uudistunut tilaajavastuulaki - rakennusteollisuus rt ry...kaikista työmaalla työskentelevistä...

Uudistunut tilaajavastuulaki

Tilaajavastuulain soveltamisala

17.2.2016

• Tilanteissa, joissa käytetään työvoiman vuokrausta tai alihankintaa ‐ Tilaajan normaaliin toimintaan liittyvissä töissä, poikkeuksena rakentaminen

• Vuokratyö ‐ yli kymmenen päivää – tai; alihankintaraja 9.000 euroa ilman alvia

• Tilaajavastuulaki ei koske omakotitalorakentajaa, ei yksityistä henkilöä

• Alihankintasopimukseen perustuva tilanne, jossa osapuolilla on sopimus sovitusta työstä korvausta vastaan ja alihankkijan työntekijä tekee työtä Suomessa tilaajan työtiloissa tai työkohteessa –Tilaajan työtiloissa työskentelee normaalisti myös omia työntekijöitä ‐ Rakennusalalla myös yksityisistä elinkeinonharjoittajista, vaikkei

olekaan palkattua työvoimaa

VT Ville Wartiovaara 2

Selvitysvelvollisuuden sisältö

17.2.2016

Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratyöntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyydettävä sopimusosapuolelta ja tämän on annettava tilaajalle: 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty

a. ennakkoperintärekisteriin b. työnantajarekisteriin sekä c. arvonlisävelvollisten rekisteriin;

2) kaupparekisteriote, 3) selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain

(1346/1999) 20 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä;

4) todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty, ja

5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. 6) selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Lisäksi rakentamistoimintaan liittyvällä tilaajalla oltava todistus siitä, että sopimuspuoli on

ottanut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun vakuutuksen työntekijöille


Vastuu sopimussuhteessa • Ketjuvastuuta ei ole

tilaaja

pääurakoitsija aliurakoitsija

17.2.2016 VT Ville Wartiovaara 4

Selvitys tapaturmavakuutuksen ottamisesta

17.2.2016

• Todistus vakuutusyhtiöltä voimassa olevasta tapaturmavakuutuksesta työntekijöille

• Suomessa tehtävä työ vakuutettava Suomessa – p. lähetetyt työntekijät

• EU/ETA‐alueelle sijoittautuneiden lähetetyillä työntekijöillä on oltava lähetetyn työntekijän todistus (A1‐ tai E101 –todistus) – osoittaa, että lähetetyn työntekijän sosiaalivakuuttaminen on hoidettu lähtömaassa (ei kuitenkaan sen määrää)

• Tehostaa käytännössä muista kuin EU/ETA –alueelta tulevien lähetettyjen työntekijöiden turvaa – valvotaan, että kolmannesta maasta tulevalle työntekijöille on otettu suomalainen tapaturmavakuutus, vaikka yrityksellä olisi tapaturmavakuutus kotimaassa

• Elinkeinonharjoittajalla ei tarvitse olla tapaturmavakuutusta itselleen


Tilaajan selvitysvelvollisuus ulkomaisista yrityksistä

17.2.2016

• Ulkomaisen yrityksen toimitettava vastaavat tiedot yrityksen sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla ‐ Viranomaisen todistus ALV‐ tai vastaavasta rekisteröitymisestä ‐ Yrityksen sijoittautumismaan viranomaisen antaman kaupparekisteriotetta

vastaava selvitys, josta selviää yhtiön nimenkirjoittajat ‐ Ao. maan veroviranomaisen antaman todistus, josta ilmenee, että yritys on

maksanut veronsa tai tehnyt maksuohjelman veroveloista ‐ A 1 / E 101 ‐todistus tai todistus ao. maan lainsäädännön mukaisen

eläkevakuutuksen ottamisesta • Ei 3 kk vanhempia tietoja • Pitkissä sopimuksissa vero‐ ja eläketodistukset 12 kk välein • Ei tarvita uutta selvitystä, jos tilaaja tekee uuden sopimuksen saman

sopimuspuolen kanssa 12 kk kuluessa siitä, kun on jo ensi kerran täytetty selvitysvelvollisuus ‐> p. ellei ole tapahtunut muutoksia


