Opas Kelan tukiin ja palveluihin 2015

TERVEYSTytär isänsä asioilla4 ELÄKKEELLÄ

Kortti mukaan matkalle17OPISKELU & TYÖPalkkakuitit talteen21KOTI & PERHE

Asumistukeen suojaosa 20

2 3

TERVEISET KELASTATÄSSÄ OPPAASSA

Yhdellä soitolla monta matkaa

1,46 milj.

Kela kehittää toimintaansa sinun parhaaksesi.

Kädessäsi on Kelan uusi Elämässä-opas. Se tarjoaa tärkeitä tietoja Kelan tuista ja palve-luista. Oppaasta voit lukea myös asiakkaiden kokemuksia Kelan korvaamista taksimatkoista ja lääkekorvauksista. Saat lisäksi hyviä vinkkejä val-takirjan laatimiseen. Eläkeläisiä kiinnostavat mak-supäivät voi tarkistaa sivulta 16, ja keskiaukeamal-ta kannattaa ottaa talteen tärkeät yhteystiedot.

Kelalla on yli 330 palvelupistettä ympäri Suo-men. Puhelinpalvelussa vastaavat Kelan asiantun-tijat arkisin kello 8–18. Ajanvaraus tarjoaa mahdol-lisuuden hoitaa asioita kiireettä puhelimitse tai toimistossa.

Nopeasti suosiotaan kasvattava verkkoasiointi houkuttaa mukavuudellaan: voit hoitaa Kela- asioita missä vain ja milloin itsellesi parhaiten sopii. Kelan verkkosivuilla käytiin viime vuonna yhteensä yli 24 miljoonaa kertaa.

Yhteensä Kela-asioita hoidettiin viime vuonna yli 68 miljoonaa kertaa. Asiointitavoista yleisin on suorakorvaus. Siinä Kelan korvaus vähennetään suoraan asiakkaan taksimatkan hinnasta tai lääke-laskusta.

Kela kehittää jatkuvasti toimintaansa sinun par-haaksesi. Mukavuus ja vaivattomuus ovat tärkeitä tavoitteita uudistustyössä. Kirjeitä, päätöksiä ja hakemuksia on työstetty selkeiksi ja helppolukui-siksi. Kelan tietoteknisiä järjestelmiä uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että yhä useammin voisit saada päätöksen pian hakemisen jälkeen. Uusia palvelumuotoja, kuten etäpalvelua, kehite-tään ja kokeillaan jo käytännössä. Tulevaisuudessa voit asioida Kelassa etäyhteydellä kotoasi käsin.

Kelan viestintä

Palvelunumerot Asevelvollisen tuet 020 692 200

Asumisen tuet 020 692 201

Eläkeasiat 020 692 202

Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203

Kuntoutus 020 692 205

Lapsiperheiden tuet 020 692 206

Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200

Omaisen kuoltua 020 692 208

Opiskelijan tuet 020 692 209

Sairastaminen 020 692 204

Työttömyysajan tuet 020 692 210

Vammaistuet 020 692 211

Ota talteen Kelan palvelunume-rot ja muut yhteystiedot tämän oppaan keskiaukeamalta.

ELÄMÄSSÄ 2015

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)Viestintä, PL 450, 00101 Helsinkitoimitus@kela.fi

JakeluOpasta jaetaan muun muassaKelan palvelupisteissä.Opasta voi tilata jaettavaksi20 tai 50 kappaleen nipuissa osoitteesta lomakevarasto@kela.fi.

suomalaisella on jo eurooppalainen sairaanhoitokortti.

TUNNETKO ETUUDEN

Muista ilmoittaaKelaan elämäntilanteesimuutoksista. Lue lisää:kela.fi/muutostilanne

Katso kaikki etuudet alkaen sivulta 12.

Valtakirjalla asiointi ........................ 4Ajassa ............................................... 6Lääkekorvaukset............................. 8Taksimatkat .................................... 10

KELAN ETUUDETTerveys ........................................... 12Eläkkeellä ....................................... 16Koti & perhe ................................... 18Opiskelu & työ ............................... 21

Maksupäivät eläkeläisille ........... 165 kysymystä sosiaaliturvasta ..... 23

10

Kela auttaa verkossa www.kela.fi

Kannen kuva: Juha Törmälä

4 5

Näin teet valtakirjanTee valtakirja ajoissa. Varmista, että omainen voi hoitaa Kela-asioitasi, jos sairastut. Valtakirjaa ei voi tehdä, jos henkilön kunto on merkittävästi huo-nontunut esimerkiksi dementian vuoksi.

Valtakirjalla voi antaa valtuudet hoitaa kaikkia Kela-asioita tai valtuutuksen voi rajoittaa koskemaan vain tiettyä etuutta.

Helpointa on tulostaa Kelan verkkosivuilta valmis valtakirjalomake. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen. Siinä tulee olla ainakin seuraavat asiat: valtuutetun ja valtakirjan antajan henkilö- ja yhteystiedot sekä tieto siitä, mitä asioita valtuutus koskee ja saako valtuutetulle antaa asioiden hoitamiseksi salassa pidettäviä, esimerkiksi terveydentilaa koskevia tietoja.

Muista laittaa valtakirjaan päiväys ja allekirjoitus sekä nimenselvennys.

Toimita valtakirja Kelaan.

1.

2.

3.

4.

5.

Valtimolainen Antero Liuski valtuutti tyttärensä hoitamaan Kela-asioita puolestaan.

