opas kiinteistöliiketoimintaan

Vuonna 2011 kiinteistömarkkinoilla käy taas

positiivinen kuhina. s. 4

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHti

opas KiinteistöliiKetoimintaan | www.editori.fi2

OPAS kiinteistöliiketoimintaan on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Päivi Piispa, PP • Eila Aalto, EA • Maarit Reingoldt, mRG Mia Heiskanen, mH. kuvat: Sami Perttilä • Reilika Lánden. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | [email protected] | www.editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Yhteistyössä:

tapiolan lämpö OyKalevalantie 5 | 02130 Espoo www.tapiolanlampo.fi | Yhteyshenkilö: Arto Huttunen | p. 020 750 5231 [email protected]

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää seuraavista Oppaista.

Datscha OyPL 52 | Mannerheiminaukio 1 A | Helsinki p. 020 420 300 | www.datscha.fiYhteyshenkilö: Sami [email protected]

kupari Solutions Oy Metsänneidonkuja 6 | 02130 Espoop. 09 7255 5250 | www.kuparigroup.comYhteyshenkilö: Janne Helekorpi

EmC talotekniikka OyHankasuontie 9 | 00390 Helsinkip. 09 562 5451 | www.emctalotekniikka.fiYhteyshenkilö: Kimmo [email protected]

BSt-Arkkitehdit OyFinlaysoninkatu 2 | 33210 Tamperep. 010 439 7500 | www.bst-ark.fi

sisältö4 nousua odotettavissa5 täydellinen työkalu kiinteistö markkinoiden analysointiin6 Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli

21 prosenttia marraskuussa7 Uudet tavat tehdä työtä näkyvät kiinteistöissä9 tietomallinnus palvelee asiakasta paremmin10 energiansäästö lähtee liikkeelle tiedostamisesta11 Kiinteistönhuolto ja kiinteistöjen vuokraus hallintaan12 osaamisestaan palkittu putkiremonttien pioneeri

taitaa asukkaiden kuuntelemisen13 talotekniikalla kilpailuetua toimitiloille15 emC talotekniikka oy – osaamista ja asukaslähtöisyyttä kehityksen kärjessä

Olarin Huolto OyKuunkehrä 4 B | 02210 Espoowww.olarinhuolto.fi | Yhteyshenkilö: Kaisa Pekkala | p. 020 750 5425 [email protected]


Vuonna 2011 kiinteistömarkkinoilla käy taas positiivinen kuhina. Kysyntä ja tar-jonta kohtaavat ja yhä useampi sijoittaja lähtee ostoksille. näköpiirissä on kuiten-kin myös pakkorealisointeja ja säädösmuutoksia, jotka voivat heiluttaa markkinaa.

Y leinen tunnelma kiinteistömarkkinoilla on odottava: selkeää piristymistä kaupankäyn-tiin ennustetaan. Kysynnän ja tarjonnan

odotetaan kohtaavan viime vuotta paremmin.– Keskustelu tuntuu ja kuulostaa nyt erilaiselta;

markkinoiden toimijoiden mukaan kysyntää ja tar-jontaa pitäisi olla mukavasti. Viime vuosi oli Ruotsis-sa jo vilkas ja aika usein Ruotsin tapahtumat tulevat jälkimainingeissa Suomeenkin, KTI Kiinteistötieto Oy:n johtaja Hanna Kaleva odottaa.

Kokonaisvolyymi vuonna 2010 nousi ennakkotie-tojen mukaan jonkin verran vuoden 2009 pohjalu-kemista. Vuoden 2010 volyymi jää kuitenkin noin 2,1 miljardiin euroon, mikä on pientä piristymistä vuo-den 2009 1,7 miljardista eurosta. Silti luvut jäävät sel-västi vuoden 2008 yli 4 miljardin volyymistä.

– Kasvu vuonna 2010 tuli täysin kansainvälisten kiinteistösijoittajien lisääntyneestä kiinnostuksesta, Kaleva selvittää.

Konservatiivisuus väistyyYllättäen viime vuoden myyntilukuja vaimensi myös tarjonnan puute. Ostohalukkuutta olisi ollut jonkin verran, mutta se kohdistui kiinteistöihin, joita omista-jat eivät halunneet myydä. Kiinnostusta on nyt erityi-

sesti parhaisiin, turvalliseksi koettuihin kohteisiin.– Kiinnostavia kohteita on nyt enemmän tarjolla.

Niitä ovat kohteet, jotka on helppo vuokrata eli niillä on hyvä sijainti ja asianmukainen kunto. Myös kiin-teistö, jossa on vuokralainen pitkällä vuokrasopi-muksella, on sijoittajalle kiinnostava, Kaleva sanoo.

Rahoituskriisin jälkeen aktiivisia sijoittajia ovat ol-leet sellaiset ostajat, joilla on omia pääomia käytös-sään. He ovat tyypillisesti kohtuullisen konservatii-visia sijoittajia, mikä näkyy parhaiden kohteiden ky-synnässä.

– Kun vieraan pääoman ehtoista rahoitusta saa taas, se laajentaa toimijajoukkoa ja tuo markkinoille myös sellaisia sijoittajia, joiden strategiana on ottaa riskejäkin. He hakevat tuottoa kohteiden teknisen ja fyysisen parantamisen kautta, hallinnoimisen kehit-tämisellä, vuokraamisen uusilla ideoilla tai konsep-toinnin kautta, Kaleva sanoo.

nähdäänkö pakkorealisointeja?Pitkään markkinoilla on puhuttu kohteista, jotka ei-vät ole parhailla paikoilla, joille ei ole kysyntää ja jois-sa on isot velat. Näiden kiinteistöjen rahoituksen uu-delleenneuvottelu on tulossa ajankohtaiseksi, kun ra-hoitukset erääntyvät. Jos uutta rahoitusta ei saa, edes-N

ousu

a od

otett

aviss

a

www.editori.fi | opas KiinteistöliiKetoimintaan 5

Datscha on tehokas web-poh-jainen palvelu, joka tarjoaa yksityiskohtaista informaa-

tiota kaikista kaupallisesta kiinteis-töstä koko Suomen alueelta, sekä markkinainformaatiota Suomen 50 suurimmasta kunnasta. Palve-lun kiistattomia etuja ovat helppo-käyttöisyys sekä huomattava ajan säästö niin tiedon haussa kuin sen analysoinnissa.

– Ruotsissa tämä palvelu on ollut käytössä jo 10 vuotta. Sen hyödyistä yrityksille kertonee hyvin se, että li-senssisopimusten uusimisaste on pe-räti 96 %, kertoo Country Manager Sami Vaateri. Myös Suomessa pal-velu on otettu erittäin hyvin vastaan.

