puut ja pensaat - ruokavirasto · savimaalla ja yli metrin paksuisella turpeella. se ei siedä...

1

Pellon suojavyöhykkeen

PUUT JA PENSAATPUUT JA PENSAAT

59143_Suojavyohyke_SU 159143_Suojavyohyke_SU 1 8.11.2006 13:12:338.11.2006 13:12:33

2

Ihmiset vaikuttavat toiminnallaan ve-sistöihin monella tavalla. Pääosa vai-kutuksesta on vesien rehevöitymistä, joka syntyy typen ja fosforin jou-tuessa veteen. Vesistöt liettyvät, kun kiintoaines ja maahiukkaset huuh-toutuvat. Vesistöihin pääsee myös orgaanista ainesta, joka hajotessaan aiheuttaa happikatoa.

Maamme vedet kannattaa säilyt-tää puhtaina: ihmisille ja kotieläimil-le riittää juotavaa vettä, lapsille on puhtaita uimarantoja ja kalaverkot pysyvät siisteinä.

Tim

o M

akko

nen

Suojavyöhyke sopii rinnepeltoon valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varteen.

Suojavyöhyke vähentää rehevöitymistäMaatalousyrittäjällä on monia

mahdollisuuksia vähentää vesistö-kuormitusta. Yhtenä vaihtoehtona on perustaa suojavyöhyke rinne-, tulva- tai pohjavesialueen peltoon. Sen leve-ys määräytyy maaston, tulvarajojen ja pohjavesialueen laajuuden mukaan, mutta on yleensä keskimäärin vähin-tään 15 metriä. Suojavyöhykkeellä voi olla pieninä, luontaisina ryhminä kotimaisia, luonnonvaraisia pensaita tai lehtipuita.


3

Suojavyöhyk-keen perustami-sesta ja hoidosta maksetaan maata-louden ympäristötu-en erityistukea, jonka suuruus määräytyy kus-tannusten ja tulonme-netysten mukaan. Tukeen vaikuttaa lisäksi transaktio-kustannus. Tukea haetaan kevään päätukihaun yh-teydessä hakulomakkeella alueellisen TE-keskuksen maaseutuosastolta.

Petr

i Hö

mp

pi


4

Suomalaisessa maatalousmaisemas-sa vaihtelevat monenlaiset maisemat. Paikoin maisema on hyvinkin avoin ja laaja, paikoin pienipiirteinen ja sulkeutunut. Maisema rakentuu vuo-rottelevasti pelloista, metsäsaarek-keista, notkelmista, metsänreunoista, vesistöistä sekä puista ja pensaista.

Airi MatilaMetsäsaareke ja yksittäinen puu monipuolistavat avointa peltomaisemaa ja antavat katsojalle maiseman kiinnekohtia.

Puut ja pensaat ovat hyödyksi myös riistalle. Esimerkiksi peltopyyn suojapaikkoja ovat muutaman metrin korkuiset pensaat. Fasaani hakeutuu puutiheikköön suojaan. Rusakko viih-tyy pellon reunavyöhykkeellä. Sepel-kyyhky tarkkailee ruokailupaikkoja peltomaisemaa hallitsevasta puusta.

Puut ja pensaat sopivat peltomaisemaan


5

Esimerkkejä puuvartisten kasvien hyödyistä linnuille

HaapaTikat ja muut kolopesijät pesivätpaksuissa rungoissa.Tikat syövät puuaineksen hyönteisiä.

KoivutAntavat pikkulinnuille suojaa.Vihervarpunen ja urpiainen syövätsiemeniä.Tikat syövät puuaineksen hyönteisiä.

LepätTarjoavat pikkulinnuille ja tikoillepesäpaikkoja.Urpiainen syö siemeniä.Tikat syövät puuaineksessa eläviähyönteisiä.

PihlajaOn pikkulinnuille, kolopesijöille jamustarastaalle pesäpaikkana.Tilhi, rastaat ja kottarainen syövätmarjoja.

PähkinäpensasOn pikkulinnuille suojana ja pesä-paikkana.Närhi ja pähkinähakki syövät pähki-nöitä.

