1RIIHIMÄEN KAUPUNGINYMPÄRISTÖRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010

2009200920092009

2

Riihimäen kaupunki 2010

Riihimäen kaupunkiPL 125

11101 Riihimäkiwww.riihimaki.fi

Lisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö

p. 019 758 4160, 040 330 4160elina.maenpaa@riihimaki.fi

Tilaukset:Tietotupa p. 019 758 4040

Taitto: Jaana HodjuKuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita

ISBN 978-952-5571-32-5 PDFPainopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2010

3

ESIPUHEYmpäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbaromet-reissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristö-politiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa.

Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmä-työn avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäke-läisille.

Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Riihimäellä 1.6.2010

Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpääkaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

SisällysluetteloEsipuhe 3Yleistietoa Riihimäestä 4Kaupungin ympäristövastuu 6Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2009 10 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 10 Luonnonvaroista huolehtiminen 14 Ympäristöriskien hallinta 19

Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 24 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 27 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 30Ympäristötilinpäätös 2009 34Tytäryhteisöt 37Riihimäen ympäristön tila 39Yhteenveto ja kehittämistarpeita 43

4

YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ

Ryttylä

Kara

Karhi

Erkylä

Kermaala

Hiivola

Herajoki

Arolammi

Kytäjärvi

Kytöjärvi

KESKUSTAAJAMA

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemä-enjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä–länsisuunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreeni-mäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajentunut.

Väkiluku 28 587Pinta-ala 126 km2, josta vesipinta-alaa 5 km2 maapinta-alaa 121 km2 asemakaavoitettu pinta-ala 2400 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2060 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 439 ha luonnonsuojelualuetta 156 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (890 ha) Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km

Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä-osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus-taajama, suuret tielinjat sekä pohjois– etelä- että itä–länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuo-tantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunni-telmissa luonnonsuojelualueena. Vahteriston luonnonsuo-jelualue perustettiin turvaamaan luonnon monimuotoisuutta taajama-alueen kaakkoiskulmaan vuonna 2008 ja Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009.

Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 75 %, jalostusta 24 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2009 oli 1159.

Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kan-nalta merkittävimmät ovat Ekokem Oy Ab ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voi-mansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Riihimäen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2009

Edustajat kuntayhtymissä

LuottamushenkilöorganisaatioKaupunginvaltuustoTarkastuslautakuntaKeskusvaalilautakuntaKaupunginhallitus

Ympäristölautakunta

Perusturvalautakunta

Koulutuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Tekninen lautakunta

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta

Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen

Hallintokeskus Jussi SavolaKaupunginkansliaTalous- ja suunnitteluyksikköHenkilöstöyksikkö

Ympäristökeskus Seppo LehtonenYmpäristönsuojeluyksikköRakennusvalvontayksikkö

Perusturvakeskus Marja-Liisa LindforsYhteispalvelutSosiaalityöPäivähoitoVammaispalvelutKoti- ja vanhuspalvelut

Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio YhteispalvelutPerusasteen koulutusLukiokoulutusAmmatillinen koulutusVapaan sivistystyön koulutusKirjastotoimi

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari LehtoväreHallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikköLiikuntayksikköNuorisoyksikköRiihimäen TaidemuseoSuomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo

Tekninen virasto Pertti Isokangas 31.1.2009 asti Yhteispalvelut Jouko Lehtonen 1.2.2009 lähtienKaavoituspalvelutKartta- ja tonttipalvelutTila- ja yhdyskuntatekniset palvelutAsumispalvelut

Vesihuoltoliikelaitos Pertti Isokangas 31.1.2009 asti Kari Korhonen 1.2.2009 lähtien

6

Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ym-päristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

Kuntalaki 365/1995 1 §

Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomi-oon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 §

KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU

Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ym-päristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin.

Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordi-noidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on keven-netty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaaRiihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vah-vistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen.

Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana ta-louden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmä-työtä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille.

Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

Politiikan toteutumista seurataanHallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöra-porttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympä-ristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Johdon katselmuksessa kaupungin virkamiesjohto ottaa kantaa ympäristöjär-jestelmän soveltuvuuteen, riittävyyteen ja tehokkuuteen sekä arvioi ympäristöpolitii-kan, päämäärien ja muiden järjestelmän osien mahdolliset muutostarpeet. Viimeksi johdon katselmuksessa 8.6.2009 yhteenvetona todettiin, että ympäristöasioissa on edetty parempaan suuntaan ja siitä on tullut osa arkielämää ja jatkossa ympä-ristöteema otetaan vahvemmin mukaan kuntastrategiaan.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

7

SanastoYmpäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupun-ginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.

YmpäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisemi-nen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa.

YmpäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhtei-set merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia.

YmpäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa ke-hittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

YmpäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seuranta-menettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

YmpäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien to-teutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

YmpäristötiimiYmpäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallinto-kuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 19 henkilöä.

YmpäristövastaavaHallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympä-ristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 85.

8

Riihimäen kaupungin uusin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuus-tossa 7.12.2009. Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tar-kistetaan valtuustokausittain

Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat:

• Ympäristötietoisuus • Hankintojen ympäristövaikutukset • Kuljetukset (henkilö, tavara, työkoneet) • Kaupunkirakenne • Jätehuollon toimivuus, kierrätys • Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi)

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAhyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista.

Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen.

Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäki strategiassa.

Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärätSeuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelai-tokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillit-seminen ja siihen sopeutuminenRiihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemises-tä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa.

Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta ener-giankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.

2. Luonnonvaroista huolehtiminenLuonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttä-mällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina.

Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihi-mäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen.

Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäise-mällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.

3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

9

Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.

4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallintaRiihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän ke-hityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen.

Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöin-titapajakauma.

Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liiken-netarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan.

Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukko-liikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja.

6. Ympäristökasvatus ja -tiedotusRiihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.

Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöi-tä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.

Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seurantaYmpäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuusto-kausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden to-teutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Riihimäen ympäristöpolitiikkaYmpäristöpäämäärät:

• Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen• Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta• Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen• Luonnonvaroista huolehtiminen• Ympäristöriskien hallinta• Ympäristökasvatus ja -tiedotus

Keh

ittäm

inen

Seu

rant

a, ra

porto

inti

Ympäristön tilan paraneminenPilaantumisen ennaltaehkäisy

Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa:• Jätehuollon toimivuus, kierrätys• Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi)• Ympäristötietoisuus• Hankintojen ympäristövaikutukset• Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet)• Kaupunkirakenne

Kaupungin toiminnan kehittäminen:• Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit• Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Sidosryhmiin vaikuttaminen(Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

10

Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2009 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitii-kan toteutumista vuonna 2009 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2010.

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2009

ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN

Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit sekä esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta otsikolla hallintokuntien toimenpiteet ja niiden jälkeen kyseisen päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita.

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäi-semisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutu-misen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energi-ankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Rii-himäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.”

Hallintokuntien toimenpiteetHallintokeskusSähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja.

Tekninen keskusTyö- ja elinkeinoministeriö TEM ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008– 2016. Sopimuksen perusteella valmisteltiin vuonna 2009 Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma 2008–2016, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 9.3.2010.

Vuoden 2009 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö, sähkö, öljy) oli 40,6 KWh/rm3. Kiinteistöissä mm. parannettiin ilmanvaihtoa ja tiivistettiin ovia ja ikku-noita sekä valmisteltiin joidenkin kiinteistöjen siirtämistä kaukolämpöön.

Katuvalaistuksen yleissuunnitelmaa valmisteltiin vuonna 2009 ja se hyväk-syttiin teknisessä lautakunnassa 16.2.2010.

Vuonna 2008 aloitettua ARA:n ”Asumisen uudistaminen 2009–2012” -projektiin kuuluvaa Peltosaaren kehittämishanketta jatkettiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena

11

on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja va-rautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Hankkeeseen liittyvässä EcoDrive -projektissa kehitetään kiinteistöjen talousohjaus- ja perus-korjausurakointimenetelmiä. Alueen sähkölämmitteisten kiinteistöjen liittämisestä kaukolämpöverkkoon tehtiin selvitys.

Riihimäen kaupunki on mukana ”Kotitalouksien ja rakentajien energianeuvon-taa Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä” -hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosiksi 2010 ja 2011.

Riihimäen vesiHaapahuhdan saneeraus toteutuu, rakennuksesta tulee energiatehokkaampi läm-möneristyksen ja automaation myötä. Laitoksille ja pumppaamoille on asennettu taajuusmuuttajia, jotka optimoivat sähkönkulutuksen. Riihimäen vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa.

YmpäristökeskusYmpäristönsuojeluyksikkö osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjan työsken-telyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Vuosina 2010–2011 osallistutaan ilmastonmuu-toksen hidastamiseen tähtäävään CHAMP -hankkeeseen, jonka aikana Riihimäen kaupungille valmistellaan päästöjen vähentämisohjelma/ ilmasto-ohjelma. Kasvi-huonekaasupäästöjen laskenta päivitettiin. Ympäristökeskus osallistuu kaupungin energiaryhmän työskentelyyn ja energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitel-man valmisteluun.

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentami-sen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien ener-giatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa.

KoulutuspalvelukeskusValojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneiden sulkeminen päivän päätteeksi.

Riihimäen kaupunki haastoi asukkaat ilmastotalkoisiinRiihimäen kaupunki osallistui maailmanlaa-juiseen Earth Hour -ta-pahtumaan 28.3.2009.

