�RIIHIMÄEN KAUPUNGINYMPÄRISTÖRAPORTTI

Riihimäen kaupunki ympäRistölautakunta 20�2

20112011

2

Riihimäen kaupunki 20��

Riihimäen kaupunkiPL 125

11101 Riihimäkiwww.riihimaki.fi

lisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö

p. 019 758 4160, 040 330 4160elina.maenpaa@riihimaki.fi

tilaukset:Monistamo, monistamo@riihimaki.fi

Kannen piirros: Niko MetsäläTaitto: Jaana Hodju

Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita978-952-5571-49-3 e-julkaisu

Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2012

Kuva: Antti Hovi

�

SisällysluetteloEsipuhe 3Yleistietoa Riihimäestä 4Kaupungin ympäristövastuu 6Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2011 11 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 11 Luonnonvaroista huolehtiminen 19 Ympäristöriskien hallinta 26

Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 31 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 32 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 37Ympäristötilinpäätös 2011 41Tytäryhteisöt 45Riihimäen ympäristön tila 47Yhteenveto ja kehittämistarpeita 50

ESIPUHE Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympä-ristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös kaupungin strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on taloudellinen, tiivis ja kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne. Riihimäen keskusta on ni-metty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa.

Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille.

Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toi-mialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjär-jestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Riihimäellä 1.6.2012

Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpääkaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

�

YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ

Ryttylä

Kara

Karhi

Erkylä

Kermaala

Hiivola

Herajoki

Arolammi

Kytäjärvi

Kytöjärvi

KESKUSTAAJAMA

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itälänsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Koke-mäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle.

Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hat-lamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston–Huhtimonmäen metsäiset moreenimä-et, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajenntunut myös Vahteristoon.

Väkiluku 29 018Pinta-ala 126 km

2,

josta vesipinta-alaa 5 km2

maapinta-alaa 121 km2

asemakaavoitettu pinta-ala 2426 harantakaavoitettu alue 232 hakaupungin omistuksessa 2020 harakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 hamuita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 510 haluonnonsuojelualuetta 162 hapeltoa (kaupungin omistamaa) 2500 ha (250 ha)metsää (kaupungin omistamaa) 4800 ha (845 ha)

Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km

Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä-osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus-taajama, suuret tielinjat sekä pohjois–etelä- että itä–länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turve-tuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kau-pungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maan-käyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta ostettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelu-alue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011.

Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 73 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökun-nan määrä vuonna 2011 oli 1220.

Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaite-tehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

�

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2011

edustajat kuntayhtymissä

luottamushenkilöorganisaatiokaupunginvaltuustotarkastuslautakuntakeskusvaalilautakuntakaupunginhallitus

ympäristölautakunta

perusturvalautakunta

koulutuslautakunta

kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

tekninen lautakunta

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta

Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija

kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanensisäinen tarkastus Tuula Lehtonenhallintokeskus Jussi Savola

Yleiset hallintotehtävät (kaupunginkanslia) Kehittämistehtävät Konserniohjaus ja taloushallinnon tehtävätHenkilöstöhallinnon tehtävät

ympäristökeskus Elina MäenpääYmpäristönsuojeluyksikköRakennusvalvontayksikkö

perusturvakeskus Marja-Liisa LindforsYhteisetpalvelutSosiaalityöVarhaiskasvatusVammaispalvelutKoti- ja vanhuspalvelut

koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio KoulutuspalvelukeskusEsi- ja perusopetusLukio-opetusVapaan sivistystyö ja taiteen perusopetusKirjastotoimiRuokapalvelutkulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre 30.6.2011 saakka, vs. Pasi Koistinen 1.7.–31.12.2011 Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikköLiikuntayksikköNuorisoyksikköSuomen Lasimuseo Riihimäen kaupungin museot

tekninen virasto Jouko LehtonenHallintoyksikköKaavoitusyksikköKartta- ja tonttiyksikköTilayksikköKatu- ja puistoyksikköPelastustoiminta

Vesihuoltoliikelaitos Jarmo Rämö

�

KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ym-päristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 §

Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 §

Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ym-päristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin.

Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordi-noidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on keven-netty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaaRiihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen.

Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laati-vat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ym-

päristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmä-työtä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

Politiikan toteutumista seurataanHallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöra-porttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympä-ristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

�

SanastoympäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupun-ginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.

ympäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt asiakokonaisuudet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa.

ympäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhtei-set merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia.

ympäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa ke-hittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

ympäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seuranta-menettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

ympäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,

jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien to-teutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

ympäristötiimiYmpäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksi-köiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä.

ympäristövastaavaHallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympä-ristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 86.

Mesimarja (Rubus arcticus).

�

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka on hyväksytty kau-punginvaltuustossa joulukuussa 2009. Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain.

Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat:

• Ympäristötietoisuus• Hankintojen ympäristövaikutukset• Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet)• Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos• Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys• Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi)

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAhyväksytty kaupunginvaltuustossa �.�2.2009Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista.

Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen.

Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistra-tegiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärätSeuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelai-tokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet.

�. energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillit-seminen ja siihen sopeutuminenRiihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemises-tä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa.

Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta ener-giankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.

2. luonnonvaroista huolehtiminenLuonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttä-mällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina.

Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihi-mäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen.

Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäise-mällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.

�. ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

9

Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.

�. maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallintaRiihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän ke-hityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen.

Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

�. liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma.

Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilman-saaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan.

Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedel-lytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja.

�. ympäristökasvatus ja -tiedotusRiihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.

Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäris-töasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.

Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seurantaYmpäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuusto-kausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden to-teutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Kuva: Antti Hovi

�0

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Seu

rant

a, ra

porto

inti

merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa• Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys• Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi)• Ympäristötietoisuus• Hankintojen ympäristövaikutukset• Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet)• Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos

sidosryhmiin vaikuttaminen(asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

Keh

ittäm

inen

pilaantumisen ennaltaehkäisyympäristön tilan paraneminen

Kaupungin toiminnan kehittäminen:• Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit• Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAYmpäristöpäämäärät:

• Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen• Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta• Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen• Luonnonvaroista huolehtiminen• Ympäristöriskien hallinta• Ympäristökasvatus ja -tiedotus

Kuva: Antti Hovi

��

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2011

ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN

Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2011 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan to-teutumista vuonna 2011 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2012. Seuraavassa

esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita.

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäi-semisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutu-misen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energi-ankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Rii-himäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.”

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskusSähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45.

Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja.

tekninen keskusTyö- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2008–2016. Toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat hyvin toteutuneet eri hallintokunnissa. Energiatehokkuussopimuksen välitavoitteeseen (4 %:n säästö vuonna 2010 vuoteen 2006 verrattuna) päästiin hyvin ja vuonna 2011 saavutettu myönteinen kehitys jatkui.

Vuoden 2011 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö) oli 49,8 kWh/rm³. Rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettu rakennusten peruskorjauksen, rakennusautomaation parantamisen yhteydessä sekä tehdyissä vuosittaisissa energiakatselmuksissa eri kiinteistöissä.

Valaistuksen uusimista vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin toteu-tetaan teknisen lautakunnan hyväksymän katuvalaistuksen yleissuunnitelman mukaisesti määrärahojen puitteissa.

Peltosaari-projektia jatkettiin vuoden 2011 aikana kolmella kehittämiskär-jellä: korjaamisen ja rakentamisen suunnittelulla energia- ja ekotehokkaaksi

�2

EnergianeuvontaaRiihimäen kaupunki on mukana Kotitalouksien ja rakentajien energianeu-vontaa Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä -hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoi-tuksen vuosiksi 2010 ja 2011.

Ilmaisen energianeuvonnan tavoitteena on antaa konkreettista opas-tusta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudesta sekä energianeu-vontaa asuntojen käytössä, korjauksessa ja rakentamisessa. Neuvonta on suunnattu uudis- ja korjausrakentajille. Yleisimmin neuvoja kysellään, kun suunnitellaan lämmitysjärjestelmän päivittämistä tai lisäeristämistä.

Neuvontaa antaa Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven palk-kaama energianeuvoja, joka on tavattavissa Yritystalon II kerrok-sessa keskiviikkoisin virka-aikana. Muina päivinä hänet tavoittaa pu-helimitse 040 155 4372 tai sähköpostitse visa.koivu@hyvinkaa.fi.

sekä aktivoimalla asukkaita. Projektin yhtenä tavoitteena on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Peltosaaren ideakilpailu rat-kaistiin maaliskuussa 2011. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin Peltosaaren yleissuunnitelma, jota kehitetään edelleen vuorovaikutteisesti. Talojen ja alueen energiatehokkuuden parantamisessa Peltosaari-projektin tärkeimpänä kump-panina oli vuoden 2011 lopulla päättynyt VTT:n EcoDrive-hanke, missä tutkittiin ekotehokkaita korjaus- ja rakentamismalleja ja -menetelmiä sekä julkaistiin Lähiön ekotehokas uudistaminen -tutkimus Riihimäen Peltosaaresta.

Kuva: Antti Hovi

��

Peltosaaren hulevesisuunnitelmaRiihimäen kaupungin tilaamassa hulevesiselvityksessä, tutkittiin Peltosaaren uuden maankäyttösuunnitelman aiheuttamia vaikutuksia Peltosaaren alueen hulevesien virtaamiin sekä maankäyttömuutoksen mukaisen hulevesijärjes-telmän toimintaa Vantaanjoen tulviessa. Mallinnuksen perusteella tuotetussa hulevesisuunnitelmassa esitetään ratkaisuja hulevesien hallinnan toteuttami-seksi. Hulevesiselvityksen on laatinut DI Topi Tiihonen Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd:ltä.

Mallinnuksen tulokset osoittavat, että Peltosaaren uuden maankäyttösuun-nitelman mukainen hulevesijärjestelmä toimii moitteettomasti myös Vantaan-joen vedenkorkeuden noustessa tulvakorkeuteen. Peltosaaren alueelle esitettiin myös tulvansuojelutoimenpiteitä, joiden avulla suojataan tulvaherkimpien alueiden kiinteistöjä sekä helpotetaan Vantaanjoen pinnan nousun aiheuttamaa painetta hulevesijärjestelmälle. Merkittävimpänä tulvansuojelutoimenpiteenä ehdotetaan sulkuluukkujen tai takaiskuventtiilien asentamista Peltosaaren sa-devesiverkoston purkuputkiin. Peltosaaren maankäyttösuunnitelmassa on myös varattu yleisille alueille tilaa hulevesialtaille. Mallinnus osoitti, että Peltosaaren hulevesijärjestelmän kokonaiskapasiteetti on riittävä uuden maankäyttösuun-nitelman mukaiselle suunnittelulle.

Maa- ja metsätalousministeriö nimesi loppuvuodesta 2011 alueet, joilla vesistöjen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejä pidetään merkittävinä. Merkittäviä tulvariskialueita on yhteensä 21, joista 17 sijaitsee sisämaassa vesistöjen varrella ja neljä rannikolla. Riihimäen keskusta on yksi merkittävistä tulvariskialueista. Edellinen paha tulva Riihimäellä koettiin kesällä 2004 Pelto-saaren alueella vahingot olivat suurimmat.

��

MaalämpöUusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Maalämpö on kasvattanut suosiotaan niin uusien rakennusten rakentajien kuin talo-jaan saneeraavien keskuudessa. Nykyään uusista omakotitaloista 30–40 prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Riihimäellä vuonna 2011 noin 40 saneerauskohdetta vaihtoi maalämpöön. Vuoden 2012 uudet energiatehokkuusvaatimukset osaltaan ohjaavat uusiutuvien energialähtei-den käyttöön.