TammiOn pikkulinnuille suojana ja pesä-paikkana.Tikat, närhi ja pähkinähakki syövätterhoja.Tiaiset, rastaat ja puukiipijä syövätrungon hyönteisiä.


6

Suunnitteluvaiheessa arvioidaan hyö-dyt, jotka saadaan vesiensuojelun kei-noilla. Suojavyöhyke estää pelloiltapintavalunnan mukana kulkeutuvienravinteiden ja maa-aineksen joutumis-ta vesistöihin. Suojavyöhyke voi hel-pottaa viljelytyötä, kun esimerkiksisortuva ranta-alue jää pois viljelystä.

Entäpä, jos haluttaisiin puita japensaita suojavyöhykkeelle? Niil-lä voidaan tuoda esille jokiuomankulkua, joka muutoin jäisi havaitse-matta. Puut ja pensaat voivat antaanäkösuojaa omaan pihaan tai peittääepämieluisaa näkymää. Lehvästö si-too teiden pölyä ja juuristo estää ve-siuoman sortumista.

Puut ja pensaat muuttavat pelto-ja vesistömaisemaa. Muutokset pitääarvioida huolellisesti esimerkiksi si-ten, että mennään yleisimmille kat-selupaikoille, kuten tielle, mäelle,pihalle, ja ennakoidaan maisemanmuuttumista puiden ja pensaidenkasvaessa. On myös tunnettava laji-en kasvupaikkavaatimukset, istutusja vuotuinen hoito.

Tim

o M

akko

nenPensaiden viereen sopivat pen-

saat, puiden ja metsän viereenvoidaan valita korkeiksi kasvaviapuita. Näin tuleva maisema säilyynykyisen kaltaisena.

Suunnittelu vastaa kysymyksiin: Miksikannattaa perustaa suojavyöhyke?Millainen on sopiva suojavyöhykkeenlaajuus? Miten perustan ja hoidansuojavyöhykettä?

Suunnittelu on tärkeä vaiheSuojavyöhyke kannattaa suunni-

tella hyvin, sillä päätökset vaikutta-vat vuosien ja vuosikymmenien ajan.Suojavyöhykkeen nurmi niitetäänsuunnitelman mukaisesti ja kuljete-taan pois. Jo suunnittelussa kannattaamiettiä, miten niitto ja taimien hoitoyhdistetään parhaiten. Suunnitelmanvoi tehdä viljelijä itse tai hän voi pyy-tää neuvojan apua.


7

Air

i Mat

ila

Maisemasuunnitteluntavoitteet

toistaa nykyistä maisemaa

Istutustaimet liittyvät luon-tevasti ympäröivään puus-toon tai pensaikkoon.

monipuolistaa nykyistä maisemaa

Istutustaimet ovat katseenkiinnekohtia avoimessamaisemassa.

•

•


8

Haapa, koivut, tervaleppä, pihlaja, pähkinäpensas, raita, tammi ja tyrni ovat meillä yleisesti tunnettuja laje-ja, joiden taimia on kaupan. Jalavat, saarni, tuomi ja muut kotimaiset, luonnonvaraiset pensaat ja lehtipuut ovat varsin käyttökelpoisia ja soveltu-

Air

i Mat

ila

Kun tunnistaa maalajin, osaa paremmin valita paikalla menestyvän puu- tai pensaslajin.

Haapa sopii vain reheville kivennäis-maille, ja se viihtyy erityisesti rehevillä rinnemailla, joilla vesi liikkuu. Tiiviit, saviset kivennäis- tai turvemaat eivät sovi haavan kasvupaikaksi.

Haapaa istutetaan alkukesällä ja heinä-elokuun vaihteessa. Taimet suo-jataan myyriltä tyvisuojilla pian istu-tuksen jälkeen.

Pintakasvillisuus ei ole haavalle kovin haitallista, koska taimet ovat

Puu- ja pensaslajivaihtoehdotvat hyvin suojavyöhykkeelle. Niiden taimien saatavuus vaihtelee. Taimi-en hankintaan sekä istutusja hoito-töiden suunnitteluun onkin tarpeen käyttää paikallista osaamista ja koke-musta.