Kaupunki sammutti valaistuksen tunniksi mm. Graniitin aukiolta, kaupungintalolta, kirjas-tolta, Istuinkiven liikun-tahallista sekä osasta keskustan kouluista ja päiväkodeista. Osallis-tumalla tapahtumaan kaupunki halusi haas-taa kaikki riihimäkeläi-

set mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.Illan aikana jaettiin myös Havin kynttilätehtaan lahjoittamia kynttilöitä

Graniitin aukiolla sekä järjestettiin iltahetki Keskuskirkossa. Illan ohjelman järjestämisessä olivat mukana Riihimäen kaupunki, Riihimäen seurakunta, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Riihimäen Martat ry, Riihi-mäen Vihreät ry, Riihimäen yrittäjänaiset ry, Peltosaari-seura ry ja Havin kynttilätehdas.

Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan. Kampanjan tarkoituk-sena ei ole säästää energiaa vaan viestiä huoli ilmastonmuutoksesta.

12

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusTekojään energiakäytön tehostaminen ei ole toteutunut. Hankesuunnitelma valmis-tui 2009, mutta kaupunginvaltuusto siirsi hankkeen vuoteen 2013. Latujen tekoon ja ylläpitoon hankittiin diesel-käyttöinen latukone.

PerusturvakeskusEnergiankäytön tehostaminen on huomioitu pesulan kilpailutuksessa (energian ja veden kulutus sekä kuljetusten osalta auton ikä ja polttoaineen kulutus 1.1.2009 alk.) Kirjauksenmäen palvelukeskuksen peruskorjauksen III vaiheessa kiinteistön energiatehokkuutta on saatu paremmaksi. Ilmastointilaitteet ja lisääntyneet val-vontalaitteet saattavat lisätä sähkön kulutusta.

Kehitystä kuvaavat mittarit Kaupungin energiansäästötavoitteet

Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa kaupunki on allekirjoittanut uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 750 MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsyä helpottamaan kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelma jossa määritellään hallintokunta kohtai-set energiansäästötoimenpiteet.

Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 14 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 240 000 m3. Vuonna 2009 ei energiakatselmuksia tehty, koska vuonna 2010 toteutetaan ESCO -tarjouskil-pailutus energiansäästöinvestointien rahoittamiseksi.

Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2008 noin 0,6 % eli 123 MWh. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi.

Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuk-sella, kWh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2009 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 40,6 KWh/rm3, joka on seurannan

Sähkönkulutus

Lämmitysenergian kulutus

13

Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten määrällisesti vettä käyttävät uimala, perusturvakeskus ja koulutuspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset kolme vuotta ollut suhteellisen tasaista. Veden kulutus vaihtelee suurimman käyttäjän uimalan käytön mukaan.

Lähde: Tilastokeskus, Riihimäen Kaukolämpö Oy

Kerrosalan mukaan laskien Riihimäen alueen kiinteistöistä uusiutuvalla energialla lämpiää neljännes. Kaukolämpö ja uusiutuvat energiat kattavat kerrosalasta lähes puolet, 47 %. Koko kaupungin kerrosalasta kaukolämmön osuus vuonna 2008 oli 44 %, josta uusiutuvien osuus oli puolet. Ilman luvanvaraista peruskorjausta teh-dyt lämmitystavan muutokset eivät välttämättä välity tilastoihin, joten esimerkiksi maalämmön osuus saattaa olla hivenen suurempi kuin yksi prosentti. Myöskään ilmalämpöpumput eivät näy tilastossa, vaan sisältyvät rakennuksen päälämmi-tystavan mukaiseen luokkaan.

Riihimäen lämmitystapajakauma vuonna 2008

aikaisista alhaisin. Keskitetyn kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on vuonna 2009 laskenut noin 1 100 MWh, öljynkulutus on kasvanut noin 1700 litraa, sähkökulutus 330 MWh ja vedenkulutus noin 500 m3.

Vedenkulutus

Vuonna 2008 kaukolämmön hankinta jakautui lähes puoliksi fossiilisen ja uusiutu-van energian kesken, vuonna 2009 uusiutuvan energian osuus oli laskenut noin 48 prosenttiin. Uusiutuva kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n Ekokemiltä hankkimasta biopohjaisen jätteenpolton lämpöenergiasta. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Ekokemin fossiilisen jätteen lämpöenergiasta ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta öljyllä ja maakaasulla tuotetusta lämmöstä.

Kaukolämmön hankinta

Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy

14

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan rii-himäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämäl-lä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.”

Hallintokuntien toimenpiteetHallintokeskusVuonna 2009 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet 2-puoleisuuskopioinnin lisääntymisen myötä. Paperinkäytön vähentä-miseksi kaupunginhallitus siirtyi 1.5.2009 paperittomaan kokouskäytäntöön.

Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2009 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korja-uskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste).

Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonais-taloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2008 ja 2009 aikana.

LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINENTekninen keskusLuonnonvaroihin liittyvistä selvityksistä on tehty maankäytön suunnittelun yhte-ydessä Riihimäen eteläisen liittymän koillissektorin luontokartoitus ja Riihimäen kauppapaikka Merkosta koskeva pohjavesiselvitys.

Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen siirtyy vuodelle 2010.

Riihimäen vesiViemärien saneerauksia on tehty pohjavesialueilla. Vesijohtojen saneerauksella, jolla vähennetään pohjavesivarojen käyttöä. Riihimäen veden johtokunta siirtyi paperittomaan kokouskäytäntöön syyskuussa 2009.

YmpäristökeskusKierrätyskeskuksen asiakasmäärä ja kierrätetyn tavaran määrä kasvoi 20 % edellisestä vuodesta. Haja-asutusalueen aluekeräyspisteiden roskaantumista seurattiin ja ongelmaa ratkottiin yhdessä teknisen viraston kanssa. Siivoamiske-hotuksia annettiin vuoden 2009 aikana 23 kpl, niiden noudattamisaste oli 96 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin Kapulan kaatopaikan pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Riihimäen pintavesien seurantaohjelman mukainen järvien vedenlaadun seurantatutkimus toteutettiin vuonna 2009. Ra-kennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa, ottamistoiminta oli vuoden 2009 aikana vähäistä.

KoulutuspalvelukeskusHankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tar-jouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset.

Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastos-sa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat.

15

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusLiikuntapaikoilla on käytetty edelleen luontoystävällisiä lannoitteita. Riihisalo on osallistunut Kaartjärven tilan parantamiseen kaislan ja muun kasvillisuuden poistolla.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu

Kierrätyskeskustoimintaa Riihimäellä vuodesta 19899.10.2009 tuli tasan kaksikymmentä vuotta kuluneeksi siitä kun Riihimäen kierrätyskeskus avasi ensi kertaa ovensa. Toiminta Kanavapolun tiloissa oli vilkasta alusta asti ja tavarat vaihtoivat omistajaa nopeasti. Varsinaisia kirpputoreja ei Riihimäellä ollut ja toiminnan aloittaminen täytti niin tavarasta eroon haluavien kuin etsivienkin tarpeen.

Kanavapolulta siirryttiin nykyisiin tiloihin Mattilan teollisuusalueelle Kylänraitille vuonna 1995. Kolme vuotta tämän jälkeen saatiin vihdoin ensimmäinen vakituinen työntekijä kierrätyskeskuksen hoitajan aloitettua työnsä 1998. Tähän asti oli toimintaa pyöritetty työllisyysvaroin palkatuilla työntekijöillä, ympäristösuojeluyksikön vastattua toiminnan ohjauksesta.

2000-luvulla toimintaa on kehitetty edelleen ja palvelua saa päivittäin noin yhdeksänkymmentä asiakasta.

20-vuotisjuhlapäivää vietettiin ansaitusti kakkukahvien merkeissä. Kutsuvierastilaisuuden jälkeen noin 250 asiakasta sai nauttia kakkukah-veista ja juhlatunnelmasta. Juhlia jatkettiin koko seuraavan viikon ajan kierrätykseen liittyvien teemapäivien merkeissä. Juhlaviikon ohjelmassa pääsi osallistumaan mm. kierrätystaidetapahtumaan, kokeilemaan graffi -timaalausta ja sai huonekalujen korjausvinkkejä.

Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankin-nasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2009 mm. Kirjauksenmäen palvelukeskuk-sen digilaitehankinnassa, kalustehankinnassa ja satokausituotteissa. Vuonna 2009 vuosisopimuksia on yhteensä 36 kpl, niistä 17:ssä on ympäristöasioita huomioitu, eli 47 prosentissa.

16

Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Syntyvän jätteen määrää seurataan jäteastioiden tyhjen-nyskertojen ja astiakokojen avulla kiinteistökohtaisesti. Toiminnasta syntyneiden jätteiden kuutiotilavuus laski vuonna 2009 14 % edellisestä vuodesta, lasku johtui lähinnä seka-/kuvajätteen vähenemisestä.

Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen seka- ja biojätteen koko-naismäärä oli vuonna 2009 5 868 tonnia. Vähennystä oli 226 tonnia eli vajaa neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä väheni 174 tonnia ja biojätteen 52 tonnia.

Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet

Riihimäellä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kuiva- ja sekajäte sekä hyödyn-tämiskelvoton rakennusjäte toimitettu Ekokemille polttoon energiana hyödynnet-täväksi. Jätteen määrän kehityksessä näkyy selkeästi taloustilanne. Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilanteesta, 349 kg/ asukas, vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2009 enää 24 kg/asukas.