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto lämmönlähteeksi. Useimmiten yksi 150–200 metriä syvä kalliolämpökaivo riittää keskikokoisen omakotitalon energiatarpeisiin. Lämmönsiirtoaineena tulee käyttää ympäristölle mahdol-lisimman haitatonta ainetta kuten etanolia.

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusvalvonnan lupaa sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Rakennusvalvonnan laatima ohje löytyy Riihimäen kaupungin nettisivuilta kohdasta Asuminen ja rakentaminen/Rakennusvalvonta/Ohjeet/Maalämpö. Pääsääntöisesti lupa myönnetään, jollei sille ole estettä. Pohjavesialueella rakentamiselle saatetaan asettaa rajoituksia. Vedenottamon suojaalueilla ja niiden läheisyydessä ei maalämpöä voida ottaa käyttöön. Liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa ei myöskään lämpökaivoa voida sijoittaa.

Riihimäen VesiJätevedenpuhdistamon saneerauksen to-teutussuunnittelu käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu kevääseen 2012. Suunnittelussa pyritään huomioimaan energiansäästöasi-at mm. välttämällä turhia pumppauksia ja kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen ja lämmön talteenottoon. Lisäksi tullaan selvittämään mahdollisuus käyttää kauko-lämpöä maakaasun sijasta jätevedenpuh-distamon lisäenergialähteenä.

Eri puolilla kaupunkia tehtävät viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuusso-pimuksessa.

ympäristökeskusYmpäristönsuojeluyksikkö on osallistunut kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävään CHAMP -hankkeeseen, ekologisen jalanjäljen laskentaan liittyvään Kuntajälki -hankkeeseen sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan. Yhteis-työssä hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa valmisteltu Riihimäen kaupungin ilmastostrategia valmistui loppuvuodesta 2011. Ympäristökeskus osallistui myös kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin energia- ja ilmastoaiheinen koulutusiltapäivä ja kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote julkaistiin kolmena numerona.

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentami-sen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien ener-giatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa

Kuva: Antti Hovi

��

699

718 714

731

715705 701

664

691

668 667

711

684 689

600

650

700

750

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

kWhkWh/valaisin vuodessa

0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

18 000

21 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

MWh

Hallintokeskus

Tekninen keskus

Koulutuspalvelukeskus

Perusturvakeskus

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Jäähalli

Uimala

Riihimäen vesi

Katuvalot

koulutuspalvelukeskus Perusparannetuissa/ uusissa kouluissa valaistus on hoidettu liiketunnistimilla ja aikakatkaisimilla. Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusUlkoilureittien valaistukseen tehtiin muutos. Valot ovat toiminnassa tunnin vähem-män vuorokaudessa.

perusturvakeskusUranuskodin peruskorjaus ja laajennus valmistu loppuvuodesta 2011. Kerrostalon koko rappu peruskorjattiin vanhusten ja vammaisten ryhmäasunnoiksi, 4 kerrosta. Aikaisemmin vain ensimmäinen kerros toimi ryhmäasuntona. Näin kyettiin kes-kittämään palveluasumista ja lopettamaan Öllerikodin toiminta. Koko kerrostalon energiatehokkuutta parannettiin ja liitettiin kaukolämpöön.

Kehitystä kuvaavat mittaritRiihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kaupunki on allekirjoittanut uuden energiatehokkuus-sopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 750 MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kaupunki on laatinut energiankäy-tön tehostamisen toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2010.

EnergiakatselmuksetEnergiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 15 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 271 000 m3. Vuonna 2011 energiakatselmus tehtiin Riihikotiin.

Sähkön kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2010 runsaat kaksi prosenttia eli 241 MWh. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisäänty-misen vuoksi.

Sähkönkulutus

Katuvalojen energiankulutus

Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli vuonna 2011 yhteensä noin 4900 MWh. Kulutus on laskenut jo toisena vuonna peräkkäin, ollen 130 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006,

��

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

MWh

Hallintokeskus

Tekninen keskus

Koulutuspalvelukeskus

Perusturvakeskus

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Uimala

Riihimäen Vesi

93,3 99,1 105,5 101,9

95,4 106,1121,6

93,9

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011

MWh

Fossiilinen

Uusiutuva

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

m3

Hallintokeskus

Tekninen keskus

Koulutuspalvelukeskus

Perusturvakeskus

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Jäähalli

Uimala

Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulu-tuksella (kWh/rakennuskuutiometri), jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2011 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 49,8 kWh/rm3. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on vuonna 2011 laskenut noin 800 MWh, öljynkulutus noin 6 000 litraa, sähkökulutus 100 MWh ja vedenkulutus noin 50 m3 vuodesta 2010.

Lämmitysenergian kulutus

Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten määrällisesti vettä käyttävät uimala, perusturvakeskus ja koulutuspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen.

Vedenkulutus

Riihimäen vuoden 2011 kaukolämmöstä oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua läm-pöä yli 83 %, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 2 % ja loppu vajaa 15 % Riihimäen Kaukolämmön omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotet-tua lämpöä. Vuonna 2011 uusiutuvan energian osuus kaukolämmöstä oli 52 %.

Kaukolämmön hankinta

jonka jälkeen se on laskenut lähes 10 %. Valaisimien kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut 11,5 %. Katuvalaisimia oli kaikkiaan vuonna 2011 7372 kpl, joista 1695 kpl (23 %) on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia.

��

Uusiutuva kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n Ekokemiltä hankkimasta biopohjaisen jätteenpolton lämpöenergiasta ja Versowood Oy:ltä hankitusta puupolttoaineilla tuotetusta lämpöenergiasta. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Ekokemin fossiilisen jätteen lämpöenergiasta ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta maakaasulla ja öljyllä tuotetusta lämmöstä.

0

15000

30000

45000

60000

75000

90000

2008 2009 2010 2011

Rm3

G

F

E

D

C

B

A

Riihimäellä vuonna 2011 rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka on parantunut oleellisesti vuodesta 2008. Vuonna 2011 A ja B-energialuokan rakennuksia oli rakennustilavuuden mukaan runsas 86 % energiatodistuksen tar-vitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista. Vuonna 2011 A-energialuokan rakennuksia oli 39 %, kun vuonna 2008 rakennuksia niitä oli vain 0,9 %.

Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka

Kuva: Antti HoviKuva: Pauli Palola

��

Lähde: Riihimäen

Kaukolämpö Oy

Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun kotisivulla www.riihimaki.fi/ymparisto julkaistussa CO2-päästö-raportissa. Raportti kertoo mm. viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen, asukaskohtaiset päästöt. Vuoden 2011 kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuosien 2009–2010 tasosta. CO2-raporttipalveluun kuuluu myös keväisin ilmestyvä vuosiraportti.

�9

Kuva: Jaana Keränen

LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan rii-himäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämäl-lä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.”

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskus Suunnitelmallista paperinkäytön vähentämistä on edelleen jatkettu vuoden 2011 aikana.

Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2011 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön va-raosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste).

Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonais-taloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Vuonna 2007 uuden hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA:ssa. Riihimäen kau-pungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä.

tekninen keskus Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtiin luontoselvityksiä. Rakennushankkeis-sa pyrittiin säilyttämään olemassa olevaa puustoa sekä tehtiin lisäistutuksia.

Kuva: Antti Hovi

20

Onki-illatRiihimäen kaupungin katu- ja puistoyksikkö järjesti toista kertaa yhteistyössä Riihimäen Urheilukalastajien kanssa kolmella puistolammella neljä onki-iltaa

kesä- ja elokuussa. Illat saivat hyvän vastaanoton, ja ne jatkuvat myös vuonna 2012. Tapahtumiin osallistui noin 70 lasta ja nuorta. Suurimmat kalat olivat lähes kilon painoisia. Saaliskaloiksi saatiin mm. särkeä, ahventa, lahnaa, säynettä sekä ruutanaa. Onkimisillat oli tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kaikki saadut kalat punnittiin ja halutessaan kalastajat voivat myös osallistua leikkimieliseen kilpailuun. Kilpailusarjoja oli kolme: 7–10-vuotiaat, 11–12-vuotiaat ja 13–15-vuotiaat. Myös alle 7-vuotiaat onkijat huomioitiin. Riihimäen Urheilukalastajat hankkivat kisapalkinnot.

Kaupungin puistoyksikkö halusi myös tuoda esille, että Riihimäen vähäve-tisessä kaupungissa onkiminen on mahdollista. Puistolampia on taajamassa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä. Ensimmäinen onki-ilta oli Peltosaaren Bad-Segebergin puiston lammella 8.6, Juppalan lammella kalasteltiin 15.6 sekä 3.8. Kesän viimeinen onginta oli Metsäkorven Alalammella Lempivaaran vieressä elokuun viimeisenä päivänä, joka oli myös valtakunnallinen kalas-tuspäivä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on pitkään kampanjoinut nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Lapsesta kalaan -hanke jatkuu edelleen kannustaen perheen pienimpiäkin kalastamaan.

Meijerintien keto Herajoen keto on ketomainen tienluiska Valio Oy:n Herajoen meijerin vieressä. Heinäkuun puolivälissä ketoluiska on hyvin värikäs mäkikuismien ja keltama-taran ym. kukkien kukkiessa. Kasvillisuus on yllättävän tiheää ja ketolajeista koostuvaa. Heinien ja mäkitervakon vähäisyyden ja muiden ketolajien runsau-desta huomaa, että keto on kylvämällä perustettu. Kaupungin puistotoimen toimeksiannosta siemenseos on kylvetty ruiskuttamalla rinteeseen vuonna 2006.

Kedon runsaimpia kasvilajeja ovat mäkikuisma, keltamatara, nurmirölli, siankärsämö, niittynätkelmä ja ahdekaunokki. Melko runsaita lajeja ovat peu-

rankello, punanata, lampaannata, pukinjuuri, keltasauramo, keltakannusruoho ja ketoneilikka. Luiskassa kasvaa lisäksi nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, maahumalaa, peltovirvilää, metsänätkelmää, kelta-apilaa ja hiukan harmiota, ketokaunokkia, ruusuruohoa ja kissankelloa.

2�

Polaris-, Vapomix- ja norovirus -hankkeetRiihimäen Vesi osallistuu Tekesin vesiteknologia -ohjelman Polaris -hank-keeseen. Hankkeen tavoite on mm. pohjavesilähteen rakenneanalyysin laatiminen ja kulkeutumismallin kehittäminen, vedenpuhdistusprosessin mittaus ja optimointi, sääilmiöiden ja ilmastomuutoksen analysointi ja en-nusteiden hyödyntäminen, raakaveden riskinarvioinnin ja testijärjestelmän laadinta.

Riihimäen Vesi on myös mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n Vapomix -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan Vantaanjoen alueen hydraulisia yhteyksiä pohjavesimuodostumiin ja vaiku-tuksia veden laatuun. Riihimäellä tutkimuskohteena on Herajoki.

