nuorisotyö suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (molempien julkaisu alkuvuonna 2019)

Laajassa yhteistyössä tuotettu nuorisotyöllinen Striimiopas

Suomalaisten nuorisotyöntekijöiden opintovierailu Irlantiin ja kahden kansainvälisen ryhmän opintovierailu Suomeen

Euroopan unionin neuvoston digitaalista nuorisotyötä koskevien päätelmien luonnosesityksen valmistelu

Muutto uusiin toimitiloihin


3. Hallinto, henkilöstö ja talous

3.1 Uuteen toimitilaan muuttaminen työllisti hallinnollisestiVerke kuuluu hallinnollisesti Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelu-kokonaisuuteen. Verke on yksi yksikkö nuorisopalveluiden pohjoisella alueella. Työntekijät ovat työ-suhteessa kaupunkiin ja henkilöstön kohdalla noudatetaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopi-musta. Kaikki Helsingin kaupungin yleiset henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset koskevat myös Verken työntekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupungin osallisuus- ja yhdenvertaisuussuun-nitelma sekä tulospalkkiojärjestelmä.

Verken hallinnossa noudatetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasääntöä ja muita hallin-nollisia ohjeita. Verken käytössä on kaupungin taloushallintaohjelma ja muita hyvää hallintotapaa tukevia järjestelmiä. Verke saa talouden hallintaan ja muihin hallinnollisiin asioihin tukea kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yleisistä hallintopalveluista sekä Taloushallintopalvelusta.

Verken toiminnanjohtaja osallistui vuonna 2018 säännöllisesti nuorisopalveluiden esimieskokouksiin ja muihin esimiehille järjestettyihin tilaisuuksiin, esimerkiksi syksyllä 2018 järjestettyyn kolmivaihei-seen esimiesvalmennukseen kaikille kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan esimiehille.

Vuonna 2018 Verke muutti uusiin toimitiloihin, ja siihen liittyi paljon hallinnollista työtä. Verke toimi kesästä 2016 heinäkuuhun 2018 asti väliaikaisissa tiloissa Pasilan nuorisotalon yhteydessä, mutta kyseinen tila ei soveltunut toimistotyöskentelyyn ja kävi Verken henkilöstölle liian pieneksi. Talvella 2018 Verke sai erilliset luvat niin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta, toimialajohtajalta kuin kau-punkiympäristön toimialalta vuokrata uuden toimitilan vapailta markkinoilta.

Uusi toimitila Helsingin keskustassa mahdollistaa henkilöstön nopean siirtymisen yhteistyöpalave-reihin ja juna-asemalle työmatkoja varten. Toimitilassa on huomioitu henkilöstön toiveiden mukaisesti keskittymistä tukevat ratkaisut. Verken henkilöstö on ollut hyvin tyytyväinen uuteen toimitilaan.

3.2 Henkilöstölle laadittiin uudet tehtävänkuvauksetVerken perusrahoitukseen kuului pitkään viiden kokoaikaisen työntekijän palkkakulut. Tarve lisähen-kilöstölle oli olemassa jo pitkään, ja osin sitä saatiin paikattua hankerahoituksilla. Verke sai vuodelle 2018 osaamiskeskusrahoituksen, joka kattoi yhteensä seitsemän työntekijän henkilöstökulut.

Kun rahoitus varmistui, Verkessä aiemmin OKM:n hankerahoituksella työskennelleen suunnittelijan sopimusta jatkettiin osaamiskeskuskauden loppuun. Lisäksi käynnistettiin uuden, viestinnästä vas-taavan työntekijän rekrytointiprosessi. Kaupunginkanslialta saatiin täyttölupa viestinnän suunnitteli-jan määräaikaiseen tehtävään kesällä 2018. Tehtävään valittu työntekijä aloitti elokuussa 2018, mutta


irtisanoutui koeajalla. Avoin rekrytointi käynnistettiin uudestaan, ja tehtävään valittu henkilö aloitti työssä vuoden 2019 alussa.

Verken henkilöstön taustat ja osaamisalueet täydentävät toisiaan. Henkilöstöllä on työkokemusta muun muassa kunnallisen nuorisotyön eri tehtävistä, nuorisoalan järjestöistä, valtionhallinnosta, sosiaalialalta, yliopistosta sekä peruskoulusta. Toiminnanjohtajan ja yhden suunnittelijan tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, ja muihin suunnittelijoiden tehtäviin vaaditaan soveltuva kor-keakoulututkinto.

Verken työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja tehtävän vaativuuden arvioinnit päivitettiin helmikuussa 2018 vastaamaan uusia, osaamiskeskustoiminnan vaatimia tehtäviä. Samassa yhteydessä käynnis-tettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistusprosessi, mutta se ehdittiin viedä vuonna 2018 loppuun vain toiminnanjohtajan osalta. Tässä yhteydessä myös tehtävän nimike muuttui projektipäälliköstä toiminnanjohtajaksi.

Verken suunnittelijoiden vastuualueita olivat vuonna 2018 esimerkiksi digitaalisen nuorisotyön stra-tegisen kehittämisen tuki, tutkimustoiminnan koordinointi, koulutussuunnittelu, viestintä, video- ja podcast-tuotanto, digitaalinen pelaaminen, teknologiakasvatus sekä kansainvälinen toiminta. Kaikkien toimenkuviin kuului digitaalisen nuorisotyön asiantuntijatehtäviä, kouluttamista, yhteistyökumppa-nuuksista vastaamista sekä tapahtumien järjestämistä. Verken työntekijät toimivat hyvin itsenäisesti ja ovat vastuussa omista tehtäväkokonaisuuksistaan. Vuonna 2018 hyödynnettiin myös ulkopuolista osaamista hankkimalla asiantuntijapalveluita esimerkiksi video- ja podcast-tuotantoon sekä teknolo-giakasvatukseen.

Verken työntekijät alkuvuonna 2018. Heikki Lauha, Juha Kiviniemi, Suvi Tuominen, Pasi Tuominen, Mimmi Mäkinen ja Marcus Lundqvist.


Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja nuorten digitaaliset kulttuurit kehittyvät nopeasti, joten Ver-ken on huolehdittava jatkuvasti siitä, että henkilöstöllä on tehtävänsä suorittamisen kannalta tarvittava osaaminen. Vuonna 2018 Verken työntekijät lisäsivät osaamistaan erityisesti perehtymällä tekoälyyn liittyvään tematiikkaan esimerkiksi suorittamalla Helsingin yliopiston maksuttoman verkkokurssin Elements of AI sekä osallistumalla useisiin lyhytkestoisiin seminaareihin esimerkiksi Helsingin yli-opiston Tiedekulmassa. Lisäksi työntekijät lisäsivät osaamistaan esimerkiksi seuraavissa tapahtumis-sa: Mindtrek (Tampere), The Shift (Turku), Kuntamarkkinat (Helsinki) ja Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät (Kuopio). Työntekijöille mahdollistettiin seminaareihin osallistumisten ohella erilaisia tapoja lisätä osaamistaan työajalla, esimerkiksi kirjallisuuteen perehtymällä, verkkokursseihin osallistumalla tai muulla itselleen sopivaksi katsomalla tavalla. Osaamisen kehittymissuunnitelma laadittiin jokaisel-le osana vuosittaista tulos- ja kehityskeskustelua. Koko työyhteisön osaamista lisättiin tutustumalla yhdessä Heurekan tekoäly-teemaiseen näyttelyyn sekä osallistumalla Sitran fasilitoimaan megatren-deihin keskittyneeseen sessioon.

Henkilöstö kokoontui suunnittelemaan Verken toimintaa neljään koko päivän mittaiseen suunnittelu-päivään. Lisäksi henkilöstö jakoi kuulumisia sekä keskusteli meneillään olevista asioista joka maanan-tai viikkopalaverissa. Viikkopalaverin rakennetta ja sisäistä viestintää kehitettiin kesällä 2018. Sisäi-seen viestintään käytettiin Telegram-viestipalvelua, joka mahdollisti niin koko työyhteisön keskinäisen chatin kuin kahdenväliset tai pienemmissä ryhmissä tapahtuvat keskustelut.

Henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestettiin vuonna 2018 kaksi hyvinvointipäivää, joista toi-nen toteutettiin pikkujoulun muodossa.

3.3 Suurimmat menot kohdistuivat henkilöstö- ja matkakuluihinVerken toiminnanjohtaja seurasi Verken taloutta kuukausittain kirjanpidon vientiluettelosta. Budjetissa pysymistä seurattiin kaksi kertaa vuodessa myös yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan talous-palveluiden kanssa.

Seuraavan sivun taulukossa näkyy Verken OKM:ään avustushakemuksen yhteydessä toimittama bud-jetti vertailtuna toteumaan.


BUDJETTI TOTEUMA

Henkilöstökustannukset 438 000 312 888,42

Toimitilakustannukset 29 000 37 606,55

Ulkopuoliset palvelut 5 000 25 327

Verkkopalveluiden kehittäminen ja ylläpito

19 000 21 560,01

Paino- ja taittokustannukset 23 000 52 344,8

Käännöspalvelut 3 000 21 225,25

Matkakulut 50 000 39 657,69

Tapahtumakulut (mm. tilavuokrat, ravintolapalvelut, streamaus)

23 000 19 107,58

Henkilöstön koulutus 5 000 1 833,11

Laitteet 6 000 36 555,77

Huonekalut ja irtaimisto 5 000 42 528,69

Muut kulut (mm. ammattikirjallisuus, kokoustarjoilut)

9 000 9 995,85

Hallintokulut 20 000 20 000

YHTEENSÄ 635 000 640630,72

Verke alkoi käyttää vuodelle 2018 myönnettyä avustusta 1.3.2018, kun päätös vuodelle 2018 myönne-tystä avustuksesta saapui. Vuoden aikana budjettia jouduttiin muokkaamaan hieman esimerkiksi siitä syystä, että viestinnän suunnittelijan rekrytointi viivästyi, ja täten henkilöstökuluja säästyi. Verke oli yhteydessä OKM:ään ja sai hyväksynnän budjettimuutoksille. Samasta syystä Verke anoi ja sai avus-tuksen käyttöajan pidennyksen 31.1.2019 asti.

Verken toiminnan suurimmat kustannukset kohdistuivat vuonna 2018 henkilöstön palkkakuluihin, paino- ja taittokustannuksiin, matkakuluihin sekä irtaimiston hankintaan. Vaikka vuonna 2018 ei il-mestynyt painettuja julkaisuja, suurin osa alkuvuodesta 2019 julkaistavien Innoboksin, Maker-toi-minta nuorisotyössä -julkaisun ja Digitalisaatio ja nuorisotyö -julkaisun paino-, taitto- ja käännöskus-tannuksista aiheutui vuonna 2018. Matkakulut olivat vuonna 2018 suuret, sillä Verke toteutti aidosti valtakunnallista toimintaa matkustamalla viikoittain eri puolille Suomea. Muuton yhteydessä Verken toimiston irtaimisto uusittiin, sillä siihen asti Verkessä oli käytetty lähinnä muualta nuorisopalveluista ylijääneitä ja jo vanhentuneita kalusteita. Lisäksi hankittiin teknologiakasvatuksellista välineistöä, jota hyödynnettiin syksyn koulutuskiertueella ja jota Verke lainaa maksuttomasti teknologiakasvatuksesta


kiinnostuneille nuorisoalan organisaatioille. Asiantuntijapalveluina hankittiin esimerkiksi teknologia-kasvatukseen liittyvä koulutuskiertue, kyselyaineiston analysointi sekä videotuotantoa. Toimitilaan liittyvät kustannukset ovat budjetoitua suuremmat, sillä uusi toimitila vaati maalausta, sähkötöitä ja muuta pientä remontointia.

Välinehankintoja tehtiin avustuksen käyttöajan puolivälin jälkeen, isoimpana menoeränä huoneka-lukustannukset, jotka ajoittuivat syksylle kalustetoimitusten jälkeen. Syynä tähän oli itse muuton ja kalustetoimitusten viivästyminen alunperin ajatellusta. Uudelle työntekijälle hankittiin tietokone ja puhelin hänen aloitettuaan työssä elokuussa. Lisäksi kahden työntekijän tietokoneet menivät rikki joulukuussa ja uudet oli ostettava välittömästi.

Verke sai vuonna 2018 OKM:n rahoituksen lisäksi 6465 euroa kansainvälisen Digital Youth Work -hankkeen toteuttamiseen. Kyseessä on Erasmus+ KA2 -hanke, jossa on mukana Verken lisäksi or-ganisaatioita Skotlannista, Irlannista, Tanskasta, Saksasta ja Itävallasta. Hanke kehittää digitaalisen nuorisotyön koulutustarjontaa kussakin maassa, kokoaa digitaalisen nuorisotyön hyviä käytäntöjä videomuodossa ja laatii suuntaviivat digitaaliselle nuorisotyölle. Hanke kehittää siis Verken omaa toimintaa ja ymmärrystä digitaalisesta nuorisotyöstä monella tavalla. Hankkeeseen saatua rahoitusta käytettiin kolmen työntekijän matkakuluihin hankkeen koulutustapahtumaan Itävaltaan sekä kään-nöskuluihin. Erasmus+-hankkeille luonteenomaisesti avustus ei kata kaikkia hankkeesta aiheutuneita kuluja, vaan esimerkiksi Verken työntekijöiden hankkeeseen käyttämä työaika sekä hankkeen verkko-sivut katettiin OKM:n avustuksella.

SomeCampin osallistujia innovoinnin kimpussa.


4. Tavoitteet ja niiden toteutuminen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN SEKÄ HELSINGIN kaupungin välisessä tavoiteohjausasiakirjassa Verkelle on määritelty seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2018–19. Taulukossa esitetään myös toteuma vuoden 2018 osalta.

TEHTÄVÄ TAVOITE TOIMENPITEET TULOSODOTUS MITTARI MITTARIN TOTEUMA 2018

1) Tiedon tuottaminen, perus- ja eri-tyisosaamisen vahvistami-nen

Digitaalista nuorisotyötä koskeva ymmär-rys ja osaaminen vahvistuu; digi-taalista nuoriso-työtä koskevaa tietoa tuotetaan asiantuntijoiden tarpeisiin ja sitä hyödynnetään nuorisoalan kehittämisessä

Alueelliset seminaarit ja koulutukset, aineiston tuot-taminen, tiedon tuottaminen (ml nuorisotilastot.fi), verkostoitu-misen mah-dollistaminen, tiedontarpeisiin vastaaminen

Osaaminen vahvistuu val-takunnallisesti ja työntekijät osaavat asettaa tavoitteita toi-minnalle. Digitaa-lisen nuorisotyön sisällöt yleistyvät nuorisoalan oppilaitosten opetussisällöissä.

Kuntakysely 2019: osaamisen vahvistuminen suhteessa kunta-kyselyyn 2017. 90 koulutuspäivää ja 5000 koulutuk-seen osallistujaa. 150 000 näyttöä verkkoviestinnällä. Tuotettu itseopis-keluaineisto.

105 koulutuskertaa, 458 koulutustuntia, 2830 koulutuksiin osallistunutta. Koulutuksia 41 paikkakun-nalla 15 maakunnassa. Verke.org-sivuilla 35 853 istuntoa.Videoilla FB:ssä ja YouTubes-sa yht. 42 634 näyttöminuut-tia. Itseopiskeluaineiston tuotanto aloitettiin. Järjes-tettiin seminaari nuorisoalan opetushenkilöstölle.

