� RAKENNUSOPAS

Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi mo-nen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaista-minen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopaket-tina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suu-reen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienraken-

tajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennus-kohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen.

RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy

SISÄLLYSLUETTELOLukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �Rakennusprojekti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . �Haapaveden kaupunki . . . . . . . . . 3Siikalatvan kunta . . . . . . . . . . . . . 4Tähtiluokitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Rakennusluvan.hakeminen.. . . . . . . . . . . . 9Jätevedet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��Rakennusten.ilmanvaihto . . . . . . . . . . . . . �8Rakennuksen.vaipan.lämmöneristys. . . . . ��Paloturvallisuusvaatimukset.. . . . . . . . . . . �3Rakennusten.energiatehokkuus.. . . . . . . . 33

Sähkötyöt... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Matalaenergiaan.kannustetaan.. . . . . . . . . 37Lämpöpumput.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Maalämpöpumput. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4�Tiili.rakennusaineena.. . . . . . . . . . . . . . . . 44Kodin.lukot.ja.helat.. . . . . . . . . . . . . . . . . 47Rakennuspaikan.osto.. . . . . . . . . . . . . . . . 48Betonirakenteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49Rakentamisen.aikataulu.. . . . . . . . . . . . . . 50Kustannusarvio.ja.-seuranta. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 5�Työmaan.tarkastusasiakirjat.. . . . . . . . . . . 53

LUKIJALLE

Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset

Suunnittelija

Tontti * puhdas vesi * jätevesi

* liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue

Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä

Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen

Rakentamisen aikataulu

Kustannukset/rahoitus

RAKENNUSPROJEKTI

Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta.Julkaisija: Verivel Oy, Kokkola, verivel@verivel.fi

1197-02-10Taitto: DuoGraf, Kokkola, duograf@kpk.fi

Paino: Mustasaaren painotalo

RAKENNUSOPAS 3

HAAPAVEDEN KAUPUNKI

RAKENNUSVALVONTAPL 40, 86601 Haapavesipuh. (08) 45911, faksi (08) 4591 213

Tekninen osastoTekninen toimisto, Tähtelänkuja 1Telefax (08) 4591 213Tekninen johtaja Petri Pelkonen 044-7591 200Maankäyttöinsinööri Jorma Kukonlehto 044-7591 205Toimistosihteeri Tuula Salmela 044-7591 201Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen 044-7591 203Maanrakennusmestari Matti Tuovinen 044-7591 206Suunnittelija Elina Martinmäki 044-7591 212Suunnittelija/asuntosihteeri Jukka Siltala 044-7591 234Siivoustyönjohtaja Alli Ikola-Rysberg 044-7591 216

VesihuoltolaitosVesihuoltopäällikkö Paavo Mäkinen 044-7591 207Vesilaitoksen päivystys 24 h 044-7591 220

RakennusvalvontatoimistoRakennustarkastaja Risto Pekkala 044-7591 204Kanslisti Elina Martinmäki 044-7591 212

Ympäristöpalvelut HelmiTeknotalo 1B, 86600 Haapavesifaksi (08) 4591 474Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Rinne 044-7591 482Ympäristöinsinööri Harri Heikkilä 044-7591 471Ympäristötarkastaja Antero Autio 044-7591 785

VATTENFALLvaihde p. 020 58611 Hintsala p. 020 5863450osoite: Revonkatu 1, 86300 OULAINEN

4 RAKENNUSOPAS

SIIKALATVAN KUNTAwww.siikalatva.fiPulkkilantie 4 92600 PulkkilaPuhelin: (08) 811 8411 (vaihde), fax. 812 1292

Rakennusvalvonta- rakentamisen ohjaus ja neuvonta - rakennuslupien myöntäminen - maa-aineslupien myöntäminen - asuntojen korjaus- ja energia-avustukset - ARA:n alaiset asuntojen lainoitusasiat - rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät viran-

omaislausunnot - jätevesien käsittelyluvat

● Rakennustarkastaja Pentti Lämpsä puh. 044 5118 240 Kestilän toimipiste Hallintotie 5, 92700 KestiläEnsisijainen toiminta-alue Kestilän ja Piippolan kylät● II Rakennustarkastaja Keijo Vähä puh. 044 5118 615 Rantsilan toimipiste Rantsilanraitti 19, 92500 RantsilaEnsisijainen toiminta-alue Rantsilan ja Pulkkilan kylät

Tekniset palvelut● Teknisten palveluiden johtamisesta vastaa kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh. 044 5118 601, Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, 92500 Rantsila● Kunnaninsinööri Helena Mämmelä puh. 044 5118 430, Pulkkilan toimipiste Pulkkilantie 4, 92600 Pulkkila

- hallinto - hankinnat ja varastointi - investoinnit - työsuojelupäällikkö

● Kunnallistekniikan insinööri Pertti Räsänen puh. 044 5118 431, Pulkkilan toimipiste, Pulkkilantie 4, 92600 Pulkkila

- vesi- ja viemärilaitos- aluelämpölaitos- ulkoilu- ja liikunta-alueet- puistot ja yleiset alueet

● Tilapalveluinsinööri Marja Huikari puh. 044 5118 341, Piippolan toimipiste, Keskustie 9, 92620 Piippola

- kunnan kiinteistöjen hoito ja kunnossapito - asuntojen vuokraus

Kunnan tonttiasiat ja kaavoitus● Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh. 044 5118 601, Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, 92500 Rantsila

Kunnallistekniikka

Vesi- ja viemärilaitosKunnan alueella toimii Siikalatvan kunnan omistamat vesilaitokset Kestilässä ja Pulkkilassa, Lisätietoja puh. 044 5118 431/Siikalatvan kunta/kunnal-listekniikan insinööri

● Rantsilan Vesihuolto Oy, Teollisuustie 9, 92500 Rant-sila puh. 050 5328 162 ● Piippolan Vesi Oy, Keskustie 10, 92620 Piippola puh. 020 8300 300

● Limingan Vesihuolto Oy, Rantatie 30, 91900 Liminka puh. 050 569 3527

Kaava-alueilla Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa viemäriverkostot hoitaa Siikalatvan kunta, Rantsilassa Rantsilan Vesihuolto Oy puh. 050 5328 162 Alueen jätevedet puhdistetaan Siikalatvan keskuspuh-distamo Oy:n jäteveden puhdistamossa Rantsilassa. Ha-ja-asutusalueelle rakentavat saavat lisätietoja Siikalat-van keskuspuhdistamo Oy:ltä mahdollisuudesta liittyä siirtoviemäriin.

● Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Sandelsintie 12, 92500 Rantsila puh. 044 3110 166

Haja-asutusalueella tai alueella, jossa ei ole yleistä vie-märiverkostoa, lisätietoja ● Ympäristöpalvelut Helmi puh. 044 7591 785www.haapavesi.fiLisätietoja haja-asutusalueen viemäröinneistä antaa hel-men lisäksi myös rakennustarkastajat.

SähköSiikalatvan alueella sähköliittymän toimittaa seuraavat yhtiöt:● Vattenfall Oy, puh. 0205 8611 (vaihde)www.vattenfall.fi● Oulunseudun sähkö Oy, puh.(08) 310 1460www.oulunseudunsahko.fi● E.ON, puh. 0800 9 2000 www.eon.fi

Paloviranomainen● Jokilaaksojen pelastuslaitos puh. (08) 429 6200www.jokipelastus.fi

- palotarkastukset- nuohoukset

RAKENNUSOPAS 5

”Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia”

Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesi-järjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin.

Kapillaarikatkoker-ros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana ker-roksena.

TÄHTILUOKITUSpientalon teknisiin valintoihin

Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asiois-ta sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen,

taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle.Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: www.pientalonlaatu.fi

Valinnat ratkaisevat elinkaaren!Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen

sekä suhteen ympäristöön.

Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat?Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein!

Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu!

KOSTEUDENKESTÄVYYSHallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Raken-nusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materi-aalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset.

Kattovesiä ei johdeta talon alle!Pientalon katolle sataa vuodessa 500-700 mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maan-alaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se aiheuttaa turhia kosteus- ja routimisriskejä

6 RAKENNUSOPAS

Toisinaan on pe-rusteltua käyttää kohta ilmastoin-tikonetta, jota var-mistetaan riittävä ilmamäärä, hyvä säädettävyys ja optimaalinen läm-mön talteenoton tehokkuus.

Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus ja tiiveysmittaus rakennusvaiheessa mahdollistavat lämpö- ja ilmavuo-tojen löytämisen ja niiden korjaamisen ennen pinnoi-tustöitä.

Ilmastointilaitteen säädin voidaan asettaa tehoille 1-2-3, mutta konetta ei saa eikä voi pysäyttää säätimestä.

Tehostettu, huonekohtainen ilmastointi edellyttää tun-nistimella ohjattua venttiiliä. Kuvassa kosteusohjattu kylpyhuoneen venttiili.

perustus- ja lattiarakenteille. Vedenpoistojärjestelmän kunnosta ja auki pysymisestä pitää myös huolehtia. Jos järjestelmä tukkeutuu esim. jäätymisen johdosta, on valu-vat vedet johdettava suunnitellusti rakennuksesta poispäin maan pintaa pitkin, eivätkä ne saa silloinkaan aiheuttaa va-hinkoa rakennukselle. Rakennuksen viereinen maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi noin 15 cm kolmen metrin matkalla sokkelista mitattuna ellei erikoissuunnitelmassa ole asiaa toisin ratkaistu.Kun vedenpoistojärjestelmä on kunnossa, olisi katolle sataneen lumen turvallisinta sulaa katolla eikä maassa rakennuksen vieressä.

Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maasta rakenteisiinRakennuksen alle eli maanvaraisen lattian ja betonisok-

kelin alle asennetaan ja tiivistetään kapillaarisen ve-dennousun katkaiseva karkearakeinen maa-aineskerros. Kerroksen paksuuden tulee olla suurempi kuin veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suositeltavaa on käyttää kiviainesta, jonka raekoko on 2-16 mm. Käytettävästä aineksesta tulee vaatia toimittajalta todistus sen rakeisuudesta (rakeisuuskäyrä) ja kapillaari-sesta nousukorkeudesta.Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena ym-päri vuoden laho- ja homeongelmien välttämiseksi. Sen vuoksi tarvitaan sokkelissa riittävän suuret tuuletusaukot ja ryömintätilan maanpinnassa kapillaarista nousua ja haihtumista hidastavat materiaalikerrokset. On selvää, että ryömintätilassa ei sallita vesilammikoita missään olosuhteissa.

SISÄILMAN LAATUHengitettävän ilman laatu vaikuttaa tuntuvasti elämisen laatuun ja työskentelyn tehokkuuteen, ja myös unen laatuun. Sisäilmastoluokitus 2000 antaa ohjeita hyvän sisäilmaston rakentamiseen. Rakennuttaja määrittelee suunnittelijoiden kanssa haluamansa laatutason sisäilmaston lämpöolosuhteil-le, äänitasolle, ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle. LVI- ja muut suunnittelijat tietävät ne toimenpiteet ja suunnittelurat-kaisut, joilla valittuun laatutasoon päästään. Ilmanvaihdon ja lämmityksen tekniset järjestelmät ja tuotteet sekä raken-nuksen rakenteelliset ratkaisut ja pintamateriaalit valitaan halutun laatutason mukaan.

Rakennus hengittää ilmanvaihtojärjestelmälläänIlmanvaihdon tehosäätimessä tulisi olla merkittynä ja ohjeistettuna vähintään minimiä, normaalia ja tehostettua ilmanvaihtoa osoittavat kolme käyttökytkimen asentoa. Ilmanvaihtoa käytetään usein liian pienellä teholla tai suljetaan kokonaan esim. käyttökustannusten tai liian voimakkaan äänen takia. Ilmanvaihdon tulee toimia yleensä normaalin käyttöajan teholla ja tällöin huoneiston ilman tulee vaihtua noin 0,5 kertaa tunnissa. Tarvittaessa käytetään tehostettua ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää milloinkaan. Pitkän poissaolon aikana ilman pitää vaihtua minimimäärän eli noin 0,2 kertaa tunnis-sa. Pysäytetyllä tai pienellä ilmanvaihdolla sisäilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin vesihöyry voi tiivistyä rakenteisiin ja ilmanvaihtokanavien sisäpintoihin aihe-uttaen kosteusvaurioita ja terveysriskejä. Ilmanvaihdon liiallinen rajoittaminen on lähes samaa kuin ihmisen hengityksen rajoittaminen. Asian tärkeys ja ilmanvaihto-koneen oikea käyttö on ohjeistettava asukkaille selkeillä käyttöohjeilla.

Automatiikka säästää ilmanvaihdon energiankulutustaIlmanvaihtokoneen tehoa voidaan ohjaa ilman suhteellista kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta mittaavien antureiden avulla. Yleensä automatiikka ohjaa järjestelmän kokonais-

RAKENNUSOPAS 7

tehoa, jolloin ilmanvaihto muuttuu koko rakennuksessa. Ihanne on tilakohtainen säätöautomatiikka. Tällöin pe-suhuoneessa voidaan käyttää ilman kosteuspitoisuuden mukaan säätyvää poistoilmaventtiiliä, joka tehostaa vain pesuhuoneen ilmanvaihtoa sen käytön ja kuivumisen aikana. Olo- ja makuuhuoneissa voidaan käyttää hiilidi-oksidipitoisuuden mukaan säätyviä venttiileitä, jotka sää-tävät vain näiden tilojen ilmanvaihtoa huoneessa olevan henkilömäärän mukaan. Kaikissa tiloissa tulee kuitenkin aina olla perussäädetty minimi-ilmanvaihto.Pakkanen testaa ilmanvaihtolaitteiston. Paikalliset olo-suhteet tulee ottaa huomioon laitteistoa valittaessa. Tuloilmapuhaltimen pysähtely pakkasilla lämmöntal-teenottokennon jäänmuodostuksen takia aiheuttaa häiri-öitä huonetilan ilmastoon. Ongelmat voidaan välttää, jos laitteet suunnitellaan puhaltamaan keskeytymättä halutulla teholla tarpeeksi lämmintä ilmaa huonetiloihin kovallakin pakkasella. Ilmanvaihtolaitteiston toimintavarmuus pak-kasella on syytä varmistaa jo laitteistoa valittaessa.

ENERGIANKULUTUSEnergian säästö alkaa tilasuunnittelusta. Jokainen liikane-liökin lisää energian kulutusta, joten tilankäyttö kannattaa suunnitella tehokkaaksi ja kokonaispinta-ala vain tarpeen mukaiseksi. Tällöin myös rakennuskustannukset tulevat minimoitua. Rakennuksen ulkovaipan pinta-alan, so. yläpohjan, alapohjan seinien, ikkunoiden ja ulko-ovien yhteenlaskettu pinta-ala, tulisi olla mahdollisimman pie-ni suhteessa lattiapinta-alaan. Kuution tai suorakaiteen muotoinen rakennus on edullisempi kuin monimuotoinen paljon nurkkia sisältävä rakennus. Teknisiä näkökohtia tietysti on lopulta sovitettava yhteen muiden tavoitteiden mm. arkkitehtuurin kanssa.

Poistoilmasta lämpö talteenMääräysten mukaan tehdyn keskikokoisen pientalon lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihtoon noin 10-20 % eli noin 2000-4000 kWh vuodessa. Tästä hukkaan mene-västä energiasta voidaan ottaa talteen suuri osa ja käyttää kylmän tuloilman lämmittämiseen ilmanvaihtokojeessa. Rakentamismääräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tulee olla vähin-tään 30 %. Markkinoilla on ilmanvaihtolaitteita, joiden vuosihyötysuhde on vielä korkeampi, jopa 70 %. Laitteen hankinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi riittävään ilmanvaihtotehoon ja vuosihyötysuhteeseen myös hankin-tahintaan, vuosikustannuksiin ja laitteen uusimis- ja korja-uskustannuksiin talon koko elinkaaren aikana. Huomiota on syytä kiinnittää myös käytön ja huollon helppouteen, toimintavarmuuteen, jäätymisenestoon ja äänitasoon.

Hatara talo kuluttaa lämpöenergiaaRakennuksen tiiveyttä kuvaava ilmanvaihtoluku n50 il-moittaa, kuinka monta kertaa ilma vaihtuu rakennuksessa yhden tunnin aikana, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman

välillä on 50 Pascalia. Se voidaan määrittää mittaamalla. Hatarassa talossa n50 on noin 4-6, kun taas tiiviissä hy-vin tehdyssä talossa suuruusluokkaa 1. Hatarassa talossa hallitsematon ilmanvaihto voi olla yhtä suuri kuin ilman-vaihtojärjestelmän kautta tapahtuva ilmanvaihto eli noin 0,5 kertaa tunnissa. Hatara talo kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa. Tiiviissä talossa hallitsematon ilman-vaihto on vain noin 0,05-0,1 kertaa tunnissa.Rakennuksen tiiveys varmistetaan ennen kaikkea huolel-lisella tiivistystyöllä. Tärkeintä on rakennuksen ulkovai-pan, erityisesti yläpohjan, ilmansulun tiiveys. Sen tulisi olla ehyt ja jatkoskohdissa ja rakenteiden liitoskohdissa huolellisesti limitetty ja teipattu. Ilmansulun läpiviennit (ilmanvaihtokanavat, sähköjohdot, savupiiput yms.) tu-lisi minimoida ja tiivistää erityisellä kaulusrakenteella. Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden pitää olla huolella asennettu ja kunnossa. Onnistuminen tai mahdollinen korjaustarve varmistetaan vaipan ilmatiiveysmittauksin, joita tehostetaan lämpökamerakuvauksin.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSETPientalokin kuormittaa ympäristöä. Merkittävimpiä pien-talon ympäristövaikutuksia ovat päästöt, joihin kuuluvat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Valtaosa eli 80-90 % päästöistä aiheutuu pientalon energian kulutuksesta sen elinkaaren eli noin 10 vuoden aikana. Päästöjen lukuarvoihin vaikuttaa suuresti se, mitä lämmitysmuotoa käytetään, miten esim. kaukolämpö ja sähkö tuotetaan ja miten päästöt lasketaan. Joka tapauk-sessa on syytä pyrkiä alhaiseen energian kulutukseen ja suosia ilmaisenergiaa. Tavoitteen huomioiminen lähtee jo tontinkäyttösuunnittelusta.

Ilmaisenergioiden, kuten maa-, aurinko- ja tuulienergian, hyödyntäminen lämmityksessä ei rasita ympäristöä. Automatiikka ohjaa aurinkokerääjiltä tulevaa energiaa ja käynnistää tarvittaessa muun lämmitysjärjest-elmän.

Kylpyhuoneen on-nistuneet laatuvalinnat ja kosteustekniset ratkaisut pidentävät sen ikää, vähentävät huoltokustannuksia ja minimoivat elinkaa-rikustannuksia.

8 RAKENNUSOPAS

Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistäIlmakehässä oleva hiilidioksidi vähentää maasta avaruuteen suuntautuvaa pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jolloin maan pinnan ja ilmakehän lämpötilat nousevat. Tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjä ilmakehään tulisi minimoida ja hiili-dioksidin sitoutumista kasvillisuuteen maksimoida.Pientalon lämmittämien öljyllä, kaukolämmöllä tai säh-köllä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta noin 3000-6000 kg/v. Vastaavasti taloussähkön käyttö pientalossa tuottaa hiilidioksidia noin 1000-2000 kg/v. Puolittamalla energiankulutus voidaan päästötkin puolittaa. Lisäämäl-lä ilmaisenergioiden käyttöä voidaan päästöjä edelleen rajoittaa. Biopolttoaineiden käyttö energian tuotantoon on myös suositeltavaa, koska biomassa on uusiutuva energialähde. Sen hiilidioksidituotannon ja –kulutuksen voidaan katsoa olevan tasapainossa. Miten pientalora-kentaja saataisiin motivoitua energiansäästötalkoisiin ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen?

Mitä elinkaarisuunnittelu?Pientalon elinkaari tarkoittaa aikajännettä, joka käsittää rakentamisen, käytön ja purkamisen. Kestävän pientalon elinkaarena eli käyttöikänä voidaan pitää noin 10 vuotta. Elinkaarisuunnittelu käsittää paitsi rakennuksen, raken-teiden ja teknisten järjestelmien suunnittelua myös niiden korjaamisen, uusimisen ja huollon suunnittelun koko käyttöiän ajalle. Suunnitteluvalinnat perustuvat yleen-sä käyttöiän aikaisten kokonaiskustannusten (elinkaari-kustannusten) minimointiin. Kustannuksiin tulee siten laskea mukaan rakentamiskustannukset, käytön aikaiset

vuosikustannukset sekä aika ajoin toistuvat rakenteiden ja laitteiden uusimis- ja perusparannuskustan-nukset. Elinkaarisuunnitteluun tulisi osallistua kaikkien suunnittelijoiden ja rakennuttajan. Laadukas elinkaa-risuunnittelu edellyttää hyvää tietä-mystä kustannuksista ja rakenteiden ja laitteiden kestoiästä eli uusimis-väleistä. Elinkaarisuunnittelussa voi-daan ottaa huomioon myös käyttöiän aikaiset ympäristövaikutukset elin-kaarikustannusten ohella. Pientalon elinkaarisuunnittelu on järkevää teh-dä pieninä osina. Voidaan tarkastella eri rakenteita, niiden materiaali- ja tarvikevalintoja, muista rakenteista erillään.

Mitä tarkoittaa pientalon teknisen laadun arviointi?Arviointi sisältää noin 280 kysymys-tä, jotka kohdistuvat neljään teknisen laadun osa-alueeseen: kosteuden-kestävyys, sisäilman laatu, ener-giankulutus ja ympäristövaikutukset.

Kysymykset toimivat teknisten asioiden muistilistana ja samalla arvottavat /pisteyttävät suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheen ratkaisut. Valintojen pisteytys ja laadun tähtiluokitus tapahtuu automaattisesti järjestelmän netti-sovelluksessa. Jokainen osa-alue saa omat laatutähtensä. Myös koko tekniselle laadulle määritetään painotettu keskiarvo ja laatutähdet. Luokitus kehittyy kokemuksiin perustuen.Laadusta voi saada 1…5 tähteä. Jo yksi tähti tarkoittaa rakentamismääräysten mukaista minimitasoa eli on täysi hyväksyttävä tulos. Arviointi on omalla vastuulla kaikille avoin.

Mikä on laadun arvioinnin ja tähtiluokituksen tavoite?Tavoite on hoksauttaa ja aktivoida rakentajaperheitä ja heidän asiantuntijoitaan teknisen laadun valinnoissa se-kä tarjota heille laatukeskusteluun yhteinen ”kieli”. Se mahdollistaa osapuolille tavoitteiden asettelun. Laadun valinnat pyritään saamaan tietoisiksi valinnoiksi ja sitä kautta laatu ”itseohjautumaan” elinkaarikustannuksiltaan edullisemmalle tasolle. Rakennustarvike- ja pientaloteol-lisuuden toivotaan reagoivan kentän uusiin tavoitteisiin.

Mitä tahoja on mukana hankkeen työ- ja ohjaus-ryhmissä?Työryhmässä on Oulun rakennusvalvonnan lisäksi mu-kana VTT Oulu, Merikosken tutkimuskeskus/HELI ry ja Oulun yliopisto. Ohjasryhmässä on edellisten lisäksi ympäristöministeriö, Pientaloteollisuus, Motiva Oy, Si-säilmayhdistys ja Ok Suomen Asuntomessut.

RAKENNUSOPAS 9

RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN

Rakennusluvan hakeminenRakennuslupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen rakennus-töiden aloittamista (2 kk - 3 kk). Hakemus toimitetaan kun-nan rakennusvalvontatoimistoon. Rakennusluvan myöntää kunnasta riippuen ympäristölautakunta, rakennuslauta-kunta tai rakennustarkastaja. Hakemus- ja liitekaavakkeet saa rakennusvalvontatoimistosta.

Eräissä tapauksissa rakennusluvan myöntäminen edel-lyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 §) tai poikkea-mispäätöstä (MRL 171-174 §) tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tällöin luvan hakija saa sitä koskevat kaavakkeet ja ohjeet.

1. Rakennuslupahakemus on täytettävä kaikilta osin, allekirjoitettava (jos lainhuuto on molemmilla puolisoilla, hakemuksen allekirjoittaa molemmat) ja mukaan liitetään seuraavat asiakirjat:2. Tontin / rakennuspaikan hallinta /omistusoikeus – Lainhuutopöytäkirjan ote tai – Kauppakirja ja tontin maksukuitista jäljennös tai – Vuokrasopimus 3. Tontin tai rakennuspaikan sijaintikartat – Ote asemakaavasta – Ote peruskartasta asemakaava-alueen ulkopuolella (mittakaava esim. 1:10 000) Kartat saa tekniseltä osastolta, ja ne laskutetaan raken-nusluvan yhteydessä (vaihtelee kunnittain).4. Naapurin kuuleminen. Selvitys naapurin kuulemises-ta rakennus-/ toimenpidelupahakemuksen johdosta (MRL 133.1 § ja 65.3 §) ellei sitä katsota lupaviranomaisen toimesta tarpeettomaksi. Rakennuslupahakemuksen vireil-letulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyyden, sijainnin taikka sisällön huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.Naapurin kuulemistapoja on periaatteessa kolmenlaisia:1. rakennuslupahakemuksen vireilletulosta ilmoittaminen viranomaisen tai hakijan toimesta2. asian vireilläolosta tiedottaminen rakennuspaikalla3. rakennuspaikalla toimitettava katselmus Vireilletulosta ilmoittaminen on pääsääntö, jollei hank-keen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole tarpeetonta. Omakotitalo ei tässä yhteydessä ole vähäinen hanke. Ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että rakentaja hoitaa itse kuulemisen, sillä se nopeuttaa lupakäsittelyä ja on samalla ennakoivaa yhteydenpitoa tulevien naapurien kanssa. Rakennuspaikalla tapahtuvasta tiedottamisesta huoleh-tii rakentaja. Rakennuspaikalla toimitettavan katselmuksen harkin-taan vaikuttaa se, onko hankkeen ominaisuuksien johdosta syytä tarkemmin selvittää rakennuksen ympäristöön sovel-

tuvuutta, rakentamisen vaikutuksia ja naapurin kantoja.5. Rakennuksen pohja/rakenteetYmpärivuotisessa käytössä olevien lomarakennusten, omakotitalojen ja sitä suurempien rakennusten osalta tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuh-teista ja niiden edellyttämästä perustamistavasta.6. Pääpiirustukset kahtena tai kolmena (kunnasta riip-puen) sarjana, jotka ovat pätevän suunnittelija laatimat ja allekirjoittamat. Asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset tulee olla laadittu Suomen rakenta-mismääräyskokoelman A 2 mukaisesti, jolloin niistä mm. tulee ilmetä – tontille rakennettujen, rakennettavien ja purettavien rakennusten kerrosalat, huoneistoalat ja tilavuudet – asemapiirroksessa tontin korkeuserot ja pintavesien johtaminen – rakennetyypit seinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteista – rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihtotapa – huonetilojen käyttötarkoitukset – palotekninen osastointi Piirustukset on kopioitava arkistokelpoiselle paperille, taiteltava ja varustettuna seläkkein. Toimenpidelupaan- ja toimenpideilmoitukseen liittyvät suunnitelmat ovat samat kuin rakennusluvassa, kun kysy-myksessä on rakennuksen rakentaminen eli pääpiirustukset. Muissa tapauksissa suunnitelman tulee olla sellainen, josta mahdollisimman hyvin ilmenee toimenpiteen luonne.Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset MRA 48 §Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi ra-kennusalan ammattilaisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä pääsääntöisesti omakotitalon suunnittelijaksi kelpoitetaan rakennusmestari. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talon-rakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon.7. Pääsuunnittelija sitoumus. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys, jolla pääsuunnitte-lija sitoutuu tehtävään (pääsuunnittelijalta vaaditaan riittä-vä rakennusalan koulutus). Selvitys koskee omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai varas-ton tai näitä merkittävämmän hankkeen suunnittelua.

Pääsuunnittelija on henkilö, joka vastaa rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta ja huolehtii, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodos-tavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimuk-set (MRL 120 §).8. Vastaava rakennustyönjohtajahakemus/ilmoitusVastaava työnjohtaja on henkilö, joka johtaa rakennustyötä

�0 RAKENNUSOPAS

sekä huolehtii rakentamisesta koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennus-tavan mukaisesta työn suorittamisesta ja sen laadusta. Henkilön kelpoisuudesta määrätään asetuksessa ja Suo-men rakentamismääräyskokoelmassa. Omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai näitä merkittävämmän hankkeen vastaava työnjohtaja tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Näitä pienemmissä hankkeissa vastaava työnjohtaja voi olla kokenut rakennusammattimies. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy hakemuksen tai ilmoituksen perusteella ra-kennustarkastaja. Pääsääntöisesti vastaava työnjohtajan hyväksyntä tulee hoitaa rakennusluvan hakemisen yhte-ydessä. Kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty, hänelle lähetetään lupapäätös ja lomake tarkastusasiakirjan pitä-miseksi. Aloituskokouksessa mahdollisesti täsmennetään rakennusaikaisten tarkastusten suorittamista.9. Jäteveden johtaminenSelvitys jäteveden johtamisesta tulee tehdä viranomai-selle, joka vastaa vesiensuojelusta kunnassa. Asia koskee hankkeita, joita ei liitetä kunnan viemäriverkostoon, mutta joihin rakennetaan viemäri- rakennuslupahakemukseen liitettävän selvityksen tekemiseen liittyvät kaavakkeet ja ohjeet saa ympäristösihteeriltä tai rakennusvalvontatoi-mistosta.10. Rakennushankeilmoitus väestörekisterikeskukselleTehdään liitteellä RH 1. Jos hankkeeseen kuuluu huo-neistoja vähintään kaksi, täytetään myös lomake RH 2. lomakkeet liitetään rakennuslupahakemukseen ja toi-menpidelupahakemukseen/ -ilmoitukseen kun kysymys on rakennuksesta.11. Muita liiteasiakirjojaLupahakemuksen käsittelyn kannalta voidaan edellyttää myös muita asiakirjoja, esim. – Liittymälupa yleiselle tielle – Naapurin suostumus rajan läheisyyteen rakentamiseenRakennuksen liittämiseksi vesi- ja viemäri-, kaukolämpö-, puhelin- ja kaapelitelevisioverkostoihin on hyvissä ajoin oltava yhteydessä asianomaisiin laitoksiin.Kvv työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaa-va työnjohtaja) tulee hyväksyttää ennen kyseisiin töihin ryhtymistä.Lisätietoja hakemuksen tekemisestä ja rakennuslupaan liittyvistä asioista saa rakennusvalvontatoimistosta.

RAKENNUSVALVONNAN OHJEITA RAKENNUS-LUVAN SAAJALLE JA VASTAAVALLE RAKENNUS-TYÖNJOHTAJALLE

1. Luvan voimassaoloaikaRakennuslupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Muu rakennusasi-assa annettu lupa ja ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Loppukatselmus tulee pyytää niin ajoissa, että se voidaan suorittaa määräajassa. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että

loppukatselmus tulee suorittaa, vaikka rakennus olisi hy-väksytty käyttöön ns. osittaisessa loppukatselmuksessa. 2. LupaehdotKäykää läpi saamanne lupapäätös ja ottakaa huomioon, että siinä määrätyt lupaehdot on täytettävä päätöksen edel-lyttämällä tavalla ja että luvassa vahvistettuja piirustuksia on noudatettava. Mahdolliset muutospiirustukset tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen toimenpiteen suorittamista.3. Rakennustyönaloittamisen edellytykset3.1. Luvan lainvoimaisuusRakennustarkastajan päätöksestä oikaisuvaatimusaika on 14 pv antopäivästä ja lautakunnan päätöksestä valitusaika on 30 pv antopäivästä. Antopäivät ilmenevät lupapäätök-sestä. Jos päätöksestä ei ole valitettu, tulee lupa lainvoi-maiseksi ja rakennustyöt voidaan aloittaa.3.2. Toimenpiteet ennen rakennustöiden aloittamistaRakennustöiden aloittamiseksi katsotaan perustusten valaminen tai niiden asentaminen. Kun rakennuslupaha-kemus on jätetty kuntaan ja naapureita on kuultu, puiden kaatamiseen ja pintamaiden poistamiseen saa ryhtyä, jos rakennustarkastaja antaa siihen suostumuksen.3.3. AloituskokousMaankäyttö- ja rakennusasetus 74 §Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyt-tämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloi-tuskokouksen ajankohdasta ja kutsua koolle ennen raken-nustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja.

Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle mää-rätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi.

Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviran-omainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimen-piteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvar-mistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmis-tusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.3.4. Rakennuspaikan merkitseminenEnnen kuin uudisrakennuksen rakentamiseen ryhdy-tään, on rakennustarkastajan tai mittausryhmän toimesta maalle merkittävä vahvistettujen piirustusten mukainen rakennuksen paikka sekä rakennuskaava-alueella korke-usasema.

Tämä toimitus on pyydettävä mittaustoimistosta hyvissä ajoin ennen aiottua rakentamisen aloittamista3.5. Rakennustyössä tarvittavien työnjohtajien tehtävätRakennustyön vastaava työnjohtaja:

RAKENNUSOPAS ��

Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että 1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennus-valvontaviranomaiselle 2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännök-siä ja määräyksiä 3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta 4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävänajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muuten määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa 5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasallaoleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testa-ustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat

Kvv-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja)Luvanvaraisten rakennustöiden yhteydessä tehtävien kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä johtamassa ja valvomassa tulee olla kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja vastaa siitä, että suunnitelmia ja työn suoritusta koskevien kiinteistön vesi- ja viemärilaitteis-toista annettuja määräyksiä ja niihin perustuvia, kunnassa kvv-töitä valvovan antamia ohjeita noudatetaan. Kvv-työnjohtajan on oltava läsnä kvv-töiden tarkastuksissa, jos valvova viranomainen niin vaatii.3.6. Rakennustyössä tarvittavat erityissuunnitelmatRakennepiirustuksetLupaehtojen mukaiset rakenne- ja erikoissuunnitelmat on toimitettava rakennustarkastajalle ennen kuin ko. työtä ryhdytään suorittamaan.LVI-suunnitelmatMikäli kiinteistöön rakennetaan vesi- ja viemärilaitteis-toja, on niitä koskevat suunnitelmat laadittava Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaisesti. Il-manvaihtoa ja energiataloutta koskevat suunnitelmat vastaavasti D2 ja D3 mukaisesti.

4. Rakennustyön aikainen viranomaistarkastus4.1. Katselmukset

Katselmukset on määritelty lupapäätöksessä. Näitä ovat kohteesta riippuen mm. pohja-, perustus-, hormi- ja loppu-katselmus. Rakennuksen saa ottaa käyttöön vasta, kun se on käyttöön hyväksytty joko osittaisessa loppukatselmuk-sessa (käyttöönottokatselmus) tai loppukatselmuksessa.4.2. LoppukatselmusLoppukatselmus pyydetään rakennustarkastajalta, kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Tässä katselmuksessa ra-kennuksen hyväksymisen edellytyksenä on rakennustyön hyväksyminen kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa, mistä kaikista rakennuttajan tai rakentajan tulee esittää selvitys (vahvistettuihin pii-rustuksiin katselmusten toimittajien tekemät merkinnät

tai erillinen tarkastuskertomus tai –todistus) loppukatsel-musta toimittavalle viranomaiselle. On myös huomattava, että rakennustarkastajan päätökseen liittyvät lupaehdot on täytettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa.

5. Tiedottaminen veroviranomaisilleKiinteistöselvitys (lom 3) on annettava verotoimistoon veroilmoituksen yhteydessä, jos rakennuksen tiedot ovat muuttuneet edellisestä vuodesta, esim. rakennus on val-mistunut verovuonna tai rakennus on rakenteilla verovuo-den päättyessä.

Lisäksi keskeneräisenä olevasta rakennuksesta on annet-tava valmistumisaste prosenttina verovuoden päättyessä. Tarvittava kiintiesöselvityslomake-3 on repäisylomakkee-na 1-veroilmoituksen täyttöohjeet oppaassa. Lisäksi sitä on saatavana verohallituksen internet sivuilta.

6. Asiakirjojen säilytysKaikki rakentamiseen liittyvät lupapäätökset, vahvistetut ja hyväksytyt rakennuspiirustukset, katselmuspöytäkirjat ja muut asiakirjat on säilytettävä huolellisesti (mieluum-min erillisessä kansiossa) ja esitettävä pyydettäessä tar-kastavalle viranomaiselle.Omistajan mahdollisesti vaihtuessa on nämä asiakirjat luovutettava uudelle omistajalle, jonka tulee tarvitta-essa esittää ne viranomaiselle.

LIITTÄMINEN VESI- JA VIEMÄRI-VERKOSTOON

Liittyjä ja vesihuoltolaitos tekevät vesi- ja viemäriliitty-misestä kirjallisen sopimuksen. Liittymissopimus teh-dään yleensä ennen rakennustyön aloittamista, kuitenkin viimeistään ennen vesi- ja viemärijohtojen liittämistä. Sopimuksen liitteeksi vaaditaan LVI-suunnitelma.

Liittymismaksut määräytyvät valtuuston päättämän taksan mukaisesti. Laitos perii liittymismaksujen lisäksi liitostyön yhteydessä vesihuoltolaitoksen toimittamat tarvikkeet ja työtunnit teknisen lautakunnan vahvistaman tuntiveloitushinnan mukaisesti.Liittyjä voi teettää tonttijohdot kaivuineen alan urakoit-sijalla, mutta liittämisen yleiseen verkostoon suorittaa aina laitos. Tonttijohtojen rakentamisen valvonnasta vastaa rakennuskohteen kvv-työnjohtaja. Tonttijohtojen rakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakentamismääräyksiä. Tonttivesijohto on asennettava suojaputkeen, jonka on ulotuttava vähintään 2 cm ve-simittaritilan valmiin lattiapinnan yläpuolelle ja toinen pää reilusti sokkelin ulkopuolelle, jolloin vesijohdon mahdollinen uusiminen myöhemmin on helpompaa. Ve-simittaritilassa on oltava lattiakaivo, vesimittarin toimittaa aina vesilaitos.Tonttiviemäriin ei saa johtaa salaoja- eikä sadevesiä, vaan ne on ohjattava joko erilliseen sadevesi- tai salaojaver-kostoon jos sellainen on olemassa tai maastoon (esim. rajaojaan).

�� RAKENNUSOPAS

JÄTEVEDET Jätevesiasioissa ota yhteyttä kuntasi rakennustarkastajaan ennen hankkeeseen ryhtymistä.

RAKENTAJAN TEHTÄVÄLISTAJätevesisuunnitelma pitää toimittaa kunnan rakennusval-vontaan yhdessä julkisivu- ym. rakennuslupa-asiakirjo-jen kanssa. Jos kyseessä on jo olemassa oleva kiinteistö, myös sen kohdalla suunnitelman on oltava samantasoi-nen, mutta tällöin riittää toimenpideluvan hakeminen.Yleisesti suunnitelman laatijalta vaaditaan teknikon/ra-kennusmestarin tai ylempää koulutusta sekä kokemusta vastaavanlaisista suunnittelutehtävistä.1. Valitse jätevesienkäsittelyjärjestelmän suunnittelija. Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suun-nitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti-, pohjaraken-nus-, jätevesi- yms. sunnitelmat)2. Selvitä yhdessä asiantuntijan/suunnittelijan kanssa - mahdollisuus yhteiseen puhdistamoon naapureiden kanssa - onko mahdollista nyt tai tulevaisuudessa liittyä kun-nan viemäriin (kunnan vesihuollon toiminta-alue) - mahdolliset alueelliset tms. erityismääräykset (kaava-, pohjavesi-, suojelu- tms. alue)

3. Valitse kohteeseen soveltuva käsittelyjärjestelmä keskustelemalla suunnittelijasi kanssa. - huomioi päätöstä tehdessäsi rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset Maaperäkäsittely on edullisin ratkaisu.4. Liitä suunnitelmat käyttö- ja huolto-ohjeineen raken-nuslupa-anomuksen liitteeksi. Pelkän jv- saneerauksen yhteydessä toimenpideluvan hakminen.5. Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi sunnittelijan kanssa katsel-muksesta ja mahdollistenrakentamisaikaisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan. Täytä asennuspöytäkirja.6. Käytä ja huolla jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mu-kaisesti. Muista etenkin tyhjentää sakokaivot riittävän usein.7. Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla järjestelmän toimivuutta.

JITA OY

Valtioneuvoston asetus 437 Maankäyttö ja rakennus-asetus annettu 22.6.2005.Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmän uusi-minen vaatii toimenpideluvan.

Suomen säädöskokoelma

AJANKOHTAISTA ASIAA JÄTEVEDENKÄSITTE-LYSTÄ HAJA-ASUTUSALUEILLAHaja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat suuria vesistöjen fosforikuormittajia. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet rehevöittävät ja heikentävät pienten vesistöjen tilaa tai voivat pilata pohjavesiä.

Vuoden 2004 alusta astui voimaan valtioneuvoston asetus haja-asutusalueiden jäteveden käsittelystä. Sillä säädettiin tarkemmat määräykset ympäristönsuojelulain 103 §:ssä asetetulle kiinteistökohtaisten jätevesien puh-distamisvelvoitteelle. Asetus koskee kaikkia yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jäteve-sipäästöille orgaanisen aineksen, typen ja fosforin osalta. Asetus puuttuu myös jätevedenkäsittelyjärjestelmien suun-nitteluun, käyttöön ja huoltoon. Tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista.

Jätevesien käsittelyä koskevat määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettä-vä rakennus- tai toimenpidelupa- hakemukseen.

Valtaosa pysyvän haja-asutuksen jäteveden käsittelylait-teista vaatii tehostamista laitteiden riittämättömän tehon

vuoksi. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy kunnostaa asetuksen vaatimusten mukaisiksi 31.12.2013 mennessä. Jos asetuksen noudattaminen on esim. kustan-nussyistä kohtuutonta ja ympäristöön aiheutuvaa kuormit-tamista on pidettävä vähäisenä voi siirtymäajan kuluessa anoa kunnan ympäristöviranomaiselta neljän vuoden jat-koaikaa. Kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesilaitteista ja niitä koskevat hoito-ohjeet.

Asuinkiinteistöt on ensisijaisesti liitettävä viemäri-verkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Usean kiinteistön yhteinen jätevesien käsit-tely on myös harkinnan arvoinen vaihtoehto. Yksittäisen kiinteistön jätevedenkäsittelyvaihtoehtoja ovat mm. erilai-set pienpuhdistamot tai oikein suunniteltu ja rakennettu maaperäkäsittely, kuten maasuodattamo tai imeytyskenttä. Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelymenetelmä vaan välivarastointia. Se on lähinnä erikoistapausten ratkaisu korkeiden tyhjennyskustannusten takia. Kompostoivalla käymälällä voidaan ottaa talteen arvokkaat ravinteet ja vähentää esimerkiksi maaperäkäsittelyn kuormitusta.

LÄHTEET / LISÄTIETOJA:• Suomen ympäristökeskus, Haja-asutuksen jätevedet. http://www.ymparisto.fi/hajajatevesi• 542/2003 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi• Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön muistio 6.6.2003: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsit-telystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (pdf -tiedosto)

RAKENNUSOPAS �3

www.ymparisto.fi ➛ ympäristönsuojelu ➛ vesiensuoje-lu ➛ haja-asutuksen vesiensuojelu ➛ perustelumuistio• Kuntaliitto, Haja-asutuksen jätevesihuolto ja kunnat. (pdf -tiedosto)www.kunnat.net ➛ toimialat: yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö ➛ vesihuolto ➛ haja-asutuksen jätevedet ➛ haja-asutuksen jätevedet ja kunnat –hanke ➛ haja-asu-tuksen jätevesihuolto ja kunnat

AVUSTUKSET JÄTEVEDENKÄSITTELYYN JA VESIEN SUOJELUUN YMPÄRISTÖKESKUKSISTAVESIHUOLTOAVUSTUSHaja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittelyyn ja vesihuoltoyhtymien toimintaan voi hakea avustusta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. Ha-kuaika on jatkuva. Avustettavia työkohteita ovat rakennuk-sen ulkopuoliset vesihuoltolaitteet eli kaivot, vesijohdot, pumput, mahdolliset vedenkäsittelylaitteet, viemärit sekä jätevedenkäsittelylaitteet. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista.

VALTION ASUNTORAHASTO:AVUSTUS KIINTEISTÖKOHTAISEN TALOUS-JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN PARANTAMISEENHaja-asutusalueilla olevien asuinkiinteistöjen jätevesijär-jestelmän parantamiseen voi hakea avustusta. Avustusta myönnetään enintään 35% hyväksyttävistä kustannuksis-ta. Avustusta voidaan myöntää tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen sekä yhteiseen viemäriin liittymistä varten. Hakuaika on keväällä ja hakemukset jätetään rakennusvalvontaan.

VEROHALLINTO: KOTITALOUSVÄHENNYSOmassa käytössä olevan vakituisen tai vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän kunnostamistyö voidaan vähentää tuloverotuksessa kotitalousvähennyksenä.

TALOUSJÄTEVESIASETUKSEN AIKATAULU, VANHAT KIINTEISTÖT:• kiinteistöillä on oltava käyttö- ja huolto-ohje nykyisistä

jätevesilaitteista.• toteutus: jätevesijärjestelmä on kunnostettava asetuksen

mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä (jatkoaikaa on mahdollista saada poikkeustapauksissa).

UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN:• toteutus: asetuksen vaatimukset ovat voimassa heti• jätevesisuunnitelma liitetään rakennus- tai toimenpide-

lupahakemukseen.• kiinteistöillä on oltava jätevesijärjestelmän käyttö- ja

huolto-ohje.HUOM! VASTUU JÄTEVEDEN KÄSITTELY-JÄRJESTELMÄN TOIMIMISESTA ON KIINTEISTÖN OMISTAJALLA

TOIMINTAOHJEETOta yhteyttä oman kuntasi rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun kuntakohtaisten vaatimusten selvittämiseksi • rakennusjärjestys • ympäristönsuojelumääräykset • kaavoitus, pohjavesi- ja ranta-alueet • vesihuollon kehittämissuunnitelma• suunnitelman teettäminen• rakennus- tai toimenpidelupa• tarjouspyynnöt laitteista ja urakoinnista • mitoitus • laitteen hinta • lisätarvikkeiden ja maa-ainesten hinta • käyttökustannukset • huollon tarve ja huollon vaativuus • laitteen toimintavarmuus ja elinikä • asetuksen vaatimusten täyttyminen ja takuu! • asennustyön hinta • asennustyön laatu!• hae avustuksia ennen toteutusta!• toteutus

SAOSTUSKAIVOT• toimivat esikäsittelylaitteena varsinaiselle jätevedenkä-

sittelylle• erottavat ja varastoivat jätevedestä kiintoainetta, jotta se

ei tuki ja kuormita varsinaista käsittelyjärjestelmää• voi olla esim. betonirenkaista paikan päällä rakennettu

järjestelmä tai tehdasvalmisteinen muovisäiliöSaostuskaivojen vaatimuksia:• tiiviys• sadevesiä ja peruskuivatusvesiä ei saa johtaa saostus- kaivoon

• järjestelmän tuuletus on järjestettävä rakennuksen katolle• putkistossa on käytettävä T-haaroja• sijainti tyhjennyksen kannalta helppopääsyisessä paikassa• kolmiosainen jos jätevesijärjestelmään johdetaan myös wc-vesiä.

• pelkille pesuvesille riittää kaksiosainen saostussäiliö• säiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, vähintään 2 kertaa vuodessa

Ohjeita jäteveden käsittelymenetelmän valintaanKun suunnittelet uutta tai korjaat vanhaa jätevesijär-jestelmää, kysy neuvoja kunnan ympäristösihteeriltä tai ammattitaitoiselta jätevesijärjestelmän suunnittelijalta.

1. JÄTEVESIEN KÄSITTELYViemäriverkoston toiminta-alueilla, joita ovat mm. ase-makaavoitetut alueet, kuntien velvollisuus on järjestää jätevesien viemäröinti. Haja-asutusalueilla kunnallista viemäriä ei usein ole. Näillä alueilla kiinteistön haltijan on itse huolehdittava jätevesien käsittelyn järjestämisestä

�4 RAKENNUSOPAS

kunnan viranomaisten hyväksymällä tavalla.Jätevesien käsittelyyn tarkoitetun puhdistamon tulee

täyttää asetuksen (542/2003) vaatimukset, kannattaa tarkistaa myös löytyykö puhdistamosta puolueetonta tutkimustietoa.

KäsittelyvaihtoehdotHaja-asutuksen jätevedet pilaavat vesistöjä ja aiheuttavat ympäristöhygieenisiä haittoja. Oikein ja huolella suun-niteltu ja rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä pitää omasi ja muiden elinpiirin miellyttävänä. Suunnitelma tu-lee toteuttaa muun rakennus- ja pihasuunnitelman kanssa yhtä aikaa, jolloin järjestelmän toimivuus ja yhteensopi-vuus muun talotekniikan kanssa saadaan varmistettua.

Vaihtoehtoja jätevesien käsittelylle on useita ja niiden valintaan vaikuttavat:

Pohjaveden korkeus, läheisyydessä olevat kaivot, vesistö-jen läheisyys, tontin korkeussuhteet, maaperän laatu jne.

Pohjavesialueella tapahtuva jätevesien käsittely vaatii aina erityisjärjestelyjä, joiden selvittämiseksi on syytä ottaa yhteys kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisiin.

3-osainen saostussäiliö ja maasuodatinJätevedet johdetaan 3-osaisen saostussäiliön kautta ra-kennuspaikalle rakennettavaan maasuodattimeen. Maa-suodattimessa puhdistuneet jätevedet johdetaan edelleen avo-ojaan. Maasuodattimen periaatekuva liitteenä. Se voidaan rakentaa paikalle tarvikkeista tai hankkia val-mispakettina, joka sisältää tarvittavat säiliöt ja putkistot. Pohjaveden pinnan korkeudesta johtuen maasuodatin tai maahan imeytys voi vaatia pumppujärjestelmän.

PienpuhdistamoYhden omakotitalon jätevesien puhdistamiseen soveltu-via pienpuhdistamoja ovat esim. erilaiset biosuotimet ja panospuhdistamot. Useamman talouden yhteiskäsittelyyn on olemassa useita eri puhdistamotyyppejä.

UmpisäiliöTärkeillä pohjavesialueilla ja vesistön lähellä jätevesiä ei voi johtaa ympäristöön, vaan ne on johdettava pohjave-sialueen ulkopuolelle tai ne on kerättävä umpisäiliöön. Pohjavesialueen kiinteistöjen yhteisten jätevedenkäsit-telyjärjestelmien toteuttamiseen on mahdollista saada yhteiskunnan tukea.

Loma-asuntojen jätevesien käsittelyLoma-asuntoalueilla saattaa olla erityismääräyksiä, esim. vesikäymälän rakentamiskielto.

Rakentajan tehtävälistaUudisrakentaminen:Uudisrakentamisessa jätevesisuunnitelma pitää toimittaa rakennusvalvontaan yhdessä julkisivu- yms. rakennuslu-pa-asiakirjojen kanssa.

Jätevesijärjestelmän suunnittelijan pätevyysvaatimuk-sena on yleisesti teknikko/rak.mest. tai ylempi koulutus

ja kokemus LVI-alan suunnittelutehtävistä.Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suun-

nitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti, pohjaraken-nus-, jätevesi- yms. suunnitelmat)

Valitse yhdessä suunnittelijan kanssa kohteeseen sovel-tuva käsittelyjärjestelmä. - huomioi päätöstä tehdessäsi järjestelmän rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset. >Maaperäkäsittely on yleensä edullisin ratkaisu.

Suunnitelmien liittäminen rakennuslupa-anomuksen liitteisiin, käyttö- ja huolto-ohjeineen.

Vanhan järjestelmän saneeraus:Saneerauskohteesta kannattaa ottaa yhteyttä rakennus-valvontaan, joka neuvoo rakennus- tai toimenpidelupa-asioissa.

Yksinkertaisimmillaan toimitaan seuraavasti:- tyhjennetään vanhat saostuskaivot- tarkastetaan huolellisesti kaivon kunto: T-kappaleet, saumojen ja läpivientien tiiviys- mikäli kaivo on kunnostettavissa, korjataan puutteet.- tehdään tarvittavat mittaukset kuten vesijuoksun tasot, kaivon tilavuus jne.- täytetään esiselvityskaavake- valitaan käsittelyjärjestelmä- laaditaan asemapiirros tasotietoineen- toimitetaan esiselvityslomake, asemapiirros ja järjestelmän tyyppileikkauskuva rakennusvalvontaan- mikäli rakennustarkastuksella ei ole huomautettavaa käynnistetään järjestelmän toteutus

Vanhan järjestelmän suunnittelijalla ja rakentajalla tulee olla tehtävän edellyttämä riittävä taito ja kokemus. Koulutus-vaatimuksesta ei ole annettu erillistä määräystä. Rakennus-valvonta tekee päätöksen suunnittelijan hyväksymisestä.

Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi suunnittelijan kanssa kat-selmuksesta ja mahdollisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan.

Käytä jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mukaisesti. Muis-ta erityisesti tyhjentää saostuskaivot riittävän usein, vähin-tään 2 kertaa vuodessa.

Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla jär-jestelmän toimivuutta.Lisätiedot paikalliselta rakennus- tai ympäristöviran-omaiselta

Suojaetäisyydet eri kohteisiin (vaihtelee kunnittain)Jätevesijärjestelmien vähimmäissuojaetäisyys talousve-sikaivosta on tapauskohtaisesti noin 50-100 m. Jätevesi-järjestelmä voidaan sijoittaa lähimmillään 20 m etäisyy-delle vesistöistä, 5 m etäisyydelle tontin rajasta tai tiestä. Jäteveden purkupaikka tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle vesistöistä.

RAKENNUSOPAS �5

SAKOJÄRJESTELMÄT, MITOITUS min . 5 HLÖÄ KAIKKIEN JÄTEVESIEN MAAPERÄKÄSITTELY

SAKOJÄRJESTELMÄT, VANHAN JÄRJESTELMÄN SANEERAUS

Paketti sisältää:- 2,5 m3/kolmeosastoisen sakosäiliön- jakokaivon- imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatin- kankaan

Lisäämällä kokooja-putkistopaketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi.Paketti sisältää:- kokoojakaivon ja kokoomaputkiston

Järjestelmä varustettu eril-lisellä jakokaivolla, mitoitus 5 hengelle, pinta-ala 25 m2

Soveltuu kun..- nykyiset betonikaivot ovat hyväkuntoiset- pohjavesi > 2,5 m syvyydessä- vesistöön riittävä etäisyys- imeytys tai suodatus valitaan perusmaan mukaan

Jos betonikaivot ovat syöpyneet tai vuotavat, kannattaa ne uusia kokonaan.

Käytettävissä on 2500 L, 3000 L tai 3500 L säiliöllä varustettu järjestelmä, lisät-tynä tarvittaessa maasuo-datukseen soveltuvaksi kokoomaputkistolla, kuten uudisrakennuksellakin.

IMEYTYS

IMEYTYS

�6 RAKENNUSOPAS

Paketti sisältää tarvikkeet 13,2 m pituiseen kenttään. Voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyempänä, pinta-ala 20-30 m2

MÖKIN IMEYTYSPAKETTI

Soveltuu mökkiin, jossa kantovesi, sauna ja tiskiallas mutta ei painevettä

SAKOJÄRJESTELMÄT, KAKSIVESIJÄRJESTELMÄT

Soveltuu...- vesistöjen lähellä- pohjavesialueella

Harmaiden vesienkäsittelypaketti sisältää:- 1,5 m3 sakosäiliön- imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatin- kankaan

Lisäämällä kokoojaputkistopa-ketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi

Kokoojaputkistopaketti sisältää:- kokoojakaivon ja kokoomaputket

Umpisäiliövaihtoehdot 3 m3, 5,5 m3 ja 11 m3

HARMAIDEN.VESIEN.IMEYTYS

Asetuksen mukainen maaperäkäsittelyjärjestelmä

Maaperäkäsittely on erittäin pitkäikäinen, toimintavarma ja helppokäyttöinen järjestelmä. Oikein suunniteltu, rakennettu, huollettu ja käytetty maaperäkäsittelyjärjestelmä (imeytys tai maasuodatus) alittaa lika-ainesmäärien osalta asetuksen vaatimukset. Järjestelmä tulee rakentaa annettuja mitoitus- ja asennusohjeita noudattaen. Erityisen huolellinen tulee olla maa-ainesten, hiekan ja sepelin, valinnassa.

Mitattaessa järjestelmän puhdistustuloksia lähtöarvoina tulee käyttää asetuksessa ilmoitettuja nimellislukuja: Orgaaninen aine 50 g/hlö/d, kokonaisfosfori 2,2 g/hlö/d ja kokonaistyppi 14 g/hlö/d.Käsittelyn jälkeen lika-ainesmäärät saavat olla enintään seuraavan taulukon mukaiset:

Yleiset käsittelyvaatimukset Lievennetyt vaatimukset g/hlö/d g/hlö/dBHK7 5 10Fosfori 0,33 0,66Typpi 8,4 9,8

Maasuodattimessa fosforin sitomiskyky riippuu ensisijaisesti hiekan ominaisuuksista ja määrästä. Rautapitoisella hiekalla sito-miskyky on moninkertainen verrattuna puhtaaseen kvartsihiekkaan. Ennakkoon on mahdotonta määritellä, kauanko kuluu siihen, että hiekka on kyllästynyt fosforilla. Suodatinkentän toiminnalliseksi keski-iäksi on tutkimuksissa päädytty 25–28 vuoden ikään. Mikäli fosforinpidätyskyvystä tulee ongelma jo aikaisemmassa vaiheessa, on järjestelmän puhdistustehoa fosforin osalta mahdollista parantaa esimerkiksi lisäämällä maaperäkäsittelyjärjestelmään kemiallinen fosforin saostus.Automaattinen annostelulaitteisto, jolla kemikaali, esim. Al-sulfaatti, voidaan annostella viemäriverkostoon, maksaa n. 500 euroa. Kemikaalikustannus on n. 100-150 euroa / vuosi.

Jita Oy

Harmaat vedet maasuodatukseen, wc-vedet umpisäiliöön. Jos käytössä on kompostoiva wc, tarvitset vain harmaiden vesien käsittelyn.

VESIJOHDOTTOMAT MÖKIT JA SAUNAT

RAKENNUSOPAS �7

Pienten jätevedenpuhdistamoiden CE-merkintä Pienet jätevedenpuhdistamot voidaan CE-merkitä rakennustuotedirektiivin perusteella, jos ne kuuluvat tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan. Standardin soveltamisala on rajallinen, joten markkinoilla on myös puhdistamoita, jotka eivät voi olla CE-merkittyjä.

Tuotteen CE-merkintä ei ole osoitus määräystenmukaisuudesta. Tuote voi olla asiallisesti CE-merkitty, vaikkei se täytäkään hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet. Näiden tietojen perusteella pätevä suunnittelija arvioi tuotteen sopivuuden käyttökohteeseen. Pienen jätevedenpuhdistamon ei tarvitse Suomessa olla CE-merkitty. CE-merkintä saattaa tulevaisuudessa tulla pakolliseksi, jos EU:n rakennustuotedirektiivi, johon CE-merkintä perustuu, muuttuu rakennustuoteasetukseksi. Hajajätevesiasetuksella ja sen määräpäivällä ei ole mitään tekemistä CE-merkinnän pakollisuuden kanssa. Vaikka CE-merkinnästä myöhemmin tulisi pakollinen myös Suomessa, eivät ennen pakollisuutta asennetut CE-merkitsemättömät puhdistamot muutu kohteessa sopimattomiksi, ellei puhdistustehokkuusvaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä kiristetä. Rakennustuoteasetuksen mahdollisesti mukanaan tuoman CE-merkinnän pakollisuuden jälkeenkin vain standardien tai teknisten hyväksyntien soveltamisalaan kuuluvia tuotteita voidaan CE-merkitä. Markkinoilla voi siis olla tuolloinkin CE-merkitsemättömiä puhdistamoja. On hyvä huomata, että puhdistamon sähkölaitteissa saattaa olla CE-merkintöjä esim. pienjännitedirektiivin perusteella. Nämä CE-merkinnät eivät ole sama asia kuin standardiin EN 12566-3 perustuva CE-merkintä. Sähkölaitteiden CE-merkinnät eivät millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. CE-merkinnöistä pystyy näkemään perustuvatko ne rakennustuotedirektiiviin (eli standardiin EN 12566-3) vai muihin direktiiveihin esim. pienjännitedirektiivi. Pienten jätevedenpuhdistamojen rakennustuotedirektiiviin perustuvassa CE-merkinnässä on aina kirjainten CE lisäksi standardin numero eli kirjainten CE alla tai vieressä lukee EN 12566-3. Puhdistamossa saattaa olla myös kirjaimet CE ja viite standardiin EN 12566-1. Standardi EN 12566-1 koskee tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä eikä millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. Muita kuin standardiin EN 12566-3 perustuvia CE-merkintöjä saatetaan käyttää markkinoinnissa harhaanjohtavasti.

Kun ostat CE-merkittynä markkinoitua puhdistamoa, 1) tarkista perustuuko merkintä rakennustuotedirektiiviin ja mihin standardiin (standardin kaikilla numeroilla on merkitystä) eli näetkö tuotteessa standardin numeron EN 12566-3 2) pyydä nähdäksesi sekä tuotteen CE-merkintä että ns. kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä; kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä on usein käyttöohjeiden mukana 3) pyydä suomen- tai ruotsinkieliset käyttöohjeet nähtäväksesi 4) kysy, mitkä tuotestandardin EN 12566-3 esittämät ominaisuudet (puhdistustehokkuudet, vesitiiveys ja murtolujuus) on testattu ja missä; testatut ominaisuudet ja testien suorittajat selviävät valmistajan laatimasta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Se on pyydettäessä esitettävä viranomaiselle suomen- tai ruotsinkielellä. Vastuullinen toimija näyttää varmasti asiakirjaa mielellään myös asiakkaille. 5) kysy, miten puhdistamon sähköturvallisuudesta on varmistuttu

Jos epäilet, ettei tuotteen CE-merkintä ole kunnossa, ota yhteyttä CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaiseen, jona Suomessa toimii Turvatekniikan keskus Tukes (rakennustuote@tukes.fi).

Tukes

�8 RAKENNUSOPAS

RAKENNUSTEN ILMANVAIHTO www.ymparisto.fi

3.1. Ilmanvaihtojärjestelmät 3.1.1. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle.SelostusRakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitetään mää-räykset ja ohjeet rakennuksen suunnittelijoista ja suunni-telmista.SelostusVaatimukset palon ja savukaasujen leviämisen rajoittami-seksi rakennuksessa ja rakennuksesta toiseen on annettu rakentamismääräyskokoelman osassa EI. Rakentamis-määräyskokoelman osassa E7 on ohjeita vaatimukset täyttävistä ratkaisuista.3.1.2.Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossa-pidettynä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyt-töiän.SelostusRakentamismääräyskokoelma osassa A4 esitetään mää-räykset ja ohjeet rakennuksen ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta.3.1.3.Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on voitava ohjata ja valvoa. Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava ja asennetta-va mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus tärkeimpien toiminta-arvojen mittaamista ja toimintojen valvontaa varten.3.1.3.1.Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, säätö- ja val-vontalaitteilla, joiden avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata ja seurata.3.1.3.2.Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone varuste-taan yleensä tarkastusluukuilla ja -ikkunoilla.3.1.3.3.Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan kiinteillä ilmavirran mittausantureilla ja -laitteilla rakennuksen ulko- ja jäteilmavirran mittaamista varten. Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä.3.1.3.4.Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit. Lämmön-talteenottolaitteella varustetun ilmanvaihtokoneen ulko-, tulo-, poisto- ja jäteilmavirtaan tarkoituksenmukaiseen paikkaan asennetaan lämpömittarit. Ilmansuodattimille asennetaan paine-eromittarit. Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä.

