riihimäen kaupungin 1 ympäristöraportti - · pdf fileluonnonsuojelualue...

1RIIHIMÄEN KAUPUNGINYMPÄRISTÖRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2016

20152015

2

Riihimäen kaupunki 2016Riihimäen kaupunki

PL 12511101 Riihimäkiwww.riihimaki.fi

Lisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja

p. 019 758 4160, 040 330 [email protected]

Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040

Taitto: Jaana Hodju

Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita

Kannen kuvat:Ympäristönsuojeluyksikkö

ISBN: Sidottu: 978-952-5571-71-4

pdf: 978-952-5571-72-1e-julkaisu: 978-952-5571-73-8

Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3

ESIPUHEYmpäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ol-lut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kau-pungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäki-strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologi-sesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Riihimäen kaupungin on myös vastattava omalla toiminnallaan maailman laajuisiin ym-päristöuhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Näissä paikallisen tason ja kaupungin toiminnalla on keskeinen merkitys.

Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestel-män avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraport-ti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille.

Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportik-si työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Riihimäellä 19.5.2016

Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpääkaupunginjohtaja ympäristöjohtaja

Sisällysluettelo:

Esipuhe 3Yleistietoa Riihimäestä 4Kaupungin ympäristövastuu 5Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2015 10Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 18Ekotehokas kaupunkirakenne jaliikennejärjestelmä 26Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristö-myönteisten asenteiden vahvistaminen 32Ympäristöriskien hallinta 35Ympäristötilinpäätös 2015 41Tytäryhteisöt 45Riihimäen ympäristön tila 47Yhteenveto ja kehittämistarpeita 51

Ilmastostrategian toteutuminen 2015 tiivistelmä (liite)

4

YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ

halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osal-ta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue

Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Vuonna 2015 perustettiin yksi uusi yksi-tyinen luonnonsuojelualue: Kannistonmetsän luonnonsuojelualue (6,5 ha).

Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupai-notteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpai-koista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostus-ta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinai-sen henkilökunnan määrä vuonna 2015 oli 1 285.

Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voiman-siirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meije-ri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä- länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta si-joittuu vedenjakaja-alueen päälle.

Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston–Huhtimonmäen metsäiset moree-nimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon.

Väkiluku 29 269Pinta-ala noin 126 km², josta

– Vesipinta-alaa noin 5 km² – Maapinta-alaa 121 km² – Asemakaavoitettu pinta-ala 2 509 ha - Rantakaavoitettu alue 232 ha – Kaupungin maaomaisuus noin 2 005 ha – Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 114,7 ha – Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 537 ha – Luonnonsuojelualuetta 172,5 ha – Peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa

noin 255 ha – Metsää 4 800 ha, josta kaupungin omistamaa

noin 510 ha – Luontopolkuja 6 kpl – Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km

Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsä- alueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyi- sellään kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rau-tatielinjat sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuun-nassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee

5

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ym-päristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU

Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vas-tuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liit-tyviä tehtäviä.

Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ym-päristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 §

Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huo-mioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 §

Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koor-dinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on ke-vennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mu-kaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa

Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vah-vistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen.

Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana

talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitel-mien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyö-tä ja järjestää koulutusta yksiköiden ekotukihenkilöille ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämis-tä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

Politiikan toteutumista seurataan

Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristö- raporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6

Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: – Materiaalitehokkuus ja hankinnat – Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet – Energian käyttö ja ilmastonmuutos – Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne – Ympäristötietoisuus – Ympäristöriskit

Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

Kaupungin toiminnan kehittäminen: – Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit – Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: – Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen – Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen – Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä – Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen – Ympäristöriskien hallinta

Keh

ittäm

inen

Seu

rant

a, ra

porto

inti

Pilaantumisen ennaltaehkäisyYmpäristön tilan paraneminen

7

Sanasto

YmpäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaa-va sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallinto-kunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.

YmpäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäise-minen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnas-sa ja ympäristöohjelmissa.

YmpäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhtei-set merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia.

YmpäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäris-tössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövai-kutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

YmpäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seuran-tamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

YmpäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien to-teutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydes-sä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

YmpäristötiimiYmpäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokun-tien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyk-siköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä.

EkotukihenkilöHallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen eko-tukihenkilön. Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ym-päristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kans-sa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75.

8

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain.

Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympä-ristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat:

– Materiaalitehokkuus ja hankinnat – Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet – Energian käyttö ja ilmastonmuutos – Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne – Ympäristötietoisuus – Ympäristöriskit

Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkahyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014

Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä.

Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjel-maa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain.

Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen eh-käisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvi-oidaan merkittävät ympäristövaikutukset.

Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätök-sentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenki-löille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuun-

nitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpi-teet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristö-raportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät

Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liike-laitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtai-set ympäristötavoitteet ja toimenpiteet.

1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminenRiihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohtei-den luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupun-kiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema- arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintave-siensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyi-sänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena.

Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaali-tehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellis-ta jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestä-vien hankintojen tekemiseen.

9

2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminenRiihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuo-teen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentä-miseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kau-pungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vai-kutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään.

Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kau-kolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja läm-mön osuutta omassa energiahankinnassa.

Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energian-säästöön vuosina 2008–2016 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kir-jattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan.

Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energianku-lutusta ja parantamalla energiatehokkuutta.

3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmäRiihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakenta-minen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittä-mään jo suunnitteluvaiheessa.

Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja tur-vaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhai-tat minimoidaan

4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminenRiihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luotta-mushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuo-jeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaiku-tukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin.

Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteis-työllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ym-päristöä koskeviin asioihin parannetaan.

Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa.

5. Ympäristöriskien hallintaRiihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennal-taehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhait-toja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee.

Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokau-sittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallin-tokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toi-menpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteu-tumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10

Hallintokuntien toimenpiteet

Konserni- ja hallintopalvelukeskus– Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen hankinnoissa, hankin-

tastrategian toimenpideohjelman seurannan järjestäminen.– Sähköinen kokousaineisto päätöksenteossa

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015

Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2015 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2015. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympä-

ristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on toteutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitys-tä kuvaavia mittareita.

LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN

Sähköinen kokousaineisto päätöksenteossa

Kaikki päätöksenteon toimi-elimet ovat Riihimäellä vä-hentäneet paperinkulutusta siirtymällä sähköiseen ko-kousaineistoon. Sähköisen kokousaineiston käyttöön ovat siirtyneet kaupungin-valtuusto, kaupunginhalli-tus ja lautakunnat.

Uudistunut kierrätyskeskus

Kierrätyskeskuksen toiminta on uuden toimitilan myötä laajentunut ja asiakkaiden määrä kasvanut. Vastaanotetun tavaran kuntoon kiinnitettiin entis-tä enemmän huomiota ennen kuin se päätyi myymälään. Osa tavaroista purettiin ja myytiin osina tai rakennusmateriaaleina muuhun kuin alkupe-räiseen käyttöön.

Kierrätyskeskuksessa toimii pajoja, joissa korjataan ja kunnostetaan tuot-teita myyntiin. Kädentaitopajassa valmistetaan myytäviä tuotteita kier-rätysmateriaaleista muun muassa koirien toppatakkeja ja turvaliivejä, ja omaan käyttöön tuunataan työvaatteita.

Keittiössä valmistetaan lounaat kun-touttavan työtoiminnan asiakkaille ja kierrätyskeskuksen henkilökun-nalle. Kierrätyskeskuksen kahvios-sa tarjotaan Reilun kaupan kahvia ja teetä sekä omassa keittiössä val-mistettuja leivonnaisia.

11

Sivistystoimiala – Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja

kierrätyskeskukseen. – Käytetään kierrätysmateriaalia askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaa-

leina. Kierrätysmateriaalia käytetään myös nuorisopalveluissa. – Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköi-

seen tiedotusjärjestelmään. Oppimateriaalit ovat sähköisiä tai käytössä useampia vuosia.

– Kirjastoaineiston monipuolinen kierrätys ja poistetun kirjastoaineiston myynti. Aineistokuljetukset Ratamo- ja Kirkes-kirjastojen välillä (säästöä aineistohankinnoissa). Keskitetty aineiston hankinta eli kirjastoaineisto tulee kerran viikossa.

– Jätteiden lajittelu on parantunut, ja paperijätteen määrä vähentynyt. Myös ruokajätteen määrää pyritty vähentämään. Vakiinnutettu ylijää-märuoan myynti Riihimäen lukiolla, Harjunrinteen ja Pohjolanrinteen kouluilla.

– Ruokapalveluissa siirrytty Aromi-ohjelmiston käyttöön, joka vähen-tää hukkaan menevän ruoan määrää. Ruokapalveluiden hankinnois-sa ja tarjouspyynnöissä on otettu huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset.

Biojätteen vähentäminen Harjunrinteen koulussa

Harjunrinteen koulussa on mitattu Vihreän lipun -ohjelmaan liittyen pois-heitettävän biojätteen määrää. Oppilaat ovat päivänavausten ja kou-lun seinälle kiinnitettävien mainosten avulla pyrkineet vaikuttamaan sii-hen, että jokainen ottaisi lautaselleen vain sen, minkä jaksaa syödä. Mittausviikoilla ennen joulua ja vuoden 2016 helmikuussa mitattiin bio-jäte, jonka koulun oppilaat ja henkilökunta heittävät pois lautaseltaan, sekä biojäte, joka muodostuu ylimääräisen ruuan heittämisestä roskiin. Harjunrinne on myös yksi riihimäkeläisistä kouluista, joilla myydään yli-jäänyttä ruokaa kaupunkilaisille ja sitä kautta vähennetään syntyvän bio-jätteen määrää.

Kuva: Suvi Malvikko

12

Ruokapalvelut ja ympäristö

Ruokapalveluissa pyritään lisäämään luonnonmukaista, kasvispohjais-ta tai sesonginmukaista ruokaa. Riihimäen ruokapalvelut on Portaat Luomuun -ohjelmassa portaalla 4. Portaat Luomuun -ohjelmassa keittiöt vähitellen lisäävät luomutuotteiden käyttöä. Neljännellä portaalla keittiöis-sä käytetään vähintään kahdeksaa merkittävää raaka-ainetta pysyväs-ti luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdollisuuk-sien mukaan. Riihimäellä käytettäviä luomutuotteita on 17 kappaletta. Uusimpana luomutuotteena on kananmuna.

Ruokalistasuunnittelu, kuten kasvisruokien lisääminen ruokalistal-le, on tärkein keino vähentää ruokapalvelujen ympäristövaikutuksia. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on oleellista se, että muutok-set eivät lisää biojätteen määrää, eli asiakkaiden on hyväksyttävä muu-tokset. Tämä edellyttää ruokalistan suunnitteluprosessin uudistamis-ta sekä opiskelijoiden osallistamista kouluruokailun kehittämiseen. Ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää myös säännöllistä kas-vatuksellista yhteistyötä opetustoimen ja ruokapalvelujen välillä.

Biojätteen määrän vähentäminen on tehokas keino vähentää ruokapal-velujen ympäristövaikutuksia. Koulujen ylijäämäruoan vähentämiseksi on kaupunkilaisten mahdollista käydä ruokailemassa muutamalla koululla opiskelijaruokailujen jälkeen. Ylijäämäruoan myyntikokeilu aloitettiin vuo-den 2015 alussa, ja se on nyt vakiinnuttanut paikkansa. Ruokailijoita käy päivittäin reilut kaksikymmentä.

Myös keittiöiden pesuaineiden määrään, laatuun ja ympäristöystävällisyy-teen kiinnitetään huomiota. Jätteiden lajittelu ja pakkausmateriaalien kier-rätys on myös ruokapalveluissa suunnitelmallista. Vuoden 2015 aikana on pilotoitu FoodDuck-annostelulaitteita ruokailulinjastojen margariinian-nostelussa. Annostelulaitteen tavoite on vähentää rasvan hävikkiä sekä vähentää pakkausjätteen määrää. Osa keittiöhenkilöstöstä on myös suo-rittanut ympäristöpassin, mikä voi toimia hyvänä lähtökohtana ympäristö-asioiden edistämiselle.

Sosiaali- ja terveystoimiala – On panostettu jätteiden lajitteluun ja uusiokäyttöön toimintayksiköissä. – On kiinnitetty huomiota paperinkulutuksen vähentämiseen. – Ympäristöasiat on pyritty huomioimaan kilpailutuksissa. – Tavarahankinnoissa on pyritty huomioimaan pakkauskoot hävikin ja pak-

kausmateriaalin minimoimiseksi.

Riihimäen Vesi – Vesijohtojen aluesaneerauksella on saatu vesijohtoverkoston vuoto-

vesimäärä putoamaan kohtuulliselle tasolle.

Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus

Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus alkoi vuoden 2014 lopussa. Saneerauksen yhteydessä peruskorjataan nykyinen vedenkäsittelylaitos, lisätään puhdistusprosessiin aktiivihiilisuodatus ja tehdään aluerakennus-töitä laitoksen tontilla. Aktiivihiilisuodatuksen avulla voidaan poistaa raa-kavedessä olevaa kasvinsuojeluainetta.

13

Tekniikka – Työmailta tulevilla puhtailla ylijäämämailla on jatkettu maisemointivallien

täydentämistä. – Riihimäen yleiskaavan ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä huomioi-

daan luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen ja tehdään selvityksiä edellä mainitusta näkökulmasta.

– Ympäristö- ja energia-asiat kirjataan suunnitteluasiakirjoihin, esimerkkinä Uramon koulu, jossa selvitettiin koulun kokoa, massan sijoittamista ra-kennuspaikalle, laajentamisen tarvetta, laajennuksen sijaintia koulupiirin

alueella. Tavoitteena on esittää pitkän tähtäimen suunnitelma, joka vas-taa koulun ja päiväkodin tarpeita tehokkaasti ja toimivasti.

– Vähennetty paperitulosteita suunnittelussa. Varastossa uusiokäytetään pakkausmateriaalia.

– Suunnitellaan toimivia ja viihtyisiä toimitiloja, joissa on edulliset ylläpito- ja hoitokustannukset sekä pitkä käyttöikä. Materiaali-, kiinto- ja irtokalus-te- sekä laitevalintoja tehtäessä huomioidaan ympäristövaikutukset, han-kinnoissa huomioidaan ympäristöystävällisyys.

– Uusi jätekatos rakennettu Lasitehtaan koululle.

Riihimäelle saatiin ensimmäinen viheralueohjelma

Viheralueohjelma on koko kaupungin kattava suunnitelma kehittää vihera-lueita. Ohjelma antaa raamit tarkemmalle suunnittelulle, ja ohjelmassa mää-riteltyjä jatkotoimenpiteitä on ryhdytty toteuttamaan hoitoluokituksen osalta. Riihimäen viherrakenteen perusrunko muodostetaan viiden ulkoilun ydina-lueen ympärille, jotka tukeutuvat keskustaan ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on yhdistää virkistysalueet laadukkailla ja monipuolisilla ulkoilu-reiteillä, jotka toimivat samalla ekologisina yhteyksinä. Jokaiselle ulkoilun ydin- alueelle tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma toteuttamisesta.

Yhdeksi tavoitteeksi viheralueille on asetettu hulevesien luonnonmukai-nen hallinta puistoissa sekä viheralueiden hyödyntäminen tulvareitteinä. Erityisesti keskustan Vantaanjoen tulvavaara-alueella etsitään keinoja ja tila-varauksia, joiden avulla veden pinta voi hallitusti nousta ja laskea.

Viheralueohjelma toimii yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana selvi-tyksenä. Jatkossa viheralueohjelman tavoitteita ja toteutumista päivitetään ja tarkistetaan neljän vuoden välein tehtävän yleiskaavatarkastelun yhteydessä.

Vetovoimaiset virkistys- ja ulkoilualueet ja niiden väliset yhteydet muodostavat kaupungin viherrakenteen perusrungon, jota pienialaisemmat viheralueet, kuten taajaman puistot, täydentävät. Ulkoilun ydinalueilla tarkoitetaan kaupungin keskustaan tukeutuvia laajoja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka ovat keskustasta myös jalan saavutettavissa. Retkikohteilla tarkoitetaan laajoja, pääosin luonnontilaisia viher- ja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta. Molemmat toimivat samalla osana kaupungin ekologista verkostoa.

