Rakentajan IDEAkirja 2013

2013

Yhteistyössä:

Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen

Edullisin asentaa

Öljylämpö on

Vaihda vanha öljylämmitys

uuteen öljylämmitykseen

Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi

ilmoitusA4_OPK_lammolla_0111talvi.indd 1 19.1.2011 13:39:58

Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen

Edullisin asentaa

Öljylämpö on

Vaihda vanha öljylämmitys

uuteen öljylämmitykseen

Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi

ilmoitusA4_OPK_lammolla_0111talvi.indd 1 19.1.2011 13:39:58

EnErgiatEhokas koti pärjää vähEmmälläkin.onko mahdollista parantaa asumis-mukavuutta, säästää rahaa, nostaa kodin arvoa ja siinä samalla pelastaa vielä maailman? totta kai, kohentamalla energiatehokkuutta.

k-rauta rakentaa tämän ja muut unelmat. tule heti tapaamaan energiaosaajiamme. Testaa miten voit säästää: k-rauta.fi

Rakentajan_Ideakirja_2013.indd 1 18.2.2013 9.37

EnErgiatEhokas koti pärjää vähEmmälläkin.onko mahdollista parantaa asumis-mukavuutta, säästää rahaa, nostaa kodin arvoa ja siinä samalla pelastaa vielä maailman? totta kai, kohentamalla energiatehokkuutta.

k-rauta rakentaa tämän ja muut unelmat. tule heti tapaamaan energiaosaajiamme. Testaa miten voit säästää: k-rauta.fi

Rakentajan_Ideakirja_2013.indd 1 18.2.2013 9.37

5

Rakentajan Ideakirjaa kootessa, on päässä pyörinyt moniakin asioita rakentamisesta. Kuinka paljon ideoita ja toiveita rakentamista suunnittelevilla on jo mielessään. Ainakin ensimmäistä kotiaan rakentava haluaa varmasti tehdä siitä sen, juuri oman näköisensä ja täydellisen unelmatalon. Toisaalta, joku on sanonut, että vasta kolmannesta talosta tulee

se onnistunein.

Totta varmasti toinen puoli – kaikessa, ja kokemus opettaa. Rakentaja on joka tapauksessa monien päätösten edessä. Ensimmäinen tietysti on, uskaltaako lähteä rakentamaan. Tämä on tietysti mer-kittävä taloudellinen päätös. Sitoutuminen pitkäksi aikaa maksamaan lainoja, joiden loppusumma ei aina pysy samassa, kuin alkuperäinen talon kustannusarvio.

Toiseksi tämän päivän rakentaminen on haastavaa rakennusteknisesti. Energiamääräykset, talo-tekniikka, rakennusmateriaalit: kaikesta voi olla oma mielipide, mutta pitkälle asiat ovat ammatti-laisten hoidettavia. Harva enää pärjää omalla tietotaidolla. Talon rakentaja rooli onkin tänä päivänä hankkia riittävästi tietoja ja näkemystä siitä, mitä kaikkea rakentamisessa edellytetään, mitä halu-aa omasta asumisestaan ja, että näistä asioista ja toiveista pystyy keskustelemaan asiaa tuntevien suunnittelijoiden kanssa.

Kolmas seikka on rakentamisen laatu. Vanhan saneeraaminen on haasteellista siksi, että optimaa-lista olisi tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Remontin henki on aina nykyään energiaremontti ja pyrkimys säästää talon energialaskuissa. Laadukas remontti takaa kiinteistön, eli usein perheen suurimman omistuskohteen, arvon säilymisen. Uutta rakennettaessa hyvällä rakentamisella saa-daan paras lopputulos, olipa pyrkimys passiivi- tai matalaenergiataloon tai yleensä energiatehok-kaaseen rakentamiseen. Molemmat, niin saneeraaja kuin uudisrakentaja, tarvitsevat siis osaavat ja luotettavat rakentajat, joiden työnjälki on hyvää!

Neljänneksi asia, johon rakentaja itse ei valitettavasti pysty vaikuttamaan, mutta joka on rakenta-misen kannalta on ensiarvoisen tärkeä, on löytää hyvä ja mielellään myös edullinen tontti. Toivoi-sikin, että kunnat tukisivat kaavoituspolitiikalla pientalorakentamista ja tontteja olisi riittävästi. Hyvät ja kohtuuhintaiset tontit toisivat rakentajia, jotka tuovat kuntaan rahaa ja antavat potkua muullekin elinkeinoelämälle.

Nämä seikat ovat haasteita rakentajille, mutta meissä suomalaisissa tuntuu olevan aina niitä rämä-päitä, jota uskaltautuvat omakotirakentajiksi. Asuntoinfon IDEAkirja onkin tarkoitettu antamaan hieman tietoa ja ajatuksia juuri niille, jotka pohtivat oma kodin rakentamista tai remontointia.

Tässä on toki tiedonmurusia ja ohjeita, joista voi olla hyötyä kaikille meille, joita rakentaminen kiinnostaa.

Ari Martinahopäätoimittaja

RAKENTAMISEN JA SISUSTAMISEN UUSIMMAT UUTISET VERKOSSA - WWW.ASUNTOINFO.FI

Asuntoinfo-lehti on sisustamisen, rakentamisen ja asumisen aikakauslehti, joka ilmestyy viidesti vuodessa. Lehden voit lukea veloituksetta verkkosivuillamme!

UNELMIEN KOTIon haastava projekti

2013

6

JULKAISIJA / KUSTANTAJABM Media OySinikalliontie 11, 02630 EspooPuh. (09) 4247 3860Fax. (09) 452 2206info@asuntoinfo.fiwww.asuntoinfo.fi

TOIMITUSAri MartinahoPäätoimittaja(rakentaminen)

Birgitta OjalaToimitussihteeri

TAITTO / VALOKUVATAleksi Katainen

PAINOPAIKKAHansaprint Oy, Turku

Mira Pöyhönen(sisustaminen)

Sirkka Koivunen(viherrakentaminen)

Juri Pelkonen

Kannen kuva: Ruskakaihdin

Hyvin suunniteltu

Kuntotarkastus

Tonttia etsimässä

Tontin hankinta

Rahoitus

Talopaketti

Asumisoikeusasunto

Julkisivu

Perustukset

Lämmöneristys

Energiaratkaisut

Öljy

Sähkö

Ilmalämpöpumppu

Pelletti

Takka luo tunnelmaa

8

11

14

17

19

20

28

30

32

36

38

44

46

50

51

54SISÄ

LLYS

LVIAS - Talotekniikan palapeli

Taloautomaatio

Ikkunat

Sisäovet

Katto

Portaat ja kaiteet

Tapetit ja listat

Lattia - sisustuksen kivijalka

Hyvä sisäilma

Keskuspölynimuri

Sauna ja kylpyhuone

Keittiö

Kodinhoitohuone ja säilytys

Valaistus

Pihasuunnittelu

Kierrätys ja kompostointi

60

62

68

70

74

79

80

86

91

94

96

108

114

119

122

126

8

HYVIN SUUNNITELTU

Helpoimmalla pääsevät ne, joiden seuraava koti on ker-ros- tai rivitalossa. Heille paketti tarjoillaan valmiina,

ja suunniteltavaksi jää rahoituksen jär-jestäminen ja omien tilallisten ja sijain-nillisten tarpeiden määrittely. Kun nämä on tehty, on vain ajan kysymys kun se oikea löytyy. Aikahan tässä tapauksessa on varsin venyvä käsite mutta joko sit-keys tai kyky tehdä kompromisseja joh-taa lopulta hyvään lopputulokseen.

Sitten olemme me onnettomat, jotka ha-luamme omakotitalon. Kas kun sellainen pitää olla. Oma piha, omat seinät joka puolella, ja pohjaratkaisu juuri oman mielen mukaan, ihanan avarat huo-neet... Onnea säteillen ajellaan nurmik-koa ja istutaan iltoja takkatulen ääressä kultivoituneen proosan ja hienostuneen punaviinin kera. Sallikaa minun itkeä. Tämä on nimittäin totta vain niille, joi-den elämää ja valintoja eivät rahalliset resurssit rajoita.

TyVESTä pUUhUNMiten siis liikkeelle? Jotkut innokkaat selailevat talokirjoja jo ennenkuin raken-nuspaikasta on mitään tietoa. Tavallaan hyvä niin, voit vaikka pitää leikekirjaa, johon kokoat mieluisia ratkaisuja ja ide-oita joita haluat tulevaan kotiisi toteut-taa. Älä kuitenkaan lyö vielä mitään lukkoon. Nykyään nimittäin kaavamää-räykset ovat monin paikoin varsin tiukat rajoittaen rakennuksen pohjan mittoja,

kerroslukua, korkeutta ja julkisivuma-teriaaleja, jopa runkomateriaali voi olla määrätty.

Lukemattomia kertoja on eteeni levitel-ty sellaiset lähtökohdat suunnitelmalle, että heti ensisilmäyksellä näki, että ra-kennusvalvonta tulee ampumaan hank-keen alas. Toinen merkittävä haitta liian aikaisessa suunnittelussa tai talomallin valinnassa on se, että tontin saatuasi ra-kennuksen tilat ovat tontin ilmansuun-nat, pinnanmuodot ja liittymät huomioi-den väärillä paikoilla. Aikoinaan itsekin myönnän kehuneeni miten helposti moderneilla suunnitteluohjelmilla peila-ukset ja pyörittelyt onnistuvat, mutta on erittäin todennäköistä että lopputulos ei kuitenkaan vastaa alkuperäistä.

Tärkeintä ennen kuvastojen ja lehtien selailua on määritellä mitä tiloja tarvit-sette nyt ja tulevaisuudessa. Ennusta-jaksi ei tarvitse ruveta, mutta varmaan viiden vuoden päähän näkee jo otsal-laankin. Tuulikaappi, eteinen, keittiö, ruokailutila, olohuone, makuuhuoneet, wc, kylpyhuone, sauna, kodinhoitohuo-ne, tekninen tila, varastotilaa. Mitä muu-ta? Autotalli, takkahuone, porras, aula (porras vaatii aina aulan, älä yritäkkään pärjätä ilman), työhuone, vierashuone, tyrmä... Tässä vaiheessa voit, ja kannat-taakin kurkottaa kuuseen, ja listata tilat toimintojen kautta. Perheen koko, har-rastukset ja kotona tehtävät toiminnat määrittelevät tilojen tarpeen. Kun lista

on valmis, mieti voiko joitakin toimintoja yhdistää. Työhuone ja vierashuone voivat aivan hyvin olla sama tila. Tekninen tila voidaan joissain tapauksissa yhdistää kodinhoitohuo-neeseen, ja siellä voi olla varastointia-kin. Vessaa ja kylpyhuonetta et muuten sitten yhdistä. Unohda se heti.

TIlAOhJElMAN KAUTTA KUSTANNUKSIINKun aikasi olet tuskaillut tilojen kanssa voit onnitella itseäsi: olet luonut tulevan kotisi alustavan tilaohjelman. Hienoa. Seuraavaksi pitäisi miettiä paljonko ti-laa millekin toiminnolle tarvitset. Mieti nykyistä kotiasi, kutsututa itsesi tutta-villesi kylään, kysele ja vakoile. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Pidä jalat maassa neliöiden suhteen, syy selviää muuta-man rivin päästä. Lapset eivät tarvitse viidentoista neliön huoneita. Jos olo-huone, ruokailuhuone ja takkahuone ovat kaikki 20-neliöisiä, olet ajamassa karille... Huoneiden neliöiden yhteen-laskemisen kautta päästää villakoiran ytimeen eli siihen kuinka rahat riittävät. Pelkkä yhteenlasku ei valitettavasti kui-tenkaan riitä. Kun tilaohjelman tilat so-vitellaan yhteen, pitää ottaa huomioon se, että kaikki palikat eivät sovi saumat-tomasti yhteen. Lisäksi, että päästään yleisimmin kustannuksia laskettaessa käytettävään kerrosalaan, pitää huonei-den ympärille lisätä väli- ja ulkoseiniä.

Siitähän se kaikki alkaa, suunnittelusta. Suunnittelu on jokaisen hank-

keen tärkein osa, ja koko elämämme koostuu erikokoisista hankkeista.

Oma koti on monille meistä elämän suurin hanke (lapsia en nimittäin

tohdi hankkeeksi kutsua), ja tähän hankeeseen ladataankin sellaiset

odotukset että hetken kuluttua kaikki mukaan temmatut ovat enem-

män tai vähemmän pyörällä päästään. Mieli tekisi heti rynnätä suun-

nittelijan pöytään ja ladata koko sekamelska hänen pöydälleen...

Juri Pelkonen on arkkitehti joka kär-sii elinkautisrangaistusta asuen itse suunnittelemassaan ja rakentamas-saan talossa. Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu on vaihtunut jo kookkaampiin projek-teihin, mutta viha-rakkaussuhde pien-taloja ja muutakin asuntorakentamista kohtaan on säilynyt ennallaan.

9

Tilaohjelman kautta olet saanut raken-nuksen huonealan, johon pitää lisätä n. 20 prosenttia, että saadaan kerrosala.

Seuraava tulee monille iskuna vyön alle. Kerrosalasta saat karkean kustannusar-vion hankkeellesi kun kerrot sen 1900:lla eurolla. Usko pois, kukaan ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole Suomes-sa rakentanut omakotitaloa ja selvinnyt siitä 1200:lla eurolla neliö, muualla kuin internetin keskustelupalstoilla. Tässä vaiheessa aukeaa oivallinen tilaisuus pettää itseään ja läheisiään keksimällä lisätä oman työn osuutta, kilpailutta-malla kilpailuttamasta päästyäänkin ja käyttämällä halvempia materiaaleja. Ei onnistu. Kun hankkeen aloituksesta on kulunut viisi vuotta, olet tavalla tai toi-sella kuluttanut vähintään 1600 euroa/kerrosalaneliö, ja asut todennäköisesti edelleen keskeneräisessä talossa. Har-ha siitä, että halvemmallakin pääsee johtuu siitä, että tekemällä viikon mit-taan 4-8 keikkaa rautakauppaan, unohdat enemmän tai vä-hemmän tahallasi osan menneestä rahasta. Pienistä puroista kasvaa joki, joka pa-himmassa tapaukses-sa kuohuu yli äyräittensä.

Tekemäsi tilaohjelman avulla voit käyt-tää tarjolla olevia kustannuslaskentaoh-jelmia (TaloPeli, KotiOptimi) saadaksesi tarkemman arvion hankkeen kustan-nuksissa. Jälleen kerran, ei kannata ve-dättää itseään valitsemalla rakenuksen muotoa yksinkertaisimmaksi mahdol-liseksi, pintamateriaaleja halvimmiksi jne.

lEUKA RINTAAN JA KOhTI UUSIA pETTyMyKSIäKun neliöt on suurinpiirtein saatu mah-tumaan budjettiraamiin, on tarjolla muutama vaihtoehto. Jos tontti on jo saatu, pääset helpoimmalla kun marssit tilaohjelmasi kanssa talopakettikauppi-aan luo. Palveluasenteesta riippuen saat joko apua mallin valinnassa tai talokir-jan. Voi hyvinkin olla että juuri sinulle oikea koti löytyy jonkin valmistajan va-kiomalleista. Ole kuitenkin tarkkana: talomyyjä on aina ensisijaisesti myyjä, ei suunnittelija. Kylmät taloudelliset seikat ovat johtaneet tähän: myös talo-myynnissä volyymi on yli kaiken muun. Sanottiinpa esitteissä mitä hyvänsä,

sinulle myydään taloa, mutta sitä sano-taan kodiksi.

Joillakin valmistajilla on enemmän tai vähemmän rajoitettu mahdollisuus ta-lomallien muokkaamiseen rakennus-paikalle ja tarpeisiisi sopivaksi. Muu-tossuunnitelmista valmistaja varmasti haluaa laskuttaa jotain, tekeväthän he töitä suunnitelmien eteen. Edelleen myyjä näkee asiakkaassa, sinussa, ra-han. Talotehtaiden tuotanto ei myös-kään välttämättä mahdollista mitä ta-hansa ratkaisuja.

AITOA SUUNNITTElUAJos haluat oikeasti juuri sinulle suun-nitellun kodin, hankit kodillesi oikean suunnittelijan. Vaan mistä sellainen? Arkkitehdit ovat ainoita Suomessa kou-lutettavia ammattilaisia, jotka valmis-tuvat rakennetun ympäristön suunnit-telun asiantuntijoiksi. Totuus kuitenkin

on, että pientalon suunnittelu ei ole rakettitiedettä. Tärkeintä on suunnit-telijan eläytymiskyky, alan tuntemus ja varma ote. Pientalomarkkinat ovat kuitenkin meillä niin pienet, että pel-källä pientalojen suunnittelulla ei moni selviä. Arkkitehdit ja muut alan asian-tuntijat, jotka eivät ole talovalmistajien palkkalistoilla tekevät usein pientalojen suunnittelua sivutoimena, palkkiotason ja tehtävän haasteet tuntien oikeastaan harrastuksena.

Molemminpuolisena haasteena suun-nitteluhankkeissa onkin motivaation ja sitoutumisen säilyminen ja se että suunnittelu pysyy suunnitteluna, eikä muutu jossain vaiheessa piirtämiseksi. Kun lähdetään puhtaalta pöydältä, siis tilaohjelman määrittelystä, menee hie-mankin erikoisemman pientalon suun-nitteluun 100-200 tuntia. Kaikki tätä nopeammin tehty on joko vielä luonnos-telua tai piirtämistä. Käytin epämää-räistä ja –tieteellistä termiä ”vähänkin erikoisempi” siksi, että tavanomaista

pientaloa ei mielestäni kannata erik-seen lähteä erikseen suunnittelutta-maan. Ne on kaikki jo piirretty, on vain kyse siitä että löydät oikean malliston ja sieltä oikean mallin.

”Koska se oikein kertoo miten se talo sitten suunnitellaan?” Tuotan petty-myksen: en aio kertoa. Ei siksi että en halusi tai viitsisi, vaan en oikein voi ker-toa. Olipa talo kuinka pieni tahansa, on sen suunnittelussa valtava määrä muut-tujia, ja kaikki suunnitteluhankkeet ovat erilaisia. Tiivistettynä todettakoon, että pientalon suunnittelu on tiivistä dialo-gia suunnittelijan ja asiakkaan välillä. Jokaisella suunnittelijalla on omat työ-kalunsa ja oma tapansa toimia, tekevät-pä jotkut vielä tänäkin päivänä työnsä pelkästään kynällä ja paperilla... Tär-keintä on tehdä suunnittelutyöstä so-pimus, johon kirjataan ainakin alustava tilaohjelma, raamit kohteen kerrosalasta ja –luvusta, sekä luonnosteluvaiheeseen

käytettävästä ajasta. Suunnit-telijan kanssa on tärkeää

myös sopia minkälaisia rooleja kukin hank-keessa vetää. Voi olla että suunnittelija on

vain tulkitsija, joka asi-akkaan ohjauksessa tekee

työnsä ja käyttää osaamistaan asioiden ”hiomiseen”, toisessa ääri-päässä on Arkkitehtuurin (isolla A:lla) tekeminen, jossa lähtökohtana on suun-nittelijan visio ja oma vahva ote, joiden kautta asiakkaan tilaohjelma muute-taan ehkä jopa rakennustaiteeksi.

Pieni pyyntö vielä: älkää alentuko suun-nittelusta neuvoteltaessa seuraaviin mauttomuuksiin: ”Tässä on sinulle haaste”: haaste on suunnittelualalla synonyymi paskamaiselle puurtamisel-le, tai ”tässä pääset näyttämään kaikki kykysi”: no tuota voit käyttää, mutta vain jos annat suunnittelijalle avoimen valtakirjan toteuttaa itseään. Näin ei kuitenkaan ole vielä ikimaailmassa oi-keasti tapahtunut... Ja tietenkin vielä ”kun hoidat tämän hyvin, niin saat tästä näyttävän referenssityön itsellesi”: niin, vaikea kuvitella vastuuntuntoista suun-nittelijaa, joka toimiessaan kahdenkes-kisessä sopimussuhteessa asiakkaan kanssa ,tekisi muuta kuin parhaansa.

VAATIVA pääSUUNNITTElURakennukset täytyy saada toimimaan

”Totuus kuitenkin on,

että pientalon suunnittelu

ei ole rakettitiedettä.”

10

myös muutenkin kuin paperilla. Tarvi-taan talotekniikkaa ja rakenteet, jotka pitävät paketin kasassa. Lvis- ja ra-kennesuunnittelijoiden työtä koordi-noimaan vaaditaan rakennushankkeille nykyään pääsuunnittelija joka, huolehtii lämpö-, vesi ja viemäri-, ilmanvaihto- sekä sähkösuunnitelmien keskinäisestä yhteensovittamisesta, ja siitä että nämä sekä arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Homma ei ole aivan simppeli, koska eri suunnittelijat eivät pientalohankkeiden osalla välttämättä ole tottuneet suju-vaan yhteispeliin. Luonteva valinta pää-suunnittelijaksi on kohteen arkkitehti-suunnittelusta vastaava ammattilainen, näin siitä yksinkertaisesta syystä, että muiden suunnittelualojen pitäisi suu-relta osin toimia arkkitehtuurin ehdoilla.

Jotta pääsuunnittelutehtävä ei käy mahdottoman vaikeaksi, arkkitehti-suunnittelua tehtäessä suunnittelijalla pitää olla näkemys myös muiden suun-nittelualojen perusasioista, eikä sy-vällisempikään tuntemus ole pahasta. Ammattitaidoton arkkitehtisuunnittelu

SUUNNITTElUN 1-2-3 KUN BUDJETTI ON SElVIllä1. Tee tilaohjelma2. laske kerrosalan kautta kustannusarvio3. jos rahat ei riitä, palaa kohtaan 1.

KUN BUDJETTI JA KUSTANNUSARVIO TäSMääVäT•etsi sopiva talomalli, tai•suunnitteluta sellainen

• Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maise-maan sekä täyttää kau-neuden ja sopusuhtaisuu-den vaatimukset. • Rakennuksen tulee

sen käyttötarkoituksen edellyttämäl-lä tavalla täyttää rakenteiden lujuu-den ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön,

käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneris-tyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset).

• Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huolletta-vissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liik-kua tai toimia on rajoittunut.

• Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet

• sekä rakennuksen soveltuvuus aiot-tuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän tervey-delliset olonsa heikentyä.

• Rakentamisessa tulee lisäksi muu-toinkin noudattaa hyvää rakennusta-paa.

Pientalon rakennuttajan eli rakennus-hankkeeseen ryhtyvän on rakentamista ohjaavan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huolehdittava siitä, että ra-kennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten ja myönnetyn luvan mukai-sesti. Yleensä rakennushankkeeseen ryhty-

vällä itsellään ei ole vaadittavaa raken-nusalan osaamista ja siksi hänen tulee palkata tähän tehtävään pätevä henki-löstö. Laissa tätä kutsutaan ‘rakennus-hankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvel-vollisuudeksi’.Vaikka rakennushankkeessa on monia yhteistyötahoja, tärkeimmät yhteistyö-kumppanit ovat oman kunnan raken-

nusvalvontaviranomaiset, pääsuunnit-telija ja vastaava työnjohtaja. Pientalohankkeen onnistuminen edellyt-tää pätevää henkilöstöä. Lisäksi tärkeää on huolellisesti laadittu rahoitussuunni-telma sekä mahdollisimman realistinen aikataulu. Niiden laatimisessa kannat-taa luottaa kokeneiden rakennus- ja ra-hoitusalan ammattilaisten apuun.

§

lAINSääDäNNÖN pIENTAlORAKENTAMISEllE ASETTAMAT VAATIMUKSET

MITä lAKI SANOO! MAANKäyTTÖ JA RAKENNUSlAKI MRl 117 §

johtaa sovittamattomiin ristiriitoihin kohteen talotekniikan ja rakenteiden suunnittelussa, jälleen yksi syy valita kodille osaava suunnittelija.

pUOlIKSI TEhTyNiin, onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty? Ehei, ei oikeassa maailmassa. On kyllä totta, että huonolla tai vajavaisella suunnittelulla rakennushankkeen toteu-tusvaihe saadaan pirullisen tuskallisek-si: Miten tämäkin kohta nyt käytännös-sä toteutetaan? Soitto suunnittelijalle (joka on jo tuskastunut näihin jatkuviin kyselyihin) tai talon valmistajalle (joka lähettää ”yleispätevän periaatekuvan”), ja taas kompuroitiin yksi askel eteen-

päin.

Hyvänkin suunnittelun kohdalla paperi pitää vielä muutta taloksi. Mitä huolel-lisemmin ja kattavammin paperityö on tehty, sitä vähemmän ylimääräistä sel-vittelyä ja yllätyksiä hankkeessa tulee eteen. Valehtelisin kuitenkin räikeästi, jos väittäisin että kaikki tässäkään tapauk-sessa menisi kuin Strömsössä. Vielä paljon pahemmin kuitenkin puhui läpiä päähänsä se ammattirakentaja, joka to-kaisi arkkitehdin detaljipiirustuksia kat-soessaan että ”nämä ovat aivan turhia, hän ei tarvitse kuin pohjakuvat talon rakentamiseen”. Niinpä niin, eihän len-tämiseenkään tarvita kuin siivet.

11

Talojen materiaalit, rakennus-tapa ja käsite ”oikea raken-taminen” on vaihdellut ajan saatossa ja eri ikäluokan ta-

loissa on usein rakennusajankohdalle tyypillisiä rakenteellisia ominaisuuksia ja ratkaisuja, joista nykykokemusten mukaan on seurannut ongelmia talon rakenteiden kestävyydelle. Myös mate-riaalit, kuten vanhat lämpöjohdot, vesi-putket ja viemärit, joiden käyttöikä on päättynyt tai päättymässä muodostavat vuotovahinko- ja tulipaloriskin. Näistä käytetäänkin nimitystä riskirakenne.

Hyvin tehty kuntotarkastus tuo esiin olennaiset viat ja puutteet. Tarkastuk-sien avulla voidaan ehkäistä vaurioita, sekä suunnitella ja varautua tuleviin korjauksiin. On vahinko, että monille ajatus tarkastuksen tarpeellisuudesta liittyy vain talon myyntiin, sillä kunto-tarkastus tilataan yleensä juuri ennen sitä. Valitettavan harva talonomistaja, ajattelee tarkastuttaa taloaan muuten, kuten esimerkiksi remonttia suunnitel-taessa, vaikka pätevä tarkastus paljas-taa talon kriittiset kohdat ja niitähän on joka asumuksessa. Tarkastuksen pe-rusteella saa kuvan talon sen hetkisestä

tilasta ja voi ehkäistä vaurioita ja varau-tua tarvittaviin korjauksiin.

Koska kuntotarkastuksia tehdään yleen-sä vain asuntokaupan yhteydessä ja Suomessa myydään vuosittain noin 20 000 taloa, jää valtaosa miljoonan talon rakennuskannasta vaille tarkastusta.

TAlOTyyppIEN RISKIT hyVä TUNNISTAAEri talotyypeillä on ominaispuutteensa, jotka selviävät kuntotarkastuksessa. Kylpyhuone on tyypillinen riskikohde. On yleistä, että kosteus on löytänyt tien-sä nurkista ja saumoista rakenteisiin. Talojen kosteusvauriot johtuvat yleen-sä siitä, että vedeneristeitä puuttuu tai eristys on tehty väärin siten, että lattia-kaivon, hanakulman tai laattasaumojen tiivistyksistä on päässyt vettä rakentei-siin.

Kattorakenteiden tuuletus on usein puutteellista 1970-luvun alun taloissa; räystästuuletus ei toimi, tai tuuletusti-la vesikaton ja välikaton välillä on liian pieni. Ulkoseinien alaosat ovat myös tämän talotyypin riskikohteita. Talojen perustukset valettiin aikanaan matalik-

si, lähelle maanpintaa ja puurakenteiset ulkoseinät ja kantavat rakenteet ovat usein maanpinnan alapuolella. Myös maaperän kallistukset ovat ehkä jää-neet tekemättä tai vaille kunnossapitoa. Kosteus kertyy tällöin puurakenteisten seinien alaosiin eikä pääse poistumaan, vaan aiheuttaa kosteus- tai lahovaurion.Suurimmat kustannukset johtuvat puu-rakenteisten ulkoseinien alajuoksun ja kattorakenteiden tuulettumattomuuden korjaamisesta. Salaojat ja ulkopuolinen vedenohjaus eivät aina toimi uusissa-kaan taloissa. Kun tontti on pieni, ja sille halutaan rakentaa talo, joissa on kella-ri, on vedenohjaus ja salaojitus tehtävä huolella. Huolimattomuus maksaa, sillä salaojavikojen korjaaminen jälkeenpäin on kallis toimenpide.

KAIKKI TAlON RAKENNEOSAT TARKISTETAANTavallisesti talon ongelmakohdat pal-jastuvat yleensä kuntotarkastuksesta, mutta joskus vauriot eivät näy ulospäin. On tilanteita, jolloin piirustusten pe-rusteella talo on rakennettu oikein eikä pintakosteudentunnistimella havaita mitään hälyttävää ja tuore pintaremont-ti häivyttää kosteusläikät ja vauriota on

Suomalaisiin vanhoihin omakotitaloihin liittyy vahvasti uskomus, että rakennukset ovat hyvässä kunnos-

sa ja niissä on vähän rakenteellisia ongelmia. Suomessa on kuitenkin yli miljoonaa vanhaa taloa, jotka

ovat lähes kokonaan vailla ammattimaista kiinteistönhoitoa.

KUNTOTARKASTUS OHJAA TALON OSTAJAA JA REMONTOIJAA

Mikäli tutkimuksessa todetaan selvä riski, rakenne avataan tai siihen porataan reikä ja rakenteen kunto tarkastetaan. Kuvat: Raksystems Oy.

12

vaikea havaita.

Vaikka rakenteissa ei olisikaan havait-tu pinnoilla vaurioita, taloon liittyvät riskirakenteet pitää mainita raportissa. Uusittu ohjeisto korostaa toiminnan eettisyyttä ja antaa kuntotarkastuksen teettäjälle näin lisää turvaa. Kuntotar-kastuksessa talo tarkastetaan kaikilta rakenneosiltaan, mutta kuntotutkimus on tapauskohtainen. Kuntotutkimusta tarvitaan ja se on syytä tehdä silloin, kun kuntotarkastuksen perusteella on syytä epäillä vauriota. Silloin vaurioituneeksi epäilty rakenne pitää avata, koska näin myös vaurion laajuus voidaan todentaa.Esimerkiksi, jos alaohjauspuissa ha-vaitaan kosteutta, tummumaa tai um-mehtunutta hajua, muutaman sentin läpimittaisen reiän poraaminen saattaa olla tarpeen. Mikäli rakenteessa tode-taan selvä riski, avataan tutkimuksessa siihen 30 x 40 sentin mittainen reikä, otetaan villat pois ja katsotaan raken-teen kunto. Tällainen työ kestää yleensä muutaman tunnin.

VANhAN TAlON OSTAJAlTA VAADITAAN REAlISMIAKuntotarkastuksella saadaan kauppati-lanteessa, kolmannen osapuolen näke-mys, asunnon kunnosta. Varsin usein kuntotarkastuksissa paljastuu vikoja tai puutteita, joita omistaja tai myyjä ei ole ymmärtänyt vioiksi. Vaikka rakennuk-sen peruskunto näyttäisikin hyvältä, kosteuteen liittyvissä asioissa täytyy olla tarkkana. Se, ettei talossa koskaan ole tapahtunut vesivahinkoa, on valitet-tavan harvinaista. Ostajan pitäisi myös ymmärtää, että 10 tai 50 vuotta vanha talo ei vastaa uutta, aina löytyy korjat-tavaa. Toisaalta kannattaa muistaa, etenkin pääkaupunkiseudulla, että osto-hintaan sisältyy talo ja tontti, ja tontin hinta voi olla huima, tällöin itse talon arvo näyttääkin ihan toiselta.

Kuntotarkastus kannattaa aina tehdä ennen kuin talon myynti aloitetaan. On hankalaa, jos ostaja on löytynyt, esiso-pimus tehty ja ollaan ostokaaren sisäl-lä. Periaatteessa myyjän pitäisi pystyä esittelemään kuntotarkastusraportti tu-levalle ostajalle, myytävän kohteen poh-jatietoina ja olisi tärkeää käydä raportti läpi palaverissa, yhdessä ostajan, myy-jän ja kuntotarkastajan kesken. Näin kaikille muodostuisi oikea kuva siitä, mikä on kohteen todellinen kunto.

Joskus myyjä on nyreissään siitä, että kuntotarkastusraportista ei löydy muuta kuin vikoja. Tämä johtuu siitä, että pää-sääntönä on, ettei hyväkuntoisia raken-teita tai niiden osia mainita raportissa, vain puutteet ja korjaustarpeet. Kun ne on kirjattu, niistä ei tarvitse enää vään-tää kättä kaupan jälkeen. Merkintä ra-portissa ei tarkoita, että asia vaatisi heti korjausta. Talossa pystytään yleensä hyvin asumaan vuosikausia ja korjauk-set voidaan tehdä vasta suuremman re-montin osana.

KUN KUNTOTARKASTUS EI RIITä, KUNTOTUTKIMUS VIE pINTAA SyVEMMällEKuntotarkastus on aistinvarainen, ra-kenteita rikkomaton menetelmä. Jos kuntotarkastaja ei pysty arvioimaan ra-kenteen kuntoa avaamatta sitä, raport-tiin kirjataan, että siltä osin olisi hyvä tehdä kuntotutkimus. Siinä rakenteita voidaan avata enemmän kuin kuntotar-kastuksessa, jossa tosin voidaan porata muutamia pieniä tarkastusreikiä.

Vaikka tarkastusraportissa edellytettäi-siinkin kuntotutkimusta joiltain osin, sitä ei valitettavasti aina toteuteta ja rakenteen kunto saattaa jäädä epäsel-väksi. Mikäli avaamatta jääneistä ra-kenteista löytyy kaupan teon jälkeen vaurioita, on niistä vastuu yleensä myy-jän. Tora syy useimmiten onkin juuri se, ettei rakenteiden kuntoa ole perusteel-lisesti selvitetty. Kauppaa tehtäessä, kannattaakin sopia, toteutetaanko kun-totutkimus ja kenen vastuulle se jää.

lISääNTyVäT TARKASTUKSET EDEllyTTäVäT KOUlUTUSTA JA VAlVONTAAKuntotarkastajien asiantuntemus on kohentunut viime vuosina, mutta lisää päteviä tarkastajia tullaan tarvitsemaan. AKK -tarkastajia eli asuntokaupan kuntotarkastajakoulutuksen saaneita ja päteviä henkilöitä oli viime vuonna Suomessa alle 100, ja tämä määrää on ehdottomasti liian vähän. Vaikka tarkas-tajia kaivataan lisää, nykykoulutuksen merkittävimpiä asioita on, että asun-tokauppaan liittyvä kuntotarkastus on mallinnettu ja kaikki saavat halutessaan tietää, mitä asianmukaisen tarkastuk-sen pitäisi sisältää ja lisäksi kuntotar-kastusohjeisto on myös yhdenmukais-tanut alan käytäntöjä.

Kuntotarkastusten määrä tulee varmas-ti lisääntymään tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan, nyt lausunto-kierroksella oleva Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen energiate-hokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Energiaremontin lähtö-kohtana voi olla vain asianmukainen kuntotutkimus, jolloin riskirakenteet kartoitetaan. Jos korjauksien lähtökoh-tana ovat väärä tieto ja väärät johtopää-tökset, siitä seuraa automaattisesti vää-rä remontointi ja tämä taas aiheuttaa turhia kustannuksia. Kuntotarkastuksen hinta on noin 1000 – 1500 € ja tämä on vain murto-osa talon kauppahinnasta tai remontin kustannusarviosta.

KUNTOTARKASTUKSESTA AINA KIRJAllINEN RApORTTIKuntotarkastuksen KH ohjekorttiin kannattaa tutustua, sillä siitä selviää entistä paremmin, mitä tarkastus pitää sisällään. Ohjeessa on uutta se, että ris-kirakenteisiin, kuten kosteudelle alttii-siin kohteisiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Tarkastajaa neuvotaan siinä, mitkä ovat riskirakenteita ja miten nii-den kunto selvitetään. Kosteusasioihin paneudutaan aiempaa paremmin myös uusien kuntotarkastajien koulutukses-sa. Tästä esimerkkinä Hometalkoot pro-jekti, johon osana kuuluu myös kunto-tutkijoiden koulutus.

Uutta on myös sopimusmalli, jolla sovi-taan kuntotarkastuksen teettämisestä. Se kertoo, mistä tarkastuksessa on kyse ja mistä kustannukset koostuvat. Myös raportin kieli on selvennetty niin, että maallikko ymmärtää sen.

Tärkeää on, ennen tarkastusta han-kitaan tietoon talon vika- ja korjaus-historiaa koskevat dokumentit. Mitä enemmän perustieto on saatavilla, sitä luotettavampi on kuntotarkastuksen tu-los, vaikka sataprosenttista varmuutta kaikkien rakenteiden kunnosta ei saa-dakaan.

Kuntokartoituksesta laaditaan aina kirjallinen raportti, jossa esitetään tar-kastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi. Siitä tulisi myös ilme-tä epäkohtien merkitys, vakavuusaste,

13

Hormisto ja vesikaton

läpiviennit

Vesikatteen kiinnitys ja

tiivistykset, tuuletus

Yläpohjan rakenteet, tuu-

letus

Vesikaton jiirit ja liittymät,

talo- ja lapetikkaat sekä

huoltosillat

Huonetilat ja ilmanvaihto:

ovet, pintarakenteet, kalus-

teet ja varusteet, laitteet,

kosteat tilat, märkätilat

Vesikate ja pellitykset

Räystäät, syöksytorvet,

vesikourut, kattokaivot

Vesikaton alapuoliset raken-

teet ja ullakot

Ulkoseinät, ulko-ovet ja

kuistit

Maanvaraiset laatat

Kantavat väliseinät

Välipohjat

Kellaritilat ja -tilojen ra-

kenteet: varastot, kellarit,

kylmiöt

Ikkunat ja vesipellitykset

Kasvillisuus ja painaumat

rakennuksen vierustoilla,

maanpintojen kallistukset ja

sadevesien poisohjaus

Tekniset järjestelmät:

lämmitys, vesi ja viemäri,

ilmanvaihto, sähkölaitteet,

rakennusautomaatio

Salaojajärjestelmä, muut

kaivot

Alapohjarakenteet

KUNTOTARKASTUS ANTAA TIETOA KORJAUS- JA hUOlTOTARpEISTAKuntotarkastuksen plussat ja miinuk-set:

+ Kuntotarkastusraportti antaa paljon tietoa rakennuksen ikääntymiseen liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista+ Kuntotarkastus kertoo rakennuksen yksilöllisistä riskipaikoista ja virheis-tä, jotka voidaan havaita pintatarkas-tuksessa- Kuntotarkastus ei yleensä tuo esiin rakennuksen piileviä virheitä. Niistä vastaa myyjä, vaikka kuntotarkastus olisi tehty- Ammattitaidoton tarkastus voi an-taa talon kunnosta virheellisen kuvan tai aiheuttaa turhia korjauksia- Tavanomainen kuntoarvio tehdään aistinvaraisesti, rakenteita rikko-matta. Esimerkiksi kosteusmittaus tehdään pintamittarilla, eikä silloin havaita rakenteiden sisällä mahdolli-sesti piileviä kosteusvaurioita.

JOS TIlAAT KUNTOTARKASTUK-SEN, KANNATTAA• etsiä pätevä tarkastaja• antaa tarkastajalle tarkat tiedot

rakennuksesta• olla mukana tarkastuksessa

MIKä ON yhTEISTä lähES KAIKIllE VAURIOIllE?• kosteus on päässyt sellaisiin paik-

koihin, joihin se ei ole tarkoitettu • kostuvat rakenteet aiheuttavat

homeen kasvua, joka puolestaan sisäilmaan päästessään kärjistää ongelman ”hometaloksi”

• pääosin ongelmat olisi voitu estää säännöllisin tarkastuksin.

Raksystems Anticimexin 50 000 kuntotarkastuksen tulos erilais-ten vaurioiden esiintymisestä:• Tasakattotalojen tuuletus puutteel-

linen 90%:ssa• Salaojien huolto laiminlyöty

90%:ssa

• Aluskatteen puutteita 90%:ssa• Rossipohjissa vaurioita/puutteita

yli 70%:ssa• Lattiakaivojen liitosten ja putkiläpi-

vientien puutteita 70%:ssa• Sadevesien ohjaus virheellinen

60%:ssa• Vesikaton suuntaisissa yläpohjissa

tuuletuspuutteita 60%:ssa• Valesokkelirakenteissa vaurioita

50%:ssa• Maanvastaisissa levyverhoilluissa

seinissä vaurioita 50%:ssa• Kalliolle perustetut talot - kosteus-

vaurioita yli 50%:ssa• Vesikatoissa läpivientien puutteel-

linen tiivistys 50%:ssa• Kattoikkunoissa puutteita 50%:ssa• Käyttöturvallisuuspuutteita

50%:ssa• Märkätilojen vedeneristeissä puut-

teita 50%:ssa

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.Kuntoraportissa selvitetään monipuolisesti talon eri

rakenteiden nykykunto ja mahdolliset korjaustarpeet.

mahdolliset asumishaitat ja seuraukset, ellei epäkohtia korjata. Kuntotarkastus-raporttiin liitetään aina kohteesta otet-tuja valokuvia.

Kannattaa muistaa, että kuntotarkas-tusraportti ei kuitenkaan ole korjaus-työselitys eikä korjaussuunnitelma. Siihen ei sisälly kustannusarviota tai

korjaussuunnitelmaa. Kuntotarkastus auttaa remontoijaa esimerkiksi energia-remonttia tehtäessä. Ensin pitää korjata rakenteiden ongelmat ja kosteus- ja ho-mevauriot ja sen jälkeen siirtyä varsinai-seen lämmitysjärjestelmä remonttiin. Korjaussuunnittelussa kannattaa aina käyttää korjausrakentamisen asiantun-tijaa, mutta hänellekin kuntotarkastuk-

sen tiedoista on hyötyä ja tämä säästää remontoinnin aikaisilta, usein kustan-nuksia aiheuttavilta yllätyksiltä.

www.raksystems.fi

Juri Pelkonen on arkkitehti joka kär-sii elinkautisrangaistusta asuen itse suunnittelemassaan ja rakentamas-saan talossa. Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu on vaihtunut jo kookkaampiin projek-teihin, mutta viha-rakkaussuhde pien-taloja ja muutakin asuntorakentamista kohtaan on säilynyt ennallaan.

14

Toki joskus kuulee niistä onnel-lisista jotka jo puolen vuoden etsinnän tai ensimmäisen arvontakierroksen tuloksena

saivat juuri sen oikean tontin, mutta uskon että näissäkin tapauksissa on useimmiten kyse siitä, että rakennus-paikkaa on lähdetty etsimään oikealla asenteella. Mutta yritetään...

MISTä KIIKASTAARakennusmaata Suomessa riittää. Kuu-lin aikoinaan tarinan, jonka todenperäi-syyttä en ole pystynyt varmistamaan,

jossa Suuren Kaupungin käytettävissä olevan rakennusmaan puutetta tilattiin ratkomaan oikein ulkomaan konsultti. Tämä saapui Suureen Kaupunkiin len-tokoneella ja oli lentokentällä ensi töik-seen vastaanottokomitealle todennut että katselin tuosta koneen ikkunasta maatanne, ei teillä mitään pulaa raken-nusmaasta ole.

Tonttipula on synnyttänyt vääristyneen kysynnän ja tarjonnan suhteen, tonttien hinnat ja vuokrat kohoavat, yhä pienem-mistä ja huonommista rakennuspaikois-ta maksetaan innolla järjettömiä hintoja. Rakennushankkeiden budjetit paisuvat, perheiden seuraavan kolmenkymme-nen vuoden tulot sitoutuvat lainanmak-suun... Miksi ei kaavoiteta lisää?

Kyse ei ole (pelkästään) ahneudesta. Kunnilla on velvollisuus taata asukkail-leen tietyt palvelut, ja näiden palve-luiden tuottaminen tietenkin maksaa.

Varsinkin voimakkaasti kasvavissa kun-nissa ja talousalueilla palvelutuotanto on jo pitkään ollut kovan, jopa kestämät-tömän paineen alla, ja kunnat käyttävät kaavoitusta, tai oikeastaan sen rajoitta-mista keinona hillitä kasvua.

Suurissa kaupungeissakin uusia kaava-alueita muodostetaan pitkänkin matkan

päähän keskustasta, josta on seurauksena mittavia infrastruktuurihankkeita teineen ja sil-toineen, tarvitaan uusia joukkoliiken-nelinjoja, palvelurakentamista ja niin edelleen. On selvää kuka tämän kaiken maksaa: tonttien ostajat tai vuokraajat ja siinä sivussa kaikki kuntalaiset kun-nallisveroissaan.

pAISTAA SE päIVä RISUKASAANKIN......ja alussa oli suo kuokka ja Jussi. Pula tonteista on kohtuuttomaksi kohonnei-den hintojen ohella monin paikoin vai-kuttanut tarjolla olevan rakennusmaan laadulliseen rappioon. Tontteja tarjo-taan jos jonkinlaisilta soilta ja rytömail-ta, ja valitettavasti on todettava, että melkein kaikki näyttää kelpaavan. Ei ole mitään tarvetta tarjotakaan parempaa, hyvät maat voi pitää reservissä maksu-kykyisten varalle.

Ongelma on laajalle levinnyt, ja tontteja jopa kaavoitetaan paikoille, joista var-masti on tiedossa että niillä tarvitaan mittavia louhintatöitä tai massanvaih-toja talon paikan ja kunnollisen piha-maan järjestelemiseksi. Onpa kaavoite-tuilta alueilta löytynyt jopa paalutusta vaativiakin tontteja, vaikka tätä tilan-netta kaavoituksen esiselvitysvaihees-sa pyritäänkin välttämään.

Rakennuspaikan valinnasta on hieman tuskaista kirjoittaa, yhä har-

vempi nimittäin nykyään pääsee sanan varsinaisessa merkityksessä

valitsemaan itselleen tonttia. Varsinkin kasvukeskuksissa hakijoita

on moninkertaisesti jaettaviin tontteihin nähden ja vapailla markki-

noilla kuntien kaavoituksen kankeus näkyy järjettöminä hintoina sekä

tarjonnan, miten sen nyt kauniisti sanoisi, kirjavuutena.

TONTTIA ETSIMÄSSÄ

”Tontteja tarjotaan jos jonkinlaisilta soilta

ja rytömailta, ja valitettavasti on todetta-

va, että melkein kaikki näyttää kelpaavan.”

15

MAASEUDUN RAUhAANIso tontti kuvankauniissa maalaismai-semassa, mikä voisikaan olla parem-paa? Rakennuspaikoista puhuttaessa tuskin monikaan vaihtoehto, mutta kii-reettömien kesälomamatkojen varrella syntynyt romanttinen kuva maaseudun rauhasta ja leppoisasta elosta ei ole koko totuus. Kääntöpuolena ovat tietenkin pitkät etäisyydet ja palveluiden saata-vuus. Naapureita et välttämättä kaipaa, mutta läheisesi ovatkin yhtäkkiä kovin kaukaisia, lapsilla ei ole leikkitovereita, harrastustarjonta on erittäin rajoittunut-ta, ja Suomessa kun on pimeää puolet vuodessa, harmittaa hiukkasen että lähimpään katuvaloon on matkaa viisi-toista kilometriä.

Kaupunkiympäristössäkin saa tieten-kin tehdä pitkiäkin matkoja kauppaan ja vaikkapa terveyskeskukseen, ja on-han meillä nykyään facebookit ja twit-terit, mutta arjen pyörittäminen vaatii maaseudulla väistämättä enemmän

asennetta. Pitkät työmatkat eivät ehkä alkuun tunnu ylitsepääsemättömältä haitalta, ja saattaa olla että käytettävis-sä on julkisen liikenteenkin vaihtoehtoja jopa hyvin sopivilla aikatauluilla. Paikal-liset kaupat ovat väistämättä kalliimpia hankintapaikkoja kuin suuret marketit, mutta vähänkin etukäteen suunnittele-malla voi päivittäistavaroiden hankinto-ja keskittää viikoittaisiksi ostosreissuik-si ja päästä samaan kustannustasoon kuin kaupungeissakin.

Mutta: esimerkiksi Oulun seudulla teh-dyssä hajarakentamisselvityksessä on jokseenkin masentavia tilastoja. Haja-asutusalueelle muuttava ajaa vuodessa n. 3000 kilometriä enemmän kuin ase-makaava-alueella asuva. Autossa istu-taan n. 90 tuntia enemmän. Tällaisia tu-loksia on muualtakin, ja viesti on selvä: haja-asuntusalueelle muuttaminen on kallista sekä muuttajalle itselleen, että yhteiskunnalle, eivätkä ympäristövai-kutuksetkaan ole positiivisia. Aiheesta

löytyy myös tuore saksalaistutkimus, sekä Pellervon taloustutkimuksen sel-vitys, jotka toistavat saman tuloksen, kaukana asuminen on stressaavaa ja kallista.

SAAKO NAApURIN TONTIllE RAKENTAAOma lukunsa on vanhojen omakotialu-eiden pilkkominen tilkkutäkeiksi. En nyt kiertele sen enempää, vaan totean omana mielipiteenäni, että tämä pitäisi tai oikeammin olisi pitänyt kieltää. Van-hojen rintamamiestaloalueiden henki on monin paikoin tärvelty pilkkomalla ton-tit kirveenvarsiksi ja ripottelemalla näille puoliksi pihatietä oleville tonteille kaikki mahdolliset tyylilliset ja mittakaavalliset rakentamisen taidonnäytteet. Ei, ei, ei.

Vanhojen asuinalueiden viehättävyys perustuu tyylillisesti ja mittakaavalli-sesti yhtenäiseen ympäristöön. Vuosi-kymmenten aikana kasvaneet puutar-hat ihastuttavat alueilla liikkuvia, mutta

Ilmasta käsin tarkasteltuna rakentamatonta maata Suomessa riittää, mutta tonttia hankittaessa törmätäänkin toiseen todellisuuteen. Halutuimmilla

alueilla hintataso huimaa päätä ja saatavuus saattaa olla vaihteleva kuntien palvelutuotannon tuskaillessa vastatakseen kasualueiden kysyntään.

16

pilkkomisen seurauksena tämä kaunis elementti usein tuhotaan. Jäljelle jää vain pihateitä ja parkkipaikkoja. Pieniä tontteja on kyllä tarjolla muualtakin, sik-si pyydän: olkaa niin hyvät, ja säästäkää vanhat asuinalueet. Totuushan nimit-täin on, että niiltä tulee ”luonnollisen poistuman” kautta vapautumaan lähi-vuosina paljon valmiiksi rakennettuja tontteja.

SE OIKEAMitkä sitten ovat hyvän rakennuspai-kan ominaisuudet? Hyvän rakennus-paikan katsominen on meissä kaikissa sisäänohjelmoituna, miten muuten oli-simme selvinneet ennenkuin konsultit meille kaavat laativat? Herätellään siis näitä vaistoja hieman.

Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin. Suomalaisille tyypilliseksi mainostettu jurous ei tätä faktaa poista. Lähellä pitää siis olla ihmisiä. Se mitä lähellä tarkoit-taa on kovin yksilöllistä, jotkut meistä ovat toisia sosiaalisempia, ja so-peutumiskyky vaihtelee. Itse asun omakotitalossa, jos-sa naapurien seinät ovat molemmin puolin neljän sentin päässä. Hyvin menee, vaikka pidänkin itseäni hieman erakko-luonteena.

Palveluiden pitää myös olla lähellä. Jos nyt ei aivan kävelymatkan päässä, niin tärkeimmät pitäisi löytyä niin lä-heltä, että ainakin polkupyörällä pääset niitä käyttämään. Jos kaikki tarvitsema-si on automatkan päässä, vaikka edes julkisenkin liikenteen, olet lirissä.

Kaava-alueilla edellämainitut on kuta-kuinkin hoidettu puolestasi kuntoon. Itse rakennuspaikkaa koskien on olen-naista varmistaa että pohjamaa mah-dollistaa perustusten tekemisen koh-tuullisilla kustannuksilla. Pientalolle tarkoitettua tonttia ei ole mitään järkeä lähteä paaluttamaan, pehmeän maan voi kenties stabiloida painopenkalla, mutta se puolestaan ottaa aikaa, jos nyt ei hirveän kalliiksi tule. Suuret kivet ton-tilla voivat kyllä olla komeita elementte-jä pihamaata järjesteltäessä, mutta siinä pinnalla möllöttäessään ne yrittävät va-roittaa kalliista pohjatöistä. Samaa mur-kulaa tai kalliota löytyy heti niiden alta.

Kun perus-, tai oikeastaan perustus-asiat ovat kunnossa, tarkastele tontin maastollista sijaintia. Rinne etelään tai länteen haluamastasi pohjaratkaisus-ta riippuen on erinomainen, tasamaa ehkä vielä parempi. Idän tai pohjoisen puoleisessa mäessä olet suuren osan päivästä varjossa. Voit toki valehdella itsellesi että et pidä auringonpaistees-ta, siitä vaan. Kaavassa saatetaan myös tarkkaan määrätä rakennusten sijoittelu tontille, ja tämä vaikuttaa voimakkaasti piha-alueiden muodostumiseen ja pai-kan mikroilmastoon. Optimitilanteessa pienikin tontti on kaavoitettu siten, että sille muodostuu riittävä puolijulkinen etupiha ja suojaisa takapiha, jonne au-rinko paistaa suurimman osan päivää.

Tiukat kaavamääräykset kannattaa ottaa hyvänä asiana. Saattaa olla että talostasi ei tule juuri sen sävyistä kun halusit, tai että et saa niin koristeelli-

sia vuorilautoja ikku- noihin kuin mitä oma estetiikantajusi vaatisi mutta lopputuloksena on tässä tapauksessa kauniin harmooninen asuinalue, josta puuttuvat paikalliset eriskummallisuu-det. Katsokaa vaikka vanhoja rintama-miestaloalueita: rakennukset ovat lähes identtisiä, pienillä detaljieroilla saadaan aikaan tarvittava vaihtelu, jolla mono-tonia vältetään. Vapaa rakentaminen toki houkuttaa ja mahdollistaa omien visioiden ja toiveiden toteuttamisen paremmin, mutta hyvä suunnittelija saa kaiken tarvitsemasi sovitettua hyvinkin monenlaisen kuoren sisään.

MASENSINKO?Onko tontin etsimisen oikeasti noin hankalaa? Ei, mutta ensin on olennaista selvittää itselleen miksi haluaa raken-taa omakotitalon. Uskokaa tai älkää, pientalossa asuminen ei tee ihmisestä sen onnellisempaa. Kyse on haaveesta

jota kypsytellessä sen pinnalle kannatta ripotella tosiasioiden murusia. Odotta-van aika on pitkä, mutta tuon haaveen kannattaa antaa kypsyä rauhassa. Jos hyvää paikkaa ei löydy, mutta nykyinen asumus ei riitä, ottakaa väliaskeleita. Suurempi kerrostaloasunto, pätkä riva-ria tai paritalon puolikas on mainio tapa huomata, että onnen voi tehdä minkä-laiseen kotiin tahansa. Omia seiniä tai pihaa siihen ei välttämättä tarvita.

Me haimme tonttia kolme vuotta, ja haaveilimme rakentamisesta vielä muutaman vuoden pidempään. Lopulta saimme tontin, joka ei ollut muille kel-vannut. Selkeänä indikaationa tästä oli se, että kunnan arvonnassa päädyimme toiseksi viimeiselle sijalle ja saimme tontin kolmannelta varasijalta kahden muun sen hylättyä. Olimme itseasiassa itse jättäneet kyseisen tontin hakemat-ta kaksi vuotta aiemmassa arvonnassa koska emme pitäneet siitä. Me kuiten-

kin annoimme unelmamme kehittyä, ja saimme lo-

pulta tontin jota halu-simme, saman ton-

tin jota aiemmin emme missään nimessä olisi ot-taneet. Tontti on

yli puolet pienempi kuin olisimme toivo-

neet ja naapurit ovat ai-van iholla, mutta tarkemmin

asiaa ajatellen kaikki perusasiat ovat kunnossa. Paikalle oli helppo rakentaa (tai olisi ollut ellen olisi suunnitellut han-kalasti rakennettavaa taloa), aurinkoa ja lämpöä riittää, palvelut ovat lähellä, pienen matkan päästä kulkee useampi bussilinja ja tiiviisti kaavoitetulla alueel-la on paljon ihmisiä, joista löytyy juttu- ja leikkiseuraa kaikille perheestämme.

En voi sanoa että asuisin nyt unelma-talossani, mutta se johtuu vain siitä, että arkkitehdin unelmatalo on aina se seuraava. Mistähän sillekin vain tontin saisi...

1) linkit/lähdetiedot tutkimuksiin

Scandinavian Journal of Economics

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

”Jos kaikki tarvitsemasi

on automatkan päässä, vaikka

edes julkisenkin liikenteen,

olet lirissä.”

17

TONTIN HANKINTA, SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIHEET

Yksityisesti myynnissä olevia tontteja löytää sanomaleh-distä ja eri tavoin kootuilta nettisivustoilta. Kaupungit ja

kunnat luovuttavat tontteja pääasiassa asemakaavoituksen yhteydessä, omien asunto-ohjelmiensa mukaisesti. Luo-vutettavista tonteista ilmoitetaan kiin-teistöviraston nettisivuilla ja sanoma-lehdissä. Luovutustavasta, joko myynti tai vuokraus, päätetään erikseen ennen kuin luovutettavat tontit julkistetaan. Monet kaupungit, kuten esimerkik-si Helsinki luovuttaa pientalotontteja yleensä vuokraamalla. Tontteja myyvät myös seurakunnat, yhteisöt ja yrityk-set. Näistä tiedot löytyvät myös yleensä netistä. Myös puskaradio viestii usein mahdollisuuksista löytää tontti.

ASEMAKAAVA JA TONTTIJAKORakentaminen perustuu alueen ase-makaavaan ja sen perusteella tehtyyn tonttijakoon. Asemakaavasta ilmenevät tontin rajat sekä sen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusala ja kerros-luku. Yleensä kaavaan sisältyy myös muita määräyksiä, jotka voivat myös vaikuttaa rakennettavan talon ratkaisui-hin. Rakentamista ohjataan asemakaa-van lisäksi myös rakentamistapaohjeilla.Kun päätös rakentamisesta on tehty, kannattaa kääntyä pikaisesti kunnan rakennustarkastajan puoleen. Hän sel-vittää rakentajalle yhteiset pelisäännöt ja neuvoo, miten hankkeessa parhaiten edetään.

TONTIN lOhKOMINENAsemakaava-alueella rakennusluvan edellytyksenä on, että tontti on merkitty kiinteistörekisteriin tontin lohkomistoi-mituksen perusteella. Tontin omistaja tai haltija voi hakea lohkomistoimitusta kirjallisella hakemuksella teknisen kes-

kuksen maankäyttöpalveluista.

lAUSUNTO RAKENTAMISEN SOVElTUVUUDESTA KAAVOITUKSEENJos tontti sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, rakentaminen vaatii lau-suntoa rakentamisen soveltuvuudesta kaavoitukseen. Lausunnon antaa raken-nusjärjestyksen perusteella kaavoitus-päällikkö.

SUUNNITTElU JA ENNAKOIVA lUpAKäSITTElyEnnakkopainotteisen lupakäsittelyn en-sisijaisena tavoitteena on, että uudisra-kennuksen tai muutoksen rakennuttaja ja suunnittelija ovat yhteydessä raken-nusvalvontaan niin aikaisessa vaihees-sa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennaiset kysymykset tulevat käydyksi läpi hankkeen suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi asemakaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäris-töön, kaupunkikuvalliset kysymykset, palotekniset kysymykset, rakennusten perustamisolosuhteet ja rakennusten purkaminen.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pääosassa hakemuksia käsittely jakau-tuu ennakkokäsittelyyn ja varsinaiseen lupakäsittelyyn. Ennakkokäsittelyvaihe jatkuu aina siihen saakka, että edelly-tykset lupapäätöksen tekemiseen ovat olemassa.

Pääsuunnittelijan valinta ja piirustuksetRakentaja valitsee pääsuunnittelijan, joka laatii rakennuksen piirustukset. Hyvä suunnittelija laatii suunnitelmat noudattaen säännöksiä, määräyksiä ja hyvän rakennustavan vaatimuksia. Kes-kustele luonnosvaiheessa suunnitelmasi

sisällöstä kaupungin toimistoarkkiteh-din kanssa. Mikäli rakennushankkee-seen liittyy perusteltuja poikkeamisia kaavamääräyksistä, ne ratkaistaan tapauskohtaisesti rakennusluvan yh-teydessä vähäisinä poikkeamisina, teknisen lautakunnan tai ympäristökes-kuksen myöntämine poikkeamisineen tai asemakaavan muutoksina. Teknisen lautakunnan ja ympäristökeskuksen ratkaistaviin poikkeamisiin liittyy hake-muskaavake.

VASTAAVA TyÖJOhTAJARakentajan tärkein työtekijä on työn-johtaja tai kansanomaisemmin vastaa-va mestari. Hän on rakennusvalvonnan hyväksymä henkilö, joka jokaisella työ-maalla on oltava. Jotta hänet voidaan hyväksyä toimeen, on hänellä oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja riittävä kokemus työnjohtotehtävistä. Työnjohtajan tehtävänä on vastata, että työt tehdään rakennusteknisesti oikein, pitää rakennustyön tarkastuskirjaa ja tilata tarvittavat katselmukset. Hänen tehtävänsä ja vastuunsa alkavat siitä hetkestä, kun hänet on tehtäväänsä hy-väksytty.

KAIKKEEN RAKENTAMISEEN TARVITAAN lUpALähes kaikessa rakentamisessa tarvi-taan jonkinlainen lupa. Se voi olla toi-menpiteen laajuudesta riippuen raken-nuslupa, toimenpidelupa tai vain pelkkä ennakkoilmoitus rakennusvalvontavi-ranomaisille. Uudisrakennus tarvitsee aina rakennusluvan. Toimenpideluvalla tai pelkällä ennakkoilmoituksella voi sel-vitä esim. grillikatoksen rakentamisesta tai pienehköistä julkisivumuutoksista. Kunnan rakennusjärjestys määrää kum-paa menettelyä käytetään.

Talon rakentamiseen vaaditaan tontti. Sopivan tontin löytäminen voi ollakin koko talonhankintaprojektin

haasteellisin osa. Usein haaveista joudutaan tinkimän ja tontti ei ole ehkä se unelmien täyttymys vaan

on tyydyttävä siihen mikä saadaan. Tontin etsintä voi myös olla yllättävän pitkä prosessi ja etenkin

pääkaupunkiseudulla kysyntä sopivista pientalotonteista ylittää huimasti tarjonnan ja tontin saaminen

on kuin lottovoitto.

www.kunnat.net • www.tori.fiwww.etuovi.comwww.ymparisto.fi

18

RAKENNUSlUpAKARTTARakennuslupaa varten tarvitaan raken-nuslupakartta. Rakennuslupakartta si-sältää:• 1:200 mittakaavaisen tonttikartan • otteen pohjakartasta • otteen asemakaavasta ja kaavamää-

räyksistä• otteen vesihuoltokartasta • otteen kaukolämmön johtokartasta

(jos alueella kaukolämpö)• tiedot katukorkeuksista• lainhuutotodistuksen• kiinteistörekisteriotteen• luettelon naapurikiinteistöjen omista-

jista. Rakennuslupakartta tilataan kunnan maankäyttöpalveluista tai teknisen kes-kuksen asiakasneuvonnasta. Toimitus-aika on noin yksi viikko tilauksesta ja lupa on maksullinen. RAKENNUSlUpARakennuslupa haetaan rakennusval-vonnasta ja sen myöntää rakennustar-kastaja. Luvan saaminen kestää noin kaksi viikkoa, mikäli hakemukset ovat oikein täytetty, tarvittavat liitteet ovat mukana ja huomautettavaa ei löydy. Lu-vat kannattaa aina hakea ajoissa, sillä lupaprosessi saattaa muuten viivästyä. Rakennuslupalomakkeet on saatavissa kunnan rakennusvalvonnasta tai tekni-sestä keskuksesta ja ne löytyvät myös lähes poikkeuksetta kuntien nettisivuil-ta.