Norovirus -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa elintar-vikeketjuun liittyvää virusriskien hallintaa elintarvikeprosessointiketjussa. Projektin tuloksena saadaan suosituksia viruskontaminaation ennalta-ehkäisystä sekä viruksiin kohdistuvista riskinhallintakeinoista, näyttöä viruksiin tehoavista pesu- ja desinfiointiaineista sekä muiden elintarvikkeiden ja veden käsittelyjen vaikutuksista viruksiin sekä parantuneet valmiudet virusten osoittamiseen elintar-viketuotantoprosessista.

Riihimäen VesiVesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä vähennetään pohjaveden ottoa.

ympäristökeskusKierrätyskeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistämistä selvitettiin vuoden 2011 aikana. Sopivan tilan etsintää jatketaan v. 2012. Tavoitteena on saada ole-massa olevat toiminnat yhdistettyä vuoden 2013 alkuun mennessä.

Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 2011 aikana 23 kpl, kehotusten noudat-tamisaste oli 83 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin

Kapulan kaatopaikan pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Riihimäen ympäristön-suojelumääräykset päivitettiin. Riihimäen arvokkaat luontokohteet inventoitiin ja tulokset julkaistiin kahtena raporttina.

Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2011 aikana vähäistä. Rakennusjärjestyksen uusimistyö saatiin päätök-seen. Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä sekä maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu.

koulutuspalvelukeskusHankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tar-jouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset.

Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastos-sa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat.

Ruokapalveluissa koko kaupungin tasolla siirrytty Aromi-ohjelmiston käyttöön, joka on vähentänyt hukkaan menevän ruoan määrää.

Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omai-suutta hyödynnetään aina, kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusUrheilukenttien lannoituksessa käytetään luonnon mukaisia lannoitteita. Hiekka-kenttien suolausta on vähennetty. Peltosaaren asuinalueella toteutettiin syötävien kasvien kaupunkiviljelyhanke.

22

35

22 23

36

42

35

131731

47

6663

0

10

20

30

40

50

60

2008 2009 2010 2011

Kpl

0

20

40

60

80%

Vuosisopimukset kpl

Ympäristöasiat huomioitu kpl

Ympäristöasiat %

KaupunkiviljelyhankeNuorisoyksikkö toteutti kesällä 2011 Peltosaaren asuinalueella syötävien kasvien kaupunkiviljelyhankkeen. Hanke oli yksilökohtainen eurooppalainen vapaaehtoisprojekti (EVS), jonka tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa, opastaa ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon sekä oman lähiympäristön arvostamiseen sekä rohkaista mo-nikulttuuriseen kanssakäymiseen. Hankkeessa työskenteli nuorisoyksikön työntekijöiden lisäksi nuori vapaaehtoistyöntekijä Tsekistä.

Muutamien alueen kerrostalojen sisäpihoille sijoitettiin kasvatussäk-kejä, joissa viljeltiin syötäviä kasveja. Projekti alkoi siementen, taimien ja muiden tarvittavien välineiden hankkimisella. Istutus, kastelut, kitkemiset sekä sadonkorjuu hoidettiin nuorisotyöntekijöiden ja paikallisten nuorten toimesta.

Peltosaari-projekti oli hankkeessa luonteva yhteistyökumppani alus-ta alkaen. Hankkeen ajatus kestävästä kehityksestä ja kansainvälinen hanke kaupungin monikulttuurisimmassa lähiössä sopivat hyvin lähiön kehittämisen ideologiaan. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat katu- ja puistoyksikkö, nuorten työpaja ja Vapaapalokunta, jotka auttoivat hankkeessa maansiirtotöissä, kasvatussäkkien täyttämisessä, täytettyjen kasvatussäkkien ja kastelukuutioiden siirtämisessä kasvupaikoille.

Ehdottomasti positiivinen asia hankkeessa oli, että ilkivaltaa ei juuri esiintynyt. Muutaman kerran taimia oli revitty irti, mutta nekin saatiin istu-tettua takaisin. Hankkeesta hyötyivät nuorisotyön lisäksi myös Peltosaaren alueen asukkaat, eli juuri ne, joille projekti oli pääosin suunnattu. Yrtit ja mausteet pakattiin pieniin paketteihin, joihin tulostettiin projektin tiedot ja paketit laitettiin jakoon kaupungintalon kahvilaan.

perusturvakeskusPaperinkulutusta ei seurata, mutta sen käyttöä on tehostettu: kaksipuoliset tu-lostukset, kahden sivun tulostaminen arkille, toimistojätepaperin käyttäminen muistilappuina. Vuosittain lisätään sähköistä asiointia, sähköisiä asiakas- ja henkilöstökyselyjä ym.

Yksiköissä on jätteiden lajittelu, Riihikodissa jätepuristimet. Vanhustenhuollos-sa hoitotarvikkeiden mm. vaippojen käytön ja jakelun tehostaminen tehtiin loppu-vuodesta 2011. Riihikodissa on ollut jo kauan säännöllinen vaippaseuranta.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankin-nasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2011 mm. satokausituotteissa, kaluste-, sähkö- ja katuvalaisintarvike-, kasvualusta- kopio- ja tulostepaperi-, siivousväline- ja pehmopaperihankinnoissa. Vuonna 2011 vuosisopimuksia oli yhteensä 35 kpl, niistä 23:ssa oli ympäristöasioita huomioitu (66 %).

Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu

Kuva: Pauli Palola

2�

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

kg/as

0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

17500

20000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tonnia

Hyötykäyttöön

Biojäte

Jatkolajitteluun

Energiana hyödynnetty

Loppusijoitettu jäte

6 07

3

5 84

0

5 86

8

6 09

4

5 86

7

5 79

8

5 80

4

5 60

8

5 43

3

5 36

9

5 33

2

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tonnia

Erilliskerätty biojäte

Sekajäte

Yhteensä

Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonais-määrä oli 6 073 tonnia vuonna 2011. Kasvua oli 233 tonnia eli noin neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä kasvoi 277 tonnia ja biojätteen väheni 44 tonnia.

Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät

Riihimäeltä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen toimitettu kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte Ekokemille polttoon energiana hyödynnettä-väksi. Rakennusjätteen määrä on kasvanut edellisen vuoden 4000 tonnista 8000 tonniin. Rakennusjätteen hyödyntämisaste on hyvä, sillä suoraan loppusijoitukseen siitä päätyi vain runsas kaksi prosenttia. Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilanteesta (349 kg/ asukas) vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2011 noin 13 kg/asukas.

Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet

Asukaskohtainen kaatopaikalle loppusijoitettu jäte

Kuva: Antti Hovi

2�

7915

9742

7058

9997

33893293

23192585

0

2000

4000

6000

8000

10000

2008 2009 2010 2011

Riisiä

0

800

1600

2400

3200

4000

kpl

Yhteensä A4 riisiä

A4 arkkia / työntekijä

Monistamon paperinkulutukseen vuosina 2008 ja 2009 sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina 2010–2011 kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu on jaettu hallinto-kunnille niiden käytön mukaan. Paperinkulutus on kasvanut edellisestä vuodesta 12 %, mutta on kuitenkin edelleen 21 % pienempi kuin vuonna 2009. Eniten pa-

perinkulutus on vuonna 2011 kasvanut koulutuspalvelukeskuksessa ja kouluissa, joissa kulutus vastaa vuoden 2009 tasoa. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa pa-perinkulutuksessa.

0

2500

5000

7500

10000

2008 2009 2010 2011

Riisiä

Riihimäen Vesi

Ympäristökeskus

Kuvakeskus

Hallintokeskus

Monistamo

Tekninen keskus

Perusturvakeskus

Riihimäen lukio

Koulutuspalvelukeskus

Kaupungin paperinkulutus

Kuva: Antti Hovi

Kaupungin paperinkulutus toimialoittain

2�

0

121

155,6 155,6 161,9

1,351,30

1,01

1,30

0

40

80

120

160

200

2007 2008 2009 2010 2011

ha

0

0,4

0,8

1,2

1,6

2

%

YhteensäOsuus % maa-alasta

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

kpl

Kausitavara

Kodin tekstiilit

Kodinkoneet

Remonttitarvikkeet

Taloustavarat

Huonekalut

Muut tavarat

Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä

0

5000

10000

15000

20000

25000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Muut kävijät

Ostoksia tehneet kävijät

Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät

Vuodesta 2007 alkaen kierrätyskeskuksen myynti on kehittynyt suotuisasti. Vuo-den 2006 notkahdus johtuu mahdollisesti tavaroiden puutteellisesta kirjauksesta. Vuonna 2011 kävijämäärä laski hivenen edellisestä vuodesta. Ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä kuitenkin kasvoi vuodesta 2010 noin yhdeksän prosenttia. Myy-tyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi runsaat kuusi prosenttia vuonna 2011.

Luonnonsuojelualueet Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, luonnonsuojelualueen pinta-ala on 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL-alueelle on vuonna 2009 perustettu 34,6 hehtaarin kokoinen Vatsian luonnonsuojelualue. Vuonna 2011 Hämeen ELY -keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin Metso -ohjelman kohteena 6,3 hehtaarin ko-koinen Kolisevanmaan luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueiden osuus on 1,35 % kaupungin maa-alasta.

Luonnonsuojelualueiden pinta-ala

2�

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suun-nittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.”

Hallintokuntien toimenpiteettekninen keskusKaavoituksessa otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja kohteissa tehdään hule-vesiselvitykset sekä tarvittaessa tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen. Vantaajoen kevättulvaan varauduttiin yhteistyössä Pelastuslaitoksen ja Riihimäen Veden kanssa.

Riihimäen VesiJätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu kevääseen 2012. Tulevan saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Myös viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia.

Riihimäen Vesi osallistuu Hausjärven pohjavesialueella toteutettavaan HAPPI -hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta.

Happi- ja Makera -hankkeet Riihimäen Vesi on mukana Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallin-tahankkeessa. HAPPI on kolmivuotinen hanke ja se koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka kaikki tähtäävät Hausjärven pohjavesialueisiin koh-distuvien riskien poistoon ja hallintaan. Osaprojektit ovat: Oitin pilaantuneen pohjaveden riskienhallinta, pohjavesiriskien selvittäminen ja pilaantumisen ennaltaehkäisy riskienhallintaohjelman avulla sekä pohjavesien pilaantumi-sen ennaltaehkäisy alueen yritysten ympäristöriskien hallintaa kehittämällä. Toteutettavilla toimenpiteillä turvataan pohjaveden hyvä tila nykyisillä ja tulevaisuuden vedenottoalueilla. Hankkeen toteuttavat Hausjärven kunta ja Suomen ympäristöopisto SYKLI.

Riihimäen Vesi käynnisti vuoden lopulla yhteistyössä Vantaanjoen muiden vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojelu-yhdistyksen kanssa yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on vähentää jäteveden ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Tavoitteena on, että verkostoista ja pumppaamoilta vesistöihin johdettavat jätevesipäästöt loppuvat kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Hanke koostuu kolmesta osaprojektista: luotettavat pumppaamot, jätevesiverkoston kunto ja riittävä kapasiteetti sekä hulevesien vähentäminen jätevesiverkostosta. Kaksivuo-tiseen hankkeeseen on saatu tukea Maakuntien kehittämisrahastosta.