Antero Liuskin huoneen ikkunasta näkee järvelle asti. Maisemat ovat tutut. Näitä ky-läteitä pitkin Antero on kulkenut 40 viime vuotta. Nyt kotina on huone hoitokodissa Valtimolla Pohjois-Karjalassa. Voimat eivät enää riitä yksin asumiseen, vaikka mieli palaa usein ”oikeaan kotiin”.

Anteron tytär Helena Liuski hoitaa yhdessä sisarustensa kanssa isän asioita. Nyt Liuskit ovat päättäneet tehdä valta-

Valtakirja helpottaa elämääkirjan, jonka avulla Helena voi asioida Kelassa isänsä puolesta.

– Selvyys on aina selvyys. Vaikka ei meillä mitään epäselvyyksiä ole aiemmin-kaan ollut, Antero perustelee.

Antero saa Kelasta muun muassa elä-kettä saavan hoitotukea. Tähän asti Antero ja Helena ovat hoitaneet asioita yhdessä esimerkiksi puhelimitse, jolloin Antero on voinut antaa suullisen valtuutuksen asian hoitamiseksi. Liuskit uskovat, että kirjalli-nen valtakirja helpottaa asiointia, sillä sen avulla Helena voi järjestellä isän asioita myös kotoaan Joensuusta käsin.

Valtakirjan ansiosta Helena voi tehdä isänsä puolesta esimerkiksi hakemuksia tai selvittää isäänsä koskevia asioita Kelan kanssa.

Kela suosittelee valtakirjan tekemistä, jos asiakkaan on hankala hoitaa asioi-taan itse. Valtakirjalla voi antaa toiselle valtuudet hoitaa kaikkia Kela-asioita, tai valtuutuksen voi rajata koskemaan vain tiettyä etuutta. Valtakirjalla ei voi muuttaa tilitietoja, eli etuudet maksetaan aina asi-akkaalle itselleen.

Helpoiten valtakirjan teko onnistuu tu-lostamalla Kelan verkkosivuilta valmis valtakirjalomake. Kela hyväksyy myös vapaamuotoisen valtakirjan, kunhan siinä on kaikki tarvittavat tiedot. Valtakirja vah-vistetaan allekirjoituksella, eikä erillisiä todistajia tarvita.

Valtakirjalla asiakas antaa toiselle hen-kilölle oikeuden hoitaa asioitaan Kelassa.

Valtakirjasta huolimatta henkilö voi kui-tenkin edelleen myös itse asioida Kelan kanssa normaalisti. Valtuutus voidaan tehdä määräajaksi, tai se voi olla voi-massa toistaiseksi. Ilman valtakirjaa Kela ei voi antaa juuri mitään tietoja omaisille.

Antero ja Helena Liuski päätyivät tulos-tamaan valmiin valtakirjalomakkeen Kelan verkkosivuilta. Liuskeille valtakirjan teke-minen on ennestään tuttu juttu, sillä he ovat aiemmin tehneet valtakirjan esimer-kiksi pankkiasioiden hoitamiseksi.

– Valtakirja-asioita kannattaa pohtia hyvissä ajoin. Kun omaisen kunto on vielä kohtuullinen, toiveista ja mielipiteistä on helpompi keskustella, Helena neuvoo.

Valtakirjapohja ja lisätietoa on verkossa www.kela.fi/valtakirja. Valtakirja-asioissa neuvotaan myös Kelan puhelinpalvelussa ja palvelupisteissä.

Antero on päättänyt tehdä tyttärelleen Helenalle valtakirjan, jonka avulla tämä voi asioida Kelassa isänsä puolesta.

Selvyys on aina selvyys.

Juha Törmälä

Laura Kosonen

6 7

AJASSA

Kesäkuun alussa tulee voimaan lainmuu-tos, jonka jälkeen 16 vuotta täyttäneen vammaistuki voidaan myöntää ilman eri-tyiskustannuksia. Eläkettä saavan hoito-tuki puolestaan muuttuu niin, että sitä ei voi enää saada pelkästään erityiskustan-nusten perusteella.

Nämä vammaistuet myönnetään vast-edes selkeämmin vammasta ja sairau-desta aiheutuvan haitan, avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeen perusteella. Erityis-kustannukset voivat kuitenkin korottaa vammaistuen määrän, niin että saakin pe-rustuen sijaan korotettua tukea.

Muutoksen ansiosta Kela voi myön-tää vammaisetuudet nykyistä pitemmäksi ajaksi. Tuki voidaan myös entistä useam-min myöntää toistaiseksi.

Alle 16-vuotiaan vammaistuen myöntä-misperusteet säilyvät ennallaan. Muutok-set koskevat 1.6. tai sen jälkeen alkavia uusia vammaistukia.

Lisäksi tammi-kuusta 2016 alkaen vaikeavammaisten lääkinnällisen kun-toutuksen myöntä-misperusteet muut-tuvat. Muutoksen jälkeen voi päästä kuntoutukseen, il-man että hakija saa vammais tukea.

VOIT SAADA HAMMASTARKASTUKSESTA Kela-korvauksen nykyään joka toinen kalenterivuosi. Korvaus voidaan kuitenkin edelleen maksaa joka vuosi, jos tiheämpi tutkiminen on terveyden-tilasi vuoksi tarpeellista. Kela korvaa yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista vahvistettujen korvaustaksojen mukaan.

Sähköinen resepti on saanut sekä potilai-den että terveydenhuollon ja apteekkien hyväksynnän. Lääkäri laatii ja allekirjoit-taa reseptin sähköisesti. Se tallennetaan Reseptikeskukseen. Saat potilasohjeen paperilla, jossa on lääkkeiden nimet ja an-nosteluohjeet.