Rakennuslain mukaan rakennuslupaha-kemuksen vireille tulosta on ilmoitetta-va naapureille. Naapureilla tarkoitetaan keskuksissa viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa ja haja-asutusalu-eilla rajanaapureita. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tie-dotettava myös rakennuspaikalla. Käy-tännössä tämä tarkoittaa jonkinlaisen kyltin pystytystä rakennuspaikalle.

Koska naapureilla on myös valitusoike-us rakennus- ja toimenpidelupapäätök-sestä, on käytännössä järkevää aloittaa talon suunnittelutyöt vasta sitten, kun rakentaja on tavannut rakennustarkas-tajan ja naapurit. Tällä lain kohdalla on pyritty pääsemään eroon tilanteista, joissa naapuri saa tiedon rakentamisen alkamisesta vasta, kun kaivinkone tu-lee tontille. Rakennuspaikalla on lisäksi

toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämi-seksi, rakentamisen vaikutusten arvioi-miseksi sekä naapurien kuulemiseksi. Tästä katselmuksesta on ilmoitettava naapurikiinteistöjen haltijoille ja raken-nustarkastajalle.

AlOITUSOIKEUSRakennusluvan saamisen jälkeen on 2 viikon valitusaika, jolloin rakentamista ei saa aloittaa, ellei hae aloitusoikeutta rakennusluvan yhteydessä. Aloitusoike-us on maksullinen dokumentti ja siihen vaaditaan 2 takaajan allekirjoitukset. Kun luvat on saatu ja rakennustyö käyn-nistyy alkaa myös viranomaisvalvonta. Valvonta jatkuu myös läpi koko raken-nusajan ja päättyy loppukatselmukseen. SähKÖSOpIMUSSähkön saatavuus rakennustöissä kan-nattaa varmistaa ja sähköliittymät tilata rakennuspaikalle ennen töiden aloitta-mista. RAKENNUSTÖIDEN AlOITTAMINENRakennustöiden aloittamisesta ilmoite-taan rakennusvalvontaan. Yleensä sen voi tehdä sähköisellä lomakkeella tai teknisen keskuksen asiakasneuvonnas-sa.

RAKENNUKSEN MERKITSEMINEN MAASTOON JA SIJAINTIKATSElMUSKun rakennuslupa on myönnetty, raken-nus merkitään maastoon. Kun sokkeli on valettu, suoritetaan rakennuksen sijaintikatselmus. Rakennuksen maas-toon merkitseminen ja sijaintikatselmus tilataan maankäyttöpalvelujen mittaus-teknikoilta. lVI-SUUNNITElMATVesihuolto- ja kaukolämpöliittymiä kos-kevat LVI-suunnitelmat toimitetaan LVI-tarkastajan käsiteltäväksi, ne ovat:• Vesi- ja viemärijohtopiirustukset• Ilmanvaihtopiirustukset• Kaukolämpöpiirustukset• Vesihuolto- ja kaukolämpöliittymät

VASTAAVAN TyÖNJOhTAJAN JA KVV- JA IV- TyÖNJOhTAJAN VAlINTA Vastaava työnjohtaja johtaa rakennus-työtä ja huolehtii säännöksien ja mää-räysten ja hyvän rakennustavan nou-dattamisesta. Lisäksi hän on vastuussa rakennustöiden etenemisestä myönne-

tyn luvan rajoissa, vastaavan työnjohta-jan hyväksyy rakennustarkastaja. Kiin-teistön vesi- ja viemärilaitteistojen sekä ilmanvaihtolaitteiden rakentamisesta (KVV- ja IV) vastaavan työnjohtajan hy-väksyy LVI-tarkastaja. AlOITUSKOKOUSRakennustarkastajan suorittama aloi-tuskokous pidetään luvan saamisen jälkeen. Tontin korkeusasema tarkaste-taan aloituskokouksessa. RAKENNEKUVATRakennekuvat toimitetaan kahtena sar-jana rakennusvalvontaan ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Rakennekuvis-sa pitää olla myös tiedot rakennuskoh-teesta (kiinteistötunnus, lupanumero). Ilmoitus rakennustöiden aloittamisestaRakennustöiden aloittamisesta ilmoite-taan rakennusvalvontapalveluihin. VIRANOMAISKATSElMUKSETViranomaiskatselmuksia suoritetaan ra-kennustöiden eri vaiheissa. Katselmuk-sia ovat esimerkiksi:• pohjakatselmus (rakennustarkastaja)• rakennekatselmus (rakennustarkas-

taja)• hormikatselmus (palotarkastaja)• sähkölaitteiden tarkastus (sähköura-

koitsija)• LVI-tarkastus (LVI-tarkastaja)• painekokeet (LVI-tarkastaja)

KäyTTÖÖNOTTOKATSElMUSRakennustarkastaja pitää käyttöönot-tokatselmuksen, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, ennen rakennus-tarkastajan suorittamaa katselmusta on pidettävä LVI-käyttöönottokatselmus.

JäTEhUOlTO-, pUhElIN- JA KAApElI-SOpIMUKSETJätehuoltosopimukset ja puhelin- sekä kaapelisopimukset kannattaa hoitaa en-nen uuteen taloon muuttoa. lOppUKATSElMUSRakennustarkastaja suorittaa loppukat-selmuksen, kun rakennus on valmis, ennen rakennustarkastajan suorittamaa katselmusta on pidettävä LVI-loppukat-selmus.

19

www.danskebank.fi/asuminen

TALOUDELLISESTI JÄRKEVIÄ UNELMIAVaikka pankit ovat viime aikoina joutuneet kiristämään asuntolainojen myöntämisehtoja, taloudellisesti

järkeville unelmille löytyy yleensä rahoitus. Kun pankin asiantuntijan kanssa käydään huolellisesti läpi

perheen taloudellinen kokonaisuus, vältytään isommilta yllätyksiltä.

- Rakentaminen on palkitsevaa, ja unel-mista kannattaa pitää kiinni rakennus-prosessin joka vaiheessa, kannustaa itsekin kaksi taloa ja yhden kesämökin rakentanut myyntijohtaja Markus Sou-ru Danske Bankista. Hänellä on siis myös omakohtaista kokemusta isojen rakennusprojektien onnistuneesta lä-piviemisestä. Yhden asian Souru tekee silti selväksi heti.

- Alkuperäinen kustannusarvio ylittyy aina. Sen vuoksi onkin äärimmäisen tär-keää, että pankin asiantuntijan kanssa on jo varhaisessa vaiheessa käyty läpi mm. maksuvara, tarvittava lainan mää-rä, vakuudet sekä varustauduttu kor-kojen nousuun ja tuleviin lyhennyksiin usean vuoden aikajänteellä.

Vaikka rakentaminen on hauskaa ja pal-kitsevaa, se aiheuttaa väistämättä myös stressiä ja yllätyksiä. Raha-asioiden ei kuitenkaan tarvitse yllättää, jos perheen taloudellinen kokonaisuus on katsottu valmiiksi ja joustavaksi. Souru antaa esimerkin.

- Moni maksaa rakentamisvaiheessa lai-nastaan ainoastaan korkoja. Vaikka tie-dossa onkin, ettei se jatku aina, voi ly-hennysten alkaminen aikanaan yllättää, kun kuukaudessa tililtä lähteekin sitten huomattavasti isompi summa.

Toinen huomioon otettava asia on, että vaikkei omasta talosta tarvitse maksaa vastiketta, muita pakollisia kuluja sen sijaan löytyy moneen lähtöön – kiinteis-töverosta lämmityskuluihin, eikä myös-kään mm. nuohouksesta ja jätehuollosta aiheutuvia kuluja kannata unohtaa.

lAINANSAANNIN EhDOT TIUKENTUNEETYleisen taloudellisen tilanteen kiristymi-sen ja mahdollisten tulevien lainsäädän-tömuutosten vuoksi pankit ovat kiristä-

neet lainan myöntämisen ehtoja.

- Katsomme tällä hetkellä entistäkin tarkemmin, että asiakkaan maksukyky on varmasti kunnossa. Tarkastelemme talouden kaikkia kuluja kokonaisuutena, ja lisäksi pidämme ohjenuoranamme sitä, että asiakkaalla tulee olla 10 pro-sentin omarahoitusosuus haettavaan lainaan.

Käytännössä omarahoitus voi muodos-tua säästöistä ja vanhan asunnon myyn-nistä.

Lisäksi tarvitaan vakuudet, joka yleen-sä pienrakentajan tapauksessa tarkoit-taa sitä, että rakennettava kohde käy vakuutena, ja mahdollinen vakuuden lisätarve katetaan esim. vanhempien vakuuksilla.

Rakennusajaksi Markus Souru kehottaa pientalorakentajia muuttamaan vuok-ralle.

- Jos vanhaan taloon tai asuntoon on luottoa suhteellisen paljon, kannattaa vanha koti ehdottomasti ensin myydä pois. Uudesta lainasta voidaan neuvo-tella ja sopia jo sitä ennen, jotta unelman toteuttamiselle ei ole taloudellista estet-tä, kun sopiva tontti ja talokokonaisuus löytyy.

VIISAS ASUNTOVElAllINEN VOI RUOKKIA MUITAKIN UNElMIAAsuntovelallisia on hemmoteltu ennä-tysmatalilla koroilla jo useamman vuo-den ajan, mutta korkojen nousu alkaa väistämättä jossakin vaiheessa. Souru kehottaakin pientalorakentajia harkit-semaan lainan sitomista vähintäänkin osittain pidempään kiinteään korkoon.

- Näin voi paremmin hahmottaa lainan-hoidon kokonaiskulut pidemmällä aika-jänteellä, sekä siinä sivussa esimerkiksi

säästää tai sijoittaa osan perheen tu-loista. Epävarmoina aikoina kannattaa ruokkia myös muita unelmia, hän muis-tuttaa.

ASUNTOlAINAA SAA MyÖS VANhAN KIINTEISTÖN pERUSKORJAAMISEENJos suunnitelmissa ei ole rakentaa ko-konaan uutta taloa vaan peruskorjata vanhaa, kannattaa muistaa, että sitäkin varten voi saada verovähennyskelpoista asuntolainaa.

- Moni vaihtaa parhaillaan esimerkiksi lämmitysjärjestelmiä ekologisempaan vaihtoehtoon ja tarvitsee sitä varten muutaman kymmenen tuhannen euron lainan. Kun edellä mainittu perheen taloudellinen kokonaisuus on katsottu läpi, mahdollista on saada peruskorjaus-takin varten asuntolainaa, Souru toteaa.

Danske Bankin Helsingin keskustan konttori-

ryhmän myyntijohtaja Markus Souru on itse

aloittamassa kolmatta talonrakennusprojekti-

aan heti kun perheen toiveisiin sopiva tontti

löytyy pääkaupunkiseudulta. Rakennusajaksi

hän on perheineen muuttamassa vuokralle.

20

OMAN TYÖN OSUUS VÄHENEE

Talon rakentaminen on muuttunut viime vuosina hyvin nopeasti. Oman työn osuus on vähentynyt ja

vuonna 2012 aloitetuista pientaloista 23 % rakennettiin paikan päällä ja liki 80 % oli talotehtaiden

tuotantoa. Avaimet käteen -rakentaminen on kasvussa ja viime vuonna tämän ratkaisun teki 34% talo-

pakettiratkaisuun päätyneistä. Alati kiristyvät energiamääräykset ja kehittyvä talotekniikka vaativat siis

yhä enemmän ammattitaitoista osaamista ja työtä.

- YHÄ USEAMPI VALITSEE TALOPAKETIN

Oman talon rakentajalla on talotoimituksen puolella mo-nia mahdollisuuksia. Talopa-kettien valmiusasteissa on

vaihtoehtoja ja näin oman työn osuutta voi vaihdella. Paikalla rakennettaessa, tai kuten sanotaan; pitkästä puusta

tehtäessä, työmaalla tapahtuvan työn osuus on suurin ja itse rakentaja voi taitojensa mukaan osallistua rakentami-seen. Toki aina löytyy työtä, joita jokai-nen voi itse tehdä ja jotka helpottavat rakentamista ja säästävät kustannuksia. Esimerkiksi siivous on tärkeää työtä ra-

kentamisen etenemisen ja työturvalli-suuden kannalta.

Energiatehokas ja ekologinen raken-taminen näkyy talon rakentamisessa. Suuressa osassa rakennustuotantoa huomioidaan vielä ainoastaan pakollis-

Moderni valmistalo on myös yksilöllinen. Esimerkiksi Sunhouse toimittaa tyylikkäitä, yksilöllisiä puutaloja. Suuret ikkunat, avarat sisätilat sekä

kekseliäät yksityiskohdat tuovat ylellisyyttä asumiseen. Maisema muuttuu osaksi sisätiloja ja luonto on läsnä niin interiöörissä kuin materiaa-

leissa. Kuvat: Sunhouse.

21

ten määräysten kautta tulevat ekologi-set vaatimukset. Rakentamisen ympä-ristörasitteita laajemmin arvioitaessa pitää kuitenkin huomioida sekä raken-nusmateriaalien valmistuksen, että itse rakentamisen, rakennuksen käytön sekä viimekädessä, myös purkamisen aiheuttama kokonaisrasite. Pientalora-kentajan kannattaakin pohtia rakenta-misen valintoja tehdessään, päätösten-sä pitkäaikaisempia vaikutuksia niin energiansäästön kuin ekologian näkö-kulmasta.

RUNKORAKENTEEN VAIhTOEhTOJATalon runko voidaan tehdä monesta materiaalista. Karkeasti talot voidaan luokitella puu- ja kivitaloihin, mutta run-komateriaalien mukaan voidaan tehdä myös tarkempaa jaottelua. Talon ulko-näköön runkorakenteet eivät suoraan vaikuta ja siksi rakentajan mieltymykset sekä budjetti usein ohjaavat päätöksen-tekoa. Myös arkkitehdeilla on tärkeä asema talon rakenneratkaisuja ja mate-riaaleja pohdittaessa.

ylEINEN pUURANKARUNKOPuurankarunko on perinteinen ja tyypil-linen ratkaisu. Se tehdään ns. pitkästä tavarasta eli paikanpäällä rakentaen. Se syntyy helposti vaikkapa valmiiksi mit-taan sahatusta puutavarasta. Rakenne toimii hyvin myös teollisessa tuotannos-sa ja siksi monet talopakettitalot on to-teutettu puurankarungolla. Yleisimmin käytetään noin 50 mm paksua ja 100 – 150 mm leveää puutavaraa. Yleisimmin käytetään 600 mm jaotusta, jolloin se sopii suoraan eristeleveyteen ja on riit-tävän kantava pientalon rakennusosien painolle.

Puurankarungon ulkopuolelle asen-netaan tuulensuojalevy ja sisäpuolelle höyrysulku. Tämä tehdään höyrysulku-muovista ja joissain tapauksissa siihen voidaan käyttää puukuituisia eristeitä. Tulensuojalevyn päälle tulee tuuletusri-moitus. Julkisivuksi valitaan yleisimmin joko lauta- tai tiiliverhous. Verhouksen taakse jätettävä tuuletusrako on yleensä 25 – 40 mm.

Puurunkorangan hyvänä puolena on sen edullisuus.

hIRSIRUNKOHirsirunko on ulkonäöltään massiivinen, lisäksi se on hengittävä ja allergiaystä-vällinen. Hirren veistäminen vaikuttaa seinäpinnan ulkonäköön ja mahdolli-suuksia ovat pyöröhirsi, käsin veistetty hirsi tai höylähirsi.

Massiivihirsitalon ulkoseinät on tehty kokonaan hirrestä ilman ulko- tai sisä-puolisia lisäeristeitä. Tällainen yksima-teriaalinen seinä on kosteustekniseltä toimivuudeltaan turvallinen. Energiate-hokkuutta voidaan kompensoida mui-den rakennusosien tehokkaalla eristämi-sellä ja valitulla lämmitysjärjestelmällä. Suositeltavaa on myös tehokas poistoil-man- ja savukaasujen lämmöntalteenot-tojärjestelmät.

Massiivipyöröhirren tulee olla 230 mm ja höylähirren 180 mm paksuista. Hirsi mahdollistaa myös yhdistelmäraken-teen, jossa sen ulko- tai sisäpuolelle voidaan asentaa erillinen lämmöneris-tekerros. Näin ohuemmallakin hirrellä saadaan hyvä lämmöneristävyys. Yleen-sä suositaan ulkopuolelle tulevaa lisä-

eristystä.

Hirsirungon kustannukset määräytyvät hirren paksuuden mukaan, eli mitä pak-sumpi hirsi sen kalliimpi ratkaisu.

BETONIRUNKOTalon betonirunko tehdään yleensä läm-pöeristetyistä betoniharkoista, muita mahdollisuuksia ovat betonielementit, normaalit betoniharkot tai paikalla va-laminen. Lämpöeristetyt betoniharkot ladotaan ja kolot täytetään betonimas-salla. Julkisivu yleensä rapataan, vaikka myös puuverhous on mahdollinen. Betonirunko on kestävä ja monet suun-nittelijat ja arkkitehdit pitävät betoni-runkoratkaisusta, koska se mahdollistaa näyttävän ja yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen.

KEVyTBETONIRUNKOHarkot ovat nimensä mukaisesti kevyitä ja helppoja työstää. Ne ovat huokoistet-tua, karkaistua betonia ja sitä tehdään sekä harkot, palkit että väliseinälaatat. Huokoisuus antaa materiaalille hyvät lämmöneristysominaisuudet. Talon run-ko syntyy nopeasti kun ei tarvita erillisiä lämmöneristyksiä.

Kevytbetoni harkot tunnetaan myös Si-porex nimellä. Harkoista syntyvä runko on kestävä, pitkäikäinen ja materiaali on myös hengittävä.

KEVyTSORAhARKKORUNKOPerustuksissa käytettävä sokkelima-teriaali soveltuu myös talon runkorat-kaisuksi. Tällöin ulkoseinä muurataan lämpöeristetyistä harkoista ilman pys-tysaumoja. Julkisivu voidaan rapata ja

Pientalon mitoitus voidaan optimoida ja etenkin taajama-alueilla tämä on hyvin tärkeää. Kastelli-talot toi markkinoille Verso-pientalomalliston,

joka on suunniteltu helpoksi rakentaa ja on kustannustehokas. Kuvassa oikealla Verso City ja vasemmalla Verso Pulpetti. Kuvat: Kastelli-talot.

www.sunhouse.fi • www.tiileri.fiwww.kastelli.fi • www.vehasen.fi

www.lammi-kivitalot.fiwww.rockkivitalot.fi

22

sisäseinä tasoittaa, jonka jälkeen se voi-daan maalata. Se voidaan myös helposti koolata ja päällystää rakennuslevyillä. Kevytsoraharkko on kestävä runkorat-kaisu.

TäySTIIlITAlOTiilitalosta voidaan puhua silloin, kun kantava runko ja julkisivut muurataan tiilestä. Sisämuuri syntyy yleensä nor-maaleista tiilistä tai ns. runkopontti-tiilistä. Muuraukseen voidaan käyttää ohutsaumausta. Ulkopinta muurataan julkisivutiilistä. Sisämuurin ja ulko-muurin väliin jätetään ilmarako ja sii-hen sijoitetaan myös tuulensuojalevy ja lämpöeristeet. Tiilitalo on kestävä ja helppohoitoinen. Julkisivutiilejä löytyy erilaisilla pinta- ja värivaihtoehdoilla ja siksi ei tarvita erillistä pintakäsittelyä.

pIENElEMENTITPienelementit ovat tehdaselementtejä, joihin on yleensä asennettu valmiiksi ikkunat ja ulkovuori. Tavallisimmin ne ovat 180 cm leveitä. Kokonsa ja painon-sa takia niiden käsittely työmaalla ei vaadi välttämättä koneita. Usein niiden asennus kuuluukin myyvän tehtaan pal-veluihin.

SUURElEMENTITSuurelementit ovat yleensä koko seinän mittaisia kokonaisuuksia. Niiden asen-tamiseen tarvitaan nostureita ja yleensä talotehdas huolehtii seinien pystytyk-sestä. Elementtien avulla talo syntyy no-peasi ja normaali omakotitalo rakentuu parissa päivässä. Suurelementit ovat myös varsin pitkälle valmiita ja niissä on esimerkiksi sähköputkitukset, ja joskus jopa laudoitus valmiiksi kiinnitettynä.

pRE-cUT- TAlOT JA plATFORM-JäRJESTElMäPre-cut merkitsee talon rakentamista työmaalla, tehtaan valmiiksi mitoit-tamista ja määrämittaan sahaamasta puutavarasta. Se on paikallaan raken-tamisen ja talopakettirakentamisen vä-limuoto. Tilaaja voi valita haluamansa valmiusasteen ja talotoimittaja huolehtii pystytyksestä. Omatoimirakentaja voi näin osallistua itse rakentamiseen hy-vinkin paljon, koska pystytyksen jälkeen voi jatkaa työtä haluamastaan työvai-heesta.

Platform eroaa edellisestä siinä, että rakentamisessa käytetään valmisosia. Seinärakenteet kootaan alapohjan päälle asennetulla vaneripohjalla vaaka-asen-

toon, sen jälkeen ne nostetaan pystyyn. Järjestelmä on tarkka eikä vaadi paljoa tukia ja telineitä. Rakenne koostuu pää-osin määrämittaisesta sahatavarasta ja rakennuslevyistä.

TIlAElEMENTTIElementtitalo tuodaan paikalle kokonai-suuksina, yhdessä tai kahdessa osassa. Se on sisätiloja myöten viimeistelty ja asennetaan suoraan perustuksen päälle. Talo asetetaan paikoilleen ja sen jälkeen tehdään vesi- ja sähköliitokset. Talo on lähes ”heti valmis muutettavaksi”, yleensä parissa viikossa.

Talopakettia hankkiessa kannattaa tu-tustua tarkasti talopakettien sisältöön ja valmiusasteeseen. Näin ei synny väärinkäsityksiä ja se helpottaa myös hintavertailua. Pientaloteollisuus PTT ry ja Kuluttajavirasto tekivät 2010 ohjeistuksen talopakettien markki-nointiin, siitä ilmenee talopakettien toi-mituslaajuus ja sisältö.

LammiAktiivikivitalo tarjoaa perinteisen kivitalon korkeaa asumismukavuutta ja huoltovapautta Energiatehokkuus on optimoitu yhdistä-mällä suunnittelussa, lämmitysmuodon, rakennusmateriaalien ja taloautomaation sekä omatuotteisen energian yhteisvaikutuksen asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tiileri 99 edustaa täystiilitaloa. Se on matalaenergiatalo, jonka energiatehokkuusluokka on A. Talon lämpötaloudel-lisuutta parantaa entisestään varaava tulisija ja varaava tiiliharkkohormi uutuus, jotka sisältyvät pakettiin pystytettynä. Vehasen Talot Oy hirsitalo edustaa tyyliltään perinteistä hirsitaloa, jonka rakentamisessa on huomioitu energiatehokkuus ja modernin asumisen vaatimukset.

24

VEHASEN TALOT

Vehasen Talot Oy on vahvassa suomalaisomistuksessa oleva hirsitalotehdas Salosta. Siellä valmistuu

laadukkaita hirsitaloja suomalaisesta puusta niin kotimaahan kuin eri puolille maailmaa.

VANKKOJA SUOMALAISIA HIRSITALOJA

Vehasen Talot on Etelä-Suomen suurin hirsitalotehdas, jonka mallistossa perinteinen ja kaunis puu yhdistyy moderniin suunnitteluun.

Kylmässä Suomessa on opittu rakentamaan hyvin ja vaikka monet työvaiheet ovat vuosi-tuhansien aikana muuttuneet,

on hyvän puurakentamisen perusta edelleen laadukas puuraaka-aine. Paras puu, huolelliset rakenteet, huolellinen tiivistäminen ja kaiken päälle oikea kat-to - se on laadukkaan hirsitalon resepti.

lAADUKAS JA MIEllyTTäVä pUUVehasen hirsitalojen raaka-aineena käytetään massiivihirsissä suomalaista mäntyä. Luonnossa puu suojaa itseään taudeilta ja tuholaisilta pihkallaan, jonka puhdas ja raikas tuoksu säilyy mäntyta-lossa kauan. Vanhan kansanuskomuk-sen mukaan se on myös hyväksi ihmi-sen sielulle ja ruumille - ainakin se on hyvin miellyttävää.

Tunnultaan mänty on rustiikin karhea tai silkkimäisen sileä, viimeistelys-tä riippuen. Sen luonnollinen sävy on pehmeän punertava, joka ajan kanssa patinoituu hieman tummemmaksi. Ul-kopuolelta hirsitalo on kaunis katsella ja sen sisällä vallitsee ystävällinen ja läm-min tunnelma.

Liimahirsien raaka-aineeksi on valitta-vissa männyn lisäksi myös kuusi.

TOIVEIDEN MUKAINEN SUUNNITElTUTalounelman toteuttamisessa auttavat hirsirakentamiseen erikoistuneet suun-nittelijat. Asiakas voi valita talomallis-ton tai yksilöllisesti sunnitellun ratkai-sun väliltä ja joustava, asiakaslähtöinen toimintatapa takaa hyvän palvelun.

KOKEMUSTA yMpäRI MAAIlMANVehasen Hirsitaloilla on perinteitä puu-rakentamisesta jo kuudenkymmenen vuoden ajalta. Kotimaan lisäksi raken-nuskohteita on Keski- ja Etelä-Euroo-passa sekä Kaukoidässä. Vaativien vientiprojektien myötä saatu kokemus ja erilaisten olosuhteiden innoittamat innovatiiviset rakenneratkaisut näkyvät myös kotoisissa malleissa.

www.vehasen.fi

25

Kun Asemavehaa suunniteltiin, lähtökohtana oli asumisen trendiksi noussut pikkukau-punkiin sopiva yksinkertai-

nen, toimiva ja kuitenkin hivenen pra-mea talo. Talo henkii onnellista, aina aurinkoista 30-lukua, josta kumpuavat sen selkeät suunnitteluperiaatteet.

Talossa on iso seurustelukeittiö, edusta-va sali, rauhallinen työhuone sekä koko-nainen avara toinen kerros arkielämää varten. On siis paraatipuoli ja privaatti-puoli.

Asemaveha on kuitenkin myös perin-teinen hirsitalo. Rakenneratkaisut ja terveelliset rakennusmateriaalit tuovat esiin hirsitalon parhaat puolet. Talon miellyttävä hengitysilma perustuu hir-ren kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteutta. Hirsi onkin ehdoton valinta allergiaper-heelle. Erityisen hirsitalon terveellisyys korostuu talven lämmitysaikaan. Ver-taansa vailla on myös hirsitalon henki, sen lämmin ja tuoksuva ilmapiiri sekä puun sointuva akustiikka.

Hirsitalo on yhtä tiivis ja sen raken-nuskustannukset ovat vertailukelpoisia minkä tahansa hyvin rakennetun puuta-lon kanssa. Hirsitalo on ympäristöystä-vällinen valinta, sillä se on pitkäikäinen ja ekologisesti perusteltu valinta.

Vehasen hirsitalojen massiivihirsissä raaka-aineena käytetäänkin suomalais-ta mäntyä. Liimahirsien raaka-aineena on valittavissa mänty tai kuusi.

SuunniTTeliJan SuuSTa:

- Taloa suunnitellessani ajattelin valoa. Kun pääsisäänkäynti si-joitettiin etelään, keittiö, ruokai-lutila ja olohuone saavat nauttia iltapäivän ja illan auringosta. Ne ovat valoisia perheen ollessa kotona. Yläkerrassa makuuhuo-neiden lisäksi on iso tila yhteisiä hetkiä varten. Sinne mahtuu per-heen yhteinen viihdekeskus sekä tilaa lasten leikeille. Yläkerran aula on arjen yhteinen olohuone.

ASEMAVEHA - TRENDIKÄS JA PERINTEINEN PUUTALO

Tekniset tiedot:

Pohjan ala: 183.0 m²

Kerrosala: 274.0 m²

Terassiala: 21.5 m²

Parvekeala: 9.3 m²

Kerrokset: 1 1⁄2

Hinta:

Liimahirsi 113x189 mm: 109.450 €

TOIMITUSSISälTÖToimitukseen sisältyvät kaikki raken-nuksen puuosat, hirsien väliin tuleva eriste, ulko- ja sisäovet sekä ikkunat.

Asemavehan hirsirunko ulkovuorataan. Vuoraukseen sisältyy 120 mm pystykoo-laus liukukiinnikkein ja 28 mm hirsipaneli.

Autokuljetus rahtivapaasti 200 km teh-taalta autotien päähän, ylittävältä osalta 1,5 €/km.

Muutokset vakiomalleihin ja omat suunni-telmat ovat mahdollisia. Hinnanmuutokset lasketaan materiaalimenekin mukaan.

Asemaveha on suunniteltu toteutetta-vaksi 113 x 189 mm:n liimahirrellä sekä hirsipaneliulkovuorauksella.

PALO-TURVALLINEN

TOIMII SAMALLA TUULENSUOJANAJA HÖYRYNSULKUNA

10 m2

Eristeeseen ei muodostu

kastepistettä

Valmistettu käyttämällä tuulisähköä

Kokonaistaloudellinen ratkaisu

ohuemmat rakenteet150 m2:npassiivipien-talossa

Kotimainen

W/mK

Markkinoiden tehokkain:lambda design

SPU Eristeet ovat markkinoiden tehokkaimpia lämmöneristeitä. Se tarkoittaa noin puolet villaeristeitä ohuempia rakenteita, jolloin säästyy merkittävästi materiaaleja ja työtä. TKK:n Kestävä energia -tutkimuksen mukaan passiivipientalo tulee 5000 euroa edullisemmaksi SPU Eristeillä kuin mineraalivillalla. Passiivi- ja nollaenergiarakenteiden kosteustekninen toimivuus on VTT:n varmistama.

Markkinoiden tehokkaimmat lämmöneristeet löydät osoitteesta spu.fi .

S P U E R I S T E I L L Ä

1303_SPU_Idea_kirja_passiivitalo_210x297.indd 1 1.3.2012 11.01

TUTUSTU ROCK-KIVITALOMALLISTOON! www.rockkivitalot.fi

26

Santana on suunniteltu pienen perheen tarpeisiin tiiviiseen kaupunkirakenta-miseen. Tasamaalle tai loivaan rintee-seen rakennettava talo sopii hyvin pie-nellekin tontille. Keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen lattiapintaa on laskettu alemmaksi muusta talosta, tila on osit-tain avoin ylös asti. Alakerrassa on lisäk-si tilava kodinhoitohuone sekä sauna ja erillinen wc. Santanan makuutilat on sijoitettu yläkertaan. Yläkerran wc:n yh-teydessä on erillinen suihku. Aulatilasta on käynti isolle, autotallin päällä oleval-le katetulle terassille. Aulasta avautuu sisänäkymä alakerran oleskelutiloihin, tilan voi tarvittaessa muuttaa yhdeksi lisähuoneeksi.

Rock-kivitalot syntyi vuonna 2012 markkinoiden myllerryksessä Aeroc-tuotteiden maahantuonnin siirtyessä toiselle yhtiölle. Ammattitaitoinen ja energinen edustajakenttä halusi säilyttää kevytbetonin runkorakenteena ja luoda samalla jotain uutta. Mitä asi-akkaat ja markkinat kaipasivat? Yritys teetti markkinointitutkimuksen, joka paljasti, että uudenlaiselle kivitalojen palvelukonseptille oli selkeä tilaus.

Kivestä kotinsa rakentavat pientalora-kentajat ovat usein vahvasti mieltyneet omaksi kokemaansa rakennusmateri-aaliin. Toiset pitävät kevytbetoniraken-teesta ja toiset luottavat valettavaan muottiharkkoon. Näiden kahden mate-riaalin pohjalta syntyi Rock-kivitalot.

AINOA lAATUAANRock-kivitalot tarjoaa Suomen markki-noilla ensimmäisenä molempia tuot-teita useammalla toimitussisällöllä. Runkomateriaalina taloissa käytetään suuren saksalaisen kevytbetonivalmis-tajan tuotteita. Valettava muottiharkko

Rock-kivitalot tulee markkinoille uudella palvelukonseptilla ja yhteen-

sä 200 vuoden kokemuksella kivitalorakentamisesta Suomessa.

tulee kotimaiselta toimittajalta.

Rock-kivitalot tarjoaa taloja asiakkaan haluamalla valmiusasteella. Valmiita kokonaisuuksia ovat Materiaalipaketti sekä Runkovalmispaketti ja Vesikatto-valmispaketti, jotka toimitetaan myös asennettuna. Näiden lisäksi Muuttoval-mispaketti toimitetaan pääkaupunki-seudulla asennettuna. Toimitus voidaan

tarvittaessa myös räätälöidä asiakkai-den yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

ROcK-ASENTEEllAYritys lupaa, että Rock-kivitalojen koke-neet ja kannuksensa ansainneet edus-tajat ympäri Suomen palvelevat markki-noiden Rockimmalla asenteella ja täysin uudella palvelukonseptilla.

ROcK-KIVITAlO SANTANA

KIVENKOVAA OSAAMISTA TALOMARKKINOILLE

Kokonaisala 153 m² • Kerrosala 132 m² • Huoneistoala 104 m²

PALO-TURVALLINEN

TOIMII SAMALLA TUULENSUOJANAJA HÖYRYNSULKUNA

10 m2

Eristeeseen ei muodostu

kastepistettä

Valmistettu käyttämällä tuulisähköä

Kokonaistaloudellinen ratkaisu

ohuemmat rakenteet150 m2:npassiivipien-talossa

Kotimainen

W/mK

Markkinoiden tehokkain:lambda design

SPU Eristeet ovat markkinoiden tehokkaimpia lämmöneristeitä. Se tarkoittaa noin puolet villaeristeitä ohuempia rakenteita, jolloin säästyy merkittävästi materiaaleja ja työtä. TKK:n Kestävä energia -tutkimuksen mukaan passiivipientalo tulee 5000 euroa edullisemmaksi SPU Eristeillä kuin mineraalivillalla. Passiivi- ja nollaenergiarakenteiden kosteustekninen toimivuus on VTT:n varmistama.

Markkinoiden tehokkaimmat lämmöneristeet löydät osoitteesta spu.fi .

S P U E R I S T E I L L Ä

1303_SPU_Idea_kirja_passiivitalo_210x297.indd 1 1.3.2012 11.01

- Nykyään asumisoikeusasuminen on yhtälailla nuorten aikuisten, lapsiper-heiden kuin ikäihmistenkin suosiossa, kertoo Asokotien markkinointipäällikkö Jaana Haikonen.

Asumisoikeusasuminen on riskitön vaihtoehto muun muassa siksi, että asukkaan maksama asumisoikeusmak-su palautetaan rakennuskustannusin-deksillä tarkistettuna, jos asukas päät-tää luopua asunnosta. - Asukkaan ei myöskään tarvitse huo-lehtia asunnon jälleenmyynnistä, koros-taa Haikonen.

Laki asumisoikeusasumisesta määritte-lee tarkasti järjestelmää ja linjaa muun muassa vastikkeiden tason. Laki myös takaa sen, ettei asuntoa voi myydä asukkaan alta pois.

KUKA TAhANSA VOI hAKEA ASUNTOA- Asumisoikeusasuntoa voi hakea kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö. Ensin tosin pitää hakea kunnan asun-totoimistosta järjestysnumero. Vaikka numero on isokin, asunnon voi saada nopeasti.

Haikonen toteaa järjestysnumeron lä-hinnä takaavan hakijoiden tasavertai-

sen kohtelun. - Järjestysnumeron voi hakea myös muilta paikkakunnilta, jos esimerkiksi opiskelun tai työn takia tietää joutuvan-sa muuttamaan toiselle paikkakunnal-le. Järjestysnumeroita voi olla monelta paikkakunnalta samanaikaisesti.

VASTIKE MAKSETAAN VUOKRAN TApAANAsukas maksaa aluksi asumisoikeus-maksuna 15 % asunnon alkuperäisestä hankintahinnasta. Markkinahintojen vaihtelu ei vaikuta asumisoikeusmak-sun määrään.- Muuton jälkeen asukkaat maksavat asumiskuluina kuukausittaista käyttö-vastiketta, joka on yleensä hieman ma-talampi kuin saman alueen vuokrataso.

Vastikkeella katetaan kaikki talon huol-to- ja ylläpitokustannukset. Asumis-oikeusasuntoja ylläpidetään samalla tavalla kuin vuokrataloja. Asukkaan ei tarvitse huolehtia asunnon, rakennuk-sen tai ulkoalueiden huolto- tai kunnos-sapitotöistä.

Asokodit on Suomen suurin asumisoi-keusasuntoja omistava yhtiö, jolla on yhteensä lähes 14 000 asuntoa 32 paik-kakunnalla.

www.asokodit.fi

28

Asumisoikeusasuminen on riskitön vaihtoehto, joka sopii monenlai-

siin elämänvaiheisiin, myös tilapäiseksi kodiksi rakentamisen ajaksi.

ASUMISOIKEUSASUNTO SOPII KAIKILLE

TEKSTI: Päivi Karvinen KUVA: Asokodit

ASUMISOIKEUS pähKINäN-KUORESSA

• Asunnoissa ei ole tulorajoja.• Varallisuusrajat koskevat alle

55-vuotiaita hakijoita.• Ensimmäinen askel asunnon

haussa on hakea järjestysnu-mero kaupungin asuntotoimis-tosta.

• Numeron saatuasi voit jättää hakemuksen Asokotiin esimer-kiksi internetin kautta.

• Haettavan asunnon kokoa ei ole rajoitettu, voit huomioida perhekoon kasvun jo hyvissä ajoin tai vaihtaa asumistarpeen muuttuessa.

• Omaan Asokotiin pääset mak-samalla vain 15 % valitsemasi asunnon hankinta-arvosta sekä kahden kuukauden käyttövastik-keen vakuusmaksuna.

• Varausmaksu 170 euroa hyvi-tetään asumisoikeusmaksussa.

• Sen jälkeen maksat kuukausit-tain käyttövastiketta.

• Asumisoikeusasunnossa asu-van on mahdollista saada Kelan asumistukea.

Markkinointipäällikkö Jaana Haikonen ker-too, että Asokotien tulevassa Espoon Suur-pellon asumisoikeustalossa on uutuutena muun muassa palvelueteinen, johon asuk-kaat voivat tilata ostoksia tai kirjaston kirjat.

30

Ilmaston nopea muutos tulee aihe-uttamaan julkisivuille merkittäviä rasituksia. Kun sateet ja kosteus lisääntyvät ja ulkopintojen kosteus-

kuorma kasvaa, niin julkisivujen käyt-töikä lyhenee. Niitä pitää myös huoltaa enemmän kuin ennen.

Julkisivua ei enää voi valita pelkästään ulkonäön perusteella, vaan tärkeiksi kriteereiksi nousevat rakenteen ekolo-gisuus, alhaiset käyttökustannukset, vähäinen huollon tarve ja pitkäaikais-kestävyys. Oikein suunniteltuna, toteu-tettuna ja huollettuna julkisivut, millä

verhouksella tahansa, palvelevat yleen-sä hyvin tarkoitustaan.

Talon ulkoseinien rakenne antaa mah-dollisuuksia erilaisille julkisivupinnoille.

lAUTA- JA pANEElIVERhOUSPuu tekee julkisivusta elävän näköisen. Uusiutuvana luonnonvarana se on myös ekologinen. Puujulkisivun ulkonäköön vaikuttavat sen pintakäsittely, väri ja laudoitustyyppi. Puuverhous voidaan tehdä joko pysty- tai vaakalaudoitukse-na, tai yhdistelemällä niitä. Laudoitus-tapoja ovat loma-, pontti ja limilaudoi-

tus. Perinteisin tapa on lomalaudoitus. Siinä käytetään erilaisia lautaleveyksiä ja päällimmäisen laudan ja lautojen vä-liin jäävät raot synnyttävät lautaseinän omaleimaisen vaikutelman.

Ponttilaudoitus tehdään pontatusta ul-koverhouslaudasta ja limilaudoitukses-sa laudat kiinnitetään vaakaan siten, että ne alareunasta ovat toistensa päällä ja kulman profiilista muodostuu sahalai-tamainen.

Puupinta tulee maalata tai suojakäsi-tellä noin 10 -15 vuoden välein. Maalin

Julkisivun tehtävä on suojata rakennus säältä sekä erottaa tilat ulkoilmasta. Rakennusmääräykset vai-

kuttavat teknisiin ratkaisuihin ja erilaisilla ohjeilla ja määräyksillä pyritään ohjaamaan niin seinärakentei-

den kuin ulkoverhouksen osalta kestäviin ratkaisuihin ja materiaaleihin.

JULKISIVU - TALON KASVOT

Kuvassa HB Kivitalojen malli City 16.

www.wienerberger.fiwww.glan.fi

31

valinnassa kannattaa luottaa asiantunti-jan neuvoihin. Maalattaessa on tärkeää, että puupinta on kuiva jokaisessa käsit-telyvaiheessa, näin saadaan kestävin pinta. hIRSIVERhOUS – pERINTEINEN TAlON JUlKISIVUHirsityppi vaikuttaa merkittävästi ra-kennuksen ulkonäköön. Hirsityypit voi-daan jakaa pyöröhirteen, pelkkahirteen, lamellihirteen ja kelohirteen. Teollisista hirsityypeistä yleisin on höylähirsi. Kun tehdään paksumpia rakenteita, niin voi-daan liimata kaksi tai useampia kappa-leita yhteen ja tällöin puhutaan lamelli-hirrestä.

Hirsirakenteet painuvat ja tämä on syy-tä huomioida hirsitaloa suunniteltaessa. Painumaan vaikuttaa käytettävä hirsi-tyyppi. Painumattomissa materiaaleis-sa, jotka yhdistetään hirsirakenteeseen, pitää huomioida painumavara.

Hirsitalon suunnittelussa on mahdolli-suus välttää julkisivuvahinkoja. Pitkät räystäät ja toimivat sadevesikourut suo-jaavat tehokkaasti seinien turhalta kos-tumiselta. Hirsijulkisivun suositeltava väli pintakäsittelylle on sama kuin lauta- ja paneeliverhouksessa.

TIIlIVERhOUS SOpII KAIKKIEN RUNKORATKAISUJEN JUlKISIVU-MATERIAAlIKSIKun tiilijulkisivu erotetaan runkoraken-teesta aina ilmaraolla, se soveltuu hyvin kaikkien yleisimpien runkoratkaisujen julkisivumateriaaliksi. Runkoraken-teesta eriytetty julkisivumuuri suojaa lämmöneristekerrosta hyvin ulkoiselta kosteudelta ja siksi eristekerros pysyy kuivana kaikissa olosuhteissa. Lisäksi tiilestä muurattu julkisivurakenne pa-rantaa tehokkaasti myös ääneneristä-vyyttä.

TIIlIKUORIMUURI JA IlMARAKO AlENTAVAT ENERgIAN KUlUTUSTA Eristävyyden kannalta seinärakenteen tärkein osa on sen lämmöneriste. Jot-ta eristeiden toimivuus täyttäisi niille asetetut laatuvaatimukset, tulee eris-tävän rakenneosan olla riittävän tiivis ja toisaalta pysyä myös kuivana kaikis-sa sääolosuhteissa. Märän rakenteen eristävyys on huonompi kuin kuivan ja sellaiset rakenneratkaisut, joissa läm-pöä eristävät rakenneosat ovat suorassa

kosketuksessa ulkoisen vesirasituksen kanssa, toimivat kosteina vuodenaikoi-na energiateknisesti huonommin kuin ilmaraolliset julkisivurakenteet. Julkisi-vumuuraus on aina ilmaraolla lämmön-eristeestä eriytetty. Tästä syystä koko ulkoseinärakenne on sekä kosteus- että lämpöteknisesti erinomainen. Pitkäai-kaistutkimuksen perusteella on voitu myös osoittaa, että 30–40 mm ilmaraolla eriytetty julkisivumuuraus alentaa ener-giankulutusta jopa 6-8 % lämmityskau-della, olipa sen takana oleva runkora-kenne mikä tahansa.

TIIlIJUlKISIVU ON hUOlTOVApAA JA SIKSI EKOlOgINENVTT:n tutkimuksen mukaan 100-vuoden elinkaaritarkastelussa tiili on kaikkein vähiten huoltoa vaativa julkisivuma-teriaali. Tämä on seikka, jota hankin-tahetkellä ei useinkaan tule riittävästi mietittyä, olipa kysymyksessä uudis- tai korjauskohde. Käytännössä huoltovapa-us tarkoittaa aina rahan ja vapaa-ajan säästöä. Juuri tästä syystä tiilijulkisivu on myös ekologinen rakenneratkaisu. Kauniin ulkonäön ohella energiatalou-dellisuus, vähäinen huollontarve ja pit-kä elinkaari ovat niitä kriteereitä, joilla julkisivu tulisi valita – tiili täyttää kaikki nämä kriteerit.

RApATTU JUlKISIVU – SOpII ERIlAISIllE AlUSTOIllEPoltettu tiili on eniten käytetty rappaus-alusta, josta on pitkäaikaiset ja hyvät ko-kemukset. Rappausta voidaan käyttää myös harkkojulkisivuissa sekä betoni-seinissä ja eristepinnoissa. Puupinnalle-kin voidaan tehdä rappaus, vaikka se ei olekaan kovin suositeltavaa.

Rappaus antaa rakennukselle tasaisen, yhtenäisen ja kestävän pinnan. Kun se tehdään oikein, se kesTää monta vuosi-kymmentä. Rappaustyypeillä ja -teknii-koilla saadaan aikaan erilaisia pintoja, jotka vaikuttavat talon ulkonäköön. Tiili kuivuu kaikista kivirakenteisista materiaaleista nopeimmin, jolloin rap-paustyö voidaan aloittaa varsin nope-asti heti muuraustyövaiheen jälkeen. Tiilen alhaisesta kosteuskutistumasta johtuen rappaus ei myöskään vaadi ver-kottamista. Lujan ja pitkäikäisen julki-sivurappauksen aikaansaamiseksi rap-pausalustana käytettävän tiilen pinnan tulee aina olla karhea ja sen vedenimun

tulee olla 8-12 %.

Kun rappaus on tehty tiilen päälle, se on elinkaareltaan pitkäikäinen ja myös eristeet pysyvät tuuletuksen ansiosta aina kuivina Suomen vaativissa sääolo-suhteissa.

Muilla pinnoilla rappauksen halkeilua voidaan vähentää käyttämällä rappaus-verkkoa. Sitä tulisi käyttää aina kevyt-betonialustalla ja suosituksen mukaan myös kevytsoraharkkoalustalla. Sen käyttö on välttämätöntä silloin, kun rap-pausalusta vaihtuu ilman liikuntasau-maa.

VINyylIVERhOUS, hUOlTOVApAA UlKOVERhOUSVinyyli on kestävä rakennusmateriaali, joka muistuttaa ulkonäöltään peitto-maalattua lautaa. Muualla maailmassa sitä on käytetty lähes puolen vuosisa-dan ajan, mutta meillä se ole vielä yleis-tynyt pientalojen julkisivumateriaalina. Se kuitenkin kestää Suomen olosuhtei-ta hyvin, jopa paremmin kuin maalattu ulkoverhous yleisesti. Vinyyli on läpi-värjättyä PVC:tä eli polyvinyylikloridia, joten maali ei kulu pois. Sen etuna on myös, että se ei ime itseensä kosteutta, joten se ei homehdu eikä halkeile. Vi-nyyli on huoltovapaa ja näin sen ylläpi-tokustannukset ovat erittäin pienet.

Vinyyliverhouksen rakenteelliset ratkai-sut ovat samat kuin julkisivulaudoituk-sessa. Sen ja muun seinärakenteen vä-liin tulee jättää 22-25 mm:n tuuletusrako alhaalta ylös.

Markkinoilla olevia vinyylipaneeleja on puu- ja hirsikuvioina ja niitä löytyy eri värivaihtoehtoina.

TAlON JUlKISIVUN MERKITTäVIMMäT IlMASTORASITUKSET:• Sade ja kosteus• Rakenteiden jäätyminen• Lämpötilojen vaihtelu• UV- ja lämpösäteily

32

Maapohja ja sen kantavuus ovat lähtökohtana talon perustustekniselle ratkai-sulle. Ratkaisuvaihtoeh-

toja ovat reunavahvistettu laatta, antura tai paaluperustus. Talon antura valetaan betonista suunnittelijan ohjeiden mu-kaan.

Sokkelimuuri muurataan useimmiten kevytsoraharkoista, joita on kätevää työstää ja käsitellä. Vahvistukseksi lisä-tään saumoihin harjateräkset. Sokkeli voidaan valaa myös betonista jota rau-doitus vahvistaa. Valumuotti tehdään yleensä laudasta tai vanerista, käyttää voidaan myös esimerkiksi EPS-valmis-muotteja, eli styroksista valmistettuja muotteja.

Tehdasvalmisteisissa anturamuoteissa on raudoitus valmiina. Betonimuuri va-letaan samanaikaisesti anturan kanssa. Sokkeli voidaan myös muurata betoni- tai kalkkihiekkaharkoista. Muurauksen jälkeen sokkeli oikaistaan, pinnoitetaan ja kosteussuojataan niiltä osin kun se jää maan alle. Sokkelin maanpäällinen osa pinnoitetaan esimerkiksi maalaa-malla tai rappaamalla.

Maanvarainen laatta valetaan sok-kelin sisäpuolelle tiivistetyn soran ja eristekerroksen päälle. Raudoituksena käytetään harjateräksistä sidottua tai valmiiksi tehtaalla hitsattua betoniverk-koa. Huonosti kantava maa-aines voi-daan korvata kerroksittain tiivistetyillä

kiviaineksilla. Silloin on kyseessä mas-sanvaihto. Harvinaisemmassa, keven-netyssä perustuksessa huonosti kanta-va maa-aines vaihdetaan kevyempään, esimerkiksi kevytsoraan. Tavoitteena on säilyttää alkuperäinen painotasapai-no maaperässä rakennuksen tuomasta lisäpainosta huolimatta.

Kantavaa laattaa voidaan käyttää ala-pohjassa sokkelimuurin yhteydessä maanvaraisen laatan sijasta. Se tehdään usein rakennuspaikalla valaen ns. liitto-laattana. Jos käytetään tehdasvalmis-teisia ontelolaattoja, rakennuspaikalla tehdään vain saumojen ja ulkoreunojen betonivalut. Myös puu sopii kantavan laatan materiaaliksi. Perinteisessä rossi-pohjassa alapohjan kantavan osan muo-dostaa puupalkisto, jonka väliin tulevat lämmöneristeet. Alapohjan on tuuletut-tava ja pysyttävä kuivana. Tuuletustilan ilmanvaihto varmistetaan sokkelimuu-rissa olevilla tuuletusaukoilla ja tarvitta-essa katolle johdetuilla tuuletusputkilla. Avuksi on otettu myös sähköllä toimivia ilmankuivaimia. Erityisesti radonalueil-la oikein tehty tuulettuva alapohja on hyvä vaihtoehto.

Reunavahvistettua laattaa käytetään heikohkosti kantavilla maapohjilla. Vah-vistettu reunapalkki ja laatta valetaan yhdellä kertaa tiivistetyn sorapatjan ja eristekerroksen päälle. Ulkoreunoja kiertävä muotti tehdään laudasta tai va-nerista. Kylmäsilta katkaistaan valun si-sään jäävällä pystyeristeellä. Reunavah-

vistettua laattaa käyttämällä voidaan toteuttaa ns. kevennetty perustus. Siinä perustuksien alta poistetaan tulevan ta-lon painon verran alkuperäistä maa-ai-nesta, joka korvataan kevytsoralla. Myös kallion päälle voi rakentaa, jos se on so-pivasti perustamistasossa. Antura ei ole välttämätön, mutta kalliota joudutaan usein louhimaan, ettei rakennuksen alle ja reuna-alueille jää vesipesiä. Kallion päälle perustustason oikaisun voi tehdä kiviainestäytöllä (murske, sora). Silloin-kin louhinta saattaa olla välttämätöntä.

KUN hAlUTAAN KEllARIKellarillinen perustus toteutetaan lähes poikkeuksetta anturan varaan muurat-tuna kevytsoraharkkomuurina ja maan-varaisena laattana. Välipohjassa käyte-tään ontelolaattoja tai paikalla valettua liittolaattaa. Sokkelin alareunaan kiin-nitetään vedeneristyskermi ja yläosaan lopullisen maanpinnan tasoon saakka muovinen patolevy. Se estää kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin ulkoapäin. Patolevyn ja muurin väliin jäävät ilma-solat mahdollistavat rakenteen tuulettu-misen ulospäin.

Betonista valettujen anturoiden pääl-le tehdään harkoista (kevytsorabetoni/eristetty betoni) muuraamalla perus-muurit, jotka ulottuvat lämmitetyn tai kylmän kellarin lattiatason ja vallitsevan maanpinnan yläpuolelle ja useimmiten kannattavat puista tai kiviaineista väli-pohjaa. Tämä rakenne vaatii kantavan ja kaivuukelpoisen maapohjan (kallion

MITEN PERUSTUS TEHDÄÄN?

Rakennusten perustukset ja alapohjarakenteet kannattaa suunnitella huolella, sillä näiden rakenneosien

korjaaminen tai vaihtaminen jälkikäteen on erittäin kallista. Perustuksien osuus on käytännössä vain

10–20 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Säästöt ovat siis vähäisiä, vaikka kuinka tinkisi

laadusta. Väärä säästäminen saattaakin kostautua ikävällä tavalla, koska perustuksien pettäminen voi

alentaa talon arvoa kymmenillä prosenteilla.

VAIHTOEHTOISIA TAPOJA PERUSTUSTEN RAKENTAMISEEN

www.rudus.fi • www.formex.fiwww.meltex.fi

Kellarillinen perustus muurataan useimmiten kevytsoraharkoista. Ala-pohja toteutetaan maanvaraisena.

Pilariperustuksessa betonipilarin alla on anturalaatta. Sen varaan pilari voidaan myös muurata pilariharkoista.

Reunavahvistettu maanvarainen laatta valetaan tiivistetyn kiviainespat-jan päälle asennetun eristekerroksen varaan.

ja betonisokkelimuuri sisältää anturalevennyksen tai se on valettu paalujen varaan.

ja sokkelimuuri muurataan antu-ran tai paalujen varaan valetun palkin päälle.

33

räjäytys muodostaa kustannuksia ja muuttaa pysyvästi maanrakennetta). Varsinkin lämpimän kellaritilan tekemi-nen vaatii huolellisen maankuivatuksen (salaojitus) sekä maakosteussuojauksen. Perustustavan etuja ovat lämpötalous (vähemmän ulkoseinää), sekä täyttöjen vähyys, rinnetontille toteutettuna kella-ritiloista saadaan usein käyttökelpoista asuintilaa (luonnonvalo). Huonona puo-lena voidaan pitää kosteusriskin kasva-mista, huollon hankaluutta (betonilat-tia), asuintilojen vähäistä luonnonvalon saantia. Rakennusaineisiin on myös sitoutunut paljon energiaa (vrt. puu- ja savirakenteet kellarittomissa rakennuk-sissa).

pERUSMUURI JA pIlARIpERUSTUS, RyÖMINTäTIlAISET TUUlETTUVAT AlApOhJAT Betonista valettujen anturoiden pääl-le tehdään harkoista (kevytsorabetoni/ eristetty betoni) muuraamalla perus-muurit, joiden varaan rakennetaan joko kiviaineinen tai puurakenteinen kanta-va alapohja, jolloin alapohjarakenteen alle jää vaihtelevan korkuinen tuuletet-tu ryömintätila. Perinteisesti tällaista rakennetta kutsutaan rossipohjaksi. Tämä rakenne vaatii kantavan maapoh-jan. Ryömintätilan korkeus vaihtelee maastonmuodon mukaan, mutta tulisi olla vähintään 500 mm. Perustustavan etuja ovat vähäiset kaivuutyöt ja täytöt (säästöä kustannuksissa ja luonnossa), johtojen asennus ja muunneltavuus sekä huollettavuus (varsinkin puinen alapohjarakenne) ovat helppoja, varma-toiminen oikein käytettynä (tuuletus-luukut auki kasvukauden ajan ja alapoh-ja on ilmatiivis) ja radonriskin pienenee. Huonona puolena voidaan pitää tuule-tusluukkujen huoltotyötä 2 kertaa vuo-dessa. Tuuletettua ryömintätilaa ei saa käyttää varastona.

Pilariperustus on myös ryömintätilai-nen tuulettuva alapohja. Siinä betonis-ta valettujen anturoiden päälle tehdään kiviaineiset (valettu/ harkoista muura-tut) pilarit, joiden varaan rakennetaan joko kiviaineinen tai puinen palkisto. Tämän päälle rakennetaan varsinainen kiviaineinen tai puinen alapohjaraken-ne. Alapohjan alle jää ryömintätila, joka voi olla hieman perusmuuriratkaisussa käytettyä minimiä (500 mm) pienempi-kin. Rakenne on erittäin varmatoiminen (kosteusriski on pienin mahdollinen).

Huonona puolena voidaan pitää ener-giataloutta, alapohja on tehtävä hyvin eristettynä ja tuulitiiviinä (alapohjan alla on ulkolämpötila). Tuuletettua ryömintä-tilaa ei kannata käyttää varastona.

MAANVARAINEN lAATTApERUSTUSTehdään joko reunavahvistettuna be-tonivaluna tai betonianturoiden päälle muurattujen harkkoseinämien sisä-puolelle tehdyn täytön päälle valetusta betonilattialaatasta. Laattaperustuksen hyviä puolia on se, että lattiapinta saa-daan halutessa alemmas (käytännössä noin 40 cm alemmas verrattuna ryömin-tätilaiseen alapohjaratkaisuun), jakaa kuormia koko rakennuksen pinta-alalle eikä vaikuta syvimpiin maakerroksiin (pohjaveden korkeus) ja on lämpöta-loudellisesti hyvä. Huonoja puolia on lattiarakenteen ja siinä sijaitsevien putkistojen kunnon seurannan, huollon ja korjauksen äärimmäinen hankaluus, suuret soratäytöt sekä niiden tuoma painonlisäys rakennuspohjaan.

ROUTAERISTyS pITää pERUSTUKSEN KUNNOSSASuomen maaperä routii talvella, siksi routaeristys on perustuksen kunnossa pysymisen kannalta ensiarvoisen tärke-ää. Puutteellinen tai väärin tehty routa-eristys voi aiheuttaa hankalasti korjat-tavia ja taloudellisesti suuria vahinkoja. Perustusten lisäksi voi vaurioitua myös lattiat, seinät ja jopa kattorakenteet. Saattaa syntyä myös kosteusvaurioita, jotka johtavat myöhemmin homeon-gelmiin. Perustusta tehtäessä kannat-taakin kiinnittää huomiota myös routa-eristyksen. Ne kannattaa suunnitella ja asentaa huolellisesti. Samoin kannattaa kiinnittää huomiota routaeristeiden laa-tuun.

RADONRISKI KANNATTAA hUOMIOIDASuomessa radon kannattaa huomioida perustuksia tehtäessä. Jos rakennet-tavassa maaperässä on radonkaasua, pitää sen pääsy sisätiloihin estää. Teho-kas tapa on kantavan ja tuulettuvan ala-pohjan tekeminen. Läpiviennit on syytä myös eristää huolellisesti ja alapohjan tuulettuvuus kannattaa varmistaa.

34

PERUSTUKSET KANNATTAA TEHDÄ VIIMEISEN PÄÄLLERakennusten perustukset ja alapohjarakenteet kannattaa suunnitella huolella, sillä näiden rakenneosien

korjaaminen tai vaihtaminen jälkikäteen on erittäin kallista. Perustuksien osuus on käytännössä vain

10–20 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Säästöt ovat siis vähäisiä, vaikka kuinka tinkisi

laadusta. Väärä säästäminen saattaakin kostautua ikävällä tavalla, koska perustuksien pettäminen voi

alentaa talon arvoa kymmenillä prosenteilla.

Perustuksia suunniteltaessa rakennuspaikan maan laatu kannattaa selvittää mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa.

Maaperän kantavuus, pohjaveden kor-keus, tontin korkeuserot ja routivuus ovat talon perustusvaihtoehdon kan-nalta tärkeitä seikkoja. Pientalon yleisin perustus muodostuu anturasta, sokke-limuurista ja maanvaraisesta laatasta. Perustuksiin liittyvät olennaisesti myös routaeristys ja salaojitus.

MAApERäTUTKIMUSMaaperä koostuu kerrostumista. Usein pinnalta ei näy millaisia kerrostumia

sen alla on, ja siksi maaperätutkimus lähes aina kannattaa teettää. Maaperän rakenne saattaa vaihdella pienilläkin etäisyyksillä merkittävästi. Kaava-alu-eilla kannattaa tiedustella avuksi myös kunnan rakennusvalvonnalta alueen valmiita kartta- ja pohjatutkimusaineis-toja. Jos tontti sijaitsee kallioisella tai karkeasoraisella alueella saattaa myös maastotarkastus riittää.

Itse tutkimus tehdään ottamalla maa-perästä kairausnäytteitä. Tarkoitukse-na on selvittää maalajit, maakerrosten paksuudet sekä pohjaveden pinnan kor-keus. Tutkimuksen aikana selvitetään

myös rakennuspaikan vaaitus veden virtaamasuuntien osalta ja arvioidaan myös perustuksen maantäyttötarpeet. Kaiken edellä mainitun pohjalta laadi-taan ehdotus talon perustamistavasta.

Hyvälle perustukselle syntyy hyvä taloTavoitteena on perustaa rakennus kan-tavalle maapohjalle tai kalliolle. Ihanne-tapauksessa rakennuksen alta ei tarvit-se poistaa kuin pintamaa. Tällöin riittää, että perustusten alusta tasataan ja tii-vistetään hyvin murskeella. Huonosti kantavalla perusmaalla tarvitaan mas-sanvaihto. Tällöin maa-aines talon alta poistetaan ja tilalle vaihdetaan yleensä

www.rudus.fi • www.formex.fiwww.meltex.fi

35

kevytsora, joka toimii myös samalla routaeristeenä. Maamassaa poistetaan yhtä paljon kuin tuleva rakennus ja täy-teaine yhdessä painavat. Näin maape-rään kohdistuva paino ei muutu ja näin vältytään maaperän painautumiselta.