3.1.3.5.Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen tai kanavan osaan tehdään mittausyhde kosteuden mittausta varten.3.1.3.6.Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä ne ovat helposti luettavissa ja mihin on esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä käyttäen.3.1.4Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen koneissa ja laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa ja kunnossapitoa varten.3.1.5Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen toiminta voidaan hälytystilanteessa koko-naisuudessaan pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytki-mellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

3.2 Ilmavirrat3.2.1.Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu.3.2.1.1Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon mitoit-tamiseen esitetään liitteissä 1 ja 2.3.2.2Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoil-mavirta.3.2.2.1Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä 1. Ul-koilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pinta-alaan perustuvaa mitoitusta.Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin joh-detaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm3/s henkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle on riittävät perusteet.Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 (dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.3.2.3Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti.3.2.3.1Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilmavirralla liitteen 1

RAKENNUSOPAS �9

ohjearvojen mukaisesti.3.2.3.2Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa, voidaan ilmanvaihtojärjestelmä suunnitella ja rakentaa siten, että ilmavirtoja voidaan ohjata myös käyttöajan ilmavirtoja pienemmiksi. Kun asunnossa ei oleskella eikä käyttöajan ilmanvaihdolle ole tarvetta esimerkiksi kosteuden hallit-semiseksi, voidaan ilmanvaihdon ohjaus suunnitella siten, että asunnon ilmavirtaa voidaan pienentää enintään 60 % käyttöajan ilmavirrasta.3.2.3.3Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella raken-nuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 l/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pi-tämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä.

3.3 Tuloilman suodatus3.3.1Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella.Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava.3.3.1.1Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, etä il-mansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0 µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on F7. Suodatinkehyksen ja ilman virtaussuunnassa sen jälkeen olevien alipaineisten osien vuotoilmavirta ei saa merkittävästi heikentää ilman-suodatuksen tehokkuutta.3.3.1.2Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella ja etäällä vil-kasliikenteisiltä liikenneväyliltä sijaitsevien rakennusten tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, että ilman-suodattimena on vähintään karkeasuodatin. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on G4.

3.4 Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen3.4.1Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että rakennukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puhdasta.Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta.3.4.1.1Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja kuvan 2 mukai-sesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat yleensä vähimmäis-etäisyyksiä.

Taulukko 4. Ulkoilmalaitteen sijoitus.Ulkoilmalaitteen etäisyys Etäisyys mJäteilmalaitteista kuva 2-Ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten 8 jätteiden säilytyspaikoista, autojen pysäköinti-

ja lastauspaikoista sekä ajoluiskista, tuuletus-viemäreiden ja savupiippujen aukoista, keskuspölynimurin ulospuhalluksesta ja jäähdytystorneista-Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta, 5jos se on yli 3 m ulkoilma-aukkoa korkeammalla-Maanpinnasta ja pihatasosta 2-Kattopinnasta 0,9-Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla.

3.4.1.2Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 esitetyt vähim-mäisetäisyydet alittaa, lukuun ottamatta etäisyyttä kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityskattiloiden ja tulisijojen sa-vuhormeista sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttä kattopinnasta.3.4.1.3Piha- ta katutasossa sijaitsevien tilojen huone- tai huone-ryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet voivat olla alempana kuin 2 m maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalaitteet. Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan sijoiteta piha- tai katutason alapuolella oleviin syvennyksiin.3.4.1.4Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkasliikentei-sen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen lii-kenneväylän vastakkaiselle puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausi-liikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa.3.4.1.5Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen parvekelasituk-sen ulkopuolelle.3.4.2Jäteilma on johdettava ulos siten, ettei rakennukselle, sen käyttäjille tai ympäristölle aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa.3.4.2.1Jäteilma johdetaan yleensä rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylös-päin, jotta jäteilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään.Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmalaite sijoitetaan yleensä rakennuksen harjaviivan yläpuolelle. Poistoa tehostetaan tarvittaessa käyttämällä tuuliohjaimia, -roottoreita tai muita vastaavia laitteita.SelostusRavintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta ja sen ilmanvaihdosta säädetään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetulla lailla (693/1976), sellaisena kuin se on laissa 700/2006, valtioneuvoston asetuksella toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977), sellaisena kuin se on asetuksessa 963/2006, ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ravintolan ja muun ravit-semisliikkeen tupakointitilasta (964/2006).

�0 RAKENNUSOPAS

3.4.2.2Jäteilman johtaminen rakennuksesta perustuu seuraavaan poistoilmaluokitukseen:Poistoilma- Kuvaus ja käytön rajoitus Tilaesimerkkiluokka1 Poistoilma, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia.

Epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisin ihmisistä tai rakenteista.

Ilma soveltuu palautus- ja siirtoilmaksi.2 Poistoilma, joka sisältää jonkin verran epäpuhtauksia. Ilmaa ei käytetä muiden tilojen palautusilmana, mutta

se voidaan johtaa siirtoilmana esimerkiksi WC- ja pesutiloihin.

3 Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman laatua.

Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana.4 Poistoilma, joka sisältää pahanhajuisia tai epäter-

veellisiä epäpuhtauksia huomattavasti enemmän kuin sisäilman hyväksyttävät pitoisuudet.

Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana.

Toimistotilat ja niiden yhteydessä olevat pienet varastoti-lat, yleisöpalvelutilat, opetustilat, eräät kokoontumistilat sekä liiketilat, joissa ei ole hajukuormitusta.

Asuinhuoneet, ruokailutilat, kahvikeittiöt, myymälät, toimistorakennusten varastot, pukuhuoneet sekä ravinto-latilat, joissa tupakointi on kielletty.

WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen keittiöt, jake-lu- ja opetuskeittiöt, piirustuksien kopiointitilat.

Ammattimaisessa käytössä olevat:- vetokaapit, grillit ja keittiöiden kohdepoistot,- pesuloiden likapyykkitilat.Autosuojat ja ajotunnelit, maalien ja liuottimien käsitte-lyhuoneet, elintarvikejätehuoneet, kemialliset laborato-riot, tupakointitilat sekä hotellitilat, joissa tupakointi on sallittu.

3.4.2.3Jäteilmalaitteet sijoitetaan taulukon 5 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat vähimmäisetäisyyksiä.Ylöspäin suunnatun jäteilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden numeroarvosta m/s.

Taulukko 5. Jäteilmalaitteen sijoitus.Jäteilmalaitteen etäisyys: Etäisyys, m Poistoilmaluokka 1 2 3 4

Ulkoilmalaitteista kuva 2 kuva 2 kuva 2 kuva 2Alapuolella olevista avattavista ikkunoista 2 2 4 6Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista 3 3 6 10 ikkunoista tai oleskelutasoistaMaanpinnasta tai pihatasosta 2 2 3 5Kattopinnasta 0,9 0,.9 0,9 0.9Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla.Naapuritontista (ei koske pientaloja) 2 2 5 8Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta 1 1 1 1Painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon 1 1 1 1jäteilmalaitteiden välinen etäisyys

RAKENNUSOPAS ��

Kuva 2. Jäte- ja ulkoilmalaitteiden väliset etäisyydet. Viivojen väliarvot voidaan arvioida.

3.4.2.4Porrashuoneiden, hissikuilujen ja teknisten tilojen jäteilma voidaan johtaa rajoituksetta ulos rakennuksesta. Sitä ei kuitenkaan ohjata uloskäytäville tai oleskelualueille.

3.4.2.5Luokan 1 jäteilma voidaan johtaa ulos rakennuksen seinäs-sä olevan jäteilmalaitteen kautta seuraavin edellytyksin:1) jäteilmalaitteen etäisyys naapuritontista on vähintään 4 m sekä vastapäisestä rakennuksesta vähintään 8 m;2) ilmavirta on enintään 1 m3/s;3) jäteilmalaitteen etäisyys samalla seinällä olevista ul-koilma- tai jäteilmalaitteista on vähintään 1,5 m; sekä4) ilman nopeus ulospuhallusaukossa on vähintään 5 m/s.

3.4.2.6Seinään asennettava jäteilmalaite sijoitetaan yleensä lii-kenneväylän tai paikoitusalueen puoleiselle seinälle.

Jos seinustalla on tuuliesteitä, esimerkiksi parvekeseiniä tai sisänurkkauksia, jotka muodostavat soppitiloja, jäteil-ma- ja ulkoilmalaitteita ei sijoiteta samaan soppitilaan.

3.4.2.7Jos jäteilmalaitteen yläpuolella on räystäs, erkkeri tai muu seinästä ulkoneva rakennusosa, sijoitetaan laite ulkoneman verran sen alapuolelle tai laite kanavoidaan ulkoneman etureunan tasoon.

3.5 Palautus-, siirto- ja kierrätysilma3.5.1Palautus- ja siirtoilmana saadaan käyttää vain ilmanpuh-taudeltaan samanarvoisten tai puhtaampien tilojen ilmaa, joka ei saa sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia. Pa-lautus- tai kierrätysilman käyttö ei saa aiheuttaa epäpuh-tauksien, erityisesti hajujen, haitallista leviämistä.

3.5.1.1Palautusilmana ei käytetä kohdan 3.4.2.2 mukaisten pois-toilmaluokkien 2, 3 ja 4 ilmaa.

3.5.1.2Palautusilmaa ei käytetä seuraavien tilojen tuloilmana:1) asuinhuoneistot;2) ammattimaiset keittiöt;3) majoitus- ja ravitsemusliikkeiden ja sisäoppilaitosten majoitusosastot;4) sairaanhoito-, huolto- ja rangaistuslaitosten ja vastaa-vien majoitusosastot;5) ravintolat ja kahvilat; sekä6) muut erityisen puhtaana pidettävät tilat, jollei palautus-ilmaa puhdisteta vähintään siten, että ilmansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0 μm:n hiukkasilla suodat-timen käyttöiän aikana. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on F7.

3.5.1.3Asuinhuoneiston sisällä ilman kierrätykseen voidaan käyttää poistoilmaluokan 2 ilmaa.

3.5.1.4Palautusilma ja usein myös kierrätysilma on yleensä suodatettava.

6

4

2

2

4

6

8

10

12

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ulkoilma- jajäteilmalaitteiden

Jäte

ilmal

aite

ulko

ilmal

aitte

enyl

äpuo

lella

, mul

koilm

alai

tteen

Jäte

ilmal

aite

alap

uole

lla, m

lk 4, 3,0 m /s3lk 4, 1,5 m /s3

lk 4, alle 0,3 m /s3

lk 3

lk3

lk4,

alle

0,3

m /s3

lk4,

1,5

m /s3

lk4,

3,0

m /s3

vaakasuora etäisyys, m

lk 1 ja 2

lk 4, 6,0 m³ /s

lk4,

6,0

m³ /

s

lk1

ja2

6

4

2

2

4

6

8

10

12

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ulkoilma- jajäteilmalaitteiden

Jäte

ilmal

aite

ulko

ilmal

aitte

enyl

äpuo

lella

, mul

koilm

alai

tteen

Jäte

ilmal

aite

alap

uole

lla, m

lk 4, 3,0 m /s3lk 4, 1,5 m /s3

lk 4, alle 0,3 m /s3

lk 3

lk3

lk4,

alle

0,3

m /s3

lk4,

1,5

m /s3

lk4,

3,0

m /s3

vaakasuora etäisyys, m

lk 1 ja 2

lk 4, 6,0 m³ /s

lk4,

6,0

m³ /

s

6

4

2

2

4

6

8

10

12

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ulkoilma- jajäteilmalaitteiden

Jäte

ilmal

aite

ulko

ilmal

aitte

enyl

äpuo

lella

, mul

koilm

alai

tteen

Jäte

ilmal

aite

alap

uole

lla, m

lk 4, 3,0 m /s3lk 4, 1,5 m /s3

lk 4, alle 0,3 m /s3

lk 3

lk3

lk4,

alle

0,3

m /s3

lk4,

1,5

m /s3

lk4,

3,0

m /s3

vaakasuora etäisyys, m

6

4

2

2

4

6

8

10

12

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ulkoilma- jajäteilmalaitteiden

Jäte

ilmal

aite

ulko

ilmal

aitte

enyl

äpuo

lella

, mul

koilm

alai

tteen

Jäte

ilmal

aite

alap

uole

lla, m

lk 4, 3,0 m /s3lk 4, 1,5 m /s3

lk 4, alle 0,3 m /s3

lk 3

lk3

lk4,

alle

0,3

m /s3

lk4,

1,5

m /s3

lk4,

3,0

m /s3

vaakasuora etäisyys, m

lk 1 ja 2

lk 4, 6,0 m³ /s

lk4,

6,0

m³ /

s

lk1

ja2

�� RAKENNUSOPAS

3.6. Ilman jako ja poisto3.6.1Tuloilma on johdettava huonetiloihin siten, että ilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle vedottomasti ja poistaa tehok-kaasti huonetilassa syntyvät epäpuhtaudet käyttöaikana. Likaantunut ilma ei saa palautua haitallisessa määrin takaisin oleskeluvyöhykkeelle.

3.6.1.1Ilmanvaihto suunnitellaan mahdollisimman tehokkaaksi siten, että tuloilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle ja epäpuhtaudet kulkeutuvat suoraan poistoilman pääte-laitteisiin leviämättä huonetilaan. Tuloilma ei saa virrata suoraan oleskeluvyöhykkeen ohi poistoilman päätelait-teisiin.

RAKENNUKSEN VAIPAN LÄMMÖNERISTYS

Rakennuksen vaipan lämmöneristys3.1. Rakennuksen vaipan lämpöhäviö ja vaipanosien lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvot3.1.1Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö.

3.1.2Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enin-tään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan pienentämällä rakennuk-sen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä.SelostusRakennusten lämpöhäviön rajoittamisesta säädetään ra-kentamismääräyskokoelman osissa C3, D2 ja D3.

3.1.3Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enntään 0,60 W/m2K. Lämpimän tilan ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m2K ja puolilämpimän enintään 2,8 W/m2K.

3.1.4Rakennuksen lämmöneristyksen suunnittelussa on kiin-nitettävä huomiota rakennusosien oikeaan lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan. Näin on meneteltävä erityi-sesti silloin, kun rakennusosien lämmönläpäisykertoimina käytetään kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 esitettyjä vertailuarvoja pienempiä arvoja.

3.1.5Alapohjan lämmöneristys pitää suunnitella yhdessä rou-

taeristyksen ja mahdollisen rakennuksen vaippaan kuu-lumattoman perusmuurin lämmöneristyksen kanssa sekä toteuttaa siten, että vältytään routavaurioilta. Asianmu-kaisen routaeristyksen suunnitteluun ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin silloin, kun alapohja toteutetaan kohtien 3.2.1 ja 3.2.2 vertailuarvoja paremmin eristävänä.3.1.6Lämmönläpäisykertoimet lasketaan rakentamismääräys-kokoelman osan C4 mukaan tai vaihtoehtoisesti vastaa-vien SFS-EN-standardien mukaan.SelostusLaskettaessa lämmönläpäisykerroin osan C4 mukaan käytetään lämmöneristeiden lähtötietoina tyyppihyväk-syntäpäätöksissä tai osassa C4 annettuja normaalisen lämmönjohtavuuden arvoja. Laskettaessa soveltuvan SFS-EN standardin mukaan käytetään lähtötietoina standar-dissa SFS-EN 10456 esitetyllä periaatteella määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja (λdesign).

3.2 Rakennuksen vaipanosien lämmönläpäisykertoi-mien ja rakennuksen ikkunapinta-alan vertailuarvot

3.2.1Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:

seinä 0,17 W/m2K

hirsiseinä(hirsirakenteen keskimääräien paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/m2K

www.ymparisto.fi

RAKENNUSOPAS �3

yläpohja ja ulkoilmaanrajoittuva alapohja 0,09 W/m2K

ryömintätilaan rajoittuva alapohja (tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promillea alapohjan pinta-alasta) 0,17 W/m2K

maata vastaan oleva rakennusosa 0,16 W/m2K

ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 W/m2K

3.2.2Puolilämpimän tilan rakennusosien lämmönläpäisyker-toimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo rakenta-mismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:seinä 0,26 W/m2K

hirsiseinä(hirsirakenteen keskimääräinen paksuusvähintään 180 mm) 0,60 W/m2K

yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuvaalapohja 0,14 W/m2K

ryömintätilaan rajoittuva alapohja(tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promilleaalapohjan pinta-alasta) 0,26 W/m2K

maata vastaan oleva rakennusosa 0,24 W/m2K

ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,4 W/m2K

3.2.3Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 on esitetty, mi-käli tämä on tarpeellista lujuus- tai muista erityisistä syistä. Rakennusosan pienen osan poikkeaminen vaatimuksista (kylmäsilta) ei saa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä tai liian korkeaa suhteellista kosteutta rakenteen pinnassa tai rakenteessa rakennusta normaalisti käytettäessä.

3.2.4Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuar-vo on 15 % rakennuksen kokonaan tai osittain maanpääl-listen kerrosten kerrostasoalojen summasta, mutta kui-tenkin enintään 50 % rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan.

SelostusAsuinhuoneen luonnonvalon saannista sekä ikkunan valoaukon vähimmäiskoosta on säännökset rakentamis-määräyskokoelman osassa G1.

PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin ja automaattinen paloilmoitin muutetaan näin kuuluvaksi:

Seuraaviin tiloihin, mikäli ne on kytketty sähköverkkoon, tulee asentaa sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet:- asunnot huoneistokohtaisesti,- majoitustilat, joissa on enintään 50 majoituspaikkaa,- hoitolaitokset, joissa on enintään 25 vuodepaikkaa,- päivähoitolaitokset sekä- P2-luokan 3-4 kerroksiset työpaikkarakennukset.

Tästä asetus tullut voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009.

�4 RAKENNUSOPAS

Pientalot kuuluvat yleensä vaatimuksiltaan lievimpään pa-lotekniseen luokaan P3. Rakennusosiin kohdistuvat palo-luokkavaatimukset osoitetaan seuraavilla merkinnöillä: R = kantavuus, E = tiiviys, I = eristävyys. Palonkestävyys-aika ilmoitetaan minuutteina, esim. 30 tai 60.Rakennustarvikkeiden syttymisherkkyysluokka ilmoite-taan merkinnöillä:Luokka 1 = vaikeasti syttyvä pintakerros, luokka 2 = hitaasti syttyvä pintakerros, muut materiaalit ovat herkästi syttyviä pintakerroksia.Rakennustarvikkeiden palonlevittämisominaisuudet il-moitetaan merkinnöilläLuokka I = paloa levittämätön pintakerros, luokka II = hitaasti paloa levittävä pintakerros, muut ovat nopeasti paloa levittäviä pintakerroksia.

Esim. piirustusmerkintä EI 30 asuinhuoneiston ja au-tosuojan välisen seinän yhteydessä tarkoittaa, että seinän tulee olla tiivis (E) ja eristää (I) palon leviämistä (30) minuutin ajan.

Kattilahuoneen tai öljysäiliöhuoneen pintakerroksien luokkamerkintä 1 / I tarkoittaa, että sisäverhouksen tu-lee olla vaikeasti syttyvää (1) ja paloa levittämätöntä (I) materiaalia.

OsastointiAsuinrakennuksen palo-osastot ovat asuinhuoneisto, au-tosuoja, kattilahuone ja polttoainevarasto.

Kun pientalossa on kaksi tai useampia huoneistoja, osas-toiva EI 30 seinä viedään ullakolla vesikatteeseen saakka. Lisäksi tulee estää palon leviäminen kiertämällä ulkopuoli-sen räystään kautta, tämä tapahtuu asentamalla räystäslau-doituksen alle 0,5 m + 0,5 m leveä tiivis ja palamaton levytys E 15 0,5 m osastoivan seinän molemmin puolin.

Yhden perheen pientalon ullakko saa olla samaa palo-osastoa asuinhuoneiston kanssa, mutta osastoivat autosuojan, polttoainevaraston ja kattilahuoneen seinä-rakenteet ulotetaan ullakon läpi vesikatteeseen saakka tai vaihtoehtoisesti näiden tilojen yläpohjarakenne tehdään osastoivaksi.

Rakennuksen etäisyysvaatimuksetRakennusten välisen matkan tulisi pääsäännön mukaan olla vähintään 8 m. Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta tai kiinni toiseen rakennukseen, siten että palon leviäminen on ilmeistä, on käytettävä palomuuria. Palomuurin naapuria vastaan tulee kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortuminen. P3 paloluokan rakennuksen palomuurin luokkavaatimus on EI-M 60. Samalla rakennuspaikalla olevien rakennusten välillä riittää kuitenkin tavanomainen osastointi.

Autosuojien paloturvallisuus1 SOVELTAMISALANäitä ohjeita sovelletaan autosuojiin. Ohjeiden liitteenä on opastavia tietoja.

Autokorjaamoihin ja huoltamoihin sovelletaan tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuusohjeita E2.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1 esite-tään rakennusten paloturvallisuuden määräykset ja yleiset ohjeet.

Moottoriajoneuvojen myymälä- ja näyttelytilat sekä polttoaineiden jakeluasemat kuuluvat määräyskokoelman osan E1 käyttötaparyhmään kokoontumis- ja liiketilat.

Polttoaineiden jakeluasemia ja niiden yhteydessä olevia huoltohalleja koskevat myös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annetut säädökset.

2 YLEISET OHJEET2.1 SuojaustasotSuojaustaso 1Tavallinen alkusammutuskalusto.

Suojaustaso 2Automaattinen paloilmoitin sekä suojaustason 1 mukainen alkusammutuskalusto.

Suojaustaso 3Automaattinen sammutuslaitteisto sekä suojaustason 1 mukainen alkusammutuskalusto.

Pelastus- ja sammutustyön helpottamiseksi ylimmän maanalaisen kellarikerroksen alapuolisiin kellarikerrok-siin sekä suuriin tai muuten vaikeasti sammutettaviin suo-jatiloihin voidaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vaatia suojaustason 3 edellyttämät laitteistot ja laitteet sekä tarvittaessa automaattinen savunpoistolaitteisto, joka toimiessaan antaa paloilmoituksen.

Pelastus- ja sammutustyötä helpottavien laitteiden laa-dusta ja määrästä eri suojaustasoissa on opastavia tietoja näiden ohjeiden liitteenä.

2.2 OsastointiMuun rakennuksen yhteydessä oleva autosuoja rakenne-taan erilliseksi palo-osastoksi.

Suojan eri kerrokset kuuluvat samaan palo-osastoon, jos kerrosten välistä ajotietä ei osastoida.

Taulukossa 1 esitetään ohjeet autosuojan palo-osastojen enimmäispinta-aloista.

2.3 Osastoivat rakennusosatOsastoivat rakennusosat ovat yleensä El 60-luokkaa ja tällöin tehdyt vähintään A2-s1, d0 -luokan rakennustar-vikkeista.

RAKENNUSOPAS �5

Jos P2-luokan rakennuksen autosuojaosaston pinta-ala on enintään 2000 m2, voivat maanpäälliset osastoivat rakennusosat olla El 30-luokkaa.

Jos P3-luokan rakennuksen kokonaiskerrosala on enin-tään 2400 m2 ja osaston koko enintään 400 m2, voivat maanpäälliset osastoivat rakennusosat olla El 30-luok-kaa.

2.4 Yhteydet muihin tiloihinAutosuojasta voi olla yhteys rakennuksen muihin tiloi-hin.

Yhteys umpinaisesta autosuojasta muun tilan ulos-käytävään, tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan kuitenkin vain sellaisin järjestelyin, että myrkyllisten tai palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti estetty. Tällaiseksi järjestelyksi hyväksytään esimerkiksi ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan.

Autosuojasta ei sallita yhteyttä palovaaralliseen eikä räjähdysvaaralliseen tilaan.

2.5 PinnatSeinien ja katon sisäpuoliset pinnat tehdään yleensä vä-hintään luokan B-s1, d0 tarvikkeista.

Jos käytetään suojaverhousta, pinnat tehdään vähintään A2-s1, d0-luokkaisina (E1 kohta 8.2.3).

P3-luokan erillisessä autosuojarakennuksessa, joka on kerrosalaltaan enintään 1000 m2, sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat voivat olla luokkaa D-s2,d2. Sama koskee muun rakennuksen osana olevaa enintään 60 m2:n suo-jaa. Kellarikerroksessa pinnat ovat kuitenkin vähintään luokkaa B-s1, d0.

Lattian pintana käytetään vähintään A2FL-s1-luokan rakennustarviketta. Maanvaraisessa lattiassa voidaan käyt-tää asfalttibetonia, ei kuitenkaan kellarikerroksessa.

2.6 SavunpoistoOhjeita savunpoistosta on tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuusohjeissa E2. Autosuojiin sovelletaan palo-vaarallisuuusluokan 1 tiloille esitettyjä ohjeita.

Suojaustason 1 yhteydessä savunpoistossa käytetään hyväksi tilan yläosassa sijaitsevia helposti avattavia tai helposti rikottavia ikkunoita ja luukkuja sekä korkeita

oviaukkoja. Suojaustason 2 yhteydessä savunpoisto toteu-tetaan yleensä pääosin hyväksytyin erillisin savunpoisto-luukuin sekä tilan yläosassa sijaitsevin helposti avattavin tai helposti rikottavin ikkunoin.

Savunpoistoluukkujen kokonaispinta-ala on 1 % osas-ton lattia-alasta. Suojaustasoa 3 käytettäessä luukkujen pinta-alaksi riittää 0,5 % lattia-alasta.

Painovoimainen savunpoisto voidaan tarvittaessa kor-vata vastaavan tehoisella koneellisella savunpoistolla.

3 ERILLINEN AUTOSUOJARAKENNUS3.1 Etäisyys saman tontin rakennuksestaErillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennuk-sesta ilman erityistoimenpiteitä on vähintään 8 metriä, enintään 60 m2:n suojan vähintään 4 metriä.

Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena.

3.2 Etäisyys eri tontin rakennuksestaJos erillisen autosuojan etäisyys naapuritontin raken-nuksesta on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta (E1 kohta 9.1.2).

3.3 Rakennuksen paloluokkaP1-luokkaiseksi rakennetaan aina yli kaksikerroksinen autosuojarakennus.

P2-luokkaiseksi voidaan rakentaa enintään kaksikerrok-sinen autosuojarakennus.

P3-luokkaiseksi voidaan rakentaa yksikerroksinen au-tosuojarakennus.

4 AVOIN AUTOSUOJAAvoimena pidetään autosuojaa, jonka kussakin kerrok-sessa seinistä on vähintään 30 % ulkoilmaan avointa ja aukkojen pinta-ala on vähintään 10 % lattia-alasta. Aukot sijoitetaan siten, että ilma pääse vaihtumaan koko suojas-sa; näin seinien aukot riittävät myös savunpoistoon.

Avoimen autosuojaosaston pinta-ala voi olla 50 % tau-lukossa 1 olevia pinta-aloja suurempi. Erityistä huomiota kiinnitetään palon leviämisen estämiseen ja sammutus-mahdollisuuksien turvaamiseen.

Erillisessä, enintään viisikerroksisessa P1-luokan avoi-

TAULUKKO 1 AUTOSUOJAN OSASTOJEN ENIMMÄISPINTA-ALA

P1 P2 P3 1-8 kerrosta Maan alla 1-2 kerrosta Maan alla Erillinen Rakennuksen maan päälä maan päällä autosuoja osanaSuojaustaso 1 30 m2 150 m2 3000 m2 1500 m2 1000 m2 400 m2Suojaustaso 2 600 m2 300 m2 600 m2 3000 m2 2000 m2 1000 m2Suojaustaso 3 harkinnan 10000 m2 harkinnan 10000 m2 6000 m2 3000 m2 mukaan mukaan

Taulukon huomautus: Pinta-alat lasketaan kuten huoneistoala.

�6 RAKENNUSOPAS

messa autosuojarakennuksessa voidaan taulukossa 1 ole-via enimmäisaloja käyttää kerrosten pinta-aloina, vaikka eri kerrosten väliset ajotiet yhtyvät. Tämä edellyttää kuitenkin, että välipohjien palonkestävyysluokka on REI 60 ja erityistä huomiota kiinnitetään palon leviämisen estämiseen ja sammutusmahdollisuuksien turvaamiseen.

LIITEOpastavia tietojaSisällys1 Pientalon autosuoja2 Eri suojaustasojen sammutusvarusteet3 Paloluokkien vastaavuus

1 Pientalon autosuojaTähän lukuun on koottu keskitetysti pientalojen autosuojia koskevat tärkeimmät ohjeet.

OsastointiErllistä autosuojaa ei tarvitse palo-osastoida, kun sen etäi-syys saman tontin rakennuksesta on vähintään 8 metriä, enintään 60 m2:n suojan vähintään 4 metriä.

Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, autosuoja erotetaan asuintiloista luokan El 30 rakennusosin. Osas-toivassa seinässä olevalta ovelta edellytetään 15 minuutin palonkestävysaikaa. Lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän tämän vaatimuksen.

Maanalainen autosuoja osastoidaan vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin luokan El 60 rakennusosin.

Yhteydet muihin tiloihinYhteydet umpinaisesta autosuojasta asuintiloihin ja kat-tilahuoneeseen järjestetään ovin rajoitetun erillisen tilan, esimerkiksi tuulikaapin kautta.

PinnatErillisessä autosuojarakennuksessa maanpäällisten tilojen seinien ja katon sisäpuoliset pinnat voivat olla luokkaa D-s2, d2.

Asuinrakennukseen sijoitetussa enintään 60 m2:n suo-jassa pinnat voivat olla luokkaa D-s2, d2, tätä isommassa luokkaa B-s1, d0.

Maanalaisessa autosuojassa pinnat ovat aina vähintään luokkaa B-s1, d0.

SavunpoistoSavunpoiston järjestäminen ei yleensä edellytä erityis-toimia, vaan autosuojan ikkuna- ja oviaukkoja voidaan käyttää savunpoistoon.

AlkusammutuskalustoYli 200 m2:n autosuoja varustetaan tavallisella alkusam-mutuskalustolla.

2 Eri suojaustasojen sammutusvarusteetSuojaustaso 1Tavallinen alkusammutuskalusto

Yli 200 m2:n autosuoja varustetaan palonalkujen sammut-tamiseen tarkoitetuilla laitteilla, kuten käsisammuttimilla tai paloposteilla.

Käsisammuttimina tulevat kysymykseen vähintään 27A 144B -teholuokan käsisammuttimet. Sammuttimet sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti, yksi sammutin kutakin alkavaa 30 m2 kohti. Avoimessa suojassa ja tarvittaessa muussakin lämmittämättömässä suojassa käytetään pak-kasenkestäviä sammuttimia.

Palopostit ovat sovellettavan standardin mukaiset ja siten sijoitetut, että niillä ulotutaan sammuttamaan suojan kaikkiin tiloihin. Pikapalopostit tulevat kysymykseen vain lämpimässä suojassa.

Alkusammutuskalusto sijoitetaan näkyvälle ja helposti luokse päästävälle paikalle. Sijoituspaikan eteen ei saa py-säköidä ajoneuvoja. Pysäköintikielto merkitään selvästi. Alkusammutuskaluston paikka merkitään hyväksytyin merkinnöin.

Suojaustaso 2Tavallinen alkusammutuskalusto ja automaattinen paloilmoitinSuojaustason 2 käytön edellytyksenä on, että tehokas sammutustyö voidaan aloittaa vimeistään 10 minuutin kuluttua paloilmoituksesta ja että sammutusveden saanti kohteessa on rittävä.