Karttalähde: Riihimäen kaupunki

14

Ympäristö – Rakennusvalvonnassa otettiin käyttöön sähköinen luvanhakeminen. – Toteutettiin Riihimäen järvien vedenlaadun seuranta ja osallistuttiin

alueelliseen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen. – Osallistuttiin Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin. – Motivan Ekohankintaverkoston toimintaan osallistumista aktivoitiin. – Tiedotettiin ympäristötiimiä ja kaupungin johtoryhmää ICLEI:n

toiminnasta. – Riuttaan toteutettiin uusi luontopolku, muut luontopolut kunnostettiin.

Ekohankintaverkosto

Riihimäen kaupunki on mukana Motivan koordinoimassa Eko- hankintaverkostossa, jonka tavoitteena on edistää julkisten hankkijoiden välistä yhteistyötä ympäristönäkökulmat huomioon ottavia hankintoja teh-täessä. Riihimäellä on nimetty Ekohankintaverkostoon yhteyshenkilö jo-kaisesta hallintokunnasta.

Rakennusvalvonnan sähköinen lupa-asiointi etenee

Rakennusvalvontayksikössä on otettu käyttöön sähköinen palvelu lupien hakemiseen. Ammattirakentajat ja -suunnittelijat ovat ottaneet palvelun vastaan alusta lähtien hyvin, ja kertarakentajienkin keskuudessa sähköi-sen lupapalvelun suosio on kasvamassa. Tällä hetkellä merkittävimmät alkuvaikeudet on voitettu, ja sähköisen lupapalvelun tunnettuutta ja käyt-töä pyritään lisäämään.

Vuonna 2015 sähköisiä lupahakemuksia käsiteltiin 47 kpl (rakennuslupia 39, toimenpidelupia 6 kpl, toimenpideilmoituksia 2). Sähköisten hakemus-ten osuus oli rakennusluvissa 29 %, toimenpideluvissa 9 % ja toimenpideil-moituksissa 6 %. Rakennuslupahakemuksissa sähköisten hakemusten osuus oli omakoti- ja paritaloluvissa 47 %, rivitaloluvissa 33 %, kerrostalo-luvissa 62 % ja muissa isommissa hankkeissa 60 %. Sähköisten lupaha-kemusten käsittelyaika ei poikennut muiden hakemusten käsittelyajasta.

Sähköinen lupapalvelu vähentää paperisten suunnitelmien määrää, ja myös asiakkaan liikkumistarve vähenee. Työmaatarkastuksissa pyritään myös paperin vähentämiseen, pöytäkirjat sekä muut rakentamista koske-vat asiakirjat löytyvät rakentajalle ja virkamiehille niin sanotusta pilvipal-velusta. Sähköisen lupapalvelun yleistymisen toivotaan myös nopeutta-van lupien käsittelyä.

15

Kehitystä kuvaavat mittarit

Luonnonsuojelualueet ja rauhoitetut luontotyypit

Vuonna 2015 Riihimäki sai yhden uuden yksityisen luonnonsuojelualueen: Kannistonmetsän luonnonsuojelualueen (6,5 ha). Yhteensä luonnonsuojelualuei-ta Riihimäellä on 172,5 ha. Riihimäellä on viisi rauhoitettua luontotyyppiä, joiden yhteispinta-ala on 4,1 hehtaaria.

Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2015 oli 14,4 %, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. Riihimäellä hyvä taso on saavutettu yli kymmenen vuotta kestäneellä ja edelleen jatkuvalla verkostojen suunnitelmallisella saneerauksella.

Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2015 muun muassa AV-laitteiden, perunan, ilmansuodattimien, liikennemerkkien, suurkeittiöpesuaineiden, ateriakuljetuspalveluiden, kirjastoaineistokuljetusten, kotiateriapalvelun, ryhmäkuljetuspalveluiden ja palveluasumisen hankinnoissa. Vuonna 2015 vuosisopimuksia oli yhteensä 40 kpl, ja niistä 27:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (68 %).

Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen

Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu

35 35

2127 27

40

22 2316 17 17

27

63 6676

63 63 68

0

20

40

60

80

0

10

20

30

40

50

60

2010 2011 2012 2013 2014 2015

%Kpl

Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kplYmpäristöasiat huomioitu %

0

5

10

15

20

25

30

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

%1 000 m3

pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³

vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti)

16

Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6167 tonnia vuonna 2015, mikä on 34 tonnia (n. 0,5 %) vähemmän kuin vuonna 2014.

Kaupungin paperinkulutus on kokonaisuutena vähentynyt noin 7 % vuodesta 2014. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.

Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Kaupungin paperinkulutus toimialoittainArkkia

Kaupungin paperinkulutus

5 43

3

5 60

8

5 80

4

5 79

8

5 86

7

6 09

4

5 86

8

5 84

0

6 07

3

6 22

1

6091

6201

6167

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä

0

2 500

5 000

7 500

10 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Sivistys Riihimäen lukioSosiaali- ja terveys TekniikkaHallinto Kulttuuri- ja vapaa-aikaYmpäristö Riihimäen Vesi

7 0587 915

7 379 7 564 7 7227 168

2 3192 585

2 396 2 392 2 4692 243

0

800

1600

2400

3200

4000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

kplRiisiä

Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä

17

Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa 2014. Vuonna 2015 maksaneita asiakkaita kävi 17 479, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Myös myytyjen tavaroiden määrä kasvoi merkittävästi.

Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä

05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 00050 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

kpl

Taloustavarat Remonttitarvikkeet KodinkoneetKodin tekstiilit Huonekalut Muut tavaratKausitavara

Kuva: Mikko Käkelä

18


Konserni- ja hallintopalvelukeskus– Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen hankinnoissa, hankin-

tastrategian toimenpideohjelman seurannan järjestäminen.

Sivistystoimiala– Koulujen energiansäästökilpailu– Sähkön ja veden kulutukseen on kiinnitetty huomiota.– Perusparannetuissa tai uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnisti-

met ja aikakatkaisimet.– Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehok-

kuusmääräyksiä ja pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä.

– Perusparannetuissa kouluissa Karan koulua lukuun ottamatta kokonaise-nergian kulutus on laskenut perusparannuksen jälkeen.

– Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin.

Sosiaali- ja terveystoimiala– On pyritty vähentämään turhaa sähkönkulutusta.– Asiakkaiden ryhmäkuljetuskilpailutuksessa on huomioitu tarkoituksenmu-

kainen reititys.

Riihimäen Vesi– Jätevedenpuhdistamon ja Herajoen vesilaitoksen saneerauksissa huo-

mioitiin energiansäästö muun muassa kiinnittämällä huomiota moottorei-den ja muiden laitteiden energiankulutukseen.

– Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa to-teutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi ra-kennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdista-mon kautta johdettavia viemärivesimääriä.

– Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa.

Tekniikka– Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä

huomioidaan ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Yleiskaavan rakennesuunnitelman ilmastovaikutuksia on tarkasteltu konsulttityönä ja arviointia on täydennetty yleiskaavaluonnos-vaiheessa. Tarkastelunäkökulma on ollut laadullisessa arvioinnissa.

– Koulujen energiansäästökilpailu– Energiaselvitykset on toimitettu rakennusluvan liitteinä. Investointi-

hankkeissa selvitykset on tehty hankesuunnitteluvaiheessa muun muas-sa energiamuotojen valinta.

– Suunnittelussa on noudatettu energiatehokkuussopimuksessa asetettua toimintasuunnitelmaa.

– Tehty suunnitelmia tilankäytön tehostamiseksi muun muassa Omauran siirto Monarille. Tilat suunnitellaan tehokkaiksi, energiataloudellisiksi toi-mivuuden kärsimättä.

– Lämmön tuotannon tehostamisen mahdollisuudet on huomioitu kaikes-sa suunnittelussa muun muassa lämmön talteenotto ja ikkunoiden suun-taaminen oikein, rakennuksen suuntaaminen tontilla oikein suhteessa il-mansuuntiin ja maastonmuotoihin, materiaalivalinnat.

– Sisäilmaongelmista johtuvia korjaustöitä ja tutkimuksia on tehty Kaupungintalolla, Pohjoisella koululla, Varikolla varastotilat, Peltosaaren koululla, ja Rautatienpuiston päivätoimintakeskuksessa.

– Valaistuksen läsnäoloilmaisimien käytön laajentaminen käytäviin ja mui-hin yleisiin tiloihin.

– Ilmanvaihtokanavia on nuohottu.– Siivouksessa energiaa säästetään muun muassa pesemällä täysiä ko-

neellisia ja siivoamalla vedettömästi.– Säästetään energiaa välttämällä ovien turhaa aukipitämistä ja karsimalla

turhaa valaistusta.

ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN

19

Energiansäästösopimukseen liittyviä toimenpiteitä

– Energiakatselmukset tehtiin Hirsimäen päiväkotiin, Uunilinnun päiväkotiin, Piikinmäen päiväkotiin ja Istuinkiven liikuntahalliin.

– Tilayksikkö on solminut energiansäästösopimukseen liittyvän ra-kennusautomaation valvontasopimuksen yhteistyökumppanin kanssa tavoitteena 3-5 % energiansäästö kiinteistöissä.

– Patastenmäen puukoulun yläpohja lämpöeristettiin uudelleen ja kiinteistöjen pihavalaistus uusittiin led-valaistukseen.

– Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuun-nitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelman mukaisesti. Energiansäästötavoitteet on saavutet-tu hyvin, ja tavoitteet on ylitetty muun muassa kiinteistöjen lämmi-tyksen osalta.

Koulujen energiansäästökilpailu

Riihimäen kaupungin ympäristötiimi valitsi vuoden 2015 energiansääs-tön teemavuodeksi. Vuoden aikana kehitettiin energiansäästöä muun muassa Riihimäen kouluissa. Energiansäästön vauhdittamiseksi kaupun-gin tilayksikkö ja ympäristönsuojeluyksikkö käynnistivät koulujen energi-ansäästökilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli edistää energiansäästöä ja tuoda energiansäästö osaksi koulujen päivittäisiä rutiineja.

Kilpailuun osallistuneet koulut ovat toteuttaneet lukuisia kekseliäitä toi-menpiteitä, joilla on säästetty energiaa ja lisätty tietoisuutta energia- ja ympäristöasioista. Kilpailun aikana kouluissa on vietetty villasukkaviik-koja, energiansäästöviikkoa, hävikkiviikkoa ja sähköttömiä päiviä, teh-ty energiaan liittyviä selvityksiä ja projekteja, tehostettu energiansäästö-toimia käytännössä, muutettu pihavalaistusta energiatehokkaammaksi, osallistuttu Vihreä lippu -toimintaan energiansäästön parissa, suoritettu jätteeseen ja biojätteeseen liittyviä mittauksia, opiskel-tu energia- ja ympäristöasioi-ta eri oppiaineiden tunneilla ja pidetty aamunavauksia ener-gia- ja ympäristöteemoista.

Kilpailun arviointikriteerit muo- dostuivat 50 % saavutetus-ta energiansäästöstä ja 50 % koulun muusta energia-asioi-hin liittyvästä aktiivisuudes-ta kilpailukauden aikana. Kilpailu alkoi 1.9.2015 ja päät-tyi 31.3.2016, minkä jälkeen raati valitsi ja palkitsi kilpailun voittajat.

Hirsimäen päiväkoti

20

Peltosaari -hankkeen tapahtumia

Peltosaaren alueen yleissuunnitelman pohjalta on jatkettu neuvottelu-ja ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden etsimistä alueen uudisrakenta-miskortteleihin. Ensimmäiset sopimukset uudisrakentamisesta solmittiin, ja aloituskortteliin laadittiin esisuunnitelma yhteistyössä rakentajien kanssa. Kaavamuutos lähti liikkeelle ja ilman valituksia uudisrakentaminen alkaa lop-puvuodesta 2016. Rakentamista pyritään ohjaamaan mahdollisimman elin-kaari- ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Energiansäästöön ja asukkaiden laajempaan osallistamiseen tähtäävän Suburbanlab -projektin toimenpiteitä jatkettiin. Niissä pyritään etsimään to-teutettavia energiansäästöratkaisuja nykyiseen asuntokantaan. Yhteistyössä Kotikulman kanssa on etsitty sopivia ratkaisuja sähkölämmitteisten kerrosta-lojen lämmitysjärjestelmien säätöön. Uutta teknologiaa päästään toivottavas-ti kokeilemaan vuoden 2016 aikana pilottikohteessa.

Syyskuussa järjestettiin kaupungin päättäjille ja virkamiehille suunnattu se-minaari, jossa kerrottiin elinkaarimallin mahdollisuuksista kunnallisessa ra-kentamisessa toteutuneiden esimerkkien avulla. Lisäksi VTT esitteli lausun-nolla olevia lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä ja niiden vaikutuksia rakentamiseen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia.

Bad Segebergin puiston lampi ruopattiin lokakuussa, ja sen yhteydessä ur-heilukalastajien avustuksella siirrettiin kaloja turvaan ja samoin runsaslukui-

sena löytyneitä järvisimpukoita siirrettiin Vantaaseen. Urheilukalastajat lupa-sivat palauttaa kaloja lampeen keväällä.

Ympäristöä siistittiin keväällä ja syksyllä Siisti Peltsi -tapahtumissa. Toukokuussa siistittiin yhtä aikaa valtakunnallisen Siivouspäivä-tapahtuman kanssa, jolloin Peltosaaren alueelle sai tulla ilmaiseksi myymään tarpeetto-mia tavaroita.

Peltosaari Parlamentti on kokoontunut aktiivisesti ja sen jäsenten välityksellä on pyritty viemään viestiä myös energiansäästöön liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta alueen kiinteistöjen hoitokulujen kehitykseen.

21

Tulvien hallinnan suunnittelua Vantaanjoella

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016–2021 ja siihen sisältyvä ympäristöselostus on hyväksytty maa- ja metsätalousmi-nisteriössä vuoden 2015 lopussa.

Raportissa mainittuja toimenpiteitä Riihimäelle ovat muun muassa tulva-penkereen rakentaminen Peltosaaressa Bad Segebergin lammen lähei-syyteen sekä Vantaanjoen uomassa olevien tuplarumpujen muuttaminen putkisilloiksi. Hämeen ELY-keskus on tehnyt Vantaanjoelle mallinnuksen, jonka mukaan kaksoisrumpujen suurentaminen vähentää nykyistä rum-pujen padottavaa vaikutusta tulvatilanteessa.

Vantaanjoen tuplarummut Väinö Sinisalon kadun ali

Ympäristö– Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hyvän rakennussuun-

nittelun ja laadukkaan rakentamisen avulla– Hulevesien ympäristöhaittojen ja tulvavahinkojen minimointi– Kuntien ilmastonsuojelukampanja, viikoittainen CO2 –päästöjen seuranta

ja vuotuinen seurantaraportti– Kaupungin ilmastostrategian koordinointi ympäristötiimissä ja raportointi

ympäristöraportissa– Kaupungin energiaryhmän työskentelyyn osallistuminen ja toimenpitei-

den toteutus– Koulujen energiansäästökilpailun järjestäminen yhteistyössä tilayksikön

kanssa


Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen

Riihimäen ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana.

Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2015 löytyy ym-päristöraportin liitteestä.

22

Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä on pienentynyt vuodesta 2014 noin 2,5 % (502 MWh). Sähkönkulutus väheni erityisesti katuvalojen ja Riihimäen Veden osalta. Jäähallin ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta sähkönkulutus kasvoi edellisvuodesta.

Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 3 950 MWh vuonna 2015. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja vuonna 2015 kokonaiskulutus oli 1 030 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen

Sähkönkulutus

Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus

energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut 26 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut 15 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2015 kaikkiaan 7 570 kpl, joista 58 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2015 oli 1 581 MWh. Säästöä syntyy 142 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä.

Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan kokonaiskulutuksen lisäksi normitetulla ominaiskulutuksella, kWh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2015 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 46 kWh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2014 noin 430 MWh (1,6 %). Lämmitysenergian kokonaiskulutuksen kasvua selittää rakennuskannan kasvu, muun muassa uusi jäähalli, joka valmistui syksyllä 2014. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus kasvoi 517 litraa (0,4 %)vuodesta 2014.