Kaupunkiorganisaation toiminnan jätteet

Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät

Lähde: Kiertokapula Oy

17

Monistamon paperikulutukseen sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Hallintokeskuksen, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen ja ympäristökeskuksen kaikki paperinkäyttö sisältyy monistamon kulutukseen. Monistamon paperinkulutuksen vähenemiseen on vaikuttanut mm. kaupunginhallituksen siirtyminen toukokuun alussa paperittomaan kokouskäytän-töön. Paperinkulutuksen kasvu, noin 3 % työntekijää kohti, johtuu koulutuspalve-lukeskuksen ja koulujen paperinkulutuksen kasvusta.

Kaupungin paperinkulutus

Vuodesta 2007 lähtien kierrätyskeskuksen myynti on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2006 notkahdus johtuu osaltaan tavaroiden puutteellisesta kirjauksesta. Myös tavaraa ostaneiden asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 lähtien.

Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät vuosina 2005–2009

3293

kpl

3389

4000

3500

3000

2500

2000

Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä

Arkkia/työntekijä

asiakasta

18

Metsien ikä RiihimäelläLuonnonsuojelualueiden pinta-ala

Metsissä tulisi olla kaikkia ikäluokkia, jotta metsien monimuotoisuus ja kestävä puuntuotanto olisi turvattu. Vanhoissa metsissä elää satoja eläin-, kasvi- ja sienila-jeja, joita ei esiinny muissa elinympäristöissä. Nämä lajit tarvitsevat luonnontilaisia vanhoja metsiä monesta syystä. Vanhojen metsien monipuolinen puulajikoostumus, puiden luonnonmukainen ikärakenne ja vanhan metsän pienilmasto tarjoavat ekologialtaan erikoistuneillekin lajeille elinmahdollisuuden. Riihimäen metsät ovat suhteellisen nuoria, vuonna 2005 vain noin 41,5 % metsistä on yli 60 -vuotiaita. Vanhojen metsien osuus on samaa luokkaa, noin 40,7 %, myös koko Hämeen - Uudenmaan metsäkeskuksen alueella.

Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue, perustettiin Riihimäen kaupungin hakemuksesta Hämeen ympäristökeskuksen rauhoituspäätöksellä 26.5.2008. Alueen suojelu on tarpeellista luonnon moni-muotoisuuden kannalta. Vahteriston luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL alueelle on 3.4.2009 perustettu Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä 34,6 hehtaarin kokoinen, kaksi erillistä palstaa käsittävä Vatsian luonnonsuojelualue.

Lähde: Metinfo Metsikön ikä vuosissa

19

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suun-nittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.”

Hallintokuntien toimenpiteetTekninen keskusYmpäristöriskien hallitsemiseksi on kaavoituksessa otettu huomioon tulvavaara-alueet. Peltosaaressa on tehty hulevesiselvitys ja Riihimäenportti III:n kaava-alueella sekä Merkoksen liikealueella hulevesitarkastelut. Paloaseman osalta on tehty rakennuttavuusselvitys ja Asunto Oy Riihimäen Tornin maaperän pilaantu-neisuusselvitys.

Kunnallisteknisessä rakentamisessa syntyviä massoja pyritään käyttämään maisema- ja meluvallien rakentamiseen lähellä syntypaikkaa.

Hankinnoissa kiinnitetään huomiota tuotteisiin, jotka kuluttavat vähän luon-nonvaroja.

Riihimäen vesiPohjavesiensuojelutoimenpiteet. Riihimäen vesi osallistuu HAPPI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. POLA-RIS-hankkeessa selvitetään pohjavesialueen kokonaisvaltaista hallintaa ja sitä on tarkoitus soveltaa Herajoen pohjavesialueelle.

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtuiJätevedenkäsittelyssä muodostuu lietettä, joka kuivataan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lietettä muodostuu vuodessa noin 4 000 tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puhdistamon tontilla olevalla lietekentällä. Vuonna 2008 marraskuussa lietteen kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle polttoon.

Marraskuussa 2009 lietteen käsittelyn yhteistyö aloitettiin VamBio Oy:n kanssa. VamBio Oy rakennutti Vampulaan biokaasulaitoksen, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liiken-nepolttoaineena. VamBio Oy:n biokaasulaitos valmistui keväällä 2010 ja ennen laitoksen valmistumista liete kuljetettiin Köyliöön kompostoitavaksi. Vesihuoltoliikelaitos teki neljän vuoden sopimuksen VamBio Oy:n kanssa lietteen käsittelystä.

YmpäristökeskusYmpäristöluvallisten laitosten tarkastukset toteutuivat valvontasuunnitelman mukai-sesti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Vantaanjoen riskikartoituksen laadintaan. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Jätevesisuunnitelmia hyväksyttiin vanhojen järjes-telmien uusimiseen liittyen viisi kappaletta, ja uudisrakentamiseen liittyen kuusi

20

Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Haus-järveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus oli vuonna 2009 87,4 %. Yllä olevassa kuvassa esitetään Riihimäen jätevesien aiheuttama jätevesikuormitus Vantaanjokeen riihimäkeläistä kohden laskettuna.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäen jätevesikuormitus vuorokaudessa (g/asukas)

g/as/vrk

kappaletta, näistä yksi oli kahden kiinteistön yhteinen järjestelmä. Kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitettiin ja suurin osa vapautushakemuksista käsiteltiin, vuonna 2010 jatketaan vielä liittymättömien kiinteistöjen valvontaa. Pohjavesialueella ja ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta tiedotettiin.

KoulutuspalvelukeskusOngelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistet-tuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen.

Jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimusten täyttyminenkäsittelyteho

21

Jäteveden ohituksia tapahtuu verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla rankkasa-teiden ja lumen sulamisien aikoina. Jätevesiverkosto on osa sekaviemäröintijär-jestelmää, missä hule- ja kuivatusvedet johdetaan jätevesiverkostoon. Vuosi 2009 oli vähäsateinen, eivätkä sulamisvedetkään aiheuttaneet ongelmia. Puhdistetun jäteveden aiheuttama vesistökuormitus palasi ”normaalille tasolleen” puhdistamolle vaikean vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2009 ohituksia oli yhteensä 505 m3, ne ta-pahtuivat 60 prosenttisesti viemäriverkosta. Ohitukset johtuivat suurista virtaamista (sulamisvedet ja rankkasade) ja sähkökatkosta pumppaamolla.

Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa on annettu ehdot jäteveden käsittelyteholle sekä vesistöön laskettavan jäteveden enimmäiskuormitukselle. Vuosina 2007-2009 jätevedenpuhdis-tamon prosentuaalinen puhdistusteho on ollut lupamäärysten mukainen vuosikeskiarvona laskettuna, myös vesistöön joh-dettavan jäteveden pitoisuudet (mg/l) ovat pääosin alittaneet lupaehdoissa annetut kuormitusrajat. Lupaehtojen on kuitenkin täytyttävä myös neljännesvuosittain. Tältä osin puhdistustulos ei ole ollut yhtä hyvä kuin koko vuoden keskiarvona tarkasteltuna. Esimerkiksi vuonna 2009 jaksoittaista puhdistustulosta heikensi aktiiviliete- ja selkeytysaltaiden huoltotyöt.

Jätevedenkäsittelyn ohitukset

Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi ja vuotoprosentti

22

Riihimäellä jätteen keräyksestä vastaa kaupunki ja kiinteistöt tekevät sopimuk-sen kaupungin kanssa. Kaupunki kilpailuttaa aika ajoin keräyksen, vuonna 2009 keräyksen hoiti Sita Finland Oy. Kaupungin taajama-alueella yhdyskuntajätteen keräys toteutetaan kiinteistökohtaisena ja haja-asutusalueella kaupungin järjes-tämä jätteenkuljetus toteutetaan käyttäen yhteisiä keräyspisteitä.Jätehuollon toimivuutta koko Riihimäen kaupungin alueella seurataan kirjaamalla järjestetystä jätteenkuljetuksesta tehdyt valitukset. Jätehuollon toimivuus tehtyjen valitusten suhteen on kehittynyt suotuisasti.

Järjestetyn jätteenkuljetuksen valitukset tilastointiviikkoa kohti vuosina 2001–2009

Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit

Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadeve-siviemäreiden rakentamista. Vuoden 2009 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 184,44 km, sadevesiviemäriverkoston pituus 105,46 km ja jätevesiverkostosta sekaviemäriä 78,98 km. Sekavesiviemäriverkoston pituudessa ei ole huomioitu pääviemäreiden pituutta. Pääviemäreiden rinnalla ei tarvita sadevesiviemäriä, joten todellinen sekaviemäröintimäärä on hieman pienempi.