2�

4,7

6,0 5,8

6,5

1,9 1,8 1,9 1,82,4

1,8

5,3

6,5

5,5

7,3

0,13 0,09 0,12 0,21 0,09 0,10 0,070,0

2,0

4,0

6,0

8,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

g/as/vrk

Biokemiallinenhapenkulutus

Typpikuormitus

Fosforikuormitus

ympäristökeskusYmpäristönsuojelun valvonta-asioista merkittävimmät liittyivät Ekokem Oy:n toi-mintaan sekä Sammalistonsuon turvetuotantoalueen, Valio Oy Riihimäen meijerin ja Pari Materia Oy:n ympäristölupahakemusten käsittelyyn. Laitosten valvonta-suunnitelma päivitettiin. Ympäristöluvallisten laitosten tarkastukset toteutuivat valvontasuunnitelman mukaisesti. Pohjavesialueella ja ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta tiedotettiin. Jätevesijärjestel-mien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolai-toksen kesken. Jätevesisuunnitelmia hyväksyttiin uudisrakentamiseen liittyen kaksi kappaletta, vanhojen järjestelmien uusimiseen liittyviä hakemuksia ei ollut.

Verkostoon liittymisen valvontaVesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevilla kiinteistöillä on vesihuol-tolain mukaan liittymisvelvollisuus laitoksen verkostoon. Ympäristönsuoje-luyksikkö aloitti vuonna 2010 kaava-alueen kiinteistöjen liittymistilanteen kartoituksen vesijohto- ja viemäriverkoston osalta. Liittymättömille kiinteis-töille lähetettiin 59 kirjettä. Vuonna 2011 käsiteltiin 19 vapautushakemusta. Vuoden 2012 alussa Riihimäen kaava-alueella on enää parikymmentä kiinteistöä, jotka eivät ole liittyneet verkostoon tai saaneet vapautusta liittymisestä. Vuonna 2012 jatketaan kaava-alueen kiinteistöjen valvonnan lisäksi Riutta-Hiivola-Herajoen vesiosuuskuntaan liittymättömien kiinteis-töjen valvontaa.

koulutuspalvelukeskus Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungin varikolle hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusRiutan ulkoilualueelle hankitaan vuonna 2012 ns. kaksoisvaippainen polttones-tesäiliö.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Haus-järveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus vuonna 2011 oli 86,4 %. Yllä olevassa kuvassa esitetään Riihimäen jätevesien aiheuttama jätevesikuormitus Vantaanjokeen riihimäkeläistä kohden. Kuormitus Vantaanjokeen on laskenut edellisestä vuodesta.

Riihimäen jätevesikuormitus vuorokaudessa

2�

95 95

70

0

25

50

75

100

% BOD7-atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi

käsittelyteho %

2007

2008

2009

2010

2011

Lupaehto

0,63

0,14

0,04 0,05

0,12

0,01

0,59

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

m3

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

%

puhdistamo

verkosto

Ohitukset % jätevedestä

Jäteveden ohituksia tapahtuu verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla rankka-sateiden ja lumen sulamisien aikoina. Jätevesiverkosto on osa sekaviemäröin-tijärjestelmää, missä jätevesien lisäksi myös hule- ja kuivatusvedet johdetaan jätevesiverkostoon. Vuonna 2011 ohituksia oli yhteensä 31 137 m3, niistä noin 49 % tapahtui viemäriverkosta. Ohitukset johtuivat suurista virtaamista (sulamisvedet ja rankkasade) ja tapahtuivat huhti-, heinä- ja joulukuussa. Suuriin ohitusmääriin oli keväällä syynä nopea lumien sulaminen, jolloin vuotovesimäärät olivat suuria. Riihimäen laskuttamaton jätevesimäärä oli 48 % käsitellystä jätevesimäärästä. Ohitusten määrä oli vuonna 2011 0,63 % puhdistamolle tulevasta jätevedestä.

Jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimusten täyttyminen

Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa annetaan ehdot jäteveden käsittely-teholle sekä vesistöön laskettavan jäteveden enimmäiskuormitukselle. Vuonna

2011 puhdistamon käsittelytulos täytti lupaehdot kaikilla neljännes vuosijaksoilla. Kokonaisfosforin ja -typen vuosikeskiarvovaatimus koko vuoden osalta täyttyi. Käsittelytu-loksien laskelmissa on huomioitu verkostossa ja puhdistamolla tapah-tuneet ohitukset.

Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten % osuus

15

4

0,3

10

0

3

6

9

12

15

18

21

BOD7-atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine

mg/l

2007

2008

2009

2010

2011

Lupaehto

Kuva: Mia Heinonen

BOD7-atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine

29

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

1000 m3

0

5

10

15

20

25

30

%

pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti)

Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä on laskenut edellisestä vuodesta runsaat seitsemän prosenttiyksikköä ollen vuonna 2011 8,6 %, osuus on pienin sitten vuoden 1983, jolloin vuoto oli 8,3 %. Kuvan 22 -vuoden seurantajaksolla vuoto on ollut keskimäärin 16 %. Vuotojen vuosittaisen vaihtelun huomioiva vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva.

Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

metriä

erikseen saneerattupääviemäri

vanhojen alueidensv täydennysrakentaminen

saneerauksenyhteydessärakennettu sv

saneerattu jv

Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadeve-siviemäreiden rakentaminen. Vuoden 2011 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 186,653 km ja sadevesiviemäriverkoston pituus 109,809 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostosta oli noin 70 km. Sadevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastossa.

Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit

�0

panokset 200� 200� 2009 20�0 20��Raakaveden hankinta m� m� m� m� m�

pohjavesi • Herajoki 1 391 192 1 118 565 1 123 781 1 107 023 1 103 261jälleenimeytykseen 215 562 215 472 231 099 205 921 165 409• Piirivuori 1 357 458 1 331 999 1 229 150 1 144 072 1 193 053• Kormu 76 781 391 361 442 884 480 662 369 737Yhteensä 3 040 993 3 057 397 3 026 914 2 937 678 2 831 460

käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tnVedenkäsittely • Herajoki juraperle kalkkikivi 48 48 48 32 28natriumhydroksidi 31 14 25 18 23• Haapahuhta natriumhydroksidi 13 24 11 11 11

Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tnferrosulfaatti 722 804 918 927,5 867polymeeri 7,8 7,6 11 12,7 10

Jätevesiliete m� m� m� m� m�

kuorihake 3 160 2 825 537 0 0hevosten kuivike 0 235 0 0 0

Ostettu energia kWh kWh kWh kWh kWhSähkövedenkäsittely ja -jakelu 1 383 867 1 338 259 1 390 231 1 371 490 1 271 773paineenkorotus 108 160 83 814 86 140 84 540 105 735viemäriverkosto 291 572 603 735 245 712 298 346 458 548jätevedenkäsittely 2 489 005 2790 941 2538 346 2 554 764 2 708 156tuotettu energia ��� 000 ��� 000 �90 000 �00 000 �00 000

käytetyt polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraakevyt polttoöljyveden hankinta 29 922 29 037 29 238 38 590 33 361jätevedenpuhdistus 1 324 10 138 3 564 0maakaasu (m3) jvp 44 378 20 869 26 225 44 023 26 066biokaasu (m3) jvp 574 861 620 834 625 542 660 963 640 000

Käyttökustannukset € € € € €vedenhankinta 346 865 426 321 542 703 422 830 393 884paineenkorotus 19 856 10 850 15 351 12 819 11 927jäteveden pumppaus 72 276 65 358 85 568 77 447 91 106jätevedenpuhdistus 607 297 964 431 1 023 940 791 893 1 076 585jätevesiverkosto 210 116vesijohtoverkosto 408 039

tuotokset 200� 200� 2009 20�0 20��pumppaus verkostoon m� m� m� m� m�

pohjavesi• Herajoki 1 287 750 1 040 834 1 034 611 1 004 616 865 513• Haapahuhta 1 357 458 1 191 086 1 229 150 1 140457 1 196 492• Kormu 76 781 382 797 433 960 454 993 364 856• Hikiä - - - 51 130 130 458Yhteensä 2 721 989 2 614 717 2 697 721 2 651 196 2 557 319

Veden myynti m� m� m� m� m�

• Riihimäki 2 416 122 2 233 264 2 176 115 2 226 868 2 336 699

laskuttamaton kulutusm3 305 867 381 453 521 606 424 328 220 620% 11,2 14,6 19,3 16,0 8,6

Jätevesi m� m� m� m� m�

• Riihimäeltä 4 366 142 4 941 810 3 789 767 3 929 381 4 247 722• Lopelta 330 650 389 486 307 864 321 764 210 743• Hausjärveltä 140 815 268 280 236 898 362 928 427 958ohitukset yhteensä 2 231 6 530 505 27 576 31 137yhteensä 4 839 838 5 606 106 4 335 034 4 641 649 4 917 560

kuivattu liete m� m� m� m� m�

kompostoitu 4 922 3 895 735 0 0muualle käsiteltäväksi 15 367 3 588 4 090 3 348

lietteen metallikuorma kg kg kg kg kgelohopea 1,6 0,26 0,41 0,41 0,35kadmium 1,2 0,68 0,78 0,89 0,54kromi 77 53 51 39 52kupari 358 221 163 196 182lyijy 60 37 40 36 28nikkeli 46 39 23 22 23sinkki 776 466 549 483 356arseeni 3,8

päästö veteen kg kg kg kg kgBHK7atu 21 535 62 050 21 535 29 565 22 265CODcr 164 250 284 700 127 750 153 300 131 400Pkok 1 387 2 445 1 059 1 205 913N 65 700 76 650 65 700 91 250 80 300NH4-N 2 811 8 030 12 045 8 760 7 300SS 31 025 91 250 29 565 40 150 32 120

Jätteet kg kg kg kg kgvälpejäte kaatopaikalle 169 500 76 540 0 0 0välpejäte polttoon - 167 690 151 000 149 000 142 000rasvanerotuksen jäte 11 700 22 000 31 500 27 700 21 000ongelmajäte Ekokemille 1 000 1 000 2 500 1 500 1 600

Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset. Kaikista kustannuksista on vähennetty poistot.

Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2007–2011

��

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakenne-tun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntara-kennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiin-nitetään erityistä huomiota.”

Hallintokuntien toimenpiteettekninen keskus Kaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Toteutettiin selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuuksista taajama-alueella.

Riihimäen VesiRiihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Kaavoista annetaan kaavalausunto.

ympäristökeskusYmpäristönäkökohtien huomioimiseksi osallistuttiin kaikkiin keskeisiin kaavahank-keisiin sekä kaavojen hulevesisuunnitelmien laadintaan. Myös Peltosaari-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuttiin.

Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.

koulutuspalvelukeskusHarjunrinteen koulun perusparannus valmistuu vuoden 2012 lopussa.

Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehokkuusmää-räyksiä. Lisäksi pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi Herajoen koulun uudisrakennuksessa käytetään maalämpöä.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusLiikuntayksikkö on mukana kaavoitus palavereissa suunnittelemassa ulkoilureittejä ja liikuntapaikkoja asutusalueiden välittömään läheisyyteen.

perusturvakeskusTiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa. Uudisrakennus on vireillä.

Kuva: Antti Hovi

�2

LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva lii-kenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liiken-teen kokonaishaittoja.”

Hallintokuntien toimenpiteettekninen keskus Kaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaiku-tusten selvittäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tehtiin useita meluselvityksiä.

Hausjärven ja Lopen kanssa yhteinen joukkoliikennekoordinaattori jatkoi toimintaa vuonna 2011. Kevyen liikenteen olosuhteita parannettiin laajentamalla kevyen liikenteen väylien verkostoa. Katupölyn torjuntaan kiinnitettiin erityistä huomiota ja pölymäärää pienennettiin myös tehokkaalla lumien poistamisella katualueilta.

