1Rönsy 1/2013

1/2013:Sivistyksen

uudelleenarviointi

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

2 Rönsy 1/2013

Sivistyksen Rönsy...............................1/2013

Puheenjohtajilta Veli-Matti Partanen & Maria Ohisalo

Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ryFredrikinkatu 33A (2. krs), 00120 Helsinkiwww.vino.fi, toimisto@vino.fi

Painopaikka: Alma Manu Oy

ISSN: 2242-3400

Päätoimittaja: Janica RantanenToimitussihteeri: Milja HenttonenTaitto: Janica RantanenRönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Mertsi Murmann,Sarianna Mankki, Minna Manninen, Simo Rait-tila, Petra Kosonen

Kirjoittajat ja kuvittajat:Veli-Matti Partanen, Maria Ohisalo, Arsi Ale-nius, Anna Koppanen, Petra Kosonen, Sari-anna Mankki, Otto Lehto, Simo Raittila, Turkka Louekari, Mertsi Murmann, Vesa Kuosmanen, Taru Anttonen, Risto Karinkanta, Eve Tervahar-tiala, Mikko Kauppinen,Touko Niinimäki, Niina Ratilainen, Tuomas Lilleberg, Minna Manninen

Kansi: Vesa Kuosmanen

Sisältö:Opiskelijoiden toimeentulo 4

Miehet väliinputoajina 5

Mustan hiilen vähentämisestä apu ilmastonmuutokseen 9

Ruoantuotannon armoilla 9

Koulujen uskonnontunneilla ei opeteta, että voit valita toisin 11

Sivistys ulos instituutioista:Maisteriksi netissä 12

Minne menet koulutus? 15

Nuorisotakuun todellisuus 16

“Omalla äänellä ei kuitenkaan ole väliä” 16

Komerot-hanke: Muutakin kuin lukuja tilastoissa 17

Vakiopalstat:NokkaPokka 7Sukupuoli –Biologiaa vai performanssia?

Pakina 8Onko sivistys voittamassa?

Essee 14Moderni yleissivistys

Kulttuurinurkka 17Teatteriarvio:Riehakas ja repivä naiseuden ylistys

Jäsenjärjestöt esittäytyvät 18Helsinki ja Lappi

Toimistolta 19Oodi oppimiselle

Periaatteellisia vääntöjä ViNOn juhlavuonnaLiittomuotoisen ViNOn kymmenes vuosi on lähtenyt vauhdilla käyn-tiin. ViNO on muun muassa vastus-tanut EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja, vaatinut muutoksia tekijänoike-uslakiin, peräänkuuluttanut halli-tukselta nopeita ja rohkeita toimia sosiaali- ja terveysuudistuksessa, vaatinut saamelaisille oikeutta ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin kautta sekä tuominnut Jyväskylän ja Ou-lun väkivallanteot. Viimeksi mainitut tapah-tumat osoittavat, että Suomessa on vielä paljon tehtävää yhdenvertai-suuden, oikeudenmukaisuuden ja vapauden toteutumiseksi. Nämä ovatkin ViNOn toiminnan keskeisiä arvoja. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan päästäk-semme tarvitsemme myös uskoa luonnon itseisarvoon, hyvinvoinnin

puolustamista, tasa-arvoa, vaikut-tavampaa demokratiaa ja vapautta, mutta myös vastuuta. Tämä kevät on ViNOlle tavallistakin tärkeämpää arvokes-kustelun aikaa, sillä uusi periaate-ohjelmamme on tarkoitus hyväksyä kevään liittokokouksessa. Ohjelma-luonnoksen alku kuulostaa lupaa-valta: ”Ensisijainen tavoitteemme on maapallo, jolla ihmiskunta elää ja kehittyy sopusoinnussa muun luonnon kanssa. Ihmisyys ei kui-tenkaan ole vain taakka maapallon kannettavana, vaan näemme ihmi-syyteen kuuluvan paljon kauniita asioita, kuten rakkautta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Haluamme yh-teiskunnan, joka on kestävä niin luonnon kuin ihmisoikeuksienkin näkökulmasta.” Nyt on kaikkien meidän vinolaisten aika pohtia, mitä ovat ne

keskeiset arvot ja periaatteet, joiden vuoksi politiikkaa teemme. Periaa-teohjelma on tärkein toimintaamme ohjaava asiakirja, sen sisällön täytyy siis nauttia laajaa kannatusta ja tun-tua omalta. Tässä onkin oiva paikka vaikuttaa politiikkamme suuntaan. Kevään aikana suuria pe-riaatteellisia keskusteluja käy myös maamme hallitus, joka on kohta istunut puolet kaudestaan. Monia hallitusohjelmaan kirjattuja asioi-ta, ilmastolaki yhtenä tärkeimmis-tä, on vielä toteuttamatta ja edessä on myös ikäviä leikkauspäätöksiä. Toisaalta kyse ei ole vain periaat-teellisista väännöistä vaan suurista tulevaisuuteen vaikuttavista pää-töksistä: jätämmekö jälkeemme ympäristökatastrofin ja velkaa vai monimuotoisen ja hyvinvoivan maapallon?

