PÄIVÄKOTI HERTAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HELSINKI 2007

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 TERVETULOA HERTTAAN__________________________________________________ 2

2 VARHAISKASVATUS _____________________________________________________ 3 2.1 PÄIVÄHOITO _________________________________________________________________ 3 2.2 ESIOPETUS __________________________________________________________________ 3

3 TOIMINTA-AJATUS ________________________________________________________ 4 3.1 ARVOT _______________________________________________________________________ 4

4 OPPIMISYMPÄRISTÖ ______________________________________________________ 6 4.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ _______________________________________________ 6 4.2 PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ____________________________________________ 6 4.3 SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ____________________________________________ 7 4.4 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ___________________________________________ 7

5 HERTAN PERINTEITÄ ______________________________________________________ 8

6 PÄIVÄ HERTASSA _________________________________________________________ 9 6.1 PÄIVÄ NUPUISSA _____________________________________________________________ 9 6.2 PÄIVÄ TENAVISSA ___________________________________________________________ 12 6.3 PÄIVÄ MUKSUISSA __________________________________________________________ 15 6.4 RUOKAKULTTUURI / KEITTIÖ / HYGIENIA ____________________________________ 18

7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN_______________ 19 7.1 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO _____________________________________________ 19 7.2 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO ______________________________________ 20 7.3 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO___________________________ 21 7.4 ESTEETTINEN ORIENTAATIO _________________________________________________ 21 7.5 EETTINEN ORIENTAATIO _____________________________________________________ 23 7.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO __________________________ 24

8 KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA ____________________________ 24

9 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS ________________________________ 25

10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA ________________________ 26

11 KASVATUSKUMPPANUUS_______________________________________________ 27

12 YHTEISTYÖ_____________________________________________________________ 28

13 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ___________________________________________ 29

Liite 1 Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Liite 2 Yhteistoimintasuunnitelma

Liite 3 Esiopetuksen osallistumistodistus

2

1 TERVETULOA HERTTAAN

Päiväkoti Hertta sijaitsee Länsi-Pasilan pohjoisosassa Keskuspuiston kupees-

sa. Herttaan pääsee helposti yleisillä kulkuneuvoilla. (Bussit 22, 23, 50, 59,

raitiovaunut 7A ja 7B) Päiväkotimme muodostuu kahdesta erillisestä raken-

nuksesta. Vanhassa idyllisessä puutalossa on Nuput, alle 3-vuotiaiden ryhmä.

Päärakennuksessa on keittiö ja kaksi lapsiryhmää. Alakerrassa on Tenavien

ryhmä, jossa on 3-5-vuotiaat lapset. Yläkerrassa on Muksut, jotka ovat iältään

5 - 7 -vuotiaita. Muksujen ryhmässä annetaan esiopetusta.

Hertassa työskentelee kokenut, kouluttautunut henkilökunta. Jokaisessa lapsi-

ryhmässä työskentelee lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Kussakin ryh-

mässä tehdään tiimityötä ja ryhmien välillä yhteistyötä. Päiväkodissamme on

oma keittiö, jossa ammattitaitoinen henkilökunta valmistaa herkullista kotiruo-

kaa.

Päivähoidon aloitus päiväkoti Hertassa

Toivomme, että varaatte aikaa ainakin 1-2 viikkoa päiväkotiin tutustumiseen.

Tutustumisen tarkoituksena on pehmentää ja helpottaa lapsen päivähoidon

aloittamista. Lapsi tutustuu päiväkodin tiloihin, aikuisiin ja muihin lapsiin. Myös

vanhemmille tarjoutuu näin tilaisuus nähdä, mitä lapsen päivään Hertassa

kuuluu. Tutustumisen aikana henkilökunta saa vanhemmilta tärkeää tietoa

lapsen kasvusta, kehityksestä ja tavoista. Ennen päivähoidon aloitusta olisi

hyvä varata aikaa päivähoidon aloituskeskustelulle.

Päiväkodissa lapset tarvitsevat erikseen sisä- ja ulkovaatteet. Vaihtovaatteita

(yksi vaihtovaatekerta) on hyvä tuoda lapsen omaan koriin, joka löytyy naula-

kosta. Jokainen tarvitsee hyvät sadevarusteet, sillä ulkoilemme myös sa-

desäällä. Toivomme, että lapsilla on turvalliset sisäkengät tai -tossut. Päiväko-

tiin voi tuoda oman unilelun, unirievun tai tutin, jos lapsi tarvitsee niitä. Van-

hemmat tuovat myös lapsen mahdollisesti tarvitsemat vaipat päiväkotiin. Van-

hemmat hankkivat ruokailun jälkeen otettavat ksylitoli- purukumit tai -tabletit

3

lapsilleen päiväkotiin. Mahdollisesta erityisruokavaliosta on hyvä keskustella

päiväkotimme keittäjän kanssa ennen päivähoidon aloittamista.

2 VARHAISKASVATUS

Varhaiskasvatukseen kuuluu päivähoito ja esiopetus. Varhaiskasvatus on alle

kouluikäisten (0-6-vuotiaiden) lasten kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Varhais-

kasvatuksen päämääränä on lapsen omatoimisuus ja oppimaan oppiminen

sekä kyky selviytyä muuttuvassa maailmassa. Näillä taidoilla luodaan perus-

taa elinikäiselle oppimiselle.

2.1 PÄIVÄHOITO

Päivähoito perustuu lakiin lasten päivähoidosta (36/1973), asetukseen lasten

päivähoidosta (239/1973) ja lakiin lasten päivähoidosta annetun lain väliaikai-

sesta muuttamisesta (156/2003).

Päivähoito on 0-5-vuotiaiden suunnitelmallista ja tavoitteellista hoitoa ja kas-

vatusta.

2.2 ESIOPETUS

Esiopetuksella tarkoitetaan vuotta ennen koulun alkua annettavaa kuusivuoti-

aiden opetusta. Esiopetusta toteutetaan koulun toiminta-aikoina, viisi päivää

viikossa, neljä tuntia päivässä erikseen määriteltynä aikana. Esiopetukseen

kuuluu syys-, joulu- ja hiihtolomat kuten koulussakin. Koulujen loma-ajat ovat

maksullista päivähoitoa.

Hertan varhaiskasvatussuunnitelma on koko talon yhteinen ja siihen perustuu

kaikkien ryhmien toiminta.

Hertan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuun lain-

säädäntöön ja linjauksiin, joita ovat:

- Perusopetuslaki (628/1998)

4

- Perusopetusasetus (852/1998), (Eduskunta 23.12.1999, nro 1288),

- Opetushallituksen esiopetuksen perusteet (19.12.2000),

- Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma (17.12.2005),

- Valtioneuvoston periaatepäätös Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista lin-

jauksista (Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Julkaisuja 9.),

- Vasu: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, toinen tarkistettu painos

2005, Stakes Julkaisuja 2002:9,

- Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma 2007.

”Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi

sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen.” (Helsingin esiopetuksen

opetussuunnitelma 2005.)

3 TOIMINTA-AJATUS

Hertan toiminta-ajatuksena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen yhdessä van-

hempien kanssa. Hertassa lasten, vanhempien ja työntekijöiden on hyvä olla

ja kohdata toisensa hyväksyvässä, kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapii-

rissä. Kauniilla ja hyvillä tavoilla luomme päiväkotiin arvostavan ilmapiirin. Ta-

voitteenamme on itsensä ja toiset hyväksyvä lapsi.

3.1 ARVOT

Yhdessä lasten ja vanhempien kanssa pohdimme päiväkodin perusarvoja.

Keskustelun pohjalta valitsimme yhdessä seuraavat keskeiset arvot, joista ra-

kentuu Hertan toiminnan arvoperusta. Tärkeänä pitämämme arvot ohjaavat

toimintaamme päiväkodissa.

Tärkeitä arvojamme ovat:

SUVAITSEVAISUUS JA INHIMILLISYYS

Omalla käyttäytymisellämme luomme hyväksyvän ja tasavertaisen ilmapiirin,

jossa otamme huomioon erilaiset lapset ja heidän perheensä.

5

YKSILÖLLISYYS JA YHTEISÖLLISYYS Huomioimme toiminnassamme lapsen kehitysvaiheen, luonteen, tempera-

mentin ja elämäntilanteen sekä kulttuuritaustan yksilöllisesti.