Korotettu laiminlyöntimaksu

17.2.2016

• Korotettu laiminlyöntimaksu rakentamistoiminnassa 9 a § • Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja on velvollinen maksamaan korotettua

laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on toiminut 9 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ‐ tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan

kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka

‐ tehnyt tässä laissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan

Päätös voidaan tehdä 1. Alihintaisista sopimuksista ja 2. Sellaisista sopimuksista, joissa tilaajan on täytynyt tietää, että

sopimuskumppani ei aio täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan.


Liiketoimintakiellosta


• Muussa vastaavassa asemassa... ‐ Käytännössä sellaisen tahon kanssa, jolla on esim. prokura.

Lähtökohtaisesti siis vain jos on kaupparekisteriin merkitty ns. vastuullinen henkilö. Toisaalta, jos tällainen liiketoimintakieltoon määrätty henkilö tosiasiallisesti pyörittää toimintaa ja vastuullisina henkilöinä yrityksessä on ns. bulvaaneja, tilaajavastuulakia voidaan tulkita siten, ettei sellaisen tahon kanssa saa tehdä sopimusta.

‐ Tilaajan ei kuitenkaan voida edellyttää tarkastavan jokaisen henkilön kohdalta erikseen, kuuluuko liiketoimintakieltorekisteriin vai ei. Liiketoimintakielto ei estä toimimasta normaalissa työtehtävässä yrityksessä. Mutta jos henkilö esim. on omistajana yrityksessä ja ohjaa töitä/neuvottelee/päättää urakoista jne, silloin voitaisiin katsoa, että on rinnastettavissa hallituksen jäseneen tai prokuran omistavaan henkilöön.

Tapauskäytäntöä korotetusta laiminlyönnistä

17.2.2016

1. Alhainen tuntihintaveloitus suhteessa työstä maksettavaan tes:n mukaiseen palkkaan

2. Noudatetaan selvästi työvoimakustannuksiltaan halvemman maan lainsäädäntöä ja/tai työsuhde‐ehtoja

3. Tieto, ettei sopimuskumppani ole hoitanut lakisääteisiä velvoitteitaan pitkään aikaan

4. Alhainen urakkahinta suhteessa käytettävän työvoiman/työtuntien määrään


CASE MIKKELI

17.2.2016

‐ Tilaaja teki sopimuksen virolaisen K.K Trans Oü:n kanssa, urakkasopimuksen mukaan hinnoittelu on ollut 18 €/tunti/työntekijä, kahden kuukauden ajan, sen jälkeen 19 €/tunti työtehtävinä kaivinkoneen perämiehen tehtäviä ja aputöitä

‐ Tilaajalla sopimus X Oy:n kanssa, sopimuksen mukaan työntekijöistä maksetaan 23 €/tunti/työntekijä (kirvesmiehistä) ja 21 € rakennusmiehistä

AVI: täyttää korotetun laiminlyöntimaksun tunnusmerkistön


OULUN VASTAANOTTOASEMAN SANEERAUKSEN URAKOITSIJAN VALINTA


• Oulun Jätehuolto Oy tarjouspyyntö: 1) Voittajan tarjous 109.900 € alviton 2) Toiseksi tullut 148.327 € 3) 154.400 € 4) Viides 172.000 €

Tuleeko tilaajan ymmärtää, että voittajan hinnalla työtä ei voida? tehdä? Missä menee tilaajan velvollisuus arvioida liian alhainen hinta?

1.12.2015 Helsingin HaO: Tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu

voitiin määrätä kun tilaaja ei ollut varmistanut allekirjoittamattomien ja

myöhemmin väärennöksiksi osoittautuneiden asiakirjojen aitoutta


• HAO ei muuttanut AVI:n päätöstä, jossa yritykselle oli määrätty 18 000 euron suuruinen korotettu laiminlyöntimaksu liittyen valittajan solmimaan alihankintasopimukseen P Ltd:n kanssa. Tapauksen asiakirjoissa mm. asettelu oli ollut tavanomaisesta poikkeava, käytettiin erikokoisia fontteja, asiakirjoista puuttui alatunnisteet, teksti oli osittain vinossa ja tapaturmavakuutusta koskevan todistuksen oli antanut yhtiö, jonka nimi oli jo ennen todistuksen antoa muutettu toiseksi.

