raudaskylÄn lukion opinto-opas · 2018-02-01 · opinto-opas lukuvuosi 2016–2017. 2 sisällys 1....

RAUDASKYLÄN LUKION

OPINTO-OPAS

Lukuvuosi 2016–2017

2

Sisällys

1. LUKUVUOSI 2016–2017 ......................................................................................................................................4

1.1 Jaksotus .................................................................................................................................................................4

1.2 Lomat ......................................................................................................................................................................4

1.4 Lauantaikoulupäivät .........................................................................................................................................5

1.5 Juhlat ja tapahtumat ........................................................................................................................................5

2. OPETTAJAT ...............................................................................................................................................................6

2.1 Ryhmänohjaajat .................................................................................................................................................6

2.2 Yhteystietoja ........................................................................................................................................................6

3. OPPIAINEET JA KURSSIMÄÄRÄT ................................................................................................................8

3.1 Avoimen yliopiston kurssit.......................................................................................................................... 10

3.2 Kansalaisopiston kurssit ............................................................................................................................. 10

3.3 eLukion kurssit ................................................................................................................................................. 10

4. OPISKELU LUKIOSSA ....................................................................................................................................... 11

4.1 Oppimäärän suorittaminen ........................................................................................................................ 11

4.2 Kurssin suorittaminen ................................................................................................................................... 12

4.3 Kurssien suorittaminen iltalukiossa ....................................................................................................... 12

4.4 Päällekkäisten kurssien suorittaminen ................................................................................................. 12

4.5 Kurssivalinnat ja niiden muutokset ........................................................................................................ 12

4.6 Soppi-tunti .......................................................................................................................................................... 13

4.7 Oppikirjat ............................................................................................................................................................ 13

4.8 Opintojen keskeytys ...................................................................................................................................... 13

4.9 Aktiivinen kansalaisuus ja kansainvälisyys ........................................................................................ 13

4.10 Opiskelijoiden tasa-arvo ........................................................................................................................... 14

4.11 Kansanopistolukion yhteisöllisyys ....................................................................................................... 14

4.12 Opiskelijakunta ja opiskelijaneuvosto ................................................................................................ 14

4.13 Opiskelijahuolto ............................................................................................................................................ 15

5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ .......................................................................................... 15

5.1. Opiston tietokoneiden ja pilvipalvelun käyttö ................................................................................... 16

5.2 Wilma ................................................................................................................................................................... 16

5.3 Sähköposti ......................................................................................................................................................... 16

5.4 Tehtävien palautus sähköisesti ............................................................................................................... 17

5.5 Plagiointi ............................................................................................................................................................. 17

6. ARVIOINTI ................................................................................................................................................................ 18

6.1 Kurssin arviointi ............................................................................................................................................... 18

6.2 Oppimäärän kertaus- ja korotustentti ................................................................................................... 19

3

6.3 Lukion päättötodistus ................................................................................................................................... 19

6.4 Koekäytännöt ................................................................................................................................................... 19

6.5 Kurssin uusinta- ja korotustentti .............................................................................................................. 20

6.6 Korvaavuudet ................................................................................................................................................... 21

7. AINEIDEN KURSSIKOHTAISET TAVOITTEET..................................................................................... 21

Lukion ennen 1.8.2016 aloittaneita koskee seuraavat kurssit: ........................................................ 21

8. YLIOPPILASTUTKINTO .................................................................................................................................... 58

8.1 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet ............................................................................................................. 58

8.2 Osallistumisoikeus ......................................................................................................................................... 59

8.3 Reaaliaineiden koe ........................................................................................................................................ 59

8.4 Ylioppilastutkintotodistus ............................................................................................................................ 60

8.5 Ilmoittautuminen ............................................................................................................................................. 61

8.6 Kokeen uusiminen ......................................................................................................................................... 62

8.7 Kokeet.................................................................................................................................................................. 62

9. YLIOPPILASKOEPÄIVÄT ................................................................................................................................. 62

9.1 Syksyn 2016 koepäivät ............................................................................................................................... 62

9.2 Kevään 2017 koepäivät ............................................................................................................................... 63

4

1. LUKUVUOSI 2016–2017

Lukiomme työskentely on jaettu viiteen seitsemän viikon jaksoon. Jakson kuusi ensimmäistä

viikkoa on opetusta ja seitsemäs viikko on varattu koeviikoksi, jolloin voi kokeiden lisäksi olla

oppitunteja, kertaustunteja ja kokeidenpalautustunteja. Koepäiviä on viisi. Lukuvuoden tee-

mana on taloudellinen kestävä kehitys, josta järjestetään viisi teemapäivää.

Syyslukukausi: 10.8.–17.12.2016

Kevätlukukausi: 9.1.–24.5.2017

1.1 Jaksotus

1. jakso 10.8.–28.9. koeviikko 22.9.–28.9.

2. jakso 29.9.–23.11. koeviikko 18.11.–23.11.

3. jakso 24.11.–8.2. koeviikko 2.2.–8.2.

4. jakso 9.2.–5.4. koeviikko 30.3.–5.4.

5. jakso 6.4.–24.5. koeviikko 19.5.–24.5.

1.2 Lomat

syysloma 24.–30.10.2016 (vko 43)

joululoma 19.12.2016–8.1.2017

hiihtoloma 6.–12.3.2017 (vko 10)

pääsiäinen 14.–17.4.2017

1.3 Korotustenttipäivät

Ma 22.8. klo 16.00-20.00 (yleinen tenttipäivä)

Ma 16.1. klo 16.00 – 20.00 (yleinen tenttipäivä)

elokuussa 2017 (yleinen tenttipäivä)

5

1.4 Lauantaikoulupäivät

19.11., 17.12., 6.5., 20.5.

1.5 Juhlat ja tapahtumat

Syyslukukausi

leirikoulu to 25. - pe 26.8.2016

vanhempainilta ma 29.8.2016 klo 18.00

valokuvaus ke 5.10.2016

Centria open marraskuulla

opintokäynti Ouluun to 10.11.2016

opiston joulutori la 19.11.2016

opiston syyspyhä su 20.11.2016

Erasmus+ ja Nord+ -hankkeiden vieraita viikot 46 ja 47

itsenäisyyspäivä ja ylioppilasjuhla pe 2.12.2016

joulujuhla la 17.12.2016

Kevätlukukausi

projektiviikko ke 18.1.–pe 20.1.2017

potkiaiset ke 15.2.2017

penkkarit to 16.2.2017

vanhojenpäivä pe 17.2.2017

kevättori la 6.5.2017

kevätpyhä su 7.5.2017

kevätjuhla ke 24.5.2017

ylioppilasjuhla la 3.6.2017

6

2. OPETTAJAT

2.1 Ryhmänohjaajat

Opiskelija tekee ryhmänohjaajansa kanssa omat kurssivalintansa ja laatii opintosuunnitel-

mansa. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä. Ylioppilaskokeisiin ilmoit-

tautumiset hoidetaan yhdessä oman ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijat ja vanhemmat voivat

olla yhteydessä opettajaan Wilman kautta, mutta yhteyden saa myös sähköpostitse ja puheli-

mitse.

L16-ryhmän ohjaaja on Anne Jäkäläniemi

L15-ryhmän ohjaaja on Juuso Mattila

L14-ryhmän ohjaaja on Päivi Peltoniemi

S17-ryhmän eli seniori- ja starttilukion ja IL-ryhmän eli iltalukion ryhmänohjaaja

on Jaana Junttila

2.2 Yhteystietoja

Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot:

Sanna Sinihalme [email protected] 040 635 5278

7

Opettajien ja rehtorin yhteystietoja:

Opettaja ja oppiaine Yhteystiedot

Ahola-Korpi Sari

ruotsi, apulaisrehtori

050-4400048

[email protected]

Ahvenainen Timo

historia, yhteiskuntaoppi, filosofia

050-4115814 [email protected]

Amperla Tii

kuvataide

Hautala Jukka

uskonto, rehtori, vapaalla 31.12.2016 saakka

Harvala Jukka

rehtori 31.12.2016 saakka

050-3442796

[email protected]

044-7727055

[email protected]

Hyväri Annukka

äidinkieli ja kirjallisuus

[email protected]

Junttila Jaana

matematiikka, fysiikka

050-3049575

[email protected]

Juuso Sirpa

saksa, uskonto (tuntiopettaja)

[email protected]

Jäkäläniemi Anne

biologia, maantiede, terveystieto, ATK,

L16:n ryhmänohjaaja

050-4117947

[email protected]

Kangasluoma Jussi

englanti, kv-koordinaattori

050-4115285

[email protected]

Kosonen Paula

musiikki (tuntiopettaja)

Kuhajärvi Annukka

äidinkieli ja kirjallisuus, vapaalla lukuvuoden 2016-

17

Mattila Juuso

matematiikka, kemia, L15:n ryhmänohjaaja

050-5715288

[email protected]

Peltoniemi Päivi

psykologia, opinto-ohjaus, L14:n ryhmänohjaaja

050-4095755

[email protected]

Poikajärvi Taija

englanti, ruotsi (tuntiopettaja)

[email protected]

Säily Kati

liikunta, terveystieto, P10:n ryhmänohjaus

050-3622273

[email protected]

Kirjeposti lähetetään ko. aineenopettajan nimellä osoitteeseen:

Raudaskylän Kristillinen Opisto

Opistontie 4 - 6

84880 YLIVIESKA

mailto:[email protected]

8

3. OPPIAINEET JA KURSSIMÄÄRÄT

Opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukion ennen 1.8.2016, koskevat seuraavat kurssimäärät:

Oppiaine Pakolliset

kurssit

Syventävät

kurssit

Koulukohtai-

set kurssit

Äidinkieli (ÄI) 5 4 2

Ruotsi (RUB) 5 2 2

Englanti (ENA) 6 2 3

Saksa (SAB/SAA) 6 4

Matematiikka (MAA) 10 1 2

Matematiikka (MAB) 6 2 3

Biologia (BG) 2 3 1

Maantiede (GE) 1 3

Fysiikka (FY) 1 7

Kemia (KE) 1 4

Uskonto (UE) 1 4 1

Filosofia (FI) 1 3

Historia (HI) 3 3 1

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 3

Psykologia (PS) 5 2

Musiikki (1)* 1 4

Kuvataide (1)* 1

Liikunta (1)* 4

Terveystieto (TE) (1)* 2 1

Tutkielma 2

Opintojen ryhmäohjaus 1

Opinto-ohjaus 3

ATK 2

Aktiivinen kansalaisuus ja kan-

sainvälisyys

3

9

Opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukion 1.8.2016 tai sen jälkeen, koskevat seuraavat kurssi-

määrät:

Oppiaine

Pakolliset

kurssit

Syventävät

kurssit

Koulukohtai-

set kurssit

KIELI- JA KOMMUNIKAATIO-OPINNOT:

Äidinkieli ja kirjallisuus 5 4 2

A-kieli, englanti 6 2 3

A-kieli, saksa 6

B1-kieli, ruotsi 5 2 2

B3-kieli, saksa 4

MATEMATIIKKA

Yhteinen matematiikan kurssi 1

Pitkä oppimäärä 9 1 2

Lyhyt oppimäärä 5 2 2

LUONNONTIETEELLISET OPINNOT väh. 5

Fysiikka 1-2 5

Kemia 1-2 3

Biologia 1-2 3 1

Maantiede 1-2 2

HUMANISTISYHTEISKUNNALLISET

JA KATSOMUKSELLISET OPINNOT väh. 6

Uskonto 1 5 1

Historia 2 4 1

Yhteiskuntaoppi 2 2

Filosofia 1 4

Psykologia 5 2

TEEMAOPINNOT JA MUUT LUKION TEHTÄVÄÄN KUULUVAT OPPIAINEET

Tutkiva työskentely 1

Musiikki (1)* 1 4

Kuvataide (1)* 1

Liikunta (1)* 4

Terveystieto (TE) (1)* 2 1

Tutkimus 2

Opintojen ryhmäohjaus 1

10

Opinto-ohjaus 3

TVT 2

Kansainvälisyys 1

Vapaaehtoistyö 1

Kulttuurituotanto 1

Kansalaistoiminta 1

Alle 18-vuotiaana lukion aloittavat suorittavat yhden kurssin liikuntaa ja yhden kurssin musiik-

kia ja kuvataidetta tai kaksi kurssia joko musiikkia tai kuvataidetta. Terveystiedon 1. kurssi on

pakollinen alle 18-vuotiaille.

3.1 Avoimen yliopiston kurssit

Opiskelija voi valita kursseja myös avoimen yliopiston tarjonnasta. Kyseiset opinnot kannattaa

aloittaa vasta ensimmäisen lukiovuoden jälkeen. Opintoja voi suorittaa esim. kasvatustie-

teestä, erityispedagogiikasta, psykologiasta ja teologiasta.

3.2 Kansalaisopiston kurssit

Opiskelija voi valita myös opistolla järjestettäviä kansalaisopiston kursseja. Tarkempi kurssi-

lista ilmoitetaan myöhemmin. Opisto maksaa yhden kurssin opiskelijaa kohden. Mahdolliset

kurssimateriaalit opiskelija kustantaa itse. Opiskelija ilmoittautuu kansalaisopiston kurssille

itse (http://www.ylivieska.fi/kansalaisopisto tai puhelimitse) ja päästyään kurssille hän pyytää

Infosta opintosetelin, jolla hän voi maksaa kurssin. Opisto kustantaa vain loppuun asti suori-

tetut kurssit, eli jos opiskelija keskeyttää kurssin, kurssimaksu laskutetaan opiskelijalta.

3.3 eLukion kurssit

Opiskelija voi valita myös eLukion (http://www.elukio.fi/) tarjonnasta sellaisten kielten kursseja,

joita opistolla ei ole tarjolla. Opisto maksaa loppuun suoritetun kurssin.