Lämmitysenergian kulutus

46,1 49,3 48,7 46,7 41,9 46,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

MWh

Hallinto Tekniikka ja ympäristöSivistys Sosiaali- ja terveysKulttuuri- ja vapaa-aika UimalaRiihimäen Vesi Kaukolämmön ominaiskulutus kWh/rm³

0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

18 000

21 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

MWh

Katuvalot Riihimäen Vesi UimalaJäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveysSivistys Tekniikka ja ympäristö Hallinto

731 715 705 701 691 664 630 582 568 522

0100200300400500600700800

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

kWh/valaisin

kWh/rm³

23

Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä sivistyspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2015 vedenkulutus oli 770 m³ pienempi kuin vuonna 2014. Uuden jäähallin käyttöönotto lisäsi merkittävästi jäähallin vedenkulutusta. Myös sosiaali- ja terveystoimessa vedenkulutus kasvoi vuonna 2015, sen sijaan muilla toimialoilla vedenkulutus pieneni.

Vuonna 2015 Riihimäen kaukolämmöstä 97 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä, 3 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä ja 0,05 % Versowoodin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet uusiutumattomista luonnonvaroista.

Vedenkulutus

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

m³

Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aikaSosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka- ja ympäristöHallinto

Kaukolämmön hankinta

Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy

88,3 85,6 90,2 93,8 89,4 86,2

86,3 81,4 88,6 93,7 89,4 86,1

52,628,8 32,7 10,5 11,02 4,7

0

50

100

150

200

250

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen

GWh

24

Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2014

Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2015 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2014 sähköstä 27,6 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 37,7 % fossiilisista energialähteistä ja 34,7 % ydinvoimasta

27,6 %

34,7 %

37,7 %Uusiutuvia

Ydinvoimaa

Fossiilisia

Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 233 g/kWh

Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet

33,7 38,8 36,1 39,6

26,530,5 29,3 29,7

27,2 17,5 22,1 18,3

12,6 13,1 12,5 12,4

0

20

40

60

80

100

2012 2013 2014 2015Uusiutuva Fossiilinen jäte-energia Fossiilinen Ydinvoima

%

Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on 40 %, fossiilista jäte-energiaa 30 %, muuta fossiilista energiaa 18 % ja ydinenergiaa noin 12 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet uusiutumattomista luonnonvaroista.

Lähde: Vaasan sähkö Oy

25

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt

Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun verkkosivustossa julkaistussa CO2-päästöraportissa. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuodesta 2014 vuoteen 2015 – tosin vuoden 2015 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua.

Vuoden 2015 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen

Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2015 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

Kuluttajien sähkönkulutus

12 %

Kaukolämpö 16 %

Sähkölämmitys 7 %

Maalämpö 0 %

Erillislämmitys 14 %

Liikenteen päästöt 46 %

Maatalouden päästöt

3 %

Jätehuollon päästöt

3 %

182,2

203,2

174,7166,9 156

140,2 129,7

6,47,1

6 5,75,3

4,84,4

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0

50

100

150

200

250

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*

t CO2/askt CO2-ekv

Yhteensä kt Asukasta kohden t/as

26


Konserni- ja hallintopalvelukeskus– Etätyökäytäntö mahdollistaa työmatkaliikenteen vähentämisen, ja

mahdollisuus mobiiliin joustotyöhön kannustaa julkisen liikenteen käyttämiseen.

Sivistystoimiala– Joukkoliikennettä käytetään aina kun se on mahdollista. Tällä hetkellä

35 % koulukyydeistä tehdään joukkoliikenteellä. – Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä. Ruokakuljetuksissa on hyödyn-

netty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä.

– On pyritty lisäämään muun muassa työmatkapyöräilyä ja -kävelyä.

Sosiaali- ja terveystoimiala– Vammaispalvelu sekä koti- ja vanhuspalveluiden palveluneuvonta ja

omaishoidosta vastaava työntekijä ovat käyneet tutustumassa palvelu-linjaan. Asiakkailta kysyttiin palautetta toiminnasta. Kehittämisehdotuksia palvelulinjan kehittämiseksi esitettiin liikennetekniikan asiantuntijalle kil-pailutusta ja tiedotusta varten. Asiakkaille tiedotetaan ja annetaan neu-vontaa palvelulinjan käytöstä.

– Henkilökuljetusten kilpailutuksessa pyritään matkojen yhdistelemiseen, mikä vähentää ajokilometrejä.

– Pilotoidaan sähköisiä etäyhteyksiä paikkakunnalta toiselle tapahtuvan liikkumisen vähentämiseksi.

Riihimäen Vesi– Riihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa. Asemakaavoihin laadi-

taan vesihuoltoselvitykset, ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Johtokunta antaa kaavoista lausunnot. Kaupunkirakenteen tiivistäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa yllättävän korkeita kustannuksia vesihuollon toteuttamiselle.

EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

Tekniikka– Maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma käynnistettiin

vuonna 2015.– Toteutettiin ensimmäinen osa Kontiontien kevyen liikenteen väylästä vä-

lillä Istuinkivi-Apilakatu.– Kontiontien maamassoja kuljetettiin lähialueelle.– Siivoojien työkohteet suunnitellaan lähekkäin, jotta siirtymämatkat eivät

ole pitkiä.– Kiinteistönhoitoalueiden uudelleenjako keväällä 2015 (jatkuu 2016)– Kaavojen laadinnassa huomioidaan ekotehokas kaupunkirakenne ja lii-

kennejärjestelmä ja tehdään selvityksiä suunnittelun lähtökohtien sel-vittämiseksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa ekotehokkaan kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta.

– Joukkoliikenneasiantuntija palkattiin kehittämään joukkoliikennettä.

27

Yleiskaava 2035

Yleiskaavan kaupunkirakennesuunnitelma valmistui ja oli nähtävillä keväällä 2015. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman kesäkuussa ja an-toi ohjeistuksen jatkosuunnitteluun yleiskaavaluonnosta varten.

Yleiskaavaluonnoksen laatimisessa on korostettu erityisesti maankäytön muutoksia ja kehittämistarpeita eri alueilla. Yleiskaavan tarkoitus on oh-jata suunnittelua tarkempia maankäytön ratkaisuja esittävillä osayleis- ja asemakaavatasoilla.

Väestöennustetta tarkistettiin kaupunginvaltuuston päätettyä, että Riihimäellä tulee varautua 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Yleiskaavaluonnoksessa uusia asuinalueita on osoitettu Kalmuun ja Varuskunta–Kokko–Taipaleen alueelle. Asemakaava-alueella on lisäksi rakentamattomia ja vajaasti raken-nettuja tontteja, jotka on myös huomioitu arvioinnissa asuinrakentamisen tarpeesta.

Vuoden 2015 aikana jatkettiin myös suunnittelutyössä tarvitta- vien selvitysten ja suunnitelmien laatimista. Yhteistyössä naapuri-kuntien, Hämeen liiton, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten sekä Liikenneviraston kanssa käynnis-tettiin seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Työn ensimmäisessä osiossa laadit-tiin liikennemallin avulla ennusteita liikennemääristä kaupunkiseudulla vuonna 2035. Työ jatkuu liikenteen palvelutasoa ja siihen liittyviä puut-teita käsittelevällä osiolla.

Punkanjoen valuma-alueella käynnistettiin selvitys kantatien 54 varren maan-käytön suunnitteluun liittyen. Ekologisia yhteyksiä koskevassa selvityksessä tarkastellaan eläinten kulkureittejä. Ilmastovaikutuksia arvioitiin rakennesuun-nitelmassa ja luonnoksessa.

Rakennetun ympäristön ohjelman laatiminen aloitettiin yhteistyössä tekni-sen ja ympäristötoimen sekä Riihimäen kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Riihimäen ensimmäinen rakennetun ympäristön ohjelma muodostaa tavoitteita rakentamiselle ja kaupunkiympäristön ylläpidolle ja määrittelee toi-menpiteet, joilla tavoitteita toteutetaan.

28

Liikenneselvitykset osana Riihimäen yleiskaavan laadintaa

Riihimäen yleiskaavan valmisteluun liittyen käynnistettiin keväällä 2015 Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman laadinta. Selvitykseen liittyy myös joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka on laadittu työn rinnalla erillisenä hankkeena.

Maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman ensimmäisessä vaihees-sa tarkastellaan liikenteen nykytilaa ja sen muutoksia maankäytön kehitty-misen myötä. Toisessa vaiheessa laaditaan tavoitteet liikenteen kehittämi-seksi ja toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Syksyllä 2015 valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa ”liikenteen ennustemalli” kuvattiin Riihimäen kaupunkiseudun (sisältäen Hausjärvi, Loppi) lisäksi Hyvinkään ja Janakkalan Tervakosken liikenteen nykytila, joka sisältää muun muassa ajo-

neuvoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn nykytilanteen. Lisäksi yhdistettiin osal-listuvien kaupunkien arviot maankäytön kehittymisestä vuoteen 2035 asti, minkä pohjalta luotiin ennusteet liikenteen kasvusta ja arvioitiin erilaisten rat-kaisujen vaikutuksia alueella. Tarkasteluissa selvitettiin muun muassa erilais-ten asukasmäärien kasvuprosenttien vaikutukset liikenteeseen, ja mitkä ovat erilaisten asumisen painopisteiden vaikutukset. Työn toisen vaiheen on tar-koitus valmistua keväällä 2016.

Vuonna 2015 laadittiin myös joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma ”Riihimäen seudun tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja raja- aidoista luopumalla”. Työssä tilaajana oli Uudenmaan ELY ja sitä laadittiin yhteistyössä Hämeenlinnan, Hyvinkään, Hausjärven, Lopen, Mäntsälän ja Riihimäen kesken. Tarkoituksena oli hakea synergiaetuja ELY:n ostaman seudullisen liikenteen ja kuntien ostaman avoimen joukkoliikenteen, kou-lulaiskuljetusten ja sosiaalilainmukaisen liikenteen yhteensovittamisesta. Työssä oli mukana Riihimäen paikallisliikenteen tarkastelu, johon osallistui Riihimäen tekniikan ja ympäristön toimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, sivis-tystoimiala ja Uudenmaan ELY.

Paikallisliikenteen selvityksen tulokset huomioidaan maankäytön ja liiken-teen kehittämissuunnitelmassa. Lisäksi sen pohjalta alettiin valmistella Riihimäen paikallisliikenteen kilpailutusta, joka käynnistetään keväällä 2016. Kilpailutuksen mukainen liikenne käynnistyy syyskuussa 2016 ja jatkuu vuo-den 2019 syksyyn koulujen alkuun asti.

Kuva: Noora Myllymäki

29

Peltosaaren silta korjattiin

Peltosaaren silta peruskorjattiin 40 vuoden ikäisenä, ja se oli juuri se käyt-töikä, joka sillalle oli annettu ennen ensimmäistä peruskorjausta. Sillan kansi oli yllättävän hyvässä kunnossa, mutta reunapalkit olivat jo pahoin murentuneet. Sillan kantta tai tien päällystettä voidaan verrata talon kat-toon: jos katto vuotaa, niin pian rakenteille voi aiheutua vaurioita.

Kaupungin infrastruktuurin kunnossapitäminen on kaupungin omaisuu-den hallintaa. Ekotehokas kaupunkirakenne on kestävää, kun siitä pide-tään asianmukaisesti huolta. Peltosaaren sillan peruskorjauksessa uu-sittiin sillan kansirakenteet, kaiteet, liikuntasaumalaitteet ja otsamuurit. Ainoastaan sillan alapintaan ei ollut tarpeen koskea. Sillan valaistus uusit-tiin energiatehokkaiksi led-valaisimiksi.

Ympäristö– Ympäristönäkökohtien huomioimiseksi osallistuttiin kaikkiin asemakaava-

hankkeisiin, yleiskaavan laadintaan sekä kaavoihin liittyvien selvitysten laadintaan (esim. viheralue- ja hulevesisuunnitelmat, ekologiset yhtey-det, ilmastovaikutukset, pima- ja luontoselvitykset).

– Rakennusvalvonnan neuvonta- ja ohjaustyössä painotettiin arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien huomioimista.


Väestön sijainnin jakautuminen

Riihimäellä asemakaava-alueella asuu noin 93 % asukkaista (27 303). Keskustapalveluiden alueella, alle 3 km etäisyydellä rautatieasemasta asuu 27 018 riihimäkeläistä, eli 92 % asukkaista. Vuonna 2012 keskustapalveluiden alueella asuvien osuus oli 95 %.

Asemakaava-alueen virkistysalueiden pinta-ala

Asemakaava-alueen viheralueiden pinta-ala asukasta kohden on 181 m²/asukas.

30

Uutta kevyen liikenteen väylää rakennettiin noin 600 metriä välille Kontiontie–Punkantie–Kirjauksentie.

31

Vuoden 2015 lopussa Riihimäellä oli 16 663 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 114 475 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 569 autoa ja Kanta-Hämeessä 653 autoa.

Riihimäen kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin 132 759 matkaa vuonna 2015, mikä oli 9 881 matkaa vähemmän kuin vuonna 2014.

Meluesteet

Vuonna 2015 ei rakennettu uusia meluvalleja, mutta vanhoja täytettiin, muun muassa jousiampumaradan maavalli ja Huhtimon maavalli.

Henkilöautojen määrä Riihimäellä

400

440

480

520

560

600

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

kpl/1000 askpl

Lähde: TrafiHenkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1000 asukasta kohti

Kaupungin henkilökunnan oman auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt

Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työasiointi- ja virkamatkat vuonna 2015 olivat 288 755 kilometriä. Matkojen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 850 kilometriä, eli noin 0,3 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat noin 43 tonnia. Päästöt työntekijää kohden vähenivät hiukan edellisestä vuodesta. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Ajokilometrejä pyritään vähentämään muun muassa kimppakyytejä hyödyntämällä.

Paikallisliikenteessä tehdyt matkat

3,5

3,8

4,1

4,4

4,7

5,0

0

30 000

60 000

90 000

120 000

150 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Matkaa/asukasMatkat, kpl

Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas364

309 289326

302 301 288 289

58 48 45 49 45 45 43 43

39 33

30 32 29 28 27 27

-

10

20

30

40

50

050

100150200250300350400

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

kg1000 km

1000 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä2 2

32


Sivistystoimiala – Ympäristökasvatus kuuluu koulujen opetussuunnitelmiin ja on osa kasva-

tusta ja opetusta: muun muassa valojen sammuttaminen, veden säästö, jätteiden lajittelu, koulun lähiympäristön siivous, luonnonmateriaalien ja jätemateriaalien hyödyntäminen, metsäretket.

– Kiertokapulan vierailu/osallistuminen kierrätysaiheisiin kilpailuihin– Teemapäiviä/-viikkoja– Peruskoulun 3. luokilla ja Uramon koululla on Ekokem Oy:n kanssa va-

kiintuneet yhteistyökäytänteet ympäristökasvatuksessa.– Harjunrinteen koulu, Haapahuhdan koulu, Herajoen koulu ja Eteläinen

koulu ovat mukana Vihreän lipun ohjelmassa.– Koulutusta henkilökunnalle on lisätty.– Huomioitu asia taidekasvatuksen yhteydessä koululaisille

Sosiaali- ja terveystoimiala– Mäkikujan perhekodissa on keskusteltu ympäristöasioista arjessa lasten

ja nuorten kanssa.– Varmistetaan, että kaikissa yksiköissä on ekotukihenkilö nimetty ja hän

toimii tehtävänsä mukaisesti.

Riihimäen Vesi– Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa osana kau-

pungin asukaslehteä.– Jätevedenpuhdistamolla käy koululais- ja muita ryhmiä tutustumassa.


huomioidaan ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteis-ten asenteiden vahvistaminen. Kaavat laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien, kuten asukkaiden kanssa. Kaavojen laadinnan yhteydessä pidetään yleisötilaisuuksia, työ-pajoja tai karttakyselyjä, joilla kartoitetaan asukkaiden näkemyksiä, ker-

rotaan suunnittelun lähtökohdista, kaavaratkaisusta ja siihen vaikutta-neista tekijöistä sekä kaavan toteutumisen vaikutuksista.