• Sopimuksen alihintaisuuden perusteella tilaaja oli saanut sopimuksesta taloudellista hyötyä ja alhaisen laskutushinnan voitiin katsoa osoittaneen tilaajan menettelyssä suunnitelmallisuutta.


• Siltä osin kuin valittajalle määrätty laiminlyöntimaksu perustui alihintaisuuteen, HAO totesi, että valituksenalaisessa päätöksessä oli nojauduttu Rakennusteollisuus RT ry:n ja Rakennusliitto ry:n näkemykseen, jonka mukaan alihankintana tehtävä työ oli ollut palkkaryhmää 1‐2 vaativampaa ja lisäksi oli tullut huomioida erikseen työnjohto. Yleiskuluineen ja minimikatteineen hinta olisi tällöin ollut vähintään ‐‐‐ euroa tunnilta. Tämän vuoksi HAO katsoi kuten työsuojelun vastuualuekin valittajan solmineen tietoisesti tilaajavastuulain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittaman sopimuksen.

http://www.edilex.fi/lainsaadanto/20061233#P9M1K3



Ulkomaalaisen työntekijän työehdot


• Laki lähetetyistä työntekijöistä koskee vain lähetettyjä työntekijöitä ‐ Suomalaiseen yritykseen suoraan palkattu ulkomaalainen on Suomessa työskennellessään täysin

samassa asemassa kuin suomalainen

• Käytännössä myös lähetettyinä työntekijöinä Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin ‐ palkkaus

‐ vähimmäispalkka = yleissitovan TES:n mukainen palkka ‐ päiväraha

‐ työaikalain mukaiset korvaukset ‐ ylityöt, työ‐ ja lepoajat jne.

‐ vuosilomalain ja TES:n mukaiset vuosilomat ‐ työturvallisuuslaki ‐ työterveyshuoltolaki

• Poikkeuksena sosiaaliturva, joka hoidetaan lähettäjämaassa ‐ Todistus lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan hoitamisesta lähettäjämaassa – E101/A1 ‐ Täytyy olla vahvistettuna ennen töiden aloittamista Suomessa

EYTI – Elektrobudowa 12.2.15 – lähetetyn työntekijän palkan koostuminen


• toisessa EU‐valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen vähimmäistuntipalkan ja/tai vähimmäisurakkapalkan lisäksi yleissitovassa työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, päivärahat, matka‐ajan palkan ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä

• Päiväraha katsotaan osaksi vähimmäispalkkaa, jos sitä maksettaisiin samalla perusteella paikalliselle työntekijälle siinä tapauksessa, että heidät lähetetään työhön Suomessa

Ulkomaalaisten alipalkkaus


•Lähtökohta TES:n mukainen palkka ‐ palkkaryhmittely huomioitava ‐ kaikki TES:n mukaiset palkanosat

‐ Esim. rakennusalan TES: 7,7 %:n erillinen palkanosa

‐ lomarahat ‐ ylityöt työaikalain mukaisesti

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti

17.2.2016

•Laiminlyöntimaksu määrätään, jos tilaaja ‐ 1) laiminlyö selvitysvelvollisuuden ‐ 2) tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa ‐ 3) tekee sopimuksen käsittäen, että osapuolella ei ole tarkoitus

täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan

‐ Laiminlyöntimaksun määrääminen ei edellytä aiheutunutta vahinkoa

• 2000 ‐ 20000 euroa/sopimus Aluehallintovirasto ‐ hallinto‐oikeus – KHO ‐ Vuonna 2014 tehtiin noin 1700 tarkastusta – rakennusalalla noin 1000 tarkastusta


Työehtosopimuksen alittava palkka

17.2.2016

• VaasHO 11/0576/3: Tilaaja oli solminut suullisen sopimuksen vuokratyöntekijöistä Estonian Personnel Service Oü:n kanssa. Tilaaja oli hyväksynyt selvitykseksi noudatettavasta työehtosopimuksesta jälkikäteen toimitetun kirjeen, jossa ilmoitettiin työntekijöille maksettavaksi palkkaa Viron lakien mukaan. Tilaajan olisi tullut tietää sopimusta tehdessään, ettei sopimuskumppani aio täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Täten laiminlyöntimaksu on määrätty lain 9 §:n 1 mom 1 ja 3 –kohdan perusteella.