puheenjohtajat@vino.fi

3Rönsy 1/2013

PääkirjoitusJanica Rantanen

Sivistyksen Rönsy...............................1/2013

Arsi Alenius

Lehdistön- ja sananvapaus

sivistyksen mittarina

Sivistystä koko elämä

Mikko Kauppisen kuvareportaasis. 10 - 11

Suomessa on Toimittajat ilman rajoja -järjestön tammikuisen lis-tauksen mukaan kolmatta kertaa putkeen maailman vapain leh-distö. Aikaisemmin ykkössija on jaettu monen maan kesken; tänä vuonna Suomi nauttii siitä yksin. Erityiseksi ylpeyden aiheeksi Suomen kohdalla nousevat tiedon läpinäkyvyys ja journalistinen riippumattomuus. Sananvapautta käytetään usein sivistyksen mittarina. Edellisten tulosten valossa Suomea voidaan pitää sivistyksen mallimaana, mutta kuinka kauan? Uhkakuvana näen tilastojen tuijottamisen aiheuttaman lamaannuksen. Kun pitää itseään parhaana, eteenpäin pyrkiminen ja saavutetun vapauden todek-si eläminen unohtuvat helposti. Näin on käynyt Suomessa mm. sukupuolten tasa-arvon ja teknologisen kehityksen kanssa. Kun kerran nimetään jonkin asian suhteen mallimaaksi, on helppo jäädä laakereilleen makaamaan ja huomata pian muiden maiden kirivän ohi. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Helmikuussa Julkisen sanan neuvosto JSN määritti lehdistölle uuden vapau-den: Tästä lähtien lehtijutuissa saa siteerata yksityisiä Facebook-päivityksiä, jos ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai muu-ten uutisarvoisia. Myös Rönsy tarttuu tähän mahdollisuuteen pian aloittavassa verkkolehdessään. Vapauden rajoja voisi toki venytellä vaikka kriittisellä tutkivalla journalismilla, mutta sen sijaan saimme lukea Suomen vapaimmaksi mediaksi tituleeratun Ylioppilaslehden 100-vuotis- juhlanumerosta, kuinka lehden päätoimittaja ja toimitussihtee-ri kakkasivat housuihinsa bussimatkalla Helsingistä Turkuun. Herääkin kysymys, onko kriittiselle journalismille enää tilausta. Maailmassa on kirjoitettavaa ja tutkittavaa loputtomasti, mutta valtakunnan ykköspuheenaiheeksi pääsee helpommin kertomal-la kakasta, vaikka samaan aikaan valmistaudutaan esimerkiksi maamme hallituksen puolivälitarkasteluun. Päätoimittajien yh-distyksen puheenjohtaja Heikki Hakalan mukaan lehdistön- ja sananvapautta kokeillaan kaikkein kovimmin niissä asioissa, jotka tuntuvat kaikkein vastenmielisimmiltä. Onko kakka tästä hyvä esimerkki? Ehkä ei, mutta ainakin jutun saama media-huomio havainnollisti, mikä mediaa ja lukijoita kiinnostaa. Tämän lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri asuvat kumpikin Turussa, joten bussimatkoja Helsingistä Turkuun kertyy vuodessa melkoinen määrä. Tähän mennessä emme ole kertaakaan kakanneet housuihimme, vaan olemme yrit-täneet keksiä muita keinoja sykäh-dyttää, herättää keskustelua ja ko-keilla rajoja. Tässä numerossa teem-me sen arvioimalla uudestaan sivistystä. Tervetuloa perehtymään si-vistyksen ihmeelliseen maailmaan!

paatoimittaja@vino.fi

Rönsy 1/20134

Parkkinen, Euro ja Haapa-aho ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että opintotuen kehittämises-

sä tasokorotus, huoltajakorotus ja indeksiin sitominen ovat tällä het-kellä tärkeimpiä tavoitteita. Kaikki kolme ylioppilaskuntaa ovat perus-tulon puolella, ja rintama on vahva myös lukukausimaksuja ja laina-painotteisuutta vastaan. Vaikka vuonna 2014 opin-totuki onkin tarkoitus vihdoin sitoa indeksiin, sen reaalitaso on tippu-nut jatkuvasti. Sen kehitys on jää-nyt jälkeen sekä palkkataso- että elinkustannusindeksistä. Inflaatio on käytännössä jo syönyt vuonna

2007 tehdyn 15 prosentin tasokoro-tuksen. Siksi indeksiin sitominen ei enää riitä yksinään, vaan tarvitaan myös uusi tasokorotus. – Lisäksi opintotuen yh-teensovitettavuutta muiden etuuk-sien, kuten sairauspäivärahan, kanssa tulisi kehittää. Tämänhet-kinen tilanne, jossa sairauslomal-la olevilla ei ole oikeutta opiskel-la lainkaan, on sietämätön esim. mielenterveyspotilaiden kannalta, muistuttaa Haapa-aho.

KANSANEDUSTAJIEN LAKIA-LOITE (LA 91/2012 vp), joka on ke-rännyt 117 allekirjoitusta eduskun-

nassa, vaatii maksullista koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskeli-joille, ”jotta Suomen kansainvälistä arvostusta nauttiva koulutusjärjes-telmä voidaan kehittää vientituot-teeksi”. – Lukukausimaksukeskus-telu on vaarallisilla vesillä. Päätök-siä pyritään kiirehtimään, vaikka kokeilujen tämänhetkiset tulokset eivät tue maksujen käyttöönottoa. Koulutuksen tulee ehdottomasti pysyä maksuttomana tulevaisuu-dessakin myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, Parkki-nen linjaa. – Aalto-yliopistossa käyn-

nissä oleva lukukausimaksukokei-lu viittaa siihen, että maksullisuus karkottaa kansainvälisiä opiskelijoi-ta, joiden osaamista tarvitaan, lisää Euro.