Reseptikeskuksen tietojen perusteella mikä tahansa apteekki voi toimittaa lääk-keet. Hyvää on myös se, että sähköistä reseptiä ei voi kadottaa, väärentää tai varastaa.

Vammaistuen hakeminen helpottuu

Pienituloiset eläkeläiset voivat saada hel-potusta asumismenoihinsa eläkkeensaa-jan asumistuesta.

Tuesta poistui tämän vuoden alussa 65 vuoden ikäraja. Tuki on nyt sidottu eläkkeen saamiseen: jos olet pienituloinen eläkeläinen ja saat esimerkiksi vanhuus-eläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, voit hakea Kelasta eläkkeensaajan asumistukea. Pelkästään osa-aika- tai osatyökyvyttö-myyseläkettä saavat pienituloiset henkilöt voivat hakea Kelasta yleistä asumistukea.

Jos sinä ja puolisosi saatte molemmat eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä tai korvauksia, haette eläkkeen-saajan asumistukea yhdessä. Tällöin Kela maksaa tuen teille puoliksi.

Apua asumismenoihin

Sähköinen resepti lisää potilasturvallisuutta

NÄIN KELA PALVELI VUONNA 2014

Noin 70 % suomalaisista sai lääkekorvauksia.

sai Kelasta eläkettä vuoden 2014 lopulla.

Kun reseptisi on tallennettu Resepti-keskukseen, lääkäri voi tarkistaa koko -naislääkityksesi, kun annat siihen suos-tumuksesi. Näin ehkäistään lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällek-käistä lääkitystä.

Tarkista omat reseptitietosi osoitteesta www.omakanta.fi. Palveluun voit kirjautua esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Jos sinulla ei ole tietokonetta, saat sähköisistä resepteistä yhteenvedon joko terveyden-huollosta tai apteekista.

Lisää tietoa saat Kelan palvelunume-rosta 020 692 202 ma–pe klo 8–18.

Elina Minn

Asiointitavoista yleisin oli suorakorvaus.

Toimisto

Puhelin

Verkko

Posti

Suorakorvaus 54 %17 %

22 %4 %3 %

Anja Reponen

9

PALSTAN NIMI

8

”Nyt nautin elämästä ja liikkumisesta”

Nivelreumaa sairastava Sirpa Savela jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2012 laitoshuoltajan työstään: nivelet eivät enää kestäneet. 30 vuotta kestäneen työ uran viimeiset vuodet hän kävi työssä kipulääkkeiden voimin.

– Reumalääkkeenäni oli vuodesta 2000 metotreksaatti. Lääkitys aiheutti kuitenkin keuhkojen toimintahäiriön. Sitä jouduttiin hoitamaan suurilla määrillä kortisonia. Viime vuonna lääkkeeni vaihdettiin bio-logiseen etanerseptiin, Sirpa kertoo.

– Pelästyin lääkkeen hintaa. Kuukau-den annos maksaa Kelan korvauksen jäl-keen 400 euroa. Lääke osoittautui kuiten-kin todella hyväksi. En ole tarvinnut enää kortisonia ja kipulääkkeitäkin vain harvoin.

– Maksan itse vuoden ensimmäiset lääkeannokseni. Rahan säästän vähä

Lääkekorvauksista saat lisätietoa numerosta 020 692 204 ma–pe 8–18 sekä verkossa www.kela.fi/laakkeet.

Vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin on tulossa 45 euron vuotuinen alkuomavastuu kai-kille yli 18-vuotiaille. Lääkekorvauksia aletaan maksaa, kun alkuomavastuu on täyttynyt. Alkuomavastuu kerryttää lääkekattoa. Peruskorvaus nousee 40 prosenttiin, mutta erityis-korvaukset säilyvät ennallaan.

Kela saa nyt kaikista apteekeista tiedot asiakkaan lääkeostoista heti oston tapahduttua. Uusi välitysmenettely mahdollistaa myös sen, että tieto asiakkaan vuotuisen omavas-tuuosuuden eli lääkekaton ylittymisestä päivittyy entistä nopeammin asiakkaan tietoihin.Myös alkuomavastuutieto päivittyy Kelassa heti oston tapahduttua ja välittyy sieltä ap-teekkiin sähköisesti. Silloin myös apteekki tietää, minkä verran alkuomavastuuta täytyy vielä maksaa.

En jää jumiin kipuihin.

Lääkekaton täyttyminen helpottaa Sirpan elämää. Omavastuuosuuden hän säästää vähitellen pienistä rahoista.

kerrallaan. Kun haen ensimmäiset kaksi pakettia, lääkekatto on täyttynyt. Sen jälkeen maksan jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa, mikä on suuri hel-potus. Omavastuuosuus saisi tosin olla pienempi, sillä se tekee ison loven pientä eläkettä saavan kukkaroon.

Polvien tekonivelet toivat Sirpan elämään suuren helpotuksen vuonna 2013.

– Sitä ennen kärsin aikamoisista ki-vuista, ja minulla oli kamalat länkisääret. Nyt nautin liikkumisesta: sauvakävelystä, vesijuoksusta ja kuntosaliharjoittelusta.

Sirpa Savela on uuden reumalääkkeensä ansiosta hyvässä kunnossa. Hän voi harrastaa säännöllisesti liikuntaa ja tavata ystäviään.

Sirpa toimii paikallisessa reumayhdis-tyksessä liikuntavastaavana.