Yhteisöllisyys näkyy toiminnassamme toisten huomioonottamisena, hyvien ta-

pojen noudattamisena ja toisten arvojen kunnioittamisena. Tahdomme luoda

lapselle kasvuympäristön, jossa on turvallista harjoitella oman käyttäytymisen

merkitystä vuorovaikutustilanteissa.

AVOIMUUS JA REHELLISYYS Pyrimme avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutukseen kohdatessamme lapsia

ja vanhempia. Vanhemmille kerromme lapsen päivän tapahtumista, onnistu-

misen kokemuksista ja mahdollisista huolistamme. Rohkaisemme myös van-

hempia avoimeen vuorovaikutukseen.

ITSETUNTO JA ITSELUOTTAMUS

Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana

itsenään. Annamme lapselle myönteistä, kannustavaa ja ohjaavaa palautetta.

Onnistumisen kokemukset rohkaisevat lasta yrittämään itse ja lisäävät näin

lapsen omatoimisuutta.

TURVALLISUUS

Lapselle tulee turvallinen olo, kun aikuinen kuulee, huomaa ja tunnistaa hänen

tarpeensa ja tunteensa. Aikuinen tulkitsee lapsen ilmeitä, eleitä ja olemusta

puheen lisäksi tunnistaakseen lapsen tarpeet.

6

4 OPPIMISYMPÄRISTÖ

4.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Hertan päiväkodissa on kullakin ryhmällä omat ruokailu- lepo- ja leikkitilat.

Päiväkodissamme on myös yhteisiä tiloja, joiden käytöstä tehdään suunnitel-

mat lasten tarpeiden mukaan. Joka ryhmällä on myös oma eteinen, jossa on

paikat lasten päivittäin tarvitsemille vaatteille ja jalkineille. Tilat on suunniteltu

lapsille ja ne ovat viihtyisät ja valoisat.

Piha-alueemme ovat aidatut, vaihtelevat ja monipuoliset. Pihalta löytyvät kii-

peilytelineet sekä keinut isommille ja pienemmille. Hiekkalaatikolla harjoitte-

lemme erilaisia leikkitaitoja. Pihamme on jaettu kolmeen erilliseen osaan;

alapiha, yläpiha ja kallio. Alapihalla voivat kaikki lapset harjoitella arkisia liikun-

tataitoja. Yläpihalla ja kalliolla leikkivät isommat lapset taitojensa mukaan. Ul-

koilemme ja retkeilemme myös läheisessä keskuspuistossa. Lähikoulun

jumppa-sali on käytössämme kerran viikossa.

4.2 PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Hertassa kasvatusilmapiiri on kannustava ja suvaitseva. Aikuinen luo lapsille

turvalliset rajat ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti. Hyvät tavat opitaan joka-

päiväisessä toiminnassa aikuisten antamalla esimerkillä, kuten tervehtiminen,

ruokailutavat ja toisten huomioiminen. Kaikki lapset huomioidaan ja otetaan

toimintaan mukaan. Toiminnassa annetaan tilaa erilaisille lapsille ja heidän

luontaisille tavoilleen toimia. Kulttuuriset erot huomioidaan ja niitä kunnioite-

taan; esimerkiksi ruoka, uskonto ja tavat. Aikuinen auttaa lasta myönteisen

minäkuvan muodostumisessa antamalla positiivista palautetta, kuuntelemalla

lasta ja olemalla aidosti kiinnostunut lapsesta ja hänen ajatusmaailmastaan.

Lapsi ja hänen perheensä otetaan lämpimästi vastaan Herttaan, heidän toivei-

taan kuunnellaan ja kunnioitetaan. Kaikissa ryhmissä on yhteiset päämäärät ja

toimintaperiaatteet, mutta toimintatavat ovat erilaisia koska ryhmien lapset

ovat eri-ikäisiä.

7

4.3 SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Päiväkodissamme lapsi toimii yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Ai-

kuisten tuella lapset harjoittelevat vuorovaikutustaitoja, ryhmässä olemista,

yhdessä työskentelyä ja toisten kunnioittamista. Jokaisen lapsen yksilöllisyys

muokkaa vuorovaikutustilanteita ja kaverisuhteita. Eri tilanteet ja kokoonpanot

(pienryhmät, koko ryhmä, arki, juhlat) tuovat monipuolisuutta ja rikkautta lap-

sen sosiaaliseen ympäristöön ja vuorovaikutustilanteisiin. Pienryhmätoiminta

ja omahoitaja luovat pysyvyyttä ja turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta.

Yhdessä sovittujen sääntöjen avulla toteutuu oikeudenmukaisuus, tasapuoli-

suus ja fyysinen ja psyykkinen turvallisuus. Lapsen arkipäivään kuuluu erilais-

ten tunteiden kokeminen ja niiden näyttäminen. Aikuisen tehtävänä on olla

lasta lähellä ja antaa hänelle mahdollisuus läheisyyteen, sylissä oloon ja kes-

kusteluun.

4.4 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Yhdessä sovitut säännöt ja säännöllinen päivärytmi luovat turvallista oppi-

misympäristöä. Vaaratilanteiden kartoittamisella ja ennakoimisella pyrimme

ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja tapaturmia. Päiväkodissamme on

käytössä turvallisuussuunnitelma. Keskustelemme työyhteisössä etukäteen

mahdollisista uhka- ja vaaratilanteista. Harjoittelemme säännöllisesti toimintaa

vaara- ja poikkeustilanteiden varalta. Lukitsemme ulko-ovet siirryttyämme si-

sälle aamu-ulkoilun jälkeen, näin estämme ulkopuolisten pääsyn päiväkotiin

lasten päivälevon aikana. Järjestämme päiväkodin poistumisharjoitukset ja pa-

lotarkastuksen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kirjaamme tapaturmat ja lä-

heltä piti tilanteet muistiin. Näin voimme havaita toistuvat vaaratilanteet.

Retkillä lapset käyttävät huomioliivejä ja työntekijällä on aina mukana en-

siapuvälineet ja puhelin. Jokainen työntekijä on ensiaputaitoinen ja pitää itse

huolen ensiaputaitojen kertaamisesta Helsingin kaupungin järjestämillä kurs-

seilla. Lasten leikkejä pihalla valvovien työntekijöiden vastuulla on tarvittaessa

pyytää lisää aikuisia sisältä ulos tilanteen niin vaatiessa. Pihalle mennään

avuksi välittömästi pyydettäessä. Olemme tehneet lasten kanssa yhdessä

päiväkodin säännöt, joissa on huomioitu myös turvallisuus.

8

4.5 TOIMINTAOHJE KIUSAAMISEN VARALTA

Olemme keskustelleet kiusaamisesta vanhempien kanssa ja yhdessä laati-

neet toimintaohjeet mahdollisten kiusaamistilanteiden varalta.

Jos lasta kiusataan päiväkodissa, lasten kanssa keskustellaan asiasta. Kiu-

saamisesta kerrotaan kiusatun ja kiusaajan vanhemmille. Vanhempia ohja-

taan keskustelemaan myös kotona asiasta. Tarvittaessa perheet ja henkilö-

kunta kokoontuvat yhdessä keskustelemaan asiasta. Kiusaamisen ennaltaeh-

käisemiseksi olemme tehneet ryhmissä yhdessä lasten kanssa käyttäytymis-

säännöt, joita jokainen on sitoutunut noudattamaan. Säännöistä keskustellaan

usein lasten kanssa, jotta lapset ymmärtäisivät sääntöjen merkityksen.

5 HERTAN PERINTEITÄ

Kohta 20-vuotiaan päiväkoti Hertan historiassa on vuosien aikana syntynyt

useita tärkeitä perinteitä, jotka luovat yhteisöllisyyttämme. Vuosien kuluessa

useat juhlat ja tapahtumat ovat säilyttäneet paikkansa. Vanhempien ja henki-

lökunnan yhteistyöllä on syntynyt monia hienoja tapahtumia arkeen ja juhlaan,

esimerkiksi nyyttikestit, myyjäiset ja näytelmiä, eri maiden ruoka-iltoja ja esi-

tyksiä. Toimintavuoden aikana Hertassa on useita perinteisiä juhlia ja tapah-

tumia, sekä lapsille, että koko perheelle.

Syyskaudella: Kevätkaudella: Hertan syntymäpäivä 17.8. Runebergin päivä 5.2.

Pihatalkoot ja nyyttikestit Laskiainen

Vanhempainillat Ystävänpäivä 14.2.

Valokuvaus Kalevalan päivä 28.2.