Sammutuskalustona käytetään käsisammuttimia ja pikapaloposteja. Palopostiverkon puuttuminen voidaan korvata lisäämällä käsisammuttimien määrä. Laitteiden laatu, sijoitus ja merkinnät ovat kuten suojaustasossa 1.

Automaattiseen paloilmoittimeen sovelletaan sisäasi-ainministeriön ao. säädöstä.

Suojaustaso 3Tavallinen alkusammutuskalusto ja automaattinen sammutuslaitteistoSuojaustaso 3 tulee kysymykseen suurissa palo-osastoissa sekä vaikeasti sammutettavissa kohteissa.

Automaattinen sammutuslaitteisto voi olla esimerkiksi sprinklerilaitteisto. Sprinklerilaitteiston käytön edellytyk-senä on riittävä vedensaanti. Avoimessa suojassa tulee kysymykseen ns. kuivasprinkleri-, jatkoventtiili- tai pak-kasnestejärjestelmä.

Automaattisten sammutuslaitteistojen sunnittelua ja asentamista koskee sisäasiainministeriön ao. säädös.

3 Paloluokkien vastaavuusKohdissa 2.3 ja 2.5 mainittujen rakennustarvikkeiden pa-lokäyttäytymistä koskevien luokkien vastaavuus entisten ohjeiden luokkiin esitetään taulukossa.

LUOKKIEN VASTAAVUUSA2-s1, d0 palamatonB-s1, d0 1/lD-s2, d2 2/-A2FL-s1 palamaton

RAKENNUSOPAS �7

1 SOVELTAMISALANämä ohjeet koskevat rakennusten lämmittämiseen käy-tettävien keskuslämmityslaitteistojen sijoittamiseen sekä niiden polttoaineen säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen paloturvallisuutta.Erillisinä rakennuksina oleviin kattilalaitoksiin ja polttoai-nevarastoihin sovelletaan näiden ohjeiden lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman tuotanto- ja varastoraken-nusten paloturvallisuusohjeita E2.Rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja yleiset ohjeet ovat määräyskokoelman osassa E1.Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa öljylämmityslait-teistoja koskevat säädökset.

2 YLEISET OHJEET2.1 Lämmityskattilan sijoitus ja tilantarveLämmityskattila sijoitetaan yleensä erilliseen osastoituun kattilahuoneeseen. Asuintiloihin voidaan ilman osastointia sijoittaa tähän tarkoitukseen soveltuva lämmityskattila.Kattilalle ja sen lisälaitteille varataan riittävä tila ottaen huomioon itse kattilan ja laitteiden vaatima tila sekä kat-tilan suojaetäisyyksien, käytön ja huollon vaatima tila.Kattilan ja sen laitteiden suojaetäisyydet määritetään kun-kin kattilatyypin asennusohjeiden mukaisesti.Käytön ja huollon vaatima tila määräytyy kattilan koon ja mallin mukaan. Tulisijan suuluukun edessä tulee olla tilaa vähintään tulisijan syvyyden verran, kuitenkin vähintään 1000 mm. Nuohoukseen tarkoitettujen puhdistusluukkujen edessä tarvitaan vapaata tilaa vähintään 600 mm.Suojaetäisyyksien vaatima tila voi sisältyä käytön ja huol-lon vaatimaan tilaan.

2.2. Polttoaine kattilahuoneessaEl 30- ja El 60-luokkaisin rakennusosin osastoituun katti-lahuoneeseen saadaan sijoittaa polttoainetta enintään- 3 m3 polttoöljyä terässäiliössä teräksisessä suoja-altaassa tai- 3 m3 polttoöljyä muovisäiliössä teräksisessä suoja-al-taassa, jonka yläreuna ulottuu säiliön ylimmän sallitun öljynpinnan korkeudelle (Kuva 1) tai- 0,5 m3 halkoja rajatussa tilassa tai- 0,5 m3 muuta kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa eril-lisessä teräksisessä varastosiilossa (Kuva 2)El 60-luokkaisin ja vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvik-keista tehdyin rakennusosin osastoituun kattilahuoneeseen saadaan sijoittaa polttoainetta edellä mainitut määrät tai- 0,5 m3 kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa ja varastopesässä yhteensä (Kuva 3) tai- 2 m3 kiinteää polttoainetta kattilahuoneesta pölyn le-viämistä estävällä seinällä erotetussa syöttöhuoneessa sijaitsevassa tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa (Kuva 4).Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteis-toista antamassa päätöksessä määritetään öljysäiliön ja kattilan välinen etäisyys. Yleensä se on vähintään 1 metri. Etäisyyttä voidaan päätöksen mukaan pienentää, jos öljy-

säiliön pintalämpötilaa koskeva ehto täyttyy. Päätöksessä käsitellään myös suoja-altaan tilavuuteen ja rakenteeseen liittyviä asioita.Kun polttoainetta on edellä mainittuja määriä enemmän, se sijoitetaan kohdan 3.2 mukaisesti osastoituun polttoai-nevarastoon.

2.3 Palamisilma ja ilmanvaihtoPalamisilman johtaminen kattilahuoneeseen sekä kattila-huoneen ilmanvaihto järjestetään siten, ettei lämmityskat-tilan toiminta häiriinny eikä synny muita haittoja. Kattilan palamisilma johdetaan suoraan ulkoa. Jos palamisilmaka-nava kulkee toisen palo-osaston läpi, kanava paloeristetään sen alueella.Kiinteää polttoainetta käytettäessä palamisilmakanavan tai -venttiilin poikkipinta-ala on vähintään 1,5 kertaa sa-vuhormin poikkipinta-ala.Öljypolttimen sijoitustilan tuloilmamäärää koskeva vaati-mus on kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä.Kun kattila sijoitetaan asuintiloihin, huolehditaan riittä-vän palamisilman saamisesta vedottomasti kattilalle sen valmistajan ohjeiden mukaan.

2.4 PinnatKattilahuoneen ja polttoainevaraston sisäpuoliset pinnat on esitetty taulukossa 1.

3 KATTILAHUONE JA POLTTOAINEVARASTO RAKENNUKSEN OSANA3.1 Kattilahuoneen osastointiKattilahuone muodostetaan omaksi palo-osastokseen. Kattilahuonetta ympäröivien rakennusosien luokat, jotka perustuvat rakennuksen paloluokkaan, kattilan tehoon ja kattilahuoneen sijoitukseen, on esitetty taulukossa 2. Lisäksi polttoaineen sijoittaminen kattilahuoneeseen vai-kuttaa osastoiviin rakennusosiin kohdan 2.2 mukaisesti.

TAULUKKO 2 KATTILAHUONETTA YMPÄRÖIVIEN RAKENNUSOSIEN* LUOKKA P1 P2 P3Yli 30 kW:n kattila El 60 El 60 El 60Enintään 30 kW:n kattila- kerroksessa El 60 El 30 El 30- kellarissa El 60 El 60 El 30Taulukon merkintä: = Käytetään vähintään A2-s1, d0 -luokan rakennustarvikkeita. * Näihin kuuluvat myös ulkoseinät.

Kun kattilahuoneeseen liittyy syöttöhuone tai tuhkahuone, katsotaan niiden kuuluvan kattilahuoneen palo-osastoon. Syöttö- ja tuhkahuone erotetaan muusta kattilahuoneesta pölyn leviämistä estävin rakennusosin (kuva 4).

�8 RAKENNUSOPAS

TAULUKKO 1 KATTILAHUONEEN JA POLTTOAINEVARASTON SISÄPUOLISET PINNAT Rakennuksen paloluokkaKäyttötapa Kohde P1 P2* P3Kattilahuone seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1,d0 lattiat A2FL-s1 A2FL-s1 A2FL-s1Syöttöhuone seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2FL-s1 A2FL-s1 A2FL-s1Polttoainevarasto- öljysäiliötila seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 lattiat A2FL-s1 ja tivis1) A2FL-s1 ja tiivis 1) A2 FL-s1 ja tiivis 1)

- kiinteän polttoaineen varasto seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 D-s2, d2 lattiat A2FL-s1 A2FL-s1 –Asuintilat seinät ja katot RakMK osan E1 taulukon 8.2.2 mukaisesti lattiat RakMK osan E1 taulukon 8.2.2 mukaisestiTaulukon huomautukset: 1) Lattian tiivistämisen oidaan käyttää DFL-s1-luokkaista päällystettä vähintään luokan A2FL-s1 alustallaTaulukon merkintä: – = Ei luokkavaatimusta * Edellytettäessä E1:n kohdan 8.2.3 mukaista suojaverhousta pinnan vaatimus on A2-s1, d0

Tilavuusyhteensä

enintään 3 m3

Varastosiilotilavuusenintään0,5 m3

Kuva 1Esimerkki polttoöljysäiliöiden sijoittamisesta kattilahuoneeseen. Säiliöt muoviset, suoja-allas terästä. Etäisyys kattilaan yleensä vähintään metri.

Kuva 2Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista teräksisessä siilossa El 30- ja El 60 -luokkaisin rakennusosin osastoidussa kattilahuoneessa.

Varastopesätilavuus yhteensäenintään 0,5 m3

Kuva 3Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista El 60-luokkaisin, vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin rakennusosin osastoidussa kattilahuoneessa.

Kuva 4Esimerkki kiinteän polttoaineen varastoinnista teräksisessä siilossa El 60-luokkaisin, vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin rakennusosin osastoidussa kattilahuoneessa.

Varastosiilotilavuus

enintään 2 m3

RAKENNUSOPAS �9

Osastoivan oven palonkestävyysaika on vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta.Ulkoseinässä olevan oven ei tarvitse olla osastoiva. Lämmöneristettyä ulko-ovea voidaan pitää riittävän tur-vallisena.El 30-luokkaisissa ulkoseinissä voi olla yksittäisiä enin-tään 0,2 m2:n ikkunoita ilman palonkestävyysvaatimuksia, kuitenkin yhteensä enintään 1,0 m2.

3.2 Polttoainevaraston osastointiÖljysäiliötila ja muun polttoaineen varasto muodostetaan kumpikin omaksi palo-osastokseen. Osastoivat rakennus-osat toteutetaan taulukon 3 mukaisina.

TAULUKKO 3 POLTTOAINEVARASTON OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA P1 P2 P3Kerroksessa El 120 El 30 El 30Kellarissa El 120 El 60 El 30Taulukon merkintä: = Käytetään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita.Osastoivan oven palonkestävyysaika on vähintään puo-let osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestä-vyysajasta.Kiinteän polttoaineen syöttölaitteisto ei saa vaarantaa osastointia.

4 ERILLINEN KATTILALAITOSRAKENNUS4.1 YleistäPaloteknisessä mielessä erillisenä kattilalaitosrakennuk-sena tarkastellaan rakennusta, joka on vähintään 8 metrin etäisyydellä lähimmästä rakennuksesta. Alle 8 metrin etäisyydellä olevaa kattilalaitosrakennusta tarkastellaan rakennuksen osana luvun 3 mukaan.Kattilalaitosrakennuksessa voi olla vain laitoksen toimin-taan liittyviä tiloja. Siihen saa kuitenkin sijoittaa osastoi-tuina pienehköjä varastotiloja tai vastaavia.

4.2 Rakennuksen paloluokkaYli kaksikerroksinen kattilalaitosrakennus tehdään aina P1-luokkaisena.Jos käytettävästä polttoaineesta ja sen käsittelystä syntyy hienojakoista pölyä niin runsaasti, että se voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän tai herkästi syttyvän ja kiivaasti palavan seoksen, tehdään erillinen kattilalaitosrakennus; kaksikerroksinen P1-luokkaiseksi ja kaksikerroksinen vähintään P2-luokkaiseksi.P2-luokan erillinen kattilalaitosrakennus voi olla kaksi-kerroksisena enintään 9 m korkea. Yksikerroksinen P2-luokan rakennus voi olla tätä korkeampi.P3-luokan erillinen kattilalaitosrakennus voi olla vain yksikerroksinen ja enintään 9 m korkea.

4.3 OsastointiKattilahuone ja eri polttoainevarastot erotetaan toisistaan

taulukon 4 mukaisesti.

TAULUKKO 4 ERILLISEN KATTILALAITOSRAKENNUKSEN OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKA P1 P2 P3Pääasiallisesti maan- El 120 El 30 –1)

pinnan yläpuolellaPääasiallisesti maan- El 120 El 60 – 1)

pinnan alapuolella

Taulukon merkintä: = käytetään vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. – = Ei luokkavaatimusta. 1) = Pölyn leviämistä estävä rakennusosa.

LIITEOpastavia tietojaSisällys1 Paloluokkien vastaavuus2 Kiinteän polttoaineen syöttölaitteiston turvajärjestel-mät

1 Paloluokkien vastaavuusKohdissa 2.2, 2.4, 3.1 ja 4.3 mainittujen rakennustarvik-keiden paloteknistä käyttäytymistä koskevien luokkien vastaavuus entisten ohjeiden luokkiin esitetään taulu-kossa.

LUOKKIEN VASTAAVUUSA2-s1, d0 palamatonB-s1, d0 1/1D-s2, d2 2/-A2FL-s1 palamatonDFL-s1 L

2 Kiinteän polttoaineen syöttölaitteiston turvajärjes-telmätKiinteän polttoaineen syöttölaitteiston vieminen osas-toivan rakennusosan läpi ei saa olennaisesti heikentää osastointia (E1 7.4.1).Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) jul-kaisuissa "Kiinteitä polttoaineita käyttävät pienehköt lämpökeskukset, Ohje 2001" ja "Pellettilämpökeskuksen paloturvallisuus, Ohje 2002" annetaan ohjeita turvajärjes-telmistä, joilla estetään takkatulen leviäminen kattilasta polttoainevarastoon polttoaineen syöttöjärjestelmän kaut-ta. SVK:n ohjeissa laitteistot edellytetään varustettaviksi turvajärjestelmillä myös tapauksissa, joissa kattilahuone ja polttoainevarasto ovat samaa palo-osastoa.

Lähdetiedot:Ympäristöministeriö: RAKMK osat E4-E9Valtioneuvosto: Suomen Säädöskokoelmat

30 RAKENNUSOPAS

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus2. Yleiset ohjeetSuomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on annettu rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa kos-kevat määräykset ja ohjeet. Perusvaatimukset palon ja savukaasujen leviämisen rajoittamiseksi rakennuksessa ja rakennuksesta toiseen on annettu rakentamismäärä-yskokoelman osassa E1. Näissä ohjeissa esitetään E1 vaatimukset täyttäviä ratkaisuja.

Ilmanvaihtolaitteisto suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen toiminta on varmistettu kaikissa käyttöolosuh-teissa. Ohjeen mukainen automatiikkaan perustuva ilman-vaihtolaitteisto edellyttää tehokasta ja järjestelmällistä testaus-, huolto- ja kunnossapitotoimintaa.SelostusRakentamismääräyskokoelman osassa A4 esitetään mää-räykset ja ohjeet rakennuksen ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta.

Näissä ohjeissa käytettyjen rakennustarvikkeiden palo-teknisen luokituksen sijaan voidaan rakentamisessa, johon on haettu lupaa ennen 1 päivää tammikuuta 2007, käyttää aiempien palomääräysten mukaista luokitusta. Liitteessä 1 on esitetty taulukko uusien ja vanhojen luokkien vas-taavuudesta.

3. Palon leviämisen estäminen palo-osastossa3.1. Ilmakanavan materiaaliIlmakanavan ja kanavaosien seinämien materiaalit ja paksuudet valitaan siten, että kanava ja kanavaosat kes-tävät niihin kohdistuvat rasitukset, kuten kuumuuden ja puhdistuksen. Ilmakanavan ja kanavaosien seinämät tehdään yleensä vähintään A2-s1, d0-luokan rakennus-tarvikkeista.

Poistettavan ilman sisältäessä kanavan kestävyyden kannalta haitallisessa määrin syövyttäviä kaasuja, tehdään kanava kyseisiä olosuhteita kestävistä rakennustarvikkeis-ta. Näissä tapauksissa voidaan harkinnan mukaan käyttää myös muita kuin luokan A2-s1, d0 rakennustarvikkeita. Kanava on tällöin kuitenkin johdettava omana kanavana mahdollisimman suoraan ulos rakennuksen vesikatolle. Toisen palo-osaston alueella kanava sijoitetaan kohdan 4.5 mukaisen omaan roiloon.

Tavallisen teräslevystä valmistetun kanavan ja kanava-osien seinämäpaksuudet voidaan valita seuraavasti:Pyöreä kanava Materiaalin paksuus63 – 315 mm minimi 0,5 mm40 – 800 mm minimi 0,7 mm1000 – 1250 mm minimi 0,9 mmSuorakaidekanava Materiaalin paksuuspitempi sivu ≤ 300 mm minimi 0,5 mmpitempi sivu 300 – 800 mm minimi 07 mmpitempi sivu > 800 mm minimi 0,9 mm.Palo-osaston sisäiset kanavat voivat olla keittiön kohde-poistokanavaa lukuun ottamatta vähäiseltä matkaltaan edellä mainittuja ohuempia. Tällöin niiden on oltava puhdistettavissa tai helposti vaihdettavissa.

Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan

kohteen teräksestä valmistetun kana-van ja kanavaosien seinämäpaksuus on vähintään 1,25 mm.

I lmakanavan ulkopuolisen eris-tyksen pintana tai pinnoitteena käy-tetään tarvikkeita, jotka täyttävät E1:n kohdassa 8.2 esi-tetyt luokkavaati-mukset.

Ilmakanavissa ja ilmanvaihtolait-teissa sekä niiden liitoksissa ja va-rusteissa voidaan käyttää vähäisessä määrin myös mui-ta kuin A2-s1, d0-luokan tarvikkeita, jollei tästä aiheudu vaaraa palotilan-teessa.

Ilmanvaihtolait-teistossa voidaan käyttää muita kuin A2-s1, d0-luokan tarvikkeita mm. seuraavasti:- alakatto kiinnik-keineen, pintojen luokkavaatimus B-s1, d0,- asuinhuoneistossa oleva asuntokohtaisen ilmanvaihdon kanava, lukuun ottamatta keittiön kohdepoistokanavaa, luokkavaatimus C-2s, d1,- P3-luokan rakennuksessa yhtä asuntoa palvelevan ilman-vaihtolaitteiston kanava, lukuun ottamatta keittiön kohde-poistokanavaa, luokkavaatimus eristyksineen D-s2, d2.

3.2. Ilmakanavan palonkestävyysIlmakanavan palonkestävyys sisäpuolista paloa vastaan palvelemansa palo-osaston alueella valitaan seuraavasti:- Keittiön lieden kohdepoistokanavan palonkestävyys P2- ja P3-luokan rakennuksessa ullakon ja ullakon ontelon osalla on El 30.- Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaa-tivan kohteen kohdepoistokanavan palonkestävyys on El 60 (kuva1).- Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanavan palonkestävyys on El 60 (kuva2).

Edellä mainitut ilmakanavat kiinnitetään ja kannatetaan siten, että ne pysyvät palotilanteessa paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan.- Kanavaliitokset tehdään siten, etteivät ne heikennä ka-navan palonkestävyyttä.

RAKENNUSOPAS 3�

Savuhormin suojaetäisyydetPalavatarvikkeiset rakennusosat

eristetään savuhormista palamattomalla lämmöneristeellä

Savupiipun riittävä korkeus paloturvallisuuden kannalta

Savupiipun riittävä korkeus paloturvallisuuden kannalta

3� RAKENNUSOPAS

Keittiökalustuksen liittyminen leivinuuniin.

Kalusteiden liittyminen

hormiin.

Puulämmitteisen saunan kiukaan suojaetäisyydet.Kiukaan aiheuttaman palonvaaran vähentämiseksi on syttyvät pin-nat syytä suojata ja palamattomin tarvikkein kuvien osoittamalla tavalla.

Teräksisettalotikkaat

Rakennuksen ulkopuolella olevat maan-pinnalta vesikatolle johtavat talotikkaat.

RAKENNUSOPAS 33

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS

2 ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET2.1. Yleistä2.1.1Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviötä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi.2.1.1.1Rakennuksen suunnittelussa pyritään rakennuksen käyt-tötarkoitus ja toiminnan näkökohdat huomioon ottaen välttämään tarpeettoman suurta vaippapinta-alaa.2.1.1.2Tilojen ja tilaryhmien sijoittelussa ja suuntaamisessa eri ilmansuuntiin otetaan huomioon tilojen käyttötapa ja si-säiset lämpökuormat.2.1.1.3 Ikkunat suunnataan ja niiden koko ja rakenne va-litaan siten, että auringon säteilylämpöä ja luonnonvaloa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Suunnittelussa otetaan huomioon ikkunoiden vaikutukset tilojen liialliseen läm-penemiseen tai vetohaittoihin.

2.2 Rakennuksen lämpöhäviö2.2.1Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon läm-pöhäviötä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavut-tamiseksi.Rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin rakennukselle määritetty vertailulämpöhä-viö. Lämpöhäviö lasketaan luvussa 3 esitetyllä tavalla.SelostusRakennuksen lämpöhäviön rajoittamisesta on säännöksiä myös rakentamismääräyskokoelman osissa C3 ja D2.SelostusKun suunnitellaan matalaenergiarakennusta, tulisi ra-kennuksen laskennallisen lämpöhäviön olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Tällöin vertailulämpöhäviön laskennassa käytetään ul-koseinille lämmönläpäisykertoimen vertailuarvoa 0,17 W/m2K lämpimissä tiloissa ja 0,26 W/m2K puolilämpi-missä tiloissa.

2.3 Ilmanvaihtojärjestelmä2.3.1Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava sellaiseksi, että rakennuksessa voidaan saavuttaa käyttötarkoituksen edellyttämä sisäilmasto ener-giatehokkaasti.SelostusRakennuksen ilmanvaihdosta on säännökset rakentamis-määräyskokoelman osassa D2.

2.4 Käyttöveden lämmitysjärjestelmä

2.4.1Käyttöveden lämmitysjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoitusta vastaavaksi siten, että tar-peeton energiankulutus vältetään.2.4.1.1Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämmitysteho mitoi-tetaan siten, että lämmintä käyttövettä on käytettävissä riittävästi.Jos käyttöveden lämmitysjärjestelmä liitetään ulkopuo-liseen lämmitysenergianjakeluverkostoon, käyttöveden lämmitysteho ja sen vaikutus liittymistehoon voidaan määrittää energian toimittajan ohjeiden mukaan.SelostusRakennuksen vesilaitteistosta on säännökset rakentamis-määräyskokoelman osassa D1.

2.5 Tilojen lämmitysjärjestelmä2.5.1Lämmitysjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava sellaiseksi, että rakennuksessa voidaan saavuttaa käyttö-tarkoituksen edellyttämät lämpöolot energiatehokkaasti. Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa on otettava huomi-oon paikalliset sääolot.2.5.1.1Lämmitysjärjestelmän lämmitysteho mitoitetaan siten, että lämpöolot voidaan ylläpitää rakentamismääräyskokoel-man osassa D5 esitetyillä lämmityskauden mitoittavilla ulkolämpötiloilla.2.5.2Lämmitysjärjestelmä on varustettava säätölaitteilla, joiden avulla tilojen lämpötilaa voidaan säätää tarpeen mukaisesti riittävän tarkasti.2.5.3Lämmitysverkosto on suunniteltava, rakennettava ja esisäädettävä siten, että huonetiloissa saavutetaan mitoi-tuslämpötila samanaikaisesti riittävän tarkasti.2.5.3.1Lämmitysverkosto jaetaan tarkoituksenmukaisesti ryh-miin ja mitoitetaan siten, että painehäviö on vähäinen.2.5.4Rakennuskohtainen lämmönkehityslaitteisto on suunni-teltava ja toteutettava siten, että laitteisto toimii hyvällä hyötysuhteella huippu- ja osakuormilla.SelostusNestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävien kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista on säännökset ra-kentamismääräyskokoelman osassa D7.2.5.5Lämmönkehityslaitteistot ja lämmitysvesivaraajat sekä lämmitysverkoston putket, pumput ja venttiilit lämmön-eristetään riittävän kattavasti hallitsemattoman lämmön-luovutuksen vähentämiseksi.

34 RAKENNUSOPAS

2.5.5.1Lämmitysvesivaraajat lämmöneristetään yleensä siten, että lämpöhäviöteho on enintään taulukossa 1 esitetyn mukainen.

TAULUKKO 1.Lämmitysvesivaraajan lämpöhäviöteho, kun varaajan veden keskilämpötila on 70°C ja ympäröivän tilan läm-pötila 21°CVaraajatilavuus, dm3 Lämpöhäviöteho, W≤ 750 ≤ 220≤ 1600 ≤ 300≤ 3200 ≤ 480

2.5.5.2Lämmitysverkoston putket lämmöneristetään yleensä siten, että eristekerroksen lämmönvastus on vähintään 1 m2K/W, joka vastaa esimerkiksi 50 mm lämmöneristettä, jonka lämmönjohtavuus on 0,05 W (m K) keskilämpöti-lassa +50°C.SelostusPintojen luokkavaatimuksista on säännökset rakennusten paloturvallisuutta koskevassa rakentamismääräyskokoel-man osassa E1.

2.6 Talotekniikkajärjestelmien säätö2.6.1Lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien säätö on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ylläpitävät rakennuksen käyttötarkoituksen edellyttämän sisäilmaston energiatehokkaasti sekä huippu- että osatehoilla.2.6.1.1Pumput ja puhaltimet varustetaan tarpeen mukaan pyöri-misnopeussäädöllä.2.6.1.2Valaistuksen, kylmälaitteiden ja muiden sähkölaitteiden tuottama lämpö hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuksen lämmityksessä.

2.7 Valaistusjärjestelmä2.7.1Valaistusjärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään energiatehokkaasti. Valaistus toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukainen valaistusjärjestelmä, laitteet ja ohjausjärjestelmä sekä käyttämällä päivänvaloa mahdollisuuksien mukaan.2.7.1.1Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti kiin-nitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä tilojen osissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä.2.7.1.2Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormista johtuva huonelämpötilan kohoaminen ja

jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään.SelostusRakennuksen valaistuksesta on säännöksiä rakentamis-määräyskokoelman osassa D2.

2.8. Kesäajan huonelämpötilan hallinta ja jäähdytys2.8.1Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Liiallisen lämpenemisen estämiseksi kesällä käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja.Rakennuksen tyypillisen tai merkittävän huoneen tai tilaryhmän kesäaikainen huonelämpötila on tarvittaessa arvioitava.2.8.1.1Auringon rakennukseen aiheuttama lämpökuorma estetään pääosin rakenteellisin keinoin, kuten lipoin, markiisein, kaihtimin ja sopivin auringonsuojalasein sekä välttämällä auringon säteilylle alttiita suuria ikkunapintoja. Huone-lämpötilan kohoamisen estämiseen ja vuorokautisen vaihtelun tasaamiseen käytetään mahdollisuuksien mu-kaan rakenteiden lämmönvarauskykyä ja yöllä tehostettua ilmanvaihtoa.2.8.1.2Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta lasketaan yleensä kuukauden keskimääräisenä sisälämpötilana esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osassa D5 esitetyllä sisä-lämpötilan kuukausikeskiarvon laskentamenetelmällä, soveltuvien SFS-EN-standardien mukaisesti tai muilla yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä. Tarvittaessa kesäaikainen huonelämpötila voidaan arvioida tarkemmin vuorokausitasolla.Kuukauden keskimääräisen sisälämpötilan suunnitte-luarvona käytetään tavanomaisissa tiloissa arvoa 23°C. Haitallisen lämpenemisen estämiseksi kuukauden kes-kimääräinen sisälämpötila ei kuitenkaan saa olla yleensä korkeampi kuin 25°C. SelostusKesäajan huonelämpötilan laskennan tavoite on varmis-taa, ettei sisälämpötila nouse kesällä hallitsemattomasti ja että passiiviset ja käyttötekniset keinot huonelämpötilan hallitsemiseksi selvitetään ennen mahdollisen tilojen jääh-dytyksen suunnittelua. Määräyksiä ja ohjeita rakennuksen sisäilmastosta ja lämpöoloista on rakentamismääräysko-koelman osassa D2.Huonelämpötilaan vaikuttavat myös sisäiset lämpökuor-mat, joihin voidaan vaikuttaa välttämällä valaistuksen ja sähkölaitteiden tarpeetonta käyttöä. Korkeimmat huone-lämpötilat esiintyvät yleensä kesäkuukausina. Myös muina kuukausina voi esiintyä tavanomaista korkeampia huone-lämpötiloja, jos lämpökuormat ylittävät lämpöhäviöt.2.8.2Jos jäähdysjärjestelmä rakennetaan, on se suunniteltava ja rakennettava siten, että se toimii hyvällä hyötysuhteella sekä huippu- että osakuormilla.Kylmäntuottolaitteistot ja kylmänjakoverkoston putket,

RAKENNUSOPAS 35

pumput ja venttiilit lämmön- ja kosteudeneristetään riittävän kattavasti hallitsemattoman lämmönsiirtymisen vähentämiseksi ja kosteuden tiivistymisen estämiseksi.2.8.2.1Järjestelmä varustetaan tarpeen mukaan sähkö- ja lämpö-energian (kylmäenergia) kulutusmitttauksella.SelostusJäähdytyksen suunnitteluun sisältyy yleensä tarkastelu vaihtoehtoisista tai täydentävistä kylmäntuottotavoista, esimerkiksi ulkoilman, vesistön tai maaperän hyödyntä-minen (vapaajäähdytys).SelostusPintojen luokkavaatimuksista on säännökset rakennusten paloturvallisuutta koskevassa rakentamismääräyskokoel-man osassa E1.

2.9 Energiankulutuksen laskenta2.9.1Rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus on laskettava2.9.1.1Rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus lasketaan esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osan D5, soveltuvien SFS-EN-standardien tai muiden yksi-tyiskohtaisempien laskentamenetelmien mukaan ottaen huomioon rakennuksen suunniteltu käyttö ja sijainti.

4 MÄÄRÄYSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN4.1 Energiaselvitys

4.1.1Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä ra-kennuksen energiaselitys. Energiaselvitys on päivitettävä ja pääsuunnittelijan on varmennettava se ennen rakennuk-sen käyttöönottoa.

4.1.1.1Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut:- rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus kohdan 2.2 mukaan- ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho osan D2 mukaan- rakennuksen lämmitysteho kohtien 2.4 ja 2.5 mukaan- arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta kohdan 2.8 mu-kaan ja tarvittaessa jäähdytysteho- energiankulutus kohdan 2.9 mukaan- rakennuksen energiatodistus.

SelostusRakentamismääräyskokoelman osassa A2 on säännökset rakennuksen suunnittelusta ja suunnitelmista.

Rakentamismääräyskokoelman osassa A4 on säännökset rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta.

SelostusLaissa rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007) ja ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen energia-todistuksesta (765/2007) säädetään energiaselvitykseen sisältyvästä energiatodistuksesta.

36 RAKENNUSOPAS

SÄHKÖTYÖT

Koti on usein elämämme suurin investointi ja toimivat sähköjärjestelmät ovat osa sitä. Jotta sijoittamalleen ra-halle saisi täyden vastineen, kannattaa aina vaatia hyvää sähkösuunnittelua, kunnollista toteutusta ja asiallisia loppuasiakirjoja.

