32 17/2012 Opettaja 17/2012 Opettaja 33

A rkkitehtuuria ja oopperaa on har-vemmin tavattu yhdistää toisiin-sa. Näin kuitenkin tapahtui pro-jektissa, jonka huipennuksena

helsinkiläisen Kaisaniemen ala-asteen koulun 4C-musiikkiluokkalaiset esittivät maaliskuus-sa Rakennetaan kaupunki! -oopperaa lop-puunmyydylle katsomolle Arkkitehtuurimu-seossa. Kahdessa ensi-illassa katsomon täyt-tivät perheet ja sponsorit, sitten seurasi kah-deksan koululaisnäytöstä ja vielä kaksi yleisö-näytöstä.

– Tämä on ollut aika erilaista kuin muu koulutyö, tuumaa Jaakko Tirri maalatessaan esityksen lavastetta paria päivää ennen ensi-iltaa.

– Paitsi että paljon mukavampaa, jatkaa Anna Marchesani.

– On kivempaa, kun saa liikkua vapaasti, eikä tarvitse istua koko aikaa pulpetissa, pe-rustelee Jaakko.

– On ollut hauskaa nähdä musiikki erilai-sena kuin koulussa. Meille kuorotoiminta on tuttua, mutta nyt pääsimme tekemään oop-peraa. Kaikki ovat tehneet työtä täysillä, sillä keräämme tällä rahaa leirikoulua varten, ker-too Elsa Tapani.

– Ilo ja innostus on näkynyt lapsista koko tämän projektin ajan. ”Me tehdään tää, tää on meidän ooppera”, on kuulunut monesta suusta matkan varrella, luokanopettaja Satu Hakulinen sanoo.

”MEITÄ on määräilty ihan liian paljon!””Niin meitäkin on!””Hei, rakennetaan oma kaupunki, jossa

lapset saavat määrätä!””JOO!”Tästä ajatuksesta alkaa saksalaisen sävel-

täjän Paul Hindemithin arkkitehtuurioop-pera vuodelta 1930. 4C-luokan taival ooppe-ralavalle taas alkoi, kun arkkitehti Maria Nor-din ja kapellimestari Anna Rombach perus-tivat vuonna 2008 Rakennetaan kaupunki! -projektin ja alkoivat etsiä siihen esiintymis-tilaa ja esiintyjiä.

– Olen aina ollut kiinnostunut arkkiteh-tuurin ja kasvatuksen suhteesta ja tein aihees-ta lopputyönikin, Nordin sanoo.

DESIGN. Arkkitehtuuri oopperan esittäjät, Kaisaniemen ala-asteen koulun musiikkiluokkalaiset, maalasivat myös lavasteet ja kirjoittivat osan libretosta. ULLA OJALA, KUVAT ANNE NISULA

Musiikkiluokkalaiset rakensi vat kaupunginRombachia taas viehättää viime vuosisa-

dan alussa vaikuttaneen saksalaisen nuoriso-musiikkiliikkeen ajatus siitä, että musiikin pi-tää tulla arkeen lähelle ihmistä. Hän oli lisäk-si lapsena päässyt melkein kuulemaan Hinde-mithin oopperan, mutta esitys olikin perut-tu. Tuolloin ajatus siitä, että sen olisivat esit-täneet lapset, tuntui hienolta.

Arkkitehtuurimuseo saatiin esiintymispai-kaksi ja projekti osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmistoa.

”ME RAKENNAMME kaupungin, siitä tulee kaunehin.”

Kun viesti esiintyjien etsinnästä saapui Kaisaniemen ala-asteen kouluun, Satu Haku-linen innostui projektista, vaikka vähän epä-röikin.

– Oppilaat olivat silloin kolmasluokkalaisia ja projektiin etsittiin viidesluokkalaisia. Olen

kuitenkin iloinen, että lähdimme mukaan, sil-lä tämä on ollut hieno ja ryhmäyttävä koke-mus luokalle, jonne oppilaat tulivat 16:sta eri koulusta.

Hakulinen ja Nordin tapasivat ensim-mäisen kerran keväällä 2010, ja elokuus-ta 2011 lähtien lapset valmistelivat ooppe-raa musiikin, äidinkielen ja kuorotunneilla. Ja poik keuksellisen kokonaisvaltaisesti: he osal-listuivat libreton eli oopperan tekstin suo-mentamiseen yhdessä Rombachin ja opetta-jan kanssa, kehittelivät nykyaikaisempaa kiel-tä vanhahtavan saksan tilalle, maalasivat la-vasteet ja harjoittivat esityksen ohjaaja Jorge Rae don ohjauksessa.

– On harvinaista, että lapset ovat näin ko-konaisvaltaisesti mukana jossakin projektis-sa, koska se vaatii pitkäaikaista sitoutumista, Rombach sanoo.

Anna Rombach iloitsee, että nyt kehitet-

tyä yhdessä tekemisen formaattia voidaan toistaa.

”TÄMÄ kaupunki on niin rauhallinen kaunis ja rauhallinen. Täällä on ihania värejä ja kau-punkimme on täynnä paikkoja, joissa voimme leikkiä.”

Oopperan lavasteet eli seinän peittävät suuret maalaukset olivat myös 4C-luokan kä-denjälkeä. Lasten maalaama kaupunki kukki kirkkaissa väreissä ja pyörein muodoin.

Arkkitehtuurioopperan katsojat pääsivät myös osallistumaan työpajoihin, joiden ai-heena oli tulevaisuuden kaupunki, Helsinki vuonna 2062.

– Lapset saivat visioida, millainen tulevai-suuden elinympäristö voisi olla, miten kau-pungissa asutaan ja kuinka sinne kuljetaan, kuvailee oopperaprojektin työpajoista vastan-nut taidekasvattaja Eeva Astala.

Pormestari julistaa, että lapset saavat ajokortin silloin, kun täyttävät viisi vuotta, lauloivat lapset Arkkitehtuurimuseon loppuunmyydyissä näytöksissä.

Jaakko Tirri piti lavasteiden maalaamisesta. Hän tuumasi, että koko oopperaprojekti oli vähän kuin lomaa koulutyöstä.

Satu Hakulinen avaamassa ääntä yhdessä musiikkiluokkalaistensa kanssa.