23

PANOKSET 2005 2006 2007 2008 2009 Raakaveden hankinta m3 m3 m3 m3 m3

pohjavesi • Herajoki 1 433 681 1 355 180 1 391 192 1 118 565 1 123 781 jälleenimeytykseen 243 660 202 066 215 562 215 472 231 099 • Piirivuori 1 298 674 1 303 420 1 357 458 1 331 999 1 229 150 • Kormu - - 76 781 391 361 442 884 Yhteensä 2 976 015 2 860 666 3 040 993 3 057 397 3 026 914 Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tn Vedenkäsittely • Herajokijuraperle-kalkkikivi 35 54 48 48 48 natriumhydroksidi 15 13 31 14 25 • Haapahuhta natriumhydroksidi 8 11 13 24 11 Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tn ferrosulfaatti 632 633 722 804 918 polymeeri 6,5 6 7,8 7,6 11

Jätevesiliete m3 m3 m3 m3 m3

kuorihake 3 357 3 790 3 160 2 825 537 hevosten kuivike - 0 0 235 0

Ostettu energia kWh kWh kWh kWh kWh sähkö vedenkäsittely ja -jakelu 1 319 750 1 392 715 1 383 867 1 338 259 1 390 231 paineenkorotus 104 425 114 995 108 160 83 814 86 140 viemäriverkosto 255 960 277 580 291 572 603 735 245 712 jätevedenkäsittely 2 659 055 2 751 355 2 489 005 2 790 941 2 538 346

Tuotettu energia 300 000 350 000 385 000 385 000 390 000

Polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraa kevyt polttoöljyveden hankinta 37 611 33 400 29 922 29 037 29 238 jätevedenpuhdistus 0 0 1 324 10 138 maakaasu (m3) jvp 82 230 58 243 44 378 20 869 26 255 biokaasu (m3) jvp 513 563 554 209 574 861 620 834 625 542

Käyttökustannukset euroa euroa euroa euroa euroa vedenhankinta 321 521 329 703 346 865 426 321 542 703 paineenkorotus 17 802 14 890 19 856 10 850 15 351 jäteveden pumppaus 53 860 55 360 72 276 65 358 85 568 jätevedenpuhdistus 636 497 686 169 607 297 964 431 1 023 940

TUOTOKSET 2005 2006 2007 2008 2009 Pumppaus verkostoon m3 m3 m3 m3 m3

pohjavesi• Herajoki 1 433 681 1 355 180 1 287 750 1 040 834 1 034 611 • Haapahuhta 1 298 674 1 303 420 1 357 458 1 191 086 1 229 150 • Kormu - - 76 781 382 797 433 960 Yhteensä 2 732 355 2 658 600 2 721 989 2 614 717 2 697 721

Veden myynti m3 m3 m3 m3 m3

• Riihimäki 2 231 822 2 282 395 2 416 122 2 233 264 2 176 115 Laskuttamaton kulutus m3 500 533 376 205 305 867 381 453 521 606 % 18,3 14,2 11,2 14,6 19,3

Jätevesi m3 m3 m3 m3 m3

• Riihimäeltä 4 258 324 4 291 762 4 366 142 4 941 810 3 789 767 • Lopelta 323 986 301 123 330 650 389 486 307 864 • Hausjärveltä - 56 780 140 815 268 280 236 898 ohitukset yhteensä 240 2 010 2 231 6 530 505 Yhteensä 4 582 550 4 651 675 4 839 838 5 606 106 4 335 034

Kuivattu liete m3 m3 m3 m3 m3

kompostoitu 4 213 4 700 4 922 3 895 735 muualle käsiteltäväksi 0 0 15 367 3 588 Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kg elohopea 0,81 1,0 1,6 0,26 0,41 kadmium 1,1 1,1 1,2 0,68 0,78 kromi 59 50 77 53 51 kupari 377 373 358 221 163 lyijy 64 65 60 37 40 nikkeli 30 35 46 39 23 sinkki 642 658 776 466 549

Päästö veteen kg kg kg kg kg BHK7atu 20 163 19 537 21 535 62 050 21 535 CODcr 137 477 153 505 164 250 284 700 127 750 Pkok 1 375 1 023 1 387 2 445 1 059 N 50 408 65 123 65 700 76 650 65 700 NH4-N 7 790 5 117 2 811 8 030 12 045 SS 28 870 28 870 31 025 91 250 29 565

Jätteet kg kg kg kg kg välpejäte kaatopaikalle 166 400 136 500 169 500 15 500 0 välpejäte polttoon - - - 167 690 151 rasvanerotuksen jäte 11 500 12 500 11 700 22 000 31 500 ongelmajäte Ekokemille 0 1 350 1 000 1 000 2500

Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2005–2009

Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.

24

Ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakenne-tun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntara-kennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiin-nitetään erityistä huomiota.”

Hallintokuntien toimenpiteetTekninen keskusKaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Piikinmäen kerrostaloalueen kaavoitus ja muut keskusta-alueen tiivistävät kaavahankkeet valmistuivat vuonna 2009. Lisäksi valmistui Hyvinkään – Riihimäen maankäytön kehityskuva.

Riihimäen vesiRiihimäen vesi on mukana kaavoitushankkeissa niiden alusta lähtien. Suuremmissa kaavahankkeissa annetaan kaavalausunto.

YmpäristökeskusYmpäristönäkökohtien huomioimiseksi osallistuttiin kaikkiin keskeisiin kaava- ja YVA-hankkeisiin sekä kaavojen selvitysten, kuten hulevesisuunnitelmien sekä melu- ja luontoselvitysten laadintaan. Myös Peltosaari-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuttiin. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.

KoulutuspalvelukeskusHarjunrinteen koulun perusparannuksen päätös talvella 2010.

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA

PerusturvakeskusPiikinmäen päiväkodin ja Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentamisen suunnittelu. Piikinmäen päiväkoti tulee sijaitsemaan lähellä joukkoliikenneasemia. Tiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa.

Kuva: Viherpeukalo

25

Peltosaari -projektiRiihimäen kaupunki käynnisti vuonna 2008 Peltosaari-projektin, jonka tavoittee-na on alueen uudistaminen energiatehokkaaksi, moderniksi kaupunginosaksi. Suunnittelun suurin haaste on ratkaista alueen imagon parantaminen ja tehdä alueesta suosittu kaupunginosa.

Peltosaaren alue on 1970–80 - luvuilla rakennettu lähiö, jonka läheisyyteen on rakentunut uusi asemanseudun alue monipuolisine palveluineen. Peltosaari sijaitsee kaupungin keskusta-alueella liikenteellisesti erinomaisessa paikassa pääradan varrella Riihimäen rautatieaseman ja matkakeskuksen läheisyydessä. Alueella on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Koska Peltosaaressa on paljon vuokra-asuntoja, ovat ongelmat alueella kasaantuneet. Lisäksi alueen raken-nuskanta on suurelta osin energiataloudellisesti ja rakennustekniikan kannalta uudistamisen tarpeessa.

Riihimäen teknisessä virastossa on valmisteltu projektisuunnitelma, jonka mukaan hanke ajoittuu vuosille 2010–2013. Suunnittelu etenee vaiheittain yleispiirteisestä yksityiskohtaiseen. Riihimäen kaupunki järjestää yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta. Kilpailun tarkoituksena on hakea laajasti mahdollisuuksia kehittää taantuvasta asuinalueesta houkutteleva kaupunkiasu-misen kohde. Kilpailulla haetaan kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle sekä täydennysrakentami-selle. Uusia ratkaisuja haetaan myös liikenteen, erityisesti kevyen liikenteen ja pysäköinnin järjestämiselle.

Yhteistyökumppaneina projektissa ovat ARA, VTT, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, TKK:n arkki-tehtiosasto, puurakentaminen, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, valtakun-nallinen moderni puukaupunki – hanke ja Tekes. Peltosaaren uudistamistyössä tulevat olemaan mukana yksityiset, kilpailutetut yritykset, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, alueen asukkaat ja Riihimäen kaupunki.

VTT:n vetämässä EcoDrive – hankkeessa on mukana useita kaupunkeja ja lähiöitä Suomessa, myös Riihimäki ja Peltosaari. Hankkeessa selvitetään, miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehittää kestävän kehityksen suuntaan. Hankkeen tavoitteena on laatia energiatehokkaita ja ekologisia korjausraken-tamisen ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja – tyyppisissä taloissa. Erityistarkasteluun nousevat energiakysymykset (lämmön lähde ja jakelu, käyttöveden lämmitysratkaisut) sekä kustannusteho-kas perusparantaminen. Tutkijat ottavat kantaa myös maankäytöllisiin asioihin mm. mahdollisuuksiin tehostaa maankäyttöä ja tiivistää kaupunkirakennetta. EcoDrive -hankkeen selvitysten pohjalta kehitetään myös peruskorjausohjeisto taloyhtiöiden käyttöön. Kaupungin toimenpiteisiin kuuluu paitsi suunnittelutta-minen, myös asuntopoliittiset toimet uudistustyön aikana ja sen jälkeen.

26

KUVA PELTOSAARESTA

Kehitystä kuvaavat mittarit

Kaupunkirakenne

Riihimäen kaupunkirakenne on yksi Suomen tiiviimpiä: noin 94 % väestöstä asuu keskustapalvelujen piirissä kolmen kilometrin etäisyydellä matkakeskuksesta. Sii-

hen on vaikuttanut Riihimäen maapoliittinen periaate, jonka mukaisesti Riihimäen kaupunki asemakaavoittaa vain omistamaansa raakamaata. Asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista ohjaavat suunnittelutarveratkaisuiden johdonmukaisuus ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu.Kaupunkirakenne vaikuttaa oleellisesti liikennemääriin, teknillisten verkostojen pituuteen ja yhtenäisten luontoalueiden säilymiseen. Tiivis kaupunkirakenne vähentää moottoriajoneuvojen käyttötarvetta ja edistää kevyen liikenteen mah-dollisuuksia. Palvelujen sijoittuminen keskustaan parantaa kaikkien ikäryhmien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia hyödyntää niitä.

27

LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN

Ympäristönpolitiikan päämäärä:”Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva lii-kenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liiken-teen kokonaishaittoja.”

Hallintokuntien toimenpiteetTekninen keskusKaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaiku-tusten selvittäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tehtiin Keski-Suokylän meluselvitys sekä Kalmun osayleiskaava-alueen liikennesuunnitelma ja alueen meluselvitys päivitettiin. Lisäksi selvitettiin Riihimäenportti III-V liikenteelliset vaikutukset.

Joukkoliikenteen palveluja kehitetään palkkaamalla joukkoliikennekoordinaat-tori yhdessä Hausjärven ja Lopen kanssa vuonna 2010. Lisäksi kevyen liikenteen väylien verkostoja täydennettiin.