Aleksis Kiven päivä 10.10. Myyjäiset

Isovanhempienpäivä Pääsiäiskirkko

Kansainvälisyys viikko 43 Pääsiäistapahtuma

YK-päivän juhla Pääsiäisateria

Isänpäiväkahvit Esikoululaisten sählyturnaus

9

Esikoululaisten uimakoulu Vapputapahtuma

Lastenpäivä 20.11 Äitienpäiväkahvit

Puurojuhla Kevätjuhlat

Itsenäisyysjuhla Juhannusjuhla

Jouluateria

Joulujuhlat

6 PÄIVÄ HERTASSA

Päiväkoti Hertta aukeaa tarvittaessa aikaisintaan klo 6.15. Kaikki lapset ote-

taan vastaan Tenavien ryhmätiloissa alakerrassa klo 7.30 saakka. Nuput siir-

tyvät omiin ryhmätiloihinsa klo 7.30 jälkeen. Päiväkoti suljetaan viimeistään klo

17.30. Jos lapsenne hoitoajat vaihtelevat paljon, on siitä hyvä ilmoittaa etukä-

teen hoitohenkilökunnalle.

6.1 PÄIVÄ NUPUISSA

Aamulla lapsi otetaan vastaan tervehtien jokaista yksilöllisesti. Vanhemmat

voivat kertoa, miten lapsen aamu on sujunut. Vanhemmat riisuvat lapselta ul-

kovaatteet ja pesevät lapsen kädet, tällä ehkäistään tartuntojen leviämistä.

Lapsi voi aloittaa aamun rauhallisesti aikuisen sylissä tai siirtyen leikkimään

kavereiden kanssa.

Aamupala klo 8.00 Ennen aamupalaa lapset pesevät kätensä ja käyvät

omille ruokapaikoilleen. Aamupalalla, kuten jokaisella

ruokailuhetkellä, pyrimme luomaan mukavan tunnel-

man leppoisan jutustelun myötä. Nuput harjoittelevat

kauniita pöytätapoja ja totuttelevat maistamaan uusia

makuja. Rohkaisemme lapsia omatoimisuuteen, he

syövät itse kukin omien taitojensa mukaisesti aikuisen

avustuksella. Ruokailun jälkeen lapset käyvät pesey-

tymässä ja siirtyvät sen jälkeen omiin leikkeihinsä.

10

Toiminta Aamun toiminta voi olla vapaata leikkiä tai ohjattua

klo 8.30 - 11.00 toimintaa esim. maalausta, piirtelyä, pelailua, kirjojen

lukemista, jumppaa, retkeilyä. Ohjattuun toimintaan

eivät kaikki osallistu samanaikaisesti. Toiminnasta,

lapsiryhmän ikäjakaumasta tai henkilökuntatilanteesta

riippuen toiminta jakautuu useammalle aamulle.

Ennen uloslähtöä lapset korjaavat lelut paikoilleen,

kukin taitojensa mukaan. Tämän jälkeen lapset siirty-

vät pienissä ryhmissä wc:ssä käynnin kautta vaihta-

maan ulkovaatteet ylleen. Lapset ulkoilevat aamupäi-

vän aikana noin tunnin ajan. Ulkoilu tapahtuu päivä-

kodin pihassa yhdessä muiden ryhmien kanssa. Päi-

väkodissa on yhteiset pihasäännöt, joiden tarkoituk-

sena on luoda lapsille turvallinen ulkoiluhetki.

Ulkoilun jälkeen lapset siirtyvät sisälle pienissä ryh-

missä vaihtamaan sisävaatteet ja pesemään kätensä

ja kasvonsa. Lounasta odotellessa Nuput kokoontu-

vat leikkihuoneeseen yhteiseen tuokioon, jossa laule-

taan, lorutellaan, leikitään, luetaan kirjoja ja jutellaan

yhdessä.

Ruokailu Ennen pöytään siirtymistä Nuput käyvät käsien

klo 11.00 – 11.30 pesulla pienryhmittäin. Aikuinen on jakanut ruuat

valmiiksi ja lapset voivat aloittaa ruokailun paikalleen

päästyään. Ruokapöydissä ollaan pienryhmittäin

omahoitajan kanssa.

Päiväunet Ruokailun jälkeen Nuput siirtyvät pienissä ryhmissä

klo 12.00 – 14.00 peseytymään ja riisuutumaan. Jokaisella on lepohuo-

neessa oma sänkynsä, jossa voi olla unilelu, -riepu tai

tutti. Hämärässä lepohuoneessa soi unimusiikki ja ai-

kuiset ovat siellä läsnä nukuttamassa heitä. Lasten

11

unirituaalit huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Lapsia paijataan, pidetään kädestä, ollaan vieressä ja

tarvittaessa nukutetaan sylissä. Lapset heräilevät

omaan tahtiinsa ja käytyään wc:ssä ja pukeuduttuaan

he leikkivät rauhallisia leikkejä odotellessaan muiden

heräämistä.

Välipala klo 14.30 Ennen välipalaa lapset pesevät kätensä ja käyvät

omille ruokailupaikoilleen. Aikuinen jakaa lapsille

ruuan. Välipalan jälkeen lapsilla on aikaa vapaaseen

leikkiin. Ennen iltapäivä-ulkoilua lapset käyvät wc:ssä

ja vaihtavat ulkovaatteet.

Kotiinlähtö Iltapäivän kuluessa vanhemmat hakevat lapset kotiin.

Hakutilanteessa on tärkeää kohdata joku päiväkodin

henkilökunnasta. Näin ei tule epäselvyyksiä siitä kuka

lapsista on jo haettu. Samalla kerromme päivän ta-

pahtumista ja muistutamme seuraavan päivän ohjel-

masta. Ennen kotiinlähtöä kannattaa myös käydä

Nuppujen sisätiloissa tarkistamassa, onko lokeroissa

jotain kotiin vietävää. Päiväkoti suljetaan klo 17.30.

Suurin osa lapsista lähtee kotiin kello 17 mennessä.

Toivomme, että vanhemmat ilmoittavat erikseen, jos

lapsi on hoidossa vielä klo 17 jälkeen. Turvallisuus-

syistä luovutamme lapset ainoastaan vanhempien

etukäteen ilmoittamalle täysi-ikäiselle hakijalle.

12

6.2 PÄIVÄ TENAVISSA

Aamulla lapsilla on mahdollisuus pelata ja leikkiä. Vanhempien on tärkeätä

luovuttaa lapsensa aina päiväkodin henkilökunnalle. Näin mahdollistuu kuu-

lumisten ja viestien välittyminen puolin ja toisin. Aamulla kohdatessa tervehdi-

tään yksilöllisesti lasta ja vanhempia. Näin opetellaan vuorovaikutustaitoja ja

hyviä tapoja.

Tärkeä aamurutiini on myös käsien pesu. Näin ehkäistään tartuntojen leviä-

mistä. Jokaisella lapsella on wc:ssä oma pyyhe, johon kädet kuivataan. Lap-

set laittavat jalkaansa sisäjalkineet, joilla ehkäistään liukastumisia ja muita ta-

paturmia.

Tenavien ryhmän keskeisinä teemoina ovat hyvät tavat, yhdessä toimiminen

ja kaverin auttaminen.

Aamupala klo 8.00 Aamupalalla harjoitellaan ruokailutapoja ja

säännöllisen ruokailurytmin oppimista. Kaikkea aa-

mupalaa ei ole pakko syödä mutta kaikkea ainakin

maistetaan. Aamupala päättyy 8.30. Aamupalan jäl-

keen lapset jakautuvat eri huoneisiin leikkimään, pe-

laamaan, askartelemaan, muovailemaan tai muihin

valitsemiinsa toimintoihin.

Toiminta klo 9.00 Kaikki Tenavien lapset kokoontuvat yhteiselle

aamuhetkelle, jolloin käydään läpi päivän ohjelma ja

jutellaan yhdessä päivään liittyvistä asioista. Aamu-

hetken jälkeen on ohjattua toimintaa, kuten musiikkia,

jumppaa tai askartelua. Ohjattuun toimintaan lapset

osallistuvat pienemmissä ryhmissä. Ohjelmasta, lap-

siryhmän ikäjakaumasta ja henkilökuntatilanteesta

riippuen toiminta voi jakautua useammalle aamulle.

