RASKASSARJA • 1

painos 21 500 kpl

Kuljetusbarometrikuvastaa synkkiä

tuntoja

n:o 1/2012 tammikuu

Logistiikan pullonkauloja etsimässä:

Kehityksen jarruja on roppakaupalla

2 • RASKASSARJA

Valuraudankuja 1, 00700 Helsinkipuh. (09) 375 41, fax. (09) 375 4320

www.motoral.

Kinnegrip Laitatolpat

Kinnegrip on yksi Euroopan suurimmista laitatolppien valmistajista. Kymmenien vuosin kokemus takaa turvallisen, tehokkaan ja taloudellisen tavaran kuljetuksen. Kinnegripin laitatolppia ja sivulaitoja voidaan yhdistä yksilöllisesti, jolloin kuorman lastaaminen ja purkaminen eri suunnista on mahdollista. Tolpat pintakäsitellään nykyaikaisinta tekniikka käyttäen, mikä takaa pitkän käyttöiän ja varman toiminnan.

Rothe Erde Kääntökehät

Rothe Erde on tunnettu Saksalainen kääntökehien valmistaja. Toimittamamme Rothe Erce kääntökehät ovat laatutuotteita, jotka on kehitetty erityisesti asennettavaksi perävaunuihin. Kääntökehät on valmistettu parhaiden valmistusmenetelmien ja standardien mukaisesti ja soveltuvat suorituskyvyltään vaativiin olosuhteisiin.

Erich-Jaegerin sähköosat

Laadukkaat Erich-Jaegerin sähköosat Motoralilta. Valikoimiimme kuuluvat pistokkeet, rasiat ja kierrekaapelit sekä NATO-latauspis-tokkeet. Erich-Jaeger tekee yhteistyötä tunnettujen valmistajien kanssa, kuten Aspöck, MAN, Hella ja Renault.

Schomäcker lehti- ja parabelijouset

Lehti- ja parabelijousien valmistaja, joka on erikoistunut myös ak-seli- ja autoteollisuuden tuotteisiin. Yhteistyötä mm. BPW:n, SMB:n sekä ArvinMeritorin kanssa sekä toimittajana luonnollisesti myös jälkimarkkinoilla. Schomäcker tuottaa yli 3 000 mallia lehti- ja parebelijousia yli 50 maahan.

kuja 1 00700 Helsinki

lisesti myös

mototruck laatua raskaan kaluston ammattilaiselle

raskaan kaluston akut

valaisimet

polttimotsähköosat valaisimet

lämmitysjärjestelmätvaroitusmajakat

Raskaan kaluston paRhaat palat!

Maahantuoja ja

tukkumyyjä:

Malminkaari 12 00700 HelsinkiPostios. PL 115 00701 HelsinkiPuh. 010 650 11, fax 010 6501 314Sähköposti: cv@koivunen.fiInternet: www.koivunen.fi

4 • RASKASSARJA

• Pääkirjoitus •

RASKASSARJA

RASKASSARJASeuraava Raskassarja ilmestyy

16.3. 2012.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on

24.2.2012.

RASKASSARJA ISSN 0789–8428

Painos: 21 500 kplPäätoimittaja: Jari MalmJulkaisija: Finnish RK–Group Oy Rydöntie 24, 20360 TurkuPuh: 02 2384 223 ja 0400 562 411Sähköposti: toimitus@raskassarja.fiPainopaikka: Rota–Finn Oy Pitkämäenkatu 9, 20250 TurkuIlmoitushinnat: Sisäsivut 4–väri 1,60€/pmm, alv 0% Hintoihin lisätään alv 23%

TEKSTI JA KUVAT: JARI MALM

SKAL :n joulukuinen Lo-gistiikkaseminaari osoitti, että logis-

tiikan pullonkauloja on paljon. Kehitettävää riittää niin kuljetusyritysten kuin kuljetusten tilaajien kannalta.

– Osa havainnoista on nostanut hiukseni pystyyn. Onko logistiikka meille vain välttämä-tön lisäkustannus, vai olisiko se sittenkin lisäar-vo, SKAL:n puheenjohtaja Ahti Myllys kiteytti esitellessään kuljetusyrittäjien näkemyksiä lo-gistiikan pullonkauloista.

Näkemykset perustuvat viime kesänä kulje-tusyrittäjille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 424 kuljetusyrittäjää.

– Itse huolestuin, kun puolet vastaajista to-tesi yrittäjän jaksamisen olevan katkolla. Kym-menen prosenttia harkitsi lopettamista, Myllys kuvaili.

– Ei tämä näin voi mennä. Ollaanko asetta-massa vaakalaudalle koko tällaisen yrittäjyyden olemassaolo?

– Onko logistiikka meille vain välttämätön

lisäkustannus, SKAL:n puheenjohtaja Ahti

Myllys ihmetteli.

Ministeri Kyllösen mukaan pohdittavaa on myös kuljetusyrittäjien työaikarajoituk-sissa, moduuliyhdistelmien rajanylityksissä sekä uusissa massoissa ja mitoissa.

Logistiikka-ala kaipaa remonttia

SKAL:n järjestämä seminaari osoitti, että logitiikka-alalla on runsaasti toimintaa haittaavia pullonkauloja. Yhtenä

ongelmana on kuljetusten tilaajien sanelupolitiikka. Tilaaja ei ymmärrä, että kuljetusyrityksenkin pitää voida toimia kannattavasti ja investoida kalustoon. Rankassa kilpailuttamisessa saattaa helposti unohtua, että rahdinkuljettajakin on osa yrityksen imagoa.

Suuri osa pullonkauloista on sellaisia, joiden hoito on valtiovallan käsis-sä. Esimerkiksi harmaan talouden kitkennällä ja veropoliittisilla ratkai-suilla voitaisiin saada paljon aikaan. Ministeri Kyllönen lupailikin semi-naarissa, että kuljetusalan kehittämistarpeet otetaan nyt tosissaan.

Toivottavasti hyvä tahto johtaa edes tällä kertaa johonkin konkreet-tiseen.

Vuodenvaihteen polttoaineiden veronkorotukset osoittivat, etteivät poliittiset päättäjät ole kuljetusalasta kovinkaan huolissaan. Merkittä-vällä osalla kuljetusyrityksistä on kuitenkin vakavia kannattavuusongel-mia ja osalle vaikeudet muodostuivat jo ylivoimaisiksi. Viime vuonna 11 kuukauden aikana vireille pantiin peräti 181 kuljetusyritysten konkurssia.

Tuoreen kuljetusbarometrin mukaan peräti kolmannes vastaajista arvi-oi, että kuljetustaksojen korotuspaine on nyt jopa 10–20 prosenttia. Kannattavuusremontin tarve on iso, ja olisi varmasti monen yrityksen kohdalla varsin perusteltu. Harmi kyllä odotettavissa on, etteivät kaikki kuljetusten tilaajat niele niin suuria taksojen korotuksia, vaan kuljetus-yritysten rankka kilpailuttaminen jatkuu entiseen tapaan.

Jari Malm

RASKASSARJA • 5

Suurimmiksi liiketoimintansa parantamisen es-teiksi kuljetusyrittäjät listasivat hintatason riit-tämättömyyden, asiakkaille suoritettavat kor-vaukset ja lainsäädännön asettamat tiukentu-neet tuotekohtaiset määräykset. Kuljetussopi-muksiin liittyviä pahimpia ongelmia ovat asiakkaiden sanelupolitiikka, indeksiehtojen puuttuminen ja yksipuoliset sopimusehdot.

Kuljetusyrittäjien mielestä kuljetusmarkki-noiden tervehtymisen estävät kuljetusten hin-tataso, laiton kuljetustoiminta sekä kotimainen ja ulkomainen kilpailu. Merkittävä osa vastaa-jista piti ongelmina myös tarjouskilpailumenet-telyä, yhteisten pelisääntöjen puuttumista ja kotimaisen tuotannon hiipumista.

Suppeassa asiakkaille tehdyssä kyselyssä noin puolet vastaajista koki logistiikan pullonkau-laksi yrityksensä kannattavuuskehityksessä.

Suurin osa mielsi myös kuljetus- ja logistiikka-sopimukset ongelmallisiksi. Sen sijaan koti-maista ja ulkomaista kilpailua kuljetustoiminnassa pidettiin hyvänä, mutta laittoman kulje-tustoiminnan lisääntyminen todettiin haitaksi.

Liikenne- ja viestintävaliokun-nan puheenjohtaja Arto Sato-nen totesi seminaarissa, että Suomessa elinkeinoelämän lo-gistiikkakustannukset ovat 19 prosenttia bruttokansantuot-teesta. Muissa teollisuusmaissa niiden osuus on 10–17 prosent-tia. Jos bensiinin ja dieselin vero-tus yhtenäistetään, se merkitsee merkittäviä li-säkustannuksia tavara- ja joukkoliikenteelle.

Seminaarissa asiakasta edustava Onninen Oy:n logistiikkajohtaja Kai Särkelä nosti logistiikan

pullonkauloiksi resurssien saa-tavuuden, yhteistyön puut-teen ja sen, ettei toimitusketju ole läpinäkyvä.

– Syynä yhteistyön puuttee-seen voi olla se, että toimijoilla on erilaiset tavoitteet. Ovatko väärät ihmiset sopimassa asi-oista?

– Nyt kaikki tieto siirtyy ti-lauksessa. Emme pysty jaka-maan riittävästi tietoa, jotta kuljetustapahtuma voitaisiin suunnitella perusteellisesti, Särkelä punnitsi.

Onninen on Suomessa kuljetuspalvelujen suurkuluttaja. Kahdesta logistiikkakeskuksesta

Logistiikan pullonkauloja etsimässä

Kehityksen jarruja riittää roppakaupalla

”Kuljetusala on lippujen ja lappujen täyttämistä, jonka sivutuotteena kuljetetaan tavaraa.”

6 • RASKASSARJA

lähtee asiakkaille 3 000–5 000 tilausta päivit-täin. Onnisella ei ole omaa kalustoa, vaan yri-tys ostaa kaikki kuljetuspalvelut.

Suomen kuudenneksi suurimman sahan Pölk-ky Oy:n myyntijohtaja Mikko Luikku totesi, et-tä kehityksen jarruna on linjaliikenteen keskit-tyminen Etelä-Suomeen. Sen vuoksi laivaliiken-nettä pitää ohjata Ouluun.

– Konttikuljetukset tulevat lisääntymään rä-jähdysmäisesti ja sahatavara siirtyy kontteihin. Kuljetusyrittäjien kannattaa varautua siihen.

– Suomeen pitäisi saada noin 30-metriset yhdistelmät, jotka voisivat kuljettaa kahta täy-simittaista konttia kerrallaan.

Luikku kertoi, että Pölkky Oy toimittaa tava-raa 28 maahan. Vuosittainen kuljetusten mää-rä on noin 260 000 rekkakuormaa, ja logistiik-kakustannukset ovat noin 25 prosenttia yrityk-sen liikevaihdosta.

Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että tulevaisuudessa kuljetuksiin vaikut-tavat metsäteollisuuden väheneminen, puun energiankäytön kasvu ja kaivosteollisuuden nousu. Myös erikoiskuljetusten määrä kasvaa. Kumipyöräliikenteen rooli on merkittävä, koska lähes kaikkien kuljetusmuotojen syöttöliikenne-kin hoidetaan kuorma- tai pakettiautoilla.

Mäntysen mukaan yrityskoko tiekuljetuksis-sa on sopiva. Alalla on kuitenkin äärimmäisen kova kilpailu.

– Kannattavuuden vaatimus on selvää tilaa-jayrityksille. Pitäisi ymmärtää, että sama koskee myös kuljetusyrityksiä.

Mäntynen luonnehti kuljetusalaa lippujen ja lappujen täyttämiseksi, jonka sivutuotteena kuljetetaan tavaraa. Pätevyysvaatimukset ovat erittäin tiukat, mutta opetusmateriaali on van-hentunut silppukasa.

Veikko Lehti Oy:n toimitusjohtaja Esa Lehti nosti kuljetusyrittäjän puheenvuorossaan lo-gistiikan pullonkauloiksi muun muassa lähitu-levaisuuden kuljettajapulan ja lainsäädännön jatkuvan kiristämisen.

– Työvoiman saannissa on haasteita, koska C-korttien suorittajien määrä on laskenut ro-mahdusmaisesti. Lisäksi alalle tulee koko ajan uusia säädöksiä ennen kuin muste on ehtinyt kuivua entisistä, Lehti kiteytti.