Haapa

kookkaita ja nopeakasvuisia. Voi-makas juuristokilpailu hidastaa kui-tenkin haapojen kasvua. Lakoutuva heinä saattaa taimen tyvelle kaatues-saan aiheuttaa taimen homehtumista. Runsas heinä tarjoaa myös myyril-le suotuisat olot. Haapa sietää hyvin kuivuutta, kun se on juurtunut maa-han.


9

Raudus- ja visakoivun kasvupaikkoja ovat hietaiset ja multaiset peltomaat. Hienojakoisista peltomaista soveltu-vat vain multavat rinteet. Hieskoivu viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, sa-vikoilla ja turvemailla.

Terh

i Ajo

sen

pää

Istutettu koivuryhmä antaa tuulensuojaa viereiselle laitumelle.

Tervaleppä viihtyy kosteilla, viljavilla hieta- ja tulvamailla, joilla pohjavesi liikkuu. Se kasvaa kituliaasti tiiviillä savimaalla ja yli metrin paksuisella turpeella. Se ei siedä seisovaa vettä. Tervaleppä kestää kolhuja, joita esi-merkiksi rantojen jää tekee runkoon. Se on nuorena hallanarka, mutta vaa-ra ohittuu muutamassa vuodessa.

Harmaaleppä viihtyy tervalep-pää kuivemmalla kasvupaikalla, joka ei tulvi. Se kehittyy parhaiten kalk-kipitoisessa maassa ja aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se pär-

Koivut

Syrjäiset peltolohkot ovat usein hirvituhoalueita, eivätkä siten sovi millekään koivulle. Taimet suojataan istutuksen jälkeen tyvisuojilla.

Lepät

jää myös kuivilla, vähäravinteisilla ja varjoisilla paikoilla.

Lepät eivät tarvitse tyvelleen suo-jaa, koska jänikset, myyrät tai hirvet syövät niitä harvoin.

Tervaleppä on valopuulaji, joka tarvitsee kasvutilaa ympärilleen. Se ei kestä nuorena kilpailua ja siksi hei-nä pidetään kurissa mekaanisesti tai suojilla. Tervaleppä kasvaa nopeasti, pituus 10-vuotiaana on 7–9 metriä.

Lepät uudistuvat hyvin kanto-vesoista, jotka ovat yleensä terveitä ja kehittyvät kuten siementaimet.


10

Pihlajaa kasvaa niin karuilla kuin rehevillä mailla. Se kehittyy ko-meaksi puuksi vain ravinteisten ki-vennäismaiden valoisilla paikoilla. Pihlaja kasvaa nuorena nopeasti, mut-ta heikkenee 30 ikävuoden jälkeen. Se lisääntyy suvuttomasti vesoista ja suvullisesti siemenistä.

Airi Matila

Pähkinäpensaan tunnistaa lehtiruodin hennoista karvoista.

Raita pärjää keski- ja runsasra-vinteisilla mailla, joilla se kasvaa kookkaaksi monihaaraiseksi 10–15-metriseksi puuksi. Haarat ovat tällöin yleensä paksuja.

Raidan pääjuuri lopettaa kasvun-sa varsin nopeasti, ja tällöin varren

Pihlaja

Pihlajalla esiintyy monia run-koa, siemeniä ja lehtiä vahingoittavia hyönteisiä, lukuisia lahottajasieniä ja muutama paha virustauti. Myös ni-säkkäät käyttävät sitä ravinnokseen. Pihlaja sietää hyvin vaurioita, joista pahimmatkaan eivät tapa sitä.

Pähkinäpensas vaatii kasvaakseen kalkkipitoista ja ravinteikasta multaa sekä valoisan paikan. Pähkinäpensas on monihaarainen ja iso pensas, joka kehittää jatkuvasti uusia versoja juu-relleen. Kotimainen pähkinäpensas menestyy eteläisessä Suomessa.

Pähkinäpensaan yksittäiset haa-rat kuivuvat 20–30-vuotiaina. Pensas tuottaa kuivien haarojen tilalle nope-asti uusia versoja.

Raita

alaosasta lähtevät sivujuuret leviävät pitkälle sivullepäin.

Raita on nuorena nopeakasvui-nen ja saavuttaa maksimipituutensa 20–30-vuotiaana. Raita lisääntyy sie-menistä ja kantovesoista.