OPINTOLAINAN MÄÄRÄ SUH-TEESSA OPINTOTUKEEN UH-KAA NOUSTA. 14. helmikuuta Helsingin Sanomat uutisoi, miten työurien pidentämiseen tähtäävä opintotukiuudistus hiertää hallitus-puolueiden välejä. Kiistan ytimenä on se, minkälaisin keinoin opiskeli-joita tulisi kannustaa valmistumaan nopeammin. Keskustelussa on esi- tetty opintorahan ja opintolainan

Opiskelijoiden toimeentulo: lainaa ja lukukausimaksuja vai perustuloa ja maksutonta koulutusta?

Poliitikon muisti saattaa olla lyhyt, mutta opiskelijan muisti on pitkä. Eduskuntavaalien alla teh-tyjen lupausten lunastamisen aika on tullut, mutta hallituksen puolivälitarkasteluun tultaessa suunta näyttääkin olevan toiveiden vastainen: opintorahapohjainen tuki ja maksuton korkeakou-lutus ovat uhattuina. Riittääkö indeksiin sitominen mihinkään? Entä onko perustulo ratkaisu opis-kelijoiden ikuiseen vääntöön toimeentulosta? Sosiaalipolitiikan asiantuntijat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Tiina Parkkinen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Laura Euro ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Olga Haapa-aho vastaavat.

Allekirjoita kansalaisaloite perustulostahttps://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/44

1) Liity Suomen perustuloverkoston jäseneksi!Kampanjan toteuttamiseksi verkostomme tarvitsee uusia jäseniä! Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero ja mahd. ammatti) osoitteeseen bien.finland@gmail.com. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 10 € (henkilö- ja yhdistys-jäsenet). Opiskelijoille nyt kampanjatarjouksena jäsenmaksu vain 5 € jos liityt 31.3.2013 mennessä!

2) Tule mukaan kampanjaan!Haluatko kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen, osallistua ta-pahtumien järjestämiseen tai jakaa kampanjamateriaalia? Ilmottaudu mukaan kampanjaan ja liity sähköpostilis-tallemme osoitteessa perustulo.org/mukaan

Lisätietoa, allekirjoituslomakkeita ja muuta materiaalia löydät sivuiltamme perustulo.org

3) Seuraa ja levitä kampanjainfoa netissä!Liity Facebook ryhmään http://www.facebook.com/groups/bien.finland/ ja eventtiin http://www.facebook.com/events/478900792147034 ja kutsu ystäväsi mukaan!Lataa kampanjan mainosbanneri nettisivullesi osoitteesta http://perustulo.org/bannerit

Aktivoidu perustulokampanjassa!

5Rönsy 1/2013

Opiskelija-aktiiveja Helsingin Uudella yliop-

pilastalolla: Toivo Laitinen (vas.), Otto Lehto ja Jaakko Rissanen. Oikealla HYYn

hallituksen sosiaalipoliit-tinen vastaava Tiina

Parkkinen.

Teksti: Otto Lehto & Janica RantanenKuva: Janica Rantanen

suhteiden muuttamista niin, että opintojen loppuvaiheessa opinto-lainan suhteellinen määrä kasvai-si. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakou-luopiskelijakuntien liitto SAMOK ovat asettuneet vastustamaan tätä suuntaa. – Sekä maksuttomuus että opintotuen rahapainotteisuus ovat erittäin keskeisiä koulutuksen tasa-arvoa ylläpitäviä voimia, Parkkinen huomauttaa. – Lainapainotteisuuden li-sääntyessä yhä harvemmat uskal-taisivat hakeutua korkeakoulutuk-seen, mikä vähentäisi sosiaalista

liikkuvuutta eikä edes pidentäisi työuria, ennustaa Haapa-aho.

PERUSTULO ON PITKÄN AI-KAVÄLIN RATKAISU opiskelijoi-den toimeentulon varmistamiseksi kaikkien kolmen asiantuntijan mie-lestä. – Se yksinkertaistaa by-rokratiaa säilyttäen kuitenkin so-siaaliturvan perusmerkityksen turvaverkkona. Olisi hyvä, jos opis-kelija voisi suunnata energiansa opiskeluun eikä lomakkeiden täyt-tämiseen. Kannattamaamme pe-rustulomalliin kuuluu niukat elin-kustannukset kattavan perusosan

lisäksi tarveharkintaisia osia sekä opintolaina tai muu sosiaalinen mikrolaina, jonka avulla voi täy-dentää toimeentuloaan, Euro esitte-lee AYYn linjoja. - Köyhyys on myös monen opiskelijan arkea! Toimeentulon epävarmuus ja riippuvuus opinnois-sa pärjäämisestä vievät voimavaroja ja altistavat pahoinvoinnin kierteel-le. HYYssä pidetään tärkeänä teh-dä rohkeita avauksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Perustulokeskustelu on nykypäi-vää – perustulo toivottavasti jo lähi-tulevaisuutta, summaa Parkkinen. Perustulon taakse on aset-

tunut jo kuusi ylioppilaskuntaa: AYY, HYY, JYY, Tamy, TYY ja Tai-deyliopiston ylioppilaskunta. Myös ViNO on asettunut tukemaan pe-rustulosta tehtyä kansalaisaloitetta. Perustulokampanjan lisäksi opiskelijat ovat järjestäytyneet sosi-aalisessa mediassa ”Näpit irti opin-totuesta” -kampanjaan, jonka avulla on tarkoitus luoda painetta halli-tukselle. Opiskelijat ovat pettyneitä vuosi sitten opintotuen uudistamis-ta varten perustetun työryhmän avauksiin, jotka heikentäisivät opis-kelijoiden toimeentuloa entisestään.