13

Ennen ulos lähtöä lapset lopettavat leikit ja laittavat

tavarat sekä lelut paikoilleen. Pukemaan lapset siirty-

vät pienryhmittäin. Ensin käydään wc:ssä ja sitten

vaihdetaan päälle ulkovaatteet. Lapsella pitää aina ol-

la erilliset ulkovaatteet (myös kesällä). Tenavien ryh-

män lapsia tuetaan pukemaan mahdollisimman itse-

näisesti. Aikuinen toki auttaa tarvittaessa.

Välillä käymme yhteisillä metsäretkillä, joille osallistuu

koko ryhmä. Lapset sopivat aikuisten kanssa yhteiset

retkisäännöt, joissa huomioidaan turvallisuus, yhdes-

sä viihtyminen sekä luonnon kunnioitus. Jokaisella

lapsella on aina retkellä päällään turvaliivit.

Pihalla ulkoilemme Muksujen ja Nuppujen lasten

kanssa yhtaikaa. Päiväkodilla on yhteiset pihasään-

nöt, joissa huomioidaan eri-ikäisten taidot ja tarpeet.

Aamupalalla valitut kaksi apulaista menevät ensim-

mäisenä sisälle kattamaan ruokailuvälineet. jokainen

lapsi saa olla vuorollaan apulaisena. Apulaisen tehtä-

vissä korostuu hygienia. Aikuinen opettaa lapsia toi-

mimaan oikein.

Ennen sisälle siirtymistä lapset keräävät lelut ja sisäl-

le siirrytään pienryhmittäin. Lapsia tuetaan riisumaan

ulkovaatteet ja pukemaan sisävaatteet itsenäisesti.

Sitten käydään käsien pesulla ja mennään omille pai-

koille istumaan. Ennen ruokailua on lyhyt yhteinen

tuokio. Sen jälkeen apulaiset hakevat ruokakärryn

keittiöstä.

Ruokailu klo 11.00 Ruokailu alkaa sillä, että apulaiset kertovat kaikille

lapsille, mitä on ruokana. Sen jälkeen lorutellaan yh-

14

teinen ruokaloru. Apulaiset saavat ensiksi itselleen

ruuan ja pöydässä he pyytävät seuraavat lapset ha-

kemaan ruokaa. Ruokailun aikana opetellaan hyviä

ruokailutapoja, erilaisiin makuihin tutustumista ja itse-

näisesti syömistä. Lapset voivat pyytää lisää ruokaa

ja lopuksi on tarjolla näkkileipää.

Seuraavaksi käydään wc:ssä ja riisutaan sisävaat-

teet. Lapsella voi olla erillinen uniasu. Jos sitä ei ole,

lepää hän alusvaatteissaan. Päiväkodissa voi olla ko-

toa tuotu unilelu. Se voi olla vaikkapa pehmolelu tai

riepu muttei kova lelu.

Lepohetki klo 12.00 Lepohuoneessa jokaisella on oma sänky. Sänkyihin

mennään hiljaa rauhallisen musiikin soidessa taustal-

la. Kun kaikki lapset ovat sängyissä, lukee aikuinen

vähän aikaa satua. Sen jälkeen valot sammutetaan ja

musiikki jää soimaan hiljaisena. Nukkuminen ei ole

pakollista mutta se on mahdollista lapsen tarpeen ja

vanhempien toiveiden mukaan. Jokainen kuitenkin

lepää ja yhdeltä nousevat leikkimään ne, jotka eivät

ole nukahtaneet. Lepohetken aikana aikuiset silittävät

lapsia ja auttavat heitä rauhoittumaan. Kaikki lapset

nousevat viimeistään kahden aikaan.

Iltapäivä Lepohetken jälkeen lapset voivat valita itselleen rau-

hallista tekemistä. He voivat leikkiä tai pelata pelejä

keskenään tai aikuisten kanssa. He voivat myös ra-

kennella, muovailla, piirtää tai askarrella. Noin kahte-

na iltapäivänä viikossa lapsille on ohjattua tekemistä,

kuten askartelua. Ennen välipalaa lapset laittavat lelut

paikoilleen. Sitten pestään kädet ja mennään istu-

maan omille paikoille.

15

Välipala klo 14.15 Apulaiset hakevat ruokakärryn ja kertovat toisille

lapsille, mitä on välipalaksi. Ruokalorun jälkeen apu-

laiset jakavat välipalan toisille lapsille ja lopuksi toisil-

leen. Välipalan jälkeen lähdetään ulos, mikäli sää sal-

lii. Lapset siirtyvät syötyään wc:hen ja pukemaan ul-

kovaatteet päälle. Kaikki lapset eivät voi olla yhtaikaa

pukemassa, joten odotellessaan he voivat lukea pöy-

dän ääressä kirjoja.

Kotiinlähtö Iltapäivällä ulkoillaan aina päiväkodin omassa pihas-

sa. Iltapäivän kuluessa vanhemmat tai heidän etukä-

teen ilmoittamansa yli 18-vuotiaat aikuiset hakevat

lapsen kotiin. Turvallisuussyistä hakijan on aina olta-

va täysi-ikäinen. Hakutilanteessa on tärkeätä kohda-

ta, joku päiväkodin henkilökunnasta. Näin ei tule epä-

selvyyksiä siitä. kuka lapsista on haettu. Samalla voi-

daan kertoa lapsen päivästä ja seuraavan päivän oh-

jelmasta. Päiväkoti suljetaan viimeistään kello 17.30.

Mikäli lasta haetaan kello 17 jälkeen, olisi siitä hyvä

mainita henkilökunnalle etukäteen.

6.3 PÄIVÄ MUKSUISSA

Tenavien ja Muksujen ryhmä viettää aamua yhdessä ennen aamupalaa Her-

tan alakerrassa pelaten ja leikkien.

Aamupala klo 8.00 Muksut siirtyvät aamupalalle omiin ruokailutiloihinsa

Hertan yläkertaan. Vanhemmat tuovat lapsensa ylä-

kertaan, jotta he voivat samalla vaihtaa kuulumisia

ryhmän aikuisten kanssa. Aamiaisen jälkeen lapsilla

on aikaa vapaaseen leikkiin ja haluamaansa toimin-

taan. Lapset voivat piirtää, värittää, maalata, askarrel-

la, muovailla, pelata tai rakennella palikoilla.

16

Toiminta klo 9-11

Aamuhetki klo 9-9.30 Esikoululaiset ja ryhmän pienemmät lapset kokoontu-

vat omille aamuhetkilleen eri tiloihin. Joskus aamu-

hetket vietetään yhdessä koko ryhmän kesken tai

aamuhetki joudutaan jättämään kokonaan pois oh-

jelmasta.

Aamuhetkellä tutkitaan kalenteria ja käydään läpi päi-

vän ohjelma. Tuokiolla keskustellaan vaihdellen vii-

konlopun kuulumisista, säästä, toteutettavasta toi-

minnasta ja lapsia askarruttavista asioista.

Aamuhetkellä harjoitellaan paikallaan istumista, kuun-

telemista ja oman vuoron odottamista.

Toimintatuokio Aamuhetken jälkeen alkaa toiminta, jossa harjoitel-

laan asioita liikunnan, leikin, tutkimisen, käden taito-

jen ja musiikin kautta. Esikoululaiset ja ryhmän pie-

nemmät lapset toimivat pääasiassa eri ryhmissä, mut-

ta tietyissä toiminnoissa toimimme yhdessä kuten ret-

killä yms. Toiminnan sisällöstä ilmoitamme viikko-

suunnitelmalla, joka löytyy ilmoitustaululta sekä Muk-

sujen eteisestä. Viikkosuunnitelmasta näkyy eritelty

toiminta esikoululaisille ja ryhmän pienemmille, pik-

kuesikoululaisille. Maahanmuuttajataustaisille lapsille

tarkoitettu Suomi-kerho ja erityistä hoitoa ja tukea tar-

vitseville lapsille tarkoitettu kerho kokoontuvat kerran

viikossa ryhmässämme.

Suunnitellun toiminnan jälkeen ulkoilemme yhdessä

muiden ryhmien kanssa.