– Viheralueohjelman laadinnan yhteydessä järjestettiin karttakysely ja kol-me asukastyöpajaa.

– Siivoojat perehdytetään ja opastetaan työhön ja koulutetaan ympäristöasioissa.

– Henkilökunnalle jaetaan tietoa ympäristöasioista ja energiansäästöstä, kannustetaan kierrättämään ja tulostamaan kaksipuolisesti.

Ympäristö– Rakennusvalvonnan neuvonta- ja ohjaustyössä tuodaan esille rakennus-

ja purkujätteiden asiallista käsittelyä sekä painotetaan ympäristöystäväl-listen rakennustarvikkeiden käyttöä.

– Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotettiin Ekokaari-lehden avulla.– Koordinoitiin Siisti Riksu -kampanjaa.– Riuttaan toteutettiin uusi luontopolku.– Laadittiin ympäristönsuojelun viestintäsuunnitelma ja verkkosivut

päivitettiin.– Kaupungin henkilöstöä koulutettiin ympäristöasioissa. Henkilöstön ympä-

ristötiedote julkaistiin neljä kertaa sekä Ekotuen uutiskirje kuusi kertaa.– Kaupungin ympäristöraportti 2014 ja tiivis kuntalaisversio julkaistiin.– Yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa jatkettiin Ekoarki-työmuotoa ja

osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan ja Reilun kaupan viik-koon. Järjestettiin yhteistyössä Kivaa, hyvää ja kestävää -asukasilta, jul-kaistiin uutena Ekoarjen uutiskirje.

– Luontokoulun materiaaleja lainattiin koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön.

– Riihimäen järvien ja lampien vedenlaatu- ja luontotiedot tallennettiin val-takunnalliseen Järviwiki-tietokantaan.

– Osallistuttiin jätevesineuvontahankkeeseen, jossa tarjottiin neuvontaa sadalle kiinteistölle.

YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA YMPÄRISTÖMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTAMINEN

33

Riuttaan saatiin uusi luontopolku

Uusin Riihimäen kaupungin toteuttama luontopolku löytyy Riuttan ulkoi-lualueelta. Luontopolku johdattelee kulkijansa jääkauden jäljille kertoen alueen ominaispiirteistä ja luonnosta kymmenen QR-koodein luettavan tietoiskun avulla. Reitin kokonaispituus on noin 2,5 kilometriä. Lapsille on liikuntapalveluiden toteuttama lyhyempi, noin 1,5 kilometrin pituinen luon-topolku/videoseikkailu Iita Ilveksen ja professori Riutta Tomeran tutkimuk-sista Riuttan alueella. Myös lasten luontopolku on toteutettu QR-koodein. Reitti on merkitty maastoon punapäisillä merkkitolpilla. Lasten videoseik-kailu noudattelee osittain luontopolun reittiä ja tolppiin se on merkitty sini-sellä värillä. Luontopolkuun pääsee tutustumaan myös ympäristönsuoje-luyksikön verkkosivuilla.

Ekoarkityötä ja Reilun kaupan kaupunki -kampanjaa

Yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa jatkettiin Ekoarkityömuotoa ja osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan ja Reilun kaupan viik-koon lokakuussa. Ekoarkityön osana järjestettiin ”Kivaa, hyvää ja kestä-vää” -asukasilta Kierrätyskeskuksessa toukokuussa. Ympäristötiedon ja-kamiseksi julkaistiin Ekoarjen uutiskirje kaksi kertaa vuoden aikana.

Riihimäen kaupunki on Reilun kaupan kaupunkina sitoutunut edistämään hankinnoissaan Reilua kauppaa sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta kuntalaisille.

Reilu kauppa tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden osallistua globaalin köy-hyyden vähentämiseen ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään tekemällä jokapäiväisiä ja yksinkertaisia valintoja. Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla jo yli 1 800 erilaista Reilu kauppa -sertifioitua tuo-tetta. Reiluista tuotteista löytyy muun muassa kahvia, teetä, sokeria, hu-najaa, hedelmiä, kaakaota, suklaata, kukkia ja puuvillaa.

Reilun kaupan viikolla lokakuussa 2015 järjes-tettiin yleisölle avoimia Reiluja kahvihetkiä muun muassa Marttojen järjestämät puutarhakahvit tai-demuseolla ja kierrätyskeskuksen Reilu kahvihetki Kahvila Kuplassa. Riihimäen kaupunki haastoi yk-siköidensä kahviringit osallistumaan Reiluihin kah-vitaukoihin, ja useissa kaupungin yksiköissä kahvi-teltiin Reilun kaupan merkeissä.

Ekoarkityö on ympäristönsuojeluyksikön koor-dinoima yhteistyömuoto yhdistysten, seurojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Työn tavoitteena on jakaa työryhmään osallistuvien ta-hojen edustajien avulla positiivisin keinoin tietoa riihimäkeläisille ympäristövastuullisesta kulutuk-sesta ja elämäntavasta.

34

Järviwikiin tiedot Riihimäen vesistöistä

Ympäristönsuojeluyksikön rahoittamana ja Vantaanjoen ja Helsingin seu-dun vesien suojeluyhdistyksen toteuttamana kaikkien Riihimäen järvien ja lampien vedenlaatu- ja luontotiedot tallennettiin vuoden 2015 lopulla valtakunnalliseen Järviwiki -tietokantaan. Linkki sivulle löytyy ympäristön-suojeluyksikön verkkosivuilta.

Järviwiki on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteis-työllä. Järjestelmästä löytyy perustiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä ja valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muas-sa valokuvia ja havaintoja.


Siisti Riksu -tapahtumia vuonna 2015

Vuonna 2015 Siisti Riksu -kampanjan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puoles-ta. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat muun muas-sa seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin:

– Earth Hour sammutti valoja 28.3.– Nuukuusviikko 13.–19.4.– Vaarallisten jätteiden keräyskierros 15.4., Kiertokapula Oy– Perinteiset siivoustalkoot – Kiinteistökatselmus, pohjoinen alue– Jäteselviytyjät-kilpailu peruskoulun 4. luokkalaisille, Kiertokapula

Oy, osallistujina Riihimäeltä: Eteläinen koulu, Haapahuhdan koulu, Lasitehtaan koulu, Patastenmäen puukoulu, Patastenmäen tiilikoulu, Peltosaaren koulu ja Uramon koulu

– SiistiPeltsi-siivouspäivät 23.5. ja 29.9., Peltosaari-projekti– Bad Segebergin lammelle rakennettiin onkipaikka 5.5. ja lammen

ruoppaus lokakuussa, Peltosaari-projekti

– Puistokirppikset kolme kertaa Kierrätyskeskuksella

– Espanjansiruetanoiden torjuntatalkoot

– Vieraslajien (jättiputki, jättipal-sami) torjuntatalkoot

– Euroopan jätteen vähentämi-sen viikko 21.–29.11.

Lisäksi Siisti Riksu -teema ja ban-derolli olivat esillä nuorisopalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuk-sen tapahtumissa.

Lue lisää www.riihimaki.fi>Siisti Riksu

Kuva: Paalijärvi, Antti Hovi

35


Konserni- ja hallintopalvelukeskus– Konserni- ja hallintopalvelukeskus on arvioinut riskienhallintalomakkeella

toimialan keskeiset riskit (sisältäen ympäristöriskit).

Sivistystoimiala– Vaarallisten aineiden lajittelu ja toimittaminen hävitettäväksi keskitetysti

Sosiaali- ja terveystoimiala– Osana toimialan riskienhallintatyötä on tarkasteltu ympäristöriskejä.– Toimialan valmiussuunnittelutyössä otetaan ympäristöriskit huomioon.

Riihimäen Vesi– Jätevedenpuhdistamon saneeraus sekä viemärisaneeraukset ja samalla

toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät jätevesiverkoston ohituksia.– Riihimäen Vesi osallistui kaupungin valmiussuunnittelutyöhön. Työ jat-

kuu vuoden 2016 aikana oman varautumissuunnitelman päivittämisellä.

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

Jätevedenpuhdistamon saneeraus vaikuttaa Vantaanjokeen

Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus saatiin päätökseen pääosin vuoden 2014 lopussa. Saneerauksen myötä käsittelykapasiteetti kasvoi ja prosessiin loppuun lisättiin hiekkasuodatin, joka tehostaa kiintoaineen ja fosforin poistoa.

Käsittelytulokset paranivat saneerauksen myötä monilta osin huomatta-vasti. Vantaanjoen pieneliöiden kannalta on merkittävää, että veden hap-pea kuluttavan orgaanisen aineksen määrä pieneni jopa neljännekseen aikaisemmista määristä. Vuoden 2015 BHK7-ATU, biologinen hapenku-lutus, oli 14 280 kg, vuoden 2014 vastaava arvo oli 30 660 kg (muutos -53 %).

Myös vesistöä rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, määrät piene-nivät. Vuoden 2015 kokonaisfosforikuormitus oli 785 kg (-42 % vuoteen 2014 verrattuna) ja typpikuormitus 79 790 kg (-9 %). Happea kuluttavan ammoniumtypen määrä väheni merkittävästi 21 170 kg:sta 960 kg:aan (-95 %).

Kuva: Jätevedenpuhdistamo 2015 Mikko KäkeläRiutta, veden pyöristämät kivet

36


huomioidaan ympäristöriskien hallinta. Kaavojen laadinnan yhteydessä tehdään tarpeen mukaan selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämi-seksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi ympäristöriskien hallin-nan näkökulmasta.

– Polttosuon ympäristöriskien kartoitus on aloitettu ja on selvitetty 1940- luvulla suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan tilaa ja valmistauduttu alueen puhdistamiseen vuoden 2016–2017 aikana.

– Siivousaineiden oikea annostelu ja koneiden hallittu käyttö

Vieraslajit riesana Riihimäellä

Vieraslajit ovat kasveja tai eläimiä, jotka ovat levinneet ihmisen toimesta hallitsemattomasti luontoon. Vieraslajit voivat olla hyvin tehokkaita lisään-tymään ja levittäytymään sekä syrjäyttämään ekosysteemin luontaisia lajeja, kuten Riihimäellä riesana oleva espanjansiruetana, vakavia iho- oireita aiheuttavat jättiputket sekä kaunis jättipalsami, joka leviää erityisen helposti kosteissa paikoissa.

Puistoyksikkö tarkkailee vuosittain tiedossa olevia jättiputkiesiintymiä ja torjuu niitä asianmukaisesti. Yksityisille maanomistajille on jaettu tiedot-teita, jos pihalla havaitaan jättiputkiesiintymiä. Jokaisella maanomista-jalla, niin yksityisellä kuin julkisella, on lakiin kirjattu vastuu vieraslajien torjunnasta.

Vaaleanpunakukkainen puutarhakasvina tunnettu jättipalsami sinkoaa siemenet jopa seitsemän metrin päähän ja yksi yksilö voi tuottaa jopa 4 000 siementä. Jättipalsami muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät elintilaa muilta kasveilta. Kasvustojen hävittäminen perustuu kitkemiseen ennen, kuin siemenet ehtivät muodostua.

Jättipalsami. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

37

Ympäristö– Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa päivitettiin kattamaan tie-

dossa olevat riskitoiminnot, ympäristöluvallisia toimintoja valvottiin suunnitellusti.

– Osallistuttiin kaupungin valmiussuunnitelman laadintaan, tulvaryhmän toimintaan sekä alueellisen hulevesisuunnitelman laadintaan.

– Käynnistettiin kaupungin oman pohjavesiryhmän työskentely.– Kiinteistöjen öljysäiliöriskeistä ja tarkastusvelvollisuudesta tiedotettiin

verkkosivujen kautta.– Siirtolan osuuskunnan kiinteistöjen vesijohto- ja viemäriverkostoon liitty-

mistä valvottiin.– Riskialttiin ulkovarastoinnin vähentäminen ja valvonta asuinkiinteistöjen

piha-alueilla

Jätevesineuvonta jatkui Riihimäellä

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. toteutti Riihimäen alueella jätevesineuvontaa loppusyksyllä 2015 osana Hämeen haja- apu 3 -hanketta. Riihimäellä neuvontaa tarjottiin noin sadalle kiinteistöl-le. Neuvontakäynnit olivat edellisvuosien tapaan asukkaille maksuttomia ja vapaaehtoisia.

Riihimäellä neuvotuista kiinteistöistä lähes kaikki kiinteistöt olivat vakitui-sessa asuinkäytössä. Niillä kiinteistöillä, joilla kaikki jätevedet käsitellään yhdessä, 59 prosenttia järjestelmistä oli niin huonossa kunnossa, että ne on uusittava kokonaan. Vain 26 prosentilla kiinteistöistä oli jo tällä het-kellä toimiva järjestelmä. Erillisviemäröidyistä kiinteistöistä 45 prosenttia oli sellaisia, joissa jätevesijärjestelmä on uusittava kokonaan ja 44 prosentilla oli toimiva järjestelmä.

Kuva: Riutta, jääkausikivikko

Kuva: Ahdin hyvät ja huonot antimet

38

Vantaanjoen Jokitalkkari-hanke

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hankkeen päätavoitteena on Vantaanjoen virkistyskäytön ja kalatalouden edellytysten parantaminen. Riihimäen kaupunki rahoittaa osaltaan vesien-suojeluyhdistyksen toimintaa.

Vuosien 2014–2015 aikana Jokitalkkari on huoltanut luontopolkuja Hirvijärvellä ja Käräjäkoskella, siistinyt jokivartta roskista, suorittanut kalas-tuksenvalvontaa, inventoitunut ja kunnostanut lohikalojen lisääntymisalueita, osallistunut sähkökoekalastuksiin sekä Peltosaaren puistolammen onkikoh-teen suunnitteluun.

Riihimäen Bad Segerbergin onkipaikka toteutettiin yhdessä Riihimäen kau-pungin Peltosaari-projektin kanssa. Lampi ruopattiin Riihimäen kaupungin toimesta syksyllä 2015, ja samalla onkipaikan rantaa muokattiin ongintaan soveltuvaksi. Tulevaisuudessa Jokitalkkari osallistuu onkipäiville ja opettaa lapsille esimerkiksi kalan biologiaa ja anatomiaa onkimisen yhteydessä.

Jokitalkkari on huoltanut kunnostettuja kutusoraikkoja Riihimäellä Palo-heimonkoskilla (Jätevedenpuhdistamo ja Versowoodin tehdasalue) ja Arolamminkoskella ja lammen pohjapadolla. Hämeen ELY-keskus ja Riihimäen kaupunki toteuttivat pohjapadon huollon syyskuussa, minkä yhtey-dessä Jokitalkkari-hankkeen puolesta pohjapadolle tehtiin lohikalojen lisään-tymiseen soveltuvat soraikot.

Jokitalkkari on esitelmöinyt Vantaanjoen tulvariskien hallinnan suunnitte-lun yleisötilaisuudessa ja Riihimäen kaupungin ympäristökoulutuksessa. Kouluvierailulla Riihimäen Eteläisellä koululla 5-luokkalaiset saivat tietoa Riihimäen alueen vedenlaadusta, ja heille esiteltiin vedenlaadun ja eliöstön tutkimisen välineistöä ja sen käyttöä. Vierailun tavoitteena oli saada oppilaat kiinnostumaan lähivesistönsä tilasta ja sen tutkimisesta vesikemian oppiai-neen yhteydessä.

Riihimäen keskusta-alueen hulevesistä on tutkittu haitta-aineita osana yhdis-

tyksen hulevesiprojektia. Hulevesiseminaarissa jaettiin tietoja Vantaanjoen valuma-alueen kuntien vastuunjaosta hulevesiasioissa, hulevesisuunnitel-mista, pienvesiselvityksistä ja luonnonmukaisen kosteikon toimivuudesta.

