rakennusautomaatio · • koneturvallisuuden riskinarviointi- ja ce-merkintäpalvelut, esa ranta,...

6/2012

Rakennusautomaatio

MultiTalent

on

MultiCell

Uusi Bürkert MultiCell -vahvistin on prosessin todellinen

yleiskone. 8619 MultiCell toimii monikanavaisena lähetti-

menä ja Dataloggerina erilaisille antureille. Informatiivinen

valaistu näyttö on monirivinen ja se voidaan muokata

käyttökohteeseen sopivaksi. 8619 sisältää useita lasken-

tamahdollisuuksia eri mittausarvojen välille ja prosessin

ohjaukseen.

Kun haluat lisätietoja niin soita 0207 412 550 tai

www.burkert.fi > tuotteet > 8619

Enemmän irti venttiileistä!Älykkäät prosessiventtiilit -koulutus antaa hyvän kokonaiskuvan venttiilien mitoitukseen ja valintaan liittyvistä asioista. Eri venttiilityypit tulevat tutuiksi käytännön harjoituksissa, uuden teknologiakeskuksen upeissa puitteissa. Kaksipäiväiseen koulutukseen kuu-luvat säätöventtiilien lisäksi on/off-venttiilit unohta-matta turva- ja sulkuventtiilien sovelluksia.

Koulutus on suunniteltu venttiilien valinnasta vastuus-sa oleville henkilöille, kuten suunnittelijoille, käyt-tö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä ammatillisten oppilaitosten opettajille. Koulutuksesta vastaavat alan parhaat asiantuntijat.

Metso Endress+Hauser kouluttaa

Älykkäät prosessiventtiilit13.–14.11.2012 Metson teknologiakeskus, Vantaa Training Center

Hinta 700 €/2 päivää (ALV 0%) Ilmoittautumiset viimeistään 6.11.2012 mennessä: Niina Luoma, [email protected], puh. 045 638 8187

Lisätietoja kurssin sisällöstä ja tarkempi ohjelma Hanna Hiljanen, [email protected], puh. 0400 380 212

Sisältö 6/2012

s. 39–41

s. 8

s. 34–35

Rakennusautomaatio

Nro 7/2012 ilmestyy 04.12.2012 Teema: Hajautetut energiajärjestelmät Ilmoitusaineistot 06.11.2012

PPPSC 2012 -symposiumin tervetuliaisjuhla järjestettiin Toulousen kaupungintalolla.

Jyväskylän Tekniikka-messujen uusi aluevaltaus oli tänä vuonna nanoteknologia.

Yhteisin voimin .............................................................5Päätoimittajalta

Tekoälyä rakennusautomaatioon .....................................7Pääkirjoitus, Tom Bremer

Tavoitteena joustava yhteensopivuus ................................8Teemu T. Heikkilä

Referenssikohteena Lappeenrannan kaupungin BACnet-järjestelmä ......................................11Markku Vasara

Sään ehdoilla .............................................................12Börje Sandström

Systemaattisuutta ja ennakointia ...................................15Jouni Pohjola

Avoimuus tuli taloon ....................................................18Matti Valli ja Jaana Nikkari

Uutuusjärjestelmä tarjoaa avoimuutta ja muunneltavuutta ......................................................19

Japanin malliin ...........................................................22Pekka Itävuo ja Jari Ruuska

Ympäristön tähden ......................................................26Timo Rinta

Päästöt pienemmiksi ....................................................30Tomi Sorasalmi

Nanoteknologiaa ja tietoiskuja .....................................34Timo Rinta

Kestävää kehitystä ja kiinnostavia kiertokäyntejä ............36Jukka Kortela

Älytekniikoista energiatehokkuuteen ..............................39Timo Korpela, Timo Yli-Fossi ja Yrjö Majanne

Turvallisuuden näyteikkuna ...........................................41Timo Vepsäläinen

Nimitysväylä ..............................................................43

Uutisväylä ..................................................................44

Tuoteväylä ..................................................................44

SAS ...........................................................................46

SMSY ........................................................................50Enemmän irti venttiileistä!Älykkäät prosessiventtiilit -koulutus antaa hyvän kokonaiskuvan venttiilien mitoitukseen ja valintaan liittyvistä asioista. Eri venttiilityypit tulevat tutuiksi käytännön harjoituksissa, uuden teknologiakeskuksen upeissa puitteissa. Kaksipäiväiseen koulutukseen kuu-luvat säätöventtiilien lisäksi on/off-venttiilit unohta-matta turva- ja sulkuventtiilien sovelluksia.

Koulutus on suunniteltu venttiilien valinnasta vastuus-sa oleville henkilöille, kuten suunnittelijoille, käyt-tö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä ammatillisten oppilaitosten opettajille. Koulutuksesta vastaavat alan parhaat asiantuntijat.

Metso Endress+Hauser kouluttaa

Älykkäät prosessiventtiilit13.–14.11.2012 Metson teknologiakeskus, Vantaa Training Center

Hinta 700 €/2 päivää (ALV 0%) Ilmoittautumiset viimeistään 6.11.2012 mennessä: Niina Luoma, [email protected], puh. 045 638 8187

Lisätietoja kurssin sisällöstä ja tarkempi ohjelma Hanna Hiljanen, [email protected], puh. 0400 380 212

Ammattilaisten tapaamispaikkaTule tapaamaan alan ammattilaisia ja tutustumaan tämän päivän tuotteisiin ja palveluihin sekä verkostoitumaan. Tietoiskuissa käsitellään ajankohtaisia aiheita:

• Koneturvallisuuden riskinarviointi- ja CE-merkintäpalvelut, Esa Ranta, Pilz Skandinavien K/S• Avoin ohjausjärjestelmä sähkön jakelussa, Teppo Lepistö, Beckhoff Automation Oy

STRömBERg PARK, Strömbergin puistotie 6 E, 65320 Vaasa

Tervetuloa – Ilmoittaudu netissä – maksuton tapahtuma! Välkommen – Utställningen är gratis – Anmäla dig på Internet!

www. automaatiocaravaani.fi

ti 13.11.2012 klo 13:00–18:00 päiväkahvit ke 14:11 2012 klo 08:00–13:00 aamupala

KUTSU

Päätoimittajalta

6/2012 MARRASkuurakennusautomaatioPainos: 4 0007 numeroa vuodessa28. vuosikerta

toimitusPäätoimittaja Timo Rinta040 578 [email protected]

tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Automaation Tuki OyAsemapäällikönkatu 12 B 00520 HELSINkIwww.automaatiovayla.fiPuh. 020 198 1220Faksi 020 198 [email protected]

ilmoituksetArja kauppinen Puh. 020 1981 228050 406 [email protected]

toimitusneuvostoTimo HarjuEetu HelminenMatti HäppöläJuhani LempiäinenBörje SandströmTuomo SaukkonenJouni SavolainenIlari TervakangasOsmo Vainio

JulkaisijajärjestötSuomen Automaatioseura rywww.automaatioseura.comSuomen Mittaus- jaSäätöteknillinen Yhdistys rywww.smsy.fi/cms/

kustantajaAutomaatioväylä Oy

ISSN 0784 6428

tilaushinnatVuosikerta 80 eIrtonumero 13 e

tilaukset ja ilmoitustilavarauksetwww.automaatiovayla.fi

Paino

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Timo Rintapäätoimittaja

Yhteisin voimin

Standardit ja muut yhteiset sopimukset auttavat sujuvien ratkaisujen toteuttami-sessa. Näin on myös esimerkiksi rakennusautomaatioalalla. Olipa kyseessä uu-dishanke tai vanhan saneeraaminen, niin yhteisten standardien avulla voidaan

rakentaa yhteensopivuutta ja joustavuutta jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tästä kaikesta on kerrottu enemmän toisaalla tässä lehdessämme.

Onnistunut lopputulos edellyttää toimivaa yhteistyötä. Standardointi onkin par-haimmillaan hyvä esimerkki konkreettisesta yhteistoiminnasta, jonka puitteissa ol-laan aidosti yhteisellä asialla, ja josta kaikki hankkeen osapuolet hyötyvät.

Myös lehdenteko perustuu toimivaan yhteistyöhön. Avainasemassa on tällöin hy-vä yhteistoiminta esimerkiksi lukijoiden ja ilmoittajien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pitkäjänteistä lukijasuhteen kehittämistä ja syventämistä tai il-moittajasuhteen kärsivällistä rakentamista ja hoitamista.

Myös lehden taustaryhmän, kuten toimitusneuvoston, merkitys yhteistyöfoorumi-na on keskeinen. Aktiivinen toimitusneuvosto ja asiantunteva kirjoittajakunta voivat-kin parhaimmillaan rakentaa lehdelle lähes standardien tapaan yhteensopivuutta ja joustavuutta. Ennen muuta ne muodostavat kuitenkin erinomaisen pohjan sisällön pitkäjänteiselle tuottamiselle. ■

Tämän numeron kirjoittajia

Diplomi-insinööri Tomi Sorasalmi työskentelee tutkijana VTT:llä Systeemidynamiikka ja Optimointi -tiimissä. Hänen tutkimuksensa keskittyy erilaisten kompleksisten sosioteknisten systeemien mallintamiseen. Sivut 30–32.

Börje Sandström toimii myyntipäällikkönä Fidelix Oy:ssä vastuualueenaan kotimaan myynti. Sivut 12–14.

Teemu T. Heikkilä toimii ABB:n Drives -yksikössä tuotepäällikkönä jaBACnet-asiantuntijana. Sivut 8–10.

Uusi Sitrans LR 560 on ensimmäinen kiintoaineiden pinnankorkeuden mittaukseen kehitetty tutka, joka toimii 78 GHz:n taajuudella.

Korkea taajuus mahdollistaa erinomaisen signaalin ja kapean keilan, jonka ansiosta vältetään rakenteiden mittaukselle aiheuttamia häiriöitä. Sen ainutlaatuinen, pieni-kokoinen linssiantenni helpottaa asennusta. Sitrans LR 560 on käyttäjäystävällinen, kompakti ja nopea ottaa käyttöön - iso innovaatio tulee pienessä pakkauksessa.

Industry Sector

www.siemens.fi /instrumentointi

s

Edistyksellinen tutka mittaakiintoaineet tarkasti

Helsingin kaupungilla on kulutusseurannan pii-rissä noin 500 julkista rakennusta, jotka ovat pääasiassa päiväkoteja, kouluja, virastoja, ter-

veyskeskuksia ja sairaaloita. Rakennusten yhteenlas-kettu pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa neliömetriä. Näissä kiinteistöissä rakennusautomaatio koostuu pää-osin digitaalisista valvontajärjestelmistä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana selainpohjai-set ratkaisut ovat tulleet markkinoille. Myös Helsingin kaupungilla on selainpohjaista käyttöä varten RAU-NET-verkko, joka on saatavilla jokaiseen kiinteistöön. Kyseisen verkon kautta rakennuttaja, isännöinti ja kiin-teistön huolto voivat tarkkailla ja etäkäyttää rakennus-automaatiojärjestelmiä.

Helsingin kaupunki on sitoutunut monin eri sopi-muksin energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvi-huonekaasupäästöjen vähentämiseen. Yksi näistä on kuntien energiatehokkuussopimus (KETS), jonka pääta-voite on säästää 9 prosenttia energiaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Tehtyjen katselmusten perusteella on arvioitu, että kaupungin kiinteistöissä voidaan säästää energiaa noin miljoonan euron arvosta vuodessa. Mikäli nämä sopi-mustavoitteet aiotaan saavuttaa, on käytön, ylläpidon ja olosuhteiden seurantaa tehostettava. Tietotaitoa ja resursseja tällaiseen seurantaan ei kuitenkaan ole riittä-västi.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto käynnisti vuon-na 2010 yhteistyössä VTT:n kanssa ETSIVÄ-hankkeen, jossa kehitetään reaaliaikaista kulutus-, olosuhde- ja vikatietoseurantaa rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Tällä järjestelmällä voidaan automaattisesti seu-rata rakennusten energiankulutuksen ja olosuhteiden kehittymistä. ETSIVÄ-sovellus tulee palvelemaan reaa-liaikaisena eri käyttäjäryhmiä. Kyseessä on Tekes-han-ke, jossa on Helsingin lisäksi mukana muitakin kau-punkeja sekä Buildercom ja VTT.

Tekoälyä rakennusautomaatioon

Pääkirjoitus

ETSIVÄ-hankkeen tavoitteena on kehittää käyttöliitty-mä, jonka avulla voidaan yksinkertaisesti ja nopeasti selvittää ongelmien syyt häiriötilanteessa. Järjestelmän raporteista selviää helposti, ovatko rakennuksen ener-giakulutus ja sisäilmasto tavoitteiden mukaisia.

Energia on kallista. Myös rakennusten talotekniset järjestelmät ovat monimutkaistuneet. Tarvitaan siis tekoälyä kertomaan, toimivatko rakennuksen talotekni-set laitteet suunnitellusti. ETSIVÄ-sovellus voisi olla täl-lainen tekoälyratkaisu ja vastaus tulevaisuuden haas-teisiin. ■

www.automaatiovayla.fi 6/2012 9

Tom BremerTaloautomaatiopäällikköHelsingin kaupunkiRakennusvirastoHKR-Rakennuttaja

Uusi Sitrans LR 560 on ensimmäinen kiintoaineiden pinnankorkeuden mittaukseen kehitetty tutka, joka toimii 78 GHz:n taajuudella.

Korkea taajuus mahdollistaa erinomaisen signaalin ja kapean keilan, jonka ansiosta vältetään rakenteiden mittaukselle aiheuttamia häiriöitä. Sen ainutlaatuinen, pieni-kokoinen linssiantenni helpottaa asennusta. Sitrans LR 560 on käyttäjäystävällinen, kompakti ja nopea ottaa käyttöön - iso innovaatio tulee pienessä pakkauksessa.

Industry Sector

www.siemens.fi /instrumentointi

s

Edistyksellinen tutka mittaakiintoaineet tarkasti

10 6/2012 www.automaatiovayla.fi

Rakennusautomaatio

Rakennusautomaatio sai viimeinkin yhteisen standardin

Tavoitteena joustava yhteensopivuusTeemu T. Heikkilä, ABB Oy

Rakennusautomaatiossa yhteisten standardien kehittäminen on ollut työlästä. BACnet-protokolla on tullut vastaamaan alan toimijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin. Yhteinen standardi voi rakentaa yhteensopivuutta ja joustavuutta jopa vuosikymmenten ajaksi.

Eri laitevalmistajien tuotteiden kytke-minen yhteen rakennusautomaatio-järjestelmään on uutta sekä Euroo-

passa että maailmanlaajuisestikin. Tek-nistyvä automaatio, kiristyvät energiate-hokkuusvaatimukset ja ympäristön paine ovat ajaneet monet toimijat etsimään kustannus- ja energiatehokkuutta integ-roiduista järjestelmistä. Niillä voidaan ni-mittäin hallita ja valvoa keskitetysti use-amman kiinteistön toimintoja, kuten il-manvaihtoa, jäähdytystä, lämmitystä, ku-lunvalvontaa ja valaistusta. Integroitujen järjestelmien lisäetuina on joustava tie-donvaihto. Tällöin esimerkiksi ilmanvaih-

toa ja valaistusta kyetään ohjaamaan ku-lunvalvontatietojen tai tilavarausten pe-rusteella.

Rakennusautomaatioalalla yhteisten standardien ja käytänteiden kehittäminen on ollut tavallista työläämpää. Alalta on nimittäin puuttunut selvästi muita voi-makkaampi yritys, joka olisi johtanut tek-nistä kehitystä. Laitevalmistajatkin ovat suhtautuneet standardeihin epäilevästi, koska omaa reviiriä on haluttu suojella.

Laitevalmistajien kannalta viralliset standardit ovat kankeita ja niiden muut-taminen on hidasta. Yhteisten standardi-en etuna on kuitenkin, että ne takaavat


jatkuvuuden ja yhteensopivuuden vuo-siksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Tä-mä helpottaa muun muassa varaosahuol-toa, järjestelmän kunnossapitoa ja luo pohjan mutkattomalle laajennettavuu-delle.

Rakennusautomaatiossa standardeja tarvitaan, jotta dataa voidaan siirtää jär-jestelmästä ja ohjelmasta toiseen, ja jotta laitteita ja systeemejä voidaan eri tavoin kytkeä toisiinsa. Joustavaan rakennusau-tomaation integraatioon kehitetty BAC-net-kommunikointiprotokolla on kyennyt vastaamaan asiakkaiden ja alan toimijoi-den muuttuviin vaatimuksiin teknisillä innovaatioilla. Se on saavuttanut samalla yhä useamman laitevalmistajan luotta-muksen riippumattomana ja avoimena protokollana. Kehitystyölle tuo lisävauh-tia, että maailman johtavat rakennusau-tomaatiotuotteita kehittävät yritykset ovat ryhmittäytyneet BACnet-protokollan taakse.

Vanhoihin ja uusiin kohteisiinBACnet-protokolla tunnetaan ratkaisuna sekä uudis- että saneerauskohteisiin. Riippumattomuus siirtotiestä antaa mah-dollisuuden käyttää kiinteistökannan ole-massa olevia automaatioverkkoja, joista

tavallisimpia lienevät RS-485- ja LonTalk -verkot.

Ethernet-yhteensopivuus tarjoaa mah-dollisuuden yhdistää kiinteistöjä keskus-valvomoihin olemassa olevien tietoverk-kojen avulla. Uudiskohteissa rakennus-automaatiojärjestelmät rakennetaan ny-kyisin käyttämään samaa fyysistä Ether-net-verkkoa kuin esimerkiksi IT-järjestel-mätkin käyttävät. Ratkaisun etuna on yl-läpidon helppous, kun tarve rinnakkaisil-le toimisto- ja rakennusautomaatiover-koille poistuu.

Monista muista kommunikointiproto-kollista poiketen BACnetia kehitetään jat-kuvasti. Protokollastandardin EN ISO 16484-5 kehittämisestä vastaa amerikka-laisten LVI-insinöörien toimialajärjestö ASHRAE, joka on suomalaista SuLVI:a vastaava organisaatio. Vuonna 1995 ta-pahtuneen standardin ensiversion julkai-sun jälkeen on standardiin tullut kymme-niä lisäyksiä ja päivityksiä, joiden avulla BACnet on kyennyt pysymään ajanmu-kaisena, kehittymään uusien teknologioi-den kanssa ja ennen kaikkea tarjoamaan uusia mahdollisuuksia rakennusauto-maation tarpeisiin.

Uusimpina kehityskohteina ovat olleet määritelmä langattomasta kommuni-koinnista ja määritelmät valaistuksen ohjaukseen, videovalvontaan ja esimer-

kiksi hissijärjestelmien liittämiseen osaksi rakennusautomaatiota. Määritelmä esi-merkiksi KNX- ja DALI-liityntärajapin-nasta tarjoaa mutkattoman keinon liittää kerrosautomaatiolaitteita osaksi BACnet-järjestelmää.

Viime aikoina suurimmat kehityskoh-teet ovat painottuneet kenttälaitetason kommunikoinnin määrittelyyn samoin kuin internetteknologian myötä uusien ominaisuuksien määrittelemiseen ylem-pään valvomokommunikaatioon. Kes-kustelut BACnetin perusteknologian uu-distamisesta uuden IT-teknologian mu-kaiseksi ovat myös käynnissä.