2) Digitaalisen nuorisotyön rakenteiden ja strategiatyön edistäminen Toimitilakus-tannukset

Rakenteet tuke-vat digitalisaa-tion edistymistä nuorisoalalla

Koulutukset, konsultaatiot, tiedon tuotta-minen, strate-giaohjelmien edistäminen

Digitaalisuus nä-kyy yhä useam-man nuorisotyön organisaation (kunnat, seura-kunnat, järjestöt) strategiassa ja valtionhallinnon linjauksissa. Digi-taalista nuoriso-työtä kehitetään tietoperustaisesti

Kuntakysely 2019: strategisen kehit-tämisen yleisty-minen suhteessa kuntakyselyyn 2017. 1 tuotettu opas strategisen kehittämisen tueksi. Toteutettu erilliset kyselyt järjestöille, kunnille ja seurakunnille.

Käynnistettiin Digitalisaatio ja nuorisotyö -julkaisun tuo-tantoprosessi. Toteutettin kysely järjestöjen digitaali-sesta nuorisotoiminnasta. Käynnistettiin kunta- ja seurakuntakyselyiden val-mistelu. Valmisteltiin digitaa-lisen nuorisotyön päätelmä yhteistyössä OKM:n kanssa. Osallistuttiin nuorisotyön vaikuttavuutta pohtivien verkostojen toimintaan.

3) Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa

Nuorisoalalla syntyy inno-vaatioita, joissa hyödynnetään digitaalista mediaa ja tekno-logiaa

Kehittämis- ja innovointitapah-tumat, luovan teknologiakasva-tuksen tukemi-nen, kansainvä-linen yhteistyö, opasmateriaalit, ohjaus- ja kehit-tämisryhmissä toimiminen

Toimialalle syntyy moni-puolisempia palveluja ja toimintamuotoja. Suomen tunnet-tuus paranee ja kv-osaamista hyödynnetään kansallisessa kehittämistoi-minnassa.

Yhteistyökump-paneille toteu-tettava kysely: tyytyväisyysarvio vähintään hyvä. 2 tuotettua innovaa-tioihin kannusta-vaa opasta.

Aloitettiin Innoboksin ja maker-oppaan työstäminen. Julkaistiin Striimiopas. Ylläpi-dettiin verkostoja. Järjestet-tiin SomeCamp. Osallistuttiin kansainväliseen kehittämis-työhön ja mahdollistettiin kansainvälisiä kohtaamisia suomalaisille nuorisotyön-tekijöille. Toteutettiin kaksi oman toiminnan kehittä-miseen tähtäävää kyselyä, joista toinen koski Verken toiminnan sisältöjä ja muoto-ja ja toinen viestintää.


Seuraavissa luvuissa kuvaillaan tarkemmin Verken vuonna 2018 toteuttamaa toimintaa kunkin tavoit-teen osalta.

4.1 Tiedon tuottaminen sekä perus- ja erityisosaamisen vahvistaminen

TAVOITE: DIGITAALISTA NUORISOTYÖTÄ KOSKEVA YMMÄRRYS JA OSAAMINEN VAHVISTUU

Keskeisimmät keinot tavoitteeseen pyrkimisessä liittyvät koulutukseen, konsultointiin ja viestintään.

KEINO 1: VERKE TARJOSI KOULUTUSTA, KONSULTAATIOTA JA TUKEA NUORISOALAN TOIMIJOILLE

Verken työntekijät pitivät puheenvuoroja yhteensä 105 tapahtumassa. Kaikkiaan Verken koulutuksiin ja

puheenvuoroihin osallistui kasvokkaisissa tilaisuuksissa yhteensä noin 2830 kuulijaa. Koulutustilaisuuk-

sien palautteen keskiarvo oli 4,4.

Työyhteisöjen koulutukset ja konsultoinnit ovat suuri osa Verken työtä Verke tarjosi nuorisoalan toimijoille päivittäin tukea teknologian ja median hyödyntämiseen nuoriso-työssä. Usein konsultoinnit vaativat matkustamista paikan päälle, mutta tukea annettiin myös puheli-

Konsultointi käynnissä keppihevosten välkkyvien led-silmien tekemiseen liittyen.


mitse ja pikaviestein. Useimmiten samaa työntekijää tai työyhteisöä konsultoitiin useamman kuin yh-den kerran. Konsultointien aiheet vaihtelivat esimerkiksi digitaalisen pelitoiminnan käynnistämisestä Instagramin käyttöön nuorisotyössä.

Lisäksi Verke kannusti nuorisoalan toimijoita keskustelemaan ja jakamaan hyviä käytäntöjä verkossa keskenään eli tarjoamaan alan sisäistä konsultaatiota Telegram- ja Discord-viestipalveluissa.

Vuonna 2018 Verke järjesti yhteistyö- tai konsultointitapaamisen noin 170 eri organisaation kanssa.

Teillä on huikeet tyypit töissä, apua on aina saanut ja kontakteista on jäänyt hyvä fiilis - jatkakaa samaan malliin :)”

Olen saanut teiltä työhöni paljon oppia, Verken väki vaikuttaa olevan omasta hommastaan innostuneita ja siksi hyvin ajan tasalla asioista. Helppo lähestyä, kiva tyyli kouluttaa, ajankohtaista informaatiota.”

Osalle kunnallisen nuorisotyön tekijöistä tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä, että teihin voi ottaa yhteyttä ja olette olemassa nimenomaan nuorisotyötä varten ja toiminta on maksutonta. Markkinoikaa enemmän ruohonjuuritasolle, että muutkin saisi teistä kaiken irti.”

– Vastauksia Verken tulevia toimintoja kartoittaneeseen kyselyyn toukokuussa 2018

Avoimet koulutukset täynnä Lahdessa ja KajaanissaVerke järjesti syksyllä 2018 kaksi samansisältöistä alueellista koulutusta, joissa mahdollistui osaa-misen jakaminen ja tiedonvaihto saman alueen toimijoiden kesken. Koulutusten paikkakunnat vali-koituivat sillä perusteella, että pyrimme vahvistamaan alueellisesti tasapuolista toimintaamme: Verke ei ollut käynyt muutamaan vuoteen kouluttamassa Päijät-Hämeessä eikä Kainuussa.

Koulutuksissa tutustuttiin digitalisaation vaikutuksiin, pohdittiin miten digitalisaatio näkyy / tulisi näkyä nuorisotyössä, mitä taitoja nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa. Lisäksi koulutuksissa tutustuttiin sosiaaliseen mediaan erityisesti viestinnän ja näkyvyyden kautta. Koulutukset olivat kaikille avoimia ja ne täyttyivät nopeasti. Yhteensä niihin osallistui 77 henkilöä. Kokonaisarvosana koulutuksesta oli 4,4 (asteikolla 1-5).

Olette huikeita! Koulutuksen rakenne toimiva, aikataulu hyvä, aihe kiinnostava, toteutustapa loistava! Kiitos! <3”

Koulutus antoi paljon uusia näkökulmia nuorisotyöhön. Olisin toivonut enemmän kuitenkin toimintaa (koska hiljaa istuminen ei ole vahvuuksiani) ja muihin tutustumista.”

Todella monipuolisesti ja kattavasti kerrottu somesta ja digitalisaatiosta. Varmasti tulee kehittymään oma työsome tämän myötä. Ja tosi hyvät tarjoilut!”

– Koulutuspalautteita Lahdesta ja Kajaanista


Verke oli kysytty seminaaripuhuja ja koulutuskumppaniVerke oli laajasti esillä muiden nuorisoalan toimijoiden järjestämissä tapahtumissa. Yhteensä Verkellä oli 26 puheenvuoroa muiden toimijoiden järjestämissä nuorisoalan tapahtumissa. Verke tuotti esimer-kiksi sisällön kahteen Kohtaamon järjestämään koulutukseen, joissa aiheena oli sosiaalisen median käyttö Ohjaamoissa sekä kolmeen TPY:n järjestämään koulutukseen, joissa käsiteltiin sosiaalisen me-dian välineitä työpajatoiminnassa. Lisäksi koulutuksissa käsiteltiin digitalisaatiota ja sen vaikutuksia työelämään. Verke järjesti koulutuksia yhteistyössä myös muun muassa Kanuunan ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) kanssa.