Riihimäen asukastiheys on 240 henkilöä maaneliökilometrillä, kun Kanta-Hämeen keskiarvo on 33,6 ja koko maan 17,7. Tiheimmin asutulla keskustan alueella on 2844 asukasta neliökilometrillä, kun koko Helsingissä on 2753. Väljästi asutuilla Läntisillä ja Arolampi-Silmäkenevan alueilla asuu vain 11 asukasta neliökilomet-rillä.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäen asukastiheys

Kuva: Antti Hovi

��

LiikenneselvitysTeknisen keskuksen katu- ja puistoyksikkö ja kaavoitusyksikkö teettivät konsulttityönä Riihimäen kaupungin liikenneselvityksen. Suunnitelma toimii yleiskaavoituksen taustaselvityksenä, jossa tarkemmin suunnitellaan ja ana-lysoidaan maankäytön liikennekysymykset, kuten liikenneverkon jäsennöinti, yhteys- ja tilatarpeet, verkon kuormitus ja toimivuus sekä arvioidaan uusien väylien toteutusjärjestystä.

Selvityksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on ollut tarkistaa ja kehittää Riihimäen keskustaajama-alueen katuverkon luokittelua. Työssä tehtiin tiivis nykytila-analyysi, jossa käsiteltiin eri liikennemuotoja (ajoneuvo- ja kevyt liikenne), liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, pysäköinti ja joukkoliikenne.

Liikenneverkon tavoitetilassa vuodelle 2035 Riihimäen tie- ja katuverkko on jaettu kuuteen eri toiminnalliseen luokkaan. Toimin-nalliset luokat ovat seudulliset päätiet, pääkadut, pääkokoojakadut, kokoojakadut, keskustaa syöttävät kadut ja tonttikadut. Lisäksi on esitetty joukko alueita, joilla on tarpeen toteuttaa liikenteen rauhoitta-mistoimenpiteitä.

Suunnitelman mukainen katuverkon tarkistettu jäsentely sekä esi-tetyt valo- ja kiertoliittymien täydentäminen pääkatu- ja kokoojakatu-verkolla turvaavat kohtuulliset ajo-olosuhteet myös ennustetilanteessa keskustan katuverkolla. Myös suunnitellut uudet moottoritien länsi-puoliset asuntoalueet Kalmu ja Riutta ovat kohtuullisen kustannuksin liitettävissä nykyiseen verkkoon hyödyntäen jo osin rakennettuja liittymiä ja alikulkuja.

Kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus ja yhteydet virkistys- ja ulkoilualueille ovat tärkeitä kevyelle liikenteelle. Tavoiteverkostossa on painotettu juuri verkoston jatkuvuutta. Nykyisiä kevyen liikenteen reittejä, jotka koostuvat osin liikennemerkein osoitetuista kevyen liiken-teen väylistä ja osin ajoradoista on esitetty täydennettäviksi. Samoin uusille kaava-alueille on esitetty kattavat yhteydet. Myös keskustan

saavutettavuutta on esitetty parannettaviksi uusilla yhteyksillä varsinkin Pet-samon ja Harjukylän alueilta.

Joukkoliikenteessä uudet alueet voidaan varsin helposti ja edullisesti liittää osaksi nykyistä paikallisliikennettä jatkamalla nykyisiä linjoja sekä hyödyn-tämällä seutuliikenteessä olevia vakiovuoroja. Asutuksen pientalovaltaisuus voi kuitenkin muodostaa ongelmia vuorotiheydelle pienistä käyttäjämääristä johtuen.

��

0

25

50

75

100

2008 2009 2010 2011

km

Sora

Asfaltti

ympäristökeskusYhdessä teknisen viraston kanssa osallistuttiin katupölyn vähentämiseen tähtää-vään KAPU -hankkeeseen. Riihimäen ilmanlaatuselvitys valmistui 2011. Ympä-ristönsuojeluyksikkö osallistui CO2-päästöjen viikkoseurantaan, seurantaraportti vuodelta 2010 julkaistiin.

koulutuspalvelukeskusLähikouluperiaatteen vahvistaminen on vähentänyt koululaiskuljetusten määrää.

perusturvakeskusHenkilökuljetusten ja tavarakuljetusten ympäristövaikutukset huomioidaan. Vuonna 2011 ei tehty uusia kilpailutuksia. Vanhuspalveluasiakkaiden apteekkiasioinnit keskitettiin.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Kevyen liikenteen väyliä vuonna 2011 on yhteensä noin 85,4 km, joka on noin 2,9 m asukasta kohden. Reittien yhtenäistämiseksi rakentamistarve on noin 7 km. Uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetiin vuonna 2011 mm. Torikadulle välille Paloheimonkatu – Riihikatu ja Lasitehtaantielle välille Karavaani - Tehtaankatu.

Kevyen liikenteen väylien pituus Riihimäellä

Kevyenliikenteen väylät

��

3000

3200

3400

3600

3800

4000

2008 2009 2010 2011

Metriä

11 99412 449

12 933

15 005

13 59213 483

14 29814 572

15 495

10 000

12 000

14 000

16 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

kpl

450

480

510

540kpl/1000 as

Henkilöautojayhteensä

Henkilöautoja1000 asukastakohti

309364342319 289 326

454855 5850 51

39

3433

38

30

33

1

10

100

1000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

1000 km

26

34

42

50kg

1000 km

CO2 -päästö tonnia

CO2 -päästö kg/ työntekijä

Vuoden 2011 lopussa Riihimäellä oli 15 495 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta-Hä-meessä 105 024 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 534 henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 599 autoa, eli noin 12 prosenttia enemmän kuin Riihimäellä.

Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työ- ja virkamatkat vuonna 2011 olivat 325 581 km. Matkojen määrä on kasvanut

Kaupungin henkilökunnan auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt

Lähde: Trafi

Henkilöautojen määrä Riihimäellä edellisvuodesta noin 36 700 km, eli runsaat 12 prosenttia. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään kasvoivat 45 tonnista 51 tonniin. Kau-pungin henkilöstö tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevä-lineitä.

0

30 000

60 000

90 000

120 000

150 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

Matkat, kpl

3,5

3,8

4,1

4,4

4,7

5,0Matkaa/asukas

Kaupunkiliikenne

Palveluliikenne

Matkaa/asukas

Riihimäen kaupunkiliikenteessä aloitti uusi linja vuoden 2010 elokuussa, joka kasvatti ko. vuoden matkustajamäärää. Riihimäen kaupunkiliikenteessä ja palvelu-liikenteessä tehtiin vuonna 2011 11 800 matkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, kasvua oli runsas 9 %. Asukasta kohden tehdyt matkat kasvoivat 0,4 matkaa, eli 8 %. Tammi-elokuussa kaupunkiliikenteen matkustajamäärät kasvoivat, mutta syys-joulukuussa alenivat edellisestä vuodesta.

Paikallisliikenteessä tehdyt matkat

Riihimäellä toteutetuista meluntorjuntatoimen-piteistä tehtiin kartoitus meluselvitystä varten vuonna 2008, jolloin meluesteiden yhteispituus oli 3,4 km ja niiden korkeus vaihteli 2 m ja 7 m välillä. Suurin osa meluesteistä on juna- ja liiken-nemelun torjuntaan ylijäämämaita hyödyntämällä rakennettuja meluvalleja. Vuonna 2011 melu-vallien rakentamista on jatkettu Vahteristoon, Koivurantaan, Hyvinkääntielle ja Huhtimoon. Koivurannan ja Huhtimon Tiilikadun meluvallien rakentaminen jatkuu vuonna 2012.

Meluesteiden yhteispituus

��

Riihimäen kaupunki osallistui vuosina 2006–2010 ”Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistamisen ja talvi kunnossapidon avulla” – eli Kapu-hankkeeseen. Mittauksia jatkettiin vuoden 2011 keväällä. Mittaus tehtiin mittaamalla mittaus- auton takapyörän takaa kadusta nousevan, halkaisijaltaan alle 10 μm hiuk-kaspitoisuus (μg/m3). Kuvan mittauksissa vuosien 2007–2011 ensimmäinen mittaus on tehty puh-distustöiden jälkeen ja toinen mittaus noin kuukauden päästä. Etenkin vuosina

2007–2008 Riihimäellä oli suuria rakennustyömaita, joiden vaikutus näkyy mittaustuloksissa. Katujen puhtaustaso on hankkeen aikana parantunut, vaikka parantamisen varaa edelleen on. Hankkeessa määritellystä kesäaikaisesta puhtaasta tienpinnasta irtoava pölypitoisuus on alle 1000 μg/m3. Riihimäellä em. tulokseen ei vielä toistaiseksi ole päästy kuin joillain katuosuuksilla.

Riihimäen katupölyn mittaustuloksia vuosina 2006–2011

0100020003000400050006000700080009000

10000110001200013000

26.4

.200

6

12.5

.200

6

12.6

.200

6

7.8.

2006

27.4

.200

7

4.6.

2007

30.5

.200

8

2.7.

2008

30.4

.200

9

10.6

.200

9

6.5.

2010

31.5

.201

0

13.5

.201

1

10.6

.201

1

Nuu

skija

PM

10 (µ

g/m

3)

Arjavirrankatu Etel.Asemakatu EtelänViertotie Hämeenkatu Kaartokatu Kalevankatu

Karankatu Keskuskatu (itään) Keskuskatu (länteen) Kirjauksentie Kontiontie Kulmalan puistokatu

Länsitie Lopentie Paloheimonkatu Pohj.Asemakatu Sakonkatu Torikatu

Uramontie Valtakatu Riihimäki-reitin keskiarvo

0100020003000400050006000700080009000

10000110001200013000

26.4

.200

6

12.5

.200

6

12.6

.200

6

7.8.

2006

27.4

.200

7

4.6.

2007

30.5

.200

8

2.7.

2008

30.4

.200

9

10.6

.200

9

6.5.

2010

31.5

.201

0

13.5

.201

1

10.6

.201

1

Nuu

skija

PM

10 (µ

g/m

3)

Arjavirrankatu Etel.Asemakatu EtelänViertotie Hämeenkatu Kaartokatu Kalevankatu

Karankatu Keskuskatu (itään) Keskuskatu (länteen) Kirjauksentie Kontiontie Kulmalan puistokatu

Länsitie Lopentie Paloheimonkatu Pohj.Asemakatu Sakonkatu Torikatu

Uramontie Valtakatu Riihimäki-reitin keskiarvo

��

YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ym-päristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.”

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskus RHL -Datan antamia ohjeita työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrä-tyksestä ja myymisestä.

tekninen keskus Luonto-, melu-, liikenne- ja hulevesiselvitykset ovat nähtävillä Riihimäen kaupungin internet-sivuilla.

Teknisen keskuksen edustajat osallistuivat Elyn ja Maakuntaliiton joukkolii-kennettä käsitteleviin tilaisuuksiin sekä toimivat aktiivisesti liikenneturvallisuus-työryhmässä.