Laajenevan kaupunkirakenteen ja hoitoalueiden lisääntymisen vuoksi kiinni-tetään huomiota kaupungin varikkotoimintojen logistiikkaan.

YmpäristökeskusYhdessä teknisen viraston kanssa osallistuttiin katupölyn vähentämiseen tähtää-vään KAPU2-hankkeeseen. Riihimäen alueen liikenteen kokonaispäästöt on selvi-tetty vuoden 2010 alussa valmistuvassa kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa ra-portissa. Vuonna 2010 toteutetaan Riihimäen ilmanlaadun leviämismalliselvitys.Riihimäen viheralueiden hoitoluokitus tehtiin kesällä 2009. Hoitoluokituksessa

asemakaavoitetut viheralueet jaettiin neljään ryhmään sen perusteella, kuinka paljon alueet tarvitsevat hoitoa. Riihimäellä oli vuonna 2009 asemakaavoitettuja viheralueita yhteensä n. 480 hehtaaria.

28

PerusturvakeskusPesulakilpailutuksessa huomioitiin kuljetusten ympäristövaikutukset. Ateriapalvelun kuljetukset siirtyivät yksityiseltä kaupungin hoidettavaksi 2009. Aiemmin kaikki ate-riat on jaettu viitenä päivänä viikossa, jatkossa vain lämpimät ateriat. Jäähdytetyt ateriat jaetaan kolmena päivänä viikossa. Vähentänyt kuljetuksien määrää.

Henkilökuljetusten kilpailutuksessa voitti paikallinen toimija, jolloin kylvetys-palvelun kuljetuksiin vähemmän kilometrejä elokuusta 2009 alkaen.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Kevyen liikenteen väylien pituus Riihimäellä

Kevyen liikenteen väyliä oli vuonna 2009 yhteensä noin 84 km, eli on noin 3 m asukasta kohden laskettuna. Reittien yhtenäistämiseksi rakentamistarve on noin 7 km. Uusia väyliä rakennetaan vuonna 2010 ainakin: Junailijankadun raitti vä-lille Temppelikatu - Keskuskatu, Torikadulle raitti välille Paloheimonkatu - Etelän Viertotie ja raitti välille Murtokuja - Oikopolku. Rakennettavien raittien yhteispituus on noin 400 metriä. Kevyen liikenteen väylät ja rakentamistarve on esitetty vie-reisessä kuvassa.

29

Vuoden 2009 lopussa Riihimäellä oli 14 572 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 97 888 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 510 henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 563 autoa, eli noin 10 prosenttia enemmän kuin Riihimäellä.

Kaupungin henkilökunnan auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt

Riihimäen kaupungin ja Riihimäen veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työ- ja virkamatkat olivat vuonna 2008 363 990 km. Vuonna 2009 matkojen määrä vähentyi noin 20 prosenttia, 291 413 kilometriin. Näistä ajetuista kilomet-reistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat vastaavasti 58 tonnia ja 47 tonnia. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä. Paikallisliikenteessä tehdyt matkat

Henkilöautojen määrä Riihimäellä

120 000

90 000

60 000

30 000

0

4,5

4,3

4,0

3,8

3,5

2006 2007 2008 2009

48

42

36

30

2006 2007 2008 2009

Matkaa/asukas

Lähde: AkeLähde Ake 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

kpl

16 000

14 000

12 000

10 000

kpl/1000 as525

500

475

450

1000 km

1 000

100

10

1

kg

48

42

36

30

Matkat/kpl

30

Riihimäen katupölyn mittaustuloksia vuosina 2006–2009

Riihimäen kaupunki osallistui vuosina 2006–2009 ”Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistamisen ja talvikunnossapidon avulla” -hankkeeseen. Hankkeessa mitattiin mittausauton takapyörän takaa kadusta nousevan halkaisijaltaan alle 10 μm hiukkaspitoisuutta. Yllä olevan kuvan mittauksissa ensimmäinen mittaus on tehty puhdistustöiden jälkeen ja toinen mittaus noin kuukauden päästä. Etenkin vuosina 2007–2008 Riihimäellä oli suuria rakennustyömaita, joiden vaikutus näkyi mittaustuloksissa. Katujen puhtaustaso parantui hankkeen aikana, mutta paran-tamisen varaa edelleen kuitenkin on.

YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS

Ympäristöpolitiikan päämäärät:”Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmaston-muutokseen liittyvistä asioista.”

Hallintokuntien toimenpiteetHallintokeskusRHL- datan antamia ohjeita on työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on nouda-tettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä.

Tekninen keskusRiihimäen kaupungin internet-sivuilla on nähtävillä teetetyt luonto-, melu-, liiken-ne- ja hulevesiselvitykset.

Riihimäen vesiRiihimäen Vesi oli mukana mm. Pytty-kampanjassa, joka on ollut median eri muodoissa esillä. Olimme myös mukana vesikouluaineiston laadinnassa, joka on toimitettu koulujen käyttöön. Pytty-kampanjan ja Vesikoulun aineistot ovat netin kautta kaikkien käytettävissä.

Ympäristökeskus Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti myös internet-sivujen ja lehdistötiedotteiden avulla. Kaupungin ympä-ristöpolitiikka päivitettiin ja kaupungin ympäristötyöstä julkaistiin yhdeksäs ympä-ristöraportti. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana jatkettiin hallintokuntien yhteistä roskaamisen vähenemiseen tähtäävää Siisti Riksu -kampanjaa sekä kuntalaisten ympäristötietoisuutta edistävää Ekoarki -työmuotoa yhdessä riihimä-

31

keläisten seurojen ja järjestöjen kanssa. Ekoarki-työryhmän kanssa osallistuttiin Tunti maailmalle ilmastotapahtumaan. Luontokoulun materiaaleja lainattiin kou-lujen ja päivähoidon käyttöön. Vahteriston uuden luontopolun opastaulut tilattiin Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:ltä, polku valmistuu keväällä 2010. Olemassa olevien luontopolkujen taulut kunnostettiin. Kierrätyskeskuksen infopisteessä järjestettiin teemanäyttelyitä mm. nuukuusviikolla keväällä ja energiansäästöviikolla syksyllä. Reilun kaupan viikoilla jaettiin tietoutta Reilun kaupan tuotteista ja osallistuttiin kansalliseen Reilun kaupan kahvitaukoon.

KoulutuspalvelukeskusYmpäristökasvatusta toteutetaan kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Vihreä lippu Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa. Keväällä 2010 alakoulujen osallistuminen Siisti Riksu -kilpailuun lähiympäristön siistimiseksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusToimintavuoden aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä puistotoimen ja kierrätyskeskuksen kanssa kaikille avoin ja luvallinen graffi tien maalauspaikka Mo-

narille asianmukaisine jäteastioineen. 11.9.2009 järjestettiin Nuorten Siisti Riksu -tapahtuma, johon osallistui noin 500 nuorta ja heidän vanhempaansa. Siisti Riksu -teemaa pidettiin näkyvillä kaikissa nuorisoyksikön järjestämis-sä tapahtumissa. Työyksikössä on keskusteltu ja sovittu toimenpiteistä energian säästämiseksi. Esimerkiksi hankinnoissa on otettu huomioon energiatehokkuus (mm. televisiot).

PerusturvakeskusVarhaiskasvatuksen toiminnoissa ympäristökasvatus on keskeisessä roolissa.

Raappana ja graffi tit saivat Riihimäen nuoret liikkeelle Riihimäen kaupungin nuorisoyksikön ja nuorisovaltuuston järjestämää nuorten Siisti Riksu -tapahtumaa vietettiin perjantaina 11.9.2009 onnistuneesti hyväs-sä säässä. Kaikille avoimessa, päihteettömässä ilmaistapahtumassa päästiin nauttimaan A-luokan kotimaisesta reggaesta, breakdancesta ja rapista sekä tietysti graffi titaiteesta. Tapahtumassa otettiin juhlavasti käyttöön Riihimäen kaupungin luvalliset graffi tiseinät.

Nuorten Siisti Riksu -tapahtuma kokosi Riihimäelle nuorisokeskus Monarin piha-alueelle illan aikana noin 500 reggaesta, rapista ja graffi teista kiinnostunutta nuorta ja aikuista. Tapahtuman musiikista vastasivat loistavat Raappana, Superjanne, Niko ja Tapsa, Kolmas tahti sekä LC Nick ja Dani jr. Breakdance-näytösten virtuooseina säväyttivät Jesse13, Straight-A ja Billow1. Suomen reggaekuninkaan Raappanan hitit, kuten Maasta maahan, huipensivat onnistuneen tapahtuman pimenevässä syyskuun illassa.

Uusia graffi tiseiniä oli maalaamassa 17 loistavaa graffi titaiteilijaa Rii-himäeltä ja lähiseuduilta. Maalaamaan innostui myös graffi tien väsymätön puolustaja kansanedustaja Paavo Arhinmäki, jonka ohjauksessa moni pieni maalarinalku pääsi itse kokeilemaan graffi tin tekoa.

Muutamassa tunnissa harmaasta betonista ja vanerilevyistä koostuvat seinät saivat räiskyvän, eri värien ja tyylien ilotulituksen pinnoitteekseen. Jatkossa nuorisokeskus Monarin pihalla sijaitsevia seiniä saa kuka ta-hansa alan harrastaja käydä muokkaamassa omilla teoksillaan oman näköisekseen.