Datscha on erinomainen työka-lu vakuusarviointiin, kiinteistöjen markkina-arvojen laskemiseen ja prospektointiin. Tyypillisiä käyttä-jiä ovat pankit, kiinteistöjen omista-

• Kiinteistöinformaatio 140 000 suomalaisesta kiinteistöstä

• Kiinteistötunnus, osoite ja omistaja• Kiinteistön koko (tontti ja raken-

nusten pinta-alat)• Hankinta-ajankohta• Kiinteistötyyppi ja valmistumisvuosi• Kiinteistöjen vuokraoikeudet

Markkinainformaatio 50 isoimpaan kuntaan (Newsec ja KTI)• Vuokratasot, vajaakäyttöasteet ja

tuottovaatimukset toimialatyypin mukaan (asunto, toimitila, kauppa, teollisuus)

• alueellinen tieto (esim. Helsinki jaettu yli 20 eri alueeseen)

• tiedot jaettu kiinteistöjen iän/pe-rusparannusajankohdan mukaisesti

Täydellinen työkalu kiinteistö-markkinoiden analysointiin

www.datscha.com

Yrityshierarkiatiedot• Kiinteistön omistajan koko

yritys rakenne• emo- ja tytäryhtiötiedot• näiden kiinteistöomistukset

Toteutuneet kiinteistökaupat• Hakukriteereinä mm. alue,

ajankohta, pinta-ala

Valuaatiotyökalu• Kiinteistön/kiinteistömassojen

markkina-arvon laskemiseen• Kassavirtamalli jossa lähtökohtana

työkalun sisällä oleva kiinteistö- ja markkinainformaatio

jat, konsultit ja kehittäjät sekä raken-nusliikkeet ja saneeraajat.

– Länsinaapurissamme palvelua on käyttänyt jopa Ruotsin Poliisi uusien toimipaikkojen vuokratason kartoittamiseen, kertoo Vaateri.

– Asiakastutkimuksissamme pal-velua on pidetty edelläkävijänä, erit-täin luotettavana ja herkästi markki-noiden vaatimuksia ja tarpeita aisti-vana. Tiedot palveluun kootaankin kiinteistömarkkinoiden parhaista tietolähteistä, Vaateri muistuttaa.

Yksityiskohtaisen informaation lisäksi käyttäjiä palvelee Datschan kiinteistöanalyysi, joka on tehokas kiinteistöjen arviointityökalu. Sil-lä voi nopeasti luoda laskentamal-lin, johon voi lisätä omia oletuksia. Pääsy kassavirtoihin, Excel-raport-teihin, karttoihin ja herkkyysana-lyyseihin on niin ikään tehty hel-poksi. • mRG

Datscha pähkinänkuoressa

länsinaapurissamme palvelua on käyttänyt jopa

Ruotsin Poliisi uusien toimi paikkojen vuokratason

kartoittamiseen, kertoo Datschan Country manager

Sami Vaateri.

sä on pakkorealisointi.– Jää nähtäväksi, miten iso ilmiö tästä tulee. Vallitse-

va näkemys on, että pakkorealisointeja tulee, mutta ti-lanne purkautuu hallitusti eikä markkinoille tule tästä leimaavaa ilmiötä. Niitä on jo nyt hoidettu kohde ker-rallaan, Kaleva toteaa.

ilmastonmuutos ja säädökset ajankohtaisiaSijoitusten analysoinnissa vuonna 2011 korostuvat ym-päristö- ja vastuullisuuskysymykset. Esimerkiksi ener-giakysymyksiä viedään jo tunnuslukuihin asti ja poh-ditaan osa-alueisiin liittyviä riskejä ja niiden hinnoit-telua.

– Sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat kiinnit-tävät näihin asioihin huomiota. Nyt on viimeistään ai-ka tehdä energiasyöpölle rakennukselle jotain, Kaleva sanoo.

Toinen ajankohtainen asia markkinoilla on säädös-ten muutos: lähivuosille osuu monien eri säädösten muutoksia. Rahoituspuolella pankkien sääntelyyn tu-lee muutoksia, mikä vaikuttaa niiden kykyyn ja haluun rahoittaa kiinteistökauppaa. Samoin vakuutusyhtiöille on tulossa vakavaraisuussäännöksiä ja rahastomana-gereille direktiivitason säännöksiä.

– Lisäksi kiinteistövero nousee usein uudistetta-vien verojen listalle ja kansainväliset kirjanpitostan-dardit muuttuvat, mitkä voi aika radikaalistikin vai-kuttaa kiinteistösijoittamiseenkin. Taustalla on lä-pinäkyvyyden tarpeen lisääntyminen, mikä on fi-nanssimyllerryksen jälkimaininkeja, Kaleva kertoo. • PP

Kuva

: Rei

lika

land

én

kun vieraan pääoman ehtoista rahoitusta saa taas, se laajentaa

toimijajoukkoa ja tuo markkinoille myös sellaisia sijoittajia, joiden strategiana on ottaa riskejäkin,

kertoo kti kiinteistötieto Oy:n johtaja Hanna kaleva.


Asuinrakennusten lupakuutiot kasvoivat marraskuussa 26 prosenttia. Suurin kasvu, 50 prosenttia, oli asuinkerrostalojen lupa-kuutioissa. Rivitalojen lupakuutiot puoles-taan vähenivät yli 12 prosentilla.

Liike- ja toimistorakennuksien rakennus-lupien loppukesästä asti jatkunut lasku kään-tyi tilavuudella mitattuna kasvuksi. Lupa-kuutioita myönnettiin marraskuussa lähes 87 prosenttia enemmän kuin edellisen vuo-den vastaavana ajankohtana. Kasvu selittyy lähes kokonaan yksittäisellä kauppakeskus-hankkeella.

Vuoden 2010 marraskuussa myönnettiin rakennuslupa 2 710 uudelle asunnolle, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostaloille myönnetty-jen lupien määrä kasvoi lähes kolmannek-

sella. Rivitalojen lupien määrä väheni lähes 15 prosenttia.

Tammi-marraskuussa 2010 kaikkien ra-kennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Asuinra-kennusten lupakuutioiden määrä kasvoi lä-hes 35 prosenttia. Liike- ja toimistorakennus-ten lupakuutiot vuorostaan vähenivät 11 pro-senttia edellisen vuoden vastaavaan ajan-kohtaan verrattuna.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi 30 prosenttia marraskuussaMarraskuussa 2010 käynnissä olevan raken-nustuotannon kiinteähintainen arvo eli vo-lyymi kasvoi 29,7 prosenttia vuoden takai-seen verrattuna. Asuinrakentamisen volyy-mi lisääntyi eniten, 47,5 prosenttia. Voima-

kas kasvu johtuu vuoden 2009 asuinraken-tamisen poikkeuksellisen alhaisesta volyy-mista.

