rikosten esikÄsittelyprosessi itÄ-uudenmaan … · vuosi 2017 on ollut ensimmäinen kokonainen...

RIKOSTEN ESIKÄSITTELYPROSESSI ITÄ-UUDENMAAN

POLIISILAITOKSESSA

Itä-Suomen yliopisto

Oikeustieteiden laitos

Pro gradu -tutkielma

15.9.2018

Laatija: Petri Eronen 261442

Ohjaaja: Mika Launiala

i

TIIVISTELMÄ Itä-Suomen yliopisto

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Oikeustieteiden laitos

Tekijä

Petri Eronen

Työn nimi

Rikosten esikäsittelyprosessi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa

Pääaine

Julkisoikeus

Työn laji

Pro gradu -tutkielma

Aika

09/2018

Sivumäärä

XIII + 112

Tiivistelmä

Poliisin strategiassa 2017 edellytettiin nykyistä tehokkaampaa rikosten esikäsittelytoimintoa ja syyttäjäyhteistyötä. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa aloitettiin loppuvuodesta 2016 rikosten esikä-sittelytoiminto ns. keskitetyn mallin pohjalta. Rikosten esikäsittelytoiminto keskitettiin pääpo-liisiasemalle Vantaalle.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ja kuvataan esitutkintaprosessiin kuuluvaa rikosten esikäsittelyprosessia. Tutkielman keskiössä on esitutkintapakko ja ilmoituksen vastaanottopakko sekä lainmukaiset menetelmät esitutkintapakosta poikkeamiseen ja asianosaisten oikeusturvan varmistaminen sekä sovittelu-toiminta. Tutkielmassa kuvataan esitutkintaprosessi sekä siihen kes-keisesti liittyvät toimijat, tässä tapauksessa poliisi ja syyttäjä, sekä muut prosessiin kuuluvat toimi-jat. Esikäsittelytoiminnon tavoitteena on poliisin tutkintavoimavarojen tarkoituksenmukainen koh-dentaminen ja laatu. Laadukkaalla rikosten esikäsittelyllä, poliisin suorittamalla esitutkinnalla ja syyttäjäyhteistyöllä tavoitellaan kansalaisten tasapuolista kohtelua ja kustannustehokasta toimintaa. Tutkielmassa on käytetty teoreettisena menetelmänä perinteistä lainoppia ja sen lisäksi kuvataan empiirisesti toimintaprosessia ja uuden toiminnon osalta on laadullisena tutkimusmenetelmänä käytetty kyselytutkimusta, joka tehty rikostutkintasektorin keskeisille toimijoille. Tämän lisäksi kuvataan valtakunnallista poliisilaitosten tilannekuvaa rikosten esikäsittelytoiminnon osalta sekä syyttäjille tehdyn sähköpostikyselyn perusteella syyttäjien ajatuksia nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vuosi 2017 on ollut ensimmäinen kokonainen tarkasteltava vuosi arvioidessa rikosten esikäsittely-toiminnon vaikutuksia Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa.. Lyhyestä tarkastelujaksosta huolimatta tuloksia esitetään poliisin tilastojärjestelmän, Swot -analyysin, syyttäjien ja sovittelutoiminnon tilastoilla.

Avainsanat

rikosten esikäsittely, esitutkinnan rajoittaminen, esitutkinta, syyttäjä, esitutkintayhteistyö, poliisi, sovittelu

ii

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... i

LÄHTEET ........................................................................................................................................... v

LYHENNELUETTELO..................................................................................................................... xi

KUVAT ............................................................................................................................................ xiii

LIITTEET ........................................................................................................................................ xiii

1. Johdanto ..................................................................................................................................... 1

1.1. Tutkielman aihe, tarkoitus ja tavoitteet .............................................................................. 1

1.2. Tutkielman metodi ja aiheen rajaus ................................................................................... 4

1.3. Aiempi tutkimus aiheesta ................................................................................................... 5

2. Esitutkintapakko ......................................................................................................................... 7

2.1. Ilmoituksen kirjaamisvelvollisuus ...................................................................................... 7

3. Perusteita rikosten esikäsittely- prosessille päivittäisrikostutkinnassa ....................................... 9

3.1. Valtioneuvoston selonteko, "rikostutkinnan tila" 2016 ...................................................... 9

3.2. Toimenpiteistä (selonteon mukaan) ................................................................................. 10

3.3. Taustaa rikosten esikäsittely-toiminnon perustamiselle ................................................... 10

3.4. Prosessiajattelu ................................................................................................................. 12

4. Esitutkinta ................................................................................................................................ 15

4.1. Esitutkinta on osa rikosprosessia ...................................................................................... 15

4.2. Esitutkinnan tavoite ja selvitettävät seikat ....................................................................... 16

4.3. Esitutkinnasta lopuksi ...................................................................................................... 16

4.4. Esitutkinnassa noudatettavat periaatteet ........................................................................... 17

4.5. Tasapuolisuusperiaate ...................................................................................................... 18

4.6. Syyttömyysolettama ......................................................................................................... 18

4.7. Itsekriminointisuoja .......................................................................................................... 19

4.8. Suhteellisuusperiaate ........................................................................................................ 19

4.9. Vähimmän haitan periaate ................................................................................................ 19

4.10. Joutuisuusperiaate ........................................................................................................ 20

5. Esikäsittelyprosessin keskeiset toimijat ................................................................................... 21

5.1. Esitutkintaviranomaiset .................................................................................................... 21

5.2. Tutkinnanjohtaja............................................................................................................... 21

iii

5.3. Tutkija .............................................................................................................................. 22

5.4. Tutkinta- ja toimistosihteerit sekä korkeakouluharjoittelijat ............................................ 23

5.5. Syyttäjä ............................................................................................................................. 25

6. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittelyprosessi .................................................. 28

6.1. Esikäsittely-yksikön keskeisimmät tehtävät: .................................................................... 28

6.2. Esitutkinnan rajoituskäytäntö on olennainen ja tärkeä osa esikäsittelyprosessia. ............ 28

6.3. Rikos- tai sekalaisilmoitus ............................................................................................... 30

6.4. Rikosilmoitusten vastaanotto poliisiasemittain ja sähköinen rikosilmoitus ..................... 31

6.5. REK tutkinnanjohtaja ....................................................................................................... 32

6.6. REK -ryhmänjohtaja (REK 1) .......................................................................................... 33

6.7. Esikäsittelyprosessin käytännöntoimenpiteet ................................................................... 34

6.8. Rikosilmoituksen laatutekijöiden varmistaminen ............................................................ 34

7. Esitutkinnan päätökset osana rikosprosessia ............................................................................ 36

7.1. Pääsääntöinen esitutkinnan päättämistapa ........................................................................ 36

7.2. Esitutkinnan keskeyttäminen (ETL 3:13)......................................................................... 37

7.3. Keskeyttämisen edellytyksistä ......................................................................................... 39

7.4. Keskeyttämisestä ilmoittaminen ...................................................................................... 40

7.5. Päätösmenettelyn vaatimukset ......................................................................................... 42

7.6. Kirjallisen päätöksen laatuvaatimukset ............................................................................ 44

7.7. Tutkinnanjohtajan päätös rikoksen esitutkinnan keskeyttämisestä .................................. 46

7.8. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen.............................................................................. 49

8. Esitutkinnan rajoittaminen (ETL 3:10-10a) ja käytännön yhteistyö paikallisesti .................... 50

8.1. Ilmoitusvelvollisuus syyttäjällä ........................................................................................ 50

8.2. Esitutkinnan päättäminen Ruotsissa ................................................................................. 51

8.3. Rajoituspalaverit............................................................................................................... 51

8.4. Esitutkinnan rajoittamisen edellytyksistä ......................................................................... 52

8.5. Tärkeä yleinen tai yksityinen etu esitutkinnan rajoittamisessa ........................................ 58

8.6. Ei näyttöä -peruste ............................................................................................................ 58

8.7. Laadukas esitutkinnanrajoittamisesitys, Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston koulutusmateriaalin mukaan ........................................................................................................ 59

9. Sovittelutoiminta ...................................................................................................................... 62

9.1. Sovittelutoiminnan taustaa ............................................................................................... 62

9.2. Sovittelutoiminnan tarkoitus ............................................................................................ 63

9.3. Sovittelutoiminnan johto, ohjaus ja valvonta ................................................................... 63

iv

9.4. Sovittelutoiminta Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella .............................................. 64

9.5 Sovittelutoiminnan vuositilasto 2017 (Kuvat 2 ja 3 ) ............................................................ 65

Kuva 3: Sovittelutoiminnan vuositilasto 2017 ............................................................................ 66

10. Rikosten esikäsittelyprosessin ja nopeutetun menettelyn valtakunnallinen tilannekuva poliisilaitoksittain ............................................................................................................................. 68

11. Webpropol-kyselytutkimus ....................................................................................................... 71

11.1 Webropol- kyselyn tulokset ................................................................................................. 86

12. Syyttäjien haastattelut ............................................................................................................... 87

13. Tutkimustulokset ........................................................................................................................ 92

Kuva 5: Swot-analyysitaulukko kyselyvastausten perusteella ..................................................... 94

14. Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset ...................................................................................... 96

Liitteet ............................................................................................................................................ 101

Liite 1. Rikostutkintasektorin henkilöstölle lähetetty kyselylomake. ....................................... 101

Liite 2. Patja-järjestelmän oma seurantalomake ......................................................................... 103

Liite 3. Avointen rikosasioiden kehitys ..................................................................................... 104

Liite 4. Tutkintaryhmien juttujen IN-OUT kaavio. .................................................................... 104

Liite 5. Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston kaavio kuvaa syyteharkinta aikojen kehitystä. .......... 105

Liite 6: Rikosten esikäsittelyn prosessikaavio............................................................................ 106

Liite 7: Rikosten esikäsittelyn prosessikortti ............................................................................. 107

v

LÄHTEET

KIRJALLISUUS

Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. Juva 1989.

Blåfield, Heikki: Laatua palveluihin prosessijohtamisella. Helsinki, Kuntainliiton painatus-keskus 1996.

Burmoi, Petri: Rikosten esikäsittely prosessin kehittämisen näkökulmasta - case Tampe-reen pääpoliisiasema, Tampereen Yliopisto, 2017.

Braithwaite, J.: Setting standards for restorative justice. British Journal of Criminology 42:3, 563-577, 2002.

Bring, Thomas - Diesen, Christian: Förundersökning. Fjärde upplagan. Norstedts Juridik 2009.

Ekelöf, Per Olof: Rättegång V.6. painos. Norstedts Förlag Ab. Stockholm 1987.

Elonheimo, H: Nuoririkollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 299. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Turku 2010.

Frände, Dan: Finsk straffprocessrätt I. Helsingfors 1999. Hannus, Jouko: Prosessijohtaminen: Ydinprosessien uudistaminen ja yrityksen suoritusky-ky. Espoo, HM &V Research 1994.

Hannus, Jouko; Prosessijohtaminen. Ydinprosessien uudistaminen ja yrityksen suoritusky-ky. Jyväskylä 2000.

Heinonen, Sirkka, Hietanen, Olli, Härkönen, Ene, Kiiskilä, Kati & Koskinen, Laura (2003). Kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan SWOT-analyysi. Turku: TUTU-julkaisuja 4/2003, ympäristöklusterin KESTY-ohjelman eTieto-hankkken raportti. Saatavissa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2003-4.pdf [Viitattu 28.08.2018]. Helminen, Klaus - Lehtola, Kari - Virolainen, Pertti: Esitutkinta ja pakkokeinot. Jyväskylä 2006.

Helminen, Klaus: Rikosprosessioikeutta poliisiopiskelijoille. Helsinki 2007.

Helminen, Klaus - Fredman, Markku - Kanerva, Janne - Tolvanen, Matti - Viitanen Mar-ko: Esitutkinta ja pakkokeinot. Helsinki Talentum 2012a.

Helminen, Klaus - Fredman, Markku - Kanerva, Janne - Tolvanen, Matti - Viitanen, Mar-ko: Esitutkinta ja pakkokeinot. Helsinki 2014.

https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2003-4.pdf

vi

Hirsjärvi, Sirkka - Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy. 10.painos. 2004.

Hirvonen,Ari: Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja. Helsinki 2011.

Iivari, Juhani (toim.): Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas. Stakes oppaita 66. Vaaja-koski Gummerus Kirjapaino Oy 2007.

Iivari ,Juhani: Oikeutta oikeuden varjossa. Rikossovittelulain täytäntöönpanon arviointi-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 5/2010. Helsinki 2010.

Iivari, Juhani: Rikosten sovittelua modernissa yhteiskunnassa - miksi?. Yhteiskuntapoli-tiikka, 69:2 2004.

Illman, Mika: Suomen ja Ruotsin syyttäjien toimenkuvia koskeva vertailu 28.2.2007. Val-takunnansyyttäjänvirasto. Helsinki 2007.

Jacobsson, Ulla: Lagbok i straffprocess. Liber-Hermodos. Malmö 1996.

Jokela, Antti: Uudistuva rikosprosessi. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki 2000.

- Rikosprosessi. Helsinki 2008.

- Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Oikeudenkäynti II. Helsinki 2012.

Kangasniemi, Tea: Rikosprosessin kustannukset syyttäjän näkökulmasta. Defensor Legis 4/2006.

Kaplan, Robert S. & Norton, David P.: The Strategy Focused Organization. Boston: Har-vard Business School Press. 2001.

Kaplan, Robert S. & Norton, David P. : Strategialähtöinen organisaatio. Helsinki 2002.

Koljonen, Eero: Poliisin ja syyttäjän yhteistyön kehittäminen esitutkinnan johtamisen ja laadun näkökulmasta. Tampere University Press. Tampere 2010.

Komiteamietintö 2009:2: Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus, Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö, Oikeusministeriö, Helsinki 2009.

Laamanen, Kai: Johda liike toimintaa prosessien verkkona. Helsinki, Laatukeskus 2001.

Launiala, Mika:

- Esitutkinnan käsite - esitutkinnan vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus. Edilex 27.10.2009/15 (Launiala 2009).

- Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Edilex 3.5.2013/12. (Launiala 2013b)

- Suhteellisuusperiaate uuden esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 4 §:ssä. Edilex 12.8.2013/23. (Launiala 2013c)

vii

-Esitutkinnan funktiot ja esitutkintaperiaatteet. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu 2013.

Lindell, Bengt - Eklund, Hans - Asp, Petter - Andersson, Torbjörn: Straffprosessen. Iustus Förlag Ab. Uppsala 2005.

Nissinen, Matti: Esitutkinnan rajoittaminen - mahdollisuuksien taidetta. Defensor Legis 1/2007.

Pesonen, Herkko: Laatua! Asiantuntijaorganisaation laatuopas. Helsinki, Infor 2007.

Poliisihallitus: Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 -2021 ja tulossuunnitelma 2017. POL-2017-2514 , Helsinki 2017.

Pölönen, Pasi: Henkilötodistelu rikosprosessissa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkai-suja. Helsinki 2003.

Rantaeskola Satu (toim.): Esitutkintalaki - Kommentaari. Poliisiammattikorkeakoulun op-pikirjoja. Tampere 2014. Sormunen, Jan: Laadukkaampaa yhteistyötä tulevaisuudessa - Syyttäjän ja tutkinnanjohtajan alu-eellinen virkamiesvaihtokokeilu Oulussa 1.9.2012 - 28.2.2013. Poliisiammattikorkeakoulun polii-sipäällystön tutkinnon opinnäytetyö. Tampere 2013. Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen. Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja. Joensuu 2004.

Thornefors, Christer: Rättegångsbalk (1942:740) 20 kap. 7§. Lexino 2012-07-01.

Tielinen, Saku: Asianosaisen oikeusturva esitutkintapäätöksissä. Itä-Suomen yliopisto 2015.

Toivola, Jarno: Asianajajan ja syyttäjän toiminnasta rikosprosessissa. Defensor legis 4/2000.

Tolvanen, Matti - Kukkonen, Reima: Esitutkinta ja pakkokeino-oikeuden perusteet. Helsin-ki 2011. Tolvanen, Matti: Syyttäjän ratkaisut, asiaesittely ja todistusteemat. Defensor Legis 3/2003.

- Esitutkinnan uusi työnjako: Poliisi johtaa, syyttäjä ohjaa. Oikeus 2004:1.

Tuori, Risto: Rikosoikeudellisesta vähäisyydestä. Teoksessa Ari-Matti Nuutila - Elina Pir-jatanniemi (toim.) Rikos, rangaistus ja prosessi. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiede-kunnan julkaisuja. Turku 2005.

Vainio, Jesse: Poikkeuksia esitutkintapakosta: toimenpiteistä luopuminen esitutkinnassa. Joensuun yliopisto 2015.

Virolainen, Jyrki - Pölönen, Pasi: Rikosprosessin perusteet. Rikosprosessioikeus I. Jyväs-kylä 2003.

viii

Virolainen, Jyrki: Rikosprosessioikeus I. Jyväskylä 1998.

- Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II. Porvoo 2004. Virolainen, Jyrki: Johdatus prosessioikeuteen. Teoksessa Frände, Dan – Havansi, Erkki – Helenius, Dan – Koulu, Risto – Lappalainen, Juha – Lindfors, Heidi – Niemi, Johanna – Rautio, Jaakko, Virolainen, Jyrki: Prosessioikeus. Talentum. Helsinki 2012a. Vuorenpää, Mikko: Syyttäjän tehtävät. Erityisesti silmällä pitäen rikoslain yleisestävää vaikutusta. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja No 277. Helsinki 2007. Väätäinen, Noora: Esitutkinnan rajaaminen osana esitutkinta yhteistyötä. Lapin yliopisto 2014.

Zehr, H.: Retribute juctice, restorative justice. teoksessa Johnstone, Gerry (ed.) A Restora-tive Justice Reader. Texts, sources. Padstow, Cornwall (UK): Willan Publishing. 69-82. 2003.

VIRALLISLÄHTEET

HE 14/1985 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle Esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädännöksi. HE 44/2002 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 52/2002 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta. HE 222/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. HE 286/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle syyttäjälaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

LaVM 31/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta. LaVM 44/2010 vp: Hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. LaVM 9/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Poliisiasian tietojärjestelmä - Patja.

Poliisihallituksen ohje: Rikosasioiden sovittelu 2020/2013/4355.

ix

Poliisihallituksen ohje: Tietojen kirjaaminen poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) (Uusi POHA Dno/2010/2070, 15.7.2010). Prop 1994/95:23: Regeringens proposition ett effektivare brottmålsförfarande.

Rättegångsbalk (18.7.1942/740,Ruotsi).

Statens offentlig utredning (Ruotsi).

SOU 1992:61: Del A – Ett reformerat åklagarväsende – Betänkande avgivet av åklagarut-redningen -90.

Tietojen kirjaaminen poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) - Voimassa toistaiseksi Diaarinumero 2020/2013/5213. Valtakunnansyyttäjäviraston yleinen ohje syyttäjille esitutkinnan rajoittamisesta. VKS:2007:2.

Valtakunnansyyttäjänvirasto: Esitutkinnan rajoittaminen. VKSV:2016:5. Dnro 22/31/15. Helsinki 2016a.

Valtakunnan syyttäjäviraston päätös 19.06.2017, Dnro 022/35/16, Syyteasioiden nopean käsittelyn menettely syyttäjälaitoksessa. Webropol- kyselytutkimus 2017. Tutkimuksen alkuperäiset tulokset säilytetään tutkimuk-

sen tekijällä. INTERNETLÄHTEET Rikostutkinnan selvityshanke 2003:Rikostutkinnan tila -selvityshankkeen loppuraportti. Poliisiosaston julkaisu. 19.2.2003. http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/226B9362C33C4096C2256CD2002C9438/$file/4

-2003.pdf.Käytetty 11.01.2018. Itä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Jarmo Nykäsen blogi - kirjoitus: Poliisin lupa- ja esitutkintapäätösten vaikeaselkoisuus kansalaisen näkökulmasta. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802162200752048_u0.shtml . Käytetty 17.02.2018

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johtaminen.

https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-

riita-asioiden-sovittelu/sovittelupalvelut/sovittelun-johtaminen-ohjaus-ja-

valvonta#THL.Käytetty 1.9.2018

http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/226B9362C33C4096C2256CD2002C9438/$file/4-2003.pdf.Käytetty%2011.01.2018

http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/226B9362C33C4096C2256CD2002C9438/$file/4-2003.pdf.Käytetty%2011.01.2018

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802162200752048_u0.shtml%20.%20Käytetty%2017.02.2018

https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/sovittelupalvelut/sovittelun-johtaminen-ohjaus-ja-valvonta#THL.Käytetty



x

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset:

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 2098/4/04: Kuulustelun muotomääräykset ja esitutkinnan keskeyttäminen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 474/4/07: Esitutkintaratkaisun tekeminen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 2975/4/08: Esitutkinnan rajoittamispäätösten perusteleminen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 1753/2/11, joka otettu omana aloitteena selvitykseen kantelun 2118/4/10 johdosta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/5470/2017: Poliisin menettelyyn

rikosilmoituksen käsittelyssä.

MUUT LÄHTEET

Ahola, Eeva - Ilander, Emilia: Esitutkinnan rajoittaminen - syyttäjän näkökulma

koulutusmateriaali, Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto, Vantaa 2017.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Kari Rantalan tekemä päätös: Rikosten

esikäsittelytoimintojen uudelleen järjestely: 02.06.2016, POL-2016-8274.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen oikeusyksikön laatima tarkastusraportti, 02.03.2018 POL 2018-432. Hammer, Michael: The Process Audit, Harvard Business Review - artikkeli. 2007. Hurmala-Kanerva, Leena: Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston koulutusmateriaali, Vantaa 2016. Poliisihallituksen kirje 25.11.2015, POL- 2014- 14887: Päätös sähköisen rikosilmoitusjär-jestelmän aukioloajan rajoittamisesta klo 23 - 06 välisenä aikana. Poliisin strategia 2017- 2020.

https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/57642_POL_ST_esite_suomi_210x280_LR.pdf?1ba9169f36d0d588

Sisäasiainministeriön julkaisu 32/2006: Turvallisuusviranomaisten toimivaltaisuussään-nöstöjen uudistamistarpeet: Selvityshenkilö Klaus Helminen. Helsinki. Sisäasiainministe-riö, 2006.



xi

Snellman Tiina: Yhteistyökirje viranomaisille sekä vuositilastot. Vantaa 2018.

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta: Sisäministeriön julkaisu 8/2016. Helsinki.

Sähköpostien vaihto

Poliisihallitus, Rikostorjunta, Poliisitarkastaja Antti Leppilahden sähköposti-kysely poliisilaitosten rikostorjuntavastaaville. Helsinki 2018. Kihlakunnan syyttäjille helmikuussa 2018 lähetetty sähköposti- kysely.

LYHENNELUETTELO

A asetus

AMK ammattikorkeakoulu

AOKA apulaisoikeuskansleri

DL Defensor Legis

EAOA eduskunnan apulaisoikeusasiamies

EKY esikäsittely

EOAK eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

ETL esitutkintalaki 805/2011

HE hallituksen esitys

KHO korkein hallinto-oikeus

KKO korkein oikeus

KM komiteamietintö

LaVM lakivaliokunnan mietintö

Patja poliisiasiain tietojärjestelmä

PeVL perustuslakivaliokunta

PKL pakkokeinolaki 806/2011

xii

PL perustuslaki 731/1999

POHA poliisihallitus

PORA poliisin hallintorakenne uudistus

PolL poliisilaki 872/2011

Polstat poliisin tulostietojärjestelmä

Prop. regeringens proposition

RB rättegångsbalk (18.7.1942/740,Ruotsi)

R-ilmoitus rikosilmoitus

REK rikostenesikäsittely

REK 1 rikosten esikäsittelyn ryhmänjohtaja/vuoroesimies

RL rikoslaki 39/1889

ROL laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997

S-ilmoitus sekalaisilmoitus

SOU statens offentlig utredning (Ruotsi)

SjälaitosL laki syyttäjälaitoksesta

T1 rikostutkinnan vuoroesimies

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TLL tieliikennelaki

VETL vuoden 1989 esitutkintalaki 449/1987

VKSV valtakunnansyyttäjänvirasto

vp. valtiopäivät

xiii

KUVAT

Kuva 1. Rajoitettavien rikosasioiden kehitys Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa vuosina 2010 -2018, s. 61.

Kuva 2. Vantaan sovittelutoimiston vuositilasto 2017: Aloitteen tekijät, rikostyypit ja aloitteiden rikoslajit, s. 65.

Kuva 3. Vantaan sovittelutoimiston vuositilasto 2017: Päätöslajit, Sovittelun tulokset ja sopimuksen tilat, s. 66.

Kuva 4. Vantaan sovittelutoiminnan prosessikaavio 2017, s. 67

Kuva 5. SWOT- analyysitaulukko kyselyvastausten perusteella, s.92

LIITTEET

Liite 1. Itä- Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkintasektorin henkilöstölle lähetetty kyselylomake 09/2017. Liite 2. Poliisiasiain tietojärjestelmän (Patja) tietoihin perustuva omaseuranta lomake.

Liite 3. Rajoitettavien rikosasioiden kehitys Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa.

Liite 4. Oma seurantalomakkeen kuva, avointen juttujen kappalemäärästä, vuosi 2017 jatkuen vuodelle 2018. Liite 5. Oma seurantalomakkeen kuva "päivittäisrikosten" tutkintaryhmien esikäsittely- prosessin kautta sisään tulevista ja lähtevistä rikosasioista. Liite 6. Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyteaikojen kehitys 2016 - 2018.

Liite 7. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen REK- prosessikaavio.

Springare Juha, rikoskomisario - Kananen Vesa, rikosylikonstaapeli 2018.

Liite 8. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen REK- prosessikortti.

Springare Juha, rikoskomisario - Kananen Vesa, rikosylikonstaapeli 2018.

1

1. Johdanto

1.1. Tutkielman aihe, tarkoitus ja tavoitteet

Mitä rikosten esikäsittelyprosessilla tarkoitetaan? Valtioneuvoston selonteossa ja sen esit-

tämissä toimenpiteissä päivittäisrikollisuuden tilanteen parantamiseksi olemassa olevin

voimavaroin esitettiin erilaisia toimenpiteitä. Poliisin strategian mukaan 2017- 2020 edel-

lytetään strategisina toimenpiteinä rikollisuuden torjumiseen, että poliisiyksiköillä tulee

olla yhdenmukaiset käytännöt esitutkintaan tulevien rikosasioiden priorisoimiseksi.1 Esikä-

sittelyprosessin tarkoituksena on lisätä päivittäis- /massarikosten yhdenmukaista käsittelyä

ja tehostaa rikosprosessia sekä säästää rikosprosessin kustannuksia.

Yhdenmukaisten käytäntöjen tarve esikäsittelyssä ja rikosasioiden priorisoinnissa on eh-

dottoman tärkeää kansalaisten oikeusturvan kannalta ja samalla noudatetaan rikosproses-

sissa noudatettavia yhdenvertaisuus-, tasapuolisuus-, suhteellisuus- ja joutuisuusperiaattei-

ta. Esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate ei toteutunut Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella en-

nen esikäsittelytoiminnon keskittämistä. Sekä Itä-Uudenmaan poliisissa, että valtakunnalli-

sesti tarkasteltuna, esimerkiksi esitutkinnan rajoittamiseen liittyvät käytännöt ovat olleet

epäyhteneväisiä ja ongelma on näkynyt jopa saman rikoslajin sisällä.

Poliisin hallintorakenne uudistuksen PORA III:n (1.1.2014) jälkeen Itä-Uudenmaan poliisi-

laitoksen poliisilinjan rikostorjuntasektorilla suoritetaan rikosten esitutkintaa Vantaan pää-

poliisiasemalla, Hyvinkään poliisiasemalla, Nurmijärven poliisiasemalla, Järvenpää polii-

siasemalla ja Porvoon sekä Loviisan poliisiasemilla. Vuoden 2014 alusta rikosten esikäsit-

telytoiminnot olivat Vantaan, Hyvinkään, Järvenpään sekä Porvoon poliisiasemilla.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos ei ole ollut mukana sisäisen turvallisuuden selonteon valmiste-

lussa2 vuonna 2016, mutta poliisihallituksen sopeuttamisohjeiden mukaisesti poliisilaitos

aloitti tulevaisuuteen liittyvät toimenpiteet 2016 keväällä. Rikostutkinnan osalta poliisilai-

toksen rikoslakirikosten selvitysprosentit, läpivirtausajat sekä tutkinta-ajat näyttivät heik-

kenevän koko ajan vuodesta 2014 lähtien ja sopeuttamistoimien julkaisemisella oli myös

selkeitä vaikutuksia negatiiviseen työilmapiiriin ja johtamiseen.

1 Poliisin strategia 2017 -2020.

2 Valtioneuvoston selonteko 5/2016 vp.

2

Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantalan 3.6.2016 tekemällä päätöksellä3 rikosten

esikäsittelytoiminto päätettiin toteuttaa ns. keskitetyn mallin mukaisesti poliisilaitoksen

pääpoliisiasemalle Vantaalle.

Esikäsittelytoiminnon uudelleen järjestelyn keskeisenä ajatuksena oli poliisin strategian4

mukaisesti pyrkiä entistä tehokkaampaan rikosten esikäsittelyyn sekä syyttäjäyhteistyöhön.

Tehokkaammalla esikäsittelytoiminnolla voidaan antaa entistä paremmat mahdollisuudet

rikostutkijoille keskittyä varsinaiseen rikostutkintaan siirtyvien rikosasioiden tutkintaan ja

samalla tavoitteena oli vähentää tutkijakohtaista juttukuormaa.

Syyttäjäyhteistyö on ollut merkittävässä roolissa alusta alkaen suunniteltaessa Itä-

Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittelyprosessia ja Itä-Uudenmaan syyttäjäviras-

ton edustajat ovat osallistuneet yhteistyössä toiminnon kehittämiseen ja samalla kehittäneet

omaa toimintaan, josta myöhemmin, jotta koko rikosprosessia on saatu nopeutettua. Esi-

tutkintalakiin (ETL 805/2011) on lisätty vuoden 2014 lainsäädäntöuudistuksessa ETL 5:3,

joka sääntelee esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välistä yhteistyötä. Yksi mainitun lain-

säädäntöuudistuksen tavoitteista oli esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välisen yhteistyön

tehostaminen ja erityisesti syyttäjän esitutkintavaltuuksien täsmentäminen.5 Lainsäädäntö-

uudistuksen keskeisimpänä asiana voidaan pitää esitutkintayhteistyön edistämistä.6

Tämän tutkielman aiheena on kuvata Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esitutkintaprosessin

alkuvaihetta, päivittäisrikosten (massarikosten) käsittelyä, esikäsittelyprosessin nykyistä

toteutusta ja siihen päivittäisenä toimintona linkittyvää syyttäjäyhteistyötä. Tutkielman

tarkoituksena on selvittää mitä vaikutuksia ja muutoksia noin vuoden ajan toimineella toi-

mintaprosessilla on ollut käytännössä mm. päivittäisrikostutkintaan, työnjohtamiseen, ri-

kostutkijan työkuormaan sekä työhyvinvointiin liittyviin asioihin.

Tutkimukseni aiheeksi tämä valikoitui syystä, että olen omassa roolissani, rikostutkinnan

sektorijohtajana ollut kehittämässä kyseistä prosessia ja roolissani myös pyrkinyt aktiivi-

sempaan syyttäjäyhteistyöhön. Mainittakoon tässä yhteydessä, että merkittävän käytännön

toteutustyön keskitetyn esikäsittelyprosessin toimintaan saattamisessa teki komisario Juha

Juurinen yhteistyössä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisiasemien edustajien kesken.

3 Poliisipäällikkö Kari Rantalan päätös POL-2016 -8274.

4 Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 -2021 sekä tulossuunnitelma vuodelle 2017.

5 HE 222/2010 vp, s.144.

6 LaVM 44/2010 vp, s.10.

3

Tutkimuksen tekemisen onnistumisen välttämättömänä edellytyksenä pidetään sitä, että

tekijällä on aito kiinnostus tutkimuksensa aiheeseen.7

REK -prosessin vaikutukset pyritään kuvaamaan poliisin virallisesta tulostietojärjestelmäs-

tä (Polstat) saatavilla analyyseillä, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen omilla tulosmittareilla,

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston sekä sovittelutoiminnan raporteilla.

Edellä mainittujen lisäksi toteutin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkijoille sekä tut-

kinnan johtajille Webropol-kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää poliisihenkilöstön

asenteita, kokemuksia sekä hyötyjä että haasteita uudesta toiminnosta. Webropol-kyselyn

lisäksi suoritin muutamia sähköpostilla toteutettuja teemahaastatteluita syyttäjäviraston

syyttäjille.

Tutkielman tavoitteena on antaa kuvaus lukijalle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen keskite-

tystä esikäsittelyprosessista sekä syyttäjäyhteistyöstä hyötyineen ja mahdollisine haastei-

neen.

Hallintotieteellisestäkin näkökulmasta ajateltuna pro gradu -tutkimus on ajankohtainen,

koska poliisihallinnossa on toteutettu ja tullaan toteuttamaan muutoksia yhteistyössä syyt-

täjälaitoksen kanssa esitutkintaprosessiin kustannustehokkuuden näkökulmasta. Muutosten

taustalla ovat ennusteet resurssien vähenemisestä ja lisääntyvästä työmäärästä. Esitutkinta-

prosessista selviytymisen kannalta on tärkeää, että prosessiin osallistujat kehittävät yhdessä

toimintamalleja voimavarojen kohdentamiseksi tarkoituksen mukaisella tavalla. Tämä ei

ole mahdollista ilman olemassa olevan tutkitun tiedon hyödyntämisestä johtopäätösten ja

kehittämistoimenpiteiden perustana. Rikosprosessin alkuvaiheen rikosten esikäsittelypro-

sessilla on laajoja vaikutuksia poliisilaitoksen ja poliisilaitoksien rikostorjuntasektorien

toimintaan, tuloksiin sekä vaikuttavuuteen ja sitä kautta poliisilaitoksien kokonaistulokseen

ja toiminnan laatuun.

Valtakunnansyyttäjävirasto on tehnyt päätöksen8 kesällä 2017 syyteasioiden nopeutetun

käsittelyn menettelystä, joka liittyy syyttäjälaitoksen uudistumiseen 1.9.2018 alkaen. No-

peutetun käsittelyn tavoitteet ovat sinällään samantyyppiset kuin poliisin keskitettyjen esi-

käsittelytoimintojen. Keskittämisellä vapautetaan syyttäjien työaikaa vaativampien juttujen

hoitamiseen ja parannetaan päätösten laatua ja yhdenmukaisuutta. Päätöksen perusteella

7 Hirsjärvi ym. 2004, s.71.

8 VKS 2016, Dnro 022/35/16.

4

syyttäjävirastot huolehtivat vuoden 2018 aikana alueellisen esitutkintayhteistyön järjestä-

misestä paikallisen esitutkintaviranomaisen (poliisin) kanssa. Rikosten esikäsittely-

yksiköiden työprosessit esim. esitutkinnan rajoittamiset kuuluvat nopean käsittelyn menet-

tely - prosessiin ja oletettavaa on, että uudistuksen myötä rikosten esikäsittely-yksiköille

saataneen myös sisällöllinen määrittely valtakunnallisesti. Tämän kehittämistoiminnan

osalta kuvaan tutkielmassani poliisilaitosten esikäsittely-yksiköiden tilaa ja kehitystyön

vaiheita syyttäjälaitoksen nopeutetun menettelyn osalta. Rikosten esikäsittelyprosessin

kehittäminen ei ole pelkästään oikeustieteen tieteenalaan liittyvä vaan asiaan liittyy hallin-

totieteen näkökulmasta strateginen - ja prosessijohtaminen.

1.2. Tutkielman metodi ja aiheen rajaus

Tutkielman ensisijaisena tutkimusmetodina on lainoppi, jolla tarkoitetaan voimassaolevan

oikeuden tulkintaa ja systematisointia9. Tutkielmassani käsittelen Itä-Uudenmaan poliisi-

laitoksen esikäsittelyprosessia, johon Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjät osallistuvat

useampana päivänä viikossa 2016 kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Tätä yhteistyötä ja

sen perusteita käsittelen perinteisen lainopin näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellään esi-

tutkintaprosessissa työskentelevien henkilöiden rooleja ja lainopin kautta tulevaa oikeutta

työskennellä prosessissa sekä prosessin kulussa tehtäviä erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä

unohtamatta asianosaisten oikeuksia. Lähteenä käytän lainopin näkökulmasta vahvasti vel-

voittavan lainsäädännön lisäksi heikosti velvoittavia hallituksen esityksiä, kotimaista ja

osittain ulkomaista oikeuskirjallisuutta sekä viranomaisohjeita. Lainopin voidaan todeta

tutkivan sitä, mikä on voimassa olevaa oikeutta ja mikä merkitys laista ja oikeuslähteistä

löytyvällä materiaalilla on. Lainopin tehtävänä on siis selvittää tulkintakannanotoissaan

oikeusnormilauseen sisältöä.10

Hyödynnän tutkimuksessani myös empiiristä aineistoa, joka on kerätty Itä-Uudenmaan

poliisilaitoksen rikostutkintasektorin tutkinnanjohtajille, rikostutkijoille ja tutkinta-

/toimistosihteereille lähetetyn Webropol-kyselyn vastauksista. Tämän lisäksi empiiristä

materiaalia on kerätty poliisihallituksen suorittaman sähköposti kyselyn perusteella ja alle-

kirjoittaneen tekemien sähköpostilla suoritettujen teema-haastattelujen perusteella.

