raskauteen liittyvät etuisuusasiat ja työolot

RASKAUTEEN LIITTYVÄT

ETUISUUSASIAT JA TYÖOLOT

Anita Riipinen

LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

10.2.2017

SISÄLTÖ

Yleistä

Lainsäädäntö

Kemialliset altisteet

Biologiset altisteet

Fysikaaliset altisteet

Erityisäitiysvapaa lainsäädäntö

Raskauteen liittyvät etuusasiat ja työolot, AR, 10.2.2017

TYÖ JA LISÄÄNTYMISTERVEYS

Työaltisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti naisen/miehen lisääntymisterveyteen

raskauden kulkuun

sikiön kehitykseen


TOKSISET AINEET JA RASKAUS

Toksiset aineet joutuvat työssä elimistöön

inhaloituna

ihon kautta

ruuansulatuselimistön kautta

Raskaana olevalla

mahalaukun tyhjeneminen ja suoliston motiliteetti ↓

verenkierto etenkin käsissä ↑

keuhkojen toiminta muuttuu (inhaloitujen toksisten aineiden määrä ↑)


SIKIÖN KEHITYS

Blastogeneesi hedelmöityksestä hermostoputkiston sulkeutumiseen asti

0-4 raskausviikot

Organogeneesi 4-9 raskausviikot

Valtaosa elimistä erilaistuu

Fetogeneesi 9 raskausviikolta raskauden loppuun


TYÖTURVALLISUUSLAKI 738/2002

Työnantajan on työoloista johtuvia vaaratekijöitä arvioidessaan huomioitava myös mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.

Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle erityistä vaaraa eikä vaaratekijää voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi tälle sopiviin tehtäviin.


EUROOPAN UNIONIN DIREKTIIVI

(92/85/ETY)

Tavoitteena on edistää raskaana olevien,

äskettäin synnyttäneiden ja imettävien

työntekijöiden työturvallisuutta ja terveyttä

Direktiivi kieltää raskaana olevilta

työskentelyn ylipaineessa tai sukeltamisen

työn, jossa altistutaan Toxoplasma gondiille ja

vihurirokkovirukselle (äiti seroneg.)

lyijylle ja sen johdannaisille altistumisen

maanalaisen kaivostyön

EUROOPAN UNIONIN DIREKTIIVI

(92/85/ETY)

Työnantajan on arvioitava altistuminen:

Yleiset vaarat

henkinen ja fyysinen väsymys, työasennot, työskentely korkealla, työskentely yksin, työstressi, väkivallan uhka, seisomatyö, istumatyö, levon puute, puutteellinen hygienia, sopimaton ravinto, työtilojen puutteellisuus

Fyysiset ja fysikaaliset tekijät

iskut, tärinä tai liikkeet, taakkojen käsittely, melu, ionisoiva säteily, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus, liikkeet ja asennot, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut fyysiset rasitukset

Biologiset tekijät

hepatiitti-B, hepatiitti-C, HIV, herpes, tbc, syfilis, vesirokko, lavantauti, vihurirokko, toksoplasmoosi, sytomegalovirus

Kemialliset tekijät

elohopea ja sen yhdisteet, mitoosimyrkyt, ihon läpi imeytyvät aineet (torjunta-aineet), häkä, lyijy

Työolosuhteet

käsin tapahtuva taakkojen käsittely, liikkeet ja työasennot, liikkuminen ja matkustaminen työssä, maanalainen kaivostyö, näyttöpäätetyö, työvälineet ja henkilösuojaimet

LAINSÄÄDÄNTÖ

Työsopimuslaki (55/2001) Työturvallisuus

Valtioneuvoston asetus milloin työtehtävien tai työolosuhteiden voidaan

arvioida vaarantavan raskaana olevan vakuutetun tai sikiön terveyden

Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Erityisäitiysraha

KEMIALLISET ALTISTEET

Lisääntymiselle vaaralliseksi, syöpää

aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi

luokiteltu kemiallinen aine

H340, H341, H350, H350i, H351, H360, H360D,

H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d tai

H361df


KEMIALLISET ALTISTEET

Lyijy ja sen yhdisteet

Elohopea ja sen yhdisteet

Orgaaniset liuottimet

Anestesiakaasut

Solunsalpaajat

Torjunta-aineet

Hiilimonoksidi eli häkä

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet

Muut näihin verrattavat altisteet


LYIJY

Lyijy veren punasoluihin —> luustoon, missä lyijyn puoliintumisaika n.