Massanvaihto tehdään routimattomas-ta, hyvin tiivistyvästä ja kantavasta kiviaineksesta, esimerkiksi sorasta tai kalliomurskeesta. Mitä paksumpi kerros tarvitaan, sitä suurempi on kiviaineksen raekoko. Minimikerrospaksuus on vä-hintään kolminkertainen kiviaineksen raekokoon verrattuna.

pAINUVA MAApERä VAATII pAAlU-TUKSENKaikkein vaikeimmissa tapauksissa ra-kennus pitää perustaa paaluille. Paalu-perustusta kannattaa harkita aina, kun vähänkin epäilyttää maapohjan kanta-vuus. Teräs- tai teräsbetonipaalut lyö-dään kantavaan maapohjaan tai kallioon saakka. Paalutuksen varaan voidaan toteuttaa lähes mikä tahansa perustus-vaihtoehto: sokkelimuuri, palkit ja hark-kosokkeli, paaluhatut ja tehdasvalmis-teiset betonielementit. Laatta voidaan toteuttaa kantavana tai maanvaraisena.

pERUSTUS TAlOA MyÖTENPerustuksen kannalta hyvin merkittävää on millainen talo rakennetaan. Onko ta-

lossa kellarikerros, onko se yksitasoinen vai onko siinä useampi kerros. Siihen vaikuttavat myös runkomateriaalit ja ra-kennetyypit. Perustustavan valinnassa kannattaa luottaa ammattisuunnitteli-jan sanaan. Hän valitsee parhaan mah-dollisen perustamistavan rakennuspai-kan, pohjatutkimuksen ja perustuksille tulevan talotyypin perusteella.Rakennustyypin, tutkimustulosten tai maastotarkastuksen pohjalta raken-nussuunnittelija tekee perustussuun-nitelman, siinä huomioidaan myös lujuusvaatimukset, lämmöneristävyys ja tarvittava kosteuseristys. Maanpääl-linen sokkelikorkeus on yleensä 300-400 mm, tarkoitus on estää julkisivun kastuminen roiskuvasta sadevedestä. Sadevedet ohjataan rakennuksesta poispäin maanpinnan kallistuksilla. Tär-keää ovat myös salaojitukset sekä riittä-vä sorapatja rakennuksen alla. Suomen olosuhteissa on tehtävä asianmukainen routaeristys tai syväperustus, jolloin pe-rusmuurin tulee ulottua n. 2-2,5 metrin syvyyteen.

SAlAOJITUKSESTA TUlEE hUOlEhTIARakennuspohjan kuivatus on hyvin tär-keää ja se on myös salaojitettava huo-lellisesti. Salaojaputken korkein kohta saa olla enintään viereisen seinäantu-ran alapinnan tasolla, mieluiten sen ala-puolella. Salaojakerroksen minimipak-

Perusmuuri ja kantava alapohja, ryömintätila

PIENTALON PERUSTAMISTAPOJA ERI MAAPOHJA-OLOSUHTEISSA

Ohut (3m) pehmeä siltti- tai savikerros ja kuivakuori-kerros

Paaluperustus ja kantava alapohja, ryömintätila

Paaluperustus ja kantava alapohja, maata vasten valettu

Laattaperustus, kevennysperustus

Laattaperustus

Pilari-palkkiperustus ja kantava alapohja, ryömintätila

Perusmuuri ja maanvarainen alapohja

Perusmuuri ja maanvarainen alapohja, kellari

Kallio

Tiivis tai keskitiivis hiekka

Tiivis silttikerros

Paksu, pehmeä siltti tai savikerros

Paksu, hyvin pehmeä siltti- tai savikerros

(1)

(1)

(2)

(2)

(3)

PERUSTUSTAPA

MAAPERÄ

(1) Massanvaihto, jos pohjavesi on kaivuutason lähellä tai sen alapuolella(2) Paaluperustuksena, jos pohjavesi on lähellä maanpintaa(3) Paaluperustuksena

suus putken alla ja sivulla on 100 mm ja päällä 20 mm. Perusmuuria, sokkeli-palkkia ja kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen on oltava vähintään 200 mm paksu. Sala-ojituskerrosmateriaalina käytetään esi-merkiksi seulottua luonnonkiviainesta, sepeliä tai pestyä singeliä.

pERUSTUSVAIhTOEhDOTPerustukset jaotellaan matalaperus-tuksiin, jolloin antura on routarajan yläpuolella ja syväperustuksiin, jolloin perustukset ovat routarajaa syvemmäl-lä. Matalaperustuksesta voidaan tehdä maanvarainen laattaperustus tai se voi olla ryömintätilainen ja tuuletettu, jol-loin käytetään perusmuuria tai pilareita. Routivalla maapohjalla vaaditaan pe-rustusten (anturan) perustussyvyydeksi vähintään 600 mm lopullisesta maan-pinnan tasosta. Tällöin routasuojauksen päälle tulee noin 300 mm maakerros seinän vierustalle. Kohtuullinen perus-muurin korkeus lisää myös perustuksen pituussuuntaista jäykkyyttä. Routimat-tomilla, kovilla pohjilla perusmuuri voi olla vastaavasti matalampi.

Maanpäällisen perustuksen korkeudek-si ja lattiapinnan sekä maanpinnan vä-linen korkeusero tulee olla määräysten mukaan vähintään 300 mm, mutta suo-siteltava muurin korkeus on 500 mm, jotta vältytään julkisivumateriaalien kosteusrasitukselta (kasvillisuuden, lu-mipeitteen ja roiskeveden aiheuttama kosteus).

Syväperustus tarkoittaa siis perustusra-kenteiden ulottamista routivilla mailla routimattomaan syvyyteen. Rakenne tulee lähinnä kysymykseen perustetta-essa kylmiä rakennuksia tai rakenteita, kuten loma-asuntoja, aitoja ja vaikkapa erillisiä autokatoksia. Syväperustus teh-dään viemällä harkkomuuri anturoineen arvioidun routarajan edellyttämään perustamissyvyyteen. Toinen tapa on vaihtaa matalaperustustyyppisen ra-kenteen alle pysyvästi routimattomana säilyvä täytesorastus, joka tiivistetään enintään 200 mm:n kerroksin.

36

TALON LÄMMÖNERISTYKSESSÄ HUOLELLISUUSJA HYVÄ SUUNNITTELU OVAT TÄRKEITÄ

Osaavien ammattilaisten käyttö rakennusvaiheessa takaa laadukkaan lopputuloksen. Kuva:

Spu.

Hyvä lämmöneristys on keskeinen energiatehokkuuden tekijä. Hyvin eristetty ja ilmatiivis talo on vedoton

ja asumisviihtyvyydeltään hyvä. Lämmöneristys kannattaa tehdä kerralla kuntoon, sillä vaipan lämmön-

eristävyyttä on hankala parantaa myöhemmin.

Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo kuvaa rakenteen lämmön-eristyskykyä. Mitä pienempi rakenteen U-arvo on, sitä pa-

remmin se eristää lämpöä. U-arvon yk-sikkö on W/m²K. U-arvo kertoo kuinka monta wattia lämpötehoa siirtyy raken-teen läpi yhtä neliömetriä kohden, kun rakenteen yli on yhden lämpötila-asteen lämpötilaero.

Tulevaisuudessa kokonaisuus ratkaiseeYksittäisen rakenteen U-arvoa tärkeäm-pää on talon kokonaisenergiatehokkuus. Jos jonkin ulkovaipan osan eristävyys on huonompi, voidaan tätä kompensoida eristämällä jokin toinen osa paremmin. Myös lämmitystavan osuus korostuui 1.7.2012 voimaan astuneessa ener-giapaketissa. Paketissa talon E-luvun määrittelyn lähtökohtana onkin koko-naisenergiavaatimus eli rakentamisen lopputuloksen energiatehokkuus. E-lu-vun laskennassa ostoenergiat kerrotaan kunkin energiamuodon kertoimella, jot-ka vastaavat primäärienergiakertoimia.

hyVä ERISTyS JA hUOlEllINEN RAKENTAMINEN KOROSTUVAT Keinot vaaditun energiatehokkuuden saavuttamiseksi ovat siis vapaat. Muu-tos ei missään tapauksessa vähen-nä hyvän eristyksen merkitystä, vaan päinvastoin. Merkittävin rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttava tekijä on eristys. Sen osuus talon energian-säästöpotentiaalista voi olla jopa 70%. Tuleva kokonaisenergiatarkastelu ener-giamuotojen kertoimilla tuleekin nosta-maan rakennusten suunnittelun ja huo-lellisen rakentamisen vaatimukset aivan uudelle laadulliselle tasolle. Hyvällä suunnittelulla voidaan samanaikaisesti parantaa energiatehokkuutta ja alentaa rakentamiskustannuksia.

Energian hinta ja kiristyvät energia-määräykset tekevät eristämisestä erään rakentamisen haasteellisimman osan. Vaikka eristyslevyjen asentaminen näyttää helpolta, niin huolellisuus ja am-mattitaito ovat tässä työssä a ja o. Eris-täminen pitää ajatella kokonaisuutena. Siihen kuuluu niin perustuksen eristys ja routasuojaus kuin seinät, ikkunat ja ovet, katot ja erilaiset läpiviennit.

Eristämisessä on huomioitava höyrys-ulut, tuulensuojaus ja nykyään myös ilmanvaihto ja siihen liittyvät erilaiset lämmön talteenottojärjestelmät. Talon rakennemateriaalit vaikuttavat oleelli-sesti eristämisvaihtoehtoihin ja samoin matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut sanelevat omat ehtonsa.

Energiatehokkaan asuintalon rakenteet ovat hieman paksummat ja tiiviimmät

kuin perinteisessä talossa. Paksut ul-koseinät eivät kuitenkaan vähennä ra-kennusoikeutta. Maankäyttö- ja raken-nuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huo-mioida kerrosalaa laskettaessa.

Rakenneratkaisut ja erilaiset eristeetRakenneratkaisut, kosteustekninen toi-mivuus ja talon haluttu energialuokka sekä (nykyään välttämätön) hallittu il-manvaihto, ovat kaikki seikkoja, jotka vaikuttavat itse eristämisratkaisuihin.

Eristämisessä voidaan käyttää useita erityyppisiä eristeitä. Näitä ovat mm. EPS eli styrox, mineraalieristeet, poly-uretaani ja erilaiset puhallettavat eris-teet. Talon eri osissa käytetään hieman erilaisia eristeratkaisuja. Alapohjassa polystyreeni on yleisin ja ulkoseinissä taas mineraalivilla. Markkinoille on tul-

www.spu.fi • www.isover.fiwww.paroc.fi • www.ekovilla.fi

www.finnfoam.fi • www.motiva.fiwww.eko-expert.fi

37

lut myös uusia ekologisia eristevaihto-ehtoja kuten esimerkiksi puukuitu.

TäMäN päIVäN TAVOITE ON ENERgIATEhOKAS pIENTAlOOma talo on usein perheen suurin in-vestointi. Suunnitteluvaiheessa tehtä-vät ratkaisut vaikuttavat perheen talo-uteen, terveyteen ja viihtyvyyteen jopa vuosikymmenien ajan, puhumattakaan talon omasta, jopa yli sadan vuoden mittaisesta elinkaaresta. Kiinteistöjen energiankulutus on Suomessa noin 40 % energian kokonaiskulutuksesta, ja suu-rin kuluttajaryhmä ovat pientalot. Siksi yksittäisenkin pientalorakentajan oman talon energiankulutukseen vaikuttavat päätökset ovat tärkeä osa ilmastonmuu-tosta vastaan taisteltaessa.

Energiatehokkaan rakentamisen ei tarvitse maksaa juuri enempää kuin tavallisenkaan. Olennaista on hyvä suunnittelu, järkevät materiaali- ja ra-kenneratkaisut sekä laadukas tekniikka ja toteutus. Teknisestikään energiate-hokkaan talon rakentaminen ei ole vai-keata, sillä matalaenergia- ja passiivi-taloissa käytetään jo olemassa olevia ja testattuja ratkaisuja.

ENERgIATEhOKKAAN pIENTAlON SUUNNITTElUErityisen tärkeää hyvään lopputulok-seen pääsemiseksi on pätevien suun-

nittelijoiden mukana olo heti hankkeen suunnittelun alkaessa, mahdollisesti jo tonttia valittaessa. Tämä koskee pää-suunnittelijan lisäksi myös erikoissuun-nittelijoita (rakenne-, LVI- ja sähkösuun-nittelijat). Tällöin rakennuksesta syntyy kokonaisuus, jossa esim. rakennerat-kaisut sekä lämmitys ja jäähdytysjär-jestelmän mitoitus ovat sopusoinnussa toistensa kanssa ja toimivat yhdessä energiaa ja kustannuksia säästäen.

Suunnittelijoiden valinnan lisäksi toinen tärkeä seikka matalaenergiahankkeen onnistumisen kannalta on vastaavan työnjohtajan valinta, joka on sekin syytä tehdä jo rakentamishankkeen alkuvai-heessa. Hänen kanssaan voidaan ver-tailla eri rakenneratkaisuja, laatia kus-tannusarvio ja tehdä urakkasopimukset. Vastaava työnjohtaja vastaa hankkeen toteutuksesta rakennusteknisesti oikein ja pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja työt teh-dään niiden ja annetun rakennusluvan mukaisesti.

MATAlAENERgIAKORJAAMINEN ON TUlEVAISUUTTAVanhan talon omistajan ei tarvitse tyytyä suureen energialaskuun, sil-lä peruskorjauksen yhteydessä talon energiankulutus voidaan laskea jopa matalaenergiatasolle. Energian kulu-tusta pienentävät ratkaisut perustuvat

rakennuksen vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöiden pienentämiseen sekä ilmaisenergian tehokkaaseen hyödyn-tämiseen.

Vaipan lämmöneristävyyden parantami-nen merkitsee tehokkaampaa lämmön-eristämistä paksummilla rakenneker-roksilla tai eristävämmillä materiaaleilla. Lisäksi mahdolliset kylmäsillat korva-taan paremmilla rakenneratkaisuilla. Ikkunoiden ja ovien kriittisiä kohtia ovat usein karmin ja seinärakenteen sekä karmin ja puitteen liitokset, joiden tiiviyttä parantamalla koko rakenteen lämmöneristävyys paranee. Ikkunan lasiosan lämmöneristävyyttä voidaan parantaa esimerkiksi lisälaseilla, pinnoi-tuksella ja umpiolasielementeillä.

Rakennuksen ilmanpitävyyden ja halli-tun ilmanvaihdon parannustoimet ovat energiatalouden kannalta tehokkaim-mat ja taloudellisesti kannattavimmat, kun ne suunnitellaan ja toteutetaan sa-malla kertaa. Myös ilmanvaihdon pois-toilman lämmön talteenottojärjestelmän maksimaalinen hyötysuhde edellyttää il-manpitävää vaippaa ja hallittua ilman-vaihtoa.

Hyvä eristys vaikuttaa merkittävästi talon

energiankulutukseen. Kuva: Ekovilla.

Modernien talojen rakennemateriaalit vaikuttavat oleellisesti eristämisvaihtoehtoihin. Huomi-

oon on otettava höyrysulut, tuulensuojaus, ilmanvaihto ja erilaiset lämmön talteenottojärjes-

telmät . Kuva: Spu.

38

PIENTALON ENERGIARATKAISUT OVAT MONEN ASIAN SUMMA

Pientalon käyttö- ja energiakustannuksiin vaikuttaa talon hyvä suunnittelu ja huolellinen raken-

taminen. Lämmitystarpeeseen vaikuttaa talon rakenneratkaisut, erityisesti vaipan eristys ja il-

matiiveys. Lämmitysjärjestelmän valinta on kuitenkin keskeisin päätös, sillä lämmitys ja lämmin

käyttövesi kuluttavat valtaosan pientalon käyttämästä energiasta.

39

Alati kallistuva energia te-kee pientalon energiarat-kaisujen valinnasta hyvin haasteellisen. Järjestelmän

valinnan lähtökohtana tulisikin olla energiatehokkuus sekä muunnelta-vuus, eli taloudellisuus ja soveltuvuus perheen kulloisiinkin elämäntapoihin ja tarpeisiin. Erityisesti sääolosuhteittem-me takia suomalaisessa talossa hyvä ja varmatoiminen lämmitysjärjestelmä on elintärkeä.

Lämmitysjärjestelmäkokonaisuus koos-tuu valituista energialähteistä tai -läh-teistä ja tavasta jakaa lämpö talon eri osiin eli lämmönjaosta. Nykyään yhä useammin järjestelmä koostuu useam-man eri energialähteen kokonaisuudes-ta eli ns. hybridijärjestelmästä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on pyrkimys suunnitella ja rakentaa uusista taloista energiaomavaraisia eli käyttää mahdol-lisimman vähän ostoenergiaa.

Lämmitysjärjestelmän valinta ei siis ole yksinkertaista, sillä erilaisia järjestelmiä ja täydentäviä ratkaisuja on markkinoil-la niin paljon, että pientalon rakennutta-mista suunnitteleva hämmentyy. Miten valtavasta tarjonnasta ja monista mah-dollisuuksista löytää parhaan ratkaisun juuri omaan taloon?

läMMITySJäRJESTElMIä KANNATTAA VERTAIllAKaikissa markkinoilla tarjolla olevissa järjestelmissä on omat hyvät sekä huo-not puolensa. Pääjärjestelmän rinnalla täydentävät lämmitysjärjestelmät pie-nentävät myös ostoenergian tarvetta. Lämmitysjärjestelmää valittaessa pitää hankinta- ja käyttökustannuksien lisäk-si huomioida käytön vaivattomuus ja ympäristöystävällisyys.

Mielikuvien ja mainonnan varassa teh-dyt valinnat voivat osua joskus pahas-tikin harhaan ja laskelmia ei tule tehdä pelkästään hankintahinnan perusteella. Onkin välttämätöntä, että pientalon ra-kennuttaja tai saneeraaja saa tutkittua ja puolueetonta tietoa ratkaisujensa pohjaksi. Energiasiantuntijan tekemäs-sä lämmitysjärjestelmäselvityksessä en-nakoidaan investointi ja käyttökustan-nukset seuraaville 20 vuodelle. Tällaisen laskelman pohjalta on helpompi tehdä päätöksiä ja erot halvimman ja kalleim-man järjestelmän välillä voivat yllättää.

Energia-asiantuntijat myös painottavat, ettei ole olemassa yhtä oikeata ratkai-sua, vaan monista mahdollisuuksista pyritään valitsemaan sopivin talokoh-taisesti, perheen elämäntavat huomioi-den. Pienet täydentävät ratkaisut voivat myös tuoda yllättävänkin suuret säästöt.

TäNä päIVäNä yhä USEAMMIN hyBRIDIläMMITySHybridijärjestelmässä pyritään mah-dollisimman tehokkaaseen energian-tuottamiseen ympäristöystävällisesti. Näin pyritään minimoimaan kalliin os-toenergian tarve ja käyttää, aina kun se on mahdollista, uusiutuvaa, halpaa tai ilmaista energiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä läm-mitysmuotoa, mikä on edullisin, tällöin tulevat kyseeseen perinteisten lämmi-tysmuotojen lisäksi myös aurinko- ja tuulienergia. Tällaiseen järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolait-teisto, jolloin poistoilman lämpö saa-daan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Kesällä myös viilennyksen tarve huomioidaan järjestelmäsuunnittelussa.

MIKä läMMITySENERgIAKSI?Lämmitysenergian valintaan vaikutta-via seikkoja on luonnollisesti hinta ja saatavuus. Joskus myös rakentajalle määrätään mitä energiaa tulee käyttää, erityisesti kaukolämpöön liittyminen voi olla rakennusluvan ehtona. Samoin maalämpökaivojen poraaminen kaikille tonteille ei ole sallittua ja mahdollista. Joitakin energiamuotoja ei ole kaikkial-la saatavilla ja tällainen on esimerkiksi maakaasu, jonka putkiverkosto on kas-vava, mutta vielä varsin suppealla alu-eella pienrakentajan ulottuvilla. Puu- ja pelletti taasen mielletään enemmän maaseutumaisiksi energiamuodoiksi. Päätöstä tehtäessä siihen vaikuttavat siis myös muut seikat kuin omat miel-tymykset ja näiden välissä siis pitäisi syntyä ”vastuullinen ja ympäristön huo-mioiva” päätös.

KAUKOläMpÖKaukolämpö tuotetaan voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Lämpö siirretään käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertä-vän kuuman veden avulla. Lämpö siir-retään talon lämmönjakelukeskukseen, jossa on oma lämmönsiirrin tilojen läm-mitykselle ja lämpimälle käyttövedelle. Lämmönsiirrin erottaa kaukolämpöver-kon veden ja talon lämmitysjärjestel-

män toisistaan. Lämmönjakokeskus on valmis kokonaisuus ja kaukolämmöllä lämpiävässä talossa ei tarvita lämmin-vesivaraajaa. Lämmönjakotapana on yleensä vesikeskuslämmitys, jolloin ta-lossa on joko patteri- tai lattialämmitys.Kaukolämpö kannattaa ottaa aina yh-deksi vertailtavaksi lämmitystavaksi, jos sitä on saatavilla. Se on helppokäyt-töinen eikä vaadi juurikaan huolto tai yl-läpitoa. Se on myös suhteellisen edulli-nen lämmitystapa, vaikka viimeaikoina myös kaukolämmön hinta on noussut. Kaukolämmön ekologisuus riippuu sen tuotantotavasta.

MAAläMpÖMaalämpö otetaan talteen maalämpö-pumpulla. Se kerää maaperän pinta-kerrokseen tai vesistöön sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu läm-pökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Keräämiseen voidaan käyttää myös metrin syvyyteen asen-netulla vaakaputkistolla mutta tämä edellyttää isoa tonttia. Vesistöjen lähei-syydessä voidaan keruuputkisto ankku-roida painolla pohjasedimenttiin.

Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman as-teen matkansa aikana. Nesteestä saa-tava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kom-pressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpum-pun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönja-koverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.Maalämpöpumppujärjestelmää hankit-taessa on tärkeää sen oikea ja riittävä mitoitus. Lämmönjakelutavaksi sovel-tuu hyvin esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys. Mitä enemmän lämmi-tettäviä kuutioita on ja mitä suurempi lämmitysenergian kulutus, sitä kannat-tavammaksi maalämpöpumppu tulee.Lämpöpumpun investointikustannuk-set ovat melko suuret, mutta käyttökus-tannukset ovat huokeat.

MAAKAASUMaakaasu lämmitysjärjestelmä koostuu lämmityskattilasta ja siihen liitetystä kaasupolttimesta ja vesikiertoisesta lämmönjakojärjestelmästä. Järjestelmä muistuttaa öljylämmitysjärjestelmää ja lähes kaikkia öljylämmityskattiloita voi-daan käyttää myös kaasulla.

40

Maakaasun ongelma on sen rajoitettu saatavuus. Sitä ei voi varastoida kuten öljyä vaan se vaatii jakeluverkoston. Maakaasun jakeluyhtiö huolehtii jakelu-putkiston asennuksesta sekä mittaus- ja säätölaitteista kaasumittarille saakka.

SähKÖ

SUORA SähKÖläMMITySSuora sähkölämmitys sopii parhaiten uusiin, hyvin lämpöeristettyihin pienta-loihin. Se voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, sähköpatteri-, lattia- tai katto-lämmityksellä tai jollain näiden yhdis-telmällä.

Suora sähkölämmitys on myös varsin yleinen vapaa-ajan asunnoissa, jotka ovat käytössä vain osan vuotta. Suora sähkölämmitys sopii erinomaisesti puu-lämmityksen täydentäjäksi. Suomessa on vielä noin 600 000 taloa, joissa on suora- tai varaava sähkölämmitys.

VARAAVA SähKÖläMMITySNimensä mukaisesti varaavassa sähkö-lämmityksessä varataan lämpö vesitäyt-teiseen varaajaan, josta lämpöä jaetaan seuraavana päivänä vesipattereihin. Va-raajan veden lämmitykseen käytetään aikaa, jolloin sähkön kulutus on muuten vähäistä, yleensä ns. yösähköä. Myös lämmin käyttövesi voidaan lämmittää öiseen aikaan erillisessä käyttövesiva-raajassa.

Varaava sähkölämmitys kuluttaa enem-män energiaa, kuin suora sähkölämmi-tys ja käytettävän energian hinta ratkai-see, kumpi on edullisempaa.

SähKÖVARAAJAT JA KATTIlATVesikeskuslämmityksen lämmönlähtee-nä voidaan käyttää myös sähköä. Läm-pö tuotetaan joko sähkövastuksilla va-rustetulla varaajalla tai sähkökattilalla.Sähkövaraajalla tuotetaan sekä tilojen lämmitysenergia että lämmin käyttö-vesi. Varaajan koko on tyypillisesti 1-2 m². Pääosin lämmityksessä käytetään yösähköä. Sähkövaraajaa voidaan käyt-tää myös puukattiloiden yhteydessä ja mahdollista on hyödyntää myös aurin-koenergiaa.

Sähkökattila tuottaa talon tarvitseman lämmitysenergian sähkövastuksilla. Laitteisto toimii koko ajan, joten siinä ei käytetä vain yösähköä. Lämpö jae-

taan huoneistoihin vesikiertoisella läm-mönjakojärjestelmällä. Järjestelmään voidaan liittää myös varaaja. Käyttövesi lämmitetään erillisellä käyttövesivaraa-jalla.

Sähkökattilat ja -varaajat ovat helppo-käyttöisiä järjestelmiä, mutta niiden on-gelmana on kallis energia.

pUU- JA pUUpERäISET ENERgIAlähTEET

pEllETTIläMMITySPellettejä poltetaan erityisesti pelle-tin polttoon suunnitelluissa uuneissa. Lämmitysjärjestelmä koostuu katti-lasta, polttimesta, siirtoruuvista ja va-rastosiilosta. Polttimen ohjausyksikkö säätää pelletien syöttöruuvin, palamis-ilmapuhaltimen ja polttimen toimintaa lämmöntarpeen mukaan. Pellettipoltin voidaan asentaa myös useimpiin öljy- ja puukattiloihin.

Pellettien raaka-aineena käytetään puu-sepän- ja sahateollisuuden sivutuottei-na syntyvästä kutterinpurusta, sahajau-hoista ja hiontapölystä. Ne puristetaan pieneksi, tiiviiksi sylintereiksi. Niissä puuenergia on hyvin tiiviissä muodos-sa. Yksi kuutio vastaa 300 – 350 litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettien etu on ko-timaisuus sekä pieni ympäristökuorma.Pellettien säilytys vaatii pellettisiilon, sieltä pelletit siirtyvät siirtoruuvilla polt-timeen. Omakotitalossa sopiva siilon koko on 8 m³, jolloin siihen mahtuu koko vuoden pellettitarve.

Pellettikattilan huoltoon kuuluu nuoho-aminen ja säännöllinen tuhkan poisto. Täysautomaattikattilat vaativat tämän huollon muutaman kerran vuodessa. Säännöllisellä kattilan huollolla taataan hyvä ja tehokas palaminen ja pienet hiukkaspäästöt.

hAKE-, pIlKE- JA hAlKOKATTIlATPuunpolton suosio on kasvanut. Se on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, se ei aiheuta hiilidioksidi- eikä rikkipääs-töjä. Uudet puunpolttolaitteistot myös minimoivat hiukkaspäästöt. Tärkeää puhtaan polttotuloksen takaamiseksi on laitteistojen säännöllinen huolto.

Polttokattiloissa käytetään polttoainee-na pilkkeitä, halkoja ja haketta. Läm-mönjakojärjestelmä on yleensä vesikier-

toinen patteri- tai lattialämmitysverkko.

Puukattilat jaetaan ala-, ylä- ja käänteis-palokattiloihin. Pilkettä voidaan polttaa kaikissa kattiloissa, haketta vain stok-keri- ja alapalokattiloissa. Yläpalokattila vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan. Puun lisäämistä useimmin vaatii yläpa-lokattila ja alapalokattilassa puun lisää-misväli on pienempi. Alapalokattilassa puu palaa myös tasaisemmin.

Käänteispalokattilassa puu palaa kah-dessa vaiheessa. Ensin se kaasuuntuu ja kaasu virtaa jälkipolttotilaan, jossa se palaa tehokkaasti. Etuina ovat puhdas palaminen ja lämmön tehokas siirtymi-nen kattilaveteen.

Puulämmitys vaatii asukkaalta muita lämmitysmuotoja enemmän työtä. Huo-mioitava on myös puun saatavuus ja säilytys.

ÖlJyÖljylämmitys koostu öljykattilasta, öl-jypolttimesta, säätölaitteista ja öljysäi-liöstä. Sen avulla tuotetaan sekä huo-netilojen että lämpimän käyttöveden tarvitsema energia. Erillistä lämminve-sivaraaja ei siis tarvita.

Öljylämmityksen osuus uusissa pienta-loissa on tällä hetkellä hyvin pieni. Öljyn hinnan nousu sekä yleinen energiapo-liittinen keskustelu ovat vaikuttaneet tähän. Vanhoissa omakotitaloissa käy-tössä on vielä liki 250 000 öljylämmitys-kattilaa.

Öljylämmitykseen ollaan kehittämässä öljyn vaihtoehdoksi biopolttoaineita. Lämmitysjärjestelmänä siihen voidaan helposti yhdistää aurinkolämmitys ja lisäksi on tarjolla kaksoispesäratkaisu-ja, jolloin öljyn rinnalla voidaan käyttä puuta.

Kattila nuohotaan ja poltin huolletaan noin kerran vuodessa. Näin taataan puhdas palaminen ja polttoaineen teho-kas käyttö.

läMpÖpUMppUJEN MAAIlMA

IlMA-VESIläMpÖpUMppUIlma-vesilämpöpumppu ottaa lämmi-tysenergian ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja sillä voidaan lämmittää myös lämmin

41

käyttövesi. Se toimii samalla periaat-teella kuin mutkin lämpöpumput. Siinä on kaksi lämmönvaihdinta: höyrystin ja lauhdutin.

Järjestelmää voidaan käyttää koko ta-lon lämmityksen hoitoon. Se kuitenkin tarvitsee kylmimpiä aikoja varten vara-järjestelmän. Ulkoilman lämpötilan las-kiessa saatava lämmitysenergian määrä laskee ja noin -20 asteessa, sillä ei voida kattaa enää talon lämmitystarvetta.

Lämmityskauden aikana on kuitenkin varsin vähän sellaisia päiviä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu ei riitä. Kovi-en pakkasten aikana varajärjestelmänä käytetään usein ilma-vesilämpöpum-pun omia sähkövastuksia. Tällöin säh-kön kulutus kasvaa ja puulämmitys on-kin oiva tapa vähentää kovilla pakkasilla ostettavan sähköenergian määrää.

Ilma-vesilämpöpumpun etuna ovat sen edulliset hankintakustannukset ja help-po asennettavuus. Se voidaan asentaa vanhan järjestelmän tilalle tai rinnalle.

pOISTOIlMAläMpÖpUMppUPoistoilmalämpöpumppu ottaa lämmi-tysenergian talosta poistettavasta il-masta. Se siirtää lämmön tuloilman läm-pimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Sitä voidaan käyttää myös sisäilman viilentämisen. Järjestelmä vaatii riittävän ilmanvaih-datuksen eli 0,5 kertaa talon ilmatila-vuus tunnissa.

Poistoilmapumppu lämmittää talon huonetilat, huolehtii ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Koska talon sisätilan lämpö on ympäri vuoden lähes vakio, niin poistoilmaläm-pöpumppu tuottaa lämpöä tasaisesti (n 2-3 kW). Se toimii ilmanvaihtolaitteen tavoin myös talon kosteissa tiloissa.

Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee myös tukilämmitysjärjestelmän. Erityi-sesti puun poltolla voidaan säästää os-tettavan sähköenergian määrässä.

Markkinoilla on erityyppisiä järjestelmiä joiden ominaisuudet vaihtelevat. On rat-kaisuja, joissa tuloilma tuodaan taloon huoneissa olevien raitisilmaventtiilien kautta, toisissa tuloilma esilämmitetään ja jaetaan huoneisiin koneellisesti.

Poistoilmalämpöpumppu soveltuu par-haiten pienehköihin omakotitaloihin ja se on helppohoitoinen ratkaisu.

TUKIläMMITySJäRJESTElMäTTukilämmitysjärjestelmät ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan pienentää os-toenergian määrää ja säästää omakoti-talon lämmityskustannuksissa.

TUlISIJATTulisija ja takka ovat perinteinen läm-mitystapa ja nykyään lähes kaikkiin uu-siin pientaloihin tulee tulisija. Vesikier-totakat ovat tulossa vahvasti mukaan osaksi pientalojen lämmitysjärjestelmää ja markkinoilla niiden tarjonta on kasva-massa nopeasti.

Markkinoilta löytyy niin varaavia kuin kiertoilmatakkoja, sekä massiivisia kivi-takkoja ja kevyttakkoja, Takka voidaan polttaa puilla, pelleteillä, priketeillä ja käytössä on myös nestettä, bioetanoolil-la, käyttäviä takkoja.

Valittavana on massiivinen varaava tak-ka tai kiertoilmatakka. Varaava takka on yleensä tiiltä, vuolukiveä tai erilaisia kiviaineksia ja se nimensä mukaisesti varaa lämmön massiivisen rakentee-seensa. Lämmön se luovuttaa lämpösä-teilynä huoneisiin. Vie siis aikansa en-nen kuin varaava takka lämpiää ja alkaa antaa lämpöä. Toisaalta se pitää läm-pönsä pitkään.

Kiertoilmatakka perustuu metalliraken-teiseen takkasydämeen ja erilliseen kuorirakenteeseen. Niiden polttotek-niikka on hallittua ja palamista voidaan tehokkaasti säätää. Kiertoilmatakka an-taa lämpöä nopeasi ja tarvittaessa myös pitkään. Takka sopii hyvin varalämmön-lähteeksi sähkökatkosten ja lämmitys-järjestelmien toimintahäiriöiden ajaksi. Osana järjestelmää kannatta käyttää myös savukaasujen lämmön talteen-ottojärjestelmää. Tämä on neuvokas tapa säästää energiaa, koska puupol-tossa syntyneet savukaasut siirretään vedenlämmittämiseen, sen sijaan että arvokasta energiaa työnnetään piipusta ulos.

pEllETTITAKATPellettitakat soveltuvat hyvin täyden-täväksi lämmitysjärjestelmäksi. Se tar-vitsee hormin lisäksi sähköliitännän, sillä siinä on puhaltimet palamisilmalle

ja lämmitetylle ilmalle. Myös pellettien syöttöautomatiikka tarvitsee sähköä. Takoissa on automaattisytytys ja niiden pellettisäiliöön mahtuu useamman päi-vän pelletintarve.

Pellettitakka on kevytrakenteinen, eikä vaadi massiivista perustusta. Sen tuot-tama lämmitysteho on säädettävissä ja sen tuottama lämpö siirretään huone-tilaan puhaltimilla. Markkinoilta löytyy monenlaisia pellettitakkavaihtoehtoja.

AURINKOläMMITySAurinkoenergiaa hyödynnetään tuotta-malla lämpöä aurinkokerääjillä ja sähköä aurinkopaneelilla. Auringosta saadaan yllättävän paljon energiaa myös Suo-men leveysasteilla. Uudet laitteistot ovat lisäksi entistä tehokkaampia ja her-kempiä.

Aurinkokeräin on mahdollisuus liittää suoraan vesikiertoiseen lämmitysjärjes-telmään. Tarjolla on tasokerääjiä ja tyh-jiökerääjiä.

Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmis-tukseen tarvittavasta energiasta. Jos aurinkokerääjät on kytketty lämmitys-järjestelmään, voidaan tuottaa 25 – 35 % lämmitystarpeesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus on vielä suurempi pie-nemmästä lämmitystarpeesta johtuen.Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu au-rinkokeräimistä, varaajasta, pumppu- ja ohjausyksiköstä sekä putkistosta.

IlMAläMpÖpUMpUTIlma-ilmalämpöpumput ovat moni-puolisia tukilämmitysjärjestelmiä. Ne siirtävät lämpöenergiaa ulkoilmasta ja luovuttavat sen suoran sisäilmaan. Niitä voidaan käyttää myös sisäilman viilen-tämiseen.

Ilmalämpöpumpussa on ulkoyksikkö jos-sa sijaitsee höyrystin. Se ottaa lämpöä ulkoyksikön läpi kiertävästä ulkoilmas-ta. Sisätilaan lämpö siirtyy sisäyksikön kylmäaineen välityksellä. Sisäyksikkö kierrättää talon sisäilmaa lävitseen ja lämmittää sen.

Ilmalämpöpumppua hankittaessa kan-nattaa kiinnittää huomiota sen mitoi-tukseen, sisäyksikön sijaintiin ja asen-nukseen. Lisäksi laitteen käyttötapa ja talon huonejako vaikuttavat laitteesta

www.energia.fi • www.motiva.fiwww.danfoss.fi • www.gasum.fiwww.ekolammox.fi • www.oil.fiwww.sahkolammitysfoorumi.fi

www.oljylammitys.fi

42

saatavaan energiansäästön määrään.

VARAAVA läMMITySLämmön varaaminen veteen on käy-tännöllinen ja helppo tapa varastoida lämpöä. Lämminvesivaraajalla täyden-nettyä vesikeskuslämmitystä voidaan pitää hyvänä ja toimivana ratkaisuna sekä nyt, että tulevaisuudessa. Se ei ole sidottu myöskään käytettävään ener-gialähteeseen.

Useimmat lämmitystavat edellyttävät-kin varaajan kytkemistä lämmitysjär-jestelmään. Siitä on hyötyä myös ilman varaajaa toimivien energialähteiden kanssa. Hypridijärjestelmä vaatii hypri-divaraajan, eli siinä eri energialähteiden tuottaman lämpö kerätään samaan va-raajaan.

Vesikeskuslämmityksen periaate on yk-sinkertainen. Lämmön tuotantolaittees-sa lämmitetään vesi, joka kierrätetään pattereissa tai lattialämmitysputkissa. Ne luovuttavat lämmön huonetilaan. Jakojärjestelmän suunnittelu perustuu jokaisen huoneen lämmöntarpeeseen.

Vesikeskuslämmityksen lämmönlähde voidaan valita vapaasti. On mahdollista myös käyttää useampia lämmönlähtei-tä rinnakkain esimerkiksi öljyn rinnalle voidaan ottaa puu tai aurinkoenergia.Lämmöntuotantolaitteisto voi siis olla öljy-, puu-, varaava sähkö-, maalämpö-pumppu- ja aurinkokerääjä.

Varaajan vesitilavuus määräytyy läm-mityslaitteiston tehon mukaan. Yleisim-min tilavuus on 1000 – 3000 litraan.

läMMÖNJAKOLämmönjakojärjestelmä on tärkeä osa pientalon lämmittämisessä. Osa jär-jestelmistä soveltuu useaan eri lämmi-tysjärjestelmään antaen näin mahdolli-suuden järjestelmän vaihdoksen ilman lämmönjakojärjestelmän muutosta.

Vesikiertoinen järjestelmä soveltuu moniin lämmitysjärjestelmiin. Se mah-dollistaa patteri- ja lattialämmityksen. Sähkökaapelit soveltuvat lattia ja kat-tolämmityksiin. Mahdollista on toteut-taa lämmön jakelu myös ilmakanavien kautta ja ilmalämmitystä käyttää myös ilmalämpöpumppu.

Energiatodistus kertoo energialuokan

Energiatodistuksen tarkoitus on auttaa kuluttajaa vertailemaan rakennusten energiatehokuutta ja nostamaan ener-giatehokkuus yhdeksi rakennuksen suunnittelun keskeiseksi osaksi. Tämä on myös tärkeä seikka talon lämmitys-järjestelmää suunniteltaessa, energiate-hokas rakennus antaa useampia vaih-toehtoja talon lämmitysjärjestelmäksi. Energiatodistus on pakollinen haettaes-sa rakennuslupaa.

Energialuokitus on tuttu kodinkoneista. Uusille rakennuksille energiatodistus laaditaan rakennuslupavaiheessa. Se on osa energiaselvitystä, joka sisältää yleensä myös:• lämpöhäviöiden vertailulaskelman ja

määräysten mukaisen osoittamisen• ilmanvaihtojärjestelmän ominaissäh-

kötehon• rakennuksen lämmitystehon• arvion kesäaikaisesta sisälämpötilas-

ta ja tarvittavasta jäähdytystehosta• rakennuksen energiakulutuksen si-

jaintipaikkakunnalla

UUDET ENERgIATEhOKKUUSMää-RäyKSET OhJAAVAT RAKENTAMISTAYmpäristöministeriön uudet raken-nusten energiatehokkuusmääräykset astuivat voimaan 1.7.2012. Ne tiuken-sivat keskimäärin 20 prosenttia 2010 voimaan tulleiden määräysten energia-tehokkuustasoa.

Rakennuksen kokonaisenergiankulu-tukselle määrätään rakennustyyppikoh-tainen yläraja, joka ilmaistaan niin kut-sutulla E-luvulla. Eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä.

Uudistuksella ohjataan pientalojen ener-giansäästöön ja päästöjen vähentämi-seen. Määräykset koskevat tällä hetkellä vain uudisrakentamista ja se on pakolli-nen uusille rakennuksille. Olemassa ole-ville omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille todistus on va-paaehtoinen. Todistusta ei kuitenkaan tarvita, jos rakennus on kooltaan alle 50 m² tai sitä käytetään alle 4 kuukautta vuodessa.

Energiatodistus sisältää energialuoki-tuksen sekä energiatehokkuusluvun lisäksi rakennuksen perustiedot, todis-tuksen voimassaoloajan sekä energiato-distuksen laskennan lähtötiedot. Ener-

giatodistus perustuu laskennalliseen energiankulutukseen ja se on voimassa 10 vuotta.

Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. Lisäksi pientalojen E-luvun yläraja riippuu myös rakennuksen pinta-alasta: vaatimukset ovat lievem-mät pienille pientaloille.

VähITEllEN TIUKKENEVAT ENERgIATEhOKKUUSVAATIMUKSET Käyttöönotettu kokonaisenergiatarkas-telu lisäsi merkittävästi suunnittelun vapautta ja varmistaa kaikkien ener-giatehokkuusratkaisujen tasa-arvoisen kilpailun. Energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentajia käyttämään ym-päristöystävällisiä energiamuotoja. Uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden pitää vastata vähintään 25 prosenttia rakennuksen tilojen ja ilman-vaihdon lämmityksen energian netto-tarpeesta.

Energiatehokkuuden parantamisen on pelätty lisäävän home- ja kosteuson-gelmia. Asiantuntijoiden mukaan ener-giatehokas rakentaminen edellyttää huolellisempaa suunnittelua ja toteu-tusta, mikä tarkoittaa samalla parempaa rakentamisen laatua. Oikein suunnitel-tu, rakennettu ja ylläpidetty energiate-hokas rakennus nimenomaan ehkäisee kosteus- ja homeongelmia.

Energiatehokkuuden tiukennukset jatkuvat. Ensi vuosikymmenen vaih-teessa on odotettavissa tiukentuvaa lainsäädäntöä, jolloin rakennusten ener-giatehokkuusdirektiivin ohjaamana kaikkialla EU:ssa siirrytään lähes nolla-energiarakentamiseen.

Ympäristöministeriö valmistelee par-haillaan myös korjausrakentamista kos-kevia energiamääräyksiä, tällöin myös remontointiin tulee energiansäästöta-voitteet.

www.ekolammox.fi

ASIANTUNTIJAN KÄYTTÖ ENERGIA-ASIOISSA SÄÄSTÄÄEnergiaratkaisun valinta ja toimivan kokonaisuuden hankinta rakennukseen vaikuttavat merkittävästi

talon energiatehokkuuteen sekä energiakustannuksiin. Myös tiukkeneva lainsäädäntö asettaa etenkin

korjausrakentajille monenlaisia vaatimuksia. Koska energiaratkaisu on suuri investointi joka vaikuttaa

myös tulevaisuuden asumiskustannuksiin, kannattaa vaihtoehdot selvittää huolella ja hyvällä asiantunte-

muksella. Tässä yhteydessä energia-asiantunijan käyttö saattaa säästää vaivaa ja rahaa.

Suomen oloissa lämmitys muo-dostaa surimman erän talon käyttökustannuksista, joten sen valinta kannattaa tehdä huolella

ja mielellään asiantuntijan avulla. Alalle onkin onneksi tullut tähän erikoistunei-ta, laitetoimittajista riippumattomia pal-veluita tarjoavia yrityksiä.

Asiakkaan luona tehtävä kokonaisarvio ja kattava järjestelmien vertailu muo-dostaa tärkeän pohjan palvelulle, toteaa energia-asiantuntija Kari Balk Ekoläm-möx Oy:stä.

- Lämmitysjärjestelmää saneerattaessa tai uuteen vaihdettaessa, vanhalla jär-

jestelmällä on merkitystä. Esimerkiksi se, miten lämmönjakelu on tapahtunut, vaikuttaa siihen, kuinka helposti uusi järjestelmä on integroitavissa vanhaan, Balk toteaa.

- Nykyajattelussa pyritään lämmitys-järjestelmäselvityksen kautta optimoi-maan tarvittavat toimenpiteet ja muu-tokset. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa eri järjestelmien sopivuudesta, Balk jatkaa.

Energia-asiantuntija Kari Balk paikan päällä

tutustumassa kohdetaloon.

44

Öljylämmittäjällä on talos-saan monia mahdollisuuk-sia avaava vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jonka

päästöt ovat ennestäänkin pienemmät kuin monesti luullaan.

Öljylämmittäjän ei olekaan mitään syytä lähteä harkitsemattomasti vaihtamaan lämmitysmuotoa, vaan selvittää miten hän voi tehdä talostaan entistä ener-giatehokkaamman ja miten juuri hänen talonsa lämmitysjärjestelmä kannattaa kunnostaa nykyisiä vaatimuksia vas-taavaksi, jos laitteet ovat ikääntyneet ja kunnostaminen on ajankohtaista.

Lämmitysöljyn kulutusta vähentää en-nen kaikkea ikääntyneiden kattiloiden ja muiden lämmityslaitteiden uusimi-nen. Energiankulutusta vähentävät niin ikään rakennuksen eristyksen paranta-minen sekä ovien ja ikkunoiden uusi-minen. Kun nykyisiin öljylämmityslait-teisiin yhdistää vielä aurinkolämmön eli siirtyy hybridilämmitykseen, syntyy lisää energiansäästöä. Asukkaat voivat vaikuttaa energiankulutukseen myös muuttamalla omia tottumuksiaan, vaik-kapa säätämällä lämpöä hieman totut-tua pienemmälle.Remontit maksavat, mutta tuovat sel-vää säästöä. Lämmitysjärjestelmän

parantaminen on pitkälle vaikuttava investointi. Öljylämmitysjärjestelmän kunnostamiseen ja sen täydentämiseen rinnakkaislämmönlähteillä saa kotitalo-usvähennystä.

BIOÖlJySSä 10 pROSENTIN TAVOITEBioöljyn osuus lämmitysöljyssä kasvaa tulevina vuosina. Lämmitysöljyyn tuli kahden prosentin vapaaehtoinen bio-osuus vuonna 2009. Höylä III-energia-tehokkuussopimuksessa on asetettu ta-voite, että bio-osuus olisi 10 prosenttia vuonna 2016. Bioöljyt vähentävät hiili-dioksidipäästöjä oleellisesti.

Öljylämmittäjä pystyy tekemään talostaan energiatehokkaan, säästämään energiaa ja vastaamaan il-

mastotalkoiden haasteisiin pitämällä lämmitysjärjestelmänsä hyvässä kunnossa ja ottamalla rinnalle

uusiutuvaa energiaa kuten aurinkolämmön. Lämmitysöljyssä on vapaaehtoinen bio-osuus, ja lämmitys-

polttoöljy on nykyisin myös täysin rikitöntä.

ÖLJYLÄMMITTÄJÄLLÄ ON MONIA KEINOJA LISÄTÄ ENERGIATEHOKKUUTTA

www.oljyala.fi

45

AURINKOläMpÖ yhä USEAMMIN MUKAAN ÖlJyläMMITyKSEENLukuisat öljylämmittäjät ovat jo ottaneet aurinkolämmön öljylämmön rinnalle eli käyttävät hybridilämmitystä. Viime vuosina käyttöön otetuista uusista au-rinkolämpöjärjestelmistä noin 80 pro-senttia on asennettu öljylämmityksen yhteyteen. Kaiken kaikkiaan aurinko-lämpöjärjestelmiä on käytössä jo tuhan-sissa pientalossa.

Pientalossa voidaan säästää vuosita-solla 15-30 prosenttia lämmitysener-giakuluissa aktiivisella aurinkoenergian hyödyntämisellä, kun aurinkolämpöä käytetään yhdessä nykyaikaisen öljy-lämmityksen ja matalaenergiaratkaisu-jen kanssa, kunhan aurinkolämpölait-teet on mitoitettu, asennettu ja säädetty oikein talon tarpeiden mukaan.

Aurinkolämmön suosiota öljylämmityk-sen rinnakkaislämmönlähteenä edistää se, että aurinkolämpöjärjestelmät sovel-tuvat erityisen hyvin juuri öljylämmityk-seen liitettäväksi. Kun asennus tehdään ammattitaidolla, järjestelmä on auto-maattinen eikä vaadi juurikaan huoltoa. ÖlJyläMMITyS SUOMESSASuomessa öljylämmitteisiä pientaloja on 200 - 220 tuhatta. Tämä on suunnilleen neljännes kaikista pientaloista. Pienta-lot ja muut öljylämmitystalot mukaan lukien noin miljoonan suomalaisen koti lämpiää öljyllä.

Valtaosassa öljylämmitystaloista läm-mityslaitteet ovat kunnossa, koska kat-tiloita on vaihdettu ja muita laitteita uusittu tasaiseen tahtiin. Usein kaikki öljylämmitystalot kuitenkin niputetaan

yhdeksi kokonaisuudeksi ja annetaan ymmärtää, että kaikissa olisi vanhentu-nut lämmitysjärjestelmä, vaikka näin ei olekaan.

ENERgIATEhOKKUUSSOpIMUS KAN-NUSTAA ENERgIANSääSTÖÖNLämmitysjärjestelmän kunnostus voi tuoda kiinteistökohtaisesti ainakin 10–30 prosentin säästön öljynkulutukseen. Saavutettavan säästön suuruus riippuu siitä, mikä ikäinen ja missä kunnossa pi-detty vanha järjestelmä uusitaan. Muilla toimilla säästöä syntyy lisää.

Lämmitysöljyn säästöön tähtäävän energiansäästöohjelman aikana öljyläm-mitystaloissa on uusittu viimeisten run-saan 10 vuoden kuluessa jo yli 100 000 öljylämmityskattilaa ja tehty lukuisia muita energiatehokkuutta parantavia muutoksia. Säästöä lämmitysöljyn kulu-tuksessa on kertynyt noin miljardi litraa, kun verrataan siihen, miten paljon öljyä olisi kulunut ilman toteutuneita säästö-toimia. Määrä vastaa noin 285 000 öljy-lämmitteisen pientalon vuotuista läm-mitysöljyn kulutusta.

Öljylämmittäjiä kannustetaan edelleen energiansäästöön valtiovallan ja öljy-alan vuoteen 2016 ulottuvalla Höylä III – energiatehokkuussopimuksella. Höylä-sopimus varmistaa osaltaan sitä, että Suomessa saavutetaan kansalliset ja EU:n asettamat tavoitteet, jotka liit-tyvät mm. energiatehokkuuteen, pääs-tövähennyksiin ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen.

Vanhan öljykattilan vaihto vapauttaa tilaa kellarissa sijaitsevaan tek-

niseen tilaan. Kuvat: Öljyalan Keskusliitto / Antti Verkasalo.

Vanhan talon lämmönjakojärjestelmä voidaan

uudistaa kokonaan vesikiertoiseksi. Lämmi-

tyksen syöttöputket jäävät pääsääntöisesti

piiloon lattian alle.

Vanhan talon lämmönjakojärjestelmä voidaan uudistaa kokonaan ve-

sikiertoiseksi ja talo voidaan jakaa erillisiin lämmityspiireihin: radiaat-

toreille ja vesikiertoiselle lattialämmitykselle omansa.

ÖlJyläMMITTäJäN TäRKEIMMäT SääSTÖVINKIT:

• Tarkista talon eristys ja tiiviys: yläpohja, alapohja, ulkoseinät, ikkunat, ovet.

• Tarkista, ettei talon sisälämpöti-la ole yli 21 astetta.

• Mieti, onko lämpimän käyttöve-den kulutuksessa vähentämisen varaa.

• Pidä öljylämmityslaitteet hyväs-sä kunnossa – säännöllinen huolto!

• Jos öljylämmityksesi on vanha, hanki uudet, energiapihit lait-teet.

• Ota öljyn rinnalle uusiutuvaa energiaa kuten aurinkolämpöä.

46

EI TUHLATA SÄHKÖÄ- Turvallisuutta ja järkeä sähkön käyttöön

Energiankulutus puhuttaa, pääasiana on yleensä talojen lämmitykseen käytetyn energian määrä. Erilai-

silla rakentamisratkaisuilla etsitään tiiviimpiä, vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavia taloja. Kuitenkin

kotitalouksien sähköstä iso osa kuluu kodin arkeen, ruoan säilytykseen ja valmistukseen, astioiden ja

pyykin pesuun, valaistukseen sekä saunanlämmitykseen ja viihdesähkölaitteisiin

Tavallisen nelihenkisen per-heen vuotuinen sähkönkulu-tus on 4000 - 4500 kWh silloin, kun asuntoa ei lämmitetä

sähkölämmityksellä. Suuren osan tästä käyttää valaistus ja kodin pienkoneet. Perheen elintavoilla on suuri merkitys energiankokonaiskulutuksessa. Per-heessä onkin hyvä keskustella ja miettiä ovatko elintavat urautuneet energia-huolettomiksi ja voiko pienellä pohdin-nalla ja oikeilla valinnoilla säästää euroja perheen kassaan.

ENERgIAN SääSTÖ ONNISTUU pIENIN TEOINJokainen siis voi omilla valinnoillaan säästää energiaa. Tässä on apuna esi-merkiksi sähkölaitteiden energiamer-kintä, joka on vaadittu sähkölaitteisiin jo vuodesta 1995. Se on hyvä ohjenuora tiedostavalle kuluttajalle. Se antaa ver-tailukelpoista tietoa laitteiden sähkön-kulutuksesta ja auttaa näin laitevalin-noissa. Kulutusluokat jakautuvat A:sta E:hen ja nykyään kaikista laitteista löytyy A-energialuokan vaihtoehtoja. Energiamerkinnöillä voidaan ilmoittaa sähkölaitteen muitakin ominaisuuksia, kuten pyykinpesukoneissa pesu- ja lin-kousluokan, lampuilla valovirta ja kes-kimääräinen polttoikä tai vaikkapa lait-teen äänekkyys.

KODIN SähKÖTURVAllISUUS – OSANA ARKIpäIVääHarva tulee ajatelleeksi, että kotoinen 230 voltin verkkojännite on tappavan vaarallinen. Sähköiskuihin menehtyy-

kin Suomessa keskimäärin kolme ih-mistä vuodessa. Oikein käytettynä ja asennettuna sähköstä ei kuitenkaan aiheudu mitään vaaraa. Sähkötöitä saavat kuitenkin tehdä vain sähköalan ammattilaiset, tämä kannattaa muistaa. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi kuitenkin korjata jatkojohtoja tai vaihtaa valaisin-pistorasioita. Niihin ei kannata ryhtyä ilman perehtymistä ja varmuutta siitä mitä on tekemässä, sillä siihenkin liittyy kohtalaisen suuria riskejä. Sähkölait-teen käyttäjällä tai korjaajalla on aina vastuu laitteen käytöstä. Väärä käyttö voi olla hengenvaaralista tai aiheuttaa tulipalon.

TARKKANA UlKONA SEKä KODIN KOSTEISSA TIlOISSAVesi johtaa erinomaisesti sähköä, joten kosteissa tiloissa saa käyttää ainoas-taan tiiviitä, suojamaadoitettuja laittei-ta. Ulkona tulee käyttää läpällisiä roiske-veden pitäviä pistorasioita. Sisätiloihin tarkoitettuja sähkölaitteita ja -johtoja ei saa käyttää ulkona. Varovaisuutta ei kannata unohtaa.

SähKÖlAITTEIDEN TURVAllISUUDES-TA KANNATTA hUOlEhTIAVikavirtasuojakytkin on sähkötekniikas-sa käytetty komponentti, jonka tehtävä on suojata laitteiden käyttäjiä vaarallisil-ta sähköiskuilta ja estää tulipaloja. Vika-virtasuoja on ollut pakollinen vuodesta 1998 uusien rakennusten tiloissa, joissa sähkön käytöstä voi aiheutua vaaraa, kuten pesu- ja kylpytiloissa. Vuodesta 2008 lähtien se on ollut pakollinen lähes

kaikissa pistorasioissa. Sähköturvalli-suuden edistämiskeskus on suositellut vikavirtasuojien lisäämistä myös van-hempiin rakennuksiin muutostöiden ja remontoinnin yhteydessä. Suojauksen on todettu lisäävän niin selkeästi tur-vallisuutta, että se kannattaa joka tapa-uksessa asentaa, pohdiskelematta sen pakollisuutta.

Tuotteen valmistaja ja maahantuoja ovat vastuussa laitteiden turvallisuudestaVastuu sähkölaitteista ja niiden toimi-vuudesta ja turvallisuudesta on val-mistajien ja maahantuojien. He voivat testata laitteet itse tai testauttaa ne va-paaehtoisesti puolueettomalla testaajal-la ennen markkinoille tuomista. Kaikissa laitteissa CE-merkintä on valmistajan takuu siitä, että tuote täyttää EU:n aset-tamat vaatimukset. Merkki on kuitenkin tarkoitettu etupäässä tulliviranomai-sille, jotka valvovat tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Varma turvallisuustae on FI-merkintä. Tällöin laite on SGS FIM-KOn testauslaboratorion tarkistama. Sähkölatteiden turvallisuutta maassam-me valvoo Turvatekniikan keskus, TU-KES, se myös testaa vuosittain satoja myynnissä olevia sähkölaitteita.

ASENTAJAllA AINA VASTUUSuurin osa sähköiskuista johtuu vialli-sista laitteista tai varomattomuudesta. Vanhat asennukset ja kuluneet johdot voivat olla myös onnettomuuden syy, siksi sähkölaitteiden tulisi aina olla eh-jiä, puhtaita ja moitteettomasti toimi-via. Sähköturvallisuuslaki määrittelee-

www.sahkoala.fi • www.tukes.fiwww.energia.fi • www.eulilights.fiwww.sahkoturva.fi • www.slo.fi

www.schneider-electric.fi

47

kin niin, että sähkölaitteet ja -laitteistot tulee suunnitella, rakentaa, valmistaa ja korjata niin, että niistä ei aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, terveydel-le tai omaisuudelle. Tärkeää onkin aina tutustua laitteen ohjeisiin, noudattaa niitä niin käytössä kuin asennettaes-sa laitteita ja tarvittaessa pyytää apua sähköalan ammattilaiselta. Asentaja on aina vastuussa korjaamistaan ja asen-tamistaan laitteista. Sähköasennustöi-tä saavat tehdä ainoastaan TUKESin rekisteröimät sähköurakoitsijat, jotka löytyvät osoitteesta www.tukes.fi/rekis-terit. Tämä kannattaa aina muistaa, sillä vahingon sattuessa on merkitystä mm. vakuutuskorvausten osalta, onko asen-nuksen tehnyt luvat omaava asentaja.

hyVä SUUNNITTElU pANOSTAA VIIh-TyISyyTEEN JA AMMATTIMIES TAKAA lUOTETTAVAN lOppUTUlOKSENVarsinaisen suunnitelman tekee säh-kösuunnittelija tai suunnitelmia teke-vä sähköurakoitsija. Ammattitaitoisen suunnittelijan kanssa perheen toiveet yleensä toteutuvat ja esille voi tulla myös uusia vaihtoehtoja näiden toteut-tamiseksi. Hyvän suunnitelman pohjal-ta on lisäksi helppoa pyytää ja vertailla tarjouksia. Tarjouksia vertailtaessa kan-natta tarkistaa, mitä tarvikkeita ura-koitsijat siihen sisällyttävät. Tämä on oleellista etenkin, jos tarjousten hinnat poikkeavat oleellisesti toisistaan.

Sähköurakoitsijan kanssa tehdään kir-jallinen sopimus ja valmiin lomakkeen voi tulostaa vaikkapa www.sahkoala.fi -sivuilta. Lomakkeessa on otettu huomi-oon kaikki sähköurakointiin liittyvät yk-sityiskohdat. Urakkasopimuksessa kan-

nattaa mainita urakoitsijalle kuuluvasta käyttöönottotarkastuksesta sekä uusien sähkölaitteiden ja -asennusten käytön opastuksesta. Tarkastuksesta synty-vä pöytäkirja, laitteiden käyttöohjeet ja talon piirustukset on syytä tallettaa myöhempää käyttöä varten. Omakotita-lon sähkötöitä tekee urakoitsija, jolla on sähköpätevyys 1 tai 2, vanhan sähkölain mukainen A-B- tai C-urakointioikeus.

VAlAISTUS KOTONA – RAJATTOMAT MAhDOllISUUDETMonipuolinen valaistus kohottaa niin rakennuksen käyttöarvoa kuin kau-pallistakin arvoa. Se parantaa oman elinympäristön asumismukavuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Nykyään valintamahdollisuuksia on loputtomasti ja lopputulos on kiinni oikeastaan vain mielikuvituksesta. Eri tiloihin voidaan luoda valaistus eri funktioista lähtien. Työskentely- ja keittiötiloissa valaistuk-sen avulla tehdään askareita, luetaan ja viihdytään. Olohuoneeseen voidaan luoda tilanteen ja ajankohdan huomi-oonottava valaistus. Ulkovalaistus voi vaihdella tunnelmien ja tilanteen mu-kaan. Valaistuksella voidaan ohjata ih-misiä, ohjata ihmisten katseita halut-tuun suuntaan tai sillä voidaan lisätä tilan avaruudentuntua. Valaistus voi olla suoraa, epäsuoraa tai se voi heijastua erilaisista pinnoista.

lANgATTOMUUS hElpOTTAA JA ANTAA UUSIA UlOTTUVUUKSIA SähKÖASENNUKSESSAUudet langattomat sähkölaitteet mah-dollistavat kytkinten, esimerkiksi valo-painikkeiden ja valonsäädinten helpon asentamisen erilaisille seinäpinnoille

sekä joustavan uudelleen sijoittamisen ilman sähköjohtoja. Asennuksen voi tehdä helposti mille tahansa pinnal-le tarra- tai ruuvikiinnityksellä, täysin ilman sähköjohtoja. Modernisti muo-toillut ja sisutuksen mukaan helposti sijoitettavat tuotteet tuovat uudenlaista vapautta kodin sähkötoimintojen ohja-ukseen. Muutaman langattoman pai-nikkeen liittäminen kotiin on helppoa eikä vaadi ohjelmointityökaluja tai -tai-toja. Sähköasentaja asentaa ohjattavaan laitteeseen vastaanottimen, johon kyt-kin lähettää radiosignaalin ja toteuttaa halutun toiminnon. Kytkimet asukas voi itse sijoittaa kodissa haluamiinsa paik-koihin ruuveilla tai tarrakiinnityksellä.

Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen koh-distuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammatti-laiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä. Keskeisin vaatimuksista on turvallisuudesta vastaava töiden johtaja, jolla on oltava toiminta-alu-een kattava pätevyystodistus. Toi-minnasta on myös tehtävä ilmoitus Tukesin sähköurakoitsijarekisteriin.Tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä

ainoastaan eräitä vähäisiä töitä, jos varmasti osaa tehdä ne oikein ja on riittävästi perehtynyt työhön liittyviin ohjeisiin ja sähköturvallisuu-teen.

TällAISIA TÖITä OVAT ESIMERKIKSI: • asunnon sulakkeen vaihtaminen• valaisimen liittäminen katossa

olevaan ”sokeripalaan”• sähkölaitteen rikkoutuneen pisto-

tulpan, johdon ja johdossa olevan

välikytkimen vaihtaminen• yksivaiheisen jatkojohdon valmis-

taminen ja korjaaminen• pistorasian ja valaisinkytkimen

kannen irrottaminen ja kiinnittä-minen esim. tapetoinnin ajaksi

• enintään 50 voltin vaihtojännittei-siin tai 120 voltin tasajännittei-siin laitteistoihin kohdistuvat työt, esim. aurinkokennoasennukset.

KUKA SAA TEhDä SähKÖTÖITä?