Tutkimukseni koostuu neljästätoista (14) pääluvusta, joissa aiheita käsitellään lainopillises-

ti sekä empiirisesti. Johdannon jälkeen luvuissa 2-4 käsittelen esitutkintapakkoa ja perus-

9 Aarnio 1989, s. 304;Aarnio 2006, s.238;Aarnio 2011, s. 13.

10 Hirvonen 2011, s. 24 ja 36.

5

teita rikosten esikäsittelytoiminnolle ja varsinaista esitutkinta-prosessia esitutkintaan kes-

keisesti liittyvine periaatteineen. Viidennessä ja kuudennessa (5-6) luvuissa käsittelen esi-

käsittelyprosessin keskeiset toimijat ja varsinaisen esikäsittely-prosessin.

Seitsemännen (7) luvun pääteema on esitutkinnan päätökset, jotka ovat keskeinen osa esi-

käsittelyprosessia ja kahdeksannen (8) luvun muodostaa esitutkinnan rajoittamisen edelly-

tykset ja rajoittamisprosessi syyttäjäviraston ohjeistuksen mukaan.

Sovittelutoiminta käsitellään yhdeksännessä (9) luvussa ja loput luvut käsittelevät lähinnä

tutkimuksen tuloksiin liittyvää aineistoa sisältäen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen vastauk-

set, poliisilaitosten rikostorjuntavastaavien sekä muutamien syyttäjien vastaukset ja kan-

nanotot tutkimusaiheeseen. Tutkielma päättyy tulosten analysointiin, johtopäätöksiin ja

toimenpide-esityksiin.

1.3. Aiempi tutkimus aiheesta

Poliisin eri organisaatioita ja poliisihallintoa on tutkittu eri tutkimuksin laajasti niin ulko-

maisissa kuin kotimaisissa tutkimuksissa. Esitutkintaprosessia ja erilaisia siihen liittyviä

toimintoja, niin kotimaista kuin kansainvälistä yhteistyötä, johtamista ja laatua on tutkittu

pro gradu - sekä väitöskirjatasoisissa tutkimuksissa. Varsinainen ensimmäinen poliisin

rikosten esikäsittelytoimintoa koskeva pro gradu -tutkimus tai tutkielma on julkaistu Petri

Burmoin toimesta vuonna 2017 11, jossa määritellään rikosten esikäsittelyn käsitettä ja si-

sältöä ja kuvataan toiminnan keskittämisen tai keskittämättömyyden vaikutuksia esitutkin-

taprosessin toteuttamisessa. Tutkimus on toteutettu Sisä-Suomen poliisilaitoksella Tampe-

reen pääpoliisiasemalla, joka vastaa Pirkanmaan alueen keskitetystä esikäsittelytoiminnos-

ta. Sisä- Suomen poliisiasemalla ei ole toteutettu, ainakaan vielä, koko poliisilaitosta kos-

kevaa keskitettyä toimintoa. Burmoi on tutkimuksessa tuonut esiin aiempia tutkimuksia,

joissa esikäsittelyä (EKY) tai rikosten esikäsittelyä (REK) on sivuttu lyhyesti. Nämä tut-

kimukset ovat koskeneet poliisin analyysitoimintaa, päätöksentekoa sekä tietojohtoista

poliisitoimintaa paikallispoliisissa (Hakaniemi 2012), poliisin ja syyttäjän yhteistyön kehit-

tymistä Helsingissä (Pasterstein 2009) sekä rikostutkijoiden työtaakkaa ns. perustutkinta-

tehtävissä koskevassa pro gradu -työssä (Kuokkanen 2016). Näiden lisäksi poliisiammatti-

korkeakoululla on laadittu kolme AMK-tasoista opin näytetyötä (Vihtilä 2014, Kortelainen

11

Rikosten esikäsittely prosessin kehittämisen näkökulmasta - case Tampereen pääpoliisiasema. Burmoi 2017.

6

2011 ja Haapanen 2011), joissa on tutkittu eri poliisilaitosten näkökulmasta esikäsittelyä

työprosessina tai esikäsittelyprosessin tuomaa lisäarvoa poliisilaitoksen rikostutkinnalle.

7

2. Esitutkintapakko

Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momentti velvoittaa esitutkintaviranomaisen toimittamaan

esitutkinnan, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos

on tehty. Toisin sanoen kyse on esitutkintapakosta ja pääsääntönä on, että esitutkintaviran-

omaisen on suoritettava esitutkinta, kun on syytä epäillä rikosta12. Tämän tutkielman kes-

keisenä aiheena on siis esitutkintapakosta poikkeaminen, lailliset menetelmät mukaan luki-

en esitutkinnan rajoittaminen, joka on merkittävä poikkeus esitukinnan toimittamisvelvol-

lisuudesta. Esitutkinnan rajoittamismenettelyn taustalla vaikuttaa vahvasti prosessitalou-

dellisuuden ajatus ja menettelyt ovatkin kehittyneet käytännön tarpeesta viranomaisen re-

surssien tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi.

Pelkän esitutkintaviranomaiselle tehdyn ilmoituksen tai tutkintapyynnön ei välttämättä

tarvitse johtaa esitutkinnan käynnistymiseen, koska esitutkintaviranomaiselle on jätetty

harkintavaltaa. Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole asettanut esitutkintakynnystä kovin korkealle

eikä täyttä varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä vaadita. Esitutkin-

nan aloittamista harkittaessa on huomioitava, että esitutkinnan tarkoituksena on rikosten

tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen. Esitut-

kintaviranomaiselle esitetty väite rikoksen tapahtumisesta ei saa ylittää esitutkintakynnystä

vaan tutkinnan aloittamisesta tehtyyn päätökseen on voitava osoittaa asianmukaiset konk-

reettiset perusteet. Vakavien rikosten kohdalla merkitystä on myös selvittämisintressillä.13

2.1. Ilmoituksen kirjaamisvelvollisuus

Rikosilmoituksen kirjaamista koskeva vaihe kuuluu laajasti määriteltynä esitutkinnan pii-

riin, vaikkei esitutkinta tosiasiallisesti ole ilmoituksen kirjaamisvaiheessa vielä käynnisty-

nyt.14 Rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaamisesta säädetään esitutkintalain 3 luvun 1

§:ssä ja sen mukaan esitutkintaviranomaisen on viipymättä15 kirjattava ilmoitus, jota il-

moittaja epäilee rikokseksi.16 Puutteellista tai epäselvää ilmoitusta on ilmoituksen tekijän

tarvittaessa kehotuksesta täydennettävä tai täsmennettävä. Mainittakoon tässä kohtaa, että

12

Esitutkintapakko voidaan ilmaista myös termillä tutkimisvelvollisuus. Ks. Launiala Edilex 2009, s. 14. 13

HE 222/2010 vp, s. 177. 14

Komiteamietintö 2009:2, s. 291. 15

AOA (Dnro 474/4/2007): Vakiintuneen kannan mukaan säännöksessä tarkoitettu "viipymättä" edellyttää, ettei kirjaaminen saa kestää montaakaan päivää. 16

HE 222/2010 vp s. 177: Kirjaamisvelvollisuuden aikaan saavalle ilmoitukselle on asetettu lain vähimmäis-vaatimukseksi se, että siitä selviää rikoksena pidetty tapahtumainkulku siten, että on mahdollista ymmärtää mistä on kyse sekä milloin ja missä teko on tapahtunut.

8

poliisihallitus rajoitti päätöksellään 22.6.2016, että poliisin sähköisen rikosilmoitusjärjes-

telmän aukioloaikaa rajoitettiin siten, ettei kello 23-06 välisenä aikana voi tehdä sähköisiä

ilmoituksia.17

Perusteluina sähköisen rikosilmoitusjärjestelmän aukiolon rajoittamisen mainittiin erityi-

sesti yöaikaan tehtyjen ilmoitusten heikko laatu; rikosilmoituksissa näkyy usein ilmoituk-

sen tekijän päihtymys, mistä johtuen ilmoitukset ovat usein perustiedoiltaan vajavaisia ja

tapahtumankuvaukset ovat epäselviä. Lisäksi ilmoitukset saattavat koskea tapahtumia, jois-

sa ei ole lainkaan syytä epäillä rikosta tai niissä kuvataan tapahtuma, jonka selvittely ei

kuulu poliisin toimivaltaan.

Kun esitutkintalain mukaan poliisilla ei ole harkintavaltaa siinä, kirjaako hän kansalaisen

tekemän ilmoituksen järjestelmään vai ei, niin edellä kuvatut yöaikaan tehdyt epäselvät

ilmoitukset aiheuttivat turhaa työtä. Lain esitöissä18 on myös linjattu, että puutteellisetkin

ilmoitukset on kirjattava eikä kirjaamisvelvollisuus riipu vastaanottavan poliisin harkinnas-

ta. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty näkökulmia ilmoituksen vastaanottajan

harkintavallan puolesta, jolloin esitutkintaviranomainen voisi ilmoituksen sisällön puolesta

päätellä, että ilmoituksen tekijä on selvästi mieleltään häiriintynyt, jolloin ei tarvitsisi il-

moitusta ottaa vastaan.19 Kynnys ilmoitusten kirjaamiseen on käytännössä hyvin matala ja

lain vaatimaan kirjaamiseen tarvittavan henkilöresurssin määrä on valitettavan suuri ja vie

tehokkuutta merkityksellisimmiltä työtehtäviltä. Velvollisuus viipymättä kirjata poliisille

ilmoitetut rikokset pienellä henkilöstömäärällä on hankala yhtälö matalan kirjaamisvelvol-

lisuuden kanssa. Ilmeisen perusteettomiin ilmoituksiin liittyy käytännössä harvoin sellaisia

epäselvyyksiä, joiden perusteella olisi vaikea sanoa, tarvitseeko ilmoittaja oikeasti ja aidos-

ti oikeussuojaa.

Poliisin tehtävänä on siis rikosilmoituksen vastaanottajana arvioida täyttääkö ilmoituksessa

esitetty teonkuvaus jonkin rikoksen tunnusmerkistön.20 Poliisi ilmoituksen vastaanottajana

ei ole sidottu ilmoituksessa esitettyihin rikosnimikkeisiin eikä kyseessä ole oikeudellisesta

arvioinnista. Rikosilmoitusta tehtäessä ilmoituksen tekijän ei tarvitse tietää rikosnimikkeitä

17

Poliisihallituksen päätös. POL-2014-14887. 18

HE 222/2010, vp. s. 38 19

Helminen et al. 2014, s. 281. 20

Komiteamietintö 2009:2, s. 292.

9

vaan riittää, että ilmoittajan ilmoittamasta asiasta saa riittävän käsityksen tapahtumien ku-

lusta, ajasta ja paikasta riittävällä tarkkuudella.21

3. Perusteita rikosten esikäsittely- prosessille päivittäisrikostutkinnassa

3.1. Valtioneuvoston selonteko, "rikostutkinnan tila" 2016

Sisäministeriö julkaisi elokuussa 2016 Valtioneuvoston selonteon sisäisestä turvallisuudes-

ta, jossa arvioitiin poliisitoimen tulevaisuutta ja poliisin painopisteitä. Selonteossa on otettu

selkeästi kantaa siihen, että poliisitoiminnan painopisteet on määriteltävä poliittisessa pää-

töksenteossa ja esimerkiksi rikostorjunnan vaikuttavuutta voidaan lisätä päättämällä siitä,

mitä poliisi voi jättää tutkimatta. Selonteossa todetaan, että poliisilain mukaiset poliisin

tehtävät ovat liian yleisellä tasolla, jotta voitaisiin määritellä mihin asioihin voimavarat

tulisi kohdentaa ja missä suhteessa. Ennusteen mukaisilla resursseilla voimavarojen koh-

dentaminen on kuitenkin välttämätöntä. Selonteossa todetaan, että esimerkiksi poliisin tie-

toon tulleita rikoksia on niin paljon, etteivät voimavarat riitä niiden tutkimiseen kansalais-

ten odotuksia vastaavalla tavalla.

Rikostutkinnan kokonaiskuormitus on kasvanut ilmoitettujen rikosten laskusta huolimatta

ja tutkinta kestää keskimääräistä kauemmin ja rikosten selvitysasteet ovat aiempaa alhai-

semmat. Poliisin toimintaympäristö on monimutkaistunut ja rikostutkintaan liittyvät muo-

tomääräykset ovat kasvaneet jatkuvasti 1995 perusoikeusuudistuksen tuomien muotomää-

räysten myötä. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädän-

nön kokonaisuudistuksen arvioidaan lisänneen rikostutkinnan työmäärää 10 -30 prosenttia,

vaikka rikostorjunnan voimavarat ovat pysyneet samalla tasolla. Selonteossa arvioidaan

myös, että sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lain voimaan tulon myötä työmäärä

kasvaa entisestään.

Rikostutkinnan kuormittavuuden lisääntymisen ja voimavarojen vähenemisen johdosta

massarikosten tutkintaan ei ole enää osoittaa voimavaroja. Massarikoksella tarkoitetaan

usein tapahtuvia rangaistusasteikolla mitattuna vähäisiä rikoksia. Em. syistä esitutkinnan

aloittamisen kynnys on jatkuvasti noussut ja se näkyy vähäarvoiseen omaisuuteen kohdis-

tuneiden rikosten ja muiden lievien rikollisuuden alhaisena selvitysasteena.22 Selonteko

21

Helminen et al. 2014, s. 281 -282. 22

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta 2016, s. 35.

10

ottaa myös kantaa rikosilmoitusten vastaanottamiseen, että se olisi järjestettävä siten, että

se vie nykyistä vähemmän voimavaroja muulta poliisitoiminnalta. Esitutkintapakko ja

muut lainsäädännölliset velvoitteet ovat kansalaisten perusoikeuksien suoja. Lievän rikolli-

suuden osalta velvoitteet kyetään hoitamaan vaan muodollisesti, jolloin velvoitteet toimivat

alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

3.2. Toimenpiteistä (selonteon mukaan)

Valtioneuvoston selonteossa esitetään selvitettäväksi esitutkintapakkoa koskevien säännös-

ten muuttamistarpeet, jotta tutkintavoimavarat voitaisiin kohdistaa tarkoituksenmukaisesti

rikoksen laatu huomioon ottaen. Merkityksellisiä seikkoja ovat rikoksen selvittämismah-

dollisuudet sekä rikoksen törkeys ja yhteiskunnallinen merkitys. Tavoitetilana selonteossa

pidetään rikostutkinnan tehostamista siten, että hallinnollinen taakka poistetaan niistä ju-

tuista, joita ei nykyäänkään tutkita ja määriteltäisiin yhteiskunnallisesti, mitä lieviä rikoksia

tutkitaan, ettei tämä määrittyisi sattumanvaraisesti tai tapauskohtaisesti. Selonteossa keho-

tetaan lisäämään sovittelumenettelyä esitutkintaa korvaavana menettelynä vähäisissä ri-

koksissa, joissa epäilty on tiedossa ja asioissa, jotka luonteensa puolesta soveltuvat käsi-

teltäviksi sovittelumenettelyyn kuvan 3 prosessikaavion mukaisesti.

3.3. Taustaa rikosten esikäsittely-toiminnon perustamiselle

Edellisessä kohdassa olen käsitellyt valtioneuvoston selontekoa ja sen esittämiä toimenpi-

teitä päivittäisrikollisuuden tilanteen parantamiseksi olemassa olevin voimavaroin. Poliisin

strategian mukaan vuosille 2017- 2020 kohdassa kaksi (2) edellytetään strategisina toi-

menpiteinä rikollisuuden torjumiseen, että poliisiyksiköillä tulee olla yhdenmukaiset käy-

tännöt esitutkintaan tulevien rikosasioiden esikäsittelystä rikosasioiden priorisoimiseksi.23

Yhdenmukaisten käytäntöjen tarve esikäsittelyssä ja rikosasioiden priorisoinnissa on eh-

dottoman tärkeää kansalaisten oikeusturvan kannalta ja samalla noudatetaan rikosproses-

sissa noudatettavia tasapuolisuus-, suhteellisuus- ja joutuisuusperiaatteita. Esimerkiksi yh-

denvertaisuusperiaate ei toteutunut Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ennen esikäsittelytoi-

minnon keskittämistä. Sekä Itä-Uudenmaan poliisin, että valtakunnallisesti tarkasteltuna,

esimerkiksi esitutkinnan rajoittamiseen liittyvä ongelma on ollut epäyhteneväinen käytäntö

ja se on näkynyt jopa saman rikoslajin sisällä.

23

Poliisin strategia 2017 -2020.

11

Ero rajoittamiskäytännöissä näkyy selvimmin pienten ja suurten paikkakuntien välillä ja

kysymys on perusoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna siitä, kuinka ihmisten yhdenvertai-

suus24 toteutuu lain eli tässä tapauksessa syyttäjän edessä. Pienemmillä paikkakunnilla

syytteeseen ja tuomiolle etenee asioita, jotka suuremmissa kaupungeissa rajautuisivat au-

tomaattisesti täysimittaisen rikosprosessin ulkopuolelle.25

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esikäsittely toiminnon keskittäminen perustui poliisin stra-

tegiaan, jossa edellytettiin poliisilaitoksen rikostutkinnan nykyistä tehokkaampaa esikäsit-

telytoimintoa ja syyttäjäyhteistyötä. Poliisin kanssa samanaikaisesti Itä-Uudenmaan syyttä-

jävirasto kehitti omaan prosessiinsa nopeutetun menettelyn toimintoa, jotta rikosprosessi

ketjua saataisiin tehokkaammaksi, nopeammaksi ja kustannuksia säästäväksi.

Tavoitteena tehokkaalla rikosten esikäsittelyprosessilla oli karsia poliisiasemien rikostut-

kinnasta massarikoksista ne rikosasiat pois, jotka voidaan lain mukaan jättää esitutkintapa-

kon ulkopuolelle ja samalla antaa aikaa tutkia niitä rikoksia, joissa rikosvastuun toteutumi-

nen on tärkeää. Prosessin tavoitteena on myös keventää tutkijakohtaista ns. juttukuormaa ja

merkittävien asioiden tutkimisella parantaa alenneita selvitysprosentteja ja lyhentää tutkin-

ta-aikoja. Vähäisenä ei voida pitää sitä seikkaa, että yksittäisten rikostutkijoiden työkuor-

ma, ainakin ns. pimeiden juttujen osalta on merkittävästi vähentynyt.

Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto kehitti omaa toimintaansa poliisin kanssa yhdenaikaisesti ja

syyttäjävirastoon perustettiin nopeutetun menettelyn-toiminto, jonka yhtenä perusteena oli

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosasioiden esikäsittelytoiminnon keskittäminen Vantaan

pääpoliisiasemalle. Nopeutetun menettelyn onnistumisen edellytyksinä syyttäjävirastossa

pidettiin yhtenäisten toimintatapojen löytäminen poliisin ja syyttäjien kesken, selkeät peli-

säännöt rikosasioiden seulonnassa ja poiminnassa, selkeät pelisäännöt nopeutetun ja mui-

den juttujen tekemisessä, päivitetyt rajoittamiskäsikirjat ja yhtenäiset ratkaisukäytännöt,

ajantasaiset kirjalliset ohjeet mm. nuorten juttuihin ja poliisien koulutus kirjallisen menet-

telyn sekä rajoittamisten osalta.26

Vuoden 2014 lainsäädäntöuudistukseen (ETL) liittyvissä esitöissä lähtökohtana on pidetty

syyttäjien kytkemistä esitutkintaprosessiin yhteistyövelvollisuutta koskevilla säännöksillä.27

24

PL 6 §. 25

Väätäinen 2014, s. 63 -64, (Syyttäjien haastattelut: Nissinen - Ylevä ) 26

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston Leena Hurmala - Kanervan koulutusmateriaali 2016. 27

HE 222/210 vp, s. 32 -32.

12

Edellä kuvatuilla prosessiuudistuksilla on pyritty toteuttamaan lainsäätäjän tahtoa yhteis-

työstä ja kuvatut uudistusprosessit rakennettiin yhteistyössä tehokkuuden, toiminnallisten-

sekä kustannusperusteiden vuoksi.

3.4. Prosessiajattelu

Prosessi-sanaa käytetään useissa eri merkityksissä ja erilaiset prosessit ovat hyödyllinen

tapa kehittää organisaatioiden toimintaa. Muutos-, oppimis- ymmärtämis-, kehitys- ja kas-

vuprosessit voidaan ymmärtää kehityksenä tai muutoksena. Myös erilaiset toiminnot

voimme ymmärtää prosesseina esim. nukkuminen, herääminen, neuvottelu, syöminen tai

lukeminen. Kyseessä on tietyllä tavalla ilmiö, joka syntyy toiminnan ymmärtämiseksi.

Voimme käyttää prosessi sanaa kaikissa mahdollisissa merkityksissä.28

Mikäli esitutkintaviranomaisilla ei olisi laadukasta yhteistyötä, olipa se sitten lailla säädet-

tyä tai ei, niin tilanne olisi koko esitutkintaprosessin kannalta todennäköisesti kaoottinen.

Prosessin tarkoituksena on tuoda selkeä järjestys kaaosmaiseen tilanteeseen. Prosessien

kuvaaminen ja niiden oikeanlainen tunnistaminen mahdollistavat kokonaisuuksien ymmär-

tämisen, toiminnan kehittämisen ja itseohjautuvuuden, joka sinällään ilman prosessien ku-

vaamista olisi vaarallista, jos tekijä ei ymmärrä taustalla olevaa kokonaisuutta eikä hänellä

ole kaikkia organisaation kannalta olennaisia tietoja käytössään. Tärkeä osa varsinaista

työtä on toiminnan kehittäminen ja erilaisten prosessien kuvaaminen, joka johtaa työnteki-

jöiden monitaitoisuuteen, työkokonaisuuksien kasvattamiseen ja hallitsemiseen sekä tois-

ten työntekijöiden osaamisen arvostamiseen.29

Prosessiajattelussa korostetaan keskeisesti kokonaisuuksien hallintaa. Prosessiajattelun ja

toiminnan lähtökohtana on yhteistyötä tekevien toimijoiden työnjaon yhä parempi selkeyt-

täminen. Tässä kontekstissa tarkoitan poliisin ja syyttäjän välistä yhteistyötä. Prosessien

kehittämisellä toimintaa tehostetaan ja kehitetään ja eri tehtävistä muodostuvia kokonai-

suuksia hahmotetaan paremmin eri toimintoketjuina ja yhteistyö tiivistyy toimijoiden välil-

lä.30 Uusien toimintatapojen käyttöönotto ja prosessijohtamiseen siirtyminen ei edellytä

organisaation muuttamista, koska tavoitteena on selkeyttää organisaation toimintaa kehit-

tämällä tehokkaita ja käytännöllisiä menetelmiä asiakkaiden tarpeiden, kustannusten ja

henkilöstön hyvinvoinnin tasapainottamiseksi. Prosessijohtamisen tulee olla jokapäiväistä

28

Laamanen 2001, s. 19. 29

Laamanen 2001, s. 23. 30

Hannus 1994, s. 13 -15.

13

ja jatkuvaa, näin menetellen toimintaprosessien hallinnassa tavoitellaan parempaa suori-

tuskykyä laatuun, kustannustehokkuuteen sekä joustavuuteen keskittyen.31

Prosessiajattelun näkökulmasta kahden eri ministeriön, sisä- ja oikeusministeriön, toimin-

nalliset yksiköt ovat kehittäneet toimintatavan, joka tukee molempien organisaatioiden

tuloksellisuutta. Yhteistyötä tekevillä organisaatioilla voi myös olla kehittämisongelmia.

Kahden eri organisaation strategista kehittämistä on pidetty suurena haasteena. Aihetta on

käsitelty liiketoimintayksiköiden strategioiden kehittämisen näkökulmasta ja on todettu,

että eri strategiat voidaan mukauttaa toisiinsa. Johtamalla prosesseja ylemmän organisaati-

on kautta saavutetaan synergia etuja kytkemällä itsenäisten yksiköiden toimintoja toisiin-

sa.32

Kehittyäkseen prosessilla tulee olla selkeä omistajuus ja mittarit, joita vasten prosessia

voidaan kehittää. Mikäli prosessilla ei ole omistajaa (esim. nimi/henkilö), se ei kehity.33

Prosessiajattelu perustuu siihen, että toimintaa tulee tarkastella asiakkaalle arvoa luovien

prosessien kautta eikä olemassa olevien organisaatiorakenteiden kautta. Prosessiajattelussa

korostetaan kokonaisuuksien hallintaa ja keskeistä on organisaation kokonaisuuksien pa-

rempi hallinta ja toiminnan eduksi koetaan eri toimijoiden välisen työnjaon selkeytyminen.

On selvää, että prosesseja kehittämällä toimintaa tehostetaan ja keskeistä on asiakkaiden

(syyttäjä/tuomioistuin/asianosainen) tarpeiden tunnistaminen. Eri tehtävistä muodostuvan

kokonaisuuden hahmottaminen eri toimintojen ja toimijoiden ketjuna ja yhteistyön tiivis-

täminen siten, että jokainen ymmärtää osuutensa ja roolinsa osana kokonaisuutta, kuuluu

prosessiajatteluun.34

Koska tutkielmani aiheena on esikäsittelyprosessi ja jonka johtaminen on prosessijohtamis-

ta, niin on syytä vielä selventää prosessia. Prosessi on tapahtumasarja, jossa on erilaisia

vaiheita. Jotta prosessi alkaa toimia, prosessille tarvitaan sisään menevä ns. syöte (input),

prosessin sisällä on jo tarvittavat resurssit (työntekijät) joita tarvitaan prosessin suorittami-

sessa. Prosessiin sisään tullut syöte ja prosessin sisällä olevat resurssit kohtaavat ja ne yh-

31

Blåfield 1996, s. 39. 32

Kaplan & Norton 2001, s. 167 -172, 2002, s. 177 -181. 33

Hammer 2007, s. 113 34

Hannus 2000, s. 13- 15.

14

dessä saavat aikaan prosessin tuloksen tai tuotoksen (output).35 Poliisin esikäsittelyproses-

sissa syötteeksi eli inputiksi voidaan katsoa kansalaisen tai poliisiviranomaisen tekemä ri-

kosilmoitus, joka tehdään silloin, kun esitutkintaviranomainen saa tavalla tai toisella tie-

toonsa sellaisen seikan, jonka perusteella käynnistetään esitutkintaprosessi. Prosessin tuo-

toksensa (output) voidaan pitää syyttäjälle syyteharkintaan toimitettua esitutkintapöytäkir-

jaa tai esikäsittelyprosessissa tehtyä päätöstä, josta lähetetään asianosaiselle kirjallinen

päätös.

35

Pesonen 2007, s. 129.

15

4. Esitutkinta

4.1. Esitutkinta on osa rikosprosessia

Rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen on keskeinen rikosprosessin tavoite. Kyseessä on

siis rangaistuvastuun toteuttamisesta, asian tutkinnasta syyllisyyskysymyksen osalta sekä

seuraamusten määräämisestä. Yksilöiden oikeusturvalla on keskeinen merkitys ja se suojaa

epäillyn ja syytetyn perusoikeuksia samalla rajoittaen rikoksen selvittämistä ja rikosvas-

tuun toteutumista.36 Oikeusturvasta huolehtiminen ja rikosvastuun toteuttaminen nähdään

tukevan toisiaan eivätkä ne ole ristiriitaisia tavoitteita prosessissa. Prosessissa osallisina

olevien yksilöiden oikeusturvaa edistetään, kun huolehditaan rangaistusvastuun toteutumi-

sesta. Prosessuaalisesti aineelliseen oikeaan lopputulokseen päädytään oikeudenmukaisen

oikeudenkäynnin kautta. 37

Laajassa merkityksessä rikosprosessi koostuu neljästä päävaiheesta: esitutkinnasta, syyte-

harkinnasta, oikeudenkäynnistä sekä rangaistuksen täytäntöönpanosta ja näin ollen esitut-

kinta on sen ensimmäinen vaihe.38 Lainsäädäntö ei määrittele esitutkintaa käsitteenä sen

sijaan oikeuskirjallisuuden mukaan esitutkinta on selvityksen hankkimista epäillystä teosta

syyteharkinnan suorittamiseksi ja rikosoikeudenkäynnin valmistelemiseksi.39 Ilman esitut-

kinnan suorittamista syyttäjä ei pysty eikä voi tehdä syyteharkintaa näin ollen esitukinta on

rikosprosessin välttämätön osa.40

Kun epäilty rikos tulee esitutkintaviranomaisen tietoon joko viranomaisen havaintojen tai

ilmoituksen perusteella, voidaan todeta esitutkinnan alkaneen. On myös mahdollista, että

syyttäjä määrää esitutkinnan aloittamisesta. Lähtökohtaisesti esitutkinnan aloittamiskynnys

on matala, koska esitutkinta on aloitettava, kun on syytä epäillä rikosta. Pelkkä väite rikok-

sesta ei riitä. Rikosepäily koskee tosiseikkoja ja epäilylle tulee olla konkreettiset perusteet

ja poliisin tulee myös oma-aloitteisesti hankkia selvitystä tosiseikoista. Edellä mainitun

osalta on erityisesti huolehdittava, ettei ketään aseteta aiheettomasti rikoksesta epäillyn

asemaan. 41

36

Virolainen - Pölönen 2003, s. 141- 142. 37

Jokela 2008, s. 7. 38

Jokela 2008, s. 5-6. 39

Helminen ym. 2012a, s. 16- 17 sekä Jokela 2000, s. 110. 40

Tapani - Tolvanen 2004, s. 111. Asiat, joissa asianomistajalla on ensisijainen syyteoikeus ja asianomistaja käyttää tätä oikeuttaan niin rikossyyte on mahdollista panna vireille ilman esitutkintaa. 41

Tolvanen-Kukkonen 2011, s. 53.

16

4.2. Esitutkinnan tavoite ja selvitettävät seikat

Esitutkintalaki 1:2 säädetään esitutkinnassa selvitettävistä asioista. Tavoite on rikoksen

selvittäminen ja lainvastaisen teon teko-olosuhteet, teosta aiheutuneet vahingot ja siitä saa-

tu hyöty. Esitutkinnan yhteydessä on myös selvitettävä tekoon tai tapahtumaketjuun liitty-

vät asianosaiset, kuten epäilty ja asianomistaja, sekä muut syyttäjän syyteharkintaa ja teon

johdosta määrättävää seuraamusta varten olennaiset ja tarvittavat tiedot. Esitutkinta tulee

suorittaa laadukkaasti ja asiaan on selvitettävä näyttö epäillyn puolesta ja vastaan. 42 Esi-

tutkinnassa on myös selvitettävä mahdollisesti rikoksen johdosta saatu omaisuus sekä sen

palauttamiseen liittyvät asiat ja mahdolliseen rikoksen johdosta tuomittavaan menettämis-

seuraamukseen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanoon liittyvät

seikat. Kun asianomistaja on ROL 3:9 §:n mukaisesti pyytänyt syyttäjää ajamaan vaati-

mustaan, on asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset selvitettävä esitutkinnassa.

Esitutkinnassa on myös selvitettävä asianomistajan ja epäillyn suostumukset asian käsitte-

lyyn ROL 5a luvun mukaisessa kirjallisessa menettelyssä.

Esitutkintalain 1:2.2:ssa säädetään rikosasian valmistelusta esitutkinnassa siten, että syyte-

harkinta ja rikosasian asianosaisten etujen valvominen suoritetaan asianmukaisesti, jotta

todistelu voidaan ottaa vastaan yhdellä kertaa pääkäsittelyssä tai asia voidaan ratkaista kir-

jallisessa menettelyssä. Huolellisesti suoritettu esitutkinta turvaa rikosprosessissa suullisen,

keskitetyn ja välittömän pääkäsittelyn. Esitutkinta suoritetaan poliisin toimesta, mutta syyt-

täjän tulee osallistua asian selvittämiseen siinä määrin, että asiat ovat selvitetty ETL 1:2:n

mukaan. Lähtökohtaisesti syyttäjän velvollisuutena on huolehtia, että juttu on valmis pää-

käsittelyyn esitutkinnan jälkeen. Esitutkinta-aineiston on oltava niin sanotusti pääkäsittely-

kelpoinen.43

4.3. Esitutkinnasta lopuksi

Launiala (2009) on artikkelissaan käsitellyt esitutkinnan ulottuvuuksia ja todennut ettei

esitutkinnasta ole sinällään legaalimääritelmää, eikä edes esitutkintaa ja pakkokeinoja kos-

kevassa lainsäädäntöesityksessä (HE 14/1985) ole mainintaa esitutkinnan määritelmästä.

Esityksessä on tutkinnanjohtaja ja tutkija määritelty.44 Uuden esitutkintalain valmistelujen

selvitysmiehenä toiminut Klaus Helminen esitti, että lakiin otettaisiin määritelmä esitut-

42

Tolvanen-Kukkonen 2011, s. 75. 43

Vuorenpää 2007, s. 115 -116. 44

HE 14/1985, s. 13., Launiala 2009.

17

kinnasta, koska esitutkinnalla on asemansa rikosprosessissa. Esitutkinnan määritelmä olisi

rakentunut esitutkinnassa suoritettaviin tehtäviin ja niiden kuvaamiseen suhteessa syyte-

harkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, jotka seuraavat prosessissa esitutkintaa.45

Esitutkintalaki ei siis anna vastausta siihen mikä on esitutkinta. Esitutkintalaki vastaa tyh-

jentävästi kysymyksiin: kuka suorittaa esitutkinnan ja miten se suoritetaan ja mitä esitut-

kinnassa tulee selvittää? Oikeuskirjallisuuskaan ei yleensä määrittele esitutkintaa, mutta

teoksissa joissa Klaus Helminen on ollut kirjoittajana, on poikkeuksia. Esitutkinta- ja pak-

kokeinot -teoksessa46 todetaan:

"Esitutkinta voidaan määritellä selvityksen hankkimiseksi tapahtuneeksi epäillystä rikok-

sesta mahdollisen syyteharkinnan suorittamista ja rikosoikeudenkäynnin valmistelua var-

ten. Esitutkinnassa hankitaan ja järjestetään seuraavissa rikosprosessin vaiheissa tarvittava

todistusaineisto."

Helminen julkaisi poliisin peruskoulutukseen tarkoitetun oppikirjan47 kaksi vuotta em.

määritelmää myöhemmin ja siinä hän määrittelee esitutkinnan seuraavasti: "Esitutkinnassa

toimivaltainen viranomainen hankkii selvityksen tapahtuneeksi epäillystä rikoksesta tarkoi-

tuksenaan valmistella syyteharkinnan suorittamista ja mahdollista rikosoikeudenkäyntiä."

Launiala (Edilex 2009) määrittelee esitutkintalain elementit seuraavasti:

"Esitutkinta on esitutkintalaissa säädetty määrämuotoinen menettely, jossa toimivaltainen

esitutkintaviranomainen rikokseksi epäillyn teon johdosta rikosoikeudellisessa viitekehyk-

sessä hankkii, järjestää ja tallettaa tietoa sekä (tarvittaessa) siirtää näin hankitun tiedon

edelleen päätösvaltaiselle viranomaiselle rikosoikeudellisen vastuun ratkaisemiseksi yksit-

täistapauksessa."

4.4. Esitutkinnassa noudatettavat periaatteet

Esitutkintaa koskevat säännökset ovat yleisluontoisia, koska rikoksiin liittyvät seikat vaih-

televat yksittäistapauksissa paljonkin. Näin ollen lain tulkinnassa tulee huomioitavaksi

oikeusperiaatteet. On tärkeää, että esitutkinnan toimittamista ja säännösten soveltamista

ohjataan esitutkintaa koskevien periaatteiden avulla. On selvää, että rikosten selvittämisint-

45

Sisäasiainministeriön julkaisuja 32/2006, s. 27. 46

Helminen - Lehtola- Virolainen: Esitutkinta ja pakkokeinot. Jyväskylä 2006, s. 14. 47

Helminen, Klaus: Rikosprosessioikeutta poliisiopiskelijoille. Helsinki 2007, s. 178.

18

ressi on suuri, mutta esitutkinnan tehokkuuden lisäksi on tärkeää huomioida asianosaisten

oikeusturva. 48

Hallituksen esityksen mukaan esitutkinnan keskeiset periaatteet ovat sijoitettu samaan lu-

kuun, ETL:n 4. lukuun, tarkoituksena korostaa niiden tärkeyttä esitutkintamenettelyssä.49

4.5. Tasapuolisuusperiaate

ETL 4:1:ssa säädettyä tasapuolisuus- eli objektiivisuusperiaatetta on luonnehdittu kirjalli-

suudessa esitutkinnan kultaiseksi säännöksi.50 Esitutkinnassa on pyrkimyksenä selvittää

rikosasian aineellinen totuus, jolloin esitutkinnassa on selvitettävä ja huomioitava sekä

epäiltyä vastaan, että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet, eikä rikoksen tutkin-

nassa saa nojautua ennakkokäsityksiin tai pyrkiä johonkin tiettyyn lopputulokseen.51 Poliisi

ja syyttäjä työskentelevät esitutkinnassa yhteistyössä, jonkun tietyn lähtökohdan mukaan,

mutta puolueettomuus toteutuu niin, että esitutkinnassa on selvitettävä viran puolesta ole-

massa olevalle käsitykselle vaihtoehtoisia toimintakulkuja.52 Esitutkinnan tavoitteena on

saada selville aineellinen totuus, mutta siihen päätymisestä ei voida koskaan olla varmoja,

jolloin esitutkinnassa joudutaan tyytymään prosessiaineiston mukaiseen prosessuaaliseen

totuuteen.53

4.6. Syyttömyysolettama

ETL 4:2 §:n mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä ja kysy-

mys on esitutkinnassa vallitsevasta syyttömyysolettamasta, joka on perusolettama oikeu-

denmukaisesta oikeudenkäynnistä. Osa epäillyistä saattaa jäädä toteen näyttämättä tai

osoittautua vääriksi näin ollen epäilystä johtuvia haitallisia seurauksia on pyrittävä mini-

moimaan.54 Esitutkinnan aikana vallitsee lähtökohtaisesti epäiltynä kuultavan syyttömyys-

olettama ja siksi ei tule puhua rikoksentekijästä, vaan epäillystä, ja viranomaisten tulee

pyrkiä suojaamaan epäiltyä kostonhimolta ja leimautumiselta eikä viranomainen saa pa-

heksua epäiltyä tekijää.55

48

Helminen ym. 2012a, s. 88- 89. 49

HE 222/2010 vp., s. 44 ja s. 192-194. 50

Helminen ym. 2012a, s. 91. 51

HE 222/2010 vp., s. 192. 52

Tolvanen 2004, s. 66. 53

Virolainen 2012a, s. 122. 54

HE 222/2010 vp., s. 192. 55

Helminen ym. 2012a, s. 42.