Hyvään sähkösuunnitteluun kuuluu:- Henkilökohtainen asiakaskontakti- Sähkö- ja teleliittymän selvittäminen- Asiakkaan toiveiden ja odotusten selvittäminen- Erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen- Lopullisen suunnitelman läpikäynti asiakkaan kanssa- Aikataulutus, työvaiheistus ja siitä kertominen- Tarjouspyyntöön liitettävien dokumenttien laadinta- Lopputarkastukseen osallistuminen

Suunnittelijan tehtävä on laatia asiakkaansa toiveista yksiselitteinen ja toteuttamiskelpoinen, standardit ja vi-ranomaismääräykset täyttävä suunnitelma joka varmistaa vertailukelpoisten tarjousten saannin.Aika muuttuu ja tuo mukanaan uudet vaatimukset sähköis-tyksellekin, mikä oli ennen luksusta, on tänään minimi. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat muuttuneet vaatimukset televerkoille jotka mahdollistavat tulevaisuuden tele-palveluiden käytön sekä rakennuksen potentiaalintasaus jolla suojataan kodin herkkiä elektronisia laitteita. Mo-nipuoliset kodinohjausjärjestelmät helpottavat elämää ja säästävät aina kallistuvaa energiaa.Asioista ennakolta sopimalla ja dokumentoimalla sovitut asiat kunnolla vältetään monta murhetta. Kuluttaja-asia-miehen tarkastamia, kuluttajan kanssa tehtävien sähkö- ja muiden erikoisrakennustöiden sopimuslomakkeet ja -eh-dot ovat veloituksetta kaikkien käytettävissä sähköalan erikoissivustolla www.sahkoala.fi. Sivustolta löytyy myös paljon muuta kodin rakentajaa ja remontoijaa kiinnostavaa sähköasiaa.

Kunnollinen toteutus tarkoittaa että:- Pysytään sovitussa aikataulussa- Vältetään lyhyitä työmaa käyntejä- Opastetaan asiakas ennakoimaan eri työvaiheet ja niiden vaatimat valmiudet muilta rakennus- ja aputöiltä- Huolehditaan asennustarvikkeiden asianmukaisesta säilyttämisestä ja omista jätteistä- Työnjälki on ensiluokkaista ja se tehdään sähkötyö- ja sähköturvallisuudesta tinkimättä

Sähkötyöt ovat luvanvaraista toimintaa ja niitä tekevältä vaaditaan rekisteröitymistä Turvatekniikan keskuksen (TUKESIN) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröitymisen yhteydessä tarkastetaan tekijän pätevyys. Osaavat ja säh-köasennusoikeudet omaavat urakoitsijat löytyvät osoit-teesta www.urakoitsija.fi. Sähkötyöntekijän oikeuden tehdä sähkötöitä voi myös tarkastaa osoitteesta www.tukes.fi.

Asialliset loppuasiakirjat sisältävät:- Kaikkia asennuksia koskevat käyttöönottotarkastus-pöytäkirjan- Ajan tasalla olevan asemapiirustuksen- Paikkansapitävät: tasopiirustukset keskuskuvat piirikaaviot tarvittavat heikkovirtajärjestelmä kaaviot valaisin- ja lämmitinluettelot koneiden ja laitteiden asennus- käyttö- ja huolto-ohjeet

Hyvän lopputuloksen varmistaa töiden valmistumisen ja lyhyen asumisen jälkeen annettu käytönopastus.

RAKENNUSOPAS 37

Omakotitalon lämmittäminen voi maksaa enemmän kuin talon rakentaminen

MATALAENERGIARATKAISUUN KANNUSTETAAN:

”On mahdollista että rakentamiseen investoidaan 300 000 euroa, mutta energiakustannukset voivat rakennuksen 100 vuoden elinkaaren aikana nousta jopa 600 000 euroon tai ylikin”, kertoo esimerkkinä laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnasta. Kannattavia investointitoi-menpiteitä voi vertailla tässä jutussa olevalla energia-kortilla. Lopullinen energialaskenta tulee tehdä aina hankekohtaisesti esim. www.pientalonlaatu.fi –arvioin-tijärjestelmässä olevalla ilmaisella energialaskennalla.

”Jos taas investoidaan 2– 4 prosenttia lisää, energia-kustannukset on mahdollista pudottaa 200 000 - 300 000 euroon.”

Lukuja kannattaa miettiä. Kahdesta neljään prosenttia 300 000 euron hankkeessa on 6 000 – 12 000 euroa. Sijoittamalla tämä raha investointivaiheessa voi saada 300 000 – 400 000 euron kustannussäästön, joka kertyy vuosikymmenien mittaan. +++Luvut kertovat, että rakennuttajaperheet ovat valmiita panostamaan energiansäästöön, ja juuri oikeaan aikaan eli silloin, kun he tekevät laatuvalintoja talon suunnittelua varten.

Jotta hahmottaisimme, mitä saadaan ja millä hinnal-la meidän on sidottava prosenttiluvut neliömetreihin, kilowattitunteihin ja euroihin. Oulun rakennusvalvonta on laatinut yhdessä pientaloteollisuuden, neljän suuren talotehtaan kanssa energiakortin, joka kertoo, miten, millä rahalla ja kuinka pitkällä takaisinmaksuajalla lämmitys-kuluissa voidaan säästää.

Laskennassa on käytetty suorakaiteen muotoista 2-ker-roksista perustaloa, jonka huoneistoala on 151 neliötä ja bruttoala 168 neliötä. Energiatodistusta laadittaessa ener-gian kulutus ilmaistaan kilowattitunteina lämmitettäviä bruttoneliöitä kohti. Bruttopinta-ala lasketaan ulkoseinistä mukaan lukien myös korkeudeltaan alle 1600 mm olevat tilat. Bruttopinta-ala on siis suurempi kuin asuntopinta-ala, josta tavallisesti puhutaan.

Energiapilotin rakennuskustannusten lähtöolettamuk-sena on 2 000 euroa neliö, kun rakennetaan pientaloteol-lisuuden nykytason mukaan. Kustannusarvio 151 neliön talossa on noin 300 000 euroa.

Lämmitysenergian kulutus on nykytason mukaisessa talossa (=pientaloteollisuuden keskituotanto) noin 20 prosenttia alhaisempi kuin juuri määräykset täyttävässä normitalossa. Normitalossa lämmitysenergiaa, joka sisäl-tää tilojen ja käyttöveden lämmityksen, kuluu noin 175 kWh/brm2 vuodessa, ja nykytason mukaisessa talossa 140 kWh/brm2 vuodessa.

Lähtötasona on siis talo, joka maksaa 300 000 euroa ja kuluttaa lämmitysenergiaa 140 kWh/brm2, kulutuslukema ei siis sisällä laitesähköä eikä jäähdytysenergiaa.

Sitten katsomme energiakortista, miten lämmitysener-

gian tarvetta voidaan vähentää. Esimerkiksi tiivistystä parantamalla pienennetään ilmanvuotoluku neljästä yh-teen. Paksunnetaan eristystä ylä- ja alapohjassa 50 mm ja valitaan hieman energiatehokkaammat ikkunat ja ovet. Lämmitysenergian kulutus laskee jo 35 prosenttia verrat-tuna normitaloon eli 115 kilowattituntiin bruttoneliöltä.

Lisäinvestointia tulee 2 500 – 3 500 euroa. Takaisin-maksuaika on 5 - 6 vuotta.

Vaihtoehtoisesti voidaan 35 %:n lämmitysenergiansääs-tö saavuttaa tyytymällä ulkovaipan ilmatiiveyslukuun 3 ja parannetaan ilmanvaihdon lämmön talteenoton (LTO:n) vuosihyötysuhdetta 70 %:iin. Tällöin lisäinvestointi on hieman suurempi, n. 3000 – 4000 euroa ja takaisin maksuaika on pari vuotta pitempi.

Lämmöneristävyyttä parantamalla 35 %:n lämmitys-energian säästö saavutetaan n. 4000 – 6000 euron lisäin-vestoinnilla ja takaisinmaksuaika on n. 7 – 9 vuotta. Suurin kustannuslisä muodostuu paksummasta seinärakenteesta, ylä- ja alapohjan eristäminen on suhteellisen edullista.

Matalaenergiataso saavutetaan, kun kohteen suunnitte-luratkaisun vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 60 % määräysten vähimmäistason vertailuratkaisun ominais-lämpöhäviöistä (eristävyys, ilmanvuodot ja ilmanvaihto). Matalaenergiataso saavutetaan lisäämällä lähtötasona olevaan pientaloteollisuuden tuotannon keskitasoon eris-tystä alapohjaan 50…100 mm, yläpohjaan 150… 200 mm, seinään 50…120 mm. Ikkunoiden ja ovien u- arvoksi vali-taan n. 0,8 ja ilmanvaihdon LTO:n vuosihyötysuhteeksi n. 70 %. Lisäinvestointia tulee noin 7 000 … 11 000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 10 vuotta. Yksityiskohtaisia tietoja löytyy Oulun rakennusvalvon-nan sivulta: www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pientalon laatukortit

Kun vertaillaan taloja, on muistettava täsmentää, mistä energiankulutuksesta puhutaan. Monissa julkaisuissa sanotaan, että matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysener-giaa 50 kilowattituntia per bruttoneliö. Silloin puhutaan melko varmasti tilojen lämmitysenergiankulutuksesta. Kun päälle lisätään käyttöveden lämmitys, saadaan läm-mitysenergian kulutus. Jos lämmitetään kokonaan säh-köllä, saadaan lämmityskustannukset kertomalla kulutus kilowattitunnin hinnalla. Jos taas lämmitetään öljyllä, on vielä lisättävä kattilan lämpöhäviö, jotta päästään osto-energian määrään.

Rakennuksen energiankulutus ja lämmitystehontarve lasketaan rakentamismääräysosan D5 mukaan. Ohjeen sivulla 12 on kaavio, joka näyttää, mistä rakennuksen energiankulutus koostuu.

Lähde Oulun rakennusvalvontaLaatupäällikkö

Pekka Seppälä TkL

38 RAKENNUSOPAS

RAKENNUSOPAS 39

, jon

ka s

aavu

ttam

isek

si o

n es

itetty

kol

me

tapa

a:

para

nnet

aan

ilman

vaih

don

LTO

:ta ja

tyyd

ytää

n ilm

atiiv

eyte

en 3

. Arv

oa 3

saa

esi

m. O

ulus

sa k

äyttä

ä, jo

s os

allis

tuu

laad

unoh

jauk

seen

ja n

ouda

ttaa

laad

unoh

jauk

sess

a es

iteltä

vää

kirja

llist

a oh

jetta

tiiv

eyde

n sa

avut

tam

isek

si.

40 RAKENNUSOPAS

LÄMPÖPUMPUT

Lämpöpumppu viisas energia ratkaisu

Auringon lämpö saa aikaan suuren määrän energiaa. Energiaa on ilmassa, kalliossa, maaperässä ja vesistössä. Lämpöpumpun avulla tämä lämpö saadaan esiin ja hyö-dynnettyä niin tehokkaasti, että lämmityskustannuksia voidaan pienentää merkittävästi. Joissakin tapauksissa jopa yli 75 prosenttia.

Kustannussäästöt ovat usein niin suuria, että asennus-kustannukset tulevat korvatuiksi vain muutaman vuoden aikana.

Mukavuus

Lämpöpumppu ei vaadi yleensä hoitoa eikä polttoainetäy-dennystä. Se on erittäin helppohoitoinen eikä vie paljon tilaa. Useimmissa tapauksissa se mahtuu alle puolen ne-liömetrin kokoiselle alalle.

Joitakin lämpöpumppuja voidaan myös kauko-ohjata välimatkan päästä. Tämä voi olla kätevää esimerkiksi matkoilla ollessa. Tällöin sisälämpötila voidaan laskea matkalla olon ajaksi ja se voidaan nostaa entiselleen en-nen kotiin paluuta internetyhteyden avulla mistä tahansa maailmalta.

Luotettavuus

Lämpöpumpun asentaminen on useita vuosia koskeva in-vestointi. Lämpöpumpun on oltava käynnis-

sä jatkuvasti. Sen toiminta-varmuus on tärkeää, min-kä vuoksi pitää kiinnittää huomiota siihen, ettei valita sitä halvinta laitetta. Lämpö-pumppu on nimittäin kodis-sa toiseksi tärkein asia.

Maalämpöpumput sovel-tuvat omakotitalojen lisäksi aina suuriin kiinteistöihin asti. Maalämpöpumppuja asennetaan uudiskohteiden lisäksi yhä useammin myös saneerauskohteisiin.

- Saneerauskohteisiin asennettavien maaläm-pöpumppujen kysyntä on huomattavasti vilkastunut viimeisen vuoden aikana. Öljylämmitys- tai puuläm-mityskattilan tilalle vaihde-taan usein juuri maalämpö-pumppu. Tällöin voidaan samalla hyödyntää jo ole-

massa olevaa vesikiertoista patteri- tai lattialämmitysjär-jestelmää.

Ilmalämpöpumput

Sähkön hinnan nousu on näkynyt ilmalämpöpumppujen kysynnän rajuna kasvuna. Ilmalämpöpumppujen hyö-tysuhteesta ja muista ominaisuuksista on puolueetonta testitietoa kuitenkin saatavilla. Laitteiden erot esimerkiksi lämmöntuottokyvyssä tulevat selvimmin ilmi pakkasilla. Moni ilmalämpöpumppu menettää lämmöntuottokykynsä –20 asteen pakkasessa.

- Ilmalämpöpumput ovat hyvä ja edullinen ratkaisu moneen sähkölämmitteiseen taloon lämpöä tuottamaan..

Ilma/vesilämpöpumput

Ilma/vesilämpöpumppuilla, joka tuottaa lämpöä vähen-täen lämmityskustannuksia ja samalla se lämmittää myös käyttövettä jopa -20°C pakkasessa. Jos ulkona on oikein kylmä, lämpöpumppu voi tarvita lisäenergiaa, joka toteu-tetaan viisiportaisella sähkövastuksella.

- Jos tontille ei haluta porattavan lämpökaivoa maa-lämpöä varten, esimerkiksi istutusten tai jonkun muun syyn vuoksi, niin silloin ilma/vesilämpöpumppu on erinomainen vaihtoehto. Ko. lämpöpumppuja on useita erityyppisiä. Useissa on kompressori ja automatiikkaa ulkoyksikössä ja niissä saattaa kiertää myös vesi. Tämä osaltaan kasvattaa riskejä. Kannattavaa on valita maaläm-pöön perustuva laitteisto, jossa kompressori ja automa-tiikka on sisällä ja ulkona kiertää vain glykoli (sama kuin esim.auton moottoreissa).

Lattialämmitys

Lattialämmitysjärjestelmät ovat vesikiertoisia ja niiden säädettävyys on erinomaisen tarkkaa ja samalla kuitenkin käyttäjälle helppoa. Maalämpö yhdistettynä vesikier-toiseen lattialämmitykseen on käyttökustannuksiltaan erittäin edullinen. Lattialämmitys soveltuu myös muiden lämmöntuottotapojen kanssa käytettäväksi.

- Uudiskohteisiin asennetaan melkein sataprosenttisesti lattialämmitys maalämpöpumpun yhteyteen.

Energian hinnan noustessa moni miettii, mikä olisi paras lämmitysmuoto uuteen tai vanhaankin kotiin. Lämmitys-muodon halutaan myös olevan helpon käyttää ja lisäävän asuinviihtyvyyttä. Alan ammattilainen osaa kertoa kunkin lämmitysmuodon eduista, osaa tehdä energian säästölas-kelman ja valita asiakkaan kanssa kuhunkin kohteeseen parhaan ratkaisun.Lähde: Lakeuden Ekolämpö OyPasi Hietikko

RAKENNUSOPAS 4�

LämpöpumpputyypitLämpöpumpun rakenne ja ominaisuudet riippuvat läm-mönjaon tavasta sekä lämmönlähteestä. Tavalliset jakota-vat ovat vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Lämmön-lähteistä tavallisimmat ovat maaperä, vesistö, ulkoilma ja rakennuksen ilmanvaihdon poistoilma.

MaalämpöpumppuLämpöä maasta ottava lämpöpumppu on ollut Suomessa tavallisin tyyppi. Lämpö maasta siirretään lämpöpump-puun liuoksen välityksellä. Aiemmin yleisin lämmönoton

tapa oli vaakasuoraan noin 1 m:n syvyyteen sijoitettu put-kisto (kuva 1). Koska maaperän laadulle ja käytettävissä olevalle pinta-alalle asetettavat vaatimukset rajoittavat käyttömahdollisuuksia, on viime vuosina ns. lämpökaivo nopeasti yleistynyt ratkaisu. Maaperän käyttöä tarkastel-laan lähemmin luvussa 8, Lämmönotto maasta.Aivan vastaavalla tavalla otetaan lämpöä järvestä. Läm-mönottoputkisto sijoitetaan järven pohjalle ja lämpöä siirtyy pohjasedimentistä sekä vedestä liuokseen.Maasta tulevan liuoksen lämpötila laskee keskitalvellakin vain hieman alle 0 °C:n. Lämpöpumppu toimii siis melko edullisissa olosuhteissa. Tehokkaan toiminnan edelly-tyksiä parantaa myös lattialämmitys, jossa verkostoon menevän veden lämpötila on alhainen.Maalämpöpumppujärjestelmällä voidaan myös jäähdyttää sisätiloja kierrättämällä maasta tulevaa viileää liuosta tuloilmavirrassa sijaitsevan jäähdytyspatterin läpi.

Käyttöveden lämmitysKäyttöveden lämmitys on tärkeä osa lämmitysjärjestel-mää. Sekä veden määrän että lämpötilatason on oltava riittävä. Lämpötilatason on ainakin ajoittain noustava vähintään 55 °C:een, jotta vältettäisiin legionella-bak-teerin riskit. Legionella pneumophilia on bakteeri, jota esiintyy mm. luonnon vesissä. On arveltu, että mikäli se pääsee lisääntymään käyttöveden varaajassa ja leviä- mään vesipisaroiden kautta hengitysteihin, se saattaa

MAALÄMPÖPUMPUT

Kuva 1Maalämpöpumpun periaate.

Kuva 3Maalämpöpumppu (Lämpökaivo)

Lämpöpumpun toimintaLämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta shkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö siirretään joko veden tai ilman väli-tyksellä huoneisiin. Lämpöpumppu toimii sähköllä, mutta tarvitsee sitä vain pienen osan suoran sähkölämmityksen vaatimasta määrästä. Lämpöpumpun toimintaa verrataan usein jääkaappiin. Jääkaapin jäähdytyskoneisto ottaa lämmön kaapin sisältä, lämpötilasta +4...4 °C ja poistaa eli ”pumppaa” sen ulkopuolelle, lämpötilassa 30...40 °C. Lämpöpum-pun koneisto onkin toiminnaltaan samanlainen, mutta teholtaan huomattavasti suurempi, noin 4 kilowatista ylöspäin. Jääkaapin koneiston teho on vain muutamia kymmeniä watteja, siis vain alle sadas osa lämpöpumpusta.

Liuos

Lämpö-pumppu

Varaaja Käyttö-vesi

Lämmitys

Porareikä

Kuva 4Ulkoilmalämpöpumppu

Puhallin

Ulkoyksikkö

Sisäyksikkö

Puhallin

4� RAKENNUSOPAS

Kuva 9. Kattilan kytkentä varaajilla varustettuun lämpöpumppuun. Kattilaa voidaan ohjata sisälämpötilan tai paluuveden lämpötilan perusteella. Lämpöpumppua ohjataan varaajien veden lämpötilan perusteella. Lämmi-tysvaraajan lämpötilaa voidaan laskea lämmöntarpeen mukana esimerkiksi ulkolämpötilaohjauksella.

herkissä henkilöissä keuhkokuumeen tapaisen infektion. Legionella-bakteerin aiheuttamista riskeistä käyttävedessä tiedetään kuitenkin vielä melko vähän. Yli 55 °C vesi on puolestaan liian kuumaa johdettavaksi käyttöpisteisiin. Tarvitaan siis sekoitusventtiili, joka automaattisesti säätää lähtevän veden lämpötilan sopivaksi sekoittamalla kuu-maan veteen kylmää.Lämpöpumpuissa ei lauhtumislämpötilaa ole järkevää nostaa niin korkeaksi, että lauhduttimesta saataisiin suo-raan tarpeeksi kuumaa vettä. Lämpötilan loppunostoon käytetään hieman toisistaan poikkeavia tapoja. Kaikissa lämpöä on kuitenkin varastoitava, koska lämpöpumpun teho ei riitä suureen hetkelliseen käyttöveden lämmitys-tehoon.

Öljylämmitys ja lämpöpumppuVanha öljylämmitys voidaan muuttaa kokonaan tai osittain lämpöpumpulla toimivaksi. Kun vanha kattila korvataan kokonaan, voidaan lämpöpumppu valita samalla tavalla kuin uutta lämmitysjärjestelmää rakennettaessa: suurim-malle teholle tai osateholle. Jos vanha kattila säilytetään huipputehoja varten, on joka tapauksessa lisättävä käyttö-veden varaaja, jos lämpöpumppu ei sitä sisällä.Keskeinen seikka vanhaa järjestelmää uusittaessa on lämmitysverkostoon menevän veden eli menoveden läm-pötilataso. Lämpöpumppu pystyy tuottamaan korkeitnaan noin 50-asteista vettä. Jos tämä ei huippupakkasilla riitä, on lisälämmitys tehtävä joko sähkövastuksilla tai vanhalla öljykattilalla. Mitä matalampana lämpöpumpusta lähtevän veden lämpötila voidaan pitää, sitä paremmalla lämpö-kertoimella lämpöpumppu toimii. Jos talossa on paran-

nettu eristyksiä tai ikkunoita, on menoveden tarpeellinen lämpötilataso alempi kuin lämmitystä suunniteltaessa. Kuvassa 9 on esimerkkiperiaate lämpöpumpun ja kattilan yhdistelmästä.Käyttövesi voidaan lämmittää lämpöpumpun omaan va-raajaan tai erilliseen varaajaan.

Yösähkölämmitys ja lämpöpumppuYösähkölämmituksessä nostetaan varaajan lämpötila yöllä mahdollisimman korkeaksi. Mikäli käyttövesi lämpiää varaajassa olevalla putkikierukalla, on ainakin yläosan lämpötilan oltava jatkuvasti riittävän korkea. Lämmi-tysverkon vaatima lämpötilataso riippuu pattereiden mitoituksesta ja mahdollisista rakennuksen eristystason parannustoimista.Tavallisesti lämmitysvastukset on asennettu varaajan alaosaan, jolloin lähes koko varaajatilavuus lämpiää. Lämpöpumpulle palaavan veden pitäisi kuitenkin olla mahdollisimman viileää. Lämpöpumpulla ei myöskään saada yleensä riittävän korkeaa lämpötilaa lämmityksen ja käyttöveden kattamiseen kokonaan kylmimpinäkin aikoi-na. Lämpöpumppu kannattaa tavallisesti kytkeä yösähkö-varaajaan erillisen varaajan välityksellä. Lämpöpumpun varaajaan johdetaan paluuvesi lämmitysverkosta suoraanl Yösähkövaraajan vastuksia voidaan periaatteessa käyttää lisälämmitykseen. Niiden tehoa voidaan pienentää noin kolmasosaan. Lisävaraaja voidaan varustaa myös omilla vastuksilla, jolloin vanhoja yösähkövaraajan vastuksia ei tarvital Yösähkölämmityksen muuttaminen lämpöpum-pulle on selvitettävä tapauskohtaisesti, koska järjestelmis-sä on eroja. Kannattavuus riippuu myös sähkötariffeista.

Maapiiri

Käyttövesi-varaaja

Lämmitys-varaaja

Kuumakäyttövesi

Kylmä vesi

Menovesi

Paluuvesi

Kattila

RAKENNUSOPAS 43

Kuva 1. Normilämpökaivo

Katso tarkemmat lisätiedot lämpöpumpuista www.sulpu.fi

Lämmönotto maastaMaaperä lämmönlähteenä on perinteinen järjestelmä Suomessa. Maalämpö on maaperään varastoitunutta au-rinkoenergiaa. Oikein suunniteltu ja asennettu maalämpö-pumppu toimii luotettavasti ja hyvällä lämpökertoimella. Lämpöä maasta voidaan ottaa kahdella tavalla: vaaka-suuntaan noin 1 m:n syvyyteen asennetulla putkilenkillä tai kallioon porattuun reikään upotetulla putkistolla. Mo-lemmissa tavoissa putkissa kiertää veden ja jäätymispis-teitä alentavan lisäaineen liuos. Tavallisimmat lisäaineet ovat alkoholi tai kaliumformiaatti.

Poratekin normilämpökaivoMaalämmön osuus energialähteenä tulee jatkuvasti li-sääntymään. Siksi on erittäin tärkeää, että energia-/läm-pökaivot tehdään ammattitaidolla ja riittävän hyvillä materiaaleilla. Varmistaakseen tämän ovat Suomen Kai-vonporausurakoitsijat r.y. Poratekin jäsenet kehittäneet normilämpökaivon.

Liittimet• liittiminä käytetään hyväksyttyjä muoviliittimiä tai sink-kikadon kestäviä messinkiliittimiä.

Veden käyttö• normaalilämpökaivon vettä ei tule käyttää talousvetenä

Useampi kuin yksi reikä• jos normilämpäkaivossa veden tulo tai ruhje vaikeuttaa porausta, niin suositellaan tehtäväksi kaksi reikää, jotta saavutetaan aktiivireiän kokonaissyvyys.• reikien välisen etäisyyden tulee olla vähintään 15 m, jollei kysymyksessä ole vinoreikä

44 RAKENNUSOPAS

TIILI JULKISIVUSSATiili on arvostettu ja kestävä valinta julkisivumateriaa-liksi. Poltetusta tiilestä tehty julkisivu on edullinen ja huoleton.

Julkisivumateriaalia valittaessa tulisi aina kiinnittää huomiota materiaalin elinkaareen ja hoitokustannuksiin. Tämä puoltaa tiilen valintaa julkisivuksi. Vaikka julki-sivun osuus rakentamisen kokonaiskustannuksista on vain muutama prosentti, on se rakennuksen näkyvin osa. Poltetun tiilen lukuisat väri- ja limitysvaihtoehdot suovat mahdollisuuden yksilöllisyyden ilmeeseen.

Tiilestä muurattu julkisivu on näyttävä ja ajan mittaan se patinoituu kauniisti.TÄYSTIILITALO• Rakennuksen pitkä ja terve elinkaari ovat nykyrakenta-

misen tärkeimpiä tavoitteita. Täystiilitalo on tällöin yksi arvostetuimmista ratkaisuista.

• Poltettu tiili pitää pintansa ilman hoitoa vuodesta toi-seen, mikä tekee siitä edullisen julkisivumateriaalin.

• Tiilitalo on terveellinen asua, sillä tiili hengittää ja pitää huoneilman kosteustasapainon miellyttävänä. Turvallise-na luonnonmateriaalina poltettu tiili kuuluu pintamateri-aalien joukossa parhaaseen M1-luokkaan. Tiilen ekolo-gisuutta lisää sen mahdollinen uusiokäyttö tai kierrätys.

• Tiilen hyvä lämmönvarauskyky ja massiivinen sei-närakenne takaavat alhaiset lämmityskustannukset. Tiili tasaa hyvin lämpötilan eroja, joten täystiilitalon sisälämpötila on kaikkina vuodenaikoina ihanteellinen. Ulkolämpötilan äkilliset vaihtelut eivät tunnu tiilitalon sisällä. Myös tiilen ääneneristävyys on oivallinen viih-tymisen tae.

• Hengittävä Valmistus- ja polttovaiheessa poltettuun tiileen syntyy

mikrohuokosverkosto, jonka ansiosta täystiiliseinä on hengittävä. Kosteudenkestävässä täystiilirakenteessa ei tarvita hengittämättömiä höyrynsulkumuoveja

• Lämmin ja massiivinen energiarunko Esimerkin mukaisen tiiliseinän k-arvo on 0,25 W/m2C,

lämpökapasiteetti 330 kJ/m2C ja paino 365 kg/m2. Tä-mä selittää sen, miksi täystiilirakenne säästää energiaa ja tasaa lämpötilaeroja. Uusimman tutkimuksen mukaan ko. seinän todelliseksi käytännön k-arvoksi saatiin jopa 0,19 W/m2C.

• Ääneneristävä Esimerkin mukaisen seinän ääneneristävyys on 58 dB,

joten voimakaskaan liikennemelu ei häiritse.• Kosteustasapainon säilyttävä Alhaisen tasapainokosteuden(n. 0,5 %) ansiosta poltettu

tiili tasaa hyvin sisäilman kosteutta.• Luja Poltetun tiilen lujuus on 30-45 MN/m2, joten se soveltuu

erinomaisesti kantaviin rakenteisiin.• Kestää kosteutta, ei lahoa Poltettu tiili on kosteudenkestävä materiaali, ja sen

kosteusliikkeet ovat vähäiset.• Lämmönvaihteluita kestävä Poltetulla tiilellä on pieni lämpölaajenemiskerroin: 3-5

x 10-6.• Paloturvallinen Poltettu tiili on palamaton rakennusmateriaali.• Hyvä laastin tarttuvuus Hyvä laastin tartunta yhdessä lujuuden sekä kosteuden-

ja lämmönvaihteluiden kestävyyden kanssa takaavat, että poltettu tiiliseinä ei halkeile.

TIILIVÄLISEINÄTTiilestä tehty väliseinä on luja ja kestävä. Poltetun tiilen pie-net lämpö- ja kosteusliikkeet yhdessä hyvän laastintarttu-vuuden kanssa takaavat, ettei seinään tule hiushalkeamia.

Kun väliseinä halutaan jättää tiilipinnalle, Tiilerin vali-koimasta löytyy useita väri- ja pintavaihtoehtoja.

Tiiliseiniä voidaan myös pinnoittaa monella eri tavalla. Mikäli tiilikuvio halutaan jätätä näkyviin, tiiliseinä voi-daan maalata tai slammata sementtipohjaisella laastilla. Haluttaessa tasaista pintaa seinä tasoitetaan ensin, ja sitten esim. maalataan tai tapetoidaan.

Pinnoitettaviin väliseiniin suosittelemme seuraavia tiiliä, jotka ovat huomattavasti edullisempia kuin julki-sivuissa käytettävät säänkestävät tiilet:• MRT85 tai NRT-kokoisia Tiilerisisäseinätiiliä.• Eri kokoisia pintakäsiteltäviä tiiliä.Tiilen hyvä ääneneristävyys pitää huolen siitä, etteivät häiritsevät äänet kuulu kodin muihin tiloihin.Massiivinen tiiliseinä on erityisen suositeltava valinta tulisijojen yhteyteen, sillä tulisijojen antama lämpö varas-toituu myös tiiliväliseiniin ja leviää tasaisesti ympäristöön parantaen näin asumisviihtyisyyttä.TIILI KOSTEISSA TILOISSAKosteiden tilojen seinien tulee olla kiviaineisia huolimatta niiden päälle tulevista vedeneristeistä. Vain kiviaineisista materiaaleista tehdyt seinät ovat kosteudenkestäviä ja lahoamattomia. Esimerkiksi jotkut kotivakuutukset eivät korvaa kosteusvaurioita, mikäli kosteiden tilojen seinät on tehty muusta kuin kiviaineisesta rakennusmateriaalista.

Valitsemalla Tiileri-tiilen kosteiden tilojen seinäma-teriaaliksi saat käyttöösi poltetun tiilen ainutlaatuiset ominaisuudet verrattuna muihin kiviaineisiin rakennus-materiaaleihin.• Poltettu tiili on kosteudenkestävä materiaali, joka ei lahoa.• Huokoisen rakenteensa ja alhaisen tasapainokosteutensa

ansiosta poltetun sisäseinätiilen kuivumiskyky on paras mahdollinen. Kapillaarisena materiaalina poltettu tiili takaa sen, ettei kosteus jää vain tietyyn kohtaan, esim. seinän ja lattian rajaan, vaan vähitellen kulkeutuu seinäs-sä kohti kuivempaa pintaa, ja samanaikaisesti tapahtuu kuivumista.

• Poltetun tiilen lämpö- ja kosteusliikkeet ovat erittäin pienet, mikä hyvän laastintarttuvuuden kanssa takaa etteivät laattaseinät halkeile.

TIILI RAKENNUSAINEENA

RAKENNUSOPAS 45

• Tiiliseinällä on hyvä ääneneristyskyky, eikä veden kohi-na kuulu häiritsevästi kodin muihin tiloihin.

• Poltetusta tiilestä teet lujimmat mahdolliset kosteiden tilojen kiviseinät. Lujuus korostuu ennen kaikkea ovi-aukkojen ylityksissä ja pielissä. Reikätiilestä muurattu seinä seisoo tukevasti pystyssä.