Lisäksi Verkellä oli puheenvuoroja muun muassa Kirkon kasvatuksen päivillä, Allianssi-risteilyllä, Digi arkeen -neuvottelukunnan seminaarissa ja aamukahvitilaisuudessa, Itä-Suomen alueellisilla nuoriso-työpäivillä, Koordinaatin Moodi-päivillä ja Valtakunnallisilla työpajapäivillä.

Kansainvälinen hanke tarjosi mahdollisuuden tarkastella Verken omaa koulutustarjontaaVerke kehitti omaa koulutustoimintaansa Erasmus+-rahoitteisessa strategisen kumppanuuden hank-keessa. Hankkeessa järjestettiin kesällä 2018 kaksi training jamia, joissa kuudesta hankekumppa-nimaasta digitaalisen nuorisotyön kouluttajat kerääntyivät yhteen kehittämään omia koulutus-konseptejaan. Jokainen organisaatio koulutti muita yhden päivän ajan, ja muut antoivat palautetta koulutuksesta sekä nappasivat ideoita omiin koulutuksiinsa.

Verken koulutuksissa käytiin aktiivista keskustelua nuorisotyön digitalisaatiosta.


KEINO 2: VERKE LISÄSI NUORISOALAN OPPILAITOSTEN VALMIUKSIA NUORISOTYÖNTEKIJÖIDENDIGITAALISEN OSAAMISEN VAHVISTAMISESSA

Lehtoriseminaarissa pohdittiin digitaalisen nuorisotyön opetustaVerke järjesti joulukuussa 2018 pienimuotoisen seminaarin nuorisoalan tutkintoon tähtäävän koulu-tuksen parissa työskenteleville. Koko päivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui noin 20 lehtoria ja koulutussuunnittelijaa niin ammattikorkeakouluista kuin toiselta asteelta. Päivän tavoitteena oli antaa osallistujille eväitä digitaalisuuden lisäämiseen omaan nuorisotyön opetukseensa. Päivän pääpuhujana oli Jane Melvin Brightonin yliopistosta. Seminaari sai osallistujilta kokonaisarvosanan 4,1 (asteikko 1-5).

Oli aika korkealentoista asiaa, minua hyödytti eniten konkreettiset esimerkit”

Loistavaa duunia teette Verkessä! Janen luento oli hyvä, joskin vaatii vielä lisää tutustumista. Mimmin hyvien käytäntöjen setti huikea kuten aina! Itseopiskeluaineistoa odotellessa. Iso kiitos taas! :)”

– Palautteita seminaarista

Digitaalisen nuorisotyön perusteet koottiin verkkokursseiksiVerke valmisteli verkkokurssia, jota nuorisoalan tutkintoon tähtäävillä koulutuslinjoilla voidaan hyö-dyntää digitaalisen nuorisotyön opetuksessa. Verkkokurssin voivat suorittaa myös kaikki muut aihees-ta kiinnostuneet. Kurssia varten kuvattiin videoita ja koottiin tekstejä Verken aiemmista julkaisuista helposti lähestyttävään muotoon. Kurssi tulee jakautumaan kolmeen eri osioon, joista ensimmäinen julkaistaan tammikuussa 2019 ja loput maaliskuussa.

KEINO 3: VERKE TUOTTI, KERÄSI JA LEVITTI TIETOA NUORISOALAN DIGITALISAATIOSTA, NUORTEN DIGITAALISEN TEKNOLOGIAN KÄYTÖSTÄ SEKÄ DIGITAALISEN NUORISOTYÖN MENETELMISTÄ JA HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ.

Vahva panostus videotuotantoon jatkui Vuonna 2018 Verke panosti erityisesti videomuotoiseen tiedonjakamiseen: niin digitaalisen nuoriso-työn hyvistä käytännöistä, yhteiskunnan digitalisoitumisesta kuin pelitoiminnasta julkaistiin kustakin useita videoita. Lisäksi videoita tuotettiin SomeCamp-tapahtumasta sekä osaksi viestinnän suunnitte-lijan rekrytointia. Yhteensä Verken kaikilla videoilla oli 42634 katseluminuuttia vuonna 2018.

Digitaalisen nuorisotyön hyvistä käytännöistä tuotettiin videoita osana kansainvälistä Eramus+-han-ketta. Kaikki kuusi hankemaata tuottivat kolme videota sekä käänsivät muiden maiden tuottamat videot oman maansa kielelle. Verken tuottamilla kolmella videolla oli katselukertoja yhteensä 2470. Verke vastasi hankkeen verkkosivun (www.digitalyouthwork.eu) tuottamisesta ja hankekumppanien ohjeis-tamisesta videoiden lisäämisestä sivuille. Sivusto julkaistiin syyskuussa 2018.

Verke tuotti digitaalisia pelejä esittelevän 11 videon sarjan yhteistyössä Helsingin kaupungin kirjas-topalvelun kanssa. Peliliiteri-videoiden ajatuksena oli tuoda pelejä ja pelaamista tutuksi kasvattajille,


jotta pelien ottaminen osaksi omaa toimintaa olisi matalampi. Peliliiteri-videoita katseltiin YouTubessa ja Facebookissa yhteensä 2950 kertaa.

Verke aloitti videosarjan “Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää…”, jossa käsitellään tiiviissä ja kiinnosta-vassa muodossa teknologiaan liittyviä ilmiöitä ja kehityssuuntia, joista nuorisoalalla tulisi olla tietoisia. Syksyllä 2018 julkaistiin sarjan kaksi ensimmäistä videota, jotka käsittelivät tekoälyä ja tietosuojaa. Videoilla oli katselukertoja 6400. Videotuotanto ostettiin asiantuntijapalveluna.

Vaikka lukisi kuinka monta kirjaa aiheesta ja perehtyy asiaan toimistossa hiljaisina hetkinä niin tiivis video, jossa konkreettisesti näytetään miten jokin asia tehdään on huomattavasti tehokkaampi.”

Kunnallisessa nuorisotyössä kaivattaisiin enemmän how to use -tyyppisiä videosarjoja. Varsinkin vanhemman koulukunnan edustajat ovat hukassa joidenkin sovellusten kanssa ja kun nuorempana yrittää parhaansa mukaan neuvoa ja auttaa niin skeptinen suhtautuminen on turhauttavaa. Informaatio olisi painavampaa kun se tulee viralliselta taholta.”

– Vastauksia Verken tulevia toimintoja kartoittaneeseen kyselyyn toukokuussa 2018

Someseuraajien määrä jatkoi kasvuaan ja viestintäkysely antoi arvokkaita kehittämisideoitaAjankohtaispodcast SomeCast jatkui vuonna 2018 29 jaksolla. Vuonna 2018 SomeCastin teemoina olivat muun muassa tietotekniikan historia Suomessa, sukupuolien moninaisuus digitaalisissa ympä-ristöissä ja sosiaalisen median suhde mielenterveyteen. SomeCastia uudistettiin vuonna 2018 siten, että vakikeskustelijoiden määrä tiputettiin neljästä kahteen ja jokaisessa jaksossa oli kaksi vierasta.

Peliliiteri-videoita kuvattiin kesällä 2018 Verken vanhalla toimistolla.


Lisäksi tuotettiin myös 6 kpl englanninkielisiä podcast-jaksoja. Podcast-jaksoja jaettiin Soundcloudin, Libsynin, jakso.fin ja Spotifyn kautta. Podcast-jaksoilla oli yhteensä noin 2557 kuuntelu- tai latausker-taa, mikä on yli puolet vähemmän kuin vuonna 2017. Jakso.fi-sivuston toimintalogiikan muutoksella oli merkittävä negatiivinen vaikutus SomeCastin kuuntelumääriin. Puutteilla Verken viestinnässä on ollut myös vaikutusta kuuntelumäärien putoamiseen edellisvuoteen nähden. SomeCastin konseptin uudistaminen vuoden keskivaiheilla tosin kasvatti kuuntelumääriä alkuvuoteen nähden.