Vaivattomuutta ja läpinäkyvyyttäStandardoimattomat protokollamuun-nokset saattavat aiheuttaa konflikteja osa-järjestelmien välille. Esimerkiksi KNX-protokollan liittäminen standardoidun protokollarajapinnan kautta onnistuu kuitenkin vaivattomasti, sillä KNX tarjoaa kaikki standardissa määritellyt BACnet-järjestelmän tiedot, kuten esimerkiksi muuttujan oloarvon, yksikön ja luotetta-vuustiedot. Vikojen korjaaminen standar-doimattomien protokollamuunnosten vä-lillä on ongelmallista, koska kiinteistöval-vomon hoitaja voi nähdä tilanteen vain


protokollamuuntimeen saakka, mutta ei itse laitteeseen asti.

Laitteiden läpinäkyvyys kiinteistöval-vomoon saakka on ollut valmistajien omissa järjestelmissä itsestäänselvyys, mutta laite- ja järjestelmäintegraatioissa asia on ongelmallinen. Tulevaisuudessa BACnet-protokollan vakio-ominaisuute-na on tuoda väylään liitetty peltimoottori suoraan valvomon ruudulle kaikkine muuttujineen ja kunnonvalvontatietoi-neen samalla tavalla kuin alakeskukset tai taajuusmuuttajat nykyisin jo ovat.

Täydellinen läpinäkyvyys tekee mah-dolliseksi esimerkiksi etäyhteydellä ta-pahtuvan kunnonseurannan ja vianetsin-

nän, mikä myös pudottaa tehokkaasti jär-jestelmän ylläpitokustannuksia.

BACnet-protokolla päivittyy jatkuvasti, joten se pystyy tarjoamaan toimijoille ai-na ajanmukaisen tuotteen ratkaisujensa tueksi. Nykyisin valtaosa järjestelmätoi-mittajista tarjoaakin asiakkailleen jo ensi-sijaisesti BACnet-järjestelmää.

Investointivaiheessa yhteinen kommu-nikointiprotokolla antaa kiinteistön omis-tajille mahdollisuuden kilpailuttaa pro-jekteja laitetoimittajariippumattomasti niin uudiskohteiden kuin laajennusten ja muutosten yhteydessä. Ratkaisun kohde-ryhmänä ovat etenkin itselleen rakenta-vat rakennuttajat, jotka tarkastelevat ra-

kennuksen arvoa ja kustannuksia elin-kaariaikaisena prosessina. Parhaiten BACnet-pohjainen järjestelmä toimii tek-nisesti vaativissa teollisuus- ja toimisto-kiinteistöissä, joissa asiakas haluaa kor-keatasoisen, teknisesti hyvin integroitu-van ratkaisun, joka mukautuu samalla standardoituna joustavasti kiinteistön käyttötarpeisiin tulevaisuudessa.

BIG-FI tekee BACnetiä tunnetuksiaSuomen Automaatioseuran alainen BAC-net -toimikunta eli BACnet Interest Group Finland (BIG-FI) edistää BACnet-proto-kollan tunnettuutta ja käyttöä, järjestää seminaareja ja koulutusta kansallisesti sekä osallistuu eurooppalaiseen ja kan-sainväliseen BACnet-yhteistyöhön.

Viimeisimpänä hankkeena BIG-FI ra-kennutti Tampereen aikuiskoulutuskes-kuksen (TAKK) opetustilaan koelaborato-rion, jonka BACnet-protokollaa tukeva rakennusautomaatiojärjestelmä toimii koulutus- ja markkinointikäytössä.

BACnet Interest Group Finlandiin kuu-luvia yrityksiä ovat ABB, Honeywell, Energel/Saia-Burgess, Trend Controls Sys-tems, Siemens, Swegon, Vacon ja VTT. ■

BACnet communication protocol for Building Automation and Control networksASHRAE American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning EngineersLonTalk LonWorks-protokollan siirtotie BIG-FI BACnet Interest Group FinlandBIG-EU BACnet Interest Group Europewww.bacnet.orgwww.bacnetinternational.orgwww.automaatioseura.fiwww.big-eu.org

Lyhenteitä ja lisätietoja


Lappeenrannan kaupunki siirtyi käyt-tämään BACnet-pohjaisia ratkaisuja kiinteistöjensä valvontajärjestelmissä

vuonna 2010. Kaupungin valvomoon on liitetty nykyisin yli 40 eri kiinteistöä ja yli sata alakeskusta. Vuoden 2012 loppuun mennessä valvomoon liitetään vielä kym-menen uutta kiinteistöä, minkä jälkeen valvottavien kiinteistöjen määrä on 50.

Lappeenrannan järjestelmässä on tällä hetkellä neljän eri BACnet-laitetoimitta-jan alakeskuksia (Honeywell, Delta, Trend ja Siemens). Kaikki alakeskukset ovat yhteydessä valvomoon kaupungin oman LAN-verkon kautta. BACnet mah-dollistaa myös ratkaisut, joissa kiinteistön alakeskukset tulevat eri laitetoimittajilta.

Käyttöliittymä on laitetoimittajista riip-pumaton. Eri laitetoimittajien järjestelmät

Referenssikohteena Lappeenrannan kaupungin BACnet-järjestelmä

Markku Vasara, Siemens Osakeyhtiö

esitetään valvomografiikalla aina samalla tavalla ja esimerkiksi hälytysten reititys suoritetaan valvomosta. Myös grafiikan symbolit ovat toiminnoiltaan samanlaisia laitemerkistä riippumatta. Lappeenran-nan kaupunki edellyttää, että jokaisen lii-tettävän laitteen tulee olla BTL-hyväksytty (BTL = BACnet Testing Laboratory), sillä tällöin voidaan varmistua laitteiden yh-teensopivuudesta järjestelmään.

Oman haasteensa muodostavat val-vontajärjestelmän käyttöoikeudet, sillä tämän päivän kiinteistönhoito on hyvin usein hajautettu eri kiinteistönhoitoyri-tyksille. Tällöin onkin erittäin tärkeää, et-tä valvomoratkaisu tukee useita eri käyt-täjätilejä. Valvomoratkaisun on pystyttävä myös suodattamaan käyttäjänäkymät asi-akkaan haluamalla tavalla.

Kiinteistövalvomon käyttö on toteutet-tu Lappeenrannassa pääsääntöisesti si-ten, että pääkäyttäjät käyttävät järjestel-mää RDT:n (Remote Desk Top) kautta ja paikalliset kiinteistönhoitajat puolestaan WEB-etäkäytöllä selaimen kautta.

Avoin BACnet-ratkaisu mahdollistaa kiinteistötekniikan standardoimisen si-ten, että tarvitaan vain yksi valvomo ja kohteet voidaan kilpailuttaa eri BACnet-toimittajien kesken.

Asiakas pystyy myös vertailemaan toi-mitettujen järjestelmien ja laitteiden toi-mintaa, kun kaikki laitteet hyödyntävät BACnet-tiedonsiirtoa, ja kun kaikki lait-teiden tilastoima data on analysoitavissa valvomosta. Tulevia urakoita kilpailutta-essaan asiakas tietääkin sitten hyvin kun-kin laitemerkin hyvät ja huonot puolet. ■

Lappeenrannan kaupungin kiinteistöjen valvontajärjestelmässä on neljän eri BACnet-laitetoimittajan alakeskuksia.


Rakennusautomaatio

Lämmitysverkoston säätö tapahtuu nykyisin selvästi yleisimmin ulko-lämpötilan perusteella. Kyseinen

ohjaustapa on ollut lähes muuttumatto-

Verkkopalvelun sääennuste voi ohjata myös kiinteistön lämmitystä

Börje Sandström, Fidelix Oy

Lämmitysverkoston lämpötilaa ohjataan useimmiten ulkolämpötilan perusteella. Energiatehokkaampia säätöratkaisuja kehitetään kuitenkin aktiivisesti. Lämmityksen ohjauksessa voidaan nyt käyttää apuna myös nettipohjaisia sääpalveluja.

mana käytössä jo vuosikymmenien ajan. Muutaman kymmenen euron hintaiset anturit ja melko suoraviivainen kompen-sointisäätö ohjaavat tällöin merkittäviä

energiavirtoja. Myös kehittyneempiä sää-töstrategioita olisi kuitenkin tarjolla usei-ta. Nopeasti kasvava kiinnostus energia-tehokkaisiin ratkaisuihin onkin tuonut

Kiinteistön lämmitystä ohjataan usein samalla säätökäyrällä olipa keli millainen tahansa.

Sään ehdoilla


uutta puhtia kehityshankkeisiin. Varsin mielenkiintoista on esimerkiksi hyödyn-tää internetpohjaisia sääpalveluja kiin-teistön lämmityksen ohjauksessa.

Ulkolämpötilakompensointiin perustu-vassa ohjauksessa ulkoisia olosuhteita mitataan useimmiten vain yhdellä poh-joisseinälle asennetulla ulkoanturilla. Esi-merkiksi tuulen nopeutta ja suuntaa, au-ringonsäteilyä tai sadetta mittaavat sää-asemat ovat kalliita, joten näitä tekijöitä ei lämpötilan rinnalla juurikaan oteta huomioon.

Massiivisissa rakennuksissa ongelmia aiheuttavat lisäksi nopeat säänmuutok-set. Mikäli sää esimerkiksi lauhtuu pak-kasjakson jälkeen, verkostolämpötila jää herkästi liian kuumaksi. Jos taas pakkas-kelillä alkaa tuulla, jää verkostolämpötila puolestaan liian matalaksi. Kun kiinteis-töhuolto saa tämän seurauksena riittäväs-ti valituksia, ratkaistaan ongelma yleensä nostamalla säätökäyrää. Säädön palautus

jää tällöin yleensä huoltomiesten muistin varaan, joten energiankulutus jää helpos-ti tarpeettoman suureksi.

Huipputeho on yhä kalliimpaaEnergiatehokkaampien rakennustapojen ja erityyppisten hybridilämmitysratkaisu-jen ansiosta yhä suurempi osuus ener-giantarpeesta voidaan tuottaa yhä vä-hemmällä ostoenergialla. Myös ääritilan-teissa pitää lisäenergian saanti kuitenkin turvata tavalla tai toisella. Tästä kuormi-tuspiikistä energiayhtiöt veloittavat jo sähkön osalta niin sanottua huipputeho-maksua.

On melko todennäköistä, että sama ve-loitusperiaate yleistyy myös kaukoläm-mön ja kaukokylmän osalta. Eli vaikka vihreät tavoitteet täyttyvät ja energiaa säästyy, eivät kustannukset välttämättä laske samassa suhteessa. Monissa ener-

Sääennuste voidaan tiivistää myös huonenäyttöön.

giansäästöön tähtäävissä investointihank-keissa tätä seikkaa ei kuitenkaan ole otet-tu huomioon, kun takaisinmaksuaikoja lasketaan.

Millaisia keinoja kulutushuippujen leikkaamiseen sitten voisi käyttää? Entä voidaanko kulutushuippuja ennustaa?


hinnä teoreettiseen tutkimukseen sovel-tuvia, eikä niitä voinut soveltaa käytän-nön säätölaitteissa.

Modernit automaatiojärjestelmät on kuitenkin varustettu tehokkailla prosesso-reilla ja muisteilla, joten ne voivat tarjota vaihtoehtoisia menetelmiä lämpödyna-miikan kuvaamiseen. Esimerkiksi niin sa-notun State machine -mallinnuksen idea-na on, että automaatiojärjestelmään liite-tyistä mittaustiedoista ja ohjauksista kerä-tään historiamuistiin suuri määrä dataa. Näin kerätystä datasta voidaan sitten ma-temaattisin menetelmin saada esiin halu-tut riippuvuudet ja riittävän tarkka malli rakennuksen termodynamiikkaan.

Sääpalvelu auttaa ennakoinnissaUudenaikaiset automaatiojärjestelmät käyttävät kommunikoinnissaan TCP/IP-pohjaista tiedonsiirtoa. Ne voivat lähet-tää tai hakea dataa internetin välityksellä kolmannen osapuolen järjestelmistä, ku-ten sääpalveluista. Maksullisia sääpalve-luita tarjoavat Suomessa muun muassa Foreca ja Ilmatieteen laitos.

Tiedot voidaan tällöin lukea palvelutoi-mittajien palvelimilta ja hyödyntää niitä ennakoivissa säätöstrategioissa. Näin esi-merkiksi massiivisten rakennusten hitaus voidaan ottaa paremmin huomioon.

Säätiedoista voi olla hyötyä myös mo-nissa muissa ohjauksissa. Viileää ulkoil-maa hyödynnetään useissa energianhal-lintaohjelmissa, kuten yöjäähdytyksessä ja vapaajäähdytyksessä. Yöjäähdytykses-sä rakenteita viilennetään ulkoilmalla yö-aikaan. Vapaajäähdytyksessä ulkoilmaa puolestaan hyödynnetään välikausina koneellisen kylmän sijaan. Sateen olo-muodosta saatavaa ennustetta taas voisi käyttää vaikka erilaisissa sulanapito-ohja-uksissa.

Teknisiä tapoja hyödyntää sääpalveluja on monenlaisia. Esimerkiksi Fidelix Oy:n ratkaisussa palvelin hoitaa kyselyt sääpal-velun palvelimeen käyttäen webservices-tekniikkaa. Fidelix-palvelin on sääpalve-lun maksullinen asiakas, joka hakee tällä hetkellä keskitetysti noin 20 paikkakun-nan säätiedot. Tietoja ovat lämpötila, tuu-lennopeus, tuulensuunta, suhteellinen kosteus, ilmanpaine, pilvisyys, auringon-säteily, sademäärä ja sateen olomuoto. Säätiedot voidaan myös muokata uutislä-hetyksistä tutuiksi sääsymboleiksi, joita voidaan esittää haluttaessa vaikka aulati-lojen infonäytöissä, huonesäätimissä tai asuntokohtaisissa näytöissä.

Kiinteistön lämpötaseeseen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset häiriöt. Sisäinen tekijä on esimerkiksi kiinteistön käyttöryt-mi. Käyttöä rytmittävät muun muassa ra-kennuksessa kulloinkin olevien henkilöi-den määrä ja muiden lämpöä tuottavien toimintojen ajallinen jakaantuminen. Monilla rakennuksilla onkin selkeä käyt-töprofiili, joka voi muodostua esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoituksesta, viikon-päivästä, lounasajoista ja muista vastaa-vista tekijöistä. Ulkoinen tekijä on puoles-taan lähinnä odotettavissa oleva säätila.

Jaksottainen käyttö tuo säästöäJaksottaisessa käytössä olevien rakennus-ten energiansäästömahdollisuuksia on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Onkin osoitettu, että jaksoittaiskäytöllä voidaan säästää energiaa.

Rakennusautomaatiojärjestelmissä jak-sottaista käyttörytmiä hyödyntävä ener-gianhallintasovellus on esimerkiksi opti-moitu käynnistys- ja pysäytysohjelma. Ohjelmistoon on tällöin määritelty ra-kennuksen päivittäinen käyttörytmi ja ta-voiteolosuhteet. Ratkaisu pyrkii optimoi-maan käynnistys- ja pysäytyshetken siten, että olosuhteet saavutetaan ja kokonais-käyntijakso on mahdollisimman lyhyt.

Rakennuksen lämpödynamiikkaa on ollut vaikeaa mallintaa. Toiminta onkin usein perustunut karkeaan, onnistumisen ja erehtymisen kautta itseoppivaan algo-ritmiin. Käytännön kokemukset eivät menneiltä vuosilta ole kuitenkaan olleet kovin rohkaisevia. Tavoiteolosuhteisiin vaikuttavia muuttujia on ollut liian paljon ja niiden vaikutusta lopputulokseen ei ole riittävän hyvin pystytty ennakoimaan. Esimerkiksi muutaman epäonnisen pak-kasviikonlopun jälkeen ohjelman käytös-tä on usein luovuttu, kun valituksia on tullut liikaa. Ongelmia on ollut sekä oh-jaavissa malleissa että säätilan yllättävis-sä muutoksissa.

Uudenlainen mallinnus tuleeEnsimmäiset rakennusten lämpökäyttäy-tymistä kuvaavat mallit nojautuivat usein analogiaan sähköisten virtapiirien kans-sa. Tällöin kapasitanssit ja resistanssit edustivat rakenteita. Jännitteet ja virrat kuvasivat puolestaan lämpötilaeroja sekä lämmön siirtymistä.

Tietotekniikan kehityksen myötä ku-vaan tulivat yhä monipuolisemmat simu-lointiohjelmistot. Ne olivat kuitenkin lä-

Säätiedot sisältävät sekä hetkellisarvot että tuntikohtaiset ennusteet 48 tunniksi eteenpäin. Mikäli haussa sääpalvelimelta ilmenee tiedonsiirto-ongelmia tai säätie-toja ei ole syystä tai toisesta saatavilla, huolehtii Fidelix-palvelin datan eheydes-tä ohjelmoidun logiikan mukaan. Varsi-naiset kiinteistökohtaiset säätöjärjestel-män ala-asemat hakevat säätietonsa puo-lestaan Fidelix-palvelimelta.

Puutteita voidaan kompensoidaSääennuste kohdentuu kuitenkin tietylle paikkakunnalle eli se ei ota huomioon mikroilmaston eroja. Näitä eroja synnyt-täviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi ran-ta-alueet, kaupunkialueet, taajaman ul-kopuoliset alueet tai korkeuserot. Puut-teita voidaan kuitenkin kompensoida paikallisilla mittauksilla. Toisaalta myös sääpalveluiden maantieteellinen tark-kuus kehittynee ajan myötä.

Rakennusautomaatiojärjestelmät ovat kehittyneet monella eri osa-alueella. Näitä ovat muun muassa erilaiset integraatiot muihin osajärjestelmiin, selainpohjainen etäkäyttö ja langattomat tiedonsiirtoratkai-sut. Varsinaisia uusia säätöratkaisuja ei silti juurikaan ole ilmaantunut markkinoille. Sääennusteen hyödyntäminen onkin pit-kästä aikaa uusi ja erilainen vaihtoehto.

Kuormitushuippujen leikkaaminen tu-lee jatkossa näyttelemään merkittävää osaa energiakustannusten alentamisessa. Sääennusteen hyödyntäminen tulee ole-maan avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. ■

Lähde: A state machine approach in mo-delling the heat process of a building (Jouko Pakanen/TKK, Sami Karjalainen/VTT)

Rakennusautomaatio

Kiinteistökohtaisessa säätö-järjestelmässä ala-asema hoitaa sekä säätötoiminnot että sääennusteen haun palvelimelta.