Pähkinäpensas


11

Tammi menestyy rehevillä mailla ja kasvaa silloin nopeasti. Se vaatii run-saasti valoa etenkin varhaisimman nuoruusvaiheensa jälkeen. Se on arka keväthalloille. Tyvisuoja on välttämä-tön tammen kasvatuksessa.

Tammi

Tuomi kasvaa usein rehevillä paikoil-la rantapensaikoissa, purojen varsilla, pellon pientareilla ja kosteilla rinteil-lä. Nuorena tuomi on verrattain no-peakasvuinen, mutta kasvu hidastuu 20–30-vuotiaana.

Tuomi on altis hyönteis- ja sie-nituhoille, mutta nisäkkäille se ei kuitenkaan maistu. Se lisääntyy su-vuttomasti vesoista ja suvullisesti sie-menistä.

Tuomi

Tyrni menestyy karuissa kivikoissa, hiekka- ja mutarannoilla, joissa maa on happamuudeltaan lähellä neutraa-lia. Se on vaatimaton, mutta vaatii runsaasti valoa ja tilaa menestyäk-seen. Se kestää ajoittaista kuivuutta ja tulvaa, pensaiden pakkasenkestävyys on hyvä. Voimakkaan juuristonsa an-siosta tyrni sitoo tehokkaasti maata.

Tyrni on tuulipölytteinen, joten kasvupaikan tulee olla avoin ja altis

Tyrni

kohtuullisille tuulille. Se on kaksiko-tinen, vähintään kaksi hedetainta tulee istuttaa ryhmää kohti. Pistokaslisäys on yleisin tyrnin lisäysmenetelmä.

Vanhoja oksia voidaan poistaa vuosittain, kun istutuksesta on kulu-nut viitisen vuotta.


12

Lounaissuomalaisessa jokiuomassa vaihtelevat avoimet alat, puut ja pensaat.

Terhi Ajosenpää

Suojavyöhykesuunnitelmaan kirja-taan nurmen perustaminen, puiden ja pensaiden istuttaminen sekä nii-den vaatimat hoitotyöt. Kasvaakseen taimet tarvitsevat huolellisen istutus-työn ja säännöllisen hoidon.

Hoitotyöt kannattaa kirjata suun-nitelmaan riittävän joustavasti. Näin toteutus vastaa suunnitelmaa, vaikka

Taimet tarvitsevat hoitoaesimerkiksi erityisen sateinen ajan-kohta estäisi hoidon ja siirtäisi työn seuraavaan vuoteen.

Puut ja pensaat istutetaan niin, ettei suojavyöhykkeen hoito vaikeu-du ja pelto pysyy pääosin avoimena. Tällöin taimet varttuessaan ja myö-hemmin kasvettuaan täyteen mittaan-sa sulautuvat hyvin maisemaan.


13

Taimet juurtuvat ja saavat nopeankasvuun lähdön, jos suojavyöhyk-keen ala on juuri siirretty pois vilje-lystä ja maa on ilmavaa ja kuohkeaa.Tiivis maa on muokattava ennen is-tutusta. Juolavehnä ja syväjuuriset

Air

i Mat

ila

Taimi on sopivan kostea, kun paakustairtoaa puristettaessa hieman vettä.

Maanpinnan käsittely ja heinäntorjunta ennakkoon

Istutus ajoitetaan toukokuun alku-puolen ja kesäkuun lopun väliselleajanjaksolle ja aloitetaan heti rou-dan sulamisen jälkeen. Routaiseenmaahan ei kannata istuttaa, sillä tai-mi puhkeaa lehteen nopeasti ja alkaahaihduttaa vettä. Juuret eivät voi kui-tenkaan imeä vettä jäätyneestä maas-ta, joten taimi kuolee kuivuuteen.

Istutuskohtaan tehdään istutus-kuokalla tai lapiolla paakkua suurem-pi kuoppa. Taimi asetetaan kuopankeskellä ja sivuille tiivistetään ke-vyesti irtomaata. Paakun yläpuolellelaitetaan parin senttimetrin kerros ki-vennäismaata. Istutuspaikka tiiviste-tään jalalla kevyesti painaen. Paakunyläreuna voi olla hieman maanpinnantason yläpuolella tai maanpinnan ta-solla.