Verken verkkosivuilla (www.verke.org) kävi noin 23 569 uniikkia vierailijaa, mikä on yli 6 000 edel-lisvuotta enemmän. Verkkosivujen blogissa julkaistiin 14 uutta kirjoitusta suomeksi ja 2 englanniksi. Verkkosivujen kävijämäärä piristyi alkusyksystä 2018, kun viestinnästä vastaava suunnittelija aloitti työnsä ja alkoi julkaista aiempaa enemmän lyhyitä uutisia Verken toiminnasta.

Verken verkkosivuilla julkaistu ohje somesuunnitelman

laatimiseen nuorisotyössä on ollut todella suosittu.

SomeCastin nauhoitukset käynnissä Verken toimistolla.


https://www.verke.org/

Tiedottamiseen Verke käytti verkkosivujensa lisäksi uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa. Vuonna 2018 lähetettiin 11 uutiskirjettä sekä sähköpostilla että WhatsAppissa. Uutiskirjeellä oli vuoden 2018 lopussa 1269 sähköpostitilaajaa, mikä oli pysynyt melko samana koko vuoden. WhatsApp-tilaajia oli vuoden 2018 lopussa noin 38 kappaletta – määrä pysyi suunnilleen samana edellisvuoteen nähden.

Sosiaalisen median kanavista Verke käytti aktiivisimmin Facebookia (2671 tykkääjää vuoden 2018 lopussa), Twitteriä (1962 seuraajaa), Instagramia (noin 1350 seuraajaa) sekä YouTubea (123 tilaajaa). Kaikkien sosiaalisen median kanavien seuraajien määrät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Prosen-tuaalisesti eniten kasvoivat Instagramin ja YouTuben seuraajamäärät. Verken yleisten kanavien lisäksi SomeCamp-tapahtumalla ja SomeCastilla oli omat sosiaalisen median kanavansa.

Verke toteutti lokakuussa 2018 kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä Verken sosiaalisen median seuraajien ja uutiskirjeen tilaajien näkemyksiä viestinnän kehittämistä varten. Kyselyyn saatiin 44 vastausta. Vastauksissa nousi esille, että Verken viestintää pidettiin selkeänä ja se koettiin tyyliltään sopivan rentona. Viestinnän sisältöihin ja kanaviin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämistoiveena mai-nittiin useampaan otteeseen Verken omien toimintojen ja palveluiden selkeämpi mainostus verkko-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Verken Instagram-läsnäoloon esitettiin erinomaisia ja yksityiskohtaisiakin parannusehdotuksia.

Mielestäni Verke palvelee kokonaisuutena tehokkaasti, tieto on helposti löydettävissä verkosta, ja yhteydenottoihin reagoidaan nopeasti.”

Somen kautta tulee tietoa, joka ohjaa minua sitten esim. Verken sivuille, katsomaan videota yms. Somen kautta seuraan aktiivisesti Verkeä. Tuotatte tärkeää tietoa, jota voin hyödyntää opetuksessa ja muissa työtehtävissäni + yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja merkityksellistä on Verken työ!”

Digitaalinen nuorisotyö ei ole ihan oma osaamisalue, niin ihan siitä johtuen on joskus hankalaa ymmärtää viestinnän sisältöä, termit ovat siis vieraita.”

Instagram on vähän turhan “mentiin tehtiin” tyyppinen. Siitä ei irtoa useinkaan muuta kuin missä olette olleet. Kaipaisin siihen jotain sellaista, että kiinnostaisi etsiä lisätietoa.”

– Vastauksia Verken viestintäkyselyyn

4.2 Digitaalisen nuorisotyön rakenteiden ja strategiatyön edistäminen

TAVOITE: RAKENTEET TUKEVAT DIGITALISAATION EDISTYMISTÄ NUORISOALALLA

Keskeisimmät keinot tavoitteeseen pyrkimisessä liittyivät strategisen kehittämisen ja tutkimustoi-minnan edistämiseen sekä yhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviranomaisten kanssa.

KEINO 1. VERKE TUKI NUORISOALAN ORGANISAATIOITA DIGITAALISEN NUORISOTYÖN STRATEGISESSA KEHITTÄMISESSÄ


Painopisteenä organisaatiolähtöinen strateginen kehittäminen

Verken pyrki edistämään digitaalisen nuorisotyön strategista suunnittelua erityisesti organisaatioläh-töisen kehittämisen näkökulmasta. Vuonna 2016 laadittuja Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivoja sekä Verken tuottamaa tietoa hyödynnettiin myös vuonna 2018 monessa organisaatiossa. Keväällä Verke oli mukana Lappeenrannan nuorisopalveluiden nuorisotyön opetussuunnitelman työstämisessä, jossa digitaalisuus ja digitaalinen nuorisotyö nostettiin yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Loppuvuodesta Verke piti pääkaupunkiseudun suurten kuntien (Helsinki, Vantaa, Espoo) kanssa yhteistyötapaamisen, jonka pohjalta aloitettiin valmistelu PKS-digiryhmän perustamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä digitaali-sen nuorisotyön osalta vuodelle 2019. Verke tuki vuonna 2018 myös Kempeleen, Ylöjärven, Kouvolan ja Kirkkonummen nuorisopalveluja digitaalisen nuorisotyön kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna ja Verke järjestivät helmikuussa 2018 kuntien nuo-risotyön johdolle ja suunnittelijoille suunnatun kaksipäiväisen seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli antaa osallistujille valmiuksia digitaalisen nuorisotyön strategiseen suunnitteluun sekä jakaa digitaa-lisen nuorisotyön hyviä käytäntöjä yli kuntarajojen. Tilaisuuteen osallistui 50 henkilöä.

Verke toimi kouluttajana opetushallituksen järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa, jonka tavoit-teena oli lisätä osallistujien valmiuksia digitaalisen nuorisotyön strategiseen suunnitteluun ja kehittä-miseen. Lappeenrannassa järjestettyyn koulutukseen osallistui 25 henkilöä 16 eri maasta. Tapahtuman kokonaisarvosana oli 4,1 (asteikolla 1-5) ja erityisesti tapahtumassa pilotoitu mini-hackathon keräsi osallistujilta positiivista palautetta. Seminaariin kehitettyjä koulutusmuotoja hyödynnettiin myöhem-min Verken omissa koulutuksissa Suomessa.

Nuorisoalan järjestöjen digitaalisen nuorisotoiminnan tilaa kartoitettiinVerke toteutti laajan kyselyn nuorisoalan järjestöille digitaalisesta nuorisotoiminnasta. Kyselyssä selvitettiin järjestöjen digitaalisen nuorisotoiminnan käytäntöjä, laajuutta ja kehittämistarpeita. Ky-selyrunko laadittiin yhteistyössä kolmen suuren järjestön kanssa. Suomen 4H, Mannerheimin Las-tensuojeluliitto ja Suomen Partiolaiset auttoivat myös kyselyn levittämisessä omille vapaaehtoisil-leen. Kyselyyn saatiin 164 vastausta 42 eri järjestöstä ja 18 maakunnasta. Kyselyn julkaisutilaisuuteen osallistui 24 henkilöä. Kysely tuotti arvokasta tietoa myös järjestöjen oman toiminnan kehittämiseen.

Verken järjesti yhteistyössä kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan kanssa kaksipäiväisen seminaarin nuorisotyön digitalisaatiosta.


Digitalisaatio ja nuorisotyö -julkaisu laadittiin yhteistyössä ENTK:n kanssaVerke ja Eesti Noorsootöö Keskus tuottivat yhteisen artikkelijulkaisun, joka käsittelee yhteiskunnan digitalisoitumista nuorisotyön kannalta oleellisista näkökulmista. Julkaisun tavoitteena on antaa nuo-risoalalle entistä monipuolisempaa kuvaa teknologian mahdollisuuksista nuorisotyössä. Suomen ja Viron näkökulmat nuorisotyön digitalisaatioon täydentävät julkaisussa toisiaan. Julkaisussa on 20 artikkelia kaikkiaan 23 eri aloja edustavalta asiantuntijalta ja tutkijalta. Teos julkaistaan suomen ja viron lisäksi englanniksi ja ruotsiksi. Julkaisu painetaan alkuvuonna 2019.