Tilaaja toimitti Estonian Personnel Servicen kaupparekisteriotteen sekä

veromaksuasioita käsittelevän todistuksen, jonka mukaan yrityksellä oli verovelkaa sekä työnantajamaksuja koskevia velkoja. Hallinto‐oikeus katsoi, että solmimalla sopimuksen vuokratyöntekijöiden käytöstä yrityksen kanssa, joka ilmoitti, että työntekijöille maksetaan palkkaa Viron lakien mukaan, joka oli hintatasona alempi, tilaaja on osoittanut selvää välinpitämättömyyttä siitä, että sopimusosapuoli ei noudata velvoitteitaan. Täten laiminlyöntimaksua ei kohtuullistettu, vaan pidettiin 10.500 euron suuruisena.


KHO 2013:191 - Metsähallitus

17.2.2016

• Voidaanko määrätä laiminlyöntimaksu, jos tilaaja on täyttänyt selvitysvelvoitteensa hankkimalla E101/A1 –todistukset ennen sopimuksen tekemistä tai töiden aloittamista, mutta kohteessa on työskennellyt henkilöitä, joilla ei ole ollut em. todistuksia voimassa?

• Pitääkö tilaajan hankkia selvitykset ulkomaisesta yrityksestä molemmista maista, kun yritys on rekisteröitynyt Suomeen vasta juuri ennen sopimuksen tekoa?


17.2.2016

• Tilaaja ei ollut täyttänyt selvitysvelvoitettaan, kun se ei ollut ottanut huomioon sopimuksessaan sitä, että oli mahdollista työntekijöiden vaihtuminen urakkasopimuksen mukaisten töiden aikana. Sopimukseen ei sisältynyt purkavaa ehtoa tällaisten tapausten varalle

• Vaikka selvitykset on hankittava lähtökohtaisesti ennen sopimuksen tekoa, lähetettyjen työntekijöiden todistukset voidaan hankkia myös viimeistään ennen töiden aloittamista. Tilaajan olisi tullut valvoa, että sopimuskumppani toimittaa kaikista työmaalla työskentelevistä selvityksen. Koska työkohde on sijainnut muualla kuin tilaajan hallinnoimissa tiloissa (ps.), työn suorittaminenkin voi tapahtua muualla kuin tilaajan toimistossa tai tuotantolaitoksessa. Työkohde on kuitenkin ollut tilaajavastuulain mukainen kohde, vaikkei tilaaja olekaan valvonut sitä


17.2.2016

• Tilaajan tulee ottaa huomioon solmimissaan sopimuksissa huomioon, että tilaajan alihankkija huolehtii koko sopimuskauden ajan siitä, että alihankkijan työntekijöistä on koko sopimuskauden ajan todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusten suorittamisesta, Se olisi ollut toteuttavissa vaatimalla alihankkijoiden työntekijöiltä lähetettyjen työntekijöiden todistukset

• Todistukset on hankittava ulkomaisen yrityksen kohdalta sekä lähtömaasta että Suomesta


17.2.2016

Keskeiset muutosesitykset (HE 161/2014) Voimaan 1.9.2015


• Verovelkoja koskeva selvitysvelvollisuus muuttuu ‐ Selvitys verojen maksamisesta tai selvitys siitä, että verovelan määrä, josta ei ole tehty

maksusuunnitelmaa ei ylitä 10.000 euroa tai selvitys verovelan määrästä

• Tilaaja ei enää ole velvollinen tarkastamaan A1/E101 –todistuksia ulkomaalaisilta työntekijöiltä urakan aikana P. Rakentamisessa, kuten ennenkin ‐ Lähetetyn työntekijän todistukset on pyydettävä ennen urakan aloittamista, mutta ei enää urakan

aikana

• Tilaaja velvollinen pyytämään alihankkijalta selvityksen lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisestä – yrittäjällä ei tarvitse itsellään olla työterveyshuoltoa

