Energiayhtiöiden uudet asiakaslähtöiset liiketoimintamallitKnowledge Sharing Breakfast 9.3.2017

Raimo Lovio

1

Aalto University School of Business

Aalto University School of Art and Design

Finnish Environment Institute (Syke)

Consumer Society Research Centre, University of Helsinki

Lappeenranta University of Technology

Science Policy Research Unit (SPRU)/Sussex University

VATT Institute for Economic Research

VTT Technical Research Centre

Motiva, City of Lappeenranta, Heureka, FinPro

2

www.smartenergytransition.fiwww.smartenergytransition.fi

At Your Service!

Energiamurroksen toteuttaminen vaatii monia erilaisia toimijoita

• Innovaatiot tuovat uusia toimijoita toimialalle ja niitä on seurattu,

• mutta toteutumisessa lopulta usein vanhat suuret(incumbents) nousevat myös merkittävään rooliin

• usein yhteistyössä uusien toimijoiden kanssa.

• Vrt. SET-julkaisu: Raimo Lovio: Yrittäjienmoninainen toiminta eri areenoilla uudentyoimialan synnyttämiseksi: aurinkosähköliiketoiminnan läpimurto Suomesa2009 – 2016.

4

Analyysia käynnissä SET:ssä

• WP1: Teknologiatrendit. Energiamurroksen ennakoidutvaikutukset 2030 -raportit hankkeen sivuilla (esim. Kysyntäjoustojärjestelmät, Huipputeho ja varavoima)

• WP4: Energiakokeilut: www.energiakokeilut.fi/ ja niistäkertovat case-raportit (esim. Kalasatama, Farmivirta)

• WP2: Liiketoimintamallit, siihen liittyvä yritystietokanta, jonka osana myös perinteisiä energiayhtiöitä

• On aloitettu analysoimaan tarkemmin(esim. Apajalahti, Temmes, Lempiälä: Incumbentorganisations shaping emerging technological fields: cases of solar photovoltaic and electric vehiclescharging)

• ja uusiakin kohteita etsitään (kyselylomake pöydillä).

5

Energiayhtiöillä ja muilla hankkeita ollut menossa jo pitkään• Kalasataman kokeilut alkoivat 2010-2013

• Yritysten monet kehityshankkeet

• Datahub, Älyverkkovisio ja -työryhmä, Fingridin uusipaperi tulossa huhtikuussa …

• Pöyry: Kaksisuuntaisen kaukolämmönliiketoimintamallit (raportti Energiateollisuus ry:lle ja Sitralle)

• Digia Katsaus: Perinteiset energiayhtiöt murroksessa

• SET-HANKKEEN PÄÄHUOMIO EI OLE TEKNIIKASSA VAAN LIIKETOIMINTAMALLEISSA JA ENERGIATOIMIALAN YRITYSRAKENTEEN MUUTOKSISSA

6

Taustalla energiayhtiöiden uusi liiketoimintaympäristö

• Energian kulutuksen kasvua ei ole, sähköstätuotiin 2016 22 %

• Sähkön hinnan aleneminen vuoden 2014 jälkeenylitarjontatilanteen vuoksi (kannattavuus, investoinnit, tehon riittävyys talvella)

• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen

• Uusia (osin kilpailevia) teknologioita valtavirtaanlämpöpumput, tuulivoima ja aurinko

• Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet

• Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja vaatimukset

7

8

Suomen älyverkkovisio 31.10.2016

Liiketoiminnan laajentuminen, eriytyminen ja uudet toimijat

9

Sähkön keskitetty (alueellinen) tuotan-to energiayhtiöissä ja niiden ulkopuolella

Sähkön kiinteistö-kohtainen:• Tuotanto• Säästäminen ja

kulutusjousto• Varastointi

Sähkön ostaminen ja vähittäismyynti

Lämmön keskitetty (alueellinen) tuotanto

TehoreserviSähkön myynti tukkumarkkinoilleJoustomarkkinat

Lämmön kiinteistö-kohtainen: • Tuotanto• Säästäminen ja

kulutusjousto• Varastointi

Lämmön ostaminen muilta

Sähkön jakeluverkko

Kaukolämpö-verkko

Uudet tuotteet: mm. sähköinen liikenne

Uudet tuotteet: mm. kaukokylmä

Sähkö-”operaattorit ja aggregoijat”

Asiakaslähtöisyyden haasteellisuus

• Sähkön ja lämmön/energiayhtiön erilaistamisen vaikeus

• Asiakkaiden erilaisuus: innokkaat osaavat asiakkaat vs. evvk (automaatiopalvelut)

• Asiakas yhteistyökumppanina, kilpailuttajana ja kilpailijana

• Asiakkaan etu, yhtiön etu, järjestelmän etu: onko ohjaus ja sääntely sellaista, että nämä kulkevat yhdensuuntaisesti

• Uusien teknisten mahdollisuuksien kannattavuudenedellytykset: pörssihinnoittelun yleistyminen, tehokomponentti siirtoon, verotuksen modifiointi ja yleisemmin maksetaanko joustosta sen tekijälle riittävästi?