Riihimäen VesiRiihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa osana kaupungin tiedotuslehteä. Jätevedenpuhdistamolla käy vuosittain useita koululaisryhmiä tu-tustumassa. Riihimäen Vesi on mukana v. 2012 toteutettavassa valtakunnallisessa Vaarallinen jäte-kampanjassa.

ympäristökeskus Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti myös internet-sivujen ja lehdistötiedotteiden avulla. Kaupungin ym-

päristöraportti 2010 julkaistiin. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana jatket-tiin hallintokuntien yhteistä roskaamisen vähenemiseen tähtäävää Siisti Riksu -kampanjaa sekä Ekoarki -työtä yhdessä riihimäkeläisten seurojen ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2011 työ keskittyi edelleen Reilun kaupan kaupunki -kampanjan edistämiseen. Alkuvuodesta osallistuttiin Tunti maailmalle -ilmastotapahtumaan. Luontokoulun materiaaleja lainattiin koulujen ja päivähoidon käyttöön. Olemassa olevien luontopolkujen taulut kunnostettiin. Kierrätyskeskuksen infopisteessä jär-jestettiin teemanäyttelyitä, pihakirppis-tapahtuma järjestettiin kesäkuussa.

��

Riihimäki matkalla Reilun kaupan kaupungiksiReilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Saadakseen Reilun kaupan kaupungin arvonimen kaupungin tulee täyttää arvonimeen vaadittavat kriteerit. Reilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään vuodeksi kerrallaan. Suomessa on tällä hetkellä kuusi Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa. Arvonimen myötää kriteerien täytyttyä hakemuksesta Reilun kaupan edistämisyhdistys ry.

Riihimäellä on tehty työtä Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saa-miseksi vuoden 2010 maaliskuusta, jolloin perustettiin tarvittava Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Työ on edennyt niin, että kriteerit alkavat täyttyä ja arvonimen hakemista kannatustyöryhmässä valmistellaan. Riihimäellä vaikeimmin saavutettavaksi kriteeriksi osoittautui vaatimus kahdeksan kah-vilan, ravintolan tai hotellin Reilun kaupan kahvin tarjoamisesta asiakkail-leen. Nyt määrä on täyttynyt ja Reilun kaupan kahvia tarjotaan Riihimäellä kriteerin edellyttämässä määrin.

Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisää-minen ja toiminnan kehittäminen jatkuvasti. Säilyttääkseen arvonimen kan-natustyöryhmän tulee raportoidessaan joka vuosi osoittaa, miten Reilun kaupan tuottei-den kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Rei-lun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuu-den parantamiseksi.

koulutuspalvelukeskusYmpäristökasvatusta toteutetaan kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Vih-reä lippu on Haapahuhdan koulussa. Lisäksi myös muissa kouluissa noudatetaan Vihreän lipun periaatteita, vaikka ei ole haettu Vihreä lippu -statusta. Alakoulut siistivät lähiympäristöään lukuvuosittain.

�9

Harjunrinteen koulun Vihreä lippu -toimintaHarjunrinteen koulu aloitti Vihreä lippu -projektin teemalla jätteiden vähen-täminen. Projekti kestää syksystä 2011 - marraskuuhun 2012.

Vihreä lippu -raatiin osallistuu 6–9 luokilta noin 45 oppilasta ja 12 henki-lökuntaan kuuluvaa. Raati toimii koulun kerhona, joka kokoontuu vähintään 10 kertaa. Aktiiviset oppilaat kertovat luokissa Vihreä lippu -toiminnasta ja innostavat lisää oppilaita mukaan kerhotoimintaan. Myöhemmin on mah-dollista, että kestävän kehityksen mukainen ohjelma otetaan yhdeksi valin-naisaineeksi. Henkilökunnan seitsemän hengen tiimi toimii säännöllisesti valmistellen raadin toimintaa, infoaa, valvoo ja järjestää mahdollisuudet toimintamallien käytölle, tekee paketteja tai antaa vinkkejä eri oppiaineiden aikana tehtävälle ympäristökasvatukselle.

Oppilaille ja henkilökunnalle toteutettiin asennekyselyt. Henkilökunnalta pyydettiin myös tietoa havaituista ongelmakohdista jätteisiin liittyen sekä henkilökohtaista palautetta koulun Vihreä lippu -ohjelmasta. Oppilaat ovat olleet aktiivisia ja heitä olisi ollut enemmänkin tulossa toimintaan mukaan. Myös siistijät ja keittäjät ovat olleet yhteistyössä mukana.

Jätteen alkukartoituksen aikana punnittiin syntyvä biojäte ja sekajäte koulun ruokalasta, kotitalousluokasta sekä sekajätelaatikoista. Viiden päi-vän mittauksien tuloksena saadun biojätteen määrästä syntyi ruokalasta 73 % ja kotitalous-luokasta 27%. Se-kajätteen määrästä 11 % syntyi ruoka-lasta. Tavoittee-na on sekajäteen määrän pienene-minen 50 %:llaja biojätteen25 %:lla.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusHenkilökunnalle tiedotetaan ympäristöasioista

perusturvakeskusVarhaiskasvatuksen yksiköissä tehdään ympäristökasvatusta päivittäin normaalin arkitoiminnan yhteydessä. Vuodesta 2012 varhaiskasvatus siirtyy osaksi kasva-tus- ja opetustointa.

Kehitystä kuvaavat mittarit LuontopolutRiihimäen kaupunki ylläpitää opastettuja luontopolkuja Hatlamminsuolla, Vantaa-joen Kärajäkoskella, Hirvijärvellä ja Vahteriston luonnonsuojelualueella. Luonto-polkujen yhteispituus on 3500 metriä ja tauluja niissä on yhteensä 35.

Vihreä lippu toimintaRiihimäellä on kaksi voimassa olevaa kestävän tason Vihreää lippua, Kirjauksen päiväkodilla ja Haapahuhdan koululla. Toiminnan on aloittanut v. 2011 Harjunrin-teen koulu teemalla jätteiden vähentäminen. Projektin kesto on syksystä 2011 - marraskuuhun 2012.

Kanta-Hämeessä on kahdeksan koulua tai päiväkotia mukana Vihreä lippu toiminnassa. Voimassa olevia lippuja on viidellä koululla niistä 40 % on Riihimä-ellä.

Kuva: Antti Hovi

�0

Siisti Riksu -tapahtumia vuonna 2011Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2011 kampan-jan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat mm. seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin:

• Ongelmajätteen ja metalliromun keräyskierros 20.4.2011, Kiertokapula Oy• Jäteselviytyjät -kilpailu peruskoulun 4.luokkalaisille, Kiertokapula Oy, Haapahuhdan koulu, Herajoen koulu, Lasitehtaan koulu ja Pohjoinen koulu• Siisti Peltsi -päivä 5.5.2011 yhteistyössä Peltosaari-projekti ja Kiertokapula Oy• Suomi puhtaaksi -päivä 6.5.2011, katu- ja puistoyksikön koordinoimana• Kierrätyskeskuksen osallistuminen Tokmanni-konsernin kierrätyskampanjaan 31.5.-1.6.2011• Pihakirppis 8.6.2011 kierrätyskeskuksella• kesätorstaiset iltakirppikset, ViRiKe ry• Syötävien kasvien kaupunkiviljelyhanke Peltosaaressa nuoriso- ja katu- ja puistoyksiköiden tuella• Jättiukonputken, jättipalsamin, kurtturuusun ja pujon torjuntakampanjat. Katu- ja puistoyksikkö• Koirankakkaroskis -kampanjaan osallistuminen katu- ja puistoyksikön johdolla • Riihimäen urheilukalastajien onki-illat yhteistyössä katu- ja puistoyksikön kanssa

Lisäksi Siisti Riksu –teema ja -banderolli olivat esillä lukuisissa nuori-sotoimen ja ViRiKe ry:n tapahtumissa.

Ympäristöviestintää tukevaa toimintaa ja hankkeita vuonna 2011

- Siisti Riksu -kampanja- Ekoarki-työryhmän toiminta- Arjen ekotietoa www-sivut- Ekokaari-lehti- CO2-päästöraportti- Päivähoidon Metsämörri-toiminta- Luontokoulutarvikkeiden lainaaminen kouluille ja päivähoidolle- Reilu kaupunki -kampanja- CHAMP-ilmastohanke- Peltosaari-hanke- Kaupungin ja Riihimäen Veden tiedotuslehti- Pytty-kampanja- Polaris-hanke

��

Ympäristönsuojelunedistäminen; 78

Ympäristönsuojelunviranomaistehtävät; 4

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 2

Jätehuolto ja roskaantuminen; 1438

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely;

3568

Ympäristönsuojelun

edistäminen; 78

Ympäristönsuojelunvir

anomaistehtävät; 4

Luonnonsuojelu ja

maisemansuojelu; 2

Jätehuolto ja

roskaantuminen; 1438

Vesiensuojelu ja

jätevesien käsittely; 3568

Tähän kolmanteen Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätökseen ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa ”Kunnan ympäristökustannukset ja – tunnusluvut” ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympä-ristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti.

Ympäristöntilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimin-taan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ns. ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustan-nuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta.

Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kir-janpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistami-sessa ja keräämiskäytännöissä.

Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäristön-suojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2011 olivat runsas 19 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 175 €. Kaik-

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2011

kiaan ympäristötuottoja kertyi 5,1 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli 70 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koos-tuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja ovat 28 % kaikista ympäristötuotoista. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot sisältävät kierrätyskeskuksen myyntitulot ja henkilökunnan palkkatuet.

Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 206 960 € ja jätevesimaksuja 175 800 €. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteensä 532 900 €.

Riihimäen ympäristötuotot 2011 (1000 €)

�2

Ympäristönsuojelunedistäminen; 189

Polttoainevero; 104

Ympäristönsuojelunviranomaistehtävät;

234

Melun ja tärinän torjunta; 20

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 56

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 4

Maaperän ja pohjaveden suojelu;

30

Jätehuolto ja roskaantuminen; 1483

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely

(sisältää poistot); 2653

Sähkövero; 333

Riihimäen ympäristökulut 2011 (1000 €) Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2011 (1000 €)

YmpäristökulutYmpäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristönsuo-jeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristö-kuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus.

Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3,1 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja vie-märiverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 176 € ja kaikkiaan 5,1 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 52 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista ja jätehuollon kulujen osuus oli 29 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat vajaan 5 % kaikista ympä-ristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen 4 %.

YmpäristöinvestoinnitYmpäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallis-ten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoi-daan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle.

Ympäristöinvestoinnit olivat 13 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäris-töinvestointeja tehtiin 63 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinvestointeja tehtiin 1,8 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 1,3 milj. € (72 % koko-naisympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, sanee-raamiseen ja jätevedenpuhdistamon koneistouusintoihin. Ympäristönsuojelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja rakennusautomaatioon energian säästämiseksi, käytettiin 27 % ympäristöinvestoinneista.

Melun ja tärinän torjunta; 2

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely;

1306

Jätehuolto ja roskaantuminen; 3

Ympäristönsuojelunedistäminen; 497

Melun ja tärinän torjunta; 2

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely;

1306

Jätehuolto ja roskaantuminen; 3

Ympäristönsuojelunedistäminen; 497

��

YmpäristövastuutYmpäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennä-köisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovel-kana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana.

Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakolli-nen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan.

Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitokus-tannukset ovat noin 80 000 euroa, jälkihoitotyöt on aloitettu vuonna 2004. Ajalla 2004–2011 jälkihoitotöitä on tehty noin 43 400 euron edestä. Jäljellä varausta on noin 36 600 euroa, mikä riittää kattamaan viimeiset jälkihoitokustannukset.

