rengasalan meluselvitys - ttk.fi · melu heikentää ajan mittaan kuuloa. kuulon heikkenemisen...

RENGASALAN MELUSELVITYS

MITTAYKSIKKÖJÄ JA TERMISTÖÄ

desibeli (dB) Äänen voimakkuuden mittayksikkö.

• 80 dB Päivittäisen (8 h) melualtistuksen alempi toiminta-arvo. Työnantajan on huoleh-dittava siitä, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet.

• 85 dB Päivittäisen (8 h) melualtistuksen ylempi toiminta-arvo. Työnantajan on annetta-va työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet, joita työntekijän on käytettävä. Alempi ja ylempi toiminta-arvo arvioidaan ilman kuulonsuojaimia.

• 85 dB Työpaikalle on laadittava riskinarvioinnin perusteella meluntorjunta ohjelma.

• 87 dB Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 dB. Jos altistuksen raja-arvo ylittyy, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämi-seksi alle raja-arvon. Työnantajan on varmistuttava kuulonsuojainten asianmu-kaisesta käytöstä. Raja-arvojen soveltamisessa otetaan huomioon työntekijän käyttämien kuulonsuojainten vaimentava vaikutus.

• + 3 dB Kolmen desibelin lisäys kaksinkertaistaa melulle altistumisen.

Pascal (Pa) Äänenpaineen mittayksikkö, ääni aiheuttaa pieniä painevaihteluita.

• 112 Pa Äänen huippupaineen alempi toiminta-arvo. Kuulonsuojaimet on oltava työnteki-jän käytettävissä. Pascal voidaan ilmoittaa myös desibelinä. Äänen huippupaine 112 Pa = äänen huipputaso 135 dB.

• 140 Pa Ääneen huippupaineen ylempi toiminta-arvo. Tämä toiminta-arvo ylittyy moni-kertaisesti renkaan räjähdyksessä, ja on mahdollista syntyä välitön kuulovaurio. Työntekijällä on velvollisuus käyttää kuulonsuojaimia. Alempi ja ylempi toiminta-arvo arvioidaan ilman kuulonsuojaimia. Äänen huippupaine 140 Pa = äänen huipputaso 137 dB.

• 200 Pa Äänen huippupaineen raja-arvo on 200 Pa. Jos työntekijän altistuminen me-lulle ylittää raja-arvon, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Työnantajan on varmistuttava kuu-lonsuojainten asianmukaisesta käytöstä. Raja-arvojen soveltamisessa otetaan huomioon työntekijän käyttämien kuulonsuojainten vaimentava vaikutus. Äänen huippupaine 200 Pa = äänen huipputaso 140 dB.

hertsi (Hz) Taajuuden mittayksikkö, värähdystä sekunnissa.

A-taajuuspainotus Päivittäinen melualtistus mitataan A-taajuuspainotuksella, joka mukailee korvan herkkyyttä äänen eri taajuuksilla. Altistuksen suuruuteen vaikuttaa se, miten voimakasta melu on korvan kohdalla ja miten kauan henkilö on tällaisessa melus-sa.

C-taajuuspainotus Äänen huippupainetasoa mitataan C-taajuuspainotuksella. Äänen huippupaine-tasolla tarkoitetaan äänenpaineen suurinta hetkellistä tasoa.

peak Huippu, kuvaa esim. rengasräjähdyksessä syntyvää suurinta painetta, paine-pulssin suurin arvo.

L Äänitaso, taso kuvaa äänienergiaa desibeliarvoina.

Ex Exposure, alaviite kuvaa altistumista.

eq Alaviite keskiarvo, ekvivalentti.

KÄSITTEITÄ

Melu Ihmisen kannalta haitallista ääntä. Ääni on ilmassa etenevää painevärähtelyä. Melu voi olla tasaista tai vaihtelevaa. Melun voimakkuus ilmaistaan yleensä desi-beleinä (dB).

Altistuminen Melun kohteena oleminen. Melulle altistuminen mitataan kuulonsuojaimen lähet-tyviltä ja melun ohjearvot on useimmiten määritetty melulle altistumiselle. Me-lulle altistumisen raja-arvo määritetään kuulonsuojaimen läpi päässeen äänen voimakkuutena, esimerkiksi korvakäytävän suulta tai korvakäytävästä.

Impulssimelu Äkillisiä painevaihteluita sisältävää melua. Impulssimelu voi aiheuttaa välittö-män kuulovaurion vaaran, ja sitä mitataan eri suureilla kuin tasaista tai vaihtele-vaa melua. Myös impulssimelulle on eri ohjearvot kuin tasaiselle tai vaihtelevalle melulle. Rengasalalla impulssimelua on iskumelu ja renkaan räjähdysmelu.

Impulssimelun huipputaso

Mittasuure, jolla kuvataan impulssimelussa olevaa suurinta arvoa (LCpeak) desi-beleinä (dB). Aikaisemmin ja joissakin maissa edelleen impulssimelun suurinta arvoa kuvataan painehuippuna ppeak, jonka yksikkö pascal (Pa).

Keskiäänitaso Vaihtelevalle melulle laskettu keskimääräinen melulle altistuminen esimerkik-si työpäivän jaksolle (8 tuntia) tai työvaiheen kestolle (esimerkiksi 5 minuuttia). Tätä suuretta kuvataan lyhenteellä LAeq, johon voidaan liittää kestoaika lisämää-reeksi, esim LAeq, 2h. Meluasetuksessa keskiäänitaso (Ex = exposure eli altistumi-nen) ilmoitetaan 8 tunnin keskiäänitasona, ja sen lyhenne on LEX,8h.

Melun taajuus Kuvaa melussa tai äänessä olevaa korkeutta, esimerkkinä pientaajuinen tai suu-ritaajuinen melu. Esimerkiksi kompressorin ääni on pientaajuista ja paineilma-puhalluksen melu suuritaajuista. Taajuusanalyyseistä akustiikan asiantuntijat voivat arvioida materiaalien ja rakenteiden sekä kuulonsuojaimien vaikutusta melulle altistumiseen, esimerkiksi tilan kaikuisuutta, seinien ääneneristävyyttä, askeläänen eristävyyttä, koneiden melun vaimennusmahdollisuuksia ja niin edel-leen. Siksi se on melun torjunnan perussuure.

Melun toiminta-arvo Toiminta-arvo kuvaa melualtistumista, jonka ylittyminen aiheuttaa toimenpiteitä työpaikalla. Meluasetuksessa erotetaan alempi ja ylempi toiminta-arvo, joiden ylittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä työpaikalla.

Melun raja-arvo Raja-arvo mitataan tai arvioidaan korvaan pääsevän melun perusteella (kuulon-suojaimen alta), ja sitä ei saa ylittää.

Taajuuspainotus Työsuojelussa melua taajuuspainotetaan ihmisen korvan herkkyyden mukai-sesti, jolloin keskiäänitasoa painotetaan tavallisesti A-taajuussuotimen (LAeq) ja huipputasoa C-taajuussuotimen (LCpeak) kautta. Taajuussuotimet ovat nykyisissä melumittareissa vakiovarusteina. A- ja C- suotimet kuvaavat korvan (korvalehti + korvakäytävä) taajuusominaisuuksia erilaisille meluille.

ÄÄNISUUREET

desibeli (dB) Äänen voimakkuuden mittayksikkö.

keskiäänitaso LAeq Ohjearvot: alempi toiminta-arvo on 80 dB ja ylempi toiminta-arvo 85 dB.

huipputaso LCpeak Ohjearvot: alempi toiminta-arvo 135 dB ja ylempi toiminta-arvo 137 dB.

paineen huippuarvo ppeak Ohjearvot: alempi toiminta-arvo 112 Pa ja ylempi toiminta-arvo 140 Pa.

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus, Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta

Kuvat: Jarmo Nuora, Vesa Kotaviita, Rauno Pääkkönen Teksti: Rauno Pääkkönen ja rengasalan korttikoulutusryhmä Taitto: Olli Tamminen

1. painos 2018

978-951-810-677-0 (pdf) Tuotenumero: 201807

SISÄLTÖ

ESIPUHE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

RENGASALAN MELUSELVITYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Taustaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Mittausmenetelmät ja ohjearvot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Työn toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Aikataulu ja kohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Tulokset ja niiden käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Työvaihekohtaisia tuloksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Pohdinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

LIITE 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

6 RENGASALAN MELUSELVITYS

Tämä raportti on syntynyt Työturvallisuus-keskuksen hankkeena, Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan yhteis-työnä ja sen toteutti Tmi Rauno Pääkkönen. Raportissa selvitetään rengastöissä ja pin-noituksessa syntyviä melulle altistumisia ja annetaan ohjeita melun hallitsemiseksi ja torjumiseksi. Rengasalan meluselvitys osoittaa, että melu on rengasalalla kes-keinen vaaratekijä. Toivomme, että tämä meluselvitys auttaa ymmärtämään melun merkityksen kuulovamman syntymiseen, el-lei kuulonsuojaus ole riittävä. Kuulovamma syntyy ja kehittyy hitaasti ja oireettomasti. Mittaustuloksien viesti on yksiselitteinen: rengastyössä on käytettävä kuulonsuojai-mia.