• Oviaukkojen ylitys on helppo tehdä poltetulla tiilellä käyttämällä apuna harjaterästä, kts. Tarkemmin kohta Tiiliväliseinät.

• Vakio-ovikarmin leveys (92 mm) soveltuu hyvin yhteen esim. MRT85 tiilen kanssa.

• Kosteiden tilojen seiniin suosittelemme seuraavia tiiliä, jotka ovat huomattavasti edullisempia kuin julkisivuissa käytettävät säänkestävät tiilet:

Kosteiden tilojen seiniin erityisesti kehitetty mittatarkka MRT85 Tiileri-sisäseinätiili.Pintakäsiteltävä MRT85tai MRT60.TIILILATTIATiililattia on kestävä, pitkäikäinen ja helppohoitoinen. Kun halutaan mahdollisimman suuri hyöty lattialämmityksestä ja miellyttävän tasainen pintalämpötila, hyvin lämpöä varaava tiililaatta on järkevä valinta lattiaan.Poltetun tiilen luontainen värivaihtelu tekee lattiasta kauniin ja eloisan. Lisäksi valittavana on useita erilaisia limitysvaihtoehtoja.AlustaTässä ohjeessa käsitellään tiililaattojen kiinnittämistä ns. ohutlaastikiinnityksenä. Kiinnityslaastina käytetään klinkkerikiinnityslaastia tai saneerauslaastia.

Ohutlaastikiinnitystä käytettäessä on alustan oltava suora ja tasainen. Tarvittaessa lattiapinnat oikaistaan se-menttipohjaisella lattiatasoitteella. Pohjabetonin täytyy olla kuivunut vähintään 2-3 viikkoa ennen kiinnitystyötä. Lattialämmitys on kytkettävä pois päältä ennen tiilien asennusta.TiililaatatParhaaseen lopputulokseen päästään vahaamalla tiililaa-tat kertaalleen Jontec 2 Kiviwaxilla jo ennen varsinaista kiinnitystyötä. Näin pystytään puhdistamaan mahdolliset kiinnityslaastitahrat helpommin.Menettele seuraavasti:• varmista, että laatat ovat kuivia ja puhtaita• käytä vahan levitykseen hienojakoista superlonsientä• vältä vahan levittämistä laattojen reunaan tai alapintoihin kiinnitys-/saumalaastin tarttumisen varmistamiseksi.

Toinen vahaus tehdään laattojen kiinnityksen jälkeen ennen saumausta. Tällöin on huolehdittava, että laatoitus on puhdas ennen vahausta.

Liikuntasaumat elastisesta massasta tehdään rakenteellis-ten liikuntasaumojen ja oviaukkojen kohdalle. Lisäksi liikun-tasaumoja tehdään tarpeen mukaan noin 5 metrin välein.

Suositeltava saumakoko on noin 10 mm. Huomioi laa-tan mittavaihtelut saumakokoa suunniteltaessa.KiinnitysKiinnityslaastina käytetään klinkkerikiinnityslaastia tai saneerauslaastia. Laasti sekoitetaan valmistajan ohjeen mukaan. Kiinnitys tehdään puhtaalle ja pölyttömälle pin-

nalle. Erittäin kuivat pohjat kostutetaan ennen kiinnitystä. Laasti levitetään alustaan hammaslastalla, jonka koko on esimerkiksi 9x12x9 mm. Laatat painetaan tuoreeseen kam-mattuun laastiin ja naputetaan kiinni. Kammattuun laastiin tiililaatat on kiinnitettävä viimeistään 10-15 minuutin ai-kana. Tiilien kiinnittämisen jälkeen annetaan laatoituksen kuivua vähintään 3 vuorokautta ennen saumaamista.SaumausSaumaus suoritetaan klinkkerisaumalaastilla. Saumaus-laasti sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti tahna-maiseksi ja levitetään kumilastalla yli saumattavan pinnan niin, että saumat täyttyvät kunnolla. Ylimääräinen laasti poistetaan laattapinnalta kumilastalla. Laastin kuivah-dettua puhdistetaan laatoituksen pinta saumauslaastista hienojakoisella, märällä superlonsienellä tai sienilastalla pesuvettä useasti vaihtaen. Saumalaastin liiallista pois-kulumista on vältetävä. Tämä puhdistuskäsittely tehdään 2-3 kertaa.

Lattia suojataan ja saumat pidetään kosteina 2-3 vuo-rokautta.

Mikäli laatoituksen päälle on jostain syystä jäänyt laastia poistetaan se vihreällä karhunkielisienellä. Lattia-lämmitys voidaan kytkeä päälle aikaisintaan viikon päästä saumauksesta.

Mikäli pinta on jäänyt harmaaksi (härmeiseksi), suori-tetaan lopullinen puhdistus vuorokautta ennen tiililattian pintakäsittelyä parafiiniöljy/mineraalitärpättiseokseen (1 osa parafiiniöljyä/3 osaa mineraalitärpättiä) kostutetulla puuvillarievulla kevyesti pyyhkien.Tiililattian pintakäsittelyEnnen lopullista käyttöönottoa annetaan lattian kuivua vähintään kaksi viikkoa peitettynä suojapahvilla, jonka jälkeen suoritetaan vahaus ohuina kerroksina 2-3 kertaan esim. Jantec 2 Kiviwaxilla. Ennen lopullista vahausta on varmistettava, että lattia on täysin puhdas ja kuiva. Vaha levitetään käsin tasaisesti ja kevyesti superlonsienellä. Vahauskertojen välillä annetaan vahan kuivua.

Vahaa ei saa käyttää ulkona eikä varsinaisissa pesuti-loissa, jossa vesi voi seisoa.

Vaha on hengittävä, jonka vuoksi seisova vesi läpäisee hiljalleen vahan aiheuttaen harmaita läikkiä. Hoitovaha-uksen yhteydessä (pieniä alueita kerrallaan vahattaessa) nämä läikät kannattaa poistaa ennen uudelleen vahausta.

Lattian käyttötarkoituksesta riippuen pintakäsittely voi olla muunkinlainen tai se voidaan jättää jopa kokonaan tekemättä, joskin lattian helppohoitoisuuden vuoksi va-hauskäsittely on suositeltavaa. Em. Jontec 2 Kiviwax jättää pinnan normaalivahaa himmeämmäksi ja soveltuu tämän vuoksi nimenomaan tiililattioille.Tiililattian hoitoNormaalipuhdistukseen soveltuvat heikosti emäksiset puhdistusaineet. Puhdistus- ja hoitoaineena voidaan käyt-tää esim. Jontec 3 kivihoitoainetta.

Perusvahauksen uusimisen tarve riippuu kohteesta ja lattian käytöstä.

Ennen perusvahauksen uusimista vanha vaha poistetaan kokonaisuudessaan vahanpoistoaineella.

46 RAKENNUSOPAS

SAVUPIIPPU TIILESTÄVaraaville tulisijoille paras vaihtoehto on massiivinen tiilipiippu, koska se varastoi hyvin lämpöä ja toimii näin tehokkaana tulisijan jatkeena. Tiilipiipun pintalämpötilat pysyvät alhaisina ja varastoitunut lämpö purkautuu huo-netiloihin hitaasti asumisvi ihtyvyyttä parantaen. Lisäksi tiilipiipun veto-ominaisuudet ovat hyvät ja se on näyttävä, pitkäikäinen ja edullinen rakentaa.Suunnittelu

Savupiiput suunnitellaan ja rakennetaan RakMK E3:n mukaisesti siten, että savuhormi on tarkastettavissa sen koko mitalta vähäisiä osia lukuunottamatta. Piippu on muurattava liikkumattomalle ja palamattomalle perustalle, joka kosteuseristetään piipusta esim. bitumihuovalla.

Edullinen paikka savupiipulle on rakennuksen keskellä ja mielellään lähellä talon harjaa. Keskeinen sijainti mah-dollistaa useiden tulisijojen liittämisen samaan piippuun.HormikokoHormin koko riippuu siihen liitettävästä tulisijasta. Suu-rehkot varaavat takat, leivinuunit ja avotakat liitetään pääsääntöisesti ns. koko kiven (n. 400 cm2) hormiin. Pie-nille varaaville takoille, saunan padoille ja kiukaille sekä liesille riittää yleensä puolen kiven (n. 200 cm2) hormi. Tiileri-tulisijojen vaatimat hormikoot ovat erillisissä teko-ohjeissa ja esitteissä.

Keskuslämmityskattilan (kevytöljy, hake, puu) hormi-koko määräytyy kattilavalmistajan ohjeiden mukaisesti. Keskuslämmityskattilan hormi on varustettava haponkes-tävällä sisäputkella.Savupiipun tilantarve ja tiilien menekkiYleisimpien savupiippujen vaatima tilantarve ja tiilien menekki piippumetriä kohti on esitetty taulukossa. Hormi-en välisenä seinämävahvuutena on käytetty puolenkiven leveyttä. Muiden hormivaihtoehtojen osalta saat mitta- ja määrätiedot lähimmästä Tiileri-myyntipisteestä.TarvikkeetTiiletSavupiipun ulkokuoren ja hormin välisen seinämän tulee olla vähintään 110 mm. paksu, joten kooltaan sopivia tiiliä ovat reikätiilet (PRT, RT60 ja NRT), Ruukintiili (NT60) sekä ainoastaan sisäkäyttöön tarkoitettu täystiili (PT).Lujuusluokaltaan tiilien on kuuluttava vähintään luokkaan 15 ja tiheysluokaltaan luokkaan 1,3 (reikätiilet) tai 1,5 (täysitiilet).

Rakennuksen kylmään ulkotilaan ja ulos tulevan piipun osa on tehtävä säänkestävistä tiilistä.LaastitLaastina voidaan käyttää tavanomaista muuraussementti-laastia M 100/600 (harmaana tai värillisenä) tai sisätiloissa joustavaa savilaastia. Savilaastia tulee käyttää rakennuk-sen sisäpuoleisissa hormin osissa kun on mahdollista, että savukaasujen lämpötila nousee korkeaksi (esim. metallivalmisteiset kamiinat, kiukaat). Tällöin on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota savukaasujen jouheaan hormiliittymään.

Rakennuksen kylmässä ulkotilassa ja ulkona käytetään aina säänkestäviä muurauslaasteja M100/600 (harmaana

tai värillisenä).SavupellitSavupeltien tarkoituksena on avata ja sulkea hormi ja siten mahdollistaa savukaasujen kulku sekä estää kylmän ilman pääsy hormeihin. Savupelti suositellaan asennettavaksi mahdollisimman lähelle kylmän ja lämpimän tilan rajaa, jolloin se estää kylmän ilman pääsyn huonetilassa olevan hormin osaan. Savupelti muurataan hieman kaltevaan asentoon, jotta hormiin päässyt vesi ei valu savupellin vartta pitkin sisälle huoeeseen.

Mahdollisten häkähaittojen estämiseksi tulee savuhormiin jäädä savupellin suljettuna ollessakin aukko, joka on n. 3 % savuhormin aukon pinta-alasta. Tämä voidaan tehdä leikkaa-malla pellistä kulma pois tai tekemällä siihen reikä.MuuraaminenUlkokuori muurataan 1/3-1/2 kiven juoksulimitystä käyt-täen 10-15 mm paksuin, enintään 3 mm sisään painetuin, täysin saumoin. Hormin sisäpuoliset seinämät sidotaan kuoreen limittäen tai terässitein joka neljännestä saumasta. Hormin sisäpinta tehdään mahdollisimman sileäksi esim. kostean harjan tai superlonsienen avulla.Piipun rajoittuessa kiviaineisiin välipohjiin tai seiniin nämä tulee irrottaa toisistaan liikuntasaumalla, johon käytetään 10 mm:n Tulisijalevyä (TUL) tai keraamista kuitua.

Piipun ulkokuoreen liittyviä seiniä ei limitetä piip-puun. Rakenteellisten seikkojen sitä vaatiessa voidaan seinä sitoa joka 8. samasta ruostumattomalla, joustavalla terässiteellä.Piipun sisäpuolinen osuus:Tiloissa, joissa savupiippu on vapaasti nähtävissä se voi-daan puhtaaksimuurata. Muissa tiloissa se pinnoitetaan katteen tasoon asti esim. noin 10 mm:n paksuisella rap-pauksella, 3-5 mm:n tiilitasoitteesta.

Puhtaaksimuurattavat piiput muurataan harmaalla tai värillisellä M100/600 muurauslaastilla tai savilaastilla muuraamalla ensin tiiviinä muurauksena lähes täyteen saumaan ja jälkisaumaamalla halutun värisellä jälkisau-mauslaastilla laastinvalmistajan ohjeen mukaisesti.

Pinnoitettavat tai rapattavat piiput suositellaan aina muu-rattavaksi joustavalla savilaastilla. Piipun tasoitus ja pin-noitus tehdään laastinvalmistajan ohjeiden mukaisesti.Piipun ulkopuolinen osuus:Rakennuksen kylmässä ulkotilassa ja ulkona käytetään aina säänkestäviä muurauslaasteja M100/600 (harmaana tai värillisenä).Piipun yläpää on suojattava betonisella valulaatalla tai erillisellä katteella.SuojaetäisyydetTiilisen savupiipun suojaetäisyys palava-aineiseen ma-teriaaliin on 100 mm. Palavatarvikkeisen väli- tai ylä-pohjan läpimenokohtaan asennetaan lisäksi 100 mm:n kerros palamatonta lämpöä eristävää materiaalia (esim. mineraalivillaa).

Lähde: Ylivieskan Tiili Oy

RAKENNUSOPAS 47

KODIN LUKOT JA HELATTurvallisuutta, viihtyisyyttä ja helppokäyttöisyyttä Kodin turvallisuus sekä yksityisyyden suojaaminen ovat tärkeitä asioita. Tuotteiden oikealla valinnalla voit vai-kuttaa oleellisesti paitsi turvallisuuteen myös kotisi viih-tyvyyteen, tyylikkyyteen sekä ovien käytön helppouteen. Tämä opas antaa vinkkejä kodin oikeaan lukitukseen sekä painikkeiden ja muiden ovien käyttöä helpottavien asioi-den valintaan. Turvallista, tyylikästä ja helppokäyttöistä

TurvallisuusKodin turvallisuu-den sekä yksityi-syyden suojaami-sen kannalta on tärkeää, että lukitus toimii sille asetet-tujen vaatimusten mukaisesti, suojaa asukkaita sekä hei-

dän omaisuuttaan ja täyttää nykyiset turvallisuusvaati-mukset.Lukituksen valinnassa on aina ensisijaisesti otettava huo-mioon henkilöturvallisuus: esimerkiksi tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa asunnon ulko-ovesta on päästävä poistumaan ilman avainta.

TyylikkyysValitut kokonaisuudet eivät näy ainoastaan turvallisuus-ratkaisuina, vaan ne vaikut-tavat myös kodin yleisil-meeseen sekä käyttömuka-vuuteen ja sen myötä myös viihtyvyyteen ja asunnon arvoon.

Laajasta ABLOY®- ja Primo® -tuotemallistosta on valit-tavissa useita erilaisia tyylejä sekä pintakäsittelyjä, joista voidaan yhdistellä kodin muuhun henkeen sopiva tyylikäs kokonaisuus. Kaikki tuotteet ovat suomalaista muotoilua ja ne on suunniteltu nimenomaan Suomen käyttöolosuh-teisiin. Primo® -painikevalikoimasta löytyy myös tunnet-tujen suomalaisten muotoilijoiden kätten jälkeä.

HelppokäyttöisyysOikeat tuotevalinnat tekevät ovet myös mukaviksi ja vai-vattomiksi käyttää. ABLOY® PRIVAT -kotiovenlukko on tästä oivallinen esimerkki. Ovi avataan aina painikkeella, jolloin käyttö on helppoa myös lapsille ja vanhuksille.Painikkeissa kannattaa kiinnittää huomio ulkonäön lisäksi myös muotoon. Ovi on miellyttävä avata mukavasti käteen sopivalla painikkeella - esim. uudella Primo® DUETTO -painikkeella.Ovensuljin puolestaan helpottaa ovesta kulkemista ja estää oven rikkoutumisen, kun ovi ei paiskaudu auki tai kiinni

esimerkiksi tuulen voimasta

Lukitus- ja avainturvallisuusLukitusturvallisuus on koko-naisuus:Lukitusturvallisuus on kokonai-suus, joka sisältää avainturval-lisuuden, tuotteet, sarjoituksen, ylläpidon ja huollon. Koska ko-konaisuus on juuri niin turvallinen kuin sen heikoin lenkki, on valinnat syytä tehdä huolelli-sesti laajasta ABLOY®- ja Primo® -tuotevalikoimasta.Avainturvallisuus Avainturvallisuuden ja avainten hallinnan kannalta mer-kittävää on paitsi avainten käyttö ja säilyttäminen, myös oikean avainjärjestelmän valinta. Valitsemalla avainjärjes-telmä, jossa avainten saatavuus on rajoitettu, varmistetaan kodin korkea turvallisuustaso ja lisäavainten saatavuus valvotusti. Avainten asiallinen käyttö ja säilytys ovat tur-vallisuuden kannalta ratkaisevia. Aina on syytä muistaa, että avain on arvoesine, jonka hetkellinenkin joutuminen vieraisiin käsiin on kaikin tavoin estettävä.

ABLOY® EXEC -avainjärjestelmä

ABLOY® EXEC on nykyaikainen lukitusratkaisu, jonka symmet-rinen avain on helppokäyttöinen. Sitä suositellaan kohteisiin, joissa avainturvallisuut-ta halutaan koros-taa ja lisäavainten sekä lukituksen muutoksien teettämistä valvoa.

ABLOY® EXEC -lukitukselle on ominaista suojattu asiakastietojen käsittely ja rajoitettu mutta joustava lisä-avainpalvelu. Lisäavaimien ja lukituksen muutosten tilaamiseen tarvi-taan aina ABLOY® EXEC -avainkortti. Säilytä avain-kortti huolellisesti lukitussa paikassa. Tilauksissa sinua palvelevat ABLOY® -valtuutetut lukkoliikkeet.Sarjoitetuissa lukostoissa, kuten esimerkiksi kerrostalois-sa, lisäavainten tai muutosten tilaamiseen tarvitaan lisäksi tilauskohtaiset tunnusluvut. Lisätietoa käytännöstä saat isännöitsijältä tai muulta lukituksen vastuuhenkilöltä.Ikä tekee lukituksesta turvallisen?TuotteetTestatut ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hy-väksymät ABLOY® -lukitustuotteet varmistavat ovien ja muiden lukituskohteiden fyysisen lujuuden. Tuotteiden

48 RAKENNUSOPAS

valinnassa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea käyttötar-koitus ja käytettävyys.

SarjoitusABLOY® -lukot voidaan sarjoittaa toimimaan yhdellä ja samalla avaimella. Halutessasi yksi ja sama avain käy vaikkapa asuntosi ulko-oveen, parvekkeen ja varaston oveen, autotalliin, riippulukkoihin jne. Lukot on syytä sarjoituttaa uudelleen aina, jos avain katoaa, muutat tai kun avaimet ja lukot ovat kuluneita.

Uudelleensarjoittami-sen jälkeen lukot eivät enää avaudu vanhoil-la, vaan täysin uusilla avaimilla.

Ylläpito ja huoltoSuorita kaikkien luk-kojen telkien ja avain-pesien voitelu vähin-tään kerran vuodessa. Tarkista, että lukkojen ja painikkeiden kiinni-

tysruuvit ovat kunnollisesti kiinni. Varmista myös, että asuntosi kaikissa ovissa on painike tai vedin? Ellei ole niin avaimet ja lukot kuluvat nopeasti kun ovet avataan avaimesta vetämällä.Vanha tai huoltamaton lukitus on turvallisuusriski. Luki-tuksen ajanmukaisuus on syytä tarkastuttaa alan ammat-tilaisella vähintään viiden vuoden välein. Muista, että sinun on syytä sarjoituttaa asuntosi lukot uudelleen aina kun avaimesi katoaa tai muutat uuteen asuntoon ja et voi olla varma saitko kaikki asunnon avaimet itsellesi. Uudel-leensarjoituksella varmistat, ettei edellisillä asukkailla ole asuntosi avainta.Teettäessäsi kaikki lukitustyöt ABLOY® valtuutetulla lukkoliikkeellä voit olla varma, että lukitusturvallisuutesi on osaavissa ja luotettavissa käsissä.

Securi LukkopalveluLähde: Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko Oy

RAKENNUSPAIKAN OSTO

Harkitessasi tontin ostoa sinun tulee aina tarkistaa alueen kaavoitustilanne ja kaavamääräykset. Rakentaminen taa-jama-alueelle edellyttää, että tontilla on voimassa oleva asemakaava. Asemakaava määrittelee yksityiskohtaisesti ne rajat, joiden mukaan rakentaminen tulee tapahtua. Asemakaavoittamattomilla alueilla harkitaan rakentamis-mahdollisuudet aina tapauskohtaisesti. Jos rakentaminen poikkeaa esimerkiksi kaavamääräyksistä tai muista raken-tamista koskevista määräyksistä tulee hakea poikkeus-lupa rakentamiselle. Ranta-alueille rakentaminen vaatii ranta-asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Kiinteistökauppa tehdään kirjallisesti kaupanvahvistajan läsnäollessa.

Varainsiirtovero ja lainhuutoTontin ostosta on suoritettava varainsiirtoveroa 4 % kauppahinnasta. Varainsiirtoveron maksaminen on ostajan velvollisuus. Varainsiirtovero maksetaan verohallituksen vahvistamalla varainsiirtoveron tilinsiirtolomakkeella kahden kuukauden kuluessa kaupantekopäivästä pankkiin ostajan kotikunnan lääninverotoimiston tilille.

Lainhuutoa on haettava käräjäoikeudesta 6 kk:n kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ensirakentaja on vapau-tettu varainsiirtoverosta.

Asemakaavan mukainen tonttijakoAsemakaava-alueella sijaitseva maa-alue on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen rakennuskiellossa siihen asti, kunnes se on rekisteröity tontiksi kiinteistörekisteriin.Rakennuskielto ei koske vanhoja rakennuskaavan mu-kaisia alueita (Kuru, Ruovesi ja osa Virtain alueesta ja Killinkosken taajamaa).

Tontin lohkominenTonttijaon mukainen tontti muodostetaan kiinteistöksi (tontiksi) lohkomalla. Toimituksen yhteydessä mm. merki-tään rajat maastoon, käsitellään kiinteistörasitteet, valmis-tetaan tonttikarta ja selvitetään rekisteröimisedellytykset. Omistajalla tulee olla tontin muodostajakiinteistöön tai kiinteistöihin lainhuuto. Lainhuudot saannoille myöntää käräjäoikeus.

RasitetoimitusKiinteistön hyväksi voidaan toisen rekisteriyksikön alueel-le perustaa rasitteena pysyvä oikeus mm. tiehen, autojen säilytys- ja pysäköimispaikkoihin, vesi-, viemäri-, sähkö-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sijoittamiseen ja käyt-tämiseen. Oikeus perustetaan yleensä vain asianosaisten sopimuksen perusteella suoritettavassa rasitetoimituksessa tai tontin lohkomisen yhteydessä.

RAKENNUSOPAS 49

BETONIRAKENTEET

BETONI KANTAVISSA RAKENTEISSATeksti käsittelee asioita, jotka rakentajan tulee ottaa huo-mioon hankkiessaan betonia kantaviin rakenteisiin. Se ei ole missään nimessä täysin kattava, vaan tarvittaessa lisätietoja saa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.

YleistäRakentamismääräysten mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitel-laan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Huolehti-misvelvollisuuteen kuuluvat rakennustyön valvonta, työn tarkastaminen ja todentaminen samoin kuin käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen. Rakennus-hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissä pätevät suunnittelijat, joista pääsuunnittelijalla on suunnittelun kokonaisvastuu. Lisäksi kaikkiin lupaa vaativiin raken-nustöihin on nimettävä pätevä vastaava työnjohtaja.

Betonin lujuusluokka, rakenneluokka ja rasitusluokkaRakennesuunnittelija määrittää betonirakenteen suunnitte-lukäyttöiän, rasitusluokan, rakenneluokan, lujuusluokan sekä muut rakenteen että betonin kannalta oleelliset tekijät. Kyseiset asiat esitetään rakennuspiirustuksissa.

Suunnittelukäyttöikä on rakennukselle tai rakenteelle asetettu käyttöiänvaatimus, jonka rakennuksen omistaja valitsee yhdessä suunnittelijan kanssa. Rasitusluokan suunnittelija valitsee betonin ympäristöolosuhteiden pe-rusteella. Valittu rasitusluokka asettaa vaatimuksia mm. käytettävän betonin koostumukselle. Vaatimukset ovat siten erilaiset esimerkiksi kuivissa sisätiloissa olevalle betonirakenteelle (rasitusluokka X0) kuin ulkona olevalle betonirakenteelle, joka voi jäätyä märkänä (rasitusluokka esim. XF1).

Betonirakenteet jaetaan kolmeen rakenneluokkaan; joita nimitetään 1-, 2- ja 3-luokiksi. Rakennesuunnitteli-jalla ja betonityönjohtajalla tulee olla käytettävän raken-neluokan mukainen pätevyys. Rakenneluokka ilmaistaan lujuusluokan jälkeen tehtävällä merkinnällä, esimerkiksi K30-2 tai C25/30-2.

1-rakenneluokassa toteutetaan rakenteet, joiden suun-nittelulta ja valmistukselta vaaditaan erityistä pätevyyttä ja huolellisuutta. 2-luokan rakenteen suunnittelussa voi käyttää korkeintaan lujuusluokkaa K40 ja 3-luokan työssä korkeintaan lujuusluokkaa K20. Betonin omatoiminen valmistaminen työmaalla lasketaan rakenneluokkaan 3.

Vaatimukset täyttävä betoni1- ja 2-luokan rakenteisiin tulee käyttää betonia, joka on valmistettu ulkopuolisen tarkastuksen alaisena ts. nk. tar-kastetulla valmisbetoniasemalla (Tarkastuksen on tehnyt ympäristöministeriön hyväksymä tarkastuslaitos). Aikai-semmin vaatimus koski vain 1-rakenneluokan betonia.

Tilauksen yhteydessä tilaajan tulee ilmoittaa valmistajal-le kaikki suunnitelmissa betonille asetetut vaatimukset ja varmistaa, että valmisbetoniasema voi toimittaa kyseiset vaatimukset täyttävää betonia. Suunnitelman vaatimuksista ei saa poiketa ilman suunnittelijan hyväk-syntää.

Betonin ominaisuuksien sekä laadunvalvonnan tulee täyttää betonistandardissa SFS-EN 206-1, sen kansallises-sa liitteessä sekä säilyvyysohjeessa asetetut vaatimukset. Nämä on melko kattavasti koottu Suomen Betoniyhdis-tyksen julkaisuun by50, Betoninormit.

Betonin valmistaja vastaa siitä, että betonin ominaisuu-det ja laadunvalvonta ovat vaatimusten mukaiset.

1 ja 2-luokan rakenteiden betonin puristuslujuus arvostel-laan normikokeiden ja rakennekokeiden avulla. Valmistaja jakaa betonit betonikoostumuksen mukaan arvostelueriin, joista otetaan näytteet testattaviksi standardin vaatimin väliajoin (esim. 1 näyte/200 m3, vähintään 2 näytettä/ valmistusviikko). Kunkin arvosteluerän testitulosten tu-lee täyttää asetetut vaatimukset. Betonin säilyvyystestit tehdään hyväksytyssä koestuslaitoksessa. Tarkastetussa valmistuksessa ulkopuolinen tarkastuslaitos tarkastaa be-toniaseman ja sen laadunvalvonnan betonin valmistuksen alkaessa ja säännöllisesti sen jatkuessa.

Mikäli suunnittelija vaatii tekemään enemmän laa-dunvalvontatestejä kuin betonistandardin vaatimusten-mukaisuuden valvonnassa vaaditaan, on näistä sovittava valmistajan kanssa etukäteen.

3-luokan betoni Itse valmistetun betonin käyttö on rajoitettu kantavissa rakenteissa rakenneluokkaan 3. Rakenneluokan 3 betonin osa-aineet voidaan mitata tilavuusosin ja lujuusluokka saa olla korkeintaan K20. Kun kyseistä betonia valmistetaan työmaalla, on sementtiä käytettävä lujuusluokassa K15 vähintään 250 kg/m3 jalujuusluokassa K20 vähintään 300 kg/m3.Kantavissa rakenteissa tulee käyttää CE-merkittyä se-menttiä.3-luokan rakenteiden kelpoisuus voidaan arvostella il-man koekappaleita, jos käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan olettaa betonin täyttävän sille asetetut vaatimukset.

Finnsementti Oy

50 RAKENNUSOPAS

3.1 RAKENTAMISEN AIKATAULU

VIIKOT

RAIVAUS JA MAANKAIVU

LOUHINTA

PAALUTUS

ANTURA

SOKKELI, PERUSMUURIT

SALAOJITUS

TÄYTTÖTYÖT

ALAPOHJA

TALOPAKETTI

ULKOSEINÄT

KANTAVAT VÄLISEINÄT

VÄLIPOHJA

YLÄPOHJA

VESIKATTORAKENTEET

IKKUNAT, OVET

KEVYET VÄLISEINÄT

SISÄPORTAAT

HORMIT

TULISIJAT

MÄRKÄTILAT

SISÄSEINIEN TASOITETYÖT

SISÄKATTOJEN TASOITETYÖT

LATTIOIDEN PINTAVALUT

SISÄSEINIEN PINNOITUS

SISÄKATTOJEN PINNOITUS

LATTIOIDEN PINNOITUS

ULKOSEINIEN PINNOITUS

PELLITYKSET

KIINTOKALUSTEET

LAITTEET JA KONEET

SÄHKÖTYÖT

LÄMPÖ

VESI

VIEMÄRI

ILMANVAIHTO

PIHATYÖT

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

RAKENNUSOPAS 5�

Aikatauluseuranta on hyödyllinen apuväline rakentamisen seurannassa,valvonnassa sekä materiaalien hankinnassa ja toimitusten ajoituksessa.

30292827262524 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52

5� RAKENNUSOPAS

KUSTANNUSARVIO JA -SEURANTA (suluissa keskimääräinen kustannusjakauma 100 %)

ARVIO euroa

TOTEUTUMA euroa

ARVIO euroa

TOTEUTUMA euroa

1. RAKENNUTTAMINEN (6,3)1.1 Asiointi, yhteydenpito1.2 Suorittajien valinta, määrä- ja kustannuslaskenta1.3 Rakennuslupamaksut, muut tarkastusmaksut1.4 Suorittajien valinta1.5 Rahoituskustannukset1.6 Vakuutukset1.7 Liittymismaksut (lämpö, putki, sähkö, tele)1.8 Työmaanwta1.9 Puhelin-, postitus- ja kopiointikulut1.10 Kirjanpito

2. SUUNNITTELU (4,9)2.1 Pääsuunnittelija2.2 Arkkitehtisuunnittelu2.3 Maaperätutkimus2.4 Rakennesuunnittelu2.5 Lämpö-, vesi- ja viemärisuunnittelu2.6 Ilmanvaihtosuunnittelu2.7 Sähkösuunnittelu2.8 Muu suunnittelu

3. HANKINNAT JA TYÖNJOHTO (9,8)3.1 Rahdit ja matkakulut3.2 Rakennusjätteiden kuljetukset3.3 Työmaan siivous3.4 LVIS-töiden aputyöt3.5 Käyttöaineet ja energia3.6 Nostot, siirrot ja telinetyöt3.7 Työkoneet, työkalut ja työmaatarvikkeet3.8 Vastaava työnjohtaja, työnjohto ja -suunnittelu3.9 Materiaalihankintojen suoritus

4. MAA-, POHJA- JA ALUERAKENTEET (9,0)4.1 Tontin raivaus ja purkutyöt4.2 Maankaivu, täyttö ja tiivistys4.3 Louhinta, paalutus4.4 Salaoja-, sadevesi-, viemäriputket ja -kaivot4.5 Viher- ja päällysrakenteet4.6 Aluevarusteet (aidat, jäteastiat, siivoustelineet yms.)