Ruokailu Ryhmän lapsista valitaan apulaiset kattamaan pöy-

dät. Ennen pöydänkattamista harjoittelemme käsien

pesua. Apulaisten katettua pöydät muut lapset tulevat

sisälle muutaman lapsen ryhmissä. Lapset riisuvat ul-

kovaatteet, vaihtavat sisähousut ja laittavat tossut jal-

17

kaan. Tämän jälkeen lapset pesevät kädet ja kasvot

sekä käyvät tarvittaessa vessassa ennen turinatuoki-

olle siirtymistä. Turinatuokiolla leikitään, pelataan, lo-

rutellaan ja lauletaan yhdessä. Keskustelemme jos-

kus myös lapsia askarruttavista aiheista tai aamupäi-

vän aikana tapahtuneista asioista, jotka puhuttavat

lapsia tai aikuisia. Turinatuokion jälkeen apulaisten

tehtävänä on hakea ruokakärry ja kertoa muille lapsil-

le mitä on ruokana. Apulaiset saavat ensin ruoan ja

sen jälkeen he pyytävät ystävällisesti seuraavan lap-

sen hakemaan ruokaa. Päiväkodin ruoka on suunni-

teltu monipuoliseksi ja terveelliseksi. Totuttelemme

syömään erilaisia ruoka-aineita maistelemalla pieniä

määriä kaikkia tarjolla olevia ruokia. Lisäksi opette-

lemme ruokailutilanteissa ruokailuvälineiden käyttöä

ja hyviä pöytätapoja. Ennen päivälevolle siirtymistä

lapset käyvät vessassa ja riisuvat haluamansa vaat-

teet pois päivälevon ajaksi.

Lepohetki Lepohetki on tärkeä asia lapsen kehittymisen kannal-

ta. Touhukkaan ja kovaäänisen toiminnan lomassa on

hyvä rauhoittua hetkeksi. Lapset petaavat omat lepo-

paikkansa patjoille. Lepohetkeä vietämme satuja ja

musiikkia kuunnellen. Nukkuminen ei ole välttämätön-

tä, mutta se on mahdollista lapsen tarpeen ja van-

hempien toiveiden mukaisesti. Lepohetken aikana ai-

kuinen käy huomioimassa yksilöllisesti jokaisen lap-

sen esimerkiksi silittämällä tai vieressä istumalla.

Lapsi saa tuoda oman unilelun mukaan lepohetkelle.

Lepohetkeltä lapset nousevat yksitellen pedaten omat

petinsä.

Iltapäivä Lepohetken jälkeen lapset voivat valita itselleen rau-

hallista tekemistä; pelaamista, rakentelua, piirtelyä,

18

askartelua, maalaamista, muovailua ja käsitöitä. Vä-

hintään kerran viikossa lapsille on yhteinen ohjattu il-

tapäivätehtävä. Joskus saatamme lähteä myös ilta-

päivällä retkelle.

Välipala klo 14.30 Ennen välipalaa järjestelemme tavarat paikoilleen ja

käymme käsipesulla. Apulaiset hakevat ruokakärryn

ja kertovat lapsille, mitä on välipalana. Välipalan jäl-

keen lähdemme ulos. Sääolosuhteista riippuen saa-

tamme viettää aikaa myös sisätiloissa itse valitun

toiminnan parissa.

Kotiinlähtö Iltapäivän kuluessa vanhemmat hakevat lapset kotiin.

Hakutilanteessa kerromme päivän tapahtumista ja

muistutamme seuraavan päivän ohjelmasta. Päiväko-

ti suljetaan klo 17.30. Suurin osa lapsista lähtee kotiin

kello 17 mennessä. Toivomme, että vanhemmat il-

moittavat erikseen, jos lapsi on hoidossa vielä klo 17

jälkeen. Turvallisuussyistä luovutamme lapset ainoas-

taan täysi-ikäiselle hakijalle.

6.4 RUOKAKULTTUURI / KEITTIÖ / HYGIENIA

Päiväkoti Hertassa on oma keittiö, jossa keittäjä valmistaa herkullista kotiruo-

kaa. Allergiatapauksissa vanhemmat tuovat lääkärin tai terveydenhoitajan to-

distuksen erityisruokavalioita varten, todistukset tulee päivittää vuosittain.

Teemme erityisruokaa lapsille myös vanhempien kirjallisesti ilmoittamasta va-

kaumuksellisesta syystä. Noudatamme päiväkodissa ruokapalvelun laatimaa

kuuden viikon ruokalistaa, mikä on nähtävillä joka lapsiryhmässä ja päiväko-

din kotisivuilla. Ruokalistaan sisältyy myös lasten toiveruokapäivä, jolloin ku-

kin lapsiryhmä saa vuorollaan valita päivän ruuan. Päiväkodissamme toimii

myös kokkikerho, jossa lapset harjoittelevat leipomista päiväkotiapulaisemme

ohjaamana.

19

Noudatamme päivähoidon hygieniaohjelmaa keittiössä ja siivouksessa. Päi-

väkotiapulaisemme huolehtii päivittäin tilojemme siisteydestä. Vuodevaatteet

vaihdetaan kerran kuussa, tyynyliinat kaksi kertaa kuussa. Lasten omat käsi-

pyyhkeet ja henkilökohtaiset juomamukit pestään kerran viikossa. Tutit desin-

fioidaan kerran viikossa keittämällä. Pesemme myös leluja infektioiden leviä-

misen estämiseksi.

7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Orientaatioiden kautta käsittelemme erilaisia asioita ja ilmiöitä. Lapsi saa val-

miuksia ja välineitä oppimiseen ja tiedon hankintaan sekä oppii ymmärtämään

ja hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Sisällölliset orientaatiot tarkoittavat

niitä sisältöjä, joiden avulla aikuinen suunnittelee ja toteuttaa toimintaa lapsi-

ryhmässä. Niitä ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-

yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orien-

taatio. Sisällölliset orientaatiot, lapsen ikä ja tarpeet ovat suunnittelumme läh-

tökohtana toteuttaessamme toimintaa kaikenikäisten lasten kanssa.

Esiopetuksessa työskennellään sisältöalueiden ja aihekokonaisuuksien paris-

sa. Esiopetuksen sisältöalueita ovat äidinkieli ja kommunikaatio, sosiaalinen,

eettinen ja uskonnollinen kasvatus, matemaattis-luonnontieteelliset aineet ja

ympäristökasvatus sekä taito- ja taideaineet.

Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisemi-

nen ovat lapsen tapoja toimia ja oppia. Niitä kutsutaan lasten toiminnallisiksi

orientaatioiksi. Näiden lapselle ominaisten toimimisen tapojen kautta suunnit-

telemme ja toteutamme toimintaa.

7.1 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on herättää kiinnostusta matematiikkaa kohtaan, luoda poh-

jaa matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle ja kehittää lasten avaruudellis-

ta hahmottamista.

20

Lapset tutustuvat matemaattisiin käsitteisiin arkipäivän tilanteissa, toiminta-

tuokioilla sekä leikeissä ja peleissä. Näissä tilanteissa käymme läpi erilaisia

matemaattisia käsitteitä kuten lukumäärä, aika, vertailu, luokittelu ja geometri-

set muodot (kolmio, nelikulmio, ympyrä, suorakulmio). Ongelmanratkaisutaidot

ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat myös tärkeä osa matemaattista

ajattelutapaa. Lukumääriä opetellessamme laskemme esimerkiksi paikalla

olevia lapsia. Aikakäsitteeseen tutustumme vuodenaikoja ja päivänkulkua seu-

ratessamme.

Vertailua teemme erilaisten ominaisuuksien perusteella, kuten koko ja

muoto. Luokittelua toteutamme esimerkiksi laittamalla erilaisia eläimiä ryhmiin

(kotieläimet, villieläimet). Geometriset muodot tulevat tutuiksi mm. jumpassa,

missä käytämme hyödyksi eri tavoin kolmion, neliön, ympyrän ja suorakulmion

muotoisia erivärisiä istuinalustoja. Esiopetuksessa matemaattisia valmiuksia ja

taitoja syvennetään. Esikoululaiset tutustuvat kalenteriin ja opettelevat hah-

mottamaan viikko-, kuukausi- ja vuosikäsitteet.

7.2 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO

Luonto- ja ympäristökasvatus on tärkeä osa päiväkotimme toimintaa. Tavoit-

teenamme on, että lapsista kasvaa luonnosta nauttivia ja sitä arvostavia ihmi-

siä. Aikuisten esimerkki, yhteiset keskustelut ja kokemukset ovat keinoja, joi-

den avulla ohjaamme lasta kunnioittamaan luontoa ja lähiympäristöä. Tutus-

tumme yhdessä lasten kanssa lähiympäristöömme tutkien, tarkkaillen ja ha-

vainnoiden. Luonnossa lapset käyttävät kaikkia aistejaan ja kokevat erilaisia

asioita haistellen, kuunnellen, tunnustellen ja katsellen. Tutkimme luonnon eri

ilmiöitä päiväkotimme pihassa, Länsi-Pasilan kaupunginosassa ja retkillä lä-

heisessä Keskuspuistossa. Seuraamme vuodenaikojen vaihtelun mukanaan

tuomia muutoksia luonnossa. Tarkkailemme metsän eläimiä ja läheisen rat-

sastustallin hevosia.