Rengasalalla on jo useiden vuosien ajan teh-ty työtä työturvallisuuden kehittämiseksi. Työturvallisuus on merkittävä asia rengas-työssä. Työturvallisuuskeskus on vuonna 2018 julkaissut oppaan ”Työ turvallisuus rengas alalla”. Rengastoimialalle on tehty teematutkinta rengasräjähdyksistä (TOT 3/11), mitattu rengasräjähdysten aiheutta-ma impulssimelu raskaan kaluston rengas-töissä (Työterveyslaitos, Ollila 2011), ergo-nomiaselvitys (Työterveyslaitos 2015) sekä videot ”Rengastöiden riskit hallintaan” (2012) ja ”Rengastyöt turvallisesti” (2016). Lisäksi toimialalle on kehitetty valtakunnallinen rengasturvallisuuskorttikoulutus. Koulutuk-set aloitettiin 31.5.2006. Tämä rengasalan meluselvitys on jatkoa aiemmille rengasalan työturvallisuuden kehittämiseksi tehdyille toimenpiteille.

Kiitämme kaikkia selvitykseen osallistunei-ta tahoja ja työpaikkoja.

Helsingissä 2018

ESIPUHE

RENGASALAN MELUSELVITYS 7

Taustaa

Kuulo ja näkö ovat tärkeimmät aistimme. Kuulovamma heikentää kykyämme hyödyn-tää puheviestintää ja huonontaa elämämme laatua myös vapaa-ajalla. Työterveyslaitok-sen ammattitautitilastojen mukaan melu aiheuttaa vuosittain noin 1 000 melusta johtuvaa ammattitautia, joista vahvistettuja on noin puolet. Kuulovaurio on yksi yleisim-mistä ammattitaudeista. Vaikka melua on paljon tutkittu ja selvitetty, melun ammatti-taudit ovat vähentyneet hitaasti. Voimakas melu heikentää ajan mittaan kuuloa. Kuulon heikkenemisen lisäksi on vaarana tinnitus eli korvassa kuuluva jatkuva sointi. Tinnitus on pysyvä kuulovaurio. Melu aiheuttaa myös muita kuin kuuloon kohdistuvia vaikutuksia ihmisille. Melu haittaa ja vaikeuttaa viestin-tää, esim. asiakastyössä, ja se väsyttää ja häiritsee. Melulla on myös yhteisvaikutuksia tapaturmiin.

Rengastöissä melua esiintyy monimuotoi-sesti. Melua aiheuttavat muun muassa työs-sä käytettävät paineilmatoimiset työkalut, paineen purkautuminen renkaita tyhjennet-täessä tai pyörien irrotuksessa käytettävien työkalujen aiheuttama melu. Yleensä kevy-en ja raskaan puolen asennustyöt tehdään toisistaan erillisissä tiloissa, mutta joskus molempia asennustöitä suoritetaan samas-sa asennushallissa. Tällöin raskaan kaluston asennustöistä syntyvät suuremmat me-luarvot rasittavat kaikkia asennushallissa työskenteleviä. Rengastöissä syntyvä melu ei ole tasoltaan tasaista, vaan tyypillistä on meluarvojen suuret vaihtelut eri työvaihei-ta suoritettaessa. Rengastyölle on yleistä, että syntyy ennalta arvaamattomia suuria

melupiikkejä, joille samassa työtilassa työs-kentelevät altistuvat. Henkilöautopuolella erityisesti renkaanvaihtosesongit altistavat melulle merkittävästi. Raskaiden ajoneuvo-jen renkaiden paineistamiseen ja käsittelyyn liittyy melun lisäksi myös räjähdysriski, ja siinä impulssimelupiikin lisäksi syntyy mer-kittävä painepulssi. Jos rengas räjähtää, on lähellä olijoilla välittömän kuulovaurion riski. Painepulssi voi myös vaurioittaa rakenteita ja rikkoa laitteita.

Erään saksalaisen selvityksen mukaan hen-kilöautojen renkaanvaihdossa melulle al-tistuminen on noin 80 dB. Suomalaisen työ-terveyshuollon aineiston perusteella päivän keskiäänitaso oli noin 95 dB, joten hajontaa kirjallisuuden perusteella on. Rengasalalla melua on mitattu satunnaisesti työterveys-huoltojen työpaikkakäynneillä tai työpaikko-jen omissa selvityksissä.

Tähän hankkeeseen valittiin yhteensä kah-deksan toimipaikkaa, joista valtaosassa tehtiin sekä henkilöautojen että raskaiden ajoneuvojen rengastöitä, ja kohteina oli myös kaksi raskaiden renkaiden pinnoitta-moa. Hankkeessa mitattiin melulähteet ja työvaiheissa syntyneet eri altisteet rengas-alan työtehtävissä. Mittausten perusteella laadittiin tämä selvitys, pohdittiin melun vähentämistä sekä ohjeistettiin melun tor-juntaa yleisesti.

RENGASALAN MELUSELVITYS


Mittausmenetelmät ja ohjearvot

Melua mitattiin äänianalysaattoreilla (B&K 2260) sekä meluannosmittareilla (Larson Davis Spark 706). Mittarit oli kalibroitu vuon-na 2017 ja mittareiden toimivuus arvioitiin ennen mittauksia ja niiden jälkeen vertai-luäänilähteillä. Mittareille tallennetut tiedot purettiin mittareita varten olevilla tietoko-neohjelmilla (B&K 7178 ja Blaze 6.05). Ää-nianalysaattoreilla voitiin tarkastella muun muassa työvaiheiden ajallisia vaihteluita ja melun taajuussisältöjä. Meluannosmitta-reilta saatiin tulostettua melualtistumista kuvaavat keskiäänitasot (LAeq) ja huipputa-sot (LCpeak). Lisäksi mittareista saatiin tulos-tetuksi melulle altistuminen ajan funktiona, esimerkiksi joka sekunti mittauksen aikana.

Käynneillä tarkasteltiin suojainten käyttöä ja tilojen melunvaimennustoimenpiteitä. Arvioitiin eri tilojen välisten rakenteiden vai-mennusta ja vaimennuksen riittävyyttä mm. toimistotyön ja asiakastyön näkökulmasta. Arvioitiin ja vertailtiin erilaisten työkalujen melutasoja toisaalta käyttäjän altistumisen näkökulmasta ja toisaalta melun leviämisen näkökulmasta. Arvioitiin silmämäärin myös myötävaikuttavia tekijöitä, kuten tärinää ja

tapaturmavaaroja. Arviointien perusteella tehtiin tarkistuslista.

Valtioneuvoston asetuksen 85/2006 mu-kaan kuulovaurion vaaraa aiheuttavana me-luna pidetään melualtistusta, joka mitattu-na keskiäänitasona työpäivän ajalta ylittää arvon 85 dB. Impulssimelun huipputasolle ylempi toiminta-arvo on 137 dB (140 Pa). Jos työntekijän työpäivän melualtistus ylittää alemmat toiminta-arvot (80 dB), työnte-kijällä on oikeus saada työnantajalta hen-kilökohtaiset kuulonsuojaimet. Alempien toiminta-arvojen ylittyessä työntekijällä on myös oltava mahdollisuus käydä kuulotes-tissä, mikäli melutilanteen mittaukset ja arviointi osoittavat terveydelle aiheutuvaa riskiä.

Jos melualtistus ylittää ylemmät toi-minta-arvot (85 dB), työntekijälle tulee velvollisuus kuulonsuojaimien käyttöön. Työntekijällä on tällöin myös oikeus kuulon-tarkastukseen. Ylemmän toiminta-arvon ylittyessä työpaikalle täytyy tehdä melun-torjuntaohjelma ja lisäksi tilaan johtaville kulkureiteille pitää asentaa melusta va-roittavat merkit tai melualue pitää muuten määrittää ja siitä tiedottaa.

*Esimerkiksi renkaan räjähdys ylittää raja-arvon, ja kuulonsuojainten käyttö on välttämätöntä. Pai-nepulssissa voi olla muutakin kuin kuuloalueen energiaa kuten esimerkiksi painevaikutusta ja voima-vaikutusta, kun taas C-painotetussa huipputasossa on rajauduttu vain kuuloalueen meluun.