Asuinrakentamisessa erityisesti rivi- ja ketjutalojen rakentamisen volyymi jatkoi edelleen voimakasta kasvuaan yli kaksin-kertaistuen vuoden takaisesta. Myös asuin-kerrostalojen ja erillisten pientalojen raken-tamisen volyymit ovat olleet kuluneen vuo-den aikana reippaassa kasvussa. Muun kuin asuinrakentamisen ja liike- ja toimistora-kentamisen volyymit kasvoivat 15 prosenttia. Varastorakentamisen volyymissakin kasvua oli lähes 16 prosenttia vuoden takaisesta.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli 21 prosenttia marraskuussaVuoden 2010 marraskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 21,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. tiedot ilmenevät tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.


Yhä useamman työ ei ole toimistolla istumista kahdeksasta neljään vaan monimuotoisempaa: etätyöt ovat yleistyneet ja työnteon paikat lisääntyneet. Kun toimistolle mennään, siellä tehdään vuorovaikutusta tarvitsevaa työtä yhdessä oman tiimin kanssa.

Uudet tavat tehdä työtä näkyvät kiinteistöissä

O rganisaatiot ovat yhä isompia, hajaantuneempia ja tiimimäi-sempiä. Yksilöt vastaavat yhä

enemmän henkilökohtaisista tuloksis-taan. Samalla tiedon määrä lisääntyy ja se täytyy saada yhä nopeammin mukaan päätöksentekoon.

– Nämä työn kehityksen piirteet ovat paitsi henkilöstöhallinnon johtamishaas-teita, myös tilahaasteita: työskentelytilat voivat tukea uudenlaisen työn tekemistä. Kun hiljaisuutta vaativat työtehtävät voi-

daan tehdä yhä useammin jossain muual-la kuin toimistolla, rakennetaan sellaisia ratkaisuja, että innovatiivisuutta vaativan tietotyön vuorovaikutustilanteet syntyvät luontevasti. Voidaan esimerkiksi tehdä va-paamuotoisempia tiloja, kuten pystybaa-reja tai kahviloita, johtaja Juha Tiuranie-mi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:stä kertoo.

Yleensä ratkaisuna on tilojen monipuo-listaminen. Entisen 30 neliön huoneen si-jaan työntekijällä saattaa olla oma työpis-

JatKUU seURaaValla siVUlla


Life Science Center PlusSwing

www.hartela.fi

Tehokas ympäristö, loistava sijainti ja naapu-

reina huipputeknologian yrityksiä, tutkimus-

laitoksia sekä Aalto-yliopisto. Toimi nyt!

Ota yhteyttä ja kysy lisää:

Sari Raunio, puh. 050 526 6886

Taija Koskinen, puh. 050 522 9343

Rakennusosakeyhtiö Hartela,

puh. 010 561 3000

Menestyksekäs Life Science Center -yrityskeskittymä kasvaa ja kukoistaa Espoon Keilaniemessä. Tartu tilai-suuteen hankkia tilat parhaalta paikalta, kun kampuksen kolmesta rakennuksesta koostuva 2. vaihe on käynnis-tynyt. Ensimmäinen talo on täyteen vuokrattu ja seuraa-

vasta neuvottelut täydessä vauhdissa.

Swing LSC Plus tarjoaa monipuolisen palveluympä-ristön ravintola- ja toimistopalveluineen. Erinomaiset liikenneyhteydet sekä 2015 valmistuva metro varmista-vat alueen saavutettavuuden ja positiivisen kehityksen

jatkossakin.

Tuo sinäkin yrityksesi mukaan huippuseuraan!

te avotilassa tai pieni huone ja sen li-säksi vuorovaikutteista tilaa käytet-tävissään.

– Työntekijä voi valita päivittäin, missä hän saavuttaa tavoitteensa parhaiten, Tiuraniemi sanoo.

Tilat toteuttavat parhaimmillaan sekä yksittäisen työntekijän että ko-ko organisaation tavoitteita. Yritys-tavoitteita voi olla useita, esimeriksi yhteiskuntavastuun toteutuminen ja tulostavoitteet.

– Kiinteistösijoittamisessa ja -manageroinissa nämä trendit nä-kyvät jo. Suomessa halutaan olla edelläkävijöitä erityisesti energia- ja ekotehokkuudessa, Tiuraniemi toteaa.

Porin Puuvilla: Vanhassa teollisuuskaupungissa ollaan muokkaamassa vanha puuvillatehdas kauppakeskukseksi, jossa on moderneja palveluita ja tilaa.

tilat tehokkaaseen käyttöön

Yhä enemmän sekä tilojen omistajat että niiden käyttäjät pohtivat tilojen käyttötarkoitusta. Turha tai väärän-lainen tila maksaa liikaa molemmil-le. Siksi trendinä on tilankäytön te-hostaminen.

– Markkinaehtoisesti tehty tila tulee lisääntymään: tilojen käyttöä mietitään yhä enemmän yrityksen toimintastrategian pohjalta, Tiura-niemi kertoo.

Pääkaupunkiseudun toimistotila-markkinoilla on reilusti vajaakäyt-töä, yli 10 prosenttia. Samalla raken-netaan uusia toimistokohteita. Hel-singin keskustassa, hyvällä sijainnil-

la olevissa kohteissa vuokrataso on nousussa, kun taas huonoilla alueilla ja epäajanmukaisissa kohteissa tyhjä toimistotila lisääntyy.

– Tällä hetkellä eniten kysyntää on kustannustehokkaalla ja toisaal-ta erittäin laadukkaalla tilalla - nii-den välissä voi olla vaikeaa pärjätä, Tiuraniemi sanoo.

Yhtenä mahdollisuutena Tiura-niemi näkee kahden ongelman yh-distämisen: toimistotilojen ylitar-jonnan ja asuntojen vähyyden.

– Kannattaisiko purkaa toimisto-ja ja rakentaa asuntoja? Se tuntuisi järkevältä, onhan teollisuustilojakin onnistuneesti muokattu loft-asun-noiksi.

Kilpailu parhaista paikoista kasvaa

Yhä useampi taho tulee kilpaile-maan parhailla paikoilla sijaitsevista kiinteistöistä tulevaisuudessa. Kas-vavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan helposti saavutettavissa olevaa tilaa paljon. Myös julkiset palvelut halu-aa sijoittua entistä paremmin kau-punkikeskustoihin ja asiakasvirto-jen solmukohtiin.