KEINO 2. VERKE EDISTI DIGITAALISEN NUORISOTYÖN VAIKUTUSTEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIA

Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä järjestettiin nuorisotyöhön keskittynyt sessioItä-Suomen yliopisto järjesti joulukuussa ensimmäistä kertaa valtakunnalliset vaikuttavuuden tut-kimuksen päivät. Verke tuotti Kuopiossa järjestettyyn tapahtumaan yhteistyössä Nuorisotutkimus-verkoston kanssa temaattisen session Vaikuttavuus nuorisotyössä, jossa käsiteltiin nuorisotyön vai-kuttavuuden tutkimusta eri tulokulmista. Sessiossa oli myös Verken kommenttipuheenvuoro, jossa nostettiin esiin digitalisaation mahdollisuuksia nuorisotyön vaikuttavuuden tutkimisessa sekä digi-taalisen nuorisotyön vaikuttavuutta koskevia näkökulmia.

Verke osallistui monella tavalla nuorisotyön vaikuttavuuden kehittämiseenVerke edisti vuoden aikana digitaalisen nuorisotyön vaikuttavuutta koskevaa kehittämistyötä osallis-tumalla moniin tilaisuuksiin ja verkostoihin. Tammikuussa 2018 Verke osallistui Opetushallituksen jär-jestämään Erasmus+ -ohjelman nuorisosektorin strategisten kumppanuushankkeiden vaikuttavuuden sparrauspäivään, jossa Verke esitteli aiemman kansainvälisen hankkeen tuloksia.

Syksyllä Allianssi käynnisti kaikille nuorisoalan vaikuttavuusasioiden parissa työskenteleville suun-natun vaikuttavuusverkoston, jonka tavoitteena on edistää vaikuttavuus- ja arviointityön kehittymistä nuorisoalalla. Verke osallistui joka toinen kuukausi kokoontuneen verkoston toimintaan. Joulukuussa Verke esitteli verkostolle kyselytuloksia järjestöjen digitaalisen nuorisotyön vaikuttavuuden ja sen kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi järjestökyselyn tuloksia esiteltiin Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (Nusuvefo) yleiskokouksessa marraskuun lopussa. Niin ikään Verke osallistui joulukuussa osaamiskeskus Kanuunan digiryhmän verkkotapaamiseen, jossa työstettiin kunnallisen nuorisotyön käytössä olevan Logbook-työkalun digitaalista nuorisotyötä koskevia mittareita.

Digitaalisen nuorisotyön vaikuttavuus ja sen mittaaminen nostettiin myös yhdeksi keskeiseksi teemak-si, kun syksyllä käynnistettiin kuntien ja seurakuntien työntekijöille suunnattujen kyselyjen valmistelu.

KEINO 3. VERKE TUKI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖTÄ SEKÄ MUUTA VALTIONHALLINTOA INFORMAATIO-OHJAUSTOIMINNASSA

Digitaalisen nuorisotyön päätelmien työstäminen aloitettiinSuomi aikoo julkaista omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan digitaalisen nuorisotyön päätelmät. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö pyysi Verkeä luonnostelemaan pohjan päätelmille. Päätelmiä työstettiin yh-dessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuonna 2018 kahdessa tapaamisessa. Digitaalisen nuo-risotyön päätelmät muodostavat jatkumon Viron puheenjohtajuuskaudella vuonna 2017 julkaistuille älykkään nuorisotyön päätelmille.


Verke oli myös mukana Suomen Euroopan Neuvoston puheenjohtajuuskaudella järjestettävän semi-naarin valmisteluryhmässä. Seminaari käsittelee nuorisotyöntekijöiden koulutuspolkuja ja siten sivuaa myös digitaalisen osaamisen kehittämistä.

EU:n asiantuntijaryhmän raportti julkaistiinVerke oli vuosina 2016–2017 Suomen edustajana Euroopan komission digitaalisen nuorisotyön asi-antuntijaryhmässä. Ryhmä tuotti muun muassa listauksen digitaalisen nuorisotyön koulutustarpeis-ta sekä suosituksia digitaalisen nuorisotyön edistämiselle EU:n jäsenvaltioissa. Ryhmässä laadittiin myös yhteisesti hyväksytty määritelmä digitaaliselle nuorisotyölle. Verke levitti ryhmän tuloksia use-assa tilaisuudessa vuoden 2018 aikana, mm. edellä mainituissa nuorisoalan lehtoreille järjestetyssä tilaisuudessa, ICY-konferenssissa Thessalonikissa sekä Kanuunan kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa.

Verke antoi lausuntoja hakemuksista ja EU:n nuorisostrategiastaVerke tarjosi konsultaatiota hakijoille, jotka hakivat AVI:n digitaalinen nuorisotyö -avustusta. Mar-ras-joulukuussa 2018 Verkeen oli yhteydessä 15 hakijaorganisaatiota, joiden kanssa Verke pohti ha-kemuksen painopisteitä, rakennetta ja sisältöjä. Lisäksi Verke antoi alkuvuonna 2018 aluehallintovi-ranomaisille lausunnot noin 60:stä digitaalisen nuorisotyön avustushakemuksesta.

Verke antoi lausunnon EU:n nuorisostrategiasta keskittyen erityisesti digitaalisen nuorisotyön näkö-kulmaan.

4.3 Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa

TAVOITE: NUORISOALALLA SYNTYY INNOVAATIOITA, JOISSA HYÖDYNNETÄÄN DIGITAALISTA MEDIAA JA TEKNOLOGIAA

Keskeisimmät keinot tavoitteeseen pyrkimisessä liittyvät materiaalien tuottamiseen, tapahtumien järjestämiseen ja verkostoitumisen mahdollistamiseen.

KEINO 1. VERKE EDISTI NUORISOALAN INNOVAATIOTOIMINTAA YHTEISTYÖVERKOSTOISSA JA KEHITTÄMISKUMPPANUUKSILLA.

“Somecamp on paras koulutus mitä alalla on” Verke järjesti neljättä kertaa SomeCamp-tapahtuman. SomeCamp on kerännyt lyhyen ajan sisällä van-kan suosion, mistä kertoo muutamassa viikossa täyttynyt osallistujakiintiö. Vuoden 2018 SomeCamp järjestettiin Virroilla, Nuorisokeskus Marttisessa ja se keräsi 70 osallistujaa.

Tapahtuma kokosi jälleen yhteen kuntien, seurakuntien ja järjestöjen digitaalista nuorisotyötä tekeviä tai sitä kehittäviä työntekijöitä. Yhteisen innovoinnin lisäksi he tutustuivat toistensa tapoihin hyö-dyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa nuorten parissa tehtävässä työssä sekä jakoivat omia hyviä käytäntöjään.


SomeCampin konseptia uudistettiin vuodelle 2018 siten, että tapahtuma keskittyi uusien toimintamal-lien innovointiin. Muutos kirvotti palautteita puolesta ja vastaan.

Uusien ideoiden mietiskely oli kivaa ja huomattiin, miten samanlaisten ongelmien kanssa muutkin painii. Pääsi tutustumaan paremmin ja sai vertaistukea ja ideoita omaan työhön.”

Oli mahtavaa että kunnat, järjestöt ja seurakunnat olivat samassa tilaisuudessa. Samaa työtä kuitenkin tehdään, samalla kentällä samojen nuorten kanssa.”

On kiva olla joskus sellaisessa tapahtumassa, missä saa konkreettisesti uusia välineitä ja ideoita omaan työhön.”

Tapahtuman haasteena oli se, etten oikein tiennyt, minkälaista työskentelytapaa haettiin, oliko hackathon, jam vai ihan ryhmätyöskentelyä?”

– Palautteita SomeCampista

Verke valmisteli kansainvälistä SomeCampia yhteistyössä Eesti Noorsootöö Keskuksen kanssa. So-meCamp EU järjestetään kesäkuussa 2019 Kloogarannassa Tallinnan lähellä ja se on avoin kaikille digitaalisesta nuorisotyöstä kiinnostuneille.