– Elämääni tuovat iloa liikunnan ja jär-jestötoiminnan lisäksi ystävät. Heitä olen todella tarvinnutkin, sillä menetin ainoan lapseni vuonna 2010.

– Minulla on myönteinen elämän-asenne. En jää jumiin kipuihin, joita mi-nulla on edelleen jonkin verran. Kissojen pehmeän turkin silitys tuntuu hyvältä. Metsästäkin saa voimaa: sen tuoksusta ja lintujen laulusta.

Lääkekorvaukset muuttuvat ensi vuonna

Asiakas maksaa reseptilääkkeensä

kokonaan 45 euroon asti

Korvausjärjestelmään kuuluvasta

reseptilääkkeestä maksetaan asiakkaalle

lääkekorvausta

Asiakas maksaa vain

1,50 € /lääke

/ostokerta

Lääkekatonylityttyä

Kela korvaa loppuvuoden

lääkkeet

Asiakkaan lääkekulujen

vuosikatto

Yksi kalenterivuosi

Perus-korvaus 40 %

45 € 65 %Alempi erityis-korvaus

100 %Ylempierityis-korvaus

612,62 €

asiakas maksaa +3 €/ostokerta

Juha Törmälä

Lähde: STM

Mia Hemming

10

Näytät kuljettajalle Kela-kortin ja maksat matkasta

16 euron omavastuun.

Maksat koko matkan hinnan kuljettajalle.

Pyydät terveydenhuollosta todistuksen SV 67 oikeudesta taksin

käyttöön.

Pyydät terveydenhuollosta todistuksen SV 67 oikeudesta taksin

käyttöön.

Tieto maksusta siirtyy suoraan

taksista Kelaan.

Haet korvausta Kelasta jälkikäteen.

Omavastuu on 32 euroa.

Et maksa matkastasi mitään.

Matkan omavastuu on edelleen 32 euroa.

Tilaat matkan välityskeskuksesta.

Tilaat matkan muualta kuin välityskeskuksesta.

Tarvitset terveydentilasi vuoksi taksimatkan sairaalaan,

terveyskeskukseen tai Kelan korvaamaan

kuntoutukseen.

KERTYYKÖ MATKAKATTO? KERTYYKÖ MATKAKATTO?

KYLLÄ EI

KUN MATKAKATTO (272 €) ON TÄYNNÄ

KELA-KORVAUKSEN VOI SAADA HETI TAKSISSA

Kelan korvaamat taksikyydit ovat tulleet Hämeenlinnassa asuvalle Marjatta Prink-kilälle tutuksi viime vuosina.

– Minulla on sairauksia, joiden vuoksi joudun käymään terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa melko usein, Marjatta kertoo.

– Olen saanut taksin aina tarvitessani. Asun lähellä sairaalaa, joten matka ei ole pitkä. Jos selkä on pahana, minulla on mu-kana kyynärsauvat tai rollaattori. Kuljetta-jat ovat yleensä avuliaita.

Yhdellä soitolla monta matkaa

Taksimatkan korvaukseen on oikeus, kun terveydenhuollon edustaja on katsonut taksin käytön terveyssyistä tarpeelliseksi ja antanut tästä todistuksen.

Kela-taksi tilataan keskitetystä tilaus-numerosta.

– Mielestäni on selkeää, että tilausnu-meroja on vain yksi. Numero on hyvä lait-taa puhelimeen talteen, Marjatta neuvoo.

– Suosittelen kokeilemaan. Jos hoito-ajat ovat tiedossa, yhdellä soitolla voi ti-lata parinkin viikon matkat etukäteen.

Kun kyydin tilaa keskitetystä nume-rosta, saa matkakorvauksen heti taksissa Kela-korttia näyttämällä. Tällöin asiakas maksaa vain omavastuun 16 euroa.

Lisätietoja saat Kelan palvelunumerosta 020 692 204 ma–pe 8–18 sekä verkossa www.kela.fi/matkat. Siellä voit myös katsella Marjatan haastattelun.

Ota talteen oman alueesi taksin tilausnumero oppaan keskiaukeamalta.

Suosittelen kokeilemaan.

Lyhyetkin, alle 16 euron matkat kerryttävät matkojen vuotuista omavastuuta eli mat-kakattoa. Tänä vuonna se on 272 euroa.

Matkakatto on Marjatalla täyttynyt yleensä kevään korvalla. Silloin Kelasta lähetetään kotiin kortti, jota näyttämällä taksimatkasta ei tarvitse maksaa mitään.

11

Harri Nurm

inen

Marjatta joutuu käymään sairauksiensa vuoksi melko usein terveyskeskuksessa ja sairaalassa.

Satu Kontiainen

TERVEYS

12 13

KELAN ETUUDET 2015

TERVEYS

Kelan kortitJokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kortilla voit osoittaa oikeute-si Suomen sairausvakuutukseen. Tarvitset korttia mm. lääkärin vastaanotolla ja Kelan korvaamilla taksimatkoilla, jotta voit saada korvauksen jo asioidessasi.

Kun muutat Suomeen, hae oikeutta Suo-men sosiaaliturvaan verkossa www.kela.fi/asiointi tai täytä hakemuslomake Y77.

Jos olet alle 65-vuotias ja saat täysimää-räistä kansaneläkettä, voit saada Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Yli 65-vuotiaat eivät tarvitse tätä korttia, koska he saavat eläkeläisalennukset esittämällä henkilö-todistuksen.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteelli-

sistä syistä välttämättömään sairaanhoi-toon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveit-sissä. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Ilmainen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvausKela korvaa osan yksityislääkärin palkkiois-ta sekä yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustan-nuksista vahvistetun taksan mukaan. Voit tutustua Kelan taksoihin joko Kelan internet-sivuilla tai palvelupisteissä.