19

4.7. Itsekriminointisuoja

Esitutkintalakiin on otettu uutena periaatteena itsekriminointisuoja, jolla tarkoitetaan sitä,

ettei epäillyn tarvitse myötävaikuttaa sen rikoksen selvittämiseen, mistä häntä epäillään.

Itsekriminointisuojan keskeinen asia on, ettei epäillyn tarvitse antaa lausuntoa esitukinnas-

sa eikä hänellä ole totuudessa pysymisvelvollisuutta. On kuitenkin mahdollista, että täydel-

linen vaikeneminen ja muut aineellisen totuudenvastaiset lausumat saattavat muodostua

epäillyn vahingoksi näyttöä arvioitaessa. Epäiltyä kuultaessa itsekriminointisuojalla on

vahva vaikutus ja periaatteen mukaan kuultaessa ei saa käyttää sopimattomia menettelyta-

poja epäillyn oikeuksien murtamiseksi.56

Itsekriminointisuojan toteutuminen esitutkinnassa varmistetaan siten, että epäillylle kerro-

taan hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta oman rikoksensa selvittämiseen. Epäil-

lyllä on aina oikeus käyttää avustajaa, joka tarvittaessa neuvoo epäiltyä esitutkinnan aika-

na. Itsekriminointisuojaa ei saa loukata ja esitutkintaviranomaisella on jälkikäteinen korva-

usvastuu ja itsekriminointisuojan vastaisesti hankitulle todistelulle voidaan asettaa hyödyn-

tämiskielto.57

4.8. Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaan esitutkinnan toimenpiteiden ja niistä asianosaisille aiheu-

tuvien toimenpiteiden tulee olla puolustettavia kulloinkin selvitettävänä olevaan rikokseen

nähden. Toimenpiteitä suoritettaessa on otettava huomioon rikoksen vakavuus, asian sel-

vittämistarve, asianosaisen henkilö ikä ja kehitystaso sekä muut asian selvittämiseen vai-

kuttavat seikat.58

4.9. Vähimmän haitan periaate

Vähimmän haitan periaatteella turvataan prosessin osallisten oikeuksia siten, että kenen-

kään oikeuksiin ei puututa enempää kuin välttämättömät esitutkintatoimenpiteet asiansel-

vittämiseksi vaativat. Periaatteen keskeinen sisältö on, ettei esitutkinta saa aiheuttaa kenel-

lekään tarpeetonta haittaa tai vahinkoa ja vähimmän haitan periaate korostuu varsinkin

56

Helminen ym. 2012a, s. 94-95. 57

Launiala 2013: Itsekriminointisuoja esitutkinnassa - Rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikutta-matta oman syyllisyytensä selvittämiseen, s. 25. 58

Helminen ym. 2012, s. 96 -97 ja Launiala 2013: Suhteellisuusperiaate uuden esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 4 §:ssä, s. 2.

20

pakkokeinoja käytettäessä. Pakkokeinoja tulee käyttää vain tarpeen mukaan laissa ilmene-

vin tarkoituksin.59

4.10. Joutuisuusperiaate

Rikosten esikäsittelyprosessin keskeisenä tavoitteena on esiselvittää ja karsia ns. turhat

rikosasiat muuhun lainmukaiseen menettelyyn kuin varsinaiseen tutkintaan. Tällä proses-

silla pyritään vastaamaan ETL 3:11 luvun vaatimukseen esitutkinnan toimittamisesta ilman

aiheetonta viivytystä eli kyse on ns. joutuisuusperiaatteesta. Esitutkinnassa kiirehtiminen

ei kuitenkaan saa vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin kielteisesti, mutta esitutkintatoimenpi-

teet saadaan priorisoida eli laittaa kiireellisyysjärjestykseen. Mikäli alle 18-vuotias on ri-

koksesta epäiltynä tai alle 15-vuotiasta epäillään rikollisesta teosta, on esitutkintatoimenpi-

teet suoritettava kiireellisinä. Poliisilain (PolL) 1:6:ssä ja laissa syyttäjälaitoksesta (Själai-

tosL) 6:ssä säädetään myös viranomaisten tehtävien tehokkaasta ja nopeasta suorittamises-

ta.60

59

Helminen ym. 2012a, s. 98 -99. 60

Helminen ym. 2012a, s.116 -117.

21

5. Esikäsittelyprosessin keskeiset toimijat

5.1. Esitutkintaviranomaiset

Esitutkintalain 2 luvun 1 §:n mukaan esitutkinnan toimittaa poliisi. Poliisin lisäksi esitut-

kintaviranomaisia ovat rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset siten kuin niiden esitutkinta-

toimivallasta on säädetty rajavartiolaissa (578/2005), rikostorjunnasta Tullissa annetusta

laissa (623/2015) ja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa

laissa (255/2014). Esitutkintaviranomaisten lisäksi esitutkintaan osallistuu syyttäjä.61

5.2. Tutkinnanjohtaja

Esitutkintalain 2 luvun 2 §:n mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona pääsääntöi-

sesti toimii pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu

virkamies. Vähäisiä rutiiniluonteisia rikosasioita voi poliisin suorittamassa tutkinnassa

huomattavassa määrin osoittaa rikosylikonstaapelien tai ylikonstaapelien tutkinnanjohtoon.

Tutkinnanjohtaja johtaa esitutkintaa ja päättää asianosaisten oikeusturvaan merkittävästi

vaikuttavista asioista.62 Rikosprosessin kulkuun tutkinnanjohtajan asemalla on ratkaiseva

merkitys, joten tehokas rikostutkinta edellyttää määrätietoista ja aktiivista tutkinnanjohta-

jaa.63

Tutkinnanjohtajalla on valvontavelvollisuus siitä, että esitutkinta suoritetaan joutuisasti ja

lainmukaisesti eikä tutkinnanjohtaja yleensä itse osallistu aktiivisesti tutkintaan. Oikeuskir-

jallisuudessa on kuitenkin todettu, että tutkinnanjohtaja voi myös osallistua rikostutkintaan

ja tehdä aktiivisia toimenpiteitä rikosasian selvittämiseksi. Lainsäädäntö ei estä esimerkiksi

kuulustelujen suorittamista tutkinnanjohtajan toimesta.64 Oikeuskirjallisuudessa on esitetty

eriäviä mielipiteitä tutkinnanjohtajan osallisuudesta tutkintatoimenpiteisiin, koska tutkin-

nanjohtajalla on valvontavastuu esitutkinnan toimittamisesta. Jyrki Virolainen (1998) on

katsonut, että nimenomaan valvontaroolin vuoksi tutkinnanjohtajan ei pitäisi osallistua

kuulusteluihin tai muiden rikoksen selvittämiseen liittyvien aktiivisten toimenpiteiden suo-

rittamiseen.65

61

HE 222/2010 vp., s. 29 62


Rikostutkinnan selvityshanke 2003, s. 85. 64


Virolainen 1998, s. 274.

22

Tutkinnanjohtaja johtaa tutkintaryhmiä, ja hänen apunaan on ryhmänjohtajia, rikosylikons-

taapeleja tai ylikonstaapeleja joiden tehtävänä puolestaan on jakaa työt tutkijoiden kesken

ja tukea heitä esitutkintatehtävien suorittamisessa.66 Tutkinnanjohtajan vastuulla on pää-

tökset toimenpiteisiin ryhtymisestä, toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä (priorisoinnista)

sekä niiden toteuttamistavoista. Johtamistehtäviä ei ole säännelty laissa kovinkaan tarkoin

vaan laissa luetellaan ne asiat joista tutkinnanjohtajan on tehtävä päätökset.

Rikosten esikäsittelyprosessin tutkinnanjohtajan keskeisimpiin päätöksiin kuuluu päätökset

siitä, toimitetaanko esitutkinta (ETL 3:3,3) vai lopetetaanko se tai jätetäänkö se toimitta-

matta (ETL 3:9,3). Keskeisenä säädetyistä tehtävistä ovat rajoitusesitysten tekeminen syyt-

täjälle (ETL 3:10), esitutkinnan keskeytyspäätösten tekeminen (ETL 3:13,1) ja tutkijoiden

suorittamien tehtävien johtaminen ja valvonta (ETL 2:3). Johtamiseen ja valvontaan liitty-

en tutkinnanjohtajan on siis hallittava ammattimaisesti rikostutkintamenetelmät sekä henki-

löjohtaminen, jolloin vuorovaikutustaidoilla on ratkaiseva merkitys. Tutkinnanjohtaja voi

myös antaa tietoja julkisuuteen esitutkintalain 11 luvun 7 §:n mukaisesti.

Tutkinnanjohtajalla on myös erilaisia tehtäviä, joita ei ole laissa säännelty, mutta ne perus-

tuvat käytännössä havaittuihin tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiin tai oikeuskirjallisuuteen

ja ne on katsottu tarpeen antaa nimenomaan tutkinnanjohtajan suoritettaviksi. Tällaisia

tehtäviä ovat yhteydenpito syyttäjiin, asianosaisten avustajiin, tuomioistuimeen sekä mui-

hin viranomaisiin.67

5.3. Tutkija

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esikäsittelyprosessissa keskeisen työn tekevät poliisimie-

het, esitutkintalain 2 luvun 3 §:ssä säädetyt tutkijat. Tutkijat suorittavat tutkinnanjohtajien

alaisuudessa rikosilmoitusten vastaanottoa, sähköisten rikosilmoitusten kirjaamista sekä

epäillyn rikoksen osalta esiselvittelyä, toteuttaa tutkinnanjohtajien antamia asiaan liittyviä

määräyksiä sekä suorittaa muita asiaan liittyviä esitutkintatoimenpiteitä. Lainsäädännön

ulkopuolelta on tutkijan perinteisiksi tehtäviksi katsottu esitutkintatoimenpiteiden suunnit-

telun ja niiden suorittamisen joutuisuusperiaatteen mukaisesti viivytyksettä.68 Lainsäädän-

nössä ei tunneta käsitettä esitutkintatoimenpiteet, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan esitutkin-

66

Sormunen 2013, s. 20. 67


Rantaeskola 2014, s. 54.

23

taviranomaisen suorittamia toimenpiteitä, joilla pyritään selvittämään esitutkinnassa selvi-

tettävänä oleva esitutkintalain 1 luvun 2 §:n mukainen asia.69

5.4. Tutkinta- ja toimistosihteerit sekä korkeakouluharjoittelijat

Esitutkintalaki ei mainitse tutkinta- tai toimistosihteereistä mitään, joiden roolia on pidet-

tävä esitutkintaprosessin tukitoimissa merkittävänä. Em. lisäksi vuodesta 2016 alkaen on

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella esitutkintaprosessin eri tehtävissä työskennellyt myös

korkeakouluharjoittelijoita kuuden (6) kuukauden määräaikaisissa virkasuhteissa. Korkea-

kouluharjoittelijoiden koulutustaustasta ja opintojen vaiheesta riippuen heille on määritelty

erilaisia tehtäviä.

Rikosten esikäsittelyprosessissa toimii kolme ryhmää, joilla jokaisella on oma tutkintasih-

teeri. Ryhmien tutkintasihteerien tehtäviä ovat mm:

Pankkitiedustelut,

Asiakirjatilaukset,

Valvontatallenteiden tilaukset ja liittämiset juttuun,

Ilmoituksiin liittyvien alkuperäisten asiakirjojen skannaaminen kuvakansioon,

Lähestymiskieltojen ilmoitusten kirjaaminen, etsintäkuulutukset ja päätökset,

Lähestymiskielto lausunnot, rikosilmoitusten ja poliisitehtävien haku järjestelmistä,

Koevapaudet, ilmoituksen kirjaus, etsintäkuulutus ja päätös,

Koevapauden noutopyynnöt, ilmoituksen kirjaus, etsintäkuulutus ja päätös,

Ilmoitusten päivitykset ja kirjaukset sekä kuulutusten kirjaus,

Juttujen päätökset,

Väärät rahat ilmoitusten kirjaus, takavarikko, tek-kirjaus, lähetys rikoslaboratorioon

ja päätös,

Ilmoitusjäljennösten lähettäminen,

Esitutkintapäätösten lähettäminen,

Vakuutusyhtiöiden kyselyihin vastaaminen ja takautumisoikeuksien kirjaaminen,

Ulkomailla tapahtuneiden maksuvälinepetosten ilmoituksiin kirjaustekstien lisää-

minen syyttäjälle, pankkitiedustelujen teko ja lähettäminen syyttäjälle,

Syyttäjän tekemien päätösten " tutkintaa ei suoriteta" kirjaaminen,

Lastensuojeluilmoitusten tekeminen, 69

HE 222/2010 vp, s. 166-167.

24

Lastensuojelulle lausuntojen kirjaus, rikosilmoitusten ja keikkojen etsiminen,

Asiakirjojen siirtäminen Acta -asiankäsittelyjärjestelmään,

Juttujen siirtäminen toiseen poliisilaitokseen,

Juttujen tutkijoiden vaihtaminen juttujen siirtyessä tutkintaan,

Jaettujen juttujen jutut ja vahvuudet sekä juttunumeroiden kirjaaminen,

Juttujen sovitteluun lähettäminen ja asianosaisille tiedottaminen,

Sovittelusta palautuneiden juttujen kirjaus,

Ryhmän puhelimen ja sähköpostin hoitaminen,

Rikosrekisteriotteet,

Lääkärinlausuntojen tilaus,

Virka-apujen lähettäminen,

Siirrettyjen juttujen asiakirjojen skannaus ja toimittaminen tiettyyn poliisilaitok-

seen,

Tavaroiden luovuttaminen asiakkaille,

Ryhmän mappien ylläpito/tarkistus,

Toisten ryhmien sihteereiden poissaolojen tuuraus,

Asiakaspalvelu- puhelimeen vastaaminen vastuuviikolla,

Arkistointi,

Korkeakouluharjoittelijoiden pääasialliset työtehtävät:

Rajoitusesitysten:

o esittäminen syyttäjille

o kirjoittaminen

o arkistointi

Pienet tutkintatoimenpiteet

o yhteydenotto asianosaisiin lisäselvitysten saamiseksi

o tiedonsaantipyynnöt

o lääkärinlausuntojen ja pankkitiedustelujen tilaaminen

TP -päätösten tekeminen (tapauspäätös)

Sovittelualoitteet

Tarvittaessa sihteerien auttaminen

o arkistointi

o vakuutusasiat

25

YHTEISET TEHTÄVÄT

Sakkoprosessin seuraaminen ja huolehtiminen

Pöytäkirjoihin liittyvät toimet arkistointi ja asiakaslähetykset

skannattujen juttujen tallennus arkistokansioon

pöytäkirja- ja vakuutusyhtiöiden tilaukset ( n.100 viikossa)

Löytötavaroihin liittyvät toimet; vastaanotto, luovuttaminen

vanhentuneiden löytötavaroiden seuranta

Sosiaaliviranomaisten lausunnot (jaetaan kaikille Itä-Uudenmaan rikostorjunnan

sihteereille)

Valvotut koevapaudet tehdään s-ilmoitus / kuulutus ( jaetaan Vantaan

pääpoliisiaseman sihteereille)

Noutopyynnöt tehdään s-ilmoitus / kuulutus ( jaetaan Vantaan pääpoliisiaseman

sihteereille)

Lähestymiskieltolausunnot, jos määrätään s-ilmoitus ja kuulutus, (jaetaan kaikille

Itä-Uudenmaan rikostorjunnan sihteereille)

REK: in runkoryhmien poistumien paikkaaminen tarvittaessa mahdollisuuksien

mukaan

Muut esimiesten erikseen antamat tehtävät

5.5. Syyttäjä

Syyttäjällä on keskeinen ja monitahoinen rooli rikosprosessissa riippuen rikosprosessin eri

vaiheista. Tehtäviä ovat mm. esitutkinnan ohjaaminen ja pakkokeinojen käyttö, syytehar-

kinta, syytteen nostaminen ja syytteen ajaminen tuomioistuimessa.70 Syyttäjän tehtäviin siis

kuluu kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisesti ajateltuna rikosvastuun toteuttaminen tehok-

kaasti ja laadukkaasti samalla huolehtien asianosaisten oikeusturvan säilymisestä.71

Esitutkintalain 2 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen lisäksi esitutkin-

taan osallistuu virallinen syyttäjä. Syyttäjä ei kuitenkaan ole esitutkintalaissa tarkoitettu

esitutkintaviranomainen.72 Syyttäjä on esitutkinnassa rikosprosessin asianosainen, kantaja,

joko yhdessä asianomistajan kanssa tai yksin, sen jälkeen, kun hän on nostanut syytteen.73

Syyttäjää ei koske esitutkintalaissa esitutkintaviranomaisten toimintaa koskevat säännök- 70

Virolainen - Pölönen 2003, s. 32. 71

HE 286/2010, s. 18., VKSV 2013, s. 9. 72

Jokela 2012, s. 164. 73

Helminen ym. 2012a, s.161.

26

set, paitsi hänen toimiessaan tutkinnanjohtajana poliisirikosasioissa, tosin esitutkintalain 5

luvun säännökset esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyöstä määrittävät syyttäjänkin

toimintaa keskeisesti.

Tämän opinnäytetyön aiheeseen liittyen keskeinen lailla säädetty tehtävä on esitutkintalain

3 luvussa säädelty esitutkinnan rajoittaminen tutkinnanjohtajan esityksestä. ETL 3:10 §:n

mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksen perusteella määrätä esitutkinnan toimitta-

matta jättämisestä tai lopettamisesta, jos syyttäjä ROL 1:7 tai 8 §:n tai muun vastaavan

lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä yleinen tai yksityinen etu vaa-

di esitutkinnan toimittamista.

Syyttäjän keskeisenä tehtävänä on viedä rikosprosessia eteenpäin mahdollisimman jou-

tuisasti ja karsia sellaisia tapauksia pois, joita ei ole perusteltua viedä tuomioistuinproses-

siin.74 Rangaistusmääräykset, esitutkinnan rajoittamispäätökset sekä syyttämättäjättämis-

päätökset ovat keinoja seuloa vähäisemmät ja merkityksettömät jutut pois syyttäjien ja

tuomioistuimen työtaakasta eikä niitä välttämättä pidetä varsinaisena ratkaisuvallan käyt-

tönä.75 Toisaalta voidaan todeta, että asioissa, jotka ratkaistaan tuomioistuimen ulkopuolel-

la, syyttäjä toimii tavallaan "tuomarina".76

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kaikkiin tuomioistuimen ulkopuolella tehtä-

viin tuomiovallan käyttöihin tulisi suhtautua pidättyväisesti.77 On katsottu, ettei tuomioval-

lan siirto vaaranna oikeusturvatakeita sellaisen päätösvallan osalta, joka on riittävän tar-

koin laissa määritelty ja päätösvaltaa käyttävät virkavastuulla toimivat henkilöt ja seuraa-

muksista on mahdollisuus valittaa ja saattaa asia käsiteltäväksi riippumattomaan tuomiois-

tuimeen.78 Ongelmallisena oikeusturvan kannalta ei myöskään ole pidetty sitä, että selvät

asiat käsitellään summaarisessa menettelyssä tuomioistuimen ulkopuolella vastaajan suos-

tumuksella edellyttäen, että vastaaja ymmärtää suostumuksensa merkityksen ja suostumus

on annettu vapaasta tahdosta ja aidosti.79

Ruotsin oikeudenkäymiskaari (Rättegångsbalk), joka on tullut voimaan 1.1.1948 säätää

oikeudenkäyntimenettelyn niin rikos- kuin siviiliprosessinkin osalta. RB 23 säätää esitut-

kinnasta ja kuten Suomessa niin myös Ruotsissa esitutkinnan on tarkoitus toimia rikosasian 74


Virolainen - Pölönen 2003, s. 36 -37. 76

Toivola 2000, s. 593. 77

PeVL 7/2010, s. 2/4. 78

PeVL 7/2010, s. 2/4. 79

PeVL 7/2010 s. 3/4 ja LaVM 9/2010, s. 4/13.

27

valmisteluvaiheena, joka palvelee syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä. Esitutkinnassa selvi-

tetään ketä voidaan epäillä syylliseksi rikokseen ja onko riittäviä syitä syytteen nostami-

seksi. Syyttäjä vastaa siitä, että esitutkinta-aineisto on riittävän kattava ja objektiivinen.

Aineiston on oltava niin kattavaa, että pääkäsittelyn keskitysperiaatteen mukaan näyttö

voidaan ottaa vastaan yhdellä kertaa.80

Ruotsissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ja vastaa esitutkinnasta kokonaisuudessaan ja

tutkinnanjohtajan on huolehdittava tutkinnan tehokkaasta suorittamisesta ja asianosaisten

oikeusturvasta. Lisäksi hänen on annettava tarpeellisia ohjeita tutkinnan suorittamiseksi.

Poliisipäällystö määrää esitutkintaan käytettävät resurssit ja strategiat ja näin ollen poliisi-

päällystö johtaa esitutkintaan liittyvää poliisitoimintaa.81

Ruotsissa siis esitutkintaa johtaa pääsääntöisesti syyttäjä, ellei kyseessä ole yksinkertainen

rikosasia. Poliisi voi johtaa tutkintaa luonteeltaan yksinkertaisissa asioissa joiden osuus

tutkittavista rikoksista on merkittävä.82

Ruotsissa tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän pääsääntöisiin tehtäviin kuuluu päättää

tutkinnan aloittamisesta, pakkokeinojen käyttämisestä, tutkinnan suuntaamisesta ja rajoit-

tamisesta sekä päättäminen tutkinnan lopettamisesta.83

80

Ekelöf V 1987, s.93, Bring - Diesen 2009, s.21-22. , Lindell-Eklund- Asp- Andersson 2005, s. 37-38. 81

Illman 2007, s.12. 82

Illman 2007, s.10. 83

Illman 2007, s.10.

28

6. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittelyprosessi

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa aloitettiin lokakuussa 2016 keskitetty rikosten esikäsitte-

lyprosessi tietoisena siitä, että poliisin strategia vuosille 2017 -2020 edellytti poliisilaitok-

sien tehokkaampaa esikäsittelytoimintoa ja syyttäjäyhteistyötä päivittäisrikosten osalta.

Esikäsittely on rikostutkintaa tukevaa toimintaa, jossa juttumassa käydään päivittäin läpi

esikäsittelystä laaditun toimintaprosessin liitteiden 6 ja7 mukaan. . Tavoitteena on saattaa

tutkintaan vain tutkintaa edellyttävät jutut ja päättää muiden juttujen osalta tutkinta esitut-

kintalain perusteiden mukaisesti tehokkaasti, laatuseikat huomioiden.

Toiminnan perustana ovat organisaation asettamat kokonaistavoitteet ja asiakkaan tar-

peet.

6.1. Esikäsittely-yksikön keskeisimmät tehtävät:

Arvioida juttukohtaisesti tunnusmerkistötekijöiden pohjalta sitä, onko esitutkin-

nan aloittamisen edellytykset olemassa. Joskus sen arvioiminen vaatii lisäselvi-

tystä, mutta usein asia on mahdollista saattaa päätökseen ilman lisäselvityksiäkin.

Arvioida juttukohtaisesti prosessitaloudellinen näkökulma. Yhteiskunnan voima-

varojen käytön kannalta on järkevää kiinnittää huomiota myös niiden kustannuste-

hokkaaseen kohdentamiseen. Tavoitteena on koko rikosasian käsittelyketjun (po-

liisi, syyttäjä ja tuomioistuin) voimavarojen säästäminen.

6.2. Esitutkinnan rajoituskäytäntö on olennainen ja tärkeä osa esikäsittelyproses-

sia.

Tavoitteena tehokkaalla rikosten esikäsittelyllä on antaa rikostutkijoille aikaa keskittyä

yhteiskunnallisesti merkittävimpiin ja tutkittaviin juttuihin sekä keventää avoimena olevien

juttujen määrää tutkijakohtaisesti ja parantaa tutkinta-aikoja ja nostaa selvitysprosentteja

pitkällä aikavälillä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena voitaneen pitää myös toimintatapojen

yhdenmukaistamista poliisilaitoksen alueella. Esitutkinnan rajoittamisen ja muutoinkin

esitutkinta yhteistyön tulee olla laadukasta, jossa poliisin ja syyttäjän tavoitteiden tulee

kohdata. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö on käsitteellistettävä perustoiminnoksi.84

84

Koljonen, 2010, s.115.

29

Tutkintavoimavarojen tarkoituksenmukaisella kohdentamisella ottaen huomioon rikoksen

laatu ja sen selvittämisen mahdollisuus, rikoksen törkeys ja sen yhteiskunnallinen merkitys

oli myös vaikuttamassa keskittämisen perusteisiin. Keskittämisellä tavoiteltiin myös kansa-

laisten tasavertaista kohtelua poliisilaitoksen alueella sekä sovittelutoiminnan lisäämistä.

Tutkielman johdanto osiossa olen kuvannut asiaa, mutta ennen keskittämistä poliisilaitok-

sella suoritettiin esikäsittelyä neljässä toimipisteessä, joka aiheutti sen, että:

päivittäisrikokset olivat aluevastuu periaatteen mukaisesti hajanaises-

ti eri poliisiasemilla (Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo ja Vantaa),

ei ollut kunnollista tilannekuvaa poliisilaitoksen alueella,

erilaiset toimintatavat käsitellä rikosasioista, tutkinnan päättämisiä,

esitutkinnan rajoittamista tai sovitteluun ohjaamista,

syyttäjä yhteistyö vaihtelevaa,

yhteinen työnäky epäselvä.

Rikosten esikäsittelyprosessin ulkopuolelle jätettiin talousrikoksiin liittyvät asiat, joista

poliisilaitoksella on oma prosessinsa sekä huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden

vaativat ja poliisin paljastamat rikosasiat. Kyseessä on siis ns. tavanomaiset päivittäisrikol-

lisuuden asiat, joko kansalaisten ilmoittamina rikoksina tai poliisiviranomaisen itse havait-

semana, jonkun teon täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa

kirjataan keskitetysti kaikki rikosilmoitukset (R) ja sekalaisilmoitukset (S) tapahtumapai-

kasta riippumatta rikosten esikäsittely-yksikköön. Ilmoitus asiasta, jota pidetään epäiltynä

rikoksena, kirjataan esitutkintaviranomaisen ilmoitusjärjestelmään, josta poliisihallitus on

antanut ohjeen85 tietojen kirjaamisesta poliisiasiain tietojärjestelmään (Patja). Ohjeen mu-

kaan rikosilmoituksen vastaanottamisen ja kirjaamisen suorittavan henkilön on oltava po-

liisimies tai muu tehtävään koulutuksen saanut virkamies, jonka edellytetään tuntevan Pat-

ja- järjestelmä. Järjestelmään kirjattavat ilmoitukset ovat R- tai S-ilmoituksia taikka niihin

liittyvistä asioista kirjattavia ilmoituksia. Oikeuskirjallisuudessa86 on esitetty järjestelmän

palvelevan seuraavia tavoitteita:

ilmoitusten kirjoittaminen tapahtuu suoraan järjestelmään

järjestelmä mahdollistaa tosiaikaisen kyselyn ja päivityksen

ilmoitusten tietoja voidaan siirtää valtakunnallisiin rekistereihin

85

Poliisihallituksen (Poha) ohje Dnro/2010/2070. 86

Helminen ym. 2012a, s. 280.

30

järjestelmä avustaa poliisipiiriä rikosten tilastoinnissa ja tilastojen toimittamisessa

valtakunnallisiin tilastoihin

järjestelmän avulla voidaan pitää rikosilmoitusdiaaria

sen avulla voidaan pitää tai korvata asianomistaja- ja syylliseksi epäiltyjen rekisterit

tutkinnanjohtaja voi järjestelmän avulla entistä paremmin suunnitella ja seurata tut-

kintaa

järjestelmän avulla voidaan tulostaa esitutkintasäännösten edellyttämät ilmoitukset,

päätökset jne.

6.3. Rikos- tai sekalaisilmoitus

Esitutkintaviranomaisen tulee ilmoitusta kirjatessa tehdä ratkaisu kirjataanko ilmoitus ri-

kos- vai sekalaisilmoitukseksi (R- tai S-ilmoitus). Ilmoitus kirjataan R-ilmoitukseksi ri-

kosasiassa, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Rikoksen kohteeksi joutuneen henki-

lön kannalta eikä esitutkinnan toimittamisen kannalta ole merkitystä sillä, onko ilmoitus

kirjattu vastaanottaneen esitutkintaviranomaisen toimesta R- vai S-ilmoitukseksi. Esitut-

kintaviranomainen on velvollinen suorittamaan tutkinnan asian edellyttämällä tavalla ja

huolellisuudella olipa asiasta kirjattu R- tai S-ilmoitus. Kirjaaminen vaikuttaa myös tilas-

tointiin. Tilastoitaviksi rikoksiksi luetaan vain R-ilmoituksena kirjatut asiat. Poliisin tie-

toon tullut rikollisuus - nimisen tilaston tiedot on saatu hyödyntämällä poliisin käytössä

olevaa rikosilmoitusjärjestelmää ja samoin selvitysprosentit lasketaan siitä, kuinka paljon

poliisi on pystynyt selvittämään R-ilmoituksiksi kirjattuja asioita.87

Liitteestä kaksi (2) voidaan todeta, että poliisiasiaintietojärjestelmä Patja: n mukaan Itä-

Uudenmaan poliisiasemalle kirjattiin vuonna 2017 90 557 kpl ilmoituksia, joista R-

ilmoituksia 66 337 kpl ja S-ilmoituksia 18 104 kpl.88

Sekalaisilmoituksen (S) asioita ovat mm. seuraavat:

kuolemansyyntutkinta

palonsyyntutkinta

onnettomuustutkinta

tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi

tutkinta rikoksentekijän luovutusmenettelyssä

87


Poliisiasiaintietojärjestelmä - Patja 2017. (Liite 2).

31

tutkinta kadonneen henkilön tapauksessa

virka-aputehtävä tutkinta-asiassa muulle poliisiyksikölle tai viranomaiselle sekä

ilmoitus rikoksesta, jossa ei ole syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.

Tutkinta suoritetaan näiden asioiden osalta useimmiten poliisitutkintana tai ns. erityistut-

kintana, jotka säännelty poliisilain (PolL:n) 6. luvussa. Asia tulee kirjata S-ilmoituksena

silloin, kun esitutkintaviranomaisen mielestä ei ilmoitus- tai kirjaamisvaiheessa ole vielä

edellytyksiä kirjata asiasta rikosilmoitusta, vaikka ilmoituksen tekijän tai asianomistajan

esittämän epäillyn tai esim. olosuhteiden perusteella voidaan päätellä, että asiaa tutkittaessa

tapahtuma osoittautuu rikokseksi. Ilmoituksen sisältö ratkaisee esitutkinnan toimittamiseen

ryhtymisen. Varsinaisen rikosilmoituksen (R) tutkinta voidaan aloittaa ilman alkuvaiheen

selvityksiä siitä, onko minkään rikoksen tunnusmerkistö täyttynyt, mutta sekalaisilmoituk-

sen (S) osalta on tyypillistä, että ensin selvitetään esiselvittelyn tapaan tunnusmerkistön

täyttymistä.89

6.4. Rikosilmoitusten vastaanotto poliisiasemittain ja sähköinen rikosilmoitus

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasemalla Vantaalla sekä Nurmijärven, Hyvin-

kään, Järvenpään, Porvoon ja Loviisan poliisiasemilla otetaan vastaan kansalaisten tekemiä

rikosilmoituksia, jotka kirjataan ETL:n 3:1 mukaisesti keskitettyyn rikosten esikäsittely-

yksikköön. Ilmoitus voidaan tehdä henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse

tai kirjallisesti ja tarkoituksena on ollut, että eräiden vähäisten omaisuus- ja vahingonteko-

rikosten osalta on mahdollista tehdä valtakunnallisesti sähköinen rikosilmoitus internetin

välityksellä, joka ohjautuu automaattisesti oikealle poliisiyksikölle ilmoitetun tapahtuma-

paikan perusteella.90

Käytännössä ainoastaan pääpoliisiasemalla Vantaalla rikosten esikäsittely-yksikön yhtey-

dessä toimiva ilmoitusten vastaanotto on avoinna viikon jokaisena päivänä ja muilla polii-

siasemilla vain maanantaista perjantaihin. Poliisilaitoksen tavoitteena on kehittää toimintaa

siten, että poliisiasemien palveluaikoja tullaan porrastamaan ja siirtymään sähköiseen ajan-

varaukseen. Puhelimitse tehtyjen rikosilmoitusten osalta poliisilaitos on kehittänyt toimin-

taansa siten, että on olemassa automaattinen puhelinpalvelujärjestelmä, jolloin ilmoituksia

voidaan ottaa vastaan tapahtumapaikka riippumattomasti. Haasteena on ollut se, että puhe-

89


Helminen ym. 2012a, s. 261-262.

32

limitse halutaan hoitaa myös muita asioita, jolloin kansalaisten palvelu on jäänyt vajavai-

seksi ja ruuhkautunut.

Sähköisten ilmoitusten osalta on todettava, että tavoiteltu palvelu, jossa vähäisistä omai-

suusrikoksista olisi voinut tehdä sähköisen rikosilmoituksen, on jokseenkin epäonnistunut.

Sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta tehdään runsaasti erilaisia ilmoituksia ja ne on kir-

jattava viipymättä91 viranomaisen järjestelmään. Käytännössä on todettu, että viiveitä tulee

ja myös kansalaisten tekemien ilmoitusten laadussa olisi parantamisen varaa. Laatutekijöis-

tä johtuen poliisihallitus rajoitti päätöksellään92 2016, ettei klo 23- 06 välisenä aikana voi

tehdä sähköisiä rikosilmoituksia.

Sähköisesti internetin kautta ja kirjallisesti tehtyjen rikosilmoitusten suuren määrän vuoksi

kirjaamisprosessia on jouduttu laajentamaan siten, että poliisiasemille on lähetetty kirjatta-

viksi ilmoituksia aluevastuuperiaatteen mukaisesti. Lisäksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksel-

la on ollut kokeilussa ns. mukautetun työn prosessi, johon vapaaehtoisesti osallistuneet

ovat saaneet esim. ilmoituksia kirjattaviksi työvuorojensa ajaksi sairauslomien sijaan.

6.5. REK tutkinnanjohtaja

Esikäsittelyprosessissa työskentelee kaksi tutkinnanjohtajaa, joista toinen toimii yksikön-

johtajana ja toinen oikeudellisena asiantuntijana vastaten vaativimpien päätösten peruste-

luista ja ohjaa esitutkinnan rajoittamismenettelyä ja korkeakouluharjoittelijoita rajoi-

tusesitysten valmistelussa.

Esitutkintalain mukaan 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjoh-

taja ja hän päättää monista asianosaisten oikeusturvaan merkittävällä tavalla vaikuttavista

asioista. Esikäsittely-yksikössä tutkinnanjohtajien rooli on merkittävä, koska esikäsittely-

prosessin tarkoituksena on karsia ns. turhia, aikaa ja poliisin tutkintaresurssia kuluttavia

asioita ja ratkaista ne erilaisilla lainmukaisilla perusteilla. Esikäsittely-yksikkö esikäsittelee

ilmoitukset ja siirtää tutkintaa vaativat ilmoitukset eri poliisiasemille aluevastuun mukai-

sesti. Esikäsittely-yksikkö tekee muihin ilmoituksiin vaadittavat päätökset, käynnistää so-

vittelun ja tekee rajoitusesityksiä syyttäjille.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisarion tehtävänä on johtaa esikäsittely-yksikön toimintaa ja

toimia tutkinnanjohtajana sekä valvoa ja kehittää yksikön toimintaa sekä huolehtia sen 91

AOA:n ratkaisu, Dnro 474/4/2007. 92

Poliisihallituksen päätös. POL-2014-14887.

33

tuottavuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tutkinnanjohtaja vastaa myös hen-

kilöstöhallinnollisista asioista ja syyttäjäyhteistyöstä ja sijaistaa yksikön toista tutkinnan-

johtajaa. Toisen tutkinnanjohtaja tehtävänä on toimia tutkinnanjohtajana vaativimmissa

asioissa. Juridisen koulutuksensa perusteella tutkinnanjohtaja valmistelee ja tekee päätök-

siä, vastaa syyttäjäyhteistyöstä esitutkinnan rajoittamisten osalta sekä vastaa sovittelutoi-

minnasta ja ohjaa yksikössä työskenteleviä korkeakouluharjoittelijoita.