Päiväkodissa lapset kasvattavat keväisin kasveja, joita istutamme myös päi-

väkodin pihalle kaikkien iloksi. Lapset harjoittelevat ottamaan vastuuta kasvien

hoitamisesta sekä saavat iloita kasvun ihmeestä. Päivittäisten ulkoilujen aika-

21

na huolehdimme pihan siisteydestä yhdessä lasten kanssa. Huolehdimme pi-

hamme viihtyisyydestä myös siivoustalkoiden muodossa, joihin osallistuvat

lasten vanhemmat.

Päivittäisiin rutiineihimme kuuluu jätteiden lajittelu. Lapset oppivat lajittele-

maan biojätettä, sekajätettä, paperijätettä ja maitotölkkejä. Tavoitteenamme

on kasvattaa lapset ekologiseen ajatteluun ja elämäntapaan. Askartelussa

käytämme pakkausmateriaaleja, jäätelötikkuja ja luonnonmateriaaleja.

7.3 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO

Lapsen omaan ja perheen lähihistoriaan tutustumme keskustellen yhdessä

lapsen, hänen vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Lapset tuovat va-

lokuvia, joihin tutustumme yhdessä päiväkodissa. Muodostamme kuvaa elä-

mästä ennen ja nyt lasten kanssa keskustelemalla, kirjallisuuteen tutustumalla

ja viettämällä perinteisiä juhlia kuten Itsenäisyyspäivän juhlia ja Kalevalan päi-

vän juhlia. Syksyisin isovanhemmat ovat tervetulleita viettämään kanssamme

isovanhempien päivää. Suomalaiseen kulttuuriperimään tutustumme laululeik-

kien ja kansansatujen avulla. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutu-

mista tuemme rohkaisemalla heitä oman kielen ja kulttuurin vaalimiseen ja

suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen.

Tutustumme kotikaupunkiimme Helsinkiin retkeilemällä erityisesti Länsi-

Pasilassa. Esikoululaisten kanssa retkeilemme enemmän myös Pasilan ulko-

puolella. Käymme uimakouluretkillä Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa, retkillä

taidenäyttelyissä, museoissa ja teatterissa. Syvennämme retkien kautta saa-

miamme kokemuksia yhdessä keskustellen, maalaten tai askarrellen kaiken-

ikäisten lasten kanssa.

7.4 ESTEETTINEN ORIENTAATIO

Esteettisyys merkitsee meille kokonaisvaltaisia tunne-elämyksiä. Havain-

noimme ympäristöämme ja ohjaamme lapsia näkemään yksityiskohtia ja ko-

konaisuuksia. Pysähdymme katsomaan ja kokemaan kauneutta, ihailemme

22

taivaalla pilvien muuttuvia muotoja ja vaihtuvia värejä. Tilojemme sisustukses-

sa huomioimme, että lasten kädenjälki saa näkyä. Keskeneräiset työt ja leikit

saavat näkyä ympäristössä, esimerkiksi palikkarakennelmat, mukana leikissä

olevat tyhjät pahvilaatikot tai keskeneräiset kankaanpainantatyöt. Arvostamme

lasten tekemiä töitä ja laitamme ne esille, jotta voimme ihailla niitä ja palata

työskentelyprosessiin keskustelemalla lasten kanssa. Lasten työt luovat tun-

nelmaa oppimisympäristöömme. Taidekasvatuksessa korostamme prosessia.

Yhtä tärkeää kuin lopputulos on tekemisen ilo ja riemu.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen toteutuvat musiikin, kuvataiteen, kä-

dentaitojen ja ilmaisukasvatuksen kautta.

Musiikki on osa jokapäiväistä toimintaamme. Musiikki rauhoittaa ja lohduttaa,

herättää mielikuvia ja erilaisia tunteita, innostaa liikkumaan ja tanssimaan, aut-

taa tunteiden käsittelyssä ja vuorovaikutuksessa, auttaa puheen ja kielen ke-

hittymisessä ja tuo iloa elämään. Musiikkikasvatusta toteutamme laulaen, soit-

taen, musiikkia kuunnellen ja itse tuottaen. Musiikin tahtiin liikkumalla, leikki-

mällä, soittamalla ja rytmittämällä luomme mukavia yhteisiä hetkiä.

Kuvataidekasvatuksen kautta lapset saavat visuaalisia kokemuksia ja elämyk-

siä. Haluamme antaa lapsille tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa omia

ideoitaan. Kuvataidekasvatus toteutuu esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä ja

muovailemalla. Erilaisten tekniikoiden lisäksi tutustumme taiteeseen katsele-

malla kuvia ja keskustelemalla niistä. Erilaiset välineet ja materiaalit innosta-

vat lapsia harjoittamaan hienomotorisia taitojaan, kuten kynän, saksien ja si-

veltimien käyttöä. Yhdistelemme erilaisia materiaaleja esimerkiksi liimaamalla

retkiltä tuomiamme muistoja; käpyjä, keppejä ja lehtiä maalauksiimme.

Esikouluryhmäläisillä on ateljeetila vapaassa käytössä. Esikoululaisten kanssa

syvennämme kuvataidekasvatusta vierailemalla taidemuseossa ja työskente-

lemällä sieltä saamiemme ideoiden pohjalta.

Kädentaitoja toteutamme muun muassa askartelun, muovailun ja kankaan-

painannan parissa. Kankaanpainantaa toteutamme kaikenikäisten lasten

kanssa. Pienimpien lasten ryhmässä olemme painaneet kuvioita kangaskas-

23

seihin ja esikoululaiset painavat joka kevät omat sählypaitansa sählyturnausta

varten. Esikouluryhmässä harjoittelemme ompelemista, pujottelua ja nyörittä-

mistä.

Ilmaisukasvatuksen kautta kannustamme lapsia tunnistamaan ja ilmaisemaan

tunteitaan, rohkaistumaan omien mielipiteidensä tai tarpeidensa ilmaisussa ja

esiintymään erilaisissa tilanteissa. Lapsen saattaa olla helpompi puhua asiois-

taan käsinukelle tai ottaa kontaktia muihin lapsiin rooliasussa. Pöytä-, ja varjo-

teatterin avulla elävöitämme satuja ja tarinoita, etsimme ratkaisuja ristiriitati-

lanteisiin ja harjoittelemme ongelmanratkaisutaitoja.

Musiikki, kuvataide, kädentaidot ja ilmaisukasvatus yhdistyvät usein toimin-

nassamme kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Musiikki saa lapset eläytymään

maalaamiseen ja laululeikit rohkaisevat lapsia ilmaisemaan itseään.

7.5 EETTINEN ORIENTAATIO

Eettisellä kasvatuksella haluamme antaa lapsille pohjan hyvän elämän kehit-

tymiselle. Annamme lapsille ajattelun ja toiminnan malleja ja tuemme heidän

elämänhallintataitojensa kehittymistä. Luomme päiväkodissamme ilmapiirin,

jossa kaikkien tunteiden ilmaiseminen on sallittua, mutta kaikki teot eivät ole

hyväksyttyjä. Harjoittelemme ottamaan vastuuta omista teoistamme ja näke-

mään tekojemme seuraukset.

Aikuisen kanssa keskustelemalla ja erilaisia tilanteita purkamalla lapset oppi-

vat arvioimaan omia toimintatapojaan ja löytämään ratkaisumalleja. Keskuste-

lutilanteet käydään joko kahden kesken aikuisen kanssa tai koko ryhmän kes-

ken. Pohdimme toisen asemaan asettumista ja ristiriitatilanteiden aiheuttamia

tunteita, esimerkiksi kun lapsi ei pääse mukaan leikkiin. Pyrimme herättämään

empatiakykyä lapsissa ja kunnioittamaan toisen ajatuksia ja tunteita. Pohdim-

me ja tarkastelemme päiväkodin arjen tilanteita ja tapahtumia oikean ja vää-

rän, hyvän ja pahan sekä totuuden ja valheen näkökulmista.