Omalla toimialallaan eli jätteiden kuljetuk-sissa Lehti näki pahoja pullonkauloja.

– Jäte on sosialisoitu. Asiakas ei pysty enää itse päättämään kuljetuksista. Jos markkina-talous toimisi paremmin, niin tätäkin hom-maa voisi kehittää.

Liikenne- ja viestintäministeri Merja Kyllösen viesti seminaarin osanottajille oli, että kuljetus-alan kehittämistarpeet otetaan tosissaan.

– Olen kutsunut koolle työryhmän selvittä-mään logistiikan pullonkauloja. Harmaan ta-louden torjuntaan käytetään 80 miljoonaa eu-roa tällä hallituskaudella. Tilaajavastuuta lisä-tään, Kyllönen luetteli.

Kyllösen mukaan pohdittavaa on myös kul-jetusyrittäjien työaikarajoituksissa, moduuliyh-distelmien rajanylityksissä sekä uusissa mas-soissa ja mitoissa.

– Massojen ja mittojen kehitys jatkossa riip-puu tosin siitä, miten me pystymme säilyttä-mään kansalliset mittamme, Kyllönen sanoi. ■

Onnisen logistiikkajohtaja Kai Särkelä arveli, että yhteistyön puutteen syinä voivat olla toimijoiden erilaiset tavoitteet. Ovatko väärät ihmiset sopimassa asioista?

Esa Lehti nosti kuljetusyrittäjän puheenvuorossaan ongelmaksi työvoiman saannin, koska C-korttien suorittajien määrä on laskenut romahdusmaisesti.

– Suomeen pitäisi saada noin 30-metriset yhdistel-mät, jotka voisivat kuljettaa kahta täysimittaista konttia kerrallaan, Pölkky Oy:n myyntijohtaja Mikko Luikku totesi.

– Kannattavuuden vaatimus on selvää tilaajayrityk-sille. Pitäisi ymmärtää, että sama koskee myös kul-jetusyrityksiä, professori Jorma Mäntynen kiteytti.

RASKASSARJA • 7

Suomessa DT®-varaosia edustavat

Raskassarja-jäsenliikkeet.

Yli 25.000 erilaista varaosaa kuorma -ja linja-autoihin sekä

perävaunuihin. DT® on yksi markkinajohtajista hyötyajoneuvojen

maailmanlaajuisilla riippumattomilla jälkimarkkinoilla. Saksalais-

valmisteinen DT® edustaa alansa korkeinta laatustandardia.

DAF · Evobus · MAN

Mercedes-Benz · Neoplan

Renault · Scania · Volvo

Genuine Quality. Durable Trust.

www.dt-spareparts.com

www.dt-spareparts.com

DT_AZ_RK_Mag_210x297.indd 1 03.01.2012 17:17:22

8 • RASKASSARJA

T uoreimman SKAL:n kulje-tusbarometrin mukaan vain yksi kymmenestä kul-

jetusyrittäjästä odottaa kannatta-vuutensa paranevan vuoden 2012 aikana. Valtaosalla yrityksistä on tarve perustavanlaatuiseen kan-nattavuusremonttiin.

Kuljetusalan kustannukset, erityi-sesti polttoaine ja palkat, ovat nousseet voimakkaasti. Kuljetus-hinnat eivät ole nousseet olennai-sesti. Huonoon kannattavuuteen vaikuttaa vahvasti kuljetusalan har-maa talous, joka vääristää kilpailua. Kyselyyn vastanneet kuljetusyrittä-jät toivoivat tehokkaita toimia ja viranomaisten yhteistyötä har-maan talouden torjunnassa. Myös kuljetusasiakkailta toivottiin aktiivi-suutta. Heidät kutsutaan mukaan muun muassa ulkomaisten yritys-ten Suomessa suorittaman kabo-taasiliikenteen valvontaan.

Liikevaihto kehittyi myönteisesti syksyn aikana kolmanneksella vas-

tanneista. Kaiken kaikkiaan liike-vaihdon kehitys toteutui elokuun ennustetta hieman myönteisem-pänä. Sen sijaan vain 16 prosenttia kuljetusyrityksistä onnistui paran-tamaan kannattavuuttaan. Vas-tanneista 36 prosenttia ilmoitti kannattavuutensa laskeneen, ja 48 prosentilla se pysyi ennallaan. Run-sas viidennes vastanneista arvioi liikevaihtonsa nousevan alkuvuo-desta. Liikevaihdon laskua ennakoi 45 prosenttia vastanneista, ja yhtä moni ennakoi kannattavuutensa laskevan kevään mittaan.

Noin viidennes ilmoitti, että kuljetusten tonnimäärät ja ajosuo-ritteet nousivat tarkastelujaksolla. Kolmanneksella vastanneista mo-lemmat laskivat. Tämä kertoo siitä, että käyttö- ja täyttöasteessa ei ol-lut tapahtunut merkittävää kehi-tystä syyskuusta joulukuuhun 2011.

Yrityksistä 75 prosenttia ilmoitti henkilöstön määrän pysyneen ennallaan syksyllä 2011, ja saman

verran vastanneista arvioi henki-löstötilanteensa pysyvän samana keväällä 2012. Lähes viidesosa ennusti henkilöstövähennyksiä alkuvuodesta. Vain neljännes yri-tyksistä suunnitteli uusivansa ka-lustoaan kevään aikana. Näistä lähes 40 prosenttia oli uusimassa kalustoaan käytetyillä ajoneu-voilla.

Vastanneista 47 prosenttia ei ollut nostanut kuljetuspalveluidensa hintoja loppuvuonna 2011. Sen si-jaan 4 prosenttia ilmoitti korotta-neensa kuljetushintojaan peräti 10–20 prosenttia. Paineet hinnan-korotuksiin ovat suuret vuonna 2012. Puolet yrittäjistä arvioi lähi-tulevaisuuden korotustarpeeksi 4–8 prosenttia. Jopa kolmannes vastaajista arvioi hinnankorotus-tarpeen olevan 10–20 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista kuljetusyrit-täjistä 90 prosenttia toivoi viran-omaisten tehovalvontaa harmaan talouden torjunnassa, ja 82 pro-

senttia oli sitä mieltä, että tiedon tulisi virrata vapaasti viranomaisen välillä. 72 prosenttia vastanneista piti niin sanotun 30 prosentin säännön poistamista ja traktorei-den tavaraliikennelupapakkoa tär-keänä tai erittäin tärkeänä. Yhdek-sän kymmenestä kuljetusyrittäjäs-tä korosti asiakkaan vastuuta ns. kabotaasiliikenteen valvonnassa.

Loppuvuodesta 2011 toteutetun barometrikyselyn kaikki mittarit: tonnimäärät, kuljetuskilometrit ja kannattavuus heikkenivät edelli-siin barometrikyselyihin nähden. Vain kustannusnousujen siirtämi-nen kuljetushintoihin voi nostaa yritykset kannattavuuskuopasta.

635 jäsenyritystä vastasi kulje-tusbarometrikyselyyn, joka lähe-tettiin noin 3500 jäsenyritykselle joulukuussa 2011. Vastaajat edus-tivat kaikkia SKAL:n alueyhdistyk-siä ja erikoisjärjestöjä sekä eri toi-mialoja. SKAL julkaisee kuljetus-barometrin kolme kertaa vuodes-sa. ■

SKAL Kuljetusbarometri 1/2012 kuvastaa synkkiä tuntoja

Kovat hinnankorotuspaineet ja kannattavuusremontti vuonna 2012

KUVA: JARI MALM

Puolet yrittäjistä arvioi lähitulevaisuuden kuljetushintojen korotustarpeeksi 4–8 prosenttia. Kolmannes vastaajista arvioi hinnankorotustarpeen olevan 10–20 prosenttia.

RASKASSARJA • 9www.raskassarja.fi

HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

Tilaaminen on helppoa ● Valitse tuotteet tilauskoriin. ● Valitse myymälä ja toimitustapa. ● Valitsemasi myymälä ottaa sinuun yhteyttä,

vahvistaa toimitusajan ja sopii maksutavasta. ● Voit tehdä kertatilauksen tai rekisteröityä

vakituiseksi käyttäjäksi.

Raskassarja-nettitilausjärjestelmässä on muun muas-sa laadukkaita autonhoitokemikaaleja, lisävaloja ja iso joukko tuotteita rekkojen sisä- ja ulkopuoliseen varus-teluun sekä koristeluun.

Raskassarja-nettitilausjärjestelmä

raskaan sarjan ammattilaisille on

osoitteessawww.raskassarja.fi

UUTTA

Työryhmä ehdottaa muutoksia velkojen ja maksujen perintään Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uudistuksia velkojen perintään. Tarkoituksena on tehostaa hyvän perintätavan noudattamista ja estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi kokonaan uusi säännös velallisen oi-keudesta pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja voisi velkoa saatavaa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa.

Työryhmä ehdottaa uutta säännöstä, jonka mukaan velallisen mak-samat suoritukset olisi kohdennettava ensiksi varsinaiselle saatavalle ja vasta sen tultua suoritetuksi kuluille. Tällöin suoritukset kohdennettai-siin samalla tavalla kuin ulosottoperinnässä.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että vanhentuneen velan periminen kiellettäisiin.

Työryhmä ehdottaa myös muutoksia, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n uudistettu maksuviivästysdirektiivi. Se koskee maksuja, jotka pe-rustuvat tavaroiden tai palvelusten toimittamiseen yritykseltä toiselle tai yritykseltä viranomaiselle. Maksun viivästyessä velkojalla olisi aina oikeus saada velallisena olevalta yritykseltä tai viranomaiselta 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden tammi–marraskuussa pantiin vireille 2 753 konkurssia, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 339, mikä on 328 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–marraskuussa teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan toimialalla. Alalla pantiin tammi–marraskuussa vireille 517 konkurssia, mikä on 51 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakentamisen toimi-alalla pantiin vireille 724 konkurssia, mikä on 46 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tieliikenteen tavarankuljetuksissa ja muutto-palveluissa vireille pantiin 181 konkurssia.

Ulkomaankauppa marraskuussa edellisvuoden tasollaSuomen ulkomaankauppa pysytteli marraskuussa Tullihallituksen en-nakkotietojen mukaan suunnilleen vuoden 2010 marraskuun tasolla. Viennin arvo oli vajaat 4,9 miljardia euroa eli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi kaksi prosenttia ja nousi hieman yli 5,1 miljardiin euroon.

Kauppatase jäi 260 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tammi-marraskuus-sa vajetta on kertynyt lähes kolme miljardia euroa. Vuoden 2010 marras-kuussa kauppatase oli 196 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta tammi-marraskuussa 2010 tase oli vielä 392 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vientiä kasvattivat lähinnä öljytuotteet, kulkuneuvot ja kupari. Kasvua painoi alaspäin raudan ja teräksen viennin jyrkkä supistuminen, joka johtui vertailuvuodelle ajoittuneesta yli sadan miljoonan euron kaasu-putkitoimituksesta.

Energiatuotteet vetivät tuontia kasvuun. Malmirikasteiden ja metal-lien tuonnin arvo jäi sen sijaan selvästi vuoden takaista pienemmäksi. Lisäksi vertailuvuodelle ajoittui lähes 90 miljoonan euron arvoinen len-tokonehankinta.

Konkurssien määrä kasvoi lähes 5 prosenttia tammi–marraskuussa

10 • RASKASSARJA

T yösuojeluvalvonta painot-tuu jatkossa yhä enemmän harmaan talouden torjun-

taan ja työurien pidentämiseen– Harmaa talous vie valtiolta ve-

rotulot, rehellisiltä työnantajilta ti-laukset ja työntekijöiltä työpaikat. Työsuojeluvalvonnan näkökulmas-ta harmaan talouden torjunta on ennen muuta työsuhdesäännösten valvontaa sekä viranomais- ja kol-mikantayhteistyötä, sosiaali- ja ter-veysministeriön työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa sanoo.

– Valvomme, että työnteossa käytetään vain sellaisia työnteki-jöitä, joilla on työnteko-oikeus

Suomessa, työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä, ja et-tä alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yri-tyksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan, linjaaa käytännön kenttätyötä valvonta-johtaja Markku Marjamäki STM:n työsuojeluosastolta.

Harmaan talouden torjunta nojaa muun muassa tilaajavas-tuulakiin. Sen toteutumista val-voo koko Suomessa tällä hetkellä 12 tarkastajaa, jotka tekevät vuo-sittain noin 900 tarkastusta.