KESKIÄÄNITASO IMPULSSIMELU

LEX,8h, dBpainepulssin huippu, ppeak

C-taajuuspainotettu, huipputaso LCpeak dB

altistuksen alemmat toiminta-arvot 80 112 Pa 135

altistuksen ylemmät toiminta-arvot 85 140 Pa 137

altistuksen raja-arvot 87 200 Pa* 140*

TAULUKKO 1. MELUALTISTUKSEN OHJEARVOT


Työn toteuttaminen

Aikataulu ja kohteetHanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jonka jäseniä olivat Satu von Bagh (Vianor Oy), Erkki Salmivalli (Suomen Euromaster Oy), Vesa Kotaviita (Työturvallisuuskeskus) ja Rauno Pääkkönen (Tmi Rauno Pääkkönen). Hankkeen toteuttivat Rauno Pääkkönen, Vesa Kotaviita ja kulloisenkin yrityksen edustaja.

Henkilöautonrenkaiden kevätsesonki ajoit-tuu maalis-huhtikuuhun, ja myös mittauksia tehtiin näinä aikoina. Raskaiden ajoneuvo-jen rengastyön mittauksia tehtiin samojen käyntien yhteydessä. Kuorma-autojen ren-kaiden pinnoitusta tarkasteltiin kahdessa kohteessa. Kohteiksi valittiin yhteensä kah-deksan toimipaikkaa:

• Vianor Oy, Tampere (Sarankulma ja Lielahti) ja Nurmijärvi (pinnoitus)

• Suomen Euromaster Oy, Tampere (Laka-laiva), Pori ja Jyväskylä

• Lujakumi Oy, Pori (myös pinnoitus)• Rengasnuora Oy, Jyväskylä (henkilöautot).

Mittaukset tehtiin helmi-toukokuussa 2018. Mittausten kesto oli 1−7 tuntia, ja lisäksi teh-tiin työvaihekohtaisia mittauksia. Melulle altistumisen mittauksia tehtiin yhteensä 36 kappaletta: henkilöautojen renkaanvaih-dosta 14 kertaa, henkilöautojen huoltotöistä kolme kertaa, kuorma-autojen renkaanvaih-doista seitsemän kertaa, myyjiltä kolme ker-taa ja pinnoitustöistä seitsemän kertaa.

Kuva 1 . Henkilöauton renkaanvaihto (vasen kuva) ja työvaiheen melumittaus henkilöauton renkaan asennuslinjalla (oikea kuva).

RENKAANVAIHTO JA MELUMITTAUS


äänitaso,dB

aika

pyörien irrotus pyörien kiinnitys

40

50

60

70

80

90

100

110

09:4

2:46

09:4

3:08

09:4

3:30

09:4

3:52

09:4

4:14

09:4

4:36

09:4

4:58

09:4

5:20

09:4

5:42

09:4

6:04

09:4

6:26

09:4

6:48

09:4

7:10

09:4

7:32

09:4

7:54

09:4

8:16

09:4

8:38

09:4

9:00

09:4

9:22

09:4

9:44

09:5

0:06

09:5

0:28

09:5

0:50

09:5

1:12

09:5

1:34

LAeq

KUVA 2A. KESKIÄÄNITASO HENKILÖAUTON PYÖRIEN VAIHDOSSA

Henkilöauton renkaanvaihtojakso, keskiäänitaso 83 dB, ja työn kesto 9 minuuttia. Vihreä käyrä ku-vaa sekunnin keskiäänitasoa (LAeq), jossa renkaiden irrotuksessa ja kiinnityksessä asentaja altistuu hetkellisesti 93−98 dB:n äänitasoille, vaikka keskiäänitaso 9 minuutin jakson ajalta (83 dB) jää alle ylemmän toiminta-arvon (85 dB). Melumittari on renkaanvaihtajan korvan kohdalla. Pystyakselilla on meluarvo (dB) ja vaaka-akselilla mittausaika.

KUVA 2B. HUIPPUÄÄNITASOT HENKILÖAUTON RENKAANVAIHDOSSA

Henkilöauton renkaanvaihtojakso, huipputaso 122 dB ja työn kesto 9 minuuttia. Sininen käyrä kuvaa impulssimelun huipputasoa (LCpeak). Huipputasot renkaiden irrotuksessa ja kiinnityksessä ovat 117–123 dB, jotka ovat alle impulssimelun alemman toiminta-arvon (135 dB). Melumittari on renkaan-vaihtajan korvan kohdalla.

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

09:4

2:35

09:4

2:57

09:4

3:19

09:4

3:41

09:4

4:03

09:4

4:25

09:4

4:47

09:4

5:09

09:4

5:31

09:4

5:53

09:4

6:15

09:4

6:37

09:4

6:59

09:4

7:21

09:4

7:43

09:4

8:05

09:4

8:27

09:4

8:49

09:4

9:11

09:4

9:33

09:4

9:55

09:5

0:17

09:5

0:39

09:5

1:01

09:5

1:23

09:5

1:45

äänitaso,dB

aika

pyörien irrotus pyörien kiinnitys

LCpeak


Tulokset ja niiden käsittely

Tuloksista määritettiin melulle altistuminen mitatuissa työtehtävissä, selvitettiin me-luisia työvaiheita ja niille altistumista sekä tehtiin melun taajuusanalyysejä akustisten arvioiden tekemiseksi. Saatujen tietojen perusteella tehtiin meluntorjuntaohjelman malli (liite 1), jota pitää tarkentaa tapauskoh-taisesti. Tulosten yhteenvedot ovat tauluk-koina 2 ja 3 (sivut 12 ja 13).

Taulukon 2 loppuun on laskettu ne keski-määräiset melulle altistumiset, joissa on oletettu, että työ on työpäivän aikana sa-manlaista kuin mittausten aikana. Tällöin on voitu yleistää, että esimerkiksi kahden tunnin mittauksen keskiäänitaso on sama kuin koko päivän keskiäänitaso. Lyhyet kah-vi- tai ruokatauot eivät käytännössä vaikuta keskiäänitasoihin paljoakaan. Melun huip-putasoista on poimittu sellaiset tapaukset, joissa suuria tasoja on ollut pääsääntöisesti useita mittausjakson aikana, vaikka periaat-teessa yksikin riittää välittömään kuulovau-riovaaraan.

Keskimäärin henkilöautojen renkaanvaih-toja tekevien meluannokset olivat 85 dB, henkilöautojen huoltotöissä 77 dB, kuor-ma-autojen rengastöissä noin 90 dB sekä myyjien meluannokset 81 dB. Pinnoituksen työvaiheissa keskimääräinen melutaso oli 86 dB. Melulle altistumiset vaihtelivat, ja vaihteluväli samantyyppisissä töissä oli 5 dB. Tällöin epävarmuustarkastelun (U = 2,5 dB, ISO 9612) ja terveyden varmistamisen perus-

teella todettiin, että mitattu arvo 85 dB on yli ylemmän toiminta-arvon. Huomionarvoista on myös se, että 3 dB:n nousu käytännössä kaksin kertaistaa melulle altistumisen määrän.

Impulssimelujen ylempi toiminta-arvo (137 dB) ylittyi kaikilla henkilöryhmillä lukuun ottamat-ta myyjiä. Myyjilläkin toiminta-arvon ylitty-minen on mahdollista. Impulssimelupiikkien syynä olivat useimmiten metallisten esinei-den iskeytymiset toisiaan vasten sekä vasa-rointi tai takominen. Valtaosassa mittauksia yli 130 dB:n piikkejä esiintyi vain muutamia työvuoroa kohti, mutta niitä esiintyi lähes kaikilla. Asennushalleissa tapahtuu varovai-sen arvion mukaan yli sata renkaan räjäh-dystä vuosittain. Kun arvioidaan rengasrä-jähdyksen voimakkuus (huipputaso 144-158 dB) ja muut takomisen äänet, voidaan tode-ta, että asennushalleissa työskentelevistä kaikilla on riski, että impulssimelun huip-puarvon ylempi toiminta-arvo 137 dB ylittyy. Tälläkin perusteella kuulonsuojainten käyt-tö asennushallissa on välttämätöntä. Kuu-lonsuojaimia käytettäessä impulssimelulle altistuminen ei ylitä raja-arvoa 140 dB.

Suojaimien käyttämättömyys yllätti. Altis tus-mittauksissa suojaimia käytti 61 % (22/36) kaikista henkilöistä (taulukko 2). Raskaiden ajoneuvojen rengastöissä ja pinnoituksessa suojainten käyttö oli 100 %. Henkilöautojen rengasasentajien suojaimien käyttöaste oli 53 % (8/15).


