Prof. Seppo Hentilä

Federalismi ja viisipuoluejärjestelmä – avaimia Saksan nykypolitiikan ymmärtämiseksi

Lauttasaaren Rotaryklubilla 24.8.2011 klo 12

Federalismi – Saksan hallinnon ja politiikan riemu ja riesa

Saksalle ominainen järjestelmä - tuhatvuotiset historialliset perinteet

Toisen maailmansodan tuloksena jaettu Saksa säilyi Saksan liittotasavallan osalta federalistisena voittajavaltojen nimenomaisesta tahdosta:Saksaan ei saanut syntyä yhtä valtakeskusta; Länsi-Saksaan muodostettiin 11 osavaltiota, jotka saivat laajat sisäpoliittiset valtaoikeudet

Pääkaupungiksi määrättiin Saksan oloissa pikkuruinen Bonn

”Maista” (Länder) eli osavaltioista tuli kaiken sisäpoliittisen toiminnan moottoreita – niillä edelleen edustustot pääkaupungissa

1. Baden-Württemberg2. Baijeri3. Berliini4. Brandenburg5. Bremen6. Hampuri7. Hessen8. Mecklenburg-Vorpommern9. Niedersachsen10.Nordrhein-Westfalen11.Rheinland-Pfalz12.Saarland13.Sachsen14.Sachsen-Anhalt15.Schleswig-Holstein16.Thüringen

Saksan osavaltiot - Länder

Bundesrat - Liittoneuvosto

Bundestag - Liittopäivät

Bundesrat on Saksan liittotasavallan parlamentin ylähuone, jonka tehtävänä on liittopäivien hyväksymien lakien vahvistaminen

Bundesratissa on 69 jäsentä

Jedes Land hat mindestens drei Stimmen

Länder mit mehr als zwei Millionen Einwohnern haben vier Stimmen

Länder mit mehr als sechs Millionen Einwohnern haben fünf Stimmen

Länder mit mehr als sieben Millionen Einwohnern haben sechs Stimmen

Osavaltiot saavat siis edustajia liittoneuvostoon asukasluvun suhteessa ja paikat jaetaan osavaltioiden hallituspuolueiden paikkojen mukaan; siksi osavaltiovaalit muuttavat liittoneuvoston voimasuhteita

Vaikka osavaltioiden vaalikausi on nykyään viisi vuotta, osavaltioita on kuitenkin 16, ja aika ajoin niiden hallitukset menettävät luottamuksensa ja on järjestettävä uudet vaalit

Esimerkiksi kuluvana vuonna on vaalit kuudessa eri osavaltiossa

Takavuosina tilanne oli politiikan toimivuuden kannalta melko helppo, kun Saksassa oli vain kolme valtakunnallisen tason puoluetta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miehittivät myös osavaltioiden parlamentit

Saksa oli tyypillinen kaksipuoluejärjestelmä, jossa vaalien voittaja muodosti hallituksen; kaksi suurta olivat kristillisdemokraatit CDU/CSU ja sosiaalidemokraatit SPD;vapailla demokraateilla FDP:llä oli vaa‘ankielen asema

Christlich-Demokratische Union CDU(Baijerissa sisarpuolue Christlich-Soziale Union CSU), per. Toisen maailmansodan jälkeen perinteisten katolisten (Zentrum) puolueiden tradition pohjalta

Sozialdemokratische Partei Deutschlands SPD per. 1863

Freie Demokratische Partei FDP, vapaat demokraatitper. toisen maailmansodan jälkeen perinteiste liberaalipuolueiden tradition pohjalta

Sakssan vaalijärjestelmässä olevan viiden (5) prosentin äänikynnyksen uskottiin estävän puoluekentän sirpaloitumista

Tilanne muuttui: 1980-luvulla syntyi Länsi-Saksan ympäristöliikkeestä vihreä puolue, Die Grünen, joka sai vähitellen muutamia edustajiaan eri osavaltioiden parlamentteihin

Vihreiden läpimurto liittopäiville tapahtui 1983; Joschka Fischer ministerinä Hessenissä

Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1990 Vihreät solmivat liiton DDR:n demokraattisen vallankumouksen aktivistien kanssa – liittopäivillä ryhmä otti viralliseksi nimekseen Bündnis90/ Die Grünen

Entisen DDR:n alueelle muodostetuissa ns. viidessä uudessa osavaltiossa vanhoista puolueista menestyi selvästi parhaiten CDU; sosialidemokraattien menestys jäi yllättäen selvästi heikommaksi Berliiniä ja Brandenburgia lukuun ottamatta

FDP ja Vihreät eivät vieläkään ole saaneet jalansijaa idästä

Entisen DDR:n alueella, erityisesti Itä-Berliinissä ja muissa idän kaupungeissa suurimman puolueen aseman saavutti vuoden 1990 jälkeen Partei des Demokratischen Sozialismus PDS, joka oli perustettu DDR:n entisen valtapuolueen SED:n raunioille, puolueen johtava hahmo Gregor Gysi