11

4. OPISKELU LUKIOSSA

Raudaskylän lukio toimii aikuislukion perusteiden mukaan. Syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat

aloittavat opintonsa uuden opetussuunnitelman mukaan. Lukion kurssimäärä on vähintään

44 kurssia. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaville vähintään 48 kurssia. Alle 18-

vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneelle liikunta ja terveystieto ovat pakollisia, samoin myös

kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi molempia. Aikuislukiossa vastuu opiskelun

etenemisestä on opiskelijalla itsellään.

Lukiossa on kolmenlaisia kursseja:

• pakolliset kurssit

• syventävät kurssit. Ne syventävät ja täydentävät yhteisten kurssien tietoja ja taitoja.

• koulukohtaiset kurssit

Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki pakolliset kurssit sekä syventäviä ja koulu-

kohtaisia kursseja oman valinnan mukaan. Kaikki syventävät ja koulukohtaiset kurssit eivät

toteudu joka vuosi.

Raudaskylän lukion käytännön mukaisesti opiskelijan suorittaessa jossakin seuraavassa ai-

neessa FY, KE, BI ja GE vain yhden pakollisen kurssin, se on ensisijaisesti ensimmäinen

kurssi. Vain erityisestä ja perustellusta syystä näiden oppiaineiden ainoa pakollinen kurssi voi

olla oppiaineen toinen kurssi.

4.1 Oppimäärän suorittaminen

Kunkin aineen oppimäärään kuuluvat kaikki opiskelijan ko. aineesta valitsemat kurssit.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki omaan

opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät.

12

4.2 Kurssin suorittaminen

Kurssien pituus on 28–38 oppituntia. Opiskelija suorittaa kurssin pääsääntöisesti osallistu-

malla opetukseen, mutta osan kursseista voi opiskella myös itsenäisesti. Lupa itsenäiseen

opiskeluun anotaan ennen jakson alkua opettajakunnalta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti

yleensä vain siinä jaksossa, jossa kurssi on merkitty kurssitarjottimeen. Itsenäisesti opiskel-

lusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Kurssisuoritusta varten on tehtävä kaikki

vaaditut tehtävät. Mikäli jokin osatehtävä puuttuu, kurssi voidaan arvostella täydennettäväksi

(T).

4.3 Kurssien suorittaminen iltalukiossa

Opiskelija voi suorittaa kurssin myös iltalukion puolella. Iltalukion kurssit sisältävät lähiope-

tusta yleensä muutamana iltana kurssin aikana, mahdollisen kurssikokeen ja itsenäiset tehtä-

vät.

Tarkemmat ohjeet iltalukiossa opiskelusta antaa iltalukiosta vastaava opettaja Jaana Junttila

ja kurssikohtaisista vaatimuksista kurssin opettaja. Opiskelusta iltalukiossa on sovittava sekä

ryhmänohjaajan että kurssin opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Kurssin

alettua lupaa ei enää myönnetä.

4.4 Päällekkäisten kurssien suorittaminen

Jos opinto-ohjelman toteuttaminen edellyttää kahden kurssin suorittamista samanaikaisesti

niin, että tunnit menevät osittain tai kokonaan päällekkäin, opiskelijan on sovittava tunneille

osallistumisesta kurssien opettajien ja ryhmänohjaajan kanssa ennen jakson alkua. Tuntien

päällekkäisyydestä on ilmoitettava joka tunnin alussa sille opettajalle, jonka tunnille ei pääse.

4.5 Kurssivalinnat ja niiden muutokset

Opintojen alussa opiskelija tekee alustavan opinto-ohjelman koko lukioajalleen. Sitovan

opinto-ohjelman opiskelija laatii 4. jakson aikana. Sen jälkeen omaa opinto-ohjelmaa voi tar-

kentaa ainoastaan yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Kurssivalinnat ovat sitovia.

13

4.6 Soppi-tunti

Maanantaista torstaihin lukiossa järjestetään sosiaalisen oppimisen tunti (soppi) klo 13.00–

13.40. Soppi-tunti on kaikille opiskelijoille pakollinen, ja sen aikana tehdään oppitunneilla an-

nettuja tehtäviä ja ryhmätöitä. Soppi-tunnilla on aina paikalla yksi opettaja, jolta voi pyytää

neuvoa, apua ja tukiopetusta. Soppi-tunnin opettajat ilmoitetaan jakson alussa valkotaululla.

4.7 Oppikirjat

Opisto tarjoaa opiskelijoiden käyttöön oppikirjat kaikilla pakollisilla kursseilla. Kurssin alussa

opiskelija ottaa vastaan numeroidun kirjan ja vahvistaa lainan nimikirjoituksellaan opettajan

antamaan listaan. Samalla opiskelija sitoutuu huolehtimaan kirjan hyvästä kunnosta laina-ai-

kana. Kirjat palautetaan kurssikokeen yhteydessä tai määrättynä kirjanpalautuspäivänä soppi-

tunnilla. Mikäli opiskelija ei palauta kirjaa, hän on velvollinen maksamaan opistolle kirjan hin-

nan. Korotustenttiin tai ylioppilaskirjoituksiin lukemista varten opiskelija voi lainata oppikirjoja

opettajalta. Syventävien ja koulukohtaisten kurssin kirjat opiskelija hankkii omakustanteisesti.

4.8 Opintojen keskeytys

Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla joko yhden jakson tai yhden lukukauden ajaksi. Johto-

kunnan luvalla opinnot voi keskeyttää koko lukuvuodeksi.

4.9 Aktiivinen kansalaisuus ja kansainvälisyys

Raudaskylän lukiossa tuetaan nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen vahvistamalla

opiskelijoiden tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa. Aktiivista kan-

salaisuutta vahvistetaan esim. opiskelijakunnan toiminnassa ja muissa opiskelijoiden järjestä-

missä tapahtumissa ja projekteissa. Aktiivisen kansalaisuuden teemoja käsitellään myös lu-

kion teemapäivien sisällöissä.

Lukion hankkeet nostavat muun muassa kansalaisuuteen, demokratiaan, kansalaisvaikutta-

miseen ja ihmisoikeuksiin sekä maailmankansalaisuuteen ja globaaliin vastuuseen liittyviä ky-

symyksiä pohdittavaksi opetuksessa. Tarkoituksena on rohkaista jokaista yksilöä toimimaan

tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.

14

Opistolla toteutetaan lukuvuonna 2016–2017 useita aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansain-

välisyyteen liittyviä hankkeita. OPH:n rahoittamassa Uutishuone-hankkeessa tehdään yhteis-

työtä alueen muiden lukioiden kanssa ja kehitetään uudenlaista opiskeluympäristöä alueelli-

sen uutishuonetoiminnan ympärille. OPH:n rahoittamassa Silta-hankkeessa tehdään yhteis-

työtä tansanialaisen oppilaitoksen kanssa. Hankkeessa opiskelijat pohtivat ihmisoikeuksiin ja

kestävään kehitykseen liittyviä teemoja. Kumppanioppilaitoksessa työstetään samankaltaisia

teemoja, ja oppilaiden tuotoksista pyritään kokoamaan yhteisiä näkökulmia.

4.10 Opiskelijoiden tasa-arvo

Opistossa on tehty tasa-arvosuunnitelma, jonka puitteissa on arvioitu opiston opiskelijoiden

sukupuolista tasa-arvoa. Tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu myös tulevaisuuden toimenpi-

teitä nais- ja miesopiskelijoiden tasa-arvon kehittämiseksi. Opistossa toimii myös tasa-arvo-

työryhmä, joka valvoo suunnitelman toteutusta. Jos opiskelijat kokevat tai havaitsevat suku-

puolista epätasa-arvoa tai sukupuolista tai seksuaalista häirintää, ovat he velvollisia ilmoitta-

maan siitä eteenpäin esimerkiksi ryhmänohjaajalle.

4.11 Kansanopistolukion yhteisöllisyys

Opistossa kiinnitettään lukuvuonna 2016-2017 erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyy-

den tukemiseen. Toiveena on se, että kukaan ei tunne itseään ulkopuoliseksi opiston opiske-

lijoiden joukossa. Kaikille yhteisiä toimintatapoja ovat toisen huomiointi ja jokaisen ottaminen

osaksi ryhmää. Pienet teot, esimerkiksi tervehtiminen käytävillä, toiselle oven avaaminen,

kuulumisten kysely ja muut arkipäivän asiat auttavat yhteisöllisyyden rakentumisessa. Yhtei-

söllisyyttä pyritään luomaan myös opiston yhteisissä tapahtumissa (esimerkiksi leirikoulu,

tempaukset), joihin kaikki osallistuvat. Jokainen opiskelija on vastuussa siitä, millainen henki

opiskelijoiden kesken vallitsee.

4.12 Opiskelijakunta ja opiskelijaneuvosto

Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä on oikeus

ja mahdollisuus ajaa opiskelijoiden etua, vaikuttaa koulun yleiseen viihtyvyyteen ja kehittää

opiston toimintaa opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijakunnan toimintaa johtaa opiskelijaneu-

vosto, jonka opiskelijat valitsevat keskuudestaan. Neuvostossa tulisi olla 2–3 jäsentä kustakin

15

ryhmästä. Opiskelijaneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja rahaston-

hoitajan. Opiskelijaneuvoston toiminnassa on mukana myös yksi opettajajäsen.

4.13 Opiskelijahuolto

Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huo-

lehtimista. Sen tavoitteena on opiskeluun liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja turvallisen

opiskeluympäristön luominen. Opiskelijahuolto on toimintaa, johon osallistuu koko opettaja-

kunta, vapaa-ajanohjaaja sekä kouluterveydenhoitaja. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä

koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tukiverkostojen kanssa. Koulun opiskeluilmapiiri sekä

opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja asenteet toisiaan kohtaan ovat opiskelijahuollon

toimintaympäristön kannalta keskeisiä tekijöitä.

Opiston opiskelijahuollon tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden ongelmat mahdollisimman

varhain ja puuttua niihin välittömästi. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi jatkuvat selittämättö-

mät poissaolot, kurssien keskeyttämiset tai kursseilta poisjäämiset sekä ihmissuhdeongelmat

kuten syrjäytyminen. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja

puuttua mahdollisiin päihteidenkäyttöön liittyviin ongelmatilanteisiin.

Opiston opiskelijahuoltotyötä koordinoi opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat apulaisrehtori,

terveydenhoitaja, ryhmänohjaajat ja vapaa-ajanohjaaja. Ryhmää täydennetään tarvittaessa

muilla asiantuntijoilla. Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa sekä tar-

vittaessa useammin.

5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ

Raudaskylän lukion tietoja viestintätekniikan (TVT) keskeisiä opiskelu- ja työvälineitä ovat

Office 365 (OneDrive), LibreOffice ja Wilma. Suositeltavaa on, että jokaisella opiskelijalla on

oma tietokone mukana tunneilla.

16

5.1. Opiston tietokoneiden ja pilvipalvelun käyttö

Tietokoneluokan pöytäkoneille kirjaudutaan tunnuksilla [email protected] ja salasana

on Lukopi07 . Opiston kannettaville tietokoneille kirjaudutaan tunnuksilla opiskelija ja salasana

on Rauopiskelu. Kannettaville koneille on mahdollista kirjautua omilla tunnuksilla etunimi.su-

[email protected] ja omalla salasanalla. Omia töitä ei saa tallentaa tietokoneelle, sillä siten ne

ovat kaikkien konetta käyttävien luettavissa ja muokattavissa. Kaikki omat työt tallennetaan

pilveen (OneDrive) tai tarvittaessa muistitikulle. Tulostaminen onnistuu kaikilta tietokoneluo-

kan pöytäkoneilta, mutta vältä turhaa tulostusta. Henkilökohtaiset tulosteet ovat maksullisia

(10 snt / tuloste).

Huomioithan, että tietokoneet ovat kaikkien yhteisessä käytössä, joten kohtele niitä kunnioit-

tavasti. Älä tallenna koneelle ylimääräisiä tiedostoja tai ohjelmia (esim. pelejä) tai muuta ko-

neen asetuksia. Sammuta kone aina käytön jälkeen. Jos tietokone ei toimi, ilmoita asi-

asta välittömästi opettajalle.

Omien töiden tallentamiseen sekä tiedostojen jakamiseen ja vastaanottamiseen käytetään pil-

vipalvelua OneDrive. Pilvi on osoitteessa https://login.microsoftonline.com.

5.2 Wilma

Raudaskylän lukion Wilma löytyy osoitteesta http://wilma.rko.fi. Käyttäjätunnus on muotoa

etunimi.sukunimi ja salasana luodaan itse erillisen ohjeen mukaan. Huomioithan, että Wil-

man käyttäjätunnuksella ja salasanalla ei ole mitään yhteyttä tietokoneen käyttäjätunnukseen

ja salasanaan!

Muista ladata Wilma-sovellus kännykkääsi!

5.3 Sähköposti

Sähköpostin osoite on https://login.microsoftonline.com. Käyttäjätunnus on aina muotoa etu-

[email protected]. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.



http://wilma.rko.fi/



17

5.4 Tehtävien palautus sähköisesti

Osa lukuvuoden aikana palautettavista tehtävistä toimitetaan opettajalle sähköisesti. Sähköi-

nen palautus tarkoittaa, että tehtävät ensisijaisesti jaetaan OneDriveen, mutta lähettäminen

onnistuu myös sähköpostitse. Tiedostot palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. Muista säi-

lyttää aina itselläsi alkuperäinen asiakirja (esim. Microsoft Word -dokumentti), jotta voit

tehdä työhösi muutoksia myöhemmin.

5.5 Plagiointi

Toisen ihmisen kirjoittaman tekstin esittäminen omana on plagiointia ja täten rikos. Sähköi-

sessä viestinnässä tekstien kopiointi on helppoa, ja se houkuttaa monia liittämään internetistä

löytämiään tekstejä omiin tuotoksiinsa. Näin saa tehdä vain, jos tehtävänannossa sallitaan

toisten tekstien lainaaminen. Tällöin on ilmaistava selkeästi, mistä lähteestä teksti on lainattu.