SomeCampissa innovoitiin uudenlaisia toimintamalleja, joissa yhdistyivät digitaalisuus ja nuorisotyö.


Verke edisti maker-toimintaa ja teknologiakasvatusta nuorisotyössä

Verke toimitti vuonna 2018 nuorisotyöllistä maker-toimintaa koskevan artikkelijulkaisun. Julkaisussa on yhteensä 12 artikkelia niin Euroopasta kuin Suomestakin. Julkaisu meni taittoon juuri ennen vuo-denvaihdetta. Teos julkaistaan tammikuussa 2019 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Verke tilasi teknologiakasvatukseen keskittyneen koulutuskiertueen Käsityökoulu Robotilta. Koulu-tukset järjestettiin Lahdessa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Rovaniemellä, Oulussa, Vaasas-sa ja Tampereella ja niihin osallistui yhteensä 75 henkilöä. Käsityökoulu Robotti toimi koulutuksissa pääkouluttajana, mutta koulutukset suunniteltiin yhteistyössä Verken kanssa ja Verken henkilökuntaa oli paikalla jokaisessa koulutuksessa. Koulutusten tavoitteena oli antaa osallistujille mahdollisimman käytännönläheisiä vinkkejä siitä, miten robotiikkaa ja koodaamista voi ottaa osaksi omaa nuorisotyötä. Kaikki koulutuksiin osallistuneet saivat mukaansa oman Arduino-paketin, jonka avulla he pystyivät soveltamaan oppimaansa työssään.

Koulutukset olivat hyvin pidettyjä niiden kokonaispalautteen keskiarvon ollessa 4,8 (asteikolla 1-5). Pa-lautteissa osallistujat mainitsivat koulutusten “poistaneen ennakkokäsityksiä rakettitieteestä”. Erityisesti ilahdutti palaute “vielä kotonakin aivot toimivat ihan eri tavalla”. Osallistujille pari kuukautta koulutuksen jälkeen lähetetyn jälkikyselyn mukaan 68 % on hyödyntänyt koulutuksen antia työssään jollain tavalla.

Oli ihana saada Arduino-paketti mukaan. Näytin sitä työkaverilleni, joka ei ollut koulutuksessa. Hän innostui siitä, opetteli sen ja Käsityökoulu Robotin tehtävät läpikotaisin. Sen jälkeen hän opasti neljä tilaohjaajaa. Me käytiin Mediataitoviikolla nuorisotiloilla opastamassa nuoria Arduinoon. Aluksi nuoret olivat vähän epäluuloisia Arduinoa kohtaan, mutta kipinä syttyi kun tuli onnistumisen kokemuksia.”

– Vastaus teknologiakasvatuskoulutusten jälkikyselyyn

Käsityökoulu Robotti koulutti nuorisotyöntekijöitä teknologiakasvatuksen saloihin kahdeksalla paikkakunnalla.


Striimiopas syventää ymmärrystä nuorisotyöllisestä streamaustoiminnastaVerke koordinoi materiaalituotantoa digitaalisten pelien streamaamista käsittelevään oppaaseen. Opas tuotettiin yhteistyössä Kirkkohallituksen, Pelastakaa Lasten, Nakkilan seurakunnan, Jyväskylän nuorisopalveluiden ja Porin nuorisopalveluiden kanssa. Oppaan julkaisualusta on digitaalinen (www.striimiopas.fi) ja se sisältää tekstin lisäksi kuva- ja videomateriaalia. Oppaan tarkoitus on kannustaa nuorisotyön ammattilaisia hyödyntämään erilaisia streamaus-tekniikoita ja -alustoja nuorisotyössä.

VerkeFactori lakkautettin – tilalle InnoboksiVerkeFactori-kehittämiskumppanuustoiminta tuli päätökseensä oltuaan käynnissä viisi vuotta. Ver-keFactorissa Verke sitoutui olemaan aktiivisesti mukana kumppaniorganisaation digitaalisen nuo-risotyön kehittämistyössä korkeintaan vuoden ajan. Pitkäjänteisellä kumppanuudella pyrittiin innos-tamaan innovaatiotoimintaan sekä mahdollistamaan syvällinen kehitystyö ja luomaan uudenlaisia toimintamalleja. Viimeiset kumppanuudet saatettiin loppuun keväällä 2018. VerkeFactori-toiminta koettiin tarpeellisena ja pidettynä, mutta Verken näkökulmasta se ei täyttänyt tavoitettaan siinä mie-lessä, että sen kautta olisi syntynyt riittävästi uudenlaisia innovaatioita digitaaliseen nuorisotyöhön.

Uusien konseptien innovoinnin tueksi Verke laati vuonna 2018 Innoboksi-työkalun. Innoboksin avulla nuorisotyön organisaatio tai työyhteisö voi visioida uudenlaisia toimintamalleja nuorisotyöhön ta-voitteellisesti. Innoboksin toimintamalleja testattiin pitkin vuotta, esimerkiksi SomeCampissa ja Eras-mus+-hankkeen training jamissa. Innoboksi julkaistaan suomeksi ja englanniksi vuoden 2019 alussa ja sen käyttöönoton tueksi tarjotaan koulutuksia.

Verke edisti verkostoitumistaOhjausryhmä- ja verkostotyöskentely tarjosivat Verkelle näköalapaikan hankkeiden ja konseptien ke-hittymiseen ja mahdollistivat näissä kehitettyjen ideoiden viemisen myös muualle Suomeen. Vuonna 2018 Verke oli mukana mm. seuraavissa ohjausryhmissä ja verkostoissa: Syöpäsäätiön Fressis-hanke, Helsingin kaupungin Non-toxic League -hanke, Seurakuntien Ristiohjain-toiminta, Pelikasvattajien verkosto, Mediakasvatusseuran hallitus, Mediakasvatusseuran Media Coach -hanke, Metropolian Motiivi-hanke, XAMK:n Digillä duuniin -hanke, Espoon kaupungin Digi Nuori Espoo -hanke, Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin kehittämisryhmä, Harrastuspassin asiantuntijaryhmä (OKM), STM:n hyvinvointia ja terveyttä edistävien verkkopalveluiden kehittämisryhmä, Vihapuheen vastainen ver-kosto (Allianssi), Nuorisotyön vaikuttavuusverkosto (Allianssi).

Verke edisti myös itse nuorisoalan toimijoiden verkostoitumista. Verke ylläpiti vuonna 2018 digi-taaliseen nuorisotyöhön keskittyneitä ryhmiä Telegramissa, Facebookissa ja Discordissa. Verken Discord-kanavalla järjestettiin syksyllä 2018 noin kerran kuukaudessa reaaliaikainen Perjantaipu-linat-keskustelu, jossa keskityttiin aina tiettyyn teemaan. Perjantaipulinoita järjestettiin yhteensä neljä kappaletta ja niissä vieraili yhteensä 35 keskustelijaa.

Verke järjesti huhtikuussa 2018 Digitaaliset ratkaisut nuorisoalan järjestöissä -aamiaistilaisuuden, jossa oli lyhyet puheenvuorot muutamalta järjestöltä erilaisista tavoista hyödyntää digitaalisuutta jär-jestön toiminnassa. Lisäksi aamiaistilaisuus tarjosi mahdollisuuden toimijoiden väliseen verkostoitu-miseen. Tilaisuuteen osallistui 22 henkilöä.


KEINO 2. VERKE OSALLISTUI DIGITAALISEN NUORISOTYÖN KEHITTÄMISEEN EUROOPPALAISESSA JA KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Opintovierailut mahdollistivat kansainvälisen yhteistyön kokemuksia suomalaisille nuorisotyöntekijöille

Verke oli syksyllä 2018 mukana kolmen opintovierailun järjestämisessä. Kaksi Suomeen suuntautunutta opintovierailua järjestettiin samanaikaisesti Espoossa. Kansainvälinen 40 osallistujan ryhmä jakautui kahteen pienempään ryhmän ja tutustui suomalaiseen digitaaliseen nuorisotyöhön neljän päivän ajan. Opetushallitus huolehti vierailujen käytännön asioista ja kustannuksista, Verke toimi fasilitaattorina.