– Vuonna 2011 puutteita havait-tiin 60 prosentissa tarkastuskoh-

teista ja laiminlyöntimaksuja määrättiin 15-20 prosentille tar-kastuskohteista. Maksun suuruus on keskimäärin viisi tuhatta euroa ja suurin maksu on tällä hetkellä 14 000 euroa per sopimus, kertoo johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintoviras-ton (AVI) työsuojelun vastuualu-eelta. Avin työsuojelun vastuu-alueet hoitavat käytännön val-vontatyön ja toimivat STM:n oh-jauksessa.

Myyri-Partasen mukaan työ-suojeluviranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on ollut erityisen hyödyllistä po-liisin ja verottajan kanssa. Viran-

omaiset ovat tehneet yhdessä muun muassa valvontaiskuja.

Ylijohtaja Suomaan mukaan työ-uria voidaan pidentää työsuoje-lulla ennen muuta vaikuttamalla työurien keskelle.

– Työsuojeluhallinnon toimen-piteet kohdistuvat työoloihin ja työolosuhteisiin. Työsuojeluviran-omaiset valvovat, että työnantaja noudattaa häntä velvoittavia säännöksiä.

Hän arvioi, että mikäli työtapa-turmat saadaan nollaan, niin suo-malaisen työntekijän kokonais-työssäoloaika pitenee 1,5 kuu-kautta. ■

Työsuojeluhallinnon suunnanmuutos:

Tavoitteena harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen

V eropetosten prosentuaalinen osuus kaikista ilmitulleista talousrikoksista Suomessa on noussut selvästi 2000-lu-

vun puolenvälin jälkeen. Törkeiden veropetos-ten osuus on ohittanut tavallisesta veropetok-sesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatku-nut ja voimistunut läpi koko 2000-luvun. Vero-petosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia ja velallisen rikoksia.

–Yli puolessa Verohallinnon tekemistä rikos-ilmoituksista oli vuonna 2010 kyse veropetok-sesta, ja näistä noin 75 prosenttia koski törkei-

tä veropetoksia, sanoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat suurel-ta osin piilorikollisuutta. Harmaaseen talou-teen liittyvä haitallinen toiminta jää usein pii-loon siksi, että uhrit eivät välttämättä ole tie-toisia heihin kohdistuneesta vahingosta tai ri-koksesta eivätkä siksi saata sitä viranomaisten tietoon.– Harmaan talouden uhrit saattavat pitää toi-mintatapoja pikemminkin normaaleina kuin

rikollisina. Työnantajat saattavat esimerkiksi maksaa työehtosopimuksen vastaista palkkaa, syyllistyä tahallisiin konkursseihin, väärentää asiakirjoja ja maksaa osan palkoista päivärahoi-na ja kilometrikorvauksina, Marttinen jatkaa.

Harmaassa taloudessa esiintyy myös tilanteita, joissa rikoksen kohde tietoisesti hyväksyy tilan-teen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun suostutaan työskentelemään vaarallisissa työ-oloissa normaalia korkeampaa palkkaa vastaan tai luovutaan sosiaalimaksujen kertymisestä pimeää palkanmaksua vastaan. Näissä tilanteis-sa uhri itse vaikuttaa siihen, että rikollinen toi-minta jää näkymättömäksi.

Tiedot selviävät tuoreesta Verohallinnon sel-vityksestä Harmaan talouden tilannekuva 4/2011. Julkaisussa kuvataan harmaata talout-ta ilmiönä, sen määrittelyä, ilmenemismuotoja ja laajuutta Suomessa. Lisäksi tuodaan esiin harmaan talouden suhdetta talousrikollisuu-teen, tyypillisimpiä tekotapoja sekä viran-omaisten valvonnan menetelmiä.

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) tuli voimaan 1.1.2011. Lailla pe-rustettiin Verohallintoon uusi toimija, Har-maan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtä-vänä on muun muassa edistää ja tukea har-maan talouden torjuntaa tuottamalla ja jaka-malla tietoa harmaan talouden ilmiöistä. Tuore julkaisu on yksikön neljäs tilannekuva harmaasta taloudesta. ■

Harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta

RASKASSARJA • 11

V TA ER EA KO KS IIA L

K AN LA UA SK TOSA N

R

HE AV Y DUT Y S PA R E PA R T S

12 • RASKASSARJA

Pyhtääläinen Timo Peri on teipannut 28 vuoden uransa aikana peräti 10 000 autoa.

Teippauksella on monta merkitystä

Siirtokalvo on Timo Perin mukaan yhä kunniassaan.

Suunnitteluvaiheessa teipattavan kuvio syntyy näyttöpäätteelle.

RASKASSARJA • 13

TEKSTI JA KUVAT: VILLE VANHALA

S iirtokalvolla on yhä käyttöä. Rekannupin alakulma on hankala teipattava. Ilman

siirtokalvoa teippauksen alle voi-si jäädä kuplia. Pyhtääläiselle au-tonteippaus- ja mainosalan yrit-täjälle Timo Perille konsti on tut-tu. Hiljattain hän teippasi peräti 10 000 autonsa.

Perin yritys Timo Teippi Ky on toiminut yhteensä 28 vuoden ajan, joista viimeiset 13 nykyisissä tiloissaan Siltakylän ”Navetassa.”

– Auton teippaamisessa on yhä aika paljon käsityötä, Peri toteaa.

Sininen rekannuppi saa hel-maansa tumman verkko- ja valkoi-sen ja krominvärisen kaarikuvion. Perin suunnittelema ja toteuttama koristeteippaus on uniikkituote.

– Asiakas tuli ostamaan teippa-usta, mutta hän sai identiteetin.

Kokonaisvaltaisen autoteippauk-sen edellytys on se, että työn to-teuttaja on mukana jo suunnitte-luvaiheessa.

– Ennen suunnittelua on syytä määritellä tavoite: onko teippaus firman tai päämiehen mainos, kil-pailijoista erottumisen väline, per-sonointia vai auton lisävaruste, Pe-

ri toteaa. Auton teippaus, jos mikä, on

myös viestin välittäjä. Auton ulko-muodolla voidaan viestiä siitä, et-tä yrityksessä asiat hoidetaan hy-vin: autot ja henkilökunta ovat kunnossa.

– Ohjaamo on kuljettajan työ-piste. Kuljettajalle on tärkeää se, miten ohjaamo on varusteltu ja myös se, miltä se näyttää ulospäin.

Peri aloitti mainos- ja teippaus-alan yrityksensä vuonna 1983. Vuotta myöhemmin hänellä oli jo käytössään tietokoneohjattu teippileikkuri.

Tietotekniikan kehitys on muuttanut myös autoteippauk-sen työvaiheita. Suunnittelu ta-pahtuu hyvin pitkälti näyttöpäät-teen ääressä.

– En ole tehnyt varmasti 15 vuoteen etukäteisluonnoksia. Au-to on kolmiulotteinen esine, jossa on valtava määrä pokkauksia, pei-lauksia ja muita rajoitteita. Koko-naisuutta ei pysty hahmottamaan luonnosten kautta.

Peri luo yhdestä kuviosta muu-taman version, joista yksi päätyy tilatuksi työksi ja loput jäävät va-

rastoon. Teippausideoiden suh-teen Peri myöntää kärsivänsä pi-dättelyvaikeuksista.

– Täytyy muistaa, että ideoissa ei ratkaise määrä, vaan niiden käyttökelpoisuus.

Kun auto on sitten saanut kuvion pintaansa, niin Perin mukaan sitä voidaan arvioida viidellä eri tavalla: tekninen virheettömyys, visuaali-nen, psykologinen ja taloudellinen onnistuminen ja oppiminen.

Tilaajan näkökulma on yksin-kertaisempi.

– Suurin kiitos on se, että asia-kas toteaa valmiin työn nähdes-sään, että nyt tämä on minun au-toni. Silloin tietää, että persoona ja tarkoitus on saatu sovitettua yhteen.

Peri toteuttaa teippauksissa luo-vuuttaan, mutta pelkästään inspi-raatiostaan ammentavaksi taiteili-jaksi hän ei ole jättäytymässä.

– Suurin osa työvaiheista vaatii teknistä osaamista. Autojen teip-paus on yhä tarkkaa ja kurinalaista puurtamista.

Autoteippaus on muuttunut vuo-sien saatossa myös siitä syystä, et-

tä autot ovat muuttuneet. – Rumat autot eivät enää tänä

päivänä käy kaupaksi, Peri nau-rahtaa.

Raskaankuljetuksen kaluston osalta autokannan uusiutuminen on merkinnyt Perin mukaan myös sitä, että valtamerkit ovat tulleet yhä yleisemmiksi. Yksilöllisyyttä haetaan sitten teippauskuvioilla.

– Kuviointia ei enää tehdä auto-mallin pohjalta. Sen sijaan yritys-kohtaisia sarjoja toteutetaan yhä. Sama teema voidaan viedä läpi koko kaluston. Itse kuvioissa ko-rostuu yksiköllinen grafiikka.

Moderneista menetelmistään huolimatta autoteippaus on yhä todellista käsityötä. Pitkän uran tehnyt Peri poimii esimerkin teip-pauksen kestävyydestä.

– Siihen vaikuttaa kahdeksan eri elementtiä, jotka ovat ketju-maisessa rakenteessa keskenään. Jos edes yksi pettää, niin teipin ir-toamisen riski kasvaa.

Entä ne teippaukset? Mistä kuvi-ot tulevaisuudessa muodostuvat? Sitä ei Perikään osaa määritellä.

– Nykytekniikka mahdollistaa sen, että niin koko, väri ja muoto-kin ovat vapaita. ■

– Teippaus voi olla jopa kokonainen identiteetti, yrittäjä Timo Peri toteaa.Timo Teippi Ky:n navetassa riittää tilaa useammalle teipattavalle autolle.

14 • RASKASSARJA

Diagnostiikka, Osat ja Huollothyötyajoneuvoille

www.bosch.fi

Jatkuvasti ajossa. Luotettava tapa pitää ajokalusto tuottavana.u ajoneuvojärjestelmien diagnosointia ja huoltoau luotettavia ja pitkäikäisiä tuotteitau ensiasennuslaatuau oikea hinta-laatusuhdeu ammattilaisen valinta

Kaikki alkuperäistä Bosch-laatua.

RASKASSARJA • 15

LAHTIkorjaamo & varaosat• Alhonkatu 2, 15610 LAHTI• Varaosat 040 842 0706 • Työnjohto 044 510 4421

• Puh. (03) 468 2400 keskus • Fax (03) 753 2420 • Email myynti@originator.fi

HOLLOLAkorjaamo(entisen Rekkakukon tiloissa)• Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA• Työnjohto 044 510 4426• Pesuhallin ajanvaraus 044 510 4428

Raskaankaluston varaosa- ja korjaamopalvelut

Lahdessa ja Hollolassa

Hollolassa

myös

PESUHALLI

Veho Hyötyajoneuvot -verkosto laajenee ja uudistuu

Veho Hyötyajoneuvot on panosta-nut viime vuosina voimakkaasti asiakaspalveluun ja oman huolto-verkostonsa kehittämiseen. Tänä vuonna uusia toimipisteitä avautuu kolmelle paikkakunnalle, Jyväsky-lään, Seinäjoelle ja Raaseporiin.

Jyväskylään tulee noin 2 000 neli-ön ja Seinäjoelle noin 2 600 neliön tilat korjaamolle ja myynnille. Seinä-joen korjaamotiloihin tulee myös erillinen kolarivaurio-korjaamo. Jy-väskylä avautuu maaliskuussa ja Sei-näjoen toimipiste kesäkuussa.

Raaseporin toimipiste avautuu syyskuussa. Siellä Veho Hyötyajo-neuvojen valtuutettu monimerkki-korjaamo palvelee huolto- ja vara-osapalveluissa Mercedes-Benz-, Fu-so- Canter- ja SISU-asiakkaita täysin uudelleen varustellussa, noin 1500 neliön palvelukeskuksessa. Korjaa-mon yhteyteen tulee myös erillinen raskaankaluston pesulinja.