Prosessiteollisuuden automaatio

Tiedonsiirtoteiden mittausten tulisi projektien jälkeenkin edelleen olla osa mittaavaa ja ennakoivaa käyn-

nissäpitoa. Tiedonsiirtoteiden kunnon ja toiminnan tason tarkastuksissa tarvitaan koulutuksen lisäksi osaamista ja koke-musta. Näin on etenkin häiriölähteiden tunnistamisessa, häiriökytkeytymisteiden ja häiriöetäisyyksien selvityksissä sekä nopean ja kohdennetun vianhaun ja kor-jaamisen ratkaisuissa. Esimerkiksi kenttä-laitteiden mittauselimien anturiosan ja mittauslähettimen piirien toimintaedelly-tykset jäävät helposti kuitu-, kupari- ja langattomien tiedonsiirtoteiden toimin-nan tasoon liittyvien selvitysten varjoon.

Älykkään kenttäinstrumentoinnin, ken-tänhallinnan kehittyneiden työkalujen se-kä mittaustietoa integroivien ja analysoi-vien automaatiojärjestelmien ominaisuu-det prosessin ajon optimoimisessa nouse-vat yleensä hyvin tarkasteluun. Järjestel-män ja kentän yhdistävien siirtoteiden toiminnan tason varmentaminen tulee edelleen huomioida projektisuunnittelus-ta käynnissäpitoon.

Käyttöönottovaiheissa luonnollisesti selvitellään ja hoidetaan esiin tulleita on-gelmia. Prosessin ajoa käynnistettäessä ei ole kuitenkaan tietoa esimerkiksi vallitse-vasta EMC-tasosta, EMI-häiriöiden mah-

Prosessiautomaatiokentän toiminnan taso selville mittaamalla

Systemaattisuutta ja ennakointiaJouni Pohjola, Metso Endress + Hauser

Prosessin ajossa tulee hallita yllättävät ja satunnaiset häiriötilanteet. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan systemaattista ja ennakoivaa toimintamallia. Sertifioidut aktiivisten väylien mittaukset ovat standardien tapaan viimeinkin tulleet osaksi täysdigitaalisten kenttäväylien suunnittelun ja toteutuksen validointia.

Koulutusta suunnataan yhä enemmän mittausten tuottaman tiedon analysointiin.

dollisista kytkeytymismekanismeista, mittauspiirien ja tiedonsiirtoteiden toi-minnan tasosta, eikä prosessiseisokkien todennäköisyydestä.

Kenttälaite usein häiriöiden uhriKiireelliset kenttäautomaatioväylän vianetsintämittaukset lähtevät liikkeelle ongelmatilanteista, joissa ongelmatarkas-

telun lähtökohtana on yleensä virheelli-sesti kenttäinstrumentin toimimattomuus esimerkiksi HART-kommunikointiongel-missa. Selkeästi satunnaiset, vaihtelevat ja epämääräiset kommunikointiongelmat johtuvat kenttälaitteeseen vaikuttavista käyttöönoton puutteista, asennusvirheis-tä tai vallitsevasta EMC-ympäristöstä. Kenttälaite on useimmiten häiriöiden uh-ri, vaan ei niiden lähde.

HART/mA-instrumentointi on vallitse-


vaa tekniikkaa. HART-kommunikointia on kuitenkin vain osittain hyödynnetty Plant Asset Management -kentänhallin-nassa tai HART-Multidrop-mittauksina. Kentänhallintajärjestelmään valjastettu HART-kentän kommunikointiketjun toi-minnallisuus tulee myös huomioida osa-na mittaavaa ja ennakoivaa tarkastustoi-mintaa. Kun täysin digitaaliset prosessi-väyläratkaisut ovat yleistyneet 2000-lu-vulla, on siirtoteiden toiminnan tason varmentaminen siirtynyt hitaasti myös ennakoivaan kunnossapitotoimintaan. Tämä on seurausta asennustarkastusten ja aktiivisten väylien mittausten ja tulos-ten analysoinnista sekä prosessiseisok-keihin johtaneiden ongelmien poistami-sesta.

Kenttäväyläratkaisuilla toteutettavien projektien määrittelyissä huomioidaan jo

väylätason suunnitteludokumentit, kuor-mituslaskelmat, komponenttitiedot, kaa-pelipituudet, asemien väyläosoitteet ja positiotunnukset vaikutusalueineen, jol-loin mahdolliset väylämuutokset ja -laa-jennukset ovat hallittuja. Tällöin myös vianhakutoimet helpottuvat jatkossa huo-mattavasti.

Hyvä suunnittelun dokumentaatio pal-velee aina ammattitaitoista urakointia ja käynnissäpitoa. Edelleen on kuitenkin epäselvyyttä automaatiokentän toimin-nan tason mittausten ja -tarkastusten määrittelyistä sekä sisällöstä.

Mittaustiedon analysointi tärkeääAktiivisen tiedonsiirtotien mittaukset si-sältävät sanomakehysten kommunikoin-

© Metso

HART-sanomakehys

1200 bit/s

Jouni Pohjola

HART FSK -signalointi (1980s Bell 202 standardi)

Esimerkki HART FSK -signaloinnin näkymästä. Häiriöiden merkittävyyttä, tasoja ja syitä voidaan todeta vain mittaamalla.

nin ja signaalikehysten S/N-tasojen mit-taamisen fyysisellä tasolla ja asennusten rakenteellisia tarkastuksia. Käyvässä pro-sessiympäristössä toteutetut mittaukset antavat todellisen kuvan kommunikaati-on toiminnan tasosta. Tällöin myös mah-dolliset ongelmakohteet paikallistetaan.

Häiriöspektri eli taajuuskaistan häiriö-tehotasot, siirtoteiden päättämiset, impe-danssisovitukset, oikosulut, katkokset ja liityntäkapasitanssit voidaan todeta sig-naalikehysmittauksin liityntäsegmentti-kohtaisesti. Eri tiedonsiirtoprotokollien analysointiin kehitetyillä sanomakehys-analysaattoreilla voidaan tutkia ajallisesti sanomakehysvirheiden, diagnostiikkasa-nomien ja uudelleenkyselyjen esiinty-mistiheyttä.

Analysaattorilla voi todeta myös kom-munikoinnin ajoituksia ja tutkittavien lii-

Prosessiteollisuuden automaatio


tettyjen asemien sanomien sisältöä. Ana-lysaattorin statistiikka perustuu signaali-kehysten dekoodaamisen eli datan pur-kamisen kautta tuotettuun tietoon. Toi-mivalla digitaalisella tiedonsiirtotiellä vir-hesanomien esiintyminen seurantajak-solla on promilleluokkaa kokonaissa-nomamääristä.

Signaalikehysmittauksen etuna on, että se paljastaa ennakoivasti edellä mainittu-ja rakenteellisia tai toimintaympäristöstä kytkeytyviä ongelmia ja häiriöitä. Häiri-ön lähde, luonne ja etäisyys sisältyvät mittauksen tietoihin.

Signaalikehysmittaukset mittausraport-teineen ovat kunnossapidolle merkittäviä tietoja. Koulutusta suunnataankin yhä enemmän mittausten tuottaman tiedon analysointiin – väyläratkaisuista tai mitat-tavien tiedonsiirtoteiden protokollasta riippumatta.

Räjähdysvaaraa ja terveysriskejäMittauslaittein ei kuitenkaan aina voida kytkeytyä räjähdysvaarallisiksi luokitel-tuihin mittauspiireihin, joita HART-, Pro-fibus PA- ja Foundation Fieldbus-H1 -prosessiväylissä yleisesti esiintyy. Myös mittalaitteiden tulee olla Ex-tilaluokan piireihin soveltuvassa liitännäislaitteen laiteluokassa ja ATEX-hyväksyttyjä.

Ethernet-pohjaisen, langattomankin di-gitaalisen tiedonsiirtotien hyödyt ja haas-teet kenttäautomaatiossa ovat varsin pit-

UUSI TUOTE:MetalliputkimittariKYTOLA® MP metalliputkinen virtausmittari on suunniteltu kestämään korkeita paineita ja lämpötiloja sekä aggressiivisia aineita. Mittari soveltuu monille kaasuille ja nesteille.

Tyypillisiä sovellutuksia ovat kemian- ja petrokemianteollisuus sekä voimalaitokset.

Haponkestävää terästä

Muuttuva-aukkoinen mittaus

Kelluva uimuri

Virtauksenasetteluventtiili

Virtaushälytykset

Paneelikiinnitys

NACE MR0175 / ISO 15156

KYTOLA INSTRUMENTS OYOlli Kytölän tie 1 40950 Muurame

Puh 020 779 0690 • Faksi 014 631 419E-mail [email protected] www.kytola.com

Aikatasosta taajuustasolle

Euroopassa laajimmin käytössä olevaan

kassakin toteutettavat kommunikaation analyysit ja RF-spektrimittaukset ovat kä-sitteinä melko samansisältöisiä, kuten signaali- ja sanomakehysmittaukset ovat kenttäväylämittausten puolella olleet.

Teollisuusympäristöissä vallitsevia säh-köisesti säteileviä häiriöitä tunnistetaan myös häiriöspektrin maailmassa. EMC-asioita laitteiden välillä on määritelty standardeissa.

Tärkeää tutkimusta ja määrityksiä on jo tehty myös taajuudeltaan erilaisten säh-kömagneettikenttien vaikutuksista ihmi-seen. Nämä terveyteemme vaikuttavat asiat voidaan tunnistaa ainoastaan mit-taamalla.

Digitaalisten siirtoteiden mittaukset ovat tärkeä osa modernin automaatio-kentän suunnittelua, toteutusta ja käyn-nissäpitoa. Testattujen ja sertifioitujen laitteiden valinnan sekä onnistuneen au-tomaatioratkaisun toteutuksen lisäksi myös prosessikentän mittaavan kunnos-sapitotoiminnan osaajille on alalla tarvet-ta. ■

kään olleet esillä uutuuskeskusteluissa. Tähän käytännössä yleiseen ja jo koetel-tuun teknologiaan on prosessiautomaati-ossa edetty hitaanlaisesti muun muassa ProfiNet ja Ethernet-IP -protokollaratkai-suissa.

ProfiNet Ethernet -pintaan voidaan erilai-sin muuntimin jo sovittaa prosessiauto-maation yleisimmät digitaalisilla tiedon-siirtotavoilla varustetut kenttälaitteet. Mit-taukset ovat siirtyneet aikatasosta myös taajuustasolle. Esimerkiksi WLAN-teknii-

Signaalikehysmittaukset mittausraportteineen

ovat kunnossapidolle merkittäviä tietoja. Koulutusta suunnataankin yhä enemmän mittausten

tuottaman tiedon analysointiin.


Rakennusautomaatio

Kiinteistöautomaatiojärjestelmä on yhä useammin laitetoimittajasta riippumaton

Avoimuus tuli taloonMatti Valli ja Jaana Nikkari, ABB Oy

Rakennusten lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia ohjaavat kiinteistöautomaatio-järjestelmät ovat yhä useammin laitetoimittajista riippumattomia. Järjestelmien avoimuus pohjautuu kansainvälisiin standardeihin. Avoin järjestelmä on myös helpompi vaikkapa saneerauksen tai laajentamisen yhteydessä.

Kiinteistöautomaatiojärjestelmiin voidaan standardoitujen tiedonsiirtoprotokollien ansiosta liittää entistä helpommin uusia laitteita.


Rakennusten lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia ohjataan, säädetään ja valvotaan kiinteistöautomaatio-

järjestelmillä, jotka ovat nykyisin yhä useammin avoimia eli laitetoimittajasta riippumattomia.

Järjestelmien avoimuuden tekevät mahdolliseksi kansainvälisesti hyväksyt-tyihin standardeihin perustuvat väyläjär-jestelmät ja ohjelmoitavat logiikat. Stan-dardoitujen tiedonsiirtoprotokollien ansi-osta kiinteistöautomaatiojärjestelmään voidaan liittää uusia laitteita, jolloin lait-teet sekä ohjaus- ja valvontajärjestelmät pystyvät vaivatta kommunikoimaan kes-kenään.

– Perinteisissä suljetuissa järjestelmissä tiedonsiirtoprotokolla on ikään kuin sala-kirjoitusta, jota vain järjestelmän toimit-taneen järjestelmäntoimittajan laitteet ymmärtävät, kuvailee ryhmäpäällikkö Ja-ni Sivonen Grandlund Oy:stä.

Kustannustehokkuus tavoitteena

Suunnittelija lähtee kiinteistöautomaatio-järjestelmää työstäessään liikkeelle asiak-kaan toiveista. Tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas rat-kaisu, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin.

Jani Sivosen mukaan suunnittelijan nä-kökulmasta katsottuna suljetuilla ja avoi-milla järjestelmillä on mahdollisuus päästä yhtä hyvään lopputulokseen.

– Toteutusvaiheessa asialla tulee olla työnsä osaava ammattilainen, joka tekee kaikki vaiheet huolellisesti loppuun asti ja tarkistaa järjestelmän jokaisen osan toimivuuden, sanoo Sivonen.

Työn laatu henkilöityy siis usein tekijän ammattitaitoon. Sivosen mukaan toisaal-ta myös ennakoivalla valvonnalla vaiku-tetaan lopputuloksen laatutasoon.

Suunta kohti avoimuutta

Kiinteistöautomaatiojärjestelmissä men-nään Jani Sivosen mukaan nyt selkeästi kohti avoimia järjestelmiä.

– Etenkin laitteet, jotka on helppoa liit-tää osaksi kiinteistön automaatiojärjestel-mää, tulevat yleistymään, uskoo Sivonen ja mainitsee esimerkkinä tehtaalla val-miiksi kaapeloidut ilmanvaihtokoneet.

Sivosen kokemuksen mukaan raha rat-kaisee usein viime kädessä asiakkaan va-linnan. Avoin järjestelmä ei hänen mu-kaansa ole automaattisesti kallis ja suljet-tu halpa, vaan kustannukset riippuvat kuitenkin enemmän järjestelmän laajuu-desta ja valituista ratkaisuista.

– Asiakkaat arvostavat myös helppoutta ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän saa-mista kokonaisuudessaan yhdeltä kump-panilta, Sivonen lisää. Asiakasta arvosta-va toimittaja panostaa hänen mukaansa

Avointen kiinteistöautomaatiojär-jestelmien tarjonta kasvaa. Esi-merkiksi ABB laajentaa toimin-

taansa tuomalla markkinoille kiinteistö-automaatiojärjestelmän, joka sisältää oh-jelmoitavat logiikat, KNX-väyläjärjestel-män ja asiakkaan tarpeiden mukaisen valvomoratkaisun.

– Valvomo voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Osa asiakkaista haluaa perin-teisen valvomon, osalle sopii paremmin internetin tai matkapuhelimen kautta tehtävä valvonta ja osa ei halua valvomo-ratkaisuja ollenkaan, kertoo projektipääl-likkö Ville Tiainen ABB:ltä.

Asiakas voi tilata kiinteistöautomaatio-järjestelmän Tiaisen mukaan laajana avaimet käteen -toimituksena tai valita vain haluamansa osat kokonaisuudesta. Toimitukseen voi kuulua esimerkiksi pelkkä automaatio-osuus tai myös laitteet ja kaapeloinnit.

Uutuusjärjestelmä tarjoaa avoimuutta ja muunneltavuutta

Helppoutta arvostava asiakas valitsee Tiaisen mukaan laajan toimituksen, jol-loin asiakas saa samalla kaikki palvelut ja tuotteet suunnittelusta lähtien aina käyt-töönottotestauksiin asti.

Ville Tiaisen mukaan ABB:n älykkäässä kiinteistönohjauksessa yhdistyvät monet yhtiön vahvat osaamisalueet. Järjestelmä on myös aidosti avoin väyläpohjaisuu-tensa ansiosta.

– Kaikki ohjelmoinnin työkalut ovat julkisia. Myös järjestelmän käyttökoulu-tukset ovat kaikille avoimia, kertoo Tiai-nen. Asiakas voi siis helposti laajentaa ja modernisoida kiinteistöautomaatiojärjes-telmäänsä, koska ratkaisut eivät ole yh-destä laitetoimittajasta riippuvaisia. Muunneltavuus tekee järjestelmästä pit-käikäisen ja kustannustehokkaan.

Ohjelmoitavien logiikoiden ja KNX-järjestelmän ansiosta järjestelmään voi-daan liittää erilaisia kokonaisuuksia yk-

sittäisistä mittauksista prosessiautomaa-tiojärjestelmiin ja uusiutuviin energian-lähteisiin.

– Taloyhtiön pihaan saadaan esimer-kiksi automaatiojärjestelmällä ohjattavat latauspisteet, kun sähköautot tulevaisuu-dessa yleistyvät, mainitsee Ville Tiainen. ■

➠

TULOSSA: AUTOMAATIOVÄYLÄN VERKKOLEHTI

Automaatioväylä-lehti on kehittämässä painetun lehden rinnalle verkkojulkaisua.

Osana kehitysprojektia Automaatioväylä tekee yhteistyössä Metropolia Ammattikorkea-koulun kanssa tästä lehden numerosta 6/2012 myös verkkoversion, joka on luettavissa lehden kotisivujen www.automaatiovayla.fi kautta marraskuussa.

Tässä vaiheessa tehdään vain yksi koenumero, josta saadun palautteen perusteella päätetään verkkojulkaisun mahdollisesta jatkokehittämisestä.

www.automaatiovayla.fi

Avoimen järjestelmän edut tulevat Jani Sivosen mukaan selkeästi esiin saneerauksen tai laajentamisen yhteydessä.

pitkäaikaiseen yhteistyösuhteeseen ja pitää työn laadun ja hin-nan tasaisena.

Saneeraus ja kasvattaminen helpompaaUudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa ei ole suurtakaan mer-kitystä sillä, valitaanko kiinteistöön suljettu vai avoin järjestel-mä. Avoimen järjestelmän edut tulevat kuitenkin esiin, kun tu-lee aika saneerata tai laajentaa automaatiojärjestelmää.

– Muutosten tekeminen suljettuun järjestelmään voi olla han-kalampaa ja hitaampaa. Esimerkiksi toimitusajat voivat olla pit-kät, jos järjestelmäntoimittajan resurssit ovat rajalliset. Hinnat-kin ovat voineet hypätä ylös, sanoo Sivonen.

Avoimen kiinteistöautomaatiojärjestelmän saneeraus on Si-vosen mukaan helpompaa, sillä järjestelmään voidaan liittää helpommin uusia laitteita. Aidosti avoimen järjestelmän hin-noittelu pysyy kohtuullisena, jos järjestelmän alkuperäinen toi-mittaja on tehnyt mahdolliseksi, että kolmannet osapuolet voi-vat tarvittaessa integroida järjestelmään uusia laitteita.

Älykäs kiinteistöautomaatiojärjestelmä mukautuu muutoksiin ja kasvaa kehityksen mukana. Se pystyy kommunikoimaan myös tulevaisuudessa kehitettävien teknisten ratkaisujen kans-sa. ■

Rakennusautomaatio

➠

Teemme Ethernetin helpoksi!

Kattava teollisuus-Ethernet

-tuoteohjelmamme tarjoaa Sinulle

helppoutta ja joustavuutta teollisuus-

verkkosi suunnitteluun ja toteutukseen

sekä langallisissa että langattomissa

sovelluksissa.

Olemme edelläkävijä myös

järjestelmän turvallisuuteen ja

tietoturvaan sisältyvissä ratkaisuissa.

Järjestämme teollisuus-Ethernet

-seminaareja marraskuussa. Lue lisää

osoitteesta www.phoenixcontact.fi/

ethernet-seminaari ja varaa paikkasi!