– Yhä enemmän tullaan näke-mään kauppakeskusten tyylisiä pal-velutiloja, joissa yhdistyvät eri tila-tyypit: toimistot, asunnot ja kaupat, Tiuraniemi sanoo.

Tilan käytön tehostamista par-

JatKUU eDelliseltÄ siVUlta

Kuva

t: Re

nor o

y


– Tietomallin avulla voimme laatia nopeasti tutkielman tontin ja tilojen käytöstä. Asiakas näkee havainnol-listen kolmiulotteisten kuvien ansi-osta jo projektin alussa, kuinka hy-vin se vastaa hänen toiveitaan, ker-tovat kaksi BST-Arkkitehtien osak-kaista, arkkitehdit Sergej von Bagh ja Petri Tavilampi.

– Jos teemme rakennuksen suun-nitelmiin yhden muutoksen, esimer-kiksi siirrämme pilaria, muutos nä-kyy automaattisesti kaikissa piirus-tuksissa ja asiakirjoissa. Tietosisäl-lön voi räätälöidä asiakkaan tarpei-siin ovien lukituksista sisustusrat-kaisuihin saakka. Tietomallin avulla voimme simuloida, kuinka rakennus toimii käytännössä, Sergej von Bagh selventää.

Tietomallinnuksella saavutetaan selkeä nopeusetu kilpailijoihin näh-den. Hankkeen määriä ja kustan-

Tietomallinnus palvelee asiakasta paremminmonella toimialalla vaikuttava tamperelainen Bst-ark-kitehdit oy hyödyntää kaikissa projekteissaan tietomal-linnusta, joka antaa asiakkaalle kolmiulotteisen näkymän lisäksi valtavan määrän tietoa rakennuksesta, sen kustan-nuksista, aikatauluista ja energiankulutuksesta.

www.bst-ark.fi

nuksia päästään arvioimaan ja vaih-toehtoja vertailemaan varhaisis-ta luonnoksista lähtien, Tavilampi huomauttaa.

BST-Arkkitehdit Oy on perus-tettu keväällä 2010 Arkkitehdit von Bagh – Tavilampi Oy:n ja Arkkiteh-titoimisto Stenvall – Timola – Varhi Oy:n osaamis- ja kokemuspohjalle. Yrityksen projektit edustavat kai-kenkokoisia hankkeita kaikilta ark-kitehtuurin toimialueilta. Suurim-pia ovat kaupunkikehityskohteet se-kä terveyspalveluiden, kulttuurin ja liike-elämän rakennukset.

– Teemme myös yrityksille suun-nattuja tuotanto- ja toimistotiloja, kouluja, päiväkoteja, vanhain- ja hoi-vakoteja sekä sairaaloita ja terveys-keskuksia, von Bagh ja Tavilampi summaavat.

Toimiston mielenkiintoisimpia töitä ovat Koskikeskuksen ja Tullin-

Bst-arkkitehdit oy aloitti uusissa toimitiloissa 1.4.2010. toimiston mielenkiintoisimpia töitä ovat Koskikeskuksen ja tullintorin muutoshankkeet, Finlaysonin alueen käyttötar-koitusmuutokset sekä tuleva luhtaan passiivienergiapäiväkoti tampereelle.

torin muutoshankkeet, Finlaysonin alueen käyttötarkoitusmuutokset sekä tuleva Luhtaan passiiviener-giapäiväkoti Tampereelle. Lähivuo-sina toimistoa työllistää muun mu-assa Koukkuniemen vanhainkodin mittava peruskorjaus- ja uudisra-kennushanke.

BST-Arkkitehtien 15 hengen henki-

lökuntaan lukeutuu kokeneita arkki-tehtejä ja nuoria innovatiivisia osaa-jia. Arkkitehtitoimisto sijaitsee Tam-pereella Finlaysonin alueella. • EA

hailla paikoilla siis tarvitaan. Par-haiden sijaintien kysyntää lisäävät myös ihmisten arkiset ajankäyttö-haasteet.

– Esimerkiksi perheen jäsenillä voi olla eri harrastuksia eri paikois-sa ja eri aikoina. Jos nämä olisivat samassa isossa palvelukeskittymis-sä, johon on hyvät liikenneyhteydet, se helpottaisi perheiden arkielämää, Tiuraniemi sanoo.

Pääomaintensiivisellä alalla in-vestoinnit ovat pitkäaikaisia ja ke-hitettävässä kohteessa täytyy näh-dä kassavirtaa jopa 30 vuotta eteen-päin. Siksi kiinteistöalalla tehdään usein hitaita liikkeitä.

– Nopeammin voi tapahtua yri-tyksen toimitilojen uudistus, joka ei vie kuin vuosi, kaksi. Mutta jos tar-

vitaan kaavamuutoksia, lisäraken-nusoikeuksia ja kustannuslaskelmia, puhutaan kymmenestäkin vuodesta ideasta toteutukseen. Kiinteistön konseptin uudistaminen on haasta-vampaa kuin uudisrakentaminen, Tiuraniemi hahmottelee.

tutustu näihin!Juha Tiuraniemen vinkit mielen-kiintoisista kiinteistökehityshank-keista.

– Porin Puuvilla. Vanhassa teol-lisuuskaupungissa ollaan muokkaa-massa vanha puuvillatehdas kaup-pakeskukseksi, jossa on moderneja palveluita ja tilaa. Kuoret ovat van-hat ja sisusta tullaan uudistamaan täysin. Kiinteistössä tutkitaan myös maalämpöratkaisuja ja tavoitteena on täysin päästötön kauppakeskus.

– Citycenter eli Makkaratalo. Be-tonielementtitalossa on siirretty parkkitila maan alle ja saatu enem-män palvelua ja toimistotilaa. Hyvä esimerkki siitä, miten keskustassa tiivistetään tilankäyttöä. Ulospäin muutos on pieni, mutta sisällä suu-ri. • PP

Citycenter eli makkaratalo: Hyvä esimerkki siitä, miten keskustassa tiivistetään tilankäyttöä.

Yhä enemmän tullaan nä-kemään kauppakeskusten tyylisiä palvelutiloja, joissa yhdistyvät eri tilatyypit: toi-mistot, asunnot ja kaupat.

Kuva

: spo

nda

oyj


Energiansäästö lähtee liikkeelle tiedostamisestaenergiaa on helppo säästää, kun ensin tietää, mihin sitä kuluu.