Mitä on sukupuoli – biologi-aa vai performanssia?

Queer-aktivisti Sade Kondelinin mukaan sukupuolia on vähin-tään 19 683. Luku perustuu arvi-oon, jossa on laskettu sukupuo-len muodostavien osatekijöiden (esim. anatominen, hormonaa-linen ja juridinen) ilmeneminen miehillä, naisilla ja sille välille asettuvilla. Kondelinin kanssa su-kupuolta määrittelee tietokirjaili-ja Osmo Tammisalo. s. 7

Mustan hiilen vähentämi-sestä apu ilmastolle

Vähentämällä mustan hiilen päästöjä voidaan saavuttaa no-peita vähennyksiä maapallon säteilypakotteeseen, jolloin arkti-sella alueella voi olla joitain vuo-sia lisää elinaikaa. Toimittajamme Risto Karinkanta arvioi mustan hiilen käyttöä työssä ilmaston-muutosta vastaan. Yhden kortin ihme ei ole paras ratkaisu.

s. 9

Komerot-hanke kurkistaa syrjäytyneiden elämään

Useampi kuin joka kymmenes 15–29-vuotiasta ei ole opiskele-massa, töissä tai harjoittelussa. – Me halusimme tuoda yhdeksi keskustelun osapuolek-si syrjäytyneet nuoret itse, sub-jekteina objektien sijaan, Kome-rot-hankkeen valokuvaaja Lilja Tamminen kertoo Rönsyn haas-tattelussa.

s. 17

Millaista on koulutus vuon-na 2050?

Professori Alf Rehn ja tulevaisuu-dentutkija Anita Rubin visioivat tulevaisuuden koulutusta. – En suostu laatimaan mi-tään listoja siitä, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämä vaatii. Yhtä hyvin voisi kysyä, miten työ-elämää pitäisi kehittää, jotta se vastaisi koulutksen tarpeita, tote-aa Rubin.

s. 15

6 Rönsy 1/2013

Miehet väliinputoajina koulu- ja työelämässä

Poikien ja miesten vaikeudet oppimisessa ja työmaailmassa ovat yhteiskunnallinen aikapommi. Asiantuntijat toivovat puuttumista miesten 2000-luvulla kohtaamiin on-gelmiin.

Ongelmia jo koulussa

Naiset sopeutuneet parem-min työelämän muutoksiin

Mertsi Murmann

Miehet ovat äärimmäinen sukupuoli. He muodos-tavat taloudellisen eliitin

enemmistön, mutta ovat samalla yliedustettuja heikko-osaisimpien keskuudessa. Miesten kohtuuton osuus yhteiskunnan väliinputoajis-ta on jäänyt julkisessa keskustelussa menestyjien varjoon, arvioi SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Bergholm korostaa, ettei mitään ihmisryhmää tule leimata, sillä suurin osa miehistä pärjää ihan hyvin.

Suomen koululaitos rakentuu tiu-kalle ikäjärjestelmälle. Hitaasti kyp-syvillä pojilla ei ole sosiaalisia edel-lytyksiä luokkaympäristöön. Se voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä. – Moni poika ei pääse op-pimisen myönteiseen kierteeseen, sanoo dosentti Matti Rimpelä Tam-pereen yliopistosta. Hyvinvointitutkija näkee kipupisteet juuri varhaiskasvatuk-sessa.

– Koulujärjestelmä on ra-kennettu lasten keskimääräisen ke-hityksen mukaan. Osa nuorista pu-toaa kelkasta pois. Vian katsotaan olevan yksilön pääkopassa, vaikka kyse olisi järjestelmästä. Rimpelä toivoo, että ope-tuksessa huomioitaisiin yksilölliset tarpeet. Hän ehdottaa myös oppi-velvollisuusiän nostamista 20:een.

Aiemmin töitä riitti, vaikkei loista-nut koulussa. Nyt niin sanotut mie-hiset työt vähenevät, mutta naisval-taisten alojen työpaikat lisääntyvät. – Monelle miehelle alan-vaihto heikommin palkattuun am-mattiin on vaikeaa, kertoo SAK:n Bergholm. Naisvaltaisten alojen palkan korottaminen helpottaisi ti-lannetta. Nykyään yhtä suuri osa miehistä ja naisista on töissä. Mies-ten työllisyysaste on kuitenkin ra-

pautunut jo kauan. Samalla naisten työllisyys parantuu. Naiset ovat sopeutuneet rakennemuutokseen paremmin: he kouluttautuvat ja hakeutuvat tarvit-taessa miesvaltaisille aloille. – Nyt meidän miesten tulisi miettiä, miten sopeutua maailman muutoksiin, Bergholm sanoo.Tasa-arvokeskustelu liukuu helpos-ti sukupuolten sodaksi. Bergholm moittii vastakkainasettelua. – Miesten ongelmat heijas-tuvat laajalti yhteiskuntaan. Heidän hyvinvointinsa on naistenkin etu.

SAK esitti tasa-arvoministeri Paa-vo Arhinmäelle miespoliittisen ko-mitean perustamista. 1970-luvul-la naisten epätasa-arvoa tutkinut komitea nosti keskusteluun useita ehdotuksia naisten aseman paran-tamiseksi. Komitean sijasta Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo perustaa työryhmän. – Työryhmä järjestää esi-

merkiksi teemakeskusteluja ja ke-hittää vuorovaikutusta ministeriöi-den ja miesjärjestöjen välillä, kertoo valtiosihteeri Jarmo Lindén.