Lisätietoa (09) 350 9020,

[email protected] tai

www.phoenixcontact.fi

© PhOEnix COntaCt 2012

Erinomaiset ratkaisut tiedonsiirtoverkkoihin!


Matkaväylä

IFAC Workshop on Auto-mation in the Mining, Mi-neral and Metal Industries

pidettiin 10.–12. syyskuuta

IFAC Workshop on Automation in the Mining, Mineral and Metal Industries, Gifu, Japani, 10.–12.9.2012

Japanin malliinPekka Itävuo, Tampereen teknillinen yliopisto, systeemitekniikan laitosJari Ruuska, Oulun yliopisto, säätötekniikan laboratorio

Syyskuussa Japanin Gifussa pidetty IFAC Workshop on Automation in the Mining, Mineral and Metal Industries sujui japanilaiseen malliin vieraanvaraisesti ja täsmällisesti. Futuristista tyylisuuntaa edustavaan Nagaragawa Convention Centeriin oli saapunut yli sata edustajaa noin 30 maasta.

2012 Gifussa, Japanissa. Kau-pungin kirjoitusasu näyttää samalta kuin suomalaisen Si-su-askin kannessa. Gifun kau-

punki on noin 400 000 asuk-kaan idyllinen pikkukaupunki noin 40 kilometrin päässä Nagoyasta.

Workshopissa oli mukana delegaatioita noin 30 maasta, jotka pitivät yhteensä 62 esi-tystä ja 3 plenarya 12 eri ses-

Nagaragawa Convention Center edustaa futuristista arkkitehtuuria.


siossa. Osallistujia oli hieman yli sata, joista isäntämaasta oli noin puolet. Osallistujista noin puolet tuli teollisuudesta ja puolet korkeakouluista. IFAC:n MMM-tekninen komi-tea olikin onnistunut houkut-telemaan myös teollisuuden edustajia runsaasti tapahtu-maan.

Suomalaisdelegaatiossa ei tälläkään kerralla tyydytty kompromisseihin, vaan pa-nostimme sekä laatuun että määrään. Laatuvaatimus tuli tosin täytettyä hieman yllättä-en, kun törmäsimme Nagoyan lentokentällä Aalto-yliopiston emeritus professoriin Heikki Koivoon. Määräkiintiön mie-hittivät puolestaan Pekka Itä-vuo Tampereen teknillisestä yliopistosta, Pasi Airikka Met-so Automationista ja Jari Ruus-ka Oulun yliopistosta.

Ydinvoimaonnettomuus kuntoon automaattisestiTapahtuman näyttämöksi oli valikoitunut arkkitehtuuril-taan mielenkiintoista futuris-tista tyylisuuntaa edustava kompleksi nimeltään Nagara-gawa Convention Center.

Varsinainen ohjelma alkoi automaation tulevaisuuden haasteita ja roolia varsin lave-asti käsitelleellä pre-worksho-pilla. Esityksien varsinaiset ai-heet käsittelivät lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mie-lenkiintoisin osuus käsitteli automaattisten ja kauko-oh-jattujen koneiden roolia Japa-nissa sattuneen ydinvoimala-onnettomuuden tuhojen kor-jaamisessa ja jälkien siivoami-sessa. Esitys tarjosi mielen-kiintoista tietoa edessä olevas-ta jopa 30 vuoden urakasta ja siihen liittyvistä työvaiheista.

Järjestäjät osoittivat suoma-laisdelegaatiolle japanilaista vieraanvaraisuutta sijoittamal-la kaikkien esitykset kahteen ensimmäiseen sessioon. Juuri väitellyt tohtori Jari Ruuska avasi pelin esittelemällä pape-rin otsikolla Flotation Model

Based on Floatability Compo-nent Approach – PGE Mine-rals Case. Seuraavassa sessios-sa vahva suomalaismeno jat-

kui Pasi Airikan esityksellä Simple Continuous-Time Iden-tification Method for PID Controlled Crushing Plant

Processes. Pekka Itävuo täy-densi kokonaisuuden suoma-laisten osalta aiheesta Specific Energy Consumption-Based Cone Crusher Control.

Ensimmäinen Plenary-esi-tys käsitteli raaka-ainevarojen ehtymisen riskiä sekä urbaa-nin kaivostoiminnan roolia. Esityksen piti professori Koh-mei Halada Japanin National Institution for Materials Scien-

Welcome Receptionissa Jari Ruuska (kuvassa vasemmalla), Pasi Airikka, Heikki Koivo ja Pekka Itävuo.


Matkaväylä

cesta. Hänen otsikkonaan oli Resource Risk and Role of Ur-ban Mining.

Toisessa Plenary-esityksessä professori Harald Peters VDEh-Betriebsforschungsins-titutista kertoi tehtaanlaajui-sista laadunohjausjärjestel-mistä otsikolla Aspects of Fac-tory-Wide Quality Control Systems in Steel Industry. Kol-mannen Plenary -esityksen pi-ti puolestaan professori Toshi-haru Sugie Kyoton yliopistolta aiheesta PID Tuning and Iden-tification Based on Particle Swarm Optimization.

Järjestäjät olivat ratkaisseet esitystekniset haasteet tarjo-amalla esittäjille käyttöön da-taprojektorin, johon esiintyjät

liittivät omat laptopinsa. Jär-jestelmä toimi hyvin. Sessiot pidettiin hyvin aikataulussa, minkä ansiosta oli mahdollis-ta tarvittaessa siirtyä toiseen rinnakkaissessioon. Work-shop onnistui myös siinä mie-lessä hyvin, että yhtään No Show -esitystä ei tilaisuudessa ollut.

Vaahdotusta ja sulatustaEnsimmäisessä varsinaisessa sessiossa puhetta johtivat Jari Ruuska ja Daniel Hodouin. Tässä Vaahdotus ja sulatus -nimisessä sessiossa oli viisi paperia, joista kaksi ensim-mäistä käsitteli Vale Techillä

Indonesiassa tehtyä kehitys-työtä. Niistä ensimmäisessä Yale Zhang kertoi nikkelisula-tusprosessin tuotannon paran-tamisesta käyttäen diskreettiä tapahtumasimulointimallia ja toisessa Brian Tsang kertoi energiaselvityksestä, jossa et-sittiin ratkaisuja energiahaas-teisiin kyseisessä prosessissa.

Kolmannessa paperissa Luis Bergh kertoi kuparimatan laa-dun parantamisesta rikaste-liekkiuunissa. Neljännessä paperissa Jari Ruuska esitteli yhteistyössä Luulajan teknilli-sen yliopiston professori Pert-ti Lambergin kanssa tehdyn mineraalipohjaisen vaahdo-tusmallin, joka perustuu kom-ponenttien kelluvuuteen (flo-atability). Viidennessä pape-rissa puolestaan Rodrigo Toro esitteli käyttäjäkoulutussimu-laattorin, joka oli kehitetty mi-neraaliprosessien jauhatus- ja luokittelupiireille.

Toisen session puheenjoh-tajina olivat Pasi Airikka ja Luis Bergh. Jauhatus ja murs-

Gujo Odori –tanssiyhtye sai myös yleisön mukaan tanssiin.

kaus -nimisessä sessiossa oli kaikkiaan kuusi paperia. Niis-tä ensimmäisessä Sveitsin ABB:n Jan Poland esitteli mo-dulaarisen frameworkin, jon-ka avulla voidaan mallintaa ja optimoida jauhatuspiirejä. Toisessa paperissa Pasi Airikka esitteli yksinkertaisen jatkuva-aikaisen identifiointimenetel-män PID-säädetyille murs-kauspiireille. Kolmannessa paperissa Johan Le Roux ker-toi mahdollisuudesta vähen-tää kokoluokkia jauhatuspii-rin kumulatiivisten luokkien mallissa.

Moïse Mukepe Kahilu ra-portoi omassa osuudessaan teollisen märkäjauhatuspiirin mallintamisesta, identifioin-nista ja simuloinnista. Viiden-nessä paperissa puolestaan Pekka Itävuo kertoi ominais-energiakulutukseen perustu-vasta säädöstä kartiomurskai-meen. Viimeisessä paperissa Björn Matthews käsittelii vaa-timuspohjaista malminjauha-tuspiirin hallintaa.


Sintrausta ja koksausta

Kolmannessa eli Sintraus, kok-saus ja sulatus -sessiossa oli esillä neljä paperia. Näistä en-simmäisessä osuudessa Yuhei Akaike kertoi laajasta, data-pohjaisesta onlinemallinnusso-velluksesta sulatusuunille. Toi-sessa paperissa Isao Nakamura raportoi uusien mittauksien, kuten kosteuden, lämpötilan sekä ilmavuotojen ja kuuman alueen monitorointien, kehittä-misestä sintraukseen.

Lisäksi Kazuro Tsuda kertoi koksiuunin energiankulutuk-sen vähentämisestä paranne-tun polttoaineventtiilien sää-dön avulla. Dalil Ichalal esit-teli viimeisessä paperissa se-menttimyllylle kehitettyjä ob-servoijia.

Mallinnusta ja säätöäNeljännen session otsikkona oli Uudelleenlämmitys ja

jäähdytys. Ohjelmassa oli muun muassa Hiroyuki Ima-narin puheenvuoro joustavas-ta kelauslämpötilasäädöstä kuumavalssaamolla. Viiden-nessä sessiossa puhuttiin Te-räksen valmistus ja valu -otsi-kon alla. Tällöin esimerkiksi Shinji Tomiyama esitteli LD-konvertterissa tehtävän fosfo-rinpoiston uuden säätösystee-min.

Kuudennen session otsikko-na oli Kehittynyt mallinnus ja säätö raudan- ja teräksenval-mistuksessa: ISIJ:n tutkimus-aktiviteetteja. Koji Tsumura kertoi tällöin koksiuunipatteri-en adaptiivisesta säädöstä ja lisäksi muun muassa Shota Sakashita esitteli gray-box-mallin välialtaan sulan teräk-sen lämpötilan säätöön.

Kolmannen päivän ainoas-sa varsinaisessa Säätömetodo-logiat-sessiossa muun muassa Kayoko Hayashi kertoi PID-säätimen dataorientoituneesta suunnittelusta. Akira Morita esitteli puolestaan parametri-

en sovitusmenetelmän fysi-kaalisiin malleihin pohjautu-viin säätömalleihin käyttäen tilastollista regressiota.

Ohjelmaa banketista geokätköilyynTapahtuman sosiaaliseen oh-jelmaan sisältyi muun muassa tutustuminen paikalliseen merimetsokalastukseen (Cor-morant fishing). Perinteisellä Banquet-illallisella oli esiinty-mässä Gujo Odori -tanssiyh-tye, joka sai myös yleisön in-nostumaan ja osallistumaan tanssiin.

Japanissa oli vielä syyskuus-sa kuumaa ja kosteaa. Läm-pötila oli joka päivä kolmen-kymmenen asteen paremmal-la – tosin suomalaisittain ehkä pahemmalla – puolella. Lau-antaina turistit yllätti jopa melko hurja sadekuuro.

Tiiviistä ohjelmasta huoli-matta osallistujilla riitti aikaa tutustua myös kaupunkiin, sen nähtävyyksiin, kauppa-

keskuksiin, busseihin ja on-gelmiin kielen kanssa. Paikal-listen asukkaiden englannin kielen taito oli puutteellista. Hyvin kaikesta kuitenkin sel-vittiin viimeistään kansainvä-lisellä viittomakielellä. Ihmi-set olivat kuitenkin kohteliaita ja aina valmiita auttamaan. Lisäksi suomalaiset pääsivät myös harrastamaan Gifussa ainakin juoksua, geokätköilyä ja pyöräilyä.

Seuraava MMM-tapahtuma on Symposium elokuun 2013 lopulla San Diegossa, Kalifor-niassa. Symposiumin järjestä-jän edustaja Florian Kongoli toivoi esityksiä erityisesti kai-vostoiminnasta, värimetallien valmistuksesta ja lämpökäsit-telystä. Symposiumin teema-na tulee olemaan Automation and Sustainability. ■

Yksi paikallisista nähtävyyksistä on Cormorant Fisher- eli Merimetsokalastaja -niminen patsas.


Tapahtumaväylä

Pariisin Cigré-tapahtuma korosti ympäristönäkökulmaa

Ympäristön tähdenTimo Rinta, Automaatioväylä

Cigré-tapahtuma Pariisissa elokuun lopulla vannoi ympäristön ja älyverkkojen nimeen. Kasvava energiantarve ja ilmastonmuutoksen haasteet nousivat vahvasti esille. Kävijöitä ja näytteilleasettajia oli huomattavasti kahden vuoden takaista tapahtumaa enemmän.

Nyt 44. kerran järjestetyllä Cigré-tapahtumalla on pitkät perinteet. Sähköverkkoalan asiantuntijat

Cigrén seminaareissa puhuttiin muun muassa ympäristöjalanjäljestä, myrskytuhoista ja monitoroinnista.

kahden vuoden välein Pariisiin keräävä kokoontuminen ei kuitenkaan ole jäänyt paikalleen näivettymään, vaan sillä näyt-

tää päinvastoin olevan vahva kasvuvaihe menossa.

Vuoden 2012 tapahtuma oli kaikin ta-


Alstom Gridin Claes Scheibe

tuntee hyvin pohjoismaisten

ilmasto-olosuhteiden asettamat

vaatimukset.

voin ennätyksellinen. Elokuun lopulla Pariisiin saapui paikalle peräti 6 826 kä-vijää, kun kaksi vuotta aiemmin kävijä-määrä oli vain 5 385.

Kävijöistä noin 3 200 oli nyt ilmoittau-tunut osallistujiksi myös Cigrén seminaa-ritapahtumiin. Ranskasta näitä delegaat-teja oli eniten eli noin 10 prosenttia ko-konaismäärästä. Isompia määriä oli myös esimerkiksi Saksasta, Japanista, Yhdysval-loista, Brasiliasta ja Britanniasta. Suomes-ta paikalle oli saapunut 21 osallistujaa.

Näytteilleasettajia oli Cigréssä tänä vuonna kaikkiaan 198. Mukana oli alan tarjontaa Euroopasta, mutta kasvavassa määrin nyt myös muista maanosista. Näyttelyneliöiden määrä oli kasvanut vastaavasti jopa 50 prosentilla. Näyttely-tilaa oli nyt käytössä yhteensä 8 560 ne-liömetriä.

Myrskytuhoja ja monitorointiaJatkuvasti kasvava energiantarve ja ilmas-tonmuutoksen tuomat haasteet antoivat tapahtumalle oman vahvan leimansa. Ensimmäisessä varsinaisessa seminaari-osuudessa keskityttiinkin sähköalan mah-dollisuuksiin vähentää energian aiheutta-maa ympäristöjalanjälkeä. Asiasta käytiin perusteellista keskustelua, jossa esimer-kiksi Cigrén oma rooli nousi vahvasti esille.

Suomessakin koettujen myrskytuhojen kaltaiset tapahtumat ja suurhäiriöt oli myös nostettu seminaarikeskustelujen keskeiseksi teemaksi. Näissä keskustelu-osuuksissa esille nousivat tuoreina esi-merkkeinä Intiassa tämän vuoden heinä-kuussa koetut suuret sähkökatkokset.

Esimerkiksi Alstom Gridin tutkimus- ja kehitystoiminnoista vastaava johtaja

Conseil International des Grands Réseaux Électriques (CIGRÉ) eli International Council on Large Electric Systems on sähköalan asiantuntijoiden kansainvälinen yhdysside, joka on toiminut jo vuodesta 1921 alkaen. Cigréllä on yhteensä yli 11 000 jäsentä kaikkiaan 92 maassa.

Cigré on organisoinut toimintaansa 57 kansalliseen komiteaan. Yksi komiteoista toimii Suomessa. Sen puheenjohtaja on professo-ri Liisa Haarla Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta.

11 000 jäsentä 92 maassa

Näyttelyssä olivat mukana alan keskeiset yritykset, kuten Prysmian Group.

Seminaarin teemana on kaasutusteknologian hyödyntäminen voimalaitoksissa ja Lahdessa viime keväänä käyttöönotettu kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos. Seminaarissa käydään läpi kaasutusteknologian ja sitä hyödyntävien sovellusten tämän hetkinen tilanne maailmalla, kierrätyspolttoaineen valmistus, LahtiEnergian uuden laitoksen prosessit ja automaatio, matalalämpöarvoisen tuotekaasun polttotekniikka sekä biopohjaisten polttoaineiden poltinpoltto. Tilaisuus on tarkoitettu energia-alalla toimiville prosessi- ja automaatiosuunnittelijoille, energiainvestoinneista päättäville, alan opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

Osallistumismaksu 100 €/henkilö Hintaan sisältyy ohjelmassa mainitut tarjoilut ja arvonlisäveron 23 %. SitOvat ilmOittautumiSet 5.11.2012 menneSSä: www.automaatioseura.fi

JärJESTäJä: Suomen Automaatioseura ry, Voimalaitosjaos Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki Puh. 0201 9812 20, s-posti: [email protected]

Voimalaitosseminaari ja -laitosVierailu 20.11.2012 Wanha Walimo, vesijärvenkatu 25, lahti

aluStava Ohjelma09:00–09:15 Tilaisuuden avaus09:15–09:45 Katsaus kaasutusteknologian kehityksen tämän hetkiseen tilanteeseen, Esa Kurkela, VTT9:45–10:15 Kierrätyspolttoaineen valmistus, Pekka Kilpeläinen, Päijät-Hämeen Jätehuolto

KAHVi

10:30–11:30 LahtiEnergian uusi kaasutusvoimalaitos Prosessi, Pekka Saarivirta, Metso Automaatio, N.N., Metso

LouNAS

12:30–13:00 Matalalämpöarvoisen tuotekaasun polttotekniikka, Saacke, N.N. 13:00–13:30 Biopohjaisten polttoaineiden poltinpoltto, oilon, N.N.

KAHVi

YritYSvierailu lahti energian KYmijärvi ii vOimalaitOKSeen14:30–16:00 Käyttökokemuksia laitoksen toiminnasta ja laitosvierailu, LahtiEnergia

Wanha Walimo sijaitsee historiallisessa tiilirakennuksessa, joka valmistui lahden rautateollisuuden (nykyisin raute) valimoksi vuonna 1917.

oiKEu

S Mu

uTo

KSiiN Pid

äTETää

N.

Pariisin elokuisessa Cigré-tapahtumassa oli kaikkiaan noin 200 näytteilleasettajaa.

Claes Scheibe tuntee ruotsalaisena hyvin myös pohjoismaiset ilmastohaasteet. ABB:llä aiemmin pitkän uran tehnyt Scheibe uskoo esimerkiksi myrskytuho-jen minimoimisessa hyvään suunnitte-luun ja kehittyneen teknologian apuun.