Melulle altistuminenkesto 1-8h

Kesto, h:min

Keskiäänitaso, dB

Huipputaso, dB

Suojainten käyttö

Muuta

1 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 1 5:08 87 144 kyllä2 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 2 2:52 82 136 ei3 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 3 2:51 84 127 ei4 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 4 3:25 84 136 ei5 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 5 7:25 87 146 ei6 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 6 7:24 86 145 ei7 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 7 2:00 87 141 kyllä8 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 8 2:19 84 129 kyllä takomista9 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 9 2:25 88 yli 150 kyllä vasarointia

10 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 10 2:25 87 136 kyllä11 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 11 2:20 81 138 kyllä12 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 12 2:20 87 135 kyllä13 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 13 2:11 83 133 kyllä14 kevyt puoli, rengastyöt, asentaja 14 7:22 86 133 ei15 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 1 1:22 92 141 kyllä16 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 2 1:15 90 137 kyllä17 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 3 5:21 88 136 kyllä18 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 4 5:15 87 137 kyllä19 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 5 7:23 89 143 kyllä20 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 6 1:53 90 143 kyllä21 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 7 2:13 86 146 kyllä22 raskas puoli, rengastyöt, asentaja 8 2:19 92 136 kyllä23 pinnoitus, työntekijä 1 2:22 80 122 ei24 pinnoitus, alkukarhennus, työntekijä 2 2:21 83 133 kyllä25 pinnoitus, alkutarkastus, työntekijä 3 2:51 88 137 kyllä26 pinnoitus, karhennus, työntekijä 4 2:51 91 124 kyllä

27 pinnoitus, karhennus, työntekijä 5 2:49 90 137 kylläseinäkkeet suojana

28 pinnoitus, kasaus, työntekijät 6 2:44 86 128 kyllä29 pinnoitus, paisto, työntekijä 7 2:46 86 138 kyllä30 pinnoitus, varastomies 2:38 82 141 ei31 myynti, myyjä 1 3:16 80 120 ei32 myynti, päällikkö 1:47 80 126 ei33 myynti, myyjä 2 2:30 82 133 ei34 kevyt puoli, autohuolto, asentaja 1 5:19 77 143 ei35 kevyt puoli, autohuolto, asentaja 2 5:09 75 125 ei36 kevyt puoli, autohuolto, asentaja 3 3:24 80 137 ei

keskiääni-taso, dB

kevyt puoli, rengastyöt, asentajat 81-87 127-146 osittain 85raskas puoli rengastyöt, asentajat 86-92 136-146 kyllä 90pinnoitus 80-91 122-141 kyllä 86päälliköt ja myyjät 80-82 120-133 ei 81ha autohuolto 75-80 125-143 ei 77Ylempi toiminta-arvo 85 137 85

Taulukko 2 . Melualtistusmittausten yhteenveto. Esimerkiksi rivillä 1 henkilöautojen rengasasenta-jalla 1 meluannosmittari oli korvan lähellä 5 tuntia 8 minuuttia, mittariin kertyi keskiäänitaso 87 dB ja mittausjakson aikana esiintyi huipputaso 144 dB. Asentaja käytti kuulonsuojaimia. Ylempi toiminta -arvo (keskiäänitaso 85 dB ja huipputaso 137 dB) ylittyi.

TAULUKKO 2. MELUALTISTUSMITTAUSTEN YHTEENVETO


KOHDEhetkellisiä melutasoja

KestoaikaKeskiääni

taso, dBImpulssimelun huipputaso, dB

1 raskas puoli nastoitus 1 min 90 1142 raskas puoli nastojen poraus 1 min 98 1113 kuorma auton paripyörien vaihto 15 min 92 1244 kuorma-auton mutterinvääntimen käyttö 1,5 min 99 1245 Elmax mutterinvääntimen käyttö 7 min 84 1226 neulahakkuri 30 s 1157 kuorma-auton renkan tyhjennys 4 min 36 s 100 1238 kuorma-auto vannekone irrotus 4 min 18 s 93 1279 mutterinväännin raskas puoli 20 s 115

10 kuorma-auto tyhjäkäynti ja poisajo 1,5 min 77 10411 henkilöauton renkaanvaihto 9 min 21 s 83 12212 henkilöauton renkaan nastoitus 3 min 75 11113 taustamelu henkilöautohalli 15 min 79 111

14 kuorma-auton renkaan räjähdys, etäisyys 3 m sekunteja 144-158mitattu aikaisemmin1

15 takominen lekalla metalliin sekunteja 145-150mitattu eri yhteydessä 2

16 takominen vasaralla metalliin sekunteja 140-145mitattu eri yhteydessä 2

17 ilmatykki sekunteja 119mitattu eri yhteydessä 3

hetkelliset melutasot 75-119 111-1581 Kuorma-auton renkaan räjähdyksiä on mitattu aikaisemmin erikseen tätä varten tehdyssä mittauk-

sessa (Työterveyslaitos, Ollila 2011).2 Lekalla ja vasaralla takomisen äänet on mitattu Työterveyslaitoksen mittauksissa

(Työterveyslaitos, Rauno Pääkkönen 2006).3 Ilmatykin keskiäänitaso on poimittu Työturvallisuus rengasalalla -oppaasta (Työturvallisuuskeskus 2018).

TAULUKKO 3. TYÖVAIHEKOHTAISTEN TULOSTEN YHTEENVETO

Työvaihekohtaisia tuloksiaSuurimmat hetkelliset melutasot tulivat ilmatykin ja neulahakkurin käytöstä. Neu-lahakkurilla irrotetaan ruostetta raskaiden ajoneuvojen vanteista. Tosin neulahakku-rin käyttö on harvinaista. Noin 100 dB:n keskiäänitaso syntyi myös kuorma-auton renkaan ilmanpaineen tyhjennyksestä. Ras-kaiden ajoneuvojen mutterinvääntimien ja Elmax-mutterinvääntimen melu erottui myös korkeampana. Taustamelut ja ajoneuvo-jen käyntiäänet jäivät yleensä alle arvon 80 dB.

Taulukon 3 mitatuissa työvaiheissa impuls-simelu jäi alle arvon 127 dB. Muissa yhteyk-sissä, kuten renkaan räjähdys tai takomiset metalliin, on mitattu paljon suurempia me-lun huipputasoja (140–158 dB), joten mah-dollisuus 137 dB:n ylittymiseen on lähes aina asennushalleissa. Lyhytaikaiset (30 s–9 min, taulukko 3) äänitasot olivat yli 80 dB, joten kuulonsuojaimia tulee käyttää.


Kuorma-auton paripyörien irrotuksen Elmax-mutterinvääntimellä, renkaiden tyhjennyk-sen ja vannetöiden keskiäänitaso oli 92 dB ja huipputaso 124 dB, kun tarkastelujakson kesto oli 15 min (kuva 4a ja 4b). Raskaan mut-terin vääntimen aiheuttaman melun keski-äänitaso kiinnitettäessä kuorma-auton pyö-rän muttereita oli 99 dB, huipputaso 124 dB ja kesto 1,5 min.

aika

äänitaso,dB

pyörien irrotus työt rengaskoneellarenkaiden tyhjennys

60

70

80

90

100

110

10:5

2:46

10:5

3:24

10:5

4:02

10:5

4:40

10:5

5:18

10:5

5:56

10:5

6:34

10:5

7:12

10:5

7:50

10:5

8:28

10:5

9:06

10:5

9:44

11:00

:22

11:01

:00

11:01

:38

11:02

:1611:

02:5

411:

03:5

311:

04:3

111:

05:0

911:

05:4

711:

06:2

511:

07:0

3

LAeq

KUVA 4A. KESKIÄÄNITASO KUORMAAUTON RENGASTYÖSSÄ

Kuorma-auton paripyörien irrotus Elmax-mutterinvääntimellä, renkaiden tyhjennys ja vannetyöt. Keskiäänitaso oli 92 dB, huipputaso 124 dB ja työvaiheen kesto 15 min. Vihreä käyrä kuvaa sekunnin keskiäänitasoa LAeq. Hetkellisesti äänitasot ylittävät arvon 90 dB pyörien irrotuksessa ja renkaiden tyhjennyksessä. Jakson keskiäänitaso ylittää ylemmän toiminta-arvon 85 dB.

Kuva 3 . Kuorma-auton pyörän mutterien irrotus ja kiinnitys.


aika

äänitaso,dB

pyörien irrotus työt rengaskoneellarenkaiden tyhjennys

60

70

80

90

100

110

120

10:5

2:08

10:5

2:44

10:5

3:20

10:5

3:56

10:5

4:32

10:5

5:08

10:5

5:44

10:5

6:20

10:5

6:56

10:5

7:32

10:5

8:08

10:5

8:44

10:5

9:20

10:5

9:56

11:00

:32

11:01

:08

11:01

:44

11:02

:20

11:02

:56

11:03

:53

11:04

:29

11:05

:05

11:05

:41

11:06

:1711:

06:5

311:

07:2

9

LCpeak

aika

äänitaso,dB

LAeq

60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

11:08

:1011:

08:14

11:08

:1811:

08:2

211:

08:2

611:

08:3

011:

08:3

411:

08:3

811:

08:4

211:

08:4

611:

08:5

011:

08:5

411:

08:5

811:

09:0

211:

09:0

611:

09:10

11:09

:1411:

09:18

11:09

:22

11:09

:26

11:09

:30

11:09

:34

11:09

:38

11:09

:42

99 dB

Melutaso ylittää85 dB (A).