Opetushallituksen, Verken ja Leargasin (Irlannin kansallisen Erasmus+-toimiston) yhteistyönä syntyi opintovierailu Dubliniin. Kymmenen suomalaista ja kymmenen irlantilaista nuorisotyöntekijää jakoivat kolmen päivän ajan kokemuksiaan nuorisotyöllisestä teknologiakasvatuksesta. Osallistujat pääsivät myös osallistumaan TechFestiin Googlen tiloissa ja tutustumaan pienryhmissä erilaisiin nuorisotyöl-lisiin teknologiakasvatuksen toimintoihin.

Really inspiring programme! It was great to go from a museum into a small local Space. Just a little bit more unscheduled time would be good, so one didn’t have to rush from one spot to another.”

What was most valuable to me was the emphasis on the relevance for makerspace and digital creativity in a youth setting and why”

Great to find out more how the arts/cultural sector can lend to creative/maker/youth work as potential avenues of creative collaborations”

– Palautteita Dublinin opintovierailulta

Dublinissa tutustuttiin maker-toiminnan mahdollisuuksiin nuorisotyössä.


Verke toi suomalaista digitaalista nuorisotyötä esiin kansainvälisissä tilaisuuksissaVerke piti asiantuntijapuheenvuoroja digitaalisesta nuorisotyöstä myös ulkomailla. Puheenvuoroja oli kansainvälisissä ja paikallisissa nuorisoalan tilaisuuksissa Edinburghissa, Brysselissä, Budapestissä, Oslossa ja Thessalonikissa. Kyseisissä tilaisuuksissa oli yhteensä noin 530 kuulijaa. Oslossa Verken työntekijä toimi pääpuhujana yli 300 nuorisotyöntekijän tilaisuudessa, joka on Norjan suurin vuosit-tainen nuorisoalan seminaari.

Edellämainittujen lisäksi Verken työntekijä toimi fasilitaattorina CoE-EU Youth Partnershipin järjestä-mässä kolmipäiväisessä seminaarissa Tallinnassa. Seminaari käsitteli digitalisaation yhteyksiä sosi-aaliseen inkluusioon nuorisotyön näkökulmasta ja se keräsi noin 80 osallistujaa.

Verke oli mukana myös InterCity Youth -verkoston digitaalisen nuorisotyön johtamista käsitelleen julkilausuman muotoilussa.


5. Kohti vuotta 2019

VERKEN VUONNA 2018 TOTEUTTAMAN kyselyn tulosten mukaan nuorisoalan järjestöjen työntekijöiden ja esimiesten asenteet digitaalista nuorisotyötä kohtaan ovat myönteisiä ja nuorten digitaalisista kulttuu-reista ollaan kiinnostuneita. Vuonna 2017 kuntien työntekijöille toteutetun vastaavan kyselyn mukaan jopa 96 % vastaajista koki, että kunnallisen nuorisotyön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä ja yli 70 % ilmoitti, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän kasvokkaises-sa kohtaamisessa. Digitaalisen median ja teknologian käyttö on niin järjestöjen kuin kuntien nuoriso-työssä tällä hetkellä ennen kaikkea älypuhelinten ja sosiaalisen median hyödyntämistä viestintään ja yhteydenpitoon. Tämä asettaa hedelmällisen lähtökohdan Verken toiminnalle: digitaalisuudesta ollaan kiinnostuneita ja sen merkitys nuorisotyölle tunnustetaan, mutta kehittämisen kohteita löytyy.

Yksi digitaalisen nuorisotyön tärkeimmistä tavoitteista on nuorten toimintavalmiuksien tukeminen teknologisoituneessa yhteiskunnassa. Nuorisotyö voisikin ottaa nykyistä vahvempaa roolia tekno-logiakasvattajana: siinä, että nuoria kannustettaisiin luovaan teknologiseen ajatteluun ja autettaisiin heitä ymmärtämään, miten internet ja teknologia toimivat. Esimerkiksi digitaalinen käsityöläisyys ja maker-toiminta saattaisivat olla nuorisotyölle ominaisia tapoja lähestyä teknologiakasvatusta. Verken kyselyiden tulokset kertovat, että teknologiseen värkkäämiseen, koodaamiseen, mediantuotantoon ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvä ohjattu toiminta on edelleen melko vähäistä ja niihin liittyvissä osa-alueissa koetaan heikompaa osaamista. Verke toimiikin vuonna 2019 edelleen sen eteen, että nuo-risotyöllinen teknologiakasvatus lisääntyisi.

Työntekijöiden osaamisen lisääminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös puitteet, joissa työntekijät voivat hyödyntää osaamistaan: tarvitaan tavoitteenasettelua ja resurssien kohdentamista. Verken kyselyiden mukaan digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen on jokseenkin harvi-naista, ja tavoitteiden uupuminen nousee esiin keskeisenä haasteena digitaalisen nuorisotyön toteut-tamiselle. Kyselyistä selviää myös se, että digitaalisen nuorisotyön hyötyjä koetaan olevan jokseenkin vaikeaa mieltää. Verke panostaakin vuonna 2019 digitaalisen nuorisotyön strategisen kehittämisen tukemiseen, ja tämä näkyy läpileikkaavasti osana useita Verken toimintoja, esimerkiksi koulutustoi-minnassa, joka jatkuu vahvasti valtakunnallisena myös vuonna 2019. Suuri osa tulevista koulutuksista keskittyy Innoboksi-konseptin ympärille.

Toinen keino strategiatyön tukemiseen on tiedon tuottaminen. Verke toteuttaa kuntien nuorisotyön-tekijöille ja esimiehille suunnatun kyselyn, jonka tuloksia jaetaan myös kunnille oman toimintansa kehittämisen tueksi. Lisäksi Verke on mukana Nuoren Kirkon ja Kirkkohallituksen seurakunnille to-teuttamassa vastaavassa kyselyssä.

Vuonna 2019 Verke saattaa loppuun useita vuonna 2018 käynnistettyjä materiaalituotantoja, mm. it-seopiskelumateriaalin, Digitalisaatio ja nuorisotyö -yhteisjulkaisun Eesti Noorsootöö Keskuksen kans-


sa sekä Innoboksin. Uutena julkaisutuotantona aloitetaan Verken keräämää tietoa kokoavan julkaisun suunnittelu. Myös videotuotantojen sarjat jatkuvat vuonna 2019: lisää videoita kuvataan sarjoihin Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää, Peliliiteri ja Hyvät käytännöt. Lisäksi kuvataan Verken toiminnasta ker-tovia videoita. Verken päivittäisviestintään ja viestinnän kokonaisuuden suunnitteluun saadaan uutta puhtia heti vuoden alussa, kun viestinnästä vastaava suunnittelija aloittaa työnsä.

eSports-toiminta puhuttaa tällä hetkellä nuorisotyössä. Verke järjestää yhteistyössä Tampereen kau-pungin kanssa eSportsia koskevan miniseminaarin sekä osallistuu Suomen elektronisen urheilun lii-ton tuottaman eSports-oppaan tuottamiseen.

Digitalisaation ja nuorisotyön välinen suhde kiinnostaa myös Euroopassa jatkuvasti enemmän. Suo-men EU-puheenjohtajuuskausi näkyy Verken toiminnassa mm. siten, että Verke konsultoi opetus- ja kulttuuriministeriötä digitaalisen nuorisotyön päätelmien laatimisessa. Myös Verken muu kansainvä-linen toiminta jatkuu vahvana esimerkiksi käynnissä olevan Erasmus+ -hankkeen myötä.

Vuonna 2019 opetus- ja kulttuuriministeriö laatii uuden valtion nuorisotyön ja -politiikan kehittä-misohjelman. Verke valmistautuu laatimaan lausuntoja siitä ja hakemaan uutta osaamiskeskuskautta.


VERKE, HELSINKI 2019

verken toimintakertomus...kesästä 2016 heinäkuuhun 2018 asti väliaikaisissa tiloissa pasilan...

Documents