Seminaariosuudet kattoivat useita ym-päristöpainotteisia aihealueita. Esillä oli-vat muun muassa ylläpito ja laitteiden elinikä, ekosuunnittelu sekä laitteiden ja järjestelmien reaaliaikainen monitoroin-ti. ■

Tapahtumaväylä

© Phoenix ContaCt 2012

PSR-TRISAFE MODULAR Toteuttaa turvaohjauksesi

helposti ja joustavasti

Yksi turvarele kaikille turvatoiminnoille

PSR-tRiSaFe on monipuolinen konfi-guroitava turvarele. nyt voit toteuttaa joustavasti yhdellä modulaarisella tuoteperheellä koko turvaratkaisun - hätäpysäytyksestä turvavaloverhoihin. Monipuolisella ja helppokäyttöisellä SaFeConF-ohjelmistolla määrität toiminnot nopeasti ja tehokkaasti.

tutustu kattaviin turvatekniikkaa käsitteleviin nettisivuihin osoitteessa

www.phoenixcontact.fi/turvatekniikka.

Lisätietoa (09) 350 9020,

[email protected] tai

www.phoenixcontact.fi


Tomi Sorasalmi, VTT

Energiankulutuksen mallintaminen auttaa ratkomaan energiakysymyksiä

Päästöt pienemmiksi

Enemmän energiaa ja päästöt pienemmiksi. Energiankulutuksen mallintaminen tasoittaa tietä ekotehokkuuteen. Samalla myös teknologiakehitys avaa uusia mahdollisuuksia alan tutkimukselle.

VTT:n Apros-talo on rakenteellinen malli, jolla voidaan simuloida rakennuksen kuluttamaa lämmitysenergiaa. Mallissa otetaan huomioon esimerkiksi rakenteiden lämmönjohtavuudet, ulkolämpötila, sisälämpötila ja ikkunoiden läpi tuleva säteily.

Rakennusautomaatio


Energian kysyntä kasvaa, mutta hiili-dioksidipäästöjä pitäisi saada pie-nemmiksi. Tämä on lisännyt kiin-

nostusta ja tutkimusta energiakysymysten ratkaisemiseksi. Samaan aikaan älykkäi-den sähköverkkojen (Smart Grid) kehitys ja etäluettavien sähkömittareiden yleisty-minen ovat avanneet uusia mahdollisuuk-sia energiankulutuksen tutkimukselle.

Rakennusten ja kotitalouksien energi-ankulutuksen analysointia varten VTT:llä on mallinnettu asukkaiden kotitaloussäh-könkäyttöä ja talon kuluttamaa lämmitys-energiaa erilaisilla menetelmillä, kuten systeemidynamiikalla sekä Apros-mal-leilla. Eri malleilla voidaan tutkia erilaisia ilmiöitä. Esimerkiksi pitkän aikavälin mallit keskittyvät selvittämään energian-kulutuksen kehitystä vuosikymmenien aikana, kun taas lyhyen aikavälin malleil-la voidaan tutkia energiankulutusta esi-merkiksi tuntitasolla.

Sähkön- ja energiankulutuksen pitkän aikavälin kehitystä on mallinnettu systee-midynaamisella lähestymistavalla. Täl-löin lähtökohtina ovat olleet sähkömark-kinoiden rakenne ja kotitaloudet suurem-man kokonaisuuden osana.

Systeemidynaamisessa mallissa voi-daan teknisten asioiden lisäksi ottaa huo-mioon pehmeitä arvoja, kuten kuluttaja-käyttäytyminen. Lämmitysratkaisujen ja kotitalouslaitteiden valinnassa ja yleisty-misessä on tärkeää ymmärtää kuluttajat osana systeemiä. Esimerkiksi rakennus-automaatio sekä ilma- ja maalämpöpum-put yleistyvät nopeasti, mikä tulee vaikut-tamaan myös energiankulutukseen.

Monen tekijän summaPitkällä aikavälillä rakennusten energian-kulutuksen kehitys riippuu useista teki-jöistä. Esimerkiksi rakennusten tiukentu-vat energiankulutusvaatimukset vaikutta-vat kokonaisenergiankulutukseen ja eri lämmitysratkaisujen houkuttelevuuteen. Toisaalta rakennuskanta uusiutuu hitaas-ti, joten parantuneen energiatehokkuu-den vaikutus kokonaiskulutukseen on myös hidasta.

Energiamuotojen hinta vaikuttaa luon-nollisesti energiansäästötapojen houkut-televuuteen, mutta myös pehmeät arvot ohjaavat käyttäytymistä. Tulevaisuudessa energiansäästäminen ja hiilidioksidipääs-töjen vähentäminen saattavat olla nykyis-tä tärkeämpiä tekijöitä, mikä saattaa vai-

Yksinkertaistettu kausaalidiagrammi kotitalouksien energiankulutuksesta kuvaa eri tekijöiden vaikutusta toisiinsa.

kuttaa positiivisesti investointipäätöksiin.Toisaalta systeemissä voidaan nähdä

myös tasapainottavia silmukoita, jotka ei-vät kannusta jatkuvaan säästöön pitkällä aikavälillä. Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät sähkölaskua pitkällä aikavä-lillä, jolloin motiivi säästää sähköä saat-taa kadota ja kulutus nousta jälleen. Ske-naariomallin ideana onkin testata erilai-

sia oletuksia ja simuloida, miten oletuk-set vaikuttavat energiankulutukseen.

Esimerkiksi kotitalouksien energiakulut vaikuttavat halukkuuteen säästää energi-aa, mikä toisaalta vaikuttaa energiate-hokkaiden lämmitysratkaisujen, kuten li-säeristyksen ja maalämpöpumppujen, houkuttelevuuteen. Tämä puolestaan vai-kuttaa pitkällä aikavälillä kotitalouksien energiakuluihin.

Pitkällä aikavälillä matalaenergiara-kentaminen kerryttää osaamista, joka taas lisää houkuttelevuutta ja mahdolli-suuksia rakentaa ja remontoida lisää ma-talaenergiataloja. Mallien avulla voi-daankin tutkia energiankulutuksen kehi-tystä kokonaisuuden kannalta ja etsiä te-

kijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi ener-giatehokkaan rakentamisen lisääntymi-seen.

Eri mallit erilaisiin tarkoituksiinDynaamisilla malleilla voidaan mallintaa erilaisten kompleksisten ilmiöiden muu-

tosta. Hyvä esimerkki on maalämpö-pumppujen nopea yleistyminen erityises-ti sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kun Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n ke-räämät maalämpöpumppuasennusten ti-lastotiedot yhdistetään mallin antamaan skenaarioon mahdollisesta asennusten kehityksestä, tasoittuvat uusien maaläm-pöpumppujen asennukset mallissa vuo-den 2015 jälkeen. Syynä tähän on, että yhä suurempi osa potentiaalisista maa-lämmön käyttäjistä omistaa jo laitteen. Maalämpöpumppujen määrä vaikuttaa toisaalta kokonaisenergiankulutukseen ja kulutusprofiileihin.

Lämmitysenergian kulutuksen mallinta-miseen soveltuvat hyvin rakenteelliset mal-

"Energiamuotojen hinta vaikuttaa energiansäästön houkuttelevuuteen,

mutta myös pehmeät arvot ohjaavat käyttäytymistä."


Uudet etäluettavat sähkömittarit mah-dollistavat myös rakennusautomaatiolle uusia sovelluskohteita. Tulevaisuudessa vaikkapa tuntiperustaista sähkön hintaa voisi hyödyntää rakennusautomaation avulla siten, että sähköä käytettäisiin ky-synnän ollessa pienimmillään. Esimer-kiksi talon lämmityksen poiskytkeminen pariksi tunniksi ei vaikuttaisi merkittäväs-ti talon sisälämpötilaan. Asukas ei kuiten-kaan edes huomaisi katkoa, mutta kysyn-tähuippuja voitaisiin näin kätevästi tasoit-taa.

Apros on dynaaminen mallinnus- ja simulointiohjelma esimerkiksi voimalaitosten ja paperi- ja sellutehtaiden mallinnukseen. www.apros.fi

Simantics on avoimen lähdekoodin mallinnus- ja simulointiympä-ristö, jossa voidaan käyttää ja yhdistää eri simulointiohjelmia, ku-ten esimerkiksi Aprosta. www.simantics.org

Systeemidynamiikka on matemaattinen mallinnusmenetelmä, jolla voidaan parantaa ymmärrystä dynaamisista kompleksisista systeemeistä. http://www.systemdynamics.org/what_is_system_dynamics.html

Malleja ja menetelmiä

Rakennusautomaatio

lit, joissa talon seinät on mallinnettu läm-pöä johtaviksi rakenteiksi ja lämmitysrat-kaisu on mallinnettu erikseen. Näin mallis-sa voidaan käyttää rakennustekniikasta tut-tuja arvoja, kuten lämmönläpäisykerrointa (U-arvo). Talon sisälämpötilalla on tavoi-tearvo, johon lämmitysjärjestelmä pyrkii säätämään talon lämpötilaa perustuen si-sä- ja ulkolämpötiloihin. Lämmitysratkai-suna voidaan käyttää sähkö- tai kaukoläm-mitystä sekä ilmalämpöpumppua, maa-lämpöpumppua, aurinkokeräimiä tai esi-merkiksi aurinkopaneeleja.

Kehitetyt mallit tarjoavat mahdolli-suuksia selvittää yhden rakennuksen tai vaikka kokonaisten alueiden energianku-lutusta. Tällöin voidaan esimerkiksi tut-kia, miten erilaisten laitteiden yleistymi-nen vaikuttaisi tietyn alueen kokonais-energiankulutukseen. Esimerkiksi ener-giayhtiöitähän kiinnostaa yleensä juuri suuremman alueen energiankulutus.

Automaatio tasoittaa kulutushuippujaRakennusautomaatiolla pyritään yleensä vähentämään energiankulutusta. Toinen tärkeä kohde rakennusautomaatiolle on sähkönkäytön kulutushuippujen tasaami-nen. Sähköntuotantokapasiteetti ja siirto-verkot joudutaan nimittäin mitoittamaan huipputehon mukaan, jolloin kulutuksen tasaaminen vähentäisi investointitarpeita pitkällä aikavälillä.

Lyhyellä aikavälillä kotitalous säästäisi sähkölaskussa ja pitkällä aikavälillä myös sähkön siirtohinnassa, koska siirto- ja tuotantokapasiteetti joudutaan mitoitta-maan kulutushuippujen mukaan. Jos ku-lutusta ei pystytä tasaamaan tai sovitta-maan tuotantoon, niin erityisesti tuulivoi-man yleistyminen saattaa aiheuttaa on-gelmia sen epätasaisuuden ja huonon ennustettavuuden vuoksi.

Kohti isoa kokonaisuuttaUudenlainen lähestymistapa energianku-lutuksen mallintamisessa on asettanut uusia vaatimuksia myös mallinnus- ja si-mulointityökaluille. Suurin osa malleista onkin tehty Apros-mallinnusohjelmalla, joka on alun perin kehitetty ydin- ja läm-pövoimalaitosten mallinnukseen. Erilais-ten lähestymistapojen, kuten teknisten ja sosioekonomisten ilmiöiden, takia myös eri simulointiohjelmien integrointi on ol-lut tärkeää. Tähän on saatu apua Siman-tics-alustasta, jossa eri simulointiohjel-mia voidaan integroida luontevasti.

Tulevaisuudessa malleja kehitetään edelleen ja ne pyritään yhdistämään isoksi kokonaisuudeksi. Tällöin raken-nusten energiankulutusta voitaisiin mal-lintaa tarkemmin ja kokonaisvaltaisem-min. Näin muutostrendien vaikutusta eri alueilla – tai jopa koko yhteiskunnassa – voitaisiin ennakoida, mikä auttaisi myös suunnittelemaan järjestelmiä paremmin kokonaisuuden kannalta. ■

Näin maalämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa. Kuvassa on yhdistetty Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen historiadata ja dynaamisen mallin simuloima skenaario tulevasta kehityksestä.

Sähkö & Tele -lehtiMerikasarminkatu 7, 00160 Helsinkipuh. (09) 668 9850, [email protected], www.sil.fi

Tilaa alan tärkein media Sähkö & Tele -lehti yrityksellesi tai itsellesi

www.sil.fi tai liity Sähköinsinööriliiton jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna!

••

8 numeroa vuodessa ja satoja sivuja asiaa ammattilaisille ja päättäjille

Sähköinsinööriliiton jäsenet saavat lehden jäsenetuna – liity jäseneksi www.sil.fi

SähköTele

sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo

Lehti joka luetaan kannesta

kan

teen.

JO VUODESTA

1928Sähköalan ehdoton ykköslehti


Jyväskylän Paviljongissa 10.–12. loka-kuuta järjestetyillä Tekniikka 2012 -messuilla kävi messujärjestäjän las-

kelmien mukaan reilut 6 000 teollisuu-den ammattilaista, kun kahta vuotta ai-emmin kävijämäärä oli ollut yli 10 000. Jyväskylän Messut Oy:n myyntijohtaja Pekka Nupponen oli kuitenkin varsin tyy-tyväinen tapahtumaan.

– Yleinen talouden epävarmuus heijas-tui näillekin messuille. Tekniikka 2012:n kävijämäärä oli silti vähintäänkin koh-tuullinen. Teollisilla ammattimessuilla kävijöiden määrää tärkeämpi on kuiten-kin kävijöiden laatu. Tekniikka-messuilla valtaosa messukävijöistä oli näytteil-leasettajien kannalta katsoen potentiaali-sia asiakkaita, toteaa Pekka Nupponen.

Kävijöitä saapui Jyväskylään Nupposen mukaan eri puolilta Suomea ja kauem-paakin.

Timo Rinta, Automaatioväylä

Tekniikka 2012 veti Jyväskylään reilut 6 000 kävijää

Nanoteknologiaa ja tietoiskuja

Jyväskylän Tekniikka-messujen uusi aluevaltaus olitänä vuonna nanoteknologia, joka pääsikin heti kävijöiden suosioon. Lokakuussa järjestetty messutapahtuma tarjosi myös tietoiskuja ja muita oheistilaisuuksia. Kävijämäärä jäi kuitenkin selvästi edellisiä vastaavia messuja pienemmäksi.

Tapahtumaväylä

Tekniikka-messujen kävijät olivat suurelta osin teollisuuden ammattilaisia.

25th International Trade Fairfor Electronic Components,Systems and ApplicationsMesse MünchenNovember 13–16, 2012www.electronica.de

Your contact in Finland: JPO FairConsultingPhone +358 400 451 [email protected]

the world needs innovative electronics.they are on display here.

Tickets & Registration: www.electronica.de/en/2012

– Tekniikka-messuille ei tulla vain pii-pahtamaan kotimatkalla töistä, vaan kä-vijät viipyvät halleissa pitkään. Messu-käynnistä haluttiin selvästi saada kaikki hyöty irti, sanoo Nupponen.

Nanoteknologia kiinnostuksen kärjessäTekniikka-messujen uutuusantia edusti tänä vuonna nanoteknologia. Messujär-jestäjän mukaan uusi aluevaltaus kiin-nosti kävijöitä. Ajankohtaiset nanotekno-logian tietoiskut ja luennot keräsivät myös kiitettävästi kuulijoita.

Tekniikka 2012 -messut järjestettiin Jy-väskylässä nyt jo 15. kerran. Jyväskylän Messut Oy:n järjestäjäkumppaneita oli-vat Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen yhdistys, CAD/CAM-yhdistys, Nanotek-nologian klusteriohjelma, Jyväskylä Inno-vation, Automaatioväylä ja Finel ry jäsen-järjestöineen.

Seuraavat Tekniikka-messut aiotaan järjestää Jyväskylän Paviljongissa syksyllä 2014.

Tekniikka 2012 -tapahtuman yksityis-kohtaisempi messuraportti ilmestyy Auto-maatioväylän seuraavassa numerossa. ■

Automaatio oli monin tavoin esillä Jyväskylässä.


International Symposium on Process Systems Engineering, Singapore, 15.–19.7.2012

Kestävää kehitystä ja kiinnostavia kiertokäyntejä

Jukka Kortela, Aalto-yliopisto

Yhdestoista International Symposium on Process Systems Engineering järjestettiin tänä vuonna 15.–19. heinäkuuta Singaporessa. Tapahtuman teemat vaihtelivat kestävästä kehityksestä energiankäytön minimointiin. Ohjelmassa oli myös useita mielenkiintoisia kiertokäyntejä. Tapahtuman järjestelyistä vastasi National University of Singapore.

Matkaväylä


Saavuin lauantai-iltana 14. heinäkuuta Singapo-reen Kend Ridge -kam-

pukselle Kend Ridge Hall -opiskelija-asuntolaan. Vaikka asuntolan toimisto olikin sul-jettu viikonloppuna, löysin sähköpostitse saamillani oh-jeilla helposti avainlaation ja nimelläni varustetun kirje-kuoren. Olin valinnut edulli-sen opiskelija-asuntolavaih-toehdon, koska oletin myös jatko-opiskelijakollegojeni te-kevän samoin. Tämä osoittau-tuikin oikeaksi johtopäätök-seksi.

Järjestelyt paikan päällä toi-mivat hyvin. Esimerkiksi kul-jetus oli järjestetty joka päivä Kend Ridge Hallista varsinai-selle konferenssipaikalle, joka oli Suntec Singapore, Interna-tional Convention & Exhibiti-on Centre.

Alkuun kestävää kehitystäMaanantain esitykset alkoivat

päivän teemaksi nimetyn kes-tävän kehityksen aiheilla.

Wolfgang Marquardt esitti otsikolla Bio-based Value Chains of the Future – an Op-portunity for Process Systems Engineering vaatimukset tule-vaisuuden biopolttoaineiden arvoketjujen mallipohjaiselle suunnittelulle. Marquardtin mukaan sen sijaan, että keski-tyttäisiin yksinkertaisesti ero-tusprosesseihin ja lämmönin-tegraatioon, tarvitaankin mo-lekyylitason tarkastelua. Tär-keää on esimerkiksi eri reak-tioketjujen vertailu ja pullon-kaulojen löytäminen proses-sissa, jossa biomassa on läh-töaineena.

Chemical & Biomolecular Engineering Graduate Student Association oli järjestänyt ta-pahtuman kaikille opiskeli-joille, jotka osallistuivat PSE 2012 -konferenssiin. Tapahtu-ma alkoi kampuskierroksella. Tällöin tutustuttiin muun mu-assa kampuksen kirjastoon, jossa mielenkiinnon herätti

pelkästään kiinan kielellä ole-va osasto. Muu osa kirjaston kokoelmista oli pääasiassa englanniksi.

Seuraavaksi oli vuorossa National University of Singa-poren (NUS) esittely. NUS si-joittuu QS World University Rankingsin maailmanlistalla 28. sijalle. Aasiassa se lista-taan kolmanneksi parhaim-maksi yliopistoksi. Opiskeli-joita yliopistossa on kaikkiaan 37 304, joista 26 742 on pe-rustutkinto-opiskelijoita ja 10 562 on jatko-opiskelijoita. Henkilökuntaa on puolestaan 2 609 ja tutkimushenkilökun-taa 2 643.

Technology Roadmapping avuksiTiistaipäivä alkoi Michael Theinin esityksellä aiheesta Applications of Technology Roadmapping to Planning and Building Systems for Me-dicine and Vaccine Manufac-turing. Puheenvuorossaan

Thein esitti, miten Process Systems Engineering -aktivi-teetteja voidaan muokata ja hallinnoida läpi organisaation Technology Roadmapping -menetelmää käyttäen. Esi-merkkinä oli lääkkeiden ja ro-kotteiden tuotanto ja jakelu.