KUVA 4B. HUIPPUÄÄNITASOT KUORMAAUTON RENGASTYÖSSÄ

Kuorma-auton paripyörien irrotus Elmax-mutterinvääntimellä, renkaiden tyhjennys ja vannetyöt. Sininen käyrä kuvaa huipputasoa LCpeak. Suurin arvo oli 125 dB, pyörien irrotuksessa arvot olivat 120-123 dB, renkaiden tyhjennyksessä alle 120 dB ja vannetöissä pääsääntöisesti alle 115 dB. Metallinen isku aiheutti suurimman arvon 125 dB. Kaikki huipputasot tässä kuvassa olivat alle alemman toiminta-arvon 135 dB.

KUVA 5. KESKIÄÄNITASO KUORMAAUTON PYÖRÄN KIINNITYKSESSÄ

Kuorma-auton pyörän muttereiden kiinnitys paineilmakäyttöisellä mutterinvääntimellä. Keskiääni-taso oli 99 dB, hetkelliset äänitasot olivat alle 105 dB ja työvaiheen kesto oli 1,5 minuuttia.


aika

äänitaso,dB

LAeq

60

70

80

90

100

110

13:2

9:32

13:2

9:44

13:2

9:56

13:3

0:08

13:3

0:20

13:3

0:32

13:3

0:44

13:3

0:56

13:3

1:08

13:3

1:20

13:3

1:32

13:3

1:44

13:3

1:56

13:3

2:08

13:3

2:20

13:3

2:32

13:3

2:44

13:3

2:56

13:3

3:08

13:3

3:20

13:3

3:32

13:3

3:44

13:3

3:56

KUVA 6A. HETKELLINEN KESKIÄÄNITASO KUORMAAUTON RENKAAN TYHJENNYKSESSÄ

Kuorma-auton renkaan tyhjennys, mittausaika työntekijän korvan kohdalta 4,5 minuuttia (klo 13.29,30–13.34,00). Vihreä käyrä kuvaa hetkellistä äänitasoa, joka vaihteli 70 ja 112 dB:n välillä. Jakson keskiäänitaso oli 100 dB ja huipputaso 123 dB. Arvo ylittää ylemmän toiminta-arvon (85 dB).

KUVA 6B. MELUN HUIPPUTASO KUORMAAUTON RENKAAN TYHJENNYKSESSÄ

Kuorma-auton renkaan tyhjennys, mittausaika työntekijän korvan kohdalta 4,5 minuuttia (klo 13.29,30–13.34,00). Sininen käyrä kuvaa melun huipputasoa, joka heti alkuvaiheessa oli 123 dB ja vaimentui suhteellisen tasaisesti jakson aikana. Mitattu huipputaso 123 dB alittaa alemman toimin-ta-arvon (135 dB).

aika

äänitaso,dB

LCpeak

60

70

80

90

100

110

120

13:2

9:32

13:2

9:44

13:2

9:56

13:3

0:08

13:3

0:20

13:3

0:32

13:3

0:44

13:3

0:56

13:3

1:08

13:3

1:20

13:3

1:32

13:3

1:44

13:3

1:56

13:3

2:08

13:3

2:20

13:3

2:32

13:3

2:44

13:3

2:56

13:3

3:08

13:3

3:20

13:3

3:32

13:3

3:44

13:3

3:56


KUVA 7. HENKILÖAUTOHALLIN TAUSTAMELUN TAAJUUSANALYYSI

A-äänitaso oli 79 dB, ja merkittävimmät taajuuskaistat olivat 250–2 000 Hz

Henkilöautohallin taajuusanalyysissa melu oli laajakaistaista ja painottui keskitaa-juuksille. Merkittävimmät taajuudet olivat alueella 250–2000 Hz. (Kuva 7.) Nämä taa-juudet syntyivät käsityökalujen käytöstä. Tilojen ilmastointi ei aiheuttanut pienitaa-juista melua taajuusalueella alle 250 Hz. Myöskään suuritaajuiset äänet eivät selvästi erottuneet. Suuritaajuisia äänilähteitä ovat esimerkiksi paineilmapistoolit. Näiden ai-heuttama melu kuitenkin vaimenee nopeas-ti paineilmapuhalluksesta etäännyttäessä. Taajuusanalyysistä voidaan näin päätellä, että akustisen materiaalin asentaminen halliin voisi pienentää jonkin verran yleisme-lutasoa ja kaikuisuutta. Kuitenkin käytän-nössä työntekijöiden melulle altistuminen syntyy käsityökaluja käytettäessä, mihin ääniympäristöllä ja akustiikalla ei ole ratkai-sevaa vaikutusta.

Hz

äänitaso,dB

LLeq [dB]

50

55

60

65

70

75

80

85

12,5

0 16 20 2531

,50 40 50 63 80 100

125

160

200

250

315

400

500

630

800

1000

1250

1600

2000

2500

3150

4000

5000

6300

8000

1000

012

500

1600

020

000 A C

RENGASALAN TYÖPAIKOILLA PITÄÄ TEHDÄ MELUA KOSKE-VA RISKINARVIOINTI JA SEN PERUSTEELLA MELUNTOR-JUNTAOHJELMA (LIITE 1) .


Pohdinta

Henkilöautojen rengastöissä mitattiin myös sesonkiluonteisia töitä, jolloin altistuminen voi olla suurempaa muutaman viikon ajan keväällä ja syksyllä. Tässä mitattiin henki-löautojen rengastöissä keskimääräiseksi äänitasoksi 85 dB. Rengasalan sesongeissa työskennellään yleensä yli normaalin päivit-täisen työajan, jolloin melukuorma kasvaa. Jos työ jatkuukin 12 tuntia, mitattu ääni taso vastaa päivittäistä altistumista 87 dB:n keski-äänitasolle. Myös usean työntekijän teh-dessä työtä samalla alueella melu kuorma lisääntyy. Nämä tulokset tarkoittavat, että kuulonsuojaimia on ehdottomasti käytettä-vä.

Meluntorjunnan mahdollisuudetTekniselle meluntorjunnalle eli tilojen akus-tiikalle rengastöissä ei ole kovin merkittä-viä mahdollisuuksia. Tilojen akustiikkaa ei lähdetty selvittämään tarkemmin, koska korvakuulolta kaiuntaisuus oli hyvin samaa luokkaa erilaisissa tiloissa. Tilojen pinta-materiaalit olivat betonia, tiiltä, profiilipel-

tiä ja muita akustisesti vähän ääntä imeviä materiaaleja. Tilat olivat myös raskaiden ajoneuvojen rengas- ja pinnoitustöissä suh-teellisen korkeita, 4-5 metriä. Henkilöauto-puolella tilojen korkeus oli 3-5 m. Tilat olivat avonaisia, jolloin jälkikaiunta avoimessa ja tyhjässä tilassa voi olla 2-3 sekuntia. Kun ti-lassa on paljon irtotavaraa, jälkikaiunta-aika pienenee 1,5–2,5 sekuntiin.

Asennushalleissa oli paljon erilaisia rengas-kasoja, rengasvarastoja, koneita, laitteita sekä autoja, jolloin ne muodostavat äänelle epäsäännöllisiä heijastuspintoja eikä suora ääni pääse tiloissa hyvin leviämään (kuva 8).

Kuva 8 . Henkilöautojen asennushalli ja rengasvarastoa.