Kinturinmäen maankaatopaikan on suunniteltu toimivan vuoteen 2016. Arvioitu jälkihoitokustannus tuolloin on noin 140 000 euroa. Ajalla 2004–2011 jälkihoito-kustannuksia on kirjattu varauksena 84 400 euroa. Vuosina 2012–2016 varausta kirjataan 11 300 euroa vuosittain.

RIIHIMÄENPAKOLLISETYMPÄRISTÖVARAUKSET 1000€Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 36Kinturinmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 83Yhteensä1000€ 120

Ympäristötilinpäätös yhteenvetoRiihimäellä vuonna 2011 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat aihealu-eittain seuraavan sivun taulukon mukaisesti. Luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2010 vastaavien lukujen kanssa. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 5,1 miljoonaa euroa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 5,1 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Kuva: Antti Hovi

��

Ympäristötaloudelliset tunnusluvut

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS

tuotot 20�� 20�0 – Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 19,4 % 16,5 % – Ympäristötuotot/ asukas 175 € 160 €kulut – Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3,1 % 3,0 % – Ympäristökulut + poistot/ asukas 176 € 164 €investoinnit – Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 13,3 % 5,5 % – Ympäristöinvestoinnit/ asukas 1 30 € 41 €

Kuva: Antti Hovi

20�� 20�0 Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut1000€ Investoinnit 1000€ 1000€ 1000€ 1000€ 1000€ 1000€Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 56 0 0 32 0Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3568 1467 1306 3767 1438 767Jätehuolto ja roskaantuminen 1438 1483 3 1436 1453 8Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 30 0 0 16 0Melun ja tärinän torjunta 0 20 2 0 16 35Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 4 0 2 4 0Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 4 234 0 0,5 220 0Ympäristönsuojelun edistäminen 78 189 497 90 19 1 360yhteensä �09� ���2 ��0� ��0� ���� � ���Ympäristöperusteiset verot - Polttoainevero 104 29 - Sähkövero 333 179 ympäristötoimintakulut yhteensä �9�9 ���� Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot - Jätevedenpuhdistus 239 197 - Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 947 933 kaikki yhteensä ��0� ��0�

��

Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta.

Konserniohjeiden mukaan ”Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suun-nittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpo-litiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin.”

Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2011 tehdystä ym-päristötyöstä ja suunnitelmista vuodelle 2012;

Riihimäen tilat ja kehitys Oy:n kiinteistöissä on huoltomiehen toimesta tehty tarkastuksia ympäristössä ja jätehuoltopisteisissä. Yrityksille on tiedotettu kierrä-tystä lisäävistä jätehuoltotavoista. Lämpöenergian käyttöä on seurattu ja vertailtu aiempien vuosien kulutuksiin. Kaukolämmön kulutus vuonna 2011 oli yhteensä 1378,9 MWh. Keskimääräinen ominaiskulutus 26,75 kWh/m3, joka on alle teolli-suustilojen keskiarvon. Laskua edellisestä vuodesta on 13,5 %. Osaomisteisen sähkölämmitteisen Erätalon sähkönkulutus oli 409,07 MWh, kulutus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 1,5 %.

asunto Oy Riihimäen tarmoke ja kiinteistö Oy Paimenpolku 2 ovat kau-kolämmössä ja pääosin normaalissa asumiskäytössä. Paimenpolku 2:n kaikki jäteastiat on sijoitettu jätekatokseen. Jätteiden keräilyyn varatut astiat riittävät normaaliin tarpeeseen. Tarmokkeessa jätteet kerätään osin Molok-astioihin. Mo-lemmissa kohteissa on ollut jätelava muutaman päivän asukkaiden jätteitä varten. Menettelyllä on pyritty vähentämään mm. yleisiin tiloihin kertyvää ylimääräistä romua.

Kiinteistöjen energiatodistukset on päivitetty. Molemmissa kohteissa seurataan energian ja veden kulutuksia kuukausittain. Veden kulutus on alentunut verrattuna

TYTÄRYHTEISÖT

edelliseen vuoteen molemmissa kiinteistöissä. Paimenpolulla autojen lämmitys-pistokkeet on saneerattu ajastinkellolisiksi.

Riihimäen kotikulma OyVuoden 2011 aikana Riihimäen Kotikulma Oy on nimennyt kiinteistönhuolto-henkilöistä vastuullisen energia-asiantuntijan, joka huolehtii kiinteistöteknisten järjestelmien kunnosta, järjestelmien kehittämisestä, kulutusseurannasta ja huoltohenkilöstön sekä asukkaiden opastamisesta. Yhtiö on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Kertomusvuoden aikana yhtiö on toteuttanut edellisellä toimintakaudella laatimaansa energiankäytön hallinta-ohjelmaa mm. laatimalla kiinteistökohtaiset toteuttamissuunnitelmat. Huomattavimmat käytännön energiatoimenpiteet, joilla tavoitellaan noin viiden prosentin vuosittaista kulutuksen säästöä, ovat olleet: • taloudellisen käyttöikänsä päässä olevien lämmönsiirtimien uusimiset osoitteissa Koppelintie 49 ja Savikonkatu 55 sijaitsevissa rivitalo- kiinteistöissä. • läntisen alueen kiinteistöjen ulkoaluevalaistuksia uusittiin suurelta osin vaihtamalla valaisimien polttimot moni metallipolttimoihin. • läntisen alueen autolämmityspaikat varustettiin uusin kellokytkimin • Marsinkatu 6:ssa sijaitsevan talon porrashuoneen valaistusjärjestelmä uusittiin liiketunnistimin varustettuihin LED-valaisimiin • asuinhuoneiden ja yhteisten tilojen vesikalusteet tarkastettiin ja tarvittavin osin korjattiin tai uusittiin kalustevuotojen vähentämiseksi • talojen tekniset tilat on inventoitu ja IV-järjestelmien säätö- ja tasa- painotustyö on käynnistetty.

Yhtiön sähkölämmitteisissä taloissa sähkön kokonaiskulutus (sis. lämmitys-, kiinteistö- ja taloussähkö) oli yhteensä 6 704,1 MWh, (54,69 kWh/m3), laskua edelli-sestä vuodesta on 8,8 %. Kaukolämmitteisten talojen kiinteistösähkön kulutus oli yh-teensä 502 773 kWh (4,30 kWh/m3), säästöä edelliseen vuoteen verrattuna 13,3 %. Kaukolämmön kokonaiskulutus oli 9 560,4 MWh, (35,25 kWh/m3).Veden koko-

��

naiskulutus oli 117 834,8 m3 (165,73 l/hlö/vrk). Vastaava kulutus v. 2010 oli 172,34/hlö/vrk, joten vedenkulutus laski 3,9 %.

Tuleviin vuoden 2012 korjausrakentamisen hankkeisiin ja erityisesti niiden energian kulutuksen hallintaan yhtiö valmistautuu olemalla mukana kahdessa ARA:n tutkimus- ja kehittämis-hankkeessa:

1. Saturnuksenkatu 2:n INNOVA -passiivisaneeraushankkeessa toteute-taan uutta innovatiivista korjausrakentamisen menetelmää, jossa pitkälti teollisesti esivalmistettuja rakennusosia käyttäen pyritään paitsi edukkaisiin rakentamisen kustannuksiin myös säästyvän energian ansiosta edukkaisiin käyttökuluihin sekä asumisviihtyisyyden lisäämiseen ja asumiskulujen hallintaan. 2. Otavankatu 4:ssä toteutetaan sähkölämmitteisen asuinkerrostalon läm-mitysjärjestelmän muuttaminen kaukolämpöä käyttäväksi järjestelmäksi. Tässä hankkeessa on tavoitteena löytää toimiva, energiaa säästävä, kon-septi peltosaarelaisten kiinteistöjen lämmitysjärjestelmän muutokselle.

kiinteistö Osakeyhtiöt Ritylä ja Riihenperä sekä asunto Oy Riihimäen Riihenkatto toteuttavat kiinteistöissään mahdollisuuksiensa mukaan huoltoyh-tiönsä Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy:n tekemänä Riihimäen Kotikulma Oy:n energiatehokkuussopimuksessa mainittuja toimenpiteitä.

Energiankulutukset vuonna 2011: KOY Ritylä; sähkö 62,9 kWh/m3 ja vesi 174 l/henkilö/vrk. KOY Riihenperä; sähkö 200 780 kWh, 19,53 kWh/m3, kaukolämpö 38 kWh/m3 ja vesi 153 l/henkilö/vrk.As Oy Riihimäen Riihenkatto; sähkö 67 588 kWh, 50,56 kWh/m3, laskua 6,09 %, vesi 5 293 m3, kasvua 5,3 %.

kiinteistö Oy Riihimäen teatterihotellissa käytetään energiasäästölamp-puja. Jätteiden lajittelu toimii jätehuoltomääräysten mukaisesti. Scandic Riihimäki huolehtii tuottamansa jätteen lajittelusta ja kustannuksista.

Muille kiinteistön käyttäjille on järjestetty yhteinen jätteiden lajittelu ja he vastaavat vain synnyttämänsä jätteiden kustannuksista yhteisvastuullisesti. Kus-tannusvastuu kannustaa kiinteistön käyttäjää minimoimaan jätteen syntyä.

Kiinteistössä on vedenkulutukseen erillismittaus hotellille, teatterille ja pienille liiketiloille. Vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, mikä ohjaa käyttäjiä tarkkailemaan vedenkulutusta.

Yhtiön ilmanvaihdon jäähdytyskone uusittiin kesällä 2011. Vanha kylmäaine korvattiin nykymääräysten mukaisella ympäristöystävällisemmällä R410A-kylmä-aineella.

Riihimäen teatterista toimitetaan syntypaikkalajittelun jälkeen kaikki hyödyn-nettävät jätejakeet ulkona oleviin yhteisiin keräysastioihin. Teatterissa lavasteita kierrätetään ja käytön jälkeen purettavista lavasteista käyttökelpoiset materiaalit hyödynnetään uusissa lavasteissa ja loput uudelleen käyttöön sopimattomat materiaalit kierrätetään. Kierrätys toimii hyvin, mutta sitä pyritään edelleen te-hostamaan.

kiinteistö Oy Riihimäen yritystalossa uusittiin talon elementtisaumaukset talon tiiviyden parantamiseksi. Kaukolämpöä talossa kului 746 MWh, sähköä 400 003 kwh ja vettä 970 m3.

��

Maan, veden ja ilman laatua muuttavat monet eri toiminnot, kuten liikenne, teol-lisuus ja rakentaminen. Lisäksi ympäristöntilaa uhkaavat erilaiset onnettomuus-tilanteet teollisuudessa tai kemikaalikuljetuksissa. Muutokset ympäristön tilassa ovat ajallisesti hitaita ja siksi vaikeita havaita. Usein myös ympäristön tilaa koskeva tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavissa.

Voimakkaimmin ilmanlaatuun vaikuttavat Riihimäellä taajaman ulkopuolella moottoritien liikenne ja taajamassa autoliikenne. Raskaasti ympäristöä kuormit-tavaa teollisuutta on vähän. Teollisuuslaitosten velvoitetarkkailuista saadaan säännöllistä tietoa muun muassa savukaasupäästöistä sekä vesistö- ja viemäri-kuormituksesta. Vantaanjokea kuormittaa merkittävästi mm. Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Järvistä etenkin Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat voimakkaasti rehevöityneet. Riihimäellä metsät ovat voimakkaassa talouskäytössä, mikä mer-kitsee uhkia, ja menetyksiäkin, luonnon monimuotoisuudelle.