Tiistaipäiväkin jatkui kestä-vän kehityksen aiheilla, jol-loin muun muassa Jeff Siirola piti esityksen aiheesta A Perspective on Energy and Sustainability.

Nykyprosessijärjestelmille tyypillistä on energiaa säästä-vien ratkaisujen suunnittelu. Kuitenkin prosessin varsinai-sessa operoinnissa energian-käytön minimointi on harvoin säätötavoite. Esimerkiksi Smart Manufacturing -mene-telmän yksi tavoite prosessite-ollisuudessa onkin suunnitel-la prosesseja, joissa on use-ampia vapausasteita. Tällöin tuotetavoitteet voidaan saa-vuttaa lisääntyneen prosessi-datan ja onlinelaskentatehon avulla. Samalla voidaan esi-

Singaporen nähtävyyksiin kuuluu Botanic Garden, jonka sisällä on myös orkideapuisto.


National university of Singaporessa on yli 10 000 jatko-opiskelijaa.

merkiksi energiankäyttökin minimoida.

Vaihtamalla vähemmän päästöjäVaakasuoran maakaasun po-rauksen kehittäminen on teh-nyt maakaasusta yhden hal-vimmista polttoaineista Yh-dysvalloissa. Melko helppo tapa vähentää hiilidioksidi-päästöjä onkin siis vaihtaa olemassa oleva hiilivoimala polttamaan maakaasua. Toi-nen tapa vähentää päästöjä on esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla, kuten puu-biomassalla.

Tiistai-iltapäivä oli varattu lyhyille esitelmille postereista.Oma puheenvuoroni oli ai-heesta Model predictive cont-

rol for BioPower combined heat and power (CHP) plant. Esityksessäni kuvailin, miten polttoaineen kosteus voidaan ottaa huomioon BioGrate-kat-tilan malliprediktiivisen sää-dön suunnittelussa.

Konferenssi-illallinen oli järjestetty Singapore Flyerin yhteydessä olevaan ravinto-laan. Illallisen yhteydessä oli mahdollista kätevästi jatkaa päivän keskusteluja. Iltaohjel-maan kuului myös esimerkik-si ajelu maailman suurimmal-la maailmanpyörällä.

Keskiviikkona Hiromasa Kaneko piti mielenkiintoisen esitelmän aiheesta Estimation of Predictive Accuracy of Soft Sensor Models Based on One-Class Support Vector Machi-ne. Siinä Support Vector Ma-chinen avulla klusteroidaan datapisteet. Datan tiheys klus-

terissa määrittää, kuuluuko piste malliin.

Keskiviikkoiltana oli vuo-rossa posterisessio, jossa oli myös oma esitykseni. Posteri-ni luona kävi useita kongressi-vieraita. Keskustelut venyivät pitkiksi ja mielenkiintoisiksi.

Polttokennoja ja hiilidioksidin varastointiaTorstaina iltapäivällä oli jär-jestetty tekninen ekskursio Jurong-saarella sijaitsevaan Institute of Chemical and En-gineering Sciences (ICES) -in-stituuttiin. ICES on Agency for Science, Technology and Re-searchin jäsen. Kierroksella tutustuimme muun muassa polttokennolaboratorioon, jo-hon sisältyivät esimerkiksi hii-lidioksidin varastointi, poltto-kennot ja leijupetireaktori.

Kierros jatkui myös Experi-mental Power Grid Centreen, jossa pystytään simuloimaan Smart Grid -kokonaisuuksia ja syöttämään virtaa esimerkiksi pääsähköverkkoon.

Jurong-saari on Singaporen kemikaaliteollisuuden keskus. Siellä sijaitsee 95 kansainvä-listä yritystä, kuten Shell, Ex-xonMobil, Chevron, DuPont, BASF, Sumitomo Chemicals ja Mitsui Chemicals.

Perjantaina minulla olikin lopulta aikaa tutustua myös Singaporen nähtävyyksiin, kuten Botanic Garden -puis-toon ja sen sisällä olevaan or-kideapuistoon. Tutustuin myös Sentosa-saareen, jossa on muun muassa Hollywood-studio. Sitten olikin jo aika suunnata paluumatkalle ta-kaisin Suomeen. ■

Matkaväylä


Matkaväylä

The International Federa-tion of Automatic Cont-rol eli IFAC järjesti kah-

deksannen Power Plant & Po-wer System Control -sympo-siumin 2.–5. syyskuuta 2012 Toulousessa Ranskassa. PPP-SC 2012 -symposiumin esitel-mät pidettiin yhdellä Toulou-sen teknillisen instituutin eli Institut National Polytechni-que de Toulousen seitsemästä kampuksesta. INP-instituutti on puolestaan osa Toulousen yliopistoa. Aivan kaupungin keskustassa sijaitseva Ecole Nationale Supérieure en Electrotechnique, Electroni-que, Informatique, Hydrauli-que, Télécommunications -kampus tarjosi toimivat puit-teet symposiumin järjestämi-seen.

Joka kolmas vuosi järjestet-tävän symposiumin organisoi IFAC:n tekninen komitea ni-meltään TC6.3, Power and Energy Systems, joka muo-dostuu neljästä työryhmästä: Smart Grids, Power Systems, Power Generation ja Power Electronics. Symposiumin oh-jelma oli koottu näiden neljän osa-alueen pohjalta.

Smart Grids -työryhmän ai-heena oli uusien älytekniikoi-

8th Power Plant & Power System Control -symposiumi, Toulouse, 2.–5.9.2012

Älytekniikoista energiatehokkuuteenTimo Korpela, Timo Yli-Fossi ja Yrjö Majanne, Tampereen teknillinen yliopisto

Ranskan Toulousessa järjestetyssä PPPSC 2012 -symposiumissa esitettiin 127 julkaisua, joita oli ollut laatimassa kaikkiaan 449 kirjoittajaa. Teemat vaihtelivat älytekniikoista energiatehokkuuteen ja suurjännitteiseen tasavirtatekniikkaan asti.

den ja -konseptien integroimi-nen energiajärjestelmiin te-hokkuuden, luotettavuuden ja kokonaissuorituskyvyn paran-tamiseksi. Power Systems -työryhmän aiheina olivat muun muassa energiansiirto-järjestelmien suunnittelu, toi-minta ja säätö, energiamark-kinoiden yhdentyminen, laa-jojen energiajärjestelmien toi-minta sekä hajautetut ja pai-kalliset järjestelmät.

Power Generation -työryhmä keskittyi esimerkiksi energian konversiojärjestelmiin, energia-

tehokkuuden säätöön, suoritus-kyvyn optimointiin, voimalai-toksiin ja uusiutuviin energia-lähteisiin. Power Electronics -työryhmä taas käsitteli te-hoelektroniikan ratkaisuja ener-gian konversion ja sähkövoi-man rajapintoihin ja säätöön.

Älyverkot kiinnostuksen kohteenaSymposiumissa esitettyjä jul-kaisuja oli yhteensä 127. Ne olivat 40 maasta tulleiden yh-teensä 449 kirjoittajan käsi-

alaa. Eniten kirjoittajia oli Ranskasta (123), Saksasta (33), Italiasta (32), USA:sta (29) ja Suomesta (25).

Symposiumin sessiot jakau-tuivat kolmelle päivälle. Maa-nantaina aloitussession jäl-keen kutsuesitelmän piti pro-fessori S. M. Amin Minneso-tan yliopistosta. Hänen esitel-mänsä aiheena olivat älyver-kot sekä niiden haasteet ja mahdollisuudet.

Toulousen kaupungintalo on 1700-luvulta peräisin olevassa Le Capitolen palatsissa.

➠


Kiinnostus älyverkkoihin on kasvanut teknologisten ja lii-ketoiminnallisten mahdolli-suuksien lisääntyessä. Moni-mutkaisuuden, interaktiivi-suuden ja infrastruktuuriverk-kojen keskinäisten riippu-vuuksien jatkuva kasvu aset-taa haasteita ja mahdollisuuk-sia älyverkkojen kehitykselle. Aikakriittiseen ja monimut-kaiseen verkkojen hallintaan tarvitaan työkaluja eri ai-healueilta, kuten mallintami-sesta, simuloinnista, säädöstä ja optimoinnista. Nykyiset ja klassiset menetelmät eivät ai-na välttämättä ole riittäviä ja tarpeeksi tehokkaita laajoille dynaamisille verkoille.

Tiistain kutsuesitelmän esitti H.-J. Knaak Siemensiltä Sak-sasta. Aiheena olivat suurjän-nitteisen tasavirtatekniikan so-vellusten tulevaisuuden tren-dit. Uusiutuvien energialäh-teiden käytön kasvu aiheuttaa etenkin Euroopassa paineita sähköverkkojen mukauttami-selle. Avainkysymys on, miten sähköä saadaan siirrettyä te-hokkaasti kaukana sijaitsevis-ta energialäheistä kuluttajille.

Keskiviikon kutsuesitelmäs-sä S. Besse Areva Groupista Ranskasta kertoi käytännön palautteesta liittyen suurtehoi-siin PEM-polttokennojärjes-telmiin, joiden kennoissa käy-tetään protonien vaihtokal-voa. Esiteltyjen kennojen etu-ja ovat muun muassa nopea ulosajoaika, korkea käyttövar-muus ja kokonaisjärjestelmän tehokkuus.

Tampereen teknillisen yli-opiston Systeemintekniikan laitokselta symposiumiin osallistui kolme asiantuntijaa omine esitelmineen. Timo Korpelan esitelmä käsitteli Mikko Huovisen ja Ville Laukkasen kanssa kirjoitettua artikkelia, joka esitteli Cleen Oy:n hallinnoimassa MMEA-projektissa kehitettyä mittaus-ten täsmäytyssovellusta. So-vellus pohjaa IndMeasin ai-kaisempaan täsmäytyssovel-lukseen, jota on projektissa täydennetty menetelmäkehi-tyksellä onlinesovellukseksi.

Tosiaikainen täsmäytysme-netelmä pohjautuu redun-danttiseen mittaustietoon, ai-ne- ja energiataseisiin sekä mittausten reaaliaikaisiin luo-tettavuusestimaatteihin. Me-netelmän ydin on tunnistaa datasta yksittäisten mittausten luotettavuudet, joiden pohjal-ta taseet pakotetaan sulkeutu-maan korjaamalla epäluotet-tavimpia mittauksia. Menetel-mä mahdollistaa vikaantunei-den mittausten reaaliaikaisen tunnistamisen ja korvaamisen estimaatilla. Menetelmän ym-pärille kehitettyä sovellusta on onnistuneesti testattu Sal-misaaren voimalaitoksessa, joskin kehitystyö jatkuu edel-leen aktiivisesti.

Sähköntuotannon maksimointiaYrjö Majanne esitteli Luis Vázquez Seisdedoksen kanssa kirjoittamansa paperin, joka

käsitteli liukuvaa vastapaine-säätöä teollisissa CHP-katti-loissa. Säätömenetelmässä pyritään minimoimaan höyry-verkon vastapainetasoja osa-kuormalla toimittaessa. Ta-voitteena on sähköntuotan-non maksimointi eri tehota-soilla. Menetelmän toimi-vuutta testattiin aikaisemmin kehitetyssä höyryverkkosimu-laattorissa, johon toteutettiin kaskadisäätöperiaatteella toi-miva liukuva vastapainesäätö, ja jossa korvattiin höyrykuor-man tehosäädöt entalpiasää-döillä. Simulointitulokset osoittivat sähköntuotannon merkittävää kasvua osakuor-milla ajettaessa. Esitelmässä esitettiin myös Pöyryn projek-teissa saadut tuoreet tulokset kahdelta eri voimalaitokselta.

Timo Yli-Fossin esitelmä kä-sitteli dynaamisten leijupeti-kattilamallien savukaasupuo-len lämmönsiirtokertoimien virittämiseen kehitettyä työka-lua. Esitellyn paperin kirjoitta-jina Yli-Fossin lisäksi olivat Petri Köykkä Metsosta ja Yrjö Majanne. Laajojen ja moni-mutkaisten mallien parametri-en, jotka liittyvät esimerkiksi lämmönsiirtokertoimien yhtä-löihin, virittäminen yksitellen on hidasta. Tätä varten kehi-tettiin työkalu, jolla lämmön-siirtimien mallit voidaan hie-novirittää samanaikaisesti ja automaattisesti lyhyen simu-lointijakson aikana. Esimerk-kinä käytettiin Benson-tyyppi-sen ylikriittisen läpivirtauskat-tilamallin viritystä.

Voimalaitosmallinnus oli esillä myös useissa muissakin esitelmissä. Muun muassa J. Kovács Foster Wheeler Ener-gialta esitteli läpivirtauskatti-lamalleja ja niiden käyttöä säädön testaamiseen. L. Niva Oulun yliopistosta osoitti puolestaan miten prosessi-mallia voidaan käyttää malli-predikatiivisten säätimien tes-taamiseen. E. Ikonen Oulun yliopistosta esitti partikkeli-suodatuksen mahdollisuuksia kiertoleijupetikattilan mallin analysointiin ja virittämiseen.

P. Neuman NEUREG-yhtiöstä Tsekistä kertoi muun muassa koulutussimulaattorien käy-töstä. Tarkastelun kohteena oli höyryturbiinimalli.

Optimoinnilla käyttökustannukset alasYksi konferenssin mielenkiin-toisimmista esitelmistä oli Philipp Wolfrumin, M. Kaut-zin ja J. Schäferin Smart Ope-ration of CHP Units. Siinä ker-rottiin säätötavasta, jossa pie-nen kaasumoottorikäyttöisen ja lämpövaraajaan kytketyn CHP-varavoimalaitoksen käyttöä optimoitiin mini-moimalla käyttökustannuksia. Optimointi pohjautui yksin-kertaiseen kattilamalliin, joka muun muassa huomioi säh-kön hinnan vaikutuksen, kyl-mien ja lämpimien käynnis-tysten lukumäärät sekä läm-pökuorman.

Siemensin testilaboratorios-sa suoritettujen kokeiden pe-rusteella optimointimenetel-mällä onnistuttiin pienentä-mään käyttökustannuksia merkittävästi perinteisiin läm-pö- tai sähkötehontarpeisiin perustuviin ajotapoihin ver-rattuna. Artikkeli palkittiin konferenssin päätössessiossa parhaana oman aihealueensa paperina.

Symposiumissa oli kaksi kulttuuriesitelmää kahdesta kuuluisasta Toulousessa vaikut-taneesta ranskalaisesta tiede-miehestä. Ensimmäinen käsit-teli Paul Sabatierin elämää ja tieteellisiä ansioita. Esitelmän piti emeritusprofessori A. Lat-tes Ranskasta. Sabatier oli rans-kalainen kemisti, jolle myön-nettiin Nobelin kemianpalkin-to vuonna 1912. Hän toimi muun muassa professorina Bordeauxissa ja Toulousessa.

Toisessa esitelmässä profes-sori J.-B. Hiriart-Urruty Tou-lousen Paul Sabatier -yliopis-tosta esitelmöi Pierre Fermatis-ta, 1600-luvulla eläneestä ranskalaisesta lakimiehestä ja matemaatikosta, joka tuli tun-netuksi etenkin Fermatin suu-

Matkaväylä

Tutustuminen Airbusin telemetriahuoneeseen ja kokoonpanolinjaan oli matkan kohokohtia. Käytetyn A380-testilentokoneen voisi ostaa peräti 389 miljoonaa euroa listahintaa halvemmalla.


Timo Yli-Fossi, Yrjö Majanne ja parhaan paperin palkinnon saanut Philipp Wolfrum tutustumassa paikallisen makuelämyksen, Cassouletin, saloihin.

Matkaväylä

7th International Conference on the Safety of Industrial Automated Systems, Montreal, 11.–12.10.2012

Turvallisuuden näyteikkunaTimo Vepsäläinen, Tampereen teknillinen yliopisto

Montrealissa lokakuussa järjestetty International Conference on the Safety of Industrial Automated Systems käsitteli turvallisuutta laajasti eri näkökulmista. Myös suomalaisilla oli konferenssissa vahva edustus.

SIAS eli International Conference on the Safe-ty of Industrial Automa-

ted Systems on automatisoitu-jen järjestelmien turvallisuu-teen keskittyvä konferenssi-sarja, johon kuuluva seitse-

mäs tapahtuma järjestettiin lokakuussa 2012 Kanadan Montrealissa. Tavallaan tämän vuoden tapahtuma palautti konferenssin sen juurille, sillä juuri Montreal isännöi myös ensimmäistä SIAS-konferens-

sia 13 vuotta sitten eli vuonna 1999.

Vuosien kuluessa konfe-renssia ovat isännöineet Ka-nadan lisäksi muun muassa Saksa ja Japani. Tapahtuma-paikkana on ollut kerran myös

Suomen Tampere, jossa kon-ferenssin edellinen eli kuudes painos järjestettiin kesäkuussa 2010.

➠

resta lauseesta. Fermatin esittä-mä väite saatiin todistettua vas-ta vuonna 1995 englantilaisen Andrew Wilesin ansiosta.

Airbusit syntyvät moduuleista

Mielenkiintoisen lisän sympo-siumiin tarjosivat vaihtoehtoi-set vierailut Ranskan avaruus-järjestön, Centre National d’Etudes Spatialesin laborato-

rioihin, Golfechin ydinvoima-laan ja Jean-Luc Lagarderen Airbus-lentokoneiden ko-koonpanotehtaaseen.

Airbus-lentokoneiden ko-koonpanotehtaalla kootaan Airbus A380 -lentokoneita muualla Euroopassa tehdyistä moduuleista. Ennen tehdasvie-railua tutustuimme telemetria-huoneeseen, jossa esiteltiin Airbus A380 -lentokoneen ke-hitysvaiheita erilaisista raken-ne- ja rasitustesteistä ensilen-toon ja koelentosarjoihin asti.

Koelennoista saimmekin erinomaisen käsityksen, sillä valvomon reilussa kymmenes-sä suuressa näytössä esitettiin samanaikaista ohjaus- ja mitta-ustietoa sekä videokuvaa eri puolilta konetta. Koneen ensi-lennolla noin kaksi minuuttia pyörien irrottua maasta koneen päälentäjä ilmoitti, että lento-kone käyttäytyy kuten koneesta etukäteen tehty simulaattori, mikä on toki toivottava, mutta silti erinomainen saavutus ja esimerkillinen insinööriosaa-

misen taidonnäyte. Telemetriahuoneen jälkeen

tutustuimme kokoonpanolin-jaan, jossa koottiin kahta A380-konetta ja säilytettiin yhtä myynnissä ollutta testi-lentokonetta. Lisäksi pihalla olivat moottoritesteissä järjes-tyksessään 82. ja 83. luovutet-tavat koneet.

Kokoonpanoa varten lento-koneiden eri puolilla Euroop-paa valmistetut moduulit tuo-daan Toulouseen jokilaivoilla, maantiekuljetuksilla, rauta-teitse ja valtavilla Airbus Belu-ga -kuljetuskoneilla. Maantie-teellisesti hajautetulla moduu-lituotannolla on varmasti omat etunsa – poliittisten vai-kuttimien lisäksi. Päällimmäi-senä vaikutelmana jäi mie-leen kuitenkin logistinen kömpelyys.