MELUA VOIDAAN VÄHENTÄÄ SEURAAVILLA TAVOILLA:

1. melua vähentävät vaihtoehtoiset työme-netelmät• puristaminen hakkaamisen sijaan, esi-

merkiksi sitkeävetoiset mutterinvään-timet iskevien sijaan

2. sellaisten työvälineiden valinta, jotka ai-heuttavat mahdollisimman vähän melua kyseinen työ huomioon ottaen• koneiden hankinta, koneiden käyttöön-

ottoarviointi, paineilmapistoolien käyttö

3. melun tekninen vähentäminen• kotelot, seinäkkeet, ääntä imevä vuo-

raus, vaimentimet

4. työvälineiden, laitteiden ja järjestelmien huolto- ja kunnossapito-ohjelmat ja nii-den vaikutus meluun• paineilmavuodot

5. työpisteiden ja työskentelypaikkojen suunnittelun ja sijoittelun kehittäminen melun kannalta• sijoitetaan meluisa kohde omaan ti-

laansa, erotetaan hiljaisempi alue me-luavista kohteista

• kompressorin sijoittaminen

6. työntekijöiden opastaminen työvälinei-den oikeaan ja turvalliseen käyttöön me-lulle altistumisen vähentämiseksi mah-dollisimman alhaiselle tasolle• kerrotaan melusta ja suojautumisesta

ja kannustetaan työntekijöitä ideoi-maan keinoja melualtistumisen vähen-tämiseksi ilman, että tuottavuus huo-nontuu

7. altistuksen keston ja melun voimakkuu-den rajoittaminen

8. työn suunnittelu siten, että riittävät lepo-jaksot huomioon ottaen melulle altistu-minen mahdollisuuksien mukaan aika ajoin vähenee tai keskeytyy.

Samoin niin henkilöautojen kuin kuorma-au-tojenkin renkaanvaihdossa ollaan hyvin lä-hellä lattiatasoa ja ympärillä on tyypillisesti erilaisia tavaroita, kuten myös autoja, jolloin ääni ei pääse heijastumatta kauemmaksi ti-lassa. Jokaisessa heijastumisessa äänisäde hajoaa ja siitä häviää myös suurin terävyys eli korkeimmat taajuudet. Meluntorjunnan näkökulmasta on hyvä, että asennushalleis-sa on paljon melua vaimentavia elementtejä. Siisteyden, tapaturmavaarojen ja järjestyk-sen sekä ergonomian näkökulmasta työn-tekijän ympärillä on oltava kunnolla toiminta-tilaa.

Kun verrataan altistumistietoja (77-90 dB) ja mitattuja äänitasoja (75 - 115 dB), rengas-töissä merkittävin melulle altistuminen syntyy erilaisia käsityökaluja käytettäessä. Sama pätee osittain myös pinnoituksessa, mutta siellä on enemmän paikallaan ole-via koneita, jotka toimivat melun lähteinä. Rengastöissä melua syntyy myös renkaiden tyhjennyksessä sekä rengasta vanteelta poistettaessa ja rengasta asennettaessa. Edelleen pitää muistaa rengasräjähdysten mahdollisuus.


turvallisuuteen. Samoin tähän kohtaan tulevat arviot melun vaikutuksista tapa-turmien syntymiseen.

4. teknisten laitteiden valmistajien anta-mat tiedot melupäästöstä. Rengasalalla tämä on tärkeää pohtia käsityökalujen hankintojen yhteydessä.

5. mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia, vähemmän melualtistusta aiheuttavia työvälineitä. Vertailuja kannattaa tehdä, koska erot saattavat olla suuria melun-kin osalta.

6. altistuminen melulle olosuhteissa, jois-sa työntekijä työn vuoksi työnantajan määräyksestä oleskelee varsinaisen työajan ulkopuolella. Vapaa-ajan me-lualtistusta ei toistaiseksi ole paljon-kaan otettu huomioon esimerkiksi kuu-lovaurion korvattavuutta pohdittaessa. Joissakin tilanteissa vapaa-ajan melulle altistuminen voi kuitenkin olla merkittä-vä tekijä kuulovaurion syntymisessä.

7. muut riskinarvioinnille merkitykselliset tiedot, kuten työntekijän terveydentilan seurannan yhteydessä tai alan julkai-suista saadut tiedot; esimerkiksi ve-renpaine, kolesteroli, tapaturma-alttius yms. Näillä asioilla on epäilty olevan yh-teys kuulovaurion syntymisen mahdolli-suuteen ja herkkyyteen.

8. mahdollisuus käyttää asianmukaisia kuulonsuojaimia. Tämä on työntekijöi-den opastus- ja valvontakysymys.

Käytännössä rengasalalla tästä luettelosta korostuvat työntekijöiden tarkastuksissa melulle herkkien henkilöiden löytäminen, kuulovauriota lisäävien terveystietojen merkitys, melulle altistumisen vaikutus tapa turmariskeihin, vähämeluisten käsi-

RiskinarviointiMelusta johtuva kuulovaurioriski on ole-massa rengasalan työpaikoilla. Lisäksi melu haittaa viestintää, väsyttää ja ärsyttää. Kuulovaurioriskin hallitsemiseksi kuulon-suojaimien käyttö ja säännölliset kuulontar-kastukset ovat tarpeen. Koska melu ei ole erittäin voimakasta eivätkä meluimpulssit ylitä arvoa 150 dB (pois lukien rengasräjäh-dykset ja takominen), kuulovaurioiden synty vie aikaa, tyypillisesti yli 10-20 vuotta. Työn-antajan on riskinarvioinnissa otettava erityi-sesti huomioon (asetus 85/2006):1. vaikutukset niiden työntekijöiden

terveyteen ja turvallisuuteen, joiden työterveyshuolto on todennut olevan erityisen alttiita melulle. Työterveys-huollon pitäisi löytää melulle herkät henkilöt rengastöissä esimerkiksi sään-nöllisissä kuulontarkastuksissa.

2. mahdollisuuksien mukaan työntekijöi-den terveyteen ja turvallisuuteen koh-distuvat vaikutukset, jotka aiheutuvat melun ja työhön liittyvien sisäkorvalle myrkyllisten aineiden tai melun ja täri-nän yhteisvaikutuksesta. Rengastöissä kysymykseen tulee hiilimonoksidin ai-heuttama vaikutus autojen pakokaasu-päästöistä, mutta se riski on pieni. Sen sijaan melun ja tärinän yhteisvaikutus on mahdollinen. Sitä selvitetään tar-kemmin jatkohankkeessa. Melun ja täri-nän yhteisvaikutus on tutkimusasteella, joten käytännön arviointi- tai laskukaa-voja yhteisvaikutuksen arvioimiseksi ei ole.

3. melun ja varomerkkien tai melun ja mui-den tekijöiden yhteisvaikutuksesta ai-heutuvat välilliset vaikutukset, joilla voi olla vaikutusta työntekijän terveyteen ja


työkalujen hankkiminen sekä kuulonsuojai-mien käyttö ja riittävyys.

Meluntorjuntaohjelma (liite 1). Rengasalan melulähteinä ovat erilaiset mutterinvääntimet, rengaskoneet ja muut töissä tarvittavat käsityökalut ja työkoneet. Tilan akustiikkaan tehtävillä toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta työntekijöiden ja toimihenkilöiden altistumiseen. Huolellinen hyvälaatuisten kuulonsuojaimien käyttö mahdollistaa sen, ettei melun raja-arvo yli-ty. Työpaikkakohtaisesti jää mietittäväksi, onko joillakin toimintatapojen muutoksilla, kuten työajalla, työmenetelmillä ja työtavoil-la, mahdollista vähentää melulle altistumis-ta. Samoin käsityökalujen valinta melu- ja tärinäominaisuuksien suhteen voi mahdol-listaa melunhallintaa.

Kuulonsuojaimien käyttö vaihteli. Osa henki-löautojen rengasasentajista, myyjistä ja hen-kilöautojen huoltoa tekevistä työntekijöistä eivät käyttäneet kuulonsuojaimia Esimerkin takia myyjien tulee käyttää kuulonsuojaimia, kun he tulevat asennushalliin. Henkilöauto-jen ja raskaiden ajoneuvojen rengastöissä kuulonsuojaimia tulee käyttää. Siinä suh-teessa ohjeita tulee täydentää ja valvoa. Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen rengasasentajat saattavat kokea kuulon-suojainten käyttövaatimuksen ristiriitaisena viestintätarpeiden kanssa. Siksi kannattaisi pohtia, että vakinainen henkilöstö käyt-täisi viestintäsuojaimia. Kun tarkastellaan rengasalalla mitattuja altistumisia ja kuu-lonsuojainvaihtoehtoja, tavanomaisten tulppa-, kupu- ja viestintäsuojaimien äänen vaimennuskyky on riittävä. Viestinnän kan-nalta hyväksytyt suojaimet ovat myös riit-

täviä vaimennuskyvyltään. Työntekijät pitää saada sitoutumaan kuulon suojainten käyt-tämiseen, ja työnantajan on valvottava kuu-lonsuojaimien käyttöä sekä oltava tietoinen melusta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä työpaikalla. Työturvallisuutta johdetaan, ja kuulonsuojaimien käyttäminen on osa hyvää turvallisuuskulttuuria.

Nykyään käytetään yhä enemmän myös ra-diolla varustettuja kuulonsuojaimia. Yleis-periaate on, että radiokuulonsuojaimet so-pivat sellaisiin töihin, joissa ei ole erityistä tapaturman vaaraa tai joissa ei tarvita varoi-tusäänien kuulemista. Rengasalan työantaja voi päättää radiokuulonsuojaimien käytöstä riskinarvioinnin perusteella.