Suorakorvaus tai hakemusYleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikas-sa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähen-netään silloin suoraan laskusta.

Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta 2015. Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan palvelunumeroista, toimistoista, esitteistä ja verkkosivuilta www.kela.fi.

TERVEYS KOTI & PERHE OPISKELU & TYÖELÄKKEELLÄ

Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen 6 kuukauden kuluessa Kelasta.

Hammashoidosta korvausKela korvaa osan yksityisen hammaslääkä-rin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuk-sen sekä hoidon kustannuksista. Korvaus perustuu vahvistettuun taksaan. Tutkimuk-sen kustannuksia korvataan vain joka toinen kalenterivuosi. Kela korvaa hammaslääkärin määräämiä yksityisen suuhygienistin hoitoja enintään Kelan vahvistaman taksan verran.

Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia.

Veteraanien hammashoitokorvausVeteraanit saavat korvausta myös proteetti-sen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus mii-nanraivaukseen osallistumisesta. Veteraa-nien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liitty-västä yksityishammaslääkärin tai erikois-hammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa vahvistetun taksan mukaan.

Erikoishammasteknikon tekemän koko-proteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella.

LääkekorvausLääkkeiden hintalautakunta päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 35 %, 65 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa/lääke.

Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa hal-

vemman, samaan ryhmään kuuluvan lääk-keen korvaus maksetaan lääkkeen myynti-hinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Sinulla on oikeus lisä-korvaukseen, jos itse maksamiesi lääkekus-tannusten osuus tänä vuonna ylittää 612,62 euroa, joka on ns. lääkekatto. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus.

Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täytty-misestä ilmoituksen. Kun näytät tämän ilmoi-tuksen apteekissa, saat lisäkorvauksen jo lääkettä ostaessasi.

MatkakorvausKela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 16 euroa yhteen suun-taan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 272 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylit-tävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 e/km. Yöpymisraha on enintään 20,18 e/yö.

SairauspäivärahaSairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sai-rastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää.

Jos työnantaja maksaa sairausajalta palk-kaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta.

YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivä-rahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sai-rastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.

14

TERVEYSTERVEYS

15

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perus-teella. Yrittäjälle se määräytyy viimeisen vah-vistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuk-sen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukau-den työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulot-tomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 24,02 e/arkipäivä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähin-tään 55 päivää.

OsasairauspäivärahaOsasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasai-rauspäivärahan saaminen edellyttää määrä-aikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-ai-katyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä 40–60 %:lla. Osasairauspäi-väraha on aina puolet varsinaisesta sairaus-päivärahasta.

KuntoutusVajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkin-nällinen kuntoutus sekä aikuisten psykotera-pia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairaus-päivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun henkilö hakee työkyvyttömyys-eläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnan-varaista ammatillista ja lääkinnällistä kuntou-tusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan

turvin. Siitä maksetaan muun muassa lasten perhekuntoutusta.

Vajaakuntoisen nuoren koulutusKun 16–19-vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuu-tensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilli-seen kuntoutukseen tai koulutukseen.

Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, joka on vähintään 24,02 e/pv ja kuntoutuk-sen väliajoilta 20 % pienempi.

Samalta ajalta nuori voi saada myös vam-maistukea.

KuntoutusrahaKuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutuk-seen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoi-nen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusra-ha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen.

Kun osallistut kuntoutukseen, sinulla voi olla mahdollisuus saada myös harkinnan-varaista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Lisäksi voit saada harkinnan-varaista kuntoutusavustusta esimerkiksi työ-harjoittelun aikana.

Vammais- ja hoitotuetAlle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolen-pidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Ke-lalta vammaistukea, jos hänen toimintaky-kynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttö-myyden tai iän perusteella.

Perusvammaistuki on 92,28 e/kk, koro-tettu vammaistuki 217,66 e/kk ja ylin vam-maistuki 422,06 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on heikenty-nyt sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläk-keen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.

Perushoitotuki on 62,48 e/kk, korotettu hoitotuki 155,53 e/kk ja ylin hoitotuki 328,87 e/kk.

Lisäksi hoitotukeen kuuluu 105,51 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraa-neille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rin-tamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

RuokavaliokorvausKela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 23,60 e/kk.

Vammaisten tulkkauspalveluKela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Palvelu voidaan järjestää myös etätulk-kauksena.

Työterveyshuollon tukiKela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kus-tannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollos-ta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.

Takaisin töihin omien voimien mukaan– Tein rintasyöpähoitojen jälkeen lyhen-nettyä työviikkoa kolmen kuukauden ajan ja sain osasairauspäivärahaa. Olen aina ollut kova tekemään töitä, mutta työpaikkani henkilöstöpäällikkö ja työter-veyslääkäri suosittelivat osa-aikaisuutta. Se oli viisas ratkaisu, sillä en olisi itse osannut arvioida voimiani oikein, Marja Multanen kertoo.– Työskentelen Espoossa, mutta kotini on Tohmajärvellä. Osasairauspäivä rahan turvin sain viettää pidennetyt viikonloput kotona voimia keräten. Töihin paluu oli mukavaa. Tuntui siltä, että normaali elä-mä alkaa taas.