Vianor jatkaa nopeaa laajenemistaan Euroopassa

N okian Renkaiden omis-tama rengas- ja auto-huoltoketju Vianor jat-

kaa nopeaa laajentumista ja on avannut 900. rengasliikkeensä Bukarestiin Romaniaan. Vianor on lyhyessä ajassa vahvistanut asemiaan Balkanin alueella ra-kentamalla kattavan rengasket-jun ensin Bulgariaan ja laajen-tamalla viime syksynä Romani-aan. Alkuvuodesta 2012 Vianor aloittaa myös Serbiassa. Viano-rin tavoitteena on vahvistaa edelleen Nokian Renkaiden ja-kelua Balkanin alueella, jonka markkinapotentiaali on iso ja jossa kasvua tukevat myös alu-een uudet talvirengassäädök-set.

Vianor-rengasketju tähtää vahvaan asemaan Nokian Ren-kaille strategisesti tärkeillä mark-kinoilla ja laajentaa suunnitellus-ti kansainvälistä franchising- ja

partner-verkostoaan. Tavoittee-na on olla Nokian Renkaiden kasvun keihäänkärki ja toiminta-alueensa johtava rengasketju. Kattavimmin Vianor-ketjulla on myyntipisteitä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Valtaosa Vianor-myyntipisteistä toimii franchising- tai partner-periaat-teella, osan Nokian Renkaat

omistaa itse.Vianorin valikoimassa on

henkilö- ja jakeluautonrenkaita, kuorma-autonrenkaita ja ras-kaita renkaita. Nokia-merkkis-ten renkaiden lisäksi ketju myy muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita kuten vanteita, akkuja ja iskunvaimentimia. ■

KUVA: VIANOR

Vianorin 900. rengasliike on avattu Bukarestissa.

16 • RASKASSARJA

Valitse viisaasti

ERINOMAINEN KULUTUSKESTÄVYYS

TAV100 MekanismiTAV50 Vetokytkimeen

TAV100D DollymekanismiTAV50D Vetokytkimeen

DOLLY

TAV100S ServomekanismiTAV50SR Vetokytkimeen

TAV100DS DollyservomekanismiTAV50DSR Vetokytkimeen

SERVO

SERVO

DOLLY

NOPEUTA HUOLTOA VALITSEVALMIS SERVOMEKANISMI

Vetokytkimissä NYTautomaattirasvarivakiona.Asennamyös vanhoihinvetokytkimiin.

VARMISTA VOITELU!

OVH 49€

KATSO www.tav.fi

RASKASSARJA • 17

Maksuhäiriömerkintöjä 35 000 yritykselle viime vuonna

K uljetus- ja rakennusalojen yrityksillä oli vuonna erityisen paljon maksuvaike-uksia, mutta häiriömerkinnät lisään-

tyivät muillakin toimialoilla. Vuonna 2011 uusia maksuhäiriömerkintöjä

rekisteröitiin 35 000 yritykselle yhteensä 200 000 kappaletta. Vertailukelpoista kasvua häi-riöiden määrään kertyi 7,7 prosenttia. Eniten merkintöihin johtaneet maksuvaikeudet li-sääntyivät Suomen Asiakastieto Oy:n tilasto-jen mukaan kuljetus- ja rakennusaloilla. Sen sijaan teollisuudessa maksuhäiriöt lisääntyivät vähiten.

Maksuviivetietojen jälkeen nopeimmin talou-dellisista vaikeuksista kertovat trattaprotestit,

jotka muodostavat runsaan kolmanneksen yritysten kaikista uusista maksuhäiriö-merkin-nöistä. Viime vuonna niiden määrä kasvoi 11 prosentilla 71 400 kappaleeseen.

Velkomustuomioita yrityksille annettiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon maksamatto-mista rahoitusyhtiöluotoista. Niiden määrä on edellisvuodesta kolminkertaistunut yh-teensä runsaaseen 2 700 merkintään. Kovassa kasvussa olivat myös maksamattomista verk-ko-ostoksista aiheutuneet tuomiomerkinnät, joita rekisteröitiin 1 900 kappaletta.

Huomattavan usein yritysten talousvaikeudet ovat vakavia. Konkurssihakemusten määrä

kääntyi jälleen viime vuonna kasvuun. Entistä useampi hakemus johti myös konkurssiin asettamiseen, joita rekisteröitiin 2 100 eli seit-semän prosenttia enemmän kuin edellisvuon-na.

Asiakastiedon tutkimuksen mukaan konkurs-siin haetaan nyt liikevaihdoltaan ja henkilö-määriltään hiukan suurempia yrityksiä kuin aiemmin. 5-20 henkilöä työllistävien yritysten osuus kaikista konkurssihakemuksista kasvoi 13,1 prosentista 18,3 prosenttiin vuosina 2007–2011. Valtaosa hakemuksista kohdistuu yhä korkeintaan neljä henkeä työllistäviin yri-tyksiin, mutta niiden osuus kokonaismäärästä on hieman pienentynyt. ■

E nsirekisteröintitilastojen mu-kaan kuorma-autokauppa sujui vuonna 2011 edellis-

vuotta huomattavasti paremmin. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin 3 413 kappaletta ja kasvua edellis-vuoteen kertyi 18,9 prosenttia. Jou-lukuussa kasvua oli enää 5,0 pro-senttia edellisen vuoden joulukuu-hun verrattuna.

Raskaita, yli 16-tonnisia kuorma-autoja rekisteröitiin viime vuonna 2 349 kappaletta ja niiden osuus kaikista ensirekisteröidyistä kuor-ma-autoista oli 68,8 prosenttia. Se-kä raskaimmassa että kevyimmäs-sä painoluokassa ensirekisteröinnit lisääntyvät noin 25 prosenttia. Kes-kiraskaassa sarjassa oli pudotusta 13,3 prosenttia.

Kuorma-autojen ensirekisteröin-titilaston kärjessä olivat viime vuonna Mercedes-Benz (1 000 kpl), Volvo (899 kpl) ja Scania (777). Kaksi ensimmäistä ylsi yli 40 prosentin kasvuun, mutta Scania pääsi vain 5,6 prosenttia plussalle.

Suomalaisesta Sisusta tuli viime vuonna todellinen häviäjä, kun en-sirekisteröinnin vähenivät 70,2 pro-

senttia. Liikenteeseen tuli vain 74 uutta Sisua. Iveco (161 kpl) ja MAN (159 kpl) nousivat tilastossa Sisun yläpuolelle.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin vii-me vuonna varsin vauhdikkaasti. Kasvua kertyi peräti 31,2 prosenttia. Kolmen kärjessä olivat Volkswagen,

Toyota ja Ford.Uusia linja-autoja rekisteröitiin vii-me vuonna 398 kappaletta, mikä on 22,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.

Vuonna 2011 ensirekisteröitiin 126 123 henkilöautoa, mikä on 12,6 prosenttia enemmän kuin vuonna

2010. Uusia pakettiautoja rekiste-röitiin 14 491 kappaletta ja kasvua edellisvuoteen kirjattiin 31,2 pro-senttia. Joulukuussa kasvua tuli vie-lä 11,2 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. ■

Lähde: Tilastokeskus/Trafi/Ajoneu-vorekisteri/Aut

Uusien kuorma-autojen kauppa kasvoi lähes viidenneksen

Joulukuussa vauhti alkoi hiipua

KUVA: JARI MALM

18 • RASKASSARJA

Kuljetusyritykset etsivät tietoa polttoainesäästöistä

G oodyear Dunlop Tires Eu-ropen uuden tutkimuk-sen mukaan polttoaineen

hintojen nousun myötä kuljetusyri-tykset toivovat saavansa lisää tieto-ja, joiden avulla olisi mahdollista vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi.

Peräti 92 prosenttia kuljetusyrittä-jistä on ryhtynyt toimiin paran-taakseen polttoainetehokkuutta. Näistä toimista huolimatta eu-rooppalaiset kuljetusyrittäjät usko-vat, että paljon enemmän olisi teh-tävissä. Lähes kolmannes sanoo,

että heidän olisi mahdollista saa-vuttaa suurempia polttoainesääs-töjä, jos heillä olisi tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat eniten kuorma-autojen polttoaineenkulutukseen.

Noin 15 prosenttia pelkää, ettei toimintaa pystytä pitämään kan-nattavana tulevan vuosikymmenen aikana, ja viidennes yrityksistä ei ole varma siitä, pystyvätkö ne paranta-maan polttoainetehokkuuttaan sa-malla aikavälillä.

Itäeurooppalaiset kuljetusyritykset suhtautuvat kuitenkin myönteisem-min mahdollisuuksiinsa saavuttaa

suurempia tehokkuussäästöjä. Mah-dollisesti siksi, että polttoaineen hin-ta ja kansallinen ympäristölainsää-däntö ovat vaikuttaneet niihin vä-hemmän kuin niiden länsimaisiin naapureihin viiden viimeisen vuo-den aikana. Esimerkiksi kolmannes puolalaisista kuljetusyrityksistä sa-noo pystyvänsä saavuttamaan yli 20 prosentin polttoainesäästöjä vuo-teen 2020 mennessä. Samaa mieltä on 12 prosenttia kuljetusyrityksistä Länsi-Euroopassa.

– Ajoneuvojen valmistajien, varus-teiden toimittajien, renkaiden val-

mistajien ja kuljetusyritysten täytyy tehdä entistä läheisempää yhteis-työtä, jotta parhaat ratkaisut voi-daan löytää.

– Kuljetusyritysten täytyy voida olla varmoja siitä, että kaikki sijoi-tukset olemassa olevaan kalustoon tuovat tuottoa polttoaineen sääs-töinä ja vähentyneinä CO2-pääs-töinä, jotka ovat järkeviä liiketoi-minnan ja ympäristön kannalta tässä haastavassa taloudellisessa ja säännellyssä ympäristössä, sanoo Goodyear Dunlopin EMEA-alueen kuorma-autonrenkaiden markki-nointijohtaja Boris Stevanovic. ■

D ieselin hinnannousu vuoden vaihtees-sa on nostanut polttoaineen hintaa huomattavasti ja hinta on miltei sa-

malla tasolla bensan hinnan kanssa. Polttoai-neenkulutuksella on siis yhä suu-rempi merkitys kuljetusyrityksille, sillä polttoaine muodostaa suuren osan heidän kokonais-kustannuk-sistaan, jopa 25-40 prosenttia.

Volvo Trucks on tehnyt vuosia töi-tä tuotekehityksen ja moottori-teknologian parissa parantaakseen kuorma-autojen polttoainetalou-dellisuutta. Myös monella muulla seikalla, kuten esimerkiksi kuljetta-jan ajotavalla on ratkaiseva merki-tys polttoaineenkulutukseen.

Volvo kampanjoi viime vuoden aikana polttoainetaloudellisuu-desta lisätäkseen tietoisuutta pienten valintojen merkityksestä polttoaineenkulutuksessa sekä vahvistaakseen rooliaan polttoai-netaloudellisuuden ja ympäristön puolestapuhujana kuljetusalalla. Uuden moot-tori-sukupolven kehittäminen maksaa miljoo-nia euroja, ja moottorien on täytettävä yhä tiu-kentuneet päästövaatimukset etenkin hiukkas-ten ja typpioksidien osalta. Parhaassakin tapa-

uksessa polttoaineenkulutus ja hiilidioksidi-päästöt pienentyvät kuitenkin vain noin yhden prosentin. Mistä siis löytyy nopea ratkaisu au-toilijan, yrittäjän ja kuljetusliikkeen haasteisiin?

– Olemme Volvolla ottaneet käyttöön asiak-kaiden toimintoihin perustuvan kokonaisval-taisen ajattelutavan, jonka selkeä tavoite on asiakkaan kannattavuuden parantaminen. Polttoaineen-kulutusta voidaan vähentää

huomattavasti hyvin yksinkertaisin ja pienin keinoin, palvelutuotteista Suomessa vastaava Vesa Soppi toteaa.

– Vaikutusmahdollisuuksia on sekä kuor-ma-auton teknisellä puolella että myös suoraan kuljettajaan liitty-viä koulutuksia, ohjeistusta ja seurantaa.

Kuljettaja on taloudellisen ajami-sen avainasemassa ja kuljettajien koulutus on tehokkain tapa vä-hentää polttoaineenkulutusta. Tällä hetkellä Euroopan alueella jo noin 25 000 kuljettajaa on suo-rittanut Volvo Trucksin kuljetta-jakoulutuksen kursseja ja Suo-messa koulutuksen käyneitä on jo reilu 5 000.