• Eläketodistukset koskevat jatkossa vain työntekijöitä • Laiminlyöntimaksut nousevat ja korotettu laiminlyöntimaksu tulee muillekin aloille kuin

rakennusalalle • Tilaajalle velvollisuus tiedottaa kirjallisesti ulkomaalaiselle yritykselle ja urakoitsijan

vastaavasti lähetetyille työntekijöille viranomaistahosta, joka valvoo lähetettyjen työntekijöiden lakia

• Selvitysvelvollisuuden alarajan nostaminen 9.000 euroon • Laiminlyöntimaksujen korotus 2‐20.000 €

Työterveyshuoltosopimuksesta


ESIMERKKI: Virolainen yritys esittää Virosta saadun todistuksen työntekijöiden työterveyshuoltosopimuksesta. Onko se riittävä todistus? • Näin pitääkin olla silloin, kun työskentelevät Virossa.

Työterveyshuoltolaki edellyttää työterveyshuoltosopimuksen tekemistä myös Suomessa, kun työntekijät työskentelevät täällä. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuoltosopimus pitäisi tehdä myös suomalaisen terveydenhoitopalveluja tarjoavan tahon kanssa. Joko siis yksityisen tahon tai paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Tätä on ulkomaalaisten yritysten vaikea ymmärtää/hyväksyä, mutta työterveyshuoltolaki sitä edellyttää. Käytännössä se tarkoittaa täällä Suomessa tehtävän sopimuksen kohdalta mahdollisuutta määräaikaistarkastuksiin ja työpaikan työterveysselvitysten ”teoreettista” tekemistä. Ei siis edellytä muuta kuin minimin täällä.

Selvitys veroveloista

• Julkista verovelkarekisteriä koskeva laki tuli voimaan 1.12.2014 • Rekisteriin merkitään verovelalliset, joilla on yli 10.000 euroa verovelkaa, josta

ei ole maksusuunnitelmaa verottajan kanssa taikka jos verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoitusten (alv, ennakonpidätys) tekemisen:

‐ Rekisteriin ei merkitä, jos: ‐ Verovelkaa on 10.000 euroa tai vähemmän, vaikka ei olekaan maksusuunnitelmaa ‐ Verovelan määrä on yli 10.000 euroa, mutta on olemassa maksusuunnitelma ‐ Verovelkaa on yli 10.000 euroa, mutta siitä on täytäntöönpanokeskeytys

• Tarkoituksena on, että tilaajavastuulain laiminlyöntimaksua ei määrätä, mikäli yritys ei sopimushetkellä ole merkitty verovelkarekisteriin

• Siinä tapauksessa, että käytetään yritystä, joka on merkitty rekisteriin, pitäisi selvittää verovelan määrä ja harkita tehdäänkö sopimus

• Aiempi käytäntö: Jos teet sopimuksen yrityksen kanssa, jolla on verovelkaa, mutta ei vahvistettua maksusuunnitelmaa, saat laiminlyöntimaksun

‐ On ohjannut tekemään maksusuunnitelman


Lähetettyjen työntekijöiden todistukset

• Tilaajavastuulakiin ‐ E101/A1 todistukset pyydettävä ennen urakan aloittamista ‐ Urakan aikana tulevilta uusilta lähetetyiltä työntekijöiltä ei

todistuksia enää tarvitse tarkastaa paitsi rakentamisessa ‐ Sopimuksessa tai sopimusta tehtäessä tilaajan on kirjallisesti

edellytettävä, että todistukset myös työn aloittamisen jälkeen tulevilta työntekijöiltä toimitetaan tilaajalle.