SähKÖISTyKSEN AIKATAU-lU, lyhyT OppIMääRä:

• ota yhteyttä sähköyhtiöön• tilaa työmaasähkö• tee oma ”sähkösuunnitelma”• valitse sähkösuunnittelija• pyydä urakkatarjoukset• valitse sähköurakoitsija• nimeä valvoja• asennustyöt• käyttöönotto- ja varmennustarkastus

48

Fortum on tuonut kuluttajien avuksi uusia ratkaisuja järkevään energiankäyttöön. Fortum Kotinäyttö, Fortum Fiksu ja Fortum Aurinkopaketti ovat esimerkkejä uusis-ta kuluttajaratkaisuista, joiden käyttöönotto on helppoa ja joiden avulla voi hallita omaa energiankulutustaan.

Fortum Kotinäyttö koostuu sähkömittariin itse tarralla kiinnitettävästä langattomasta lähettimestä sekä selkeästä näyttölaitteesta. Lähetin välit-tää näyttöön jatkuvasti tietoa kotisi sähkön kulutuksesta. Näyttölaitetta seuraat helposti vaikka sohvaltasi.

Kotinäyttöön voi asettaa kulutustavoitteita, jotka voivat auttaa sinua säästämään energiaa. Kun tiedät enemmän, osaat toimia taloudellisem-min.

Fortum Kotinäyttö soveltuu kotitalouksille, jotka haluavat omalla toimin-nallaan vaikuttaa sähkön kulutukseensa ja sähkölaskuunsa. Kotinäytön avulla voidaan tutkimusten perusteella saavuttaa huomattavia säästöjä.

Kotinäyttö voi maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti ohjaamalla sinua käyttämään vain energiaa, jota tarvitset.

Fortum Kotinäyttö on tehokas apuri, joka kertoo kotisi sähkönkulutuksen helposti ja selkeästi.

Fortum Aurinkopaketin avulla voit tuottaa kotisi sähköt itse. Toimitamme uusiutuvaa aurinkoenergiaa hyödyntävän tuotantojär-jestelmän kotiisi avaimet käteen -periaat-teella.

Katolle asennettavan, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijärjestelmän avulla voit korvata tuotannollasi osan osto-sähköstä. Näin olet omavaraisempi sähkön suhteen. Jos tuotat sähköä yli oman tar-peen, Fortum ostaa ylijäämäsähkösi mark-kinahintaan.

energiaratkaisut kotiisi FortumiltaUuden sukupolven

Fortum Aurinkopaketilla tuotat sähköä kotisi tarpeisiin

49

Fortum Fiksu sopii varaavan vesikiertoisen sähköläm-mitysjärjestelmän tueksi. Käyttöönotto käy nopeasti ja helposti, sillä ammattitaitoinen asentaja tekee kaikki tarvittavat asennukset puolestasi tai yhdessä kanssasi. Pienellä investoinnilla lämmitysjärjestelmästä saadaan entistä älykkäämpi.

Sähkön markkinahinta vaihtelee vuorokauden eri tuntei-na ja on tyypillisesti edullisinta aamuyön aikaan.

Fortum Fiksu tuo käyttöösi tunneittain hinnoitellun säh-kön ja ohjaa automaattisesti lämmityksen vuorokauden edullisimmille sähkötunneille. Näin sähkön käyttö tehos-tuu ja kotisi lämmityskuluissa syntyy säästöä.

Henkilökohtaisesta käyttöliittymästä on helppoa seurata sähkönkulutusta. Sen avulla voi ohjata varaajan päälle ja pois sekä asettaa hintahälytyksiä missä tahansa, kun käytössä on verkkoyhteys. Helppokäyttöinen palvelu toi-mii tietokoneella, älypuhelimella sekä tabletilla.

Uuden ajan yösähkö - Fortum FiksuFortum Fiksu on uusi, älykäs tapa hallita energiakustannuksia kun kotonasi on vesikiertoinen sähkölämmitysjärjestelmä.

Uuden sukupolven ener-giaratkaisuillamme voit säädellä sähkönkulutusta-si ja käyttää puhdasta uu-den sukupolven energiaa entistä taloudellisemmin.

Lue lisää kodin uusista energiaratkaisuista: www.fortum.fi/koti

www.sulpu.fi

50

Kun lämpöpumppuala on käy-tännössä syntynyt täysin markkinaehtoisesti ilman eri-tyistä valtion tuentaa, näkyy

se myös alan terveytenä ja loistavina tulevaisuuden näkyminä kuluttajien sekä toimijoiden näkökulmasta. Eikä valtiollakaan pitäisi ole valittamista. Lämpöpumput hoitavat markkinaehtoi-sesti EUn RES-direktiivin uusiutuvan energian vaatimuksista vuonna 2020 saman verran kuin esimerkiksi vielä in-vestoimattomat, tuetut ja rakentamat-tomat 700–800 kpl tuulivoimalaitosta, pienentävät kauppatasetta ja lisäävät kansallisvarallisuutta sadoilla miljoonilla kiinteistöjen arvon nousun myötä.

Pientalorakentajista jo yli puolet pää-tyykin lämpöpumppuratkaisuun. Suurin potentiaali on kuitenkin olemassa ole-vat talot. 220 000 öljylämmittäjää, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää, 500 000 suorasähkölämmit-täjää maksavat lämmitysenergiastaan useimmiten kaksin-kolminkertaisesti lämpöpumppulämmitykseen verrattu-na. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen te-keminen olosuhteissamme on käytän-nössä vain tiedon puutetta.

Erittäin nopeasti kasvava ryhmä on öl-jylämmitteiset rivi- ja kerrostalot, joihin investoidaan yli 1000 lämpöpumppua vuodessa. Myös isot kauppakohteet, kuten Tampereen Ikea, Kouvolan Veturi ja Porin Puuvilla hakevat säästöä kas-vaviin energiakuluihinsa investoimalla lämpöpumppujärjestelmiin. Samaiset

järjestelmät ikään kuin kaupanpäälli-seksi huolehtivat myös tilojen jäähdy-tystarpeista.

Suomalaiselle kuluttajalle lämpöpump-pu on uskomattoman kannattava sijoi-tus, puhutaanpa sitten rakentajasta tai saneeraajasta. Lämmityksen hinta pai-nuu tilanteesta ja lämpöpumpusta riip-puen 3–6 senttiin / kWh, kun sähköllä tai öljyllä lämmittäminen maksaa 12–18 senttiä/kWh. Tämä tarkoittaa jo tällä hetkellä10–20 % vuosittaista tuottoa investoinnille. Lisäksi on huomioitava, että lämpöpumppu nostaa talon arvoa useimmiten enemmän kuin siihen sijoi-tetun rahan verran. Tällä hetkellä, tuskin tulevaisuudessakaan, rahalle saa mis-tään vastaavaa, kasvavaa tuottoa lähes 0-riskillä. Ja kun samalla tulee tehtyä se elämänsä suurin ympäristöteko.

Suomen lämpöpumpputoimiala on ke-hittynyt nopeasti, mutta voidaan sa-noa, että se seisoo juuri nyt suuren menestyksen ovella. Myynnin arvioi-daan kaksinkertaistuvan nykyisestä n. 400 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla myös haasteet ovat kovat alalle ja Suomen lämpöpumppu-yhdistys SULPU ry:lle. Koko toimialan, suunnittelijoiden, valmistajien, asenta-jien ja huoltoliikkeiden, jakeluteiden on kyettävä toimimaan yhdessä ja laaduk-kaasti ajaakseen suomalaisen talono-mistajan ja ympäristön asiaa.

Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoo-

naa. Syykin on selvillä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 % /

vuosi. Säästyneet polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen

on jo satamiljoonaluokkaa. Myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen

on megatonniluokkaa, kun Suomen jo puoli miljoonaa lämpöpumppua

keräävät lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta.

Kirjoittaja on Suomen Lämpöpumppuyhdis-tys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hir-vonen.

LÄMPÖPUMPPUJEN SUURSUOSION SYY LÖYTYNYT

- KANNATTAVUUS

läMpÖpUMppUJEN TEKNIIKKA

Lämpöpumppujen avulla siirretään maa-

han, kallioon, veteen auringosta tai

poistoilmaan varastoitunutta lämpöener-

giaa, jota käytetään rakennusten ja käyt-

töveden lämmittämiseen.

Ilma-ilma -lämpöpumppu

Lämmön keruu tapahtuu ulkoilmasta ja

lämmön luovutus tapahtuu suoraan ra-

kennuksen sisäilmaan.

Ilma-vesi -lämpöpumppu

Lämmön keruu tapahtuu ulkoilmasta ja

luovutus lauhdutin-lämmönsiirtimessä

joko käyttöveden esilämmittämiseen ja/

tai lämmitysverkoston veteen.

Poistoilma -lämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitys-

energiaa talosta poistettavasta ilmasta.

Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, läm-

pimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen

lämmitysjärjestelmään. Poistoilmaläm-

pöpumpulla voidaan myös viilentää sisäil-

maa.

Maalämpöpumppu

Maalämmön talteenotossa hyödynne-

tään lämpöä, joka on varastoitunut au-

ringon lämmöstä maahan tai kallioon.

Vesistölämpö

Vesistölämpö hyödyntää veteen sitoutu-

nuntta lämpöenergiaa. Vesistöön upote-

taan putkisto, joka on teknisesti saman-

lainen kuin maaperään asennettavat

putkistot.

BioHousing-laskuri:www.biohousing.eu.com/heatingtool

Pelletin hintavertailu:www.pellettienergia.fi/laskuri.html

www.vapo.fi

51

MIKä SIIS ON pEllETTI?Se on puusta valmistettua polttoainetta, yleensä kutterinlastusta ja sahanpurus-ta ilman kemiallisia lisäaineita puris-tettua sylinterinmuotoista polttoaine-puristetta. Sitä käytetään pientalojen lämmitykseen, mutta toistaiseksi suurin käyttö on lämpövoimaloissa, Yksi tonni pellettiä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta tai 500 litraa öljyä.

MITEN pEllETIllä läMMITETääN?Pellettilämmityksessä pellettejä syöte-tään ruuvikuljettimen avulla lämmitys-kattilan polttimoon. Syöttöä ohjataan termostaatilla ja järjestelmä on periaat-teessa automaattinen. Polttimossa pel-letit palavat ja kattilan pesän muotoilun ansiosta saadaan aikaan ns. toisiopalo, jolloin palokaasut syttyvät. Tässä pro-sessissa lämpötila nousee tavanomaista puun polttoa korkeammaksi ja se saa ai-kaan huomattavasti pienemmät päästöt ja paremman hyötysuhteen.

Pellettilämmitysjärjestelmä vaatii katti-latilan lisäksi tilaa pellettien varastoin-nille. Tilan on hyvä olla riittävän lähellä, jotta polttoaineen syöttö on helppo hoi-taa.

Pellettejä on mahdollisuus polttaa myös tavanomaisissa takoissa, kaminoissa ja leivinuuneissa. Markkinoilla on tulisijoi-hin sopivia, teräspellistä valmistettuja

pellettiarinoita. Takkavalmistajista use-at, esimerkiksi NunnaUuni, Kardonar ja Takkatuote tarjoavat pellettitakkoja. jot-ka ovat pitkälle automatisoituja täytön osalta. Lämpöä pelletistä saadaan yhtä paljon kuin samasta määrästä painossa mitattuna kuivaa puuta.

pEllETTI ON KOTIMAISTA UUSIUTUVAA ENERgIAAPelletinpoltto ei lisää ilman hiilidioksi-dipäästöjä, se vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia saman verran kuin puun lahoaminen luonnossa. Pienpartikke-lien päästöt vähenevät yli 90% pelle-teillä puuhun verrattuna. Sen tuotanto on kansantaloudellisesti edullista ja se vähentää riippuvuutta kalliista tuonti-energiasta. Pelletti tuotetaan yleensä puujätteestä ja tehostaa näin puun ko-konaiskäyttöä.

VAIhTOEhTONA pEllETTIläMMITySPelletti, joka ei vaadi vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, on yksi mahdol-lisuus lämmityssähkön korvaamiseen. Pellettitakka jakaa lämmön puhaltimel-la huoneiston sisäilmaan ja voi oikein mitoitettuna ja sijoitettuna korvata säh-kölämmityksen pientalossa kokonaan. Sähkölämmityksen rinnalla voidaan aina käyttää automaattisia pellettitak-koja.

Öljylämmitys on myös mahdollista

vaihtaa pellettilämmitykseen. Tämä on prosessina varsin helppo ja vanhat ti-lat yleensä luontuvat mainiosti uuteen käyttötapaan. Tällöin lämmönjakojärjes-telmä on yleensä vesikeskuslämmitys, jossa on myös lämpövaraaja.

läMMITySVAIhTOEhTOJEN KUSTANNUSVERTAIlULämmitysjärjestelmän valinta on ta-lonrakentajan kannalta yksi tärkeimpiä ja pitkäaikaisimpia valintoja. Vaihto-ehtoja on paljon. Ilmastonmuutos ja energiahinnan nousu ovat entisestään lisänneet kiinnostusta myös uusiutu-viin energioihin. Eri lämmitysmuotojen kustannuksia on kuitenkin varsin han-kalaa vertailla monien muuttujien takia. Nyt kansainvälinen BioHousing-projekti on kehittänyt työkalun, jonka avulla voidaan laskea eri lämmitysmuotojen energia- ja investointikustannuksia. Kehitystyössä on ollut mukana useita Euroopan maita. Laskuri löytyy verkos-ta (linkki alla) ja siihen voi syöttää oman talonsa arvot.

Pelletti on pitkään ollut esillä suomalaisessa energiakeskustelussa, vaikkakin hieman taustalla. Sen

eittämättömät edut on tuotu esille ja tunnustettu, mutta tuntuu siltä kuin moderni pientaloasuja kokisi

sen jotenkin vaivalloiseksi tai todellisuutta hankalammaksi käyttää.

PELLETILLÄ VÄHENTÄMÄÄNPIENTALOJEN SÄHKÖNKULUTUSTA

www.combitool.fiwww.toshibafinland.com

52

Myyntipäällikkö Tuomas Talvo Toshiba HVAC Finlandista kertoo, että esimerkiksi Venäjällä

ja Englannissa lämpöpumpputekniik-kaa käytetään jo todella paljon isojen julkisten rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Yhtä hyvin lämpö-pumpputekniikkaa voidaan hyödyntää asuinkerrostaloissa.

Talvo uskoo, että isojen lämpöpumppu-järjestelmien kysyntä kasvaa tulevina vuosina myös Suomessa. Lämpöpump-pua käytetään isoissa kohteissa usein jonkin muun lämmitysjärjestelmän rin-nalla, mutta myös käyttö ainoana läm-mitysjärjestelmänä lisääntyy koko ajan.

TOShIBAlTA RATKAISU pIENEEN JA ISOON KOhTEESEENJapanilainen Toshiba kuuluu maailman johtaviin lämpöpumpputekniikan ke-hittäjiin ja valmistajiin. Toshiban läm-pöpumpputarjonta on jaettu kolmeen sektoriin: asuinrakennuksiin ja vapaa-ajanasuntoihin soveltuvat pumput, pie-niin liike-, toimisto- ja teollisuustiloihin soveltuvat pumput ja isoihin kohteisiin tarkoitetut kiinteistölämpöpumput.

- Toshiba valmistaa laatutuotteita, jotka

toimivat myös Suomen vaativissa olo-suhteissa. Pumput eivät esimerkiksi säi-kähdä kovaakaan pakkasta, Talvo toteaa.

Toshiba VRF -mallisto on suunniteltu isojen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Yhteen ulkoyksikköön on mahdollista asentaa jopa 48 sisä-yksikköä, mikä tekee VRF-ratkaisusta erittäin sopivan rakennuksiin, joissa on paljon erillisiä huoneita. Esimerkkeinä Talvo mainitsee hotellit, kauppakes-kukset, toimistorakennukset, koulut ja asuinkerrostalot.

- Nykyaikaiset lämpöpumppujärjestel-mät ovat hyötysuhteeltaan erinomai-sia. VRF-lämpöpumppujärjestelmä on energiatehokas ratkaisu, joka pienentää lämmityskuluja. Järjestelmän takaisin-maksuaika on säästöjen ansiosta todella lyhyt.

Toshiban VRF-malliston uutuustuottei-siin kuuluu lämpöpumppujärjestelmä, joka voidaan asentaa jälkikäteen raken-nuksen ilmanvaihtokanavaan. Järjestel-mä voidaan liittää talotekniikan valvon-ta- ja ohjausjärjestelmiin.

Toinen uutuustuote on energiamonito-rointijärjestelmä, jolla voidaan mitata lämmityksen ja viilennyksen energian-

kulutus huoneistokohtaisesti.

ERIlAISIA KäyTTÖKOhTEITAToshiba-lämpöpumppujärjestelmää käytetään lämmityksessä ja jäähdy-tyksessä esimerkiksi Sokos Hotelli Kotkassa ja Kauppakeskus Jumbossa Vantaalla. Kuopion Ikean toimistotilat jäähdytetään lämpöpumpulla.

Mielenkiintoisena referenssikohteena Talvo ottaa esille Kouvolassa rakenteilla olevan asuinkerrostalon, jossa Toshiban lämpöpumppujärjestelmää käytetään huoneistojen jäähdytykseen. Asunto-osakeyhtiö Kouvolan Kustaantähden jokaiseen huoneistoon asennetaan säädettävä jäähdytyspuhallinyksikkö ja jäähdytysenergian kulutus mitataan huoneistokohtaisesti energiamonito-rointijärjestelmän avulla.

Toshiba-lämpöpumppujen maahan-tuojana Suomessa ja Baltian maissa toi-mii Oy Combi Cool Ab ja jakelua hallin-noi Toshiba HVAC Finland. Pumppujen myynnistä, asennuksesta ja huollosta vastaa valtuutettujen, koulutettujen jäl-leenmyyjien ketju.

LÄMPÖPUMPPU SOPII MYÖS ISOIHIN RAKENNUKSIIN

Lämpöpumppu huo-

lehtii yhä useamman

pientalon lämmityk-

sestä ja viilennyksestä.

Sen sijaan isommissa raken-

nuksissa lämpöpumpputekniikan

hyödyntäminen on Suomessa vielä

harvinaista, joskin yleistymässä.

Joustavuutta tilaratkaisuihin Kaikki tila hyötykäyttöön Avaruuden tuntua pieniin tiloihin

Helpoin ja nopein tapa tehdä väliseinärunko.

Eclissellä ovet piiloon seinän sisälle.

KLIK-väliseinärunko

Liukuovijärjestelmä

Nopeus Pystyrankojen kiinnitys patentoidulla kiilamenetelmällä Pystytolppien siirtäminen helppoa levytyksen aikana Kiilakiinnityksen ansiosta yläpuun ja pystyrangan väliin jätetään 10–40 mm asennusrako

Tarkkuus Mittatarkka ja kieroutumaton Levytyslinjasta tulee suora kiilojen avulla Patentoitu sormijatkos leveys- ja pituussuuntaan

www.muotolevy.fi

40%nopeampi asennus

Helpoin ja nopein tapa tehdä väliseinärunko.KLIK-väliseinärunko

Nopeus Pystyrankojen kiinnitys patentoidulla kiilamenetelmällä

Pystytolppien siirtäminen helppoa levytyksen aikana

Kiilakiinnityksen väliin jätetään 10–40 mm asennusrako

Pocket door -liukuovijärjestelmä

Monta syytä valita Eclisse

Eclisse Pocket Door -liukuovet tuovat uusia mahdollisuuksia tilojen toteuttamiseen. Eclissen ratkaisussa Pocket Door -kehys tulee osaksi väliseinärunkoa ja mahdollistaa ovien liukumisen seinän sisälle. Pocket Door -tuotteet sopivat niin uudisrakentamiseen kuin saneerauskohteisiinkin.

54

Nykyään miltei jokaiseen omakotitaloon tulee jonkinlainen tulisija ja usein perusteena sii-

hen on, että se tarvittaessa toimii myös varalämmityksenä, vaikkapa sähkökatkojen aikaan.

Energian hinnan nousun myötä takan lämmitysteho ja mahdollisuus käyttää takkaa osana

talon lämmitysjärjestelmää kiinnostaa yhä enemmän rakentajia.

TAKKA

LÄMMITTÄÄ JA LUO TUNNELMAA

Keskeiselle paikalle sijoitetu takka toimii lämmönlähteenä sekä tilanjakana. Komea rakennelma vaatii myös tekniikal-ta tyylikkyyttä, kuvassa Schiedelin hormi. www.schiedel.fi.

55

Yleisin ratkaisu on takka. Tak-ka-leivinuuniyhdistelmän va-litsee joka kolmas rakentaja. Leivinuuni on muutenkin hy-

vin suosittu ja se, yhdistettynä johonkin muuhun tulisijaan, rakennetaan lähes puoleen uusista omakotitaloista. Tämän päivän takat ovatkin parhaim-millaan ulkonäöltään tyylikkäitä ja niistä löytyy monipuoliset ja toimivat lämmi-tysominaisuudet ja ne ovat yhä useam-min integroitavissa myös osaksi talon lämmitysjärjestelmää.

Nykyisin myös ympäristöarvot ja eko-logisuus korostuvat takkaa valittaessa. Monet takkavalmistajat pystyvätkin esittämään valmistamiensa takkojen hiilijalanjäljen. Hiukkaspäästöjen osal-ta päästörajoituksista on keskusteltu ja esimerkiksi EU:ssa on pyritty valmiste-lemaan puunpolttoa koskevaa päästödi-rektiiviä. Se tulee asettamaan haasteita tulisijojen polttotekniikan ja päästöjen puhdistustekniikan kehittämiselle. (Kai-vosoja, 2011)

Tuli koetaan hyvin kotoisaksi. Näkyvä tuli on osa takan luomaa tunnelmaa ja se on myös syy miksi takka asuntoon hankitaan. Takka on yleensä hallitseva osa sisustusta ja modernit takat antavat sisustajalle monia mahdollisuuksia. Tuli saadaan näkymään eri osiin taloa esi-merkiksi kahteen suuntaan avautuvilla takkapesillä tai pyörivällä tulipesällä. Takkojen pintamateriaalit vaihtelevat perinteisestä kivestä ruosteiseen me-talliin ja oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.

VARAAVA VAI KIERTOIlMA - TAKOISSA ON MISTä VAlITATakoissa ja tulisijoissa on valinnanva-raa. Markkinoilta löytyy niin varaavia- kuin kiertoilmatakkoja ja lisäksi löytyy massiivisia kivi- ja kevyttakkoja. Takas-sa voidaan polttaa puuta, pellettejä sekä prikettejä ja käytössä on myös nesteillä, kuten bioetanolilla, lämmitettäviä tak-koja. Lisäksi löytyy sähköllä lämmitettä-viä, hormittomia sisutustakkoja.

Valita voi massiivisen varaavan takan tai kiertoilmatakan. Varaava takka on yleensä tiiltä, vuolukiveä tai erilaisia kiviaineksia ja se nimensä mukaisesti varaa lämmön massiivisen rakentee-seensa. Lämmön se luovuttaa lämpösä-

teilynä huoneisiin. Vie siis aikansa en-nen kuin varaava takka lämpiää ja alkaa antaa lämpöä. Toisaalta se pitää läm-pönsä pitkään.

Kiertoilmatakka perustuu metallira-kenteiseen takkasydämen ja erilliseen kuorirakenteeseen. Niiden polttotek-niikka on hallittua ja palamista voidaan tehokkaasti säätää. Kiertoilmatakka an-taa lämpöä nopeasi ja tarvittaessa myös pitkään.

Kiertoilmatakkojen myynti on lisäänty-nyt. Etenkin pääkaupunkiseudulla oste-taan nykyään lähes pelkästään kiertoil-matakkoja. Maaseudulla varaavat takat ovat pitäneet yhä pintansa. Vaihtoehto-na on myös yhdistelmä, jolloin takkasy-dämen ympärille rakennetaan varaava kuori ja tuli ohjataan ns. poskikanavan kautta lämmittämään varaavaa kuorta. Monet myös miettivät mahdollisuutta saada vanhasta takasta hyödyllisempi lämmönlähde ja samalla myös muut-taa sen ulkonäköä. Kaikkeen tähän on mahdollisuus, uusi takkasydän ja muut muutokset parantavat takan lämmitys-tehoa.

Takkojen pintamateriaalivaihtoehtoja on myös monia. Tiili, vuolukivi ja erilai-set keraamiset pinnat ovat suosittuja. Erityisesti keraamiset laattapinnat ovat nykyään rakentajien suosiossa, ne anta-vat ulkonäöllisesti eniten mahdollisuuk-sia. Metallipinta on myös lisääntymäs-

sä, erityisesti trenditietoiset rakentajat suosivat tätä.

TAKKA TARpEEN MUKAAN ASIANTUNTIJAN AVUllAOn tärkeää miettiä, mihin takka tulee, eli millaiseen tilaan ja millaiseen käyt-töön. Oli kohde sitten uudisrakennus, saneerauskohde tai vapaa-ajanasunto, kannattaa takan lämmitysteho mitoittaa oikein. Paloturvallisuuteen liittyvät asiat kannattaa aina varmistaa. Kaikissa asi-oissa tulisijan valmistaja ja asentaja, esi-merkiksi muurari, ovat asiantuntijoita, joiden puoleen kannattaa ehdottomasti kääntyä.

VAlMISTAKKA VAI pAIKAllAAN RAKENNETTU TAKKATakkojen valmismallistot ovat hyvin laajoja. Monet on tehty valmiiksi koot-taviksi. Perusratkaisuja löytyy niin tak-kasydämien kuin pintamateriaalienkin osalta. Mitoitusvaihtoehtoja on runsaas-ti ja valmistakoista löytyykin ratkaisu lä-hes kaikkiin tarpeisiin. Kuitenkin kysyn-tää yksilöllisiin, uniikkeihin takkoihin on runsaasti. Ammattitaitoiset takan-rakentajat pystyvät hyvin haasteellisiin suorituksiin ja yksilöllisten takkojen kustannukset eivät useinkaan poikkea valmisratkaisuista. Ammattimiehiltä kannattaa aina kysyä neuvoja erilaisis-ta mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Aina löytyy ratkaisu, joka täyttää omat mieltymykset.

Vasemmalta: Puolivaraava kiertoilmatakka Hilda 75, www.warmauunit.fi. Vuoluxin Mustatak-ka on metallikuorinen kevyttakka, www.vuolux.fi. Finnflamen punainen kevyttakka Annarita, www.finnflame.fi.

www.finnflame.fi • www.nibe.fiwww.rolltrade.com • www.helo.fiwww.procat.fi • www.harmaair.fi

www.unelmauunit.fiwww.warmauunit.fi

www.takkamestarit.com

56

läMMÖNTAlTEENOTTO- JA IlMAN-VAIhTOJäRJESTElMä OSANA TAKKA-läMMITySTäMatalaenergiataloissa ilmanvaihto jär-jestetään koneellisesti, koska talon vaip-pa on tiivis. Siksi myös lämmöntalteen-ottojärjestelmä on luonnollinen osa tätä kokonaisuutta. Se huolehtii, ettei lämpö mene niin sanotusti harakoille. Käytän-nössä tämä tapahtuu niin, että tulo- ja poistoilmanvaihdossa sisään tuotava ilma lämmitetään poistoilmalla. Se on energiatehokasta ja samalla hyvällä il-manvaihdolla varmistetaan myös talon terveellinen sisäilma. Samoin ilman-vaihtojärjestelmä takaa sen, että läm-pö jakautuu tasaisesti eri puolille taloa. Takka on siis kytkettävissä myös ilma-kiertojärjestelmään.

pOISTOIlMAläMpÖpUMppU TUKEE TAKKAläMMITySTä TEhOKKAASTIPoistoilmalämpöpumppu on rakennuk-sen lämpöpumppu/ilmastointikone/lämminvesivaraaja, jossa lämmön keruu tapahtuu höyrystin- tai liuospatterin avulla rakennuksen jäte/poistoilmasta.

Tämän jälkeen lämpö luovutetaan lauh-dutinpatterin avulla rakennuksen käyt-töveden lämmittämiseen, varaajaan, lämmitysverkoston veteen ja joissain tapauksissa myös tuloilmaan.

Poistoilmalämpöpumppu ei vaadi rin-nalleen täysimittaista rinnakkaista läm-mitysjärjestelmää ja koska poistoilman energiasisältö kattaa maksimissaankin vain osan rakennuksen lämmitystar-peesta. Poistoilmalämpöpumppu on oivallinen laite yhdistettynä takkaläm-mitykseen.

TAKKA OSANA VESIKIERTOISTA läMMITySJäRJESTElMääMarkkinoilla on yhä enemmän takkoja, jotka on mahdollista yhdistää osaksi ve-sikiertoista lämmitysjärjestelmää. Tämä on mahdollista myös moderneissa hel-loissa ja jopa kiukaissa. Tällöin takkaan rakennetaan vesikierron veden lämmit-tävä osa, joka liitetään lämmitysverkos-toon. Tämä on mainio tapa esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ratkaista kodin lämmitysjärjestelmä ja hyödyn-

Ilmakiertoinen Air-In aktiivipiippu kerää

hormiin nousevat hukkalämmöt talteen, te-

hostaa tulisijan palamista ja pitää pienhiuk-

kaspäästöt kurissa. Se eroaa perinteisestä

vavuhormista siten, että sen rakenteeseen

on savukanavan lisäksi sisään rakennettu

raitisilmakanavat, jota kautta tuodaan kor-

vaavaa, lämmitettyä ilmaa asuntoon. www.

harmaair.fi.

tää jo olemassa olevaa vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Mahdollista on myös vesikiertotakan ja ilma-vesiläm-pöpumppun muodostama yhdistelmä lämmitysratkaisu. Siinä molemmat läm-mönlähteet yhdistetään samaan, riittä-vän kokoiseen kerrostavaan varaajaan. Tällä ratkaisulla, kun takkaa lämmite-tään kovimmilla pakkasilla, päästään samaan energiatehokkuuteen kuin maalämpöratkaisulla, ja tällaiseen hyp-ridijärjestelmään voidaan kytkeä myös aurinkokeräimet. Vesikiertotakan ja maalämpöratkaisun yhdistäminen tus-kin kannattaa, sillä maalämmön inves-tointikustannukset ovat itsessään sen verran korkeat. (Jarek Kurnitski, Sitra)

Takka valitaan nykyisin lähes jokaiseen uuteen pientaloon. Yhä useammin takka toimii myös

lämmityksen varajärjestelmänä tai on liitetty osaksi hybridilämmitysjärjestelmää. Monipuoli-

set valikoimat takaavat, että malleja löytyy sekä perinteiseen että moderniin rakennustapaan

soveltuvina. Kuvassa Conturan i5, www.nibe.fi.

57

Kuivatuksen jälkeen aloitetaan varovainen lämmittäminen. Tämä tapahtuu pieniä puu-määriä käyttäen, esim. ker-

ran tai aluksi kaksikin kertaa päivässä, vähintään viikon ajan. Lämmittäminen aloitetaan muutamasta pienestä puus-ta ja puiden määrää lisätään päivittäin. Kostean tulisijan liian nopea lämmittä-minen vaurioittaa rungon, ja erityisesti tulipintojen rakenteita.

Tulisijasta, hormistosta, huoneilmasta ja polttopuista saattaa tulla aluksi huo-mattavia määriä kosteutta, tämän takia tulisijaa on lämmitettävä varoen ja sul-kupeltiä on pidettävä auki myös läm-mitysten välillä, jotta vesihöyry poistuu hormiston kautta ulos (vähintään viisi lämmityskertaa). Sulje savupelti vasta kun kosteus on kokonaan hävinnyt ra-kenteista (lasiin ja nokiluukkujen sisä-pintaan ei muodostu kosteutta). Varmis-ta hormin veto aina ennen lämmityksen aloittamista ja tarkkaile sitä vähintään kymmenen minuuttia sytyttämisestä.

hORMI OSA KOKONAISUUTTASavuhormi on osa rakennusta ja se huo-mioidaan jo talon suunnitteluvaiheessa. Tulisijan sijainti ja sen tarvitsema hor-mi vaikuttavat talon julkisivuun ja pe-

rustuksiin. Hormin valintaan vaikuttaa myös sen rakenne, paino sekä hinta ja ulkonäkö. Yleensä suunnittelussa pyri-tään siihen, että rakennetaan vain yksi piippu, tämä vähentää työtä ja on myös energiatehokas ratkaisu.

Tiilestä muuraaminen on perinteinen tapa tehdä tulisijojen hormit. Eten-kin suuremmat keskushormit tehdään muuraamalla ja perusteluna usein on tiilihormien hyvä lämmönvarauskyky ja mahdollisuus useisiin hormikanaviin. Pienemmät hormit voi käytännöllisesti rakentaa elementeistä. Elementtihormi koostuu harkkokuoresta ja keraamises-ta sisäputkesta. Ne on helppoja koota. Lisäksi tarvitaan lisäosia kuten nokiluu-kut, savupellit, yläosan pellityssarjat ja sadehattu. Yli puolet pientalorakentajis-ta valitsee kevythormiratkaisun. Perus-teena on niiden helppo asennettavuus, ne voi asentaa helposti itsekin.

Teräsputkihormi on kevyt ja helppo ratkaisu. Se on käytännöllinen ratkaisu silloin, kun piippu lähtee tulisijan päältä tai säästetään tilaa. Teräsputkihormia käytetään myös usein jälkiasennuksis-sa, joita tehdään erityisesti saneeraus-kohteissa. Tällöin kysymys on yleensä kevyttakasta, joka voidaan asentaa nor-

maalin lattiarakenteen päälle. Tärkeää on tällöin tarkistaa, että piipun läpivien-ti voidaan tehdä turvallisesti.

OIKEIN pOlTTAMAllA TAKAN KäyTTÖ ON EKOTEKOPuu on kotimainen uusiutuva energia-muoto. Takkojen palotekniikka on ke-hittynyt ja uusissa takoissa on korkea, yli 800 asteen palolämpötila, jolloin pa-loprosessi on puhdas. On vielä mahdol-lista rakentaa ns. jälkipoltin, joka nostaa vielä palolämpötilan korkeammaksi ai-van piipun huipulla, jolloin hiukkaspääs-töt vähenevät entisestään. Nykytakois-sa on myös lämmön ylläpidon säädin, jolla säädetään puiden palamisnopeut-ta. Näin säästetään puuta ja kontrolloi-daan paloprosessia.

Puu on oikein käytettynä hyvä lämmi-tysaine. Se on kotimainen, uusiutuva polttoaine, sekä usein melko edullista. Puun polttaminen ei voimista ilmaston lämpenemistä, koska uuden puun kasvu sitoo poltosta vapautuvan hiilidioksidin takaisin biomassaan. Vaikka puun polt-taminen on uusiutuvana energialähtee-nä ilmastoteko, erityisesti taitamaton puunpoltto tuottaa haitallisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien hengitettäväksi. Siksi

TULISIJAN KÄYTTÖÖNOTTO JA KUIVATUS VAATII MALTTIA

Tulisijan valmistuttua sitä tulee ilmakuivata noin kaksi viikkoa. Tällöin pellit ja suuluukut pidetään koko-

naan auki. Apuna kuivatuksessa voi käyttää esimerkiksi lämpöpuhallinta.

Takkasydämen ympärille rakennettava kuori sekä varaa lämpöä että antaa mahdollisuuksia useille eri tyyleille. Paikalla rakennetun tulisijan tulee kuiten-kin antaa rauhassa kuivua ennen käyttöönottoa. Kuva: www.takkamestarit.com

58

VAlITSE TUlISIJASI OIKEIN• mieti toiveesi tulisijasta ja keskuste-

le sen jälkeen suunnittelijan kanssa• suunnittelun jälkeen yhteys tulisija-

ammattilaiseen• ota mukaasi kaikki tarvittavat doku-

mentit, pohjakuva ja leikkauskuva rakennuksesta johon takka tulee, mennessäsi tulisijamyymälään

• selvitä perusteellisesti perusasiat, tulisijan valinta, käyttöönotto ja käyt-tötarkoitus

• huomioi polttoaineen saanti ja va-rastointi kohteessa

• saneeratessa huomioi hormin ja tu-lisijan asentaminen, ne ovat luvan-varaisia toimenpiteitä

• ole yhteydessä paikkakuntasi palo- ja rakennusviranomaisiin

on hyvä tietää, miten puuta poltetaan oikein. Päästöjen määrä ja haitallisuus ovat pienimmillään, kun poltettava puu on kuivaa ja palaminen hallittua.

Tietämättömyys, taitamattomuus ja vä-linpitämättömyys puunpoltossa aiheut-tavat turhaa savuamista ja heikentävät naapureiden sekä omien perheenjäsen-ten viihtyisyyttä ja terveyttä. Pientulisi-joissa ei yleensä ole lainkaan savukaa-sun puhdistimia, vaan päästöt pääsevät suoraan laimentumattomina lähistön ulkoilmaan. Esimerkiksi pääkaupunki-seudulla on noin 60 000 pientaloa, joissa on tulisija.

Ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen on tärkeä vaikutus sillä, miten puuta polte-taan takoissa ja kiukaissa. Taitamaton puunpoltto voi nimittäin heikentää il-manlaatua varsinkin tiiviisti rakenne-tuilla pientaloalueilla. Päästöjen muo-dostumiseen vaikuttavat hyvin paljon paitsi polttoaine ja -tapa myös tulisijan tyyppi ja rakenne. Suomessa tulisijoille ei ole asetettu päästörajoja eikä tyyppi-hyväksyntävaatimuksia, kuten useissa muissa Euroopan maissa. Pienpoltto on-kin ainoa merkittävä päästölähde, jota ei säädellä juuri lainkaan.

EI SAVUA IlMAN TUlTAPientulisijojen käyttö aiheuttaa aina sa-vua eli päästöjä ilmaan. Vaikka savun haju saattaa tuntua miellyttävältä, savu voi silti aiheuttaa terveyshaittaa. Erityi-sesti, jos poltetaan jätteitä tai märkää puuta, savupiipusta tupruaa runsaasti hiukkasia, häkää ja hiilivetyjä. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmisten terve-ydelle ja luonnollisesti vähentävät asu-misviihtyisyyttä.

Jos säätila on savujen laimenemisen kannalta huono, jäävät päästöt lei-jumaan matalalle omakotitaloalueen päälle ja tunkeutuvat myös asuntoihin sisälle. Päästöjen leviämiseen ja laime-nemiseen vaikuttavat tuulen suunta ja sen nopeus, yleinen säätila sekä raken-nusten sijainti ja piipun korkeus. Eniten savuista aiheutuu ongelmia tiiviisti ra-kennetuilla pientaloalueilla.

Pienhiukkasten terveysriskistä kertoo se, että tutkimuksissa on havaittu puun-polton savuille altistumisen lisäävän las-ten hengityselinoireita, kaikenikäisten astmakohtauksia ja yli 65-vuotiaiden

hengityssairaus- ja sydänkuolemia.

Suomen pientaloista noin viidennes on puulämmitteisiä. Kaupungeissa osuus on huomattavasti pienempi, ja esimer-kiksi pääkaupunkiseudulla ainoastaan noin 2 % omakoti- ja rivitaloista on puulämmitteisiä. Puun käyttö lisäläm-mönlähteenä on kuitenkin hyvin yleistä myös kaupungeissa: pääkaupunkiseu-dulla jopa 80 %:ssa pientaloista polte-taan puuta varaavassa takassa, kiukaas-sa, leivinuunissa tai muussa tulisijassa pääasiallisen lämmitystavan rinnalla. Uusissa taloissa yleisimpiä ovat varaa-vat takat; avotakat ovat onneksi väisty-neet.

KUUDESOSA pääKAUpUNKISEUDUN hIUKKASpääSTÖISTäPuun pienpolton arvioidaan aiheuttavan pääkaupunkiseudulla ilmaan noin 110 tonnia hiukkasia vuodessa. Tämä kar-kea arvio päästömääristä on noin kuu-desosa kaikista alueen hiukkaspäästöis-tä sekä noin puolet energiantuotannon ja alle puolet liikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöistä. Pienpoltto on si-ten hyvin merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla. Paikalliseen il-manlaatuun pienpolton vaikutus voi olla huomattava, koska päästöt tulevat matalalta ja ovat pientaloalueilla ns. lä-hipäästöjä. Koko Suomessa pienpolton arvioidaan tuottavan noin neljänneksen kaikista pienhiukkaspäästöistä.

pOlTTOAINE JA TEKNIIKKA KAIKEN A JA OKuitenkin puuta poltetaan ja se on suo-siteltavaakin. Tärkeää on kuitenkin huo-mata, että jokainen takkatulesta nautti-va voi oikealla polttamisella vähentää muodostuvien epäpuhtauksien määriä. Oikein ja hyvällä polttoaineella toteutet-tu poltto on varsin puhdasta, mutta huo-nosti toteutetun puunpolton savukaasut sen sijaan muistuttavat tupakansavua!

Ratkaisevinta puhtaassa polttamisessa on polttoaineen valinta; tulisijassa tuli-si polttaa pelkästään kuivaa, puhdasta puuta. Puun kuivuminen polttokuntoon kestää kesällä katoksen alla vähintään 2 kuukautta. Kuivan puun tunnistaa äänestä: kaksi kuivaa pilkettä heläh-tää terävästi niitä vastakkain lyötäes-sä. Maalattua, liimattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa lainkaan, kuten ei muutakaan jätettä.

Toinen päästöjen muodostumisen kan-nalta tärkeä asia on puiden sytyttämi-nen; syttymis- ja palon alkuvaiheessa syntyy eniten päästöjä. Päältä sytyt-täminen, eli sytykkeiden asettaminen polttopuiden päälle, on osoittautunut parhaaksi sytyttämistavaksi, koska tällöin puun ainesosat leimahtavat sy-tykkeiden lämmöstä, ja kaikki mikä kaasuuntuu myös palaa. Sen sijaan, jos kylmiä puupilkkeitä kuumennetaan al-haaltapäin, ne toki kaasuuntuvat mutta eivät pala kokonaan. Tällöin muodostuu runsaasti päästöjä.

Hyvässä palamisessa paloilmaa on riit-tävästi saatavilla, jotta palamisnopeus ja tulipesän lämpötila pysyvät sopivina. Liian pienellä ilmamäärällä toteutetus-sa ns. kitupoltossa päästöjä muodostuu runsaasti. Toisaalta myös liian nopea palaminen on epätäydellistä.

Erilaisissa tulisijoissa syntyvät päästöt vaihtelevat. Nykyiset varaavat tulisijat alkavat ovat oikein käytettyinä hyvin vähäpäästöisiä. Ennen uuden tulisijan valintaa kannattaa asiaa kuitenkin ky-syä myyjältä tai valmistajalta.

Avopoltossa päästöt ovat aina suuria. Puutarhajätteitä, risuja tai muita jättei-tä poltettaessa polttotapahtuma on aina huonosti hallittavissa, jolloin muodostuu runsaasti päästöjä ja myös maastopalon vaara. Avotulen polttamista kannattaa-kin välttää ja joissakin kunnissa se on kokonaan kiellettyä.

Katso lisää:www.ekolammox.fi

Kari BalkEnergia-asiantuntija, Ins.Lohjantie 17, 03100 NUMMELApuh. 050 301 7431kari@ekolammox.fi

Vesikiertotakkasydän siirtää 80% lämpöenergiasta erilliseen hybridivaraajaan, josta sitä voidaan hyödyntää tasaisesti talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Takkasydämen ympärille tehdään kuori tiilestä tai kevytharkosta ja järjestelmä voidaan asentaa uudiskohteeseen tai esimerkiksi öljylämmityksen rinnalle.

VESIKIERTOTAKKA

Pyydä suunnitteluapua maahantuoja Ekolämmöx Oy:ltä ja tutustu takkamallistoon: www.lechma.fi

59

Polttotapahtuman kriittisin vai-he päästöjen kannalta on syt-tyminen ja palamisen alkuvai-he. Sytyttämällä oikein voi siis

helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään.

• Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki

• Lado puut vaakatasoon siten, että pa-lamisilma pääsee kiertämään pilkkei-den välistä

• Aseta isot puut alle, pienemmät pääl-le, ja ylimmäksi sytykkeet

• Jätä vapaata tilaa vähintään kolmas-osa tulipesän korkeudesta

• Huolehdi, että huoneeseen tulee riit-tävästi korvausilmaa

OIKEA SyTyTyS – hAllITTU pAlAMINENPäältä sytyttäminen on osoittautunut parhaaksi sytyttämistavaksi, koska täl-löin sytykkeiden lämmön vaikutuksesta kaasuuntuvat puun ainesosat leimah-tavat ja lähes kaikki, mikä kaasuuntuu myös palaa. Jos pilkkeitä kuumenne-taan sytykkeillä altapäin, niin puut kyl-lä kaasuuntuvat, mutta osa kaasuista pääsee karkaamaan palamattomana il-maan, ja näin syntyy runsaasti päästöjä. Päältä sytyttäminen on paras tapa lähes kaikissa tulisijoissa, mutta viisainta on

noudattaa tulisijavalmistajan antamia ohjeita.

Jotta palamislämpötila pysyy sopivan korkeana koko polton ajan, on palamis-nopeuden tulisijassa oltava riittävä. Liian hidas tai liian nopea palaminen on epätäydellistä. Palamisen nopeutta tulisijassa säädetään paloilman avulla. Puussa on 85-90% haihtuvia aineita, ja siten suurin osa puusta palaa kaasuina. Onnistuneessa poltossa puu ensin kaa-suuntuu tulipesässä, ja syntyneet palo-kaasut palavat ja luovuttavat lämpönsä eivätkä vain haihdu päästöinä ilmaan. Hallitsematon polttaminen yleensä no-keaa tulipesän, suuluukun ja hormin.

pOlTA VAIN KUIVAA JA pUhDASTA pUUTAKuivan puun lämpöarvo on suurempi ja päästöt vähäisempiä kuin kostealla puulla. Kuivan puun tunnistaa siitä, että ne helähtävät toisiaan vasten lyötäessä.

• Käytä ylivuotista puuta.• Tuoreessa puussa on vettä noin 50

prosenttia, polttokuivassa puussa alle 20 prosenttia.

• Varastoi puut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa.

• Tuo puut sisään 1–2 päivää ennen polttamista.

• Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta.

• Varmista, että hormi vetää kunnolla.

lADO pUUT VälJäSTI VAAKATASOONTäytä pesä korkeintaan puolilleen. Käy-tä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita. Varmista, että ilma pääsee kiertämään puiden ympä-rillä.

SyTyKKEET päällIMMäISIKSIPääsääntöisesti paras tapa sytyttämi-seen on päältä sytyttäminen. Sytyk-keeksi sopivat parhaiten tuohi ja puu-tikut.

TARKKAIlE SAVUN VäRIäSavun väri kertoo palamisen onnistumi-sen: kitupoltosta tai märistä puista syn-tyy mustaa savua. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa.

SUlJE pElTI VASTA, KUN hIIllOS ON SAMMUNUTPidä peltiä täysin auki, kunnes hiillos-vaihe on lopuillaan. Sen jälkeen pienen-nä peltiä ja sulje ilmantulo. Häkävaaran takia sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut.

OlE hUOMAAVAINEN NAApUREITASI KOhTAANTarkkaile, kulkeutuuko savu naapurin puolelle. Huomioi tuulen suunta ja val-litseva säätila. Vältä tulisijan käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle. Älä koskaan polta muovia tai maalattua tai kyllästettyä puuta. Vie pahvit ja paperit kartonki- ja paperinke-räykseen.

MITEN SYTYTTÄÄ OIKEIN

PUULÄMMITTÄJÄN MUISTILISTA

Juri Pelkonen on arkkitehti joka kär-sii elinkautisrangaistusta asuen itse suunnittelemassaan ja rakentamas-saan talossa. Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu on vaihtunut jo kookkaampiin projek-teihin, mutta viha-rakkaussuhde pien-taloja ja muutakin asuntorakentamista kohtaan on säilynyt ennallaan.

60

Nyt asumusten rajapintojen läpi tulee ja menee puiden ja savun lisäksi erilaisten järjestelmien kautta vettä,

ilmaa, sähköä ja tietoa. Kaikki tämä tra-fiikki on nykytrendin mukaan yhä tar-kemmin tarkkailtua ja hallittua, ja syy-kin on selvä: energia on tiedemiesten mukaan maailmasta loppumassa, käy-mässä kalliimmaksi ja vaarallisemmaksi tuottaa sekä käyttää.

MUKAVUUS KIRJOITETAAN l-V-I-A-SIhminen hallitsee ympäristöään tek-nologian avustuksella. Talotekniikan tarkoituksena on parantaa ihmisten elämänlaatua ja nykyisellään pienentää ihmisen mukavuudenhalun aikaansaa-maan ympäristörasitusta. Kas kun mei-dät aikoinaan suunniteltiin ja rakennet-tiin oleskelemaan lähinnä trooppisella vyöhykkeellä, mutta suuressa sisukkuu-dessaan päätimme kuitenkin laajentaa reviirimme alueille, joilla asuminen ei

sovi karvattomalle kehollemme edes paksujen turkisten suojissa. Tämän har-kitsemattoman muuttoliikkeen ja am-matillisen eriytymisen huipputuotteena syntyi insinööri, teknologian erityisasi-antuntija, joka suurella viisaudellaan tekee maailmasta meille siedettävän. Ilmaa, lämpöä, valoa ja viihdykettä ei meiltä nykyään puutu.

Ongelmia taloteknisten järjestelmien kehittymisestä huolimatta edelleen on. Taikasana LVIAS luo meille mukavat oltavat, ja nykyään jopa melkoisen te-hokkaasti. Kohoava energian hinta toki johtaa teknologisen kehityksen kiih-tymiseen, kun alan tuotekehitykseen panostetaan yhä enemmän. Markkina-taloudessa kun elämme, nämä järjes-telmät tietenkin kilpailevat keskenään, ollen kukin toinen toistaan parempia, jopa ylivertaisia. Ja, kun markkinatalous on nykyään tosiasiassa markkinointita-loutta, on keskivertokansalainen kuin,

anteeksi vain, aasi, jonka niskan yli ri-pustetun kepin nokkaan kukin järjestel-mävalmistaja kulloinkin ripustaa oman teknologisen porkkanansa. Järjestelmät kilpailevat toistensa kanssa sen sijaan, että ne pyrkisivät yhdessä tuumin par-haaseen mahdolliseen lopputulokseen.

KIRJAIMET KIMpUSSATaloteknisten järjestelmien lyhenne-rimpsu LVIAS pitäisikin oikeasti kir-joittaa L, V, I, A, S. Joka toiminnolle on oma itsenäinen järjestelmänsä, jotka nykytekniikan mahdollisuuksista huo-limatta keskustelevat toistensa kanssa kuin vuosikymmeniä yhdessä viettänyt aviopari: - johan minä viisi vuotta sitten sanoin että rakastan sinua. Tarjolla on tietysti useampia tuotteita joiden näyt-töpaneeleilta voidaan keskitetysti seu-rata paljonko energiaa mikäkin härveli kuluttaa, tai minä tahansa lähihistori-an ajanhetkenä kulutti. Kilpailuvalttina näillä järjestelmillä on toinen toistaan

Ennen muinoin, suomalaisuuden pyhän kolminaisuuden suon, kuokan

ja Jussin syntyaikoihin taloon, tai pirtiksikö tuota silloin olisi nimitet-

ty, tuli ovesta sisään puita, ja katonrajan räppänästä meni ulos sa-

vua. Lämpö pysyi, jos pysyi, sammalella tilkittyjen umpihirsiseinien

sisäpuolella, ilmaa tuli ja meni oven aukomisen tahdissa ja nurkista

vetäen, valo hehkui päreen liekistä. Paljon on vettä virrannut vesis-

töjemme laskujoissa sittemmin, ja onpa siinä odotellessa monen

muun ohella keksitty talotekniikkakin.

TALOTEKNIIKAN

sliipatumman näköinen ulkomuoto ja näyttävämmät graafiset käyttöliittymät animaatioineen. Oi miten hienosti tuo-kin aurinko näytöllä loimuaa, ja miten ekologisesti tuo lehti liehuu.

Vaan kuka vaatisi ja ken hänelle sen teki-si: järjestelmän joka keskitetysti ja auto-maattisesti ohjaa koko talon tekniikkaa? Ja vielä siten, että tämän järjestelmän takaisinmaksuaika huoltokulut huomi-oiden ei olisi kymmeniä vuosia... Oma kotini on huonohko esimerkki, mutta käytän sitä koska se on omani ja minulle rakas. Lämpö tulee kaukolämmöltä. Ilma tulee ja menee oman purkkinsa kautta, kuten sähkökin. Takka lämmittää kylmi-nä talvi-iltoina, kesän kuumalla auotaan milloin mitäkin räppänää ja pidetään lämpösäteilyä ulkona verhoilla, heikolla menestyksellä tosin. Kun lähdemme ko-toa, viritetään päälle varashälytin, (joka oikeastaan hankittiin pitämään unissa-kävelyä harrastava nuoriso-osasto seini-en sisäpuolella öisin).

Se, että kaiken tämän olisi punonut yhdeksi keskitetysti ja automaattisesti

hallittavaksi kokonaisuudeksi, heittänyt päälle ehkäpä vielä parit aurinkopanee-lit ja monilämmönlähdevaraajan, olisi maksanut kymmeniä tuhansia. Nykyi-sillä, tai tulevaisuudessa kohisten nou-sevillakaan energian hinnoilla en tuon investoinnin kannattavuutta olisi pääs-syt näkemään.

älyä, pyyDäNJos talotekniikkani olisi älykästä, mitä se tekisi? Se hieno näyttökäyttöpääte olisi visusti piilossa jossain kaapin pe-rällä. Minun ei tarvitsisi puuttua koko systeemin toimintaan millään tavalla. Merkittävät poikkeamat järjestelmän normaalitilassa raportoitaisiin minulle sähköpostilla, toimenpiteitä vaativat tekstiviestillä. Kun pakottava tarve is-kee, mobiilikäyttöliittymän kautta pää-sen käsiksi mihin tahansa järjestelmän tietoon tai sen osaan. Järjestelmä oppisi taloni ominaisuudet: kuinka se lämpe-nee ja jäähtyy, miten ilmanlaatu muut-tuu vuorokauden ja läsnäolon mukaan, miten eri säätilat vaikuttavat siihen ja tämän opittuaan se hakisi lähipäivien ennusteet ja varautuisi muutoksiin

ennakoiden. Kun hälytysjärjestelmän päälle kytkemisen kautta se saisi tiedon poistumisestamme, se säätäisi itseään siten että vain välttämättömät osat jää-vät päälle. Kun palaamme kotiin, kämp-pä tuulettuisi pikaisesti, käyttövesi kytkeytyisi takaisin päälle ja sähkö pa-laisi muihinkin kuin niihin pistokkeisiin, joita ei oltu määritelty jatkuvasti päällä oleviksi. Jotain varmaan unohtui, mutta tämänkin listan jälkeen ne, jotka hetkeä aiemmin pitivät minua teknologisesti jälkeenjääneeksi joutuvat toteamaan, että no ei nyt ihan tuollaista järjestelmää vielä ole...

Aika aikaa kutakin, toivottavasti, joskus tätäkin. Kun talotekniikassa päästään sille tasolle, että se ei ole raakaa eri toi-mittajien välistä kilpailua ja kampitusta, ja standartointi ja rajapinnat saadaan sille tasolle että eri osien yhdistely on helppoa tai edes järkevästi mahdollista, päästään energiatehokkuudessa aivan uudelle tasolle: taloihin, jotka kuluttavat juuri oikean määrän energiaa.

ESPOO • HUITTINEN • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • LOIMAA • OULU • PORI • SALO • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Katso myymäläkohtaiset tarjouksetwww.kalustetukku.mobi

PARASTA PALVELUA, LAATUA SOPUHINTAAN.

Juri Pelkonen on arkkitehti joka kär-sii elinkautisrangaistusta asuen itse suunnittelemassaan ja rakentamas-saan talossa. Uran alkuvaiheen pientalosuunnittelu on vaihtunut jo kookkaampiin projek-teihin, mutta viha-rakkaussuhde pien-taloja ja muutakin asuntorakentamista kohtaan on säilynyt ennallaan.

62

Olet varmasti joskus joutunut palaamaan takaisin kotoa lähdettyäsi

koska epäilet hellan, silitysraudan tai television jääneen päälle. Kuin-

ka usein säädät kotisi ilmanvaihtoa, tai mistä tiedät että se toimii

optimaalisesti pitäen ilman raikkaana mutta hukkaamatta energiaa?

Olisipa kätevää jos matkoilla ollessasi, tai vaikka vain työpäivän ajak-

si saisit kotisi horrostilaan josta se automaattisesti tai erillisellä

etäkäskyllä heräisi ja toivottaisi sinut lämmöllä tervetulleeksi. Talosi

voisi myös varoittaa sinua jos se havaitsisi olosuhteissaan jotain

normaalista poikkeavaa: pienet vesivuodot, lämmityksen kiertovesi-

pumpun hiipuvan väsähtämisen tai auki unohtuneen tuuletusikkunan.

Olisivatpa kaikki talot älykkäitä!

Valitettavasti älytalo tuntuu yhä varmemmin olevan kuin lentävä auto. Ikuinen lupaus, joka vuosi toisensa jälkeen

tekee tulemistaan ikinä realisoitumatta. Vaikka artikkeleissani saatan vaikuttaa kevytpessimistiltä (selitän ehkä joskus miksi), olen toiveikas älytalojen ja talo-automaation kehityksen ja konseptin leviämisen suhteen. Tiukkenevat ener-giavaatimuksen ovat yksi talotekniikan ja erityisesti sen keskitetyn ohjaamisen kehitystä vauhdittava tekijä. Oikeas-taan tällaista tekniikkaa on ollut olemas-sa jo pitkään, mutta kuluttajaystävälliset ratkaisut ovat antaneet odottaa itseään.

TAlOAUTOMAATIOSSA EI KANNATA pIhISTääPaljolti kysymys on myös ollut mistä-pä muustakaan kuin rahasta, tiukalle

vedetyt budjetit eivät useinkaan kestä kehittyneiden taloautomaatiojärjestel-mien tuomia kustannuslisiä. Kohoavat energiakustannukset kuitenkin paina-vat päälle, ja kun rakennuksen rungon energiatehokkuutta ei nykyisestään enää voida parantaa ilman että raken-teen homehtuvat pystyyn, on tehokas taloteknisten järjestelmien ohjaus yksi keino parantaa rakennusten taloudelli-suutta ja ekologisuutta. Pelkällä ekolo-gialla ja ekonomialla ei taloautomaation rakentamista kuitenkaan voi perustel-la. Lisäkustannukset tavanomaiseen perussähköjärjestelmään nähden ovat tuhansia euroja, ja vähänkin monimut-kaisemman järjestelmän ylläpitoonkin menee väistämättä rahaa.

TAlO Elää pERhEEN MUKAANPerusteluja talon älyttämiselle pitää

siis hakea muualtakin kuin säästöistä. Ne löytyvät jokapäiväisen elämän hel-pottamisesta, pikku ylellisyyksistä ja lisääntyneestä turvallisuudesta. Kun tavallinen talo jää tyhjilleen työpäivän, viikonlopun tai pidemmänkin matkan ajaksi, sen ilmanvaihto ja lämmitys jää-vät ennalleen ellei asukas niitä erikseen käy säätämässä. Ilmaa vaihdetaan tur-haan, ja lämmitystä itse asiassa tarvi-taan enemmän kun ihmisten ja laittei-den tuottamaa lämpöä on vähemmän. Valoja saattaa jäädä palamaan, ja mui-den sähkölaitteiden päälle unohtaminen on mahdollista.

Edelleenkään yksinkertaista, tietyistä pisteistä sähköt katkaisevaa paikalla/poissa järjestelmää ei kovin moneen taloon rakenneta sen toteuttamisen ää-rimmäisestä yksinkertaisuudesta huoli-

KEHITTYVÄ TEKNIIKKA VAATII

TALOAUTOMAATIOTA

ESPOO • HUITTINEN • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • LOIMAA • OULU • PORI • SALO • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Katso myymäläkohtaiset tarjouksetwww.kalustetukku.mobi

PARASTA PALVELUA, LAATUA SOPUHINTAAN.

matta. Pidemmälle vietynä, kun tuohon kytkimeen rakennettaisiin hieman älyä, samalla napin painalluksella saadaan ilmanvaihto lepotilaan, lämpötila pudo-tettua ja vaikkapa käyttövesi katkaistua. Vielä kehittyneemmät järjestelmät saa-daan integroitua murtohälyttimeen ja etävalvontaan.

JäRJESTElMäT hAlpENEVAT - EhKä JO hUOMENNAHalpojahan älyratkaisut eivät ole, eivät-kä kaikki kotien laitteet vielä osaa kes-kustella toistensa kanssa edes tulkin vä-lityksellä. Pikku hiljaa sivistys kuitenkin hiipii kaikkiin kodin koneisiin, ja hinnat putoavat. Tässä vaiheessa olisikin tär-keää varautua tulevaan kehitykseen. Muutaman sadan euron investointi säh-köistykseen rakennusvaiheessa tekee jälkikäteen tehtävän muutokset huo-mattavasti halvemmaksi. Toteuttamalla johdotuksen putkitettuna ja pistämällä hieman tavallista enemmän aikaa (tar-koittaa tietenkin myös rahaa) suunnit-teluun, on talosi valmis päivitettäväksi hieman myöhemmin. Et ehkä tarvitse

kymppitonnin älyratkaisua vielä tänään, mutta muutaman vuoden päästä tilan-ne voi olla toinen, varsinkin älyn hinta voi tuolloin olla huomattavasti halvempi laitteiden yleistyessä.

Taloautomaation toteutukseen on tar-jolla useampiakin eri järjestelmiä, ja näistä kannattaa valita avoimeen stan-dardiin perustuva vaihtoehto. Tällöin laitevalmistajia on tarjolla useampia, ja osien saatavuus on turvattu myös tu-levaisuudessa. Joudut itse tekemään hieman pohjatöitä selvitellessäsi kodin älykkyyteen liittyvää detaljiikkaa, aivan takki auki ei suunnittelijan puheille ni-mittäin kannata lähteä. Toisinaan heiltä nimittäin löytyy perusteettoman tiukko-ja näkemyksiä ”ainoasta oikeasta sys-teemistä”. Terveellä järjellä, kyselemällä ja tiukalla lähdekritiikillä löytyy sinulle sopiva järjestelmä ja valmistaja.

TIETO VOI OllA RAhAN ARVOISIAAiheeseen kannattaa tutustua syväl-lisemminkin, vaikkapa vain ajatusten tuulettamiseksi muun rakennushank-

keen suunnitteluvaiheen tuskan häl-ventämiseksi. Totuus on kuitenkin se, että pikku pihistelyllä vaikkapa kodin-koneiden ominaisuuksissa voit säästää sen verran rahaa, että taloosi saadaan kylvettyä älykkyyden siemen. Astian-pesukoneesi nimittäin hajoaa kuiten-kin parin vuoden päästä ja joudut joka tapauksessa ostamaan uuden. Koko al-kuinvestointi katoaa. Sijoita sen sijaan johonkin josta on sinulle aidosti hyötyä. Lentävän auton kuviteltiin aikoinaan olevan ratkaisu ruuhkiin ja huoletto-masti oikaisevan reitin pisteiden a ja b välillä. Kun tuntee keskimääräisen kuskin hengenlahjat, on selvää että jos autot joskus lentävät, niiden pitää olla täysin automaattisia. Talojen automaa-tio ja älykkyys ei ehkä vielä ole kypsällä tasolla yleistyäkseen, mutta kaikki kodit ovat takuulla älykkäitä ennen kuin autot lentävät.

64

TURVAllISUUSKodin turvajärjestelmä voidaan helposti integroida osaksi KNX -taloautomaatio-järjestelmää, jolloin esimerkiksi hälytyk-set saa päälle yhdellä napinpainalluksel-la talosta poistuttaessa.