Muita menetelmiä ovat esi-merkiksi kuorma-auton valinta oikeaan suoritusalaan, ajoneuvo-jen ennakoivat huollot, kuljetus-ten tietojärjestelmä Dynafleet, polttoaineenkulutusanalyysit se-

kä ajoneuvon päivitykset kuten I-Shift -vaih-teiston ohjelmistopäivitys. Oikea akseleiden suuntaus, ilmanohjaimet ja oikea rengasvalin-ta voivat pienentää polttoaineenkulutusta jopa 5 prosenttia. ■

Ratkaiseva tekijä polttoaineenkulutuksessaVolvo Trucks kehottaa panostamaan taloudelliseen ajotapaan ja seurantaan

www.mattila.com www.mattila.com

Rydöntie 24, 20360 Turku • www.mattila.com • puh. 02-210 5000 • fax. 02-210 5050Jussi Mattila 0400-583 033 • Veli-Matti Juhola 0400-440 171

20-TONNIN VAIJERILAITE HETI TOIMITUKSEEN

Toimitamme kuljetuskalustoa EU-alueelta suoraan asiakkaalle, jolloin ALV 0%.

Tarvittaessa järjestämme rahoituksen.

Scania R420 6x2, -06 Meiller koukkulaite, kiekkopiirturi

Scania R500 6x2, -06 NCH vaijerilaite, kiekkopiirturi

Volvo FH12 6x2, -0320 t. NCH vaijerilaite, parabel

Scania R124 8x4, -03 Multilift vaijerilaite, 395 tkm

Volvo FM12 6x2, -04 Multilift vaijerilaite

Scania R420 4x2, -05 486 tkm. Kiekkopiirturi

Scania R124 8x2, -00 30 t. NCH vaijerilaite

Scania P310 4x2, -05 190 tkm. Kori +pl-nostin

MAN TGA 18.480 4x2, -07Mega veturi, 370 tkm

Volvo FL616 4x2, -86 Koukkulaite, 286 tkm

Iveco 120E23 4x2, -00 Makuuohj. Umpikori +Pl

Scania R420 4x2, -05 Mega veturi

Scania R420 4x2, -04 Mega veturi

Scania R124 6x2/4, -03 Hieno väliteliveturi

2 kpl MBB pl-nostimiaErittäin asiallisia

MAN 18.285 4x2, -03 Kokosivuauk. kori + Pl-nostin

MAN 12.225 4x2, -03 Kokosivuauk. kori + Pl-nostin

Umpikori + Pl-nostinYhdessä tai erikseen

20 • RASKASSARJAwww.raskassarja.fi

HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

Laatutuotteita raskaan sarjan ammattilaisille

Raskassarja-työkalulaatikot ●Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä ●Nerokas salpamekanismi ●Useita kokoja

Raskassarja-ilmajarrujen jäänesto 10 L

Lisää toimintavarmuutta pakkaskeleihin

●Akkulämmittimet ●Teholaturit ●Polttoaineen esilämmittimet lisälämmittimiin (Webasto ym.)

●Kestävää muovia ●Useita kokoja

Raskassarja-akut ●Vaativaan ammattikäyttöön, tärinävaimennus ●Kahden vuoden takuu

Laso-pumput ●Öljy- ja vesipumput raskaaseen kalustoon ●Raskassarja-hyväksyntä, laatutuote ammattikäyttöön

Raskassarja-äärivalot ●Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto ●Sarjan kaikki osat varaosina

UUTUUS

Raskassarja-ilmajouset ●Laatupalkeet raskaaseen kalustoon

UUTUUSUutuuksia Raskassarja-spraytuotteisiin

●Elektroniikkaspray ●Muovinkirkaste ●Kuparitahna ●Alkydimaali matta musta ●Alkydimaali kiiltävä musta ●Pohjamaali harmaa ●Vannemaali hopea ●Vannemaali valkoinen

RASKASSARJA • 21www.raskassarja.fi

HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

Laatutuotteita raskaan sarjan ammattilaisille

Raskassarja-työkalulaatikot ●Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä ●Nerokas salpamekanismi ●Useita kokoja

Raskassarja-ilmajarrujen jäänesto 10 L

Lisää toimintavarmuutta pakkaskeleihin

●Akkulämmittimet ●Teholaturit ●Polttoaineen esilämmittimet lisälämmittimiin (Webasto ym.)

●Kestävää muovia ●Useita kokoja

Raskassarja-akut ●Vaativaan ammattikäyttöön, tärinävaimennus ●Kahden vuoden takuu

Laso-pumput ●Öljy- ja vesipumput raskaaseen kalustoon ●Raskassarja-hyväksyntä, laatutuote ammattikäyttöön

Raskassarja-äärivalot ●Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto ●Sarjan kaikki osat varaosina

UUTUUS

Raskassarja-ilmajouset ●Laatupalkeet raskaaseen kalustoon

UUTUUSUutuuksia Raskassarja-spraytuotteisiin

●Elektroniikkaspray ●Muovinkirkaste ●Kuparitahna ●Alkydimaali matta musta ●Alkydimaali kiiltävä musta ●Pohjamaali harmaa ●Vannemaali hopea ●Vannemaali valkoinen

22 • RASKASSARJA

Donaldsonin takuuehtojen mukaan kone- ja laitevalmistajan takuut pysyvät voimassa käytettäessä Donaldsonin suodattimia.

Alkuperäislaatua raskas-sarjalaiselta oikeaan hintaan!

HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

RASKASSARJA • 23

G oodyear tuo markkinoille yhtiön en-simmäiset kaupalliseen käyttöön tar-koitetut mikrosirulliset kuorma-au-

tonrenkaat. Uudessa Goodyear Regional RHT II RFID (Radio Frequency Identity) 435/50R19.5 -perävaunurenkaassa on sisäänrakennettu mik-rosiru, joka toimii rajapintana FleetOnlineSolu-tionsiin, Goodyearin Internet-pohjaiseen ren-kaidenhallintaohjelmaan.

RFID:n avulla kalustonhoitaja voi tunnistaa jo-kaisen renkaan hyvin helposti kuljettamalla kä-siskanneria renkaan sivupinnalla. Näin tiedot on helppo kirjata tarkasti. Hyötyä tuo myös se, että nämä renkaat ovat huomattavasti muita renkai-ta helpommat jäljittää, jos ne varastetaan, ja ren-kaita voidaan seurata niiden koko elinkaaren ajan, myös uudelleenpinnoitettaessa.Mikrosiru rakennetaan renkaan sisään tuotan-tolinjalla, ja siihen ohjelmoidaan yksilöivä koo-di, joka on renkaan tunniste. Mikrosirun avulla käsilukulaite näkee renkaan tyypin ja koon ja sen yksilöivän tunnistenumeron. Huollossa

Goodyearin palveluntarjoaja tai ka-lustopäällikkö voi skannata nope-asti kaikki RFID-renkaat ja kirjata tiedot elektronisesti, mikä säästää aikaa ja takaa tarkkuuden. Mikro-sirusta on hyötyä myös uusien, käy-tettyjen ja uudelleenpinnoitettujen renkaiden varastonhallinnassa.

Goodyear on kehittänyt järjestel-mää useiden vuosien ajan, ja on vastikään käyttänyt sitä FIA:n kuorma-autojen Euroopan-mesta-ruussarjassa. Kaikkiin Goodyear 315/70R22.5 -kuorma-autokisa-renkaisiin on asennettu RFID. Goodyear käyt-tää tätä järjestelmää renkaidenhallintatarkoi-tuksiin kisoissa, ja FIA:n (Federation Internatio-nale de l’Automobile) toimitsijat käyttävät sitä sääntöjen valvontatarkoituksiin.

Goodyear odottaa laajentavansa RFID:n myös muihin rengastyyppeihin ja -kokoihin lähitule-

vaisuudessa. Nyt RFID-renkaita valmistetaan Luxemburgissa. Myös Goodyearin Wittlichin tehdas Saksassa alkaa valmistaa näitä renkaita.

RFID-siruissa käytetään tällä hetkellä vain tunnistetietoja, mutta tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista tehdä niistä dynaamisempia niin, että reaaliaikainen paineen ja lämpötilan valvonta tulee mahdolliseksi. ■

KUVA: GOODYEAR

Goodyear on kehittänyt järjestelmää useiden vuosien ajan ja on käyttänyt sitä kuorma-autojen Euroopan-mestaruussarjassa.

Goodyear tuo markkinoille ensimmäiset mikrosirulliset kuorma-autonrenkaat

R askassarja-ketju on avannut nettitilaus-järjestelmän, josta kuka tahansa voi tila-ta myynnissä olevia tuotteita. Asiakas

voi valita tavaratoimittajaksi haluamansa myy-mälän 16 Raskassarja-liikkeestä. Uuden tilaus-järjestelmän tavoitteena on säästää kiireisten kuljetusyrittäjien aikaa ja tuoda tuotteet myös niiden asiakkaiden ulottuville, joilla on pitkä matka lähimpään Raskassarja-myymälään. Asi-akas voi tutustua tuotteisiin silloin, kun se hä-nelle parhaiten sopii ja valita toimitustavaksi noudon tai toimituksen perille.

Järjestelmässä on jo alkuvaiheessa hyvä valikoi-ma korkealaatuisia kemikaaleja autonhoitoon ja korjaamokäyttöön sekä runsaasti tuotteita raskaan kuljetuskaluston varusteluun ja koris-teluun. Valikoimassa on muun muassa koko joukko lisävaloja, koristevanteita ja äänitorvia.

Järjestelmään tulee jatkuvasti uusia tuotteita. Varsinaisia varaosia nettitilausjärjestelmässä ei ole, koska oikean osan löytäminen vaatii yleen-sä varaosamyyjän ammattitaitoa.

Raskassarja-nettitilausjärjestelmä on osoit-

teessa www.raskassarja.fi.Nettitilausjärjestelmä on osa viime vuonna al-kanutta Raskassarja-myymäläketjun sähköisen palvelun kehittämistä. Ensimmäisessä vaihees-sa avautuivat uudet Raskassarja-kotisivut, joil-

la on paljon kuljetusalaa koskevia uutisia. Koko ajan kehittyvillä sivuilla on myös menovinkke-jä, hyödyllisiä linkkejä, asennusohjeita, käyttö-turvallisuustiedotteita ja linkkejä ketjun myy-mälöihin. ■

Helpotusta kiireisen kuljetusyrittäjän elämään

Raskassarja-ketju avasi nettitilausjärjestelmän

Uudessa tilausjärjestelmässä asiakas voi tutustua tuotetarjontaan silloin, kun se sopii hänelle parhaiten.

24 • RASKASSARJA

0207 119 862

0207 119 877

Tuoreen tutkimuksen mukaan bussi on paras ryhmämatkaväline

B ussia pidetään parhaana ryhmämatkavälineenä eri-tyisesti kotimaan matkai-

lussa. Eri matkanjärjestäjien ja bussiyritysten matkatuotteet ku-luttajat toivovat näkevänsä yh-

destä nettisoitteesta. Tulokset käyvät ilmi Linja-autoliiton ja Suomen Matkatoimistoalan lii-ton juuri valmistuneesta tutki-muksesta.

Bussimatkailun vahvuuksiksi

koettiin mm. sosiaalinen kanssa-käyminen ja ryhmähenki, mahdol-lisuus monipuoliseen matkaohjel-maan ja maisemien katseluun, tur-vallisuus, aikataulujen pitävyys ja kuljettajien ammattitaito.

Valtaosan kokemukset bussi-matkailusta ovat vastanneet odo-tuksia ja neljäsosalla vastanneista jopa ylittäneet odotukset. Koti-maa bussimatkakohteena kiin-nostaa erittäin monia.

Kotimaan vetovoimatekijöistä nousevat esiin mm. Lappi, Suo-men kartanot, kaupunkikierrok-set ja historiaan liittyvät teema-matkat. Ulkomaan bussiryhmä-kohteista mielenkiintoa herättä-vät Baltian maat ja Itämeren ym-päristö ja kaupunkikohteista Pietari, Tukholma, Riika, Vilna ja Tallinna.

Juuri valmistuneessa tutkimuk-sessa haastateltiin 1770 kulutta-jaa ja 100 matkatoimiston edus-tajaa. Tavoitteena oli kirkastaa mielikuvaa bussimatkailusta sekä kartoittaa suuren yleisön ja mat-kanjärjestäjien kokemukset ja ke-hittämistarpeet. ■

KUVA: JARI MALM

RASKASSARJA • 25

Hellan työvalot pitävät liikkeessä.

orum.fi valoasi.fi

Pidä hankkeet liikkeessä myös vaativissa olosuhteissa. Hellan uusinta teknologiaa hyödyntävät valot valaisevat työalueen tasaisen kirkkaasti. Tehokas valo lisää näkyvyyttä ja parantaa työtulosta sekä -turvallisuutta. Hellan valoilla asiat etenevät.