Eri moduulien yhdistämisen jälkeen noin 60 henkilön tiimi viimeistelee kokoonpanon. Tuotantolinjalta valmistuu ko-neita tällä hetkellä noin 26 kappaleen vuosivauhtia. ■

➠


Matkaväylä

Tapahtuman pitopaikka oli tänä vuonna Centre Mont-Royal, joka sijaitsee Mont-realin keskustassa kävelymat-kan päässä useista suurista hotelleista. Suuren sijasta ad-jektiivina voisi käyttää myös korkeaa, sillä Montrealin eh-kä silmiinpistävin ero suoma-laiskaupunkeihin verrattuna on ydinkeskustan rakennus-ten korkeus. Tämä tekeekin Montrealin keskusta-alueesta vaikuttavan näköisen.

Montreal on vaikuttava toki myös asukasluvultaan, joka on koko metropolialue mu-kaan lukien noin 3,8 miljoo-naa eli noin puolet Quebecin provinssin asukasluvusta. Pro-vinssin asukkaista noin 80 prosenttia puhuu äidinkiele-nään ranskaa. Ranskan kau-pungeista poiketen Montre-alissa tuntui kuitenkin pärjää-vän hyvin myös englannilla.

Suomi hyvin edustettunaKonferenssin kahtena päivänä käsiteltiin yhteensä hieman yli 50 artikkelia, joiden kirjoit-tajat edustivat varsin kattavasti eri kansallisuuksia. Artikke-leista neljä oli suomalaisten tutkijoiden laatimia, joten Suomen voidaan katsoa ol-leen varsin hyvin edustettuna myös tänä vuonna. Suoma-laisosanottajien taustaorgani-saatioihin kuuluivat ainakin VTT, MTT sekä edustamani TTY. Vahva edustus näinkin pienessä konferenssissa osoit-tanee, että turvallisuusasiat saavat Suomessa ansaitse-mansa huomion.

SIAS-konferenssi käsittelee turvallisuutta sekä siihen liitty-viä osa-alueita, tekniikoita ja käytäntöjä laaja-alaisesti ja useista eri näkökulmista. Esi-telmien ja posterien kattamia osa-alueita olivat muun mu-assa riskianalyysi, ergonomia ja inhimilliset tekijät, toimin-nallinen turvallisuus, robot-tien turvallisuus, koneturvalli-suus ja järjestelmien ylläpito.

Omalta osaltani jäin kuiten-kin nyt kaipaamaan enem-män sisältöä liittyen ohjelmal-lisesti toteutettuihin toimin-nallisen turvallisuuden järjes-telmiin. Näihin liittyy myös oma työni muutamissa eri tut-kimusprojekteissa sekä konfe-renssissa esitelty artikkeli. Vuonna 2010 Tampereella järjestettyyn SIAS-konferens-siin verrattuna ohjelmistoasiat näyttivät nyt jääneen pienem-mälle huomiolle. Pelkästään järjestäjiä tästä ei kuitenkaan voida syyttää, sillä konferens-sien lopullisen sisällön muo-dostavat aina osanottajat – jär-jestäjien tarjoamissa puitteissa ja vasteena järjestäjien lähet-tämiin artikkelikutsuihin.

Vain yksi sessio kerrallaanEräs SIAS-konferenssin eri-

koispiirre useisiin muihin vas-taaviin tapahtumiin verrattuna oli, että päällekkäisiä sessioita ei ollut. Positiivinen puoli asi-assa oli tietysti, ettei missään vaiheessa joutunut tekemään valintoja useiden eri mielen-kiintoisen istuntojen välillä. Toisaalta tällä tavoin ehdittiin kahdessa päivässä käsitellä suullisesti vain noin puolet kaikista artikkeleista, jolloin vastaavasti noin puolet artik-keleista jäi esiteltäviksi poste-reiden avulla.

Kullekin esitykselle oli va-rattu aikaa vain noin 20 mi-nuuttia, mikä vaikutti olevan osalle puhujista liian vähän. Istuntojen puheenjohtajat joutuivatkin varsin usein ra-joittamaan esitelmöijille esi-tettyjen kysymysten määrää, jotta istunnot olisivat pysyneet aikatauluissaan. Kokonaisuu-

Kuvaaminen oli SIAS-konferenssissa kielletty ilman erikoislupaa. Konferenssin tieteellisen komitean jäsen, VTT:n Timo Malmi sai kuitenkin dokumentoitua Timo Vepsäläisen osallistumassa konferenssin posterisessioon.

tena tapahtuma oli kuitenkin onnistunut ja sen järjestelyt toimivat hyvin.

Konferenssin käytännön jär-jestelyihin liittyi myös erikois-piirre, jonka soisi yleistyvän tulevaisuudessa, ja josta saat-taa olla iloa myös joillekin Automaatioväylän lukijoille. Hyväksyttyjä artikkeleita ei ni-mittäin jaettu osallistujille tyy-pilliseen tapaan painettuna versiona tai sähköisinä versi-oina esimerkiksi CD- tai USB-medioilla, vaan kaikki konfe-renssiin hyväksytyt artikkelit ovat vapaasti saatavilla ja kaikkien kiinnostuneiden lu-ettavissa verkossa osoitteesta http://www.irsst.qc.ca/media/d o c u m e n t s / P u b I R S S T / SIAS-2012.pdf.

Seuraava SIAS-konferenssi järjestetään näillä näkymin syksyllä 2015 Saksassa. ■

➠


siirtyi Protaconin palveluk-seen Indel Automation Oy:stä.

Insinöö-ri Veijo Leino on nimitetty projekti-päälliköksi vastuualu-eenaan yksikön toimintojen käynnistys ja toi-mitusprojektit. Hän on työs-kennellyt viimeksi Etteplanil-la.

Insinöö-ri (AMK) Ismo Mä-kelä on nimitetty projekti-insinöörik-si vastuu-alueenaan automaatioprojektit ja ohjel-mistokehitys. Hän siirtyi yhti-ön palvelukseen Lahti Preci-sion Oy:stä.

Insinöö-ri (AMK) Sami Sok-ka on ni-mitetty vanhem-maksi suunnitte-lijaksi säh-kö- ja istrumentointisuunnit-teluun. Hän on aiemmin toi-minut Protaconin Jyväskylän ja Kotkan alueyksiköissä vas-taavissa tehtävissä.

Insinöö-ri (AMK) Tommi Sällinen on nimi-tetty säh-kösuunnit-telijaksi. Hän on aiemmin toiminut muun mu-assa Etteplanilla vastaavissa tehtävissä. ■

WIKA Finland Oy

Diplomi-insööri Tapio Moi-sio, 46, on nimitetty WIKA Finland Oy:n toimitusjohta-jaksi. Aikaisemmin hän on työskennellyt Flextek Finland Oy:n toimitusjohtajana ja Schneider Electric Finland Oy:ssä, jossa hän vastasi Suo-men teollisuusmyynnistä. WIKA Fin-land Oy on WIKA Alexander Wiegan -din suo-malainen tytäryhtiö.

Sitek-Palvelu Oy

Sitek-Palvelu Oy:n Tampereen toimipisteeseen on nimitetty myynti-insinööriksi insinööri Hannu Hinttu. Hän vastaa tehtävässään Sitekin oman tuotannon ja yhtiön edusta-mien tuotteiden myynnistä Pirkanmaan ja Länsi-Suomen alueella. Hinttu on aiemmin työskennellyt muun muassa Promeco Solutions Oy:ssä se-kä JAT Asennus Oy:ssä.

Perel Oy

Jesse Halonen on nimitetty Perel Oy:n Hyvinkään kom-ponentti-osastolle tuotepääl-liköksi vastuu-aluee-naan kyt-kimet.

SESKO

Diplomi-insinööri Mikael Sundholm on nimi-tetty säh-kö- ja

Nimitysväylä

elektroniikka-alan standar-dointijärjestön SESKOn ryh-mäpäälliköksi.

Sundholmin vastuualuee-seen sähkö- ja elektroniikka-alan standardointikomiteoissa ja seurantaryhmissä kuuluvat muun muassa sähköenergian mittaus, puolijohdekompo-nentit ja elektroniikkaliittimet, painettu elektroniikka ja nan-oteknologia, viihde-elekt-roniikka sekä tietoliikennelait-teiden sähkötekniikka. Näi-den lisäksi hän vastaa SES-KOn uuden toiminnanohjaus-järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta sekä eurooppalai-sen standardointijärjestön CENELECin jäsenkriteeristöön liittyvistä arvioinneista.

Aiemmin Sundholm on toi-minut muun muassa IC-piiri-en suunnittelijana, markki-noinnin tukitehtävissä ja teol-lisuussihteerinä. Ennen SESKOon tuloaan hän työs-kenteli pitkään Nokia Oyj:ssä mobiililaitteiden teknologia-strategioiden, tehonkulutuk-sen ja IC-teknologian parissa.

Satmatic Oy

Sähkö- ja automaatiotalo Sat-matic Oy on nimit-tänyt Tee-mu Uusi-maan me-kaniikka-suunnitte-lijaksi.

TalPro Oy

Mikko Sahikallio on nimitetty liiketoimintajohtajaksi tehtä-vänään johtaa TalPron projek-tijohtopalveluiden liiketoi-mintaa valtakunnallisesti.

Sahikallio raportoi konser-nin toimitusjohtaja Kimmo Liukkoselle ja kuuluu konser-nin johtoryhmään.

TalPro Oy:n aikaisempi toi-mitusjohtaja Antti Saari on ni-

mitetty konsernin myyntijoh-tajaksi vastuualueenaan myynti ja asiakassuhteet Väli-Suomen alueella.

Protacon Oy

Protacon Oy:n Hollolan aluetoimistossa on tehty seu-raavat nimitykset: Insinööri Reima Alonen on nimitetty vanhem-maksi suunnitte-lijaksi säh-kö- ja au-tomaatio-suunnitteluun. Hän on aiem-min toiminut muun muassa Penope Oy:ssä useissa eri tehtävissä.

Insinöö-ri (AMK) Jukka Ha-linen on nimitetty vanhem-maksi suunnitte-lijaksi säh-kö- ja automaatiosuunnitte-luun. Hän siirtyi yhtiön pal-velukseen Etteplanilta.

Insinöö-ri Riikka Ilonen on nimitetty projekti-insinöörik-si vastuu-alueenaan sähkö- ja instrumentointisuunnittelu. Hän työskenteli aiemmin Etteplanilla.

Diplo-mi-in-sinööri Jaakko La-junen on nimitetty pääsuun-nittelijaksi vastuualu-eenaan automaatioprojektit ja ohjelmistokehitys. Hän


kaivoksissa, jätteenkäsittely-laitoksissa ja terästehtaissa.www.autrol.fi

Valokuituanturi mittaa lämpötilaaABB ja Boliden testasivat va-lokuituantureilla tehtävää käämin lämpötilojen hot spot -mittausta ABB:n toimittamal-la Boliden Kokkolan sinkki-tehtaan tasasuuntaajamuunta-jalla.

Muuntajan käyttöpaikalla valokuituantureilla tehtävä hot spot -mittaus auttaa enna-koivassa kunnossapidossa. Käämien kuumimman koh-dan (hot spot) lämpötilaa ei pystytä mittaamaan tavallisilla menetelmillä. Mittauksen mahdollistavat muuntajaan valmistuksen yhteydessä asennetut valokuituanturit.

Muuntaja oli varustettu SKS Automaatio Oy:n toimitta-malla Fison Sentinel 2 -kui-tuoptisella mittalaitteella. Hot spot -lämpötilojen suora mit-taaminen antoi yhtiöiden mu-kaan oikean kuvan muunta-jan eristyksen vanhenemises-ta ja muuntajan käyttöiästä sekä käytännön rajat ylikuor-mitukselle.

Kuituoptiset anturit ovat eristettä, joten ne eivät aiheu-ta ongelmia jännitelujuudes-sa, kuten esimerkiksi perintei-

Mikroaaltosäteen avulla toimivan kytkimen toimintaväli on jopa 50 metriä.

Uutisväylä Tuoteväylä

Mikroaaltokytkin tunnistaa pinnan ilman kosketustaWadecon uusi MWS-mikro-aaltokytkin koostuu lähetti-mestä (MWS-ST) ja vastaanot-timesta (MWS-SR).

Lähetin ja vastaanotin asen-netaan toisiaan vastaan ja lä-hettimestä lähetetään pienite-hoinen mikroaaltosäde 24 gi-gahertsin taajuusalueella. Kun tunnistettava aine tulee riittä-vän lähelle, vaimenee vas-taanottimelle tuleva mikroaal-toenergia ja vastaanottimen lähtörele kytkeytyy päälle.

Mikroaaltokytkimessä on LED-näyttö vastaanotetulle te-holle sekä herkkyydelle, jota voidaan säätää säätöpotentio-metrillä. Säädöt ja ulostulot ovat vastaanottimessa.

Kytkimien toimintaväli voi olla enintään 50 metriä. Pie-nikokoisen mikroaaltokytki-men käyttöjännite on 24 vol-tin tasajännite ja sen suojaus-luokka on IP 65.

Wadecon mikroaaltokytki-miä käytetään esimerkiksi säi-liön pinnan ylä- ja alarajan valvontaan, ajoneuvojen, vaunujen ja työkoneiden tun-nistamiseen, virtauksen ja tuotteen valvontaan kuljetti-mella sekä ovien ja porttien asennon valvontaan. Käyttö-kohteita on muun muassa pa-peri- ja selluteollisuudessa,

Perheyritys Miston Oy on tullut älykkäisiin kauko-

kunnonvalvontajärjestelmiin ja sulautettujen järjestelmien suunnittelutöihin erikoistu-neen Oliotalo Oy:n osak-kaaksi.

Automaatiota ja ihmisiä

Automaatio-messut järjes-tetään osana Teknologia

13 -tapahtumakokonaisuutta ensi syksynä 1.–3. lokakuuta 2013 Helsingin Messukes-kuksessa. Tapahtuman tee-maksi on tällä kerralla valittu ”Ideoita, ihmisiä ja innovaati-oita”.

Itämeren alueen suurin Au-tomaatiotapahtuma esittelee automaatioalan viimeisimmät ratkaisut muun muassa pro-sessi- ja kappaletavara-auto-maatioon, robotiikkaan, teol-

lisuuden tietojärjestelmiin se-kä mittaukseen ja analysoin-tiin. Tapahtumaa tehdään yh-dessä Suomen Automaatio-seura ry:n kanssa.

Vuonna 2011 Teknologia-tapahtumakokonaisuudessa vieraili yli 18 000 kävijää. Sa-maan aikaan Automaation kanssa järjestetään lisäksi El-kom-, Hydrauliikka & Pneu-matiikka- ja MecaTec -tapah-tumat.www.teknologia13.fi

Vuonna 2011 Helsingin Teknologiatapahtumassa oli yli 18 000 kävijää.

13 miljoonaa kasvurahaa

Kansainvälinen pääomasi-joittaja Invus on sijoitta-

nut robottiohjattujen jättei-denlajittelujärjestelmien val-mistajaan ZenRoboticsiin 13 miljoonaa euroa tukeakseen yhtiön maailmanlaajuista kas-vua. Myös kotimainen tekno-logia-alan kiihdyttämö Lifeli-ne Ventures osallistuu sijoitus-kierrokseen. Rahoitus on omi-aan vauhdittamaan ZenRobo-ticsin päätuotteen ZenRobo-tics Recyclerin markkinointia.

ZenRobotics Recycler on

robottiohjattu jätteidenlajitte-lujärjestelmä, joka kierrättää rakennus- ja purkujätteen ja ottaa talteen arvokkaat raaka-aineet tekoälyn ohjaamien te-ollisten robottien avulla. Jär-jestelmän avulla saavutetaan merkittäviä säästöjä jätteiden-käsittelykuluissa tunnistamal-la ja ottamalla talteen muuten hukkaan meneviä arvokkaita materiaaleja. Järjestelmä mak-saa itsensä valmistajan mu-kaan takaisin noin vuodessa.www.zenrobotics.com

Miston osti OliotaloaSijoituksen myötä Mistonis-

ta tuli myös yhtiön enemmis-töomistaja. Nykyinen toimi-tusjohtaja Kaius Häggblom jatkaa toimitusjohtajana ja yhtenä omistajista.www.oliotalo.fi ■

Vastamutteri 360 asteen häiriösuojallaMuovista vakiokaapelitiivis-tettä voidaan käyt-tää ohjauskaappi-en EMC-kaapelilä-pivientinä. Tämä on nyt mahdollista patentoidun uu-tuusratkaisun ansi-osta. Täysmessinki-sen kaapeliläpi-viennin sijaan tar-vitaan vain mes-sinkinen EMC-vas-tamutteri, jossa on aktiivinen häiriö-suojakosketinhar-ja.

SKS Automaatio Oy:n markkinoille tuoman Skintop Brush Add-On -vastamutterin etu-na on, että asennus voidaan purkaa

Ohjelmistoratkaisut• OPC & FDT Standardit• Tiedonkeruu & Integrointi• Laitehallinta & Seuranta• Tietokannat & Raportointi

Asiantuntijapalvelut• Koulutus & Konsultointi• Määrittely & Suunnittelu• Ohjelmointi & Testaus• Ylläpito & Tuki

www.prosys.fi(09) 420 9007

[email protected] www.tausen.fi

Tausen Oy

Koneturvallisuutta25 vuoden kokemuksella

set vastusanturit. Mittalaittees-sa oleva data-logger-ominai-suus mahdollistaa lämpötila-datan tallettamisen ja lukemi-sen sarjakaapelilla tauluk-koon tai tekstitiedostoon myö-hempää analysointia varten.www.abb.fi

BACnet integroituu automaatioonSiemens on kehittänyt Simatic S7/300 -logiikkaan BACnet-kortin, joka mahdollistaa tie-tojen siirron prosessiautomaa-tion ja kiinteistöautomaation välillä. Simatic S7/300 -järjes-telmään asennetaan ja ohjel-moidaan tällöin erillinen BACnet-kortti, joka muuttaa prosessiautomaation tiedot BACnet-protokollamuotoon ja päinvastoin.

Ratkaisu mahdollistaa esi-merkiksi tuotantoprosessin ja ilmastointijärjestelmän väli-sen kommunikoinnin siten, että ilmamäärää, lämpötilaa ja vaikka kosteutta voidaan muuttaa prosessin tarpeita vastaavasti.www.siemens.com

Helpotusta kytkentäkaapin suunnitteluunEplan Pro Panel Professionalin uusi Copper-lisälaite mahdol-listaa kytkentäkaappien ja tar-vittavien kiskojärjestelmien vapaan suunnittelun, kokoon-panon ja virtuaalisen kokoa-misen.