Jos oppilasta epäillään plagioinnista, asia käsitellään opettajien kesken, ja jos väärinkäytöksiä

ilmenee, kurssisuoritus hylätään ja kurssi on käytävä uudelleen. Jos plagiointi on jatkuvaa,

opettajat sopivat jatkotoimista yhdessä rehtorin kanssa.

18

6. ARVIOINTI

6.1 Kurssin arviointi

Opiskelijalle selvitetään kurssin alussa kunkin kurssin arvioinnin perusteet. Kurssin arvosana

voi muodostua esimerkiksi kurssikokeen, raportin, esseen ja/tai oppimispäiväkirjan perus-

teella. Myös tuntiaktiivisuus ja poissaolot vaikuttavat arvosanaan.

Jokainen kurssi arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutena. 4 (heikko), 5 (välttävä), 6 (kohtalai-

nen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen), suoritusmerkinnällä (suori-

tettu/hylätty). Sanallisella arvioinnilla voidaan täydentää numeroarviointia. Jokaisen nume-

rolla arvioidun kurssin arvosana vaikuttaa oppiaineen kokonaisarvosanaan.

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakolliset ja syventävät kurssit.

Suoritettu (S) – merkinnällä arvioidaan

- opinto-ohjaus

- yhden kurssin käsittävät oppiaineet (jos opiskelija sitä esittää. S-merkintä tulee tässä

tapauksessa vasta päättötodistukseen)

- valtakunnallinen syventävä teemaopintojen kurssi

- tietyt koulukohtaiset kurssit

Kurssi arvostellaan merkinnällä K = keskeytynyt seuraavissa tapauksissa:

• opiskelu keskeytyy liiallisten poissaolojen vuoksi

• opiskelija jää pois kurssilta

• jos opiskelija ei tule kurssille, jonka on valinnut, eikä ole sopinut muutoksesta ryh-

mänohjaajan kanssa

Keskeytynyt kurssi on suoritettava uudelleen osallistumalla opetukseen.

Kurssi arvioidaan T-merkinnällä = täydennettävä, kun opiskelija on osallistunut koko kurs-

sin opetukseen, mutta ei ole suorittanut kurssin koetta ja/tai jättänyt suorittamatta kurssin suo-

rittamiseen vaadittuja tehtäviä.

Hylätyn kurssin (arvosana 4 tai T) voi suorittaa uusintakokeessa tai korotustentissä. Täyden-

19

nettävän kurssin voi suorittaa loppuun tekemällä kurssisuorituksesta puuttuvat tehtävät tai an-

tamalla muutoin näyttö osaamisestaan seuraavan jakson loppuun mennessä. Muutoin opet-

taja voi merkitä tehtävän suoritetuksi arvosanalla 4 tai hylätä kurssisuorituksen kokonaan pa-

lauttamattomien tehtävien takia. Tällöin kurssi on suoritettava seuraavana vuonna uudelleen.

Oppiaineen oppimäärän lopullinen arvosana määräytyy kaikkien numerolla arvioitujen kurs-

sien perusteella. Oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hän on suorittanut vä-

hintään 2/3 pakollisista ja valtakunnallisesti syventävistä kursseista yläarvoisesti (vähintään

5).

Kun oppiaineen valittu oppimäärä on suoritettu, ei opiskelija voi enää korottaa yksittäisiä kurs-

seja. Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa oppimäärän korotustentissä.

6.2 Oppimäärän kertaus- ja korotustentti

Lukion suorittamisen loppuvaiheessa opiskelija voi osallistua oppiaineen oppimäärän kertaus-

ja korotustenttiin sekä yrittää korottaa ko. aineen arvosanaa.

6.3 Lukion päättötodistus

Päättötodistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niiden kurssimäärät sekä

kunkin oppiaineen arvosana. Aineen oppimäärän numero muodostuu pakollisten ja syventä-

vien kurssiarviointien keskiarvosta.

Todistuksen lisätietoja-kohdassa voidaan arvioida muutakin opiskelijan opiskeluun liittyvää

erityisosaamista sekä oppilaitoksen tavoitteiden mukaista toimintaa.

HUOM! Ylioppilastutkinto on sidoksissa lukion päättötodistukseen. Ilman lukion päättötodis-

tusta ei saa myöskään ylioppilastodistusta. (Ei koske ammattitutkinnon suorittaneita.)

6.4 Koekäytännöt

• Kokeisiin on saavuttava ajoissa. Kielten kuunteluihin tai sähköisiin kokeisiin ei pääse

myöhästyneenä.

20

• Koetilaan saa tuoda vain omat kirjoitusvälineet ja muut ko. kokeessa tarvittavat väli-

neet. Ulkovaatteet, laukut ja kännykät on jätettävä luokan etuosaan.

• Yhdellä koekerralla voi suorittaa enintään kahden eri kurssin kokeet.

• Kokeesta voi poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua, ellei opettaja toisin ohjeista.

• Vessaan voi poistua vain opettajan luvalla.

• Kokeen tehtäväpaperit on aina palautettava kokeen valvojalle.

• Jos opiskelija lunttaa, koe katsotaan hylätyksi.

6.5 Kurssin uusinta- ja korotustentti

Kurssin opetukseen osallistunut opiskelija saa osallistua uusintakokeeseen, mikäli hän on

saanut kurssista arvosanan 4 tai T tai hän haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa.

Jakson uusinta-ja korotuskoe järjestetään noin kaksi viikkoa koeviikon jälkeen ja se on tarkoi-

tettu juuri päättyneen jakson kokeita varten. Kokeeseen on ilmoittauduttava kirjallisesti ja il-

moittautuminen on sitova. Uusintakokeeseen voi osallistua vain kerran. Jos uusintako-

keesta tulee arvosana 4 (heikko), opiskelija voi korottaa arvosanaa vielä ns. yleisenä korotus-

tenttipäivänä, joita on kolme lukuvuodessa. Jos opiskelija saa vielä tästäkin arvosanan 4,

hänen on saadakseen paremman arvosanan suoritettava kurssi uudelleen osallistumalla ope-

tukseen.

Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjoittamalla oma nimi ilmoittautumiskansioon, joka on

päärakennuksen aulassa. Myöhästyneitä koeilmoittautumisia ei oteta vastaan!

Jos opiskelija ilmoittautumisestaan huolimatta ei tule kokeeseen, ilmoittautuminen katsotaan

käytetyksi koekerraksi ja kokeen arvosanaksi tulee hylätty.

Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa korotustentissä yhden kerran. Parempi

arvosana jää voimaan. Ainoastaan kunkin aineen kolmea viimeisintä hyväksyttyä kurssia voi

korottaa.

21

6.6 Korvaavuudet

Korvaavuuksista sovitaan erikseen. Muissa lukioissa suoritetut opinnot hyväksytään sellaise-

naan opiskelijan pyynnöstä lukio-opintojen alussa. Myös muissa oppilaitoksissa suoritettavia

opintoja voi saada korvaaviksi opinnoiksi. Harrastekurssien hyväksymisestä lukio-opinnoiksi

sovitaan tapauskohtaisesti. Korvattavan kurssin täytyy täyttää lukiokurssin vaatimukset sisäl-

löltään ja tuntimäärältään. Avoimen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja hyväksytään kor-

keintaan 3 kurssia osaksi lukion oppimäärää.

7. AINEIDEN KURSSIKOHTAISET TAVOITTEET

Kurssin koodi muodostuu siten, että ensin on oppiaineen koodi, sen jälkeen kurssin järjestys-

numero. Kurssikoodissa k merkitsee koulukohtaista kurssia.

Lukion ennen 1.8.2016 aloittaneita koskee seuraavat kurssit:

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus

vÄI1 Tekstien rakenteita ja mer-

kityksiä

Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien

kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näke-

mään tekstin yhteyden muihin teksteihin ja konteks-

tiin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja

kehittyy erilaisten tekstin tuottajana.

vÄI2 Kirjallisuuden keinoja ja

tulkintaa

Käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta

tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syve-

nee.

vÄI3 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii analysoimaan ja tuottamaan erilai-

sia vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä.

vÄI4 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija harjaantuu tarkastelemaan tekstin tyyli-

valintoja sekä ymmärtää kontekstin merkityksen tul-

kinnassa ja tekstien tuottamisessa.

vÄI5 Kieli, kirjallisuus ja identi-

teetti

Käsitys Suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden

ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle

syvenee.

22

vÄI6

syv.

Tekstitaitojen syventämi-

nen

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan ana-

lysoida ja tuottaa tekstejä. Valmentaa tekstitaidon

kokeeseen.

vÄI7

syv.

Puheviestinnän taitojen

syventäminen

Opiskelija monipuolistaa puheviestintätaitojaan ja

ymmärtää niiden merkityksen ihmissuhteissa, opis-

kelussa ja työelämässä.

vÄI8

syv.

Kieli, tekstit ja vuorovaiku-

tus

Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta sy-

venee. Tekstitaitojen lukemistavat kehittyvät. Omat

taidot puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana

ja median käyttäjänä tarkentuu.

vÄI9

syv.

Kirjoittaminen ja nykykult-

tuuri

Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syve-

nee sekä kirjallinen ilmaisu kypsyy. Valmentaa es-

seekokeeseen.

ÄIk10

koko

Luova ilmaisu Kurssilla tutustutaan sanataiteen eri muotoihin ja

perehdytään omaan tapaan kirjoittaa. Opiskelija

rohkaistuu luovaan itsensä ilmaisuun.

ÄIk11

koko

Lukudiplomi Diplomi suoritetaan lukio-opintojen ohessa. Sovi-

tusta kirjalistasta luetaan 16 teosta ja ne tentitään

kirjallisesti.

Mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen puheviestintätaitojen (PUHVI) koe. Hyväksytystä

kokeesta saa erillistodistuksen

RUOTSI


vRUB1 Opiskelu ja vapaa-aika Kurssi vahvistaa sanaston ja rakenteiden hallintaa.

Aihepiireinä opiskelu ja harrastukset.

vRUB2 Arkielämää Pohjois-

maissa

Jatketaan opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden

ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen

viestinnän strategioita.

vRUB3 Suomi, Pohjoismaat ja

Eurooppa

Aihepiireinä kotimaa, suomenruotsalaisuus, muut

Pohjoismaat sekä Suomi pohjoismaisena valtiona

Euroopassa. Harjoitellaan erilaisten tekstien kir-

joittamista.

23

vRUB4 Elämää yhdessä ja erik-

seen

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, suku-

puolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja

työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

vRUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä luonto, muuttuva elin- ja työympäristö

sekä joukkoviestimet. Hiotaan kirjallista ilmaisua.

vRUB6

syv.

Puhu ja ymmärrä parem-

min

Kurssilla harjoitetaa puheviestinnän strategioita ja

suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa kullekin kie-

lelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumi-

sen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapah-

tumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista har-

joitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien teks-

tien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materi-

aalien avulla.

vRUB7

syv.

Yhteinen maailma ja kan-

sainvälistyminen

Aihealueina maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvä-

linen vaikuttaminen. Käsitellään yhteiskunnallisia

asioita sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vas-

tuuta.

RUBk8

koko.

Ruotsin yo-kurssi Käydään läpi yo-tekstejä ja rakenteita ja kirjoite-

taan yo-aineita. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa.

RUB0 Johdatus lukion ruotsiin Sisältää lukion ruotsin opiskelun kannalta perus-

valmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä

kurssirekisteriin.

ENGLANTI


vENA1 Minä ja muut Ihmisten tapaaminen ja tutustuminen, small talk,

harrastukset, Iso-Britannia. Kieliopissa mm. ver-

bin aikamuodot ja ehtolauseet.

vENA2 Viestintä ja vapaa-aika Vapaa-aika ja elinympäristö, matkustaminen ja

ruokailu. Amerikanenglanti.

vENA3 Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ. Kieliopissa mm. adjektiivit, adver-

bit ja passiivi. Työhaastattelu englanniksi. Kirjalli-

nen viestintä lisääntyy.

vENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä

maailma

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma. Harjoitellaan

laatimaan suomenkiel. tiivistelmä.

24

vENA5 Kulttuuri Kulttuurin eri muodot: musiikki, elokuva, kuvatai-

teet, kirjallisuus. Fraasiverbit. Harjoitellaan yo-ko-

keen tekemistä. Itsenäisen työn osuus kasvaa.

vENA6 Tiede, talous ja tekniikka Tiede, talous, tekniikka, media. Relatiivipronomi-

nit, modaaliverbit, sananmuodostus. Tiivistelmä

englanniksi ja kotiaine osa kurssiarviointia. Artik-

kelit, substantiivit.

vENA7

syv.

Luonto ja kestävä kehitys Ihminen, luonto ja ympäristö. Sanaston kartutta-

mista mm. vaativien tekstien kautta. Puhevalmiuk-

sien lisääminen asia-aiheissa. Kielioppia kerra-

taan tarpeen mukaan.

vENA8

syv.

Puhu ja ymmärrä parem-

min

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita

ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa kullekin

kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhu-

misen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset ta-

pahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista

harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien

tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien

materiaalien avulla.

ENAk9

koko.

Englannin yo-kurssi

Tutustumme yo-kokeen eri tehtävätyyppeihin ja

harjoittelemme tulevia yo-kokeita varten. Arviointi

numero/suoritusmerkintä.

ENAk10

koko.

Kirjallisuus Oppilas valitsee engl.kielisen kirjan jonka luettu-

aan kirjoittaa siitä kirjallisuus analyysin ohjeiden

mukaisesti sekä varautuu mahd. lisäkysymyksiin.

Suoritusmerkintä.