UUTUUS

UUTUUS

Xenon Xenon Xenon XenonXenon

LED LED LED LEDLED

Power Beam 1000 Power Beam 2000 Power Beam 3000 Mega Beam Module 70

Ultra Beam X-Powerpack

Oval 100 X-Powerpack

PowerXen MegaBeam X-Powerpack

Modul 70 Xenon Powerpack

testasiKoneviesti 12/2011 -lehden testissä verrattiin LED-työvalojen valotehoa.

Testivoittaja:Hella Power Beam 3000 LED Meriitteinä mainittiin valoteho, pieni virrankulutus sekä pieni koko.

26 • RASKASSARJA

Huolimaton toiminta aiheuttaa terveysriskin

Desinfiointikaasuja sisältävissä konteissa voimakkaita myrkkyjä

L iikenteen turvallisuusvirasto Trafi muis-tuttaa meritse Suomen satamiin saapu-vien desinfiointikaasuja sisältävien kont-

tien eli lastinkuljetusyksiköiden oikeasta kä-sittelystä. Konteissa desinfiointikaasuina käy-tettävät aineet ovat voimakkaita myrkkyjä. Huolimaton ja määräysten vastainen toimin-ta aiheuttaa terveysriskin sekä satamassa että edelleen kuljetusketjun henkilöstölle.

Kansainväliset säädökset antavat yksityiskoh-taiset määräykset konttien turvalliseen kaa-sulla desinfiointiin. Kontit on aina merkittävä varoitusmerkillä ja asiakirjoista pitää käydä ilmi mm. desinfiointikaasun laatu ja määrä. Konttien tuuletus ja desinfiointikaasun jäämi-en hävittäminen tulee toteuttaa hallitusti. Henkilöstön koulutus ja eri osapuolten vas-tuut ovat avainasemassa.

Maamme satamiin saapuu desinfiointikaasul-la käsiteltyjä lastinkuljetusyksiköitä (nk. ”kaa-

sutetut kontit”). Tyypillisiä lasteja ovat esimer-kiksi Etelä-Amerikasta saapuvat puutarhaka-lusteet tai kaukoidästä tulevat tekstiilit ja jal-kineet. Kontit eivät yleensä sisällä lastina varsinaisia vaarallisia aineita, mutta kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetussäädösten piiriin käytetyn desinfiointikaasun vuoksi.

Lastaussatamassa lisätään lastinkuljetusyksik-köön torjunta-aineeksi desinfiointikaasua, jot-ta vältyttäisiin hyönteisten, jyrsijöiden ja mui-den ei-toivottujen eliöiden aiheuttamista las-tivahingoista merimatkan aikana sekä kont-tiin pesiytyneiden haitallisten eliöiden rantautuminen mahdollisine taudinaiheutta-jineen purkaussatamasta maihin.

Kansainvälisessä meriliikenteessä yleisimmät desinfiointikaasut ovat fosfiini (vetyfosfidi, fosforitrihydridi) ja metyylibromidi. Fosfiini voidaan lisätä konttiin kiinteinä ja helppo-käyttöisinä alumiini- tai magnesiumfosfidipel-

letteinä esimerkiksi verkkopusseissa. Meri-matkan aikana kiinteät fosfidipelletit reagoi-vat ilman kosteuden kanssa vapauttaen fos-fiinikaasua. Fosfiinilla on epämiellyttävä haju, jossa voi tunnistaa pilaantuneen kalan ja val-kosipulin löyhkää.

Kaasulla desinfioiduista yksiköistä on säädet-ty merenkulun kansainvälisessä pakattujen vaarallisten aineiden kuljetusten määräysko-koelmassa IMDG-koodissa. Vuoden 2012 alusta pakollisesti sovellettavassa IMDG-koo-din muutossarjassa 35-10 uuteen lukuun 5.5. on keskitetysti koottu kaasulla desinfioitua lastinkuljetusyksikköä (UN 3359 FUMIGATED CARGO TRANSPORT UNIT/ KAASULLA DE-SINFIOINTU LASTINKULJETUSYKSIKKÖ) koskevat määräykset. Vastaavat määräykset sisältyvät myös kansainvälisiin vaarallisten ai-neiden tie- ja rautatiekuljetusmääräysten (ADR-sopimus ja COTIF-sopimuksen RID-määräykset) lukuun 5.5. ■

RASKASSARJA • 27

www.tammerdiesel.fi

Alkuperäisvalmistajien

uudet turboahtimet kaikenlaiselle kalustolle!Kuvassa: Holset HX40-turboahdin tehoille 245-330hv.

Alkuperäisvalmistajien

Turboahtimet maalta merelle Tammer Diesel Oy

MAAHANTUOJA: Oy Kaha Ab • www.kaha.fi • Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.autoluettelo.fi • Lisätietoja: www.clarion.com

NX501EMULTIMEDIAKESKUS (2-DIN) 6.2” KOSKETUSNÄYTTÖ JA SISÄÄNRAKENNETTU NAVIGOINTI (Handsfree) Radio: RDS • 18 FM • 6 AM • Soitin: DVD • CD • MP3 • WMA • Navigointi:Euroopan kartta 44 maata, TMC vapaat tiedotteet • Bluetooth Handsfree jossa Audiostreaming • USB takalähdössä ja AUX-IN etupaneelissa • Vahvistin: 4 x 40 W • 6 x linjalähtö jossa takalähdön SUB säätö • Kauko-ohjain • Liitettävyys: Suora iPod- ja iPhoneohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPho-nevideo liitäntä • Clarion Digi TV-boxi liitäntä jonka ohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä OEM-rattikauko-ohjaus • Peruutuskamera liitäntä

NZ501EMULTIMEDIAKESKUS (1-DIN) 7” KOSKETUSNÄYTTÖ JA SISÄÄNRAKENNETTU NAVIGOINTI(Handsfree) Radio: RDS • 18 FM • 6 AM • Soitin: DVD • CD • MP3 • WMA • Navigointi:Euroopan kartta 44 maata, TMC vapaat tiedotteet • Bluetooth Handsfree jossa Audiostreaming • USB takalähdössä ja AUX-IN etupaneelissa • Vahvistin: 4 x 40 W • 6 x linjalähtö jossa takalähdön SUB säätö • Kauko-ohjain • Liitettävyys: Suora iPod- ja iPhoneohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPho-nevideo liitäntä • Clarion Digi TV-boxi liitäntä jonka ohjaus kosketusnäytöltä • iPod- ja iPhonevideo liitäntä OEM-rattikauko-ohjaus • Peruutuskamera liitäntä

Kosketeltavaa täydellisyyttä

28 • RASKASSARJA

Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen. Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän. Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus aloitettu yhteistyössä TRAFFICA Oy:n kanssa

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.comwww.adrkoulutus.com

ADR-KoulutusTimo Kallionpää Oy

ADR-säiliökurssiHuittinen ................................. 16.-17.2.2012ADR-täydennyskurssi Huittinen ................................. 28.-29.1.2012(yhdistetty täydennyskurssi)Huittinen ................................. 18.-19.2.2012( yhdistetty täydennyskurssi)Huittinen ........................................ 25.2.2012( täydennysperuskurssi)Huittinen ................................. 10.-11.3.2012( yhdistetty täydennyskurssi)Kaarina .................................... 17.-18.3.2012( yhdistetty täydennyskurssi)Kaasmarkku ........................... 24.-25.3.2012( yhdistetty täydennyskurssi)

Työturvallisuuskorttikoulutus Huittinen ...........................................4.2.2012 Kaarina ..............................................6.2.2012Kaarina ........................................... 13.2.2012 Tieturva I –koulutus Kaarina ..............................................7.2.2012Kaarina ........................................... 14.2.2012 Tieturva II-koulutus Huittinen .................................. 15-16.2.2012Ennakoiva ajaminenHuittinen ........................................ 26.2.2012HätäensiapuHuittinen ........................................ 29.1.2012Ensiapu IHuittinen ................................. 30.-31.3.2012

Nuorten liikennekuolemiin ei ole saatu otetta Suomessa

V iimeisen kymmenen vuo-den aikana nuorten tielii-kennekuolemat ovat vä-

hentyneet Suomessa keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Muiden

Euroopan maiden turvallisuustah-ti on ollut tuplasti ripeämpää. Eri-tyisesti 15–17-vuotiaiden liikenne-turvallisuustilanne on Suomessa heikko.

European Transport Safety Councilin (ETSC) tuoreen rapor-tin mukaan nuoret (15–30-vuoti-aat) ovat liikenteen riskialttein ikä-ryhmä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan liiken-teessä on menehtynyt yli 140 000 nuorta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten liikenneturvalli-suus on kuitenkin parantunut ko-ko Euroopassa Romaniaa lukuun-ottamatta. Nuorten liikennekuo-lemat vähenivät Euroopassa vuo-sina 2001–2010 keskimäärin 7 pro-sentilla vuodessa. Suomessa kehitys on ollut muuta Eurooppaa hitaampaa. Nuorten liikennekuo-lemat ovat vähentyneet keskimää-rin 3,4 prosenttia vuodessa. Suomi oli vertailun kolmanneksi heikoin maa Puolan ja Romanian jälkeen.

– Positiivista on se, että vuon-na 2010 Suomen tieliikenteessä menehtyi 60 nuorta vähemmän kuin tilastokatsauksen aloitus-vuonna 2001. Muut Euroopan maat ovat kuitenkin kyenneet pu-sertamaan parempia tuloksia tä-män ikäryhmän turvallisuuden takeeksi, Liikenneturvan toimi-tusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen toteaa.

Viimeisen kolmen vuoden ti-lastojen perusteella Suomessa 15–17-vuotiaiden osuus tieliiken-nekuolemista oli Euroopan maista suurin. Seitsemän prosenttia Suo-men tieliikennekuolemista vuosi-na 2008–2010 sattui tälle alaikäis-ten nuorten ryhmälle, näistä noin puolet henkilöautossa ja toinen puoli mopo- ja moottoripyöräon-nettomuuksissa. ■

U unituore väitöstutkimus, joka käsitte-lee ammattiajamista ja organisaation turvallisuusilmastoa tieliikenteen nä-

kökulmasta, osoittaa, että myönteinen turval-lisuusilmasto on yhteydessä ajokäyttäytymi-seen ja -suoritukseen sekä onnettomuuksiin.

Aikaisempien tutkimusten ja onnetto-muustilastojen mukaan tieliikenteen ammat-tikuljettajat muodostavat riskiryhmän liiken-

teessä. Ammattikuljettajien turvallisuuskäyt-täytyminen ja sen seuraukset ovat kuitenkin herättäneet vain vähän huomiota turvalli-suustutkijoiden keskuudessa.

Julkaistu tutkimus on merkittävä erityisesti sen kannalta, miten turvallisuusilmastoa ja turvallisuusilmaston vaikutusta ammattikul-jettajien ajamiseen voidaan mitata ja miten ammattikuljettajat eroavat ei-ammattikuljet-

tajista.Tulosten perusteella muodostettiin teo-

reettinen malli, jossa esitettiin miten turvalli-suusilmasto, inhimilliset tekijät ja ajostressi ovat yhteydessä onnettomuuksiin eri kuljet-tajaryhmissä.

M.S. Bahar Özin väitöskirja tarkistettiin jou-lukuussa Helsingin yliopiston käyttäytymis-tieteellisessä tiedekunnassa. ■

Väitöstutkimus osoittaa

Myönteinen turvallisuusilmasto on yhteydessä ajokäyttäytymiseen

ELÄMÄNPELASTAJAT.

Dräger Interlock XT - Se hyväksytty alkolukko.

Dräger Interlock XT on hyväksytty ja luotettava alkolukko vaativaan ammattikäyttöön. Sen avulla kuljetusyhtiö voi lisätä kuljettajiensa, matkustajiensa ja muiden tielläliikkuvien turvallisuutta sekä parantaa työilmapiiriä ja yrityskuvaansa.

Dräger Alcotest 3000 - Se luotettava alkotesteri.

Dräger Alcotest 3000 on alkotesteri hintaluokkaan, jossa ei ole ennen to-tuttu näkemään vastaavaa laatua ja tarkkuutta. Se on helppokäyttoinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi.