Ratkaisuna työryhmä

Naisten työelämässä kohtaaman lasikaton olemassaoloa perustellaan hyväksyttäväksi usein naisten lasilattialla, joka estää heitä tipahta-masta yhteiskunnan huono-osaisimpien joukkoon. Itse en näe syytä

syrjintään sii-nä, että jossain muussa tilanteessa yhteiskunnan trampoliini ottaa vastaan. Syrjimisen ja syrjäytymisen välinen ero tuntuu olevan veteen piirretty viiva, minkä vuoksi liian usein naisten syrjinnästä kieltäydytään keskustelemasta, koska miehetkin syrjäytyvät - ja toisin päin. Huoli pojista koulumaailmassa on osittain aiheellinen, mutta toisaalta on myös osoitettu, kuinka pojat saavat kouluissa osakseen positii-vista erityiskohtelua. Tytöt ovat etulyöntiasemassa koulumaailmassa, mutta heiltä myös odotetaan enemmän samojen arvosanojen eteen. Aka-teemisessa maailmassa en olisi huolissani miesten aliedustuksesta. Yli-opistojen sukupuolittumista kuvataan usein sukupuolisaksien metaforalla,

joka havainnollistaa osuvasti, kuinka opintojaan aloittavista naisia on suurin osa, mutta mitä pidemmälle akateemisia rappusia nous-

taan, sitä vähemmän naisia on mukana. Korkeakoulutus ei myöskään takaa naisille koulutusta vastaavia töitä. Esi-

merkiksi Helsingin yliopistosta väittelleistä 59 % oli nai-sia vuonna 2005, mutta professoreista naisia oli vain

25,2 %. Työelämässä on edelleen naisten ja mies-ten aloja. Naisen euro on edelleen eri selvitys-ten mukaan 80–96 senttiä. Naisille kertyy myös enemmän työttömyysvuosia. Vääristymää pe-rustellaan vuoroin yksilöiden ominaisuuksilla, vuoroin naisten korkeammalla eliniällä, joka taas johtaa useampiin eläkevuosiin. Mikään näistä epäkohdista ei oikeuta miesten syrjäytymistä. Eikä mikään miesten syrjäytyminen oikeuta nais-

ten syrjimistä. Sen sijaan, että pohditaan, kumpia syrjitään enemmän, voitaisiin yhteisymmärryksessä

tunnustaa, että sukupuolista syrjityin ei ole mies eikä nainen vaan sukupuolivähemmistön edustaja.

TIESITKÖ?

Miesten osuus korkeakouluopis-kelijoista on 45 %.

Miesten osuus vangeista on 93 %.

Miesten riski joutua työttömäksi on lähes kaikilla toimialoilla suurempi kuin naisilla.

Miesten osuus asunnottomista on 80 %.

Lähteet: Ara.fi, Rikosseuraamus, Tilastokeskus, OKM

Näkökulma:

Janica Rantanen

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan miesten hyvinvointi on naisten-kin etu.

7Rönsy 1/2013

Mertsi Murmann

Nokkapokka Tällä palstalla väitellään ajankohtaisista kysymyksistä

Sukupuoli – biologiaa vai performanssia?Sukupuolentutkimusta on tehty Suomessa naistutkimuksen nimellä vuosikymmeniä ja opetet-tu yli 20 vuotta. Vuodesta 2005 sukupuolentutkimuksesta on voinut väitellä tohtoriksi. Biologit syyttävät sukupuolentutkimusta epätieteelliseksi ja liian poliittiseksi. Sukupuolentutkijoille objek-tiivista tiedettä ei ole olemassakaan. Heille kaikki tiede on näkökulmasidonnaista. Mitä on suku-puoli ja sukupuolten välinen tasa-arvo? Tietokirjailija Osmo Tammisalo vastaa biologian näkö-kulmasta ja queer-aktivisti Sade Kondelin sukupuolentutkimuksen opiskelijana.

Kuinka sukupuoli muotoutuu?

Osmo: Biologiassa sukupuolen määritelmä on selkeä. Se, jolla on isommat sukusolut, on naaras; se, jolla on pienemmät, on koiras. Mää-ritelmä on oivallinen, koska se kat-taa kaikki suvullisesti lisääntyvät lajit. Se ei myöskään ole ristiriidassa sen kanssa, että toisinaan joku kokee syntyneensä väärään sukupuoleen. Sukupuolikromosomit, sukuelinten rakenne, hormonitasot, identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ei-vät kuitenkaan vaihtele yksilöiden välillä satunnaisesti vaan ne esiin-tyvät systemaattisesti tietynlaisina ryppäinä, kaikissa kulttuureissa ja kaikilla lajeilla.

Sade: Tämänhetkisen ymmärrykse-ni perusteella sukupuoli rakentuu ruumiillisten yksilöiden uudelleen tuottamista kulttuurisista suku-puolen käsityksistä ja sukupuoliu-topioista. Käsitykset sukupuolesta ohjaavat sukupuolen tekemistä ja yksilölliset sukupuolen perfor-manssit ohjaavat käsityksiä suku-puolesta.

Miten sukupuolet eroavat toisis-taan?

Osmo: Selkeimmillään sukupuol-ten väliset erot ovat fyysisissä omi-naisuuksissa. Jos otetaan satunnai-nen ryhmä miehiä ja naisia, nainen on harvoin ryhmän paras kuulan-työntäjä. Henkisissä ominaisuuk-sissa taas on eniten päällekkäisyyt-tä. Yllätyksettömästi keskimääräiset erot ovat suurimpia lisääntymiseen liittyvissä piirteissä.