Nuorten Siisti Riksu -tapahtuman järjestäjäorganisaatio Riihimäen kau-pungin nuorisoyksikkö ja nuorisovaltuusto kiittävät yleisöä ja kaikkia tapah-tuman onnistumiseen vaikuttaneita yhteistyökumppaneita lämpimästi!

32

Haapahuhdan Vihreä lippu-toimintaHaapahuhdan koululle myön-nettiin kestävän tason Vihreän lippu joulukuussa 2009. Vihreä lippu–toiminta on saanut eri-ikäiset lapset ja aikuiset työs-kentelemään yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi, mikä on entisestään lisännyt koulun kestäviä arkikäytäntöjä. Veden kulutus on laskenut, jätteiden määrää on pystytty vähentä-mään ja lajittelu onnistuu. Kou-lumatkojen kulkeminen kävellen ja pyöräillen on lisääntynyt. Vihreä lippu on lisännyt yhteen-kuuluvuutta sekä koulun sisällä että vanhempien kanssa. Arjen työssä huomioidaan ekologi-suus itsestäänselvyytenä.

Kaikki tapahtumat, kilpailut, teema- ja pajapäivät (Pisarapirskeet, Toinen toista–isovanhempien päivä, ru-noraati) ovat olleet onnistuneita ja lapsia motivoivia. Lisäksi jokavuotiset retket lähimetsiin ja suolle ovat olleet erityisen antoisia.

Vanhemmat lahjoittavat oma-aloitteisesti askarteluun ja käsityöhön sopivaa materiaalia kuten esimerkiksi kankaita ja lankoja. Vanhemmat ovat aktiivisesti osallistuneet kimppakyydityksiin, jos kävellen tai polkupyörällä kulkeminen ei ole onnistunut. Toisaalta vanhemmat ymmärtämättömyyttään kuljettavat lapsia kouluun, vaikkei aina tarvetta olisikaan.

Koulu ei voi aina vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen; Emme ole

olleet tyytyväisiä joidenkin oppimateriaalien laatuun. Oppimateriaalihankinnat tehdään keskitetysti koko kaupungissa samalta tavarantoimittajalta (EU:n määräämä kilpailutuspakko). Ulkopuoliset henkilöt rikkovat paikkoja koulun pihalla iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteinen jätekatos ja vesimittari viereisen asuinrakennuksen kanssa hankaloittavat veden mittausta, jätteiden lajittelua ja seurantaa.

Uudet suunnitelmatRaati kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Kokouspäiväksi on valittu kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Raatiin valittiin myös siistijä ja iltapäi-väkerhon ohjaaja. Raadin opettajajäsen informoi muita opettajia raadin koko-uksen jälkeen eli samana päivänä yt -tunnin alussa. Vanhempainyhdistyksen kokouksessa on vanhempia pyydetty huomioimaan Vihreä lippu-tapoja omassa toiminnassaan.

Koulun opetussuunnitelmaan liitettiin kestävän kehityksen suunnitelma jo kymmenen vuotta sitten. Vihreän lipun teema on kirjattu vuosisuunnitel-maan vuosittain. Vedenkäyttöohjeet ja jätteiden lajitteluohjeet ovat näkyvissä luokissa, käytävillä, vessoissa sekä koulun ruokalassa. Myös koulun tiedo-telehtisessä ja nettisivuilla kerrotaan Vihreästä lipusta. Opetussuunnitelma uusitaan lähiaikoina, jolloin Vihreä lippu tulee entistä selkeämmin merkittyä opetussuunnitelmaan.

Esiluokan opettaja opettaa uudet esiluokkalaiset kädestä pitäen Vihreä lip-pu -tavoille. Raadin opettajajäsen yhdessä muiden opettajien kanssa huolehtii uusien opettajien ja muun henkilökunnan tiedottamisesta. Kukin raatilainen huolehtii uuden luokkatoverin opastamisesta.

Tuleville esi- ja ekaluokkalaisille sekä heidän perheilleen järjestetään toi-minnallinen kouluun tutustumispäivä, jossa yhdessä toimipisteessä esitellään koulun Vihreä lippu -tapoja käytännönläheisesti. Eri teemojen Vihreä lippu–tavat selkiytetään ja kootaan esitelehtiseksi. Tavoitteena on, että kaikki Haapahuhdan koulun käyneet oppilaat ja koko henkilökunta sisäistäisivät Vihreä lippu -tavat ja toteuttaisivat niitä aktiivisesti omassa arkipäivässään.

33

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäellä on kaksi voimassa olevaa kestävän tason Vihreää lippua, Kirjauksen päiväkodilla ja Haapahuhdan koululla. Kanta-Hämeessä on seitsemän voimassa

olevaa Vihreää lippua, niistä noin 30 % on Riihimäellä. Kirja-uksen päiväkoti aloitti Vihreä lippu toiminnan vuonna 2002 ja työ palkittiin joulukuussa 2003 ensimmäisellä Vihreällä lipulla, ensimmäinen kestävän tason Vihreä lippu myönnettiin tou-kokuussa 2007. Haapahuhdan koululle kestävä Vihreä lippu myönnettiin joulukuussa 2009. Hiivolan koululle on myönnetty Vireä lippu joulukuussa 2006. Koulu on osallistunut toiseen Vihreä lippu -projektiinsa vuosina 2008–2009, mutta Vihreää lippua siitä ei ole myönnetty.Riihimäen kauppaoppilaitokselle Oppilaitosten ympäristös-ertifi kaatti on myönnetty 27.10.2004 kolmantena kouluna Suomessa. Voimassa olevia sertifi kaatteja on tällä hetkellä yhteensä 25 oppilaitoksella. Kanta-Hämeessä sertifi kaattia ei ole muilla kouluilla, mutta Uudenmaan maaseutuopisto Hyvinkäällä sertifi kaatin on saanut toukokuussa 2007.

Luontopolkujen pituus ja määräVihreä lippu koulut ja päiväkodit Riihimäellä

Riihimäen kaupunki ylläpitää opastettuja luontopolkuja Hatlamminsuolla, Vantaajoen Käräjäkoskella, Hirvijärjellä ja keväästä 2010 alkaen Vahteriston luonnosuojelualueella. Lisäksi Riihimäellä on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyh-distyksen luontopolut Peltosaaren kosteikkopuistossa sekä Paalijärven uimarannalla.

Ympäristöviestintää tukevia hankkeita vuonna 2009

– Siisti Riksu -kampanja– Ekoarki -toiminta– Ekokaari-lehti– Päivähoidon Metsämörri -toiminta– Reilu Kaupunki -kampanja– CHAMP -ilmastohanke– Peltosaari -hanke

Hatlamminsuo Hirvijärvi Käräjäkoski Peltosaari Paalijärvi

34

Riihimäen aiemmissa ympäristöraporteissa on raportoitu kaupunkiorganisaation ympäristötuottoja, -kuluja ja -investointeja. Tämän ensimmäisen ympäristötilin-päätöksen laadintaan on käytetty Efeko Oy:n projektissa ”Kunnan ympäristökus-tannukset ja – tunnusluvut” ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukai-sesti.

Ympäristöntilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimin-taan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ns. ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustan-nuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta.

Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kir-janpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistami-sessa ja keräämiskäytännöissä.

YmpäristötuototYmpäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäris-tönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2009 olivat 22 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 184 €. Kaik-kiaan ympäristötuottoja kertyi 5,3 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli 72 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koos-tuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja ovat 27 % kaikista ympäristötuloista. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot sisältävät kierrätyskeskuksen myyntitulot ja henkilökunnan saadut palkkatuet.

Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 95 200 € ja jätevesimaksuja 138 300 €. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä, Lopelta ja Erkylän Vesiosuuskunnalta yhteensä 212 900 €.

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2009

Riihimäen ympäristötuotot 2009 (1000 €)

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 5

Ympäristönsuojelunedistäminen; 71

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 3767

Jätehuolto ja roskaantuminen; 1424

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 1

35

YmpäristökulutYmpäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäris-tönsuojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 2,1 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja vie-märiverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 162 € ja kaikkiaan 4,6 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 54 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista ja jätehuollon kulujen osuus oli 31 %. Ympä-ristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat 5 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen 4 %.

YmpäristöinvestoinnitYmpäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallis-ten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoi-daan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle.

Ympäristöinvestoinnit olivat 10,1 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestointeja tehtiin 77 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöin-vestointeja tehtiin 2,2 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 1,7 milj. € (76 % kokonaisympäristöinvestoinneista), liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon koneistouusintoihin. Imulakaisuauton hankintaan käytettiin 13 % ympäristöinvestoinneista, hankinnalla tehostetaan hiekoitushiekan poistamista ja katujen puhdistamista. Ympäristönsuojelun edis-tämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja rakennusautomaatioon energian säästämiseksi, käytettiin 8 % ympäristöinvestoinneista. Meluvalleihin kului vajaa kaksi prosenttia investoinneista.

YmpäristövastuutYmpäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennä-köisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovel-kana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana.

Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakolli-nen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä

Riihimäen ympäristökulut 2009 (1000 €)

Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2009 (1000 €)

Ympäristönsuojelun edistäminen; 175

Polttoainevero; 21Sähkövero; 173

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 30

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (sisältää poistot); 2505

Jätehuolto ja roskaantuminen; 1437

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 2

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 219

Maaperän ja pohjaveden suojelu; 53

Melun ja tärinän torjunta; 2

Ympäristönsuojelun edistäminen; 185

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 290

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 1676

Jätehuolto ja roskaantuminen; 2

Melun ja tärinän torjunta; 37

36

Riihimäen pakolliset ympäristövaraukset 1000 € – Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 36 – Kinturinmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 61 Yhteensä 97

Ympäristötilinpäätös yhteenvetoRiihimäellä vuonna 2009 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat ai-healueittain taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Riihimäen ympäristötilinpäätös 2009 Tuotot Kulut Investoinnit 1000 € 1000€ 1000€ Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 30 290 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3767 1403 1676 Jätehuolto ja roskaantuminen 1424 1437 2 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 53 0 Melun ja tärinän torjunta 0 2 37 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 1 2 0 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 5 219 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 71 175 185 Yhteensä 5268 3321 2190 Ympäristöperusteiset verot - Polttoainevero 21 - Sähkövero 173 Ympäristötoimintakulut yhteensä 3516 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot - Jätevedenpuhdistus 209 - Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 892 Kaikki yhteensä 4617

Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Riihimäen ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tuotot Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 22,0 % Ympäristötuotot/ asukas 184 € Kulut Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 2,1 % Ympäristökulut + poistot/ asukas 162 € Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 10,1 % Ympäristöinvestoinnit/ asukas 77 €

varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan.

Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitokustan-nukset ovat noin 80 000 euroa, toteutus vuosina 2004–2007. Ajalla 2004–2006 jälkihoitotöitä on tehty noin 43 400 euron edestä. Jäljellä varausta on noin 36 600 euroa, minkä arvioidaan riittävän kattamaan viimeiset jälkihoitokustannukset.

Kinturinmäen maankaatopaikan on suunniteltu toimivan vuoteen 2016. Arvioitu jälkihoitokustannus tuolloin on noin 140 000 euroa. Ajalla 2004–2009 jälkihoito-kustannuksia on kirjattu varauksena 60 800 euroa. Vuosina 2010–2016 varausta kirjataan 11 300 euroa vuosittain.

Kuva: Viherpeukalo

37

Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kaupungin tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osa-keyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta.

Konserniohjeiden mukaan ”Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnit-telussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiik-kaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumi-sesta toimitetaan ympäristön-suojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kau-pungin ympäristöraporttiin.” Seuraavassa on kerrottu ly-hyesti tytäryhteisöissä vuonna 2009 tehdystä ympäristötyöstä ja suunnitelmista vuodelle 2010.

Riihimäen Teollisuus-kylä Oy:n kiinteistöissä on huoltomiehen toimesta tehty tarkastuksia jätehuoltopistei-sissä ja ympäristössä sekä muistutettu tarvittaessa ohjeis-ta asiakaskirjeissä. Erityisesti on muistutettu pahvikeräyspisteen käytettävyydestä Riihimäen Jätehuolto Oy:n pihassa sekä vuokratilojen seinille kiinnitettyjen jätteiden käsittelyohjeiden noudattamisesta. Piha-alueiden käyttöä on tarkkailtu ja annettu siistimiskehotuksia. Tonttikoosta johtuen on ongelmana yhä autojen pysäköintitila-

vajeen lisäksi ylijäämätavarat, joiden poistosta neuvotellaan vuokralaisten kanssa ongelmien ilmestyttyä.

Lämpöenergian käyttöä on seurattu ja vertailtu aiempien vuosien kulutuksiin. Kulutuslukemat ovat olleet kaikissa kiinteistöissä keskimääräistä pienempiä. Omi-naiskulutuksien pienentämiseksi on teetetty mm. osassa nosto-ovikohteita erilaisia kunnostustoimenpiteitä. Asiakkaiden kanssa on keskusteltu mm. sisälämpötilan

ja ovien käytön optimoinnista. Lisäksi on parannettu mm. liitoksien tiiveyttä. Sepänkatu 6:ssa toteutettiin energiate-hokkuutta parantava ulkovuo-rauksen peruskorjaus.

Asunto Oy Riihimäen Tarmoke ja Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 ovat kau-kolämmössä ja pääosin nor-maalissa asumiskäytössä. Vuoden 2009 aikana Pai-menpolku 2:n kaikki jäteas-tiat sijoitettiin rakennettuun jätekatokseen. Jätteiden ke-räilyyn varatut astiat riittävät normaaliin tarpeeseen, mutta mm. jätepaperin keräystä py-ritään tehostamaan. Tarmok-keen osalta jätteet kerätään

osin Molok-astioihin. Kiinteistöihin on laadittu energiatodistukset. Molemmissa kohteissa seurataan kulutuksia kuukausittain.

Riihimäen Kotikulma Oy, Kiinteistö Osakeyhtiöt Ritylä, Riihenkatto, Riihenperä ovat mukana Peltosaarihankkeessa, jonka osaprojektissa EcoDrive

TYTÄRYHTEISÖT

38

-hankkeessa keskitytään ympäristö- ja energia-asioiden kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja inventoida olemassa oleva tilanne niin ympäristön kuin myös rakennusten osalta ja antaa tulevalle asuinympäristön ja rakennusten korjaus- ja uudistamissuunnittelulle ekotehokkaita ja energiankäytön kannalta tehokkaita vinkkejä. Hankkeessa paneudutaan rakennusten suoran sähkölämmitysjärjestel-män korvaamiseen kokonaistaloudellisemmalla ja energiatehokkaammalla järjes-telmällä, erityisesti tutkimuksen ja selvityksen alla on kiinteistöjen muuttaminen kaukolämpöön.

Riihimäen Kotikulma Oy on käynnistänyt vuoden 2009 aika-na EcoDrive- hankkeen tuloksia hyödyntäen talo 15:n, os. Ura-nuksenkatu 1a, korjaushankkeen korjaussuunnittelun sekä talo 3:n, Otavankatu 4, lämmitysjärjes-telmän muutossuunnittelun.

Riihimäen Kotikulma Oy on ollut mukana laatimassa kau-pungin energiansäästöohjelmaa ja sitoutunut siinä asetettuihin säästötavoitteisiin. Kotikulman taloista noin kolmasosassa on suoritettu lämmitysjärjestelmän perussäädöt ja kolmessa koh-teessa on vaihdettu nykyaikaiset lämmönvaihtimet. Käyttövesika-lusteita on huollettu ja osittain uusittu vettä säästäviin malleihin, myös verkostopaineet ja virtaukset on säädetty.

Riihimäen Kotikulma Oy:n ns. läntisen alueen talojen jätehuoltoa, jätteenlajit-telua ja keräämistä on kehitetty keräysasioiden ja keräyksen suhteen asentamalla keräyspisteiden oheen paperinkeräykseen tarkoitetut syväkeräysasemat, muu hyötyjäte on astioitu entistä selvemmin ja tehokkaammin.

Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotellissa siirrytään asteittain energiasääs-tölamppujen käyttöön. Jätteiden lajittelu toimii jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistössä on veden kulutukseen erillismittaus hotellille, teatterille ja pienille liiketiloille. Vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, mikä ohjaa käyttäjiä tarkkailemaan veden kulutusta. Vuoden 2010 aikana tehdään ilmanvaihtokanavien puhdistus ja järjestelmän perussäätö.

Riihimäen Teatterista toimitetaan syntypaikkalajittelun jälkeen kaikki hyödyn-nettävät jätejakeet ulkona ole-viin yhteisiin keräysastioihin. Te-atterissa lavasteita kierrätetään ja käytön jälkeen purettavista lavasteista käyttökelpoiset ma-teriaalit hyödynnetään uusissa lavasteissa ja loput uudelleen käyttöön sopimattomat mate-riaalit kierrätetään. Kierrätys toimii hyvin, mutta sitä pyritään edelleen tehostamaan.

Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalossa tehtiin vuonna 2009 patteriverkoston patteri-venttiilien vaihto ja verkoston tasapainotus tasaisemman lämmönkulutuksen saamisek-si. Vuonna 2010 vaihdetaan autosähkötolppien pistokkeet 2 tunnin kellollisiksi energian-kulutuksen pienentämiseksi

sekä lisä eristetään katolla ulkotilassa oleva 35 metriä pitkä 60 senttimetrin ilman-vaihtoputki 10 senttimetrin lisäeristyksellä, jotta talvella putkessa kulkeva ilma ei kylmenisi ja kesällä lämpiäisi. Toimenpide vähentää talvella lämmön tarvetta ja kesällä viilennyksen tarvetta.

39

Maan, veden ja ilman laatua muuttavat monet eri toiminnot, kuten liikenne, teol-lisuus ja rakentaminen. Lisäksi ympäristöntilaa uhkaavat erilaiset onnettomuus-tilanteet teollisuudessa tai kemikaalikuljetuksissa. Muutokset ympäristön tilassa ovat ajallisesti hitaita ja siksi vaikeita havaita. Usein myös ympäristön tilaa koskeva tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavissa.

Voimakkaimmin ilmanlaatuun vaikuttavat Riihimäellä taajaman ulkopuolella moottoritien liikenne ja taajamassa autoliikenne. Raskaasti ympäristöä kuormit-tavaa teollisuutta on vähän. Teollisuuslaitosten velvoitetarkkailuista saadaan säännöllistä tietoa muun muassa savukaasupäästöistä sekä vesistö- ja viemäri-kuormituksesta. Vantaanjokea kuormittaa merkittävästi muun muassa Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Järvistä etenkin Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat voimakkaasti rehevöityneet. Riihimäellä metsät ovat voimakkaassa talouskäytössä, mikä merkitsee uhkia, ja menetyksiäkin, luonnon monimuotoisuudelle.