Copper-lisälaitteen avulla Rittal Power Engineering -työ-kalun tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tarvittavien Rittal-järjestelmäosien sovittamises-sa virtuaalisessa 3D-mallissa. Lisäosan avulla käyttäjät voi-vat yksinkertaisesti siirtää suunnitteluprosessin lopputu-lokset Eplanin kokonaispro-jektiin, joka sallii kytkentäkaa-pin virtuaalisen asentamisen ja kokoamisen.www.eplan.fi

Mediamuunnin rakennustenautomaatioonFidelix Oy:n uutuustuote ra-kennusautomaatioon on Mul-tiWEB-mediamuunnin. Lait-teeseen integroidun web-pal-velimen ansiosta uutuuteen on mahdollista tehdä HTML-sivuja, joissa voidaan esittää tietoja kenttäväyliin liitetyistä järjestelmistä. Sivuja ja tietoja on helppoa tarkastella verkon yli tavallisella nettiselaimella.

Laite kykenee myös toimi-maan läpinäkyvänä TCP/IP-yhdyskäytävänä M-Bus-, Modbus- ja RS-232 -liitäntäi-sille laitteille ja järjestelmille.www.fidelix.fi

Suomalainen tehokas LED-valoputkiSuomalaisen Valtavalon uu-dessa G3 LED-valoputkessa on valmistajan mukaan saa-vutettu LED-valoputkien valo-tehokkuuden ennätystaso eli 110 lumenia wattia kohden.Valaistusvoimakkuudessa uu-tuus voittaa loisteputkien vii-meisimmätkin versiot ja sääs-tää samalla yli puolet valais-tuksen sähkönkulutuksessa. Tyypillinen valaistuksen säh-könkulutuksen säästö on ver-tailuloisteputkesta riippuen 50–90 prosenttia.

Valtavalon G3 LED-valo-putkien valovirta-, valonjako- ja valaistusvoimakkuusmitta-ukset suoritettiin EN 13032-1 –standardin mukaisella mitta-laitteella LED-valaistuksen asiantuntijayrityksen SSL Resourcen testilaboratoriossa.

Valtavalon G3 LED-valo-putken vaihto ja asennus lois-teputken tilalle on tehty val-mistajan mukaan helpoksi.

G3 LED-valoputki valmiste-taan täysin automaattisella ro-bottilinjastolla Valtavalon omalla tehtaalla Suomessa. Uutuus on myös alusta saakka suomalaista suunnittelua.www.valtavalo.com

milloin tahansa. Valmistajan mukaan uusi ratkaisu on myös käyttäjälle helppo, kevyt ja joustava.www.sks.fi ■

Järjestösivut


Valmistuksenohjausjaoston edeltä-jä Panosautomaatiojaosto perus-tettiin vuonna 1995. Samana

vuonna julkaistiin myös panosautomaa-tiostandardi ANSI/ISA-88 Batch Control, joka yhtenäisti alan käsitteitä.

Aiemmin jaoston toiminta oli keskitty-nyt panosprosessien automaatioon. Esi-merkiksi kulloinkin valmistuneen stan-dardin sanastoa käännettiin suomenkie-lelle ja käännös julkaistiin Panosväylä-lehdessä. Yritysvierailuilla tutustuttiin elintarviketeollisuuteen ja esimerkiksi pastakeittiöiden automaatioon.

Käytännön vinkkejä jaettiin Panosväy-lä-lehdessä. Esimerkiksi Matti Räsänen

Esittelyssä Suomen Automaatioseuran Valmistuksenohjausjaosto

Panosautomaatiosta valmistuksenohjaukseen

kertoi, kuinka hälytysarkistojen tulosta-minen voitiin välttää tallentamalla tiedot tietokoneelle (Panosväylä 1/1997). Niksi-nä oli tietokoneen liittäminen suoraan printterille tarkoitettuun liitäntään, jolloin muutoksia ohjelmistoihin ei tarvittu.

Vanhoja lehtiä voi yhä lukea osoittees-sa http://www.automaatioseura.com/au-tomaatioseura/tiedostot/viewcategory/5.

Uusi nimi vuonna 2008Jaoston nimi vaihdettiin Valmistuksenoh-jausjaostoksi vuonna 2008. Nykyisin ja-oston toiminta keskittyy erityisesti tuotan-

non valmistuksenohjauksen toimintoi-hin. Näitä ovat tuotannon hallinta, aika-taulutus ja seuranta, materiaalien, tuote-tietojen ja tuotevarastojen hallinta, laa-dunvarmistukseen ja kunnossapitoon liit-tyvät toiminnot sekä edellä mainittujen reaaliaikainen raportointi. Tuotantolaitos-ten toiminnallisessa hierarkiassa MES-jär-jestelmät ja valmistuksenohjauksen toi-minnot sijoittuvat toiminnanohjausjärjes-telmien ja automaatiojärjestelmien väli-maastoon.

Jaoston toiminnan keskeistä kohderyh-mää ovat MES-järjestelmien parissa toi-mivat henkilöt, joiden työnantajina voi-vat olla esimerkiksi teollisuusyritykset, suunnittelutoimistot, automaatiojärjestel-mien valmistajat sekä tutkimus- ja oppi-laitokset. Jaosto keskittyy valmistavaan teollisuuteen, kuten muun muassa kemi-an-, lääke-, elintarvike-, teräs- ja paperi-teollisuuteen – pk-sektori mukaan lukien.

Jaosto toimii avoimena, puolueettomana ja hyödyllistä tietoa tarjoavana keskusteluja asiantuntijafoorumina. Toiminnan ta-voitteena on syventää suomalaisen osaa-misen tasoa. Toimintamuotoina ovat tee-mapäivät, tutustumismatkat, konferenssit, kehitysprojektit, kirjojen ja artikkelien laa-timinen sekä yhteydenpito kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin. Jaosto myöntää vuosittain tuhannen euron arvoisen MES-stipendin ja julkaisee MES News -lehteä muutaman kerran vuodessa.

Teemapäiviä ja stipendejäYritysvierailuilla osallistujat ovat päässeet tutustumaan yritysten MES-aiheisiin pro-jekteihin. Teemapäivät ovat koostuneet usean eri toimijan esityksistä. Tänä vuon-na teemapäivä järjestettiin lokakuussa yhteistyössä OPC-toimikunnan kanssa.Näin informaatio kulkee MES-järjestelmissä. Lähde: d-e.fi

Esimerkillistä jaoston toimintaa on ollut vierailu Sakun tehtaalle Tallinnaan vuonna 2005.

Lisätietoa teemapäivästä: http://www.automaatioseura.com/jaostot/opc/tapah-tumat.

MES-stipendi myönnettiin ensimmäi-sen kerran vuonna 2011 Olli Hokkaselle. Stipendi on tarkoitettu valmistuneille tai

valmistumisvaiheessa oleville korkea-koulutason opiskelijoille. Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että työ käsittelee ansiokkaasti valmistuksenohja-ukseen liittyvää aihetta.

Valmistuksenohjausjaostoon voi liittyä

Automaatioseuran sivuilla http://www.automaatioseura.com. Jaoston toimintaa voi seurata myös blogin, Facebookin, Twitterin ja LinkedInin kautta. Linkit kaik-kiin palveluihin löytyvät blogisivulta http://mesfinland.wordpress.com. ■

1/2013 Kenttälaitteet2/2013 Automaation tietotekniikka3/2013 Käynnissäpito4/2013 Rakennusautomaatio5/2013 Automaatio 136/2013 Koneautomaatio7/2013 Tuottavuutta Automaatiolla

TEEMAT

KOMMENTOI JA TYKKÄÄ


TILAA AUTOMAATIOVÄYLÄLEHTI Vuosikerta 90 € (ulkomaille 105 €)

Varaa ilmoitustila, kirjoita artikkeli

TUTUSTU LEHTEEN NETISSÄ

2013

KESKIVIIKKO 21.11. TORSTAI 22.11.

Teollinen tietoturva kenttälaitteissa ja -väylissä Janne Kuivalainen, Vacon Oyj

Automaatiolaitteiden tiedonhallinta Arto Marttinen, Collaxion Oy

Etäyhteyden hyödyntäminen vianhaussa ja ennakoivassa ylläpidossaMiikka Pönniö, Siemens Osakeyhtiö

Prosessitiedonkeruu ja datan replikointi vian hakua ja seurantaa varten Kaj Heinola, Wonderware Finland / Klinkmann Automation

Automaatiokenttälaitteiden etävalvonta Heikki Kangas, Stora Enso Oyj

Mittausten on-line kunnonvalvonta energia- ja prosessiteollisuudessaVille Laukkanen, Indmeas Oy

Sähkökoneiden mittaukset ja testaukset Paavo Lehtinen, Koestustekniikka Ky

IE2 – IE3 määritelmät ja määräyksetMikko Valtonen, VEM motors Finland Oy

Turvaratkaisut sähkökäytöissäTuotepäällikkö Asko Salminen, ABB Oy

Energiankäytön tehokkuuden monitorointi ja energianhallinnan suunnitteluJanne Kala, Siemens Osakeyhtiö

Mittauksen hyödyt energiatehokkuuden kehittämisessäPasi Peltomaa, Enersize Oy

Energian säästöratkaisut taajuusmuuttajien avullaTero Ahonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Valaistuksen energiansäästömahdollisuudetOlli Kaukinen, Oy Osram Ab

2 2.–2 2 .22.2 2 22 Sokos Hotel Flamingo, VantaaSähKöKunnOSSApITOpäIVäT Sähkökunnossapitopäivät keskittyy teollisuuden sähkö- ja automaatiokunnossapitoon liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin. Energiatehokkuuden parantaminen ja laitteistojen käyttövarmuuden kehittäminen ovat teollisuuden perusvaatimuksia. Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja järjestelmien häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja aktiivista käynninaikaista kunnonvalvontaa. Tällä kertaa tilaisuudessa on kaksi pääteemaa, energiansäästö teollisuudessa ja etäkunnonvalvonta. Teemoja käsitellään monipuolisesti käytännön esimerkkien avulla.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sähkö- ja automaatioalan käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville.

Tilaisuuden ohjelman on laatinut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n Sähkö- ja automaatiotoimikunta yhteistyössä Suomen Automaatioseura ry:n Kunnossapitotoimikunnan kanssa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kehityspäällikkö Martti Hakonen.

ENERGIANSÄÄSTÖRATKAISUT TEOLLISUUDESSA ETÄKUNNONVALVONTA

Ilmoittautuminen 7.11.2012 mennessä osoitteessa www.promaint.net/sahkokpp.

Osallistumismaksu on 1060 €, Kunnossapitoyhdistys promaint ry:n jäsenille 980 €. hintaan lisätään alv 23%. hintaan sisältyy jaettava materiaali, sekä lounaat ja kahvit. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme 50% osallistumismaksusta. Mikäli osallistumista ei peruta lainkaan, veloitamme koko osallistumismaksun.

Koulutuksen yhteyteen on varattu majoituskiintiö Sokos hotel Flamingoon 120 €/1hh/vrk. huoneita on rajoitetusti ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. hotelli veloittaa majoituskulut suoraan osallistujalta.

21.–22.11.2012

Suomen Automaatioseura ry:n tapahtumia

31.10.2012 Turvallisuusjaoston (ASAF) vuosikokous, Vuosaaren satama, Helsinki

13.–14.11.2012 AutomaatioCARavaani, Vaasa

20.11.2012 Voimalaitosseminaari, Lahti

21.–22.5.2013 Automaatio XX & SAS 60v, Helsinki, Palace 28.–29.8.2013 The 4th IFAC Conference on Agricontrol 28.-29.8.2013, Aalto-yliopisto, Otaniemi, Espoo

Muutokset mahdollisia.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.automaatioseura.fi

tai sähköpostilla [email protected] tai puh. 0201 981 220

Uudet varsinaiset jäsenet

Suomen Automaatioseura ry:n tapahtumiaLisätietoja www.automaatioseura.fi

Järjestösivut

Suomen Automaatioseura ry Toimisto Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki, puh. 0201 981 220, fax 0201 981 227, [email protected], www.automaatioseura.fiPuheenjohtaja Jean-Peter Ylén, VTT, puh. 040 507 7474, [email protected] Antti Kuisma, puh. 0201 981 225, 0400 580 840, [email protected]äsenasiat Margolit Mihlin, puh. 0201 981 222, [email protected]

Uudet opiskelijajäsenet


Paunonen Lassi Tampereen teknillinen yliopisto

Kauppinen MattiKähkönen PekkaMäkinen MikkoNoponen HeliSyrjäläinen Rickhard

Muista lähettää esitelmäehdotuksesi Automaatio XX seminaariin 13.11.2012 mennessä.

Lisätietoja:http://60xx.automaatioseura.fi/files/AutomaatioXX_CFP_v4.pdf

Vuoden 2013 hallituksen kokoonpano päätettiin Suomen Automaatioseuran syyskokouksessa 17.10.2012 seuraavasti:

Puheenjohtaja 2013: TkT Harri Happonen, Metso Automation

Varsinaiset jäsenet 2013: Pertti Kukkola, Efora (2011–2013) Juhani Rautiainen, Pohjolan Voima (2011–2013) Pasi Lehtinen, Neste Oil (2011–2013) Kari Koskela, Tekes (2012–2014) Mika Lehtonen, Fortum (2012–2014) Lasse Eriksson, Konecranes (2013–2015) Jyrki Lipponen, Belimo (2013–2015)

Varajäsenet 2013: Kai Zenger, Aalto Marko Lyden, opiskelijajäsen, TTY

Järjestösivut

JÄRJE

STÖ Pääyhdistys SMSY r.y.

PuheenjohtajaRaimo Sutinen(PIHI, Tampere)Mekaniikanpolku 20 C 4233720 TAMPEREGSM 050 525 [email protected]

Varapuheenjohtaja Esa ForsblomEKSY Lappeenranta - Imatra Auser Oy Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI GSM 040 738 7338 [email protected]

SihteeriOtto LahtinenMitteli, Jyväskylä – JämsäMetso Paper OyPL 58740101 JYVÄSKYLÄPuh. 020 482 [email protected]

RahastonhoitajaMargit ManninenMitteli, Jyväskylä – JämsäTuulimyllyntie 4 A 640640 JYVÄSKYLÄGSM 050 386 [email protected]

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys (SMSY) r.y:n hallitusjäsenet ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat vuonna 2012/2013. www.smsy.fi

PUNTARIRauma SMSY:n hallitusjäsen Kari Stenback Puolukkatie 45 26660 RAUMA GSM 0500 446 687 [email protected]

Puheenjohtaja Jyrki Eräviita GSM 050-568 3462 [email protected]

TURUN AUTOMAATIO Turku Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Kalevi Virtanen Focusplan Oy Pitkämäenkatu 6 20250 TURKU GSM 050 435 5240 Faksi 010 424 0401 [email protected]

WIISARIHelsinki Puheenjohtaja Kalle Grönstrand Aptor Oy Terijoentie 11 02130 ESPOO GSM 040 556 2598 [email protected]

ANTURIKemi- Tornio Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Juhani Malinen Riistamiehentie 11 E 18 94600 KEMI GSM 0400 637 145 [email protected]

BARLahti Puheenjohtaja Markku Putkonen AVS-Yhtiöt Oy Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. (09) 613 316 GSM 040 502 1272 Faksi (09) 613 31800 [email protected]

EKSYLappeenranta - Imatra Puheenjohtaja, SMSY:n vpj. hallitusjäsen Esa Forsblom Auser Oy Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI Puh. (05) 341 0400 (Kotka) GSM 040 738 7338 faksi (05) 341 0490 [email protected]

KYSÄKotka - Kouvola Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Jukka Päivänen Kymen Teollisuusmyynti Oy Yläkatu 3 48700 KOTKA GSM 0400 604 979 etunimi.sukunimi@ kymenteollisuusmyynti.fi

LIMIITTIJoensuu Puheenjohtaja Osmo Mikkonen Servix Oy Luostaritie 10 79810 KARVIONKANAVA GSM 0400 674 544 Faksi (013) 826 044 [email protected]

LUUPPIPorvoo Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Tuomo Waljus Metso Endress+Hauser Oy PL310 00811 HELSINKI Puh. 0204836004 GSM 0400 100939 Faksi 020483161 [email protected]

MITTELIJyväskylä - Jämsä SMSY:n hallitusjäsen Matti Ervelius Kytölä Oy Olli Kytöläntie 1 40950 MUURAME Puh. 0207 790634 GSM 050 539 9548 Faksi (014) 631 419 [email protected]

Puheenjohtaja Arto Poikonen Metso Paper Oy PL 587 40101 JYVÄSKYLÄ GSM 040 732 3469 [email protected]

PIHITampere Puheenjohtaja, SMSY:n puheenjohtaja Raimo Sutinen Mekaniikanpolku 20 C 42 33720 TAMPERE GSM 050 525 8515 [email protected]

PITTIKuopio Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Risto Rissanen Saunaniemenkatu 28 B 70840 KUOPIO GSM 040 556 3960 [email protected]

PIPOOulu SMSY:n hallitusjäsen Reijo Kemilä Pajukarintie 2 90830 HAUKIPUDAS GSM 0400 689 363 [email protected]

Puheenjohtaja Eino Jämsä AISPRO Oy Jääsalontie 14 90400 OULU GSM 050 362 9773 [email protected]

PSAPori Puheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Matti Rantala Fazer Leipomot Oy, Ulvilan leipomo Sammontie 22 28400 ULVILA GSM 0400 536 597 Faksi (020) 555 3158 [email protected]


1/2013 Kenttälaitteet2/2013 Automaation tietotekniikka3/2013 Käynnissäpito4/2013 Rakennusautomaatio5/2013 Automaatio 136/2013 Koneautomaatio7/2013 Tuottavuutta automaatiolla

TEEMAT

KOMMENTOI JA TYKKÄÄ


TILAA AUTOMAATIOVÄYLÄLEHTI

Vuositilaus 90 € (sis. 9 % alv)* Suomi 105 € (sis. 9 % alv)* muut EU-maat 105 € (sis. 0 % alv) muut maat *(2013 alv 10 %)

Varaa ilmoitustila, kirjoita artikkeli

TUTUSTU LEHTEEN NETISSÄ

2013

Teemat ilmo.indd 1 9.10.2012 7:05:33

.F50-0

Siemens tarjoaa parhaan teknologian lisäksi parhaat jälleenmyyjät. Heiltä saat aina luotettavaa ja asiantunte-vaa palvelua. Virallisen jälleenmyyjän kautta hankitulle teknologialle saat myös maksuttoman suomenkielisen teknisen puhelintuen, suoran yhteyden Siemensin asiantuntijoihin sekä koulutusta ja seminaareja.

Tutustu paikalliseen jälleenmyyjääsi: www.siemens.fi/salespartners

www.siemens.fi/salespartners

Auser Oy Juha-Elektro Oy Labkotec Oy

Kokkolan Sähkö ja Automaatio Oy

Sintrol Oy LSK Electrics Oy PJ Control Oy

PLC Sähkö Oy Pohjois-Kymen Sähkötarvike Oy

Sata-Automaatio Oy Servicepoint Kuopio Oy

Sitek-Palvelu Oy Tornion Sähköpojat Oy

Turun Sähkötukku Oy Vuorenmaa Yhtiöt Oy

Turun Teollisuustukku Oy PPM-Systems Oy

rakennusautomaatio · • koneturvallisuuden riskinarviointi- ja ce-merkintäpalvelut, esa ranta,...

Documents