6.6. REK -ryhmänjohtaja (REK 1)

Rikosylikonstaapelin tehtävänä on toimia esikäsittely-yksikön ryhmänjohtajana. Ryhmän-

johtaja on ryhmänsä henkilöstöhallinnollinen esimies ja hän vastaa juttujen siirtämisestä

tutkintaan yhdessä T1:n (rikostutkinnan vuoroesimies) kanssa sekä tekee päätöksiä yksikön

hoidettaviksi jääviin juttuihin. Ryhmänjohtajat sijaistavat toisiaan ja tehtäviin kuuluu myös

vähäinen tutkinnanjohtajuus esim. esikäsittelyssä tehtävien toimenpiteiden laajuuden mää-

rittämisessä mm.

ratkaisee osaltaan mitkä jutut siirretään tutkintaan

ratkaisee osaltaan mitkä jutut lähetetään sovitteluun

ratkaisee osaltaan mitkä jutut soveltuvat rajoitukseen ja tekee itse rajoi-

tusesityksiä

osallistuu syyttäjän kanssa tehtävään yhteistyön

Esitutkintalain 2 luvun 2 § mahdollistaa rikosylikonstaapelin tai ylikonstaapelin toimimi-

sen poliisin toimittamassa esitutkinnassa tutkinnanjohtajana asian laatuun liittyvästä tai

muusta vastaavasta perustellusta syystä. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on myöntänyt rajoite-

tut tutkinnanjohtajaoikeudet poliisilaitoksessa rikosylikonstaapelin tai ylikonstaapelin teh-

tävissä toimiville henkilöille, jotka ovat työnjohdollisessa asemassa.

EAO:n päätöksen mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja. Hänen toimivaltaansa kuu-

luu tehdä esimerkiksi päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, keskeyttämisestä ja

lopettamisesta. Hän ei voi delegoida päätösvaltaansa. Eri asia on, että näitä päätöksiä voi

valmistella tutkija. Kuitenkin tutkinnanjohtajan tulee jokaisessa yksittäistapauksessa tutus-

tua asiaan riittävästi ja tarvittaessa tehdä päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä,

keskeyttämisestä tai lopettamisesta arvioituaan, että tällaiselle päätökselle on lailliset pe-

rusteet.

34

Erityisestä syystä tutkinnanjohtajana saa olla myös rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli.

Tällöin hän tekee päätökset asiassa tutkinnanjohtajana, ja luonnollisesti vain niissä asiois-

sa, joissa hän on tutkinnanjohtaja.93

6.7. Esikäsittelyprosessin käytännöntoimenpiteet

Esikäsittelyprosessi alkaa vuorokausiraportin tarkastelulla ja esikäsittely-yksikön vuo-

roesimies pitää jokaisena aamuna klo 07.45 videopalaverin tutkintaryhmien vuoroesimies-

ten kanssa, jossa käydään läpi tutkintaan siirtyvät akuutit asiasta ja selvitetään poliisiase-

mien tutkintaryhmien henkilöstövahvuudet päivittäin. Päivittäisen poliisiasemien videopa-

laverin jälkeen vuoroesimies pitää klo 08.00 REK- työnjohdollisen aamupalaverin. Tutkin-

nanjohtaja tai hänen määräämänsä osallistuu 3-4 kertaa viikossa klo 09.30 alkaen syyttäjä-

palaverin, jossa selvitetään ja esitetään rajoitettavaksi ehdotetut rikosasiat.

Vuorokauden jutut käydään liitteenä olevan REK- prosessikaavion94 läpi ilmoituskohtai-

sesti seuraavat asiat huomioiden:

6.8. Rikosilmoituksen laatutekijöiden varmistaminen

Kaikkien juttujen osalta tehdään arviointi tunnusmerkistötekijöistä:

Onko rikosta? Mikä rikos? Missä tapahtunut?

Jos rikoksen tunnusmerkistötekijät täyttyvät, arvioitavaksi tulee mm., onko rikosasia laa-

dultaan sellainen, että esitutkinta on toimitettava, vaatiiko asianomistaja rangaistusta, so-

velletaanko sovittelutoimintaa, hoituuko sakkovaatimuksella tms.

Henkilön historiatiedot poliisiasiaintietojärjestelmästä tarkastetaan, sillä sen perusteella

juttu saattaa soveltua rajoitettavaksi esim. konkurrenssiperusteella tai ohjautua suoraan

tutkintaan. Tehdyn arvioinnin pohjalta, asiaan voidaan ilman lisäselvitystä:

tehdä tapauspäätös

antaa sakkovaatimus (sakko)

siirtää juttu tutkintaan

tehdä esitys esitutkinnan rajoittamisesta

Tunnusmerkistötekijöiden osalta tehtävä arviointi koskee kaikkia rikoslajeja. Prosessi ete-

nee samalla periaatteella huolimatta siitä, mistä rikoslajista on kysymys. 93

EAO:n ratkaisu Dnro: 1753/2/11. (Tutkittu omana aloitteena) 94

Rikosten esikäsittelyn prosessikaavio (Liite 7)

35

Vuorokausiraportista vuoroesimies seuloo jutut seuraavasti:

Jutut, jotka vaativat lisäselvitystä tai jutut, jotka on sovittu hoidettavan esi-

käsittely- yksikössä (sakkovaatimus, sovitteluun lähtevät tms.)

Jutut, jotka menevät keskeytykseen (ns. pimeät)

Jutut, joihin teet tapauspäätöksen tai esitutkinnan rajoitusesityksen

Jutut, siirtyvät tutkintaan, jos henkilöitä kiinniotettuina rikoksesta epäiltynä,

henkilöitä kutsuttuna kuulusteluun, vaatii kiireellisiä ja aktiivisia toimenpi-

teitä tai vaativat erityisiä toimia esim. IT-rikosasiat tai teknistä rikostutkin-

taa vaativat asiat.

Toimivassa ja tuloksellisessa esikäsittelyprosessissa jutut eivät jää pöydälle tai mappeihin

"makaamaan", vaan siirtyvät rikosasian käsittelyketjussa tehokkaasti eteenpäin, sovi-

tun jaon mukaisesti.

Siirretään jutut aina heti sen henkilön nimiin, jolle jutun annat. Kun juttu

palautuu takaisin, siirrä se nimiisi, jos teet siihen itse päätöksen. Jos siirrät

jutun tutkintaan, muuta yksikkö- ym. tiedot ilmoitukseen. On tärkeä tietää,

kenellä juttu on (keskittäminen, yhteydenotot).

Pitää muistaa, että jo yksikin tehty selvitys saattaa riittää jutun päättämiseen

tai tutkintaan siirtämiseen. On tärkeää, että esim. kuulusteluja ei viedä lop-

puun asti, jos jo ensimmäisen kuulustelun jälkeen näyttää siltä, että näyttö ei

tule riittämään -> tehdään rajoitusesitys tai muu päätös.

Laitetaan odotukselle ne jutut, jotka odottavat toimenpidettä (rv:n tiedok-

sianto, sovittelu, kuvatallenne jne.). Tällä tavoin pystyt seuraamaan jutun

etenemistä.

Tapauspäätösten ja rajoitusesitysten tekemisen tulee olla tehokasta. Tehdään

selvät päätökset heti samana päivänä. Keskittymistä enemmän vaativien

päätösten ja esitutkinnan rajoittamisesitysten tekemiseen on hyvä varata

oma aikansa. Töiden järjestämisen avulla vältät juttujen kasaantumisen.

36

7. Esitutkinnan päätökset osana rikosprosessia

Poliisiasiaintietojärjestelmän (Patja) mukaan Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle kirjattiin

vuonna 2017 yhteensä 90 557 ilmoitusta, joista R-ilmoituksia kirjattiin 66 337 ja S-

ilmoituksia 18 104. Em. luvut pitävät sisällään kaikki poliisilaitokselle kirjatut rikos- ja

sekalaisasiat liittyivätpä ne sitten lisätutkintapyyntöihin, tieliikenneasioihin, ulkomaalais-

asioihin, lupapalvelu tai -valvonta-asioihin. Oleellista on se, että esikäsittely-yksikössä on

käsitelty n.30 %:a poliisilaitoksen ilmoituksista. Esitutkinnan päätökset ja sitä kautta asi-

anosaisen oikeussuojakeinot ovat merkittävässä asemassa myös esikäsittely-yksikön tut-

kinnanjohtajien ja ryhmänjohtajien tekemissä päätöksissä.

Liitteestä seitsemän (7) voidaan havaita, poliisilaitoksessa tehtiin 2017 vuonna esitutkinnan

tutkinnanpäätöksiä (TP) sisältäen syyttäjälle menevät pöytäkirjat (7705 kpl) ja esitutkinnan

rajoitusesityksiä (1831 kpl) yhteensä 66 862 kappaletta. Ilmoituksista keskeytettiin 15 552

kappaletta. 95

7.1. Pääsääntöinen esitutkinnan päättämistapa

Esitutkintalain (ETL) 10:2.1 mukaan esitutkinnan valmistumisen tuloksena syntynyt esi-

tutkintapöytäkirja lähetetään syyttäjälle syyteharkintaan tai rangaistusmääräyksen96 tai

rikesakkomääräyksen antamista varten. Tämän pääsäännön lisäksi ETL sisältää erilaisia

poikkeuksia. Käsitteenä esitutkinnan päättäminen pitää sisällään myös sellaiset esitutkin-

nan päättämistavat, joissa mitään ei siirretä esitutkinnan päättämisen jälkeen syyttäjälle.

Näitä tapauksia ovat esitutkinnan päättäminen saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi

(ETL 10:2.2) ja esitutkinnan lopettaminen ETL 3:9-10a:n perusteella (ETL 10:2.3).97 Esi-

tutkinnan suorittamatta jättäminen jollakin em. perusteella ei ole varsinaisesti esitutkinnan

päättämistä, koska kyse on päätöksestä, jossa esitutkinta päätetään jättää toimittamatta.

Sama asia on kyseessä rikosasian (jutun) keskeyttämisen osalta, koska jutun keskeyttämi-

nen ei päätä esitutkintaa sen sanan varsinaisessa merkityksessä. Keskeytyspäätös merkitsee

vain jutun aktiivisen esitutkinnan lopettamista. Molemmissa tapauksissa, joissa on päätetty

jättää esitutkinta toimittamatta tai keskeyttää jo aloitettu esitutkinta, ne ovat esitutkintasias-

95

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Patja- järjestelmän tietoihin perustuva oma seurantalomake. Liite2. 96

Laki sakon ja rikesakon määräämisestä 754/2010, 1 luku 2 §. 97

HE 222/2010 vp, s. 234 -236.

37

sa tehtyjä päätöksiä, joilla voi olla merkitystä asianosaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin

(ETL 11:1.1).

7.2. Esitutkinnan keskeyttäminen (ETL 3:13)

Esitutkinnan keskeyttäminen tarkoittaa päätöstä, jossa esitutkintaviranomainen on tosiasi-

allisesti päättänyt keskeyttää kaikki aktiiviset toimenpiteet rikosasian (jutun) selvittämisek-

si, kun selvittämiseen liittyvä todistusaineisto on todettu puutteelliseksi eikä uutta infor-

maatiota tai todistusaineistoa ole odotettavissa ainakaan heti. Mikäli aihetta on, tai uutta

todistusaineistoa ilmaantuu, niin tutkittavaa rikosasiaa voidaan jatkaa milloin tahansa kun-

han tutkittavaa rikosta koskeva syyteoikeus ei ole vanhentunut.98 Käytännössä ns. aktiivi-

seen esitutkintaan uudelleen ottaminen tapahtuu esimerkiksi asuntomurtopaikoilta taltioitu-

jen dna-näytteiden identifioimisen jälkeen. Ennen uutta esitutkintalakia keskeyttämistä

pidettiin tarkoituksenmukaisuusratkaisuna, jossa esitutkintaviranomaisella oli merkittävä

harkintavalta.99

Uuden esitukintalain 1.1.2014 mukaan keskeyttämissäännöksessä on otettu asianosaisten ja

erityisesti epäillyn oikeussuojatarpeet huomioon. Esitutkintalain mukaan rikosasian (jutun)

keskeyttäminen on mahdollista vain silloin, kun rikoksesta ei epäillä ketään, tai asiaan ei

ole saatavissa lisäselvityksiä. Mikäli rikoksesta epäillään jotakuta, tai jos rikoksesta epäil-

lyn henkilöllisyydestä tai tutkittavana olevaan rikokseen olisi saatavissa selvitystä niin ri-

kosasian käsittelyä (tutkintaa) tulisi jatkaa sen loppuun saattamiseksi.100

Säännöksen sanamuotoa voidaan myös tulkita laajemmin, koska esitutkinnan keskeyttämi-

sen edellytyksistä päätettäessä on erityisesti huomioitava asian laatu (ETL 3:13.1) Kyse on

siis siitä, että mitä vakavampi rikos on kyseessä, niin sitä kauemmin ja tehokkaammin tuli-

98

HE 52/2002 vp, s. 34. Ks. myös Helminen ym. 2005, s. 223. Rikoksesta epäillystä saatetaan saada selvyys myöhemmin esim. rikoksen tekopaikalta taltioidun dna-tunnisteen osalta, joka on identifioitu. Epäselvän, keskeneräisen ja puutteellisen näytön tilanteissa on normaali esitutkinnallinen toimenpide tutkinnanjohta-jan päätöksellä tapahtuva esitutkinnan keskeyttäminen. Nissinen 2007, s. 5-6 on todennut, että toimenpi-dettä käyttämällä voidaan resurssia ja työtä kohdentaa ns. aktiivitutkinnassa oleviin juttuihin. Useimmiten esitutkinta keskeytetään täysin pimeiden rikosasioiden osalta, joissa ei ole saatavissa mitään selvitystä eikä tapahtumille ole silminnäkijöitä. Esim. Yön aikana asianomistajan ajoneuvon vahingoittaminen. 99

Esim. AOA 2098/4/04 (15.4.2005). Keskeyttämisestä säädetään nykyään laissa ja siksi em. ratkaisunkin osalta sitä voidaan pitää järkevänä, ettei keskeyttäminen ole enää tarkoituksenmukaisuusratkaisu. 100

HE 222/2010 vp, s. 44.

38

si hankkia tietoa rikoksesta ja rikoksesta epäillystä asian selvittämiseksi ennen esitutkinnan

keskeyttämistä.101

Poliisilaitoksen esikäsittely-yksikössä käsitellään kaikki ns. massarikosasiat ja Itä-

Uudenmaan poliisilaitoksessa niitä on merkittävä määrä suhteessa käytettävissä oleviin

resursseihin. Tutkinnanjohtajat sekä rajoitetuilla tutkinnanjohtajaoikeuksilla olevat ryh-

mänjohtavat joutuvat priorisoimaan asioita käytännön työssään ja miettimään asian laatua

ja siihen liittyvää tarkoituksenmukaisuutta. Ennen keskeytyspäätösten tekemistä ei ole vält-

tämätöntä hankkia kaikkea selvitystä, vain kaikki sellainen selvitys, jota on pidettävä ri-

koksen laatuun nähden tarkoituksenmukaisena. Asian ns. selvittämiskynnyksen102 tulee olla

realistisessa suhteessa selvitettävänä olevaan asiaan, resursseihin ja selvityksen viemään

aikaan ja sen aiheuttamiin kustannuksiin.103 Mihin kaikkiin esitutkintatoimenpiteisiin tulee

ryhtyä ns. pimeässä jutussa? Asiaa harkittaessa on otettava huomioon etenkin rikoksen

vakavuus ja mahdolliset rikokseen perustuvat julkis- ja yksityisoikeudelliset vaatimukset

(tärkeä yleinen tai yksityinen etu). Hallituksen esityksen mukaan huomioon on myös otet-

tava se, kuinka todennäköistä uuden selvityksen saaminen asiaan on ja millaisen työmäärän

se edellyttää ja milloin mahdollinen lisäselvitys olisi saatavissa.104

Mainittakoon tässä yhteydessä, että Ruotsissa ei ole esitutkinnan keskeyttämisestä varsi-

naista säännöstä, mutta jokseenkin samantapaiseen päätökseen viitataan RB 21:1:ssä. Pe-

rusajatuksena on, että esitutkintapakosta voidaan poiketa, mikäli on ilmeistä, että rikokseen

ei ole saatavilla lisäselvityksiä. Mikäli alusta alkaen on selvää, ettei rikosta voida selvittää

kohtuullisella vaivalla eikä rikos tai sen tekijä tule selviämään niin säännöksen mukaan

esitutkinta voidaan jättää toimittamatta. Säännöstä sovellettaessa on huomioitava, että jo-

kainen tapaus tulee ratkaista erikseen, eikä esimerkiksi puute tutkintaresursseista oikeuta

jättämään asiaa tutkimatta.105

101

HE 222/2010 vp, s. 191. 102


Tolvanen, Oikeus 2004:1, s. 64; Frände 1999, s. 151; Launiala Edilex 2015/8, s. 7-8. Tulkinnalle saadaan tukea myös esitutkinnassa noudatettavasta suhteellisuusperiaatteesta (ETL4:4). Viranomainen ei voi ryhtyä suhteellisuusperiaatteesta johtuen kaikkiin käytettävissä oleviin ja lainsäädännön sallimiin keinoihin rikok-sen selvittämiseksi. 104

HE 222/2010 vp, s. 235. 105

Prop. 1994/95:23, s. 95-96;SOU 1992:61, s. 185.

39

7.3. Keskeyttämisen edellytyksistä

Esitutkinnan aloittamisen jälkeen saadaan esitutkinta keskeyttää tutkinnanjohtajan päätök-

sellä106, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavilla.

Lainsäätäjä ei ole määritellyt tarkemmin säännöksen (ETL 3:13.1) ensimmäistä edellytys-

tä, rikoksesta ei epäillä ketään. Esitutkintalaki mainitsee epäillyn useaan kertaan, mutta

jättää ottamatta varsinaisesti kantaa milloin henkilöstä tulee epäilty. Eikä muustakaan lain-

säädännöstä ole informaatiota tähän asiaan saatavilla. Esitutkintalaissa säädetyn esitutkin-

tapakonkin osalta asia ilmaistaan määritelmänä, että "on syytä epäillä, että rikos on tehty"

ja edelleen lainsäädännöstä ilmenee, että rikoksesta epäilty on esitutkinnan asianosainen.

Pakkokeinolaki (806/2011) määrittelee pakkokeinojen käytön osalta pakkokeinojen käyt-

tämiseen vaadittavan epäilyksen kynnyksen. Voidaan ajatella, että matalin epäilyksen kyn-

nys on esimerkiksi PKL 8:2:ssä säädetty kotietsinnän suorittaminen, jossa kotietsinnän

suorittaminen voidaan tehdä syytä epäillä perusteella rikoksesta epäillyn luona. Astetta

korkeampi epäilyksen taso on esimerkiksi pidättämisen osalta, joka edellyttää jo "on to-

dennäköisiä syitä epäillä". Voidaan päätyä siihen tulkintaan, että esitutkinta kohdistetaan

henkilöön, jota on syytä epäillä rikoksen tekijäksi.107

Huomioitavaa on myös, että ennen esitutkinnan aloittamista on rikosepäilyyn liittyvät sei-

kat tarvittaessa tarkistettava siten, ettei ketään aseteta aiheettomasti rikoksesta epäillyksi.

Säännöksen toisena edellytyksenä on se, ettei asiaan vaikuttavaa selvitystä ole saatavilla.

Asiasta ei ole säädetty tarkemmin, eikä ole perusteltu enempää ja terminä avattu, mitä tuol-

la tarkoitetaan, tai miten se perustellaan. Asiaa on pidetty ongelmallisena esitutkintaviran-

omaiselle.108 Esitutkinnassa oleva asia voidaan pitää riittävän kattavasti tutkittuna silloin,

kun olemassa olevien selvitysten perusteella tiedossa ei ole, että asiaan olisi saatavissa

muuta näyttöön vaikuttavaa informaatiota. Selvittämisintressiin toki vaikuttaa tutkinnan

yksinkertaisuus tai monimutkaisuus sekä asian vakavuusaste.109

106

Jos rikoksesta on ilmoitettu syyttäjälle, tutkinnanjohtajan tulee ennen keskeytyspäätöksen tekemistä varata syyttäjälle tilaisuus lausua näkemyksensä asiaan. VKSV 2013:4, s. 25. 107

Launiala Edilex 2009, s. 13. Tulkinnan mukaan, tutkinnan kohdistaminen henkilötasolla edellyttää syytä epäillä -kynnystä. 108

Rantaeskola 2014, s. 113. 109

Pölönen 2003, s. 124 ja 127.

40

On myös huomioitava, että rikoksen asianosaisella on ETL 3:7.1:n nojalla oikeus pyytää

esitutkintaviranomaiselta aktiivisia toimenpiteitä esim. kuulustelujen suorittamisia tai mui-

ta esitutkintatoimenpiteitä, mikäli hän osoittaa niillä olevan vaikutusta asiaan, eikä niistä

aiheudu kohtuuttomia kustannuksia asian laatuun nähden. Lisäselvitysten hankkimisella

voi olla oma arvonsa, vaikkei niillä olisi esitutkintalain tavoitteiden kannalta merkitystä.

Toisaalta ne voivat toimia lisäargumentteina esitutkinnan keskeyttämistä harkittaessa.

Rikoksen laadullisilla tekijöillä on myös keskeinen merkitys. Se tarkoittaa sitä, että sitä

kauemmin ja tehokkaammin on pyrittävä samaan selvitystä tekijästä ja rikoksesta epäillys-

tä ennen keskeytyspäätöksen tekemistä, mitä vakavammasta rikoksesta on kulloinkin ky-

symys. Laadulliset tekijät vaikuttavat keskeyttämispäätöstä arvioitaessa siten, että varsin-

kin lievempien rikosten kohdalla voitaisiin harkita toimenpiteistä luopumista. Hallituksen

esityksen ja komiteamietintöjen perusteella eri säännöksistä riippuen, vaihtoehtoina tulisi-

vat kysymykseen esitutkinnan lopettaminen esitukintaviranomaisen päätöksellä, tutkinnan-

johtajan esityksestä syyttäjän päätöksellä tehty esitutkinnan rajoittaminen tai asian saatta-

minen syyteharkintaan.110 ETL 3 luvun 9 §:n mukaan suoritettu toimenpiteistä luopuminen

voi olla monesti prosessiekonomisesti järkevämpää ja tehokkaampaa kuin se, että tehdään

mittavia lisäselvityksiä ja sen jälkeen rikosasia kuitenkin keskeytetään. Toimenpiteistä

luopuminen soveltuu sellaisiin tapauksiin, joissa ei ole asianomistajaa, koska edellytetään,

ettei asianomistajalla ole vaatimuksia.111 Rikoksen laatutekijät vaikuttavat keskeyttämisen

taustalla oleviin suhteellisuus- ja prosessiekonomisiin periaatteisiin, mitä vähemmän lie-

viin ns. pimeisiin rikoksiin käytetään voimavaroja, niin sen tehokkaammin voidaan tutkia

vakavampia pimeitä rikoksia.112

7.4. Keskeyttämisestä ilmoittaminen

Poliisilaitoksen esikäsittely-yksikössä oli syksyyn 2017 saakka vallitsevana käytäntönä

Poliisihallituksen vanhan ohjeen113 tulkinta sekä tutkintayksikön päällikön linjaus, jonka

perusteella asianosaisille ei lähetetty keskeytyspäätöksistä tietoa. Apulaisoikeusasiamies

antoi poliisilaitokselle päätöksen 15.12.2017 liittyen keskeytyspäätösten tiedoksiantoa

koskevaan asiaan.114 AOA:n päätöksen mukaan rikosasian keskeyttämisestä kantelija ei

110

HE 222/2010 vp, s. 44 ja 191; KM 2009:2, s. 308. 111

Helminen ym. 2014, s. 304. 112

Tolvanen DL 2003, s. 352. 113 Poliisihallituksen ohje 2020/2012/1060 (ns. Patjaohje, vanha).

114 AOA:n päätös, EOAK/5470/2017.

41

ollut saanut kirjallista päätöstä, mutta sai päätöksestä tiedon sen jälkeen, kun kantelume-

nettely oli vireillä. Tästä ja vallitsevasta yleisestä käytännöstä johtuen AOA ei moittinut

yksittäistä virkamiehestä vaan saattoi poliisilaitoksen tietoon, että asiassa on menetelty

esitutkintalain vastaisesti, eikä kyseessä ollut yksittäinen tapaus. Itä-Uudenmaan poliisilai-

tos antoi vastineen mainiten, että kaikista keskeyttämispäätöksistä aloitettiin toimittamaan

kirjalliset päätökset asianosaisille 23.10.2017 lähtien.

AOA perusteli päätöstään seuraavasti:

"Esitutkintalain 11 luvun 1 § 1:n momentin mukaan esitutkinnan toimittamatta jättämises-

tä, lopettamisesta 3 luvun 9 §:n 1 momentin tai 10 §: n nojalla sekä päättämisestä saatta-

matta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös. Sama koskee muuta vas-

taavaa esitutkintapäätöstä, joka voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvolli-

suuksiin. Pykälän 3 momentin mukaan päätös annetaan esitutkinnassa läsnä olevalle asian-

osaiselle tai lähetetään postitse hänen ilmoittamaansa taikka muuten esitutkintaviranomai-

sen tiedossa olevaan osoitteeseen. Päätös saadaan jättää antamatta tai lähettämättä, jos siitä

aiheutuisi haittaa kysymyksessä olevan rikoksen tai toisen siihen liittyvän rikoksen selvit-

tämiselle. Ilmoitus on annettava tai lähetettävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun

selvittämisestä aiheutuvaa haittaa ei voi enää aiheutua. Totean, että esitutkintalain 11 luvun

1 §:n 3 momentin mukaan esitutkinnan keskeyttämisestä ilmoittaminen on pääsääntö ja

siitä poikkeaminen tulee aina pystyä jälkikäteen perustelemaan. Esitutkinnan keskeyttämi-

sestä ilmoittaminen asianomistajalle on tärkeää paitsi hänen pitämisekseen tietoisena asian

tutkintavaiheesta myös siinä tarkoituksessa, että hän voisi saattaa näkemyksensä keskeyt-

tämisen asianmukaisuudesta poliisin tietoon ja mahdollisesti uudelleen pohdittavaksi tai

mahdollisesti jopa toimittaa poliisille vielä uusia tietoja tapauksestaan. Totean samalla, että

Poliisihallitus on 17.12.2013 antanut uuden patjaohjeen, joka on ollut voimassa 1.1.2014

alkaen ja sen ensimmäisen liitteen mukaan tutkinnan keskeyttämisestä tulee tiedottaa asi-

anosaisille"115.

Kuten edellä kuvatusta kanteluprosessista päätöksineen voidaan todeta, että aiempi menet-

tely on ollut esitutkintalain vastaista, mutta jokseenkin ymmärrettävää keskitetyn esikäsit-

115

Poliisihallituksen ohje 2020/2013/5231 (01.01.2014, voimassa toistaiseksi).

42

telyprosessin menettelytavoista ja harvinaisen suuresta keskeytettävien rikosasioiden pää-

tösmäärästä. Toki lainvastaista menettelyä on turha yrittää perustella.

Rikosasian keskeyttämisen ilmoittamiseen liittyvä sääntely on ollut varsin vaillinaista en-

nen uutta esitutkintalakia. Toisaalta vuonna 2003 esitutkintalakiin tehtyjen muutosten osal-

ta lakivaliokunta piti tärkeänä, että erityisesti asianomistajan toissijaisen syyteoikeuden

kannalta oli tärkeää, että asianomistajalle ilmoitetaan esitutkinnan keskeyttämisestä. Silloi-

sessa esitutkintalaissa ei ollut asiasta säädöksiä ja tämä nähtiin asianomistajan oikeussuo-

jan ja oikeusturvan kannalta puutteellisena. Valiokunta on huomauttanut, että tutkinnanjoh-

tajan on tehtävä päätös esitutkinnan keskeyttämisestä riittävän ajoissa, jotta asianomistaja

voisi käyttää toissijaista syyteoikeuttaan ennen rikosasian vanhentumista.116

Vanha esitutkintalaki (VetL) velvoitti tutkinnanjohtajaa huolehtimaan, että tehdyistä kes-

keyttämispäätöksistä ilmoitetaan viipymättä asianomistajalle ja muille asianosaisille, joita

on esitutkinnassa kuulusteltu, ellei ilmoittamista ole pidetty tarpeettomana. Pidettävä tar-

peettomana mainintaa antoi esitutkintaviranomaiselle soveltamisvaraa varsinkin, jos asi-

anomistajaa oli informoitu tutkinnan tilasta jo aikaisemmin tutkinnan aikana. Lähtökohtai-

sesti ilmoittamista pidettiin pääsääntönä ja tarpeellisena.117

7.5. Päätösmenettelyn vaatimukset

Esitutkintaa suoritettaessa tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat asianosaisten

velvollisuuksiin, etuihin ja oikeuksiin. Vanhan esitutkintalain osalta tätä pidettiin ongel-

mallisena, koska oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeiden mukaan

asianosaisella on oikeus saada perusteltu päätös.118 Hallituksen esityksen mukaan uudessa

esitutkintalaissa on säännös esitutkintapäätösten vähimmäissisällöstä, sekä milloin ja miten

tehty päätös tulee antaa asianosaisille tiedoksi. Sääntelyn tarkoitus oli parantaa esitutkinta-

päätösten tasoa ja asianosaisten oikeusturvaa. Ylemmät laillisuusvalvojat olivat aiemmin

kiinnittäneet huomiota esitutkintapäätösten tasoon.

ETL:n mukaan esitutkintapäätöksistä, jotka voivat vaikuttaa kansalaisten oikeuksiin, vel-

vollisuuksiin tai etuihin, on tehtävä kirjallinen päätös. ETL 3:9-10a:n nojalla kirjallinen

päätös on tehtävä esitutkinnan lopettamisesta, toimittamatta jättämisestä sekä asiasta, joka

jätetään saattamatta syyttäjän harkittaviksi. Esitutkinnan aikana tehdyistä päätöksistä, jotka 116

LaVM 31/2002 vp, s. 8-9. 117

Helminen ym. 2006, s. 257. 118

Perustuslaki (PL 21.2§).

43

ei vaikuta asianosaisen oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin ei tarvitse tehdä erillistä kir-

jallista päätöstä ja nämä tapaukset arvioidaan tapauskohtaisesti. ETL 11:1:n perusteluissa

on mm. mainittu esitutkinnan keskeyttämispäätös asiassa, jossa henkilöä ei ole katsottu

rikosasiassa asianosaiseksi.119

Päätös on annettava esitutkinnassa läsnä olevalle asianosaiselle tai lähetetään postitse hä-

nen ilmoittamaansa, taikka muuten viranomaisen tiedossa olevaan osoitteeseen. Päätöstä ei

tarvitse antaa tai lähettää, mikäli siitä olisi haittaa esillä olevan rikoksen selvittämiseen tai

toisen asiaan liittyvän rikoksen selvittämiseen. Kun selvittämiseen liittyvää haittaa ei enää

ole olemassa, päätös on lähetettävä tai annettava ilman aiheetonta viivytystä.120

Esitutkintalain 11:1:ssä ei ole säädetty, että esitutkinnan keskeyttämisestä on ilmoitettava.

Sanamuodosta voidaan päätellä sen koskevan tosiasiallisia esitutkinnan lopettamispäätök-

siä. Oikeuskirjallisuudessakin on esitetty näkemys, että esitutkinnan keskeyttäminen ei ole

esitutkinnan lopettamista, koska keskeyttämiseen sisältyy aina varaus tutkinnan jatkumi-

sesta myöhemmin. Keskeyttämisestäkin on tehtävä kirjallinen päätös, jos se vaikuttaa asi-

anosaisen oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin, ja se on toimitettava asianosaiselle. Asi-

anomistaja on saattanut esimerkiksi kuulustelujen yhteydessä todeta, ettei hän tarvitse ky-

seistä päätöstä. Helminen ym. on todennut, että esitutkinnan keskeyttäminen tulisi erottaa

selkeästi muista päätöksistä, koska kyse on tutkinnan tilasta, jossa näyttöä rikoksen tekijäs-

tä ei yksinkertaisesti ole vielä saatavissa. Kyseessä on lähinnä tilastollinen ero, että kes-

keytetäänkö tutkinta vai pidetäänkö sitä avoimena odottamassa lisäselvityksiä.121

Säännöksen mukaan muistakin vastaavista esitutkintapäätöksistä, jotka vaikuttavat asian-

osaisen velvollisuuksiin, oikeuksiin tai etuihin on päätös annettava. Lain esitöiden mukaan

asianosaiselle olisi ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti ilmoitettava keskeyttämispää-

töksestä. Oikeuskirjallisuuden kannan mukaan esitutkinnan keskeyttämispäätöksestä on

ilmoitettava asianosaiselle eli käytännössä asianomistajalle, jos päätös voi vaikuttaa hänen

oikeuksiin etuihin tai velvollisuuksiin. Tämä vaatimus perustuu erityisesti siihen, että ROL

1 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan asianomistajalla on oikeus nostaa syyte rikoksesta,

mikäli esitutkinta on keskeytetty.

119

Tielinen 2015, s. 38. 120

ETL 11:1:3 mom. 121

Vainio 2015, s. 43.

44

Pääsääntönä voitaneen oikeuslähteidenkin mukaan pitää sitä, että asianosaiselle tulee il-

moittaa keskeytyspäätöksistä. Käytännössä on vähän vastauksia millaisia asianosaisen oi-

keudet, velvollisuudet sekä etuisuudet ovat, ja lähinnä on mainittu asianomistajan syyteoi-

keus. Sisältyykö rikosvahingoista saatavat korvaukset mahdollisesti tähän vai asianomista-

jan etuun? Mahdolliset korvausoikeudelliset asiat esimerkiksi omaisuusrikoksissa tarkoit-

tavat vakuutuskorvauksia, jotka maksetaan tapahtumasta tehdyn rikosilmoitusjäljennöksen

perusteella. Valtiokonttorin korvauksia maksetaan Rikosvahinkolain (1204/2005) mukaan

pääsääntöisesti vain henkilövahingoista ja suurin osa esimerkiksi poliisin keskeyttämistä

rikosilmoituksista, koskee lieviä omaisuuteen kohdistuneita rikoksia. Asianomistajan syy-

teoikeus on tärkeä oikeusturvakeino, mutta mikäli esitutkintaviranomainen ei ole saanut

näyttöä rikoksesta epäillystä lainkaan tai syytteen nostamista varten niin ketä vastaan asi-

anomistaja käyttää syyteoikeuttaan. Esitutkintaviranomaisella on esitutkintalaki 3:13.2:n

mukaan velvollisuus jatkaa esitutkintaa mikäli viranomainen tai asianomistaja tuottaa sel-

laista lisäselvitystä, että esitutkintaa on jatkettava. Näin ollen asianomistajan syyteoikeus

on jälleen toissijainen viranomaiseen nähden.122

Ilmoittamistapaa koskeva säännös on melko aukoton ja edellyttää, että päätös voidaan an-

taa esitutkinnassa läsnä olevalle asianosaiselle tai se lähetetään postitse hänen ilmoittamaan

osoitteeseen taikka osoitteeseen, joka on viranomaisen tiedossa. Ilmoitusta ei tarvitse lähet-

tää mikäli rikosasialla ei ole asianomistajaa taikka jos asianomistaja on nimenomaisesti

kuulustelun yhteydessä todennut, ettei hänelle tarvitse kyseistä ilmoitusta toimittaa.123

7.6. Kirjallisen päätöksen laatuvaatimukset

Esitutkintalain 11:1.2:n mukaan kirjallisesta esitutkintapäätöksestä on käytävä ilmi seuraa-

vat seikat:

Päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta,

Asianosaiset,

Asia, jota päätös koskee,

Päätöksen perustelut ja sovelletut lainkohdat,

Päätöksen sisältö,

Lisätietoja antavan esitutkintavirkamiehen yhteystiedot.

122

Vainio 2015, s. 44. 123

Helminen ym. 2014, s. 343.

45

Esitutkintalain 2:5.1 kohdassa on määritelty asianosaiset, joita ovat asianomistaja, rikok-

sesta epäilty ja muu henkilö, jonka oikeuksiin, velvollisuuksiin ja etuihin rikos ja sen sel-

vittäminen voi vaikuttaa. Tämän lisäksi asianosaisen huoltajaan tai edunvalvojaan, asian-

osaisena olevan oikeushenkilön lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuulu-

vaan edustajaan taikka muun asianosaisen lailliseen edustajaan sovelletaan soveltuvin osin

tämän lain asianosaisia koskevia säännöksiä. Tutkinnanjohtaja päättää siitä, onko henkilöä

pidettävä asianosaisena.

Ajankohdalla, jolloin esitutkintapäätös on tehty, tarkoitetaan sitä päivämäärää, jolloin pää-

tös on tosiasiallisesti tehty, eikä asianosaiselle annettua tiedoksiantopäivämäärää. Asialla

taas tarkoitetaan sitä, mihin rikosasiaan kyseinen esitutkintapäätös liittyy ja perusteluista

tulee selkokielisesti ilmetä ymmärrettävästi kaikki ne tosiseikat, mitkä ovat vaikuttaneet

esitutkintapäätöksen tekemiseen. Lisätietoja antava virkamies on tutkija tai tutkinnanjohta-

ja, kyseisen esitutkintapäätöksen tekijä.124

Poliisihallinnossa ei ole annettu tarkennettuja ohjeistuksia esitutkintapäätösten rakenteesta

tai sisällöstä. Valtakunnansyyttäjävirasto on antanut yleisen ohjeen syyttäjille syyttämättä-

jättämispäätösten sisällöstä ja laatimisesta.125 Päätöksiä tekevien viranomaisten yhdenmu-

kaisten käytäntöjen luomiseksi olisi perusteltua noudattaa em. ohjeita myös esitutkintapää-

töksiä laadittaessa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksessään126 todennut, ettei

esimerkiksi esitutkinnan rajoittamispäätösten perustelujen tarvitse olla yhtä seikkaperäiset

kuin syyttämättäjättämispäätösten perustelut. Keskeistä on, että esitutkintapäätöksistä il-

menevät ne tosiseikat, joiden perusteella päätöksen tekijä katsoo laissa tarkoitettujen perus-

teiden toteutuvan. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa on sovittu menettelystä, että poliisilai-

toksen oikeusyksikön poliisilakimiehet seuraavat säännöllisesti kuukausittain esitutkinta-

päätösten laatua satunnaisella otannalla.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen oikeus-yksikkö on laillisuusvalvontateemaan liittyen suo-

rittanut oma-aloitteisesti tarkastuksia 2017- 2018 välisenä aikana satunnaisiin tutkintail-

moituksiin ja niihin liittyviin poliisin tekemiin päätöksiin. Tarkastuksessa kiinnitettiin eri-

tyistä huomiota päätösten perusteluihin ja yleisesti päätösasiakirjojen merkintöihin. Tar-

kastuksen suorittajat tekivät yleisenä havaintonaan, että hyviksi todettujen vakiolauseiden

lisäksi päätöksissä tulee olla tapaukseen liittyvä konkreettinen perustelu ja lainkoh- 124

HE 222/2010 vp, s. 237-238. 125

VKS 2016:6, kumoaa aiemman ohjeen, 2007:4, s.2-11. 126

AOA 2975/4/08.