Yhdistys huolehtii myös Vantaanjoen kuormittajien velvoitetarkkailusta.Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksen valmistuminen näkyi lähte-vän jäteveden laadun paranemisena ja Arolamminkosken kohonneena hap-pipitoisuutena kesän jatkuvatoimisessa vedenlaadun seurannassa. Myös tai-menia havaittiin alueella ensi kertaa vuosiin, joten Vantaanjoen yläosa on elpymässä ja virkistyskäyttöedellytykset kohenevat.

Kuva: Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry.

39


Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen

Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä oli vuon-na 2015 yhteensä 4 767 000 m³. Tästä määrästä Riihimäen osuus oli 83 % ja Hausjärven ja Lopen osuus yhteensä 17 %.

Jäteveden puhdistamon saneerauksen seurauksena puhdistustulokset ovat pa-rantuneet aikaisemmista, eikä vuonna 2015 tullut lupaehtojen ylityksiä. Myöskään ohituksia ei tarvinnut tehdä. Kokonaistyppi oli ensimmäisellä vuosineljänneksel-lä lupaehtoa korkeampi, mutta lupaehto koskee vuosikeskiarvoa. Vuosikeskiarvo ei ylittynyt typenkään osalta.

Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit

Vuoden 2015 lopussa jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus oli 191 km ja hulevesiviemäriverkoston pituus 120 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostosta on noin 35 km. Hulevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastossa. Pääviemärin saneeraus on halkaisijaltaan 1 300 mm ja 1 100 mm betoniviemärin sujutussaneerausta. Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jäte- ja hulevesiviemäreiden rakentaminen. Vuodesta 2002 alkaen on muutettu yhteensä noin 13 kilometriä sekaviemäröintiä erillisviemäröinniksi.

Kuva: Jätevedenpuhdistamo 2015 Mikko Käkelä

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 000

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

erikseen saneerattu pääviemäri vanhojen alueiden sv täydennys-rakentaminen

saneerauksen yhteydessä rakennettu hv saneerattu jv

40

Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2011–2015

Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät jäteveden ja lietteen käsittelykustannukset. Kaikista kustannuksista on vähennetty poistot.

Panokset 2011 2012 2013 2014 2015Raakaveden hankinta pohjavesi

Herajoki m3 1 103 261 822 637 841 682 822 182 833 662 jälleenimeytykseen 165 409 165 974 146 915 145 811 145 000

Piirivuori m3 1 193 053 1 236 408 1 255 531 1 283 075 1 186 306Kormu m3 369 737 448 255 449 803 439 387 444 693Yhteensä m3 2 831 460 2 673 274 2 693 931 2 690 455 2 609 661

Käytetyt kemikaalitVedenkäsittelyHerajoki juraperle kalkkikivi tn 28 29 24 24 27 natriumhydroksidi tn 23 12 12 24 11Haapahuhta natriumhydroksidi tn 11 12 14 14 14Jätevedenkäsittely ferrosulfaatti tn 867,0 732,1 813,7 806,7 690,3 polymeeri tn 10 10,6 9,0 12,6 11,9Jätevesiliete kuorihake m3 0 0 0 0 0 hevosten kuivike m3 0 0 0 0 0Ostettu energiaSähkö Vedenkäsittely ja -jakelu kWh 1 271 773 1 261 088 1 283 669 1 298 879 1 297 332 Paineenkorotus kWh 105 735 108 252 99 223 98 367 91 028 Viemäriverkosto kWh 458 548 398 198 340 171 323 039 346 096 Jätevedenkäsittely kWh 2 708 156 2 875 343 2 867 697 3 105 613 2 536 930Tuotettu energia kWh 300 000 300 000 100 000 100 000 300 000Käytetyt polttoaineetkevyt polttoöljy veden hankinta l 33 361 31 438 27 522 31 498 32 606 jätevedenpuhdistus l 0 0 0 0 3 472maakaasu jvp m3 26 066 19 887 19 284 21 753 14 182biokaasu jvp m3 640 000 640 000 670 000 580 000 620 000Käyttökustannuksetveden hankinta € 393 884 416 374 417 001 427 060 435 266paineenkorotus € 11 927 13 429 12 315 12 139 16 087jätevedenpumppaus € 91 106 103 953 107 192 90 679 82 763huleveden pumppaus € 2 161jätevedenpuhdistus € 1 076 585 1 123 463 1 142 703 1 155 572 1 118 828jätevesiverkosto € 210 116 200 486 272 231 224 773 221 400hulevesiverkosto € 75 486vesijohtoverkosto € 408 039 372 608 367 899 425 906 349 166

Tuotokset 2011 2012 2013 2014 2015Pumppaus verkostoon käsitelty vesi

Herajoki m3 865 513 751 864 754 964 748 872 759 328Haapahuhta m3 1 196 492 1 239 042 1 256 741 1 283 347 1 186 306Kormu m3 364 856 434 266 417 383 435 998 443 693Hikiä m3 130 458 129 934 130 614 130 828 130 624Yhteensä m3 2 557 319 2 555 106 2 559 702 2 599 045 2 519 951

Veden myynti Riihimäki m3 2 336 699 2 286 146 2 292 652 2 311 696 2 155 848Laskuttamaton kulutus

m3 220 620 268 960 267 050 287 349 364 103% 8,6 10,5 10,4 11,1 14,4

Jätevesi Riihimäeltä m3 4 247 722 4 954 103 3 973 363 4 178 589 3 954 623 Lopelta m3 210 743 262 221 241 688 236 399 378 632 Hausjärveltä m3 427 958 475 420 394 185 365 212 433 982 ohitukset m3 31 137 37 608 23 227 62 0 yhteensä m3 4 917 560 5 718 597 4 632 463 4 780 262 4 767 237Kuivattu liete kompostoitu m3 0 0 0 0 0 muualle käsiteltäväksi tn 3 348 3646 3 333 3 426 3 840Lietteen metallikuorma elohopea kg 0,35 0,43 0,39 0,35 0,46 kadmium kg 0,54 0,75 0,51 0,47 0,87 kromi kg 52 46 48 34 50 kupari kg 182 207 171 183 227 lyijy kg 28 33 34 26 37 nikkeli kg 23 27 24 23 29 sinkki kg 356 477 467 431 517

arseeni kg 3,8 4,9 3,0 3,3 3,7Päästö veteenBHK7atu kg 22 265 31 025 40 150 30 660 14 280CODCr kg 131 400 182 500 189 800 175 200 125 430Pkok kg 913 1 533 1 570 1 350 785N kg 80 300 94 900 87 600 87 600 79 790NH4-N kg 7 300 2 920 12 775 21 170 960SS kg 32 120 43 800 54 750 36 365 16 250Jätteetvälpejäte kaatopaikalle kg 0 0 0 0 0välpejäte polttoon kg 142 125 88 75 71rasvanerotuksen jäte kg 21 000 12 640 18 010 15 280 13 480ongelmajäte Ekokemille kg 1 600 900 1 000 1 000 1 650

41

Tämä on seitsemäs Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa ”Kunnan ympäristökustannukset ja tunnusluvut” ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ym-päristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti.

Ympäristötilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimintaan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelys-sä käytetään niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäris-tökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäris-tönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ym-päristökustannuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tar-peita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta.

Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedois-ta, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroi-tuneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ym-päristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt ra-portoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistami-sessa ja keräämiskäytännöissä.

Ympäristötuotot

Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäris-tönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2015 olivat noin 22,6 % kau-pungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 234 €. Kaikkiaan ympäristötuottoja kertyi 6,8 miljoonaa euroa. Jätevesien kä-

sittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli noin 78 % kaikista ympäristötuotois-ta. Jätehuollon tulot koostuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja olivat noin 20 % kaikista ympäristötuotoista.

Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ym-päristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 293 397 € ja jätevesimaksuja 196 758 €. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteen-sä 449 080 €.

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Riihimäen ympäristötuotot 2015 (1 000 €)

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely;

5 330

Jätehuolto ja roskaan-tuminen;

1 357

Luonnon-suojelu ja

maiseman-suojelu;

2

Ympäristön-suojelun

viranomais-tehtävät;

29 Ympäristön-suojelun

edistäminen; 127

42

Ympäristökulut

Ympäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristön-suojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ym-päristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja vie-märiverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 192 € ja kaikkiaan noin 5,6 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 28 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 26 %, ja polttoaine- ja sähköverojen osuus 9 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtä-vät muodostivat 5 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistämi-nen noin 3 %.

Ympäristöinvestoinnit

Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien hai-tallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai elimi-noinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle.

Ympäristöinvestoinnit olivat 27,6 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestointeja tehtiin 114 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ym-päristöinvestointeja tehtiin 3,3 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoin-nit, 3 milj. € (92 % ympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston ra-kentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon saneeraamiseen. Ympäristönsuojelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen, käytet-tiin 8 % ympäristöinvestoinneista.

Riihimäen ympäristökulut 2015 (1 000 €)

Ulkoilman- ja ilmaston-suojelu;

115

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely (sisältää poistot); 3 046

Jätehuolto ja roskaantu-

minen;1 444

Maaperän ja pohjaveden

suojelu;52

Melun jatärinän

torjunta;9

Luonnon-suojelu ja

maiseman-suojelu;

25


viranomais-tehtävät;

256


edistäminen; 184

Polttoaine-vero; 132

Sähkövero; 349

Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2015 (1 000 €)

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely; 3 061

Jätehuolto ja roskaan-tuminen;

18


edistäminen; 260

43

Ympäristövastuut

Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on toden-näköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuu-seen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana, ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristöva-rauksena tai ympäristövelkana.

Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä var-mana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan.

Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja mer-kinnyt ne tilinpäätökseen.

Kinturinmäen maankaatopaikalla aloitettiin toiminta vuonna 2004. Maankaatopaikka suljettiin vuoden 2013 lopussa, jolloin maa-aineksen vastaan-otto alueelle loppui. Kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteiden varaus vuonna 2015 oli 11 300 euroa.

Ympäristötilinpäätös yhteenveto

Riihimäellä vuonna 2015 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat ai-healueittain taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien pois-tot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 6,8 miljoonaa euroa, ympäristökuluja vero-jen ja poistojen kanssa yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 3,3 miljoonaa euroa.

RIIHIMÄEN PAKOLLISET YMPÄRISTÖVARAUKSET 2015 1000 €

Kinturinmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 11,3Yhteensä 1000 € 11,3

44

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2015 Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 128 0 0 115 0Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5332 1563 5404 5330 1594 3061Jätehuolto ja roskaantuminen 1350 1456 0 1357 1444 18Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 34 0 0 52 0Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 0 9 0Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 10 0 2 25 0Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 16 254 0 29 256 0Ympäristönsuojelun edistäminen 69 138 133 127 184 260Yhteensä 6769 3581 5537 6845 3678 3339Ympäristöperusteiset verot - Polttoainevero 122 132 - Sähkövero 385 349 Ympäristötoimintakulut yhteensä 4089 4159 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot - Jätevedenpuhdistus 93 988 - Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 445 464 Kaikki yhteensä 4627 5610

Tuotot 2014 2015Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 24,0 % 22,6 %Ympäristötuotot/ asukas 231 € 234 € Kulut Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 2,6 % 3 %Ympäristökulut + poistot/ asukas 157,6 € 191,7 € Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 15,1 % 27,6 %Ympäristöinvestoinnit/ asukas 188,6 € 114,1 €

45

Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osakeyh-tiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakon-serniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta.

Konserniohjeiden mukaan ”Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnit-telussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpoli-tiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin.” Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2015 tehdystä ympäristötyöstä.

Riihimäen Kotikulma Oy– Kotimaisten kasvien hyödyntäminen kiinteistöjen ulkoaluesuunnittelussa– Sadevesijärjestelmien kehittämistä kiinteistökannassa– Materiaalin hankkimisessa huomioitu elinkaari ja ympäristöystävällisyyt-

tä, jääkaapit, kierrätystuotteiden käyttäminen– Ympäristöystävällisempien pesuaineiden hankinta– Energiankäytön hallinta kiinteistökannassa, tavoitellaan viiden prosentin

vuosisäästöjä kaukolämmössä, vedenkulutuksessa ja sähkönkulutukses-sa. Led-valaisimia, säästöporesuuttimia, Ouman invest

– Kaukolämpöjärjestelmien lisääminen kiinteistökannan lämpimän käyttö-veden valmistamisessa

– Perusparannuksissa huomioitu energiatehokkuutta, ikkuinoiden tiivistä-minen, ilmanvaihdon nuohous ja säätötöitä kiinteistökannassa

– Kiinteistöhuollon toiminnassa vähennetään lehtipuhaltimien käyttöä– Energiatehokkuusohjelma kiinteistökannassa jatkuu– Kiinteistöpalveluiden aluejakosuunnittelussa huomioitu ajosuunnittelua,

turhan ajon karsiminen– Peltosaaressa huoltomiehet ja siistijät kulkevat siirtymät polkupyörillä tai

jalan töiden salliessa

– Asukastiedottaminen kiinteistöjen jäte- ja kierrätysasioista– Kiinteistöpalvelut pyrkii toimillaan kierrätyksen lisäämiseen, polkupyörien

kierrätys, kodinkoneiden kierrätys– Ympäristöriskien hallinnan huomioiminen päivittäisessä kiinteistöjen yllä-

pitämisessä ja palveluiden tuottamisessa.

Kiinteistö Oy Riihimäen TeatterihotelliScandic Riihimäki noudattaa ympäristöasioissa omaa konserniohjausta ja on toi-minnallaan ansainnut Pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin.

Jätteiden lajittelu toimii jätehuoltomääräysten mukaisesti. Scandic Riihimäki huo-lehtii tuottamansa jätteen lajittelusta ja kustannuksista. Muille kiinteistön käyttä-jille on järjestetty yhteinen jätteiden lajittelu, ja he vastaavat vain synnyttämänsä jätteiden kustannuksista yhteisvastuullisesti. Kustannusvastuu kannustaa kiin-teistön käyttäjää minimoimaan jätteen syntyä. Kiinteistössä on vedenkulutuksen erillismittaus hotellille, teatterille ja liiketiloille. Vesi laskutetaan kulutuksen mu-kaan, mikä ohjaa käyttäjiä tarkkailemaan vedenkulutusta. Vuonna 2015 kulutet-tiin kaukolämpöä 1 285 MWh, sähköä 17 339 KWh ja vettä 5 527 m³. Lämpöä ja sähköä kului hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vettä kului 13 % enem-män kuin edellisenä vuonna. Veden kulutukseen vaikuttaa hotellin käyttöaste.

RHL-Data OyRHL-Data vähentää liikkumistarvetta ICT-laitteiden etähallintaa kehittämällä ja laajentamalla, sekä tuomalla videoneuvottelumahdollisuuden kaikkien saataville. RHL-Data koordinoi skypen käyttöä ja käytön laajentamista Riihimäen kaupun-gille sekä Lopen ja Hausjärven kunnille. Hankintojen yhteydessä huomioidaan ympäristönäkökohdat ja -riskit hankintojen vaatimusmäärittelyissä ja sopimuseh-doissa. Paperinkulutusta vähennetään tehostamalla skypen käyttöä, suosimalla kaksipuolista tulostusta ja välttämällä turhaa tulostamista.

Riihimäen Linja-autoasema OyKiinteistössä on vain muutama vuokralainen, minkä johdosta kiinteistön energia-kulutukset ovat laskeneet edellisistä vuosista. Lämmön kulutus vuonna 2015 oli

TYTÄRYHTEISÖT

46

104 MWh ja vettä rakennuksessa käytettiin 29 m³. Yhtiö ei ole suorittanut vuon-na 2015 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiöllä ei ole ympäristö-ohjelmaa, mutta se laaditaan vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö Oy Riihimäen PaloasemaUuden paloaseman osalta vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen toiminta-vuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2015 oli 341 MWh, sähkön kulutus oli 267 MWh ja vettä rakennuksessa käytettiin 916 m³. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2015 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpi-teitä. Kiinteistön käyttäjänä on Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, joka on vuokrannut kiinteistön. Yhtiöllä ei ole ympäristöohjelmaa, mutta se laaditaan vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö Oy Riihimäen JäähalliUuden jäähallirakennuksen osalta vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen toi-mintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2015 oli 391 MWh, sähkön kulutus oli 1 747 MWh ja vettä rakennuksessa käytet-tiin 5 008 m³. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2015 erityisiä ympäristöön vaikutta-via toimenpiteitä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin liikuntapalvelu. Yhtiöllä ei ole ympäristöohjelmaa, mutta se laaditaan vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö Oy Riihimäen InkilänrinneInkilänrinteen osalta vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2015 oli 137 MWh, sähkön kulutus oli 71 MWh ja vettä rakennuksessa käytettiin 595 m³. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2015 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin sosiaalitoimi, joka jälleenvuokraa tilat mie-lenterveyskuntoutujille asunnoiksi. Yhtiöllä ei ole ympäristöohjelmaa, mutta se laaditaan vuoden 2016 aikana.

Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy hankkii energiaa, joka on pääosin tuotettu vähäpääs-töisillä polttoaineilla. Öljyä varastoidaan nykyaikaisissa säiliöissä, jotta öljyva-hingoilta vältytään. Polttoaineena käytetään enemmän vähärikkisiä tai rikittömiä polttoaineita. Kaukolämmön uusille asiakkaille jaetaan Kaukolämmön ABC-opas. Ympäristöriskit kartoitetaan alkuvuonna 2016 konsernin riskienkartoitusohjeen mukaisesti.

Riihimäen Tilat ja Kehitys OyRiihimäen Tilat ja Kehitys Oy seuraa energiankulutusta omistamissaan tiloissa.

Riihimäen Messut OyErämessuja ei järjestetty vuonna 2015

Koy Riihimäen YritystaloKiinteistö Oy Riihimäen Yritystalolle ei laadittu vuodelle 2015 ympäristöohjelmaa.

Kiinteistö Oy Paimenpolku 2, tietoja ei saatu vuodelta 2015.

Riihimäen Teatteri Oy, tietoja ei saatu vuodelta 2015.

Kuva: Paloasema 2014 Mikko Käkelä

47

Riihimäellä ympäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suun-taan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, pintavesien ja pohjaveden sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia.

Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu Riihimäellä noin kym-menen vuoden välein. Tuorein raportti ”Riihimäen ympäristön tila 2012” ilmestyi loppuvuodesta 2013. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön ti-lasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun verkko-sivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto.

Tässä vuosittain julkaistavassa kaupungin ympäristöraportissa kerrotaan vain lyhyesti tutkimusten tilanteesta sekä tarkemmin kyseisenä vuonna tehdyistä tutkimuksista.

Ilmanlaatu

Riihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämis-mallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvi-tetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Tutkimukset uusitaan noin kymmenen vuoden välein.

Vuosina 2005–2006 toteutetun ulkoilman hiukkasten pitoisuusmittauksen mu-kaan ilmanlaatu Hämeenkadulla on keväisin huono. Korkeisiin hengitettä- vien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa katupöly ja liikenteen pakokaasupäästöt. Seuraava mittaus tehdään touko–lokakuussa 2016.

Vuonna 2010 Ilmatieteenlaitos selvitti Riihimäen ilmanlaatua leviämismallin avul-la. Autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpi-dioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nous-ta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Korkeimpia pitoisuuksia esiintyy moottori-tien varrella ja sen risteysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla. Pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut raja-arvot alueilla, joilla asuu tai oles-kelee ihmisiä.

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA

Kuva: Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry.

48

Bioindikaattoritutkimus 2014–2015

Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan tutkittiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä bioindikaattoreiden avulla 304 tutkimusalalla, joista 13 oli Riihimäellä. Indikaattoreina käytettiin männyn runkojäkäliä, männyn latvus-kuntoa, sammalten, neulasten ja humuksen alkuainepitoisuuksia sekä hu-muksen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Tutkimuksen rahoittivat alueen kun-nat ja maakuntaliitot sekä ilmapäästöjä aiheuttavat laitokset. Tutkimusta koordinoi Hämeen ELY-keskus, ja tutkimuksen toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy.

Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät bioindikaattoreissa selvimpinä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Jäkälien kuntoa huononsivat ja jäkä-lien lajimäärää vähensivät alueen teollisuustoiminta, energiantuotanto, jät-teenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Vaikutuksen voimakkuus riippui mer-kittävästi päästökorkeudesta: korkeiden piippujen kautta leviävät päästöt laimentuvat ilmassa voimakkaasti eivätkä aiheuta yhtä voimakasta paikallista kuormitusta kuin matalalta tulevat päästöt.

Alueen ilmanlaatu oli tutkimuksen perusteella keskimäärin samaa luokkaa kuin muualla Suomessa. Kanta-Hämeessä muun muassa sormipaisukarve-jäkälän vaurioaste kasvoi, kun taas levien esiintyminen väheni vuoteen 2002 verrattuna. Sammalen elohopeapitoisuus ja humuksen kadmium- ja lyijypitoi-suus laskivat, mutta kuparipitoisuudet kasvoivat. Korkeita metallipitoisuuksia havaittiin erityisesti Heinolassa tutkimusalalla sekä Riihimäellä. Sammalesta mitatut lyijy- ja kromipitoisuudet olivat alueella suurempia kuin vertailuaineis-toissa muualla Suomessa, humuksen keskimääräisiä korkeampia pitoisuuk-sia havaittiin kromilla, kuparilla, lyijyllä, vanadiinilla ja nikkelillä. Riihimäen

alueen metallikuormitus näkyi humuksen ja sammalen metallipitoisuuksissa, jotka olivat usean metallin osalta korkeimmillaan Haapahuhdan alueella.

Kuva: Keskimääräiset ilmanpuhtausindeksin arvot Riihimäen kaupungin alueella (Ely-keskus raportteja 6/2016).

Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueet

Koko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Laskennallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadit-tiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset

alueet. Alkuvuodesta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista. Meluselvityksen mukaan tieliiken-teen melualueella asuu Riihimäellä tällä hetkellä noin 800 henkilöä ja raideliiken-teen melualueella 1 100 henkilöä. Liikenteen lisäksi merkittävin melua aiheuttava toiminta, Räiskylän ampumaratatoiminta päättyi vuoden 2014 lopussa.

49

Järvien vedenlaatu vuonna 2015

Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaa-dun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2015, jolloin tutkit-tiin järvien vedenlaatua. Vuonna 2012 järvien ohella vesinäytteet otettiin myös lammista.

Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luon-toja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähä-vetisellä alueella. Järvet ovat myös osa vara-raakavesijärjestelmää pääkaupunkiseudulla. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien ve-denlaadun olevan erinomainen, eikä muutos-ta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Hirvijärvessä on muutamina vuosina todettu si-nilevien runsastumista, mutta ei kuitenkaan ke-sällä 2015.

Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia, runsas-ravinteisia humusjärviä. Levät hyödyntävät ra-vinteita tehokkaasti ja Paalijärvessä on ollut ajoittain sinilevää. Kesällä 2015 sinilevää ei kui-tenkaan havaittu. Kesällä Vähäjärven leväpitoi-suus oli erittäin korkea, aklorofylli 79 g/l.

Kuva: Ravinnepitoisuudet Hirvijärven keskiosan syvänteessä seurantajaksolla 2006–2015.

Paalijärven ravinne- ja leväpitoisuudet seurantavuosina 2006–2015

50

Luonnon monimuotoisuus

Vuonna 2005 valmistui seurantaohjelma Riihimäen luonnon monimuotoisuudelle (LUMOS). Seurantaohjelma päivitetään luontokohteiden inventointien yhteydes-sä. Seurantaohjelmaan kuuluvia luontokohteita seurataan pääasiassa 10 vuo-den välein. Seuraavat inventoinnit ajoittuvat vuodelle 2016. Riihimäen arvokkaita luontokohteita on inventoitu kattavasti vuosina 1991, 2004 ja 2011. Vuonna 2013 inventoitiin uusia arvokohteita yleiskaavan laadintaan liittyen.

Riihimäen linnusto

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin vuosina 2013–2014 Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella. Selvityksen mukaan Riihimäen lintulajisto on säilynyt runsaana. Riihimäeltä löytyy monipuo-lisia elinympäristöjä vanhojen metsien alueista kosteikkoihin ja kulttuurimaise-maan. Vesistöjä on suhteellisen vähän, mikä näkyy lajirunsaudessa. Riihimäen alueella havaittiin yhteensä 228 lajia. Joukossa on säännöllistä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnallisia harvinaisuuksia.

Uhanalaiset lajit

Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihimäen kau-pungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijait-sevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ym-päristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokai-lualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta.

Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet on kartoitettu koko kunnan kattavasti vuosina 2004 ja 2013. Keväällä 2016 inventoidaan Vahteriston luonnonsuoje-lualueen liito-oravat. Kevään 2013 inventoinnissa Riihimäen kaupungin alueelta paikannettiin 23 liito-oravan asuttamaa reviiriä. Riihimäellä liito-oravanaaraiden määrä oli enää 10–20 yksilöä, ja kannan väheneminen yhdeksässä vuodessa on todennäköisesti suuruusluokkaa 20–35 %. Asutut alueet keskittyvät yhä toisaal-ta Riihimäen etelä- ja lounaisosien metsä- ja järviseudulle sekä toisaalta kaupun-gin itäpuolelle. Riihimäen kaupungin itäosassa on ollut esiintymiskeskus, joka si-

joittui varuskunnan ja Uhkolan kaupunginosan väliselle alueelle. Viime vuosina liito-oravien määrä alueella on vähentynyt merkittävästi.

Kuva: Pyy, Juha Mälkönen

51

Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 16:tta ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty ennen kaikkea toimivaksi tiedonvälittäjäksi. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seurannan havainnollistamiseksi on pyritty löy-tämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattorei-ta ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuut-ta pystytään seuraamaan entistä paremmin. Tähän vuonna 2016 käyttöönotetta-va IMS-toimintajärjestelmä luonee osaltaan hyvät edellytykset.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ja ilmastostrategian avulla kaupunki pyrkii vastaamaan omalla toiminnallaan myös maailmanlaajuisiin ympä-ristöuhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Vaikka nämä haasteet on jo melko hyvin tiedostettu, tekemistä tavoitteisiin pää-semiseksi edelleen riittää. Kaikilta osin ympäristövaikutuksia ei myöskään vie-lä tunnisteta riittävästi päätöksenteossa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen ainoaksi merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutokseen varautumi-seen tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös luonnon monimuotoisuu-desta huolehtiminen on entistä haastavampaa tiivistyvässä kaupunkirakentees-sa. Valmisteltavana olevan yleiskaavan avulla tähänkin haasteeseen voidaan kuitenkin vastata tulevaisuudessa entistä paremmin.

Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympäristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toi-minnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2015 työyksiköiden ympäris-töohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentä-miseen sekä ympäristökasvatukseen. Merkittävimmät ympäristöpanostukset kohdistuivat vesi- ja viemäriverkostoon sekä jäteveden puhdistamon saneerauk-

YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA

seen. Energiatehokkuutta on parannettu muun muassa tekemällä energiakat-selmukset Hirsimäen, Uunilinnun ja Piikinmäen päiväkodeissa sekä Istuinkiven liikuntahallissa, optimoimalla kiinteistöjen energian kulutusta, valitsemalla il-manvaihdon korjaustoimissa energiatehokkaampia laitteita, huomioimalla han-kinnoissa myös käytön aikaisia kustannuksia sekä uusimalla katuvaloja LED-valoiksi. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteutusta jatkettiin kaupungin energiaryhmässä.

Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaation ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen tullessa mukaan työhön. Raportissa ker-rotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottuva tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Vastuu edellyttää aina asioiden tiedostamista ja oppimista. Kaupungin johtoryhmällä on keskeinen rooli ympäristöjärjestelmätyön ohjaa-misessa. Tähän vuosittain tehtävä johdon katselmus luo osaltaan edellytyksiä. Katselmuksen tavoitteena on varmistaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuus ja riit-tävyys sekä osoittaa järjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet koko kaupungin organisaatiossa. Toimialojen johdon katselmuksia ja sisäisiä auditointeja on tu-levina vuosina kehitettävä ja otettava käyttöön ympäristöjärjestelmän toimivuu-den varmistamiseksi.

Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle on to-teutettu muun muassa sähköisten tiedotteiden ja uutiskirjeiden avulla. Ympäristöjärjestelmän kehittämistarpeet liittyvät myös jatkossa koulutukseen ja viestintään. Tähän tähdätään myös Ekotukitoiminnalla. Myös ulkoinen tie-dottaminen kaupungin ympäristötyöstä Riihimäen asukkaille, yrityksille ja muil-le sidosryhmille on yksi tulevaisuuden haasteista, johon pyritään vastaamaan. Vuoden 2015 ympäristöraportista laaditaan myös kuntalaisille suunnattu tiivis kuntalaisversio.

52

Ympäristöjärjestelmän kehittämistarpeita:

– Johdon ympäristökatselmusta tulee kehittää ja käynnistää myös toimialakohtaiset katselmukset, jotta johdolla on paremmat edelly-tykset arvioida ympäristöjärjestelmätyön toimivuutta.

– Toimialojen sisäiset auditoinnit tulee aloittaa lähivuosina.– Ympäristöriskien tunnistamisessa on puutteita. Kaupungin suorit-

tamaa riskien arviointia tulee kehittää siten, että ympäristöriskit tu-levat paremmin kartoitetuksi ja arvioiduiksi.

– Ympäristövaikutusten arviointia päätöksenteossa tulee kehittää.– Kaupunginvaltuuston toivomus suosia julkisissa hankinnoissa

vähäpäästöisiä, uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia vaihtoeh-toja tulee huomioida kaupungin energianhankinnassa.

– Sähkönkulutuksen vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huo-miota. Katuvalojen saneerausta on jatkettava, sillä saneerauksen aikaansaamat säästöt ovat merkittäviä. Myös kaupungin julkisten tilojen käyttäjiä on kannustettava säästämään sähköä.

– Ilmastostrategiaan kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyt-tää, että kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa pyritään mää-rätietoisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja varautu-maan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Huomiota tulee kiinnittää myös välillisiin vaikutuksiin.

– Jotta ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee kau-pungin pyrkiä kannustamaan myös alueen asukkaita, yrityk-siä ja muita toimijoita osallistumaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

– Ympäristöjärjestelmätyössä tulee vahvistaa ympäristöasioiden roolia osana normaalia johtamista sekä ympäristöasioihin liittyvien talous- ja muiden tietojen raportointia osana muuta raportointia.

– Ekotukihenkilöiden kouluttamista, verkostoitumista ja työn tu-kemista sekä ympäristöasioihin liittyvää sisäistä viestintää on kehitettävä.

Johdon kannanotto vuoden 2015 ympäristöjärjestelmätyöhön

– Ekologinen kestävyys osana kaupungin kaikkea toimintaa ja kau-punkistrategiaa. Ympäristöpolitiikka tulee kytkeä kaupunkistrate-giaan, ja kaupunkistrategia ei saa olla ristiriidassa ympäristöpolitii-kan kanssa.

– Kaupungin hyvää ympäristöimagoa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa.

– Ympäristöjohtaminen kytketään entistä vahvemmin osak-si johtamista ja talousseurantaa. Muun muassa IMS-toimintajärjestelmässä ympäristöjohtaminen tulee olla osana joh-tamista koko kaupunkiorganisaatiossa.

– Ympäristöjärjestelmän johdon katselmukset: vuodesta 2017 al-kaen pidetään kaupungin johtoryhmän katselmuksen lisäksi toi-mialojen johtoryhmien katselmukset ympäristöjärjestelmään 1–2 kertaa vuodessa. Vuoden 2016 aikana luodaan toimintatavat toi-mialojen johdon katselmuksille ja pidetään ensimmäinen katsel-mus tekniikan ja ympäristön toimialalla.

– Sisäiset auditoinnit otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmän kehit-tämisen ja seurannan välineinä.

– Ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa on tärkeää. Esimerkiksi vuonna 2017 ajankohtaisessa sähkön kilpailutukses-sa tulee huomioida valtuuston ilmastostrategiaan kirjaama linjaus suosia uusiutuvia energianlähteitä. Myös hankintojen ympäristö-asioihin liittyvää koulutusta tarvitaan lisää.