‐ Lakiin lähetetyistä työntekijöistä ‐ Lähettävälle yritykselle velvollisuus toimittaa todistukset tilaajalle ‐ Sanktiona sakkorangaistus, jonka tuomitseminen ja periminen

vaikeaa


Lausekkeita urakkasopimuksiin

• Työn teettäjällä velvollisuus antaa KIRJALLISESTI ulkomaiselle lähettävälle työnantajayritykselle tieto työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta, joka valvoo lain lähetetyistä työntekijöistä annetun lain noudattamista (+ tiedot yhteystiedoista).

• Lakia lähetetyistä työntekijöistä valvoo Sisä‐Suomen Aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastajat ja he antavat neuvoja lähetettyihin työntekijöihin sovellettaviin lakeihin liittyen . Osoitetieto xxxxx

• Urakoitsija sitoutuu antamaan lähetetyille työntekijöilleen tiedon lain noudattamista valvovasta tahosta ja neuvoa antavasta viranomaisesta ennen työnteon alkamista.

• Urakoitsija sitoutuu siihen, että lähetetyillä työntekijöillä on koko työmaalla työskentelyn ajan voimassa oleva lähetettyjen työntekijöiden todistus ja urakoitsija sitoutuu toimittamaan sen/ne tilaajalle ( käytännössä siis lähinnä lisäys siitä todistuksen voimassaolosta). Mikäli urakan aikana tulee uusia työntekijöitä, heidän osaltaan todistukset tulee esittää aina ennen työnteon aloittamista. Mikäli työntekijöillä ei ole lähetetyn työntekijän todistusta, tulee työntekijälle ottaa eläkevakuutus ja tapaturmavakuutus Suomesta.


Palkkasumma kasvaa vaikka työllisten määrä supistuu, harmaan talouden torjunta toimii?

17.2.2016 Rakennusteollisuus RT 34

Rakentamisen työllisten, palkkasumman ja ansiotasoindeksin muutokset

Työlliset

Palkkasumma

Ansiotasoindeksi

‐ 10,0

‐7,5

‐5,0

‐2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

‐1,75

3,4

0,8

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT

Indeksillä 1.3.2013=100 paljastuu selvemmin kehityksen suunta

17.2.2016 Rakennusteollisuus RT 35

Rakentamisen työlliset, palkkasumma ja ansiotasoindeksi

Ansiotaso

Palkkasumma

Työlliset

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT

Lähetetyn työntekijän oikeus työskennellä ilman työntekijä oleskelulupaa – kolmannen maan kansalainen

17.2.2016 Ville Wartiovaara 36

• Lähetetty työntekijä, jolla on työskentelyoikeus toisessa EU‐maassa, voi työskennellä Suomessa tilapäisesti alihankintatöissä 6 kuukauden aikana 3 kk ajan, ennen kuin on haettava työntekijän oleskelulupaa (koskee vain lähetettyjä työntekijöitä) ‐ EI VAJA TÖÖTÄMIKSEKS TÖÖLUBA - ELAMISLUBA

• Mikäli alusta lähtien on jo tiedossa, että työskentely jatkuu 3 kuukautta pidemmän ajan, tulee työntekijän oleskelulupaa hakea jo ennen töiden alkua

• XXX‐kansalaisuus ‐ harmaapassilainen

HARMAA PASSI


• Harmaan passin” haltijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole passin myöntäneen EU‐valtion kansalaisuutta, mutta hän on saanut passin. Tällainen tapaus ilmenee erityisesti Virossa asuvien kansalaisuudettomien henkilöiden osalta. Niin sanotun harmaan passin pystyy erottamaan normaalista passista siten, että kansalaisuuden kohdalla lukee XXX tai undefined.

Henkilö on voinut saada määräaikaisen oleskeluoikeuden tai työntekijän oleskeluluvan (työskentelyoikeuden) em. maassa. Ilman työntekijän oleskelulupaa henkilö ei voi työskennellä Suomessa. Hänen tulee saada työntekijän oleskelulupa ennen kuin voi aloittaa työnteon

Edustajan asettaminen


• Suomeen työntekijän lähettävällä ulkomaisella työnantajalla, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, on oltava Suomessa edustaja ‐ toimii lähettävän yrityksen puolesta tuomioistuimessa sekä vastaanottaa tämän puolesta

haasteita ja muita viranomaisasiakirjoja.