ENAk0 Johdatus lukion englan-

tiin

Sisältää lukion englannin opiskelun kannalta pe-

rusvalmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä

kurssirekisteriin.

SAKSA


vSAB1

syv.

Hyvää päivää, hauska tu-

tustua

Opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää

kieltä. Aihepiireinä perhe ja lähimmät ihmissuh-

teet.

25

vSAB2

syv.

Näin asiat hoituvat Aihepiireinä suku, ystävät ihmissuhteet ja elä-

mään liittyvät rutiinit. Harjoitellaan jokapäiväisistä

tilanteista selviytymistä.

vSAB3

syv.

Vapaa-aika ja harrastuk-

set

Aihepiireinä nuorten jokapäiväiseen elämään liit-

tyvät tilanteet. Kurssilla painotetaan puheen ym-

märtämistä ja puhumista.

vSAB4

syv.

Meillä ja muualla Aihepiireinä oman maan ja kohdekielisten maiden

ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lo-

manviettomahdollisuudet. Harjoitellaan yksinker-

taisia kirjallisia viestintätehtäviä.

vSAA1 Minä ja muut Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elä-

mään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja

ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskuste-

lua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestin-

nän strategioita.

vSAA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuoli-

sesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden

hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harras-

tuksiin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten

tehtävien avulla.

vSAA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja

työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypil-

listä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan

myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ym-

märtämistä ja käyttämistä.

vSAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä

maailma

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmär-

tämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat

oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät

tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän

lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoi-

tellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia

tekstejä.

vSAA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti.

Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta

laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

vSAA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ym-

märtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan

26

saavutukset, viestinnän eri muodot ja talous-

elämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoitte-

lua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla eri-

laisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

PITKÄ MATEMATIIKKA


vMAA1 Funktio ja yhtälöt Potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen,

juuret ja murtopotenssi, eksponenttifunktio.

vMAA2 Polynomifunktiot Polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio,

2. ja korkeamman asteen yhtälöitä, 2. asteen yh-

tälön juurten lkm., polynomin jakaminen tekijöihin

ja polynomiepäyhtälöt.

vMAA3 Geometria Yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrään

liittyvä geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liit-

tyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuk-

sien laskeminen.

vMAA4 Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö, suoran ja paraabelin yhtälöt,

itseisarvoepäyhtälöt ja yhtälöt, yhtälöryhmän rat-

kaiseminen sekä 2- ja 3-ulotteinen koordinaatisto.

vMAA5 Vektorit Vektorien perusominaisuudet, vektorien laskutoi-

mitukset, vektorien skalaaritulo sekä suora ja taso

avaruudessa.

vMAA6 Todennäköisyys ja tilastot Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, ja-

kauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen to-

dennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyk-

sien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennä-

köisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo

sekä normaalijakauma.

vMAA7 Derivaatta Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö, funktion raja-arvo,

jatkuvuus ja derivaatta, derivointikaavoja sekä po-

lynomifunktioiden kulun tutkiminen.

vMAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yh-

tälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt, yhdistetyn funk-

tion derivaatta, käänteisfunktio sekä näiden funk-

tioiden derivaatat.

27

vMAA9 Trigonometriset funktiot ja

lukujonot

Suunnattu kulma, radiaani, trigonometristen funk-

tioiden symmetria, trig. yhtälöt ja derivaatta. Luku-

jono, rekursiivinen lukujono sekä aritmeettinen ja

geometrinen jono ja summa.

vMAA10 Integraalilaskenta Integraalifunktio, Alkeisfunktioiden integraalifunk-

tiot, määrätty integraali sekä pinta-ala- ja tilavuus-

sovellukset.

vMAA11

syv.

Lukuteoria ja logiikka Syventävä kurssi, jolla tutustutaan matemaattisen

logiikan perusteisiin ja lukuteoriaan. Logiikassa

käsitellään konnektiiveja ja tutkitaan lauselogiik-

kaa, sekä opiskellaan erilaisia todistusmenetel-

miä. Lukuteoriassa opiskellaan mm. jakoyhtälö ja

Eukleideen algoritmi, sekä tutkitaan jaollisuutta

kongruenssien avulla.

MAAk12

koko

Matematiikan kertaus Matematiikan kertauskurssi. Kurssilla käydään

läpi oleellisimmat asiat oppimäärästä.

MAAk13

koko.

Yo-laskujen kurssi Itsenäinen kurssi. Kurssilla lasketaan vanhoja yo-

tehtäviä noin 100 kpl. Tavoitteena on saada lasku-

rutiinia yo-kirjoituksia varten.

LYHYT MATEMATIIKKA


vMAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden

avulla, verrannollisuus. Yhtälöiden ja yhtälöparien

graafinen ja algebrallinen ratkaisu. Tuloksen oi-

keellisuus. Toisen asteen polynomifunktio ja yh-

tälö.

vMAB2 Geometria Hahmotetaan 2-ulotteisia kuvioita sekä kappaleita

ja niiden geometrisia ominaisuuksia. Yhdenmuo-

toisuus, trigonometria ja Pythagoraan lause. Kap-

paleiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Geometriaa

koordinaatistossa.

vMAB3 Matemaattisia malleja I Ilmiöiden säännönmukaisuuksien ja riippuvuuk-

sien kuvaaminen matemaattisilla malleilla. Mallien

hyvyys. Lineaarinen ja eksponentiaalinen malli.

Eksponenttiyhtälö ja logaritmi.

28

vMAB4 Matemaattinen analyysi Funktion muutosnopeus graafisin ja numeerisin

menetelmin, derivaatan käsite muutosnopeuden

mittana. Polynomifunktion kulun tutkiminen, suu-

rin ja pienin arvo derivaatan avulla.

vMAB5 Tilastot ja todennäköisyys Tilastollisen aineiston käsitteleminen ja tulkitsemi-

nen, tietokoneen ja laskimen käyttöä tilastotehtä-

vissä. Todennäköisyyden perusteet. Jakaumien

tunnusluvut, normaalijakauma. Kombinatoriikka,

todennäköisyyden laskulait.

vMAB6 Matemaattisia malleja II Lineaarisia optimointitehtäviä, lukujono, aritmeet-

tinen ja geometrinen lukujono ja summa. Lineaa-

riset yhtälöt ja yhtälöparit, epäyhtälön graafinen

ratkaiseminen.

vMAB7

syv.

Talous-matematiikka Talouselämän käsitteet. Indeksi ja korkolasku,

luotot ja lyhennykset, verotuslaskelmat. Taloudel-

lisiin tilanteisiin sopivat matemaattiset mallit.

vMAB8

syv.

Matemaattisia malleja II Matemaattisten mallien käsittelyä, jaksollisuus.

Trigonometristen funktioiden yhteys yksikköym-

pyrään, radiaani. Vektoreiden peruslaskutoimituk-

sia, komponenttiesitys.

MABk9

koko.

Matematiikan kertaus-

kurssi

Kerrataan lukion lyhyttä matematiikka ylioppilas-

kirjoituksia varten.

MABk10 yo-laskujen kurssi Lasketaan itsenäisesti yo-tehtäviä 100 kpl.

vMAB0 Johdatus lukion matema-

tiikkaan

Sisältää lukion matematiikan kannalta perusval-

miuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei kerrytä kurs-

sikertymää.

BIOLOGIA


vBI1 Eliömaailma Tavoitteena on tutustua eliömaailman rakentee-

seen ja toimintaan sekä yksilö- että populaatiota-

soilla. Keskeisiä teemoja ovat evoluutiokysymyk-

set sekä ympäristön muutosten vaikutukset luon-

toon.

29

vBI2 Solu ja evoluutio Kurssilla tutkitaan soluja, niiden rakennetta ja toi-

mintaa. Lisäksi tutustutaan perinnöllisyystieteen

yleisiin sääntöihin ja ympäristön vaikutukseen pe-

rimään.

vBI3

syv.

Ympäristö-ekologia Tarkastellaan ympäristöasioita ekologisesta nä-

kökulmasta. Sisältönä mm. ympäristönsuojelu, il-

mastonmuutos, vesistöjen tila sekä luonnon mo-

nimuotoisuus ja tulevaisuus.

vBI4

syv.

Ihmisen biologia Tutustutaan ihmiseen: hedelmöityksestä synty-

mään, kasvuun ja vanhenemiseen. Opiskellaan

elinten toimintaa ja säätelyjärjestelmiä sekä ihmi-

sen terveyteen liittyviä seikkoja.

vBI5

syv.

Bioteknologia Syvennetään ja täydennetään tietoja solubiologi-

asta ja genetiikasta. Aiheena mm. mikrobit,

geenisäätely, perinnölliset sairaudet, elintarvike-

teollisuus, turvallisuusriskit ja eettiset ongelmat.

BIk6

koko.

Ylioppilaskurssi Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärä yli-

oppilaskokeita varten. Kurssilla tehdään aiempien

vuosien yo-tehtäviä.

MAANTIEDE


vGE1 Sininen planeetta Luonnonmaantieteen kurssi, jossa käsitellään

maapallon ominaisuuksia (sijainti avaruudessa, il-

masto, rakenne) sekä ihmisen toimintaa maapal-

lolla. Kurssi sisältää myös luonnonmaisemien

analysointia.

vGE2

syv.

Yhteinen maailma Kurssilla käsitellään kulttuurimaantiedettä ja alue-

suunnittelun perusteita. Keskeisiä aihealueita

ovat mm. väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupun-

gistuminen, luonnonvarat liikenne ja kaavoitus.

vGE3

syv.

Haasteiden maailma Käsitellään eri puolilla maailmaa ihmistä uhkaa-

via, ihmisen ja luonnonilmiöiden aiheuttamia ris-

kejä (hasardeja). Kurssilla voidaan laatia lehtilei-

kekirja, tehdä raportteja ja esitelmiä.

30

vGE4

syv.

Aluetutkimus Ohjattu työkurssi. Kurssilla tutkitaan jotakin alu-

etta maantieteellisenä kokonaisuutena erilaisten

lähdemateriaalien pohjalta. Kurssityönä opiske-

lija/opiskelijat laatii tutkielman.

FYSIIKKA


vFY1 Fysiikka luonnontieteenä Fysikaalisen tiedon kehittyminen tiedon ja mit-

taustulosten tulkitsemisen avulla. Tutustutaan fy-

siikan rakentumiseen jonkin luonnonilmiön avulla.

vFY2

syv.

Lämpö Lämpöön liittyviä ilmiöitä, aineen termodynaami-

seen tilaan ja pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä. Kaa-

sujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen, paine,

olomuodonmuutokset, energia, työ, teho. Ener-

giavarat.

vFY3

syv.

Aallot Luonnon jaksolliset ilmiöt, värähdys- ja aaltoliike,

ääni. Harmoninen voima ja värähdysliike. Heijas-

tuminen, taittuminen. Valo, peilit ja linssit.

vFY4

syv.

Liikkeen lait Etenemisliikkeeseen liittyvät ilmiöt ja Newtonin

lait. Säilymislakien merkitys. Etä- ja kosketusvoi-

mat, liikettä vastustavat voimat, liikemäärän säily-

minen, liike- ja potentiaalienergia, työperiaate.

vFY5

syv.

Pyöriminen ja gravitaatio Statiikkaan ja pyörimiseen liittyviä ilmiöitä, meka-

niikan maailmankuvan syventäminen. Momentti ja

tasapaino pyörimisen suhteen, tasainen ja kiih-

tyvä pyöriminen, ympyräliike, gravitaatio, planeet-

tojen liike.

vFY6

syv.

Sähkö Sähköön liittyvät peruskäsitteet ja perusmittauk-

set, sähköpari, jännite, Ohmin laki, Joulen laki,

Coulombin laki, kondensaattori, sähkövirran

kulku.

vFY7

syv.

Sähkömagnetismi Sähkömagneettiset ilmiöt, sähköturvallisuus,

magneettikenttä, induktioilmiö-laki. Generaattori

ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähköturval-

lisuus, energiateollisuus.

vFY8

syv.

Aine ja säteily Kvantittuminen ja dualismi, aineen ja energian

ekvivalenssi, fysiikan kehitys ja pätevyysalue.

Sähkömagneettinen säteily, mustan kappaleen

31

säteily, valosähköilmiö, atomimallit, viivaspektri,

ytimen rakenne, ydinreaktiot.

KEMIA


vKE 1 Ihmisen ja elinympäristön

kemia

Kemian mahdollisuudet yhteiskunnassa ja

elinympäristön toiminnoissa. Kemian peruskäsit-

teiden syventämistä, orgaanisten yhdisteiden ra-

kenteita ja ominaisuuksia ja reaktioita. Seokset,

ainemäärä, pitoisuus.

vKE2

syv.

Kemian mikromaailma Aineen ja rakenteen välisiä yhteyksiä. Kemian

mallien käyttäminen aineen ominaisuuksien päät-

telyssä. Jaksollinen järjestelmä, elektroniverhon

rakenne, hapetuslukujen määräytyminen, kemial-

linen sidos, isomeria.

vKE3

syv.

Reaktiot ja energia Kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia

tekijöitä, energian sitoutuminen ja vapautuminen.

Reaktioyhtälöiden kirjoittaminen ja tulkinta. Epä-

orgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, stoi-

kiometrisiä laskuja, reaktionopeus.

vKE4

syv.

Metallit ja materiaalit Raaka-aineita ja jalostusprosesseja, hapettimia ja

pelkistimiä, hapetuspelkistysreaktion kirjoittami-

nen, sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipo-

tentiaali, metallit ja epämetallit, niiden happi ja

vety-yhdisteet.

vKE5

syv.

Reaktiot ja tasapaino Reaktion tasapainotilan muodostuminen, reaktio-

tasapaino, happo-emästasapaino, vahvat ja hei-

kot elektrolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys,

liukoisuus ja tasapaino.