VAlVONTALiike- ja läsnäolotunnistimia voidaan hyödyntää niin valaistuksenohjaukseen kuin murtoilmaisimen käyttöön. Häly-tykset ja mahdollisesti myös valvontaka-meran kuva voidaan välittää sekä varti-ointiyritykseen että omaan kännykkään.

VAlAISTUSKNX -tekniikka soveltuu valaistuksen ohjaukseen. Valaistusta voidaan säätää tavallisten kytkinten lisäksi vaikkapa kaukosäätimellä tai tablettitietokoneella.

KODINKONEETPaloturvallisuus lisääntyy huomattavas-

ti, mikäli kodinkoneiden pistorasiois-ta voi katkaista sähköt rakennuksesta poistuttaessa. KNX ohjaa erikseen kaik-kia talon pistorasioita.

ETähAllINTATaloautomaatiojärjestelmän toimintoja voidaan ohjata vaivattomasti kaukosää-timellä, puhelimella tai vaikkapa taulu-tietokoneella. Esimerkiksi pihavalaistus on helppo säätää syttymään haluttuun aikaan.

läMMITyS JA IlMANVAIhTOKNX mahdollistaa lämmityksen huo-nekohtaisen säätämisen. Energiaku-lutuksen optimoimiseksi lämmityksen ja ilmanvaihdon tasoa voi laskea auto-maattisesti aina kun kotoa poistutaan. Kotiin palatessa voidaan nostaa takaisin haluttuna aikana tai puhelimen etäyh-teydellä.

AUDIO/VIDEOKNX -järjestelmä voidaan rakentaa oh-jaamaan myös kodin viihdelaitteita.

VERhOT JA MARKIISITVerhoilla ja markiiseilla voidaan vaikut-taa merkittävästi lämmityksen ja jääh-dytyksen energiakulutukseen.

ENERgIAN SääSTÖKNX -järjestelmällä voidaan ohjata kes-kitetysti ilmanvaihtoa, lämmitystä ja pistorasioita. Kotona-poissa -kytkimen avulla tyhjän rakennuksen energiakulu-tus on helppo minimoida yhdellä napin painalluksella.

ENERgIAN KUlUTUSKNX -järjestelmä mahdollistaa energi-ankulutuksen reaaliaikaisen seurannan. Tarkat tiedot eri laitteiden sähkönkulu-tuksesta helpottavat oman energianku-lutuksen arviointia.

KNX-JÄRJESTELMÄN ANTAMAT MAHDOLLISUUDETKNX-taloautomaatiojärjestelmän kantavana ideana on yhdistää rakennuksen kaikki sähköiset toiminnot

yhtenäiseksi älykkäästi toimivaksi verkoksi. Valaistusta, lämmitystä, ilmastointia, aurinkosuojausta, val-

vontaa, kodin viihde-elektroniikkaa ja periaatteessa kaikkia talotekniikan toimintoja voidaan ohjata yhdellä

järjestelmällä, parhaimmillaan yhdestä ohjauspaneelista, kaukosäätimellä tai kännykällä.

As Oy Espoon Adjutantin asukas Elina Rahkonen kokeilee asuntokohtaista sähkön, veden ja lämmitysenergian käytön seuranta- ja ohjausjärjestelmää. Jo yhden asteen lämpötilan pu-dotuksella voidaan saavuttaa 5 prosentin säästö lämmityskuluissa. Kuva: Matti Matikainen

65

Laitteet siis käyttävät yhä vä-hemmän sähköä. Kuitenkaan pelkästään tämä ei tule riittä-mään. Primaarienergian sääs-

tötavoitteet ovat kovat ja käytännössä tämä merkitsee energian kulutustason selkeää laskemista tulevaisuudessa. Energiankäyttöön perustoimintojen yl-läpitämiseksi joudutaan puuttumaan. Kuitenkin rakennuksissa on pystyttävä säilyttämään totutut mukavuustoimin-not, kuten hyvä valaistus, hyvä ilman-vaihto ja hyvä huonelämpötila. Mukavuudesta ja terveellisestä ympä-ristöstä meidän ei tarvitsekaan luopua energiansäästöä tavoiteltaessa, kuten moni pelkää. Päinvastoin, puuttumal-la rakennusten energiankulutuksen perusteisiin oikeanlaisilla teknisillä järjestelmillä ja rakenteilla sekä ohjaa-malla järjestelmiä automaattisesti oi-kealla tavalla, voidaan energiankulu-tusta pienentää ja saavuttaa samalla entistä miellyttävämpi sisäilmasto ja viihtyisyys. Rakennuksen kuluttaman energian hallinta antaa jatkossakin mahdollisuuden käyttää ”vähenevää” energiaa haluamiimme toimintoihin, kuten yhä lisääntyvään viihde- ja kodin-tekniikkaan.

Vaikka rakennusten energiankulutus on rakentamiskulttuurimme ja asen-noitumisemme kautta laskemassa, niin elintapamme ovat varsin energiaa tuh-laavia. Periaatteessa yksi kolmasosa kotimme energiankulutuksesta riippuu elintavoistamme. Niiden muuttaminen tuntuu varsin hankalalta ja siksi erityyp-piset hallintajärjestelmät ja automaa-tiot ovatkin kehittyneet helpottamaan energiankulutuksen kontrollointia ja hallintaa. On kuitenkin löydettävä uusia keinoja rakennusten elinkaaren energi-ankulutuksen pienentämiseksi. Tärkeää on ymmärtää, ettei summittainen tek-niikan lisääminen ole järkevä ratkaisu. AUTOMAATIOllA ENERgIANSääSTÖJäKäytössämme on jo erinomaisia järjes-telmiä erilaisten kiinteistön toimintojen itsenäiseksi automatisoimiseksi. On jär-jestelmiä, joilla voimme hallita palohäly-tystoimintoja, lukitusjärjestelmiä, kulun-valvontaa, turvallisuutta ja valvontaa, lämmitysjärjestelmää, ilmanvaihtoa, jäähdytystä, valaistusta, aurinkosuoja-usta ym. Tällaiset erilliset järjestelmät ovat monesti hyviä tarkoitukseensa ja niiden käyttö nimenomaan erillisinä järjestelminä perusteltuakin. Perusteita voivat olla esimerkiksi tietoturva, sää-

dökset ja hyväksynnät tai yksinkertai-sesti toimintojen helppokäyttöisyys, pitkälle viety osaaminen ja keskittymi-nen nimenomaiseen ohjaustarpeeseen. Mittavissa hankkeissa ja kiinteistöissä, joissa kiinteistön käyttäjällä riittää asi-antuntemusta monitasoisen järjestel-män hallintaan ja ylläpitoon, ei ongelmia välttämättä esiinny. Ongelmaksi muodostuu sen sijaan mo-nen erillisen järjestelmän rakentaminen keskikokoisiin ja pieniin kohteisiin. Tek-niikan määrä vaikuttaa kohtuuttomal-ta ja kustannukset tuntuvat karkaavat käsistä. Pientaloissa tällaista monita-soista järjestelmää tuskin voidaan to-teuttaa. Monitasoisia ohjausjärjestelmiä rajoittaa myös puute systeemien hyväs-tä vuorovaikutuksesta keskenään.

Sama ohjaustieto kaikkiin järjestelmiinVuorovaikutukselle on todellista tarvet-ta. Esimerkiksi sama liiketunnistin, ik-kunakosketin tai ovikosketin voi tuottaa ohjaustietoa kaikille kiinteistön järjestel-mille.

Kun rakennusten perusenergianku-lutuksen pienentämiseen tähtääviä ratkaisuja kehitetään, nousee raken-nusautomaation merkitys yhdistävänä

Energiatehokkuus rakentamisessa on päivän sana. Talojen tiiveyteen on energiatodistuksen myötä kiinni-

tetty yhä enemmän huomiota. Samoin yhä useammat kodin sähköiset laitteet saavat energiamerkinnän

ja luokituksen.

TALOAUTOMAATIO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA

www.knx.fi

66

tekijänä suureen rooliin. Rakennuskus-tannuksia voidaan luonnollisesti pie-nentää ja toiminnallisuutta tehostaa, jos kerran jossain mitattu tieto jonkin toiminnon aktivoimiseksi voidaan hyö-dyntää myös toisessa järjestelmässä. Ongelmaan tarjoavat hyvän ratkaisun standardoidut väyläohjausjärjestelmät kuten KNX.

AVOIN STANDARDI KNX Standardi mahdollistaa saman ohjaus-väylän käyttämisen laitevalmistajasta riippumatta. Väylässä olevien kompo-nenttien ja toimintojen vuorovaikutus toteutuu järjestelmän hallinnan yhtei-sellä ETS-työkalulla. Yhteistoimintamal-li on määritelty: ”Tilanne jossa viestejä lähettävät ja vastaanottavat laitteet voivat ymmärtää kunnolla signaaleja ja toimia niiden perusteella ilman ylimää-räisiä laitteistoja”. Sovellusalueita ovat mm. valaistus, aurinkosuojaus, lämmitys, ilmastointi, jäähdytys, valvonta, hälytyk-set, veden hallinta, energiankulutuksen hallinta ja valvonta, mittarointi, ääni ja AV, eli koko talotekniikan ohjaus voidaan tehdä yhden järjestelmän kautta.

hyVä OhJAUSJäRJESTElMä SääSTää ENERgIAAKaikki tilat on tehty tiettyä tarvetta ja tilan käyttäjää varten ja siksi niiden täy-

tyy vastata asetettuja tavoitteita. Tilan toimintaedellytykset tulee turvata ja samalla taata tilankäyttäjän vaikutus-mahdollisuus ympäristöönsä. Tilat ovat pitkiäkin aikoja eri vuorokauden aikoina ilman käyttäjää, oleskellaan vain tietyis-sä tiloissa tai päivisin koti on tyhjillään. Aina kun ollaan pidempään poissa, pitäisi turhat järjestelmät laittaa pois päältä tai säätää ja laitteita sulkea tai sammuttaa. Tiedämme, että näin ei ta-pahdu. Se on vaivalloista ja ihmisillä on kiire. Tämä aiheuttaa sen, että rakennus tuhlaa turhaan energiaa. KNX-standardi mahdollistaa perheen elämäntapojen tilanneohjauksen ha-lutulla tavalla. Ohjaus tapahtuu tällöin esim. ohjauspaneelista, hyväksi voidaan käyttää liiketunnistimia tai koskettimia. Apuna voidaan käyttää reaaliaikaista olosuhteiden mittausta ja ajastusta, joka säätää eri järjestelmät energiatehok-kaalla tavalla. KNX-väyläohjausjärjestelmä on myös sijoitus tulevaisuuteen. Kun rakennus-tekniikka kehittyy, niin löydetään yhä uusia mahdollisuuksia parempiin, ener-giaa säästäviin ratkaisuihin. KNX-stan-dardi antaa mahdollisuuden olemassa olevan järjestelmän päivittämiseen ja uudelleen ohjelmointiin.

DIREKTIIVIT JA STANDARDIT OhJEISTAVATEU:n direktiivi 2002/91/EC, Energy Per-formance of Buildings Directive (EPBD) on Euroopan Unionin jäsenvaltioita vel-voittava ohjeistus rakennusten ener-giankäytön vähentämiseksi. Direktii-vi ohjaa Eurooppalaista rakentamista ympäristösopimusten ja velvoitteiden täyttämiseksi. Standardeja on kaikkiaan 43 ja niiden tarkoitus on toimia ”työka-luina” joiden avulla määritellään käytet-täviä menetelmiä ja helpotetaan uusien menetelmien käyttöönottoa.

Keskeinen rakennusautomaatioon koh-dentuva standardi on EN 15232 ”Raken-nusten energiatehokkuus. Rakennusau-tomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen”. Stan-dardi esittää tavan arvioida rakennus-automaation merkitystä rakennuksen energiankulutukseen suunnitteluvai-heessa ja automaation vaikutuksen saa-vutettavissa olevaan energiatehokkuus-luokitukseen.

MITEN lÖyDäT SUUNNITTElIJAT JA URAKOITSIJATKaikki kansainvälisen sertifikaatin suo-rittaneet suunnittelijat ja urakoitsijat löytyvät Parner -listalta sivustolta www.knx.org. Partner-logon käyttöoikeus on vain niillä, jotka ovat suorittaneet kan-sainvälisesti standardoidun teoria- ja näyttökokeen ja sen käyttö sallitaan ainoastaan sertifioidulle järjestelmän osaajille.

KNX Association valvoo järjestelmän komponenttien yhteensopivuutta myöntämällä niille hyväksynnän. Laaja hyväksyntä ja verkosto luovat pohjan KNX-standardin tehokkaalle hyödyntä-miselle ja varmistavat sen kehityskel-poisuuden pitkälle tulevaisuuteen. KNX Finland edistää Suomessa KNX-stan-dardin käytön yleistymistä. Jäseninä on 8 KNX-laitteita maahantuovaa yritystä. Jäseninä ovat myös koulutusta tarjoa-vat Sähköinfo ja Tampereen Ammatti-korkeakoulu. KNX-standardia hallinnoi KNX Association jota Suomessa edus-taa KNX Finland.

Toimiva ja hyvin suunniteltu ohjauspaneeli helpottaa eri järjestelmien tehokkaan käytön ja

näin varmistaa kokonaisuuden. Kuva: Opus.

68

Ikkunat ovat rakennuksen vaipan huonoimmin lämpöä eristävä rakenneosa ja niiden kautta

haihtuu eniten lämpöenergiaa. Pientalojen tavanomaisten ikkunoiden kautta sitä katoaa kuu-

si kertaa enemmän kuin seinärakenteiden läpi. Tämän takia kannattaa kiinnittää huomiota

ikkunoiden energiatehokkuuteen, pinta-alaan ja siihen mihin ilmansuuntaan ne on suunnattu.

Ikkunat eivät ole pelkästään lämpöä hukkaavia rakenneosia – niiden kautta saadaan rakennukseen au-ringon säteilyä, joka pienentää va-

laistukseen ja lämmitykseen tarvittavaa energiaa. Energiankulutukseen vaikut-taa myös ikkunan kyky säädellä sisään pääsevää auringonlämpöä ja erityisesti koko ikkunarakenteen eli lasin, karmien ja puitteiden ilmatiiveys, joka ehkäisee hallitsemattomat ilmavirrat rakenteen raoista ulos.

IKKUNAN KOOllA ON VälIäSuuria, koko seinän korkuisia ikkuna-pintoja tulisi energiatehokkuuden kan-nalta välttää. Suurimmat ikkunat ovat yleensä olohuoneessa. Olohuoneen ja muiden oleskelutilojen ikkunat kannat-taa yleensä suunnata etelään, jolloin ne antavat valoa myös talvella. Sopivan kokoiset räystäsrakenteet estävät liial-lisen auringonpaisteen kesällä. Mata-laenergia- ja passiivitaloissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota aurinko-suojaukseen, jotta vältytään jäähdytys-tarpeelta.

Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tietyissä sääolo-suhteissa tiivistyä kosteutta. Ilmiötä ei juuri esiinny tavallisissa kolmilasisissa ikkunoissa. Kosteuden tiivistyminen ikkunan ulkopinnalle on ominaispiirre hyvin eristetyille ikkunoille ja se ker-too, että ikkuna eristää lämpöä erittäin tehokkaasti. Haitta on kuitenkin pieni verrattuna hyvin eristettyjen ikkunoi-den tuomiin etuihin.

Ikkunoiden lämmöneristyskykyä on yleensä kuvattu muiden rakenneosien tapaan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla (yksikkö W/m²,K). Pelkkä U-arvo ei kuitenkaan kerro kaikkea ikkunan energiatehokkuudesta. Auringonsä-

teilyn kokonaisläpäisykerroin, g-arvo, kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Lisäksi koko ikkunarakenteen (lasi, karmit ja puit-teet) ilmantiiveys on energiankulutuk-sen kannalta merkittävä asia.

IKKUNOIDEN ENERgIAlUOKITUSEnergialuokitus jakaa ikkunat luokkiin A-G kodin kylmälatteiden tapaan, jolloin rakentajien ja remontoijien on helpom-pi vertailla eri ratkaisuja. Markkinoilla on jo yli 200 luokiteltua ikkunaa eli siis vertailtavaa riittää. Ikkunoiden energi-aluokitus on kehitetty, jotta kuluttajat voisivat mahdollisimman helposti ver-tailla eri ikkunamallien energiatehok-kuutta. Energialuokituksessa lasketaan U-arvon, g-arvon sekä ikkunan ilmanpi-tävyyden mukaan vertailuarvo E, jonka yksikkö on kWh/m²,a. Esimerkiksi E-arvo 100 kWh/m²,a tarkoittaa, että jokai-nen ikkunaneliömetri kuluttaa 100 kWh energiaa vuodessa.

Luotettava tapa selvittää eri valmistaji-en ja eri ikkunatyyppien lämpötekniset suoritusarvot, on katsoa ne Motivan kotisivuilta: www.motiva,fi . Sieltä löy-tyvät kaikki virallisesti hyväksytyt ener-giaikkunat suoritusarvoineen.

NElIlASISET IKKUNAT ylEISTyVäTKolmilasisilla ikkunoilla on vaikea vas-tata kiristyviin eristävyysvaatimuksiin, joten tuotekehityksen lähtökohtana ovat nykyisin nelilasiset ikkunat. Neli-lasisella ikkunalla päästään noin 15 – 20 % parempaan U-arvoon kuin kolmilasi-sella. Lisäksi ääneneristysominaisuudet ovat nelilasisessa ikkunassa kolmilasis-ta selvästi paremmat. Rakentamisessa meluun ja ääneneristävyyteen tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota.

TIIVIS KATTOIKKUNA SääSTää ENERgIAAMoni oman talon omistaja haluaa ottaa asuinkäyttöön myös yläkerran neliöt. Kattoikkunoiden avulla pieniltä vaikut-tavista ja matalistakin tiloista saadaan valoisia ja viihtyisiä. Muistikuvat vetoi-sista ja vuotavista ikkunoista voi unoh-taa, sillä nykyiset kattoikkunamallit ovat tiiviitä ja vähentävät lämpöhukkaa.

Oikein tehty asennustyö varmistaa kat-toikkunan energiatehokkuuden. Kat-toikkuna voidaan asentaa kattoraken-teisiin ilman rakennemuutoksia joko rakentamisvaiheessa tai jälkikäteen.

pANOSTA SUUNNITTElUUNSaneerauskohteessa ikkunoiden mitoi-tukset ja suunnittelu on syytä tehdä asi-antuntijan kanssa, koska uudet ikkunat pitää suunnitella huolella huoneen käy-tön, sijainnin ja ilmansuuntien mukaan. Kannattaa pohtia ikkunoiden kätisyyttä, avautumissuuntaa ja huoneen tuuletus-tarvetta sekä myös varmistaa mahdol-lisuus ikkunoiden käytännölliseen pe-suun ja puhdistukseen.

Hyvät ikkunat vähentävät vedon tuntua ja tasaavat sisäilmaa. Heikko äänieris-tys ja iholla tuntuva veto lähellä ikkunaa ovat yleensä merkkejä huonosta läm-möneristyksestä.

Lasien valinnalla voi lisäksi tehostaa ik-kunan lämmöneristys- ja lämmönheijas-tuskykyä merkittävästi.

ENERgIATEhOKKAASSA TAlOSSA ON MyÖS TIIVIIT UlKO-OVET Ovien energiatehokkuus ei ole niin kriittistä vaikka samat kriteerit pätevät niihin kuin ikkunoihinkin. Ovien läm-möneristyskyvylle on määritelty sallitut U-arvot, mutta varsinaista energialuo-

IKKUNOILLA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN

www.skaala.com • www.profin.fiwww.fenestra.fi • www.velux.fi

69

kitusta ei ole kehitetty. Tulevaisuudes-sa luokitus tulee kuitenkin kattamaan myös ovet.

Uusissa ovissa rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että ovi pysyy mahdollisim-man hyvin suorana. Levyn sisällä, oven koko leveyden ja korkeuden mitalla on alumiinivahvikkeet sekä sisä- että ul-kopinnassa. Ovi pysyy suorana ja vään-tymättä sekä kestää kosteutta huomat-tavasti aikaisempia paremmin. Uusille ulko-oville annetaankin yleisesti kym-menen vuoden takuu.

Energiatehokkaan talon ulko-ovien U-arvo on alle 1,0 W/m² K. Lasiaukollisten ovien U-arvo riippuu lasiaukon pinta-alasta ja vaihtelee 0,8 -1,0 W/m² K. Markkinoilla on jopa erikoisrakenteisia ulko-ovia, joiden U-arvo on alle 0,7 W/m² K. Passiivitalon ulko-oven u-arvo on 0,4 - 0,7 W/m2K.

Uudet ovet eristävät hyvin myös ääntä; parhaimmillaan päästään jopa 37 dB:n vaimennukseen. Lämmöneristyksen takia oven ikkunan lasituksen on oltava kolminkertainen. Ovessa saa kernaas-ti olla myös kaksi tiivistettä. Nykyään markkinoilla on myös saatavissa niin sa-nottuja matalaenergiaovia, joiden koh-dalla päästään jopa u-arvoon 0,6.

Oven lämmönpitävyyteen vaikuttavat itse ovilehden ja lasin eristyskyky, tiivis-teet, lasitustapa sekä asennuksen laatu. Ulko-ovi ei tietenkään ole tiivis, jos se on asennettu huolimattomasti ja kylmäsil-toja syntyy esimerkiksi karmin ja seinän väliin. Asennettaessa tulee kiinnittää huomiota ovilevyn ja karmin suoruuteen sekä karmin, kynnyksen ja seinän välien tiivistämiseen.

OVET VAIhTOON pERUSKORJAUKSEN yhTEyDESSäVanhat ulko-ovet ovat usein hyvin kau-niita. Kuitenkin oven huono kunto saat-taa yllättää, sillä rakenteeltaan ne eivät aina ole kaikkein parhaimpia. Ulko-ovi joutuu kovaan rasitukseen kosteuden ja lämpötilojen vaihtelun kanssa, ja lisäksi ovien pitää avautua helposti ja ne pitää myös pystyä lukitsemaan vaivatta. Mo-net muistavat vanhojen ovien työnnön tai nykimisen ennen kuin avain kiertyi ja ovi aukeni.

Ulko-oven pitää olla myös tiivis. Tiivis-

teitä voi toki aluksi vaihtaa paksumpiin, mutta lopulta sekään ei auta. Kun tiivis-tepinnat eivät tavoita toisiaan, alkaa si-sällä tuntua vetoisalta. Vetoisuus onkin yleensä se syy, kun aletaan pohtia ovien uusimista ja peruskorjauksen yhteydes-sä ovien vaihto on luontevaa suorittaa.

MITTAA hUOlEllAKaikkein tärkeintä on tilata oviaukkoon oikean kokoinen ovi. Silloin asentami-nen on nopeaa ja helppoa, eikä tarvita ylimääräistä purkamista. Varminta on ottaa jo ennakkoon yhteys edustajaan, joka käy paikalla ja ottaa silloin myös mittavastuun. Yleisin tapa ulko-oven vaihdossa on ostaa se valmiiksi asen-nettuna, kahvat ja lukot valmiina paikal-laan, sisältä ja ulkoa listoitettuna.

VANhAT OVET KIERRäTyKSEENVanhojen ovien purku on myös tärkeä toimenpide. Ajan saatossa on käytetty monenlaisia kiinnitystapoja. Vuosien saatossa puitteet on voitu kiinnittää runkorakenteisiin vaikkapa polyure-taanivaahdolla. Tällöin ne on helppoa leikata ne pois vaikkapa puukkosahalla ja katkoa pienemmiksi, helpommin kä-siteltäviksi palasiksi. Purun yhteydessä kannattaa muistaa ja huomioida myös mahdollinen kierrätys. Osa ovivalmista-jista huolehtiikin vanhojen ovien kierrä-tyksestä vaihdon yhteydessä.

SARANAT JA lUKOT KANNATTAA hOITAAUlko-ovea kutsutaan usein talon käynti-kortiksi ja sen tulee myös istua muuhun talon ulkonäköön ja julkisivuun. Oven tulee kuitenkin olla myös kestävä ja tur-vallinen ja sen tulee kestää myös mur-toyrityksiä. Laadukas ovi ja asianmu-kainen lukkolaitteisto voi pelastaa talon asiattomilta vierailta.

Ulko-ovien saranat ja lukot kannattaa pitää hyvässä kunnossa ja huoltaa vii-meistään silloin, kun saranat alkavat kitistä ja lukon kieli tuntuu avainta kier-rettäessä jäykältä. Tällöin tietää, että voiteluaine on kulunut lukosta pois.

pARI VINKKIä VOITElIJAllESaranoita on monen mallisia mutta öljy-ämistä helpottaa, jos niiden kyljessä on kapeat raot voiteluaineen suihkuttamis-ta varten. Käden ulottuvilla kannattaa pitää riepua, jolla voi kuivata yli vuota-neen öljyn.

Lukoissa voiteluntarpeen huomaa kie-len jäykistymisenä. Kieli työnnetään sisään ja voiteluainetta suihkutetaan lukon sisään. Sen jälkeen kuivataan ylimääräiset öljyt ja painellaan kieltä muutaman kerran edestakaisin. Luk-kopesään kannattaa myös suihkuttaa öljyä avaimenreiän kautta. Öljytty lukko toimii äänettömästi ja on helppo avata ja sulkea.

IKKUNAN ENERgIATEhOKKUU-TEEN VAIKUTTAVAT:• lasiosan U-arvo • mitä pienempi U-arvo on, sitä

paremmin ikkuna eristää läm-pöä

• ilmanpitävyys • ikkunan ilmavuodot lisäävät vuo-

toilmanvaihtoa ja siten myös lämpöhäviöitä

IlMAN pITäVyyTEEN VAIKUTTAVAT :• ikkunan eri osien väliset liitokset • avattavien ikkunoiden tiivisteet;

erityisesti sisäpuitteen ja kar-min välinen tiiviste

• auringonsäteilyn kokonaisläpäi-sykerroin (g-arvo)

• lasien selektiivipinnoitteet • selektiivipinnoite on läpinäkyvä

metalli- tai metallioksidipinnoite, joka läpäisee ja heijastaa sätei-lyn eri taajuuksia eri tavalla

• selektiivipinnoite vähentää ikku-nan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa siten ikkunan läm-möneristävyyttä

• eristyslasien täytekaasut • lämmöneristävyys paranee, kun

eristyslasien välitila täytetään ilmaa hidasliikkeisemmällä kaa-sulla

• täytekaasuina käytetään jalo-kaasuja, joita ovat esim. argon, krypton ja ksenon

• välilistan materiaali • ruostumaton teräs, TPS -mas-

sa ja muovi eristävät paremmin kuin alumiini

70

Yleensä sisustussuunnitte-lun yhteydessä huomioidaan missä ovi on, mitä tiloja ovet jakavat ja esimerkiksi pitääkö

oven olla umpiovi vai halutaanko, että sen läpi tulee valoa.

Sisäovilla jaetaan sisätilaa, erotetaan huoneet ja näin syntyy asuntoon ”omia” huoneita ja saadaan myös eri tiloja rau-hoitettua. Tilojen yleisilme ja seinäpin-nat vaikuttavat siihen, minkälaiset ovet valitaan. Seinäpintojen ollessa puuta on luonnollinen valinta puupeiliovi, näin saadaan yhtenäinen yleisilme. joka jat-kuu yhtenäisenä koko huonetilassa. Vaaleisiin tapetti- tai maalauspintoihin soveltuu mainiosti valkoiset ovet. Vaih-toehtoja löytyy varmasti jokaiseen ma-kuun.

Ovien koot ilmoitetaan yleensä mo-duulimittoina, jotka ilmoittavat karmin asennusaukon suuruuden kymmenen sentin mitoin, esim. 7 x 21 tarkoittaa 700 x 2100 mm:n minimiasennusauk-koa, jolloin karmin tarkat mitat ovat näi-tä 10 mm pienemmät.

lAAKAOVETLaakaovet ovat edullisia suorapintaisia kevytrakenteisia ovia. Oven runko on puuta ja sen isällä on kennomainen ra-kenne ja pinnat ovat kovalevyä. Yleisin väri on valkoinen, mutta ovia on mah-dollisuus saada myös puuviilupintaisi-na. Oven pinta voidaan myös helposti maalata sisustukseen sopivaan sävyyn.

Ovet ovat umpinaisina symmetrisiä, mutta jos niissä on valoaukko ne vaati-vat kätisyyden. Yleisimmin korkeus on M21 eli 2100 mm, mutta muitakin kor-keuksia vakiomalleista löytyy. Toimitus on M7-10 leveysmoduulein eli leveys on 700 – 1000 mm.

MUOTOpURISTEpEIlIOVETMuotoon puristetut ovet ovat rakenteel-taan kuten laakaovet, mutta pintalevy on HDF -levyä. Pintakuvion muotoja on useita, kuitenkin yleisimpiä ovat suo-rapeiliset ovet ja holvikaariovet. Suo-rapeilisten ovien peilikuviot ovat oven reunojen suuntaisia ja ne ovat umpinai-sina symmetrisiä. Holvikaaressa pys-ty- ja keskipeilit ovat suoria ja ylhäällä

oven kuvio on aaltoilevan kaareva ja ovessa on näin ollen kätisyys. Ovilevyt ovat tavallisesti kaksi- tai kolmipeilisiä. Ovilevyjä on saatavissa vakiomoduuli-mitoissa.

MASSIIVIpEIlIOVET Yhteistä näille oville on, että niiden run-ko on kokonaan massiivipuuta. Yleisin massiivipeiliovi on mäntypuinen, vä-

Nykyään puhutaan sisustusovista joka kuvastaa sisäovien muuttunutta roolia. Markkinoilla onkin laaja

valikoima erilaisia sisä- ja sisustusovia. Vaihtoehtoja löytyy pintamateriaaleissa ja kuoseissa.

TYYLIKKÄÄT SISÄOVET VIIMEISTELEVÄT KODINSISUTUKSELLISEN ILMEEN

Pariovilla huonetilaa voidaan halutessa avata yhtenäiseksi tai jakaa erillisiksi tiloiksi. Ovien

aukeamissuunnalla ja kätisyydellä on merkitystä tilan käytön kannalta. Kuvan lasiovet Skaalan

mallistosta. www.skaala.com.

www.skaala.com • www.profin.fiwww.fenestra.fi

71

Väliovien rakenteet ovat erilaisia. Toi-set ovet ovat jykeviä ja massiiviraken-teisia, kun toiset taas kevytrakenteisia. Massiivipuuovi on pitkäikäinen ja kol-hiintunut ovi voidaan hioa ja käsitellä uudestaan. Lasiovi on näyttävä ja pit-käikäinen ratkaisu varsinkin kylpyhuo-neen ovena, mutta rohkea sisustaja va-litsee sen myös huoneiden välioveksi.

UMpIOVI VAI lASITETTUUmpiovi on hyvä ratkaisu esimerkiksi makuuhuoneessa ja WC:ssä, joihin ei haluta näköyhteyttä muista tiloista. Tuulikaapin-, olohuoneen- tai keit-tiönovi voi sen sijaan hyvinkin olla näyttävä lasitettu ovi. Lasitus lisää ti-lantuntua, päästää huoneeseen valoa ja mahdollistaa näköyhteyden huonei-den välillä. Laseja on useaa eri kokoa ja niissä on erilaisia ristikoita.

Sisäovien lasivaihtoehdot ovat kirkas lasi, joka päästää valon esteettä sisään ja satiinilasi, joka rajoittaa läpinäky-vyyttä, mutta päästää silti valon kulke-maan.

hIllITTy, ROhKEA VAI lUONNONlähEINENOvia saa monipuolisilla pintavaihtoeh-doilla ja sävyillä. Puuovi voi olla maalat-tu, viilutettu, lakattu, puuvalmis, pet-sattu tai pinnoitettu. Myös lasiovi saa sekä hillityn pehmeissä sävyissä että rohkean musta-valkoisina. Sisäovien värivaihtoehtoja on lähes äärettömästi.

OVI lEVIKKEEllä TAI pARIOVIYksittäistä ovea näyttävämmän ovirat-kaisun saat valitsemalla oveksi pario-ven tai perusoven rinnalle levikkeen. Levikkeellinen ovi tai pariovi peittää

isommankin oviaukon ja soveltuu sil-loin, kun halutaan näyttävyyttä kodin tiloihin.

MIETI KäTISyySEnnen tilaamista pitää vielä tietää, mikä on kunkin oven kätisyys eli mitkä ovet ovat oikeakätisiä ja mitkä vasen-kätisiä.

VIIMEISTEly TäRKEääViimeistele ovi tyyliin sopivalla painik-keella sekä karmilla ja kynnyksellä.

OVET VAATIVAT hUOlTOAVarsinaisiin huoltotöihin kuuluvat pin-tojen puhdistus siivouksen yhteydessä ja kerran vuodessa ovien saranoiden ja lukkojen voitelut sekä heloitus- ja sa-ranaruuvien kireyksien tarkistus.

häoksainen tai oksainen ovilevy, jonka pinta on useimmiten lakattu. Ovilevyt voidaan myös hankkia viilutettuina tai maalattuina. Maalatuissa ovissa runko on massiivipuuta ja peilit HDF-levyä. Ovia toimitetaan niin ikään moduu-limittaisina, pintakuvio tai lasiaukko määrää tarvitaanko kätisyys vai ei.

SISUSTUSOVET Sisustusovilevyt poikkeavat kuoseiltaan ja väreiltään normaaleista ovilevyistä. Niitä valmistetaan eri materiaaleista, ja yleensä ne ovat tilaustuotteita. Sisus-tusoviin voidaan myös luokitella täysla-sitetut ovet ja pariovet. Kaikki väliovet ovat myös saatavissa lasiaukollisina joko ristikoilla varustettuina tai ilman niitä. Ovet toimitetaan yleisimmin il-man lasitusta, ja kätisyys pitää tietää jo ovea ostaessa.

KOSTEAN TIlAN OVETTänä päivänä yhä useampi kostean tilan ovi on täyslasinen hiekkapuhalluksella tai himmennetyillä lasipinnoilla varus-tettu kokolasiovi. Etuina ovat ovilevyn ehdoton kosteudenkesto, hyvä ulkonäkö ja ne sopivat yhteen myös saunan ovien kanssa. Joskus myös puista kehysovea käytetään kosteiden tilan ovena. Tässä ovimallissa ulkopuoli on puupaneelia

ja sisäpuoli kehysovi, jolloin paneelien takapinta näkyy kehyksien välistä. Ylei-simmät koot ovat M8-9 x 21 ja ovet sisäl-tävät lähes aina karmipaketin.

SAUNANOVET Nykyään saunassa on lähes aina täys-lasinen ovi. Perinteinen puupaneeliovi on saanut väistyä. Lasi antaa pieneen-kin saunaan tilan tuntua ja samalla se on sisustuksellisesti näyttävä ratkaisu. Lasilevy on yleensä 8 mm:n vahvuista karkaistua lasia, värejä ja malleja löytyy useita. Yleisemmät koot ovat M7-9 x 19, mutta uusissa rakennuksissa saunan oven leveyden on oltava minimissään M9. Saunan ovi asennetaan aina ulos-päin aukeavaksi. Markkinoilla on myös puupaneelin ja lasin eri yhdistelmiä. Ovet toimitetaan karmeineen.

TAITE ElI pAlJEOVET Taiteovet tehdään usein mittatilaustyö-nä ja tällöin ne usein myös asennetaan valmistajan toimesta. Markkinoilla on myös keveitä itse lyhennettäviä perus-paketteja, joihin on mahdollista saada lisäpaneeleja. Taiteovien materiaalina ovat puu, erilaiset muovit sekä puriste-levyt. Lamellit voidaan varustaa myös lasituksella. Ovia käytetään haluttaessa hyödyntää kääntyvän oven tarvitsema

tila tai esim. tilanjakajina.

lIUKUOVETPeileillä tai eri pintavaihtoehdoilla va-rustetut liukuovet ovat yleisimmin käytössä eteisen ja maakuuhuonei-den säilytysratkaisuissa. Ovet antavat käytettävää lisätilaa, ne ovat sisustuk-sellisia ja peilipintaisina ne antavat avaruutta. Myös liukuovet soveltuvat erinomaisesti tilanjakajiksi. Ovet toimi-tetaan pääsääntöisesti mittatilaustöinä.

OVIEN KARMIT JA KyNNyKSETVäliovet eivät sisällä pintaheloja, karme-ja eivätkä kynnyksiä. Yleisimmät karmi-vaihtoehdot ovat puuvalmis tai lakattu mänty sekä maalattu valkoinen. Karmit eivät sisällä alapuuta, joten jalopuinen tammikynnys on hankittava erikseen. Pintaheloitukset valitaan mieluimmin ha-luttuun tyyliin sopiviksi samasta sarjasta oven materiaalin ja värin mukaan. Karmit kiinnitetään runkoon esim. säätöruuveil-la ja peitetään peitetulpalla. Kynnyksien kiinnittämiseen käytetään lattialämmi-tyslattioissa liimamassoja muissa tapa-uksissa täysmessinkiruuveja.

KEVYTRAKENTEINEN, MASSIIVINEN VAI LASINEN OVI?

Katso asennusvideo ja lisätietoja tuotteesta osoitteessa:

www.muotolevy.fi

72

KLIK on nopein ja tarkin tapa tehdä väliseinärunko.

Yksi puuranka, jolla tehdään koko väliseinärunko.

Rungon asennus tehdään patentoidulla kiilamene-

telmällä, jolloin nauloja ja ruuveja ei enää tarvita.

Kiilakiinnitys linjaa rungon ja levytyspinta on aina

suora. KLIK-tolppia voidaan siirtää levytyksen ai-

kana, mikä helpottaa ja nopeuttaa asennusta. Tut-

kimuksiemme mukaan KLIK -väliseinärunkoa käyt-

tämällä väliseinärungon pystytys nopeutuu 40%

verrattuna nykyisiin puisiin vaihtoehtoihin.

- UUSI RATKAISU VÄLISEINIEN RAKENTAMISEEN

KLIK paketti sisältää 7 KLIK-tolppaa, asennuskiilat ja kuvalliset asen-nusohjeet. Yhdellä KLIK paketilla teet 2,4 metriä valmista väliseinä-runkoa.KLIK on nopein ja helpoin tapa tehdä väliseinärunko.

Pystyrankojen asennus tehdään patentoidulla kiilamenetelmällä.

KLIK-tolpan leveys helpottaa rakennuslevyjen ruuvaamista.

KLIK-tolpissa on valmiina rei´itykset sähköjohdoille. Reiät ovat val-miiksi oikeassa korkeudessa pistorasioille, valokatkaisimille ja ovi-aukkojen ylityksiin.

Kiilakiinnityken ansiosta pystytolppia voidaan siirtää rakennuslevy-jen kiinnitysvaiheessa.

www.muotolevy.fi

73

OVET PIILOON SEINÄN SISÄLLE

Eclisse Pocket Door –liukuovet tuovat uusia mahdollisuuksia tilojen toteuttamiseen. Eclis-sen ratkaisussa Pocket Door

–kehys tulee osaksi väliseinärunkoa ja mahdollistaa ovien liukumisen seinän sisälle. Pocket Door tuotteet sopivat yhtä hyvin uudisrakentamiseen kuin saneerauskohteisiin.

Muotolevy edustaa Italialaisen Eclis-sen Pocket Door tuotteita. Valikoima sisältää runsaasti erilaisia sovelluksia. Eclissen tuotteilla on mahdollista teh-

dä mm. yksittäiset ovet, pariliukuovet, listattomat oviaukot, teleskooppiovet ja monia muita.. Tuotteisiin on saatavilla myös useita nykyaikaisia lisävarusteita. Soft Close toiminnolla ovet sulkeutavat hitaasti ja pehmeästi, kun taas Syncro lisävarusteella pariliukuovi toimii sa-manaikaisesti liikutettaessa ainoastaan toista ovilehteä.

Tuotteissa on monia ominaisuuksia, joita ei löydy vastaavista järjestelmistä. Eclissen tuotteisiin sopii 40 mm paksu ovilehti tai kehyksetön 8 mm lasiovi.

Kehys on tehty huippulaatuisista mate-riaaleista ja osista, jotka takaavat tuot-teen huolettoman toiminnan vuosiksi eteenpäin (takuu 12 vuotta). Eclissen liukuovikehyksen asentaminen on help-poa ja se onnistuu vaivattomasti myös ilman aikaisempaa kokemusta. Paten-toitu irroitettava liukukisko mahdollis-taa oven vaihdon ja huollon tulevaisuu-dessa seinää purkamatta.

ECLISSE POCKET DOOR -LIUKUOVIJÄRJESTELMÄLLÄ

Kääntyvät sisäovet vievät yllät-

tävän paljon tilaa, jonka voisi

käyttää tehokkaasti hyväkseen.

Eclissen ratkaisu on sijoittaa ve-

dettävät ovet väliseinän sisään,

jolloin tila saadaan käyttöön.

74

Kattoa rakennettaessa pitää noudattaa hyvää rakennusta-paa ja yleisesti hyväksyttyjä asennusmenetelmiä. Eri kat-

tojen asentaminen poikkeaa hieman toisistaan. Katto on kuitenkin talon viides julkisivu ja hyvä kattomateriaali kruunaa aina rakennuksen ja saa sen is-tumaan ympäristöönsä.

VESIKATTO ON TäRKEäVesikatto on kokonaisuus, joka erottaa rakennuksen ylimmän kerroksen ja ul-koilman toisistaan. Se koostuu raken-teellisesti seuraavasti:

• kantava rakenne• ilmasulku• höyrysulku• lämmöneriste• tuuletustila tarvittaessa• vedeneristeen alusrakenne• varsinainen vedeneriste

• veden poisto• läpiviennit• kattoon liittyvät muut rakenteet

Katon rakenteita säätelevät niin EU:n rakennustuotedirektiivit, tuotestandar-dit kuin omat viranomaissäädöksemme; esimerkiksi rakentamismääräyskokoel-ma ja lisäksi löytyy myös erilaisia tuote- ja urakointisertifikaatteja.

CE-merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote täyttää kaikki sitä koskevien Euroopan yhteisön direktiivien vaati-mukset. Se ei kuitenkaan takaa tuot-teiden automaattista soveltumista Suo-men olosuhteisiin.

KATTOMATERIAAlEISSA NyKyAIKAI-NEN TEKNOlOgIA KOhTAA RAKENTA-MISEN pERINTEENTavallisimmat pientalojen kattomate-riaalit eri muodoissa ovat tiili, teräs ja

bitumi. Lisäksi löytyy kivipinnoitteisia, kuitusementti- ja pvc-katteita ja myös kupari on taas löytänyt tiensä arvokkai-den yksityiskotien katteeksi. Entisöin-nissä oma lukunsa ovat perinnekatot, kuten paanut, olki ja päreet.

Katto on pitkäikäinen osa rakennusta. Monet materiaalit kestävät oikein hoi-dettuna jopa yli 50 vuotta, kuten esimer-kiksi nykymateriaaleista ruostumaton teräs ja perinteisistä tiili. Siksi on tärke-ää huolehtia katon kunnosta ja tarkastaa se säännöllisesti. Katolle pitää pystyä kiipeämään ja tämä edellyttää kunnossa olevaa turva- ja huoltojärjestelmää.

Ilmaston muuttuminen tuo myös omat haasteensa katon huollolle ja kunnos-sapidolle. Lisääntyvä kasvusto kuten sammaleet aiheuttavat harmia. Ne ja roskat pitää päästä poistamaan ja sade-vesijärjestelmät on pidettävä puhtaina.

Katon kestävyyteen ja elinkaaren pituuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten se on suunniteltu, miten

se toteutetaan ja huolletaan. Omakotitalon katolle asetetaan suunnittelussa käyttöikätavoite ja se vai-

kuttaa katon rakenteiden ja yksityiskohtien suunnitteluun ja käytettäviin materiaalivalintoihin. Kattoon

kannattaa panostaa, sillä sen rappeutuminen vaikuttaa koko rakennuksen kuntoon hyvin nopeasti.

KESTÄVÄ KATTO SUOJAA KOTIA PITKÄÄN

Kuva: Scheidel

www.orima.fi • www.ruukki.comwww.plannja.fi • www.monier.fi

www.laaturemontti.fiwww.koskenmetalli.fi

www.weckman.fiwww.schiedel.fi

75

Hoitamattomuus rasittaa katon pintaa ja aiheuttaa pahimmillaan kosteuson-gelmia rakenteille. Vesikaton tiiveys ei saa pettää, koska vuotava katto aiheut-taa ajan mittaan suuret vahingot.

TIIlIKATTOKattotiiliä on asennettu katoille jo tu-hansien vuosien ajan. Ne ovat toimineet ja kestänet pitkään. Nykykattotiiliä on saatavissa betoni- tai savikattotiilinä. Katto on helppo asentaa ja vaivaton huoltaa. Jos kattorakennetta ei muute-ta, joissain tapauksissa, voidaan myös vanha huopa- tai peltikate jättää uuden katon aluskatteeksi. Tämä on järkevää, etenkin silloin, kun aluskate on vielä kyllin hyväkuntoinen suojaamaan talon rakenteita.Keraamiseen kattotiileen syntyy poltos-sa sen kaunis väri. Savesta puristetun tiilen perusväri on saven sisältämästä raudanpoltosta syntynyt punaruskea sävy. Aidossa kattotiilessä väri säilyy ja kestää hyvin auringon valoa. Monet ar-vostavatkin savitiilen yksilöllisiä sävyjä. Savikattotiiliä ei maalata, vaan niiden väri syntyy ennen polttoa tiileen pintaan ruiskutetusta mineraalikerroksesta. Tämä antaa lopullisen värin sintraantu-essaan tiilen pintaan polton yhteydessä. Kattotiilen erilaisia kiiltoasteita ovat matta, puolikiiltävä sekä lasitettu pinta.

TERäSKATTEETTeräskate kestää hyvin kulutusta, niissä on hyvä värin ja auringon UV-säteilyn kestävyys. Pinnoitteet ovat ympäris-töystävällisiä ja niissä on runsaasti eri värejä. Katteet ovat pinnoitettu molem-min puolin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja olosuhteisiin sopiviksi.

Teräskatetta asennettaessa, tietyin edellytyksin, vanha kate voidaan jättää uuden alle. Sen kunto kannatta kuiten-kin aina tutkia tarkasti ja jos on ollut kosteusongelmia, vanha kate alusra-kenteineen on uusittava. On syytä an-taa ammattilasten selvittää rakenteiden tuuletukseen ja kosteuden tiivistymi-seen liittyvät seikat. Vanha tiili- tai as-bestilevykate on kuitenkin aina syytä purkaa uuden katon tieltä.

TERäSOhUTlEVy ElI KATTOpElTIProfiloitu teräsohutlevykate eli katto-pelti on kevyt, painaa vain noin 4,5-6,0 kg/m². Tämän ansiosta käsittelyyn ja katolle nostamiseen ei tarvita erityisiä

välineitä ja peltikatto sopii hyvin myös vanhojen kattojen uusimiseen.

Väripinnoitettu teräsohutlevy tunne-taan erittäin kestävänä rakennusma-teriaalina, jota on kuitenkin helppo muovata haluttuun muotoon. Maalipin-noitteet suojaavat levyjä tehokkaasti, säilyttäen värisävynsä ominaisuuksien vaihdellessa valitun pinnoitetyypin mu-kaan. Kaikki pinnoitetut teräsohutlevyt ovat kuumasinkittyjä ennen lopullista pinnoitusta. Värivalikoima on laaja ja siitä löytyy suomalaiseen ympäristöön mainiosti soveltuvia värejä sekä jouk-ko erikoisempia sävyjä persoonallisiin ratkaisuihin. Profiililevyt on mahdollis-ta valmistaa tilauskohtaisesti oikeisiin mittoihin ja tarvittaessa saa myös ohjeet levyjen asennusjärjestyksestä.

KIVITERäSKATESaneerauskohteessa kattomateriaa-lin valintaan vaikuttaa katteen hin-ta, kestävyys ja ulkonäkö, sekä miten kate muuten soveltuu saneerattavaan kohteeseen. Esimerkiksi rakenteiden kantokyky asettaa katemateriaalin va-linnalle omat raaminsa. Jotkut kate-vaihtoehdot saattavat vaatia painonsa vuoksi rakenteiden vahvistamista. Kivi-teräskate sopii saneerauskohteisiin hy-vin muun muassa keveytensä ansiosta. Kestävyys, hiljaisuus sateella, helppo asennettavuus ja kattoremontin vaivat-tomuus ohjaavat yleensä saneeraajaa materiaaliratkaisuja tehtäessä. Tässä vertailussa kiviteräskate on menestynyt hyvin.

AlUSKATE ON OlEEllINEN OSA KATON KESTäVyyTTäTänä päivänä kiinnitetään huomio-ta liian usein vain tuotteen hintaan ja monesti laatu unohdetaan. Esimerkiksi aluskatteessa ei kannata säästää. Kun ajatellaan että katon tulee kestää 50 vuotta niin rakennusvaiheessa 200 eu-ron säästö (1€/m²) tuntuu mitättömältä. AlUSKATTEEN MERKITyS• kaikilla epäjatkuvilla katteilla (pelti,

huopa, tiili) tule käyttää aluskatetta• aluskate toimii katemateriaalin kans-

sa vedenpitävänä katteena• aluskatteen lujuudella on merkitystä

jo asennusvaiheessa• aluskatteen tulee kestää yhtä kauan

kuin katemateriaalinkin• parhainkaan kate ei korvaa aluskat-

teen vikoja ja puutteita• laadukas aluskate ja huolellinen aset-

taminen ovat paras vakuutus talollesi

DIFFUUSIOAVOINTEN (hENgITTäVIEN) AlUSKATTEIDEN KäyTTÖTARKOITUS• sallivat katon hengittää

-mahdollistavat katon sisärakentees-ta tulevan kosteuden/vesihöyryn siir-tymisen ulkoilmaan

• suojaavat veden tunkeutumista vas-taan

• pitää kattorakenteen kuivana ja pi-dentää katon elinkaarta

• pitää huoneilman terveellisellä tasolla

TURVAllISEllA KATOllA ON hyVä lIIKKUAKatolle on päästävä ja siellä on pystyt-tävä liikkumaan turvallisesti, niin nuo-hoojan, kuin kattoa tai sadevesikouruja puhdistettaessa. Sadevesi pitää ohjata katolta asianmukaisesti ja talvella li-säksi suomalaisen omakotitalon katolla on tuhansia kiloja lunta. Niin vesi kuin lumikin halutaan alas, mutta ei hallitse-mattomasti joka lappeen kohdasta. Vesi tulee itsestään, mutta toisinaan lumi joudutaan poistamaan. Tämä tarkoittaa, että katon sadevesijärjestelmät, huolto ja katolla liikkuminen vaativat hyvät, kokonaisuuteen istuvat ja suunnitellut järjestelmät ja tuotteet. Niitä hankitta-essa kannattaa muistaa, että ne kiinni-tetään yleensä kattoon tai tuetaan sii-hen. Siksi ne tulee valita, suunnitella ja asentaa huolella, osana kattoprojektia. Näin lopputulos on turvallinen käyttä-jälle. Kattoon ei synny ongelmakohtia, jotka aiheuttaisivat kattopinnan rik-koutumisen ja vuodon. Tärkeää on, että sadevesijärjestelmä pysyy toimivana. Avainasemassa ovat kourujen kannak-keet, profilointi ja materiaalit. Erityises-ti kannakkeiden rakenteellinen lujuus vaihtelee ja turvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että tuotteet ovat riittävän lujia. Vasta luotettava kiinnitys takaa lopullisen toimivuuden ja turvalli-suuden ja siksi asennustyö kannattakin antaa ammattilaisten huoleksi.

www.orima.fi • www.ruukki.comwww.plannja.fi • www.monier.fiwww.vesivek.fi • www.schiedel.fi

www.laaturemontti.fiwww.koskenmetalli.fi

www.weckman.fi

76

TEE TARKASTUKSEN yhTEyDESSäAINAKIN SEURAAVAT hUOlTOTOIMENpITEET:• Poista katolta roskat ja puhdista kat-

to epäpuhtauksista (pehmeä harja ja vesi, vesipainepesu < 50 bar, tarkoi-tukseen soveltuvat pesuaineet)

• Puhdista jiirit ja vedenpoistojärjestel-mä, valmista veden esteetön poistu-minen katolta

• Vaihda virheelliset ja löysät kiinnik-keet

KUN TARKISTAT KATTOSI KUNNON, KIINNITä hUOMIOTA SEURAAVIIN ASIOIhIN:

KATON ylEISKUNTOKatelevyt, listat ja ruuvit• Onko katolla ylimääräisiä esineitä,

roskia tai likaa• Onko pinnoissa naarmuja tai pahem-

pia vaurioita• Ovatko kateruuvit ja niiden tiivisteet

kunnossa (ei merkkejä haurastumi-sesta)

• Ovatko harjalistojen tiivisteet kunnos-sa (paikallaan, eikä merkkejä hauras-tumisesta)

• Ovatko jiirit ja pellitykset kunnossa

Alusrakenteet (jos pääsy ullakolle mahdollista)• Näkyykö mahdollisia vuotokohtia/

vuodon aiheuttamaa kosteutta raken-teissa

• Onko aluskatteen päälle muodostunut vesipusseja

Tuuletus (jos pääsy ullakolle mah-dollista)• Onko tuuletus toiminut• Esiintyykö alusrakenteissa kosteutta,

joka ei johdu kattovuodoista

Räystäät• Ovatko mahdolliset päätyräystäslis-

tat kunnossa

läpIVIENNITKattoikkunat, savunpoistoluukut ja putkiläpiviennit• Ovatko kattoikkunat ja savunpoisto-

luukut sekä niiden tiivisteet ja kiin-nikkeet ehjiä ja paikoillaan

• Ovatko putkiläpivientien tiivistyskar-tiot ehjiä ja kittaukset tiiviitä

• Ovatko aluskatteen ylösnostot kun-nolla kiinni

VEDENpOISTOVesikourut ja syöksytorvet• Ovatko vesikourut ja syöksytorvet eh-

jiä ja puhtaita• Ovatko vesikourujen ja syöksytorvien

liitokset asianmukaisesti paikoillaan• Onko vesikourujen kaadoissa pai-

naumia

KATTOTURVATUOTTEETTikkaat, kattosillat ja lumiesteet• Ovatko kattoturvatuotteet ehjiä (onko

ruostevaurioita tai vääntymiä)• Ovatko kattoturvatuotteet kunnolla

kiinni

KATON pESULikaiset tai tahraantuneet kohdat pestään pehmeällä harjalla ja vedellä. Pinttyneemmän lian voi pestä yleispe-suaineella tai maalipinnoitteiden puh-distukseen tarkoitetulla pesu-aineella. Noudata pesuaineen käyttöselostetta tai tarkista soveltuvuus tuotteen val-mistajalta. Vaikean paikallisen tahran voi poistaa lakkabensiiniin kostutetulla kankaalla.

Lopuksi katto huuhdellaan ylhäältä alas-päin, jotta pesu-aine tulee huuhdeltua

kokonaan pois. Sadevesijärjestelmä tu-lee huuhdella vielä lopuksi vedellä.

lUMEN pOISTOMaalipinnoitetulla katolla lumi ei yleen-sä pysy eikä näin ollen ylitä rakenteen mitoituskuormaa. Mikäli joudut poista-maan lunta, toimi varovaisesti pintaa vaurioittamatta ja jätä katolle vähintään 10 cm lunta suojakerrokseksi. Älä kos-kaan pudota lunta ylemmältä tasolta alemmalle äläkä kinosta seinän viereen. Mahdollisen jään poistaminen tehdään tarvittaessa.

• Varaa käyttöösi valjaat tai turvavyö ja tukeva köysi

• Katolla työskennellessäsi huolehdi sii-tä, että köysi on tukevasti kiinnitetty

• Pidä turvaköysi tarpeeksi kireällä• Huolehdi siitä, ettei alla ole ohikulki-

joita• Älä kolaa lunta pohjia myöten, ettei

kattomateriaali vahingoitu - jätä vä-hintään 10 cm lunta suojakerrokseksi

• Jos tunnet olosi epävarmaksi, jätä työ ammattilaisten käsiin.

KATON TARKISTUS

Katon huoltoon kuuluu katto, katon turvalaitteet sekä räystäät ja syöksytorvet. Kuva: Vesivek.

www.tiilikatto.fi

78

Kattoremontti on melko suuri ja kalliskin operaatio omako-ti- tai pientaloasujille. Oikealla katon suojauksella voi remont-

tia siirtää jopa parikymmentä vuotta ja todennäköisesti tällöinkin riittää uusin-takäsittely. Katon suojaus on myös edul-lista, sillä se maksaa noin viidenneksen laadukkaan katon uushankintahinnasta.

SAMMAl SyÖ KATTOSISammal ja jäkälä aiheuttavat monella tapaa vahinkoa tiilikatoilla. Varsinkin kasvunsa alkuvaiheessa sammal rikkoo tiilen pinnan irrottaen jopa 1-2 mm tiilen pintaa kerrallaan. Sammal imee sisään-sä runsaasti vettä ja kapillaari-ilmiön aiheuttama paine itsessään rikkoo tiilen rakennetta. Lisäksi sammal käyttää ra-vinteenaan tiilessä rakennusmateriaali-na olevaa kalkkia palauttaen sitä luon-non kiertokulkuun. Tehtaan suojapinta kuluu tiilen pinnasta n. 10 vuoden kulu-essa ja tämän jälkeen huokoinen tiili voi imeä jopa n. 250 g vettä sisäänsä. Jää-tyessään vesi tunnetusti aina laajenee ja tiilen sisään jäätynyt vesi aiheuttaa pakkasrapautumista.

SUOJAA KATTO AJOISSAOman kattonsa hyväksi voi tehdä pal-jon. Puiden kaato rakennusten läheltä

vähentää eloperäisen aineksen ker-tymistä katolle. Katon pesu ja harjaus poistaa tiilen ulkopuolisen kasvuston. Sammaleen juuri-itiöt kuitenkin jäävät tiilen sisään ja sammal yleensä kasvaa muutamassa vuodessa takaisin, eikä pelkkä mekaaninen puhdistus estä lain-kaan pakkasrapautumista.

Katon uudelleenmaalaus on yksi keino pidentää katon ikää, mutta jos maali on vesiliukoista, se ei kestä tiilikatolla pit-kään. Paras keino suojautua sammalta vastaan on tiilikaton emäksinen pesu ja kyllästys. Kyllästäminen estää veden imeytymisen tiileen ja ehkäisee tehok-kaasti sammaleen kasvua ja pakkasra-pautumista.

SUOMAlAINEN SUOJAUSMENE-TElMä SUOMAlAISIllE KATOIllESuomalaisten ammattilaisten kehittämä dyny® Tiilisuojausmenetelmä on yksin-kertainen ja tehokas. Ensiksi kattoon imeytetään emäksinen dyny® Tiilipe-su. Sen annetaan vaikuttaa ja imeytyä tiilen huokosiin, jolloin se tukahduttaa tiilen sisässä olevan orgaanisen kasvus-ton. Samalla muutetaan tiilen PH arvoa emäksen suuntaan. Sammalhan viih-tyy parhaiten happamassa. Dyny® Tii-lisuojalla on suojattu kattoja Suomessa

jo 10 vuotta takuutyönä Suomalaisella ammattitaidolla.

MINERIITTIKATOT70-80 luvun asbestia sisältävät mine-rittikatot ovat pääsääntöisesti edelleen hyvässä kunnossa. Asbesti oli ja on lois-tava sidosaine katteessa, jonka ansiosta mineriittikatoille saadaan oikealla käsit-telyllä paljon lisää elinaikaa. Ongelma-jätteeksi asbestia sisältävä katto muut-tuu siinä vaiheessa kun kate joudutaan jostain syystä vaihtamaan.

Mineriittikatoille ei voi ajatella väritöntä kyllästystä, sillä pestessä katteen pin-nasta lähtee viimeinenkin väri. Mine-riittikatteen maalia valittaessa on otet-tava huomioon kaksi tärkeää seikkaa. Maalin on ehdottomasti oltava elasti-nen, jotta se pysyy katolla eikä lohkeile pois. Lisäksi maalissa on oltava hyvä UV:n kesto, jotta katto ei alkaisi haalis-tua ennen aikojaan. Katolle valittavasta maalista onkin hyvä aina pyytää teh-taan myöntämä UV-todistus.

Etenkin huokoisten kattomateriaalien, kuten tiilen ja mineriittikatteen uhkana ovat ilmansaasteet ja il-

maston muutos. Leudot talvet, jolloin vesi vuoroin sulaa ja jäätyy katteen huokosissa, aiheuttavat voima-

kasta rapautumista. Rikin väheneminen ja typen lisääntyminen ilmassa lisäävät puolestaan sammalen ja

jäkälän kasvua. Katon voi suojata näitä uhkia vastaan.

ILMASTONMUUTOS UHKAA SUOMALAISKATTOJA

Tiilikatto ennen puhdistusta. Tiilikatto puhdistuksen jälkeen.

www.porrasvalmistajat.fiwww.jali.fi • www.cantiporrras.fi

www.lansiporras.fi • www.caava.fiwww.lapiporras.fi • www.pomcad.fi

www.puupeukalo.fi • www.portaat.comwww.porraspuu.fi • www.steelman.fiwww.sunwood.fi • www.tahtiporras.fi

79

Kun talossa on useampia kerroksia ja tasoja, niitä yhdistävät por-

taat. Etenkin lapsiperheissä portaiden tulee olla turvalliset ja myös

seniorit arvostavat hyviä ja turvallisia portaita ja kaiteita.

Portaat ovat käytettävyytensä lisäksi myös iso osa kodin si-sustusta. Ne sijoittuvat usein keskeiselle paikalle ja näin

ollen niiden ilme osaltaan määrittelee kodin ”henkeä”. Portaiden sijoitteluun, muotoon ja rakenteeseen kannattaa-kin perehtyä hyvissä ajoin ja portaiden suunnittelu kannattaa aloittaa yhtä ai-kaa talon suunnittelun kanssa. Tällöin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja sitä kautta hankalilta tai jopa laittomilta por-rasratkaisuilta. Tärkeää on suunnitel-la porrasaukosta tarpeeksi tilava, jotta kaikki seuraavat lain edellyttämät asiat pystytään toteuttamaan.

pORTAISTA ON TARKAT MääRäyKSETPorras on suunniteltava ja rakennet-tava turvalliseksi, riittävän väljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi. Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää kattavat määräykset portaan eri ominai-suuksista, kuten portaan kulkuleveys, etenemä (askelman syvyys) ja nousu (portaan jyrkkyys). Useimpien porras-valmistajien palveluihin kuuluu myös suunnittelu.

Suomen laki määrää portaiden etene-män pienimmäksi sallituksi suuruudek-si 250 mm ja yhden askelman nousu saa enimmillään olla 190 mm. Kiertävissä portaissa etenemän tulee olla 250 mm, mitattuna 600 mm kaarteen sisäreunas-ta. Portaiden nousuun on sijoitettava tasanne jos mahdollista. Syöksyjen le-veys kapeimmasta kohdasta täytyy olla vähintään 700 mm.

Askelmien tai kaiteiden väli saa olla suurimmillaan 100mm. Valmiit portaat tarkistetaan 100mm x 100mm x 100mm

kuution avulla asunnon muuttotarkas-tuksen yhteydessä. Kaidekorkeus pitää olla vähintään 900mm, mikäli putoa-miskorkeus on yli 500mm. Huomioikaa mitoituksessa mahdolliset paikkakunta-kohtaiset sovellukset.