Sade: ”Naisten” ja ”miesten” väli-nen ”ero” on ”biologisesti” ja ”neu-ropsykologisesti” suurin piirtein yhtä merkittävä kuin punatukkais-ten ja ei-punatukkaisten välinen biologinen ja neuropsykologinen ero.

Sukupuolia on yhtä monta kuin ihmisiäkin, vai kuinka..?

Osmo: En keksi syitä, miksi suku-puoli kannattaisi määritellä samak-si kuin yksilö. Ihmisten toki pitäisi suhtautua toisiinsa yksilöinä, ei ryhmän edustajana, mutta lennok-kaat määritelmät eivät tässä auta.

Sade: Sukupuolen luokittelua ja määrittelyä käsittelevän esseeni mukaan sukupuolia on vähintään 19 683. Luku perustuu siihen, että voidaan nimetä erilaisia osatekijöi-tä, joista nykyisen käsityksemme mukainen sukupuoli muodostuu. Näitä ovat esimerkiksi anatominen,

hormonaalinen ja juridinen suku-puoli sekä sukupuolen ulkoinen il-maisu. Jos ajatellaan, että jokaisella näistä ominaisuuksista on mahdol-liset arvot ”mies”, ”nainen” ja ”siltä väliltä” ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, on mahdollisia suku-puolia valtava määrä.

”Sukupuolen tutkimus on poli-tiikkaa, ei tiedettä.”

Osmo: Sukupuolentutkimus on siinä määrin tieteellistä kuin siinä pyritään empiirisen aineiston pe-rusteella kumoamaan teoreettisia lähtöoletuksia. Poliittista ala on siinä määrin kuin sen teorioita ja tuloksia ohjaa pyrkimys vaikuttaa maailman asioihin. Näillä perustein suuri osa takavuosien naistutki-muksesta ei saa puhtaita papereita. On kiusallista, että naistutkimuk-sen oletettiin edistävän naisten oi-keuksia, kun se samanaikaisesti ohjasi nuoria ja lahjakkaita naisia tyhjänpäiväiseen sanaleikittelyyn. Koska ala tällä tavoin marginali-soi naisia ja sukupuolinäkökulmaa entisestään, 1990- ja 2000-lukujen naistutkijat lakkauttaisivat alan itse, jos he olisivat johdonmukaisia.

Sade: Kaikki tutkimus on joka ta-pauksessa poliittista. Sukupuolen-tutkimuksellinen ja feministinen tieteenkritiikki tuottaa arvokasta analyysia siitä, millä eri tavoin tie-teellistä kieltä on syytä tulkita.

Mitä sukupuolten tasa-arvo on?

Osmo: ”Samasta työpanoksesta sama palkka” on eräs tasa-arvon määritelmä. Se on myös helppo toteuttaa. Lisäksi kannatan tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille, vaikka sellaisenaan vaatimus onkin epätarkka: Riittääkö, että lähtöti-lanne on kaikille sama vai pitääkö kaikilla kirjaimellisesti ja kaikissa elämänvaiheissa olla samanlainen mahdollisuus menestymiseen? Missä määrin valtiolla on oikeus puuttua yksilöiden päätöksiin? Ta-sa-arvon ja vapauden välillä on aina ristiriitaa.

Sade: Tasa-arvo ylipäätään on epä-tyydyttävä tavoite. Tasa-arvopolitii-kassa on aina kyse pyrkimyksen, ei todellisen ja saavutettavan tavoit-teen nimeämisestä. Ajatus siitä, että kaikki marginaaliryhmät voitaisiin ulkopuolelta käsin tunnistaa, nime-tä ja rajata, on naurettava.

Teksti: Petra Kosonen Kuvat: Janica Rantanen www.boziglefactory.com

” ’Naisten’ ja ’miesten’ välinen ’ero’ on ’biolo-gisesti’ ja ’neuropsyko-logisesti’ suurin piirtein yhtä merkittävä kuin punatukkaisten ja ei-punatukkaisten välinen biologinen ja neuropsy-kologinen ero.”

Sade Kondelin

”1990- ja 2000-lukujen naistutkijat lakkauttaisivat alan itse, jos he olisivat johdonmukaisia.”

Osmo Tammisalo

8 Rönsy 1/2013

Älykkäällä ihmisellä on hyvät aivot. Hänet on varustettu hy-vin kohtaamaan uusia asioita ja muistamaan vanhoja. Viisas hänestä tulee vasta kokemuksen myötä. Viisas on kirjanoppinut tai jonkin muun taidon tietäjä. Jokainen viisas lienee viisas vain omalla maallaan. Silti, kun elät, viisastut.

-Älykkäätsähköverkotjakaupungitpelastavatvielä maailmaan. -Viisailtakaivataanvastauksiaihmiskuntaa uhkaaviinongelmiin. -Onfiksuakierrättää,ostaakäytettynäjakuluttaa kohtuudella.