USKONTO


vUE1 Uskonnon luonne ja merki-

tys

Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon kieli

ja ominaispiirteet. Uskonto yksilön ja yhteisön elä-

mässä. Raamatun synty ja sisältö sekä sen vaiku-

tus maailmankuvaan ja kulttuuriin.

32

vUE2

syv.

Kirkko, kulttuuri ja yhteis-

kunta

Kristillisen kirkon synty ja historia alkukirkosta

idän ja lännen kirkon eroon. Lännen kirkko keski-

ajalla. Idän kirkon kehitys. Reformaatio ja kirkko-

jen kehitys uudella. Nykyinen kristikunta ja kirkko-

jen rooli nykyajan maailmassa.

vUE3

syv.

Ihmisen elämä ja etiikka Ihmisen tärkeät elämänkysymykset. Kristillinen ju-

mala- ja ihmiskäsitys. Ihmisen ja luonnon suhde.

Kristillinen etiikka ja etiikan teoriat.

vUE4

syv.

Uskontojen maailmat Käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kii-

nan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia.

vUE5

syv.

Mihin suomalainen us-

koo?

Sisältöinä muinaissuomalainen uskonto, Suomen

kirkkohistorian yleisilmiöt, luterilainen kirkko ja

muut kirkot, ei-kristilliset yhteisöt sekä kristinus-

kon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteis-

kuntaan.

UEk6

koko.

Humanistisen ja kasvatus-

alan kurssitarjonta

Kurssiksi voit valita 2-3 opintopisteen kursseja hu-

manistisen ja kasvatusalan teologisten aineiden

kurssitarjonnasta. Opintosuunnittelussasi ota yh-

teyttä rehtori Jukka Hautalaan (jukka.hau-

[email protected])

FILOSOFIA


vFI1 Johdatus filosofiseen ajat-

teluun

Opiskelija oppii hahmottamaan filosofia ongelmia

ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Filosofian osa-

alueet. Filosofian suhde tieteeseen ja uskontoon.

Henki ja aine. Tietäminen. Arvot.

vFI2

syv.

Filosofinen etiikka Opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin

ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Moraalisten

ratkaisujen perusteet. Kriittisyys. Suvaitsevai-

suus. Arvot ja normit. Järki ja tunteet. Hyvä

elämä.

vFI3

syv.

Tiedon ja todellisuuden fi-

losofia

Tieto ja tietäminen filosofiassa, tieteessä ja ar-

jessa. Metafysiikka. Luonnontieteet ja ihmistie-

teet. Tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta. To-

tuus. Tiedon rajat. Argumentointi ja päättely.



33

vFI4

syv.

Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suun-

taukset. Yksilö ja yhteiskunta. Yhteiskunnallinen

ja poliittinen toiminta. Yksilön oikeudet ja velvolli-

suudet. Rikos ja rangaistus. Valta. Poliittinen fi-

losofia. Nykykulttuurin filosofiset kysymykset: su-

kupuoli, identiteetti, toiseus, monikulttuurisuus.

HISTORIA


vHI1 Eurooppalainen ihminen Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin

keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, kes-

keistä on ihmisen maailmankuvan muutos, tieteen

ja taiteen virtaukset ja aatehistoriallinen kehitys.

vHI2 Kansainväliset suhteet Kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja

muutoksia 1800-luvulta lähtien. Analysoidaan po-

litiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpai-

lun kannalta. Demokratia vastaan diktatuuri.

vHI3 Suomen historian käänne-

kohtia

Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja

kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Suomen

valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumi-

nen, kriisit ja siirtyminen sääty-yhteiskunnasta

kansalaisyhteiskuntaan. Taloudelliset ja kulttuuri-

set murrokset.

vHI4

syv.

Ihminen, ympäristö ja kult-

tuuri

Ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ke-

hittyminen kivikaudesta nykypäivään. Miten ihmi-

nen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä

ja miten se vaikuttaa ympäristöön.

vHI5

syv.

Suomi esihistoriasta auto-

nomiaan

Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen

vuotta 1809 sekä suomalainen kulttuuriperintö.

Tarkastellaan väestö-, talous- ja kulttuurihistoriaa

sekä poliittista historiaa. Voidaan suorittaa myös

verkkokurssina.

vHI6

syv.

Maailmankulttuurit Kurssilla tarkastellaan merkittäviä ulkoeurooppa-

laisia kulttuureja, jotka ovat olleet kosketuksissa

länsimaiden kanssa; yleiskuva kunkin kulttuurin

historiasta ja ominaispiirteistä sekä niiden muuttu-

misesta ja asemasta 2000-luvun maailmassa.

34

Tehtävät, pohdiskelu, keskustelu ja internet-työs-

kentely ovat kurssin opiskeluun kuuluvia työsken-

telytapoja.

HIk7

A. Yo-valmennuskurssi

Kurssilla harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin

tehtäviin historian ja yhteiskuntaopin ainereaa-

lissa. Tutustutaan aikaisempiin yo-tehtäviin ja ker-

rataan kurssikirjoja.

YHTEISKUNTAOPPI


vYH1 Yhteiskuntatieto Kurssilla tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan

perusrakenteisiin, perusoikeuksiin ja vaikuttamis-

keinoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan muodostumi-

nen, vallankäyttö, turvallisuuspolitiikka.

vYH2

syv.

Taloustieto Tutustutaan talouden keskeisiin perusteisiin, Suo-

men ja kansainväliseen talouselämään. Taitoja

tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä, työn-

teon ja yrittäjyyden merkitys.

vYH3

syv.

Kansalaisen lakitieto Perustiedot oikeusjärjestyksestä, opitaan hoita-

maan tavanomaisia oikeusasioita, tunnetaan

omat oikeudet. Ratkaistaan oikeustapauksia ja

vieraillaan käräjäoikeuden istunnossa.

vYH4

syv.

Eurooppalaisuus ja Euroo-

pan unioni

Perehdytään Euroopan unionin toimintaan ja Yk-

sittäisen kansalaisen asemaan siellä. Opitaan

tuntemaan yhdentymisen tarjoamia etuja ja hait-

toja, mahdollisuuksia ja uhkia. Verkkokurssi.

TERVEYSTIETO


vTE1 Terveyden perusteet Kurssilla tarkastellaan ihmistä fyysisenä, psyykki-

senä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Kurssilla

tutustutaan yleisimpiin tauteihin ja tautien ennal-

taehkäisyyn sekä pohditaan opiskelijan omia

mahdollisuuksia vaikuttaa terveydentilaansa.

vTE2

syv.

Terveys ja arkielämä Kurssilla syvennetään elämisen taitoja, mm. poh-

ditaan aikuistumista, ihmissuhteita, stressin hal-

lintaa ja henkisiä selviytymistaitoja.

35

vTE3

syv.

Terveys ja tutkimus Kurssi keskittyy terveyden tieteelliseen tutkimi-

seen, sen menetelmiin, tuloksiin ja tulosten luotet-

tavuuden arviointiin.

PSYKOLOGIA


vPS1

syv.

Psyykkinen toiminta, oppi-

minen ja vuorovaikutus

Psykologia tieteenä. Psykologian peruskäsitteet,

eri suuntaukset ja psykologinen tutkimus. Oppimi-

sen psykologian perusteet ja sovelluksia.

vPS2

syv.

Ihmisen psyykkinen kehi-

tys

Yksilön psyykkisen kehityksen osa-alueet elämän

eri vaiheissa. Psyykkisen kehityksen yhteydet bio-

logisiin tekijöihin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja

kulttuurin merkitys ihmisen kehityksessä.

vPS3

syv.

Ihmisen tiedonkäsittelyn

perusteet

Kognitiiviset perusprosessit: havaitseminen, tark-

kaavaisuus ja muisti. Hermoston rakenne ja sen

muotoutuvuus.

vPS4

syv.

Motivaatio, tunteet ja äly-

käs toiminta

Eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen

ja ylläpitäminen. Tunteet moniulotteisina proses-

seina, motivaation ja emootioiden perusteoriat.

Älykkyys, taitava ajattelu ja luovuus.

vPS5

syv.

Persoonallisuus ja mielen-

terveys

Persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet.

Perehdytään ihmisen persoonallisuuden kasvuun

ja kehittymiseen sekä mielenterveyteen, mielen-

terveyshäiriöihin ja niiden hoitoon.

PSk6

koko.

Sosiaalipsykologian pe-

rusteet

Kurssilla perehdytään sosiaalipsykologian keskei-

siin käsitteisiin. Kurssilla käsitellään mm. ihmisten

välisiä suhteita, ryhmien toimintaa ja niihin liittyviä

prosesseja, ryhmien välisiä suhteita ja joukkokäyt-

täytymistä.

PSk7

koko.

Psykologian YO-kurssi Kerrataan lukion psykologian keskeisimmät osa-

alueet ja teoriat ja valmentaudutaan psykologian

ainereaaliin.

KUVATAIDE


KU1 Kuvan tekemisen perus-

teet

Erilaiset taidekäsitykset. Kuvan tulkinta. Kuvan

valta. Taide kulttuurin tulkkina. Oma kuvallinen il-

36

maisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulottei-

suus, digitaalinen kuvan käyttö. Kuvan rakentami-

nen: sommittelu, muoto, väri, liike, tila, aika.

KU2 Ympäristö, paikka, tila Tilan kokeminen. Arkkitehtuurin ja muotoilun pe-

ruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, muoto, materi-

aali. Maisema, rakennus, esine tai taideteos kult-

tuurihistoriallisena viestinä. Mallintaminen, pie-

noismallit ja materiaalikokeilut.

MUSIIKKI


MU1 Musiikki ja minä Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tunte-

musta käytännön musisoinnin avulla. Pohditaan

musiikin merkitystä ihmiselle. Perehdytään kuu-

lonhuoltoon.

MU2 Moniääninen Suomi Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikki-

kulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä

niiden taustatekijöitä ja kehitystä.

MUk3 Harrastemusiikki 1 Kurssin voi suorittaa esim. osallistumalla johonkin

opiston tarjoamaan musiikkitarjontaan tai omaan

ohjattuun musiikin harrastukseen. Kurssin voi

suorittaa myös osallistumalla uudestaan MU1 tai

MU2 kurssille. Pakollisen musiikin suorittajilla on

etusija kurssille.






etusija kurssille

MUk5 ja

MUk6

Bändikurssi 1 ja

bändikurssi 2

Opiskelija osallistuu omaehtoiseen bänditoimin-

taan opistolla. Opettaja Jussi Kangasluoma arvioi

kurssivaatimusten täyttymisen.

LIIKUNTA

37


vLI1 Kuntokurssi Kurssi kestää syyslukukauden. Perehdytään sekä

ulko- että sisäliikuntalajeihin. Sisältönä on mm.

erilaisia pelejä, yleisurheiluharjoitteita, kuntohar-

joittelua ja uintia sekä resurssien ja kiinnostuksen

mukaan tutustumista opiston ulkopuolisiin liikun-

talajeihin.

LIk2

koko.

Wanhojen tanssien kurssi

Harjoitellaan ohjelmistoa vanhojen päivää varten.

LIk3

koko.

Harrasteliikunta 1 Kurssin voi suorittaa osallistumalla uudestaan LI1

kurssille tai osallistumalla vapaa-aikana ohjattuun

liikuntaan. Sovi asiasta liikunnan opettajan

kanssa.

LIk4

koko

Harrasteliikunta 2 Kurssin voi suorittaa osallistumalla uudestaan LI1

kurssille tai osallistumalla vapaa-aikana ohjattuun

liikuntaan. Sovi asiasta liikunnan opettajan

kanssa.

LIk5

koko

Salibandy Opiskelija osallistuu opiston järjestämiin sali-

bandy-iltoihin ja kerää liikuntapassiinsa merkin-

töjä vapaa-ajanohjaajalta.

ATK


vATK1 Lukiolaisen ATK 1 Kurssilla parannetaan ATK-valmiuksia ja tutustu-

taan sähköiseen viestintään sekä tietoturvaan. Li-

säksi perehdytään Office-paketin perusohjelmiin

sekä LibreOffice-ohjelmistoon käytännön harjoit-

teiden avulla.

vATK2 Lukiolaisen ATK 2 Tutustutaan LibreOffice-ohjelmistoon ja harjoitel-

laan sen käyttöä. Tekstinkäsittelyä, taulukkolas-

kentaa ja esitysgrafiikkaa.

TUTKIELMA


vTUTK1

koko.

Atk ja tiedonhankinta Kurssin tavoitteena on selvittää tiedonhakuun liit-

tyviä käsitteitä, antaa opiskelijoille valmiudet mo-

nipuoliseen tiedonhakuun sekä oppia lähdekriitti-

syyttä. Kurssi sisältää erilaisiin tiedon lähteisiin

38

tutustumista ja tiedonhakuharjoituksia. Kurssilla

aloitetaan tutkielman teko omasta aiheesta.

vTUTK2

koko.

Tutkielman teko Jatketaan tutkielman tekemistä valitusta aiheesta.

Tutkielmaa työstetään pääasiassa tuntien aikana

ohjatusti.

OPPILAANOHJAUS


OPO1 Opiskelu ja tulevaisuus Suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden ai-

kana. Käydään läpi erilaisia lukio-opiskelun käy-

täntöjä ja pohditaan ainevalintoja. Toisena

vuonna perehdytään pääpiirteissään jatko-opinto-

mahdollisuuksiin ja tutustutaan mm. amk- ja yli-

opisto-opintoihin. Lisäksi käydään läpi yo-kirjoi-

tuksiin liittyviä asioita.

OPO2 Koulutus ja ammatinva-

linta

Kartoitetaan erilaisia jatko-opiskelumahdollisuuk-

sia ja pohditaan itselle soveltuvia vaihtoehtoja.

Käydään läpi jatko-opintohakuihin liittyvät tarvitta-

vat tiedot ja käytännöt.

OPOk3 Tutor-kurssi Lyhyehkö valmennus tutoriksi ja sen jälkeen toi-

mintaa tutorina uusille opiskelijoille. Myös koulu-

esittelyjä.