5. PERUSTUKSET, ALAPOHJA, KELLARISEINÄT (8,5)5.1 Anturat5.2 Perusmuurit5.3 Routaeristykset5.4 Alapohja5.5 Kellarin ulkoseinät5.6 Terassit, ulkoportaat, tukimuurit

6. ULKOSEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET (7,2)6.1 Runko, lämmöneristeet ja tuulensuoja6.2 Ulkoverhous ja sen pintakäsittely6.3 Ulkoseinän sisäverhous

7. VÄLI- JA YLÄPOHJARAKENTEET (6,4)7.1 Välipohjan kantavat rakenteet ja eristykset7.2 Yläpohjan kantavat rakenteet ja eristykset7.3 Kattojen sisäverhoukset

8. VESIKATTO (4,4)8.1 Vesikate8.2 Ruoteet, tuuletusrimat ja aluskate8.3 Räystään aluslaudoitus ja otsalaudat8.4. Vesikaton varusteet (kourut, tikkaat yms.)

9. ULKO-OVET JA IKKUNAT (4,1)9.1 Ulko-ovet9.2 Ikkunat9.3 Vuorilaudat9.4 Vesipellit

10. VÄLISEINÄRAKENTEET, OVET JA PORTAAT (4,0)10.1 Väliseinien runko ja lämmöneriste10.2 Väliseinien pintaverhous10.3 Väliovet10.4 Sisäportaat

11. HORMIT JA TULISIJAT (3,4)11.1 Tulisijat11.2 Hormit, piippujen hatut ja pellitykset

12. SISÄSEINÄ JA KATTOPINNOITTEET (5,6)12.1 Seinien tasoitus ja vedeneristys12.2 Seinien pinnoitteet12.3 Kattojen tasoitukset12.4. Kattojen pinnoitteet

13. LATTIANRAKENTEET JA -PINNOITTEET (2,7)13.1 Lattioiden pintalaatat, rakennuslevyt13.2 Lattioiden tasoitukset ja vesieristykset13.3 Lattioiden pintamateriaalit ja pinnoitteet

14. KIINTOKALUSTEET JA LISTOITUKSET (7,2)14.1 Keittiökalusteet14.2 WC-, kodinhoitohuone- ja kph-kalusteet14.3 Eteiskalusteet ja huoneiden kiintokalusteet14.4. Saunan lauteet14.5. Katto-, jalka-, ovi- ja ikkunalistat14.6. Verholaudat

15. KODINKONEET, VARUSTEET JA LAITTEET (2,4)15.1 Keittiön kodinkoneet15.2 Kodinhoitolaitteet (pesukone, keskusimuri)15.3 Kiuas

16. LÄMMITYS-, VESI JA VIEMÄRITYÖT (8,6)16.1 Lämmitys16.2 Vesi- ja viemäriputket16.3 Vesikalusteet, altaat ja saniteettiposliini

17. ILMANVAIHTOTYÖT (1,8)17.1 Ilmastointikojeet ja -kanavat

18. SÄHKÖ-, TELE- JA INFOTEKNIIKKA (3,7)18.1 Sähkötyöt18.2 Puhelinjärjestelmä18.3. Antennijärjestelmä

19. TURVALAITTEET19.1 Lukitus19.2. Hälytysjärjestelmät

RAKENNUSOPAS 53

5 Pohjatutkimus

❏ pohjatutkimusontehtyjatoimitetturakennuspaikallePohjatutkimussisältää❏ maaperätiedotkantavuudenkannaltajaperustamis- suosituksen❏ mittaustuloksettontinpinnankorkeusasemistasekäarvion/selvityksen❏ maaperässäolevienhaitallistenkaasujenesiintymisestä❏ sade-ja/taisalaojavesienimeyttämisenedellytyksistä❏ pohjaveden korkeusasemasta mahdollisinepitkäaikaisvaihteluineenennakoidenmyösympäristössätapahtuvattulevatmuutokset

❏ pohjavedenmahdollisentyönaikaisenjapysyvänmuutoksenvaikutuksistaympäristöön❏ rakennustyöstä mahdollisesti aiheutuvan tärinän (louhinta,paalutus)vaikutuksistaympäristöön

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

6 Rakennuksen korkeusasema

❏ tuleva korkeusasema on oikeassa suhteessa ympäröiväänmaanpintaan,pohjavedenpintaanjasuunniteltuunviemäröintitapaanvesistöjenvaikutusalueellarakennuksenkorkeusasemavastaasitäkoskevaa suositusta tai tulvavesienhaitallinenvaikutusonestettymuillakeinoin❏ täyttöjänaapuritonttienrajoillaeitarvita❏ pintavedetpystytäänjohtamaanrakennuksestapoispäin❏ pintavedeteivätvalunaapuritontille

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

7 Rakennustyön aloittaminen

7.1 Luvat ja vastuulliset työnjohtajat❏ rakentamista valmistelevaa maanrakennustyötä tai puidenkaatamistaaloitettaessarakennuslupaonmyönnettytairakennusvalvontaviranomainenontodennuttoimenpiteenolevanvaikutuksiltaanvähäinen❏ purettavillerakenuksilleonmyönnettyerillinenpurkamislupataipurkaminenonestettylainvoimaisessarakennusluvassa❏ perustusten valua tai peruselementtien asentamistaaloitettaessa rakennuslupaonmyönnetty ja seon lainvoimainentaityönaloittamiseksionrakennusvalvontaviranomaisenhyväksymäaloittamisoikeus❏ rakennusvalvontaviranomainenonhyväksynytrakennustyötäjohtamaan vastaavan työnjohtajan, KVV-työnjohtajan, IV-

työnjohtajansekätarvittaessamuunerityisalantyönjohtajan ❏ purkutyötä ❏ maanrakennustyötä ❏ louhintaa ❏ paalutustavarten❏ lupapäätöksessämäärätytrakennustyönaloittamiseenliittyvätvelvoitteetontäytetty

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

7.2 Suunnitelmat ja rakennustyön haitallisten vaikutusten rajoittaminen❏ perustamistöiden ja pohjaviemäreiden osalta tarvittavaterityissuunnitelmatonlaadittujatoimitetturakennuspaikallesekärakennusvalvontaviranomaiselle, mikäli sitä on lupapäätöksessäedellytetty❏ asiantuntijan laatiman riskianalyysin mukaiset katselmuksettärinää aiheuttavien töiden, kuten purkamisen, louhinnan japaalutuksensekätarvittaessakaivutyönjatiivistystyönhaitallistenvaikutusten seuraamiseksi on toimitettu ja tarvittavat suojaus- javaimennustoimenpiteet on toteutettu sekä ympäristövaikutusten(pohjavedenpinnan korkeus, tärinät, painumat) seurantaantarvittavattarkkailupisteetjamittalaitteetonasennettupaikoilleen

❏ rakennuspaikanmaanalaistenputkienja linjasulkuventtiiliensekäkaapeleidensijainnitonselvitettyjapurettavienrakennustenputkien linjasulkuventtiilit on suljettu ja kaapeleissa ei kuljesähkövirtaa❏ säilytettäväkasvillisuusjasäilytettävätrakenteetonsuojattu

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

Työmaan tarkastusasiakirjat

54 RAKENNUSOPAS

Rakennustyön suoritus

Tähän tarkistuslistaan merkitään rakentamiseen liittyvientoimenpiteidensekäerirakennusvaiheisiinsisältyvientyövaiheidentarkastukset. Tarkastuksia voivat tehdäaloituskokouksessa sovitutrakennusvaiheidentarkastustenvastuuhenkilötjamuuttyövaiheidentarkastuksiasuorittavathenkilöt.

Kunkin työvaiheen tarkastettavat kohdat on merkitty laatikolla.Kohdantultuatarkastetuksitarkastuksensuorittajamerkitseerastinlaatikonkohdalle.Kunkokotyövaiheontarkastettu,hänvahvistaaallekirjoituksellaan työvaiheen tarkastetuksi. Työvaiheisiin liittyväthuomautukset kirjataan tämän tarkistuslistan lopussa olevaantilaan.

Mikäli työvaiheet ovat toistuvia, kuten rivitaloissa, voidaanhuomautuksillevarattuuntilaanmyöskirjataosatarkastukset.Tähän

tilaan on syytä kirjata myös muut rakentamisen lopputuloksenkannalta olennaiset asiat, kuten poikkeamat suunnitelmista työnsuorituksen tai rakennustuotteiden osalta ja jonkin osa-alueenjääminentarkastamatta.

Sittenkunasianomaisenrakennusvaiheentarkastustenvastuuhenkilöontodennuttyövaiheidentarkastuksettehdyiksi,rakennustuotteidenkelpoisuudenvastaavanrakentamismääräyskokoelmanvaatimuksia,rakennustuotteiden tiedot kootuiksi tuotekansioon rakennuksenkäyttö- ja huolto-ohjeen laatimista varten sekä rakentamisenmuutenkin vastaavan hyvää rakennustapaa, hän varmentaanimikirjoituksellaan tarkastusasiakirjan yhteenvetolomakkeeseenkyseisenrakennusvaiheentarkastetuksi.

Vastaavalla tavalla toimitaan rakennustyön aloittamisen jarakennuksen käyttöönoton edellytysten täyttämiseen liittyvientoimenpiteidenkohdalla.

8 Perustaminen

8.1 Kaivutyöt ja perustaminen perusmaan varaan❏ maapohjan laatu ja kaivutaso kaivutyön jälkeen vastaavatpohjatutkimuksessa esitettyä tai poikkeama on rakenne- taigeoteknisensuunnittelijanhyväksymä❏ maapohjaontarvittaessasuojattuasianmukaisestiliettymistävastaan❏ perusmaan pinta rakennuksen alla on tasainen ja viettääperuskaivannon pohjaa alemmaksi asennettaviin salaojaputkiinpäin(vähintäänkaltevuudella1:50,mieluummin1:20)❏ kaivannon luiskat ovat maalajeihin nähden riittävän loivatestämäänreunojensortuminen❏ sadevesien työnaikainen poisjohtaminen on toteutettuyhdistämälläerillisetanturakaivannot toisiinsa ja johtamallavesipumppauskuoppiin

❏ loppukaivuontoteutettumaapohjanhäiriintymättä❏ mahdollisestihäiriintynyttairoutaantunutpohjamaaonpoistettujatäyttöontehtyerillistenohjeidenmukaantaiperustaminenonulotettusyvemmällehäiriintymättömäänpohjamaahan❏ maakivetjalohkareetonrikottujapoistettutulevanperustuksenalta❏ kaivutyönjamuidenpohjarakennustöidenjärjestysonsellainen,etteihäiriintymisherkällämaapohjallatarpeettomastiliikutaennentäytönrakentamistataialusbetoninvalua❏ talviaikana maanvaraisten rakenteiden kaivu on ulotettulopulliseen syvyyteensä vasta vähän ennen perustusten taimassanvaihdon tekemistä ja valmiin kaivannon routaantuminenonestettytehokkaallalämmöneristyksellätailämmityksellä❏ kaivutyön ja pohjavedenpinnan muutoksen mahdollisestiaiheuttamaavauriovaikutustaonseurattujakirjattuasiantuntijanesittämien ohjeiden mukaisesti (tulosten poiketessa raja-arvoista

7.3 Käytännön toimet❏ tontinkulmapisteetonselvitetty❏ asianomainenviranomainenonmerkinnytrakennuksenpaikanjakorkeusaseman,mikälinäinonlupapäätöksessäedellytetty❏ työnaloittamisestaonilmoitetturakennusvalvontaviranomaiselle

❏ rakennustyöstäkertovakylttionasetettutontille❏ rakennustyömaa on aidattu riittäväksi katsotulla tavalla jaaitaus on varustettu rakennustyömaasta kertovin varoituskylteintms.❏ rakennustyöhönmahdollisestitarvittavankatu-taimuunyleisen

alueenkäyttöönonhaettulupaao.viranomaiselta❏ tarvittavat luvat työmaaparakkien pystyttämiselle ja niidensähkö-sekävesi-javiemäriliittymilleonhankittu

_________________________________________________Päiväys

________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

7.4 Yhteys muihin viranomaisiin ja laitoksiin❏ tarvittavat ilmoitukset ympäristöviranomaiselle työstämahdollisestiaiheutuvastamelusta,pölystäjamuustahaitastaontehty❏ maamassojen ja rakennusjätteiden lajittelu- jasijoituspaikkaohjeetonsaatuao.viranomaiselta❏ tarvittavaträjäytysluvat jaräjähdysaineidensäilytysluvatonsaatu

❏ vesijohtojen ja viemäreiden liittymisilmoitukset on tehty jatarvittavat kaivuluvat katu-, tie- tai muulle yleiselle alueelle onsaatu

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 55

niidenedellyttämättoimenpiteetasiankorjaamiseksiontoteutettu)❏ seurantakatselmus vauriovaikutusalueella sijaitsevissarakennuksissajarakennelmissaontoimitettutyönpääyttyä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

8.2 Louhintatyöt❏ katselmukset naapurirakennuksissaonpidetty tarpeellisessalaajuudessa❏ perustettaessalouhitun,rikkonaisenkallioluiskantaiseinämänyläreunallegeotekninensuunnittelijaonrakennuspaikallavarmistanutkallionvakavuuden❏ räjäytettäväalueonpeitettyräjäytyssuunnitelmanedellyttämällätavalla siten, etteivät irtoavat lohkareet pääse aiheuttamaanvahinkoa❏ louhintaa ei ole suoritettu betonivalujen sitoutumisaikanalouhinnanvauriovaikutusalueella❏ anturoiden liukuminen on estetty louhimalla kalliopohjatenintään15°kaltevuuteentaipohjarakennussuunnittelijanesittäminerityistoimenpitein(esim.tapitus,porrastus,anturalevitysjne.)❏ rakennustenallejaperustustenkohdilleeijäähaitallisia,vettäkerääviäjamahdollisestijäätyviäsyvennyksiä(betonoidaanvedenkapillaarisennousunestämiseksi)jarakennuksenallemahdollisestijoutuvavesipääseevirtaamaansalaojiin

❏ perustustenallejääviltäosiltavedetonpumpattupoisennenperustustenbetonointia❏ talviaikana kallio on pidetty lämpimänä riittävän laajaltaalueeltaennenperustustenbetonointia❏ louhintatyön mahdollisesti aiheuttamaa vauriovaikutustaon seurattu ja dokumentoitu asiantuntijan esittämien ohjeidenmukaisesti (tulosten poiketessa raja-arvoista niiden edellyttämättoimenpiteetasiankorjaamiseksiontoteutettu)❏ seurantakatselmus vauriovaikutusalueella sijaitsevissarakennuksissajarakennelmissaontoimitettutyönpäätyttyä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

8.3 Paalutus❏ rakennesuunnittelija on verrannut paalutuksen toteutumistasuunnitelmiin ja laatinut paalutuspöytäkirjan tietojen perusteellapaalutuksenjaperustuksentarkesuunnitelman❏ paalutuspöytäkirjan tietojen ja silmämääräisen tarkastelunperusteella rakenne- tai geotekninen suunnittelija on antanutpaaluillekatkaisuluvan❏ katkaistujenpaalujenpäätovatehjät,tasaisetjapaalunakseliavastaanmahdollisimmankohtisuorat❏ paalunpääjääanturanbetonivaluunvähintään50mm❏ paalujenpääraudoitusonotettuesiinpaalunpäänankkurointiraudoitukseksi,mikälisuunnitelmissanäinonesitetty❏ paalutusta ei le suoritetu betonivalujen sitoutumisaikanapaalutuksenvauriovaikutusalueella❏ lyhyetpaaluteivätolesiirtyneetalkuperäisentarkemittauksen

mukaisiltapaikoiltaanennenperustuksenbetonointia❏ talviaikaan tulevan anturan alle on asennettu routaeristyspaalujennousunvälttämiseksi❏ paalutustyönmahdollisesti aiheuttamaavauriovaikutustaonseurattu ja kirjattu asiantuntijan esittämien ohjeiden mukaisesti(tulostenpoiketessaraja-arvoistaniidenedellyttämättoimenpiteetasiankorjaamiseksiontehty)❏ seurantakatselmus vauriovaikutusalueella sijaitsevissarakennuksissajarakennelmissaontoimitettutyönpäätyttyä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

8.4 Perustusten ja maanvastaisen lattian alle tehtävät täytöt❏ tiivistämistyöselostuksessa on annettu ohjeet käytettävänmateriaalin rakeisuudesta, vesipitoisuudesta ja lämpötilasta sekäkäytettävistäkoneista,kerrallatiivistettävänkerroksenpaksuudestajayliajokertojenmäärästä❏ perusmaan päälle on tarvittaessa asennettu suunnitellunkäyttöluokanmukainensuodatinkangas❏ täyttöjäeiole tehty veteeneikähäiriintyneellemaapohjalleilmangeoteknisensuunnittelijanerityisohjeita❏ täytteenleveysulottuupaksuuteensanähdenriittävästianturan

sivujen ohi pystyäkseen siirtämään perustukseen kohdistuvatkuormatperusmaalle❏ tiivistäminen on tehty työselostuksen ohjeiden mukaisesti jasiitäonpidettykirjaa❏ täyttteen kelpoisuus on osoitettu työtavan seurannalla jakirjaamisella(työtapamenetelmä)taimittaamallatäytteentiiviystaikantavuus(lopputulosmenetelmä)taimolemmillatavoilla❏ perusmaanjäätyminenonestettyennentäytteenlevittämistä❏ täytönjäätyminenonestettytiivistämisenaikanajarakennettutäyteonsuojattujäätymiseltä❏ tiivistämistyö ei ole aiheuttanut vahinkoa ympärillä oleviin

56 RAKENNUSOPAS

valmiisiinjasitoutumassaoleviinrakenteisiin❏ tiivistystyön mahdollisesti aiheuttamaa vauriovaikutusta onseurattu ja kirjattu asiantuntijan esittämien ohjeiden mukaisesti(tulostenpoiketessaraja-arvoistaniidenedellyttämättoimenpiteetasiankorjaamiseksiontehty)❏ seurantakatselmus vauriovaikutusalueella sijaitsevissarakennuksissajarakennelmissaontoimitettutyönpäätyttyä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

8.5 Perustukset ja sokkeli❏ perustukseton viety routasyvyyteen taineon routasuojattu,jolleipohjatutkimuksissaoletodettumaaperänolevanroutimaton❏ teräksiäsuojaavabetonipeiteonvähintään25mmmuotinjokakohdassamyöstyöraudoituksenkohdalla,jolleisuunnitelmissaoleesitettytätäsuurempaaarvoa❏ teräksiä suojaava betonipeite maata vasten valettaessa onvähintään50mm❏ raudoitteetontuettuvälikkeillämuottiinjaperusmaahanniintukevasti ja tiheään, etteivät ne voi betonoinnin aikana liikkuapaikaltaan❏ raudoitteeteivätmakaaanturanmuotinpuisenkiinnityssoljenpäällä❏ muotteihin on jätetty esimerkiksi putkivaraukset vedenjohtamiseksirakennuksenaltasalaojiin❏ kantavienalapohjienalleonperustuksiinjätettykokoalapohjanallakulkemisenmahdollistavatryömintäaukot❏ ennenbetonointiaperusmaa,kallio,paalujenpäät,työsaumat,muotitjaraudoitteetovatsulatjapuhtaat❏ betoni ei ole päässyt jäätymään ennen jäätymislujuuden

saavuttamista–perustukseton suojattu ja tarvittaessa lämmitettyjäätymistävastaan❏ sokkelin tuleva korkeus on rakennuksen vieressä vähintään0,3msuunniteltuamaanpinnankorkeusasemaasuurempi❏ lattian pinta on vähintään 0,3 m suunniteltua maanpinnankorkeusasemaaylempänärakennuksenvieressätaiperusmuurionsuojattuulkopuolisellavedeneristykselläsokkelinyläreunaanasti❏ rakenteessaeiolekylmäsiltoja❏ sokkelikaivantoon asennettu mahdollinen lämmöneriste(routalevyt)onmaahanasennettavaksitarkoitettualaatuajalevyton kallistettu viettämään rakennuksesta poispäin sekä suojattuvälittömästimekaaniseltarasitukseltaesimerkiksisuojahiekoituksellajatarvittaessaeristeenpäälleasennettavallativiillämuovikalvolla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

9 Rakennuspohjan kuivatus

9.3 Salaojien sijoitus ja kaivannot❏ rakennuksenallaperusmaahantehtykaivantoontasainenjaviettääselvästi(kaltevuudessa1:50,mieluummin1:20)kaivannonpohjaaalemmaksisijoitettuihinsalaojaputkiinpäin❏ rakennuksen alla oleva salaojituskerros on yhteydessäsalaojaputkia ympäröivään salaojituskerrokseen anturan taisokkelipalkin alta kulkevan salaojituskerroksen tai anturan läpitehtyjenreikienvälityksellä

❏ salaojaputkenyläreunaon jokakohdassavähintään0,4mviereistätaiyläpuolistamaanvastaistalattiapintaaalempana❏ salaojaputketviettävätkaivoonpäin(purkusuuntaan)vähintäänkaltevuudella1:200(mieluumminvähintäänkaltevuudella1:100)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

9.4 Salaojaputket ja tarkastuskaivot❏ salaojaputkistot liitososineen ja kaivoineen soveltuvatkuivatusvesienkokoamiseen,poisjohtamiseensekätarkastamiseenjahuoltamiseen(mm.lietepesällisettarkastuskaivot)❏ salaojaputkienkallistuksetkaivojenvälilläonvaaittu❏ salaojaputketonkannatettujatuettupehmeidentaipainuvienmaidenpäälleasennettaessa❏ salaojaverkoston toimintakoe on tehty ja siitä on tehtymerkintä salaojapiirustukseen, joka on salaojien asentamisenjälkeenpäivitettytodellisensijainninjakorkeusasemankertovaksitoteutumapiirustukseksi

❏ tarkastuskaivojen ja -putkien kannet ovat näkyvissä taierityisistäsyistäpeitettyjenkansiensijaintionselvästimerkitty

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 57

9.5 Täyttötyöt❏ salaojituskerroksiin käytettävä kiviaines täyttääsalaojituskerrokselleasetetutvaatimukset (seulontakäyrät liitetäänlaatukansioon)❏ perusmuuria,sokkelipalkkiataikellarinseinäävastenolevanpystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuus on vähintään 0,2m (asentaminen vaatii käytännössä huomattavasti paksummankerroksen)❏ salaojaputket jakaivotonsuojattu jäätymiseltä jasalaojienpeitesyvyys on joka kohdasta vähintään 0,5 m rakennuksenulkopuolitsensalaojienkohdalla

❏ salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuus onvähintään0,1mputkenallajasivuillaja0,2mputkenpäällä❏ salaojituskerroksen paksuus maanvastaisen lattian alla jaryömintätilassaonvähintään0,2mjakerroksenalleonlevitettysuodatinkangasperusmaanollessasaveataisilttiä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

9.6 Rakennuspohjan kuivatusvesien poisjohtaminen❏ kuivatusvesien poisjohtamiseen tarvittavat viemärit,viemäriliittymät tai imeytyskaivot sekä mahdolliset pumppaamotonasennettujatuettuniin,etteivätnepainutaikallistu❏ mahdollisessa imeytyspesässä (tai -kentässä) käytettävänkiviaineksenrakeisuusvastaasuunnielmassaesitettyä(seulontakäyräonliitettylaatukansioon)❏ imeytysjärjestelmänkohdallapohjavedenpintaonvähintään1,5msalaojitustasonalapuolella

❏ imeytyspesä tai -kenttäulottuu routarajanalapuolelle jaontarvittaessalämmöneristetty

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

10 Alapohja ja maanvastaiset rakenteet

10.1 Maanvarainen lattia, kellariton rakennus❏ maanvastaisenlattianaltaonpoistettusavi-,humus-jamuuthienojakoisetmaakerrokset❏ puurakenteidenaluspuutonerotettukivirakenteistakosteudenkatkaisevallakerroksella❏ lattianlämmöneristysonpääosinbetonilaatanalapuolella❏ lattiarakenteeseen ei ole asennettu höyrynsulkua, jollei sitäsiihennimenomaanolesuunnitelmissaesitetty

❏ lattian yläpinta on vähintään 0,3 m tulevan maanpinnanyläpuolellataisade-jasulamisvesientunkeutuminenrakenteisiinonestettyerityistoimenpitein(pintavesienpoisjohtaminen,perustustenkuivatus,perusmuurinvedeneristys)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

10.2 Kantava alapohja❏ ryömintätilanväliseiniinontehtykulku-jatuuletusaukotniin,ettätarkastus-jahuoltotoimenpiteetovatmahdollisiajaryömintätilatuulettuukokonaan❏ kosteudennousuperusmaapohjastaonrajoitettuasentamallatasaiselle, salaojiin selvästi viettävälle maapohjalle 0,2 m paksusalaojituskerros,muovitaisolumuovieriste❏ mahdollisensalaojituskerroksenallaonsuodatinkangas,josperusmaaonsaveataisilttiä❏ mahdollisen muovikalvon päälle joutuvalla vedellä onpoistumismahdollisuus❏ ryömintätilaeimissäänkohdassaolematalampikuin0,6m❏ ulkoilmaanrajoittuvattuuletusaukotja-putketonsijoitettusiten,ettäniidenkeskinäinenvälionenintään6m,samaannurkkaaneituleenempääkuinyksiaukko taiputki jaaukonvähimmäiskokosäleikköhuomioonottaenonvähintään150cm2

❏ tuuletusputkienyläpäätovatniinkorkealla,etteirakennuksenvierelletalvellamahdollisestikinostuvalumipeitäniitä❏ alapohjarakenneontiivis(saumat,liittymät,läpiviennit)

❏ ryömintätilaonpuhdaseikäsielläolehomehtuviajalahoaviatarvikkeitayms.❏ salaojitustaso on selvästi ryömintätilan valmista pintaaalempanaJoskantavaalapohjavaletaanmaatavasten❏ tasaisen,salajojiinselvästivietttävänperusmaanpäälleontehtyvähintään0,2mpaksusalaojituskerrosjasenallesuodatinkangas,mikäliperusmaaonsaveataisilttiä❏ mahdollinenalapohjanlämmöneristeonkokonaantaipääosinlaatanalapuolella❏ valualustaeiolejäässä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

58 RAKENNUSOPAS

10.3 Kellarilliset tilat❏ perusmuurilevytonlimitettyjakiinnitettyvalmistajanohjeidenmukaisestijaniidenyläreunaanonasennettureunalista❏ seinän ja anturan liitokseen on betonoitu viiste japerusmuurilevyntaakseriittävänylösonkiinnitettybitumikermikaista,jokaalaosastaanulottuuviisteenohiperusanturaansaakka❏ perusmuurilevyn taakse mahdollisesti syntyvä kosteus voipoistualevynalareunasta❏ ilmatiiviydenaikaansaamiseksikellarinmaanvastaisetseinätonmolemminpuolintasoitettuesimerkiksioikaisulaastilla

❏ kellarinseinässäeiolesisäpuolistalämmöneristettä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

11 Rakennusaikaisen kosteuden hallinta

11.1 Rakennustarvikkeiden ja valmiiden rakenteiden suojaus❏ rakennustarvikkeetonsuojattu javarastoituasianmukaisestiniinulkovarastoissakuinrakennuksessakinsenrungonollessavieläavoin❏ valmiit rakennusosat ja rakenteet on rakennushankkeenkaikissavaiheissasuojattuasianmukaisesti

________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

11.2 Rakennuksen kuivuminen ja rakenteiden pinnoittaminen❏ kuivatettavien rakenteiden pinnoittamisessa on noudatettupinnoitteenvalmistajanantamiaohjeita❏ rakennusosien pinnoitus- ja saumausolosuhteet ovat olleettuotteidentoimittajienantamienohjeidenmukaiset❏ lattioiden pinnoituskelpoisuus on osoitettu luotettavin,asiantuntijantekeminkosteusmittauksin❏ kosteidenrakenteidenjarakennuskosteudenonannettukuivuatai rakenteita on kuivatettu riittävästi ennen kuin ne on peitettykuivumistahidastavallaainekerroksella

❏ rakentamisessaonkäytettyvainmateriaaleja,jotkaeivätedespoikkeuksellisesti kohonneen ilmankosteuden johdosta muodostahuoneilmaanterveellisyyttävaarantaviaemissioita

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

12 Runkorakenteet

12.1 Runkorakenteiden ankkurointi ja eristäminen❏ puurungonpainekyllästettyaluspuuonankkuroituperusmuuriintaikantavaantaireunavahvistettuunalapohjalaattaanesimerkiksikierretangoin❏ ns.kaksoistolppienvälissäonmineraalivillaeriste❏ puurungon aluspuu on eristetty kivirakenteesta esimerkiksibitumikermillä❏ ulkoseinärungon aluspuu on vähintään 0,3 m tulevan

maanpinnanyläpuolellajapääseeminkäänestämättäkuivumaantuuletusilmaan❏ muuraamallatehtyrunkooneristettyperustuksistataikantavastalaatastaesimerkiksibitumikermillä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

12.2 Väli- ja yläpohjan kannatinrakenteet❏ kattoristikoidentukienleveydet(yläjuoksupuu)ovatvähintäänristikkosuunnitelmassa esitetyn suuruiset ja ristikot on ankkuroituseinänyläjuoksupuuhun❏ kattoristikoillejapalkkirakenteilleonjätettytaipumavaraei-kantavienväliseinienkohdille❏ ei-kantavan, jäykistävän väliseinän yläpäähän on jätettypalkeille ja ristikoille taipumavara niin, että seinän yläpäänvaakasuuntainensiirtyminenonestetty❏ kattoristikotonjäykistettysivusuunnassajasauvojentuennatsivusuuntaistanurjahdustavastaanontehty❏ ns. saksiristikoiden tuennassa on otettu huomioon ristikon

taipumisestaaiheutuvatukienvaakasuuntainenliike❏ savuhormionlukuunottamattaalle30mmpaksujarakenneosia(kuten kattopaneelit) vähintään 10 mm:n etäisyydellä palavistamateriaaleistasekälisäksiväli-jayläpohjankohdallaeristettypalavistakannatinrakenteista vähintään100mmpaksullapalamattomallamineraalivillalla, jollei savuhormin kelpoisuusselvityksessä sallitapienempääetäisyyttä

________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 59

13.2 Lämmöneristeet❏ lämmöneristelevytonasennettutiiviistirunkotolppiavasten❏ levyjenjatkoskohdissareunatovattiiviistitoisiaanvasten❏ levyissä ei ole eristävyyttä heikentäviä painautumiarunkotolppien ja jatkostenkohdalla,vaaneristelevy täyttääkokotolppavälintasaisesti

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

13.3 Tuulensuoja❏ rakennuksentuulensuojaverhoukseenonkäytettyvaintähäntarkoitukseensopiviajatutkittujatuotteita❏ tuulensuojaverhous on jatkettu ainoastaan runkopuidenkohdalla❏ levytonasennettuponttiintaisaumatontiivistettykyseiselleverhousmateriaalilletarkoitetuintiivistysnauhointms.❏ tuulensuojalevyjen alapäät ovat irti perusmuurin päälläolevastavedeneristyskaistasta

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

13.4 JulkisivuverhousPuujulkisivu❏ rakennuksen puuverhottuun julkisivuun liittyvä tuuletusrakojatkuuyhtenäisenäsokkelistaräystäälle,myösikkunoiden,ovienjaverhouksenepäjatkuvuuskohtienkohdalla(paneloinninsuunnanmuutosesimerkiksikerrostenvälissä)❏ tuuletusvälinleveysonvähintään20mm❏ ulkoverhouksen taakse joutuvan veden poisto on järjestettyesimerkiksi bitumikermikaistojen tai pellitysten avulla seinänalareunasta, ikkuna- ja oviaukkojen yläpuolelta sekä seinienepäjatkuvuuskohdissa(päällekkäisetelementit,verhouksenpaneeliensuunnanvaihtuminen,verhousmateriaalinvaihtuminen)