46

ta/lainkohdat sekä tiedoksianto- kohdassa tarvittavat merkinnät. Yleisesti ottaen päätösten

perusteluissa ei ollut moitittavaa, mutta päätösten perustelujen tekemisestä järjestetään

koulutustilaisuus syksyn 2018 aikana.127

Päätösten perustelujen osalta Iltalehti uutisoi 17.2.2018 Itä-Suomen poliisilaitoksen apu-

laispoliisipäällikkö Jarmo Nykäsen blogikirjoituksesta, jossa Nykänen on ottanut kantaa

poliisin lupa- ja esitutkintapäätösten vaikeaselkoisuuteen kansalaisten, päätöksen saajien,

suhteen. Kansalaiset eivät välttämättä ymmärrä päätösten sisältöä, jos niihin vain kopioi-

daan fraaseja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tai korkeimman oikeuden (KKO) pää-

töksistä. Nykänen kirjoittaa, että esitutkinnan päätökset ovat kanteluherkkiä ja siksi päätös-

ten perustelut tulisi tehdä juridisten fraasien sijaan selkeällä ja ymmärrettävällä yleiskielel-

lä.128

Esitutkintalaki määrittelee kirjallisen päätöksen vähimmäissisällön, mutta ei ole kiellettyä

mainita myös muita seikkoja, joilla voi olla merkitystä asianosaiselle. Hallituksen esityk-

sen mukaan129 annettaessa asianosaiselle ohjausta tai neuvoja, niin ne pitää olla riittävän

selkeästi eroteltuna, etteivät ne ole sekoitettavissa päätöksen perusteluihin. Asianosaiselle

voidaan myös tiedottaa esitutkintapäätöksen keskeisistä oikeusvaikutuksista esimerkiksi

siitä, että mihin tai kelle asianosainen voi ilmaista tyytymättömyytensä tehtyyn päätökseen

tai mihin siitä voi valittaa tai voiko yleensä valittaa. Nämä ovat keskeiset seikat asianosai-

sen oikeusturvan kannalta.130

7.7. Tutkinnanjohtajan päätös rikoksen esitutkinnan keskeyttämisestä

Esitutkinta saadaan sen aloittamisen jälkeen tutkinnanjohtajan päätöksellä keskeyttää, jos

rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavissa. Esitutkin-

nan keskeyttämisestä päätettäessä on erityisesti otettava huomioon epäillyn rikoksen laatu.

Esitutkintaa on jatkettava ilman aiheetonta viivytystä, kun edellytyksiä keskeyttämiselle ei

enää ole (ETL 3:13).

Esitutkinnan keskeyttäminen tarkoittaa esitutkintaviranomaisen tosiasiallista päätöstä kes-

keyttää aktiiviset toimenpiteet tutkittavana olevan asian selvittämiseksi. Tyypillisin esitut-

kinnan keskeyttämisperuste on se, että epäiltyä rikoksentekijää ei ole saatu riittävästi tun-

127

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen oikeusyksikön laatima tarkastusraportti, 02.03.2018 POL-2018-432. 128

Nykänen 2018, http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802162200752048_u0.shtml. 129

HE 222/2010 vp, s. 237 - 238. 130

Rantaeskola 2014, s. 277.

47

nistetuksi tai kyetä tavoittamaan. Esitutkintaa voidaan jatkaa rikosasioissa niin kauan, kun

tutkittavaa rikosta koskevan rikoksen syyteoikeus ei ole vanhentunut.

48

Päätös (malli)

Esitutkinta keskeytetään esitutkintalain 3 luvun 13 §:n perusteella.

Päätöksen perustelu

Asiassa ei ole saatu rikoksesta epäillyn henkilöllisyydestä selvyyttä tms.

Huom! Poliisihallituksen laillisuustarkastuksessa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella

29.8.2018 kiinnitettiin huomiota tähän ja perusteluissa täytyy perustella miksi ei ole

saatu selvyyttä. Esimerkiksi epäiltyä ei pystytä tunnistamaan valvontatallenteesta luotet-

tavasti.

ASIANOSAISTEN HUOMIOON OTETTAVAKSI:

1. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksestä on mahdollisuus

kannella Valtioneuvoston oikeuskanslerille, Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Poliisihalli-

tukselle tai Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikölle.

2. Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

3. Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta, jos esitutkintaviranomainen tai syyt-

täjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään, taikka lopetetaan

(Laki oikeudenkäynnistä rikos-asioissa 1 luku 14 §)

4. Mikäli asiassa ilmenee uutta oleellista selvitystä tai päätös on perustunut olennaisesti

puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin, esitutkintaa voidaan jatkaa.

5. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun

julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi,

on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhtei-

söltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla

säädetään (Perustuslaki 118 §)

Päätöksen tehnyt virkamies ja lisätiedot:

Päivämäärä: XX.XX.XXXX

49

7.8. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen

Esitutkintalain 3:9.1:n mukaan esitutkinta voidaan jättää toimittamatta tai aloitettu esitut-

kinta voidaan lopettaa rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta

kuin sakko ja rikosta voidaan kokonaisuutena arvostellen pitää ilmeisen vähäisenä. Ky-

seessä on siis toimenpiteistä luopuminen ja tämä edellyttää lisäksi, ettei asianomistajalla

ole asiassa vaatimuksia. Lain esitöiden mukaan edellytetään, että asianomistajalla ei ole

rangaistus- eikä yksityisoikeudellista vaatimusta.131 Kyseinen ETL:n säännös on yleissään-

nös toimenpiteistä luopumiselle. Tieliikennelaista (TLL 104.1 §) ja rikoslaista (RL 35:7)

löytyy erityissäännökset toimenpiteistä luopumiseen.132 ETL 3:9.2 mukaan mikäli viran-

omainen jättää ryhtymättä toimenpiteisiin esim. em. pykälien johdosta niin esitutkinta suo-

ritetaan vain erityisestä syystä.

Rikollista tekoa arvioitaessa on otettava huomioon teon vahingollisuus ja vaarallisuus, sekä

epäillyn rikollisen menettelyn toistuvuus. Vähäiselläkin rikoksella on saatettu saada aikaan

merkittäviä haitallisia seurauksia ja jolloin toimenpiteistä luopuminen ei tule kysymyk-

seen.133 Rikoksen vähäisyyden arvioinnissa on huomioitava, että teko on sellainen ja niin

vähäinen tai lievä, ettei siitä käytännössä tuomittaisi kuin sakkoa. Asiassa on aina tehtävä

tapauskohtainen harkinta ja tärkeää on, että toimenpiteistä luopuminen noudattaa yhden-

vertaisuusperiaatetta ja on johdonmukaista.134

131

HE 222/2010 vp, s. 185. 132

Helminen ym. 2014, s. 376. 133

HE 222/2010 vp, s. 185. 134

Helminen ym. 2014, s. 376 -377.

50

8. Esitutkinnan rajoittaminen (ETL 3:10-10a) ja käytännön yhteistyö

paikallisesti

8.1. Ilmoitusvelvollisuus syyttäjällä

Esitutkintalaki 5:1 § säätelee esitutkintaviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta syyttäjälle

viranomaisen tutkittavaksi tulleista asioista. Syyttäjälle on ilmoitettava viipymättä asiasta,

jossa poliisimies on epäiltynä asiasta, jota ei voi käsitellä rikesakko- tai rangaistusmää-

räysmenettelyssä. Lisäksi syyttäjälle on ilmoitettava tutkittavaksi tulleista asioista sen mu-

kaan mitä esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiset ovat yhdessä toimivaltansa perusteella sopi-

neet kuuluvaksi ilmoitusvelvollisuudenpiiriin tai joista syyttäjän on erikseen pyytänyt il-

moittamaan. Käytännössä esim. työturvallisuusrikokset ovat sellaisia, koska vanhenemis-

aika on lyhyt. Lähtökohtana säännöksen mukaan on, että tutkintaan tulleista rikoksista

ilmoitetaan syyttäjälle. Esitutkintaviranomaisen resurssien rajallisuuden vuoksi ei ole jär-

kevää, että kaikista tutkittaviksi tulleista asioista ilmoitettaisiin syyttäjälle. Ehdoton ilmoi-

tusvelvollisuus säännöksen perusteella koskee siis epäiltyjä poliisirikoksia, joita ei voida

käsitellä rikesakko- tai rangaistumääräysmenettelyssä.135 Ilmoitusvelvollisuus koskee myös

tapauksia, joissa poliisi ohella on myös epäiltynä muita henkilöitä.136

Syyttäjä ja esitutkintaviranomainen voivat lain mukaan sopia yhdessä syyttäjälle ilmoitet-

tavista rikoksista. Syyttäjä yhteistyöllä ja yhteisellä päätöksenteolla huomioidaan molem-

pien viranomaisten voimavaroihin, tehtävänkuvaan ja rikostutkinnallisiin asioihin liittyviä

näkökulmia. Yhteistyö on keskeisimmillään, kun yhdessä tutkitaan faktapohjaltaan ja tun-

nusmerkistöltään rikosasioita, joissa on tulkinnanvaraa.137 Tutkittavaksi tulevasta asiasta

olisi hyvä ilmoittaa heti tutkintakynnyksen ylittämisen jälkeen syyttäjälle, jotta hänen syyt-

täjän näkemys ja asiantuntemus tulisi huomioonotetuksi.138 Hallituksen esityksen139 mu-

kaan tutkinnanjohtajan tulisi esittää mahdollista esitutkinnanrajausta jo ilmoittaessaan ri-

koksesta ja samalla toimittaa syyttäjälle rajoittamisperusteen tueksi riittäviä perusteluja

syyttäjän päätöksenteon helpottamiseksi. Mitä aikaisemmin esitutkinnan rajoittamispäätös

tehdään, sitä suurempi prosessitaloudellinen hyöty on saavutettavissa.140

135

Helminen ym. 2012a, s. 164. 136

HE 222/2010 vp, s. 207. 137

Vuorenpää 2007, s. 164. 138

Vuorenpää 2007, s. 130. 139

HE 222/2010 vp, s. 188 ja 207. 140

VKS 2007:2, s. 2.

51

8.2. Esitutkinnan päättäminen Ruotsissa

RB (Rättegångsbalk = oikeudenkäymiskaari) 23:1.2:n mukaan Ruotsissa ei tarvitse esitut-

kintaa toimittaa, mikäli on alusta alkaen selvää, ettei rikosta voida tutkia. Lisäksi esitutkin-

taa ei RB 23:22:n mukaan tarvitse toimittaa, mikäli syytettä tukemaan on olemassa riittäviä

syitä ja kyseessä on rikos josta voidaan tuomita vain sakkoa. Esitutkinnan toimittamatta

jättämisestä näissä tapauksissa kuuluu syyttäjän päätöksentekoon.141

Jos esitutkinnan toimittamiselle ei ole enää olemassa syitä, se voidaan lopettaa RB 23:4.2:n

mukaan tutkinnanjohtajan päätöksellä. Poliisin tulee kuitenkin konsultoida syyttäjää epä-

selvissä tilanteissa ja oikeuskysymysten ollessa epäselviä sekä vakavien rikosten ollessa

kyseessä. RB 23:4a:n mukaan syyttäjä voi päätöksellään lopettaa tutkinnan, mikäli tutkin-

ta aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tutkittavana olevaan asiaan nähden. Tutkinnan

lopettamispäätös edellyttää myös sen, ettei teosta olisi tiedossa kuin alle kolmen kuukau-

den vankeusrangaistus, tai voidaan olettaa, ettei asiassa voida nosta syytettä eikä yksityi-

nen tai yleinen etu saa vaarantua.142

Ruotsissa poliisi voi päättää toimivaltansa perusteella esitutkinnan toimittamatta jättämi-

sestä tai lopettamisesta silloin, kun asia on yksinkertainen ja selvä, esimerkiksi epäillyn

ollessa kuollut. Pääsääntöisesti syyttäjä päättää em. asioista Ruotsissa jossa on korostettu

lopetuspäätöksen tekemistä juridisen asiantuntemuksen perusteella.143 Kuten huomataan

niin Suomessa syyttäjä voi tehdä tutkinnan rajoittamispäätöksen edellä olevan mukaan vain

tutkinnanjohtajan esityksestä.

8.3. Rajoituspalaverit

Esitutkinnan rajoittamissäännöksien tarkoitus perustuu siis prosessiekonomiaan ja tavoit-

teena on säästää rikosprosessin toimijoiden poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimien voima-

varoja ja mahdollistaa voimavarojen kohdentaminen tarkoituksenmukaisella tavalla hanka-

lampien rikosasioiden tutkintaan ja käsittelyyn.144 Toimivalla yhteistyöllä syyttäjien ja esi-

tutkintaviranomaisten välillä, saadaan aikaan rajoittamissäännösten tehokas soveltami-

141

Jacobsson 1996, s. 142. 142

Bring - Diesen 2009, s. 441 ja s. 417. 143

Bring - Diesen 2009, s. 450. 144

Helminen - Fredman - Kanerva - Tolvanen - Viitanen 2012a, s. 322.

52

nen.145 Esitutkinnan rajoittaminen menettelynä, on mahdollista minkä tahansa esitutkinta-

vaiheen aikana.

Käytännössä esitutkinnan rajoittamisasioiden esittely on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston kesken järjestetty siten, rajoitettavien asioiden määristä

riippuen, että yhteinen rajoittamispalaveri on n. 3-4 kertaa viikossa keskitetyn esikäsittely-

yksikön ja syyttäjäviraston ns. nopeutetun menettelyn syyttäjäryhmän syyttäjän kesken.

Asioiden esittelyyn osallistuu tutkinnanjohtaja tai hänen määräämänsä, korkeakouluharjoit-

telija ja syyttäjä/syyttäjiä. Tutkinnanjohtaja esittelee tekemänsä perustellun esityksen esi-

tutkinnan rajoittamisesta syyttäjälle ja liittää mukaan tarvittaessa kirjallista aineistoa.146

Esitutkinnan rajoitusesityksessä pitää ilmetä perusteet rajoittamiselle, jotta syyttäjä kyke-

nee tekemään rajoittamispäätöksen asiassa. Samassa yhteydessä tehdään päätös rajoittami-

sesta tai muusta toimenpiteestä tai esitukintaan siirtämisestä. Rajoitusesitys toimitetaan

poliisin tietojärjestelmän kautta syyttäjän asiankäsittelyjärjestelmään ja kirjallinen päätös

pyritään tekemään samana päivänä. Jotta poliisin ja syyttäjän yhteistyöpalaverit olisivat

tehokkaita niin asian esiselvittelyt ja faktiset perustelut rajoittamiselle tulee olla selvillä.

8.4. Esitutkinnan rajoittamisen edellytyksistä

Esitutkinnan rajoittamisen perusteet on kirjattu lainsäädäntöön (ETL 3:10 §) ja tarkoituk-

sena on rajoittaa vain ne asiat, jotka lain mukaan soveltuvat rajoitettaviksi. Proses-

siekonomian kannalta on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää mitä rajoitusperusteet käytännössä

tarkoittavat. Esitutkinnan rajoittamispäätös tarkoittaa siis sitä, että syyttäjä päättää esitut-

kinnan toimittamatta jättämisestä tai lopettamisesta tutkinnanjohtajan esityksestä. Käytän-

nössä Itä- Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjien linjausten mukaisesti esitutkintaa ei voi-

da rajoittaa sillä perusteella, ettei asianosaisia tavoiteta tai asianosaisille ei ole yhteystietoja

tai asianomistaja ei ole kiinnostunut omasta tutkittavasta asiastaan. Turhan esitutkinnan

välttämisellä säästetään kustannuksia ja on selvää, että kattavan esitutkinnan suorittamisen

jälkeen syyttäjän tekemä syyttämättäjättämispäätös tuntuu turhauttavalta varsinkin jos pää-

tös olisi osattu ennakoida jo esitutkinnan alkuvaiheessa. Keskeinen tekijä arvioitaessa ra-

joittamista on rikoksen vakavuuden ja vaadittavan työmäärän välinen suhde.147 Syyttäjän

145

KM 2009:2, s. 304. 146

Rantaeskola (Toim.) 2014, s. 100. 147

Bring - Diesen 2009, s. 469 ja 471.

53

tehtävänä omalta osaltaan on huolehtia rikosprosessin voimavarojen kohdentamisesta ja

esitutkinnan rajoittamispäätöksen tehtyään syyttäjä on toteuttanut tämän velvollisuuden.148

Syyttäjä voi siis ETL 3:10. §:n mukaan tutkinnanjohtajan esityksestä päättää esitutkinnan

toimittamatta jättämisestä tai sen lopettamisesta niillä edellytyksillä millä syyttäjä saisi

jättää syyttämättä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 1 luvun 7 §:n tai 8

§:n mukaan. Kyse on siis seuraamusluonteisista syyttämättäjättämisen perusteista.

Syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta ROL 1 luvun 7 §:n mukaan:

milloin epäillystä rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sak-

koa ja rikoksen haitallisuus tai siitä ilmenevä epäillyn tekijän syyllisyys huomioon

ottaen on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. (vähäisyysperuste)

Rikoslainsäädännössä on säännöksiä, joissa rikoksen vähäisyys ilmenee rangaistuk-

senmittaamiseen tai tunnusmerkistötekijöihin vaikuttavana ja vähäisyyttä on myös

pidetty perusteena rangaistukseen tuomitsematta jättämiseen.149

Käytännössä (syyttäjä -poliisi rajoituspalaverit 150) vähäisyyttä arvioitaessa otetaan

huomioon tietyn rikoslajin tyyppitapaukset ja teon täytyy poiketa lievempään suun-

taan eli teko on ns. vähäinen lajissaan. Tämä tulee käytännössä näkyä perusteluissa,

että mikä seikka tekee tästä teosta vähäisen.

Haitallisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota teon vahingollisuuteen ja

vaarallisuuteen ja on arvioitava millainen vahinko teosta olisi ennalta arvi-

oiden todennäköisesti syntynyt.

Vähäisyyden arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi teosta aiheutunei-

den vammojen vähäisyys, mikäli asianomistajalla ei ole vaatimuksia, tai

anastetun omaisuuden arvo ja pääsääntöisesti kyseessä ensikertalaisen te-

kemä yksittäinen teko.

Rikosnimikkeitä ei ole erikseen rajattu, mutta törkeät tekomuodot rajautuvat

pois odotettavissa olevan rangaistuksen vuoksi.

148

Kangasniemi 2006, s. 1. 149

Tuori 2005, s. 2 ja 4. 150

Esitutkinnan rajoittaminen - syyttäjän näkökulma 2017, Ahola Eeva - Ilander Emilia, koulutusmateriaali.

54

Vähäisyys arviointiin sopivat esimerkiksi näpistykset, varkaus, petos, mak-

suvälinepetos, luvaton käyttö, kavallus, pahoinpitely, pysäköintialueilla ta-

pahtuneet kolarit tai lievät liikennevahingot, joissa ei ole henkilövahinkoja.

Tekijän syyllisyysperuste on myös pidettävä arvioinnin kohteena vaikka sinällään

tekijä voi olla myös tuntematon. Syyllisyysarvioinnissa kiinnitetään huomio myös

Rikoslain 6 luvun 4 §:n rangaistuksen mittaamisen yleisperiaatteeseen, jonka mu-

kaan rangaistus tulee mitata niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa vahin-

gollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muu-

hun tekijän syyllisyyteen. Lisäksi 6 §:n lieventämisperusteet saattavat tulla kysee-

seen syyllisyyttä arvioitaessa, mikäli tekemiseen on vaikuttanut painostus tai uhka

tai rikokseen on johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeukselli-

nen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävai-

kutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä

noudattaa lakia.

sekä

kyse on epäillystä rikoksesta, jonka joku on tehnyt alle 18-vuotiaana eikä siitä olisi

odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta

vankeutta ja teon katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkit-

semattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. (nuo-

ruusperuste)

Käytännössä edellytetään, että kysymys on nuoruuden ymmärtämättömyydestä, kypsymät-

tömyydestä tai ajattelemattomuudesta kuin tietoisesta päätöksestä rikkoa oikeusjärjestystä

tai lakeja. Ei sovellu väkivaltarikoksiin tai rikoksen uusijoihin. Nuorten jutut käsitellään

erikseen ns. viikkopalaverissa, johon osallistuu myös sosiaalitoimen edustajat eikä nuorten

juttuja rajoiteta suoraan. Nuoruusperuste on vähemmän käytetty rajoittamisperuste, mutta

sovittelutoiminta on mahdollista.

Syyttäjä voi ROL 1 luvun 8 §:n mukaan jättää syytteen nostamatta ellei tärkeä yleinen tai

yksityinen etu muuta vaadi, sen lisäksi mitä 7 §:ssä säädetään jos:

oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina

ottaen huomioon rikoksesta epäillyn ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai

55

muu epäillyn toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, hänen

henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja

terveydenhuollon toimet tai muut seikat. (kohtuusperuste)

Kohtuusperuste tarkoittaa siis sitä, että mahdollinen oikeudenkäynti tai rangaistus ovat

kohtuuttomia tai tarkoituksettomia tehtyyn tekoon nähden. Kohtuusperuste soveltuu erityi-

sesti asioihin, joissa rikoksen tekijä on korvannut tai muutoin hyvittänyt rikoksella aiheut-

tamansa vahingon ja asia on esimerkiksi soviteltu tai asiaa ollaan esittämässä sovittelume-

nettelyyn.151

Rikoksesta epäillyn omalla toiminnalla on keskeinen merkitys arvioitaessa kohtuuperus-

teen soveltamista ja varsinkin silloin painoarvo on merkittävä, jos epäilty on ryhtynyt kor-

jaaviin toimiin jo ennen vahingon tapahtumista.152

Yksi oleellisimmista kohtuuperusteen käyttämiseen johtamista tilanteista on sovinto. Sille

miten sovintoon on päästy tai tullaan pääsemään, ei ole asetettu mitään muotomääräyksiä,

eikä sen tarvitse tapahtua pelkästään sovittelutoiminnan piirissä. Mikä tahansa uhrin ja

epäillyn välinen sovinto riittää kohtuuperusteeksi ja asiasta on luotettavasti ilmoitettu ri-

koksen tutkijalle.153

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjät ovat antaneet esikäsittely-yksikön koulutuspäivil-

lä suuntaa antavia ohjeita kohtuuperusteen käytöstä:

asian tulee olla soviteltu keskenään tai asia on sovittelussa,

tekijän henkilökohtaiset olot (korkea ikä, sairaus, kolarissa loukkaantuminen),

muut tekijälle teosta aiheutuneet/ aiheutuvat seuraukset, joita voivat esimerkiksi ol-

la vakava loukkaantuminen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet esim. laitoshoito,

päihdehuollon-toimet, työpaikan menettäminen,

Kohtuuperusteen käyttäminen soveltuu vaikka seurauksena olisi vankeutta ja epäillyn on

oltava tiedossa. Syyttäjät ovat linjanneet seuraavanlaisia esimerkkejä:

Väkivaltarikokset ja sovitellut perheväkivalta- jutut, joissa vain tiedossa olevat lie-

vät vammat, ei saa olla luun murtumia tms. Arvioitava tapauskohtaisesti,

151

Poliisihallituksen (POHA) ohje- Sovittelu 2020/2013/4355. 152

Thornefors 2012. 153

HE 44/2002 vp, s. 198.

56

Vähäiset liikennerikokset, joissa menettely ei ole erityisen moitittavaa ja esimerkik-

si vain epäilty itse on loukkaantunut,

Liikennerikokset, joissa epäilty on esim. iäkäs tai terveydellisten seikkojen vuoksi

seurauksena olisi ajo-oikeuden menettämisen harkinta,

Palvelukodissa sairaaloissa tai hoitolaitoksissa sattuneet omaisuusrikokset tai lievät

väkivaltarikokset, joissa otettava huomioon epäillyn ikä ja henkilökohtainen tila,

esim. taksi- tai ravintolapetosten osalta jälkeenpäin maksettu korvaus,

epäilty rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun ran-

gaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikut-

taisi kokonaisrangaistuksen määrään (konkurrenssiperuste).

Konkurrenssiperusteen soveltamisessa kyseessä on keskinäisten tekojen ajallisesta yhtey-

destä ja niistä odotettavissa olevasta rangaistuksesta. Rikostapausten erityispiirteillä ei ole

sellaista merkitystä kuin muiden perusteiden kohdalla.154 Tämän vuoksi konkurrenssipe-

rustetta tulee arvioida jo esitutkinnan alkuvaiheessa.155

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjät ovat linjanneet konkurrenssi -perusteen käyttöä

seuraavasti esimerkiksi:

Tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkittavana oleva rikos ei yhteisen rangaistuksen

tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonais-

rangaistukseen. Yhteistä rangaistusta mietittäessä on otettava huomioon tutkinnassa

olevat muut jutut, syyttäjillä ja tuomioistuimessa vireillä olevat jutut ja nämä on

selvitettävä ennen esitutkinnan rajoituspalaveriin tuomista,

Aikaisemmista tuomioista huomioidaan vain ehdoton vankeus ja rajoitettavaksi esi-

tettävän teon tulee olla tehtynä ajallisesti ennen tuomion antamista,

Soveltuu esitettäväksi, vaikka odotettavissa olisi vankeutta,

Epäillyn on oltava tiedossa,

Periaatteessa kaikki rikosnimikkeet, mutta käytännössä ei törkeitä tai samanlaisia,

joiden kanssa konkurrenssissa etenkään silloin, kun jutut vasta syyttäjällä tai tut-

kinnassa. Käytännössä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi uusia petosrikoksia esitetä

rajoitettavaksi jos petossarja on jo/vasta tutkinnassa. Ei saa antaa viestiä epäillylle,

että saa jatkaa rikoksia aikaisempien rikosten tuomioistuin käsittelyyn saakka,

154

Helminen- Fredman- Kanerva- Tolvanen- Viitanen 2012a s. 325. 155

VKS 2007:2, s.4.

57

tai

asian käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa

asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen (kustan-

nusperuste).

Esitutkinta voidaan lopettaa kustannusperusteisesti ETL 3:10 §:n 2 momentin mukaan.

Kyseisen momentin mukaan rajoitettaviksi soveltuvat sellaiset rikokset, joista suurella to-

dennäköisyydellä seuraisi ainoastaan sakkorangaistus. Arvioitaessa mahdollista soveltu-

vuutta rajoitettavaksi tulee kiinnittää huomiota epäillyn rikoksen nimikkeeseen ja siihen,

että onko ko. rikos jotenkin erityisen työläs selvittää verrattuna muihin vastaaviin saman-

nimisiin rikoksiin. Asiassa edellytetään asian kokonaisharkintaa ja asian laadun ja odotet-

tavan rangaistuksen ja tutkintakustannusten suhteen määrittämistä. Kustannusten epäsuh-

dan arviointi edellyttää tutkinnanjohtajalta riittävän yksityiskohtaisia perusteluja ja käsitys-

tä tutkinnan jatkamisesta aiheutuvista kustannuksista.156

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjät ovat linjanneet seuraavasti esimerkiksi:

Asiassa on selvä epäsuhta tutkinnan jatkamisesta aiheutuvien kustannusten ja asian

laadun ja odotettavissa olevan seuraamuksen välillä,

Rajoittamisesitykseen riittävät selvityksen jatkamisen kustannuksista,

Tarve suorittaa tavanomaisia tutkintatoimia ei lähtökohtaisesti mahdollisista kus-

tannusperusteen käyttöä eli ei sovellu juttuihin, joissa vähäinen teko normaalisti

tutkitaan ja suoritetaan kuulusteluja, tarkastellaan tallenteita tai joudutaan käyttä-

mään tulkkia ym,

Esimerkkitapauksia: Kansainvälistä oikeusapua vaativat vähäiset jutut, ulkomaisel-

la ajoneuvolla tehdyt polttoainenäpistykset, jos joudutaan hakemaan omistustietoja

ym. ulkomaan viranomaisilta, maasta poistuneet ulkomaiset henkilöt vähäisissä

anastus- ym. rikoksissa, joissa rikoksella aiheutettu vahinko on yli 50 euroa, yksit-

täiset nettipetokset sekä puhelin-, lompakko- yms. pienten tavaroiden anastukset

esimerkiksi yleisötapahtumissa tai ns. kotibileissä, joissa epäiltyjen joukko on

mahdollisesti suuri. (vrt. ei näyttöä -peruste),

156

HE 222/2010 vp s. 187- 188.

58

8.5. Tärkeä yleinen tai yksityinen etu esitutkinnan rajoittamisessa

Esitutkinnan rajoittaminen kaikkien em. perustelujen osalta edellyttää, että tärkeä yleinen

tai yksityinen etu ei vaadi tutkinnan suorittamista tai jatkamista. Yleinen etu liittyy keskei-

sesti rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävään luonteeseen ja järjestelmän tulee toimia

yleisen oikeustajun mukaisesti ja luottamusta herättävällä ja ylläpitävällä tavalla.157

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston linjausten mukaan esimerkiksi rikostapauksen saama laaja

mediahuomio, epäillyn yhteiskunnallisesti merkittävä asema tai rikosten jatkamisvaara voi

puoltaa esitutkinnan suorittamista/jatkamista.

Mikäli asia on esimerkiksi median mukaan huomiota herättävä rikoksesta epäillyn tai ri-

koksen laadun osalta, tilanne voi edellyttää tarpeen suorittaa esitutkinta loppuun asti asian

perinpohjaisen selvittämisen kannalta. Kysymykseen liittyy vahvasti luottamus oikeusjär-

jestelmän aukottomuuden tunteesta.158

Tärkeä yksityinen etu liittyy yleensä asianomistajan korvausvaatimusten toteuttamismah-

dollisuuksiin. Mitä suurempi asianomistajan korvausvaade on, sitä suuremmasta ja tärke-

ämmästä edusta on hänen kannaltaan kyse. Osapuolten taloudellisilla oloilla on myös mer-

kitystä ja sillä voiko asianomistaja saada esimerkiksi vahingonkorvausta ilman esitutkintaa

vastapuolen vakuutusyhtiöltä tai epäillyltä itseltään. Tutkinnan jatkamista tulisi harkita

siihen saakka, kun asianomistaja on saanut riittävät tiedot tai muut selvitykset vaatimuk-

sensa toteuttamista varten. Asianomistajia on myös kohdeltava tasapuolisesti ja erityisesti

rikossarjan tutkinnassa voidaan loukata yhdenvertaisuutta, kun toimenpiteitä jatketaan vain

jotakin asianomistajaa koskevan rikoksen osalta silloin, kun rikossarjan teoilla on useita

asianomistajia.159

8.6. Ei näyttöä -peruste

Tämä rajoittamisperuste on olennaisesti erilainen muihin perusteisiin prosessuaalisiin pe-

rusteisiin verrattuna. Ei näyttöä - perusteella tehtävässä rajoittamisesityksessä arvioidaan

etukäteen mahdollista saatavissa olevaa näyttöä ja sen riittävyyttä syyteharkinnassa. Lisä-

näytön saamisen pitää olla epätodennäköistä, tai jos sitä voisi jollakin keinolla saada, niin

hankkimiskeinot olisivat tekoon nähden liian suuritöisiä. Tällaisen tilanteen kyseessä olles-

157

HE 222/2010/vp s. 187. 158

Valtakunnansyyttäjänvirasto,2016a. 159

HE 222/2010/vp s. 187.

59

sa prosessitalous puoltaa rajoittamisen soveltamista ja näkemyksen vaikutus on sitä vah-

vempi mitä lievemmästä asiasta on kyse.160

Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston koulutusmateriaalin mukaan Ei näyttöä - peruste soveltuu:

Aloitetun esitutkinnan lopettamiseen,

Juttuihin joissa epäilty on tuntematon,

Esityksessä on arvioitava millaista näyttöä on saatu tai mitä on saatavissa ja millai-

nen on näytön riittävyys. Syyttäjällä on oltava tiedossa kaikki poliisin tiedossa ole-

va näyttö ja lisänäytön saamisen oltava epätodennäköistä,

Asianosaisten/todistajien näkemykset oltava tiedossa ennen rajoituspalaveria,

"Sana vs. sana " tilanteissa on epäillyn kanta kysyttävä epäilyyn. EI voida olettaa

epäillyn kiistävän,

Ei sovellu ns. pimeisiin juttuihin, koska tutkinnanjohtaja voi keskeyttää ne,

8.7. Laadukas esitutkinnanrajoittamisesitys, Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston

koulutusmateriaalin mukaan

1. On selvitettävä mistä asiassa on kysymys:

Poliisi ei voi tuoda esitettäväksi rikosasiaa, jonka materiaalin ei ole tutustuttu.

Mitä asiassa on tapahtunut?

Mikä rikosnimike asiaan soveltuu?

Selvitys asianosaisista.

Jos rikosasia on huomattavan epäselvä niin ETL:n mukainen ennakkoilmoitus, joka

ei tarkoita, että asia olisi tutkittava, rajoittaminen mahdollista ETL-ilmoituksen jäl-

keenkin.

Keskustelu syyttäjän kanssa.

2. Asian taustojen selvittäminen:

Rikostausta - etenkin samanlaiset aiemmat teot - voi olla, ettei yksittäinen teko ole

enää vähäinen,

Rikossarjoissa yksityinen etu ja asianomistajien yhdenvertaisuus huomioitava

Voidaanko konkurrenssia soveltaa? Lievät ja lievähköt teot ovat helposti konkur-

renssissa erityisesti törkeiden rikosten kanssa, 160

Rantaeskola (Toim.) 2014, s. 103.

60

Selvitettävä aiemman jutun tila, onko tutkinnassa, syyttäjällä vai jo ratkaistu ja tie-

tääkö rikoksesta epäilty olevansa epäiltynä,

Aikaisemmat teot tulee olla yksilöitynä riittävällä tavalla.

3. Mieti rajoittamisperuste ja -perustelut:

Syyttäjä ei halua eikä syyttäjän tarvitse arvuutella, mitä jutussa on tapahtunut tai

miksi se pitäisi rajoittaa. > Laaditaan tarvittaessa tiivistelmä tapahtumista ja esite-

tään valittu rajoitusperuste,

Jos tarinassa vielä "aukkoja" niin selvitetään esimerkiksi anastetun omaisuuden

summittainen arvo, jolla voi olla merkitystä rajoituspäätöstä tehdessä,

Eri rajoitusperusteiden käyttö edellyttää erilaista selvittämisen astetta (esim. vähäi-

syys vs. kustannus),

Konkurrenssiperustetta esitettäessä toimitetaan tuloste aiemmista jutuista syyttäjäl-

le,

Hyvän rajoittamisesityksen laatiminen on yhtä tärkeää, kuin esitutkintapöytäkirjan

laatiminen,

4. Hyvä rajoittamisesitys sisältää:

Asianosaisten tiedot oikein kirjoitettuina. Huomioitava oikeushenkilöt ja alaikäisten

holhoojat,

Tiivistelmä siitä, mitä on tapahtunut. Tiivistelmän tulee olla sisällöltään sellainen,

että ulkopuolinenkin lukija hahmottaa mitä asiassa on tapahtunut,

Peruste ja perustelut, joissa selkeästi esitetty miksi tässä kyseisessä yksittäistapauk-

sessa rajoittaminen tulisi kyseeseen ja jotka vakuuttavat ja osoittavat, että asiaa on

mietitty,

Hyvät perustelut vähentävät kanteluita.

5. Mitä hyvä rajoittamisesitys ei sisällä:

Salassa pidettävien tietojen ilmaisua vältettävä tai ne tulee kiertää, esimerkiksi ter-

veystiedot,

Konkurrenssiperustetta esitettäessä ei kirjoiteta, että epäiltyä epäillään lapsen sek-

suaalisesta hyväksikäytöstä, vaan "epäillään teosta, josta vakiintuneen oikeuskäy-

62

9. Sovittelutoiminta

9.1. Sovittelutoiminnan taustaa

Sovittelun taustateorian muodostaa restoratiivinen oikeus ja restoratiivinen oikeusajattelu

on alkanut länsi-maissa 1970- luvulla ja terminä restoratiivinen oikeus on vahvistunut vas-

ta 1990-luvulla. 161 Käsitteenä restoratiivista oikeutta voidaan luonnehtia luotettavasti

korjaavana oikeutena.162

Korjaavan oikeuden teorioiden mukaan rikos nähdään ensisijaisesti loukkauksena konk-

reettisia suhteita ja yksityisiä ihmisiä kohtaan, ei lakien rikkomisena. Tämä merkitsee res-

toratiivisen oikeuden teoriassa sitä, että rikos merkitsee uhkaa lähiyhteisön turvallisuudel-

le, erityisesti rikoksen uhrille ja tuo haasteita yhteiskunnan yhteiselle järjestykselle. Varsi-

naisessa sovittelumenettelyssä tavoitellaan sitä, että uhrin tulee saada kertoa tapahtuneen

rikoksen aiheuttamat tuntemukset ja teon aiheuttamat menetykset. Tekijä voi osallistua

sovitteluun jos hän ottaa vastuun teoistaan vapaaehtoisesti.163

Restoratiivisen oikeuden ajattelussa päämäärinä ovat osapuolten tarpeet ja heidän selviä-

minen tulevaisuudessa, rikoksella aiheutettujen vahinkojen korvaaminen uhrille, yhteis-

kunnan ja koko lähiyhteisön turvallisuuden edistäminen sekä rikoksen uhrin hyvittäminen,

osapuolten palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi. Restoratiivisen prosessin

avulla korostetaan kollektiivista ja korjaavaa käsittelyä rikosprosessissa.164

Sovittelu rikos- ja riita-asioissa perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomaan palveluun,

jossa osapuolet, rikoksen uhri ja rikoksesta epäilty, kohtaavat toisensa luottamuksellisesti

vapaaehtoisen ja puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovitteluneuvottelu on lyhyt koh-

taamistilanne, jossa luodaan edellytykset ja mahdollisuus osapuolten keskinäiselle sovin-

nolle eikä sovittelussa pyritä parantamaan, hoitamaan eikä rankaisemaan ketään ja näin

ollen se poikkeaa rikosoikeudellisesta ja terapeuttisesta lähestymistavasta. Menettelyssä

halutaan korostaa erillisyyttä viranomaistoiminnasta ja korostaa yhteyttä kansalaisyhteis-

kuntaan.165 Sovitteluneuvotteluissa luodaan osapuolille turvallinen kohtaamismahdollisuus

ja korostetaan vapaehtoisuutta ja osallisuus lisää oppimista ja sitoutumista asiaan. Neuvot-

161

Iivari 2004, s. 177-185. 162

Elonheimo 2010, s. 28. 163

Zehr 2003, 69 - 82., Braithwaite 2002, 1-22. 164

Iivari 2007, s. 22. 165

Iivari 2010, s. 28.