OPPILAAN RYHMÄNOHJAUS


ORO1 Ryhmänohjaus Perehdytään lukion ainevalintoihin, tehdään valin-

nat ja suunnitellaan kirjoitettavia aineita. Yleiset

opiskeluun ja opistolla toimimiseen liittyvät asiat.

Ajankohtainen tiedotus, ryhmänohjaajan vartit.

KULTTUURINTUOTANTO


39

KULTk1 Kulttuurituotanto Opiskelija järjestää yksin tai yhdessä muiden

kanssa erilaisia kulttuurituotoksia, esim. taidepro-

duktioita, konsertteja tai näyttelyitä. Opettajatiimi

arvioi kurssivaatimusten täyttymisen. Kurssin voi

suorittaa myös esim. tekemällä riittävän määrän

hyväksyttyjä vlogi-postauksia.

KANSALAISTOIMINTA


KANSk1 Kansalaistoiminta Opiskelija toimii aktiivisesti opistoneuvostossa tai

on mukana jossakin muussa kansalaistoimin-

nassa. Opiskelija kerää toiminnastaan merkintöjä

Aktiivipassiin.

KANSAINVÄLISYYS


KVk1 Kansainvälisyys Opiskelija osallistuu aktiivisesti opiston kansain-

välisyyshankkeeseen tai suorittaa itsenäisesti jon-

kin kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman.

Opettajatiimi arvioi kurssivaatimusten täyttymi-

sen.

40

Lukion 1.8.2016 tai sen jälkeen aloittaneita koskevat seuraavat kurssit:

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS


ÄI1 Tekstit ja vuorovai-

kutus

Opiskelijan monilukutaito sekä kyky toimia vuoro-

vaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksen-

mukaisesti lisääntyvät.

ÄI2 Kieli, kulttuuri ja

identiteetti

Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kie-

lellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteis-

kunnalle.

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja

ja tulkintaa

Opitaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja

nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muo-

doissa.

ÄI4 Tekstit ja vaikuttami-

nen

Tarkastellaan tekstejä vaikuttamisen ja osallisuu-

den näkökulmista. Perehdytään vaikuttamisen ja ar-

gumentoinnin keinoihin.

ÄI5 Teksti ja konteksti Tarkastellaan tekstejä ja niiden kontekstista käsin.

Tulkitaan ja tuotetaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

ÄI6

syv.

Nykykulttuuri ja ker-

tomukset

Tarkastellaan nykykulttuurin ilmiöitä kertomusten ja

kertomuksellisuuden näkökulmasta. Syvennetään

tietoja vuorovaikutusetiikasta.

ÄI7

syv.

Puhe- ja vuorovaiku-

tustaitojen syventä-

minen

Opiskelija monipuolistaa puheviestintätaitojaan ja

ymmärtää niiden merkityksen ihmissuhteissa, opis-

kelussa ja työelämässä.

ÄI8

syv.

Kirjoittamistaitojen

syventäminen

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erityisesti asia-

tyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Perehdy-

tään ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskun-

nallisen keskustelun aiheisiin.

ÄI9

syv.

Lukutaitojen syven-

täminen

Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syve-

nee. Harjaannutaan tuottamaan tekstien tulkintoja

sekä puhuen että kirjoittaen.

ÄIk10

koko

Luovan kirjoittamisen

kurssi

Kurssilla tutustutaan sanataiteen eri muotoihin ja

perehdytään omaan tapaan kirjoittaa. Opiskelija

rohkaistuu luovaan itsensä ilmaisuun.

41

ÄIk11

koko

Lukudiplomi Diplomi suoritetaan lukio-opintojen ohessa. Sovi-

tusta kirjalistasta luetaan 16 teosta ja ne tentitään

kirjallisesti.

Mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen puheviestintätaitojen (PUHVI) koe. Hyväksytystä kokeesta saa erillistodistuksen

RUOTSI


RUB1 Minun ruotsini Kartoitetaan ja kehitetään kielitaidon eri osa-aluei-

den osaamista. Syvennetään vuorovaikutustaitoja

esim. matkailuun ja arkeen liittyen.

RUB2 Hyvinvointi ja ihmissuh-

teet

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri

viestintäkanavia käyttäen. Pohditaan, mitä on hyvä

elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuh-

teilla on sekä teknologian ja digitalisaation merki-

tystä.

RUB3 Kulttuuri ja mediat Vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstila-

jien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyö-

dyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja mui-

hin pohjoismaalaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioi-

hin.

RUB4 Monenlaiset elinympäris-

tömme

Kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuotta-

mista. Aiheina kulttuurisesti moninainen elinympä-

ristö ja yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt.

RUB5 Opiskelu- ja työelämää

ruotsiksi

Harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaiku-

tustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevai-

suudensuunnitelmia, esim. ruotsin kielellä opiskelu

tai työnteko, osallistuminen pohjoismaiseen tai

muuhun kv-yhteistyöhön.

RUB6

syv.

Viesti ja vaikuta puhuen Syvennetään suullista kielitaitoa ja taitoa ymmär-

tää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Kerrataan

ja täydennetään pakollisten kurssien aihepiirejä.

RUB7

syv.

Kestävä elämäntapa Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsia erilai-

sissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilai-

sille yleisöille. Käsitellään eri tekstilajien tekstejä.

Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä

ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kult-

tuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.

RUBk8

koko.

Ruotsin yo-kurssi Käydään läpi yo-tekstejä ja rakenteita ja kirjoite-

taan yo-tekstejä. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa.

42

RUB0 Johdatus lukion ruotsiin Sisältää lukion ruotsin opiskelun kannalta perus-

valmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä

kurssirekisteriin.

ENGLANTI


ENA1 Englannin kieli ja maail-

mani

Kurssilla arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja,

asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja et-

sitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehit-

tämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielel-

listä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaa-

lina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa

kulttuurista osaamista.

ENA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan toimintaa erilaisissa vuoro-

vaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen.

Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskusteli-

jana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä.

Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä tee-

moja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja

sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös tekno-

logian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutuk-

selle ja hyvinvoinnille.

ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskeli-

joiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri teks-

tilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista

kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset

kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä

luova toiminta.

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä

maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriit-

tistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskun-

nallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityi-

sesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.

Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toi-

mintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysy-

myksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalais-

yhteiskunnassa.

ENA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuotta-

misen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla

tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tie-

teenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tie-

toon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja.

43

Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityi-

sesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista

sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä

tieteen ja teknologian kielenä.

ENA6 Opiskelu, työ ja toimeen-

tulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työ-

elämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutus-

tutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat

mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä.

Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja

työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.

Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan

elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

ENA7

syv.

Kestävä elämäntapa Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstila-

jien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, ker-

tovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ot-

tavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pa-

kollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologi-

sen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuuri-

sesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.

ENA8

syv.

Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suulli-

sesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa

dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta

sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suul-

lista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän

pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai

niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mu-

kaan.

ENAk9

koko.

Englannin yo-kurssi

Tutustumme yo-kokeen eri tehtävätyyppeihin ja

harjoittelemme tulevia yo-kokeita varten. Arviointi

numero/suoritusmerkintä.

ENAk10

koko.

Kääntäminen Tutustumme kääntäjän työn haasteisiin. Kään-

nämme haastavia tekstejä. Suositellaan vain

niille, joiden keskiarvo on 8 tai parempi.

ENAk0 Johdatus lukion englantiin Sisältää lukion englannin opiskelun kannalta pe-

rusvalmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei mer-

kitä kurssirekisteriin.

44

SAKSA


SAB1

syv.

Tutustutaan toisiimme ja

uuteen kieleen

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen ase-

maan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen

suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai

osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta ar-

keen liittyvissä tilanteissa sekä opetellaan tär-

keimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

SAB2

syv.

Matkalla maailmassa Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa

matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaami-

sen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilan-

teissa.

SAB3

syv.

Elämän tärkeitä asioita Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri

viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet

liittyvät opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään,

ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen

kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

SAB4

syv.

Monenlaista elämää Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koo-

dien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuk-

sessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista

viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestin-

tää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suo-

messa ja ulkomailla.

SAA1 Kieli ja maailmani Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri

osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita

sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielten-

opiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen

opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen

osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia koh-

dekielisiä kielenkäyttöympäristöjä. Aihepiirit ja ti-

lanteet liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpii-

riin ja kielenkäyttötarpeisiin.

SAA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja

kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuoro-

vaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen,

myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvenne-

tään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja

toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla

käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja nii-

den yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista

hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digi-

talisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle

ja hyvinvoinnille.

45

SAA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään moniluku-

taitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia

painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tark-

kuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset il-

miöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä

maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriit-

tistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimi-

juutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteis-

kunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin

erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökul-

masta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vas-

tuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoi-

keuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia

kansalaisyhteiskunnassa.

SAA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuotta-

misen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla

tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tie-

teenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tie-

toon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja.

Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityi-

sesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.

SAA6 Opiskelu, työ ja toimeen-

tulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työ-

elämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutus-

tutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat

mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä.

Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja

työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.

Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan

elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä

YHTEINEN MATEMATIIKKA


MAY1 Luvut ja lukujonot Lukujen laskutoimitusten kertaaminen, 1. asteen

yhtälö, potenssilaskut sekä eksponenttiyhtälöitä,

prosenttilaskentaa, funktioita ja niiden kuvaajia

sekä lukujonoja ja niillä laskemista.

PITKÄ MATEMATIIKKA


MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtä-

löt

Polynomilaskentaa ja potenssien laskusääntöjä.

Polynomifunktioita ja –yhtälöitä.

46

MAA3 Geometria Taso- ja avaruusgeometriaa, Yhdenmuotoisuus,

sini- ja kosinilause. Suorakulmaisen kolmion trigo-

nometriaa.

MAA4 Vektorit

MAA5 analyyttinen geometria Koordinaatistot, pistejoukon, suoran ja paraabelin

yhtälöt, itseisarvoepäyhtälöt ja yhtälöt, yhtälöryh-

män ratkaiseminen.

MAA6 Derivaatta

MAA7 Trigonometriset funktiot

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot

MAA9 Integraalilaskenta

MAA10 Todennäköisyys ja tilastot tilastolaskentaa, todennäköisyyslaskentaa, nor-

maalijakauma ja sen käyttö.

MAA11 Lukuteoria ja todistaminen

MAAk12 Kertaus

MAAk13 Yo-laskujen kurssi

LYHYT MATEMATIIKKA


MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt Tarkastellaan yhtälöitä ja yhtälöpareja.

MAB3 Geometria Tutustutaan suorakulmaisen kolmion trigono-metriaan, Pythagoraan lauseeseen ja määri-tetään kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia.

MAB4 Matemaattisia malleja Sovelletaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia, ratkaistaan eksponentti- ja potens-siyhtälöitä sekä syvennetään tietoa lukujoi-noista.

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Tilastolaskentaa ja todennäköisyyslaskentaa.

MAB6 Talousmatematiikka Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.

MAB7 Matemaattinen analyysi Tutustutaan derivaatan käsitteeseen ja mää-ritetään polynomifunktion pienimpiä ja suu-rimpia arvoja.

MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II Normaalijakauma, toistokoe, binomijakauma ja luottamusvälin käsite.

MABk9 Kertaus Kerrataan lyhyen matematiikan oppimäärän keskeisimpiä asioita

MABk10 Yo-laskujen kurssi Lasketaan itsenäisesti 60 kpl vanhoja yo-teh-täviä.

47

FYSIIKKA


FY1 Fysiikka luonnontieteenä Esitellään fysiikkaa laajasti sekä selvitetään fy-

siikan merkitystä jokapäiväiseen elämään ja hy-

vinvointiimme. Maailmankaikkeus ja sen perus-

vuorovaikutukset. Voima ja liike.

FY2

Lämpö Lämpöön liittyviä ilmiöitä, aineen termodynaami-

seen tilaan ja pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä. Kaa-

sujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen, paine,

olomuodonmuutokset, energia, työ, teho. Ener-

giavarat.

FY3

Sähkö Sähköön liittyvät peruskäsitteet ja perusmittauk-

set, sähköpari, jännite, Ohmin laki, Joulen laki,

Coulombin laki, kondensaattori, sähkövirran

kulku.

FY4

Voima ja liike Etenemisliikkeeseen liittyvät ilmiöt ja Newtonin

lait. Säilymislakien merkitys. Etä- ja kosketusvoi-

mat, liikettä vastustavat voimat, liikemäärän säily-

minen, liike- ja potentiaalienergia, työperiaate.

FY5

Jaksollinen liike ja aallot Luonnon jaksolliset ilmiöt, värähdys- ja aaltoliike,

ääni. Harmoninen voima ja värähdysliike. Heijas-

tuminen, taittuminen. Valo, peilit ja linssit.

FY6

Sähkömagnetismi Sähkömagneettiset ilmiöt, sähköturvallisuus,

magneettikenttä, induktioilmiö-laki. Generaattori

ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähköturval-

lisuus, energiateollisuus

FY7

Aine ja säteily Kvantittuminen ja dualismi, aineen ja energian

ekvivalenssi, fysiikan kehitys ja pätevyysalue.

Sähkömagneettinen säteily, mustan kappaleen

säteily, valosähköilmiö, atomimallit, viivaspektri,

ytimen rakenne, ydinreaktiot.

KEMIA


KE1 Kemiaa kaikkialla Kemian merkitys nykyaikana, jaksollinen järjes-

telmä, alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia,

turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät,

havainnointi ja johtopäätösten tekeminen.