Tilan muoto sanelee portaiden muodonPortaat jaetaan muotonsa puolesta tyyppeihin, joita kuvaavat eri kirjaimet, kuten esimerkiksi: I-, U- tai L-portaat. Käytettävissä oleva tila määrittelee por-taan muodon, askelrytmin ja esimer-kiksi sen, että onko U-mallisen portaan käännöskohtaa mahdollista toteuttaa ns. lepotasolla. Mitä enemmän portaas-sa on kiilamaisia askelmia, sitä pienem-pään tilaan se sopii. Pienimpiin tiloihin ratkaisu on kierreporras.

pORRASRAKENTEETPortaiden kantava rakenne voidaan to-teuttaa puusta, teräksestä tai valamalla. Puuporras on perinteinen ja edullisin vaihtoehto. Omakotitaloissa käytetyin porrasmateriaali onkin koivu, mutta myös valkolakattua tammi on kysyttyä.

Teräsporras valitaan usein kevyen il-meen vuoksi moderneihin ja avariin tiloihin. Teräsportaan askelmat ovat useimmiten puuta, mutta myös kivi ja lasi askelmamateriaalina ovat nostaneet suosiotaan.

Olennainen osa porrasta ovat myös niihin liittyvät kaiteet, jotka voidaan valmistaa useista eri materiaaleista kuten puusta, teräksestä, lasista tai näiden yhdistelmistä. Suojakaide tulee rakentaa putoamiskorkeuden ylittäes-sä 70cm. Suojaava osuus voi olla esim. lasia, teräs- tai puupinnoja. Kaiteessa ei

saa olla mahdollisuutta kiipeämiseen, jonka vuoksi vaakapinnoja ei voida käyttää. Pystypinnojen välin tulee olla alle 100mm, jotta lapsi ei saa työnnettyä päätään väliin. Kaiteessa käytettävän lasin tulee olla laminoitua, jolloin se rik-koutuessaankin säilyttää muotonsa ja jää paikoilleen. Useimmat porrasvalmis-tajat tarjoavat myös porraskaiteet.

TALO USEAMMASSA TASOSSATyyliä ja helppoa liikkumista - portaat ja kaiteet

pORRASTRENDEJä• värit tärkeitä, niillä haetan il-

mettä sisustukseen.• suositaan vaaleita pintoja, lasia

ja rosteria.• kevyet rakenteet suosiossa• lasikaiteilla haetaan avaruutta

ja pelkistettyä tyyliä• portaiden värit seuraavat latti-

an väriä, tämä näkyy myös par-kettien väreissä

• valkoinen edelleen suosikki • valkoisen eri sävyt esiin maa-

laamalla, vahaamalla ja petsaa-malla.

• portaissa huomioidaan myös tulevan sisutuksen tyyliä ja ne halutaan osaksi sisustusta

• yhdistellään myös tummaa ja vaaleaa sävyä rohkeasti

80

UUTTA JA ROHKEAA ILMETTÄKodin remontointi koetaan usein hankalaksi. Ei

vain tule tartuttua toimeen, kun tuntuu siltä,

että kaikki on vaikeaa. Usein tulee myös mietit-

tyä, että näinköhän tulee valmista ja hyvän nä-

köistä, kun itse tekee. Tästä ei ole huolta, jos

on aikomus vaikkapa tapetoida. Tämän päivän

tapeteissa löytyy joka kohteeseen vaihtoehtoja

tunnelmasta toiseen. Siispä vain rohkeasti ta-

petoimaan ja koti saa uutta ilmettä

KOTIIN

81

Tapetin valinnassa tärkeitä kriteerejä ovat kestävyys, pestävyys, hengitettävyys ja pohjamateriaali. Perinteisen

paperitapetin lisäksi nykyään tarjolla on paljon kuitu- ja vinyylitapetteja. Valitse tapetti kohteen ja käyttötarpeen mu-kaan.

pApERITApETITPaperitapetti on perinteinen ja vieläkin suuressa määrin käytetty tapettilaatu. Sitä on erilaisia vahvuuksina ja hyvä-laatuinen paperitapetti kestää myös kostealla pyyhkimistä, mutta pestävyys kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Se ei kuitenkaan kestä pesua yhtä hyvin kuin vinyylipintaiset tapetit. Paperitapetti hengittää hyvin, mikäli liisteri on valittu oikein ja siksi se soveltuukin erinomai-sesti vanhempiin taloihin. Paperitapetti liisteröidään pöydällä ja annetaan vet-tyä ennen seinälle kiinnittämistä.

KUITUTApETIT ElI NON WOVENNon woven eli polyesteri- ja selluloosa-kuiduista valmistettu tapettimateriaali on tehnyt mahdolliseksi uuden ja hel-pomman tapetointitavan. Se on help-pokäyttöinen ja kohtuuhintainen tapet-ti, eikä tarvitse vettymisaikaa ennen kiinnitystä: liisteri levitetään seinään ja kuitutapetti suoraan sen päälle. Kuituta-petti on selluloosan ja polyesterikuidun seosta, eikä se veny kosteana kuten perinteinen paperitapetti. Non woven -tapettilaatuja on monia erilaisia ja kiin-nitysaineet valitaan sen mukaan.

VINyylITApETTIVinyylitapetin pinnassa on paksu vi-nyylikerros, jota rosottamalla ja pai-namalla saadaan pintaan elävyyttä ja arvokkuutta. Se kestää pehmeää harja-pesua ja kostealla pyyhkimisen. Tape-tin pohjakerros voi olla paperia tai non woven -kuitua. Jos pohjamateriaalina on paperi, se liisteröidään samoin kuin paperitapetti. Jos taas pohjamateriaali on kuitua, tapetointi tehdään kuten kui-tutapetissa. Vinyylitapeteilla on paras kulutuksen- ja pesunkesto, mutta pinta on täysin tiivis, siis vinyylitapetilla tape-toitu seinä ei hengitä.

lASIKUITUTApETTIPintakuvioitu lasikuitutapetti kestää ko-vaa kulutusta, suojaa kolhuilta ja peittää pieniä epätasaisuuksia. Se on suosittu materiaali julkisissa tiloissa ja helposti

likaantuvissa tiloissa kotona. Yleensä la-sikuitutapetti maalataan, mutta nykyi-sin on tarjolla myös malleja joita ei tar-vitse maalata. Lasikuitutapetti tarttuu seinään lujasti ja kannatta muistaa, että sitä on lähes mahdoton poistaa seinästä seinäpinnan rikkoutumista.

TApETTIBOORDIBoordi on tapettien ”koristelista”. Se kiinnitetään yleensä tapetin päälle katonrajaan tai joskus korkeassa huo-neessa, sitä voidaan käyttää tapettien rajaamiseen. Boordeja käytetään tällä hetkellä yhä vähemmän, sillä tapetit ovat itsessään usein kuviollisia ja värik-käitä.

MAAlATTAVAT JA MAISEMATApETITMaalaustapetissa on valmis tekstuuri-kuvio kuten lasikuitutapetissa. Seinää hieman silottava tapettipohja voidaan maalata sisustusmaalilla. Se sopii tilaan, johon halutaan täysin vedenkestävä pinta, tällöin tapetti maalataan kosteu-denkestävällä maalilla. Tällaiset tapetit on helppo poistaa seinästä, myös maa-lattuna.

Maisematapetit ovat taas nostaneet suosiotaan. Markkinoilla on valmiita, erikokoisia kuva-aiheita luonto- ja kau-punkimaisemista mustavalkoisiin nos-talgiakuviin. Kuvatapettia voi nykyään teettää helposti myös omasta valoku-vasta.

TApETIllA UUTTA IlMETTäTapetti tekee kodin kasvot. Uutta ilmet-tä saa jo tapetoimalla yhdenkin seinän tehosteseinäksi. Myös yksittäisillä vuo-dilla saa kätevästi sisustukseen eloa. Tällä hetkellä väreistä muodissa ovat tummanruskea ja musta sekä valkeat pinnat. Niitä on usein tehostettu hel-miäisellä, kullalla, hopealla tai metallilla. Kuviot ovat suuria ja näyttäviä.

Valokuvatapetti on kiinnostava tehokei-no, joka luo kolmiulotteisen vaikutelman huoneeseen. Kuvatapettien laajassa va-likoimassa on teemoja vauhdikkaasta veneilystä urbaaniin cityyn.

Arvoasunnossa laadukkaisiin tapettei-hin kannattaa satsata, mutta kodin voi uudistaa edullisestikin. Edullisimmin tapetointi onnistuu hieman ohuemmil-la paperitapeteilla, jotka kestävät myös pesua. Esim. FXA -tapettien rullahinnat

K-Raudan Eco Revival tapettimalliston innoi-tuksena ovat 50- ja 60lukujen kuviot, mutta mallisto on selkeästi nykypäivää ja tyylikkään värimaailmansa ansiosta tuntuu erittäin ajankohtaiselta. Laatu on helposti tapetoita-vaa Easy Up -kuitutapettia. www.k-rauta.fi

Mondex Integran voit upottaa lauteisiinilman erillistä kaulusta, korotussarjaatai jättää sen kokonaan näkyville.

Elektroninen ohjaus mahdollistaahelpon käyttämisen sekä tarkanlämpötilansäädön

20-v suomalaista osaamista.

• 3 väriä: White, Black ja RST

• 6.6 kW 7-10 m3 saunoihin9.0 kW 9-15 m3 saunoihin

Mondexin Pipe - uutuudessa yhdistyy edullinen hinta ja

100% suomalainen laatu.

Optimaalisen kokonsa vuoksi Pipe soveltuu pieniinkin

saunoihin unohtamatta Mondexin tunnettuja löylynautintoja.

KOLME VÄRIÄ - YKSI HINTA!

• 3 väriä: White, Black ja Steel

• kivimäärä 70 kg

INTEGRA

• 6.6 kW 6-9 m3 saunoihin

8.25 kW 8-13 m3 saunoihin

KIVIPATTERIT

Äänetön, kestävä ja lämpöominaisuuksiltaanylivoimainen Mondex-kivipatteri on näyttäväsisustuselementti joka täydentää ja sopiisaumattomasti muuhun sisustukseen.

MYYJÄT

KAUTTA MAAN

www.mondex.fi

MONDEX VUOLUKIVISET LÖYLYKIVET

• löylykivet tuovat saunaan uudenlaisen pehmeän löylyn ja varaavat lämpöä

• sisustamiseen sisällä ja ulkona

KOLME VÄRIÄ – KAKSI TEHOLUOKKAA.

www.k-rauta.fi

lähtevät noin kahdeksasta eurosta. Jo yhdellä rullallakin saa sisustukseen eloa. AlOITTElIJAKIN ONNISTUUTapetointi aloitetaan poistamalla vanha tapetti ja tasoittamalla pohja tasaiseksi. Kun tapetteja poistaa on hyvä muistaa ja tietää, että palstautuvan tapetin pin-takerroksen voi irrottaa kuivana. Jos tapetti on liimattu seinään hyvin, poh-jakerros jää siististi seinään ja sen päälle voi laittaa uuden tapetin. Vanhan pape-ritapetin saa irti ainoastaan perinteisin keinoin, eli kostuttamalla ja sitten raa-puttamalla pala palalta irti.

Epätasaisen pinnan tasoittamiseen ennen varsinaista tapetointia, tähän käytetään peittopinnoitetta. Paksu ta-soitetapetti peittää alleen pienet epäta-saisuudet seinässä, esimerkiksi vanhan lasikuitutapetin. Ja, kun pohjatyö on valmis voidaan aloittaa varsinainen ta-petointi.

Tapetointi sujuu uusilla tapeteilla ja vä-lineillä hyvin helposti, sanoisiko kuin tanssi. Liisteripaakuista ei ole kiusaa,

koska on mahdollisuus hankkia valmiik-si sekoitettua, oikeanpaksuista liisteriä. Liisterin voi levittää sopivalla liisteri-harjalla tai pensselillä. Levitystäkään ei tarvitse tehdä lattialla kontaten, sillä myynnissä on edullisia, pahvista teh-tyjä tapetointipöytiä. Seinään laitossa apuna on tapettiharja ja tapettilasta. Jos kotona ei ole mitään tapetointiin tarvit-tavia välineitä kaupoista löytyy käteviä tapettisarjoja tai settejä, joista löytyy kaikki tarvittava.

Kiireiselle tapetoijalle sopii myös non woven -kuitutapetit, jotka on valmis-tettu polyesteri- ja selluloosakuiduista. Kuitutapetit eivät tarvitse paperitapet-tien vaatimaa vettymisaikaa, vaan ne voi laittaa suoraan seinälle levitettyyn liimaan. Kuitutapetti ei myöskään rik-koudu yhtä helposti kuin paperitapet-ti. Jos vuota menee vinoon, peli ei ole menetetty. Sen voi vielä asetella uuteen asentoon.Rohkeakin kuosi sopii oikeanlaisessa ympä-

ristössä käytettynä tai vaikkapa tehosteena.

Tapetti viestii myös paljon kodin asukkaan

tyylistä ja persoonasta. Kuvan tapetti K-Rau-

dan Eco Revival -mallistoa.

Mondex Integran voit upottaa lauteisiinilman erillistä kaulusta, korotussarjaatai jättää sen kokonaan näkyville.

Elektroninen ohjaus mahdollistaahelpon käyttämisen sekä tarkanlämpötilansäädön

20-v suomalaista osaamista.

• 3 väriä: White, Black ja RST

• 6.6 kW 7-10 m3 saunoihin9.0 kW 9-15 m3 saunoihin

Mondexin Pipe - uutuudessa yhdistyy edullinen hinta ja

100% suomalainen laatu.

Optimaalisen kokonsa vuoksi Pipe soveltuu pieniinkin

saunoihin unohtamatta Mondexin tunnettuja löylynautintoja.

KOLME VÄRIÄ - YKSI HINTA!

• 3 väriä: White, Black ja Steel

• kivimäärä 70 kg

INTEGRA

• 6.6 kW 6-9 m3 saunoihin

8.25 kW 8-13 m3 saunoihin

KIVIPATTERIT

Äänetön, kestävä ja lämpöominaisuuksiltaanylivoimainen Mondex-kivipatteri on näyttäväsisustuselementti joka täydentää ja sopiisaumattomasti muuhun sisustukseen.

MYYJÄT

KAUTTA MAAN

www.mondex.fi

MONDEX VUOLUKIVISET LÖYLYKIVET

• löylykivet tuovat saunaan uudenlaisen pehmeän löylyn ja varaavat lämpöä

• sisustamiseen sisällä ja ulkona

KOLME VÄRIÄ – KAKSI TEHOLUOKKAA.

83

Jos kodinsisustuksessa käytetään isoja, yhtenäisiä ja sileitä levy-pintoja, voidaan listoilla tuoda niihin eloa. Niillä voidaan myös

jakaa pitkät yhtenäiset pinnat tarvit-taessa pienempiin alueisiin. Kiintoka-lusteita asennettaessa saadaan myös komeroiden ja keittiökalusteiden reunat siististi piiloon ja pölysuojaan.

lISTATyypITYleisimmät listatyypit ovat peite-, var-jo-, jalka-, reuna- ja kattolistat. Lisäksi on tarjolla runsaasti erikoislistoja erityis-tarkoituksiin. Vanhaa taloa remontoival-le on tarjolla kymmeniä eri malleja, joi-den avulla voidaan säilyttää ja palauttaa rakennuksen alkuperäinen ilme. Listoja voi teettää myös tilaustyönä, oman pro-fiilin mukaan.

MATERIAAlEISSA ON VAlINNANVARAATarjolla on puulistoja, jotka ovat yleen-sä mäntyä, erilaisia jalopuulistoja sekä MDF-listoja. Kaikilla on omat hyvät puo-lensa ja kannattaakin pohtia minne ja millaiseen tilaan listat tulevat.

Mäntylistoja on tarjolla petsattuina, la-kattuina, maalattuina ja puuvalmiina. Arvokkaampi ilme voidaan luoda mas-siivipuusta tehdyillä jalopuulistoilla, joi-den materiaalina on esimerkiksi lakattu tammi, pyökki tai koivu.

MDF-raaka-aine on kovempaa kuin puu ja kestää siten paremmin iskuja. Ne sopivatkin paremmin kolhualttiisiin paikkoihin. MDF-listat valmistetaan E1-laatuluokitellusta MDF-levystä, ja nii-den etuna on, että raaka-aine on oksa-tonta ja tuotteiden pinta siksi virheetön. MDF-listoja on tarjolla erittäin runsas valikoima. Niitä on viilu- ja melamiini-pinnoitettuina sekä maalattuina. Pinta-vaihtoehtoina löytyy vaikkapa tammi, koivu, pyökki, kirsikka ja mahonki.

Sähkö- ja liitäntäjohtoviidakon piilotta-miseen on kehitetty kätevät johtouralis-tat, joissa on seinän puolella ura johtoja varten. Näin saadaan ikävät johtoniput siististi piiloon.

Listojen valinta kannattaa tehdä huo-lellisesti. Oikea lista oikeaan paikkaan valitaan niin tyylin, värin kuin materiaa-linkin osalta. Esimerkiksi parkettilattiaa asennettaessa kannattaa huomioida, että parketti elää. Siksi on parketin ja seinän väliin jätettävä rako. Lattialis-tan on tällöin oltava hieman tavallista leveämpi, jotta seinärako saadaan kun-nolla piiloon.

lISTOJEN ASENNUSListojen kiinnittämisen voi tehdä mo-nella tavalla. Kiinnitystapaan vaikut-taa kiinnitysalustan, eli yleensä sei-nämateriaalin kovuus. Vaihtoehtoina

Listoilla saadaan helposti uutta ilmettä kotiin. Ne suojaavat ja elävöittävät pintoja ja peittävät tarvitta-

essa jopa asennusvirheitä.

Malerin listamallistolla on erittäin laaja sävy-

maailma. www.maler.fi.

Klipsikiinnikkeinen lista on helppo asentaa ja

myös tarvittaessa purkaa. www.maler.fi.

K-Raudan kuvioiduilla jalkalistoilla saa ilmettä

vaikkapa lastenhuoneeseen. www.k-rauta.fi.

LISTAT RYHDISTÄVÄT, PEITTÄVÄT JA ANTAVAT ILMETTÄ

www.k-rauta.fiwww.maler.fi • www.listatalo.fi

84

on periaatteessa perinteinen vasaralla naulaaminen, naulapyssyn käyttö, ruu-vikiinnitys tai klipsit, eli piilokiinnitys tai liimakiinnitys.

NAUlApySSyHelpoin ja nopein on naulapyssyllä naulaaminen. Naula ammutaan tällöin paineilmakäyttöisellä viimeistelynaulai-mella listaan noin 6-7 mm etäisyydel-tä listan reunasta. Jos listaan jää pieni naulan tai naulaimen iskurin jälki, sen voi korjata korjausmaalilla, töpöttämällä maalia siihen vaikka vanupuikolla.

VASARAVasaralla naulattaessa kannatta käyttää rihlattua, uppokantaista lankanaulaa. Se sopii piilonaulaukseen, koska sen kanta uppoaa kauniisti puuhun. Hyvin ohuis-sa listoissa 3 mm paksuiset ja 30 - 40 mm pitkät listanauhat ovat hyvä vaih-toehto.

Puupohjaisiin listoihin tulee helposti va-saran jälki, jos viimeinen isku lyödään liian kovaa, siksi viimeiset millit naulas-ta kannattaa lyödä tuurnan avulla listan sisään.

RUUVIListojen kiinnityksen voidaan käyttää myös ruuveja. Tällöin sopivimpia ovat ruuvit, joissa on kartionmuotoinen up-pokanta. Halkeamisen ehkäisemiseksi kannattaa listaan porata valmis reikä ennen ruuvaamista. Erityisesti lähellä listan päätä kannattaa yleensä käyttää esiporausta.

MDF-lista on hieman kovempaa kuin puu. Sen voi kuitenkin kiinnittää aivan samoin kuin puulistan. Reiän esiporaus vähentää halkeamisen vaaraa ja naulan kannat ja sen jättämät jäljet voi peittää samoin kuin puulistassakin.

pIIlOKIINNIKEPiilokiinnike eli klipsi asennetaan ruu-vaamalla tai naulaamalla alustaan. En-sin mitataan oikea asennuskorkeus lattiasta. Tässä voi käyttää apuna parin sentin mittaista listanpalaa. Kiinnik-keen tulee osua listan takana olevaan uraan. Asennustiheys noin 2 kpl klipse-jä/metri.

Samaa kiinnikettä voi käyttää myös nurkkiin, taivuttamalla se keskeltä 90 asteen kulmaan. Kiinnike laitetaan aina

listojen jatkoskohtaan.

lIIMAUSAina naulaaminen ei sovellu listojen kiinnitykseen. Esimerkiksi seinämateri-aali voi olla liian kovaa. Tällöin käytän-nöllinen kiinnitystapa on liimaaminen. Näin voit kiinnittää listat esimerkiksi betoniseinään. Liimaa laitetaan ensin listan taakse ja lista painetaan sitten liimattavaa pintaa vasten. Tämän jäl-keen lista irrotetaan varovasti seinästä ja liiman annetaan kuivua pari minuut-tia. Lopuksi lista painetaan uudelleen liimattavaan pintaan.

Listojen liittäminen yhteen voidaan tehdä joko suoralla tai vinolla jatkok-sella. Vinojatkoksella saadaan huomaa-mattomampi sauma. Jalkalista tai muu seinään kiinnitettävä lista mitataan

parhaiten kahta listaa käyttäen. Ensin kannattaa sahata kummankin listan uloimmat päät jiiriin. Listat asetetaan seinään hieman päällekkäin ja merki-tään niihin katkaisukohta. Sitten mo-lemmat listat sahataan yhdellä kertaa. Huomaamattomin jatkos saadaan, jos liitos sahataan 45° kulmaan. Jiirilaatik-ko on käytännöllinen apuväline ja siinä on helppo sahata jatkokset haluttuun kulmaan. Laatikossa on ohjausurat 90°, 60° ja 45° kulmia varten. Listaa kannat-taa aina ostaa hieman enemmän, sillä kannattaa varata hieman ylimääräistä sahausvaraa.

Malerin kattolistoilla voidaan tehdä upeita, viimeisteltyjä kokonaisuuksia. Kattolista on arvok-kaan näköinen ja helpoo asentaa. www.maler.fi.

Komeat ja huolitellut listat rytmittävät huonetilaa ja yhdistävät eri elementtejä toisiinsa. Lis-toilla voidaan myös tehdä tehosteita, kuten kuvan takassa. www.listatalo.fi.

86

Lattia toimii perustana kodin muille pintamateriaaleille ja sisustusratkaisuille. Erilaisilla lattiamateriaa-

leilla voi leikitellä oman mielikuvituksen mukaan tai valikoida yksinkertaisen kauniin pinnan. Ekologisuus

on nyt muotia, ja se näkyy myös saatavilla olevissa materiaaleissa. Huonetyyppi, käyttötarkoitus ja

käyttäjät määrittävät lattian laadun ja ulkonäön kriteerit.

Lattia altistuu kaikista kodin pinnoista eniten kulutukselle, joten sen valintaan kannattaa käyttää hyvää harkintaa, unoh-

tamatta tietenkään omia mieltymyksiä. Tarjolla on paljon vaihtoehtoja, joihin perehtyminen auttaa löytämään omaan tarkoitukseen sopivimman tuotteen. Ai-kaa ja elämistä kestäviin malleihin kan-nattaa panostaa, sillä lattia on pitkäai-

kainen hankinta. Erilaiset värit, kuosit, pintastruktuurit, koot ja muodot sekä niiden yhdistelmät vaihtelevat laidasta laitaan, ja mahdollisuuksia on rajatto-masti.

Käytetyimpiä lattiamateriaaleja ovat eri-laiset parketit, lankkulattia, laminaatit, kivi- ja keramiikkalaatat, korkkimatto, muovimatto sekä kokolattiamatto.

pUU – lUONNOllINEN VAlINTAYleisimmät Suomessa käytetyt puulat-tiamateriaalit ovat mosaiikkiparketti, massiivisauvaparketti, lukkopontti- eli lautaparketti sekä lankkulattia. Ajaton ja luonnollinen parketti sekä lauta- tai lankkulattia ovat laatutietoisen sisusta-jan valintoja.Aito puupinta luo kodikkaan ja lämpöi-sen tunnelman sekä parantaa huoneen akustiikkaa. Elävänä materiaalina puu pitää huoneilman kosteustasapainossa, koska se kerää ja luovuttaa kosteutta.

Puulattian eläminen saattaa aiheuttaa, kosteustasapainon vaihdellessa, myös lattian turpoamista tai halkeilua, mutta viat yleensä korjaantuvat olosuhteiden normalisoituessa. Massiiviparketilla eläminen on suurempaa, parketti puo-lestaan palautuu paremmin. Parketti reagoi myös uv-säteilyyn, joten aurin-gonpaiste voi ajan myötä aiheuttaa vä-rivaihtelua joissakin parkettimalleissa ja -laaduissa.

MONI-IlMEINEN pUUpINTAParketilla on pitkä elinkaari. Kulunut pinta voidaan uudistaa hiomalla ja kä-sittelemällä se halutulla tavalla. Läpi-kuultavaan sävytykseen sopivia käsitte-lyjä ovat vahaus, petsaus, lakkaaminen ja öljyäminen. Lautalattia voidaan myös maalata, jolloin tuloksena on kaunis tasavärinen lattia. Tarjolla on laaja vä-riskaala tarkoitukseen sopivia ja myös luonnonmateriaaleista valmistettuja lat-tiamaaleja.

LATTIA - SISUSTUKSEN KIVIJALKA

MUISTA lATTIAA VAlITESSASI:

• riittävä kulutuksen kesto• hyvä askeläänieristys laminaateissa

ja parketeissa• sisustuksen mukaiset lattialistat• lattiaa vahigoittamaton, liukumaton

matto• korjausrakentamisessa lattiapinnoi-

tuksen paksuus ja alustan kunto.

Kareliaparketin palkittu Saima on näyttävä design-parketti-lattia, jonka mallistoon on vaikuttaneet tunnetut suomalai-set suunnittelijat. www.kareliaparketti.fi.

87

hElppO JA hUOlETON lAMINAATTILaaja kuosivalikoima, kulutuskestävyys sekä edullinen hankintahinta ovat syi-tä laminaatin suureen suosioon. Lami-naatti kestää hyvin iskuja ja kosteutta ja sen pinta on helppo pitää siistinä. Parkettiin verrattuna laminaatin hyviä puolia ovat värin muuttumattomuus ja vähäinen kosteuseläminen. Huonoja ominaisuuksia puolestaan ovat pinnan liukkaus, kylmyys ja elottomuus. Latti-alämmitys tekee laminaatista miellyttä-vämmän tuntuisen.

Laminaatit jaetaan suora- ja korkea-painelaminaatteihin, joista molemmat soveltuvat kotikäyttöön. Jälkimmäinen kestää kuitenkin paremmin iskuja.

lINOlEUM ON lUONNONTUOTELinoleumi on keksintönä vanha, mutta nykyaikainen lukkopontti ja laaja vä-rivalikoima tekevät siitä varteenotet-tavan vaihtoehdon moderniinkin si-sustukseen. Materiaali on valmistettu uusiutuvista luonnonaineista ja on täy-sin kierrätyskelpoinen. Ympäristöä kun-nioittavalla menetelmällä valmistettava linoleumi sopii erinomaisesti ekologisen ja hyvinvointia arvostavan sisustajan kotiin.

Kaikkiin kuiviin tiloihin soveltuva linoleumi on lämmin ja pehmeä jalan alla, mutta se toimii myös lattialämmi-tyksen kanssa. Pintavirheet voi korjata hiomalla ja levittämällä päälle hoitova-haa, joka helpottaa samalla lattian puh-taanapitoa. Allergiakoteihinkin sopiva tuote pitää hyvin bakteerit kurissa, ja tuote onkin yleinen esimerkiksi sairaa-loissa.

EKOlOgINEN JA TRENDIKäS KORKKIKorkkilattia valmistetaan korkkipuun kuoresta saatavasta kaarnasta. Ensim-mäisen kerran kuorinta voidaan tehdä jo 25 vuotta puun istuttamisen jälkeen, jonka jälkeen kuorinta uusitaan vajaan kymmenen vuoden välein. Korkin kuo-riminen ei vahingoita puuta. Korkki on puhdas ja uusiutuva luonnontuote ja linoleumin ohella ekologisimpia lattia-materiaaleja.

Korkki on akustinen materiaali, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi kotiteatteri-huoneeseen. Korkkilattia kestää nykyi-sen pintakäsittelytekniikan ansiosta hy-vin kulutusta ja soveltuu kaikkiin kodin

kuiviin tiloihin. Kestävä vaha-, lakka- tai vinyylipinnoitus helpottaa korkkipinnan puhtaana pitoa, sillä se estää likaa imey-tymästä.

KOVAN KUlUTUKSEN VINyylIlAATTAUudenlaista vinyyliä eli muovipäällys-teistä korkkilattiaa myydään laattana ja lautana. Kova kulutuksenkestävyys tekee sen erinomaiseksi päällysteeksi vaikkapa koiraperheeseen. Kestävä vi-nyylikerros estää naarmuuntumisen ja joustava korkkikerros ja -pohja tekevät liikkumisen miellyttäväksi ja hiljaiseksi. Lisäksi korkki parantaa tilan akustiikkaa vaimentamalla ääniä. Kätevä lukkopont-ti tekee asentamisesta nopeaa.

Vinyylilaatoissa on valittavana erilaisia puuta ja kiveä jäljitteleviä kuoseja, jotka sopivat erilaisiin sisustuksiin. Lattian

eläväinen pinta on helppohoitoinen, ja se näyttää ja tuntuu aidolta materiaa-lilta. Vinyylilaattalattia on oiva valinta myös mökille, sillä se kestää hyvin kos-teutta. Puun luonnollisuutta ja hengittä-vyyttä se ei kuitenkaan korvaa.

MUOVIMATON KUOSIMUOTIMuovimatot jaetaan homogeenisiin eli yhdestä aineksesta koostuviin ja hete-rogeenisiin eli useammasta kerroksesta rakentuviin tuotteisiin. Asuintilamuovi on heterogeeninen, ja sillä on homogee-niseen verrattuna parempi kulutuksen ja naarmuuntumisen kestävyys. Muovi-matto on helppo ja nopea asentaa myös itse. Mattoa myydään eri levyisistä rul-lista, joista leikataan tarvittavan pitui-nen ja kokoinen suikale.

Joustovinyylilattian pinta on kiiltävä tai

Linoleum on täysin kierrätettävä luonnontuote, joka sallii monenlaisten värien ja kuviointien

käytön. Linoleumlaattojen kanssa sisustaminen on hauskaa ja vain mielikuvitus on rajana.

Kuvan mallilaatat Forbon valikoimista. www.forbo-flooring.fi

Trendikäs korkki on uusiutuva luonnontuote, joka linoleumin ohella on ekologisimpia lattia-

materiaaleja. Korkki on pehmeän tuntuinen ja se vaimentaa hyvin ääntä. www.wicanders.fi.

www.kahrs.com/fiwww.forbo-flooring.fi

www.kaakelikeskus.netwww.timberwise.fiwww.wicanders.fiwww.varisilma.fiwww.korkkitrio.fi

www.kareliaparketti.fi

88

matta. Ulkonäkö vaihtelee uusista muo-tikuoseista yksivärisiin pintoihin. Muo-vimatto on edullinen vaihtoehto esimer-kiksi lastenhuoneeseen tai askartelu- ja harrastetiloihin.

lAASTIA JA NAhKAAOmaperäinen, tosin melko arvokas lattia syntyy laastilla tai betonilattiaan tarkoi-tetulla maalilla. Mielikuvitus kannattaa päästää valloilleen laasti- tai maalipin-nan suunnittelussa, sillä värejä ja pintoja voi yhdistellä rajattomasti. Laasti sopii hyvin kotikäyttöön, myös kylpytiloihin ja portaisiin. Lattiapinnasta voi tehdä sileän tai karhean, yksi- tai monivärisen. Asennuksen hoitaa alan ammattilainen.

Maalipinta on sileä, ja sen pinnassa on ylellinen metallinkiilto.

Nahkalaattalattia tuo vaihtelua persoo-nalliseen kotiin. Kierrätysnahan ulkonä-kö poikkeaa paljon muista olemassa olevista kuoseista, ja laattojen luonnon-läheiset värit sopivat osaksi harkittua sisustusta.KERAAMINEN lAATTAKeraamisten laattojen valikoima on laa-ja ja mahdollisuudet laattojen käyttöön ja yhdistelemiseen loputtomat. Laatta-lattia on paras vaihtoehto tiloihin, jois-sa lattia saattaa altistua vedelle, kuten kylpyhuone, eteinen ja keittiö. Kaikkien kodin kuivien tilojen laatoittaminen li-

sääntyy, kun sisustuksellisten laattojen valikoima kasvaa ja mahdollisuuksien määrä kasvaa.

Lattialämmityksen kanssa laatta tuntuu miellyttävältä jalan alla. Lasittamaton kuivapuristelaatta kestää hyvin latti-assa ja onkin erinomainen vaihtoehto muille lattiamateriaaleille. Suuri laatta-koko sopii erinomaisesti koteihin, sillä se avartaa tilaa saaden pienetkin huo-neet näyttämään suuremmilta. Mitä isompi laattakoko sitä helpompaa myös puhtaanapito, sillä saumojen määrää vähenee laattakoon kasvaessa.

lISTAT lATTIAN TAI SEINäN MUKAANLattialista voidaan valita lattian sävyyn sopivaksi tai seinän mukaan. Lattiamal-li on hyvä ottaa mukaan listakauppaan, jotta sävy olisi mahdollisimman oikea. Valkoinen lista on aina varma valinta, sillä se on helppo yhdistää niin latti-aan kuin seinäänkin. Tarjolla on siroja ja huomaamattomia listoja jokaiseen makuun. Suosittuja ovat myös suuret ja näyttävät lattialistat, jotka sopivat niin pelkistettyyn kuin runsaaseen sisustuk-seen. Lista valitaan talon ja kodin tyyliä ja tunnelmaa kunnioittaen.

Parketin valintaan vaikuttaa sen käyt-tökohde. Brinell-asteikko kertoo puun kovuudesta: mitä korkeampi luku on, sitä enemmän kulutusta puu kestää. Yleensä tumma puu on vaaleaa puuta kovempaa, mutta myös kasvuolosuh-teet vaikuttavat suuresti puun laatuun. Esimerkiksi tammi ja saarni ovat kovia

lajeja, kun taas kuusi ja mänty ovat peh-meämpiä ja kestävät vähemmän kulu-tusta.

Yleisin parketin asennustapa on ns. uiva asennus, eli parketin ja seinän vä-liin jätetään rako lattian elämistä varten. Uiva-asennus on suosittua pohjoismais-

sa, mutta maailmalla käytetty yleisempi tapa, alustaan liimaus, on kasvava tren-di myös meillä. Alustaan liimattu lattia johtaa hyvin lämpöä ja sillä on hiljainen askelääni. Ohutsauvat ja mosaiikit lii-mataan lattiaan, massiivisauvojen kiin-nitys varmistetaan lisäksi naulaamalla.

VALITSE JA ASENNA PARKETTI OIKEIN

Laatta on kova ja kulutusta kestävä materiaali, joka soveltuu myös lattiaan. www.varisilma.fi.

Kun kaikki on järjestyksessä, arkikin sujuu helpommin. Kabinet-ti-liukuovijärjestelmällä ratkaiset kodin kaikki säilytykseen liittyvät ongelmat tyylillä. Kodinsisustuk-sen viimeistelevät liukuovet toimi-vat myös tilanjakajina. Laajasta mallistovalikoimastamme löydät vakaasti rullaavat turvalliset ovet ja tarpeidesi mukaan rakentuvat säilytysratkaisut.

Järjesteletyylillä

91

Heikko sisäilma on haitallista niin ihmisten terveydelle kuin rakennuksen hyvinvoinnille. Sisäilman mer-

kitys korostuu, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa sisätiloissa. Esimerkiksi Suomessa ihmiset

viettävät suurimman osan, 90 %, ajastaan sisätiloissa. Aika kuluu kotona, töissä, liikennevälineissä...

Ajankohtaiseksi aihe on noussut, toisaalta keskus-teluissa vanhojen talojen home- ja kosteusongelmista

toisaalta uusien matalaenergiatalojen ilmanvaihdosta keskusteltaessa. Joka tapauksessa hyvä sisäilma on tärkeää terveydelle ja viihtyisyydelle. On hyvä tietää hyvästä sisäilmasta ja miten on mahdollista vaikuttaa ja kenties korjata sisäilman laatua.

1. hUONEläMpÖTIlALämpöaistimukseen vaikuttavat huo-neilman lämpötila, lämpösäteily, ilman virtausnopeus ja kosteus. Oikea huo-nelämpötila (20 - 22 astetta) on kaiken lähtökohta. Useimmissa asunnoissa huonelämpötila on liian korkea (yli 23 astetta). Tämä lisää turhaa energianku-lutusta sekä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja myös muita terveyshaittoja. Pitkäaikainen asuminen vetoisassa ja viileässä asunnossa (lämpötila jatku-vasti alle 18 astetta) voi myös aiheuttaa terveyshaittaa.

2. pINTOJEN läMpÖTIlALattian pintalämpötilan tulee olla vähin-tään 17 astetta. Lattian alhainen pinta-lämpötila voi olla lapsille ja aikuisillekin haitallinen. Alhaiset pintalämpötilat – muuallakin kuin lattiassa – voivat ai-heuttaa kosteuden tiivistymistä raken-teisiin ja edelleen niiden homehtumista.

3. IlMANVAIhTOIlmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausil-man saannista. Koneellinen ilmanvaihto onkin pidettävä toiminnassa jatkuvasti asuntoon kertyvien epäpuhtauksien poistamiseksi; ei vain ruoanvalmistuk-sen aikana. Oikein toimiva ilmanvaihto ei aiheuta melua eikä vetoa. Laittamal-la paperiarkin poistoventtiilin eteen voi

tarkistaa, että ilmaa virtaa poistoilma-hormiin. Nyrkkisääntönä voi pitää, että yhden paperiarkin pitäisi pysyä vent-tiilissä kiinni. Sisäilman pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Tällöin huo-neilma ei tunnu tunkkaiselta. Huoneil-man laadun huomaa parhaiten asun-toon tultaessa. Hajuaisti tottuu ja turtuu hajuun nopeasti. Makuuhuoneiden ilmanvaihtoa voi parantaa jättämällä väliovet yön ajaksi auki. Kylpyhuoneen ilmanvaihto on liian pieni, jos peili höy-rystyy lyhyen suihkun aikana.

Tulisija vaikuttaa myös asunnon ilma-vaihtoon. Jos uunin pellit eivät ole tii-viitä, voi hormi toimia tuloilmareittinä tuoden mukanaan hajuja ja epäpuh-tauksia. Kun koneellinen tuloilmavirta on suurempi kuin poistoilmavirta, tulee rakennuksesta ylipaineinen ja kosteus voi ilmavirran mukana tunkeutua ra-kenteisiin ja tiivistyä ikkunoiden väliin ja aiheuttaa mikrobikasvustoa.

Tärkeää ilmanvaihtolaitetta hankitta-essa on, että sen teho riittää koko talon ilmastoinnin hoitamiseen. Monissa lait-teissa on eri kokovaihtoehtoja ja niissä on myös monipuoliset ohjelmointimah-dollisuudet. Näin saadaan ilmanvaih-don taso määriteltyä perheen elämän-rytmiin sopivaksi.

Suomen oloissa tärkeää on myös hyvin toimiva sulatus. Kun lämpöä siirretään kosteasta sisäilmasta kylmään tuloil-maan, lämmön talteenottokenno väistä-mättä huurtuu. Onkin tärkeää, että han-kittu laite huolehtii sulatuksesta esim. raitisilmaa esilämmittämällä. Pakkasella lämmitetään juuri sen verran, että jää-tä ei pääse muodostumaan lämmöntal-teenottokennoon. Näin kuluu mahdolli-simman vähän energiaa ja laite ei jäädy.

Kannatta myös muistaa, että riittämä-

tön ilmanvaihto on mahdollinen myös yksittäisissä huoneissa, vaikka asunnon kokonaisilmanvaihto olisikin riittävä.

4. TUlOIlMAN SAANTI Mikäli asunnossa on ulkoilmaventtii-lit, tulee niiden olla talvellakin ainakin jonkin verran auki. Lämpiminä vuo-denaikoina voi tuulettaa huoleti. Eten-kin vanhoissa rakennuksissa, joissa ul-koilmaventtiileitä ei ole, tulisi sellaiset asentaa. Oleskeluhuoneista ilma virtaa kohti poistoventtiilejä, jotka ovat ta-vallisesti keittiössä, vaatehuoneessa ja kosteissa tiloissa. Ulko-oven avaamisen vaikeus tai postiluukkua raotettaes-sa syntyvä voimakas ilmavirtaus ovat merkkejä puutteellisesta korvausilman saannista. Ilmanvaihdon tarvitsema korvausilma on tarkoitus ottaa suoraan ulkoa eikä porraskäytävästä tai naapu-rista. Ulkoilma-aukkoihin voidaan asen-taa suodatin, joka vähentää hiukkasten (pölyn) kulkeutumista sisälle asuntoon. Kaasut ja pienimmät hiukkaset pääse-vät silti sisäilmaan. Suodattimen pitäisi olla riittävän tehokas (suodatinluokka EU7/F7), toisaalta on helposti vaarana, että suodatin vähentää tuloilman saan-tia. Tämä voi myös johtaa tuloilman kul-keutumiseen vääristä paikoista, esim. naapuriasunnosta rakenteiden kautta. Suodatin vaatii säännöllistä puhdista-mista tai vaihtamista. Markkinoilla on runsaasti eri vaihtoehtoja.

Mikäli asunnossa on koneellinen tu-loilma, voidaan se suodattaa (suoda-tinluokkaEU7/F7). Tuloilma tulisi ottaa ilman laadun kannalta parhaasta. Pois-toventtiilit puhdistetaan vähintään ker-ran vuodessa, keittiön poistoilmavent-tiili on syytä puhdistaa useamminkin. Rakennuksen omistajan – siis asunto-osakeyhtiön tai vastaavan – kuuluu huolehtia itse poistoilmahormin puhdis-tuksesta tarpeen mukaan yleensä vä-

HYVÄ SISÄILMA ON TERVEELLISEN JA VIIHTYISÄN ASUMISEN PERUSTA

92

hintään kymmenen vuoden välein.

5. pOISTOIlMAVENTTIIlITHuolehdi poistoilmaventtiilien puhdis-tamisesta vähintään kerran vuodessa, keittiön poistoilmaventtiili on syytä puhdistaa useamminkin. Kysy tarvit-taessa neuvoa isännöitsijältä, ettet vahingossa muuta venttiilien säätöjä. Missään tapauksessa venttiilejä ei saa tukkia. Rakennuksen omistajan – siis asunto-osakeyhtiön tai vastaavan – kuuluu huolehtia poistoilmahormien puhdistuksesta ja ilmanvaihtojärjestel-män säädöistä noin kymmenen vuoden välein.

6. lIESITUUlETINLiesituuletin tai -kupu on tarpeen joka keittiössä. Sen toiminta on varmistet-tava pesemällä tai vaihtamalla rasva-suodatin muutaman kuukauden välein. Kerrostalon painovoimaiseen poistoil-mahormiin tai koneellisen poistoilman-vaihdon yhteiskanava järjestelmään ei saa liittää liesituuletinta, mutta liesiku-vun kylläkin.

7. TUUlETUSAsuntoa on syytä tuulettaa ajankohtina, jolloin ilmanvaihdon lisääminen on tar-peen (esimerkiksi siivous ja ruoanlaitto). Ristiveto on tehokkain tuuletustapa. Pitkäksi aikaa raolleen jätetyt ikkunat li-säävät turhaan energiankulutusta. Run-saallakaan tuuletuksella ei kuitenkaan voi korvata ympäri vuorokauden toimi-vaa ilmanvaihtoa.

8. hAJUTHaju on aina viihtyisyyshaitta ja merk-ki mahdollisesta terveyshaitasta. Hajun syy on aina syytä selvittää ja ryhtyä toi-menpiteisiin haitan poistamiseksi. Haju voi aiheutua asunnon homevauriosta tai rakennus- ja sisustusmateriaalien ai-heuttamista epäpuhtauspäästöistä.

Haju voi olla peräisin myös rakennuksen muista tiloista tai naapuriasunnoista. Tällöin haju voi kulkeutua porraskäy-tävästä oven ja postiluukun kautta, rakenteiden läpi, ilmanvaihtohormien halkeamien kautta, asuntojen välillä kul-kevien tiivistämättömien putkien läpi-vientien kautta tai ulkoa avoimista ikku-noista tai parvekkeen ovesta.

9. SIIVOUSKodin pinnat pysyvät puhtaina sään-

nöllisellä siivouksella. Kotiin kannat-taa valita helposti puhtaana pidettäviä materiaaleja; vältä kokolattiamattoja ja rosoisia pintoja. Säännöllinen siivous on myös hyvä keino pölypunkkien tor-junnassa. Varmista, että pölynimurin poistosuodatin on kunnossa, ellet käytä keskuspölynimuria. Tuuleta imuroinnin jälkeen ilmaan jääneet pienet pölyhiuk-kaset pois.

10. IlMANpUhDISTIN JA KONEEllINEN IlMANVAIhTOHuonekohtaiset ilmanpuhdistimet riit-tävät pölyjen poistamiseen vain yhden huoneen ilmasta ja siihenkin vain sil-loin, kun ne ovat puhtaita ja kunnossa. Ilmanpuhdistin ei korvaa säännöllistä siivousta tai ilmanvaihtoa.

Ilmanvaihtolaite tarvitsee suodattimet sekä poisto- että raitisilmalle. Tärkeää on siis huolehtia suodattimien puhdis-tuksesta. Koska likaantuminen vaih-telee esim. ulkoisen pölyn takia, niin suodattimien likaantumista on vaikea valvoa. koska esim. 3 kuukauden puh-distusjakso saattaa olla niin pitkä, että laitteen teho on jo laskenut

11. hUONEIlMAN KOSTEUSUseat tekijät (yli 23 asteen lämpötila, pölyisyys ja monet kemialliset epäpuh-taudet) aiheuttavat kuivuuden tunnet-ta. Sydäntalvella ilmankostuttajaa voi tarvittaessa käyttää, muulloin se on tur-haa. Suoraan höyrystävä kostutin on pa-ras vaihtoehto, muut kostutintyypit ovat ongelmallisia. Kostuttimen säännöllinen puhdistus on tärkeää. Sisäilman kosteus ei saa jatkuvasti olla liian korkea (yli 45 % talvella), homeet ja pölypunkit saavat silloin lisääntymiseensä tarvittavan ve-den. Kosteus ei saa missään tapaukses-sa tiivistyä ikkunoihin tai ulkoseinille. Sauna- tai pyykkipäivänä tilapäisesti kohoavasta sisäilman kosteudesta ei yleensä ole haittaa. Ota huomioon, että asuntojen kosteusmittarit näyttävät usein virheellisesti – useimmiten liian suurta kosteusarvoa. Hiuskosteusmit-tarin voi tarkistaa käärimällä sen aika ajoin märän pyyhkeen sisään, jolloin mittarin pitäisi näyttää sataa prosenttia.

12. KOSTEUS- JA hOMEVAURIOTHomevaurion syynä on aina rakentei-den kosteus. Kosteus voi olla peräisin sadevedestä, maaperästä, putkivuo-doista tai rakennusmateriaalien kastu-

misesta rakentamisen tai korjaustöiden aikana. Myös kosteiden tilojen puut-teellinen ilmanvaihto tai vedeneristys tai virheet lattian kaltevuudessa voivat johtaa homevaurioon. Homevaurion voi huomata tunkkaisesta maakellaria muistuttavasta hajusta, kosteuden ai-heuttamista jäljistä pintamateriaaleissa ja joskus näkyvästä homekasvustosta. Kosteus saattaa myös aiheuttaa pinta-materiaalien irtoamista tai lohkeilua. Pölyä keräävien materiaalien vaikutuk-sen sisäilmaan tuntee tervekin ihminen – hengityssairaasta puhumattakaan. Home- ja myös kosteusvaurio on aina korjattava. Kostunut materiaali homeh-tuu ennen pitkää. Kosteus- ja homevau-rio voi johtaa terveyshaittojen lisäksi lahovaurioihin ja materiaalien turmeltu-miseen.

Korjaamisen lähtökohtana on estää kosteuden pääsy rakenteeseen. Ho-mehtuneet materiaalit poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Mikäli tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi perustukset ja kantavat rakenteet), rakenteet kuiva-taan huolellisesti ja pinta puhdistetaan mekaanisesti harjaamalla ja käyttämällä tarvittaessa desinfiointiainetta (esim. hypokloriittia sisältävää).

13. RAKENNUS- JA SISUSTUS- MATERIAAlITVältä voimakkaasti haisevia sisustus-, pinta- ja muita materiaaleja. Tuule-ta uusia materiaaleja, kunnes haju on haihtunut. Suositeltavaa on valita hel-posti puhdistettavia pintoja, kuten par-ketit, klinkkerit ja maalatut pinnat. Vältä pehmeitä seinä- ja lattiamateriaaleja. Valitessasi pintamateriaaleja suosi luo-kiteltuja tuotteita. Niiden epäpuhtaus-päästöt on tutkittu, ja vähäpäästöisim-mät tuotteet on varustettu M1- luokan tunnuksella.

14. KEMIKAAlITKemialliset epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaa-leista tai kosteuden vaurioittamista ra-kenteista. Asunnon ulkopuolelta saattaa kulkeutua esim. läheisen teollisuuden tai liikenteen aiheuttamia hiukkasmai-sia tai kaasumaisia epäpuhtauksia kuin myös käsitellessäsi asunnossa kemikaa-leja (esim. askartelu- ja taidekemikaalit). Tällöin kannattaa tehostaa mahdolli-suuksien mukaan ilmanvaihtoa tai huo-lehtia riittävästä tuuletuksesta.

“Jos saunatilan koko on päätetty ennen kalustamisen suunnittelua, joutuu usein tekemään kompromisseja lauteen ja kiuastyypin valinnan suhteen.”

Suunnittele saunasi osoitteessa

www.sunsauna.fi

Sun Sauna tarjoaa suunnitteluapuasaunaosaston suunnitteluun.

Suunnitteluohjelmalla pääset suunnittelemaan haluamasi Sun Sauna Kotikylpylän. Lähettämällä suunni-telman eteenpäin, saat meiltä nopeasti visuaa-lisen suunnitelman ja tarjouksen.

Valintaohjelmalla valitset haluamasi saunamallin ja ohjelma kertoo sinulle laude-mallin optimaaliset ja minimimitat. Voit pyytää myös kustannusarviota Kotikylpylä-paketista.

Tule suunnittelemaan myymälöihimme:

Kuormaajantie 40, 40320 Jyväskyläma-pe 8:30-16:30, 0403 470227

Petikontie 1, 01720 Vantaama-pe 10-18, la 10-14, 0403 470230

www.sunsauna.fi, info@sunsauna.fi

www.hengitysliitto.fi

15. RADONMittauta asuntosi radonpitoisuus, jos asut pientalossa soramaalla tai kalliolla. Radonpitoisuuden alentami-seen on useita vaihtoehtoja. Lisätietoja saat kunnan terveys- ja rakennusviranomaisilta sekä Säteilyturva-keskuksesta. (www.stuk.fi )

16. TUpAKOINTI JA lEMMIKITSisätiloissa kannattaa välttää tupakointia ja muista myös, että parveketupakointi voi aiheuttaa savun kul-keutumista sisätiloihin. Myös lemmikkieläimet aihe-uttavat helposti allergioita.

17. REMONTTIVältä asumista remontoitavassa asunnossa. Käytä ve-siohenteisia, mahdollisimman hajuttomia maaleja ja lakkoja. Käytä listoja ja nauloja mieluummin kuin lii-maa ja kittejä. Varo kosteuden sulkemista rakenteiden sisään. Esimerkiksi betonin on annettava kuivua riit-tävästi ennen pintamateriaalin asentamista. Huoleh-di, etteivät kosteudelle arat rakennusmateriaalit jou-du sateen kastelemiksi. Kannattaa huolehtia tarkoin, ettei vanhoista LVI-eristeistä tai muista purettavista rakenteista pääse leviämään asbestia. Huolehdi riittä-västä ilmanvaihdosta myös remontin aikana. Ikkuna-remontin yhteydessä on tarkistettava, ettei ulkoilman pääsyä asuntoon estetä. Varo rakennuspölyä!

18. hANKKIMASSA UUTTA ASUNTOA ?Uutta asuntoa hankkiessa kannattaa kiinnittää huo-miota asunnon sisäilmaan ja ilmanvaihtoon sekä mahdollisiin home- ja kosteusvaurioihin. Olipa ky-seessä asunnon entinen omistaja, vuokranantaja tai asunnonvälittäjä, vaadi asianmukaisia tietoja. Materi-aalivalinnoilla voidaan remontin yhteydessä parantaa sisäilman laatua. Kysy tarvittaessa lisätietoja isän-nöitsijältä. Mikäli asunto on vastavalmistunut, tehos-ta ilmanvaihtoa ja tuuleta tavanomaista useammin. Materiaaliperäiset päästöt ovat vastavalmistuneessa asunnossa korkeimmillaan.

19. TERVEEllINEN ASUNTO ON pERUSOIKEUSJos toteat tai epäilet asunnossasi olevan epäkoh-dan, jonka korjaaminen ei omin neuvoin onnistu, ota yhteyttä isännöitsijään. Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi terveysvi-ranomaisiin. Terveysviranomaiset voivat tehdä tarvit-tavia tutkimuksia ja mittauksia asunnossa. Neuvojen ja ohjeiden lisäksi heillä on mahdollisuus antaa kor-jausmääräyksiä.

Asiantuntijoina ovat toimineet professori Olli Seppä-nen, ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss, teknii-kan tohtori Risto Ruotsalainen ja ympäristöhygiee-nikko Eija Puhakka.

94

Monet viettävät valtaosan elämästään sisätiloissa. Ei siis ole yhdentekevää, miten tiloissa siivotaan.

Sisäilmassa voi leijua lemmikkieläinten hilsettä, pölypunkkien jätöksiä ja erilaisia pölyhiukkasia. Yhdessä

huonon ilmanvaihdon ja vääränlaisen ilmankosteuden kanssa ne aiheuttavat melkoisen pölykuormituksen

ja rasituksen etenkin hengityselimille.

Monet viettävät valtaosan elämästään sisätiloissa. Ei siis ole yhdentekevää, miten tiloissa siivotaan.

Sisäilmassa voi leijua lemmikkieläinten hilsettä, pölypunkkien jätöksiä ja eri-laisia pölyhiukkasia. Yhdessä huonon ilmanvaihdon ja vääränlaisen ilmankos-teuden kanssa ne aiheuttavat melkoisen pölykuormituksen ja rasituksen etenkin hengityselimille.

Keskuspölynimurit yleistyivät suoma-

laisissa omakotita-loissa 1990-luvun alussa. Jonkin aikaa imuria pidettiin jopa statussymbolina, jota esiteltiin naapureille ja sukulaisille. Keskusimuri-en hyvät puolet eivät olekaan hävinneet minnekään, päinvastoin, keskusimurit ansaitsisivat nykyistä suurempaakin julkisuutta.

Tämän päivän pientaloista n. 70% on va-rustettu keskuspölynimurilla. Ns. muut-tovalmiissa taloissa osuus on pienempi, johtuen niukemmasta budjetista jol-

loin valinnaisvarusteita on vähemmin. Keskuspölynimurin hinta on kuitenkin murto-osa talohankkeen kokonaiskus-tannuksista; tyypillisesti keskusimuri-järjestelmän hinnat alkavat vähän alle 700 eurosta ja asennettunakin hinta jää useimmiten alle 1000 euron. Keskuspö-lynimurin käyttöikä on kuitenkin useita kymmeniä vuosia, joten niihin kanna-taa investoida. Ja niihin saa vuosienkin päästä varaosia, joilla imurijärjestelmän voi taas päivittää uutta vastaavaksi. Kannattaakin valita imurimerkki, jonka

KESKUSPÖLYNIMURI KUULUU NYKYAIKAISEEN TALOON

www.allaway.fi

95

olemassaolosta on takeet vielä vuosien-kin päästä.

Keskuspölynimurien merkittävimmät edut liittyvät itse siivoustulokseen. Pe-rässä vedettävien imurien poistoilma nostaa kevyemmän, osin näkymät-tömän, huonepölyn ilmaan, josta se muutaman tunnin kuluessa imuroinnin lopettamisesta laskeutuu alas. Imuroin-titulos jää vajavaiseksi ja leijuva pöly voi aiheuttaa herkimmille allergikoille oirei-ta. Keskusimurissa imuroitu ilma johde-taan ulos, imurointitulos on tarkempi ja huoneilma tuntuu paljon raikkaammalta ja allergiaoireilta vältytään.

KESKUSIMURI ON hIlJAINENKeskusimurien etuna on myös hiljainen käyntiääni. Ääni imuroitaessa syntyy; suulakkeen imuilmavirrasta, itse moot-torista ja poistoilmapuhalluksen ilma-virrasta. Keskusimurilla imuroitaessa kuuluu ainoastaan suulakkeen imuil-mavirtaus kun taas normaalilla pölyn-imurilla kaikkien äänilähteiden ääni on kuultavissa. Lisäksi keskusyksikkö on useimmiten tehokkaasti eristetty ja si-jaitsee yhden tai kahden seinän takana, joten ääni on todella hiljainen. Putkis-toon on saatavana erillinen äänenvai-mentaja, joka monilla valmistajilla on vakiotoimituksen osana.

Imurien markkinoinnissa käytetään eri-laisia teholukemia. Onkin syytä erottaa toisistaan moottorin teho ja sen antama siivousilmavirran ja alipaineen välinen tulo ns. imuteho. Imutehon on tuo tär-keä tieto ja keskusimureissa, se on jopa kaksinkertainen tavalliseen imuriin ver-rattuna.

SOpIVA lETKUNpITUUS hElpOTTAA TyÖTäToiset vierastavat keskusimurin pitkää letkua, mutta tämä on pitkälti maku- ja tottumiskysymys. Isoissa taloissa on kuitenkin varmistettava imurivalmis-tajan suosittelema putkiston maksimi-pituus. Talon pohjaratkaisuun oikein suunnitellulla keskusimurilla imurointi käy kätevästi. Imurijärjestelmän suun-nittelu onnistuu maalaisjärkeä käyt-täen omatoimisestikin, mutta ainakin kotimaiset valmistajat tarjoavat tähän myös apuaan. Imurasioiden paikat on mietittävä niin, että letkulla ylettyy huo-neen perimmäisiin nurkkiin ilman, että letkua tarvitsee venyttää liikaa. Imura-

sioiden määrää ja letkun pituutta mie-tittäessä on hyvä pitää mielessä, että imurointi sujuu nopeammin, kun letkua ei kovin usein tarvitse siirtää rasialta toiselle. Toisaalta monimuotoisemman pohjan omaavan talon imuroi mieluum-min lyhyemmällä letkulla. Avarimmat tilat pystyy juoheasti imuroimaan pi-demmälläkin letkulla. Yleisesti 8 tai 10 metrin mittaiset letkut ovat suositelta-vimpia.

KäyTäNNÖllISET lISäVARUSTEETValmistajilta on myös saatavissa erilai-sia lisävarusteita käyttöä helpottamaan. Ns. rikkarasia asennetaan esimerkiksi keittiökaapiston sokkeliin. Rikkarasian luukun avautuessa imuri käynnistyy ja kertyneet roskat on helppo lakaista ko-neen imettäväksi. Lapsiperheissä rikka-rasioita tarvitaan kaksi; toinen eteiseen kenkien mukana tulevaa hiekkaa varten ja toinen keittiöön leivänmuruille. Sa-man asian ajavat venyvät letkut, joilla päivittäiset pikasiivoukset voi tehdä ilman, että ottaa varsinaista imuletkua esille. Letkun säilytykseen on saatavana kela, jolla pitkänkin letkun saa kiepille siivouskomeroon. Oikein märkää roskaa tai hienojakoista pölyä, esim. tuhkaa, varten on saatavissa erillisiä esierotte-lijoita. Rautakaupoissa joskus näkyviä parin kympin virityksiä ei keskusimu-reissa pidä käyttää, sillä niiden suu-remmat imutehot vaativat järeämmät laitteet.

ASENTAMINEN ON hElppOAKeskusimurijärjestelmän pystyy asenta-maan helposti itsekin. Asennusohjeisiin on kuitenkin syytä tutustua huolella. Putkistoissa on jonkin verran valmista-jakohtaisia eroja. Kotimaiset valmistajat suosivat polypropeenista valmistettua putkea, jonka asennuksessa ei tarvita liimaa. Eurooppalaiset ja pohjoisamerik-kalaiset valmistajat käyttävät paksum-paa PVC-muovista valmistettua putkea, jonka asennus on sen vaatiman liimauk-sen vuoksi jonkin verran vaativampaa. Tämä putki ei myöskään sovi yleisen 50 mm koolauksen sisään. Keskusimurijär-jestelmän asentaminen myös vanhaan-kin taloon, seiniä purkamatta on aivan mahdollista. Lisäneuvoja saa valmista-jilta.

ETUNA hUOllON hElppOUSKeskuspölynimurijärjestelmät eivät vaa-di kovinkaan paljon huoltoa. Perintei-

sissä säiliömalleissa on säiliön tyhjen-nyksen yhteydessä tarpeen puhdistaa moottoria suojaava suodatin ja vaihtaa se uuteen noin parin vuoden välein. Kokemuksien mukaan ns. itsekseen puhdistuvat suodattimet eivät toimi pitkään, sillä imuilman mukana suo-dattimeen kertyvä rasvapöly voi tukkia ne. Markkinoilla on myös pölypussilla varustettuja imurimalleja. Näissä kes-kuspölynimurien edut yhdistyvät pe-rässävedettävien helppohoitoisuuteen, onhan ainoa huoltotoimenpide pussin vaihto noin 6 – 12 kk välein. Käyttö-kustannuksiltaan pussilliset imurit ja suodattimella varustetut eivät juuri eroa toisistaan. Alun perin pölypussille suunniteltujen imurimallien etu on, että niissä irtopölyä ei huoltotoimenpiteiden aikana pääse leviämään ympäristöön, joten ne voidaan sijoittaa myös asuin-tiloihin, esimerkiksi kodinhoitohuonee-seen tai siivouskomeroon.

Näistä on edelleen kehitetty poistoil-man suodatuksella varustettuja malleja, jotka voidaan asentaa myös kerrostalo-huoneistoihin, jolloin kerrostaloasujakin pääsee nauttimaan useimmista keskus-pölynimurien eduista.

Monipuolisten lisävarusteiden ansiosta kes-

kuspölynimurin käyttö on vaivatonta.

96

Saunalla on vahva rooli suoma-laisessa kulttuurissa ja se miel-letään tärkeäksi osaksi kotia, ja sillä on vankka asema myös

uudisrakentamisessa. Innostuneisuus saunan suunnitteluun on korkealla ja työhön ryhdytäänkin aikaisin. Hyvä ajankohta saunan suunnitteluun on ta-lon piirustusvaihe, sillä jo muutamakin sentti rakenteissa suuntaan tai toiseen saattaa olla ratkaiseva.

Vaikka sauna on vain murto-osa kodin pinta-alaa, voi sen suunnitteluun kulut-taa aikaa ja vaivaa suhteessa enemmän kuin moneen muuhun huoneeseen. Löylyhuone koostuu pienistä paloista, joiden yhteensovittaminen vaatii am-mattitaitoa, näkemystä ja omien toi-veiden huomioon ottamista. Lauteet, kiuas, valaistus, materiaalit – kaikki vaativat pohdintaa.