Ritva Tuomi

17

ELÄKKEELLÄ ELÄKKEELLÄ

16

Kansaneläke ja takuueläkeKansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeut-ta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pie-ni. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke ja määräaikainen kuntoutustuki 16–64-vuo-tiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä alkaen. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 63 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta kansaneläk-keen ja työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Korotus on 22,20 e/kk/lapsi.

Täysi kansaneläke on yksin elävälle 636,63 e/kk ja parisuhteessa olevalle 564,69 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 56,20 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona yksin elä-

välle 1 315,88 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 172,05 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa.

Takuueläkettä Kela voi maksaa eläkeläi-selle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomää-räisinä jäävät alle 739,81 e/kk. Jos työelä-kettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksin elävälle kansaneläkeläiselle 109,94 e/kk ja parisuhteessa elävälle 181,88 e/kk.

Kansaneläke tai takuueläke voi olla mai-nittua pienempi, jos sen ottaa varhennet-tuna. Ulkomailla asuttu aika voi myös pie-nentää kansaneläkkeen määrää.

Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttä-nyt tai työkyvytön maahanmuuttaja, kun hän on asunut Suomessa 3 vuotta.

KuntoutustukiMääräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työ-kyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuurui-nen kuin normaali työkyvyttömyyseläke.

RintamalisätKela maksaa veteraanille verotonta rintamali-sää 49,74 e/kk ja kansaneläkettä saavalle ve-rotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanrai-vaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.

Perhe-eläkeKela maksaa perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille

Maksupäiviä 2015

lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke al-le 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle 18-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu 6 kuu-kauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 328,34 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista

Kansan- eläkkeet,

rintamalisät ja hoitotuki

Takuu-eläke

Eläkkeen- saajan

asumistuki

7.4. 22.4. 2.4.

7.5. 22.5. 4.5.

5.6. 22.6. 4.6.

7.7. 22.7. 3.7.

7.8. 21.8. 4.8.

7.9. 22.9. 4.9.

7.10. 22.10. 2.10.

6.11. 20.11. 4.11.

7.12. 22.12. 4.12.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti aina mukana matkoilla– Hankin eurooppalaisen sairaanhoitokortin, kun jäin eläkkeelle. Minulle on tehty pallolaajennus, mutta muuten olen saanut olla terveenä. Ulkomaanmatkojen vuoksi kortti tuntui kuitenkin tarpeelliselta, kertoo Vesa Katajikko Helsingistä.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa välttämättömän sairaanhoidon samoin ehdoin kuin oleskelumaan väestö EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä.– Matkustamme vaimoni kanssa yleensä kerran vuodessa Etelä-Eurooppaan. Lisäksi Ruotsissa tulee käytyä usein, sillä tyttäremme asuu siellä. Onneksi korttia ei ole tarvinnut vielä kertaakaan esittää, Vesa sanoo.

sekä muista eläkkeistä riippuen jatkoelä-kettä. Sen täysi määrä on sama kuin kansan-eläkkeen täysi määrä.

Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 60,41 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada täyden-nysmäärää enintään 91,38 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.

Ilmaisen kortin voi tilata kätevästi numerosta 020 692 203 ma–pe klo 8–18 tai verkosta www.kela.fi/asiointi. Lisätietoja www.kela.fi/ehic

Ville Lehvonen

KOTI & PERHE

19

KOTI & PERHE

18

ÄitiysavustusLasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspak-kauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotukiKela maksaa verotonta adoptiotukea ker-takorvauksena niille adoptiovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ul-komailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

VanhempainpäivärahatÄidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkea-matta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainva-paata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa silloin verollisia vanhempainpäivä-rahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä.

Erityisäitiysrahaa maksetaan odottavan äidin työtehtäviin tai -oloihin liittyvän vaara-tekijän vuoksi raskauden alusta alkaen.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 54 arkipäivältä. Näistä enintään 18 päivää isä voi käyttää äi-din äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Loput tai halutessaan kaikki päivät isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainrahaa makse-taan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Adoptio-vanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä.

Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulo-jen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulotto-malle tai pienituloiselle vanhempainpäivä-rahaa maksetaan 24,02 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha makse-taan yleensä työttömyysturvan suuruisena. Korotusosia ei kuitenkaan huomioida.

Opiskeleva äiti voi saada yhtä aikaa sekä äitiys- ja vanhempainrahaa 24,02 e/arki-päivä että opintorahaa. Opiskeleva isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainrahaa 24,02 e/päivä että opintorahaa. Isyysrahaa voidaan maksaa opintotukea saavalle isälle, jos opiskelu ei ole päätoimista ja isä hoitaa lasta opinnoistaan huolimatta.

LapsilisäKela maksaa lapsen vanhemmalle veroton-ta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 95,75 e/kk, toises-ta 105,80 e/kk, kolmannesta 135,01 e/kk, neljännestä 154,64 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta 174,27 e/kk. Yksin-huoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lapsilisien mää-rät, joista päättää maakuntahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 24.4., 26.5., 26.6., 24.7., 26.8., 25.9., 23.10., 26.11., 23.12.

Lastenhoidon tuetLapsella on oikeus päivähoitoon vanhempain-päivärahakauden jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kun-nallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole valinneet kun-nallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 342,53 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 102,55 e/kk ja

muista alle oppivelvollisuusiän olevista lap-sista 65,89 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 183,31 e/kk.

Adoptiovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle lapselleen kotihoidon tukea siihen saakka kun vanhempainrahan alka-misesta on kulunut 2 vuotta, kuitenkin enin-tään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tukea makse-taan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoi-taa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityi-sen hoidon tuen hoitoraha on 174,38 e/kk/lapsi. Alennettu hoitoraha esikoululaiselle on 64,16 e/kk/lapsi. Pienituloinen perhe voi saada hoitolisää enintään 146,64 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päi-vähoidon tuottajalle.

Alle 3-vuotiaan lapsen äiti tai isä voi tehdä enintään 30-tuntista työviikkoa, tai hänen työaikansa voi olla enintään 80 % ko-kopäivätyön työajasta, ja hän voi saada jous-tavaa hoitorahaa. Sitä maksetaan työajan mukaan joko 244,18 e/kk tai 162,78 e/kk.

Osittaista hoitorahaa maksetaan 98,09 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

ElatustukiKela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaas-ta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi ela-tusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen

Miten voin auttaa?– Koen, että teen tärkeää työtä Kelassa. Saan auttaa asiakkaita ja opastaa heitä elämäntilanteen muuttuessa. Onneksi asiakkaat ottavat usein yhteyttä hyvissä ajoin ennen muutosta. Näin he voivat saada heille kuuluvat etuudet ajoissa ja oikean suuruisina, kertoo asiakasneuvoja Aki Ikonen.– Sosiaalinen media on hyvä kanava vastata ajankohtaisiin kysymyksiin. Moni asiakas saa vastauksen samalla kertaa.

Kela vastaa lapsiperheiden ja opiskelijoiden kysymyksiin verkossa: kysykelasta.kela.fi.

Jukka Timonen

OPISKELU & TYÖKOTI & PERHE

20 21

isyyttä ei ole vahvistettu tai jos lapsen isyys on vahvistettu, mutta elatusapua ei ole voitu vahvistaa samalla. Tukea maksetaan myös, jos vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on tänä vuonna 155,17 e/kk/lapsi.

ErityishoitorahaÄiti tai isä voi saada ansionmenetyksen kor-vauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaa-lassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin polik-linikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennus-kurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, eri-tyishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivä-rahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 24,02 euroa arkipäivältä.

AsumistuetKela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asu-misavustusta (ks. sotilasavustus) taikka eläk-keensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloi-nen ruokakunta. Voit arvioida asumistuen määrän laskurilla www.kela.fi/laskurit.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset eläkettä saavat henkilöt. Osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyselä-kettä saavat voivat kuitenkin saada yleistä asumistukea.

Yleinen asumistuki ja eläkkeensaajan asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuokranantajalle.

Yleisessä asumistuessa tulee 1.9.2015 voimaan suojaosa eli ansiotulovähennys. Ruokakunnan jäsenen ansiotuloista vähen-netään 300 euroa asumistukea laskettaessa.

Muutto ulkomaille tai SuomeenJos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmi-ten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleen-sä työskentelymaan sosiaaliturvaan, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvaan muutto-hetkestä alkaen. Kela arvioi muuttosi vaki-naisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanteesi, johon vaikuttavat esimer-kiksi paluumuutto, työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten tai perheside Suo-messa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Hae sosiaaliturvaan kuulumista Kelan verkko-asiointipalvelussa tai lomakkeella Y77.

Muun muassa lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt.

OpintotukiOpintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttä-neille, asumislisä vuokralla asuville lapsetto-mille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus.

Opintorahan perusmäärä on 38,50–335,32 e/kk. Opintoraha on veronalaista tuloa, ja sen määrään vaikuttavat hakijan ikä, oppilaitos, asumismuoto, perhesuhteet ja opintojen aloitusajankohta.

Vanhempien tulot voivat vaikuttaa toisella asteella opiskelevan alle 20-vuotiaan opinto-rahaan, asumislisään ja opintolainan valtion-takaukseen.

Asumislisä on 80 % vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asun-non vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe ja omistusasunnossa asuva voi saada Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot huomioidaan koko kalenterivuoden ajalta. Vuosituloraja riippuu siitä, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija nostaa opintotukea. Opiskelijan pitää itse seurata vuositulojaan esim. verkossa www.kela.fi/laskurit.

Opiskelija voi välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla vuonna 2014 liikaa maksetut tuet viimeistään tou-kokuun 2015 loppuun mennessä esim. ver-kossa www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle opintolainan korot korkoavustuksena. Korkeakoulututkinnon määräajassa suorittanut voi saada verotuk-sen opintolainavähennyksen tai opintolai-nahyvityksen, joka voi olla jopa kolmasosa opintolainasta.

KoulumatkatukiLukiokoulutusta tai ammatillista peruskou-lutusta päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kus-tannuksista, kun yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.

SotilasavustusKela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaami-seksi. Asevelvolliselle voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava.

Opiskelijan tulot vaikuttavat opintotukeen. Jos valmistut tänä keväänä tai aloitat uudet opinnot tänä syksynä, sinun kan-nattaa laittaa talteen palkkakuitit koko vuoden ansioista. Palkkatodistuksista tulee käydä ilmi tulojen maksuajankohta ja määrä. Saatat tarvita kuitteja helmi-kuussa 2017, kun Kela tekee tulovalvon-nan vuonna 2015 opinto tukea saaneiden tuloista.

Voit arvioida tulovalvonnan lopputulosta verkossa: www.kela.fi/laskurit.

Opiskelija, laita palkkakuitit talteen

OPISKELU & TYÖ

22 23

Työtön voi ansaita 300 euroa bruttona kuukaudessa ilman, että ansiot vähen-tävät työttömyysturvan määrää. Ilmoita työttömyysajan ansiotulot Kelaan, vaikka tulot jäisivät tämän suojaosan alle. Ilmoitus on kätevintä tehdä verkossa www.kela.fi/asiointi.