Syksyisin sovimme ryhmien yhteiset säännöt lasten kanssa. Keskusteluissa

lapset tuovat omat näkemyksensä ja toiveensa esiin. Lasten kanssa pohdim-

24

me perusteluja päiväkodin yhteisille säännöille. Aikuisen antama oma käyt-

täytymismalli on merkittävässä asemassa eettisen kasvatuksen toteutumises-

sa.

7.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO

Uskonnollis-katsomuksellisen kasvatuksen lähtökohtana on perheen va-

kaumuksen kunnioittaminen. Perheen oman uskonnon tai katsomuksen pe-

rinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään hoito- ja kasvatuskes-

kustelussa. Vanhempien kanssa yhdessä keskustellen sovitaan miten per-

heen vakaumus vaikuttaa lapsen päivähoidon arkeen. Evankelis-luterilaiseen

uskontoon lapset tutustuvat lähinnä vieraillessamme Länsi-Pasilan kappelissa

joulun ja pääsiäisen aikaan. Uskontoon liittyvistä asioista, tavoista ja juhlista

keskustelemme yhdessä lasten kanssa huomioiden erilaiset vakaumukset.

Uskontoon pohjaavaan suomalaiseen kulttuuri- ja katsomusperinteeseen tu-

tustumme erilaisten juhlien myötä esimerkiksi puurojuhla, joulujuhla, pääsiäis-

tapahtuma ja kevätjuhla. Tutustumme päiväkodissa edustettuina oleviin mui-

hin uskontoihin tarjoamalla perheille mahdollisuuden tulla esittelemään omaa

kulttuuriaan.

8 KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Kieli on ajattelun, vuorovaikutuksen ja tunteiden ilmaisun väline. Hyvä äidin-

kielen taito on perustana oppimisvalmiuksille. Lapsi jäsentää maailmaa ja ajat-

teluaan kielen avulla.

Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja puhumaan. Kannustamme lasta

vuorovaikutukseen ja kertomaan omista asioistaan, kyselemme kuulumisia ja

pysähdymme keskustelemaan lapsen kanssa. Lapsi ilmaisee itseään koko-

naisvaltaisesti ilmein, elein, teoin ja ääntein. Aikuinen kuuntelee ja luo katse-

kontaktin lapseen ja auttaa lasta sanallistamaan tarpeensa ja tunteensa.

Aikuinen käyttää selkeää, rikasta kieltä ja nimeää esineitä ja asioita vuorovai-

kutuksessa lapsen kanssa.

25

Luemme päivittäin kirjoja, laulamme, lorupussit ovat käytössämme ja kerrom-

me tarinoita omin sanoin. Aikuinen havainnollistaa kertomaansa ilmein, elein

ja kuvin. Juttelemme lasten kanssa heitä kiinnostavista aiheista ja kannus-

tamme heitä keskustelemaan ruokapöydässä oman pöytäseurueensa kanssa.

Esikoululaisten kanssa tutustumme kirjaimiin, äänteisiin ja sanoihin sekä lu-

kusuuntaan. Näin luomme valmiuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle.

9 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS

Monikulttuurisuus on vastavuoroisuutta; eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat

lapset oppivat toinen toisiltaan sekä kieltä että tutustuvat toistensa kulttuuriin.

Sujuva yhteistyö perheiden ja päiväkodin välillä ja myönteinen asennoitumi-

nen on lähtökohtana perheiden sopeutumiselle suomalaiseen kulttuuriin. Lap-

sen itsetunnolle on tärkeää, että hän arvostaa omaa äidinkieltään ja kulttuuri-

aan. Lapsen myönteisen minäkuvan rakentumiselle on tärkeää, että hänen

kulttuuriaan arvostetaan hänen lähipiirissään. Äidinkielen hyvä hallinta on

edellytyksenä suomen kielen oppimiselle.

Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa käytämme tulkkia. Näissä keskusteluissa

vanhempien esille tuomat lapsen kulttuurilliset erityistarpeet otetaan mahdolli-

suuksien mukaan huomioon jotta lapsen arki sujuisi miellyttävästi päivähoi-

dossa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan lapsen kielen ja kulttuurin tu-

kemisesta sekä päivähoidossa että kotona.

Arvioimme lapsen suomen kielen taitoa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ar-

vion perusteella laadimme lapselle henkilökohtaisen suomen kielen opetus-

suunnitelman. Suomen kielen opetus on jatkuvaa arjen toimintojen yhteydes-

sä. Päiväkodin koko henkilökunta on mukana tukemassa lapsen suomen kie-

len kehittymistä päivittäisissä kohtaamisissa. Opetuksen tukena käytämme

Helsingin päivähoidon Suomi toisena kielenä suunnitelmaa. Tarpeen mukaan

pidämme lapselle suomi toisena kielenä opetusta pienryhmässä. Pienryhmiin

lapset on valittu tasoryhmittäin oman kielitaitonsa mukaan.

26

Jokaiselle kuukaudelle on varattu tietyn aihepiirin sanastoa, jota aikuiset tie-

toisesti käyttävät. Elokuussa nimeämme huonekaluja, syyskuussa ruokailuun

liittyviä sanoja jne. Kuukauden sanalista on nähtävissä ruokahuoneen seinäl-

lä.

Päiväkoti Hertassa tuemme monikulttuurista varhaiskasvatusta luomalla työ-

yhteisöstämme monikulttuurisen. Varhaiskasvatuksessa voimme aktiivisesti

hyödyntää eri kulttuuritaustoja omaavien työntekijöiden osaamista ja ammatti-

taitoa. Hyvin toimiva monikulttuurinen työyhteisö on viesti vanhemmille ja lap-

sille että arvostamme kunkin omaa kulttuuritaustaa ja pidämme eri kulttuurien

välistä vuorovaikutusta rikkautena.

10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Kun vanhemmilla tai päiväkodin työntekijöillä herää jokin huoli lapsen kasvuun

ja kehitykseen liittyen, he keskustelevat huolesta yhdessä. Keskusteluun

pyydetään tarvittaessa myös alueellinen erityislastentarhanopettaja. Mukau-

tamme ja suunnittelemme lapsiryhmän toimintaa lapsen tuen tarpeen huomi-

oiden. Järjestämme kahdenkeskisiä tuokioita, pienryhmätoimintaa, muok-

kaamme toimintaympäristöämme lapsen tarpeisiin sopivaksi tai käytämme ku-

via kommunikoinnin tukena. Näitä toimenpiteitä kutsutaan varhaiskasvatuksel-

lisiksi tukitoimiksi.

Arvioimme vanhempien kanssa näiden tukitoimien vaikutusta ja riittävyyttä

lapsen tuen tarpeeseen. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henki-

lökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien, alueellisen erityislas-

tentarhanopettajan ja mahdollisten muiden lasta kuntouttavien tahojen, kuten

puheterapeutin kanssa.

Kuntoutussuunnitelmaan on kirjattu toimet, joilla tuemme lasta. Edellä mainit-

tujen varhaiskasvatuksellisten tukitoimien lisäksi lasta voidaan tukea myös ra-

kenteellisten tukitoimien muodossa. Näitä toimia ovat alueellisen erityislasten-

27

tarhanopettajan työskentely lapsiryhmässä ja pedagoginen ohjaus, ryhmä-

koon pienennys ja lapsi- tai ryhmäkohtainen avustaja. Lapsen kuntoutumista

arvioidaan säännöllisesti ja asetetaan uudet tavoitteet tarpeen mukaan.

Esiopetusikäisen lapsen tukeminen perustuu lapsen yksilöllisen esiopetuksen

suunnitelmaan ja mahdolliseen kuntoutussuunnitelmaan.

11 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on perheen ja päiväkodin yhteistyötä lapsen parhaaksi.

Vuorovaikutus kasvatuskumppanuudessa perustuu kuulemiselle, kunnioituk-

selle, luottamukselle ja vuoropuhelulle. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät

vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden tiedot ja kokemukset. Vanhemmat

ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Päiväkodin työntekijöiden tehtävänä on

tukea vanhemmuutta ja antaa vanhemmille tietoa lapsen käyttäytymisestä

ryhmässä. Vuorovaikutusvastuu kasvatuskumppanuuden toteutumisessa ja

kaikkien perheiden tasavertaisessa kohtaamisessa on päiväkodin työntekijäl-

lä.