Takkahuone saunan yhteydessä toimii paitsi pukeutumistilana, myös jatkeena rentoutumistilalle. Myös ulko-ovi olisi hyvä sijoittaa lähelle löylyhuonetta, sillä vilvoittelu kuuluu saunomiseen. Hyvänä vilpolana toimii vaikka katettu terassi, ja siitä voi talvella hypähtää vaikka lumi-hankeen.

lähTÖKOhTIA SUUNNITTElUUNSauna pitää suunnitella osana kokonai-suutta, sillä tilana siinä on aivan poikke-uksellisia haasteita. Se on märkätilaa ja kostea, ja sisälämpötilaero voi olla yli 80 astetta. Saunan koon ja sijainnin suun-nittelu alkaa talon piirustusvaiheessa, tällöin on hyvä hetki paneutua myös löylyhuoneen kokonaisvaltaiseen suun-nitteluun. Ihanteellisin sijainti saunalle on maataso tai erillinen saunarakennus. Tällöin voidaan optimoida ikkunoiden paikat sekä niiden maisemallinen arvo – huomioiden myös naapureiden katseet. Ikkunoille paras sijainti olisi saunojan katselusuunnassa - ei takaseinässä, ku-ten usein näkee.

MITOITUS ON SAUNASSA A JA OSaunan suunnittelu kannattaa aloittaa kiukaan, saunanoven sekä mahdollis-ten ikkunoiden sijainnista. On hyvä myös miettiä montako saunojaa lauteil-le pitäisi kerralla mahtua. Kun tiedetään kiukaan paikka ja lauteiden sijoitus, voidaan ovelle etsiä ihanteellinen paik-ka. Oven sijoittamiseen vaikuttaa myös pesuhuoneen asettamat vaatimukset. Ikkunan korkeus on hyvä määritellä kat-sekorkeuden ja yksityisyyden mukaan, ei ole mukavaa, jos naapuri näkee suo-raan saunaasi sisälle. Maisemia, kuten järveä, taas on mukava katsella kun istuu lauteilla. Tällöin ikkunan sijainti tulee miettiä siten, että se on laudetta vastapäätä.

Lisäksi kannattaa huomioida laudera-kenteisiin kuuluvat elementit, kuten selkänojat. Jos saunassa on ikkuna, niin mitoitusvaiheessa on hyvä huomioida sen alareunan korkeus, varsinkin jos laude tulee olemaan ikkunan alla. Silloin

tulisi miettiä laudekorkeus ja näin ollen myös selkänojan korkeus, ettei käy niin, että selkänojaa ei voidakaan asentaa, koska ikkuna tulee eteen.

Tässä vaiheessa oleellista on siis tie-tää saunan lopullinen korkeus. Saunal-le sopiva sisäkorkeus on 200-230 cm. Suurempi korkeus vie kiukaan lämmi-tyskapasiteettia turhaan. Oleellista on alalauteen korkeus suhteessa kiukaan kivipintaan. Mitä alempana alalaude on, sitä heikommin lämpö vaikuttaa. Lau-dekorkeus on ihanteellinen kun katon ja ylälauteen väliin jää 110 cm tilaa. Lau-teen mitoituksessa voidaan pitää nyrkki-sääntönä 60 cm istuinleveyttä saunojaa kohti. Istuin- ja alalauteen väli on 40-45 cm ja istuinsyvyys vähintään 40 cm.

Huom! Kannattaa muistaa myös, että sauna on kostea tila ja lattiat pitää kal-listaa lattiakaivoon päin, puulattia vä-hintään suhteessa 1:30.

Sauna kuuluu suomalaiseen kotiin ja sitä myös käytetään ahkerasti. Perinteisesti omakotitaloista sauna

on löytynyt jo kauan, mutta nykyisin se on myös tärkeä osa kerrostalokodin arkea. Käyttäjän mieltymyk-

set ja elämäntapa vaikuttavat vahvasti kylpytilojen suunnitteluun, mutta ratkaisevinta on käytettävissä

oleva tila. Valmistajien valikoimista löytyy jokaiselle jotakin – oli suunnitelmissa edustussauna tai vaikka

pienen kodin kompakti kylpyhuonesauna.

EI TALOA ILMAN SAUNAA

MUISTA NäMä:• sauna on kostea tila• riittävän kokoinen kiuas• laudetilan maksimointi• saunan valaistus• sähkösuunnittelu• vesipisteiden sijainnit• toimiva ilmanvaihto

Sauna on kuulunut suomalaiseen asumiseen

jo kauan ja sen toiminnallisia ja terveydellisiä

ulottuvuuksia on tutkittu laajalti. Kuvan Vas-

kiniemessä sijainnutta Suomen Saunaseuran

tutkimuslaboratoriota käytettiin fysiologisiin

tutkimuksiin erityisesti 1960-luvulla.

97

Suunnittelun alkuvaiheessa tulee miet-tiä myös tarvittavat sähköt sekä valais-tusratkaisut. Myös mahdollinen kiukaan ohjauspaneelin hankinta kannattaa päättää ajoissa, jotta johdot saadaan piilotettua seinärakenteeseen. Ohjaus-paneeli sijoitetaan kuivaan tilaan, joten sen paikka ja asennustyö tulisi hoitaa rakennustöiden aikana. Ohjauspaneeli tekee saunan käynnistämisestä vaiva-tonta, sillä kiukaan saa päälle saunassa käymättä.

KIUAS ON SAUNAN SyDäNSauna rakentuu kiukaan ympärille, sik-si sen valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa ja miettiä tarkkaan mitä kiukaalta haluaa. Markkinoilla on paljon valinnan-varaa ja eri valmistajien tuotteita kan-nattaa vertailla keskenään.

Perinteinen jako on puu- ja sähköläm-mitteiset kiukaat. Kiuasmallin valinta vaikuttaa saunan lauderakenteeseen, sisäverhoukseen ja ilmastointiin. Puu-kiuas edellyttää sijoittelussa suurem-pia suojaetäisyyksiä kuin sähkökiuas. Puukiukaan suojaetäisyys on palamat-tomaan materiaaliin, kuten tiiliseinään, 5 cm ja puurakenteisiin 50 cm. Puukiu-kaissa on mallikohtaisia eroja suojaetäi-syyksissä, joten asia kannattaa varmis-taa kiuasmyyjältä.

Kiukaan suojausta suunniteltaessa kannattaa pyytää palonviranomaisen hyväksyntä toimenpiteelle. Myös kiuas-valmistajilla on valikoimissaan kiukaan suojaamiseen tarkoitettuja tuotteita ja suojaetäisyyksiä voidaan pienentää esi-merkiksi mineriittilevyllä, joita saa rau-takaupoista.

Sähkökiukaiden suojaetäisyydet ovat huomattavasti pienemmät kuin puu-kiukailla ja vaihtelevat kiuasmallista riippuen. Sähkökiukaiden suojaetäisyys puurakenteisiin riippuu korkeudesta. Kiukaan yläpinnan alapuolella, voi suo-jaetäisyys olla vain muutamia senttejä, mutta kiuaspinnan yläpuolella, vaadi-taan vähintään 6 cm suojaetäisyys.

Vuolukivikiukaissa on huomioitavaa, että itsessään litteän kiukaan etupin-nan suojaetäisyys eteenpäin on puura-kenteille vähintään 30 cm.

Markkinoilla on kiuasmalleja, joiden pieni suojaetäisyys mahdollistaa laude-rakenteen ulottumisen aivan kiukaan viereen. Tällöin voidaan yhdistää kiuas ja lauderakenne. Kiuas voidaan upottaa alalauteeseen, kiinnittää seinään, asen-

taa jalustalle tai ripustaa vaikkapa kat-toon. Valinnanvapaus antaa myös tilaa mielikuvitukselle lauteiden suunnitte-lussa.

Kiukaan teho vaikuttaa oleellisesti saunomismukavuuteen. Valintaan vai-kuttaa saunan tilavuuden lisäksi sei-närakenne, ikkunat, lasitiiliseinät ja la-siseinät.

Jos saunan seinät ovat eristämätöntä hirttä, täytyy saunan tilavuus kertoa 1,5:llä. Eristämätön lasi-, lasitiili-, ikku-na- ja kivipinta kasvattaa kiukaan teho-tarvetta. Yksi neliömetri em. materiaalia kasvattaa saunan tilavuutta 1,5-2 kuu-tiometrillä.

SAUNASSA pITää OllA hAppEAIlmanvaihto voidaan jakaa koneelliseen

Saunoissa on mistä valita. Hyvä myymälä mahdollistaa kuitenkin eri mallistoihin tutustumisen paikan päällä, joka helpottaa valintojen tekemis-

tä huomattavasti. Kuva: Sunsauna.

Kiuas voi olla myös tyylikäs sisustuselementti, mutta tärkeää on sen oikea mitoitus sekä sijoi-

tus saunan kokoon nähden. Kuvassa Tähtisaunojen Magnum-kiuas.

98

ja painovoimalla tapahtuvaan luon-taiseen ilmanvaihtoon. Lähtökohtana ilmanvaihdossa on viileän ilman pai-numinen alas ja lämpimän ilman koho-aminen ylös. Ihanteellinen tilanne saa-daan aikaan, kun raitis ilma saadaan sekoittumaan löylyyn ja kiertämään yl-häältä alas. Näin ilmassa riittää happea ja lämpöä riittää myös jaloille.

Perinteinen, painovoimalla toimiva il-mankierto toimii parhaimmin saunassa, jossa on puukiuas. Tuloilma johdetaan lattianrajaan kiukaan alle, josta kiuas imaisee ja kierrättää sen saunatilassa. Kierrätetty ilma kulkeutuu kiukaan tu-lipesän kautta ulos. Löylyhuoneen kat-toon pitää asentaa poistoventtiili, jonka avulla poistetaan kosteus. Puukiukaan kanssa voidaan myös käyttää koneellis-ta ilmanvaihtoa, jolloin tuloilma tuodaan kiukaan yläpuolelle (n. 50 cm) ja poisto tapahtuu vastakkaiselta seinältä lattian rajasta.

Saunassa, jossa on sähkökiuas, toimiva ilmastointitapa on koneellinen ilman-vaihto. Tuloilma johdetaan n. 50 cm kiukaan yläpuolelle ja poisto tapahtuu vastakkaiselta seinältä mahdollisimman läheltä lattiaa tai oven alta pesuhuoneen puolelle. Saunaan kannattaa aina lisätä poistoventtiili myös kattoon, jonka kaut-

ta kosteus voidaan saunomisen jälkeen poistaa.

SEINäRAKENTEET pITää TEhDä hUOlEllASaunan seinä- ja kattorakenteissa tulee huomioida riittävä lämmöneristys, kos-teussulku ja ilmankierto. Riittävä eristys estää lämmön karkaamisen löylyhuo-neen ulkopuolelle.

Kosteussulku estää kosteuden pääsyn seinän runko- ja eristerakenteeseen ja ilmankierto edesauttaa kosteuden pois-tumisen pintarakenteesta. Eristevillan paksuus tulee olla väliseinissä vähin-tään 5 cm ja katossa 10 cm.

Eristekerroksen päälle asennetaan kos-teussulku; alumiinipaperi (kiiltävä puoli saunaan päin) ja saumat teipataan huo-lellisesti alumiiniteipillä. Hyvänä vaih-toehtona esimerkiksi kiviseinien päälle on saatavilla alumiinipintaista uretaa-nilevyä, jonka 3 cm:n ainepaksuudella saavutetaan hyvä eristys.

Kosteussulun päälle kiinnitetään tuule-tusrimat ja paneelin naulauspuut (koo-laus). Alumiinipaperin ja seinäpaneelin väliin pitää jäädä vähintään 1 cm tuu-letusrako. Seinien ja katon väliin tulee jättää myös muutaman millimetrin tuu-

letusväli.

SEINäpINNAllA IlMETTä SAUNAANPuu on perinteinen saunamateriaali ja soveltuu saunaan erityisen hyvin: siinä on ihmistä miellyttävä tuoksu, ulkonäkö ja pinnan tuntu. Puumateriaalissa on myös kaikki saunan pinnoilta vaaditta-vat ominaisuudet kuten pieni lämmön-varaamiskyky ja lämmön johtavuus, hyvä kuumuuden ja kosteuden sieto. Se tasaa kosteuden vaihtelua sitomalla ja luovuttamalla kosteutta ja on akustises-ti miellyttävä.

Saunapaneelin paksuus on normaalisti 1,5 cm. Materiaali- ja muotovaihtoeh-toja on runsaasti. Valinnanvaraa on pa-neelien leveydessä ja väreissä. Ilmettä saunaan saadaan myös yhdistelemällä paneelimuotoja. Panelointisuunta vai-kuttaa seinien ja katon ilmeeseen.

Paneeleissa trendinä ovat leveät laudat niin seinässä kuin lauteissakin. Myös kapea seinäpaneeli tekee tuloaan. Ka-pean paneelin etuna on parempi koste-us- ja lämpövaihtelun kestokyky eli sen kosteus eläminen on vähäisempää.

Ohjenuorana voidaan pitää, että pysty-paneeli korottaa ja vaakapaneeli levit-tää. Verhouskivi- ja lasiseinärakenteilla

Valaistuksella sekä seinä-, laude- ja lattiamateriaaleilla voidaan vaikuttaa saunan yleisilmeeseen. Kuvan mallisaunan ilmeikäs seinä on katajaa,

lauteet leppää ja kuituvalaistus Cariitilta.

99

saunan sisustukseen saadaan uutta ulottuvuutta. Näitä käytettäessä kan-nattaa muistaa, että ne kasvattavat myös kiukaan tehotarvetta. Lasiseinä-rakenteet kannattaa teettää mittatilaus-työnä lasiliikkeessä. Tämä helpottaa asentamista ja kokonaisuus saadaan tarvittaessa asennettuna helposti pai-kalleen.

SISUSTUSMATERIAAlEIllA TUNNElMAA JA IlMETTäSaunan sisustuksessa on suuri merkitys väreillä. Sopivia puumateriaaleja on saa-tavilla lähes valkoisesta syvän ruskeaan. Värien valinnassa kannattaa huomioida saunan koko, valon määrä ja saunan käyttö ja puhtaanapito. Sopivilla väreil-lä ja niiden yhdistelyllä löydetään oikea tunnelma ja esimerkiksi vaaleilla sävyil-lä saadaan valoisa, raikas ja kevyt tun-nelma. Eloa saunaan saadaan vaihtele-malla panelointisuuntaa ja käyttämällä eri materiaaleja.

Jos saunan seinistä haluaa vaalean, sil-loin voidaan käyttää tervaleppä pane-lointia. Tummemman saunasta saa käyttämällä lämpöhaapapaneelia, joka saadaan parafiiniöljykäsittelyllä vielä tummemman ruskeaksi. Jos halutaan vaaleat seinät ja tummempi laude, sil-loin hyvä valinta paneeliksi on tervalep-pä ja lauteeksi lämpöhaapa.

Vaaleissa materiaaleissa lika näkyy pa-remmin ja puhtaanapitoon ja hoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Puumateriaalin pintakäsittely helpottaa puhtaanapitoa ja pidentää puu käyt-töikää. Saunaolosuhteissa puu joutuu kovalle rasitukselle. Kosteus- ja lämpö-vaihtelut rasittavat puun solukkoa ja edesauttavat halkeilua. Lehtipuulla on myös taipumus harmaantua runsaan kosteuden vaikutuksesta. Lämpökäsi-tellyn puun käytössä on tärkeää valita korkealaatuinen materiaali ja ruostu-mattomasta teräksestä valmistetut kiin-nikkeet eli ruuvit ja naulat. Kuitenkin, periaatteessa kaikki yleisesti sauna-sisustuksessa käytettävät materiaalit toimivat hyvin ja kestävät saunan olo-suhteita.

lAUDEKOKONAISUUS KIUKAAN MUKAANLaudekokonaisuus suunnitellaan aina kiukaan mukaan. Laudemateriaaleissa on paljon valinnanvaraa ja jokainen saa

itse valita markkinoilta sen mistä pitää. Laudemallia valittaessa on hyvä huomi-oida myös mukavuuden ja ergonomian lisäksi lauteiden helppo pestävyys. Mo-nilla laudevalmistajilla onkin sellaisia lauteita joista istuin- ja jalkalaudeosat saa helposti nostettua pois pesua var-ten. Lauteen muotoilun ohella tärkeäk-si ominaisuudeksi ovat nousseet ylös nostettavat laudepaneelit, joiden ansi-osta siivous on helpompaa ja lopputulos puhtaampi.

Lauteita ei kannata kastella ylettömästi ja kastumisen jälkeen on syytä huoleh-tia saunan kuivattamisesta ja riittävästä ilmanvaihdosta. Jättämällä jälkilämpöä kylpemisen jälkeen ja aikaansaamalla runsas ilmankierto saunan ilma kuivuu ja puu saavuttaa normaalin olotilansa. Saunan pintakäsittelyaineet imeytyvät puun solukkoon vähentäen kosteuden ja lian imeytymistä ja vähentäen samalla puun rakenteellisia muutoksia. Saunan hoitoaineista käytetyimpiä ovat sauna-suoja ja parafiiniöljy.

lAUTEET TyylIN MUKAANSaunasisustajat ovat nykyään rohkeita ja hakevat persoonallisuutta. Saatavil-la onkin runsas kirjo erilaisia sisustus-ratkaisuja materiaaleja saunaan. Yk-silöllinen sauna on monien valintojen

summa. Vallitsevin materiaali saunassa on paneeli, joten sen valinta ratkaisee paljolti saunan ulkonäön. Lauteet voivat olla samaa tai eri puumateriaalia kuin seinäpaneelit riippuen toivotusta tyylis-tä. Tärkeintä on pitää kokonaisuus tasa-painoisena ja harmonisena, jotta myös saunan ilme kestää aikaa.

Suosittuja paneelimateriaaleja saunaan ovat kuusi, mänty, (lämpökäsitelty) haapa ja tervaleppä, jättiläistuija sekä abachi. Kuusi on kestävä ja pitkäikäi-nen materiaali, joka säilyttää vaalean sävynsä myös vuosien saatossa. Kuu-sessa on hyvä tuoksu, samoin pihkai-sessa mäntypaneelissa, jonka luonne tulee varsinaisesti esiin ajan kuluessa, kun puu tummuu ja elävöittää panee-lin pintaa pihkalla. Haapa puolestaan on pihkaantumaton ja vaalean tasaisen värinsä säilyttävä puu, joka elää vain vähän kosteusvaihteluissa. Tervaleppä on kauniin punaruskea lehtipuu, joka ei pihkaa, mutta elää ja tummuu vuosien saatossa. Lämpökäsitelty haapa säilyt-tää hyvin muotonsa ja sillä on lisäksi miellyttävä tuoksu.

lAUTEIDEN pINTAKäSITTElySaunan lauteet eivät vaadi erityistä hoi-toa, ainoastaan säännöllinen pesu on tarpeen. Öljy kuitenkin suojaa laudetta

Tikkurilan Supi Saunavaha on saunan puupintojen pintakäsittelyaine, joka muodostaa likaa ja

vettä hylkivän pinnan. Tuote sopii saunan lauteille, paneeliseinille ja -katoille, oville ja ikkunan-

puitteille. Valmisväreinä musta, valkoinen ja lämpöpuu.

www.sunsauna.fi • www.harvia.fiwww.tikkurila.fi • www.saunatar.fi

www.tahtisaunat.fiwww.saunavision.fiwww.saunaidea.fi

www.koskenmetalli.fi

100

hyvin lian imeytymistä lauderakentee-seen säilyttäen pinnan puhtaana. Pa-neeleiden sävyä voi myös korostaa pa-rafiiniöljykäsittelyllä.

Saunapaneelit on mahdollista myös sävyttää halutulla petsillä, ja siihen so-veltuu parhaiten tasalaatuinen haapa. Tällä hetkellä onkin trendikästä sävyt-tää lauteet ja/tai seinäpaneelit ja tähän tarkoitukseen on saatavilla myös oi-keanlaiset tuotteet. Paneeleita sävyttä-essä kannattaa kuitenkin pidättäytyä liian räikeistä väreistä, ettei lopputulos kyllästytä hetken kuluttua.

Lämpökäsittely tekee puun sävystä tummemman ja vähentää puun kierou-tumista. Lämpökäsittely myös parantaa puun homeensietokykyä ja estää laho-amista. Lämpökäsitelty puu on kaunis ja kestävä materiaali saunaan.

KylpyhUONESAUNA VS. AMMEAmme kuuluu hemmottelijan kotikyl-pylään, mutta etenkin pienissä kerros-talohuoneistoissa se vie usein turhaa tilaa. Kylpyhuonesauna on nimensä mukaisesti kompakti suihkun ja saunan yhdistelmä, joka sopii vaikka ammeen paikalle. Lauteet nostetaan suihkukäy-tössä ylös, jolloin ne ovat pois tieltä. Tila muuttuu käden käänteessä saunaksi, kun kiuas laitetaan päälle ja lauteet las-ketaan käyttöasentoon.

Kylpyhuonesauna on valmis paketti, jonka saa kohtuullisen edulliseen hin-taan. Järjestelmän saa myös teetettyä omaan tilaan sopivaksi. Kylpyhuoneen laattalattia toimii hyvin kylpyhuonesau-nan alustana, mikäli kaadot sen sallivat. Saatavana on myös pohja-allas. Vesiput-ket viedään järjestelmään letku- tai pin-

tavetona, sähkö. Kylpyhuonesaunaan tarvitaan taloyhtiön lupa, muttei raken-nuslupaa.

ROhKEA SAUNAMUOTIKylpyhuone liittyy olennaisesti sau-naan, joten molempien tyylin on oltava yhtenäinen ja rakenteiden pelattava yh-teen. Saunahuone ja kylpytilat jaetaan-kin nykyään usein lasiseinällä ja -ovella, jolloin kaksi pienempää tilaa yhdistyy tyylikkäästi kokonaisuudeksi. Ratkaisu luo tilaan kylpylätunnelmaa ja on käy-tännöllinen lapsiperheille. Lasiratkaisut tehdään mittatilaustyönä.

Saunan ja pesutilojen suunnitteluun panostetaan paljon ja kotikylpylästä ha-lutaan tehdä koko perheen hemmottelu-keskus. Valloilla on rohkea sisustuslinja ja materiaaleja ja väreillä leikitellään ennakkoluulottomammin kuin koskaan aikaisemmin. Kyseessä on kuitenkin ar-vokas sijoitus, jonka tulee kestää aikaa niin laadullisesti kuin visuaalisestikin.

Saunan viimeistelyyn on olemassa pal-jon tarkoitukseen sopivia tuotteita. Tun-nelmavalaistus syntyy vaikkapa kuitu-valoilla, joiden lisäksi voidaan asentaa siivousvalo. Ledit eivät sen sijaan sovel-lu vielä kuumiin tiloihin, mutta ovat tu-levaisuuden tuote myös saunaan. Löy-lyhuonetta voi piristää myös tyylikkäällä lämpömittarilla tai vaikka valaistulla löy-lykiululla, joka upotetaan lauteeseen. Luksusta ovat myös kaiuttimet niille, jotka kaipaavat musiikkia hiljaisuuden sijaan.

INFRApUNASAUNA OlOhUONEESSAAuringonkaltaisesta miellyttävästä läm-pösäteilystä voi nauttia ympäri vuoden – vaikka omassa olohuoneessa. Infra-

punasaunan tuottama lämpösäteily sisältää monta eri aallonpituutta, jotka työntyvät syvälle lihakseen. Infrapu-nalämmöllä onkin useita positiivisia terveysvaikutuksia, se esimerkiksi lau-kaisee lihasjännitystä, käynnistää ai-neenvaihdunnan, kuluttaa energiaa ja antaa miellyttävän hyvänolontunteen. Urheiluhierojat käyttävät infrapunasau-naa myös urheiluvammojen hoidossa. Infrapunasauna voidaan asentaa kaik-kiin kuiviin tiloihin eikä se vaadi erillistä rakennuslupaa.

VESIKIERTOKIUAS

Lauteita suunnitellessa kannattaa huomioida

myös saunan helppo puhtaanapito. Kuvassa

Kosken Metallin seinälle nostettavat Kikka-

lauteet.

Vesikiertokiuas on uutuus joka voidaan liittää osaksi pientalon vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Kiukaan sisällä on lämmönvaihdin, jossa varaajalta tu-leva lämmitysjärjestelmän vesi lämpiää vaikuttamatta kiukaan kivien lämmi-tystehoon. Kiuas on valmistettu 6 mm kattilateräksestä ja saatavilla on eri te-holuokan kiukaita riippuen saunan tila-vuudesta. Kiviä menee kiukaan koosta riippuen 150-300 kg. Mallistosta löytyy myös seinän läpi menevä luukkumalli,

jolloin saadaan tulen tunnelma esim. pukuhuoneeseen ilman erillistä tulisi-jaa. Kiukaista löytyy samat mallit myös ilman vesikiertoa. Järjestelmässä toimitetaan kiukaan mukana lataus-pumppu, savukaasutermostaatti, ter-minen- ja ylipaineventtiili. Luukun lasin saa sekä suorana, että kaarevana panorama- tai prisma-mallisena. Vesi-kiertokiukaan hinnat alkaen 1295 €. Lisätietoja: www.ekolammox.fi

102

Toiveet täyttävä kotikylpylä syntyy huolellisella suunnittelutyöllä, joka aloitetaan jo talon piirrustusvai-

heessa. Kylpyhuoneen neliöt ovat keittiön rinnalla kodin kalleimpia, mutta niiden suunnitteluun jää usein

vain vähän aikaa. Suunnittelijoiden apua kannattaa hyödyntää, sillä se säästää niin omia voimia, aikaa

kuin rahaakin, kun työ tehdään kerralla oikein ja lopputuloksesta saadaan onnistunut.

UNELMIEN KOTIKYLPYLÄ

Kylpyhuonesuunnittelun lähtö-kohtana voidaan pitää arkki-tehdin piirustuksia tai aloittaa työ puhtaalta pöydältä. Omat

tarpeet ja toiveet voivat poiketa paljon alkuperäisistä piirustuksista, mutta kun suunnittelun ajoittaa oikein, voidaan valaistukseen sekä vesipisteiden ja vie-märöintien sijoitteluun vielä vaikuttaa ilman ylimääräisiä kustannuksia. Hyvis-sä ajoin aloitettu projekti mahdollistaa toiveiden mukaisen lopputuloksen.

hAAVEISTA TOTTARakennusbudjettia laadittaessa tulisi kylpytiloihin kiinnittää huomiota, sillä kyseessä on arvokas mutta välttämä-tön sijoitus. Edullisilla materiaaleilla kylpyhuone saadaan toimivaksi, mutta todellinen hemmottelukeskus vaatiikin

jo asiaan paneutumista, suunnitelmal-lisuutta ja rahaa. Erikoistoiveiden koh-dalla voi omia toiveitaan joutua perus-telemaan sähkösuunnittelijalle taikka putkimiehelle, mutta niistä kannattaa pitää kiinni – onhan kyseessä oma koti. Mikäli toivelistalta löytyy erikoistuottei-ta, on syytä varautua pitkiinkin toimi-tusaikoihin.

Kylpytilojen suunnittelu lähtee liikkeelle tilan mitoituksesta ja toimintojen sijoit-tamisella. Suunnittelijaan kannattaa olla ajoissa yhteydessä, sillä ammattilaisen tuki ja näkemys helpottavat valinnan vaikeutta ja sopivan ratkaisun löytä-mistä. Viemärin ja vesipisteiden paikat määrittävät suihkun, käsienpesualtaan, wc-istuimen ja kuivauspattereiden pai-kat. Kun nämä ovat tiedossa, voidaan

siirtyä laattojen, kalusteiden ja muiden varusteiden valitsemiseen.

Kotikylpylän visuaalisen ilmeeseen eni-ten vaikuttava tekijä ovat laatat - olivat ne sitten valkoiset tai värikkäät, yksivä-riset tai kuvioidut. Myös laatoitukseen saa hyviä ideoita alan ammattilaisilta, jotka osaavat työnsä puolesta suositella tilaan sopivia ratkaisuja. Yksityiskohta-na hanat ja suihkut vaikuttavat myös suuresti tilan luonteeseen, ja myös nii-den kirjavaan tarjontaan paneutuminen vie aikaa.

pINNAT lUOVAT TUNNElMANPintamateriaaleilla on suurin yksittäi-nen vaikutus kylpytilojen ilmeeseen. Seinät ja lattia yleensä laatoitetaan, mutta persoonalliselle sisustajalle löytyy

Ylellinen sisustus muuttaa kylpyhuoneen kotispaksi, jossa voi arkisten puuhien ohella rentoutua ja huuhtoa arjen kiireet pois. Kuvan kaakelit Kaakelikeskuksen Aparici Poeme -sarjaa.

103

muitakin vaihtoehtoja, kuten sisustus-laastit. Vaikka laasteilla voidaan saada kotikylpylään yksilöllinen ja harmooni-nen ilme, hyödynnetään niitä vielä suh-teellisen vähän. Laattojen valtteja ovat niiden monipuolinen valikoima ja help-po asentaminen.

Rauhallinen tunnelma syntyy, kun kaik-kien laattojen sävyt ovat keskinäisessä harmoniassa. Uskalias sisustaja valitsee myös kuvioituja laattoja ja rohkeita väre-jä ja yhdistelee erilaisia struktuuripinto-ja. Kylpytiloihin panostetaan oman ajan ja itsensä hemmottelun takia, mutta myös vieras-wc on miettimisen arvoi-nen tila. Pieneen vessaan voi pienellä-kin rahalla saada näyttävän sisustuksen jo pelkillä laattavalinnoilla.

Suuria laattoja voidaan käyttää niin pienessä wc-tilassa kuin avarassa etei-saulassakin. Samoin voidaan käyttää pienimpiä laattakokoja suurilla laatoi-tusalueilla. Märkätilojen lattiaan sopii parhaiten lasittamaton kuivapuristelaat-ta. Lattiaan tarkoitettu laatta voidaan asentaa seinään, mutta seinäkaakeli ei sovellu lattiaan. Kiiltäväpintaisissa laa-toissa pöly ja roiskeet näkyvät helpos-ti, mutta ne on helppo pitää puhtaana. Mattapintaisissa laatoissa lika ei näy samalla tavalla, mutta nekin vaativat säännöllisen puhdistamisen.

ROhKEA lAATTAMUOTILaattamallistot elävät muodin mukana, tosin hitaammalla syklillä. Valikoimien laajasta kirjosta johtuen tulee eteen hel-posti valinnan vaikeus. Laattojen pin-tastruktuurit ja koot vaihtelevat, samoin väreihin ja ominaisuuksiin on olemassa tuhansittain vaihtoehtoja. Oman tyylin tiedostaminen helpottaa alkuun pääse-misessä, mutta myös tila rajoittaa valin-tojen tekemistä. Laattatrendit kulkevat ajassa, mutta kaikkiin muotivillityksiin ei kannata sortua. Keraaminen laatta kestää aikaa niin materiaalina kuin es-teettisestikin.

Tällä hetkellä haetaan marmori- ja ko-ristekuviointeja ja suositaan erilaisia lis-toja, jotka sijoitetaan usein pystysuun-taisesti. Huonetta kiertävä boordi sopii lähinnä romanttiseen tyyliin, mutta pys-tyyn asennettu metallilista rajaa tilaa tai toista laattaa modernisti. Hienostunut lasiboordi antaa hienon efektin kohda-tessaan valon, ja se toimii pienenäkin pintana.

Rohkeita värivalintoja laatoissa ja mosa-iikeissä ei kannata pelätä, kun huolehtii kokonaisuuden harmoniasta. Pronssia, kuparia ja kultaa käyttämällä saa ko-tikylpylään hienostunutta tunnelmaa. Toisaalta yksinkertainenkin on kaunis-ta. Samasta laatasta voi olla saatavana erilaisia pintoja, kuten matta, kiiltävä,

aalto ja raita. Yhdistelemällä erilaisia pintoja saadaan aikaan kiinnostava ko-konaisuus, vaikka se toteutettaisiin vain yhdellä värillä.

VäREINä lUONNOllISET SäVyT OVAT AJATTOMIA Valkoinen, harmaa ja beige ovat varmoja valintoja, samoin aidot kivilaatat ja -jälji-telmät. Musta ja ruskea kuuluvat tämän hetken trendeihin, mutta ovat samoin aikaa kestäviä sävyjä. Hyvä tehokeino on käyttää pientä laattaa suihkun taka-na, suihkunurkkauksessa tai koko sei-nissä isoon laattaan yhdistettynä. Näin voidaan elävöittää esimerkiksi muuten valkoista seinäpintaa. Laattojen vah-vuusero voidaan häivyttää korottomalla ohuen laatan taustaa tai katkaista alue esimerkiksi metallilistoilla.

lAATOITUKSEN lUONNESuihkuhuoneen lattiaan kannattaa va-lita laatta, jonka pinta on karhennettu tai struktuuripintainen, sillä se ehkäisee liukastumista. Mikäli suihkutilassa on perinteinen lattiakaivo, voi lattialaatan koko olla korkeintaan 10 x 10 cm. Mo-dernimpi vaihtoehto on Unidrain-kaivo, joka mahdollistaa isotkin laattakoot ja vaatii kaadon vain yhteen suuntaan.

Kun samaan pintaan laatoitetaan kah-della tai useammalla laatalla, pyritään valitsemaan yhtä paksuja laattoja. Mil-

Ylellisyys syntyy pienistä yksityiskohdista:

laatan kuvioinnista, seinämateriaaleista tai

vaikkapa koriste-esineistä. Kuva: Steinberg.

Rohkeat värit ja geometrinen muotoilu ovat yleistyneet myös kylpyhuonesuunnittelussa. Kul-

mikkaat muodot käyttävät myös tilaa tehokkaasti, joten ne soveltuvat pienempäänkin tilaan.

Kuva: Steinberg.

104

limetrin ero on vielä helpohkosti hä-vitettävissä asennuksen yhteydessä. Myös laatan ladonta vaikuttaa ilmee-seen, joten kannattaa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin ja kysellä suunnittelijalta vinkkejä. Ladontaan vaikuttaa laatan koko, muoto ja mahdollinen kuviointi. Pieni mutta tärkeä viimeistelyvaihe on saumaus. Saumausaineen väri voi olla kontrastinen tai lähellä laatan sävyä.

SEINä- VAI lATTIAMAllISET VESIKAlUSTEET?WC-istuin valitaan tilan ja toiveen mu-kaan seinä- tai lattiamallisena. Sei-nämallissa tekniikka piilotetaan sei-närakenteeseen ja vain istuinosa jää näkyviin. Seinän sisälle jäävä osuus voidaan koteloida ja kaakeloida piiloon. Mekanismin voi myös sijoittaa seinän sisälle, mutta silloin seinän rakentee-seen tehtävät muutokset on suunni-teltava vieläkin aikaisemmin. Seinään asennettu istuin on paitsi tyylikkään nä-köinen, se myös helpottaa siivoamista.

Käsienpesuhana ja suihku ovat pieni mutta olennainen osa kotikylpylän toi-minnallisuutta ja ulkonäköä. Suunnit-telu aloitetaan miettimällä hanojen ja suihkujen määrä ja paikat, sen jälkeen valitaan suunnitelmaan sopivat tuot-teet. Jos toiveena on kaksialtainen kä-sienpesupaikka, on se usein pois lasku-tilasta.

Moderniin tyyliin sopivat yksinker-taiset ja kulmikkaat hanamallit, kun taas romanttista sisustusta tukevat koristeellisemmat tuotteet. Hanoja va-litessa kannattaa kiinnittää huomiota vedensäästöominaisuuksiin. Automaat-tihanat säästävät vettä ja ovat lisäksi hygieenisiä ja helppokäyttöisiä. Uut-ta tuloaan tekevät myös hanat, joissa kylmä ja kuuma vesi tulevat omista johdoistaan, sillä ne vähentävät turhaa veden valuttamista.

Suihku voidaan asentaa seinään tai kattoon. Suihkun mekanismit voidaan piilottaa seinän tai kattorakenteen si-sään, jolloin näkyviin jää vain suikun suutin ja painikkeet. Jos näkyviin halu-taan jättää mahdollisimman vähän ele-menttejä, tulee ratkaisu suunnitella hy-vissä ajoin, jotta vesiliitännät saadaan pelaamaan yhteen suihkumekanismin kanssa. Myös käsienpesuhana voidaan sijoittaa seinään. Hanan mekanismin

Seinään asennettavat kylpyhuonekalusteet ovat tyylikkäitä, mahdollistavat monipuolisen tilan

käytön ja helpottavat tilan puhtaana pitoa. Kuva: Otsoson.

Rohkeasti muotoiltu käsienpesuallas kerää katseen. Yhtenäisyyden tuntua on saatu taso ja

laatoitus yhteen sovittamalla. Kuva: Kaakelikeskus.

Selkeälinjaiset, erilliset käsienpesualtaat tuovat kontrastia tummalle, suurijakoiselle seinälaa-

toitukselle. Kuva: Oras.

105

voi piilottaa esimerkiksi seinämallisen wc-istuimen kanssa samaan koteloin-tiin, jolloin ne muodostavat tyylikkään kokonaisuuden.

hEMMOTTElUA AMMEESSAAmme on ihanteellinen lapsiperheil-le, mutta myös aikuiset arvostavat sen tarjoamia hemmotteluhetkiä. Amme on nautiskelijan valinta, mutta veden-kulutuksen puolesta ei kovinkaan eko-loginen ratkaisu. Kylvyn rentouttava vaikutus on kuitenkin kiistämätön, eikä mikään suihku vastaa sen tuomaa nau-tintoa.

Kylpyhuoneen koko ja muoto määritte-lee ammemallin. Kulma-ammeessa on tilaa vaikka kahdelle, kun taas pitkässä ammeessa mahtuu makaamaan koko vartalon pituudelta. Hierova poreamme rentouttaa lihaksia ja lisää hyvänolon tunnetta. Tavallinen amme puolestaan soveltuu paremmin lapsille. Ammeen mallit, ominaisuudet ja materiaalit vaih-televat eri valmistajien välillä.

Trendikäs lattiaan asennettava hana sopii etenkin keskilattialle sijoitettavan ammeen yhteyteen. Lattiahanat ja tek-niikkaa sisältävät porealtaat on oltava tyyppihyväksyttyjä ja niiden yhteyteen on rakennettava kotelointi huoltotöitä varten.

lASI – hUOMAAMATON TIlANJAKAJASaunan ja suihkutilan rajaava lasiseinä on lyhyessä ajassa noussut jopa pesu-huoneen vakiovarusteeksi. Lasiseinä hankitaan usein esteettisistä syistä, mutta lapsiperheille se toimii myös tur-vallisuutta lisäävänä elementtinä. Kun vanhemmat istuvat lauteilla, säilyy lap-siin suora näköyhteys. Lasiseinä voi ti-lan mukaan olla täys- tai puolikorkea, ja se voi jatkua oven molemmin puolin tai olla vain toisella puolella. Lasiratkaisui-hin on olemassa vakiomallistot, mutta usein ne toteutetaan mittatilaustyönä.

Suihkuseinä tai -kaappi estää veden roiskumista ympäri huonetta. Saatava-na on yksinkertaisia seinäkkeitä sekä teknisempiä malleja, jotka voi suihkut-tamisen jälkeen työntää seinää vasten. Allasmallinen suihkukaappi vie tilaa, mutta estää muuta tilaa kastumasta. Jos kylpyhuoneen kaadot ovat kohdal-laan, keveämpi ratkaisu on yksinkertai-nen tilanjakajaltasi.

Vanhempien makuuhuoneen yhteyteen tehty kylpyhuoneratkaisu on yleistymässä myös eu-

roopassa. Tilan voi tarvittaessa kätevästi kätkeä lasisen tilanjakajan avulla. Kuva: Hahle.

Liukuvilla väliseinillä voidaan kylpyhuone halutessa jakaa erillisiin kylpy- ja pesutiloihin. Kuva:

Hahle.

Väreillä voidaan luoda voimakkaita mielikuvia. Kuvan laatta vie ajatukset eteläisten turkoosien

vesien äärelle. Kuva: IDO.

106

www.bos.fi • www.hahlewww.otsoson.com • www.ido.fi

www.sanka.fi • www.oras.com/fiwww.kaakelikeskus.fi

www.steinberg.fiwww.tulikivi.fi

hyÖDyT IRTI KAAppITIlASTAKylpyhuoneen kalusteiden on oltava hy-vin kosteutta kestäviä. Säilytystilaa va-rataan riittävästi, mielummin liikaa kuin liian vähän. Allaslaatikosto on kaappia toimivampi ratkaisu, sillä pienetkin ta-varat pysyvät helposti saatavilla.

Kaapiston tyyli voi olla yksinkertaisen tyylikäs tai vaikka runsaan romanttinen. Kiiltävät ovi- ja tasopinnat näyttävät modernilta ja niitä saa kirkkaissakin vä-reissä. Valkoinen ja musta ovat tämän ajan hittejä, mutta mikä estää valitse-masta vaikka pinkkiä kaapinovea?

Valumarmoriallas on helppo pitää puh-taana yhtenäisen pinnan ansiosta. Pos-liinialtaaseen verrattuna materiaali on kestävämpi ja sen voi myös korjata koti-konstein, mikäli pinta rikkoontuu. Tren-dit vaihtelevat neliskanttisesta designis-ta orgaanisiin muotoihin. Allas voi olla vaikka pisaran tai lusikan muotoinen.

pIENET SUURET yKSITyISKOhDATPeili kuuluu kylpyhuoneeseen, ja se voi olla kooltaan suurikin. Peilin voi upottaa laatoitukseen, jolloin sille syntyy jälleen uusia mahdollisuuksia. Peilin suhteen kannattaa olla myös varovainen. Pesey-tyminen on rentoutumista ja rauhoittu-mista, ja koska peili toistaa tilan liikettä ja valoa, saattaa se tehdä tunnelmasta rauhattoman. Oikein sijoittettu peili on käytännöllinen ja tyylikäs elementti. Pienessä tilassa peili kannattaa korvata peilikaapilla, joka avartaa tilaa ja toimii samalla säilyttimenä.

TäRKEä VAlAISTUSValaistus kuuluu tärkeänä osana kylpy-huoneen suunnitteluun ja myös siihen kannattaa perehtyä ajoissa. Valaistus asettaa runsaasti haastetta, ja sitä riit-tää etenkin valaisinten sijoittamisella oikein. Perinteinen malli olisi asentaa keskelle kattoa valaisin, mutta nykyai-kaisempaa olisi suunnitella valaistus niin, että se käsittäisi niin suoraa kuin epäsuoraa valoa sekä erilaisia valai-simia. Tärkeää olisi muistaa niin ehos-tus- tunnelma kuin yleisvalaistuskin.

Riittävät ja oikein sijoitellut kaapit ja säilytystilat auttavat pitämään kylpyhuoneen siistinä,

jolloin tunnelma säilyy rauhallisena ja harmoonisena. Kuva: Aspen.

Arvokkaan oloinen marmori tuo luxusta pieneenkin kylpyhuoneeseen, johon erilaiset kivima-

teriaalit muutenkin soveltuvat. Kuva: Tulikivi.

Pienikin väripiste voi saada tilaan uutta eloa ja ilmettä. Bosin poljinpainikkeella toimivaa roska-

astia saa moneen makuun sopivana. Kuva: Bos.

Tutustu koko valikoimaan:www.grana.fi

107

Granan hanat valmistetaan korkealaatuisesta

messingistä ja niissä on ainutlaatuinen FastFix-

pikakiinnitys, jonka ansiosta hanan asennus hoi-

tuu alle minuutissa. Pitkät ja taipuisat FlexPex-lii-

tosputket helpottavat asennustyötä entisestään

ja EcoClick-vedensäästömekanismi ohjaa ekolo-

gisempaan kulutukseen.

Saga (vas.) on termostaatti-

hanalla ja käsisuihkulla varus-

tettu sadesuihkujen suosikki.

Sagan ohueksi muotoiltu te-

räksinen, halkaisijaltaan yli 20

sentin sadesuihkulautanen

varmistaa, ettei vesi pääse

tippumaan käytön jälkeen. Lit-

teä sadesuihkulautanen myös

vähentää kalkkiongelmia. Saa-

tavilla: kromi sh. 294 €, rosteri

sh. 366 €.

Troxia (oik.) on kulmikkaasti

muotoiltu sadesuihku moder-

niin kylpyhuoneeseen. Myös

suihkulautanen on kulmikas.

Troxia on säätöosallinen yksio-

tehana. Korkeus on säädettä-

vissä 35 cm. Saatavilla:

kromi sh. 498 €.

Agrion (vas.) on Granan keittiöhanojen kestosuosikki. Kauniissa

ja edullisessa keittiöhanassa on pesukoneliitäntä ja se sopii myös

kodinhoitohuoneeseen. Saatavilla: kromi sh. 103 €, rosteri sh. 130 €,

myös ilman pesukoneliitäntää. Rosa (oik.) yhdistää retroa ja roman-

tiikkaa moderniin tekniikkaan. Rosa on markkinoiden ainoa astian-

pesukoneliitännällä varustettu retrohanasarja.Saatavilla: kromi sh.

200 €, antiikkimessinki tai rosteri sh. 220 €.

Mimas on pelkistetty pesuallashana, joka sopii korkeutensa ansiosta erityisesti tren-dikkäiden malja-altaiden seuraksi. Saatavilla: kromi sh. 207 €, rosteri sh. 222 €.

Dish Wizard on Granan uusi innovatiivinen ja patentoitu tuoteperhe, jossa yhdistyvät trendikkäästi muotoiltu ja pe-sukoneliittimellä varustettu keittiöhana sekä uutta ajattelua edustava sivusuihku. Se tuo jatkoa Granan kekseliäille in-novaatioille kuten EcoClick-vedensäästömekanismille sekä huippunopealle FastFix-asennukselle.

Dish Wizard -sivusuihku on kehitetty arkipäiväisiin tarpei-siin. Usein aamiaislautasia on turha pestä pesukoneessa, ja viinilaseille ja tuttipulloille sitä ei suositella. Urheilujuoma-pullojen tiskaaminen taas on hankalaa. Dish Wizard on siitä ainutlaatuinen sivusuihku, että siihen voidaan kiinnittää erilaisia pesimiä, jotka tekevät tällaisten astioiden tiskauk-sesta kätevää ja nopeaa. Pullopesin sopii lisäksi erinomai-sesti termospullon tai urheilujuomapullon tiskaukseen.

Dish Wizardissa vesi tulee sienen läpi eikä roisku, ja kun suihkun painikkeen vapauttaa, vesi tulee hanasta, jolloin tiskatun astian voi laittaa rauhassa kuivumaan. Hanan ve-sisuihku on suora, joten sillä on myös kätevä puhdistaa itse pesuallas. Suihkukahva on lisäksi muotoiltu niin, ettei pe-simestä pääse valumaan vettä keittiökaappiin, mikä estää kosteusvaurioiden syntymisen.

HANAT KEITTIÖÖN JA

UUTUUSTUOTE: Grana Dish WizardSadesuihkulla luot kylpylätunnelmaa kodin kylpyhuonee-seen. Ekologiset sadesuihkut kuluttavat vettä vain 9-10 litraa minuutissa ja toimivat myös alhaisella paineella. Sa-desuihku kastelee nopeasti 1,5 mm vesipatsaan ansiosta. Sadesuihkulautanen tarjoaa miellyttävän suihkuelämyksen, jota käsisuihku täydentää. Granan sadesuihkut valmiste-taan täysmessingistä. Teleskooppisäädön ansiosta ne so-veltuvat eri korkuisiin pesutiloihin.

SADESUIHKUT

KYLPYHUONEESEEN

Kuva: Topi-Keittiöiden Erika.

108

Keittiön suunnittelu lähtee aina liikkeelle käyttäjän tarpeista ja toiveista. Tyyliin vaikuttavat niin

ovimalli, vedin, välitila kuin laitteetkin. Näihin kaikkiin löytyy valtava määrä vaihtoehtoja, joten omista toiveista ja tarpeista on hyvä olla selvillä. Jokaisella keittiön ostajalla on oma näkemys siitä, kuinka paljon esimerkiksi laitteita kät-ketään katseilta tai minkälaista säilytys-tilaa tarvitaan.

Kaapistot ovat keittiön visuaalisesti näyttävin osa, mutta toiminnallisuuden kannalta kodinkoneet, kuten uunit, lie-det, astianpesukoneet ja jääkaapit, ovat myös merkittävässä roolissa. Sähkölait-teet vievät suuren osan uuden keittiön budjetista, joten oikeanlaisten laitteiden valintaan on hyvä varata aikaa. Tärkeää on löytää juuri omia tarpeita palveleva

laitekokonaisuus.

ROhKEAA VAI KlASSISTA TyylIä?Keittiön tyylin määrittävät pitkälti kaa-pistot. Skandinaavisen vaalea linja ja suorat ovet on aina varma vaihtoehto, mutta kaikille se ei kuitenkaan sovi. Runsasta kartanohenkeä edustavat eri-laiset peiliovet sekä koristeelliset veti-met. Moneen talomalliin istuukin hyvin perinteistä tyyliä edustava keittiö.

Modernin linjakas keittiö syntyy veti-mettömällä ovimallilla, joissa vedin on integroitu oveen. Kaapistojen korkea-kiiltoisuus on ollut muodissa jo hyvän aikaa, mutta on edelleen ajankohtainen. Korkeakiiloisista pinnoista ja vetimet-tömistä ovimalleista on olemassa har-haluulo, että niiden puhtaanapito olisi hankalaa. Itseasiassa asia on päinvas-

toin, sillä korkeakiiltoiset pinnat eivät ime rasvaa ja suoraa, vetimetöntä ovi-pintaa on helppo pyyhkiä.

Vastapainona korkeakiiltoisuudel-le markkinoille on tullut myös täys-mattaisia pintoja, joiden suosio tulee epäilemättä kasvamaan. Puupintaiset kalusteet istuvat perinteisesti hyvin suomalaiseen sisustukseen, oli tyyli sit-ten pelkistetty tai runsas. Puu on ajaton ja arvokkaan näköinen materiaali, ja sii-hen on helppo yhdistää vaikka maalatut yläkaapit.

Keittiötrendit muuttuvat hitaasti, koska keittiö on pitkäaikainen sijoitus. Joita-kin tälle ajalle tyypillisiä ilmiöitä on kui-tenkin havaittavissa niin materiaaleissa kuin väreissäkin. Kokovalkoisen keitti-ön rinnalle on tullut syvä musta, mutta

Keittiösuunnittelu vaatii monipuolista ammattitaitoa ja tietoa saatavilla olevista ratkaisuista. Kaunis ja

toimiva kokonaisuus muodostuu paitsi kaapistoista, myös kodinkoneista. Käyttäjän tarpeet ja haluttu

tyyli määrittävät suunnittelua, mutta laitteet ovat tärkeä osa keittiön toiminnallisuutta.

KAUNIS JA TOIMIVA KEITTIÖ

109

myös kirkkaat värit ovat löytäneet kan-nattajansa. Punaista, oranssia ja jopa turkoosia löytyy nyt yhä useammasta keittiöstä. Ovet vaihtamalla ja välitilaa uudistamalla voi keittiön ilmettä myös tarvittaessa helposti päivittää.

TäRKEäT SäIlyTySTIlATKalusteissa alakaapit korvataan nyky-ään usein vetolaatikoilla, joissa kaikki tavarat ovat helposti käden ulottuvil-la. Yläkaapit puolestaan saa toimivik-si ylöspäin avautuvilla ovilla, joihin on saatavilla myös sähköllä toimivia meka-nismeja. Lähes kaikissa keittiöissä on nykyisin astianpesukone, joten perin-teiselle kuivauskaapille riittää totuttua pienempi tila.

Tasomateriaalina puun ja laminaatin suosio on laskenut erilaisten kivi-, kvart-si- ja komposiittitasojen kustannuksella. Perinteiset massiivipuutasot vaativat paljon huoltoa, eikä laminaattitason vioittunutta pintaa voi korjata. Corian on hyvä esimerkki toimivasta ja hygiee-nisestä tasomateriaalista, jonka pintaa voi uudistaa hiomalla. Lisäksi tämän-tyyppisen tason saa omien mittojen mu-kaan halutulla paksuudella, jolloin taso on yhtenäinen. Suuret pinnat toteute-taan liittämällä pienemmät osat toisiin-sa lähes huomaamattomalla saumalla.

Keittiön työtasovalaistuksessa ledit ovat syrjäyttämässä halogeenit, mutta onnistunut led-valaistus vaatii asiaan paneutumista. Myös hyvä yleisvalo on tärkeää, sillä keittiössä työskentelemi-nen vaatii tarkkuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta.

lAITTEET SUUNNITEllAAN KEITTIÖN yhTEyDESSäKeittiöliikkeet ovat tärkeässä asemassa laitteiden valitsemisessa. Keittiösuun-nittelija tietää usein paljon eri valmis-tajien laitteista ja osaa neuvoa sopivan laitteen hankinnassa. Keittiöliikkeiden avaimet käteen -palvelu sisältää usein kaiken kalustesuunnittelusta sähkölait-teiden valitsemiseen, sekä itse remon-tin ja asennuspalvelun.

Suunnittelutyö aloitetaan tarvekartoi-tuksella, jossa käydään läpi talouden koko, selvitetään miten ja kuinka pal-jon ruokaa valmistetaan kotona, kuinka usein käydään kaupassa ja mitä erityis-vaatimuksia asukkaalla on. Seuraavaksi

mietitään kaapistot ja laitteet. Kodin-koneet kannattaa hankkia etukäteen tai kaapistojen yhteydessä, jotta kaikki keittiön osat pelaisivat yhteen. Johdon-mukainen suunnittelutyö antaa parhaan lopputuloksen niin visuaalisesti kuin toiminnallisestikin.

lAITTEIDEN UUDET TUUlETMarkkinoille ilmestyy jatkuvasti uuden-tyyppisiä kodinkoneita, jotka helpotta-vat ja nopeuttavat kotiaskareita. Ener-giatehokkuus ja terveellinen kotiruoka ovat ajalle tyypillisiä trendi-ilmiöitä, ja laitevalmistajilta löytyykin paljon uusia vaihtoehtoja, jotka vastaavat juuri tällai-seen kysyntään.

Kylmälaitteissa energiatehokkuus on

tärkeä tekijä, mutta sen rinnalla oikea kosteus ja lämpötila merkitsevät yhä enemmän. Laadukkaassa jääkaapissa ruoka säilyy huomattavasti pidempään kuin mihin on totuttu, ja säästöä syntyy näin myös poisheitettävän ruoan vähe-nemisessä. Uusissa kylmälaitteissa ko-neet valvovat elintarvikkeiden oikeita säilytyslämpötiloja, ja niissä on käteviä pikakylmennystoimintoja. Jääpala- ja vesiautomaatit puolestaan vähentävät veden valuttamista.

Höyryuuni on suosiotaan huomattavasti kasvattanut laite, jossa kypsennys ta-pahtuu matalassa lämpötilassa nesteen avulla. Höyryuunissa voi valmistaa ter-veellistä ruokaa tavallista uunia mauk-kaammalla lopputuloksella. Kun höyry

Klassisen kokovalkoisen keittiön rinnalle on tullut voimakkaita värejä yhdisteleviä vaihtoehto-

ja, vaikka suosituimpia edelleen ovat vaaleita sävyjä yhdistelevät mallistot. Yllä Kalustetukun,

alla Keittiömaailman mallistoa.

110

kypsentää ruokaa, lopputuloksena saa-daan mehukas liha- tai kalaruoka, sekä rapeat kuoret leipään. Monet reseptit sopivat höyryuuniin, ja uuni hoitaa itse ruoanvalmistuksen. Höyryuuni ei kui-tenkaan korvaa tavallista uunia, joten molemmille on suunniteltava oma paik-ka.

Kylmälaitteiden ja uunien ohella myös liesitasot ovat kehittyneet huimasti. Suurin muutos viime vuosina on induk-tiotasojen yleistyminen, ja ne ovatkin ohittaneet suosiollaan jo keraamiset tasot. Myös kaasuliesiä myydään tasai-seen tahtiin. Usein kaasuliesi hankitaan induktiotason lisäksi. Induktiolieden etuja ovat erittäin nopea kuumenemi-nen ja jäähtyminen sekä hyvä lämmön-säätötarkkuus. Induktiotaso kuumentaa vain kattilan tai pannun pohjan kokoi-sen alueen, mikä tekee siitä turvallisen käyttää. Kun kattila poistetaan liedeltä, järjestelmä sulkeutuu itsestään. Ylikie-hunut ruokakaan ei pääse palamaan kiinni pintaan, koska kattilan ulkopuo-linen osa ei kuumene. Induktiotasojen yleistyessä myös niiden hinnat ovat las-keneet.

Nykyaikaiset tiskikoneet ovat uudenlai-sen moottoritekniikan ansiosta hiljaisia ja tehokkaita. Veden- ja energianku-lutus ovat vähentyneet paljon vanhoi-hin koneisiin verrattuna, ja mukaan on tullut uusia ominaisuuksia, joiden

ansiosta pesutulos on yhä puhtaampi. Tiskikonetta valittaessa kannattaa huo-mioida myös tasojen muunneltavuus, jotta omat astiat sopivat uuteen konee-seen. Esimerkiksi erillinen aterintaso koneen yläosassa vapauttaa koko alata-son lautasille ja kattiloille, jolloin konee-seen mahtuu huomattavasti enemmän tiskiä kerralla.

TOIMINTOJEN KESKITTäMINEN MODUUlEIKSILaitteiden ja kaapistojen sijoittelu läh-tee liikkeelle keittiön pohjaratkaisusta, mitoituksesta sekä vesipisteen paikas-ta. Keittiön toiminnot pyritään keskittä-mään siten, että kaikki tarvittavat väli-neet ja laitteet ovat lähellä ja työskentely helppoa ruoanlaiton eri vaiheissa. Ruo-an esivalmistelu, valmistaminen, tarjoi-lu sekä astioiden peseminen vaativat omanlaisensa työskentelypisteensä, ja ns. moduuli-ajattelun kautta toiminnat saadaan järjestettyä järkevästi. Esi-merkiksi liesitason alla on hyvää tilaa kattiloiden ja paistinpannujen säilyt-tämiseen, kun taas uunivuoat voidaan sijoittaa uunin läheisyyteen.

Uuni ja tiskikone kannattaa aina mah-dollisuuksien mukaan sijoittaa ergono-miselle korkeudelle, koska oikeat työs-kentelyasennot rasittavat vähemmän selkää ja laitteita on helpompi ja turval-lisempi käyttää. Liesitasoa ja uunia ei siis aina tarvitse sijoittaa päällekkäin,

vaikka niin usein vielä tehdäänkin. Tis-kikoneen sijoittamiseen vaikuttaa lähin-nä vesipiste, jonka tulisi löytyä koneen lähettyviltä.

Talousjätteiden lajittelu, kierrätys ja kompostointi on myös huomioitava jo keittiön suunnitteluvaiheessa, sillä nii-den vaatimat tilat ja sijoittelu vaikutta-vat olennaisesti keittiön toimivuuteen. Jäteastioiden ei tarvitse olla altaan ala-puolella, vaan nekin voi sijoittaa hel-pommin käsiteltävään ja puhdistetta-vaan paikkaan.

Lisätarvikkeilla, kuten uunin alle asen-nettavalla lämpölaatikolla, voi keittiöön tuoda ripauksen luksusta. Esilämmi-tetyt tarjoiluastiat ja lautaset pitävät ruoan pidempään lämpimänä ja mais-tuvampana. Hyvän ruoan lisäksi tärkeää on myös maistuva ruokajuoma, kuten viinit. Viinikaapit ovat jo melko yleisiä nykykeittiöissä, ja ne soveltuvat hyvin viinin säilyttämiseen. Viinikaappien puuhyllyt estävät värähtelyt, ja uv-suo-jattu lasiovi suojaa valolta. Viinin pit-käaikainen varastointi vaatii kuitenkin laadukkaamman laitteen, josssa on mm. lämpötilansäätömahdollisuus.

lAITTEET TyylIN MUKAANOvimallien ohella myös kodinkoneet vaikuttavat keittiön ulkonäköön. Pel-kistettyyn tyyliin sopivat integroitavat laitteet sekä uudet lasipintaiset laitteet,

Keittiön toimivuuden kannalta tärkeää on

laitteiden ja säilytystilojen hyvä suunnittelu

ja sijoittelu. Kuvassa Puustellin uusi kierrä-

tettävä komposiittirakenteinen laatikosto.

Keittiösaareke on suureen tilaan tehokas ja toimiva ratkaisu, joka lisää lasku- ja työskentely-

pintaa merkittävästi. Kuva: Kvik.

TOP_RakIdKi_210x297_13_SäV 13.2.2013 16:20 Sivu 1 Duuni 2:

112

Lähtökohta:•Minkä muotoinen ja kokoinen keittiö on?•Mitkä ovat keittiön mitat? Missä on oven/ikkunan

paikka?•Missä on vesipiste?•Mikä on keittiön budjetti?

Astianpesukone ja allas:•Tarvitaanko kaksiosainen allas?•Valitaanko tasoon upotettava allas vai tason alle kiin-

nitettävä malli?•Tarvitaanko hanaan astianpesukoneliitäntä tai ulos-

vedettävä suihku?

Työtaso:•Kuinka paljon tarvitaan lasku- ja työtasoa?•Mitä materiaalia tason toivotaan olevan?

Liesituuletin:•Minkälainen ilmanvaihto keittiössä/asunnossa on?•Halutaanko näyttävä seinä- tai saareketuuletin, vai

huomaamaton ulosvedettävä tai tasosta nouseva malli?

Kylmälaitteet:Kuinka usein käydään kaupassa?Monelleko henkilölle keittiössä valmistetaan ruokaa?

Laitteiden sijoittelu ja ominaisuudet:Jääkö työtason jälkeen tilaa laitteiden nostamiselle er-gonomisemmalle korkeudelle, vai sijoitetaanko laitteet pääosin tason alle?Tuleeko keittiöön saareke?Mitkä laitteet integroidaan kalusteisiin?Minkä kokoiset laitteet sopivat keittiöön?Mitä ominaisuuksia laitteilta vaaditaan?Mikä on keittiön/laitteiden budjetti? Panostetaanko erityisesti johonkin tiettyyn laitteeseen?

Ruoan valmistaminen:Miten ruokaa valmistetaan?Toivotaanko keittiöön erikoislaitteita, kuten kahvikonet-ta?

Keittiön ulkonäkö:Minkä tyylinen keittiö halutaan?Minkälaiset laitteet sopivat haluttuun tyyliin?Minkälainen on keittiön ovimalli ja mahdolliset vetimet?Mitä materiaalia valitaan keittiön välitilaan?

Valaistus:Minkälainen työ- ja yleisvalaistus toteutetaan?Kuinka paljon pistorasioita tarvitaan ja mihin ne sijoi-tetaan?

KEITTIÖN OSTAJAN MUISTILISTA

joita löytyy useimmilta valmistajilta mustana ja valkoisena. Myös perintei-sempi mutta yhä trendikäs teräspinta toimii linjakkaassa keittiössä.

Kalusteisiin sijoitettavat koneet, kuten erillisuunit, liesitasot, mikrot ja kahviko-neet kuuluvat jokaiseen keittiöön, mut-ta niiden sijoittaminen keittiöön riippuu käyttäjän toiveista. Yleisin kokonaan

kalusteovien taakse integroitava laite on tiskikone, mutta myös kylmälaitteet saadaan piilotettua kaapistoon.

Keittiön ilmeeseen vaikuttaa huomat-tavan paljon myös liesituuletin. Liesi-tuulettimen voi sijoittaa seinään, kat-toon tai vaikka työtasoon. Massiivisten liesituulettimien rinnalla suositaan nyt kaapistoihin piilotettavia mekanismeja

sekä valaisinta muistuttavia malleja, jot-ka toimivat samalla korumaisena sisus-tuselementtinä.