63

teluissa tavoitteena on, että rikoksen tekijä ottaa vastuun teoistaan, mutta keskeistä on se,

että tavoitteena on uhrin tarpeiden tyydyttäminen eikä tekijän rankaiseminen. Lähtökohta-

na on, että rikosvahingot tulee korjata kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon aineelliset,

henkiset ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat.166

9.2. Sovittelutoiminnan tarkoitus

Ammatillisesti organisoitu sovittelutoiminta hoidetaan koulutettujen vapaaehtoisten sovit-

telijoiden toimesta ja keskeistä on, että neuvottelutilanne perustuu maallikkoajatteluun ja

osapuolten ehdoilla tapahtuvaan kohtaamiseen. Näin ollen sovittelupalvelu on erilainen

tapa ratkaista rikos- tai riita-asioita kuin oikeusprosessissa hoidettavat asiat. Sovittelijoina

toimivat henkilöt, jotka ovat suorittaneet toimintaan perehdyttävän koulutuksen ja omaavat

sellaisen taidon ja kokemuksen, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Sovit-

teluprosessissa pyritään käsittelemään ja keskustelemaan uhrin henkisistä ja aineellisista

haitoista ja pyritään sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämisestä.167

9.3. Sovittelutoiminnan johto, ohjaus ja valvonta

Lain rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta168 mukaan valtakunnallisesti sovit-

telupalvelun ohjaava organisaatio on Sosiaali- ja terveysministeriö, jolle sovittelupalvelun

johtaminen, ohjaus ja valvonta kuuluvat. Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta asete-

taan valtioneuvoston toimesta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta toimii sosi-

aali- ja terveysministeriön yhteydessä ja se on perustettu sovittelutoiminnan valtakunnallis-

ta ohjausta, kehittämistä ja seurantaa varten. Sovittelupalvelujen järjestämisvastuu on alue-

hallintovirastoilla, joiden tehtävänä on huolehtia, että palvelut toteutetaan asianmukaisesti

ja kuntien, muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa tehdään toimeksiantoso-

pimukset. Sovittelupalvelun järjestämisen kustannukset korvataan valtionvaroista ja perus-

teena käytetään rikollisuustilannetta, asukaslukua ja pinta-alaa. Terveyden ja hyvinvoinnin-

laitoksen tehtävänä on koota rikos- ja riita-asioiden sovittelua koskevaa tilastotietoa ja seu-

rata, tutkia ja kehittää valtakunnallisesti sovittelutoimintaa. 169

166

Eloheimo 2010, s. 28;Iivari 2010, s. 23. 167

Iivari 2007, s. 19; 168

Sovittelulaki, 2005. 169

https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/sovittelupalvelut/sovittelun-johtaminen-ohjaus-ja-valvonta#THL



64

9.4. Sovittelutoiminta Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella

Nykymuotoinen sovittelutoiminta on käynnistynyt Vantaalta, jossa on soviteltu rikos- ja

riita-asioita vuodesta 1983 lähtien. Sovittelu oli alkuun projektiluontoinen kokeilu, joka

levisi erityiseksi työmuodoksi muihinkin kuntiin. Vuonna 2006 sovittelusta tuli lakisääteis-

tä ja toiminta levisi valtakunnalliseksi. Suomessa on 2017 vuoden lopussa 18 palveluntuot-

tajaa ja noin 90 sovittelutoiminnan ammattityöntekijää ja yli 1100 vapaaehtoissovittelijaa.

Vantaan sovittelutoimisto tuottaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua 15 kuntaan Itä-

Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, sovittelupalvelun toimialue on identtinen poliisilai-

toksen alueen kanssa. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteistä, maksutonta, koko

väestölle tarkoitettua, valtion rahoittamaa palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolille

järjestetään mahdollisuus käsitellä tapahtunutta turvallisessa ilmapiirissä puolueettomien

sovittelijoiden ohjauksessa. Ratkaisevassa roolissa on rakentava dialogi, jossa etsitään yh-

dessä kaikkia osa-puolia tyydyttävää ratkaisua.

Vantaan sovittelutoimiston osalta vuosi 2017 oli ennätyksellinen sovitteluun tulleiden

aloitteiden osalta. Kuvan 1 mukaan sovitteluun tulleiden aloitteiden yhteismäärä oli 1212

kpl, kun se vuonna 2015 oli 683 kpl.

Suurin osa aloitteista tuli poliisilta (n. 90 %: a) ja tyypillisiä tapauksia ovat jonkinlainen

väkivallanteko, myös lähisuhdeväkivallantekoja tietyin edellytyksin. Vahingontekorikosten

epäillyt ovat usein nuoria ja sovittelulla uskotaan olevan rikoskierteen katkaiseva vaikutus.

Sovittelun tuloksena voi olla anteeksipyyntö, rahakorvaus tai vahingon korvaaminen työl-

lä. Työkorvauksia sovittelutoiminnassa toivottaisiin enemmän erityisesti nuorten juttuihin,

joissa tehdyn vahingon ja korvauksen konkretisoituminen on tärkeää. Nuoren voi olla jos-

kus vaikea ymmärtää teon laajoja vaikutuksia Vaikka nuori ei olisi rikosoikeudellisessa

vastuussa, vahingon korvausvastuuta se ei poista. Vuosi 2018 on Vantaan sovittelutoimis-

ton 35-vuotisjuhlavuosi. Alkuvuoden aloitemäärät ennustavat entistä suurempaa kasvua

aloitteissa ja asiakasmäärissä. Suuresta työmäärästä selvitään lisäämällä resursseja ja pitä-

mällä yllä sovittelutoimiston osaamista ja hyvää henkeä. 170

170

Snellman Tiina, 2018, Vantaan sovittelutoiminnan yhteistyökirje.

65

9.5 Sovittelutoiminnan vuositilasto 2017 (Kuvat 2 ja 3 )

Kuvassa esitetään eriteltynä sovittelualoitteen tekijät Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alu-eella.

66

Kuva 3: Sovittelutoiminnan vuositilasto 2017 Taulokossa kuvataan eri päätöslajeja sekä sovittelun tuloksia ja syntyneitä sopimuksia.

67

KUVA 4: Sovittelumenettelyn prosessikaavio

68

10. Rikosten esikäsittelyprosessin ja nopeutetun menettelyn valtakunnal-

linen tilannekuva poliisilaitoksittain

Poliisihallitus lähetti kirjallisen kyselyn171 poliisilaitoksien rikostutkinnan sektorijohtajille

1.2.2018 tiedustellakseen missä tilanteessa poliisilaitokset ovat esikäsittelyprosessien osal-

ta sekä nopeutetun rikosprosessin osalta, joka on osana valtakunnansyyttäjäviraston uudis-

tusta 1.9.2018 alkaen.

Kysymys 1: Onko poliisilaitoksessa järjestetty rikosasioiden esikäsittelytoiminto? Ellei,

onko alueellisesti keskitetty toiminto?

Poliisin strategia edellyttää esikäsittelytoimintojen perustamista ja vastauksien perusteella

poliisilaitoksissa on joko keskitetty esikäsittelytoiminto tai alueellisesti paikalliset olosuh-

teet ja etäisyydet huomioon ottaen hajautetut esikäsittelytoiminnot. Yhdelle poliisiasemal-

le keskitetyt esikäsittelytoiminnot ovat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan sekä

Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Lounais-Suomen osalta poikkeuksena keskitetystä mal-

lista on Paraisten ja Kemiönsaarten poliisiasemien alue, jotka esikäsittelevät omat rikosasi-

ansa. Alueen asiakaskunta koostuu ruotsin kielienemmistöstä.

Hämeen poliisilaitoksen alueella Päijät-Hämeen alueen osalta toiminto on keskitetty Lah-

den poliisiasemalle ja Kanta-Hämeen alueen osalta Hämeenlinnan poliisiasemalle. Sisä-

Suomen poliisilaitoksella on keskitetty Tampereen alueen rikosasioiden esikäsittely Tam-

pereen poliisilaitokselle. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen esikäsittelytoiminnot ovat

organisoitu alueellisesti Kotkaan ja Lappeenrantaan (maaliskuu, 2018). Oulun poliisilai-

toksen esikäsittelytoiminnot ovat Oulun ja Kajaanin poliisiasemilla. Lapin poliisilaitoksen

esikäsittelytoiminnot ovat Rovaniemellä ja Meri - Lapin alueella. Esikäsittelyä tehdään

Lapin poliisilaitoksen pienemmillä poliisiasemilla, mutta kaikki suorittavat esikäsittelyä

samojen kriteerien mukaisesti. Pohjanmaan poliisilaitoksen osalta ei tätä kirjoittaessa, ollut

yksityiskohtaisia tietoja esikäsittelytoiminnoista.

171

Leppilahti 2018, Poliisitarkastaja Antti Leppilahden lähettämän sähköposti-kyselyn vastaukset koostet-tuna.

69

Kysymys 2: Mitä rikosasioiden esikäsittelytoiminto tekee?

Kyselyn vastausten perusteella on todettavissa, ettei valtakunnallista ohjausta ole esikäsit-

telytoiminnossa suoritettavista tehtävistä. Tavoite on varmasti kaikilla sama, mutta paikal-

liset olosuhteet, etäisyydet, resurssit ja syyttäjäyhteistyö vaikuttavat asiaan. Vastauksien

perusteella voisi lähteä kuvaamaan eri poliisilaitosten esikäsittelyssä hoidettavia tehtäviä,

mutta en katso sitä tässä työssä järkeväksi. Esikäsittelytoiminnot tai niiden perustaminen

on uusi asia ja poliisilaitosten erilaisuuksien vuoksi on turha eritellä yksittäisiä tehtäviä

vaan kuvaan niitä listauksena. Kaikkien poliisilaitoksien osalta voidaan todeta, että esitut-

kinnan rajoittaminen, tutkinnan keskeyttämispäätökset, tutkinnan päättämiset ei rikosta -

perusteella sekä sovittelutoimintoon lähtevät rikosasiat ovat ydintehtäviä.

Valtakunnallisesti esikäsittelytoiminnoissa suoritetaan muun muassa seuraavanlaisia tehtä-

viä:

hoidetaan asiakaspalvelupäivystystä ja neuvontaa,

kirjataan keskitetysti rikosilmoitukset sekä sähköisesti tulleet rikosilmoitukset,

kuulustellaan ja tutkitaan pienet nopeasti hoidettavat asiat, kuten vahingonteot, nä-

pistykset, rattijuopot,

hoidetaan alustavat ja kiireelliset asiat kuten etsintäkuulutusten syöttämiset tietojär-

jestelmään, valvontatallenteiden tilaamiset, pankkitiedustelut yms.,

käy rikospaikoilla tietyissä rikosasioissa,

rikosasioiden sarjoittaminen yhdessä RTA- yksiköiden kanssa,

virka-apukuulustelut ja sakkoprosessin hoitaminen,

kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat,

Tavoitetilana on, että tutkintaryhmiin menee vain rikosasiat, jotka etenevät syyttäjälle.

Kysymys 3: Onko ns. nopeasti käsiteltävien asioiden prosessi jo käytössä?

Valtakunnan syyttäjäviraston päätöksen mukaan nopeaan käsittelyyn ohjataan syyttäjänvi-

rastoissa / alueilla asiat, joiden ratkaiseminen ei vaadi syyttäjältä aineistoon tutustumisen

lisäksi mainittavaa oikeudellista pohdintaa tai muita asian välitöntä ratkaisemista viivyttä-

viä toimenpiteitä. Nopeasti käsiteltävän asian ratkaisuaika syyttäjällä on enintään kaksi

viikkoa asian vireille tulosta. Tällaisia asioita ovat tyypillisesti seuraavat:

70

Esitutkinnan rajoittamiset,

Kirjalliseen käsittelyyn menevät asiat,

Esimerkiksi seuraavien ja muiden vastaavien massarikosten yksinkertaiset ja selvät

tapaukset, joissa on kyse yleensä yhden tekijän yksittäisestä teosta tai yksinkertai-

sesta tekokokonaisuudesta, eikä esitutkintapöytäkirjan sivumäärä ylitä noin 20 si-

vua:

Rattijuopumus,

Törkeä rattijuopumus,

Varkaus,

Näpistys,

Kätkemisrikkomus,

Lievä petos,

Lievä vahingonteko,

Lievä pahoinpitely,

Väärennys,

Huumausaineen käyttörikos,

Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito,,

Vaarallisen esineen hallussapito,

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että poliisilaitosten ja syyttäjävirastojen osalta on kehi-

tystyö alkanut tai on jo sovittu tulevien ohjeiden jälkeiset toimenpiteet keväälle 2018. Var-

sinaisesti VKSV:n päätöksen mukaisia toimintoja ei ole vielä toteutettu (helmikuu 2018)

kuin Lapin poliisilaitoksen ja syyttäjäviraston alueella, jossa on jo omat syyttäjät nopeasti

käsiteltävien asioiden hoitamiseen. Lapin alueella on jo käytössä sähköisen pöytäkirjan

prosessi, jonka kehittämisessä on ollut mukana myös käräjäoikeudet. Kyselyn perusteella

todettakoon, että sinällään ETL:n edellyttämää syyttäjäyhteistyötä tehdään jokaisen polii-

silaitoksen osalta ja toimintojen kehittäminen esikäsittely-yksiköiden ja nopean menettelyn

suhteen on alkanut.

71

11. Webpropol-kyselytutkimus

Kyselytutkimus suoritettiin syksyllä 2017 toimittamalla henkilökohtaisesti sähköpostilla

linkki Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkintasektorin päivittäisrikostutkinnan henki-

löstölle. Sähköposti lähetettiin tutkinnanjohtajille, ryhmänjohtajille, tutkijoille sekä tutkin-

tasihteereille yhteensä 142 henkilölle. (N= 142) Kyselyyn vastasi 66 henkilöä ja lisäksi 24

henkilöä oli avannut kyselyn, mutta jätti vastaamatta. Kyselyn toimittamisen ajankohtana

oli Etelä-Suomessa koulujen syysloma, jolla saattaa osaltaan olla merkitystä vähäiseen

vastaajien lukumäärään.

Rikosten esikäsittelyprosessi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa

1. Missä roolissa toimit? Vastaajien määrä: 66

Kuva 1:Vastaajien jakauma työroolien mukaan. 2. Virkapaikkasi? (Nurmijärvi= Hyvinkää ja Loviisa= Porvoo) Vastaajien määrä: 66

Kuva 2:Vastaajien jakauma Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisiasemien kesken. Hyvin-kään vastaajien joukkoon lukeutuvat Nurmijärven poliisiaseman tutkijat ja Loviisan tutki-

72

jat Porvoon vastaajiin. 3. Virkaikä poliisissa? Vastaajien määrä: 66

Kuva 3:Vastaajien virkaikä. Yli 50 % vastaajista virkaikää poliisissa yli 20 -vuotta vajaalla kolmanneksella yli 10 -vuotta. Virkaiästä päätellen voidaan olettaa, että heillä on käsitteet rikostutkinnasta halussa ja kokemusta rikostutkinnasta ja siltä osin heidän vastauksillaan on merkitystä. 4. 1.10.2016 aloitettiin keskitetty REK- prosessi. Onko REK- prosessi vastannut vuosi sit-ten määriteltyihin seuraaviin tavoitteisiin: Vastaajien määrä: 65

Paljon Jon-kin verran

Vain vähän

Ei laisin-kaan

Yhteensä Keskiarvo

a) kansalaisten tasavertainen kohtelu poliisilaitoksen alueella

28,13%

51,56%

20,31%

0% 64 1,92

b) toimintatapojen yhdenmu-kaistaminen

33,85%

55,38%

10,77%

0% 65 1,77

c) rikostutkijoiden "juttukuor-man" vähentäminen

18,46%

46,15%

27,69%

7,69% 65 2,25

d) tutkinta-aikojen lyhentämi-nen

3,17% 47,62%

38,1% 11,11%

63 2,57

e) keskittyminen ns. tutkittaviin asioihin 20%

66,15%

13,85% 0% 65 1,94

Yhteensä 20,81%

53,42%

22,05% 3,73% 322 2,09

Kuva 4: Vastauksista on havaittavissa, että rikosten esikäsittely -prosessille määritellyt tavoitteet ovat toteutuneet paljon tai jonkin verran. Kyselyn ajankohtana esikäsittely- toi-

73

minto oli ollut vajaan vuoden toiminnassa. 5. Onko REK- prosessi poliisilaitoksessa riittävän selkeästi määritelty ja ohjeistettu? Vastaajien määrä: 66

Kuva 5: Reilu kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että prosessia ei ollut selkeästi määri-telty ja ohjeistettu. Vastaus on luotettava, koska ohjeistus on ollut puutteellinen 2018 toukokuuhun saakka, jolloin prosessit määritelty. Työprosessi on uusi ja sitä tulee seurata jatkuvasti ja tehdä tu-loksellisuuteen vaikuttavat tarvittavat muutokset. 6. Mitä asioita tulisi ohjeistaa paremmin? Vastaajien määrä: 36.

Välillä on epätietoisuutta mitä toimenpiteitä tutkintaan siirtyvälle jutulle tulisi tehdä esikäsittelyssä ennen sen siirtämistä tutkintaan. Tarkoitan tällä mm. sarjoittamista ja sen vaativien tietojen hakemista.

Juttujen jakamisessa eteenpäin sama linja, riippumatta siitä kuka jakamassa.

Milloin juttu siirretään tutkintaan kuulustelun vuoksi. Kun on kyse "tavallisesta kansalaisesta" jota ei voida etsintäkuuluttaa kuulustelun suorittamiseksi mutta juttu on sen verran vähäpätöinen että ei oikein tutkintaan kuuluisi mutta ei ole oikein ra-joitettavakaan juttu. Rajoitettavista jutuista kaipaisi selkeämpää linjausta.

Alkuperäiset liitteet jäävät poliisiasemille, kun ne skannataan ilmoituksen numerol-la. Lähetetäänkö ne REKkiin, odotetaanko, että juttu jaetaan tutkijalle, palautetaan-ko ilmoituksen tekijälle vai arkistoidaanko jossakin?

Paljon tulee ekyttämättömiä juttuja, eri ihmiset tekee asiat ja ekytykset eri tavalla

Nykyistä tehokkaammin tulee sekä pyrkiä että pystyä erottamaan kiireelliset toi-menpiteet kiireettömistä (vain määräajan säilyvät valvontatallenteet, kiireelliset pankkitiedustelut jne.). Samaan aihepiiriin liittyy REKissä suoritettavien toimien priorisointi; lääkärinlausunnon tilaus on turha toimenpide, jos alustavat puhuttelut suorittamalla jo selviää, ettei asiassa ole rikosta/asianomistajan rangaistusvaadetta vähäisessä asiassa/ilmi tulee rajoittamisperuste --> kokonaisuudessaan panostettava enemmän henkilöstön ammattitaitoon päätös- ja rajoittamisperusteiden osalta sekä tunnusmerkistöjen ratkaiseviin tekijöihin. Juttukuorman väheneminen ja työtyytyväisyyden nousu eivät toteudu suuressa

74

määrin, sillä REKin toiminnoilla ei ole pystytty vaikuttamaan kuin vähäisessä mää-rin työkuorman tasaiseen jakautumiseen poliisiasemien/tutkintaryhmien kesken.

Juttujen pitäminen alueellisina. Ei siis jaeta Vantaalla tapahtuneita juttuja tutkitta-vaksi Hyvinkäälle tai Järvenpäähän. NS. ylivuoto-ilmiöstä on päästävä eroon.

Tähän ohjeistukseen en ole valitettavasti ehtinyt tutustua.

rajoitettavia juttuja tulee läpi tutkintaan aivan liikaa. Pienellä vaivannäöllä ja muu-tamilla puheluilla näitäkin saataisiin vähennettyä. Pelkällä tutkijan arviolla juttuja ei tule siirtää tutkintaan vaan ne pitäisi käydä läpi rj/tj akselilla, joilla riittävä ko-kemus rajoittamisesta.

Eri rekkiryhmien väliset käytänteen juttujen seulonnassa tulisi yhdenmukaistaa. Edelleen juttujen seulonnassa on eroja riippuen siitä kuka toimii rek1:nä. Juttujen seulontaa tulisi linjata ja sarjoittamiseen tulisi panostaa tehokkaammin jo rekitysvaiheessa. Vuorokausiraportit ovat pitkiä ja iltavuorolaisten osaaminen/tyyli katsoa päivän ai-kana kirjattuja juttuja vaihtelee. Aamulla rek1 joutuu kuitenkin luottamaan siihen, mitä iltavuorolainen on tehnyt tai tarkistaminen siirtyy ainakin paljon pidemmälle, loma-aikoina jopa viikkojen päähän.

Prosessin kuvaus on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Saamani REK-kierto palaut-teen mukaan asiat ovat organisoitu jokseenkin epämääräisesti, toiminnassa olisi te-hostettavaa kaikilla osa-alueilla. Jokseenkin tietämättömyyttä tehtävistä ja toimen-kuvasta, asioita ei ole vastuutettu riittävästi tietyille henkilöille.

On väärin vastata että ei ole ohjeistettu hyvin vaan REK:in sisällä eri ihmiset "ekyt-tävät" juttuja eri tasoilla, jotkut laittavat vähällä ekyttämisellä suoraan tutkintaan ja jotkut tekevät huolellisesti esityöt. Tästä syystä EKY:stä tulee usein yhdellä soitolla hoidettavissa olevia juttuja tutkintaan.

Erityistutkintaan (esim. lapsiin kohdistuneet rikokset) saapuvat tutkintapyynnöt menevät nyt ainakin osittain rekin kautta ja siten tulee ns. turhia ja vääränlaisia il-moituksia. Kirjataan esim. r-ilmoitus ja laitetaan kansalaisia re:n asemaan, vaikka mitään perusteita sille ei olisi. Ehdottomasti saattaisi olla järkevämpää joissain ta-pauksissa tehdä s-ilmoitus r:n sijaan. Rekissä ei kuitenkaan ole erityisosaamista ja tästä syystä virheellisiä kirjauksia tulee. Varmaan aika marginaalinen ongelma, mutta mielestäni ongelma silti. Tähän on tosin käsittääkseni tulossa muutos ainakin lapsirikosten osalta, kun toimintoja taas kerran uudelleen järjestellään.

Rikosilmoituksiin liittyvät esineet ja muu irtain, sen säilyttäminen ja toimittaminen. - Haastava ohjeistaa yhdenmukaisesti.

Tällä hetkellä eniten parantamisen varaa on REK1 vuoroja tekevien toiminnan yh-denmukaistamisessa. Toiminta on pääasiassa erittäin hyvää mutta parannettavaa on esimerkiksi esitutkinnan rajoittamiseen liittyvissä käytännöissä, joissa ajoittain pa-rannettavaa. Myös toimintatavat olisi hyvä ohjeistaa selkeämmin. Varsinkin nuoril-le tutkijoille olisi hyvä, jos olisi selkeät ohjeet; milloin ja missä tapauksissa tilataan valvontanauhat, pankkitiedustelut yms.

75

paremminkin voisi olla. Mielestäni ei ole tullut selkeitä ohjeita " maakuntiin " .

Yhdenmukainen toiminta vaatisi tarkkoja ohjeita esim. mitä päätöksiä missäkin ju-

tussa kukin Rekin tutkija käyttää ja missä jutuissa rajoittaminen ja sovittelu tulee kysymykseen.

Niillä henkilöillä, jotka jakavat jutut rekistä, tulisi olla yhteinen näky minkälaisia juttuja jaetaan tutkintaan. Nyt tämän juttujako perustuu hyvin paljon henkilöön ja hänen tapaansa tehdä työtä. Tutkintaan tulisi tulla ainoastaan tutkittavia juttuja. Käytännössä asemilla tehdään paljon työtä pimeiden juttujen alkutoimiin, rajoite-taan juttuja jne.

linjan "rekyttämisessä" tulisi olla yhdenmukainen kaikilla REK ryhmillä. * Alkutoimet Rekissä tulisi ohjeistaa selkeästi, alkutoimet eivät auta tutkintaa, jos ne venyvät ja/tai niitä tekee useampi henkilö Rekissä. Lopputulos on sekava "silli-salaatti", jonka selvittäminen on hankalampaa ja hitaampaa, kuin jutun varsinainen tutkiminen. Olisi tärkeää heti alussa nähdä, mikä juttu tulee siirtää suoraan tutkin-taan, vaikka re ei heti olisikaan tiedossa

Selkeämpi ohjeistus siitä, että mitä asioita esikäsittelyn on pitänyt tehdä jutulle en-nen sen tutkintaan laittamista, mikäli sellaiset asiat ovat tehtävissä jutun luonteen vuoksi jo REK:issä. Esim, lääkärinlausuntojen tilaaminen, valvontanauhojen tilaa-minen, pankkitiedusteluiden tekeminen...

Siten, että REK-prosessi toimii yhdenmukaisesti riippumatta siitä, kuka siellä on töissä. Keskeytykset, juttujako, liikennejutut...

Kuinka kauan juttua pyöritellään REK:ssä. Kun juttu tulee tutkintaan ja siinä on 2-3

ihmisen nimissä tehty toimenpiteitä, niin tutkija, joka siitä ptk:n kassaa joutuu usein tekemään samat toimenpiteen uudestaan, kun ei ole varmuutta miten ja mistä asioi-ta on pengottu. -> pitää ohjeistamaan yksittäistä tekijää tekemään todella hyvät merkinnät, mitä on tehty ja miten ja mitä ollut lopputulos. --> tai sitten aikaisem-min tutkintaan. Kiertolaiselle on jokseenkin epäselvää, mikä on odotus mitä tekee kierron aikana.

Pääpiirteittäin linjaus on hyvä. Yleisesti kuitenkin toivoisi selkeyttä siihen, millai-set jutut kuuluvat esikäsittelyyn, koska välillä tulee esikäsittelyyn sellaisia juttuja, jotka eivät mielestäni ole esikäsittelyyn sopivia. Tarkoitan tällä paljon aikaa vieviä juttuja, joista esimerkkinä vaikkapa epäselvät seksuaalirikokset, joihin rek tekee esiselvittelyjä, hakee näytteitä jne. ennen, kun juttu etenee tutkintaan. Pidän tällai-sen selvittelyn tekemisestä, mutta muut hommat seisoo välillä liian kauan, jos use-ampi isompaa selvittelyä vaativa juttu pöydällä.

Ne asiat mitkä pitää saattaa heti tutkintaan. Esimerkiksi se, että henkirikoksissa ar-votaan ensimmäiset 10 tuntia siitä, kuka tutkii, on liikaa.

Näytön kerääminen juttuun on ensiarvoisen tärkeää (menetetty aika on kadotettu to-tuus). Valvontatallenteet yms. Erityisen tärkeitä ihmisten oikeusturvan toteutumisen kan-

76

nalta.

Ongelma vanhan mallin muuttaminen uuteen malliin tällä hetkellä. Uusia ohjeis-tuksia tulee viikottain, jolloin toiminta ei ole johdonmukaista. Liian usein tehtävät pienet muutokset vaikuttaa kokonaisuuteen.

Yhdenmukaiset toimintatavat olisi sihteerin kannalta hyvä.

En osaa ottaa kysymykseen kantaa, koska en ole ollut REK:ssa työssä.

2018 aloittavien uusien tutkintatoimintojen kanssa pitää päivittää juttujakoperiaat-teet riittävän selviksi. RTA-toimintojen yhteistyöprosessit REKin kanssa pimeiden juttujen sarjoittamiseen ja paljastamiseen. Rekin sisäiset prosessit, toimintaohjeet sekä vastuut tarvitsevat jatkuvaa tarkennusta, jotta riittävä ketteryys säilyy ja työn laatu pysyy hyvänä.

Alkukangerrusten jälkeen vaikuttaisi toimivan oikein hyvin. Ohjeistukset ovat ajoittain tulleet lyhyellä varoitusajalla, mutta tällä hetkellä toimintatapa on selkeä ja kaikilla tiedossa.

Rekin omaa toimintaa, niin että esimerkiksi sovitteluun sopivia juttuja ei enää oh-jautuisi muille asemille. Mitä juttuja kannattaa tutkia missäkin ja juttujen keskittä-minen. Jonkin verran aikaa mene asemilla yhä siihen, että juttuja siirrellään tai lä-hetetään sovitteluun. Juttujen päivittäminen erityisesti selostusten osalta auttaisi seuraavaa porrasta huomattavasti, tällöin jutusta saisi heti selkeän käsityksen yhdel-lä vilkaisulla.

Takavarikoidun/ haltuun otetun omaisuuden kanssa on ollut tietokatkoksia, eli alu-eilla on voinut olla omaisuutta poliisin hallussa mistä rekissä ei ole ollut tietoa.

REK työntekijöille varmaan toimii kohtuullisen hyvin, ulkopuolisten puolesta en osaa sanoa

Ilmoituksen kirjaaminen ok, mutta sen jälkeen ei pirukaan ota selvää mitä jutulle tapahtuu ja koska, vai tapahtuuko.

7. REK -prosessista ei ole ohjeistusta valtakunnallisesti eikä asiaa säätele myöskään lain-säädäntö. Pitäisikö olla selkeät valtakunnalliset yhdenmukaiset ohjeet, koska poliisin stra-tegia 2017 -2020 edellyttää rikosten esikäsittely-yksiköiden perustamista? Vastaajien määrä: 65

Kuva 6: Vajaa 90% vastaajista pitää valtakunnallisia ohjeita tärkeinä. 8. a) oletko osallistunut tähän kiertoon?

77

Vastaajien määrä: 65

Kuva 7: Vastaajista reilut 30 %:a oli kyselyn aikaan osallistunut REK :n koulutuskiertoon eri poliisiasemilta. Koulutuskiertoa on myöhemmin resurssitarpeista johtuen pidetty re-surssikiertona. 9. b) jos vastasit kyllä, onko tästä työ-/koulutuskierrosta ollut sinulle ammatillisesi hyötyä? Vastaajien määrä: 25

Kuva 8: Koulutuskierrosta on ollut hyötyä. 10. Onko REK -prosessi selkeyttänyt päivittäistä juttujen jakoa ja päivittäistä johtamista? Vastaajien määrä: 60

Kuva 9: Vastaajista reilut 60 % kokee, että prosessi on selkeyttänyt juttujen jakoperusteita ja päivittäistä johtamista. 11. Onko REK -prosessi parantanut työmotivaatiotasi työroolissasi, koska esikäsittelyssä tehdään esikarsintaa tutkittavien asioiden osalta? Vastaajien määrä: 62

78

Kuva 10: Vastaajien mukaan työmotivaation kasvua omaan työrooliin ei voida pitää mer-kittävänä. 12. REK -yksikössä tehdään tutkittavaan asiaan alkutoimia, onko tämä vähentänyt "työ-kuormaasi"? Vastaajien määrä: 61

Kuva 11: Vastaajista vain n. 25 % on sitä mieltä että työkuorma ei ole vähentynyt. 13. Onko poliisilaitoksen keskitetty rikosten esikäsittelyprosessi nopeuttanut rikosprosessia Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Itä- Uudenmaan syyttäjäviraston alueella? Vastaajien määrä: 57

Kuva 12: Lähes kaikki vastaajista oli sitä mieltä, että esikäsittelyprosessi on nopeuttanut rikosprosessia.

79

14. Tuntuuko, että keskitetyn REK -prosessin myötä on kadotettu paikallinen tilannekuva (paikalliset ilmiöt, tapahtumat) poliisiasemittain? Vastaajien määrä: 64

Kuva 13: Vastaajien mukaan paikallista tilannekuvaa on kadotettu prosessin myötä. 15. REK -prosessissa tehtävät työt ovat esitutkintalaissa mainittuja poikkeuksia esitutkin-tapakosta. Onko REK -prosessi vakuuttanut sinut oikeansuuntaisena toimintaprosessina? Vastaajien määrä: 64

Kuva 14: Lähes 70 % vastaajista pitää REK- prosessia oikeansuuntaisen toimintana. 16. Onko työtyytyväisyytesi parantunut REK- prosessin myötä? Vastaajien määrä: 62

Kuva 14: Enemmistön mielestä työtyytyväisyys ei ole REK- prosessin myötä parantunut. 17. Mitä muuta haluat tuoda esille REK -prosessiin liittyen? Vastaajien määrä: 38. Vastaajat saivat kyselyssä vastata omin sanoin ohjeistamiseen liitty-vään kysymykseen. vastaukset ovat autenttisia, mutta ne ovat ryhmiteltynä, siten, että sa-mankaltaiset kehitysajatukset tai kommentit/haasteet ovat ryhmittäin Suunta on selkeästi oikea, mutta matkaa on vielä jäljellä. Tutkintaan siirtyneistä ju-

tuista rajoitetaan edelleen noin 20 % ilman, että niille on tehty mitään toimenpiteitä. Rek -prosessi on varmasti välttämätön keino juttujen käsittelemiseksi, mutta juttujen

80

määrä ei ole tästä huolimatta vähentyneet vaan lisääntyneet. Tämän tiedon saaminen ei oikein motivoi työntekijää ja oman työnpanoksen mitättö-myys/merkitsemättömyys joutuu kyseenalaiseksi, eli onko sillä pitkässä juoksussa mitään merkitystä.

Keskitetty rikosten esikäsittely on erinomainen asia. Toiminta on menossa hyvään

suuntaan ja uuden esimiehen ansiosta toimintaa kehitetään ja siihen panostetaan. Toiminnosta tulee entistä parempi koko ajan. REK on hyvä asia.

Tukee tutkintaresurssin oikeanlaista käyttöä. Vaihtoehtoa, jolla juttumassasta selvi-tään, ei ole olemassa.

Prosessia jatkuvasti tarkastelemalla ja kehittämällä on saavutettu nykyinen käytäntö, mikä havaittu sujuvaksi, selkeäksi ja toimivaksi. Tutkijoiden tavoitettavuuteen ja ri-kosilmoitusten laatuun on panostettava. REK tutkijoiden jatkuva vaihtuminen hidas-taa REKin sujuvuutta, joten perehdyttämiseen tulisi kiinnittää huomiota.

REK on tehostanut rikosprosessia ja vähentänyt tutkijan työkuormaa. REK:n keskittäminen on yhdenmukaistanut tutkintailmoitusten esikäsittelyä huomat-tavasti. Toisaalta REK:n keskittäminen hidastaa ja hankaloittaa tiedonkulkua ja no-peaa reagointia välittömiin tutkintatoimenpiteisiin. Koko poliisilaitoksen yhteinen keskitetty REK vaatii riittävän resursoinnin täyttääkseen sille annetun tehtävän. Hy-viä kokemuksia on tullut jo nykyiselläänkin, mutta viiveet juttujen käsittelyyn otossa REK:n päässä hankaloittavat toisinaan mm. anastetun omaisuuden tavoittamista.

REK- prosessi antaa erinomaiset mahdollisuudet juttujen sarjoittamiseen, kun polii-silaitoksen kaikki jutut läpäisevät saman seulan. Tässä asiassa olisikin eniten kehitet-tävää. Sarjoittamisessa voitaisiin käyttää erilaisia hakusanoja, joilla jutut pystyy sar-joittamaan jo sisään tullessa ja ne olisi myöhemmin helposti löydettävissä. Sarjoit-tamisessa käytettävät hakusanat voisivat olla paikallisia poliisilaitoskohtaisia tai val-takunnallisia, kuten esimerkiksi "Netti2017".

REKin toiminta ja olemassaolo helpottaa rikostutkintaa ja poistaa tutkinnasta "tur-hia" juttuja. Se helpottaa varsinkin tutkinnan päivittäisjohtamista, koska tutkintaan tulee ainoastaan tutkittavat jutut. REK olisi vain saatava resursoitua riittävästi. Nyt tilanne on se, että REKille tulevat jutut kasautuvat. Sarjoittaminen ja alueellisten il-miöiden tutkiminen pitäisi ohjeistaa paremmin. Kuka tekee ja miten se tehdään. Viikkopalaveri on menossa hyvään suuntaan, joka tukee sarjoittamista/alueellisten ilmiöiden huomioimista.

Rikosten esikäsittely toimii tehokkaimmin pienissä yksiköissä eli paikallistasolla. Jokaiselle poliisiasemalle oma esikäsittely.