Jos suojaosa ylittyy, ansiotulosi sovitellaan työttömyysturvan kanssa. Perussääntö on, että suojaosan ylittä-vältä osalta jokainen palkkana maksettu euro vähentää peruspäivärahaa tai työ-markkinatukea 50 senttiä.

Vuonna 2014 Kelan työttömyysetuus-päivistä maksettiin lähes 10 prosenttia henkilöille, joilla oli myös ansiotuloja. Esimerkiksi marraskuussa Kelan työttö-myysetuuksien saajista ansiotuloja oli yli 21 800 henkilöllä. 5 500 saajan ansiotulot jäivät alle suojaosan.

Syyskuun alussa myös yleiseen asu-mistukeen on tulossa 300 euron suo jaosa eli ansiotulovähennys.

Kela maksaa sotilasavustuksena• perusavustusta, joka on yhtä suuri kuin

täysi kansaneläke (636,63 e/kk). Lasten määrä korottaa avustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta.

• asumisavustusta, jolla korvataan asumiskuluja.

• erityisavustusta esimerkiksi lasten tarvikkeisiin.

• elatusavustusta elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana.

VuorottelukorvausVähintään 16 vuotta työelämässä ollut työn-tekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaa voi kestää 100–360 päivää. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi TE-toimistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle mak-setaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Vuo-rotteluvapaalle ei voi jäädä enää, kun alim-paan eläkeikään on 3 vuotta. Tämä koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuo-rottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta.

Työttömän perustukiTyötön 17–64-vuotias työnhakija voi saada Kelasta• työttömän peruspäivärahaa enintään

500 päivältä tai• työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin

sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 32,80 e/pv ja lapsiko-rotus yhdestä lapsesta 5,29 e/pv, kahdesta lapsesta 7,77 e/pv ja kolmesta tai useam-masta 10,02 e/pv.

Lähes kaikki työttömän tulot ja sosiaali-etuudet pienentävät työmarkkinatuen mää-rää. Työttömyysturvaa voi saada myös sovi-teltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä.

Työtön voi saada työttömyysturvaa osal-listuessaan työllistymistä edistäviin palve-luihin, kuten työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen opiskeluun.

Jos sinulla on työttömyysaikaisia tuloja, ilmoita niistä Kelaan. Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha sovitellaan yhteen työtulo-

jesi kanssa. Voit kuitenkin ansaita 300 e/kk, ilman että se vähentää tuen määrää.

Työttömyysturvan lisätTyöllistymistä edistäviin palveluihin osallis-tuva voi saada kulukorvausta, joka on joko 9 e/pv tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa. Sen täysi määrä on 4,80 e/pv.

Matka-avustusJos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön ha-keutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäynti-alueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka- avustuksena 2–4 kuukautta täyttä työmark-kinatukea palkkansa lisäksi. TE-toimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.

10 % Kelan työttömyystur-van asiakkaista ansaitsi myös palkkatuloa vuonna 2014.

Tuen ja tulot voi yhdistää

1. Kela-asioita voi hoitaa toisen puolesta valtakirjalla. Valtakirjaan ei tarvita

a) valtuutetun yhteystietoja b) päiväystä c) todistajien allekirjoitusta

2. Osasairauspäivärahan määrä on a) 30 % sairauspäivärahasta b) 50 % sairauspäivärahasta c) 60 % sairauspäivärahasta

3. Lääkkeen erityiskorvausoikeutta varten Kelaan toimitetaan

a) resepti b) lääkärinlausunto B c) vapaamuotoinen hakemus

4. Kelan korvaamien taksimatkojen matkakatto on tänä vuonna

a) 172 euroa b) 272 euroa c) 372 euroa

5. Kansaneläkkeet maksetaan yleensä kuukauden

a) 7. päivänä b) 15. päivänä c) 30. päivänä

Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4b, 5a

VIISI KYSYMYSTÄ SOSIAALITURVASTA

OPISKELU & TYÖ

24

Verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi voit hakea tukia, lähettää liitteitä ja katsella maksun määrän ja päivän. Kirjaudu palve-luun verkkopankkitunnuksilla tai mobiili-varmenteella. Kelan toimistoissa opastetaan verkko palvelun käyttöön.

Usein jo soitto riittää. Kela palvelee puhelimessa ma–pe klo 8–18. Tavallinen puhelumaksu.

Asevelvollisen tuet 020 692 200Asumisen tuet 020 692 201Eläkeasiat 020 692 202Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203Kuntoutus 020 692 205Lapsiperheiden tuet 020 692 206Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200Omaisen kuoltua 020 692 208Opiskelijan tuet 020 692 209Sairastaminen 020 692 204Työttömyysajan tuet 020 692 210Vammaistuet 020 692 211

Perintäasiat 020 634 4940 (ma–pe klo 9–16) Maksupäivät (nauhoite) 020 634 0210 (24 h)

ASIOI HELPOSTI

Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun yllä olevista palvelunumerosta tai verkossa www.kela.fi/ajanvaraus. Palveluun tarvitaan puhelin numero ja suomalainen henkilötunnus.

Tilauksen yhteydessä peritään palvelumaksu (1,16–1,74 e + pvm). Palveluntuottaja määrit-tää puhelun hinnan. Palvelumaksuilla kate-taan osa välityskeskusten kustannuksista.