20 v. imeytyy istukan läpi sikiön verenkiertoon erittyy äidinmaitoon ja siemennesteeseen

Altistuminen: neurotoksisia vaikutuksia vaikutus verenmuodostukseen kuukautishäiriöt

Raskauden aikana ei tule ylittää altistumattomien viitearvoa Veren lyijy (0.3 mol/l)

Lyijylle altistavia töitä: romutus (lyijyesineet, akut, laivat), akkujen huolto ja korjaus,

maalit, muovi- ja kumiteollisuus, ammusten valmistus, taidekeramiikan valmistus


ELOHOPEA

Altistuminen: sikiön kasvu hidastuminen

sikiön hermoston vahingoittuminen

Raskauden aikana ei tule ylittää altistumattomien viitearvoja virtsan elohopea 50 nmol/L

veren epäorgaaninen elohopea 25 nmol

Elohopealle altistavia töitä: klooriteollisuudessa, torjunta-aineiden valmistuksessa,

viljan peittauksessa sekä korjaus- ja kunnossapitotöissä


ORGAANISET LIUOTTIMET

Naisen (ja miehen) altistuminen: keskenmenot ↑

syntymäpaino ja hedelmällisyys ↓

Naisen altistuminen: epämuodostumat (keskushermosto, suolisto, sydän)

kuukautishäiriöt

Pitoisuus työilmassa: syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville liuottimet: ei altistumista

muut liuottimet: ≤10 % HTP-arvosta

Liuottimille altistavia töitä: maalaus ja lakkaus, liimaustyö liuotinliimoilla, autonpesu

liuotinpesuaineella, kemiallinen pesu tetrakloorietyleenillä, lujitemuovityö, rasvanpoisto metalliteollisuudessa, silkkipainotyö, lattianvahaustyö, painotyö


ANESTESIAKAASUT

Altistuminen: keskenmenon ja epämuodostuman riski ↑

hedelmällisyys ja syntymäpaino ↓

Halotaani- tai typpioksiduulipitoisuudet: ≤10 % HTP-arvosta (halotaani 0.1 ppm, typpioksiduuli 10 ppm)

Typpioksiduulipitoisuudet

Synnytyssalit 1,2-2918 ppm kätilöt 0,1-186 ppm

Leikkaussalissa: anestesialääkärit: 4.4-230 ppm anestesiahoitajat 3.4-63 ppm

Hammashoidossa hammaslääkäri: 44-1822 ppm (ka 565 ppm) hammashoitaja: 15-345 ppm (ka 131 ppm)


SOLUNSALPAAJAT

Altistuminen:

kuukautishäiriöt

hedelmällisyys ↓

epämuodostumat

Monet solunsalpaajat ovat perimämyrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita

Raskaana oleva ei voi

laimentaa solunsalpaajia

siivota solunsalpaajien valmistushuonetta

valmistaa tai antaa solunsalpaajien injektiota tai infuusiota

tehdä tehtäviä, joissa joutuu kontaktiin potilaiden eritteiden kanssa


TORJUNTA-AINEET

Altistuminen:

keskenmenon ja epämuodostuman riski ↑

hedelmällisyys ja syntymäpaino ↓

Raskauden aikana ei tule altistua torjunta-aineille,

jotka on luokiteltu lisääntymisterveydelle

haitallisiksi, H-varoituslausekkeet

Raskaana oleva siirrettävä torjunta-aineiden

levityksestä muihin tehtäviin


YMPÄRISTÖN TUPAKANSAVU

Altistuminen: pienipainoisuus

hermostohäiriöt

keskenmenot

ennenaikaiset synnytykset

Raskaana olevaa ei saa käyttää työhön, jossa altistutaan ympäristön tupakansavulle

Erityisäitiysvapaa: äidin mahdollinen tupakointi ei ole esteenä

tupakkalaki: erityisäitiysvapaat ↓

Altistumisen arviointi: haju

sisäilman nikotiinipitoisuus

virtsan kotiniinipitoisuus (itse ei tupakoi)


BIOLOGISET ALTISTEET

Toksoplasmoosi

Listerioosi

Vihurirokko

Vesirokko

Hepatiitti-B ja C

HIV

Sytomegalo

Parvorokko


TOKSOPLASMOOSI

Eläimet (nuorten kissojen ulosteet, minkit), raaka liha

Suomi: raskaana olevista 80 % seronegatiivisia

Siirtyy äidistä sikiöön

raskauden I kolmanneksella 10 %:lla

raskauden III kolmanneksella 70%:lla


TOKSOPLASMOOSI

Suomi: n. 130 raskaudenaikaista primaarista infektiota /vuosi

Synnynnäinen toksoplasmoosi: 50-60 vastasyntynyttä /vuosi

Toksoplasmoosi on krooninen tauti

85-90 %:lle vuosien kuluessa näkö- ja keskushermostovaurioita

Raskauden aikaisen toksoplasmoosin hoito: spiramysiini

arvioitu vähentävän sikiön infektoitumisen vaaraa noin 50 %:lla.