Kasvatuskumppanuuden perusta luodaan heti ensitapaamisella. Päivähoidon

aloittaminen on herkkää aikaa niin lapsille kuin vanhemmille. Erotilanne voi

herättää voimakkaita tunteita niin lapsessa kuin vanhemmassakin. Kannus-

tamme vanhempia soittamaan päivän aikana ja kysymään lapsen hoitopäivän

sujumisesta. Haluamme välittää vanhemmille, että olemme kiinnostuneita hei-

dän lapsensa hyvinvoinnista ja viihtymisestä päiväkodissa. Pyrimme myös

viestittämään kiireettömyyttä kohdatessamme vanhempia ja lapsia. Päivittäis-

ten kohtaamisten lisäksi toteutamme kasvatuskumppanuutta hoito- ja kasva-

tuskeskusteluissa kaksi kertaa vuodessa. Vanhemmat voivat halutessaan va-

rata ajan keskusteluun useamminkin. Esikoulussa lapsille tehdään henkilökoh-

tainen lapsen esiopetuksen suunnitelma. Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa

keskustelemme lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista. Syksyisin sovimme

lapselle tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa, joita arvioimme kevään kes-

kustelussa.

28

Keskusteluissa kerromme rehellisesti ja avoimesti näkemyksistämme lapsen

kasvusta ja kehityksestä. Toivomme rehellisyyttä ja avoimuutta myös van-

hemmilta. Rohkaisemme vanhempia ottamaan puheeksi pieniltäkin tuntuvat

asiat, toiveet ja epäkohdat, ettei kynnys puheeksi ottamiselle kasva liian suu-

reksi. Käsittelemme saamamme palautteen työyhteisössä ja pohdimme toi-

mintatapaamme. Uskallamme myöntää erehdyksemme vanhemmille ja kan-

namme yhteisesti vastuun päivähoidon laadusta päiväkoti Hertassa.

Vanhemmilla ja isovanhemmilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ja osallis-

tumaan aktiivisesti päivähoidon arkeen. Yhteistyömuotojamme ovat myös juh-

lat, vanhempainillat, erilaiset talkoot ja nyyttikestit.

Kasvatuskumppanuus on jatkuva prosessi, joka elää ja kehittyy vuorovaiku-

tuksessa henkilökunnan ja vanhempien välillä.

12 YHTEISTYÖ

Vanhemmat ovat tärkein yhteistyökumppanimme. Teemme yhteistyötä myös

monien muiden tahojen kanssa. Toimimme perhepäivähoitajan varahoitopaik-

kana ja perhepäivähoidon lapset osallistuvat hoitajansa kanssa säännöllisesti

yhteisiin lauluhetkiin ja muihin tapahtumiin päiväkodissamme. Pasilan alueen

muiden päiväkotien kanssa teemme yhteistyötä erilaisten jo perinteeksi muo-

dostuneiden tapahtumien kuten esikoululaisten sählyturnausten ja päivähoi-

don henkilökunnan välisen pesäpallo-ottelun yhteydessä.

Esikoululaiset tekevät tiivistä yhteistyötä lähikoulun kanssa. Esiopetusryhmällä

on koulussa kummiluokka, jonka kanssa on säännöllisiä tapaamisia joko päi-

väkodissa tai koulussa. Päiväkodillamme on varattu myös oma vuoro koulun

liikuntasalista, jota käytämme ahkerasti. Lähikoulun kanssa tehtävän yhteis-

työn tavoitteena on luoda hyvät lähtökohdat koulun aloittamiselle.

Esiopetuksen oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja

varmistaa kaikille lapsille tasavertaisen kasvamisen ja oppimisen mahdolli-

suus. Oppilashuollon tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvointia uhkaavat

29

tekijät ja oppimisen esteet ja puuttua niihin mahdollisimman varhain. Huoli

lapsesta otetaan vanhempien kanssa puheeksi ja yhdessä pohdimme jatko-

toimenpiteitä. Päivähoitoalueittain on perustettu moniammatillisia oppilashuol-

toryhmiä.

Päivähoitoalueellamme toimii alueellinen erityislastentarhanopettaja, joka käy

viikoittain päiväkodissamme. Teemme yhteistyötä myös kiertävän erityislas-

tentarhanopettajan ja maahanmuuttajatyöhön perehtyneen erityislastentar-

hanopettajan kanssa.

Lastenneuvolan kanssa teemme yhteistyötä lapsen täyttäessä kolme ja viisi

vuotta sekä tarvittaessa muulloinkin. Ikävuotistarkastusten yhteydessä van-

hemmat ja päiväkodin henkilökunta täyttävät etukäteen lapsen kasvua ja kehi-

tystä arvioivat lomakkeet.

Perheneuvolasta saamme tarvittaessa konsultaatioapua. Teemme yhteistyötä

myös sosiaalityön kanssa. Alueellamme toimii kaksi perhetyötä tekevää sosi-

aaliohjaajaa ja viisi sosiaalityöntekijää. He käyvät vähintään kaksi kertaa vuo-

dessa keskustelemassa päiväkodissamme. Tarvittaessa he osallistuvat myös

hoito- ja kasvatuskeskusteluihin. Yhteistyön tavoitteena on tukea perheitä ja

ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia.

13 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Arvioimalla toimintaamme edistämme lapsen kasvua ja kehitystä. Käytämme

päiväkodissa havainnointilomaketta, johon kirjaamme lapsen arjen taitoja. Ha-

vainnoista keskustelemme vanhempien kanssa hoito- ja kasvatuskeskuste-

luissa kaksi kertaa vuodessa. Syksyisin pohdimme yhdessä lapsen vahvuuk-

sia, tuen tarpeita ja tavoitteita tulevalle toimintakaudelle. Keväällä arvioimme

lapsen kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista. Esiopetusikäisille laadimme

henkilökohtaisen lapsen esiopetuksen suunnitelman, jonka kautta arvioimme

yhdessä vanhempien kanssa lapsen kehittymistä esiopetusvuoden aikana.

30

Päiväkoti Hertan lapsiryhmät; Nuput, Tenavat ja Muksut tekevät syksyisin

oman toimintasuunnitelmansa, joka pohjautuu valtakunnalliseen ja päiväkodin

varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetussuunnitelma tehdään syksyisin.

Toimintasuunnitelmia arvioidaan lapsilta, vanhemmilta ja työyhteisöltä saadun

palautteen perusteella. Lapset antavat meille palautetta omalla toiminnallaan

ja kommenteillaan. Esiopetusryhmässä keskustelemme lasten kanssa toimin-

nasta ja he voivat esittää omia toiveitaan. Esikoululaiset arvioivat toimintaa ja

omaa oppimistaan haastatteluissa, jotka tehdään syksyisin ja keväisin. Van-

hemmille kerrotaan toimintasuunnitelmista vanhempainilloissa, joissa he voi-

vat esittää omia toiveitaan ja antaa palautetta toiminnasta. Toivomme saa-

vamme vanhemmilta palautetta toiminnasta myös kasvatuskeskusteluissa.

Esiopetusryhmässä lapset opettelevat jo itse arvioimaan omaa toimintaansa.

Syksyllä lapset miettivät omahoitajansa ja vanhempiensa kanssa yhdessä

oman opeteltavan taidon, jota he haluavat harjoitella. Oma taito on asia, jota

lapsi ei osaa vielä. Lapset keksivät omalle taidolleen nimen ja muistutustavan,

miten he haluavat aikuisen muistuttavan taidon harjoittelemisen unohtumises-

ta. Lapset opettelevat arvioimaan itseään ja taidon harjoittelemista yhdessä

omahoitajan kanssa. Esikoululaisen oma opeteltava taito kirjataan lapsen esi-

opetuksen suunnitelmaan.

Työntekijät arvioivat omaa työtään ja työssä kehittymistään päivittäin. Johtajan

kanssa käytävässä kehityskeskustelussa työntekijät asettavat tavoitteet omal-

le työlleen ja arvioivat niitä kaksi kertaa vuodessa. Työyhteisön ja oman tiimin

palaute sekä työntekijän oman työn arviointi tukevat myös työssä kehittymistä.

Työyhteisö arvioi työtään tiimeittäin sekä talon yhteisissä palavereissa. Kaksi

kertaa vuodessa on suunnittelu- ja seurantapäivä eli kehittämispäivä, jolloin

on aikaa pohtia kulunutta lukuvuotta ja suunnitella seuraavaa. Vanhemmille

kerran vuodessa jaettava asiakaspalautekysely auttaa kehittämään työyhtei-

sön toimintaa.