Tee kuten yhä useammat yritykset nykyään- valitse palvelukseesi Dräger elämänpelastajat.

www.kaha.fi

Dräger alkolukot ja alkotesterit

RASKAAN KALUSTON KOULUTUKSIA- Jalasjärvi, Jyväskylä ja Tampere

Nosturin tarkastus (alle 25tm) Jyväskylä 20. - 22.2. Jalasjärvi 12. - 14.3. ja 21. - 23.5. Tampere 11. - 13.6. Ilmastointilaitteiden kunnostus (asetus 452/2009) Jalasjärvi 24. - 25.4. Jyväskylä 2. - 3.5.

Raskaan kaluston paineilmajarrut (B-lupa), 2. - 4.4. Jalasjärvi

Ajoneuvoyhdistelmän jarrujen sovittaminen (A-lupa) Jalasjärvi 7. - 9.5.

Ajopiirturikurssi B-lupa Jyväskylä 28. - 29.5.

Digipiirturikurssi (DB-lupa) Jyväskylä 30. - 31.5.

ILMOITTAUTUMINEN viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua joko sähköisesti www.jakk.fi tai Teija Saarelle p. 040 539 9363, teija.saari@jakk.fi

LISÄTIETOJA KOULUTUKSISTA kouluttaja Markus Kattelus p. 040 572 1737,markus.kattelus@jakk.fi

Valtioneuvosto on asettanut vaarallisten aineiden kuljetusasiain neu-vottelukunnan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2014.

Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää käytäntöjä, joilla voidaan ehkäistä ja torjua vahinkoja vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Neuvot-telukunta työskentelee ministeriön tukena kaikissa sen toimialaan liit-tyvissä asioissa.

Neuvottelukunta muun muassa seuraa koti- ja ulkomaisia vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien säännösten ja -määräysten sekä kulje-tusvälineiden kehitystä. Tarvittaessa se tekee aloitteita säädösten tarkis-tamiseksi ja täydentämiseksi ja antaa aiheeseen liittyviä lausuntoja.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimitettiin hallitusneuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä. Varapuheenjohtajaksi nimi-tettiin liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat vaarallisten aineiden tie-, rautatie-, ilma- ja kappale-tavaran aluskuljetuksiin liittyviä sidosryhmiä.

Neuvottelukunta vaarallisten aineiden kuljetuksille

30 • RASKASSARJA

K ilpailuun odotetaan yli 55 000 kuljettajaa 39 maasta. Euroopassa kilpailun nimi on Young European Truck Driver (YETD) 2012. Kilpailu on nuorille eurooppalaisille ammattikuljet-tajille tarkoitettu ammattitaitokilpailu, johon voivat osallistua kaikki 1.1.1977 tai sen jäl-

keen syntyneet kuljettajat, joilla on vähintään CE-luokan ajokortti.

Kuljettajakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 Euroopassa. Vuosina 2005, 2007 ja 2010 vastaavat kilpailut on järjestetty myös Australiassa, Kaukoidässä, eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota kuljettajien ammattitaitoon, kuljettajakoulu-tuksen merkitykseen sekä kehittää turvallista, taloudellista ja ympäristöystävällistä ajotapaa.

– Scanian kuljettajakilpailujen myötä haluamme nostaa kuljettajat esille ja korostaa heidän ammattitaitoaan ja tärkeää työtään yhteiskunnassa. Haluamme myös parantaa kuljettajien työn arvostusta ja saada uusia nuoria hakeutumaan alalle, perustelee Scanian pääjohtaja Leif Östling kilpailujen järjestämistä.

Ilmoittautuminen Suomen osakilpailuun alkaa 1. helmikuuta teoriakokeella, joka on avoin kai-kille osallistumisehdot täyttäville kuljettajille. Teoriakokeen perusteella parhaat jatkavat huhti-kuussa järjestettäviin aluekilpailuihin, joissa kilpaillaan taloudellisessa ja turvallisessa ajamisessa sekä puoliperävaunuyhdistelmän käsittelyssä.

Aluekilpailujen 12 parasta pääsee kansalliseen finaaliin, joka järjestetään 12.5.2012 Helsingin mes-sukeskuksessa Logistiikka – Kuljetus 2012 -messujen yhteydessä. Kansallisen finaalin voittaja edustaa Suomea Euroopan finaalissa Södertäljessä syksyllä 2012.

Lisää kilpailusta ja ilmoittautumiset Scania Suomen Internet-sivuilla www.scania.fi ja http://www4.scania.com/fi/SDC-2012/. ■

Haussa jälleen parhaat nuoret kuljettajatScanian kuljettajakilpailut käynnistyvät ympäri maailmaa

– Haluamme nostaa kuljettajat esille ja korostaa heidän ammattitaitoaan ja tärkeää työtään yhteis-kunnassa, Scanian pääjohtaja Leif Östling sanoo.

KUVA: SCANIA IMAGE BANK

RASKASSARJA • 31

Hakkilankaari 4, 01380 Vantaa, Finlandpuh: 010 650 300, fax: 010 650 3190E-mail: info@suomenkuljetuslaite.fi

Työn vastaanotto: Puh: 010 650 3112Fax: 010 650 3185Avoinna arkisin 7.30 – 16.00

Varaosamyynti: Puh: 010 650 3180Fax: 010 650 3185Avoinna arkisin: 7.30 - 17.00Lauantaisin 9.00 - 14.00

Kaikki raskaan kaluston palvelut saman katon alta!

Monipuolinen raskaan kaluston korjaamo ja varaosaliike pääkaupunkiseudulla!

www.suomenkuljetuslaite.fi

Raskassarja_SKL_1_2012_185x135mm.pdf 1 4.1.2012 11.58

Maahantuoja: Lisätietoja: www.kaha.

DLD ja TIS-WebRatkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan

DLD etälatauslaiteRatkaisun ytimenä on ajoneuvossa oleva DLD eli Download Device, joka siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot langattomasti suoraan toimistoon ilman yrityskorttia.

TIS-Web ohjelmistoRatkaisun toinen osa on toimistossa oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vas-taanottaa ajoneuvosta DLD:lla lähe-tetyt ajotiedot lainmukaista arkistoin-tia ja jatkokäsittelyä varten.

Nyt myös paikannus!TIS-Web ohjelmistoon on uutena li-säosana saatavana Track & Trace paikannustoiminto, jonka avulla voi seurata ajoneuvon sijaintia reaaliai-kaisesti Google Maps -karttapohjalla.

Keskity olennaiseen!Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen lain edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle kul-jetusliikkeelle päänvaivaa. VDO on kehittänyt kokonaisratkaisun, joka tekee kaiken automaat-tisesti pykälien mukaan ja vapauttaa kuljetus-yrittäjän keskittymään olennaiseen.

DLD wlan

DLD gprs

32 • RASKASSARJA

E nergiajuomat ja sokeriset virvoitusjuomat maistuvat ammattikuljettajaksi opiske-

leville. Tavallista vettä ja kivennäis-vettä ei sen sijaan suosita janojuo-mana. Alkoholin juonnissa kerta-annokset menevät reilulla puolel-la opiskelijoista yli riskirajan.

Tulokset selviävät Työterveyslaitok-sen syksyllä 2011 ammattikuljetta-jaopiskelijoille toistamasta terveys-tottumuskyselystä. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2010.

– Ammattikuljettajan työ vaatii hyvää terveyttä. Työ on raskasta vuorotyötä ja edellyttää jatkuvaa tarkkaavaisuutta liikenteessä. Ter-veellisten elämäntapojen omaksu-minen jo opiskeluvaiheessa on tär-keää, jotta hyvät tavat muodostu-vat rutiineiksi kiireisessä ja epä-säännöllisessä työssä, muistuttaa asiantuntija Susanna Kemppainen Työterveyslaitokselta.

– Työterveyslaitos ja logistiikka-alan oppilaitokset toimivatkin yh-teistyössä ammattiopetuksen ke-

hittämisessä. Terveelliset valinnat ja itsestään huolehtiminen halu-taan tehdä osaksi kuljettajien am-matti-identiteettiä ja työsuoje-luosaamista.

Virvoitusjuomien kulutus on toi-seksi mittavinta oluen kulutuksen jälkeen Suomessa. Suosio nähdään myös ammattikuljettajaksi opiske-levien keskuudessa, sillä cola- ja energiajuomia sekä sokerisia vir-voitusjuomia juo kaksi kolmas-osaa opiskelijoista vähintään vii-koittain. Sen sijaan vain reilu puo-let ilmoittaa juovansa tavallista vettä lähes päivittäin tai päivittäin. Samaan tapaan 65 prosenttia juo kivennäisvesiä harvoin tai ei kos-kaan. Niiden kulutus on myös vä-estötasolla vain neljäsosa virvoi-tusjuomien kulutuksesta.

– Tilanteeseen on hyvä kiinnit-tää huomiota, sillä virvoitusjuo-mat sisältävät runsaasti turhaa energiaa ja vahingoittavat hampai-ta. Energiajuomien piristävien ai-neiden haittavaikutuksia ei myös-

kään tunneta riittävän hyvin, Kemppainen huomauttaa.

Kuljettajaopiskelijoiden terveystot-tumuksissa on tapahtunut muu-toksia myös hyvään suuntaan. Vii-me vuonna 30 prosenttia ilmoitti kärsivänsä unettomuudesta, tänä vuonna enää 20 prosenttia. Päivän tärkeimpien aterioiden, kuten aa-mupalan, lounaan ja päivällisen syöminen on lisääntynyt ja vastaa-vasti napostelu vähentynyt.

Tupakointi on sen sijaan edel-leen runsasta: puolet tupakoi. Kul-jettajaopiskelijoiden ruokalauta-sella kasvikset, hedelmät tai marjat ovat vieläkin harvinaisuus, sillä vain 15 prosenttia nauttii kasvi-kunnan antimia päivittäin.

Terveenä ja hyvinvoivana jo työ-uran alussa -hankkeen kyselyyn vuonna 2011 vastasi 341 kuljetus-alan opiskelijaa, joista 88 prosent-tia oli miehiä. Vastanneiden keski-ikä oli 18 vuotta (ikäjakauma 15–52 vuotta). ■

Terveystottumuskysely paljasti

Kuljettajaopiskelijat eivät tyydytä janoaan vedellä

”Päivän tärkeimpien aterioiden, kuten aamupalan, lounaan ja päivällisen syöminen on lisääntynyt. Kasvikunnan antimet eivät silti maistu."

RASKASSARJA • 33

RASKASSARJA

Osuu oikeaan

osoitteeseen

Ajankohtaista asiaa raskaan liikenteen

ammattilaisille

www.k1katsastajat.fi

IHMISILLE, JOTKA PITÄVÄT AUTOSTAAN.

Käytössäsi on noin 50K1-katsastusasemaa ympäri Suomea. Tule toteamaan hyvä palvelutasomme.

www.k1katsastajat.fi

Valmistuttaja: Osa-Ratas OyMyynti: RK-Ryhmän jäsenliikkeet

PAINEILMAKÄYTTÖINENJARRUNIITTAUSKONE

JARRUHIHNA-SORVI

1.290 €• Kestävä yksinkertainen

rakenne• Pöydälle asennettava malli • Mukana 6,35 ja 8 mm

irroitus- ja niittaustuurnat• Varustettu turvakatkaisijalla• Ey-hyväksytty

• Myös 10” hihnoille

675 €OSA-RATAS OyTeollisuuskatu 7, TornioPuh. 016-445 707

O S A -RATAS

Kaikkien Kienzle-ajopiirtuireiden korjaukset.•Motometer-, Stoneridge- ja TVI Europe •-vaihtopiirturit.Kaikkien, myös digitaalisten ajopiirtureiden •2-vuotistarkastukset, kalibroinnit ja sinetöinnit.Suoritamme nopeusrajoittimien tarkastukset •ja kirjoitamme todistukset katsastusta varten, myös kevytkuorma-autoihin.