Kuulonsuojaimen sisään tulee myös viestin-tä-ääntä silloin, kun suojaimeen johdetaan esimerkiksi puhelinkeskustelu. Korvakäy-tävään tai sen suulle asennettavat radio- tai

KUULONSUOJAIMET

• Rengastyössä on käytettävä kuulon-suojaimia.

• Tilapäisesti asennushallissa olevien on myös käytettävä kuulonsuojaimia.

• Suojainten käyttöä pitää valvoa.• Kuulonsuojainten pitää olla kunnos-

sa ja huollettuja.• Tavanomaisten kuulonsuojaimien

(tulpat tai kuvut) vaimennus riittää.• Suojainten käyttö on osa ammatti-

taitoa.


puhelinkuulokkeet eivät ole kuulonsuo-jaimia, joten niiden käyttö ei ole sallittua asennushalleissa. Niitä ei myöskään pidä asentaa kupusuojaimen alle, koska silloin viestintälaitteen ja kuulokkeiden johdot hei-kentävät kupusuojaimen vaimennuskykyä.

KuulotarkastuksetRengastöissä ja pinnoituksessa työskente-leville tulee tehdä säännölliset kuulontar-kastukset. Myyjilläkin voi olla alkavia kuulon-muutoksia, koska heillä voi olla aikaisempaa melualtistumishistoriaa. Myyjien kuulontar-kastukset ovat suositeltavia.

AsiakastilatAsiakastilojen tulee olla hyvin erotetut varsinaisista työtiloista ja yleisenä periaat-teena on, että asiakkaat eivät ole asennus-alueella. Kuorma-autojen kuljettajat ajavat autonsa työtilaan ja sieltä pois. Asiakas- ja toimistotilat tulee yleensä erottaa ovella muista tiloista.

Ohjeet ja tarkastukset melun suhteen Jos melulle altistuminen on tai ylittää 85 dB, tulee• rajoittaa melulle altistumista teknisin ja

hallinnollisin keinoin• hankkia kuulonsuojaimet ja valvoa, että

niitä käytetään• merkitä melualueet ja valvoa, ettei kukaan

työskentele siellä ilman kuulonsuojaimia• pohtia työmenetelmien yhteydessä melua

ja sen torjuntaa• varmistaa, että kuulontutkimukset teh-

dään• estää ulkopuolisten pääsy asennushallei-

hin• muistaa, että esimerkin voima on tärkeää

melun hallinnassa.

Kuulonsuojaimet: • Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus käyt-

tää kuulonsuojaimia myös silloin, jos me-lulle altistuminen on yli 80 dB tai alle 85 dB.

• Työntekijöille pitää antaa tietoa ja koulu-tusta melusta ja siitä, kuinka kuulonsuojai-mia tulee käyttää.

• Työntekijöiden tulee pitää huolta suojai-mista ja tarkastaa niiden kunto säännölli-sesti.

Edellä mainitut ohjeet sisältyvät suomalai-seen valtioneuvoston asetukseen (85/2006). Esimerkiksi melualueista säädetään seu-raavaa: Työnantajan on merkittävä asian-mukaisesti ne alueet, joilla työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon ylittävälle melulle. Kyseiset alueet on myös rajattava ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja mahdollisen altistumisen vuoksi tarpeellista (kuva 9).

Käytettäväkuulonsuojaimia

Kuulosi on vaarassa.Melutaso ylittää

85 dB(A).Käytä kuulonsuojaimia.

KUVA 9.

Varoitus- ja opastusmerkkejä melusta ja kuu-lonsuojaimista.


Yhteenveto

Hankkeeseen valittiin yhteensä kahdeksan toimipaikkaa, joista valtaosassa tehtiin sekä henkilöautojen että raskaiden ajoneuvojen rengastöitä, ja kohteina oli myös kaksi ras-kaiden ajoneuvojen renkaiden pinnoittamoa. Hankkeessa mitattiin melulähteet ja työvai-heissa syntyneet eri altisteet rengas alan työtehtävissä. Keskimäärin henkilö autojen renkaanvaihtoja tekevien meluannokset olivat 85 dB, henkilöautojen huoltotöissä 77 dB, kuorma-autojen rengastöissä 90 dB ja myyjillä 81 dB. Pinnoittamoissa keskimääräi-nen meluannos oli 86 dB. Melulle altistumi-set vaihtelivat 5 dB. Impulssimelujen ylempi toiminta-arvo (137 dB) ylittyi kaikilla henki-löryhmillä lukuun ottamatta myyjiä. Mitattu melulle altistuminen edellyttää kuulonsuo-jaimien jatkuvaa käyttöä. Kuulonsuojaimia käytettäessä impulssimelulle altistuminen ei ylittänyt suoritetuissa mittauksissa raja-arvoa 140 dB.

Suurimmat hetkelliset äänitasot syntyivät yleisimmin kevyiden ja raskaiden ajoneuvo-jen mutterinvääntimistä. Suojaimien käyt-tämättömyys yllätti, kun otetaan huomioon melusta tulevat riskit kuulokyvylle ja vies-tinnälle. Altistusmittaustilanteissa suojai-mia käytti 61 % (22/36) kaikista mitatuista työntekijöistä. Raskaiden ajoneuvojen ren-gastöissä ja pinnoituksessa suojainten käyt-tö oli 100 %. Henkilöautojen rengasasentaji-en suojaimien käyttöaste oli 53 % (8/15).

TARKISTUSLISTA:

• käsityökalujen ja koneiden kunto ja käyttö

• iskumelu, räjähdysmelu ja jatkuva melu

• kuulonsuojaimien saatavuus, käyttö, huolto ja kunto

• kuulotarkastukset• meluntorjuntaohjelma• melun varoituskyltit• voimakas muu melu• paineilmavuotojen poistaminen• asiakkaiden suojeleminen melulta


Lähteet

1. Schäfer K., Rokosch F., Schick R. & Becker C. Noise exposure during tyre fitting of passenger cars. Zentralblatt für Arbeitsmedizin, Arbeitsschutz und Ergonomie, July 2009, Volume 59, 194–201 [Lärmexposition bei der PKW-Reifenmontage].

2. Työturvallisuuskeskus. Työturvallisuus rengasalalla. Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta. Kopio Niini Oy, Helsinki 2018.

3. Pääkkönen R., Anttonen H. & Lehtinen P. Teollisuushallien jälkikaiunta-ajan mittaaminen ja tulosten tulkinta. Tutkimuksia nro 178. Työterveyslaitos, Helsinki 1981.

4. Työterveyslaitos. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2006.

5. Valtioneuvoston asetus 85/2006. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. www.finlex.fi

6. EU Good Practice Guide HAV. Guide to good practice on Hand-Arm Vibration. Non-binding guide to good practice with a view to implementation of Directive 2002/44/EC on the minimum health and safety requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (vibrations). HAV Good practice Guide V7.7 English 260506.doc Page 1 12/06/2006. http://resource.isvr.soton.ac.uk/HRV/VIBGUIDE/HAV%20Good%20practice%20Guide%20V7.7%20English%20260506.pdf

7. Pääkkönen, R. Practical noise attenuation of hearing protectors according noise directive 2003/10/EC. First European Forum on Efficient Solutions for Managing Occupational Noise Risks 3-5 July. Noise at Work 2007. Lille, France 2007, Proceedings 1289-1294, CD-rom.

8. Pääkkönen, R. & Toppila, E. Työntekijöitä koskevan valtioneuvoston asetuksen 85/2006 (melu) soveltamisesta. Akustiikkapäivät 27.–28.9.2007.

9. Pääkkönen R., Kylliäinen M. & Mikkilä A.: Melun häiritsevyydestä. Ympäristö ja terveys -lehti 5/2016, 82–87.

10. Pääkkönen R. Impulssimelu ja kuulonsuojelu. Akustiikkapäivät Espoo Korpilampi 24.–25.8.2017

11. Pääkkönen R. & Kylliäinen M. Kalusteet osana tilan akustista ratkaisua. Rakennusfysiikka 2017 seminaari. TTY Tampere talo, Tampere, 24.–26.10.2017.