48

KE2 Ihmisen ja elinympäristön

kemiaa

Kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden

kannalta, orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilive-

tyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden

mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla mal-

leilla, avaruusrakenne ja isomeria, orgaanisten

yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen raken-

teen avulla, ainemäärä ja pitoisuus, työvälinei-

den ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmis-

tus, aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten

spektroskopia. KE3 Reaktiot ja energia Kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäris-

tön kannalta, kemiallisen reaktion symbolinen

ilmaisu ja tasapainottaminen, epäorgaanisten ja

orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden

sovelluksia, aineen häviämättömyys kemialli-

sessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennal-

linen käsittely, energian häviämättömyys kemi-

allisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki,

kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö,

reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus ana-

lyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsittele-

minen, tulkitseminen ja esittäminen. KE4 Materiaalit ja teknologia Kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskun-

nassa, metallien ja polymeerien ominaisuudet,

käyttö ja elinkaari, atomin ulkoelektronirakenne

ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollis-

ten ominaisuuksien selittäjänä, hapetusluvut ja

hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemian keskei-

set periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali,

kemiallinen pari ja elektrolyysi, kemiallisten re-

aktioiden laskennallinen soveltaminen, tutki-

muksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suun-

nittelu, yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuot-

tamisessa. KE5 Reaktiot ja tasapaino Kemian merkitys kestävän tulevaisuuden raken-

tamisessa, kemiallisen reaktion nopeus ja siihen

vaikuttavia tekijöitä, homogeeninen ja hetero-

geeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikut-

taminen, happo-emästasapaino, vahvat ja heikot

protolyytit ja puskuriliuokset, tasapainoon liitty-

vät graafiset esitykset, homogeenisen ja happo-

emästasapainon laskennallinen käsittely, tutki-

mustulosten ja -prosessin arviointi.

49

BIOLOGIA


BI1 Elämä ja evoluutio Tavoitteena on tutustua biologiaan tieteenä. Li-säksi katsotaan eliömaailman rakennetta ja toi-mintaa sekä yksilö- että populaatiotasoilla. Kes-keisenä teemana ovat evoluutiokysymykset

BI2 Ympäristö ja ekologia

Kurssilla tarkastellaan ekologian perusteita, elä-

män monimuotoisuutta ja sen uhkia Suomessa ja

maailmalla. Lisäksi tutkitaan ympäristön muuttu-

mista ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja kestävän

kehityksen perusteita.

BI3

syv.

Solu ja perinnöllisyys Kurssilla tutkitaan solujen rakennetta ja toimin-taa. Lisäksi tutustutaan perinnöllisyystieteen yleisiin sääntöihin, solubiologisiin tutkimusme-netelmiin ja ympäristön vaikutukseen.

BI4

syv.

Ihmisen biologia Kurssilla tutustutaan ihmisen fyysisiin, raken-

teellisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Lisäksi

perehdytään erilaisiin elimistön säätelyjärjestel-

miin sekä ihmisen terveyteen vaikuttaviin tekijöi-

hin.

BI5

syv.

Biologian sovellukset Kurssilla syvennetään tietoja solubiologiasta ja

genetiikasta sekä solubiologisista ja geenitekno-

logisista menetelmistä lääketieteessä, teollisuu-

dessa, elintarvikkeiden tuotannossa, luonnonva-

rojen kestävässä käytössä ym.

BIk6

koko.

Ylioppilaskurssi Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärää

tarpeellisilta osin ylioppilaskokeita varten. Li-

säksi harjoitellaan aiempien vuosien biologian

yo-kokeiden tehtävien ratkaisemista.

MAANTIEDE


GE1 Maailma muutok-

sessa

Kurssilla perehdytään maantieteelliseen maail-

mankuvaan ja ihmisen toimintaan maapallolla.

Keskeisinä teemoina ovat luonnon olosuhteista

johtuvat riskit, kuten tulivuorenpurkaukset,

50

maanjäristykset, myrskyt ja ilmaston muuttumi-

nen.

GE2

Sininen planeetta Kurssilla syvennetään ymmärrystä kivi- vesi- ja

ilmakehän rakenteesta ja niiden toiminnan vai-

kutuksista eliöstöön. Lisäksi perehdytään maan-

tieteellisen ajattelun ulottuvuuksiin.

GE3

syv.

Yhteinen maailma Käsitellään ihmismaantieteen kysymyksiä, kuten

väestön alueellinen jakautuminen, hyvinvointi ja

menestyminen eri maailman kolkissa. Kurssilla

perehdytään myös luonnonvarojen käyttöön ja

käytön seurauksiin eri puolilla maapalloa.

GE4

syv.

Geomedia - tutki,

osallistu ja vaikuta

Kurssilla syvennetään aiemmin opittua tietoa

laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kurssilla koros-

tuu maailmanlaajuinen ajattelu ja kehitystrendit.

Lisäksi opiskellaan geomedian käyttöä pieni-

muotoisen tutkielman kautta.

USKONTO


UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalai-suuden ja islamin jäl-jillä

Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon

kieli ja ominaispiirteet. Maailman uskontotilanne.

Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin tausta ja

keskeiset piirteet.

UE2

syv.

Maailmanlaajuinen

kristinusko

Kristinuskon yhteiskunnallinen asema ja vaiku-

tus kulttuuriin. Kristinuskon keskeisten suun-

tausten ja kristillisperäisten liikkeiden synty ja

erityispiirteet. Kristinuskon ajankohtaiset kysy-

mykset.

UE3

syv.

Maailman uskontoja

ja uskonnollisia liik-

keitä

Kiinan, Intian ja Japanin uskontojen, luonnonus-

kontojen ja uusien uskonnollisten liikkeiden kes-

keiset piirteet ja vaikutus.

UE4

syv.

Uskonto suomalai-

sessa yhteiskun-

nassa

Suomalaisten suhde uskontoon. Uskontojen ja

uskonnottomuuden vaikutus suomalaisen yh-

teiskunnan eri osa-alueilla ja tapakulttuurissa.

UE5

syv.

Uskonnot tieteessä,

taiteessa ja populaa-

rikulttuurissa

Uskonnon tutkimuksen näkökulmat eri tie-

teenaloissa. Uskonnolliset teemat ja symboliikka

51

taiteessa ja populaarikulttuurissa. Muinaissuo-

malainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa

kulttuuriperinnössä.

UE6 syv.

Uskonnot ja media Uskontojen näkyvyys mediassa. Median hyö-dyntäminen uskonnoissa. Median vaikutus us-kontoilmiöihin.

UEk7

koko.

Humanistisen ja kas-

vatusalan kurssitar-

jonta

Kurssiksi voit valita 2-3 opintopisteen kursseja

humanistisen ja kasvatusalan teologisten ainei-

den kurssitarjonnasta. Opintosuunnittelussasi

ota yhteyttä vararehtori Sari Ahola-Korpeen

([email protected])

FILOSOFIA


FI1 Johdatus filosofiseen

ajatteluun

Opiskelija oppii hahmottamaan filosofian ongel-

mia ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Filosofian

osa-alueet. Argumentaatio ja päättely. Tiedon

luonne.

FI2

syv.

Filosofinen etiikka Opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin

ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Eettisten rat-

kaisujen pohtiminen suhteessa toisiin ihmisiin ja

luontoon. Arvot ja normit. Hyvä elämä.

FI3

syv.

Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suun-

taukset. Yksilö ja yhteiskunta. Yhteiskunnallinen

ja poliittinen toiminta. Yksilön oikeudet ja velvolli-

suudet. Rikos ja rangaistus. Valta. Poliittinen fi-

losofia. Nykykulttuurin filosofiset kysymykset: su-

kupuoli, identiteetti, toiseus, monikulttuurisuus.

FI4

syv.

Tieto, tiede ja todellisuus Tieto ja tietäminen filosofiassa, tieteessä ja ar-

jessa. Metafysiikka. Luonnontieteet ja ihmistie-

teet. Tieteellisen tutkimuksen menetelmät. Tietä-

minen, ymmärtäminen ja tulkinta. Totuus. Tiedon

rajat.

PSYKOLOGIA


PS1

syv.

Psyykkinen toiminta ja op-

piminen

Biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuris-

ten tekijöiden merkitys ihmisen toiminnan selittä-

52

misessä ja ymmärtämisessä. Psykologian keskei-

siä aihepiirejä, kuten tunteita, motivaatiota ja kog-

nitiivisia toimintoja. Oppiminen ja opiskelu psyko-

logian näkökulmasta. Psykologisen tutkimustie-

don muodostuminen.

PS2

syv.

Kehittyvä ihminen Ihmisen kehitys ja sen eri osa-alueet (esim. kog-

nitiivinen kehitys, emotionaalinen kehitys ja psy-

kososiaalinen kehitys) erityisesti lapsuus- ja nuo-

ruusiässä, mutta myös läpi ihmisen koko elämän-

kaaren. Ihmisen psyykkiseen kehitykseen vaikut-

tavia biologisia ja sosiokulttuurisia tekijöitä

PS3

syv.

Tietoa käsittelevä ihminen

Kognitiiviset perustoiminnot eli havaitseminen,

tarkkaavaisuus ja muisti sekä jokin korkeamman

kognitiivisen toiminnan ilmiö, kuten päätöksen-

teko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelli-

set toiminnot.

PS4

syv.

Tunteet, psyykkinen hy-

vinvointi ja mielenterveys

Tunteiden muodostuminen ja myös niiden biologi-

nen perusta ja toisaalta kulttuurisidonnaisuus.

Oman psyykkisen hyvinvoinnin ja tasapainon tu-

keminen. Uni, nukkuminen ja stressi. Mielenter-

veys ja keskeiset mielenterveyden ongelmat.

PS5

syv.

Yksilöllinen ja yhteisölli-

nen ihminen

Persoonallisuuden käsite ja erilaisia teorioita,

jotka selittävät persoonallisuutta ja sen raken-

netta. Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen,

vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

PSk6

koko.

Sosiaalipsykologia ja psy-

kologinen tutkimus

Kurssilla syvennetään ymmärrystä ryhmän vaiku-

tuksesta yksilöön erilaisissa sosiaalisissa tilan-

teissa ja tutustutaan erilaisiin sosiaalipsykologian

tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Media psykologi-

sesta näkökulmasta. Psykologisen tutkimuksen

periaatteet ja niiden soveltaminen.

PSk7

koko.

Psykologian ABI-kurssi Kerrataan lukion psykologian keskeisimmät osa-

alueet ja teoriat ja valmentaudutaan psykologian

ainereaaliin.

HISTORIA


HI1 Ihminen ympäristön ja

yhteiskuntien muutok-

sessa

Historia tieteenalana. Väestökehityksen, talou-

den, luonnon ja yhteiskunnan välisen vuorovaiku-

tuksen kehittyminen kivikaudesta nykypäivään.

Eurooppalaisten yhteiskuntien muodostuminen.

HI2 Itsenäisen Suomen his-

toria

Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja

kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Suomen

53

valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumi-

nen. Kriisit. Suuret taloudelliset ja kulttuuriset mur-

rokset.

HI3

syv.

Kansainväliset suhteet

Kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja

muutoksia 1800-luvulta lähtien. Analysoidaan po-

litiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpai-

lun kannalta. Demokratia vastaan diktatuuri. Ny-

kymaailman konfliktit ja niiden taustat.

HI4

syv.

Eurooppalaisen maail-

mankuvan kehitys

Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin

keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, kes-

keistä on ihmisen maailmankuvan muutos, tieteen

ja taiteen virtaukset ja aatehistoriallinen kehitys.

HI5

syv.

Ruotsin itämaasta Suo-

meksi

Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen

vuotta 1809 sekä suomalainen kulttuuriperintö.

Tarkastellaan väestö-, talous- ja kulttuurihistoriaa

sekä poliittista historiaa. Voidaan suorittaa myös

verkkokurssina.

HI6

syv.

Maailman kulttuurit koh-

taavat

Kurssilla tarkastellaan merkittäviä ulkoeurooppa-

laisia kulttuureja, jotka ovat olleet kosketuksissa

länsimaiden kanssa; yleiskuva kunkin kulttuurin

historiasta ja ominaispiirteistä sekä niiden muuttu-

misesta ja asemasta 2000-luvun maailmassa.

Tehtävät, pohdiskelu, keskustelu ja internet-työs-

kentely ovat kurssin opiskeluun kuuluvia työsken-

telytapoja.

HIk7

koko.

Historian abikurssi

Kurssi valmentaa historian ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssilla kerrataan lukion historian oppimäärää

opiskelijoiden tarpeiden mukaan sekä harjoitel-

laan ylioppilaskirjoitusten tehtäviin vastaamista

aiempien vuosien kokeiden avulla.

YHTEISKUNTAOPPI


YH1 Suomalainen

yhteiskunta

Kurssilla tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan

perusrakenteisiin, perusoikeuksiin ja vaikutta-

miskeinoihin. Hyvinvointivaltio ja sen haasteet,

politiikka ja päätöksenteko.

YH2

Taloustieto Tutustutaan talouden keskeisiin perusteisiin,

Suomen ja kansainväliseen talouselämään. Tai-

toja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä,

työnteon ja yrittäjyyden merkitys.

54

YH3

syv.

Suomi, Eurooppa ja muut-

tuva maailma

Perehdytään Euroopan unionin toimintaan ja Yk-

sittäisen kansalaisen asemaan siellä. Opitaan

tuntemaan Euroopan yhdentymisen sekä globa-

lisaation tarjoamia etuja ja haittoja, mahdolli-

suuksia ja uhkia.

YH4

syv.

Kansalaisen lakitieto Perustiedot oikeusjärjestyksestä. Opitaan hoita-

maan tavanomaisia oikeusasioita, tunnetaan

omat oikeudet ja velvollisuudet. Ratkaistaan oi-

keustapauksia ja vieraillaan käräjäoikeuden is-

tunnossa.

TEEMAOPINNOT JA MUUT LUKION TEHTÄVÄÄN KUULUVAT KURSSIT

TO1 Tutkiva työskentely Opiskelija osallistuu aktiivisesti lukioaikana järjes-

tettäviin projekteihin, joissa tehdään pieni tutki-

mus ja esitetään se.