Monet kiinteistönomistajat näkevät ener-giansäästämisen isona etuna, sillä se kul-kee käsi kädessä eurojen säästymisen kans-sa. Noin kolmasosa rakennuksen hoitoku-luista on energiakuluja, joten energiankulu-tuksen pienentämisellä voi yleensä saavut-taa usean prosentin säästön hoitokuluissa.

Myös vuokralaiset osaavat vaatia ympä-ristömyönteistä kiinteistöä.

– Jos vuokralle tulevan yrityksen arvoi-hin on määritelty ympäristöystävällisyys tai sen toiminnalle on määritelty energiate-hokkuus, asia voi olla ratkaiseva tekijä kiin-teistön valinnassa, Motivan asiantuntija Antti Kokkonen sanoo.

Hyvä työkalu ostajalle tai vuokralaiselle on kiinteistön energiatodistus, joka on ol-lut käytössä parin vuoden ajan. Kiinteistölle annetaan energialuokka, esimerkiksi A tai B, aivan kuten pesukoneille tai kylmälaitteille.

– Kiinteistöjen käyttäjien on ollut aikai-semmin vaikea selvittää asuinkiinteistön tai toimitilan energiankulutusta ja sen suu-ruutta on ollut vaikea arvioida, Kokkonen toteaa.

Vertaile toisiin kiinteistöihinKiinteistön energiatehokkuuden paranta-misessa ensimmäinen askel on energian-käytön tiedostaminen. Hyvä keino kartoit-taa energiankulutusta on ulkopuolisen kon-sultin tekemä energiakatselmus. Siinä käy-

dään läpi rakennuksen energiankäyttö ja selvitetään säästökohteet kannattavuuslas-kelmineen. Työ- ja elinkeinoministeriö tu-kee katselmuksia jopa 40 prosentilla kus-tannuksista.

– Konsultti osaa katsoa ihan eri tavalla kuin rakennuksen omistaja tai vuokralai-nen, paljonko energiaa kuluu ja missä koh-taa mennään päin honkia, Kokkonen sum-maa.

Energiakatselmuksista Motiva kerää ti-lastoja, joita voi käyttää kiinteistöjen vertai-luun. Kiinteistön energiankulutuksen ver-tailu toisiin kiinteistöihin tuottaa hyvin tie-toa siitä, onko oma energiankulutus suurta vai pientä.

Myös oman kiinteistön historiatietoja kannattaa seurata. Jos energiankulutuk-sessa huomaa yllättäviä muutoksia, syy on helppo selvittää.

etäluettavat mittarit tulevatVuoteen 2014 mennessä Suomessa otetaan käyttöön etäluettavat sähkömittarit. Isoim-missa kiinteistöissä ne ovat olleet käytös-sä jo jonkin aikaa. Kun lisäksi lämmön- ja vedenkulutus saadaan etäseurantaan, saa-daan todella tarkkaa tietoa kulutuksesta.

– Ammattilaiselle tuntikohtaiset tiedot energiankulutuksen vaihtelusta kertovat paljon. Itsekin analyyseja tehneenä voin sanoa, että kokenut ammattilainen osaa sa-

noa kulutuskäyriä katsoessaan, mitä huol-tomiehen kannattaisi käydä tsekkaamassa, Kokkonen kertoo.

Uusikin rakennus voi olla energiasyöppöKiinteistön elinkaaren aikana energia-asi-oita kannattaa seurata säännöllisesti. En-simmäinen tarkastus kannattaa tehdä ra-kennuksen alkutaipaleella. Luovutustar-kastuksessa katsotaan, että järjestelmät toi-mivat niin kuin ne on suunniteltu ja asetuk-set ovat oikeat.

– Ensimmäisen vuoden jälkeen kannattaa tehdä käyttöönottokatselmus energia-asian-tuntijan kanssa. Tällöin korjattavat asiat me-nevät takuun piiriin, Kokkonen toteaa.

Uusissa rakennuksissa on usein puuttei-ta automaation säädöissä. Suuremmat muu-tokset tulevat ajankohtaiseksi 10 - 15 vuoden päästä käyttöönotosta, jolloin edessä voi olla saneeraus. Se on oiva paikka miettiä, ovatko automatiikka ja talotekniikka ajan tasalla.

– On halvempaa tehdä kaikki kerralla sa-neerauksen yhteydessä kuin korjata yksit-täisiä asioita, Kokkonen kertoo.

puolet säästö potentiaalista säädöistäUsein energiansäästö voidaan kuitenkin aloittaa asioista, jotka eivät vaadi uusia in-


keneet jopa 20 – 30 prosenttia. Kupari Maint -järjestelmän käyt-

täjiä ovat kiinteistönomistajat, huol-toyhtiöt, siivousliikkeet, isännöitsi-jät ja muut kiinteistöpalveluita tar-joavat yritykset.

– Kyseessä on moduulipohjainen ja kevyt järjestelmä, joka laajenee asiakkaan tarpeiden mukaan, joten se soveltuu mainiosti myös pienyri-tysten käyttöön.

tapahtumien todentaminen helpompaa

Helekorven mukaan vaatimus GPS-järjestelmästä voi tulla myös tilaajan puolelta.

– Kunnat ja kaupungit edellyttävät usein GPS-seurantaa pyytäessään tar-jouksia kiinteistöhuollon hallinnasta ja talviaurauksesta. Myös vakuutus-yhtiöt vaativat vahinkoilmoituksiin

Kiinteistönhuolto ja kiinteistöjen vuokraus hallintaan

Kupari Solutions Estate ja Maint-järjestelmät ovat avain kiinteistöliiketoiminnan tehostamiseen

Kupari Group on kokenut kiinteistönhallinnan ja kiinteistönhuollon järjestelmäasiantuntija ja konsultti. Yhtiö panostaa jatkos-sakin uusien teknologioiden kehittämiseen ja pyrkii innovatiivisyydellaan olemaan markkinoilla kehityksen kärjessä uudistuval-la ja kehittyvällä tuoteperheellä.

www.kuparisolutions.fi

kupari Solutions Oy:n edistyk-selliset kiinteistönhallinnan ja kiinteistönhuollon järjes-

telmät tehostavat niin kiinteistöjen vuokrausprosesseja kuin huoltoliike-toimintaa. Miltä kuulostaisi mobiili kiinteistönhuolto?

– Kupari Maint (AVUX) –järjes-telmän avulla asiakas voi hallinnoi-da ja suunnitella kiinteistön töitä, tehdä työmääräyksiä, ohjata siivous-töitä ja valvoa töiden toteutusta in-ternet-pohjaisen sovelluksen avulla, Kupari Solutions Oy:n toimitusjoh-taja Janne Helekorpi kertoo. Entä se ”mobiilius”?