Lahden Piirturihuolto Alhonkatu 2 15610 LAHTI 044-3567528

piirturihuolto@gmail.com

34 • RASKASSARJA

RASKASSARJA • 35

Pelimiehet

Halpa puheluÄijäporukka viettää viikonloppua firman huvilalla. Viina virtaa jo perjantaina alkuillasta ja tunnelma on katossa. Virtanen tulee löylystä ja kuulee kännykän soivan pöydällä. Hän nappaa kännykän käteensä ja vastaa:– Haloo…– No, hei kulta, minä täällä… Voi, mikä kauhea mökä sieltä kuuluu… Onks teillä hauskaa? – Joo, hauskaa on. Ajateltiin lähteä vielä baariin myöhemmin illalla.– Ai jaa…. Ole sitten kiltisti siellä… Kuule, kultapupuseni. Olin tässä alkuillasta kävelyllä ja satuin ihan sattumalta kulkemaan Kososen kultaliikkeen ohi. Siellä oli tarjouksessa ihana timanttisormus, josta olen pitkään haaveillut. Saisinko ostaa sen sinun luottakortillasi, kun sen saisi nyt niin edullisesti?– Miten edullisesti sen saisi?– Tosi halvalla… Vähän yli viidellä tonnilla.– No, jaa. Osta nyt sitten.– Olet ihana, pupuseni. Pusi, pusi ja hei hei, nähdään sunnuntaina.– Hei, hei.Virtanen sulkee puhelimen ja katselee sitä ihaillen.– Tosi näppärän tuntuinen tämä uusi Nokia… Hei äijät, kenen tämä puhelin on!

Vaarallinen sisältöKaksi laihialaista löysi pullon viinaa. Ensimmäinen hörppy sai kuitenkin miehet epäilemään, ettei pullossa ole kunnon tavaraa. Taitaa olla metanolia.– Pitää kai heittää se menemään.– Ei hitossa! Minulla on sokea veli.

Uskomaton juttu– Meille tapahtui eilen uskomaton juttu. Tulin yövuorosta kotiin, postinkantaja saapasteli makuuhuoneessamme vaimoni nukkuessa vielä, Sven kertoo kaverilleen Svantelle.– No, mitä sinä teit?

– Nauroin itseni aivan läkähdyksiin.– Miksi?– No, siksi tietenkin, kun mies oli niin tyhmä, että etsi postiluukkua makuuhuoneesta!

Sopiva rangaistus?Äiti siivosi poikansa huonetta ja löysi patjan alta sadomasokistilehden. Äiti oli kauhuissaan ja kysyi mieheltään, mitä nyt pitäisi tehdä. Pitäisikö poikaa jotenkin rangaista?– Hmm, selkäsauna ei ainakaan taitaisi auttaa tällä kerralla.

Akaton Kalle-setä– Kalle-setä, eikö sinulla oikeasti ole vaimoa?– Ei ole, pikku-Ville. Miksi sinä sellaista kysyt?– Kuka sinulle sitten sanoo, mitä sinä saat tehdä?

Pohjalainen leikkauspöydälläPohjalaismies oli joutunut tappeluun ja saanut puukosta vatsaansa. Hän makasi keskussairaalan leikkauspöydällä ommeltavana.– Ei sitten tartte parsia kovin tarkkaan. Mä oon menossa juhliin huo-meniltanakin.

Kovaa meteliä– Teillä oli eilen melkoiset juhlat. Kuulitteko sitä, kun koputin seinään?– Kyllä kuulimme, mutta ei se mitään. Mehän pidimme itsekin aika-moista meteliä.

Tiedätkö?

Vastaukset sivulla 38

1. Mitä ovat hemppo, räyskä ja tylli?2. Minkä niminen on viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari?3. Mikä on funikulaari?4. Minkä nimisessä elokuvassa nouseva ilmavirta nosti Marilyn

Monroen hameen ylös?5. Minkä maalainen hiihtäjä on Justyna Kowalczyk?6. Mikä on vähäpäästöisen auton hiilidioksidipäästöraja uuden

autoveron mukaan?7. Minkä maan presidentti on Mahmud Ahmadinejad?8. Mitä ainetta on sähkötupakan sisällä?9. Minkä Suomen kaupungin ruotsinkielinen nimi on Kumo?10. Kuka voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo –rallin?

36 • RASKASSARJA

Nimitykset

Kevein askelin talvikeleissä

Saatavana useimmista Raskassarja-ketjun jäsenliikkeistä.

Hinnat nto sis. alv. 23%

GT 1 XL S247-52804-103-82MGoretex kosteisiin olosuhteisiin

125,-

Super XL S247-52262-103-0PMTurvallisuutta vaihteleviin työtilanteisiin

81,-

Peter XL S247-52060-103-0PMLämpöä ja käyttömukavuutta talven tuiskuihin

89,-

Super XL S247-52262-103-0PMTurvallisuutta vaihteleviin työtilanteisiin

GT 1 XL S247-52804-103-82MGoretex kosteisiin olosuhteisiinolosuhteisiin

125,-

UUTUUS

Raskassarja-activenyt 4 litran astiassa

www.raskassarja.fi

Erittäin tehokas rasvan ja lian poistaja

ammattikäyttöön.

32,-sis. alv.

Liikenneturva

Valtioneuvosto on määrännyt Liikennetur-van hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Martti Korhosen vuosik-si 2012 ja 2013. Liikenne- ja viestintäminis-teriön uutena jäsenenä Liikenneturvan hal-lituksessa aloittaa liikenneneuvos Kimmo Kiiski. Sisäasiainministeriön uutena halli-tuksen jäsenenä aloittaa poliisitarkastaja Jari Pajunen. Keskusjärjestön jäsenistön kokous on va-linnut hallitukseen seitsemän jäsentä: Toi-mitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen (Liiken-nevakuutuskeskus), palkkasihteeri Pasi Ri-tokoski (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä-liitto AKT ry), professori Timo Tervo (Suomen Lääkäriliitto), toimitusjohtaja Ii-ro Lehtonen (Suomen Kuljetus ja Logis-tiikka ry/Linja-autoliitto), liikenneinsinööri Silja Siltala (Suomen Kuntaliitto), toimin-nanjohtaja Pasi Perhoniemi (Moottorilii-kenteen keskusjärjestö), toimittaja Olli Or-koneva (Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry).

Veho Hyötyajoneuvot

KTM Lia Samuelsson on nimitetty mark-kinointijohtajaksi. Hän vastaa koko Veho Hyötyajoneuvojen markkinoinnista kaik-kien Veho Hyötyajoneuvojen edustamien tuotteiden ja palveluiden osalta.Wilhelm Lassenius on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen Assistant Controllerik-si. Lassenius vastaa Veho Hyötyajoneuvo-jen oman myynti- ja huoltoverkoston ta-louden seuranta- ja suunnitteluproses-seista.Eeva Nummenpää on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen kehityskoordinaattorik-si. Hänen vastuualueenaan ovat on työhy-vinvointi-, työsuojelu- ja työturvallisuusasi-oiden kehittäminen Veho Hyötyajoneu-voissa.Dennis Lindholm on nimitetty Veho Hyötyajoneuvojen FleetBoard myyntipääl-liköksi. Hän vastaa FleetBoard-telematiik-kajärjestelmien myynnistä, myyjäkoulutuk-sesta, asiakaskoulutuksesta, markkinoin-nista sekä päämiesyhteyksistä.

RASKASSARJA • 37

R. MALM

Niina

Reini-kainen

TUNTURI-TYTTÖ

Nyberg

pulssi

kapi-nat

sankti-oita

Ahmed

Minna

MERTA-RANTA+kaimat

tingit

-TAITO

Erkki

Fe

pii-pustaYhtye

ilon-pitoja

JULIN

juhan-nus-koivu

Saa-rela+kaima

jää-kie-kossa

"KUU-HULLU"

Sodanjumala

lian-nut

pussi-karhu PIHI

ansiot

Jyrki

syk-syllä

-valtaAIV:N

keksijä

"VAPAA-MATKUSTAJA"

aine-koostumus

oival-lustuotto

"RUMATYTTÖ"

prono-mini

aika-kausi

Laulaja-tyttö

pyykki-poika

keski-ajalla

Maalis-poikia

nosturit

härmä

ISMOpaini-jaji

-ruotsa-lainen

ravi-veikka-uksiaLUSIS

markki-noilla

seka-sorrot

pikku-lapsi

sirkus-herkku

KOOMIKKO

SAANILA

Tämäpuuro onhyvää!

muura-hais-suku

TURKKILAIS-VIINAA

Puukko-junkkari+ kaima

"Sirpale-tyttöjä"

Ristikon ratkaisseiden kesken arvomme 35 € lahjakortin

RK–ryhmän jäsenliikkeisiin. Ratkaisut 24.2.2012 mennessä osoitteeseen:

RASKASSARJA, Rydöntie 24, 20360 TURKU

Nimi

Osoite

Postinumero Postitoimipaikka

• Taukopaikka •

38 • RASKASSARJA

Onnea voittajalle!35 euron lahjakortin RK–ryhmän jäsenliikkeisiin voitti:

Aino Lauhkonen, Elimäki

Edellisen ristikon ratkaisu

Vastaukset sivun 35 kysymyksiin

1. Suomen lintuja.2. Tuomas Gerdt.3. Rinnehissi.4. Kesäleski.5. Puolalainen.

6. 110 g/km.7. Iranin.8. Nikotiiniliuosta.9. Kokemäen.10. Timo Mäkinen (v. 1965).

RASKASSARJAwww.raskassarja.fi

Avoinna arkisin 8.00-17.00lauantaisin 10.00-14.00

Varaosapäivystys numeroissa:046-525 8061, 050 300 3112, 040 503 1228

Varaosia kaikkiin tunnetuimpiin kuorma- ja linja-autoihin sekä perävaunuihin.

Turun Raskaskalusto-Osa OyRydöntie 24, 20360 TURKUPuh. 02-2386 333Fax. 02-2386 032

Palvelee Sinua entistä tehokkaamminHEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

Raskaan kaluston vapaan varaosakaupan ykkönen Turun talousalueella

Sinua palvelevat Miia Tapio, Petri Palomäki, Jani Sihvo ja Juha Kärkkäinen.

P Y H Ä T

A A A

K U U S I

A L L A N

R O I M A

A S K I T

A R A R A T K P A J A R I

A U R O K O K O O U E

R U S O K A S A P A H E E T

E N O T P A K O T P A A T T I

H I U S K A S U K A T O T

N O R A V E R A O N E R V A T

T I L K E A K A N A I A T A

K A T U T A S T E N R

A L K I O T U T N E O N

T U U S E T A P P I S E T T I

O M M E L L A P A K S U N M

S E U T U I M A R A O K A P I

N K O T A A S E M A U

L P E I T O S S A L I N G O T

A L A S T I S A T S I S A D E

I O K U L A A R I S O I T I N

N E T O T A T A T R A O T T O

RASKASSARJA • 39BPW Kraatz Oy, Ruukinmestarintie 9 02330 Espoo, p. 020 7936 700, www.kraatz.fi

UUSI VECTOR 1550

Tuttuun Vector 1850 -malliin perustuvassa Vector 1550:ssäyhdistyvät sähköteknologian luotettavuus ja pieni polttoaineenkulutus, mikä pienentää käyttökustannuksia merkittävästi.

Vector 1550:n ytimenä on patentoitu hermeettinen kompressori, jonka jäähdytyskapasiteetti on 14 800 W– se siis soveltuu jäähdytystarpeisiin niin jakelussa kuinpitkän matkan kuljetuksissakin.

Koe Vector: www.vector1550.com

Vector-tuotesarja laajenee.

Rovaniemi

Tornio

Oulu

Iisalmi

JoensuuKuopio

TamperePori

Ikaalinen

Kauhajoki

TurkuForssa

Lappeenranta

KouvolaVantaa

Lahti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan

www.raskassarja.fi HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA

Lukkosalmentie 2B, Kuopiop. 0424 9400 50

Lentoasemantie 10p. 0424 9400 40

JOENSUUN AUTOHAJOTTAMO

NÄRHI OYKUORMA-AUTOJEN OSAT JA TARVIKKEET

Teollisuuskatu 12, Iisalmip. 017-767 0365

Paalukatu 8, Lappeenrantap. 05-4161 800

Alhonkatu 2, Lahtip. 03-468 2400

ORIGINATOR OY

Kaupinkatu 5, Kouvolap. 05-312 1900

Jännekuja 6, Vantaap. 0293 400 400

Paljetie 1, Rovaniemip. 016-345 252

Sammonkatu 4, Ikaalinenp. 03-457 110

IkaalistenAutovaruste Oy

Ojantie 10, Porip. 02-6341 600

Keskuojankatu 18, Tamperep. 03-3140 3140

Rydöntie 24, Turkup. 02-2386 333

TURUNRASKASKALUSTO OY

Hämeentie 37, Forssap. 03-422 0722, 422 5722

Pohjolantie 10-12, Kauhajokip. 0207 119 862

BOSCH CAR SERVICE

Konetie 3, Oulup. 0207 289 818

Teollisuuskatu 7, Torniop. 016-445 707