KODIN KäyNTIKORTTIKeittiön rooli nykytalouksissa on muut-tumassa yhä enemmän kaikkien yhtei-seksi tilaksi. Ruoanlaitto on koko per-heen harrastus, ja keittiö on koko kodin keskipiste. Myös vieraat kutsutaan ky-lään seurustelemaan ja tekemään ruo-kaa. Keittiön arvostus on nyt korkealla, ja siihen halutaan panostaa – onhan kyseessä kodin käyntikortti. Modernit laitteet ja toimiva, esteettinen kokonai-suus on nykykeittiön tavoitekuva, johon tähdätään jo suunnitteluvaiheessa.

www.hth-keittio.fiwww.puustelli.fi

www.keittiomaailma.fiwww.topi-keittiot.fiwww.kvik.com/fi

www.kalustetukku.fi

Keittiön suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa, sillä se on kodin suurimpia hankintoja. Tyy-liä voidaan tosin muuttaa myöhemmin vaikkapa kaapistojen ovet vaihtamalla. Kuva: HTH Keittiöt.

WW

W.P

UU

STEL

LI.F

I

TILAA IDEAKIRJAKOTIISI

1. TEKSTIVIESTILLÄ Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI RAKENTAJAN

ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252Viestin lähettäminen on sinulle maksuton.

Toimii kaikkien kotimaisten operaattorien liittymillä.

KEITTIÖUNELMASI!PUUSTELLI TOTEUTTAA

TILAA IDEAKIRJA

2013

suunnittele

valitse

toteuta

WW

W.P

UU

STEL

LI.F

I

140SIVUA

PUUSTELLIMAKSAA

POSTIMAKSUN

Puustelli Group OyTunnus 500247300003 VASTAUSLÄHETYS

Vastanneiden nimiä ja osoitteita voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin henkilörekisterilain mukaisesti.

Haluan, että Puustellin keittiöasiantuntija ottaa minuun yhteyttä ja sopii maksuttomasta suunnittelusta ja kustannusarviosta.

Nimi:

Lähiosoite:

Postinumero: Postitoimipaikka:

Puhelin:

Remontoin keittiön: Rakennan uutta kotia vuonna:

Rakentajan Ideakirja 2013

2. NETIN KAUTTA WWW.PUUSTELLI.FI

3. LIPUKKEELLA Postita oheinen lipuke. Postimaksu maksettu.

Haluan, että lähetätte minulle Puustellin Ideakirjan.

Onnistuneen keittiöremontin takaa osaava asentaja. Sellainen on helppo löytää Puustelli-myymälöistä kautta maan! Asennuspalvelumme sisältää kaiken sisäänkannosta loppusilaukseen asti: vanhan keittiön purku ja kierrätys, uuden asennus, putki- ja sähkötyöt, sisustus- ja sanee-raustyöt, remonttisiivous ja tottakai käyttökoulu-tus sekä kunnon takuu.

PUUSTELLI - ALL INCLUSIVE.

Rakentajan Ideakirja 210x297 + 5mm.indd 1 15.2.2013 11.03

114

Uutta taloa suunniteltaessa on hyvä keskittyä hetkeksi miettimään tulevia kotiaskareita, vaate-

huoltoa ja säilytysratkaisuja. Miten paljon säilytystilaa tarvitaan ja miten kodinhoidosta saadaan

toimiva? Muunneltavat ja oikein mitoitetut järjestelmät hyödyntävät tehokkaasti koko käytettävissä

olevan tilan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu säilytys helpottaa arkea ja pitää kodin järjestyksessä.

KODINHOITOHUONE JATOIMIVAT SÄILYTYSTILAT

Vetolaatikostot ovat hyvä tapa saada säilytystilaa kodin erilaisille tarpeistoille jolloin tavarat pysyvät järjestyksessä. Kuva: Elfa.

Kodinhoitohuone sijoitetaan usein kylpyhuoneen tai keittiön yhte-yteen, ja se toimii vaatehuollon

lisäksi säilytyspaikkana kodin tekstii-leille sekä siivousvälineille. Vaatehuone puolestaan on kätevä säilytystila vaat-teille, laukuille ja kengille. Uusi tulokas tähän joukkoon on pukeutumishuone, joka tuo arkeen ripauksen luksusta. Kodin säilytysratkaisut ulottuvat myös varastoihin ja autotalleihin, joista löy-tävät paikkansa niin työkalut kuin har-rastusvälineetkin. Saatavilla onkin liuta kodin säilytys- ja varastointiratkaisuja erilaisiin käyttökohteisiin ja asukkaiden muuntuviin tarpeisiin.

FIKSU VAATEhUOlTOToimivassa kodinhoitohuoneessa vaate-huoltoon on varattu riittävästi neliöitä. Mihin tilaa sitten tarvitaan ja miten toi-minnat ratkaistaan? Pyykin peseminen alkaa lajittelulla, jonka jälkeen pyykki pestään ja kuivataan. Viimeiseksi vaat-teet ja kodin tekstiilit viikataan kaappei-hin ja osa silitetään tai mankeloidaan. Nämä kaikki vaiheet vaativat paikkan-sa.

Lajittelussa vaaleat, valkoiset ja tummat vaatteet erotellaan toisistaan. Likaiset vaatteet on kätevintä säilyttää omissa koreissaan, koska silloin näkee heti, kun pyykkiä on kertynyt yhden koneellisen verran. Samalla pyykinpesukoneen täyt-täminen helpottuu, kun kaikkia vaat-teita ei tarvitse käydä lävitse. Likaiset vaatteet on hyvä säilyttää ilmavissa lankakoreissa, joista saa rakennettua

tehokkaan lajittelukaapin. Kaappiin mahtuvat myös tarvittavat pyykinpe-suaineet ja -tarvikkeet. Vaatehuollon kannalta on kätevintä sijoittaa likapyyk-kikaappi pesutornin viereen, koska se helpottaa pesukoneeseen täyttämistä. Jos talossa on useampi kerros, kannat-taa harkita pyykkikuilun rakentamista, sillä se säästää ylimääräiseltä portaissa ravaamiselta.

KODINhOITOhUONEEN ElEKTRONIIKKAPesukone ja kuivausrumpu kuuluvat yhä useamman kotitalouden vakiova-rustukseen. Laadukkaissa koneissa on huomioitu energiankulutuksen lisäksi vedensäästö ja hyvä pesutulos. Tilasta riippuen koneet sijoitetaan päällekkäin pesutorniksi tai vierekkäin tason alle, jolloin saadaan lisää laskutasoa. Kui-vauskaapin hankkiminen saattaa myös olla perusteltua, etenkin jos taloudessa harrastetaan paljon.

Silittäminen onnistuu kätevästi, kun ympärillä on riittävästi työskentelyti-laa. Vaihtoehtoja silityslaudalle on kak-si, irrallinen tai kaapistoon sijoitettava. Käytännöllisen mekanismin ansiosta kaappiin integroitu silityslauta voidaan avata vain käytön ajaksi, jolloin se ei vie tilaa muina aikoina. Silitysrauta puoles-taan voidaan säilyttää kaapistossa tai työtasolla. Johdoton silitysrauta on eri-tyisen kätevä pienissä tiloissa. Mankeli sen sijaan on nykyään melko harvinai-nen, mutta mankelia kaipaavan kannat-taa tutustua vastaavan työn tekevään

höyrymankeliin, joka mankeloinnin si-jaan silittää vaatteet ja lakanat höyryn avulla. Housuprässi puolestaan on kä-tevä suorille housuille, ja se vaatii vain pienen tilan seinältä.

SäIlyTySKIN VOI OllA KAUNISTAKodinhoitohuoneen kaapistot valitaan usein samaan aikaan keittiökalusteiden kanssa. Sisustuksen kokonaisharmoni-an kannalta tyylin on hyvä olla linjassa eri tiloissa, vaikka materiaalit olisivatkin erilaiset. Väreillä ja materiaaleilla voikin leikitellä rohkeasti eri huoneissa, koska viihtyisä sisustus antaa potkua jokapäi-väisiin kotiaskariin. Keittiöön valitaan usein tyylitellymmät ja arvokkaammat kaapistot kuin kodinhoitohuoneeseen, koska keittiössä vietetään paljon aikaa ja sinne tuodaan myös vieraita. Jos keittiöön halutaan korkeakiiltopintaiset ovet, voidaan kodinhoitohuoneessa tin-kiä ja valita edullisempi maalipintainen ovimalli.

Selkeät ja sileät ovipinnat sopivat hy-vin kodinhoitohuoneeseen, koska ne on helppo pyyhkiä ja pitää puhtaana. Pelkistetty tila on helposti myös tylsä. Piristystä askeettiseen tilaan voi luo-da vaikka näyttävällä lattialla, pirteällä seinämaalilla tai tekstiileillä. Kodinhoi-tohuone kannattaa sisustaa hillityillä ja muunneltavissa olevilla ratkaisuilla, jot-ka kestävät aikaa.

VAATTEET OJENNUKSEENVaatesäilytys kannattaa järjestään lä-helle pyykinpesua, jottei vaatepinoja

115

K-Raudan Cello Roller säilytysjärjestelmää voidaan koota tilan ja tarpeen mukaiseksi. Näin saa-

daan riittävästi tilaa sekä ripustetaville että taitettuna säilytettäville vaatteille. Kuva: K-Rauta.

Liukuovilla varustettu hyllystö on käytännölli-

nen ja säästää tilaa tehokkaasti. Kuva: Hahle.

116

tarvitsisi liikutella pitkiä matkoja. Hyvin suunnitellussa vaatekaapissa tai vaa-tehuoneessa on sopiva määrä hyllyjä, vetolaatikoita, lankakoreja ja tankotilaa. Lisäksi kengille, laukuille, kravateille, vöille, koruille ja muille asusteille löytyy omat paikkansa. Paras ratkaisu vaate-säilytykseen on muunneltavissa oleva sisustus, jonka varustusta voi tarpeen tullen karsia, vaihtaa hyllyjen paikkoja tai lisätä vetolaatikoiden määrää. Arki helpottuu, kun tavarat ovat järjestykses-sä ja käden ulottuvilla.

Suomen kaltaisessa vaihtelevassa il-mastossa kausivaatetuksen tuomat haasteet tulevat vastaan etenkin säily-tystilan määrässä. Koska vaatekertoja on oltava joka säähän, kannattaa asun-non kaikki kuutiot ottaa hyötykäyttöön. Kaappien ja vaatehuoneiden ylähyllyille voi sijoittaa vain harvoin käytössä olevia tavaroita, mutta alas laskettavan vaa-tetangon kaltaiset mekanismit mahdol-listavat myös kaappien yläosien tehok-kaan käytön.

Pukeutumishuone on vaatteiden, ken-kien ja asusteiden säilyttämiseen tar-koitettu tila, jonka juuret johtavat Yh-dysvaltoihin. Päivittäistä laittautumista varten suunniteltua huonetilaa ympä-röivät kattoon asti ulottuvat säilytysjär-jestelmät. Pukeutumishuoneen keskelle tai sen päätyseinälle voi sijoittaa tilan koosta riippuen rahin tai jakkaran, jolle voi laskea puettavat tai riisuttavat vaat-teet. Kokovartalopeili ja hyvä valaistus kuuluvat myös pukeutumishuoneen

sisustukseen. Walk-in-vaatehuone jous-taa myös tarpeiden muuttuessa.

MONIKäyTTÖISET lIUKUOVETLiukuovien käyttömahdollisuudet eivät rajoitu eteissäilytykseen, vaan niiden monipuolisuus kattaa koko säilyttämi-sen ja tilanjakamisen kirjon. Liukuovi mukautuu erikokoisiin säilytysratkaisui-hin ja niillä voi korvata vaikka tavallisen saranaoven. Seinän väliin työnnettävä liukuovella saadaan tilaan avaruutta ja avoimuutta, sekä samalla ripaus itä-maista tila-ajattelua. Myös esimerkiksi kodin pyykkihuolto tai vaikka koko ko-dinhoito voidaan piilottaa siististi liu-kuovien taakse, jolloin pienenkin kodin neliöt saadaan käytettyä tehokkaasti ja tyylistä tinkimättä.

Suora ja eleetön pinta tekee liukuovesta helpon ja ajattoman ratkaisun. Liukuovi istuu hyvin niin minimalistiseen sisus-tukseen kuin runsaan romanttiseenkin tyyliin – sen takaavat ovimallistojen laa-ja kirjo. Peiliovet sopivat hyvin eteiseen, mutta makuuhuoneessa niitä kannattaa välttää, sillä peili tekee tilasta rauhatto-man. Kiiltävät pinnat ovat modernin si-sustajan valinta kun taas peilikehysovet istuvat paremmin klassiseen makuun. Yksilöllisen oven saa maalaamalla tai tapetoimalla pinnoittamattoman oven.

Liukuoven korkeus valitaan tilan mu-kaan. Ovi voi olla täyskorkea eli yltää ka-tosta lattiaan, toimia ovena vakiomittai-sessa kaapistossa tai olla mitä tahansa siltä väliltä. Koska sivusuunnassa liiku-

teltava ovi ei vie tilaa edestään, sopii se hyvin ahtaisiin paikkoihin ja esimerkik-si harjakaton matalaan osaan rajaamaan säilytystilaa. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä tarkoin ovien limitys, jotta kaikki sisustukset kuten ulosvedettävät laatikot mahtuvat avautumaan ja kaapin koko sisältöön pääsee helposti käsiksi.

VARASTOINTIKIN VAATII SUUNNITTElUAKodin säilytysratkaisut jatkuvat sisältä varastoihin ja autotalleihin. Myös varas-tojen koko on rajallinen ja tilankäyttöä joutuu suunnittelemaan, jotta kaikki ta-varat löytäisivät paikkansa. Työkalujen ohella varastossa säilyvät muun muassa polkupyörät, ruohonleikkurit ja matka-laukut. Kun kaikille on olemassa oma paikkansa, ne on helppo ottaa käyttöön ja palauttaa takaisin samaan paikkaan.

Tehokas varastointiratkaisu on muun-neltava, tilaan oikein mitoitettu ja toi-miva käytössä. Varaston tai autotallin hylly- ja seinäjärjestelmän tulee kestää kovaa käyttöä ja tavaroiden painoa. Li-säksi olisi hyvä huomioida mahdollinen työtilan tarve. Säilytystiloja suunnitel-taessa tärkeintä on aloittaa omista tar-peista ja miettiä, mitkä tavarat vaativat tilaa ja minkälainen ratkaisu toimisi parhaiten. Järjestyksessä oleva varasto tekee arjesta helpompaa ja on ilo myös silmälle.

www.elfa.comwww.hahle.fi

www.k-rauta.fi

Helposti muunneltavilla hyllystöillä ja ripustimilla saadaan järjestystä myös muihin kodin säi-

lytystarpeisiin, vaikkapa autotalliin tai ulkoiluvälinevarastoon. Kuva: Elfa.

Oikea säilytystapa pitää kengät kunnossa ja

säästää myös tilaa. Kuva: Elfa.

118

ARVOHUONEKALUT REMONTIN

Varsinkin laatuhuonekalut jot-ka käytännössä sisältävät sekä antiikkihuonekalut, että uu-

demmat designhuonekalut kannattaa suojata ja säilöä huolellisesti. Antiik-kihuonekaluilla tarkoitetaan yleensä ennen 1920-lukua valmistettuja huo-nekaluja, designilla taas tarkoitetaan käytännössä kaikkia uudempia huone-kaluja, jotka kantavat tunnetun suun-nittelijan nimeä. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa Eero Aarnio-ta. Monesta suomalaisesta kodista löy-tyy laatuhuonekaluja ja niistä yleisesti pidetään hyvää huolta. Antiikkia arvos-tetaan nykyään ja huonekalut periyty-vät sukupolvelle toiselle, vanhemmat ja isovanhemmat pitävät huolta siitä, että nuoriso osaa arvostaa perintökalleuksia. Vaikka antiikkiliikkeiden asiakaskunta koostuu pääasiassa vanhemmasta su-kupolvesta, ovat nuoretkin tajunneet antiikin arvon. Monessa kodissa yhdis-tellään uudempaa designia vanhaan an-tiikkiin ja näin rakennetaan käytännölli-siä kokonaisuuksia.

Mikäli remontin yhteydessä toteaa, että haluaa myydä jonkun laatuhuonekalun joka ei istu enää remontin jälkeiseen sisustukseen, voi olla yhteydessä esi-merkiksi Bukowskis Marketiin lähet-tämällä heille sähköpostitse valokuvan

myytävästä tuotteesta. Bukowskissa huonekalu arvioidaan ensin valokuvan perusteella ja tarpeen vaatiessa tehdään myös kotikäyntejä. Mikäli kyseessä on isompi kokonaisuus, kannattaa neuvo-tella kotikäynnistä arvioinnin saami-seksi. Vaikka huonekaluissa, erityisesti antiikin osalta, ei tänä päivänä hirveästi ole hyviä kopioita liikkeellä, varmiste-taan tuotteen aitous. Laatuhuonekalun tunnistaa materiaaleista, tekotavas-ta, pinnoista, muodoista ja suhteista. Laatuhuonekalujen kopioita tehtäessä kopioijat yleensä säästelevät väärissä kohdissa, joten tuloksena on helposti tunnistettavia kopioita.

VUOKRATTUA VARASTOTIlAALaatuhuonekalujen säilytykseen pätee sama asia, kuin minkä tahansa muun-kin huonekalun. Tärkeintä on pitää huonekalut kuivassa tilassa, jossa on tasainen lämpötila ja suojata huoneka-lut muovilla tai vastaavalla. Huoltotoi-menpiteet kannattaa kuitenkin jättää ammatti-ihmiselle. Huonekalujen varas-tointi on kuitenkin ongelma erityisesti pienemmissä kodeissa tai esimerkiksi vesivahingon jälkeistä remonttia tehtä-essä. Euroopassa on tarjottu vuokrattua varastotilaa jo viimeiset 90-vuotta, Suo-messa sellaisia on ollut tarjolla viimeiset 15-vuotta. Pääkaupunkiseudulla Pelican

niminen yritys tarjoaa varastotilaa alka-en yhdestä neliöstä, ihan kolmeenkym-meneen neliöön asti. Yksiön kokoiseen varastotilan korkeus on kolme metriä, joten tilaa löytyy enemmänkin.

Pelican tarjoaa mahdollisuuden varas-toida tavaroita alkaen yhdestä päiväs-tä käytännössä siihen asti, kun tarve vaatii. Yritys haluaa tehdä varastoinnin asiakkaalle mahdollisimman helpok-si, joten varastotilan lisäksi Pelicanilta löytyy varastotilojen yhteydessä myy-mälät, joista voi ostaa todella edullisesti niin muuttolaatikoita, kuin esimerkiksi kuplamuoviakin. Myymälöistä löytyy myös esimerkiksi silkkipaperia, joten arvokkaiden posliinilautasten yms säi-lyttäminenkin on helppoa ja turvallista. Laatuhuonekalujen varastoijan kannat-taa tutustua myös esimerkiksi suoja-pusseihin, joita löyty niin nojatuoleille kuin sohvillekin. Myös säilytettävien tavaroiden liikuttaminen paikasta a paikkaan b on pyritty tekemään mah-dollisimman helpoksi asiakkaalle. Tästä johtuen tarjolla on myös nokkakärryjä, pumppukärryjä sekä myöskin ihan kuo-mullisia peräkärryjä.

Jo ennen remontin aloittamista

kannattaa omassa kodissa kat-

sella ympärilleen ja miettiä mitä

tehdä huonekaluille remontin ai-

kana. Remontoidaanko koko koti

yhdellä kertaa, pitääkö miettiä

varastotilaa jostain muualta?

Myös huoltotoimenpiteet on

helppo tehdä remontin yhtey-

dessä. Remontin yhteydessä

kannattaa myös miettiä haluaako

luopua jostain huonekalusta?

www.bukowskismarket.comwww.pelicanstorage.fi

119

Kun puhutaan uudisrakentamises-ta, ovat lähtökohdat hyvälle va-laistukselle paljon helpommat ja

toimivammat, kuin pelkästään remont-tia tehtäessä. Uudisrakentaessa suun-nitelmia tehtäessä kannattaa ottaa va-laistussuunnittelijaan yhteyttä jo ennen, kuin sähkösuunnitelmia aletaan tehdä. Valaisinpisteiden lisääminen on erittäin hankalaa ja työlästä sen jälkeen, kun rakennusrunko ja seinät ovat valmiit. Kotiin kannattaa suunnitella ja asentaa myös ylimääräisiä valaisimien kytken-täpisteitä ja valaisinpistorasioita. Näin

kodin valaistusta on myöhemmin help-po päivittää tarpeen mukaan. Hyvällä valaistuksella tavoitellaan viihtyvyyt-tä, terveyttä, turvallisuutta ja tietenkin tuottavuutta. Uudisrakennuskohteissa näiden kaikkien toteuttaminen on help-poa. Aiemmin valaistussuunnittelulla tarkoitettiin sitä, että sähkömies käy-tännössä piirsi x:n huoneen pohjapii-rustuksen kohdalle ja kattovalaisin ri-pustettiin keskikohtaan. Tänä päivänä ammattitaitoinen valaistussuunnittelija osaa ajatella tiloja ja valaistusta eri ta-valla, kuin maallikko. Esimerkiksi tilat,

joihin halutaan himmennettävä valais-tus, on hyvä määritellä etukäteen, koska pienoisloistelamput, ledilamput ja ledi-valaisimet eivät ole yhtä helposti him-mennettävissä kuin halogeenilamput.

Kodin valaistusta suunniteltaessa kan-nattaa ja pitääkin kuunnelle ammatti-ihmistä, mutta samalla pitää myös omat toiveet mielessä. Usein törmätään ti-lanteeseen, että ammattilainen toteaa ettei voi tehdä jotain, vain siksi ettei ole tehnyt sitä aiemmin. Tällaisessa kohtaa kannattaa rohkeasti kysellä vielä toista

Kodin valaistus on asia joka jätetään helposti viime tippaan, vaikka se on jokaisessa tilassa ensiarvoisen

tärkeä. Kunnon valaistuksella varmistetaan niin kodin turvallisuus, kuin se, että työskentely ja rentou-

tuminen on helppoa. Rakennettaessa viimeiset eurot ovat niitä joita pihistellään, vaikka valaistukseen

pitäisi varata saman verran rahaa, kuin keittiön kalustamiseen. Mihin se raha sitten menee?

KODIN VALAISTUS KUNTOON

Valaisimen tyyli, teho ja sijoitus on suuri osa sisustusta, sillä valo ja varjo jakavat tilaa eri alueiksi.Valaistuksen suunnitteluun tulisikin kiinnittää paljon huomiota. Kuva: Lumenor.

120

mielipidettä asiasta, mutta myöskin pi-tää realiteetit mielessä.

VAlOT KUNTOON REMONTOIDESSARemontoinnin yhteydessäkin on hyvä miettiä valaistusratkaisuja uudestaan. Ovatko valopisteet siellä mihin ne oi-keasti tarvitaan, missä luetaan, missä tehdään töitä tai kotiläksyjä? Valais-tussuunnittelijan puoleen voi kääntyä silloinkin, mutta ei pidä hämmentyä jos kaikkia toiveita ei voida toteut-taa. Korkeus, vanhat valaisinpisteet, johtojen pituus jne vaikuttavat kaik-ki siihen millainen valaistus kotiin on mahdollista asentaa. Useissa remont-tikohteissa kiskovalot voivatkin tästä syystä osoittautua erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Vaikka ne saatetaan kokea rumina, sisustuksen kompastuskivinä, mutta niissäkin ollaan menty harppa-uksia eteenpäin viime vuosina joten markkinoilta löytyy myös kauniita, siro-ja kiskovalaisimia. Kannattaa kuitenkin muistaa turvallisuus myös kodin valais-tusta suunniteltaessa, esimerkiksi vaije-rivalot eivät ole paras vaihtoehto lasten-huoneen valaistukseen. Vaijerin päälle leikkien temmellyksessä lentänyt vaa-tekappale esimerkiksi aiheuttaa suuria paloturvallisuusriskejä.

Tämän hetken valaistuksessa suosita-na paljon epäsuoraa valoa. Se tarkoittaa valaistustapaa jossa lamput eivät ole nä-kyvillä, vaan valo heijastetaan pintojen kautta. Epäsuoran valaistuksen tarkoi-tuksena on saada koteihin häikäisemä-

tön valaistus. Myös päivänvaloa halu-taan tuoda entistä enemmän asuntoihin ja sitä varten on kehitetty keinovaloja. Päivänvalo sopii kaikille silmille, myös-kin ikääntyville ja se näyttää värit juuri sellaisina kuin ne ovat. Aiemmin keller-tävät hehkulamput saattoivat muuttaa värejä, mutta vuosien varrella markki-noille on tullut kirkkaampia ja värillisesti puhtaampia vaihtoehtoja. Keinotekoi-nen päivänvalo eroaa aidosta siten, että siinä ei voi ruskettua eikä se häikäise. Aidon päivänvalon valomäärä muuttuu jatkuvasti päivän mittaan, keinovalon ei muutu, mutta nekin ovat säädettävissä.

Valaistussuunnitelmia tehtäessä ei kui-tenkaan pidä keskittyä pelkästään va-laistuksen tekniseen puoleen vaan pitää mielessä myös se, että kaunis valaisin viimeistelee sisustuksen ja toimii omal-la tavallaan kruununa sille. Ylipäätään tilan funktiota on tärkeää miettiä, kun tehdään valaistussuunnittelua. Kuinka paljon tilaan tulee luonnonvaloa, paljon-ko sinne oikeasti tarvitaan valaistusta. Makuuhuoneen valaistuksen ei tarvitse olla läheskään niin tehokas, kuin esi-merkiksi olohuoneen. Tiloissa, joissa valon määrällä ei ole niin merkitystä voi-daan panostaa enneminkin valaisimien ulkonäköseikkoihin. Puuvalaisimet val-taavat markkinoita ja niitä on näkynyt esimerkiksi parin viimeisen vuoden si-sustusmessuilla entistä enemmän. Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, jolla tuodaan luontoa lähemmäs sisustus-ta. Sillä voidaan luoda myös hauskoja

kontrasteja muuten ultramoderniin si-sustukseen, jossa on käytetty paljon heijastavia, korkeakiiltoisia pintoja ja esimerkiksi muovia tai terästä.

Useat valaisinsuunnittelijat kokevat, että valaisin on kaunis, kun polttimo ei näy. Kuitenkin markkinoille tulee koko ajan enemmän ja enemmän valaisimia joissa polttimot ja esimerkiksi valaisi-men johdot on jätetty rohkeasti näky-ville. Tällaisella valaisimella voidaan ko-rostaa sisustuksen rouheutta tai luoda kontrasteja. Valaisimet ovat niitä joilla voidaan jopa vähän leikitellä ehkä jopa ryhtyä uhkarohkeiksi, sillä ne voi aina vaihtaa. Erityisesti riippuvalaisimet, jalka- ja pöytälamput ovat sellaisia, joi-den kohdalla voi antaa mielikuvituksen lentää, sillä niin ovat tehneet suunnitte-lijatkin.

MITä hEhKUlAMpUN TIlAllE?Kuluttajille tutut 60 watin hehkulamput katosivat kauppojen hyllyiltä EcoDe-sign-direktiivin takia syyskyyssa 2011. Syyskuussa 2012 lähtivät loputkin eli 15, 25 ja 40 watin hehkulamput. Kaikki Hehku- ja halogeenilamput ja tietyt lois-telamput poistuvat kaupoista vuoteen 2016 mennessä. Jääkaappien, uunien ja muiden laitteiden pieniä hehkulamp-puja saa myydä jatkossakin. EcoDesign-direktiivin tarkoitus on energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-minen. Juuri tämän takia ovat kuluttajat joutuneet miettimään valaistusta uudel-ta kantilta.

Oikea säilytystapa pitää kengät kunnossa ja

säästää myös tilaa. Kuva: Plastex Design.

Aiemmin polttimo ja johdot pyrittiin piilottamaan, mutta moderni design ja materiaalit ovat

tuoneet nämä oleelliseksi osaksi valaisimen tyyliä. Kuva: Lumenor.

Nykyisin hehkulamppuja korvaavien lamppujen mallistoissa ja vaihtoehdois-sa löytyy jo vaihtoehtoja laidasta laitaan. Hehkulamput voidaan käytännössä korvata kolmella eri tekniikkaan perus-tuvilla lamppuratkaisuilla: halogeeni-

lampuilla, LED-lampuilla ja energian-säästölampuilla. Halogeenilamput ovat hyvin paljon hehkulamppujen kaltaisia. Polttimot ovat samannäköisiä, kokoisia, ne syttyvät (eli valaisevat) heti ja niitä voidaan himmentää. LED-lamput ovat

osa uutta ja koko ajan uudistuvaa tek-niikkaa. LEDit ovat suosittuja erityisesti kohdevalaistuksessa, kuten esimerkiksi sisustuksen yksityiskohtien esiin nosta-misessa. LEDit sopivat kuitenkin oikein hyvin myös ihan yleisvalaistukseen ja niistä löytyy vaihtoehtoja korvaamaan jopa 60W hehkulamppuja.

Myös niin sanotulla ekohehkulam-pulla voidaan korvata perinteinen hehkulamppu. Se näyttää tavalliselta hehkulampulta, mutta kuluttaa halo-geenitekniikan ansiosta 30 prosenttia vähemmän sähköä. Ekohehkulampun elinikä on valmistajien mukaan noin kaksinkertainen, verrattuna perintei-seen hehkulamppuun ja sitä voidaan käyttää samalla tavoin kuin perinteistä hehkulamppua. Ekohehkulampun valo on samansävyinen, kuin perinteisten hehkulamppujen ja sitä voi himmentää.

www.lumenor.fiwww.plastexdesign.com

www.highlight.fi

Uudet energiatehokkaat valaisintekniikat tuovat joustoa myös valaistuksen suunnitteluun. Va-

laisimet voidaan tarvittaessa suunnata helpommin, tehdä pienemmiksi eivätkä ne kehitä niin

paljon hukkalämpöä. Kuva: Highlight.

122

Yleisin toive, mikä puutarhasuun-nittelijalle esitetään, on saada pihasta mahdollisimman help-

pohoitoinen. Tarkoituksenmukaisesti suunniteltu piha on helppohoitoinen. Tästäkin syystä kannattaa luottaa am-mattilaisen apuun jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Pihasuunnittelija löytää jo-kaiselle pihatyypille omanlaisensa rat-kaisun: hän tuntee materiaalit ja osaa laskea niiden kustannukset. Suunnitte-lijalla on silmää nähdä jo rakennuspii-rustusten ja tontin vaatimukset ja edut, hän tietää ja tuntee kasvit ja osaa sijoit-taa ne otollisille paikoille. Kunnollinen suunnitelma määrittää pihan rakenta-

miskustannukset. Viherrakentajakaan ei voi toteuttaa pihaa ilman suunnitel-mapiirustuksia.

On suositeltavaa, että ammattitaitoi-nen pihasuunnittelija otetaan mukaan uudisrakentamisessa mieluiten heti, kun tontti on ostettu. Tällöin voidaan yhteistyössä muun suunnittelun kanssa varmistaa yhtenäinen ja toimiva koko-naisuus ja saavuttaa kustannushyötyjä. Tapauksesta riippuen pihasuunnittelija voi myös yhdessä arkkitehdin kanssa miettiä rakennettaville rakennuksil-le parhaan sijainnin. Ammattisilmällä suunnittelija pystyy tunnistamaan säi-

lyttämisen arvoiset puut, muut kasvit, kivet ja maastonosat. Hän osaa sanoa, mihin paikkaan tontilla kaivuujätteet voidaan kasata rakentamisen ajaksi, ja miten niitä voi hyödyntää pihan perus-tamisessa.

Pihasuunnittelija ei ole pihan koristeli-ja, vaan ammattilainen, joka lähes aina suosittelee pihan rakentamisen aluksi kunnon perustusta. Kasvit nimetään puutarhasuunnitelmassa vasta viimei-senä, alkuun ne ovat vain kasviryhminä. Kaivinkone tilataan tontille ja sillä teh-dään kunnon pohjatyöt. Se luo hyvän perustan tulevalle pihalle. Huono maa-

Piha on suuri osa kodin julkisivua, johon kiinnittävät päivittäin huomiota niin ohikulkijat kuin pihan läpi

kotiinsa kulkevat talon asukkaatkin. Jotta talo ympäristöineen näyttäisi huolitellulta, toivotaan pihalta

kauniin julkisivun lisäksi yleensä helppohoitoisuutta ja kestäviä rakenneratkaisuja. Siksi pihasuunnittelu

ennen toimintaa kannattaa: pihasta saadaan enemmän irti ja vältytään hukkainvestoinneilta.

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY

Piha on etenkin kesäisin tärkeä osa kodin käyttötilaa ja hyvällä suunnittelulla hoitamaton karheikko muuttuu ulko-olohuoneeksi. Terassirakenteilla, lau-

doituksilla, poluilla ja istutuksia rajaamalla tila saa muotonsa ja käyttötarkoituksen. Myös hankalat maastonkohdat voidaan ottaa käyttöön rakenteiden

avulla, kuten esimerkkikuvan kallioinen pihanosa. Kuva: Lunawood.

123

aines viedään pois, tai jätetään tontille mahdollisia pengerryksiä varten ja tilalle tuodaan hyvää, ravinteikasta multaa.

Tontit voivat sijaita metsän reunassa tai rannalla, tällöin suunnittelija yhdessä asiakkaan kanssa päättää luonnonti-laan jätettävistä kohteista. Suunnittelija myös sitten rakentamisen ajaksi päät-tää, mihin vedetään aidat suojaamaan luonnontilaan jätettäviä alueita.

TARKKA ASIAKIRJAPihasuunnitelma on ensinnäkin se suunnitelma, jonka pihasuunnittelija on saamiensa vaikutelmien ja asiak-kaan toiveiden mukaisesti tehnyt, ot-taen huomioon tontin asettamat vaati-mukset. Toiseksi pihasuunnitelma on suunnitelma-asiakirja, jonka mukaan ammattitaitoinen viherrakentaja pys-tyy rakentamaan pihan, jonka asiakas ja suunnittelija ovat yhdessa hyväksyneet. Pihasuunnitelman perusteella viherra-kentaja tekee tarjouksen rakentamises-ta, mutta pihassuunnitelma toimii oh-jeena myös itse pihaansa rakentavalle.

On selvä, että mitä tarkemmat tausta-tiedot suunnittelija saa, sitä helpompi hänen on laatia tarkka ja toteuttamis-kelpoinen suunnitelma. Asiakirjat, joita pihasuunnittelija tarvitsee, ovat: ase-mapiirustus, rakennusten pohja- ja jul-kisivupiirustukset, valokuvia kohteesta, moni pihasuunnittelija toki käyttää itse-kin kameraa. Lisäksi tarvitaan kartoitus-tiedot suurista kivistä ja kallioista, kor-keusasemat ja tarkat tiedot nykyisistä ja säilytettävistä kasveista ja rakenteista. Listaan lisätään vielä nykyiset kaape-

li-, salaoja- ja sadevesiviemäriverkos-tot. Tärkeää on myös saada asiakkaalta tarkka budjetti.

Työssään pihasuunnittelija osaa käytet-tävän budjetin ja asiakkaan toiveiden ja tarpeiden kautta valita tarvittavat toimenpiteet sekä valita kasvit. Piha-suunnittelija ottaa työssään huomi-oon maasto-olosuhteet, tontin koon ja muodon, säilytettävät kasvit, rakenteet ja luonnon elementit, ilmansuunnat ja huonejärjestyksen. Ikkunoiden paikat ovat hyvin tärkeät, koska huoneet jat-kuvat ikkunan kautta ulos: näkymän on oltava mieleinen. Kulkuväylät ja pihapo-lut valaistuksineen merkitään suunni-telmaan. Kasvit valitaan kasvuolosuh-teiden, budjetin ja toiveiden mukaan. Tärkeää on myös tietää, kuinka paljon asukas on valmis sitomaan aikaansa kasvien ja pihan hoitoon.

Suunnitteluprosessi etenee normaalisti niin, että asiakas, joskus myös arkkiteh-ti, ottaa yhteyttä suunnittelijaan, ja he tapaavat tontilla. Asiakas saa tarjouk-sen suunnittelutyöstä. Asiakas ja suun-nittelija allekirjoittavat suunnittelusopi-muksen, jotta kumpikin tietää mitä on tilattu. Saamiensa tietojen, asiapaperi-en ja valokuvien perusteella suunnitte-lija laatii pihasuunnitelmaluonnoksen, joka esitellään asiakkaalle ja tämä tekee siihen tarvittavat muutokset, poistot ja lisäykset. Joissain tilanteissa vaaditaan useita maastokäyntejä ja suunnittelu-kokouksia. Urakka-asiakirjat, eli valmis pihasuunnitelma, työselitys ja kasvien sekä muiden tarvikkeiden määräluet-telot laaditaan siten, etteivät ne sisällä

tulkinnanvaraisia asioita tai merkintöjä. Pihasuunnittelija voi myös toimia ra-kennuttajana ja valvojana. Tällöin hän laatii urakkalaskenta-asiakirjat ja kilpai-luttaa viherurakan toteuttamisen.

pOIS TURhAT KOKEIlUTKun ammattimainen pihasuunnittelija saa suunnitella pihan alusta loppuun, siitä saa toimivan ja viihtyisän. Vaikka pihan kunnostustyöt venyisivät kuin-ka monelle vuodelle hyvänsä, laadukas suunnitelma takaa, että piha on valmis-tuttuaan juuri sellainen kuin asiakas sen halusi. Se useiden asiakkaiden toivoma pihan helppohoitoisuuskin toteutuu, kun se taidolla suunnitellaan. Samalla vältytään turhilta epäonnisilta kokeiluil-ta ja hukkaan menneiltä investoinneilta. Kasvit menestyvät, kun ne on istutettu sopiville kasvupaikoille; usein piha-suunnittelija antaa hankittujen kasvien hoito-ohjeet, jotka sisältävät myös mm. hedelmäpuiden leikkausohjeet.

Rakentaminen itsessään on taloudel-lisesti raskasta, ja usein kuulee, että pihasuunnitelmaan investointi on niin kallista. Harhaa on myös se ajattelu, että kuka tahansa nyt istuttaa kasvit pai-koilleen, kun on marketin viherosaston myyjältä saanut kuulla kasvin valon-tarpeet. Pihasuunnittelija on samalla tavalla koulutettu ammattiinsa kuin arkkitehti tai rakennusmestari. Onneksi nykyään ymmärretään , että pihasuun-nittelijat ja viherrakentajat ovat erikois-osaajia, ja heidän ammattitaitoaan osa-taan käyttää.

Kaarteleva polku rajaa pihan alueet visuaalisesti

miellyttävällä tavalla.. Kuva: HB-Betoniteolli-

suus.

Kiven, soran ja nurmikon hallittu käyttö antaa

pihasta huolitellun kuvan. Kuva:Tulikivi.

Pihaa ympäröivä luonto voidaan ottaa osaksi

suunnitelmaa. Kuva:UPM.

124

Pihaympäristön kohentaminen nostaa myös kiinteistön arvoa, vaikka se on kustannuksiltaan

usein huomattavasti taloremonttia huo-keampi vaihtoehto silloin kun halutaan kohottaa kiinteistön yleisilmettä. Piha-laatoilla ja kiveyksillä toteutettu pihare-montti on pitkäikäinen ja antaa kiinteis-tölle arvokkaan ilmeen.

SUUNNITTElU pAlKITAANPiha ilmentää asukkaidensa toiveita, ja tämä on hyvä muistaa, kun lähtee suunnittelemaan piharatkaisua. En-nen suunnittelua on paikallaan pohtia, mitä pihalla halutaan tehdä. Toimiva ja esteettinen pihakokonaisuus syntyy oleskelutiloista kuten patioista, joita ryt-mittävät käytävät, portaat, istutukset ja mahdolliset pengerrykset. Pienelläkin pihalla ja rinnetontilla saadaan merkit-tävästi hyödynnettyä hukkaneliöitä ra-kentamalla pengerryksiä ja käyttämällä näyttäviä muuriratkaisuja. HB-Betonin monipuoliset muuriratkaisut ovatkin erinomaisia ratkaisuja näiden haasteel-listen alueiden rakentamiseen. Piha-alueiden suunnittelu kannattaa aloittaa tutustumalla huolella tuotekohtaisiin suunnittelu- ja työohjeisiin.

Eri alueet puutarhassa on myös helppo

jakaa kiveyksillä käyttötarkoituksen mu-kaan. Selkeät leikki-, patio tai puutarha-alueet ovat mainioita kohteita, joissa eri pihakivivalinnoilla saa aikaan varsin persoonallisia ja näyttäviä kokonaisuuk-sia. Talon sisätilat pysyvät myös puh-taampina, sillä kiveykseltä ei kantaudu yhtä helposti sisään hiekkaa tai tomua.

pERSOONAllISIA RATKAISUJAPihasuunnitelma tilataan tänä päivänä usein ammattilaiselta, mutta sen voi tehdä myös itse. Kivien myyjältä voi myös tiedustella kokonaispakettia, joka sisältää kivitoimituksen ohella piha-suunnitelman. Suomessa on jo pitkään käytetty pihakiveystä pysäköintialuei-den ja patioiden laatoittamiseen. Moni haluaa pidentää pation käyttökautta suoja-aitojen, huvimajojen ja erilaisten terassilämmittimien avulla. Patiosta tu-lee tällöin toinen olohuone, jota voi so-mistaa tekstiilein, huonekaluin ja lam-puin, kuten Välimeren alueen maissa ikään. Pihakiveyksestä saa elävän ja yk-silöllisen käyttämällä eri ladontakuvioita ja -värejä. Kaarevalla ladonnalla syntyy persoonallinen ilme pihapatiolle.

hElppOhOITOISUUS TäRKEääKotimaisen betonista valmistetun pi-hakiveyksen vahvuutena on sen help-

pohoitoisuus, ympäristöystävällisyys ja pitkäikäisyys. Pihakivet voidaan tarvit-taessa siirtää toiseen paikkaan ja käyt-tää uudelleen turmelematta ympäristöä. Ne on helppo puhdistaa vedellä ja harjal-la pesten, ja ne säilyvät pohjolan oloissa hyväkuntoisina vuodesta toiseen. Lumi sulaa kiveykseltä jo varhain keväällä ja tuntuu miellyttävältä jalan alla pitkälle syksyyn.

VAlITSE KIVI KOhTEEN MUKAANPihakiviä ja -laattoja löytyy runsaasti erilaisia. Tarjolla on monia väri- ja pin-tavaihtoehtoja. Kiven käyttökohde ja kulutus määrää sen, millainen pinta va-litaan. Väreillä elävöitetään ympäristöä mutta myös korostetaan kulkureittiä. Värien valinnassa kannattaa huomioi-da sävyjen sointuvuus asuin- ja muiden rakennusten värimaailmaan. Pysäköin-tialueiden ja ajoteiden laatoitukseen soveltuvat parhaiten jykevät neliö- ja suorakaidekivet. Myös reunaprofiloidut ns. sidekivet soveltuvat samaan tarkoi-tukseen, ja käyvät myös loivien luiskien pinnoitukseen. Patioille ja pihakäytävil-le soveltuvat sekä pihakivet että laatat, mutta edelliset soveltuvat parhaimmin kaareviin muotoihin. HB-Betonilla on tarjolla myös kivityyppejä, jotka voidaan latoa kaarevaan muotoon.

PIHAMAASTA JA PUUTARHASTA TOISEKSI OLOHUONEEKSIPiha-alueesta muotoutuu yhä useammin kodin toinen olohuone, jossa vietetään aikaa, ruokaillaan ja

tehdään asioita yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Kotimaiset helposti asennettavat ja kestävät HB-

pihakivet ja -laatat luovatkin runsaasti mahdollisuuksia pihan eri alueiden sommitteluun.

TEKSTI: Irmeli Kojonen KUVA: HB-Betoniteollisuus Oy

TUTUSTU hB-BETONIN TARJOAMIIN MAllISTOIhIN

www.hb-betoni.fi

125

hElppORAKENTEISET JA KESTäVäT pORTAAT Portaiden rakentaminen on perinteisesti ollut yksi piharakentamisen haasteista. HB-Betonin porraslaatta tuo helpotusta porrastasanteiden ja portaiden rakenta-miseen. Ratkaisu ei vaadi betonointia ja on kätevä ja nopea asentaa. Ratkaisulla hyödynnät myös rinnetontin pihaneliöt tehokkaammin.

hElppO hUOlTAAHB-Porraslaatta soveltuu paitsi rinne-tonteille myös tasamaatontin talonpor-taiden rakentamiseen. Betonista val-mistettu kotimainen HB-Porraslaatta on kulutuksen kestävä ja ajaton ratkaisu. Se ei vaadi eritystä huoltoa ja on helppo puhdistaa vedellä ja harjalla.

yhTENäINEN JA TyylIKäS OIKEAllA lAATTAVAlINNAllAPorraslaattaa löytyy useita eri värivaih-toehtoja: musta, harmaa, punainen ja karelia. Kivissä on 5 mm viisteet ym-päriinsä ja 5x5 mm urat 150 mm jaolla. HB-Porraslaatan avulla voit suunnitella pihalle yhtenäisen ilmeen valitsemalla muuhun pihakiveykseen istuvan sävyn. Lopputulos on laadukas ja huolitellun näköinen.

NOpEASTI VAlMISTAAsentaminen on yksinkertaista. Por-raskivet ladotaan tiivistetyn karkean soran varaan. Hiekka tulee tiivistää hy-vin. Laatat ladotaan päällekkäin puolen laatan limityksellä. Mikäli kaltevuus on loivempi kuin 1:3, voidaan välille raken-taa tasanne. Porraslaatta soveltuu myös portaiden reunalistaksi.

TyylIKäS RATKAISU RINNETONTIllERinnetontin hukkaneliöt voi nyt ottaa hyötykäyttöön helposti ja suhteellisen pienellä panostuksella pengertämällä rinteet kotimaisten betonivalmisteisten pihakivien avulla. HB-IsoVallikivi on ke-vään uutuus, joka helpottaa sekä pien-talorakentajien että julkisten alueiden maisemoijien työtä, kun on kyse rinne-ratkaisuista. Hankalallekin rinnetontille on nyt mahdollista luoda nurmialueita ja tilaa patioille helposti ja ilman erityisiä työkaluja.

hElppOKäyTTÖINEN RATKAISU MyÖS TEE-SE-ITSE –MIEhEllE JA -NAISEllERatkaisu on helppo käyttää, ja auttaa myös tee-se-itse -rakentajaa luomaan persoonallista ilmettä oman pihan tar-peisiin. Uuden HB-IsoVallikiven etuna on juuri sen helppokäyttöisyys, sillä se ei vaadi välttämättä leikkaamista tai sa-haamista eikä siksi myöskään erityisiä työkaluja. Erikokoisia vallikiviä yhdistä-mällä syntyy jännittävä kontrasti, joka antaa muurille klassisen ilmeen. Piha-kivistä tehty pengerrys on pitkäikäinen ratkaisu, joka patinoituu kauniisti van-hetessaan. Värivaihtoehtoja löytyy usei-ta: harmaa, punainen, karelia (punaisen ja mustan sekoiteväri) sekä musta.

pENgERMIllä IlMETTä JA TIlAAKivi koostuu täyskivestä ja perhoses-ta. Muotoilunsa ansiosta HB-IsoValli-

kivestä on mahdollista rakentaa myös kaarevia rakenteita tai 45 ja 90 asteen kulmia, mikä antaa suunnitteluun lisää liikkumatilaa. Vaikeankin rinnetontin neliömetrit saadaan hyödynnettyä ja pi-hasta tulee tilavamman oloinen. Kivien avulla luodut istutusaltaat tekevät puu-tarhasta helppohoitoisen ja huolitellun. Murskepohjalle on mahdollista rakentaa maksimissaan 80 cm korkea rakenne. Anturan päälle valamalla ja raudoitta-malla rakenteesta voi tehdä jopa 2,6 m korkean. Tehdäänpä korkea tai mata-lampi ratkaisu, olennaista on kuitenkin tehdä pohjatyö ohjeiden mukaisesti ja oikein. Silloin pengermästä tulee kestä-vä ja kaunis.

VAlMISTA NOpEAMMINKansikappalepari ja kansipäätykivet viimeistelevät ilmeen ja takaavat tyylik-kään lopputuloksen. Kiviparin etenemä eli hyötypituus on 580 mm. Käyttämällä uutta HB-IsoVallikiveä yhdessä pienen HB-Vallikiven kanssa saa aikaan näyttä-vän ja ilmeikkään kokonaisuuden, joka kestää säätä ja katsetta. HB-IsoVallikivi on myös helposti käytettävissä uudel-leen silloin kun puutarhan ilmettä ha-lutaan uudistaa. Kivet voidaan siirtää helposti toisaalle, sillä mitään laastia ei käytetä, ja mikäli jokin kivi sattuisi esim. talon ulkomaalauksen yhteydes-sä sotkeutumaan maaliin, se on helppo korvata uudella.

126

Olemme myös oppineet, että en-nen kuin lähetämme loppuun kuluneen sohvan viimeiselle

matkalleen sinne ongelmajätevaras-tolle, me mietimme vielä kierrätyksen mahdollisuutta. Tuunaamisen elinar-vokseen omineet eivät tahdo päästää irti mistään: peltipurkitkin tuunataan hyötykäyttöön. Ja uuden jätelain myötä muuttuu jätehuolto pari piirua julkisen

palvelun suuntaan. Kunnan valvonta lisääntyy. Pakkausjätteiden osalta kun-tien vastuuta vähennetään lisäämällä tuottajavastuuta.Esimerkiksi kaupan ja muiden pakkaustuottajien sekä kuntien jätehuollon edustajat ovatkin tiivistä-neet yhteystyötään.

UUSI JäTElAINSääDäNTÖ Uusi jätelaki ja siihen liittyvät muut

lait vahvistettiin 17.6.2011 ja ne tulivat voimaan 1.5.2012. Jätealan lainsäädän-nön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäris-töpolitiikan painotuksia sekä EU-lain-säädännön vaatimuksia. Hallituksen lakiehdotus annettiin lokakuussa 2010. Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset eräin muutoksin. Muutoksia tehtiin esi-

LAJITELLAAN, KIERRÄTETÄÄN JA KOMPOSTOIDAANJokainen tiedostava kuluttaja osaa jo kierrättää jätteensä omassa kodissaan lajitellen ne asianmukaisiin

jäteastioihin. Osataan käyttää kompostia kotipihalla ja mökillä. Olemme jopa oppineet viemään kodin

vaarallisia jätteitä ja sähköromuja ongelmajätevarastolle, samaan paikkaan voi maksutta viedä metalli-

romua ja puhdasta puutakin. Muista jätteistä, kuten, huonekaluista, sekalaisesta jätteestä ja käsitellys-

tä puusta, veloitetaan hinnaston mukainen maksu.

KUVA: Biolan

www.ymparisto.fiwww.biolan.fi

127

merkiksi jätteen kuljetusta koskevaan kunnan päätöksentekoon liittyviin sään-nöksiin. Muutokset ja niiden perustelut löytyvät ympäristövaliokunnan mietin-nöstä.

Jätelainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä jätteestä ja jätehuollosta ai-heutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä edistää luonnon-varojen kestävää käyttöä. Lain tarkoitus on myös varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista.

lAJITTElUN pERUSOhJEETMonissa kiinteistöissä on ongelmia lajit-telussa aikaansaanut se, että kunnollisia lajitteluohjeita ei taloyhtiössä ollut, eikä niitä tullut uusien jäteastioidenkaan mukana. Opastavien tarrojenkin jälkeen tuntuu, että varsinkin kaatopaikka-asti-aan menee huomattavan paljon poltto-kelpoista jätettä.

Jätehuolto on osa taloyhtiön hoitokulu-ja. Jos lajittelu toimii huonosti ja esimer-kiksi kaatopaikkajätettä tulee arvioitua enemmän, hoitokulut nousevat, tämä taas siirtyy suoraan vastikkeisiin. Lajit-telun perusohjeena voidaan pitää sitä, että kaikki palava kuuluu polttokelpoi-seen jätteeseen. Poikkeus on PVC-muo-vit, joita ei kuitenkaan ole esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Jokaisen kun-nan jätehuolto, jätekeskus, kierrätys-keskus ja lajitteluasema antaa lisätietoa jätteiden lajittelusta.

KOMpOSTISSA KUhISEE EläMäMuhevimmillaan kierrätys varmasti ta-pahtuu kompostoinnissa; siinähän maa-tuva, eloperäinen jäte palautuu takaisin luonnon kiertokulkuun. Samalla synty-vän mullan voi käyttää puutarhan kas-vuvoimana. Näin helpottuu myös muun jätteen käsittely.

Kaatopaikalla tai jätteenpolttolaitoksella biojätteet ovat vain haitaksi. Kaatopai-kalla biojätteet päätyvät hapettomiin olosuhteisiin, joissa ne eivät hajoa, vaan mätänevät ja tuottavat kasvihuoneil-miötä edistäviä kaasuja. Kaatopaikal-la biojäte saastuttaa, kierrätettynä se muuttuu puhtaaksi mullaksi.

Kompostointi on tehokas tapa pienen-tää kasvavia jätevuoria, sillä kolmannes

kotitalouksissa syntyvästä jätteestä on eloperäistä eli lahoavaa. Pientalossa on järkevää kompostoida jätteet omalle pihalle ja käyttää syntyvä multa maan-parannusaineena. Kun kompostointi ja hyötyjätteen lajittelu on kunnossa, oma-kotiasukas voi hakea pidennystä sekajä-teastian tyhjennysväliin.

Kerros- ja rivitalojen hyötyjätepisteissä olisi hyvä olla biojäteastia tai kompos-tori jo ennen kuin se tulee pakolliseksi. Biojäteastiaan laitettavat jätteet tulee pakata esim. pariin sanomalehden si-vuun tai biohajoavaan pussiin – ei siis muovipussiin. Erilliskeräyksen avulla taloyhtiöt voivat vähentää sekajäteasti-oiden määrää ja säästää jätehuoltokus-tannuksissa.

KOMpOSTORIN VAlINTAKun valitset kompostoria, tärkeää on sen käyttötarkoitus. Hankitaanko lai-te ympärivuotiseen vai kesäkäyttöön? Kompostoidaanko puutarhajätettä, ta-lousjätettä vai molempia? Kuinka mo-nen henkilön biojätteet kompostoidaan? Riittääkö yksi laite, vai tarvitaanko use-ampia?

Ennen kompostoinnin aloittamista on huomioitava jätelain ja -asetuksen, sekä oman kotikunnan jätehuoltomääräys-ten velvoitteet jätteiden omatoimisesta käsittelystä. Kaikkien kuntien alueilla talousjätteen kompostointiin ei tarvita lupaa tai ilmoitusta, tärkeintä on hoi-taa kompostoria hyvin. Huomaavainen kompostoija ei sijoita kompostoriaan lä-helle naapurin tonttia ilman lupaa!

TOIMIVA KOMpOSTORIKun kompostori toimii hyvin, lahottaja-eliöiden elintoiminnoissa muodostuva lämpö nostaa sen lämpötilaa 50-70 as-teeseen ja kompostimassa painuu ka-saan. Kuumavaiheen aikana tuhoutuvat taudinaiheuttajat. Jatkuvassa käytössä olevan lämpökompostorin lämpötila vaihtelee 20-60 asteen välillä. Materiaa-lin kypsyessä lämpötila laskee ulkoläm-

pötilan tasalle. Haju- ja muut haitat ovat merkkejä siitä, että kompostorin olosuh-teet eivät ole oikeat.

Toimivan kompostorin ravinnesuhtei-den tulee olla kohdallaan. Hiili on lahot-tajien energialähde ja typpi niiden solu-jen rakennusaine.Typpeä on runsaasti ruoka- ja käymäläjätteessä sekä tuoreis-sa kasvijätteissä, risuissa, puulastuissa ja turpeessa. Typen puute on tavallista etenkin puutarhakompostissa, tälloin lahoamista voi edistää lisäämällä jouk-koon typpipitoista ainetta, kuten esim. nokkosvettä, ruohonsilppua tai kanan-kakkarakeita. Hiilen puutteen vaivaa-masta talousjätekompostista ylimääräi-nen typpi haihtuu pois ammoniakkina tai valuu suotoveden mukana. Tämä vä-

hentää lopputuotteen arvoa lannoittee-na ja lisäksi komposti voi haista pahalta.

Hiiltä kompostiin saadaan lisäämällä seosainetta eli kuiviketta; nämä lisäävät kompostin ilmavuutta, sitovat kosteutta ja hajuja sekä tuovat hiiltä hajottajien energialähteeksi. Tarkoitukseen käyvät lehti- ja neulaskarike, risuhake, turve tai kaupallinen tuote. Biojäte peitetään aina seosaineella.

Sopiva määrä hyvää seosainetta pi-tää kompostimassan yleensä riittävän kuohkeana. Viikoittain siihen voi pis-tellä reikiä talikolla tai ilmastussauvalla. Kompostia kastellaan jos se vaikuttaa kuivahtaneelta tai vilisee muurahaisia.

Komposti on kypsä, kun se on raken-teeltaan tasalaatuista, muruisaa tum-maa massaa. Lämpötila on laskenut pysyvästi lähelle ympäristön lämpötilaa. Aineksen on tuoksuttava miellyttävän multamaiselta.

”Jätehuolto on osa taloyhtiön hoitokuluja. Jos

lajittelu toimii huonosti, hoitokulut nousevat.”

128

TARVITSETKO AINA UUTTA?Mieti, tarvitsetko uutta, vai pärjäisitkö vanhalla, voitko korjata vanhan yms. OSTAISITKO KäyTETTyNä?Ennen ostamista, mieti löytäisitkö tava-ran käytettynä esimerkiksi tuttavilta tai kirpputoreilta.

VOISIKO RIKKINäISEN KORJAUTTAA?Korjauta tavarat ja tuotteet, tai tuunaa vanha uuden veroiseksi TARVITSETKO KERTAKäyTTÖ-TUOTTEITA?Löydätkö tuotteen, jota voit käyttää uu-delleen kertakäyttöisen sijasta. Tarvit-

setko juhliin tarjoilulaseja yms., lainaa ystävältä, hae kirpputorilta ja myy ne itse sen jälkeen eteenpäin, vältä kerta-käyttöisiä tuotteita. Muista ottaa kaup-paan kassi mukaan ja säästä muovipus-sin hinta.

Lähtökohtana tulisi ensisijaisesti vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuiten-

kin syntyy, jätteen haltijan on valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä

se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, niin silloin on hyödynnettävä jäte muulla tavoin. Eräs tapa nykyään

on jätteen hyödyntäminen energiana. Ainostaan, jos jätteen hyödyntäminen ei ole mahdollista, se on

loppukäsiteltävä.

ASKELEITAKIERRÄTYKSEN POLULLE

Jokainen matka alkaa ensimmäisestä askeleesta(kiinalainen sananlasku)

www.sita.fi

Sita Finland Oy:n QuattroSelect jäteastia kuuluu osana edistyk-selliseen kotitalousjätteiden ke-räys- ja kierrätysjärjestelmään. Se on omakoti- ja rivitaloille sekä

pienyrityksille tarkoitettu 370 l nelilokeroinen jäteastia, jon-ka avulla voidaan vaivattomasti kierrättää kotitalouden yleisim-piä jätteitä.

Astia voidaan tyhjentää yhdellä kertaa erikoisvalmisteisella ne-lilokeroisella keräysautolla, joka pitää jätteet erillään myös kulje-tuksen aikana. Jätteitä ei enää tarvitse kuljettaa erikseen kerä-yspisteisiin. Kaikki QuattroSelec-tin avulla kerättävät jätteet pää-tyvät hyötykäyttöön teollisuuden raaka-aineiksi.

SITA QUATTRO SELECT

lAITA TAVARA KIERTäMääN!Periaatteella ”toisen jäte on toisen aar-re” – laita tavara kiertämään! . Esim. siivouspäivät http://siivouspaiva.com, kirpputorit, kierrätyskeskukset, raken-nusapteekki. Myy tai lainaa aikakausi-lehdet eteenpäin ennen niiden viemis-tä paperinkeräykseen. SUOSI yMpäRISTÖySTäVällISIä TUOTTEITA!Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita. Vältä monipakattuja tuotteita, vähen-nät näin jätettä.

lAJITTElE JäTTEESI MAhDOllI-SUUKSIEN MUKAANKerrostalojen jätekatoksissa on lajitte-luastioita, omakotiasukkailla on alu-eesta riippuen mahdollisuus lajitella, joko omaan lajitteluastiaan, kuten esimerkiksi QuattroSelect, tai viedä lähimpään aluekeräyspisteeseen.

OpETA pERhEESI lAJITTElEMAANMerkitse astiat ja näytä lapsille esi-merkkiä

SElVITä lähIAlUEESI KIERRäTyS-MAhDOllISUUDETTutustu alueesi jätehuoltoyritysten verkkosivuihin sekä paikallisen kun-nan jätehuoltoyhtiön sivuihin, näil-tä löydät lähimmät keräys-pisteet ja kuinka paikkakuntasi kierrättää jättei-tä.

lUO hElpOT KIERRäTySTIlAT KEITTIÖÖSITärkeää on riittävä tila, sopivat astiat ja toimivuus. Astian koko riippuu siitä, kuinka lähelle voit jätteesi viedä. Nyrk-kisääntönä on: mitä lähempänä kerä-yspiste on, sitä pienempään astiaan voit kerätä.

JäRJESTä pIhAASI MAhDOllISUUS KIERRäTTää JA KOMpOSTOIDATarvittavat jäteastiat taloyhtiölle tai omakotitaloon saatavat kierrätys-mahdollisuudet, voit miettiä kulujen jakamista naapurien kanssa tai perus-taa yhteisen jätepisteen koko kadun omakotitalojen kanssa. Kompostoi, jos mahdollista, omat biojätteesi, rakenna kompostori itse tai hanki valmis kom-postori.

Mikäli saa vähennettyä sekajätteen määrää viemällä ne keräyspisteisiin, tai mikäli asuu taloyhtiössä, hankki-malla taloyhtiöön erilliset astiat eri jätelajeille, voi usein säästää pitkän pennin.

Omakotiasujan kannattaa harventaa sekajäteastian tyhjennysväliä tai vaih-taa pienempään astiaan, niin säästää kuluissa. Sama pätee myös taloyhtiöl-le, jossa säästöt voivat olla merkittävät.

S E Gnosjö Konstsmide AB, Box 54, 335 22 Gnosjö, Tel. +46-(0)370-33 20 00D K Gnosjö Konstsmide AB, Box 54, 335 22 Gnosjö, Tel. +46-(0)370-33 20 00N O Gnosjö Konstsmide AB, Box 54, 335 22 Gnosjö, Tel. +46-(0)370-33 20 00F I Konstsmide Finland OY, Tiilipojanlenkki 4, 01720 Vantaa, Tel. +358-(0)9-224 26 60 www.konstsmide.se

75

17

-25

0 M

oden

a

Tilaa uusi ulkovalaisin esitteemme 2013! info@konstsmide.fi

TEHTY SUO

MESSA

• MADE IN FINLAND

TEHTY SUO

MESSA

• MADE IN FINLAND

Maahantuoja:

Oy Combi Cool Ab, Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki.

Ilmasta veteen Lämpöpumppujärjestelmä

Uudis- ja saneerattaviin kohteisiin

Parasta energiatehokkuutta – COP jopa 4,77

Taattua Toshiba laatua!

Toshiban Estia ilmasta veteen lämpöpumppu edustaa pitkälle kehitettyä Toshiba teknologiaa

Facebook: Tykkää Toshiba Lämpöpumput sivuistamme ja osallistu ilmalämpöpumpun arvontaan.

Lisätietoja ja lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta:

Alkuvuoden 2013 Super Tarjous!

Toshiba ilma-vesilämpöpumpun ostajalle

kaupan päälle Toshiba ilmalämpöpumppu!

Tarjous voimassa helmi-maaliskuun 2013!