Raskautta suunnitteleva tartuntavaarallisessa työssä —> vasta-

ainetaso

Seronegatiivinen —> työtehtävien rajoitus


LISTERIOOSI

Listeria monocytogenes

Merkittävin riski elintarvikkeet (tuorejuusto, pastöroimaton

maito)

Suomessa vuosittain 20-45 tapausta

Eläimillä yleinen, ulosteissa

Maaperässä ja vesistössä

Keskenmenoja, sikiökuolemia

Tartuntariski työssä:

lähinnä hoidettaessa nautojen, lampaiden ja vuohien

synnytyskomplikaatioita


VESIROKKO

Suomi: n. 30 raskauden aikaista vesirokkoa/v.

Äidillä infektio: n. 25 % istukan läpi sikiöön

Infektio < 20. raskausviikkoa:

sikiövaurioita 2-5 %:lle (raajat, silmät, aivot)

Äidillä vesirokko 5 vrk < synnytys < 2 vrk

n. 30 % vastasyntyneistä saa rajun yleistyneen vesirokon (kuolleisuus 25 %)

Fertiili-ikäiset seronegatiiviset:

rokotus

erityisäitiysvapaa mahdollinen


VIHURIROKKO

Suomi: teini-ikäiset rokotettu vuodesta 1975 lähtien, kaikki lapset 1980-luvulta lähti

Maahanmuuttajilla mahdollinen

Äidin vihurirokko ennen 11. raskausviikkoa infektoi lähes aina sikiön

12-20 %:lle kehityshäiriö (kuulovamma, katarakta, sydänviat)

Raskautta suunnitteleva tartuntavaarallisessa työssä —> vasta-aineet Seronegatiiviset, ei raskaana olevat: rokotus

Seronegatiiviset raskaana olevat: siirretään muihin töihin


HEPATIITTI-B

Suomi: raskaana olevista hepatiitti-B pos. noin 0.1%

Virus siirtyy sikiöön pääsääntöisesti synnytyksen myötä

Äiti HBsAg- ja HBeAg pos: tartuntavaara jopa 90 %

HBsAg pos. (kroon. kantaja): tartuntavaara 12-25 %

Riskityöpisteissä työskentelevät on syytä rokottaa

HBsAg-kantajuus 10 % hemodialyysiyksikön henkilökunnassa

Jopa raskaana olevia voidaan rokottaa altistumisen jälkeen


HEPATIITTI-C JA HIV

Suomi: Hepatiitti-C:n esiintyvyys 0,01 %

tartuntavaara äidistä vastasyntyneeseen: n. 5 %

HIV-infektio

ei vaikuta naisen hedelmällisyyteen

ei vaikuta raskauden kulkuun

ei aiheuta sikiöepämuodostumia

HIV tartunta äidistä sikiöön voi tapahtua raskauden,

synnytyksen tai imetyksen aikana


SYTOMEGALO

Seropositiivisia 50-85 % fertiili-ikäisistä

Seronegatiivisista 1-4 % sairastuu primaari-infektioon raskauden aikana

Sikiön tartuntariski primaari-infektiossa 30-50 %

uusintainfektiossa n. 1 %

Virus voi aiheuttaa yleisen psykomotorisen kehityshäiriön

kuuroutta, sokeutta, keskushermoston kehityshäiriöitä

Pienten lasten erityishoitolaitokset


PARVOROKKO


Viides rokko eli Erythema

infectiosum (B19V)

Lapsilla

”slapped cheek” –ihottuma

ihottumaa myös raajoissa,

pakaroissa, niskassa ja vartalolla

artralgia 10-20 %

Aikuisilla oireeton 20-25 %

ihottumaa

artralgia 30-60 %

PARVOROKKO

Aikuisista 30-60 % seropositiivisia

Serokonversio

endemian aikana 1.5 %

epidemian aikana 13 %

Äidin raskauden aikainen parvovirusinfektio

sikiöön n. 30-50 %

Raskauden aikainen parvorokkovirus tartunta voi johtaa

sikiöturvotukseen (hydrops)

keskenmenoon: <20 raskausviikolla, excess risk 5-10 %

sikiökuolemaan

Riskiryhmiä:

päiväkotien henkilökunta ja ala-asteen opettajat

Erityisäitiysvapaa on mahdollinen


KELAN KÄYTÄNTÖJÄ (PARVOROKKO)

Infektio työpaikalla Raskaana oleva seropositiivinen (IgG+, IgM-)

voi jatkaa työskentelyä

Raskaana oleva seronegatiivinen

ensisijaisesti siirto toiseen työpisteeseen

jos työpisteen vaihdos ei ole mahdollinen, erityisäitiysvapaata voi hakea

Erityisäitiysvapaata on myönnetty laboratoriotuloksien odotteluajalle

työpisteen siirron järjestämisajalle

työpisteen siirto ei mahdollista

yksityisissä päiväkodeissa työskenteleville

Ajallisesti max 2 x inkubaatioaika (2 kk)