– Ympäristövaikutusten arviointia päätöksenteossa kehitetään osa-na vaikutusten arviointia.

– Kehitetään ympäristöriskien tunnistamista ja arvioimista.– Pyritään luomaan määrällisiä tavoitteita mitattaville asioille, jotta

toimintaa olisi helpompi ohjata oikeaan suuntaan.

Ilmastostrategian toteutuminen 2015 Toimenpiteet ja mittarit Ilmastostrategiassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana kaupungin hallintokuntien ja yksiköiden normaalia toimintaa. Tarvittaessa toimenpiteille haetaan erillisrahoitusta talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ilmastostrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sisällytetään soveltuvin osin hallintokuntien kehittämissuunnitelmiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin.

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Tavoitetila 2020: Riihimäen yhdyskuntarakenne on eheä ja energiatehokas. Maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Metsien merkitys hiilinieluina on huomioitu myös hoitotoimenpiteissä. Maankäytössä tiiveys ja eheyttäminen ovat suunnittelun päälähtökohtia.

• Rakennesuunnitelmassa ja yleiskaavaluonnoksessa esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kohteet. Kaupunkirakenteen sisällä täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden käyttöönottoa edistetään (kv 8.6.2015)

Varaudutaan kaupungin kasvuun ja huomioidaan luontaiset laajenemissuunnat yleiskaavallisessa suunnittelussa.

• Koko kaupungin väestöennuste ja siihen liittyvä asuntotuotantoennuste tarkistettu valtuuston 8.6.2015 päätöksen mukaiseksi.

Uudisrakentaminen ja uusi asutus sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakenteen yhteyteen.

• Rakennesuunnitelmassa ja yleiskaavaluonnoksessa esitetään yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, täydentäminen ja laajenemissuunnat.

• Valtuusto hyväksynyt yhden asemakaavojen tiivistämiskohteen (Tienhaara) • Tiivistävistä asemakaavan muutoksista on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen

(Räätykänmäki 1) ja hallinto-oikeuteen (Räätykänmäki 2). • Vuonna 2016 neljä asemakaavan tiivistämiskohdetta on vireillä (Y-tontit Päivöläntie,

Pillikatu, Upokkaantie ja Toivontie). Asumisen lähipalveluiden saavutettavuudesta kevyen liikenteen keinoin huolehditaan.

• On esitetty Riihimäen yleiskaavan 2035 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavoituksella luodaan kehitysmahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille.

• Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty uusia yritysalueita n. 580 ha. Palveluverkkoselvityksessä nykytilanne on kartoitettu.

Rakentamisen energiatehokkuutta edistetään kaavoituksen yhteydessä rakentamisohjein.

• Rakentamisen energiatehokkuutta edistetään asemakaavoissa. Kaavoitus ei laadi rakentamisohjeita.

Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

• esitetty Riihimäen yleiskaavan 2035 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa.

• Rakennesuunnitelman ja yleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia on arvioitu. • Yleiskaavaehdotuksessa arvioidaan energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä

Pyritään maankäytön suunnittelun keinoin saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.

• Esitetty Riihimäen yleiskaavan 2035 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistutaan Urban Zone 3 hankkeeseen pilottina.

Minimoidaan yksityisautoilun tarvetta edistämällä joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja suunnittelemalla ja rakentamalla toimiva kevyen liikenteen verkosto.

• Kevyen liikenteen reitit • Maankäytön ja liikenteen kehittämisen suunnitelma • Esitetty Riihimäen yleiskaavan 2035 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistutaan

Urban Zone 3 hankkeeseen pilottina. Uudet kauppakeskukset ja vapaa-ajan keskukset sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikenteen saavutettaviin paikkoihin.

• Uusia päivittäistavarakauppakeskuksia ei ole suunnitteilla. Rakentamisalueet, viheralueet, viheralueverkostot ja hulevesien hallinta suunnitellaan samanaikaisesti.

• Toteutunut asemakaavoissa. • Riihimäen viheralueohjelma 2015–2035 toimii yleiskaavan virkistysalueita koskevana

osana. • Punkanjoen alueellinen hulevesiselvitys on vireillä. • Viheralueohjelma valmistui 2015, sen avulla ohjataan viheralueiden yhtenäistä suunnittelua

ja rakentamista. Ohjelma ottaa myös kantaa hulevesiin. Hyvällä sopeuttavalla metsänhoidolla huolehditaan metsien kasvukunnosta ja hiilinieluista.

• käynnissä

Seuranta/ Mittarit Asukastiheys asemakaavoitetulla alueella Asemakaava-alueella asuvien määrä ja osuus väkiluvusta Asemakaava-alueen ulkopuoliset rakennusluvat sekä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset vuosittain Asemakaava-alueen pinta-ala/ asukas ja viheralueiden pinta-ala/ asukas Keskustapalveluiden piirissä asuvien osuus (alle 3 km rautatieasemalta) Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä, 500 m asuvien osuus väestöstä %) Puistojen ja viheralueiden osuus asemakaava-alueella

11,8 asukasta/ha n. 93 % asukkaista (27 303) Suunnittelutarveratkaisut 3 (kaikki myönteisiä), poikkeamispäätökset 7 (kaikki myönteisiä) 181 m2/asukas 27 018 asukasta, n. 92 % 496 ha, n. 22 %

Elinkeinopolitiikka Tavoitetila 2020: Riihimäki on hyödyntänyt ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. Tavaroiden ja palveluiden kestävillä hankinta- ja tuotantotavoilla sekä innovaatioilla on luotu uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Lisätään työpaikkaomavaraisuutta.

• Uusia työpaikkoja on Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n toimilla syntynyt yhteensä n. 60 vuonna 2015

Yrityksiä kannustetaan teettämään työ- ja elinkeinoministeriön tukemia energiakatselmuksia. Edistetään ilmastonmuutostutkimuksen ja siihen liittyvien hankkeiden sekä paikallisten yritysten yhteistyötä.

• Ekokemin alueelle kehittyvä Kiertotalouskylä on entisestään nostamassa Riihimäen yritysten merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa

Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kestävien energiaratkaisujen tuotannossa.

Kannustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon ja kehittämään omaa ympäristöosaamistaan. Lisätään vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpien yritysten ja sidosryhmien kanssa.

• Vuoropuhelua käyty Kiertokapula Oy:n, Ekokem Oy:n ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n kanssa.

Energiantuottajia kannustetaan uusiutuvan energian käytön lisäämiseen alueen tuotantolaitoksissa.

• Asiasta on keskusteltu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n kanssa

Seuranta/ Mittarit Työpaikkojen määrä/ muutos Työpaikkaomavaraisuus Ulos- ja sisäänpendelöinti Ympäristöjärjestelmien määrä

Vuonna 2015 Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n toimilla syntynyt 60 uutta työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus v. 2011 90,18 %

Energiantuotanto ja -kulutus Tavoitetila 2020: Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian osuus energiaratkaisuissa on kasvanut. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö on vähentynyt. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on vähentynyt. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman 2008 -2016 mukaisesti toteutetaan sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen vähentämiseen johtavia toimenpiteitä.

• Tavoite 2008 - 2016 on 810 MWh. Toteutuneet 2008 - 2015, Torikatu 190, Hämeenaukio 115, Tielaitos 150, Peltosaari 105, Temppelikatu 291, Puistikko 128 ja Harjukatu 149 MWh. Yhteensä 1.128 MWh.

• toteutettu toimenpiteitä, raportoidaan energiaryhmälle Energiatehokkuussopimusta ja energiatehokkuustoimia jatketaan myös vuoden 2016 jälkeen. Tarjotaan rakentajille ajantasaista tietoa hajautetun energiantuotannon mm. uusiutuvan energian mahdollisuuksista (mm. pelletit, aurinko, lämpöpumppu ja tuulivoima).

• rakennusvalvonta on antanut neuvontaa ja ohjausta Edistetään pienimuotoista, päästötöntä energiantuotantoa (esim. tuulivoima, aurinkosähkö- ja lämpö, maalämpö)

• rakennusvalvonta on antanut neuvontaa ja ohjausta. • Uusiutuvasta energiasta kerrottu Ekokaari -lehdessä

Kaupungin tytäryhteisöjen kiinteistöjen reaaliaikaisesta lämmitysenergian ja sähkön kulutuksesta raportoidaan valtuustolle vuosittain ympäristöraportissa.

• Ympäristöraportti

Vähennetään kaupungin omien toimintojen sähkökulutusta.

• Energiansäästön teemavuosi. • Koulujen energiansäästökilpailu • Jätevedenpuhdistamon saneeraus on vähentänyt sähkön kulutusta • Herajoen vesilaitoksen saneerauksen suunnittelussa huomioitiin energiansäästöasiat mm.

kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen. • SOTE: Valojen sammutus, tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden sammutus, jos

mahdollista (esim. osastoilla ei ole mahdollista) • RHLdata: toimitaan sähköä säästävästi valojen ja laitteiden näkökulmasta

Energiankäyttöä tehostetaan yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa.

• Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy on mukana datakeskusmarkkinoinnissa, jossa hukkalämmön hyödyntäminen on keskeisesti esillä.

Peltosaaren sähkölämmitteisten kerrostalojen muuttaminen kaukolämmitykseen. Riihimäen Kaukolämpö Oy rakentaa alueelle kattavan kaukolämpöverkoston.

• Pääverkostoa on rakennettu lisää. Kaukolämpöasiakkaita kaikkiaan 23 ja niistä lämpimän käyttöveden asiakkaita 18.

Kaukolämmön kulutusta seurataan kiinteistökohtaisesti vuosittain. Vuosiraportit lähetetään kiinteistöjen omistajille.

• Raportit on lähetetty kaikille lämpöasiakkaille vuosittain. Asiakkaiden kaukolämmityslaitteet tarkastetaan viiden vuoden välein. Tarkastuksista laaditaan raportti.

• Tarkastuksia on tehty 100–150/vuosi. Vuonna 2015 tarkastuksia tehtiin 97. Nykyiset erillisverkot Tielaitos, Peltosaari ja Kynttilätie kytketään pääverkoston piiriin vuoteen 2020 mennessä.

• Peltosaaren ja Tielaitoksen lämpökeskukset on poistettu käytöstä. Vanha Peltosaari on kytketty pääverkon piiriin.

Etsitään aktiivisesti lämmönlähteitä uusiutuvista energioista tai jätelämmöstä.

• Ekokemin kanssa solmittu lisäsopimus ja jatkosta/uudesta yhteistyöstä jo neuvotellaan.

Villaeristeiset vanhat betonikanaalit vaihdetaan polyuretaanieristeisiksi putkiksi. • Torikatu, Hämeenaukio, Temppelikatu Puistikko ja Harjukatu valmistuneet 2015. Verkoston

lisäsaneerausta jatketaan 2016, Hämeenkatu. Suuret sähkökäyttökohteet kuten kiertovesipumput vaihdetaan taajuus-muuttajakäyttöisiksi. Liikuntapaikkojen energiankulutus minimoidaan ja huomioidaan uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

• Energiankulutusta on pyritty pienentämään mm. uudella jäähallilla. Seurataan yleistä lämmön talteenottojärjestelmien kehitystä, jos löytyy varteenotettava menetelmä, tehdään kokonaistaloudellinen selvitys. • Selvitys jäteveden hukkalämmön hyötykäytöstä tehty yhdessä Riihimäen Kaukolämpö Oy:n

kanssa v. 2014

Seuranta/ Mittarit Energiatehokkuussopimusten toteutuminen Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja kulutus: Uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuus kokonaiskulutuksesta Kaukolämpökiinteistöjen kokonaismäärä ja tilavuus Kaupungin kaukolämpörakennusten ominaislämmönkulutus (kWh/m3) Riihimäen ja kaupungin omien rakennusten lämmitystapajakauma Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Villaeristeisten betonikanaalien pituus/ muutos polyuretaanieristeisiksi putkiksi

Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma toteutui eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti Riihimäen kaukolämmön lämmön osto ja tuotanto 177 021 MWh Riihimäen kaukolämmön tuottamasta lämmöstä 97 % oli jätelämpöä ja 3 % fossiilisilla tuotettua lämpöä Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 46 kWh/ m3 Uusiutuva 39,6 %, Jäte-energia 29,7 %, Fossiilinen 18,3 %, Ydinvoima 12,4 % (sähkö ja lämpö) Vuonna 2014 140,2 kt CO2-ekv, ennakkotieto 2015 päästöistä 129,7 kt CO2-ekv (ilman teollisuutta)

Rakennukset ja rakentaminen Tavoitetila 2020: Rakennusten energia- ja tilatehokkuus on parantunut. Rakentamisessa käytetään kestäviä materiaalivalintoja. Järjestetään energialaitosten, rakennusvalvonnan ja yritysten yhteistyönä energianeuvontaa, jonka tavoitteena on kuluttajien, kiinteistöä käyttävien ja hoitavien energiankäytön tehostumien, matalaenergiarakentamisen ja kestävien lämmitystapavalintojen yleistyminen. Kaupungin oma uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti ja pääosin matalaenergiarakentamisena. Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten ja remonttien yhteydessä.

• rakennusvalvonnan edustaja otettu mukaan energiatyöryhmään • Energiakatselmukset Hirsimäen päiväkotiin, Uunilinnun päiväkotiin, Piikinmäen päiväkotiin

ja Istuinkiven liikuntahalliin. • Tilayksikkö on solminut energiansäästösopimukseen liittyvän rakennusautomaation

valvontasopimuksen yhteistyökumppanin kanssa tavoitteena 3–5 % energiansäästö kiinteistöissä.

• Patastenmäen puukoulun yläpohjan lämpöeristäminen uudelleen sekä kiinteistöjen pihavalaistuksien uusinta led-valaistukseen.

• Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelman mukaisesti. Energian säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta.

Rakennusten käytön aikaista energian hallintaa tehostetaan kiinteistöteknisiä -, säätö- seuranta- ja raportointijärjestelmiä kehittämällä ja määritellään rakennuskohtaiset energian käytön tavoitteet.

• Riihimäen Tilat ja Kehitys seuraa jatkuvasti energiankäyttöä omistamissaan kohteissa, ja kulutus on jäänyt keskimääräisen alapuolelle.

Lämmitysjärjestelmää valittaessa kiinnitetään huomiota lämmitysjärjestelmän kykyyn sopeutua uusiin ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Kotitalouskoneiden ja kotielektroniikan sähkön kulutusta alennetaan energiatehokkuutta painottavilla laitevalinnoilla ja sähköä säästävillä valmistuksen ja laitteiden käyttötavoilla.

• toteutunut Valaistussähkön kulutusta pienennetään käyttämällä energiaa säästäviä lamppuja kuten led- ja loisteputkivalaisimia. Puurakentamista lisätään ja edistetään.

• Peltosaaren puurakentamiskohde suunnitteilla: Peltosaari 1 asemakaavan muutoskohteen esisuunnitelma, selvitykset pilaantuneista maista ja tärinästä.

• Suurin osa pientaloista on puurunkoisia ja -verhoiltuja Talot liitetään ensisijaisesti kaukolämpöön kaukolämpöverkon alueilla.

• Kaukolämpöön liittymiset toteutuneet Rakennuslupaprosessissa ja -valvonnassa annetaan tietoa energiatehokkuutta parantavista ja päästöjä vähentävistä toimista. Kiinnitetään erityishuomiota myös tehottomiin sähkön käytön ratkaisuihin.

• Maalämpö- ja poistoilmalämpöjärjestelmät lisääntyneet Talonrakentajia neuvotaan ja ohjataan lämmitystavan valinnassa. Peltosaarta kehitetään eko- ja energiatehokkaana kaupunginosana.

Seuranta/ Mittarit Peruskorjattavien rakennusten energiankulutusseuranta Energiatehokkaasti korjattujen osuus koko volyymista Rakennusten lämmitystapajakauma (uudet rakennukset erikseen) Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka Kaukolämmitteisten talojen osuus koko uudisrakennuskannasta Neuvontatilaisuuksien lukumäärä / vuosi Neuvontaa saaneiden asiakkaiden määrä Taloteknisten järjestelmien uusiminen lkm/ kiinteistökanta

Myönnettyjen pientalolupien osalta energialuokat olivat: luokka A 1 kpl, luokka B 7 kpl, luokka C 10 kpl. E-lukujen keskiarvo oli 144 kWhE/m2, vuosi. E-lukujen keskiarvo parani vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 4 %.