2000-luvun alussa PDS sai yllättäen lännestä liittolaisen, kun osa SPD:n politiikkaan kyllästynyttä ay-väkeä jätti SPD:n entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen johdolla sosialidemokraatit ja perusti vasemmistopuolueen nimeltä Wahlalternative fur Soziale Gerechtigkeit WASG

Vuonna 2007 PDS ja WASG yhdistyivät puolueeksi nimeltä Die Linke – sen jälkeen puolue rynni valtakunnan politiikkaan 10-12 prosenttiyksikön kannatuksella ja ylitti myös useissa lännen osavaltioissa viiden prosentin äänikynnyksen(poikkeuksia Baijeri, Baden-Württemberg, Rheinland-Pfalz)

Linkeä ovat kiusanneet jatkuvat Stasi-skandaalit

Saksan poliittinen ”värioppi” – nykyinen viisipuoluejärjestelmä

Schwarz/ CDU/CSU

Rot/ SPD

Gelb/ FDP

”Rot”/ Die Linke

Grün/ B90 - Die Grünen

Baden-Württemberg 28.3.2011

Winfried Kretschmannista tuli Saksan ensimmäinen ”vihreä” pääministeri; hallituskumppaniksi SPD

Rheinland-Pfalz 29.3.2011

Menetyksistä huolimatta SPD:n Kurt Beck jatkoi pääministerinä jo viidennelle kaudelle; vihreät nousivat hallituskumppaniksi

1. Baden-Württemberg Vihreät - SPD2. Baijeri CSU/CDU - FDP3. Berliini SPD - Linke4. Brandenburg SPD - Linke 5. Bremen SPD - Vihreät6. Hampuri SPD (yksin)7. Hessen CDU - FDP8. Mecklenburg-Vorpommern SPD - CDU9. Niedersachsen CDU - FDP10.Nordrhein-Westfalen SPD - Vihreät11.Rheinland-Pfalz SPD - Vihreät12.Saarland CDU - FDP - Vihreät13.Sachsen CDU - FDP14.Sachsen-Anhalt CDU - SPD15.Schleswig-Holstein CDU - FDP16.Thüringen CDU - SPD

CDU (8) – SPD (10) - Vihreät (5) – FDP (6) - Linke (2)

Maaliskuun vaalien vaikutukset Saksan hallituspolitiikkaan

Ydinvoima joutui pitkäksi ajaksi jäähylle Saksan energiapolitiikan vaihtoehtona

Merkelin hallituksen tuki liittoneuvostossa kaventui

-B-W:n pääministeri ja CDU-johtaja Stefan Meppus erosi heti, Merkelin hallituksen talous- ja teknologiaministeri Rainer Brüderle toukokuussa, samoin kuin Guido Westerwelle , joka jätti FDP:n puheenjohtajan tehtävät ja joutui saman tien sivuun myös varakanslerin paikalta; ulkoministerinä hän kuitenkin jatkaa

FDP:n uudeksi puheejohtajaksi ja varakansleriksi nousi nuori vietnamilaissyntyinen Philipp Rösler, josta tuli Brüderlen seuraaja liittohallituksen talous- ja teknologiaministerinä

Syyskuussa on tulossa vielä kahdet osavaltiovaalit, Mecklenburg-Vorpommernissa (4.9.) ja Berliinissä (18.9.)

”Kaksintaistelu”

Klaus Wowereit Renate Künast

Forsa 18.8.SPD 36 %, CDU 23 %, Die Grünen 22 %, Linke 8 %, FDP 2 %,Sonstige 9%

(SPD) (Die Grünen)

Saksa sulkee kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä

Fukushiman katastrofi järkytti; yksi seuraus oli vihreiden ”iso jytky” maaliskuun lopulla pidetyissä Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin osavaltiovaaleissa

Merkelin hallituksella ei ollut yksinkertaisesti muuta mahdollisuutta nahkansa pelastamiseksi

Välittömästi suljettiin 7 ydinvoimalaa, tuotantoon jäi vielä 9 voimalaa

Päätöksen yhteys Japanin maanjäristyksen takia yhtäkkiä kääntyneeseen poliittiseen suhdanteeseen on helppo nähdä: vain vuotta aikaisemminhan Merkelin hallitus oli päättänyt jatkaa vanhojen, siis nyt pikaisesti suljettujen vanhojenkin voimaloiden käyttöaikaa vuoteen 2040 (SIC!)

Saksan sähköntuotannon lähteet 2011(prosenttiosuudet)

•Kivi- ja ruskohiili 42 •Ydinvoima 23 •Maakaasu 14 •Tuulivoima 6 •Bioenergia 5 •Vesivoima 3 •Aurinkosähkö 2 •Muut 5