Suomalaisen sananlaskun mukaan hullu paljon työtä tekee, vii-sas pääsee vähemmällä. Viisaus ei aina löydy sananlaskuista. Viisauden eteen on hikoiltava – tai pian ihmiskunta hikoilee. Platon teki aikanaan eron viisaan ja filosofin välille. Viisautta on Platonin mukaan vain harvoilla (ja Jumalalla). Filosofi, viisauden rakastaja, tavoittelee viisautta, koska hänel-lä ei sitä ole. Olemme kaikki filosofeja – paitsi itsestään liikaa luulevat tyhmät. Viisauden rakastelu on vaarallinen laji. Tieto on ankara rakastaja, joka kahlitsee jalkasi totuuden lyhtypylvääseen. Sen pitäisi ruoskia eteenpäin, mutta liian usein se lamaannuttaa.Minä teen eron filosofin ja fiksun välille. Fiksuus ei yleensä tarkoita mitään. Puhekielellä voimme sanoa jonkun vaikuttavan fiksul-ta. Tämän mielikuvan synnyttämiseen riittää kuitenkin älyl-linen nopeus, ketteryys ja harkittu kuori. Fiksu on näyttelijä. Fiksu on älykäs, joka viisaasti feikkaa. Fiksu ei ole niin tyhmä, että tunnustaisi tyhmyyten-sä. Siksi fiksu pärjää eikä ajaudu umpikujiin, vaan porskuttaa eteenpäin hämärässään. Fiksu myös pukeutuu fiksusti ja siten sopeutuu fiksuun joukkoon. Saman kolikon kahtena puolena sekä filosofi että fik-su rakentavat älykkyytensä päälle. Toinen kieltää viisauden. Toinen ei välitä siitä. Ovat kuin kyräileviä sisaruksia. Apinasta sen sijaan ei saa ihmistä, vaikka sen pukisi. Filosofi ja fiksu tappelivat. Kun katsot ympärillesi, kumpi on voittamassa?

PakinaSimo Raittila

Onko sivistys voittamassa?

Yhteishaku 4.3.–3.4.www.amkhaku.fi

KETÄ KIINNOSTAA

minkälaisessa ympäristössä elämme ?

hamk.fi/kestavakehitysfacebook.com/HAMKkestavakehitys

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on Etelä-Suomen johtava luonnonvara- ja ympäristöalan kouluttaja. HAMKissa opiskelet kestävän kehityksen asiantuntijaksi joko päiväopiskeluna tai työn ohessa.

YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK) – Kestävän kehityksen koulutusohjelma, Forssa

Opinnot tähtäävät laaja-alaiseen ympäristöalan, -lainsäädännön ja -hallinnon osaamiseen. Opinnoissa voit valita esim. ympäristöviestintää, materiaalivirtojen hallintaa, kehitysyhteistyöopintoja.

Osuuskunta Team Kestävän kautta tarjoutuu mahdollisuus oppia yrittäjyyttä ja solmia kontakteja työelämään jo opiskeluaikana. Osuuskunta on opiskelijoiden perustama ja omistama.

Lisätiedot:hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504

Mitä tapahtuu, kun reilut 50 vihreää nuorta eri puolilta Eurooppaa laitetaan viikoksi yhteen tilaan keskustelemaan eurokriisistä ja EU:n demokratiasta? Se selviää maaliskuussa, kun Euroopan vihreidennuorten FYEGin (Federation of Young European Greens) talvileiri pyörähtää käyntiin Vihdissä. Leiri järjestetään 2. – 9. maaliskuuta Leiri-keskus Enä-Sepässä, joskin leirin aikana vieraillaan myös Helsingissä. Talvileiri on FYEGin vuoden suurin tapahtuma ja käsitteenä jo legenda. Nyt talvileiri järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Leirin teemana on “Youth Voices for Strong European Democracy”. Demokra-tiateema näkyy ohjelmassa muun muassa EU:n demokratiavajeen ja eu-rokriisin vaikutusten pohtimisena sekä EU:n tulevaisuuden visiointina. Viikon kestävään leiriin mahtuu niin asiantuntijaluentoja, keskusteluja kuin rentoa yhdessäoloakin. Leirillä ovat kouluttamas-sa muun muassa saksalaiset MEPit Gerald Häfner ja Sven Giegold. Osana leiriä järjestetään myös avoin seminaari, jossa on puhujana tutkija ja demokratia-aktivisti Rolf Büchi. Ohjelmasta ei unohdeta myöskään tutustumista talviseen metsäluon-toon. Leiri tarjoaa sille osallistu-ville vinolaisille erinomaisen tilai-suuden tutustua eurooppalaisiin kollegoihinsa – ilman että tarvitsee matkustaa tuhansia kilometrejä.

Gerald Häfner, Sven Giegold ja Rolf BüchiFYEGin talvileiri tuo mukanaan huippuluokan puhujia

Teksti: TaruAnttonenKuva: VesaKuosmanen

9Rönsy 1/2013

Ruoantuotannon armoilla

Yrityksien kansainvälisiä vaikutuksia tut-kiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi tammikuussa raportin, joka käsittelee ar-

kaa aihetta ruoantuotannon epäeettisyyden osal-ta. Halvalla on hintansa – Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus -raportti selvitti kotimais-ten kauppaketjujen käyttämien edullisten tuote-merkkien alkuperää ja niiden valmistukseen liit-tyviä ihmisoikeuksia loukkaavia prosesseja. Kansalaisjärjestön julkaisun mukaan Rainbow-, Pirkka- ja Eldorado-tuotteissa käytet-tyä ananasmehutiivistettä ulkomailla valmistava Natural Fruit -tehdas kohtelee työntekijöitään täysin ala-arvoisin työehdoin. Työntekijät pako-tetaan Thaimaassa sijaitsevassa tehtaassa muun muassa päivittäisiin 5–10 tunnin ylitöihin, ja heille maksettava palkka on laittoman alhaista. Myös tehtaan työntekijöiden passeja ja työlupia on johdon toimesta takavarikoitu. Näin ollen työntekijät eivät pysty vaihtamaan työpaikkaa maan sisällä. Raskauttavien syytteiden jatkok-si tehtaalla käytetään lapsityövoimaa sekä vä-kivaltaa työntekijöitä kohtaan. Myös kahdesta tarkastelun kohteena olleesta thaimaalaisesta tonnikalatehtaasta löytyi räikeitä ihmisoikeus-loukkauksia, kuten ylityöpakkoa pidätyksiä pal-koista. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala korostaa, että avain tilanteen parantami-seen löytyy yhteistyön tiivistämisen, paremman valvonnan ja tuotantoketjun työolojen ehostami-