MUSIIKKI


MU1 Musiikki ja minä Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tunte-

musta käytännön musisoinnin avulla. Pohditaan

musiikin merkitystä ihmiselle. Perehdytään kuu-

lonhuoltoon.

MU2 Moniääninen Suomi Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikki-

kulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä

niiden taustatekijöitä ja kehitystä.






etusija kurssille.






etusija kurssille.

MUk5 ja

MUk6

Bändikurssi 1 ja

bändikurssi 2

Opiskelija osallistuu omaehtoiseen bänditoimin-

taan opistolla. Opettaja Jussi Kangasluoma arvioi

kurssivaatimusten täyttymisen.

55

KUVATAIDE


KU1 Kuvat ja kulttuurit Erilaiset taidekäsitykset. Kuvan tulkinta. Kuvan

valta. Taide kulttuurin tulkkina. Oma kuvallinen il-

maisu. Taiteen ajankohtaiset ilmiöt.

KU2 Muotoillut ja rakennetut

ympäristöt

Kuvakulttuurit identiteetin rakentajina ja kulttuuri-

perinnön uudistajina. Luonto, rakennettu ympä-

ristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, media-

ympäristö ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottami-

sen lähtökohtana. Käsitteet, tulkinnan keinot,

ajankohtaiset ilmiöt.

LIIKUNTA


LI1 Energiaa liikunnasta Liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyy-

sisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikunta-

lajeissa.

LIk2 Wanhojen tanssit Opiskelija osallistuu aktiivisesti kurssille ja Wan-

hojen tanssiesitykseen.

LIk3 Salibandykurssi Opiskelija osallistuu iltatoimintana järjestettyyn

salibandyyn ja kerää osallistumismerkintöjä Säh-

lypassiin

TERVEYSTIETO


TE1 Terveyden perusteet Kurssilla syvennetään peruskoulun tietotaitoa tar-

kastellen ihmistä fyysisenä, psyykkisenä ja sosi-

aalisena kokonaisuutena. Lisäksi tutustutaan

yleisimpiin tauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn

sekä pohditaan yleisen, opiskelu- ja työhyvinvoin-

nin edistämistä.

TE2

syv.

Ihminen, ympäristö ja

terveys

Kurssilla tutustutaan ihmisen kohtaamiin tervey-

dellisiin haasteisiin, valintoihin ja selviytymiseen

elämänkulun eri vaiheissa. Lisäksi perehdytään

turvallisuuteen, terveyteen kohdistuviin riskeihin

sekä kriiseihin.

TE3

syv.

Terveyttä tutkimassa Kurssilla perehdytään sairauksien historiaan ja tu-

levaisuuden näkymiin sekä opiskellaan terveys-

tiedon soveltamista ja hyödyntämistä erilaisten

tutkimusasetelmien pohjalta. Lisäksi perehdytään

56

terveydenhoidon yhteiskunnalliseen toimintaan

ennen ja nyt.

TUTKIMUS


TUTk1

koko.

Tutkimus ja tiedon-

hankinta

Kurssin tavoitteena on selvittää tiedonhakuun liittyviä

käsitteitä, antaa opiskelijoille valmiudet monipuoliseen

tiedonhakuun sekä oppia lähdekriittisyyttä. Kurssi

sisältää erilaisiin tiedon lähteisiin tutustumista ja

tiedonhakuharjoituksia. Kurssilla aloitetaan tutkielman

teko omasta aiheesta.

TUTk2

koko.

Tutkimus ja raportointi Jatketaan tutkielman tekemistä valitusta aiheesta.

Tutkielmaa työstetään pääasiassa tuntien aikana ohjatusti.

OPINTO-OHJAUS


OPO1 Minä opiskelijana Suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden ai-

kana. Käydään läpi erilaisia lukio-opiskelun käy-

täntöjä ja pohditaan ainevalintoja. Toisena

vuonna perehdytään pääpiirteissään jatko-opinto-

mahdollisuuksiin ja tutustutaan mm. amk- ja yli-

opisto-opintoihin. Lisäksi käydään läpi yo-kirjoi-

tuksiin liittyviä asioita.

OPO2 Jatko-opinnot ja työelämä Kartoitetaan erilaisia jatko-opiskelumahdollisuuk-

sia ja pohditaan itselle soveltuvia vaihtoehtoja.

Tutustutaan työelämään ja sen periaatteisiin. Käy-

dään läpi jatko-opintohakuihin liittyvät tarvittavat

tiedot ja käytännöt.

OPOk3 Tutor-kurssi Lyhyehkö valmennus tutoriksi ja sen jälkeen toi-

mintaa tutorina uusille opiskelijoille. Myös koulu-

esittelyjä.

OPPILAAN RYHMÄNOHJAUS


ORO1 Ryhmänohjaus Perehdytään lukion ainevalintoihin, tehdään valin-

nat ja suunnitellaan kirjoitettavia aineita. Yleiset

opiskeluun ja opistolla toimimiseen liittyvät asiat.

Ajankohtainen tiedotus, ryhmänohjaajan vartit.

57

TVT (Tieto- ja viestintätekniikka)


TVT1 Lukiolaisen TVT 1 Kurssilla perehdytään tekstinkäsittelyn, taulukko-

laskennan ja esitysgrafiikan ohjelmistojen käyt-

töön sekä LibreOffice-ohjelmistoon käytännön

harjoitteiden avulla. LibreOffice:a käytetään yo-

kirjoituksissa ja sähköisissä kokeissa.

TVT2 Lukiolaisen TVT 2 Kurssilla syvennetään toimisto-ohjelmien käyttöä

yhdistämällä harjoitteet muihin oppiaineisiin. Li-

säksi perehdytään asiakokonaisuuksien esittä-

miseen.

KANSAINVÄLISYYS


KVk1 Kansainvälisyys Opiskelija osallistuu aktiivisesti opiston kansain-

välisyyshankkeeseen tai suorittaa itsenäisesti jon-

kin kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman.

Opettajatiimi arvioi kurssivaatimusten täyttymi-

sen.

VAPAAEHTOISTOIMINTA


VAPEk1 Vapaaehtoistoiminta Opiskelija osallistuu aktiivisesti jonkin vapaaeh-

toistoimintaa järjestävän järjestön, esim. Raudas-

kylän SPR:n, toimintaan.

KULTTUURITUOTANTO


KULTk1 Kulttuurituotanto Opiskelija järjestää yksin tai yhdessä muiden

kanssa erilaisia kulttuurituotoksia, esim. taidepro-

duktioita, konsertteja tai näyttelyitä. Opettajatiimi

arvioi kurssivaatimusten täyttymisen. Kurssin voi

suorittaa myös esim. tekemällä riittävän määrän

hyväksyttyjä vlogi-postauksia.

KANSALAISTOIMINTA

58


KANSk1 Kansalaistoiminta Opiskelija toimii aktiivisesti opistoneuvostossa tai

on mukana jossakin muussa kansalaistoimin-

nassa. Opiskelija kerää toiminnastaan merkintöjä

Aktiivipassiin.

8. YLIOPPILASTUTKINTO

Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa koko

maassa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Kevään tutkinnon kuullunymmärtämis-

kokeet ja äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun puolivälissä. Kirjalliset kokeet jär-

jestetään maaliskuussa. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla.

Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (esim. kevät

2017 syksy 2017, kevät 2018).

8.1 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet

Pakollisia kokeita on yhteensä neljä, joista on kaikille pakollinen

1. äidinkielen koe

ja kolme muuta (pakollista) koetta seuraavien neljän kokeen joukosta:

2. toisen kotimaisen kielen koe

3. yksi vieraan kielen koe

4. matematiikan koe

5. reaaliaineissa järjestettävä koe (ainereaali).

Kokelas voi vapaasti valita kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän vii-

meksi mainitun kokeen (2.–5.) joukosta.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen ko-

keeseen.

1. toisen kotimaisen kielen koe

2. matematiikan koe

3. reaaliaineiden koe

4. vieraiden kielten kokeita

59

Kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa pakollisten ja syventävien kurssien mu-

kaan.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudel-

taan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman ta-

son mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin

suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: mate-

matiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa

kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta

alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.

8.2 Osallistumisoikeus

Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään

erillisiä kokeita. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalli-

seen kokeeseen osallistumistaan on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset

kurssit. Äidinkielessä pakolliset kurssit tulee olla suoritettuina ennen tekstitaidon kokeeseen

osallistumista.

Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on

opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei

ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia.

Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän ei ole saanut osallistumisoikeutta, pois-

tetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä. Tätä ei katsota kokeen yrityskerraksi.

8.3 Reaaliaineiden koe

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tut-

kintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Tarkista kirjoittamasi reaaliaineen koe-

päivä!

Koepäivä A Koepäivä B

60

psykologia ev.-lut. uskonto

filosofia ortodoksinen uskonto

historia elämänkatsomustieto

fysiikka yhteiskuntaoppi

biologia kemia

maantiede

terveystieto

Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas

voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajautta-

malla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.

Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraa-

vasti: uskonto 10/6, elämänkatsomustieto 10/6, psykologia 10/6, filosofia10/6, historia 10/6,

yhteiskuntaoppi 10/6, fysiikka 13/8, kemia 12/8, biologia 12/8, maantiede 10/6 ja terveystieto

10/6.

Kussakin reaaliaineen kokeessa voi olla 1–2 vaativaa jokeritehtävää ja 1–4 oppiainerajat ylit-

tävää tehtävää. Tavanomainen tehtävä pisteytetään välillä 0–6 ja jokeritehtävä välillä 0–9.

8.4 Ylioppilastutkintotodistus

Ylioppilaskokeiden tulokset julkaistaan syksyllä marraskuun 25. päivän tienoilla, ja keväällä

toukokuun 20. päivän jälkeen.

Kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet

on suoritettu hyväksytysti ja lukion oppimäärä on suoritettu. Ylioppilastutkinto on sidoksissa

lukion päättötodistukseen: jos lukion kursseja on suorittamatta, myös ylioppilastodistus ja val-

kolakki jäävät saamatta. Rehtori ilmoittaa keväällä 10.5. ja syksyllä 7.11. ylioppilaslautakun-

nalle, ketkä lukion oppilaista saavat tai eivät saa todistusta. Opiskelijan on itse huolehdit-

61

tava, että kaikki lukion kurssit on suoritettu ajoissa! Mikäli opiskelija haluaa yo-todistuk-

sen keväällä, lukion oppimäärä on suoritettava 30.4. mennessä. Syksyn vastaava päivämäärä

on 31.10.

Ylioppilastutkintotodistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kokeen

taso ja kokeesta saatu arvosana. Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:

• laudatur (L)…7

• eximia cum laude approbatur (E)...6

• magna cum laude approbatur (M)...5

• cum laude approbatur C)...4

• lubenter approbatur (B)...3

• approbatur (A)...2

• improbatur (I)...0

Huom: Tarkemmat ainekohtaiset ohjeet ja tiedot mm. tehtävätyypeistä, arvostelusta ja kom-

pensaatiosta voi lukea sivulta http://www.ylioppilastutkinto.fi.

8.5 Ilmoittautuminen

Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään edellisen vuoden marraskuun 23. päi-

vänä ja syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään kesäkuun 5. päivänä kirjallisesti.

Ilmoittautumislomake täytetään Wilmassa, tulostetaan ja varmennetaan omalla allekirjoituk-

sella. Erityinen ilmoittautumistilaisuus järjestetään marraskuussa ja toukokuussa. Ilmoittautu-

mislomakkeet toimitetaan ryhmänohjaajalle. Syksyn kokeisiin osallistuneet voivat ilmoittautua

tutkintotulosten selvittyä tai viimeistään 1.12..

Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän

ilman erityisen painavaa syytä on jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Ilmoittauduttaessa

tehtyjä valintoja kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä tai kokeen tasosta ei voi jälki-

käteen muuttaa.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/

62

Jos kokelaalla on todettu luku- ja kirjoitushäiriö, todistus lukihäiriöstä on toimitettava kansliaan,

joka toimittaa sen lautakunnalle ilmoittautumistietojen mukana. Samoin selvitys vieraskielisyy-

destä voidaan lähettää ilmoittautumisen yhteydessä. Vieraskielisille on tarkemmin ohjeita yo-

tutkinnon nettisivulla.

Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan

ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Hinnasto on internet-sivulla www.ylioppilastutkinto.fi.

8.6 Kokeen uusiminen

Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksy-

tyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä

tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.

Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu,

että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen

tasoa ei voi vaihtaa.

Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava.

8.7 Kokeet

YO- kokeisiin ohjeistetaan erikseen mm. opon tunneilla ja yo-infoissa, joissa on tärkeä olla

paikalla.

9. YLIOPPILASKOEPÄIVÄT

(katso www.ylioppilastutkinto.fi)

9.1 Syksyn 2016 koepäivät

(Keltaisella pohjalla olevat sähköisiä kokeita)

Kuullunymmärtämiskokeet



63

ma 12.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)

ti 13.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti)

Kirjalliset kokeet

pe 16.9. äidinkieli, tekstitaidon koe

ma 19.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveys-

tieto

ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä, (englanti ja saksa)

pe 23.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ma 26.9. äidinkieli, esseekoe

ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

pe 30.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa)

9.2 Kevään 2017 koepäivät

Kirjallinen koe

pe 10.2. äidinkieli, tekstitaidon koe

Kuullunymmärtämiskokeet

ma 13.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ti 14.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)

ke 15.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti)

Kirjalliset kokeet

ma 13.3. äidinkieli, esseekoe

ke 15.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

pe 17.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa)

ma 20.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 22.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

64

pe 24.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveys-

tieto

ma 27.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, saksa)

raudaskylÄn lukion opinto-opas · 2018-02-01 · opinto-opas lukuvuosi 2016–2017. 2 sisällys 1....

Documents