❏ puupaneelin paksuus on vähintään 21 mm ja se onkiinnitettyvähintään25mmpaksuihinkiinnitysrimoihintalautoihinkäyristymisenvähentämiseksi❏ puuosien maalauskäsittely on maalitoimittajan ohjeidenmukainen❏ pystypaneelin alapäät on sahattu vinoiksi tippanokanaikaansaamiseksijasenalapäätonmaalattu

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

Muurattujulkisivu❏ tuuletusvälionyhtenäinenjasenleveysonvähintään30mm❏ tuuletusvälissäeiolelaastipurseita❏ alimmassa muurauskerrassa on vähintään joka kolmaspystysauma jätettyaukieikämuurauksen ja tuulensuojanvälissäperusmuurinpäälläolelaastia❏ ulkoverhouksen taakse joutuvan veden poisto onjärjestetty esimerkiksi bitumikerikaistojen tai pellitysten avullaseinän alareunasta, ikkuna- ja oviaukkojen yläpuolelta sekäseinien epäjatkuvuuskohdissa (esimerkiksi verhousmateriaalinvaihtuminen)❏ laastisaumatovattäysiäjasaumojenpaksuudetovatkäytettävän

muurauskiventoimittajanantamanohjeenmukaisia❏ ulkoseinämuuraus on sidottu rakennuksen runkoonruostumattomin (tai kuumasinkityin) muuraussitein tai siihentarkoitukseenerikseenhyväksytyinkiinnikkein❏ muuraussiteetonasennettuulospäinkalteviksi

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

13 Ulkoseinät

13.1 Höyryn- ja ilmansulku❏ höyryn- ja ilmansulku on sekä seinä- etä kattorakenteissayhtenäinen❏ höyryn-jailmansulunkaikkijatkoksetonlimitettyvähintään150-200mmjateipattuhuolellisesti❏ jatkoksetontehtyvainrankojenkohdilla❏ läpiviennitontiivistettyasianmukaisestijahöyryn-jailmansulkuonliitettytiiviistimyösikkunoidenjaovienkarmeihin

❏ käytettäessä ikkuna- ja ovikarmien tiivistykseen esimerkiksipolyuretaania puurakenteiden kuivuminen tilkevälin kohdalla onmahdollistatuuletusrakoonpäin(uretaaniaeikokokarmisyvyydellävaankylmältäpuoleltavajaatäyttö)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

60 RAKENNUSOPAS

13.5 Julkisivun yksityiskohdat❏ Ikkunapeltien ja muiden vaakapintoja ta viistoja pintojasuojaavienvesitiiviidenrakenteidenkaltevuusulospäinonvähintään1:3❏ pellitysulottuuvähintään30mmulosseinäpinnastajapelleissäonasianmukainentippanokka❏ pellitysten liitokset pystypintoihin on varustettu riittävinylösnostoinjasaumaontiivistettyelastisellasaumausmassalla❏ puuverhouksen alapään etäisyys vesipellistä tai muusta

vaakapinnastaonvähintään25mm,jolleivoimakasroiskevesirasitusoledellyttänytvieläkinsuurempaaetäisyyttä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

14 Yläpohja ja vesikattorakenteet

14.1 Tuuletus❏ yläpohjanja/taikylmänullakkotilantuuletusrakoonvähintään200mm,kunkatonkaltevuusonalle1:20,vähintään100mm,kunkatonkaltevuuson1:20 ...1:5 javähintään75mm,kunkatonkaltevuusonjyrkempikuin1:5❏ tuuletusonjärjestettyjatkuvaksimyöskatonepäjatkuvuuskohdissa(kattopintojenkorkeuserot,kattoikkunatjne.)❏ räystäilläonyhtenäinentuuletusrako,jonkaleveysonvähintää20m

❏ lappeen suuntaisesti lämmöneristettyjen yläpohjienlämmöneristeenjaaluskatteen/katteenvälionkauttaaltaanritttävästiauki❏ harjalleja/taipäätyihinonjärjestettyriittävätuuletus

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

14.2 Höyryn- ja ilmansulku❏ yläpohjan höyryn- ja ilmansulkuna on käytetty siihentarkoitukseen erikseen hyväksi todettuja tuotteita (myösultraviolettisäteilynkestävyysonselvitetty)❏ yläpohjanhöyryn-jailmansulkuonyhtenäinenjaliitettytiiviistiseinänhöyryn- ja ilmansulkuun tai tasa-aineisen seinärakenteensisäpintaan❏ höyryn-jailmansulunkaikkijatkoksetonlimitettyvähintään150-200mmjateipattuhuolellisesti❏ jatkoksetontehtyvainrankojenkohdilla❏ läpiviennitontiivistettyasianmukaisesti

❏ lappeensuuntaisesti eristettyjen yläpohjien lämmöneriste onsuojattutuulensuojalla❏ yläpohjaakannattavienväliseinienjapääpalkkienpäälleonasennettuhöyrynsulkukaistaennenyläpohjakannattimienasennusta(varmistaahöyrynsulunjatkuvuudenkyseisilläkohdilla)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

14.3 Vesikate, aluskate ja läpiviennit❏ epäjatkuvienkatteidenalleonasennettuehjäjatiivisaluskatemyösläpivientienkohdalla❏ aluskate on varustettu läpivientien kohdalla ylösnostoin jaerityisintiivistetyinläpivientikappalein❏ aluskateonvietyselvästiulkoseinälinjanohi,jottavesieivaluseinärakenteeseen❏ aluskatteenalapuolellajaaluskatteenjavesikatteenvälissäontoimivatuuletus❏ rivipeltikatteensaumatjajiiritontehtyjatiivistettyasennustakoskevantyöohjeenmukaisesti

❏ vesikaton läpiviennit on varustettu ylösnostoin tai erityisinläpivientikappalein

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

14.4 Räystäs❏ rakennuksessa on suunnitelmissa esitetyt ja/tai riittävänulkonevaträystäät❏ räystäs-jamyrskypellitontehty❏ lumen sekä eläinten pääsy ullakkotilaan on estettyasianmukaisellatiheäsilmäiselläverkolla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 6�

15 Märkätilat, rakenteelliset asiat

15.1 Vaatimukset suunnitelmille❏ suunnitelmissa ja/tai työselostuksessa on esitetty käytettävävedeneristyksen rakennejärjestelmä, jonka toimivuudesta jayhteensopivuudestaonolemassatutkimustulokset(esimerkiksiVTT:njärjestelmäsertifikaatti)❏ suunnitelmissaja/taityöselostuksessaonasetettuvaatimuksetkiinnitysalustan kosteudelle, alustan käsittelylle, työnsuoritukselle,

työ,käyttö-jahuolto-ohjeillesekälaadunvarmistusmenettelylle

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

15.2 Pesu- ja kylpyhuone❏ vedeneristyksenalustanonannettukuivuataiseonkuivatettuennentiiviidenkerrostenasentamista(esimerkiksibetonirakenteenkuivuminensallittuunpinnoituskosteuteenonvarmistettuluotettavallatavalla)❏ rakenteita ei missään kohdassa märkätilaa tule jäämäänkahdenvesihöyrytiiviinkerroksenväliin❏ vedeneristeenläpivientikohdatontiivistetty(esimerkiksivesi-javiemäriputket)❏ märkätilojen taustaseinät ja lattia on käsiteltyvedeneristysjärjestelmän toimittajan ohjeiden edellyttämällätavalla❏ lattian kallistukset ovat vähintään 1:100 ja lattiakaivonläheisyydessävähintään1:50

❏ puurankaseinien alaosa on nostettu kiviaineisella sokkelillariittävästi(noin100mm)betonilattianpinnanyläpuolellejaeristettybetonirakenteestaesimerkiksibitumikermikaistalla❏ märkätilan sijaitessa ulkoseinän kohdalla ulkoseinästä onpoistettu höyrynsulku ja höyrynsulun jatkuvuudesta märkätilankohdallaonesitetty liittymädetalji, jolleimärkätilassaolekäytettyerikseensuunniteltuans.kaksoisseinärakennetta

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

15.3 Vedeneristysjärjestelmä❏ vedeneristysmateriaalin ja tiivistysmassojenpitkäaikaiskestävyydestäonolemassaselvitys❏ toteutuksen on tehnyt asentaja, jolla on valtion teknillisentutkimuskeskuksenantamahenkilösertifikaatikyseiseentyöhöntaijonkakelpoisuudestaonmuutoinvarmistuttu❏ märkätilojenpintakerrostenalletulevanvedeneristysjärestelmänosien (kiinnityslaasti, vedeneristyskerrokset, kulma- janurkkavahvikkeet, lattiakaivo) yhteensopivuus ja toiminta ontodettu luotettavalla tutkimuksella ja järjestelmä yksityiskohtineenonasennettu

❏ siveltävien vedeneristeiden riittävästä kerrospaksuudesta onvarmistuttumittauksintailuotettavinselvityksin(esim.ainemenekkienperusteella)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

15.4 Läpivientikohdat ja viimeistely❏ vedeneriste on lattian viemäriläpivientien kohdalla nostetturiittävänylös(40m)jaläpiviennitontiivistettyhuolellisesti(myösWC-istuimenkiinnitysruuvienreiät)❏ seinänvedeneristeonseinällenosetun lattianvedeneristeenpäällä❏ märkätilojenpintarakenteetonasennettukäyttäentutkittuunpintarakennejärjestelmäänkuuluvaamateriaaliajaniidensaumauksetnurkissa ja seinän läpivientikohdissa on tehty vedenkestävällä,

elastisellatiivistysmassalla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

14.5 Vesikaton varusteet❏ vesikatolle suunnitellut varusteet on asennettu ja niidenkiinnityksetontehtytoimittajanohjeidenmukaisesti❏ talotikkaanensimmäinenaskelmaon1000-1200mmmaastakiipeilynrajoittamiseksi❏ sisäänkäyntienkohdillaon lumiesteet,mikälikatteensuuntamahdollistaasulavanlumenliukumisenkatolta

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

6� RAKENNUSOPAS

17 Pintavedet ja rakennuspaikan viimeistely

17.1 Kattovesien poisjohtaminen❏ kattovesienkeräämiseksiasennetutkourutonasennetturiittävästilappeenkuvitellunjatkeenalapuolelle,kallistettuselvästisyöksytorviinpäinjakourutonkiinnitettytukevastiräystäsrakenteisiin❏ kourutvoidaanesteettäpuhdistaa❏ syöksytorvet on kiinnitetty tukevasti ja purkukäyrät onasennettusiten,ettäneohjaavatvedensuoraanalapuolellaolevaansadevesikaivoon tai pintakouruin riittävän kauas rakennuksenviereltä

❏ kattovesiäeioleohjattusalaojitusjärjestelmään❏ katolta tuleva vesi ei pääse imeytymään rakennuksenperustuksiineikäkulkeudunaapurinpuolelle

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

17.2 Pintavesien poisjohtaminen❏ maanpinta on rakennuksesta poispäin kallistetulla alueellamahdollisimmanhuonostivettäläpäiseväämaa-ainesta❏ sadevesien poisjohtamiseksi tarvittavien pintakourujenkallistukset ovat riittävät ja kourujen sijoittamisessa on otettuhuomioonniidenrikkoutumisvaara❏ pintakourutjohtavatsadevedetsadevesikaivoontairiittävänkauasrakennuksenviereltäulottuviinimeytyskaivoihintai-kenttiin❏ rinteeseen rakennettaessa yläpuolelta valuvat sade- jasulamisvedetonohjatturakennuksensivuitseaiheuttamattahaittaanaapuritonteille

❏ pintavesiäeioleohjattusalaojitusjärjestelmään❏ syöksytorvet purkukäyrineen ja viemäreineen sekä vettähuonosti läpäisevien pintojen kallistukset johtavat sadevedetsadevesikaivojenkauttapurku-taiimeytysjärjestelmään

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

16 Parvekkeet, erkkerit, syvennykset jne.

❏ parvekkeidenjakattoterassienvedeneristystenkallistuksetovatriittävätjaeristyksetonnostettuseinäpinnoillejasuojattuesimerkiksipellityksin❏ lämpimäntilanpäälläolevankattoterassinrakenneontuulettuva(rakenneeijääkahdentiiviinpinnanväliin)taivedeneristyksenonosoitettuolevanriittävästivesihöyryäläpäisevä❏ lämpimien tilojenyläpuolellaolevienvesikatonporrastustenrakenteiden kosteustekniset liittymädetaljit on toteutettu niin, ettäverhouksentaaksekulkeutuvavesipääseepoistumaan,katteenja

aluskatteen sekä aluskatteen ja lämmöneristeen tai tuulensuojanvälinentilatuulettuu,seinätuulettuusekähöyrynsulkujatkuukatonyläpuolistaseinääkannattavienrakenteidenkohdalla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

15.5 Löylyhuone❏ löylyhuoneen seinien ja katon lämmöneristeet on asennettutiiviisti❏ höyrynsulkuonyhtenäinenjakaikkialtaehjä❏ höyrynsulkuonseinällenostetunlattianvedeneristeenpäällä❏ höyrynsulunlimityksetovatriittävätjanesekäläpiviennitonhuolellisestiteipattualumiiniteipillä❏ puurakenteet eivät ole missään kohdassa kosketuksessakivirakenteen kanssa ja seinän puurungon aluspuu on nostetturiittävästilattiarakenteenyläpuolelle❏ löylyhuoneen rakenteissa ei ole käytetty kyllästettyäpuutavaraa

❏ lauteidentukirakenteeteivätrikohöyrynsulkua❏ ilmankiertoonpaneeliverhouksentakanaesteetön❏ kiukaan etäisyys puurakenteista on kiukaaseen kiinnitetynkilventaivalmistajanasennusohjeenmukainen

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 63

18 Paloturvallisuus

18.1 Palo-osastointi❏ autotallijakattilahuoneonerotettumuistatiloista30minuuttiapaloaosastoivallaseinä-jakattorakenteella(EI30)jatilojenvälillämahdollisestiolevaoviontarkoitukseenhyväksyttypalo-ovi,jokaonvarustettuasianmukaisellaovipumpulla

❏ pari- ja rivitaloissa huoneistojen välinen seinä täyttää 30minuutinosastointivaatimuksen(EI30)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

18.2 Osastointi ullakkotilassa❏ huoneistojenvälisen seinänkohdallaullakko- taiyläpohjanontelotilassa osastoiva seinärakenne jatkuu vesikaterakenteeseenastijamyösräystäässäonpalokatkohuoneistojenvälillä❏ jollei ullakon tai yläpohjan ontelon osastointi noudatahuoneistonosastointia,yläpohjatäyttää30minuutinvaatimuksenosastoivanarakenteenajayläpohjaakantavatrakenteetkestävätpaloa30minuutinajantaiyläpohjatäyttää30minuutinvaaimuksenosastoivanarakenteenajaräystääntuuletusrakoonsuljettuestäenpalonleviämisenullakolle

❏ edellä todetussa tapauksessa ullakko tai yläpohjan onteloon jaettu enintään 200 m2:n osiin ja ullakon tuuletuksesta onhuolehdittuerityisjärjestelyin❏ kuhunkinullakonpalo-osastoononpääsyluukunkautta

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

18.3 Tulisijat ja savuhormit❏ avotakanedustanlattianpintakerrosonpalamatontavähintään1500mmtulipesäntakanreunastalukienja750mmetureunastalukientai600mmetureunastalukien,mikäli tulipesänsyvyysonvähintään750mm tai tulipesän reunassaon vähintään50mmkorkeavierintäeste❏ suuluukullisentakanedustanlattianpintakerrosonpalamatontavähintään400mmsuuluukunreunastalukien❏ savuhormin yläpää on riittävän korkealla ympäröiviinkattopintoihinnähden

❏ muuratunsavuhorminulkopintaonasuintilojalukuunottamattarapattu,slammattutaitasoitettuvesikatteentasoonasti

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

18.4 Henkilöturvallisuus❏ huoneistoon on ennen käyttöönottoaasennettu palovaroitin(1/kerros)❏ yläkerrastavoidaanpoistuaparvekkeentairiittävänväljän,kiinteälläavauslaitteellavarustetunikkunankautta❏ yläkerranpoistumisreitilläetäisyysmaanpintaanonparvekkeenlattiantaiikkunanalareunantasostaalle3,5mtaireittionvarustettutarkoituksenmukaisillakiinteillätikkailla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

17.3 Rakennuspaikan viimeistely❏ rakennuspaikan täyttö- ja tasaustyöton toteutettuniin, etteirakennuspaikan luonnollista vedenjuoksua ole tarpeettomastimuutettu eikä tontin rajoille ole tehty lupapiirustuksen vastaisiatäyttöjä❏ maanpinta viettää rakennuksista poispäin ja sen kaltevuuskolmenmetrinmatkallaonvähintään1:20(korkeuserovähintään0,15 m) tai erityistapauksissa on rakennettu niskaojat ja/taivastakallistukset❏ pintavesiäeijohdetanaapurintontillejatontinkorkeusasematonttienrajoillasopeutuunaapuritonttienkorkeuksiin

❏ sokkelin vieressä on riittävän leveä kaista sepeliä, soraa,kivetystä,laatoitustatms.,jokaestääjulkisivunroiskeistaaiheutuvanlikaantumisenjakastumisen❏ kasvillisuuttaeiolesijoitettuliianlähelleseinärakenteita

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

64 RAKENNUSOPAS

19 Ääneneristys19.1 Huoneistojen välinen ilma- ja askelääneneristys❏ huoneistojen välinen ääneneristys on otettu huomioonsuunnitelmissa❏ huoneistojenväliseenseinääneiolekiinnitettyvesikalusteita❏ sähkörasiathuoneistojenvälisessäseinässäeivätolesamallakohtaaseinäneripuolilla❏ keveissä huoneistojen välisissä seinissä sähkörasioidentaustakoteloinninmassavastaaseinänlevytyksenmassaa❏ huoneistojensisäisetportaatonirrotettuhuoneistojenvälisestäseinästä❏ askeläänen siirtyminen maanvastaisen laatan kautta

huoneistosta toiseen on estetty katkaisemalla laatta ääntävaimentavallamateriaalillahuoneistojenvälisenseinänkohdalla❏ tarvittaessa on luotettavasti, esimerkiksi mittauksin,osoitettu askeläänitason ja ilmaääneneristävyyden täyttävänrakentamismääräyksissäesitetytvaatimukset

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

19.2 Liikennemelu❏ rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys on otettuhuomioon suunnitelmissa ja valitut rakenteet ja rakennusosataukkojenaiheutamineheikennyksineentäyttävätvaipalleasetetuteristävyysvaatimukset❏ luotettavasti,esimerkiksimittauksinonosoitetturakennuksenulkovaipan eristävyyden liikennemelua vastaan täyttävänasemakaavamääräystenvaatimuksettailiikennemelustaaiheutuvanäänitasononosoitettuolevanhuoneistossaenintäänsäännöksissä

esitettyjen enimmäisarvojen suuruinen (30 dB yöllä, 35 dBpäivällä)

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

19.3 LVI-laitteiden äänitekniikka❏ tulo- ja poistoilmakone on sijoitettu ja kiinnitetty joustavinkannakkeinsiten,etteikoneenäänipääsehäiritsevästirakennuksenrunkoon❏ koneetonvarustettuäänenvaimentimin❏ liesituuletin on valittu ja asennettu niin, ettei se aiheutahäiritsevääääntä❏ tulo-japoistoilmaventtiilitonsäädettyniin,etteivätneaiheutahäiritsevääääntä❏ ulkoilmaventtiileidenäänenvaimennusominaisuudetvastaavatvaipalleasetettuavaatimusta

❏ keskuspölynimurinpoistoputkionjohdettuvesikatonyläpuolelletaisiihenonasennettuäänenvaimennin❏ viemäritonääneneristettyniidenollessaasuinhuoneissa

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

20 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteet

20.4 Ulkopuoliset vesi- ja viemärilaitteet❏ kaivantojen pohjat on tasattu ja niissä on viemäreidenalapuolinensepelitasaustaikyllästetystäpuustatehtylankkuarina❏ viemäritonvaaittujakaivojenliitoskorotontarkistettu❏ alkutäyttöviemärinympärilleontehtytasarakeisestahiekasta❏ liikennealueelle on valittu liikenteen rasitusta kestäväputkimateriaali❏ tonttivesijohto on routasyvyyttä alempana tai siinä onsähkösaatto❏ tonttivesijohto on asennettu maanvastaisen alapohjan allasuojaputkeen❏ tonttivesijohtoonryömintätilassalämmöneristetty❏ kaivotovatsuorassajaniidenkansistoonsäädettylopullisenmaanpinnanmukaisesti❏ padotusventtili on asennettu perusvesikaivoon, jonkasisähalkaisija on vähintään 1000 mm, jos venttiili joudutaanhuoltamaankaivosta

❏ sadevesikaivoissa on tarvittavat sorapesät sekä lähtökäyrätniihinasennettuinehuuhteluputkineen❏ jätevesikaivoissaonpohjakourut❏ routaeristeetonsijoitettukaivantoihineristeitärikkomatta jaritiläkannellistenkaivojenjäätymissuojatovatpaikallaan❏ sade-jajätevesientarkastuskaivojenkansistojaeiolejätettymaakerroksenalle❏ syöksytorvienalleasennetutkaivotonjohdettusorapesälliseensadevesikaivoon❏ pumppaamoiden ja niiden vikahälytysten toiminta ontarkistettu

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 65

20.6 sisäpuoliset vesi- ja viemärilaitteet❏ sisäpuolisetpystyviemäritonkannakoituvälipohjista,haarojenkohdalta ja lisäksi vähintään yhdellä kannakkeella kerrosväliäkohden❏ muhveihin on jätetty lämpölaajenemisen mahdollistavaliikkumavara❏ vaakasuoratviemärit,jotkaeivätjäävaluun,onkannakoituhaarojen jamutkien kohdalta ja kannakkeiden väli onenintäänkymmenenkertaaputkenhalkaisija(1100-1500mm)❏ pystyviemärionvarustettupuhdistusyhteelläalimmanlaatanyläpuolella, puhdistusyhde on asennettu 500 mm lattiatasonyläpuolelle❏ tuuletusviemärionlämmöneristettykylmässäullakkotilassajaosittainvesikatonyläpuolella❏ huonetila,jossaonlämminvesivaraaja,onvarustettuvaraajanallesijoitetullalattiakaivollataikuivakaivolla❏ kattilahuoneessaolevatviemäritonpinnoitettupaloteknisistäsyistä1/I-pinnoitteintaineovatesimerkiksivalurautaa❏ autotallinjaasunnonmuuntilanvälisessämuoviviemäriläpiviennissäonkäytettymetallistaläpivientiholkkiataipalomansettia,jokavastaaseinänpaloteknistärakennetta❏ muoviset vesijohdot on asennettu suojaputkiin, joissa onkorkeintaankaksijyrkkäämutkaavaihtamisenmahdollistamiseksi❏ muoviputket,liittimetjajakotukitonkiinnitettytukevastiniin,etteiputkiinjääliittimiärasittaviajännityksiä❏ jakotukitonasennettulattiatasonyläpuolellejaniidenallaontiiviskaukalo,jostamahdollinenvuototuleenäkyville

❏ kupariset putket on sijoitettu helposti avattavan alaslaskunyläpuolelletaikoteloihin,joistavuototuleenäkyville❏ kupariset vesijohdot on kannakoitu ääntä eristävinkannakkein❏ muovitetut kupariset kytkentäjohdot on liitetty kalusteeseenliittimellä,jostavuototuleenäkyviin❏ verkostoon liitettävien laitteiden, kuten pesukoneiden, alleon asennettu vesitiivis pinnoite, joka ohjaa mahdollisen vuodonnäkyville❏ vesijohdot on lämmöneristetty ja kylmät putket varustettukondenssitiiviilläpinnoitteella❏ keittiönsekoitinonkiinnitettyastianpesupöytäänniin,etteisepääseliikkumaanjaniin,etteijuoksuputkiulotusitäkäännettäessäaltaidenulkopuolelle❏ astianpesukoneen sulkuventtiili on astianpesupöydänyläpuolella❏ viemärit,vesilukotjalattiakaivotonpuhdistetturakennustyönjäljiltä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

20.7 LVI-asennukset märkätiloissa❏ märkätilojenlattianlävistävätvaintarpeellisetviemärit(WC-istuin,lattiakaivojapesuallas)❏ pintaan asennettujen putkien kannakkeiden ruuveissa onkäytettytiivistemassaa❏ hanakulmarasiatontiivistetty❏ WC-istuinonkiinnitettyruuveinsekäjalustajakiinnitysruuvitontiivistettyvalmistajanohjeenmukaisesti❏ märkätilojenlattiakaivojen,korkorenkaiden,vedeneristeidenjarakennusaineidenvesitiiviysjayhteensopivuusonvarmistettu❏ seinänsisäänasennettavanhuuhtelusäiliönalleonsijoitettuvesitiiviskaukalo,jostamahdollinenvuotovesituleenäkyville

❏ poistoilmaventtiilit on suunniteltu suihkun välittömäänläheisyyteenjakorvausilmansaaminenpesuhuoneeseenonotettuhuomioon

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

20.5 Alapohjan alle asennettavat pohjaviemärit❏ tuuletettuunryömintätilaanon800mmx800mm:nkäyntiluukkuja huollettavien laittteiden kohdalla ryömintätilan korkeus onvähintään800mm❏ painumattomassamaassaviemärilinjojenpohjatovattasaisetjahuolellisestitiivistetty❏ viemärionryömintätilassalämmöneristetty❏ ryömintätilassa tai painuvassa maassa olevat viemärit onkannakoitu syöpymistä kestävin kannakkein ja kiinnityspultein(kannakointiväli1100-1500mmviemärityypistäriippuen)❏ painuvaan maahan asennetut viemärit on tuettu niin, ettätuennankäyttöikävastaaviemärinsuunniteltuakäyttöikää

❏ viemäreidenkallistuksetovatvähintään1:100❏ viemärin sokkeliläpivienti on tehty siihen tarkoitettua osaakäyttäen niin väljästi, etteimaanpainuminen läpivientikohdassarikoviemäriä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

66 RAKENNUSOPAS

20.8 Vesijohtoverkoston painekoe❏ vesijohtoverkostontiiviysonvarmistettupainekokeenavulla

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

21 Lämmityslaitteet

❏ kattilaonCE-merkitty❏ putkenseinäläpiviennitkattilahuoneessaontehtyseinänrakennettavastaaviksi,esimerkiksikäyttäensoveltuviasolukumiholkkeja❏ lämmitysverkostonteräsputketonasennettukulmaosiakäyttäenniin,ettäniidenlämpölaajeneminenonmahdollista❏ verkostonylimpiinkohtiinonasennettuilmanpoistoruuvit❏ muovisten lämmitysputkistojen ilmatiiviys on varmistettutuotetiedoista❏ jakotukitjasäätölaitteetonsijoitettuhelppopääsyisiinpaikkoihinjaniidenalleonsijoitettutiiviskaukalo,jostamahdollinenvuototuleenäkyville❏ verkostonpainekoeontehty❏ lämmitysjärjestelmäonperussäädetty

❏ kalvopaisunta-astian esipaine on tarkistettu ja paineenalarajaltaonsummerihälytys❏ järjestelmän täyttöventtiilin yhteydessä on varoitus, jossatodetaanjärjestelmässäolevanvuoto,josjärjestelmäänjoudutaanlisäämääntoistuvastivettä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22 Ilmanvaihtolaitteet

22.4. Kanavisto❏ kanavat ja niihin kuuluvat liitososat ovat ilmakanavaksihyväksyttyäjapuhdistustakestäväämateriaalia❏ haaroituksetontehtyvalmisosistatailähtökauluksiakäyttäenniin,ettähaarakohtiineijäävirtauksiataipuhdistustahaittaaviapeltisärmiä❏ liitokset on tehty niittaamalla niin, että kanavisto kestääpuhdistuksenaiheuttamatrasitukset❏ kanavistotonkiinnitettyrakenteisiintukevasti❏ avoimetkanavatonvarastoitaessajatyönkestäessäsuojattutulpin

❏ puhdistusluukut on sijoitettu niin, että kanavisto voidaanpuhdistaaesteettä❏ kanavistotovatpuhtaatjaniidentiiviysontodettumittauksin

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22.5 Eristykset, äänenvaimentimet ja kattoläpiviennit❏ kanavistojenlämmöneristyksetjapalosuojauksetonkiinnitettyvalmistajanohjeidenmukaisesti❏ asuntokohtaisenkoneenulkoilmakanavaonlämpimissätiloissalämpöeristettyjapäällystettyhöyrytiiviilläpintakerroksella❏ kylmässä ullakkotilassa oleva jäteilmakanava onlämmöneristetty❏ josullakonosastointieinoudataalapuolisentilanosastointia,ullakollaolevatkanavatjalaitteetonpaloeristetty❏ autosuojan kanava on paloeristetty asunnossa jaullakkotilassa❏ äänenvaimentimieneristepintaontiivis,jottakuiduteivätpääseilmavirtaukseenjaniissäonpuhdistustakestäväreikäpelti❏ kattoläpiviennit on tehty käyttäen katemateriaaliin sopivialäpivientiosia

❏ läpiviennit ovat vähintään 700 mm korkeat, jotta katollekertyvälumieipääsetunkeutumaanniihin❏ jyrkillä lappeillakattoläpivienniton sijoitettu lähelleharjaa,jottaalasliukuvalumieirikoniitä

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

RAKENNUSOPAS 67

22.9 Virtausreitit❏ makuuhuoneiden,keittiön,pesu-jaWC-tilojenoviinonjätettyilman vaihtumisen mahdollistavat kynnysraot (15 mm) tai ovienyhteyteenonasennettusiirtoilmasäleiköt

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22.10 Säätötyöt❏ ilmavirrat on säädetty suunnitelmien mukaisiin arvoihin jatoimenpiteestäonlaadittupöytäkirja❏ keskiäänitasotonmitattukoneidenerinopeuksillajatodettu,ettäneeivätylitärakentamismääräksissäannettujaenimmäisarvoja

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

23 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

❏ rakennuksenkäyttö-jahuolto-ohjeonlaadittusitäkoskevienvaatimustenmukaisesti❏ tuleva käyttäjä on perehtynyt ohjeisiin ja saanut riittävänkäytön-jahuollonopastuksen

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22.8 Ulkoilma- ja tuloilmaventtiilit❏ rakoventtiileiden edellyttämät työaukot ikkunapuitteessa onjyrsittyauki❏ venttiileiden läpivientiosien ja työaukon väli on tiivistettyhuolellisesti❏ äänenvaimenninosatjasuodattimetovatpaikoillaan

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22.7 Poistoilmaventtiilit❏ koneellisen järjestelmän poistoilmaventtiilit ovat säädettäviäkartioventtiileitä ja säätötyön edellyttämät tekniset tiedot ovattyömaankäytössä❏ poistoilmaventtiilitonkiinnitettykäyttäentiivisteellävarustettuakehystä❏ venttiilitonsijoitettuniin,ettäneonhelppoirrottaapuhdistamistavarten

❏ liesikupuonvarustettuventtiilillätaimuullasäätölaitteella

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus

22.6 Koneet❏ ilmanvaihtokoneet on valittu siten, että niiden suoritusarvotvastaavatsuunnitelmissaesitettyjä❏ asuntokohtainen tulo- ja poistoilmakone on varustettukesäkennolla, joka kesäaikana estää liiallisen sisälämpötilannousun❏ lämmöntalteenottolaitteen kondenssivesiputki on johdettuviemäriinvesilukonkautta

_________________________________________________Päiväys

_________________________________________________Vastaavantyönjohtajanallekirjoitus