FYSIKAALISET TEKIJÄT

Ionisoiva säteily

Fyysisesti raskas työ

Melu

Yötyö


IONISOIVA SÄTEILY

Altistuminen voi aiheuttaa keskushermostovaurioita (kehitys vilkkaimmillaan 10.-17.

raskausviikolla)

älyllistä kehitysvammaisuutta, mikrokefaliaa, pienikasvuisuutta

lapsen riski sairastua syöpään voi lisääntyä

Kun nainen on ilmoittanut olevansa raskaana, jäljellä olevana raskausaikana sikiö ei saa altistua ionisoivalle säteilylle yli 1 mSv

Raskaana oleva ei voi toimia säteilyluokan A työssä

voi toimia säteilyluokan B työssä (jäljellä oleva raskausaika: sikiön altistus ionisoivalle säteilylle ≤1 mSv)

Lentotyössä 17 raskausviikon jälkeen maatöihin Finnair: lentoemännät: max 4.8 mSv/v, 2003


FYYSINEN KUORMITUS

Altistuminen

vaikuttaa hormonitasapainoon

vähentää kohdun verivirtausta

nostaa intra-abdominaalista painetta

Pitkä seisominen/kävely/taakkojen nosto:

keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski ↑

lapsen pienipainoisuus

Taakkojen nosto (Tanska):

≤12 kg/kerta, ≤1000 kg/työpäivä

7. raskauskuukauden jälkeen painorajat puoleen

Ei erityisäitiysvapaata


MELU

Altistuminen

stressi lisääntyy —> katekoliamiinitaso nousee —

>istukan verenkierron vasokonstriktio

ennenaikaisen synnytyksen riski ↑

kasvun hidastuminen

vaikutus sikiön kuuloon

85 dB rajana


YÖTYÖ

Altistuminen

keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski ↑

Euroopan unionin direktiivi (92/85/ETY)

ei velvoiteta tekemään raskauden aikana tai

synnyttämisen jälkeisenä aikana, jos yötyö on lääkärin

arvion mukaan raskaana olevan turvallisuudelle tai

terveydelle haitallista

siirtyminen päivätyöhön tai SL


ERITYISÄITIYSVAPAA

Jos raskaana olevan naisen työtehtävät tai

työolot vaarantavat hänen tai sikiön

terveyden eikä työssä olevaa vaaratekijää

voida poistaa, työntekijä on pyrittävä

raskauden ajaksi siirtämään muihin hänen

työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen

sopiviin tehtäviin.

Jollei sellaista työtä ole järjestettävissä,

työntekijällä on oikeus saada

erityisäitiysvapaata.


ERITYISÄITIYSVAPAA

Suomessa vuodesta 1991

Erityisäitiysvapaa

voi alkaa heti, kun sen edellytykset on todettu

tarkoitettu terveelle raskaana olevalle

voi kestää äitiysloman alkamiseen asti

Erityisäitiysvapaa voi keskeytyä, jos

vaaratekijä poistuu

työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin


ERITYISÄITIYSVAPAA

Vapaa on palkatonta: työntekijä saa tulojensa mukaista päivärahaa

Työntekijä ei saa olla muussa ansiotyössä

Vuosilomalaki (1191/90): erityisäitiysvapaa kartuttaa lomapäiviä

Määräaikainen työsuhde: erityisäitiysvapaata voi saada työsuhteen

voimassaolo ajalta

Yrittäjällä on oikeus erityisäitiysrahaan


ERITYISÄITIYSVAPAAN SYYT V. 2014


ERITYISÄITIYSVAPAIDEN KUSTANNUKSET JA

SAAJAT VUOSINA 1998 - 2014


ERITYISÄITIYSVAPAAT 1998 - 2014


ERITYISÄITIYSVAPAA

Lääkärin lausunto (KELAn lomake SV 97)

Työnantajan ilmoitus (KELAn lomake SV 96)

Neuvolan todistus raskaudesta

Hakemus (KELAn lomake SV 9)


TYÖ JA LISÄÄNTYMISTERVEYS

Kirjallisuutta

Taskinen H. ym: Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan

tarvetta harkittaessa

TTL: Terveystarkastukset työterveyshuollossa

Raskaus ja työ neuvontapalvelu (TTL):

Puh. 030-4741

HUS: Teratologinen tietopalvelu:

Puh. (09) 471 76 500 (arkisin klo 9-12)

Stuk, säteilyturvakeskus:

Puh. (09) 759 881


raskauteen liittyvät etuisuusasiat ja työolot

Healthcare