Poliisi on työ- ja resurssitilanteen pakottamana joutunut ottamaan käyttöön REK-prosessin, jotta tutkinta ei "hukkuisi" valtavan ilmoitusmassa alle. Vanhan linjan tut-kijana en ole vakuuttunut, että tämä prosessi palvelee sitä perusrehellistä kansalaista, jonka juttuja poliisi pyrkii keskeyttämään mahdollisimman paljon mahdollisimman

81

vähäisellä työpanoksella. Tosin tänä päivänä poliisi joutuu kirjaamaan kaiken maa-ilman turhia ilmoituksia, joiden oikea paikka on siellä KE-mapissa. Vastasin kysy-mykseen 15 "kyllä", koska emme näillä resursseilla pärjäisi ilman REK-prosessia.

HYVÄ ASIA, ETTÄ REK RYHMIIN ON TULLUT TUTKINTASIHTEERIT

REK:n johtosuhteet (tutkinnanjohtajuus) olisi hyvä selkeyttää. Samoin ilmoituksista

pitäisi löytyä sen henkilön (tutkijan) nimi, joka tosiasiallisesti asiaa on hoitanut. Niissä jutuissa, joista todetaan ,että ne tulevat jossain vaiheessa tutkintaan, ei REKin tarvitsisi tehdä alkutoimia vaan juttu mahd. pian tutkintaan. Muuten REK on hyvä ja kannatettava toiminto. Käytäntöjä vain pitäisi vielä vähän hioa kuntoon.

Tutkintaan tulevissa jutuissa havaittavissa liikaa viivettä, useiden eri ihmisten koske-tusta , aiheuttaa osin päällekkäistä työtä. Rekin tutkijoiden pitäisi olla kokeneita konkareita, mutta näillä resursseilla lienee mahdoton yhtälö. Olisiko tarvetta koulu-tuspäiville, jotta nuorempi kaarti saadaan tekemään työtä yhtenäisellä näkemyksellä.

Pitää mahdollisimman nopeasti kirjata jutulle vastuuhenkilö, tutkija tai sihteeri. Asi-akkaat kyselevät jutuistaan heti omalta poliisiasemaltaan. Yhteystiedot jaettava Si-nettiin näkyviin muulle henkilökunnalle. Sähköpostiosoite pitäisi olla lyhyt ja ytime-käs; mahdollisimman vähän väliviivoja tai muita merkkejä. Ilmoitustilauksia käsitte-leville sihteereille muualla kuin REKissä yhteiset ohjeet, jos EI SAA lähettää ilmoi-tusta ja miten merkitään päiväkirjaan , että on lähetetty. Tästä kyselystä puuttuu vaihtoehto en tiedä/ei vaikutusta työhöni.

REK- toiminnon tulos perustuu tehokkaaseen ratkaisuntekoon ja oikeiden asioiden selvittämiseen ratkaisujen tueksi. On huomioitava, että REK edellyttää kokemusta ja näkemystä erilaisista rikoslajeista sekä rikosprosessista toimenpiteiden priorisoimi-seksi oikein, mikä tulisi myös rekrytoinnissa huomioida. Varsin monet poliisille teh-tävät ilmoitukset edellyttävät puhelimitse tehtävää lisäselvittelyä tai yksittäistä puhe-linkuulustelua ja tämä tulisi olla osa REKin rutiinia, ei tutkinnasta käsin suoritettava toimi.

REK työn voisi tehdä myös poliisiasemalla, niin kuin aikaisemmin. Keskittäminen pääpoliisiasemalle on vain päätetty että näin tehdään.... Onko oikeasti mietitty että miksi näin haluttiin tehdä. Aiemminhan REK työtä tehtiin jokaisella poliisiasemalla ja homma toimi. Jutut oli alueellisia eikä ns ylivuotamisia tapahtunut. En ole ymmär-tänyt miksi muilta poliisiasemilta määrätään ihmisiä Vantaalle REK-kierrolle.. MItä etuja siitä tulee? Mikä on se perimmäinen tarkoitus? Voisihan REKittämistä tehdä omilla poliisiasemilla ja siellä autettaisiin tarvittaessa . Nyt jää sellainen tunne. että 3 viikon välein juttuja tonkii ja katselee lukuisat tutkijat ja tutkintamuistio täyttyy kai-kenlaisesta informaatiosta. En ymmärrä miksi näin pitää tehdä. Uskon ja toivon että hommaa voi aina parantaa. Kokeneet REK esimiehet ja tutkinnanjohtajat voisi miet-tiä kuinka hommia voisi kehittää. Mielestäni on turhaa maksaa päivärahoja ja mat-kakustannuksia väliaikaisesta avusta. Turhaa rahanhaaskausta ja ajankulua. Vii-saammat varmaan keksivät tuohon ratkaisun .

82

Rek toiminnoissa tehdään hyvin paljon turhaa työtä monen tutkijan pöydän kautta kierroista johtuen. Jutun välittömästi tutkintaan vieminen olisi tehokkaampaa. Rek tekee välillä liikaa alkutoimia, jonka vuoksi jutun tuleminen tutkintaan voi kestää useita kuukausia. Tutkija olisi mahdollisesti jo tuossa ajassa selvittänyt jutun. Lii-kennejutuissa määrätään hyvin vaihtelevasti sakkoja ja pyritään asia hoitamaan huomautuksella, mikä ei ole alueellisesti linjassaan. Lisäksi kentän tulisi hoitaa sel-keät rv jutut heti eikä alistaa niitä tutkintaan eli rekille. Rekissä on paljon nuoria po-liisia, jotka eivät näe jutun elinkaarta ja tekevät paljon turhaa työtä rekissä. Lisäksi Rekissä laitettaan juttuja kansioihin mikä on täysin hyödytöntä ei kenenkään hallin-nassa(Nyt tainnut muuttua) Tämä aiheuttaa monta työtä päällekkäin ja turhaa resurs-sin hukkaamista. Rekissä on myös hyvää mutta varmaan tulisi tarkastella prosessia onko se toimiva noin mitä nyt on tehty vai tulisiko sitä kehittää. Tietyt työntekijät palavat siellä loppuun, koska pitää pyörittää liian suurta massaa vähällä porukalla. Lisäksi nuoret poliisit hakeutuvat välittömästi muihin tehtäviin päästessään esim. Kentälle. Tämä on ymmärrettävää, mutta Rekin henkilöstössä vaihtuvuus suurta. Ol-laanko ennakoitu, jos paikkoja alkaa avautumaan tutkintaa/kentälle miten paikataan nuorten lähtöä pois Rekin henkilöstössä. Rekkiä perustaessa pitää olla tarpeeksi re-surssia ettei muilta asemilta tule jatkuvasti paikata toimintaa. Tämä paikkaaminen aiheuttaa muille asemille vajausta, joka taas tekee siellä toiminnan hankalammaksi. Rekin kierto on hyvä, että tutustuu ihmisiin, mutta se tulee tehdä vain kerran eikä jatkuvana prosessina henkilöstön paikkauksena. Rekissä on se huono puoli, että alu-eellinen tuntemus jää pois tai vähenee toiminta alueella. Lisäksi ammattitaito heik-kenee, kun poliisit eivät pääse tekemään kaikki juttuja vaan tietynlaista alueilla Re-kin päättäessä mitä tutkitaan missäkin. Rekin kierrossa huomasi, että työntekijöillä-kään ei ole yhtenäistä linjaa Rekissä kysyttäessä miten tämä pitäisi hoitaa. Lisäksi ilmoitusten kirjaamisissa tulee todella useasti ihan vääriä nimikkeitä tai r- s:n sijaan, koska Rekissä asioita kirjaa korkeakouluharjoittelijat. Hyvä, että asioita kehitetään ja pohditaan mutta suuri ei ole aina hyvästä vaikka tehokkuutta voidaan saada niin irti. Joskus tulee pohtia voidaanko asioita tehdä pienemmissä osissa, jotta kaikki ammattitaito ja koulutus ei valu vain yhteen paikkaan.

Koko poliisilaitoksen rekkimalliin pitäisi ehdottomasti liittää tiivistä, päivittäistä analyysiä ja seurantaa eri alueiden aktiivisista tekijöistä ja ilmiöistä. Toinen vaihto-ehto on alueellistaa rekittäminen esim. kenttäjohtoalueittain. Tällöin paikallistuntu-ma säilyy paremmin ja reagointi rikoksiin voi tapahtua nopeammin. Tapahtuneisiin rikoksiin reagoidaan liian usein liian hitaasti. Esim. törkeä-alkuiset rikokset vaativat monesti kotietsintöjä tai yhteistyötä rajalla toimivien muiden viranomaisten kanssa. Se, miten pitkälle törkeä-alkuisia rikoksia esikäsitellään rekissä, pitäisi säännellä jo-pa niin, että tietyt jutut siirrettäisiin suoraan sellaiseen tutkintaryhmään, jossa niihin voidaan reagoida nopeasti tapahtumapaikasta riippumatta. Nämä muutokset eivät es-täisi sitä, että rekkitoiminnan tutkinnanjohto ja syyttäjäyhteistyö voisi olla keskitetty yhteen paikkaan.

Vastasin kohtiin 10-12 sen vuoksi "vain vähän" koska EKY on toiminut Järvenpääs-sä aina hyvin eikä muutosta nykyiseen ole havaittavissa. Kohtaan 16 vastasin myös että työtyytyväisyys ei ole mitenkään muuttunut aikaisemmasta EKY:stä, suurin piir-tein samanlaista työtä on tehty jo vuosia eikä muutosta Järvenpään osalta ole tullut.

83

REK:in kierto rasittaa jo muutenkin tutkinnassa olevia vähäisiä resursseja, mutta ymmärrän että REK:in toiminta tulee jollain tavalla taata.

Uskon, että REK on ajatuksena hyvä, mutta se pitäisi saada resursoitua siten, että siellä olisi tarpeeksi osaavia ja motivoituneita poliisimiehiä. Ei saisi pyöriä korkea-kouluharjoittelijoiden ja silloin tällöin kävijöiden varassa. Myös REK- prosessin nopeuttaminen varsinkin sisään tulevissa jutuissa olisi tärkeää. Akuuteissa sarjajutuissa olisi hyvä, jos jutut pystyttäisiin löytämään juttumassasta nopeasti, sillä kahden viikon viive voi tarkoittaa, että poliisin mahdollisuudet tehdä erilaisia tiedonhankintoja (SALPA) ovat jo menneet, tai ainakin rikoksen selvittämi-nen on silloin jo varsin hankalaa.

Edellä oleviin kysymyksiin oli minulla vaikeata ottaa kantaa kun itse työskentelen Rekissä, joten vastaukset perustuvat osin oletuksiin. Rek toimii Vantaalla täysin va-jaalla miehityksellä sen tärkeydestä huolimatta ja se tuottaisi huomattavasti parem-paa ja enemmän jos se resursoitaisiin kunnolla. Nyt ollaan lähes laittomassa tilan-teessa juttumääriin nähden eikä työmäärät motivoi nuoria jäämään ja vanhat eivät edes uskalla tulla töihin REKiin suuren työmäärän vuoksi ja josta ei kuitenkaan pal-kita palkankaan puolesta paremmin........

REK -prosessi oli käytössä jo ennen sen syntymistä Vantaalle. Jokaisella laitoksella oli omanlaisensa esikäsittely. Ei tämä sinällään mikään uusi systeemi ole. Vaikuttaa vaan siltä, että tähän hommaan on valjastettu paljon enemmän henkilöitä kuin mitä aikaisemmissa prosesseissa laitoksittain oli. Ja REK -kierto rasittaa koko alueen tut-kintaa. Rekin resurssin kasvattaminen optimi-tasolle pitäisi olla johdon prioriteetti numero yksi, jota se ei haittaisi alueita kierron muodossa. Olkoonkin, että kokemuk-sena REK-kierto voi olla ammatillisesti kasvattava.

Ei ole tarkoitus lytätä REKkiä, tämä uusi prosessi ei vain ole muuttanut minun näkö-kulmastani juttujen jakoa aikaisemmasta juuri mitenkään, saimme aikaisemminkin tutkintaan valmiiksi EKYtettyjä juttuja, järjestelmä toimii hyvin, kun se on riittävästi resursoitu. En osaa vastata kysymykseen 13. koko poliisilaitoksen osalta. Kosketus-pinta ja vastuuntunne tilannekuva ylläpitämisestä alueellisesti on vähentynyt tai osit-tain jopa loppunut REK -prosessin myötä.

Kysely tuli vähän väärään kohderyhmään, koska työskentelen REKissä

REK-prosessi on kannatettava toimintamalli. Toteutuksessa on kuitenkin käsitykseni mukaan vielä parantamisen varaa. Havaintojeni mukaan REK -yksikkö on aliresur-soitu, eikä resurssi-/koulutustyökierto -malli ole järkevä ratkaisu tähän ongelmaan. Kierrolle joutuvien tutkijoiden oma työtilanne on havaintojeni mukaan sen verran kaoottinen ainakin perusrikostutkinnassa, että kolmen viikon työkierto heikentää tut-kijoiden omaa tilannetta entisestään. REK -yksikön aikaisemmat toimintamallit ei ainakaan kestäneet täysin päivänvaloa (esim. tutkinnan päätöksiä ei automaattisesti lähetetty/annettu muutoinkaan asiak-kaille tiedoksi, vaan heidän tuli itse osata niiden perään kysellä). Tähän asiaan kuu-lemani mukaan tosin on tullut muutos.

84

Suunta on mielestäni oikea, mutta resurseja tulisi olla riittävästi, jotta oikeasti tutkin-taa vaativat jutut hoidettaisiin, kevyet jutut saataisiin hoidettua pois REK-yksikössä, eikä REK-yksikkö myöskään "vuotaisi" juttuja, jotka olisi voitu siellä hoitaa. Työn-tekijöiden runsas vaihtuvuus vaikuttaa myös käsitykseni mukaan negatiivisesti toi-mintaan. Runsas vaihtuvuus taas kertoo yleensä siitä, että jotain on pielessä. Tässä tapauksessa uskon, että kyse on lähtökohtaisesti REK -yksikön tutkijoiden ylikuor-mittamisesta.

Tavoite juttukuorman vähentämisestä ei ainakaan Vantaalla ole toteutunut. Toki käy-tettävissä olevat resurssit ja juttujen määrä eivät kohtaa ensinkään, eikä se ole REK-prosessin syytä.

Rek-prosessi voisi toimia, jos siinä olisi riittävästi henkilökuntaa.

Toimiva keskitetty rek-prosessi edellyttää riittäviä resursseja. Jos resurssit eivät ole riittävät niin ainakin osa rek-prosessin tavoitteista jää saavuttamatta.

Luulen, että moni nykyinen ongelma johtuu osittain henkilövajeesta.

Lopettaisin prosessista selkeästi pimeiden juttujen turhan pallottelun. Kyllä ilmoi-tuksen vastaanottaja erottaa täysin pimeän jutun (esim polkupyörävarkaus) ja osaa kertoa asukkaalle, että juttu otetaan tutkintaan, jos asiassa ilmenee epäilty. Vältytään turhilta tulosteilta ja postittelulta. Jonkin tietyn vakavuuden ylittävät rikokset tulisi päätyä suoraan alueen tutkittavaksi, niin että juttua voisi alkaa heti selvittämään, eikä tarvitsisi odotella Rekin näkemystä asiasta. Ts. siten että esimerkiksi partiot olisivat suoraan yhteydessä tutkintaan eivät-kä vain sysäisi juttua Rekkiin.

Valtava juttumassa vaatii useampia käsittelijöitä ja mitä enemmän käsittelijöitä on, sitä vaikeampaa on säilyttää sama linjaus juttujen käsittelyssä. Laatua ja tasaisuutta voisi tuoda, että jutut jaoteltaisiin eri esikäsittelyryhmille/tutkijoille rikoslajeittain. Myös tilannekuva paranisi. Kuinka tämä toteutettaisiin, on sitten eri asia. Edelleen tutkintaan tulee juttuja, jotka menevät ryhmänjohtajilta suoraan rajoitettaviksi ilman toimenpiteitä. Lisäksi rajoitetaan juttuja, joita esikäsittely on tarjonnut syyttäjälle ra-joitettaviksi. Nämä jutut ovat vaatineet yleensä yhden puhelinsoiton jollekin osalli-selle. Tutkintaan tuo painetta myös esikäsittelyn etsintäkuuluttamat henkilöt, joiden kuu-leminen lankeaa tutkinnan porukalle. Esikäsittelyssä linjaus (Juurisen aikainen), että he eivät hoida kuulusteluja. Etsintäkuulutetulla saattaa olla useita hoidettavia juttuja. Valvontatallenteiden toimittamiseen poliisille tulisi löytää jokin muu toimintatapa kuin nauhojen noutaminen. Siihen kuluu kohtuuton aika tutkijoilta. Olisiko mahdol-lista kehittää jotain salattua pilvipalvelua, johon AO tai tms. voi tallenteen lähettää ja josta tallenne on sitten poliisin noudettavissa.

Riittävä resursointi on erityisen tärkeää. Rek -toiminnassa ei kannata tarttua pikku-asioihin. Riittävä toimintavapaus asioiden päättämisen suhteen ihan yksilötasolla täytyy olla kunnossa. Jokaisen johtajan rooli korostuu, erityisesti TJ:n rooli on avainasemassa.

85

Selkeästi liian vähän tutkijoita ja sihteereitä. Varsinkin nyt, kun sihteerit menneet ryhmiin. Rekin sihteereillä myös koko talon yhteisiä tehtäviä, joka taas aiheuttaa sen, että ei pysty ryhmän töitä tekemään. Työt kasaantuvat pahasti. Hyvä asia on se, että sihteerit ovat ryhmissä.

Pysyvästi suurten juttumäärien vuoksi REK-toiminto pitää olla riittävästi resursoitu kokeneella henkilöstöllä. Kireä resursointi poistumineen (lomat, sairaudet, koulutuk-set, oto-vastuut) aiheuttaa nopeasti kertyvää juttukuormaa, jonka takaisin kiriminen uuvuttaa. "Yliresurssitilanteessa" REK voisi hoitaa nykyisin tutkintayksiköille kuu-luvia tehtäviä kuten kiinniotettujen kuulemisia ja pikahaastamisia. Automatisoinnilla voitaisiin myös tukea ja keventää REKin työkuormaa.

Kommentteja kyselyyn: 1. kohdassa en löytänyt sopivaa vaihtoehtoa, entä räätä-löidyt toimenkuvat? Erityistehtävät tutkinnassa? Osittain myös työnjohdossa toimi-vat henkilöt? Vaihtoehtona olisi voinut olla myös kategoria "muu".4. Missä on vaih-toehto" en tiedä"? Itse en esimerkiksi tiedä, miten tutkinta-ajat ovat muuttuneet. 13. Missä on vaihtoehto "en tiedä"? Uskon, että monikaan meistä ei pysty vastaamaan kysymykseen, mikä on ollut juttujen läpimenoaika ennen ja mitä se on nyt. Järvenpäässä toimi ennen REK -yksikön perustamista oma esikäsittely, jossa oli vas-taavat toiminnot, kuin nyt Vantaan yksikössä. Käsittääkseni ihan perustutkintatyötä tehneet saivat jo tätä ennen keskittyä tutkittaviin juttuihin, epämääräinen sälä ja ra-joittamiset pyrittiin hoitamaan esikäsittelyssä. Siinä mielessä tilanne ei tutkijoiden kannalta ole muuttunut. Ennen esikäsittelyssä työskennelleiden työtaakkaan ja toi-menkuvaa REK on tuonut kaikkein suurimman muutoksen.

Rek voisi ottaa roolia päivittäistiedottamisessa niin, että sieltä tiedotettaisiin katta-vasti koko laitoksen alueen pimeistä, vähän vakavammista jutuista ja pyydettäisiin kansalaisilta havaintoja. En tosin tiedä joko näin toimitaan. Ei liity prosessiin, mutta rek -kierrosta tulisi jo luopua. Tai ainakin silloin kun kaikki ovat sen käyneet.

REK-työntekijät ovat nyt vastaavasti hukkumassa työkuormaan. On saatu vähennet-tyä kuormaa tutkinnasta, mutta vastaavasi vajaan miehityksen vuoksi REK-työntekijöiden kuorma kasvanut kohtuuttomasti. Usea "rekissä" työskentelevä on lähtökuopissa toisiin tehtäviin. Myös uuden yksikön päällikön toimintatavat aiheut-tavat pahaa oloa yksikössä, ei tietty kuulu tähän kyselyyn, mutta tiedoksi. REk toimii ja ideana loistava, tasapuolinen, oikeudenmukainen, mutta toimiakseen haluttavalla tavalla, vaatii riittävän resurssin ja ainakin vantaalla tällä hetkellä ongelmat rupeaa kasaantumaa. Kohtaan 16 lisänä, että alkuun työtyytyväisyys uuden Rekin myötä oli erinomainen ja nyt välttävä/ tyydyttävä.

En tiedä onko rek nopeuttanut rikosprosessia, sellaista vaihtoehtoa ei ollut.

86

11.1 Webropol- kyselyn tulokset

Kyselytutkimukseen vastanneista reilu puolet työskenteli vastausajankohtana rikos-

ten esikäsittelyprosessissa tai Järvenpään poliisiasemalla, ja yli puolella vastaajista

oli virkaikää yli 20- vuotta. Todettakoon, ettei kokemusta rikostutkinnasta kysytty,

joka olisi ollut hyödyllistä. Vastauksista voi päätellä, että prosessille asetetut tavoit-

teet ovat toteutuneet.

Vastaajien vapaasti kommentoidusta osiosta käy ilmi, että prosessia ja sen päivittäi-

seen tekemiseen liittyviä ohjeita tulisi selkeyttää. Vastaajat kokivat, että on jokseen-

kin epätietoisuutta, mitä eri asioille tulee tehdä. Prosessissa tehdään turhia toimen-

piteitä ja rajoittamiseen liittyviä ohjeita, käytänteitä sekä päivittäistä yhdenmukaista

linjaa pidetään tarpeellisena. Tutkimukseen osallistuneista lähes kaikki piti valta-

kunnallisia yhdenmukaisia ohjeita tarpeellisena.

Tutkimuksen ajankohtana vastaajista reilu kolmannes oli osallistunut koulutukselli-

seen tehtäväkiertoon, ja he pitivät sitä hyödyllisenä. Esikäsittelyprosessi on vastaaji-

en enemmistön mukaan selkeyttänyt rikosasioiden jakamista tutkintaan ja paranta-

nut päivittäistä johtamista. Työmotivaation tai työtyytyväisyyden kasvua ja työkuor-

man vähenemistä ei pidetty merkittävänä, mutta esikäsittelyprosessi on nopeuttanut

rikosprosessia kokonaisuudessaan ja prosessia pidettiin oikeansuuntaisena toimin-

tona.

Tutkimuksen lopuksi vastaajat saivat vapaasti kommentoida esikäsittelyprosessia.

Kommenteissa nousi esiin esikäsittelyprosessin tarpeellisuus sekä toiminnan tehos-

tuminen että eri ilmiöiden esiintulo ja sarjoittamisen paremmat mahdollisuudet.

Kriittiset kommentit liittyivät resursointiin, päivittäiseen yhdenmukaiseen tekemi-

seen, valtavaan työmäärään sekä toteutettuun työkiertoon eri poliisiasemilta.

87

12. Syyttäjien haastattelut

Viidelle kihlakunnan syyttäjälle 1.2.2018 lähetetyn sähköpostihaastattelun vastaukset koo-

tusti. Käsittelen vastaukset anonyymisti, koska syyttäjälaitoksen uudistumisprosessi on

käynnissä.

Ensimmäisenä teemahaastattelussa tiedustelin keskitetyn esikäsittelyprosessin hyötyjä ja

haittoja syyttäjien näkökulmasta. Kyselyyn vastanneiden syyttäjien yhteinen mielipide oli,

että alueellisesti keskitetty esikäsittelyprosessi edistää ratkaisukäytännön yhdenmukaisuut-

ta ja edistää oikeusvarmuutta. Keskitetyn esikäsittelyn katsottiin myös helpommin pitävän

yhtenäistä linjaa tutkinnan päättämisissä, esitutkinnan rajoittamisissa, esitutkintaan ohjaa-

misessa sekä muiden linjausten tekemisessä tavanomaisissa rikoksissa.

Keskitetyssä mallissa syyttäjät katsoivat myös ammattitaidon lisääntyvän ja tietyllä tavalla

erikoistumisen vaikka saapuvien juttujen kirjo on laaja ja tietyntyyppiset tapaukset toistu-

vat, mutta ne käsitellään tiettyjen poliisien toimesta. Tämä mahdollistaa tutkinnan päättä-

miset ja rajoittamisesitysten teon tehokkaasti. Kaikki syyttäjät olivat yhtä mieltä, että sekä

poliisin että syyttäjän työaikaa vapautuu vaativampien asioiden hoitamiseen ja nähtiin yh-

teistyön olevan helpompaa ja tiiviimpää pienemmän poliisiryhmän toimesta.

Haasteina keskitetyn mallin osalta syyttäjät näkivät aiemman toimintakulttuurin ja asentei-

den murtamisessa molemmissa viranomaisissa. Kuormitus nähtiin myös tietynlaisena riski-

tekijänä. Varsinkin syyttäjien osalta kanteluherkät rajoittamisesitykset tulevat mahdollisesti

kuormittamaan pientä erikoistunutta syyttäjäryhmää ja tätä ennalta estetään laadukkaasti

perustelluilla päätöksillä. Eräänä yksittäisenä asiana nostettiin esiin myös pelko siitä, aloi-

tetaanko esitutkinnan rajoittamista soveltaminen myös sellaisiin asioihin, joita ei tulisi ra-

joittaa.

Syyttäjät pitivät myös nopean käsittelyn syyttäjien ja poliisin läsnäoloa samalla paikka-

kunnalla tärkeänä todeten kuitenkin, että asiaa voidaan kompensoida teknisillä yhteyksillä.

Haasteena pidettiin monien paikkakuntien osalta merkittävää toimintakulttuurin muutosta

niin poliisissa kuin syyttäjävirastoissa. Esimerkiksi esitutkinnan rajoittamisten tehostami-

nen tarkoittaa sitä, ettei kaikkea enää tutkita ja syytetä. Tämä vaatii määrätietoista kehittä-

mistyötä. Työnjakautumista tasan pidettiin myös haasteena eri toimipisteiden välillä.

88

Valtakunnan syyttäjäviraston määräyksen mukaan ns. nopeutetun menettelyn prosessi aloi-

tetaan 1.9.2018. Tiedustelun hiukan provosoivasti syyttäjien mielipiteitä, miten poliisin

tutkintaprosessi tulisi organisoida ns. päivittäisrikosasioissa, jotta VKSV:n määräys nopean

käsittelyn menettelystä toteutuisi mahdollisimman hyvin ja edesauttaisi tehokkaasti koko

rikosprosessin sujuvuutta? Tämän kysymyksen osalta esitän kommentit autenttisina sellai-

sena kun ne ovat saapuneet:

Esikäsittelyssä tulisi ensin tunnistaa tehokkaasti TP/ETR/esitutkinta,

lähtökohtaisesti olisi hyvä olla vain yksi esikäsittely-yksikkö/poliisilaitos, joka hoitaisi tp:t ja rajoittamiset koko alueelta päältä pois (esim. L-U, I-U, Hki),

jos taas alue on suuri ja siellä on suuria keskittymiä (esim. Itä-Suomen PL), saattaa myös olla perusteltua olla useampi kuin yksi esikäsittely-yksikkö (myös nopean käsit-telyn syyttäjät saattavat sijaita usealla paikkakunnalla),

esitutkintaan menevistä jutuista tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erotella omiksi ryhmikseen AVKS:n linjauspäätöksen mukaiset kirjallisen menettelyn jutut ja muut erikseen määritellyt selvät ja yksikertaiset asiat,

erotellut jutut tulisi toimittaa omina ryhminään nopean käsittelyn syyttäjille,

luokittelun tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukainen,

luokittelu saattaa muuttua syyttäjän seulonnassa, mutta poliisin suorittama luokittelu olisi suurella todennäköisyydellä oikea,

tutkijan on helppo tehdä luokittelu samalla kun juttu valmistuu, koska hän tuntee jutun valmiiksi. Syyttäjän taas pitää tutustua juttuun uudelleen seulontavaiheessa -> koko-naisprosessin kannalta olisi tärkeää, että jo poliisi tekisi seulonnan,

Vitjan ja rikosAIPA:n tullessa käyttöön poliisin seulonnasta tulee mitä ilmeisimmin erityisen tärkeä,

nopean käsittelyn juttujen esitutkinta olisi hyvä suorittaa keskitetysti jonkun ryhmän toimesta, esim. esikäsittelyssä,

ongelmaksi kuitenkin muodostuvat maantieteelliset etäisyydet,

esim. jos tekopaikka/epäilty/asianomistaja on kaukana esikäsittely-yksiköstä, on juttu kuitenkin helpompi tutkia lähimmällä poliisiasemalla (epäilty saattaa esim. olla pidätet-tynä yms.),

syyttäjän kannalta on kuitenkin olennaisinta, että tutkitut nopean käsittelyn jutut saapu-vat keskitetysti tietylle syyttäjäryhmälle valmiiksi eroteltuina ,

89

"Jotta määräys syyttäjän näkökulmasta toteutuisi, päivittäisrikostutkinta ei saisi olla yksin kokemattomien tutkijoiden ja harjoittelijoiden vastuulla, eikä vaihtuvuus saisi ol-la suurta. Tutkinnan kokemattomuus johtaa siihen, että syyttäjä joutuu varsin usein itse selvittämään asiaa tai suorituttamaan poliisilla lisätutkinnan, jolloin nopeus katoaa. Tämä tarve selvitellä itse vielä tutkinnan jälkeen koskee kaikenlaisia juttua, ei vain no-pean käsittelyn juttuja, mutta nopeassa se heti tulppaa juttujen kulun.",

"Epäselvyydet tutkarilla, puutteelliset kuulustelut, selvittämättä olevat vaatimukset, puuttuva näyttö, väärät nimikkeet – kaikki hidastavat syyttäjän työtä merkittävästi. Ri-kostutkinnan, joka tuottaa pöytäkirjoja nopealle syyttäjäntoiminnalle, tulisi korostetulla tavalla ymmärtää syyttäjän työtä ja asian etenemistä putkessa poliisi – syyttäjä – tuomioistuin – tuomio. Toisaalta kääntöpuolena esim. myös syyttäjän kannal-ta täysin turhia tutkintatoimia tehdään. Tämäkin on haaste. Turhaa työtä ei iki-nä kannattaisi tehdä. ",

"Yksi haaste on varmaankin motivointi; nopean käsittelyn syyttäjille on (olisi) erittäin tärkeää, että jutut on alusta loppuun hyvin tutkittuja, mutta ymmärrettävistä syistä pik-kurikosten selvittely ei liene sitä suosikkihommaa…",

"Vaativammassa jutussa, esim. vangin jutussa, syyttäjä ainakin ideaalimaailmassa lin-jaa esitutkintaa tehden jatkuvaa syyteharkintaa jo tutkinnan aikana sen osalta, mistä näyttöä tarvitaan, miksi ja koska. Tällöin tutkinnan voi suorittaa ohjeiden mukaan hy-vin miettimättä sen kummemmin asiaa itse. Päivittäisrikostutkinnassa juttumassa tutkit-taessa tämä ei onnistu, vaan tutkinnan pitää olla koko ajan itse ajan tasalla sen suhteen, mikä on ns. ”täydellinen pöytäkirja”, jossa syyttäjän tehtäväksi jää vain ja ainoastaan tutkinnan tulosten juridinen arviointi, näytön arviointi ja jutun eteenpäin saattaminen.",

"Tältä kantilta olisi elimellisen tärkeää, että päivittäisrikostutkinnan tutkijat ja (nopeat) syyttäjät ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa ja hyvässä yhteistyössä niin, että kaikki juttujen läpivirtausta hidastava kitka saadaan yhdessä hiottua pois. Edellyttänee avoimuutta ja uusien tapojen omaksumista molemmilla puolilla!",

"Keskitetty toiminto poliisissa pitäisi pitää sisällään myös nopeaan käsittelyyn menevi-en juttujen tutkinnan eli jutut pitäisi tulla samasta tuutista syyttäjille eli poliisille sa-manlaisen juttukannan sisältävä nopean käsittelyn toiminto, tällöin saataisiin yhden-mukaiset ja syyttäjän toimintaa helpottavat toimintatavat kaikkiin nopean käsittelyn juttuihin",

"samaan lopputulokseen tosin päästää kiertoteitse eli vahva yhteistoiminta poliisin kanssa ja mm. juttujen toimittamiseen liittyen pelisääntöjen sopiminen poliisin kanssa",

"Tällä hetkellä Vantaan perusrikostutkinta on kestämättömässä tilassa. Tämä näkyy syyttäjänvirastossa puutteellisina pöytäkirjoina, jotka johtavat kaksinkertaiseen työhön lisätutkintojen myötä. Lisätutkintoja ei kyetä hoitamaan nopeasti ja käsittelyajat pi-

90

tenevät. Syyttäjän näkökulmasta tärkeintä olisi saada riittävät resurssit poliisin päivit-täisrikostutkintaan. Esikäsittelyn keskittämisellä juttumassasta saadaan seulottua pois iso osa jutuista ja näin pitäisi vapautua resursseja niiden juttujen tutkintaan, jotka eivät esikäsittelyssä tule päätetyiksi. ",

"Keskeisimpänä kehittämisen kohteena REKissä on syyttäjän näkökulmasta rajoitus-prosessin sujuvuuden parantaminen. Molempien organisaatioiden resurs-sien säästämiseksi rajoituspalavereissa pitäisi esitellä valmiiksi mietityt ja esiselvi-tetyt jutut. Ryhmänjohtajien tulisi hallita rajoitusprosessi sekä rajoittaminen käytännön tasolla",

Kolmantena asian kokonaisuutena oli selvittää syyttäjien näkökulmasta keskeisimmät ke-hittämisen kohteet poliisin esikäsittelyprosessissa syyttäjien näkökulmasta? Vastausten esittäminen autenttisena, on perusteltu esittämistapa:

"Esikäsittelyn keskittäminen pienelle ryhmälle ja esikäsittelyn maantieteellinen si-joittaminen mahdollisimman hyvin nopean käsittelyn syyttäjien läheisyyteen.",

"Esikäsittelyn ulottaminen kaikkiin poliisilaitoksiin",

"Esikäsittelyn tulisi olla valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukainen, eli pi-tää sisällään samat tehtävät joka puolella Suomea",

"ETR- asioiden tehokas tunnistaminen, tutkinnanjohtajille kuuluvia TP-juttuja ei syyttäjälle rajoitettaviksi.",

"Syyteharkintaan toimitettavien nopean käsittelyn juttujen (kirjallinen menettely, muut yksinkertaiset ja selvät asiat) erottelu joko esikäsittelyssä tai mahdollisessa muussa tutkivassa yksikössä ja niiden toimittaminen keskitetysti nopean käsittelyn syyttäjille.",

"Nopeiden asioiden tutkiminen esikäsittely-yksikössä mahdollisuuksien mukaan,

"Sähköisten menetelmien tehokas käyttö.",

"Riittävät resurssit ja sitä kautta se, että jutut tarjotaan syyttäjälle ns. rajoittamis-valmiina. Ei niin, luetaan ääneen tutkaria (on muuten tosi vaikea ymmärtää, mistä on kyse, kun joku lukee 2-3 sivua ääneen) että vielä sitten selvitellään, kuka on se Kekkonen joka juttuun puolivälissä ilmestyy tai niin, että nimikkeitä puuttuu tai ne on väärin. Myös kokemusta ja näkemystä poliisin työstä tulisi olla esikäsittelytoi-minnossa riittävästi. Syyttäjä ei ole poliisitoiminnan asiantuntija. Ei meillä lähtö-kohtaisesti ole hajua, minkälaisia tutkintatoimia ylipäänsä voidaan tehdä ja kuinka raskaita ne on suorittaa. Voimme vain arvioida sen, olisiko jutussa aihetta syyttee-seen jos se tutkittaisiin. Rajoitusprosessia ei saa pitää juttujen kaatopaikkana.",

91

"rajoittamisprosessien kehittäminen yhdenmukaiseksi (valmiin mallit), tutkinnan-johtajien ja ryhmäjohtajien vahvempi panos rajoittamisyhteistyössä syyttäjän kans-sa, rutiinien vahvistaminen ja tutkijoiden sitouttaminen ko. toimintoon",

"muidenkin nopean käsittelyyn menevien juttujen esitutkinnan keskittäminen sa-maan yksikköön,

pöytäkirjojen sähköistäminen sekä muidenkin sähköisten menetelmien laaja-alainen käyttö",

Syyttäjät saivat myös vapaasti kommentoida aiheeseen liittyen ja yhteinen näkemys oli,

että kaikkien uusien prosessien ja menettelyjen onnistuminen alkaa vahvasta esitutkin-

tayhteistyöstä poliisin ja syyttäjän välillä. Yhteistyössä tarvitaan molemminpuolinen

ymmärrys ja käsitys suunnasta mihin ollaan menossa ja käsitys tietyn juttukannan yh-

denmukaisesta nopeasta käsittelystä prosessissa. Nostona tuon esille kommentin: " valti-

onhallinnossa on viimeistään nyt 2010-luvulla aika kömpiä poteroista ja alkaa tehdä asioita

uudella, tehokkaalla ja nykyaikaisella tavalla. Toiminnan tehokkuus ja organisointi on suo-

raan verrannollinen toiminnan taloudellisuuteen, ja valtiolla olemme useissa asioissa valo-

vuosien päässä."

92

13. Tutkimustulokset

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ja antaa lukijalle käsitys mitä vaikutuksia rikosten esi-

käsittelyprosessilla on ollut n. 1 vuoden toiminnan jälkeen. Keskitetty esikäsittelyprosessi

käynnistettiin lokakuussa 2016 ja rikostutkintasektorin henkilöstölle lähetettiin kysely

vuoden 2017 syksyllä.