– Järjestelmään voidaan liittää paikkatiedon hallinta GPS, jolloin ajoneuvokanta on jatkuvassa seuran-nassa. Helekorpi kertoo, että asiak-kailta saadun palautteen mukaan työ-ajoneuvojen polttoainekustannukset ovat GPS:n käyttöönoton myötä las-

todisteita huolto- ja taloyhtiöiltä katu-jen aurauksesta tai hiekoituksesta.

– GPS-järjestelmän avulla tapahtu-mat on helppo todentaa jälkikäteen.

Kaiken kattavaa vuokrauksenhallintaa

Asiakkaiden tarpeet ovat lähtökohta myös Kupari Estate – vuokrauksen-hallintajärjestelmässä. – Kupari Estate nivoutuu osaksi asiakkaan muita jär-jestelmiä. Jos asiakkaan toimintaym-päristössä tapahtuu muutoksia, jär-jestelmään tehdään tarvittavat muu-tokset. Järjestelmän käyttäjiä ovat elä-

ke- ja vahinkovakuutusyhtiöt, pankit, pörssiyhtiöt sekä muut merkittävät kiinteistönomistajayhtiöt.

Helekorven mukaan keskeisimmät hyödyt ovat ajansäästö, työn tehok-kuus ja tarkkkuus. – Kupari Estaten avulla voi hallinnoida suuria kiinteis-tömassoja luotettavasti ja hyvän hallin-totavan mukaisesti. Järjestelmän avul-la kiinteistöomaisuus on auditoitavissa ja raportoitavissa. Myös tulevaisuuden sopimusmuutokset voidaan ennakoi-da. Kun käsityö vähenee, pienenevät myös riskit, Helekorpi summaa. • mH

miltä kuulostaisi mobiili kiinteistönhuolto, kysyy Kupari solutions oy:n toimitusjohtaja Janne Helekorpi.

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee katselmuksia jopa 40 prosentilla kustannuksista.

vestointeja. Näitä ovat esimerkiksi ilman-vaihdon, lämmityksen ja valaistuksen ohja-us: niiden täytyy vastata kiinteistön käyttö-tarpeita.

Säädöt on syytä tarkistaa vähintään vuo-sittain. Kiinteistön tunteva huoltomies voi

tehdä muutoksia jopa viikoittain esimerkik-si liikkeiden aukioloaikojen mukaan.- Säädöillä pystyy tekemään paljon. Energia-katselmuksissa yleensä puolet säästöpoten-tiaalista tulee siitä, että ruuvaillaan säätöjä oikeisiin asentoihin, Kokkonen sanoo. • PP


Pelkkä rakennus- ja teknispainotteinen ajatte-lu saneerauksissa asetettiin kyseenalaiseksi jo 10 vuotta sitten, kun Tapiolassa aloitettiin peruskor-jaukset.

– Putkiremontteja toteutettiin aiemmin siten, että vanhat putket ainoastaan korvattiin uusil-la sen ihmeemmin suunnittelematta ja asukkaita huomioimatta. Kaikista vanhimmissa kiinteistöis-sä Helsingissä on tehty jo parikin putkiremonttia, mutta lähiöistä Tapiola oli yksi ensimmäisiä, joka tuli peruskorjausikään, kertoo pitkän uran alalla tehnyt hallintojohtaja Pekka Viranko.

– Kun Tapiolan peruskorjauksia alettiin suun-nitella, ei tarjolla ollut sellaisia insinööritoimis-toja, joilla olisi ollut tarjota hankesuunnittelu- ja projektinjohtopalvelua, saati ymmärrystä asukas-viestinnän merkityksestä. Solmimmekin kump-panuussopimukset sellaiset yhteistyökumppanei-den kanssa, jotka olivat halukkaita kehittämään kanssamme uusia toimintamalleja. Toimintamal-leja, jotka huomioivat kaikki korjaushankkeisiin liittyvät osatekijät, jatkaa aiheesta hallintopääl-likkö, isännöitsijä Arto Huttunen.

Hyvä suunnittelu on korjauksen onnistumisessa a ja oTyypillisiä asukkaiden tyytymättömyyden ai-heita ovat kustannusten ja aikataulujen pitämät-tömyys, työnlaadun taso ja se, että asukkaita ei kuunnella. Tapiolan Lämpö päätti, että hankkeet pitää yksinkertaisesti valmistella siten, että ikäviä yllätyksiä ei tule.

Tapiolan Mäntytornin vuonna 2009 palkitus-sa ”Vuoden putkiremontin” valintaperusteissa korostettiin erityisesti asiantuntevaa suunnitte-lua ja huolellista toteutusta. Nallenpolun vuoden 2010 palkintoperusteluissa kiitettiin erinomaista viestintää. Hallituksen jäsenille tarjottiin putki-remonttikoulutusta, palautekyselyjen tulokset käytiin läpi kokouksissa ja remonttiin liittyvistä aiheista sai riittävästi tietoa niin projektinjohdol-ta, urakoitsijalta kuin isännöitsijältäkin. Asukkai-ta todella kuunneltiin.

– Olemme hioneet prosessimme kaikin tavoin huolella, että ne tuottavat asiakastaloyhtiöille sel-keitä hyötyjä. Lisäsäästöjä on saatu aikaan myös ni-puttamalla sisartaloyhtiöiden suunnittelua ja kor-jauksia isommiksi kokonaisuuksiksi, muistuttaa hallintopäällikkö, isännöitsijä Anssi Aittasalmi.

Vaihtoehtoisista kylpyhuoneista täydelliset mallitPutkiremonttien hankesuunnittelun yhteydessä tut-kitaan vaihtoehtoiset toteutustavat. Pinnoitus saat-taa sopia yhteen taloyhtiöön ja perinteinen remont-ti toiseen. Toteutustapaan vaikuttaa putkien ja mär-kätilojen kunto. Tapiolassa korjaukset ovat pääosin suoritettu perinteisellä tavalla. Saneerausten yhtey-dessä uusitaan usein myös sähköjärjestelmät ja ra-kennetaan tietoverkko. Asuntokohtaisten kylpyhuo-neiden remontointipäätöksiä on helpottanut se, että asukkaita varten on saatettu rakentaa malliksi esim. kolmen eri laatutason kylpyhuonetta. Näin asukkaat näkevät tarkalleen, mikä kuuluu urakkaan, ja mitä voi halutessaan saada maksamalla ylimääräistä.