Liikenne ja liikkuminen Tavoitetila 2020: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Ohjataan paljon työssään autoa käyttävät kaupungin työntekijät taloudellisen ajotavan koulutukseen sekä jaetaan vähemmän käyttäville tietoa taloudellisesta ajotavasta.

• RHL-Datan henkilökunta taitaa taloudellisen ajotavan, käytössä on vain omia autoja työajoihin.

Siirrytään tekniikan kehittyessä uusiutuvan energian ja sähkön käyttöön kaupungin omissa ajoneuvoissa ja kuljetuksissa. Kevyen liikenteen verkostoa täydennetään ja yhtenäistetään.

• Kevyen liikenteen verkostoa on täydennetty asemakaavahankkeissa. • Seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa on tehty liikennelaskenta

kevyenliikenteen osalta. • Yleiskaavaluonnoksessa tukeudutaan seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen

suunnitelman pääpyöräilyverkon määrittelyyn. • Kontiontien pyörätie 400 metriä ja Kontiontien puistoraitti 400 metriä, Kierrätyskeskuksen

puistoraitti 100 metriä • Punkantien jalkakäytävä 50 metriä

Liikenteen seutuyhteistyötä kehitetään naapurikuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä kehitetään houkuttelevammaksi yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa, linjastoa selkeyttämällä, tarjontaa lisäämällä sekä mahdollisilla taksanalennuksilla. Junan merkitystä nopeana ja ympäristöystävällisenä kulkuvälineenä kasvatetaan Riihimäen seudun joukkoliikenteessä tiedottamista lisäämällä ja syöttöliikennettä kehittämällä. Katu- ja liikenneverkon suunnittelussa lähtökohtana on sujuva ja vähäpäästöinen liikenne. Kuljetustarpeen minimoimiseksi puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistetään mahdollisuuksien mukaan syntykohteessa tai lähiympäristössä esim. maisema- ja meluvalleina.

• Kaavoitusyksikkö osallistuu sijoittamista koskeviin neuvotteluihin. • Kontiontien jalkakäytävän poistettavia betonilaattoja kierrätettiin kuntalaisille. Laatat oli

noudettava itse paikan päältä. • Maisemavallien täyttökapasiteetista on tehty selvitys ja uusia maisemavallien

sijoituspaikkoja on selvitetty.

Palvelulinjaa kehittämällä sekä ikäihmisten ja vammaisten kuljetuksia tehostamalla vähennetään henkilöauto ja taksiliikennettä.

• Vammaispalvelu sekä koti- ja vanhuspalveluiden palveluneuvonta ja omaishoidosta vastaava työntekijä kävivät tutustumassa palvelulinjaan. Asiakkailta kysyttiin palautetta toiminnasta. Kehittämisehdotuksia palvelulinjan kehittämiseksi esitettiin liikennetekniikan asiantuntijalle kilpailutusta ja tiedotusta ajatellen.

Hallintokunnat suosittelevat hankkimaan polkupyöriä työntekijöiden työkäyttöön ja tiedottavat pyöristä henkilökuntaa.

• Yritystalon henkilöstöllä on käytettävissään kaksi lainattavaa polkupyörää työtehtäviin. Vammaispalvelun henkilöstö hyödyntää pyöriä työssään mahdollisuuksien mukaan.

• Koti- ja vanhuspalveluihin on hankittu toinen yhteiskäyttöön tarkoitettu polkupyörä. • esitetty uuden pyörän hankintaa TYTA:lle

Uusia kokoustekniikoita kehitetään ja hyödynnetään liikkumisen vähentämiseksi. Järjestetään koulutusta kokoustekniikoiden hyödyntämiseksi.

• Soten johtoryhmä on tutustunut loppuvuodesta 2015 etäyhteysohjelma Lyncin käyttöön. • It-hankintayksikkö koordinoi skypen käyttöä ja käytön laajentamista Riihimäen kaupungille

sekä Lopen ja Hausjärven kunnille. Sähköistä asiointia kehitetään.

• Sähköistä asiointia kehitetään osana maakunnallista sote-valmistelua. • Rakennusvalvonnan sähköinen asiointi

Mahdollistetaan etätyöskentelyn tekeminen.

• Sote-toimialalla liikkuvaa työtä tekevälle henkilöstölle on hankittu kannettavia tietokoneita, joilla myös etätyön tekeminen on mahdollista. Tämä tehostaa työajan käyttöä ja vähentää jonkin verran autolla ajoa (esim. loppupäivä etätyötä kotikäynnin/verkostoneuvottelun jälkeen esimiehen luvalla).

• Etätyökäytäntö Liikuntapaikat toimivat ns. lähiliikuntapaikka periaatteella eli perusliikuntapaikat sijoitetaan lähelle asumista.

• Yleiskaavaan liittyvässä Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelman laatimista.

Seuranta/ Mittarit Kaupunki- ja palveluliikenteen matkustajamäärät : Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (%) Kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus Liikennelaskennat Kevyen liikenteen väylien kokonaispituus ja katkojen pituus: Henkilöautojen kokonaismäärä ja asukasta kohti Riihimäellä: Liikennetapajakauma Autoistumisaste (%)

132 759 matkaa vuonna 2015 diesel: 144 721 litraa , kevyt moottoripolttoöljy 38 804 litraa, bensiini 21 042 litraa Vuonna 2015 kevyen liikenteen väyliä oli yhteensä noin 90 km. Vuoden 2015 lopussa Riihimäellä oli 16 663 rekisteröityä henkilöautoa.

Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet Tavoitetila 2020: Hankinnat ja kuluttaminen ovat Riihimäellä kestävällä tasolla painottamalla tuotteen koko elinkaaren aikaisia ympäristö-, ilmasto- ja energiavaikutuksia. Ennen hankintaprosessin aloittamista selvitetään onko hankinta välttämätön vai onko vaihtoehtoisia tapoja hoitaa toiminto, mahdollinen hankinta mitoitetaan vastaamaan todellista tarvetta.

• YMPLA: turhaa tavaraa ei hankita Energia- ja materiaalitehokkuus huomioidaan hankinnoissa aina kun se on mahdollista. Energia- ja materiaalitehokkuus määritellään yhdeksi hankintakriteeriksi.

• SOTE- Kilpailutuksissa otettu huomioon ympäristöasioita: hygieniatuotteet (vaipat yms.), siivousaineet (osana koko kaupungin kilpailutusta), toimisto- ja sairaalakalusteet (kaupungin kilpailutukset), laitospuolen lääkkeet (sairaala-apteekki KHKS: heidän toimestaan kilpailutettu), toimistotarvikkeet: (kaupungin kilpailutus), pesulapalvelut (ympäristöasiat selkeästi esillä kilpailutuksessa), autohankinnat, asiakkaiden ryhmäkuljetukset, ruokapalvelukilpailutus, asumispalvelukilpailutukset. Lisäksi suuren kulutusvolyymin tarvikkeet pyritään hankkimaan isoissa erissä, jottei tule turhaa pakkausjätettä.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisällytetään vaatimus energiatehokkuutta edistävistä huolto- ja käyttöohjeista sekä mahdollisesta käyttöönottokoulutuksesta.

• Toteutunut Palveluhankinnoissa ja kuljetuspalvelujen hankinnoissa huomioidaan palvelun tuottajan materiaali- ja energiatehokkuus.

• Toteutunut Hankintatiimin toiminta käynnistetään RHL-Data Oy:n vetämänä.

• Ei aina Hankitaan energiatehokkaita, kestäviä ja riittävän takuun omaavia laitteita. Energiatehokkuus huomioidaan myös vuokraus- ja leasinghankinnoissa.

• Toteutunut ATK- ja toimistolaitteilta edellytetään Energy Star-vaatimusten täyttymistä laitteen käyttö- valmius- ja lepotiloille. Energiansäästöominaisuudet tulee olla valmiiksi kytketyt.

• Toteutunut

Huomioidaan hankintaohjeissa ympäristönäkökohdat ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutukset.

• Toteutunut Järjestetään hankinnoista vastaaville koulutusta energia-asioiden ja ympäristönäkökohtien huomioimisesta hankinnoissa.

• Järjestetty koulutus kaupungin henkilöstölle kestävistä hankinnoista Osallistutaan Ekohankintaverkoston toimintaan.

• Ekohankintaverkostoon on nimetty edustajat kaikista hallintokunnista. Kerrottu toiminnasta toimialoille.

Vähennetään paperinkulutusta lisäämällä sähköistä asiointia, kaupungin yleisimmin käytetyt lomakkeet ovat saatavilla ja palautettavissa sähköisessä muodossa.

• Sähköistä asiointia kehitetään osana maakunnallista sote-valmistelua. • Kaivulupa -lomake on muutettu sähköiseksi paperin vähentämiseksi ja asioinnin

sujuvoittamiseksi. • skypen käyttöä tehostetaan • kaksipuoleinen tulostus • henkilökohtaisia tulostimia ei ole juurikaan • Lautakunnat, kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ovat siirtyneet sähköiseen

kokouskäytäntöön, paperin kulutus on vähentynyt Mobiilien käyttöä laajennetaan. Asiakaskyselyt tehdään sähköisesti.

• Kannettavat tietokoneet tehostavat työtä ja vähentävät paperin kulutusta. Ruokapalveluiden elintarvikehankinnoissa suositaan hankintalain puitteissa ruokaa, jossa elintarvike- ja kuljetusketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset (mm. luonnonmukaisesti tuotettua, sesongin mukaista kasvis- ja lähiruokaa)

• kts. ympäristöpolitiikan toteutuminen. Ehkäistään jätteiden syntyä, lisätään hyötykäyttöä tehostamalla kierrätystä ja lajitellaan syntyvät jätteet lajitteluohjeiden mukaisesti.

• Jätteet lajitellaan ja kierrätetään siinä laajuudessa kuin mahdollista: sekajäte, paperi, pahvi, metalli, lasi, vaaralliset jätteet; tekstiilien uusiokäyttö mahd. mukaan

Jätteiden hyötykäyttöä kehitetään.

Seuranta/ Mittarit Hankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu (kokonaismäärä ja osuus kaikista): Hyödynnettävän ja ilmaan pääsevän kaatopaikkakaasun määrä Sähkön osuus jätteestä tuotetusta energiasta Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä kg/ asukas Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen (%) materiaaleina ja energiana Kaupungin paperinkulutuksen määrä arkkia/työntekijä: kpl

Vuonna 2015 vuosisopimuksia oli yhteensä 40 kpl ja niistä 27:ssa oli huomioitu ympäristöasioita (68 %) 2243 arkkia/ työntekijä

Tietoisuus ja valistus Tavoitetila 2020: Riihimäkeläisten tietoisuus omien valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin on parantunut. Edistetään ja lisätään energiankäyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyvän informaation jakamista. Ilmastostrategiasta tiedotetaan suunnitelmallisesti viestinnän eri keinoin. Kaupungin päättäjiä, työntekijöitä ja yrityksiä kannustetaan ja sitoutetaan ilmastostrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen.

• Tiedotettu sisäisesti ympäristötiedotteessa, intrassa Yammerissa; ulkoisesti nettisivuilla, Ekokaari- lehdessä, twitterissä, Ekoarki-uutiskirjeessä, ympäristöraportissa

• järjestetty koulutusta kaupungin työntekijöille Lisätään ympäristövastaavien ilmastotietoisuutta koulutuksella.

• järjestetty koulutusta ekotukihenkilöille Kaupunkilaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin.

• Ekoarki- työryhmä pyrkii edistämään kestävää elämäntapaa, Ekoarjen uutiskirje Tiedotetaan eri keinoin mm. kaupungin www-sivuilla keinoista ja tavoista, joilla kaupunkilaiset voivat vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään.

• Ekoarjen sivusto ja ympäristöraportin tiivistelmä

Kodinkoneita ym. sähkölaitteita myyvät yritykset aktivoidaan antamaan kuluttajille energiatehokkuusneuvontaa. Kaupunkipyöristä tiedottamista tehostetaan. Kaupungin henkilöstöä neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin. Ympäristötietoisuuden lisääminen.

• ks. ympäristöpolitiikan toteutuminen. Ilmastonmuutos ja sen hillintä sekä energian tehokas käyttö sisällytetään opetukseen kaikilla koulutustasoilla osana ympäristökasvatusta. Vihreä lippu- toimintaa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä koulujen kestävän kehityksen sertifiointia lisätään. Uusia opetusteknologioita hyödynnetään koulujen opetuksessa.

Seuranta/ Mittarit Henkilöstön ympäristökoulutusten määrä ja osallistuneiden määrä Vihreä lippu päiväkodit ja koulut, sertifioidut koulut Asukaskysely

n. 50 osallistujaa 4 kpl Harjurinteen-, Eteläisen-, Herajoen- ja Haapahuhdan koulut, mukana vihressä lipussa.

Ilmastonmuutokseen varautuminen Tavoitetila 2020: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Riihimäen kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin huomioimalla sään ääri-ilmiöiden riskit suunnitelmissa. Valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin häiriötekijöihin.

• Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelman päivitys on tekeillä ja valmistuu vuonna 2016.

• Hulevesien hallittu suunnittelu uudisrakentamisessa, valvontaa tehostettu • Tulviin varautuminen mukana kaupungin valmiussuunnittelussa

Varmistetaan yhteiskunnallisesti keskeisten toimintojen toimintavarmuus poikkeuksellisissa tilanteissa.

Seurataan aktiivisesti ilmastonmuutosta koskevia tutkimustuloksia ja ennusteita. Tarkistetaan ohjeistusta uusien tietojen perusteella. Selvitetään rakennettujen alueiden rankkasadetulvariskit ja suunnitellaan varautumistoimenpiteet.

• Ely-keskuksen Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 valmistui.

• Huomioidaan kaupungin ja toimialan valmiussuunnitelmien laadinnassa Ylläpidetään tulva- ja myrskytuhojen torjunta- ja korjausvalmius. Tarkistetaan olemassa olevien rakenteiden kestävyys.

Kaupunki toteuttaa hulevesien hallitsemiseksi tarvittavia ratkaisuja esim. kosteikkoja ja hulevesialtaita. Kartoitetaan merkittävät tulvariskialueet ja laaditaan niille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat.

• Kartoitettu ja laadittu ELY-keskuksen koordinoimana Ilmastomuutoksen vaikutukset huomioidaan metsäsuunnitelmassa sekä metsien, puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa.

• käynnissä Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan ja järjestetään toimivat ekosysteemipalvelut myös kaupunkirakenteen sisällä.

• Viheralueohjelma laadittu

Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja varaudutaan niihin. Kaavoituksen yhteydessä tehdään hulevesisuunnitelmat.

• Yleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia on arvioitu. • Punkanjoen alueellisen hulevesiselvityksen laatiminen on vireillä. • Parooninmäen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu tulvariskiselvitys ja

hulevesiselvitys. Kiinteistöjen hulevesien käsittelytavasta vaaditaan suunnitelma. Suunnitelman toteuttamista valvotaan rakennustyön aikana sekä vesihuoltolain valvonnassa. Otetaan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja liikuntamahdollisuuksien luomisessa esim. muovijää.

• Tekonurmi keskusurheilupuistossa Vesihuolto ja jätevedenpuhdistus turvataan myös sään ääri-ilmiöiden yhteydessä.

• Vuonna 2015 vedenjakelu ei häiriintynyt sään ääri-ilmiöiden takia, eikä ollut tulvimisesta johtuvia ohituksia jätevedenpuhdistamolla.

Seuranta/ Mittarit Kaavojen hulevesisuunnitelmat ja hulevesiä koskevat kaavamääräykset Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä METSO -ohjelman toteutuminen Luonnon monimuotoisuuden seurantakohteiden (LUMOS) seurannan tulokset

riihimäen kaupungin 1 ympäristöraportti - · pdf fileluonnonsuojelualue...

Documents