Esitutkintaprosessiin liittyvä kysely poliisilaitosten rikostutkintavastaaville ja syyttäjille on

lähetty helmikuussa 2018. Tätä kirjoitettaessa ollaan jo syksyssä 2018 ja on selvää, että

esimerkiksi tiettyjen asioiden osalta ovat organisaatiot kehittyneet ja kehittäneet yhteisyö-

tään syyttäjien kanssa, ja esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esikäsittelyprosessiin

on laadittu prosessikaaviot ja menettelytapoja on pyritty selkeyttämään koko ajan. Tuloksia

analysoidaan kuitenkin faktisesti siten, miten tulokset ilmenevät tutkimuksessa.

Tavoitteena on ollut pystyä kuvaamaan millaisia vaikutuksia esikäsittelyprosessilla on ollut

päivittäisrikostutkintaan, työnjohtamiseen, rikostutkijan työkuormaan ja työhyvinvointiin.

Näiden tavoitteiden kuvaaminen muodostui sinällään hankalaksi, koska niihin ei ole ole-

massa poliisiasiain tietojärjestelmistä mitään suoraa aineistoa saatavilla. Tuloksia pyritään

selkeyttämään liitteillä olevilla kaaviokuvilla ja rikostutkintasektorin henkilöstön sekä ri-

kostutkintavastaavien ja syyttäjille kohdistetun kyselyn vastausten analysoinnilla.

Kyselyiden tulokset ja ns. vapaakenttien kommentit analysoidaan SWOT- analyysilla. Sa-

nallisia vastauksia ja kommentteja tuli paljon, mutta niistä on löydettävissä samankaltai-

suuksia ja kyseiset asiat ovat olleet myös esillä koko ajan toimintoa kehitettäessä. Ajatus

on, että rikosten esikäsittelyprosessin tilaa hahmotellaan eri ulottuvuuksien mukaan. Swot-

nelikenttä analyysilla pystytään osoittamaan ja hahmottamaan olemassa tilaa vastausten

kautta.

Laadullisena menetelmänä SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities,

Threats) on selkeä, ja tuloksia voidaan hyödyntää oppimisen tai ongelmien tunnistamises-

sa, kehittämisessä sekä arvioimisessa. Nelikentän ansiosta voidaan tarkastella olemassa

olevaa tilaa ja osoittaa konkreettisia toimenpiteitä, jotta vahvuuksia voidaan vahvistaa,

korjata heikkouksia, hyödyntää mahdollisuuksia tai varautua uhkiin. Swot-menetelmässä

93

sama ilmiö voi kuulua nelikentässä eri osioihin vahvuutena tai heikkoutena riippuen toimi-

jasta tai tarkasteltavasta näkökulmasta.172

SWOT- analyysissä kirjataan ylös nelikenttämenetelmällä havaitut vahvuudet, heikkoudet,

mahdollisuudet ja uhat erilliseen taulukkoon. Nelikenttätaulukossa yläpuoli kuvaa nykyti-

laa ja sisäisiä asioita ja alapuolella on tulevaisuus ja ulkoiset asiat. Vasemmalla kuvataan

myönteisiä asioita ja oikealla kielteisiä asioita tai haasteita.

Swot-analyysi taulukkoon olen kerännyt henkilöstön vastauksista (2017) tietyt keskeiset

asiat, jotka siellä toistuu sekä joiltakin osin myös syyttäjien vastauksista (2018) kehittä-

misajatuksia. Yritän nostaa esiin keskeiset aihealueet, jotka vastauksista nousevat esiin ja

samalla tuon nelikenttään myös empiirisiä havaintoja aiheesta.

On selvää, että henkilöstön kaikkia vastauksia ei voi sijoitella nelikenttään, mutta jokainen

lukija voi itse tehdä omia johtopäätöksiään vastaajien kommentteja lukiessaan.

172

Heinonen ym. 2003, s. 4-5.

94

Kuva 5: Swot-analyysitaulukko kyselyvastausten perusteella

Nyt

VAHVUUDET

Strategian mukainen prosessi Tasa-arvo kansalaisen näkökulmasta Yhdenmukaiset ratkaisukäytännöt Tukee tutkintaresurssien oikeaa käyttöä Valmis prosessi osana nopean menettelyn prosessia Ilmiöiden havainto ja sarjoittamisen mahdollisuus Syyttäjäyhteistyö Tilannekuva poliisilaitoksen alueelta Tehokas päätettävien asioiden tunnista-minen Toiminnon tarpeellisuuden käsittäminen kokonaisuuden kannalta Rikosprosessin nopeutuminen

vahvista

HEIKKOUDET

Henkilöresurssit, kokemus

Valtakunnallisten ohjeiden puuttuminen

Tehtävien, "juttujen" määrä

Viiveet tutkintaa siirtämisessä ja pääl-

lekkäisten töiden tekeminen

Paikallisen tilannekuvan puuttuminen

Strategian mukaisen toiminnon arvostus

palkkauksellisesti

Asenteet

Rajoittamisen perusteiden hallinta

Työn arvostuksen puute

Esikäsittelyprosessin perusteiden heikko

tunnistaminen

kehitä, korvaa, poista

Tulevaisuus UUDET MAHDOLLISUUDET

Esitutkinnan rajoitusprosessin tehostami-

nen, koulutus

Henkilöstön kokemus

Digitalisaation kehittyminen, uudet jär-

jestelmät esim. päätösten lähettämiseen.

Työn monipuolisuuden lisääminen

"Tekoäly" päätösten ja rajoitusesitysten

kirjaamiseen

käytä hyväksi

NOUSEVAT UHAT

Resurssivajeet

Budjetti-haasteet ja tahtotila toiminnon

automatisaation kehittämisessä

Viiveet valtakunnallisessa kehittämises-

sä tietojärjestelmien osalta

Urautuminen

torju, väistä, muuta vahvuuksiksi

95

Edellä olevaan Swot- taulukkoon on kerätty keskeisimmät havainnot kyselytutkimuksesta.

Työhyvinvoinnin lisääntymiseen tai tutkijakohtaisen juttukuorman osalta vastaajat olivat

pessimistiä. Jos tarkastellaan esimerkiksi liitteen 2 taulukkoa ja havaitaan, että rikosten

esikäsittelyssä on keskeytetty vuonna 2017 15552 rikosasiaa. Aikaisemmin kyseiset asiat

jaettiin tapahtuma-alueittain poliisiasemien kesken. Kokonaisuudessa esikäsittelyssä on

ollut vuoden 2017 lopussa 29879 kirjattua R- tai S- ilmoitusta, joten prosessissa on hoidet-

tu faktisesti kolmannes poliisilaitoksen R- tai S-ilmoituksista. Em. lukujen perusteella on

tutkijakohtaisen työmäärän täytynyt vähentyä. Työhyvinvointi taas koostuu monesta eri

tekijästä ja kyselytutkimuksessa oli vain yksi jokseenkin johdatteleva kysymys, joten työ-

hyvinvointi tekijöiden arvioinnin jätän muiden tutkimusten varaan.

Liite 3 osoittaa selvästi, että esitutkinnanrajoittamisprosessi on lähtenyt selkeään kasvuun

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa vaikka se on ollut jokseenkin myös kritiikille altis. Haas-

teina on edelleen käsitys rajoittamisprosessista ja asioiden tunnistaminen. Toimenpiteet

asiantilan korjaamiseksi on käynnistynyt.

Liite 4 osoittaa sen, että ns. vanhemmat rikosasiat vähenet koko ajan ja liitteestä 5 havai-

taan, että poliisiasemien tutkintaryhmät saavat enemmän rikosasioita ulos kuin niitä tulee

sisään. Tiettyinä aikoina esimerkiksi vuosilomien aikana tullee notkahduksia, mutta koko-

naistulokset ovat parantuneet. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tammi-kesäkuun 2018 tulos-

katsauksen mukaan rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 41,5 %, kun se edellisvuoden

vastaavana ajankohtana oli 39,9 %. Selvitysprosentti oli noussut kaikissa rikoslajeissa sek-

suaalirikoksia lukuun ottamatta. Tuotettujen pöytäkirjojen kappalemäärä oli noussut edelli-

seen vuoteen 16,7 % ja sovitteluun ohjattiin aloitteina 46,1 % enemmän kuin edellisen

vuoden vastaavana aikana.

Tulosten perusteella rikosten esikäsittelyprosessi on ehdoton prosessi paikallispoliisien

"selviytymistarinassa", mutta tulee myös huomioida että, monet muut asiat vaikuttavat

myös tulokselliseen toimintaan.

96

14. Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset

Rikosten esikäsittelyprosessin keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa aloitettiin

alussa kuvatulla tavalla ja perusteilla vuoden 2016 lopulla poliisipäällikkö Kari Rantalan

tekemällä päätöksellä allekirjoittaneen toimiessa asiassa aloitteen tekijänä keskusteltuaan

tutkinnanjohtajien sekä silloisen Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston apulaispäällikkö Leena

Hurmala-Kanervan kanssa.

Kuten Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkintasektorin henkilöstölle suunnatun kyse-

lyn tuloksista voi päätellä, niin keskitetyn esikäsittelyprosessin perustaminen ei ollut ihan

"kivutonta". Joiltakin osin henkilöstö halusi pitää vanhoista prosesseista kiinni. Asiaan ja

sen tuomaan hyötyyn ei ehkä ole uskottu. Toisaalta nyt jälkikäteen on helppo todeta, että

tutkielman tekemisen jälkeen ja sen aikaisen oppimisprosessin hyötyjen perusteella olisi

allekirjoittaneen ollut uskottavampaa perustella asiaa useammasta eri näkökulmasta. Itä-

Uudenmaan poliisilaitoksessa on seurattu esikäsittelyprosessia ja sen tuottamia hyötyjä,

toisaalta myös muita poliisilaitoksen tekemiä rikostorjunnan prosessiuudistuksia on seurat-

tu ja voidaan todeta, että tulokset ovat lähteneet kokonaisuudessaan parempaan suuntaan.

Kyselytutkimuksen (09/2017) jälkeen on rikosten esikäsittelyn työprosesseja ja käytänteitä

muutettu ja asiaa seurataan edelleen. Ottaa vielä oman aikansa, että esikäsittelyprosessin

hyödyt tulevat lopullisesti näkyviin. Haasteena on edelleen kokeneen poliisihenkilöstön

rekrytoinnin vaikeudet. Kokeneet poliisihenkilöt näkisivät tutkintakokemuksellaan viipy-

mättä mihin vastaanotetut ilmoitukset siirretään esitutkintaprosessissa, tutkintaan, sovitte-

luun vai rajoitukseen esitettäväksi. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen osalta erityisen piirteen

tuo vielä henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja uusien henkilöiden rekrytointiprosessit viivei-

neen.

Tutkielmassa on kuvattu esikäsittelyprosessin keskittämisen tavoitteet ja ns. oikeuttamispe-

rusteet toiminnalle sekä prosessin vaikutukset ensimmäisen täyden toimintavuoden (2017)

perusteella Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa. Rikosten esikäsittelyprosessi on laadunval-

vontaa, juttumassan seulontaa, ei-tutkittavien juttujen osalta päätöksien tekemistä, esiselvi-

tysten tekemistä, sarjoittamista, tutkinnan keskittämisen valmistelua sekä työn ja esikäsitte-

lyprosessin johtamista.

97

Rikosten esikäsittelyprosessia voidaan ajatella Lean- johtamisfilosofian mukaisesti. Ajatte-

lumallin avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienen-

tämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean- ajattelu-

malli pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia asioita saadaan oikeaan aikaan ja oike-

aan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan

joustavia sekä avoimia muutoksille. Leanin ajattelumallin mukaan rikosten esikäsittelypro-

sessissa on keskeistä tunnistaa ja mahdollisesti päättää ne rikosasiat, jotka voidaan hoitaa

nopeasti ja tehokkaasti esitutkintalain perusteiden mukaan.

Jälkikäteen on helppo todeta, että allekirjoittanutkin on lopullisesti tätä tutkielmaa kirjoit-

taessa ja oikeuskirjallisuuteen ym. lähdeaineistoon tutustuessa oppinut asiasta ja sen perus-

teista lisää ja tullut vakuuttuneeksi rikosten esikäsittelyn tärkeydestä. Rohkenenkin väittää,

että omaan kokemukseen sekä henkilöstölle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella koko

poliisihallinnon henkilöstö, mukaan lukien eri esimiestasot, eivät ole hahmottaneet rikosten

esikäsittelyprosessin perusteita kokonaisuudessaan.

Rikosten esikäsittelyprosessi on kokonaisuudessaan uusi, ja tulee vaatimaan vielä vuosia,

että asenneilmasto muuttuu poliisihallinnossa. Kysymys on siitä, että poliisimiehiä opete-

taan lähtökohtaisesti tutkimaan rikoksia, ja että rikosten tutkintaan tulisi saada tietty määrä

resursseja. Rikosten esikäsittelyprosessin tarkoituksena on taas seuloa kaikki ne ns. päivit-

täisrikosten rikostutkintaa "kuormittavat" asiat pois ja päättää ne laillisin perustein vähäi-

sellä työmäärällä, unohtamatta kansalaisten oikeuksia. Näin ollen resursseja ja kustannuk-

sia voidaan säästää. Tämä toimintamallien erilaisuus jakaa poliisihenkilöstöä.

On myös esiintynyt arvostelua siitä, miksi poliisi tekisi esim. rajoittamisesityksiä ja näin

kasvattaisi syyttäjän tuloslukuja (diaareja). Ajatus on vailla todellisuuden tiedostamista.

Tämän tutkielman lukijat ymmärtävät asian kokonaisuuden ja perusteet, tulos tulee yhteis-

työstä ja koko esitutkintaprosessi ketjusta poliisi- syyttäjä- tuomioistuin.

Syyttäjä-yhteistyöllä ja aktiivisella tutkinnan johtamisella on keskeinen ja erittäin merkit-

tävä vaikutus poliisin esitutkintaprosessiin. Syyttäjän ja poliisin yhteistyön tulee olla jous-

tavaa, avointa ja työlähtöistä, joissa molempien osapuolten tulee ymmärtää toisiaan yhteis-

työkumppanina eikä toistensa vastustajina. Olen kuvannut poliisin ja syyttäjien yhteistyötä

Itä- Uudenmaan poliisilaitoksessa empiirisessä osiossa. Käytännön tasolla todettakoon, että

yhteistyö syyttäjien kanssa on tulevaisuuteen katsoen kehittämisaktiivista Itä-Uudenmaan

poliisilaitoksen ja Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyttäjien välillä.

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=L%C3%A4pimenoaika&action=edit&redlink=1

98

Sovittelumenettely osana prosessia on erinomainen ja arvokas, resurssia ja yhteiskunnalli-

sia kustannuksia säästävä "työväline" poliisille ja myös syyttäjille. Sovittelumenettelyllä

voidaan saada aikaan parempia tuloksia, kuin varsinaisissa oikeudenkäynneissä. Useat po-

liisit , kuten minä, suhtautuivat aikanaan (90-luvun lopussa) sovittelumenettelyyn epäluu-

loisesti, koska ei ymmärretty sen merkitystä. Vantaan sovittelutoimisto johtaa ja kehittää

sovittelutoimintaa koko poliisilaitoksen alueella, ja sovitteluun menevät aloitteet ovat kas-

vaneet keskitetyn esikäsittelyprosessin myötä merkittävästi.

Jos rikosten esikäsittelyprosessi käsitteenä ja toimintana on poliisissa vielä uusi asia, niin

tämä esitutkintalain mahdollistama erinomainen "työkalu" esitutkinnan rajoittamiseen ei

pitäisi enää 2018 vuonna olla uusi asia poliisin henkilöstölle eikä varsinkaan tutkinnanjoh-

tajille. Esitutkintalaki on jo vuosia sitten, jos ei velvoittanut, niin on mahdollistanut esitut-

kinnan rajoittamisen tutkittavan jutun osalta riippumatta esitutkinnan vaiheista.

Käytännössä herää kysymys, että ovatko tutkinnanjohtajat jättäneet tämän työkalun käyt-

tämismahdollisuuden vähemmälle siitä syystä, että rajoittamisesitys tulee tutkinnanjohtajan

tehdä tai ainakin hyväksyä ja allekirjoittaa esitys. Asiaan voi myös vaikuttaa se, ettei ole

ollut valtakunnallista linjausta tai ohjeistusta esimerkiksi rajoittamiskäsikirjan muodossa

kaikilla poliisilaitoksilla ja syyttäjävirastoilla.

Tätä kirjoittaessa on tiedossa, että poliisihallitus ja valtakunnan syyttäjävirasto ovat kehit-

tämässä ns. nopean menettelyn prosessia, mihin rikosten esikäsittelykin kuuluu. Tämän

hetkisten tietojen mukaan, esikäsittelyprosessiin tullaan laatimaan valtakunnallinen ohje

esitutkinnan rajoittamisesta.

Valtakunnan syyttäjäviraston 2015 julkaiseman toimintakertomuksen mukaan syyteharkin-

taratkaisun hinta on ollut 455 euroa. 30.6.2018 tuloskatsauksen mukaan ratkaisun hinta on

ollut 438 euroa. Esitutkintaa rajoitettaessa säästytään syyteharkinnalta ja täten voitaneen

laskea esikäsittelyprosessin säästöksi syyteratkaisun hinta x hyväksyttyjen rajoittamisesi-

tysten määrä = esikäsittelyprosessin säästö.

Toki asiaan vaikuttaa myös rajoittamiseen käytetyt henkilöresurssit. Asiaa tuleekin tarkas-

tella myös muiden kuin rahallisten resurssien näkökulmasta, ja suurin hyöty valtakunnalli-

sesti on voimavarojen vapauttaminen muihin työtehtäviin niin syyttäjällä kuin poliisilla.

99

Poliisin strategian mukaan poliisilaitoksille tulee järjestää keskitetyt rikosten esikäsittely-

toiminnot. Jätän nyt lukijalle pohdittavaksi, kun poliisin strategiassa edellytetään esikäsit-

telytoimintojen perustamista strategisena toimenpiteenä poliisilaitoksiin, niin miksi esikä-

sittelyprosessia ei ole ohjeistettu tai huomioitu mitenkään eri poliisilaitosten esikäsittely-

prosessin työn tuloksen mittaamisessa.

Esimerkiksi, mikäli rikosasia on lähetetty sovitteluprosessiin, ja se palautuu osapuolten

päästyä sopimukseen poliisille, tutkinnanjohtaja esittää asiaa syyttäjälle rajoitettavaksi,

joka hyväksyy rajoittamisesityksen. Poliisin tilastoihin asia jää "nollatuloksena" eli ei kir-

jaudu selvitysprosentteihin. Tämä tilastollinen ongelma on omiaan vaikuttamaan henkilös-

tön motivaation tasoon ja uskoon omaan työhönsä. Mitä enemmän poliisilaitokset esim.

kirjaavat esitutkinnan rajoittamisesityksiä, mihin rikosten esikäsittelyprosessilla pyritään,

niin nämä rajoittamisesitykset eivät näy tehdyissä tuloksissa, vaikka samaan aikaan olisi

selvitetty (esitutkintapöytäkirja syyttäjälle) enemmän rikosasioita.

Henkilöstön motivaatioon ei voi olla myöskään vaikuttamatta se, että uuden esikäsittely-

prosessin palkkauksellisia asioita ei ole etukäteen linjattu esimiesvirastossa. Varsin toden-

näköistä on, että kaikilla poliisilaitoksilla tullee olemaan vaikeuksia rekrytoinneissa.

Tätä kirjoittaessa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja myös monen muun poliisilaitoksen

haasteena on rekrytointi. Poliisilaitosten päivittäisrikosten ilmoitusmäärät ja varsinkin säh-

köisten ilmoitusten määrät, jotka pitää kirjata poliisin omaan Patja-järjestelmään, ovat

merkittäviä.

Kansalaisten perustuslailla suojatut oikeudet ovat vahvat , mutta ilmoitusten vastaanotto-

pakon osalta olisi järkevää miettiä muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi, voisiko poliisi olla

ottamasta ilmoitusta vastaan huomatessaan, ettei asiassa välttämättä ole kyse rikoksesta.

Voisiko poliisi ohjata suoraan "epämääräisen" ilmoituksen toiselle viranomaiselle, jolle se

luonteen puolesta kuuluisi? Esimerkkinä voisi mainita sosiaaliviranomaiset, jos havaitaan,

että ilmoituksen tekijä olisi esimerkiksi sosiaalihuoltolain edellyttämän huolenpidon tar-

peessa.

Yhteiskunta on viime vuosikymmeninä muuttunut ja tulee muuttumaan edelleen nopealla

tahdilla. Poliittisilla päätöksillä pitäisi pystyä määrittelemään mitä, millaisia ja minkä "ar-

voisia" (rahamäärä) rikoksia pitäisi tutkia ja mitä saa jättää tutkimatta. Ainakin pitäisi päät-

tää siitä, ettei jokaisesta "vähäisen" asian tutkimatta jättämisestä tarvitse lähettää asianosai-

100

sille erillistä päätöstä tutkinnan vaiheista. Asia voidaan ratkaista kehittämällä digitaalisia

palveluja siten, että päätökset voidaan lähettää asianosaisille poliisin tietojärjestelmistä

suoraan.

Lopuksi olisi vielä vastattava kysymykseen, miten rikosten esikäsittelyprosessiin suhtau-

tumista voitaisiin kehittää ja parantaa? Käsitelläänkö esikäsittelyprosessia, prosessin perus-

teita ja toimenpiteitä poliisin eri koulutusasteissa ja poliisilaitoksissa riittävästi, jääköön

seuraavan tutkimuksen aiheeksi aiheesta kiinnostuneille.

Miksi kaikkia rikoksia ei kannata tutkia? Perusteet pitäisi saattaa, jokaisen poliisihallinnon

edustajan tietoisuuteen.

103

Liite 2. Patja-järjestelmän oma seurantalomake

Taulukko osoittaa kumulatiivista kehitystä.Sinisellä nuolella osoitettuna esikäsittelyprosessin (REK) juttu-

määrät joulukuussa 2017 ja jatkuen 01-06/2018. Toisella nuolella on osoitettu keskeytettyjen juttujen mää-

rä.

104

Liite 3. Avointen rikosasioiden kehitys

Kaavio osoittaa kuinka edelliseltä vuodelta avoimena olevat "jutut" vähenevät, koska REK -prosessin myötä

tutkintaryhmissä pitäisi olla vain prosessin myötä tutkintaan kuuluvat rikosasiat.

Liite 4. Tutkintaryhmien juttujen IN-OUT kaavio. Kaavio osoittaa kehityksen "massarikos" asioissa, tutkintayksiköt saavat juttuja enemmän ulos kuin sisään.

105

Liite 5. Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston kaavio kuvaa syyteharkinta aikojen kehitystä.

Itä-Uudenmaan syyttäjävirastossa on nopeutetun käsittelyn toiminto perustettu 10/2016 samaan aikaan

kuin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittelyprosessi. Vaikutuksena voidaan havaita syytehar-

kinta-aikojen lyhentyminen, jutturästien pieneneminen. 55 %:a jutuista menee 2 pv:n syyteharkinta ajan

keskiarvolla, esitutkinnan rajoittamispäätöksiä 39 %:a, kirjalliseen menettelyyn 34 %: a ja muut yksinkertai-

set asiat 27 %:a.

106

Liite 6: Rikosten esikäsittelyn prosessikaavio

107

Liite 7: Rikosten esikäsittelyn prosessikortti

Kuvattavan prosessin perustiedot Ydinprosessi Juttujen esikäsittely Pääprosessi / Tukipro-sessi Esitutkinta Osaprosessi Päättäminen / rajoittaminen Prosessin omistaja REK 1 Kuvaus Prosessin tavoite Rikoksen selvittäminen, päättäminen, rajoittaminen ja jakaminen tutkintaryhmille.

Syöte R-ilmoitus, S-ilmoitus

Asiakkaat (sisäiset tai ulkoiset)

sisäinen: ilmoituksen laatija, ulkoinen: ilmoittaja

Prosessiin kuuluvat tehtävät ja niiden suorit-tajat toiminnoittain

Toimintoon kuuluvat tehtävät ja niiden suorittajat 1. Ilmoittaa asiasta Asiakas tulee poliisiasemalle tekemään ilmoitusta jostakin asiasta.

Lisäksi ilmoituksia voi tulla järjestyspoliisin valvonnan kautta, sosiaalipäivystyksen kautta (lapsiin kohdistuneita juttuja) tai tutkinnassa ilmenee uusi rikoskokonai-suus. Ilmoituksia tehdään myös sähköisen rikosilmoitusjärjestelmän kautta sekä puhe-limitse. Puhelimitse otetaan vastaan ilmoitukset, mikäli henkilö asuu kaukana poliisiasemalta ja varsinkin, jos hän ei omista internet-yhteyttä. Sähköiset ilmoi-tukset kirjaa poliisijärjestelmään konstaapeli ilmoitustenvastaanotossa.

2. Kirjaa ilmoituksen Asiasta kirjataan joko R- tai S-ilmoitus juttuvuoron mukaiseen REK-ryhmään. Ilmoituksen mukana toimitettu tai muuta kautta saatu liitemateriaali skannataan juttunumeron mukaiseen kansioon. Ilmoituksiin kirjataan tutkinnanjohtaja sekä tutkijaksi ryhmänjohtaja ja sihteeri. Ilmoituksen vastaanottaja vastaa siitä, että ilmoitus on laadukkaasti kirjattu luokit-telutietoineen jne. Ilmoituksen vastaanottanut henkilö päättää jutun tutkinnan jos kyseessä on esim. kadonnut asiakirja tai muu sellainen asia minkä voi päättää välittö-

108

mästi ilmoituksen kirjaamisen jälkeen. Ilmoituksen kirjaaja keskeyttää jutun, mikäli kyseessä on vahingontekorikos tai anastusrikos josta ei ole saatavilla lisäselvitystä.

3. Suorittaa jutun esikäsittelyn REK 1 sekä iltavuoro esikäsittelee jutut. Jutut käydään läpi ja päätetään, mitkä jutut menevät keskeytykseen (ns. pimeät rikokset), mitkä mahdollisesti esitutkin-nan rajoitukseen ja mitkä jutut päätetään TP-päätöksellä. Iltavuoro aloittaa vuorokausiraportin läpikäynnin klo 16.30. Noutaa kirjatut jutut alakerrasta laitehuoneesta sekä ilmoitusten vastaanotosta. Merkitsee vuorokausi-raporttiin jokaisen jutun kohdalle merkinnän (KE, E tai T) Tulostaa muualla kirjatut ilmoitukset mitkä vaativat käsittelyä tai menevät tutkintaan. Päättää selvät jutut mitkä päätettävissä, mikäli aikaa riittää. Toimittaa esikäsittelemänsä jutut ja vuorokausiraportin seuraavan päivän REK1 pöydälle klo 20.00 mennessä. REK1 tekee päätöksen mitkä jutut vaativat jotain lisäselvityksiä, jotta asiassa voidaan tehdä myöhemmin ratkaisu asian päättämisen tai tutkinnan suhteen. Jutun siirto tutkintaan; REK1 päätöksen mukaiset jutut jaetaan klo 07.45 tutkinta-ryhmiin yhteisessä videopalaverissa. REK1 on tehnyt ennen juttujakotilaisuutta alustavan listauksen maakuntiin jaettavista jutuista. Alustava listaus voi ja muuttuukin varsinaisessa jakotilaisuudessa maakuntien ilmoittamien resurssien ja heillä jo ennestään olevien tehtävien perusteella. REK1 käyttää ylintä päätäntävaltaa juttujakotilanteessa. Juttu siirretään suoraan tutkinaan: - jos jutussa on henkilöitä kiinniotettuna ( poliisilakiperusteiset tapauskoh-tainen harkinta). - henkilö on kutsuttu kuulusteluun - jutussa on takavarikossa huumausainetta (koskee vain maakuntia) - huumeratti, jos määrätty ajokieltoon ja TJ:n tulee harkita ajokiellon jatka-mista - juttu vaatii yhteistoimintaa tekniikan kanssa (vaativat ja vakavat palonsyyt ei niinkään asuntomurrot) - vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset jotka vaativat aktiivisia toimia ja paikkatutkintaa

109

- OIKEAT raiskaukset, vaikka pimeät - jutut missä lapsi (alle 15-v) asianomistajana ja tekijä tiedossa ja rikosoi-keudellisesti vastuussa. - kuolemansyyn tutkinta Jokaisen jutun kohdalla REK1 käyttää tapauskohtaista harkintaa. Jutut jaetaan tasaisesti poliisilaitoksen alueella oleville poliisiasemille. Mikäli jollakin alueella on enemmän kuin kolme henkilöä kiinniotettuna, tasataan kiinniotetut muiden alueiden kanssa. Tietomurrot, mikäli asiaa ei voi päättää eky:ssä, menee IT-rikostutkintaan. Vaativat ympäristörikokset sekä talousrikokset konsultointi talousrikoksen esikäsittelyn kanssa jutun siirrosta joko heille, tai perusrikostutkintaan. Vakava ja paljastava ilmoittaa itsenäisesti aamupalaverissa ottavatko he jutun itselleen. Näissä tapauksissa T1 ja vakavan ja paljastavan T1 neuvot-televat keskenään jutun tutkinnasta.

REK1 seuloo jutuista itselleen (tai määräämälleen henkilölle) nuorten jutut missä osallisena on Vantaalainen henkilö. (re 15-17v) Ko jutut käydään läpi myöhemmin nuorten palaverissa missä paikalla erikseen määrätyt henkilöt. Nuorten palaverista ilmoitetaan jutun tutkijalle toimenpiteet mitä palaveris-sa on esitetty asian hoitamisen osalta. Tämän jälkeen juttuun tehdään esi-tyksen mukaiset toimenpiteet.

4. Päättää jutun jatkosta REK1 / ryhmänjohtaja yhdessä TJ:n kanssa päättävät loppukädessä minne juttu siirretään tutkintaan. REK1 / Rj toimittaa tutkinnanjohtajistolle vaativat jutut sekä heti päätettävät, kanteluherkkien henkilöiden tekemät ilmoitukset sekä asiat jotka vaativat laajempaa juridista pohdintaa.

110

5-6. Ottaa vastaan jaetun jutun ja suorittaa tutkintatoimia

5. REK:n käsiteltäväksi jäävät jutut jaetaan tasaisesti tutkijoille sekä sihteerille erikseen kuuluvat jutut jaetaan sihteerille.

Tutkija perehtyy juttuun ja tarvittaessa keskustelee jatkotoimenpiteistä ryhmän-johtajan tai tutkinnanjohtajan kanssa. Tutkija suorittaa esitutkintaa / -selvitystä. Kirjallisia tutkintasuunnitelmia ei tehdä. Tutkija vastaa esitutkinnan laadukkaasta suorittamisesta ja mm. luokitteluiden merkitsemisestä.

Tutkija suorittaa puhelimella / s-postilla selvityksen asiassa. Pyytää valvontanau-haa, tilaustietoja etc millä juttuun on mahdollista saada epäilty. Antaa sakot tie-doksi sekä huomautukset.

Tutkija pitää jatkuvasti muistissa sen, että heti kun asiassa ollaan saatu riittävä selvitys päätökset tueksi, oli se sitten rajoittaminen, huomautus, sakko, sovittelu tai muu joku muu päätös millä juttu saadaan joko arkistoon tai se siirretään tut-kintaan, tehdään se ratkaisu heti kun siihen on olemassa riittävät tiedot.

Tutkija käy jutun osalta tarvittaessa keskustelua RJ:n / TJ:n kanssa missä vaiheessa asiassa on tehty riittävät selvitykset jotta asian tutkinta voidaan päättää tai tehdä muu ratkaisu (tutkinta, lisäselvitykset, rajoitus)

6. Tutkintasihteeri tekee myös tutkintaa avustavia tehtäviä, siirtää juttuja sovitte-luun, tekee pankkitiedustelut, automatian, siirtää jutut toiseen piiriin, päivittää exel-taulukot, muuttaa TJ:t ja tutkijat sekä pakkokeinot oikeisiin ryhmiin jaeutuista jutuista. Käy läpi postin, suorittaa juttujen arkistoinnin sekä muut erikseen määrä-tyt tehtävät.

SIhteeri palauttaa jutut RJ:lle jatkoharkintaa varten, kun pyydetyt kyselyt on tehty. RJ tekee, tarvittaessa TJ:n avustuksella päätöksen jutun jatkotoimis-ta. SARJOITUS: Tutkinnan aikana ryhmänjohtaja tarkistaa onko vastaavanlaisia juttuja tutkinnassa muilla poliisilaitoksilta. Lisäksi saatetaan kerätä joitain juttusarjaa mappiin ryhmänjohta-jan huoneeseen. Tämä tulee esiin erityisesti petosrikoksissa.

Myös jokaisella yksittäisellä tutkijalla on velvollisuus pitää mielessä mah-dollinen sarjoitus ja nostaa omalta osalta ilmiöt ylös.

111

7. Päättää pakkokeinojen käytöstä Jutun tutkinnan aikana tutkinnanjohtaja (POV) päättää milloin pakkokeinoja käy-tetään. Tutkija ja tutkinnanjohtaja keskustelevat tutkinnan aikana pakkokeinojen käytöstä, joka on yleisintä tutkinnan alkuvaiheessa. REK-toiminnassa yleisimmät pakkokeinot ovat takavarikot. Tutkinnanjohtaja ilmoittaa ETL 15 §:n mukaan tarvittavat pakkokeinoasiat syyttä-jälle Sakari-järjestelmällä. Myös tutkija saattaa tehdä ilmoitukset. Tutkija/pakkokeinon suorittanut poliisi kirjaa suoritetusta pakkokeinosta pöytäkir-jan PATJA -järjestelmään. Pakkokeinon kuittauksen tekee tutkinnanjohtaja tai hänen sijaisensa.

8. Kokoaa esitutkintapöytäkirjan Tutkija vastaa esitutkintapöytäkirjan kasaamisesta. Samalla hän vastaa sen laa-dukkaasta laatimisesta. Tutkija merkitsee salausleimat esitutkintapöytäkirjaan tarvittaessa ja saattaa pöytäkirjan tai päättämänsä jutun tarkistettavaksi tähän tehtävään erikseen määrätylle pöytäkirjantarkastajalle. Mikäli pöytäkirjassa ei ole huomautettavaa, laittaa asian tarkastaja pöytäkir-jan arkistolaatikkoon. Mikäli pöytäkirjassa / päätöksessä on jotain huo-mautettavaa, palauttaa asian tarkastaja paperit takaisin tutkijalle ohjeiden kera, mitä asiassa tulee korjata.

9. Tekee tutkinnan päätöksen KE-päätös; tutkija tekee päätöksen ryhmänjohtajan tekemän linjauksen mukaan. Tekee käytännön kirjauksen, kuittaa päätössivun ja toimittaa päätöksen tarkastet-tavaksi.

Ilmoituksen vastaanottanut henkilö voi tehdä suoraan KE päätöksen heti ilmoituk-sen kirjaamisen jälkeen, jos asiassa ei ole asian laatu huomioon ottaen, saatavilla lisäselvitystä eikä asiaan ole epäiltyä.

TP-päätös: pääsääntöisesti RJ tekee päätökset. Myös tutkijalle voi tulla yksittäisiä asioita päätettäväksi. Tekee päätöksen RJ:n linjauksen mukaan.

EI RIKOSTA päätös; ryhmänjohtaja rajoitetuin tj-oikeuksin tekee päätöksen ja vastaa allekirjoituksesta ja asian oikeusvarmuudesta.

Tutkinnan johtaja tekee päätöksiä vaativissa asioissa, ei rikosta asioissa, sekä nopeasti päätettävissä selkeissä asioissa.

112

10. Tekee esitutkinnan rajoituspäätöksen Syyttäjä tekee estutkinnan rajoituspäätöksen ETL 4§:n perusteella ottaen huo-mioon tutkinnanjohtajan esityksen. Rajoituspäätös menee tiedoksi asianosallisille syyttäjänvirastosta. Rajoituspäätös tulee tiedoksi tutkinnanjohtajalle, joka tekee sen perusteella päätösmerkinnät juttuun arkistointia varten. Rajoitukseen menee juttuja pääsääntöisesti RJ:n kautta. Myös tutkija voivat viedä rajoitettavat jutut suoraan rajoitusta koordinoivalle TJ:lle tai muulle erikseen mää-rätylle henkilölle. Rajoituspalaverit käydään syyttäjien ja erikseen määrättyjen henkilöiden kanssa viikottain. Myös jokaisella ryhmänjohtajalla tulee olla valmiu-det toimia rajoituspalaverin vetäjänä.

11. Vastaa esitutkintapöytäkirjan jatkotoimista Tutkintasihteeri arkistoi päätettävät jutut. Tutkija huolehtii siitä että kaikki osalliset saavat kirjeitse tai muulla sovitulla tavalla päätöksestä tiedon.

Prosessin tuotokset Esitutkintapöytäkirja, KE eli keskeytyspäätös, TP eli tapauspäätös, esitutkinnan rajoitusesitys > esitutkinnan rajoituspäätös

Arvio prosessiin käyte-tystä työajasta (yksikkönä esim. h, pvä, htkk tai htv)

Arvio prosessin toistu-vuudesta (yksikkönä esim. krt/pvä, vko, kk tai vuosi)

päivittäistä

Prosessissa tarvittava erityisosaaminen

Rikosprosessin tuntemus/tieto kaikilta osa-alueilta.

Edellytykset prosessin onnistumiselle

Poliisin työnkuvan laaja-alainen tunteminen, rikosnimikkeiden tietäminen. Syyttäjäyhteistyön ja muiden yhteistyötahojen tietämys ja tunteminen.