Ympäristön tila -raporttiRiihimäen ympäristön tilasta kertova raportti on ilmestynyt kaksi kertaa, 1990 ja vuonna 2001. Ympäristöraporttia on tarkoitus päivittää lähivuosina. Raporttiin on koottu tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi /ymparisto. Raporttia voi myös tilata kaupungin monistamosta.

YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTARiihimäellä ympäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suun-taan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, vesistöjen ja pohjaveden sekä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Ympäristöntilan seuraamiseksi Riihimäelle on valmistunut seurantaohjelmat ilman-laadulle, pohja- ja pintavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti tutkimusten tilannetta sekä tarkemmin vuonna 2009 tehtyjä tutkimuksia. Kaikki tehdyt selvitykset löytyvät sähköisenä ympäris-tönsuojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi /ymparisto.

Ilmanlaadun seurantaRiihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämismal-litutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Bioindikaattoritutkimus tehtiin vuosina 2001 ja 2002, seuraavan kerran tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011–2012. Leviämismallitutkimus toteutetaan vuonna 2010.

Vuosina 2005–2006 toteutettiin ulkoilman hiukkasten pitoisuusmittaus Rii-himäen keskustassa Hämeenkadulla. Mittausten mukaan Riihimäen keskustan ilmanlaatu oli Hämeenkadulla maalis–huhtikuussa päivittäin huono tai jopa erit-täin huono. Tutkimus osoitti, että muiden hiukkaspäästölähteiden kuin katupölyn ja liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutus Riihimäen keskustan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on kevätpölykaudella lähinnä marginaalinen. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan myös vuosien 2005 ja 2006 ympäristöraporteissa. Seuraavan kerran hiukkasmittaus toteutetaan vuonna 2015.

Pintavesien seurantaRiihimäen pintavesien seurantaohjelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Ohjelman mukainen seuranta käynnistyi vuonna 2006, jolloin tutkittiin kaikkien järvien ja lampien vedenlaatua. Jatkossa Riihimäen järvien veden laatua seurataan kol-men ja lampien kuuden vuoden välein. Hirvijärven kasviplanktonin koostumusta selvitettiin tarkemmin kesällä 2007. Riihimäen lähteistä valmistui selvitys syksyllä 2006. Tehdyistä tutkimuksista kerrotaan myös vuosien 2006 ja 2007 ympäristö-raporteissa.

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA

40

Vuoden 2009 vesistöseurantaHirvijärven, Suolijärven, Paalijärven ja Paalijärveen laskevan Vähäjärven vedenlaadun seuranta jatkui vuonna 2009. Seurantanäytteet otettiin loppu-talvella ja loppukesällä. Tutkimuksen toteutti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vantaanjoen vedenlaatua seurattiin osana jäteve-denpuhdistamon velvoitetarkkailua.

Vuoden 2009 seurannan tulosten perusteella Hirvijärven vedenlaatu oli edelleen erinomainen. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus, 7 μg/l, ja kokonaistyppipitoisuus, 620 μg/l, olivat mittausjakson 2005-2009 matalimpia. Heikkenemistä edellisiin vuosiin verrattuna ei ollut havaittavissa, vaikka viime vuosina sinilevien esiintyminen on ollut Hirvijärvessä yleistä.

Suolijärvi on säilyttänyt erämaaluonteensa etenkin järven eteläosassa. Vedenlaatu Suolijärvessä oli edelleen hyvä. Väliojanlahti on järven rehevimpiä alueita. Hajakuormituksen seurauksena Suolijärven pohjoisosan havaintopai-kalla alusveden hygieeninen laatu oli kesällä heikentynyt.

Paalijärven fosforipitoisuudet olivat vuonna 2009 lähes edellistä seuran-

takertaa vastaavia, mutta typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet. Vesi oli myös sameampaa leväkukinnan vaikutuksesta. Veden hygieeninen laatu oli Paalijärvessä hyvä.

Vähäjärvessä vesi oli Paalijärveä ravinteikkaampaa ja ruskeampaa. Hygieeniseltä laadultaan Vähäjärven vesi oli uimakäyttöön sopivaa. Kesän näytekerralla esiintyneet E.coli –bakteerit, 35 kpl/100 ml, osoittivat järveen kohdistuvan kuitenkin jätevesikuormitusta.

41

Veden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuus sekä leväntuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus järvien päällysvedessä vuosina 2006 ja 2009. Lievästi rehevien ve-sien fosforipitoisuus on 10–20 μg/l, rehevän ja erittäin rehevän veden raja-arvo on 50 μg/l eli Vähäjärvi on selvästi rehevä ja Paalijärvenkin pitoisuus on rajan ylittänyt. Myös klorofylli a-pitoisuuden perusteella Vähä- ja Paalijärvi osoittavat erittäin reheviä olosuhteita. Kaavioissa T=talvi ja K=kesä.

42

Uhanalaiset lajitUhanalaisuudella tarkoitetaan sitä, että laji on ihmisen toiminnan seurauk-sesta häviämässä maastamme.

Riihimäellä uhanalaisista kasvilajeista on havaintoja mm. seuraavien lajien osalta: peltorusojuuri, ahokirkiruoho, ketokatkero, ahosilmäruoho, metsänemä, lehtohernesara, neidonkärhö.

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Aivan ajantasaista tietoa ei kuitenkaan ole koottu. Viimeisin selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on tehty vuosina 1992–1993. Selvityksen mukaan Riihimäellä pesii noin 130 lintulajia. Kohtuullisen moni-ilmeisestä ympäristöstä kertoo se, että peräti 14 valtakunnallisesti tai Hämeessä uhanalaiseksi luokiteltua lajia löytyi Riihimäeltä.

Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet kartoitettiin vuonna 2004. Sel-vityksen mukaan Riihimäen liito-oravat keskittyvät kaupungin parhaisiin ja rehevimpiin metsiin kaupungin etelä- ja lounaisosiin.

Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Rii-himäen kaupungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella ak-tiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai leväh-dyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta.

Luonnon monimuotoisuuden seurantaVuoden 2005 lopulla päättyneessä LUMOS -hankkeessa valmistui seurantaoh-jelma Riihimäen luonnon monimuotoisuudelle. Seurantaohjelmassa Riihimäen arvokkaat luontokohteet (100 kpl) on järjestetty luontotyypin (lehdot, harjut, kangas-metsät, suot, kalliot, lintuvedet, rannat, vesistöt, pienvedet, luonnon muistomerkit, muut) ja arvoluokan mukaisesti taulukkoon. Seurannasta vastaava viranomainen on joko Hämeen ELY-keskus (maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet sekä liito-oravan esiintymisalueet) tai Riihimäen ympäristölautakunta (paikallisesti arvokkaat luontokohteet, opetus- ja lähiluontokohteet sekä luonnon muistomerkit). Seurantaohjelmaan kuuluvia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luon-tokohteita seurataan jatkossa 5 tai 10 vuoden välein alueen luonteesta riippuen. Seuraavat inventoinnit ajoittuvat näillä näkymin vuodelle 2011.

Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueetKoko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Lasken-nallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuo-desta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista.

Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä tällä hetkellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1100 henkilöä. Melun-torjuntaa varten Riihimäellä on rakennettu seitsemässä kohteessa yhteensä 17 meluvallia. Meluvallien pituus on 3,4 km ja niiden korkeus 2–7 m.

43

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 lopulla kaupungin uuden, järjestyksessä neljännen ympäristöpolitiikan. Ympäristöpolitiikan ykkösteemaksi on noussut ener-gia- ja ilmastoasiat. Tulevien vuosien keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja huomioida ilmastonmuutos kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa.

Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo kymmenettä ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty ennen kaikkea toimivaksi tiedonvälittä-jäksi. Tarkoitus on ollut keventää vuosittaista raportointia niin, että kattavampi järjestelmätyöstä kertova raportti kootaan ainoastaan valtuustokauden viimeisestä vuodesta. Raportin keventämiseksi yksiköiden ympäristöohjelmia ei vuoden 2009 raporttiin ole enää kerätty, ohjelmat löytyvät sähköisenä intranetistä.

Vuoden 2009 ympäristöraportoinnin tavoitteena on myös ollut helpottaa ym-päristöpolitiikan toteutumisen seurantaa. Seurannan toteuttamiseksi on pyritty löytämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa käytettäviä indikaattoreita ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seuraamaan nykyistä paremmin.

Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympä-ristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Tähän raporttiin kunkin hallintokunnan päällikkö on arvioinut ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteutumista hallintokunnan toiminnassa vuoden 2009 aikana. Vuonna 2009 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkiraken-teen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaation ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen tullessa mukaan työhön. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös tästä tytäryhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottuva tietoisuus kaupungin toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Ympäristöjärjestelmän koulutus jatkui vuonna 2009, aiheena yksiköiden jäteasiat ja neuvonnan tarpeet. Vuonna 2010 koulutus painottuu energia- ja ilmastoasioihin.

Ympäristötiimin merkitys on ollut ratkaiseva ympäristöjärjestelmän tähänasti-sessa työssä ideoijana ja tiedonvälittäjänä. Myös yksiköiden ympäristövastaavat ovat oleellinen linkki tiedon jakamisessa kaikille kaupungin työntekijöille. Ympäris-töjärjestelmän kehittämistarpeet liittyvät myös jatkossa koulutukseen ja viestintään. Etenkin yksiköiden ympäristövastaavien tukemiseen pitää jatkossa panostaa entistä enemmän. Ulkoinen tiedottaminen kaupungin ympäristötyöstä Riihimäen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille on yksi tulevaisuuden haasteista, johon on myös pyrittävä vastaamaan.

YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA

44

45