10

Energian internet ja digiosaaminen

• Yleinen ICT-teknologia uutuuksineen sekä sähkön, lämmön ja varastojen säätöteknologiat

• Vain harvoilla (jos millään) energiayhtiöllä on riittävästi teknologiaosaamista: yhteistyö teknologia- ja palveluyritysten kanssa kasvaa

• Tuleeko alalle yrityksiä, jotka itsenäisesti alkavat rakentamaan energialiiketoimintaa teknologiaosaamisen pohjalle (vrt MaaS-operaattori)?

11

Varastointi ja power2X osana energiayhtiöiden sisäistä liiketoimintaa

• Taajuussäätömarkkinoilla toimimisen oppiminen: Akut: Helen 1,5 MW ja Fortum 2 MW

• Vesivoiman vahvistaminen ja virittäminen säätötarpeiden mukaisesti

• Tulevaisuudessa halvan (negativiisen) sähkön hyödyntäminen (pumppaaminen, muuntaminen jne)?

12

Sähkön ja lämmön käytön optimointi ja uudet kysyntäjoustoratkaisut

• Fortumin virtuaalivoimala (lämminvesivaraajat) taajuussäätömarkkinoilla

• Helenin Lämpölupaus (vähennetään öljyvaravoimalan käyttötarvetta)

• Talo-, huoneisto- ja huonekohtaiset säätöteknologiat (säästetään yleensä, erityisesti kun se on kallista ja osallistutaan sitä kautta kysyntäjoustoon)

• Kysyntäjouston myyminen ja ostaminen millaisin sopimuksin, hinnoin ja teknologisin rajapinnoin?

13

Hajautettu sähkön ja lämmön tuotanto & varastointi

• Energiatehokkuuden paraneminen (yhä vähemmän sähköä ja lämpöä)

• Paikallinen tuotanto (varaavat tulisijat, lämpöpumput, aurinkosähkö) ja varastointi

• Vaikutukset verkkoliiketoimintoihin

• Osallistuminen paikallisen tuotannon kehittämiseen: myydäänkö lämpöpumppuja, aurinkosähköä ja akkuja, ja jos, niin millä mallilla vai jätetäänkö markkina teknologiayrityksille?

14

Kaukolämmön uudet ratkaisut

• Yhteistuotanto 70 % ja uusiutuvat 32 %

• Jätteet (9 %) + lämpöpumput (5 %) (+20 % 2016)

• Kaukojäähdytys yli 200 GWh

• Uusien energialähteiden hankkiminen fossiilisten tilalle: • HorsePower (oma lämmöntuotanto)• Datakeskukset erilaisin mallein (ostetaan lämpö,

jäähdytetään)• Muut hukkalämmöt tai • tuotetut lämmöt: esim. Geoterminen energia• Passiivinen aurinkolämpö (SunZeb-ratkaisu energiakortteli

Kalasatamassa 2018: Asuntosäätiö, Fira, VVO ja Helen) ja aktiivinen aurinkolämpö

• Kaukolämpöverkkojen avaaminen

15

Tuulivoimatuotanto Suomessa 2018 on noin 5 TWh

• Tuuliwatti + Taaleri = 37 % + paljon pieniätoimijoita

• EPV Tuulivoima Oy 8 %, Suomen HyötytuuliOy 5 %

• Kasvu Suomessa maltillista 2019 – 2020

• Euroopassa uudesta sähkökapasiteetista 51 % tuulta 2016

• Osa toimijoista suuntautuu vahvastikansainvälisille markkinoille (Fortum, TaaleriEnergia)

16

Aurinkosähkön markkinat ja liiketoimintamallit murroksessa• Aurinkopakettien myynti (alihankintana)

• Avaimet käteen investointi asiakkaan rahalla

• Avaimet käteen investointi PPA-mallilla

• Vuokrapaneeli-liiketoimintamalli

• Aurinkosähkön myynti sähköyhtiön voimalastaosana sähkötuotetta (Ympäristösähkö/Helen)

• Aurinkosähkön välittäminen tuottajan ja käyttäjänvälillä (Farmivirta)

• Pienasiakkaiden ylijäämäsähkön kokoaminen ja myynti (“energiaoperaattori”)?

17

Aurinkosähköä asunto-osakeyhtiöiden asuntoihin

• FinSolar taloyhtiökokeilu: http://www.finsolar.net/taloyhtiot/finsolar-taloyhtiokokeilu/

• Hanke toteutetaan 1/2017-11/2019 välisenä aikana. Hankkeen rahoittajina toimivat Sähköturvallisuuden edistämiskeskusSTEK, Fingrid, Helen Sähköverkko Oy, LOAS, GreenEnergy Finland Oy sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy.

18

Yhteevetoa

• Tiedonvaihtoalustat keskiössä

• Yhteistyön tarpeet suuria. Risto Lindroos: Energia-alan yhteistyö, kansallisetveroratkaisut, yhteistyö muiden alojen kanssa(liikenne, varastointi, rakennusala), kansainvälinen yhteistoiminta (12.12.2016)

• Matkaa on paljon, mutta juuri nyt on aikaajatella mihin suuntaan eri energiayhtiöidenkannattaa suuntautua

19

Sähkömarkkinamalli 1.5 vai 2.0?

• Tehoreservin kasvattaminen (Fingrid)

• Siirtoyhteyksien kasvattaminen (Ruotsi)

• Hintasignaalien vahvistaminen (mm. katot pois)

• Pärjätäänkö nykyisen mallin puitteissa vai tuleeko suurempia muutoksia? (SET-seminaari 23.5. Sähkömarkkinat murroksessa)

20