– Olarissa on keskitytty pääasiassa julkisivusa-neerauksiin. Olarin rakennuskanta on sen ikäis-tä, että siellä putkikorjaukset alkavat muutaman vuoden sisällä. Asiakkaamme tulevat siis hyöty-mään emoyhtiön vahvasta osaamisesta, iloitsee isännöintipäällikkö Kaisa Pekkala Olarin Huol-losta, Tapiolan Lämmön tytäryhtiöstä.

tytäryhtiöitä mahtuisi joukkoon enemmänkinTapiolan Lämpö on vakavarainen, täyden palve-lun talo mitä tulee isännöintiin ja kiinteistöjen huoltoon. Huoltopuolella korostetaan täydellistä avoimuutta ja sitä tukemassa on järjestelmä, joka välittää reaaliajassa tiedot suoritetuista huoltotoi-menpiteistä taloyhtiöiden käytössä olevaan extra-net-palveluun.

– Olemme kovassa iskussa, osaaminen ja si-tä tukevat prosessit ja järjestelmät ovat huip-pukunnossa, kehuu Huttunen hymyillen. Uu-det asiakkaat ovat tervetulleita kuin myös isän-nöinti- ja huoltoyhtiöt, joita kiinnostaa mah-dollisuus työskennellä osana Tapiolan Lämpö -konsernia.

– Tavoitteemme on kasvaa, muttei tietenkään laadun kustannuksella. Myös kehitystyöhön pa-nostetaan edelleen. Yritykset, joiden kanssa meil-lä on kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, ovat sitoutuneet toiminnan kehittämiseen kanssam-me, muistuttaa Huttunen lopuksi. • mRG

Osaamisestaan palkittu putkiremonttien pioneeri taitaa asukkaiden kuuntelemisen

Vanhassa tapiolassa on putkiremontoitu jo yli 70 taloyhtiötä. seuraavan viiden vuoden kuluessa saneerataan vielä noin 50 kiinteistöä ja sen jälkeen on vuorossa olari, jossa rakennuskanta on sopivasti nuorempaa, kertovat anssi ait-tasalmi, arto Huttunen ja pekka Viranko tapiolan lämpö oy:stä sekä Kaisa pekkala olarin Huolto oy:stä.

tapiolan lämpö ja olarin Huolto operoivat koko pääkaupunkiseudulla. Konsernissa asiakkaina on hieman yli 600 asuntoja kiinteistöyhtiötä. Yhtiön isännöimä taloyhtiö palkittiin kahdesti peräkkäin ”Vuoden putkiremontti”

-kohteena ja tapiolan lämpö oy valittiin viime syksynä Vuoden isännöintiyritykseksi.

Kuva

: sam

i per

ttilä


Talotekniikalla voi vaikuttaa kiinteistön kilpailu-kykyyn paljon, sillä se tuottaa kiinteistöissä ja ti-loissa tapahtuville toiminnoille yksilölliset, käyt-täjäkohtaiset ja hallitut olosuhteet: siis esimer-kiksi toimistotyöskentelyyn sopivan valaistuk-sen, äänentason, lämpötilan ja raikkaan ilman. Oikeat talotekniset ratkaisut tuovat kilpailu-etua sekä kiinteistön omistajalle että käyttä-jälle.

Viime aikoina talotekniikassa on kiinni-tetty erityistä huomiota siihen, miten sillä voidaan vaikuttaa rakennuksen energia-tehokkuuteen ja kestävään kehitykseen. Sieltä löytyy myös suurin kehittämispo-tentiaali.

– Taloautomaation, anturointien ja säätöjen kautta on edelleen paljon saavutettavissa. Yhä enemmän ta-lon omistajat ja käyttäjät kiinnittä-vät huomiota siihen, miten ympä-ristöystävällisessä talossa liiketoi-

Uudet talotekniikan innovaatiot otetaan hyvin käyt-töön suomessa. tutkimus keskittyy tällä hetkellä muun muassa tietotekniikkaan, hyvään työympäristöön, sisäilman laatuun ja ekotehokkuuteen.

Talotekniikalla kilpailuetua toimitiloille

JatKUU seURaaValla siVUlla


JatKUU eDelliseltÄ siVUlta

mintaa tehdään. Tämä on hyvin merkittävä asia, VTT:n Kiinteistöt ja Rakentaminen -toimialan asiakasjohtaja Pekka Pajakkala kertoo.

tieto- ja viestintäteknologia tuleeTaloteknisten järjestelmien osuus rakennuskus-tannuksista on kasvanut viime vuosikymmeni-en aikana. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen vaikuttaa siihen, että talotekniikan osuus rakentamisesta pysyy jatkossakin vähin-tään nykytasolla. Tiloihin kohdistuu yhä enem-män vaatimuksia, mikä vaikuttaa talotekniikan kehitykseen.

– Rakentamisessa nimenomaan talotekniikka on alkanut hyödyntää tietotekniikkaa, automaa-tiota ja anturointia. Ohjattavuus ja toimintavar-muus ovat parantuneet ja tekniikka on halventu-nut, Pajakkala toteaa.

Hän mainitsee esimerkkeinä erilaiset turva-laitteet, kuten anturit ja kamerat, jotka hälyttävät asukkaan matkapuhelimeen. Näin voidaan rea-goida nopeasti vaikkapa vesivuotoihin.

– Järjestelmät ovat yhä useammin käytössä

myös toimitilakiinteistöissä. Talotekniikassa on aika helppo soveltaa uusia järjestelmiä, Pajakka-la toteaa.

Uutta ovat myös erilaiset lämmitykseen liitty-vät asiat, esimerkiksi maalämmön ja aurinkopa-neelien käyttö sekä useiden eri lämmönlähteiden käyttö. Niiden ohjaukseen tarvitaan niin ikään ta-lotekniikkaa.

Uutta teknologiaa osataan ottaa hyvin käyttöönUutta teknologiaa ylipäätään on Suomessa osat-tu ottaa hyvin käyttöön. Isot kiinteistönomistajat seuraavat kehitystä ja tietävät, milloin uuden tek-nologian luotettavuus ja toimintavarmuus ovat tarpeeksi hyviä käyttönottoon.

– Kun alalla kilpaillaan kiinteistöjen ominai-suuksilla ja järjestelmillä, ne tulevat nopeasti käyttöön, Pajakkala toteaa.