12. Pääkkönen R. Melulle altistuminen ja kuulo. Työterveyslääkäri-lehti 3/2018, 43–45.

13. HSE; Noise, guidance. http://www.hse.gov.uk/mvr/topics/noise.htm . luettu 30.5.2018.

14. Ollila T. Rengasräjähdysten aiheuttama impulssimelu raskaan kaluston rengastöissä. Työterveyslaitos, lausunto 2011.

15. ISO 9612:2009. Acoustics -- Determination of occupational noise exposure -- Engineering method. International organization for standardization. Geneva, Switzerland 2009, 43 s.

http://www.finlex.fihttp://resource.isvr.soton.ac.uk/HRV/VIBGUIDE/HAV%20Good%20practice%20Guide%20V7.7%20English%20260506.pdfhttp://resource.isvr.soton.ac.uk/HRV/VIBGUIDE/HAV%20Good%20practice%20Guide%20V7.7%20English%20260506.pdfhttp://www.hse.gov.uk/mvr/topics/noise.htm


LIITE 1

Meluntorjuntaohjelman laatiminen

1 . Yleiset periaatteetKun ylempi toiminta-arvo keskiäänitasona 85 dB tai impulssimelun huipputasona 137 dB ylittyy, työpaikalla tulee tehdä meluntor-juntaohjelma.

Työn vaiheet:1. altistumisen selvittäminen2. altistumisen arviointi3. niiden kohteiden määrittäminen, joissa

tarvitaan torjuntaohjelmaa4. torjuntaohjelman laatiminen5. ohjelman seuranta ja päivittäminen.

Melu

Altistumisen selvittäminenSelvitetään, onko työpaikalla melua. Jos on, selvitetään, ketkä työskentelevät melussa (luettelo) ja mikä aiheuttaa melua (työmene-telmät ja työvaiheet, koneet, laitteet, käsi-työkalut, yms.).

Altistumisen arviointi Altistuvat henkilöt jaetaan ryhmiin altistu-misen perusteella ja jokaisella arvioidaan heidän melulle altistumisensa. Jos arvion mukaan melulle altistuminen on alle 75 dB, todetaan ja kirjataan heidän altistumisensa arvio ja siirrytään eteenpäin. Jos melulle altistuminen on arvion mukaan 75–85 dB, tehdään arvio siitä, onko altistuminen yli 80 dB. Jos altistuminen on 80–85 dB, tehdään

tarkempi riskinarviointi. Jos altistumi-nen on suurempi tai yhtä suuri kuin 85 dB, pitää tehdä meluntorjuntaohjelma. Jos altistuminen on suurempi kuin 87 dB, pitää varmistua, ettei melulle altistuminen kuu-lonsuojainten sisäpuolella ylitä raja-arvoa 87 dB (kuulonsuojainten vaimennuksen arviointi mieluummin mittaamalla, jos al-tistuminen ylittää 95 dB).

Meluntorjuntaohjelman kohteiden valinta Ohjelmaan valitaan ensisijaisesti eniten melualtistusta aiheuttavat tekijät. Kohtei-ta tulisi pohtia niin yksityiskohtaisesti, että voidaan määritellä mahdollisia melun tor-juntatoimenpiteitä.

Meluntorjuntaohjelmassa eritellään ne työt ja henkilöt, joiden melulle altistuminen on yli 85 dB tai huipputasot ylittävät 137 dB. Sitten käydään läpi meluasetuksen mu-kaisten toimenpiteiden mahdollisuudet melun vähentämiseksi. Ohjelman laatimi-seen kannattaa osallistua työtä tuntevia henkilöitä työsuojelu- tai työterveyshenki-löstön lisäksi.

Jos ollaan epävarmoja altistumisesta, siirretään henkilöt tai alueet jatkoselvitet-täviin ja mahdollisesti tehdään tarkempia arviointeja tai mittauksia. Nykyisillä me-luannosmittareilla nähdään helposti päi-vittäinen melulle altistuminen sekä myös melun huipputasot.


2 . Meluntorjuntaohjelman luonnos rengasalalleTällä meluntorjuntaohjelmalla kuvataan työsuojelun toimintaohjelman osana melun hallin-taan liittyviä ongelmia. Meluntorjuntaohjelma asettaa kerättyjen taustatietojen pohjalta tavoitteet melutilanteen parantamiseksi sekä kuvaa meluntorjuntahankkeiden läpiviemisen prosessin.

Yhteenveto meluntorjuntaohjelman vaiheista:1. melualtistuksen selvittäminen ja arviointi: kuka teki, miten tehty2. meluntorjuntaohjelman laatiminen: työryhmä, konsultti, mistä löytyy 3. ohjelman hyväksyminen ja tarkentaminen: xx.xx.20184. toteuttaminen: kuka tekee, kuka valvoo, miten todetaan eteneminen 5. melutilanteen ja altistumisen seuranta: tarkastukset muutosten jälkeen6. dokumentointi ja raportointi: missä raportti on7. vastuuhenkilöt ja aikataulutus: kuka.

MELUA VOIDAAN VÄHENTÄÄ SEURAAVILLA TAVOILLA:

1. melua vähentävät vaihtoehtoiset työme-netelmät• puristaminen hakkaamisen sijaan, esi-

merkiksi sitkeävetoiset mutterinvään-timet iskevien sijaan

2. sellaisten työvälineiden valinta, jotka ai-heuttavat mahdollisimman vähän melua kyseinen työ huomioon ottaen• koneiden hankinta, koneiden käyttöön-

ottoarviointi, paineilmapistoolien käyttö

3. melun tekninen vähentäminen• kotelot, seinäkkeet, ääntä imevä vuo-

raus, vaimentimet

4. työvälineiden, laitteiden ja järjestelmien huolto- ja kunnossapito-ohjelmat ja nii-den vaikutus meluun• paineilmavuodot

5. työpisteiden ja työskentelypaikkojen suunnittelun ja sijoittelun kehittäminen melun kannalta• sijoitetaan meluisa kohde omaan ti-

laansa, erotetaan hiljaisempi alue me-luavista kohteista

• kompressorin sijoittaminen

6. työntekijöiden opastaminen työvälinei-den oikeaan ja turvalliseen käyttöön me-lulle altistumisen vähentämiseksi mah-dollisimman alhaiselle tasolle• kerrotaan melusta ja suojautumisesta

ja kannustetaan työntekijöitä ideoi-maan keinoja melualtistumisen vähen-tämiseksi ilman, että tuottavuus huo-nontuu

7. altistuksen keston ja melun voimakkuu-den rajoittaminen

8. työn suunnittelu siten, että riittävät lepo-jaksot huomioon ottaen melulle altistu-minen mahdollisuuksien mukaan aika ajoin vähenee tai keskeytyy.


Henkilö tai ryhmäKeski äänitaso Huipputaso

LAeq,8h, dB LCpeak, dB

esim. kuorma-autopuolen työntekijät 90 yli 140

Henkilö tai ryhmä Työvaihe Kone Tila

esim. kuorma-autopuolen työntekijät rengastyöt mutterinvääntimet asennushalli

Kohteen määrittely:

periaate mahdollinen toimenpidekuka

vastaamilloin

tehdäänvalmis

xx.yy.20xx

1. vaihtoehtoiset työmenetelmät

2. vähämeluiset työvälineet

3. melun tekninen vähentäminen

4. kunnossapito-ohjelmat

5. työpisteiden ja työpaikkojen suunnittelu ja sijoitus

6. työvälineiden vähämeluisen käytön opastaminen

7. altistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen

8. työ/lepo, melu jaksottaminen

9. muu

ALTISTUMINEN

TÄRKEIMMÄT MELUA AIHEUTTAVAT TEKIJÄT

MELUNTORJUNTAOHJELMA

MelualtistusMelualtistus ylittää tehtyjen mittausten mukaan 85 dB tai huippuäänitaso 137 dB seuraavissa kohteissa:

Meluselvitys rengasalalla

Suomessa vaihdetaan säännöllisesti henkilöautoihin ja kuor-ma-autoihin kesä- ja talvirenkaat ja renkaita myös uusitaan kulumisen tai renkaan vaurioitumisen vuoksi. Rengastöihin liittyy merkittävää melulle altistumista, mistä on ollut vähän tietoa. Tästä syystä tähän selvitykseen on koottu kirjalli-suustietoa ja eräiden työpaikkojen renkaanvaihtotöiden ja pinnoitustöiden tietoa melusta, melun hallinnasta sekä kuu-lonsuojaimista. Kun on selvitetty rengasalan vaaroja, melu on noussut yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, joka on otettava huomioon arvioitaessa työpaikan riskejä. Tämän rengasalan meluselvityksen toivotaan olevan apuna, kun rengasalan työ-paikalla selvitetään meluun liittyviä riskitekijöitä ja laaditaan toimipaikalle meluntorjuntaohjelmaa.

EsipuheRengasalan meluselvitysTaustaaMittausmenetelmät ja ohjearvotTyön toteuttaminenAikataulu ja kohteet

Tulokset ja niiden käsittelyTyövaihekohtaisia tuloksia

PohdintaYhteenvetoLähteet

Liite 1

rengasalan meluselvitys - ttk.fi · melu heikentää ajan mittaan kuuloa. kuulon heikkenemisen...

Documents