• Asetettava viimeistään työskentelyn alkaessa • Velvollisuus ylläpitää hallussaan erilaisia tietoja

edustamastaan työnantajasta sekä sen palveluksessa olevista lähetetyistä työntekijöistä ‐ mm. lähetetyn työntekijän yksilöintitiedot, selvitys sovellettavista työehdoista sekä

työnteko‐oikeuden perusteista, työaikakirjanpito

• Kesto vähintään 12 kuukautta työskentelyn päättymisestä ‐ ei edustajaa, jos työskentely kestää enintään 14 päivää

• Velvollisuus ulkomaalaisella yrityksellä ‐ tilaajan asemassa olevien yritysten on tarjouspyyntöasiakirjoissa, sopimusneuvotteluissa

ja lopullisessa sopimuksessa huolehdittava siitä, että ulkomainen yritys asettaa kyseisen edustajan

Työkorvausta vai palkkaa


• Suomen verottaja voi tulkita yksityisyrittäjän työntekijäksi. ‐ Työ‐ ja toimeksiantosuhteen rajanvedossa huomioon otettavat

tunnusmerkit: työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen sisältö ‐ työn suorittamisen henkilökohtaisuus tai itsenäisyys ‐ Työskentely toisen tai omaan lukuun ‐ työn johto‐ ja valvontaoikeus ‐ työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit ‐ työskentelyn ajankohta ‐ työskentelypaikka ‐ vastikkeen määräytyminen ‐ työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen ‐ vastuut, takuut ja vakuutukset

7§ Ilmoitus työntekijän lähettämisestä (tarkoitus tulla muusta lainsäädännöstä poiketen voimaan 1.1.2017)

21.1.2016 Rakenusteollisuus RT

• Ilmoitus tehdään työsuojeluviranomaiselle, rakennusalalla myös rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle

• Ilmoituksen tekee lähettävä yritys • Ilmoituksen voi tehdä heti kun sitä koskeva sopimus on tehty ja

se on tehtävä viimeistään ennen työnteon aloittamista • Rakennusalalla ilmoitus on tehtävä aina työskentelyajan

pituudesta riippumatta ja myös sisäisissä siirroissa • Myös ilmoitettujen tietojen olennaisista muutoksista on

ilmoitettava välittömästi ‐ ainakin edustajan, työntekopaikan ja sopimuskumppanin muutos ‐ tai suuri muutos työntekijöiden määrässä tai työskentelyjakson

pituudessa

Lähettävän yrityksen ilmoituksen tulee sisältää:


• lähettävän yrityksen yksilöintitiedot, yhteystiedot ja tiedot vastuuhenkilöistä lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa;

• tilaajan yksilöintitiedot ja yhteystiedot; • rakennusalan työssä rakennuttajan ja pääurakoitsijan

yksilöintitiedot ja yhteystiedot; • lähetettyjen työntekijöiden ennakoitu lukumäärä; • lähettävän yrityksen 8 §:ssä tarkoitetun edustajan

yksilöintitiedot ja yhteystiedot Suomessa tai tieto perusteesta, jonka nojalla edustajaa ei tarvitse asettaa;

• työntekijöiden lähettämisen alkamispäivä ja ennakoitu kesto; • työntekopaikka; sekä • toimiala, jolla lähetetty työntekijä tulee työskentelemään.

13 § Velvollisuus huolehtia edustajan tavoitettavuudesta


Tilaajan on lähettävän yrityksen kanssa tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys tekee 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen sekä lähettävällä yrityksellä on 8 §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos työsuojeluviranomainen ei valvontatehtävää suorittaessaan tavoita lähettävän yrityksen edustajaa, tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava saamansa tieto työsuojeluviranomaiselle.

uudistunut tilaajavastuulaki - rakennusteollisuus rt ry...kaikista työmaalla työskentelevistä...

Documents