Tärkeintä uusien taloteknisten järjestelmi-en kehittämisessä on toimintavarmuus ja luotet-tavuus. Aikaisemmin esimerkiksi ilmastointi ei useinkaan toiminut siten, kuin oli suunniteltu. Osittain syytä oli myös käyttäjissä. Nykyään talo-tekniikkaa ylläpitää yhä useammin järjestelmän


– Erikoistuminen, tekninen osaaminen ja jatkuva koulutus ovat toimintamme kivijalkoja. Se takaa toimintamme tehokkuuden ja ammattitaidon, jo-ka minimoi asukkaalle remontista koituvan vai-van, olipa kyseessä asuntojen linjasaneeraus, kor-jausrakentaminen, putkistoremontti tai talotekni-nen peruskorjaus, EMC Talotekniikan toimitus-johtaja Kimmo Liukkonen kiteyttää.

EMC Talotekniikka Oy on Suomen neljänneksi suurin taloteknisiä palveluja tuottava yhtiö, joka kokoaa konsernin ”sateenvarjon” alle vahvat pai-kalliset yhtiöt ja osaamisen.

– Toimintamme kattaa koko Suomen ja meillä on vahva paikallinen läsnäolo. Näin asiakas saa meiltä paikallista palvelua, jonka taustalla ovat EMC Talotekniikan konsernitason toimintamal-lit ja vuosien saatossa hioutuneet prosessit. Us-kon, että tämä ja poikkeuksellinen asiakaslähtöi-syytemme ovat yhdistelmä, joka toimii. Se antaa myös meille potkua kehittää entisestään tuottei-tamme ja palvelujamme.

asukasystävällinen putkiremontti on tottaEMC Talotekniikan toimintafilosofia kiteytyy eri-tyisen selkeästi linjasaneerauksissa eli tutummin

EMC Talotekniikka Oy – osaamista ja asukaslähtöisyyttä kehityksen kärjessä

www.emctalotekniikka.fi

rakentaja, jolloin taataan sen toimintavarmuus.– Näin saadaan usein hyvää laatua, sillä he tun-

tevat laitteet tarkkaan ja tietävät, miten niitä pitää hoitaa, Pajakkala sanoo.

Kaikki lähtee käyttäjistäVTT:n talotekniikan tutkimus painottuu tällä hetkellä sisäilmaston laatuun sekä eko- ja ener-giatehokkuuteen sekä taloteknisissä laitteissa et-tä koko rakennuksessa. Mukana on talotekniikan lisäksi myös rakennustekniikka, sillä ne ovat ny-kyään voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa. Tut-kimuksen alla on myös se, miten kiinteistöt voivat tuottaa itse käyttämänsä energian, ja tulevaisuu-den työ- ja kaupankäyntitilat.

Uuden teknologian kehityksessä Pajakkala pi-tää tärkeimpinä lähtökohtina käyttäjälähtöisyyt-tä ja kestävää kehitystä. Uusia mahdollisuuksia tulee tieto- ja viestintätekniikasta sekä elekt-roniikasta. Talotekninen teollisuus panostaa-kin tutkimukseen selvästi muuta rakennusalaa enemmän.

– Uutta teknologiaa tulee jatkuvasti. Kun se halpenee ja osoittautuu toimintavarmaksi, se tu-lee rakennuksiin. Esimerkiksi ICT-teknologia in-

tegroituu osaksi talotekniikkaa ja mahdollistaa erilaisia palveluita, Pajakkala sanoo.

tekniikkaa vanhoihin taloihinTällä hetkellä olemassa olevien rakennusten uu-distaminen ja korjaaminen on Pajakkalan mie-lestä iso haaste Suomelle talotekniikankin osalta. Ongelmaksi tulee usein se, että vanhoissa raken-nuksissa ei ole samalla tavalla tilaa talotekniikal-le kuin uusissa kiinteistöissä.

– Pääkaupunkiseudulla on paljon tyhjää toi-mitilaa, koska sijainti, tilojen toimivuus tai talo-tekniset järjestelmät eivät vastaa käyttäjien ny-kyisiä vaatimuksia. Vaatimukset ovat ajaneet ohi vanhojen toimistorakennuksien ominaisuuksista, Pajakkala sanoo.

Kiinteistölle tarvitaan tulevaisuuden suun-nitelma. Siinä hahmotellaan esimerkiksi, mihin käyttöön kiinteistö soveltuu, saneerataanko ra-kennus niin, että sillä on vielä paljon käyttöikää jäljellä, vai ajetaanko rakennus loppuun 10 - 15 vuodella, jolloin se pystyy kilpailemaan halvalla vuokralla.

– Suunnitelman tulee lähteä liikkeelle suunni-teltujen käyttäjien haluista ja tarpeista. • PP

emC talotekniikalla on vahva kiinteistön teknisten järjestelmien osaaminen ja kokemus talotekniikan ydinpalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Yhtiön toiminnan ydin on asiakas- ja asukaslähtöisyys, mikä konkretisoituu erityisesti linjasaneerauksissa.

olla asiakkaamme kokonaisvaltainen kumppani, jolloin toteutamme koko taloteknisen projektin alusta loppuun. • mH

kerrostalon putkiremonteissa. – Se on ehdottomasti haastavin laji, sillä re-

monttia tehdään ihmisten kodeissa, joissa useim-miten myös asutaan koko remontin ajan.

EMC Talotekniikalla on tähän ratkaisu: Si-lotek®, joka on markkinoiden ainoa kohteittain räätälöitävä talotekniikkaelementti. Liukko-sen mukaan se tarkoittaa, että putkiston esi-valmistus tehdään tehtaalla, jolloin valmis elementti tuodaan paikan päälle ja kytketään paikalleen.

– Näin toteutus on nopea, kustannustehokas ja ennen kaikkea asukasystävällinen.

saako olla tekijä vai koko urakka?Liukkonen muistuttaa että EMC Talotekniikan konserniin kuuluvat yritykset tarjoavat omien erikoisalueittensa – LVIS- ja putkistosanee-rausurakoinnin – lisäksi talotekniikan koko-naisratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisen alueella.

– Organisaatiorakenteemme ja valtakunnal-linen ulottuvuus mahdollistavat sen, että voim-me tarjota asiakkaille joko yksittäisen resurssin eli vaikkapa sähkö- tai putkimiehen tai voimme

emC talotekniikan käyttämä silotek® on markkinoiden ainoa kohteittain räätälöitävä talotekniikkaelementti, kertoo toimitusjohtaja Kimmo liukkonen.

Rakentamisessa nimenomaan

talotekniikka on alkanut hyödyntää

tietotekniikkaa, automaatiota ja

anturointia.

Itämerenkatu5_Opas kiinteistöliiketoimintaan_A4.indd 2 7.2.2011 16:55:43

opas kiinteistöliiketoimintaan

Documents