Taimien varastoinnissa ja käsit-telyssä huolehditaan riittävästä kos-teudesta. Hyvä varastointipaikka onviileä, puolivarjoisa ja kostea.

Istutuksen tavoitteena on luon-nollisuus, suoria rivejä vältetään. Tai-met kannattaa istuttaa riittävän etäällesalaojista. Taimien väliin kylvetään

rikkaruohot torjutaan jo peltoviljelynaikana.

Taimet on tilattava hyvissä ajoinennen istutuskautta. Pellolla pärjää-vät isot, yli 50 cm pituiset paakkutai-met.

Istutustyö

samaa nurmiseosta kuin muuallekinsuojavyöhykkeelle. Koneiden kulku-väylät kannattaa miettiä ennakkoonja jättää nämä kohdat istuttamatta.


14

Ree

tta

Palv

a

Taimien suojaus

Terh

i Ajo

sen

pää

Tyvisuoja estää myyrien pääsyn taimenkimppuun.

Air

i Mat

ila

Heinää voidaan torjua katelevyillä.Niiden tulee olla kooltaan riittäviäja niiden on kestettävä vähintäänkaksi kasvukautta ja pysyttävä hyvinpaikallaan.

Rusakot, jänikset ja myyrät syövättaimia. Myyrätuhojen torjunnassariittää lyhyt tyvisuoja. Jänikset ja ru-sakot syövät taimia noin metrin kor-keuteen.

Taimet tarvitsevat hoitoa huolelli-sestikin tehdyn istutuksen jälkeen.Kesäisin poistetaan heinä taimienkasvua haittaamasta ja syksyllä en-nen lumentuloa poistetaan taimienpäälle kaatuneet varret. Työ tehdäänpienellä viikatteella, raivausveitsellä,sirpillä tai raivaussahaan asennetta-valla ruohoterällä.

Heinä on poistettava jo keskike-sällä ja runsaasti heinittyvät alat kä-

Istutuksen jälkeiset työt

sitellään peräti kolmesti kasvukaudenaikana. Kun taimet ovat varttuneetheiniä pidemmiksi, voidaan tämä työjättää pois. Tähän kuluu nelisen kas-vukautta.

Heinäyksen ansiosta taimet juur-tuvat hyvin jo istutuskesänä. Toisenakasvukautena taimi saa riittävästi vet-tä ja ravinteita ja pääsee varttumaanlisää pituutta.

Puuntaimille suuri haitta on hei-nien ja taimien juuristokilpailu. Li-säksi heinät varjostavat ja hidastavattaimien alkukehitystä. Heinän kasvuaestetään katelevyillä ja tyvisuojilla.


15

Ree

tta

Palv

a

Suojavyöhykkeen nurmi niitetään ja kuljetetaan pois.

TE-keskusten maaseutuosastot

Alueelliset ympäristökeskukset

Maaseudun neuvontajärjestöt

Järvien suojeluyhdistykset sekä muut vastaavat tahot

Suojavyöhykkeiden hoitokortti: www.ymparisto.fi

Hakemus sopimukseksi suoja-vyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta (Lnro 211): lomake.mmm.fi

Suojavyöhykkeiden perustaminenja hoito -opas: lomake.mmm.fi

Lisätietoja


16

Pellon suojavyöhyke vähentää vesien rehevöitymistä.Kotimaiset puut ja pensaat sopivat yksittäin tai pieni-nä ryhminä suojavyöhykkeelle. Tämä vihkonen kertoosuunnittelun vaiheista, puu- ja pensaslajien valinnastasekä tarvittavista istutusja hoitotöistä.

Esitteen tekemiseen onsaatu tukea maa- ja met-sätalousministeriön ym-päristötuen koulutusmää-rärahoista.

© T

apio

, 117

4E, 4

500

, kan

nen

kuva

t Tim

o M

akko

nen

jaM

etsä

teol

lisuu

s ry

, tai

tto V

iest

intä

toim

isto

Kon

ttuur

i,Lö

nnbe

rg P

rint

& P

rom

o, H

elsi

nki 2

006


puut ja pensaat - ruokavirasto · savimaalla ja yli metrin paksuisella turpeella. se ei siedä...

Documents