Ympäristön tila -raporttiRiihimäen ympäristön tilasta kertova raportti ilmestyi vuonna 2001 ja se on tarkoitus päivittää vuoden 2012 aikana. Raporttiin on koottu tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun inter-netsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto.

YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAYmpäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suuntaan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, vesistöjen ja pohjaveden sekä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Ympäristöntilan seuraamiseksi Riihimäelle on valmistunut seurantaohjelmat ilmanlaadulle, pohja- ja pintavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti tutkimusten tilannetta sekä tarkemmin vuonna 2011 tehtyjä tutkimuksia. Kaikki tehdyt selvitykset löytyvät sähköisenä ympäristön-suojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto.

Ilmanlaadun seurantaRiihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviä-mismallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Bioindikaattoritutkimus tehtiin vuosina 2001 ja 2002, seuraavan kerran tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2012–2013.

Ulkoilman hiukkasten pitoisuusmittaus toteutettiin vuosina 2005-2006 Riihi-mäen keskustassa Hämeenkadulla. Tutkimuksen mukaan Riihimäen keskustan ilmanlaatu oli Hämeenkadulla maalis-huhtikuussa päivittäin huono tai jopa erittäin huono. Muiden hiukkaspäästölähteiden kuin katupölyn ja liikenteen pakokaasu-päästöjen vaikutus Riihimäen keskustan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin oli kevätpölykaudella lähinnä marginaalinen. Seuraavan kerran hiukkasmittaus toteutetaan vuonna 2015.

Vuonna 2010 selvitettiin leviämismallin avulla Riihimäen autoliikenteen, ener-giantuotannon ja teollisuuden aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Ilmatieteen laitok-sen toteuttaman tutkimuksen mukaan autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksis-ta Riihimäellä. Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat pitoisuuksiin vain pienen lisän, sillä korkealta vapautuvat päästöt laimenevat tehokkaasti. Ilmanlaatu Riihi-mäellä on pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoit-tain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Korkeimpia typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy moottoritien varrella ja sen ris-teysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla. Pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut raja-arvot alueil-la, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä.

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA

��

Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueetKoko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Lasken-nallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuodesta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista.

Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1100 henkilöä. Meluntorjuntaa varten Riihi-mäellä on rakennettu seitsemässä kohteessa yhteensä 17 meluvallia. Meluvallien pituus on 3,9 km ja niiden korkeus 2-7 m.

Pintavesien seurantaRiihimäen pintavesien seurantaohjelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Ohjelman mukainen seuranta käynnistyi vuonna 2006 kaikkien Riihimäen järvien ja lampien vedenlaadun seurannalla. Hirvijärven kasviplanktonin koostumusta selvitettiin tarkemmin kesällä 2007. Riihimäen lähteistä valmistui selvitys syksyllä 2006. Jat-kossa järvien veden laatua seurataan kolmen vuoden ja lampien kuuden vuoden välein. Seuraavan kerran Riihimäen järvien ja lampien veden laatua tutkitaan vuonna 2012.

Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella Hirvijärven vedenlaatu oli edelleen erinomainen. Suolijärvi on säilyttänyt erämaaluonteensa etenkin järven eteläosas-sa. Vedenlaatu Suolijärvessä oli edelleen hyvä. Paalijärven fosforipitoisuudet olivat lähes edellistä seurantakertaa vastaavia, mutta typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet. Vähäjärvessä vesi oli Paalijärveä ravinteikkaampaa ja ruskeampaa.

Luonnon monimuotoisuuden seurantaVuoden 2005 lopulla päättyneessä LUMOS -hankkeessa valmistui seurantaohjelma Riihimäen luonnon monimuotoisuudelle. Seurantaohjelma päivitettiin vuonna 2011 arvokkaiden luontokohteiden inventointien yhteydessä.

Seurantaohjelmassa Riihimäen arvokkaat luontokohteet on järjestetty luonto-tyypin (lehdot, harjut, kangasmetsät, suot, kalliot, lintuvedet, rannat, vesistöt, pien-vedet, luonnon muistomerkit, perinnemaisemat, muut) ja arvoluokan mukaisesti. Seurannasta vastaava viranomainen on joko Hämeen ELY-keskus/Metsähallitus

(luonnonsuojelualueet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet) tai Riihimäen kaupunki (paikallisesti arvokkaat luontokohteet, opetus- ja lähiluon-tokohteet sekä luonnon muistomerkit). Seurantaohjelmaan kuuluvia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita seurataan pääasiassa 10 vuoden välein. Seuraavat inventoinnit ajoittuvat vuodelle 2016.

Kuva: Antti Hovi

�9

Riihimäen ympäRistötilinpäätös

ympäristötaloudelliset tunnusluvut

Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden inventointi 2011Riihimäen arvokkaita luontokohteita on inventoitu kattavasti vuosina 1991 ja 2004. Suurin osa kohteista kartoitettiin uudestaan kesällä 2011. Kartoituksessa päähuomio kiinnitettiin kasvilajistoon ja kasvillisuustyyppeihin. Työ tilattiin Hel-singin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialta ja tulokset julkaistiin Riihimäen arvokkaat luontokohteet –raporttina. Oppaaseen valitut kohteet ovat arvokkaita, koska ne ylläpitävät luonnon ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Kaikki kohteet ovat kasvistoltaan arvokkaita, mutta osalla kohteista on myös arvoa kallio- tai harjumuodostumina. Osa kohteista on myös linnustollisesti tai vesistöllisesti arvokkaita.

Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti sekä metsiä, soita ja vesistöjä. Kasvillisuuden osalta Riihimäki kuuluu eteläboreaalisen vyöhykkeen lounais-osaan, ns. vuokkovyöhykkeeseen. Muun Etelä-Hämeen tavoin lounainen vaikutus kasvistossa on selvä Riihimäellä, esim. valko- ja sinivuokko ovat yleisiä. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä, mutta metsiä esiintyy karuista kankaista reheviin lehtoihin asti. Lehmusmetsiköitä on runsaasti ja jopa pähkinäpensaikkoja esiintyy Riihimäellä. Lehtojen, käenkaali-oravanmarjatyypin tai sitä rehevämpien osuus metsämaasta on Riihimäellä yli 30 %. Huomionarvoisia lehtokasveja Riihimäellä ovat mm. kotkansiipi, valko- ja sinivuokko, imikkä, lehto-orvokki, mustakonnanmarja, sudenmarja, tesma, koiranvehnä ja harvinainen jänönsalaatti.

Etelä-Suomen oloihin soita on Riihimäellä jopa tavallista enemmän, lähes 10 %, ja ne ovat monipuolisia sekä suotyypeiltään että myös kooltaan vaihtele-via. Pääosa soista kuuluu viettokeitaisiin ja vain iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä ja korpia sekä nevoja. Ojitus on tehnyt monet suot korpi- tai rämemuuttumiksi. Huomionarvoisia suokasveja Riihimäellä ovat mm. suopursu, suokukka, pyöreälehtikihokki, vaivaiskoivu, kurjenjalka, muta- ja riippasara, tähtisara ja harvinaiset valko-piirtoheinä sekä leväkkö.

Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi, Suolijärvi ja Paalijärvi ovat Riihimäen lounais-osassa. Paalijoki ja Vantaanjoki sekä niihin liittyvät pienvedet ulottuvat laajalle alueelle Riihimäen itä- ja keskiosissa. Huomionarvoisia rantakasveja

Riihimäellä ovat mm. ranta- ja terttualpi, rantakukka, luhta- ja pullosara, ruo-kohelpi, ratamosarpio, leveäosmankäämi ja rantayrtti.

Uhanalaiset lajitRiihimäellä uhanalaisista kasvilajeista on havaintoja mm. seuraavien lajien osalta: peltorusojuuri, ahokirkiruoho, ketokatkero, ahosilmäruoho, metsänemä, lehtohernesara, neidonkärhö.

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Aivan ajantasaista tietoa ei kuitenkaan ole koottu. Viimeisin selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on tehty vuosina 1992-1993. Selvityksen mukaan Riihimäellä pesii noin 130 lintulajia. Kohtuul-lisen moni-ilmeisestä ympäristöstä kertoo se, että peräti 14 valtakunnallisesti tai Hämeessä uhanalaiseksi luokiteltua lajia löytyi Riihimäeltä.

Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet kartoitettiin vuonna 2004. Sel-vityksen mukaan Riihimäen liito-oravat keskittyvät kaupungin parhaisiin ja rehevimpiin metsiin kaupungin etelä- ja lounaisosiin.

Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihi-mäen kaupungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepak-koalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktii-vinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta.

�0

Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 12:tta ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty ennen kaikkea toimivaksi tiedonvälittäjäksi. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seurannan havainnollistamiseksi on pyritty löy-tämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattoreita ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seuraamaan entistä paremmin.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ykkösteemaksi on noussut energia- ja ilmastoasiat. Tulevien vuosien keskeisenä tavoitteena onkin lisätä tietoisuutta ja huomioida ilmastonmuutos kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten myös ilmastonmuutokseen varautuminen tulee nousemaan jatkossa esille.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen varautumiseen tähtääviä toimen-piteitä suunniteltiin vuoden 2011 aikana hallintokuntien ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuvassa ilmastoryhmässä. Työn tuloksena valmistui Riihimäen kaupungin ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä”, joka käsiteltiin loppuvuodesta Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Ilmastostrategian toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista tullaan jatkossa seuraamaan tässä vuosittain julkais-tavassa ympäristöraportissa.

Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympä-ristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2011 työyksiköiden ympäristö-ohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ym-päristökasvatukseen. Merkittävimmät ympäristöpanostukset kohdistuivat vesi- ja viemäriverkostoon sekä katuvalojen uusimiseen. Energiatehokkuutta parannet-tiin mm. Harjunrinteen koulun perusparannuksen yhteydessä lisäämällä seiniin

YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA

eristettä ja vaihtamalla ikkunat, liittämällä Otavan päiväkoti kaukolämpöverkkoon sekä lisäämällä kiinteistöjen kaukovalvontaa. Energiatehokkuussopimuksen toi-mintasuunnitelman toteutusta jatkettiin kaupungin energiaryhmässä.

Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaa-tion ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen tullessa mukaan työhön. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottu-va tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Vastuu edellyttää aina asioiden tiedostamista ja oppimista. Kaupungin johtoryhmällä on keskeinen rooli ympäristöjärjestelmätyön ohjaa-misessa. Tähän vuosittain tehtävä johdon katselmus luo osaltaan edellytyksiä. Katselmuksen tavoitteena on varmistaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuus ja riittävyys sekä osoittaa järjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet koko kaupungin organisaatiossa.

Ympäristöjärjestelmän koulutus jatkui vuonna 2011 aiheena ilmasto- ja energia-asiat. Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle parannettiin sähköisten ympäristötiedotteiden avulla. Jatkossa tavoitteena on jul-kaista sähköinen ympäristötiedote neljä kertaa vuodessa. Ympäristöjärjestelmän kehittämistarpeet liittyvät myös jatkossa koulutukseen ja viestintään. Etenkin yk-siköiden ympäristövastaa-vien tukemiseen pitää jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös ulkoinen tiedottaminen kaupungin ympäristötyöstä Riihimä-en asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille on yksi tulevaisuuden haas-teista, johon on pyrittävä vastaamaan. Kuva: Anja Koivunurmi-Niemelä

��