sen kautta, ei tehtaiden kanssa tehtä-vän yhteistyön lopettamisen uhalla. S-ryh-mä on sopinut välittäjäyrityksensä kans-sa, että Natural Fruits -tehdasta ei käytetä ennen kuin siellä analyoidaan vastuullisuus-asioita. Myös tuotantoketjun alihankkijoiden tarkastuskäytäntöjä edistetään ja tehostetaan.

Hankalassa välikädessä tehtaiden työn-tekijöiden lisäksi ovat kotimaiset kuluttajat. Ra-portin nimen mukaisesti halvalla on hintansa, ja näin ollen ruoantuotannon prosessiketjun epä-eettisyys kaatuu aivan liian usein pienituloisen kuluttajan harteille kannettavaksi.

Halvalla on hintansa. Kotimaisten kauppaketjujen käyttämien edullisten tuotemerkkien alhainen hinta perustuu ihmisoikeusloukkauksiin. Tällä hetkellä vastuun eettisyydestä kantaa kuluttaja.

Teksti: Touko NiinimäkiKuva: Turkka Louekari

Ilmastonmuutoksen olemassaoloa kritisoi-daan joskus sillä, että paikalliset kokemukset eivät tue globaalia muutosta. Kuitenkin eräs

alue, jossa muutos on tapahtunut systemaattises-ti ja jatkuvasti pahenevana on arktinen alue, joka koki viime kesänä uuden minimitasonsa. Muu-toksen vaikutukset ovat dramaattisia, erityisesti alueen biosfäärille, sillä pohjoisen eliöstön so-peutuminen on vaikeaa – pohjoisemmaksi kun

ei pääse. Paras ja perimmäisin keino hillitä ilmas-tonmuutosta on vähentää kasvihuonepäästöjen määrää. Tähän tavoitteeseen tulee päästä, mutta arktiselta alueelta on loppumassa aika. Juokse-vaan tiimalasiin tulisi löytää jostain lisää hiek-kaa, jotta poliittiset päättäjät saavat päätöksiä tehtyä. Eräs mahdollinen vaihtoehto on löytynyt uusista ilmakehätutkimuksista: pienhiukkas-

päästöjen kontrollointi. Viime aikoina huomion kohteeksi on päässyt musta hiili eli tuttavallisemmin noki. Nämä hiukkaset ovat erikoisia siinä mielessä, että ne imevät itseensä helposti säteilyä, lämmit-tävät ilmakehää ja sulattavat lumikenttiä. Uusi-en arvioiden mukaan mustan hiilen vaikutukset ovat hyvin merkittäviä. Erityisesti hiilidioksidin vähentämisessä ongelmana on, että se on hyvin pysyvää kaasua eikä poistu nopeasti ilmakehästä. Vaikka sen päästöt lopetettaisiin huomenna, pysyisivät vai-kutukset voimassa vielä vuosikymmeniä. Pien-hiukkaset taasen poistuvat nopeasti, jopa päi-vissä, esimerkiksi sateen huuhtelemina. Tämä merkitsee sitä, että vähennysten vaikutukset ovat hyvin nopeasti nähtävissä. Tekemällä suhteessa halpoja ratkaisuja ja vähentämällä mustan hiilen päästöjä voidaan saavuttaa nopeita vähennyksiä maapallon sätei-lypakotteeseen, jolloin arktisella alueella voi olla joitain vuosia lisää elinaikaa. Poliittisessa mieles-sä tähän liittyy kuitenkin haaste: Miten vakuut-taa päättäjät siitä, että myös hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää, jos pitkäjänteisiä tuloksia halu-taan saavuttaa? Tämä voi olla vaikeaa, mikäli tällaisella ”yhden kortin ihmeellä” voidaan saa-vuttaa nopeita tuloksia kertaluonteisesti. Toivo-kaamme viisautta päättäjiltä, jotta ongelmaa ei tulkita ratkaistuksi – olemme vain ostaneet itsel-lemme lisää aikaa.

Mustan hiilen vähentämisestä apu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen

”Yhden kortin ihmeellä” voidaan saavuttaa nopeita tuloksia kertaluonteisesti.

Teksti: Risto KarinkantaKuva: NASA/Gobbard space flight center scientific visualization studio

Jäätikön tilanne syyskuussa 2012. Keltainen linja kuvaa vuoden 1979 tilannetta.

10 Rönsy 1/2013

Sivistystä koko elämä

Mikko Kauppinen

Oppiminen ja itsensä kehittäminen on elämän mittainen matka. Ku-vaajamme tapasi viisi erilaista oppijaa alakou-lulaisesta senioriin.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskeleva Ippe Petäjäsalo käy koulun ohella töissä nuorisotalolla Tuusulassa. Valmis-tuttuaan hän haluaisi jatkaa opiskelua yhteisöpedagogiksi.

Frans Duldin, 20, aloitti ympäristöpolitiikan opinnot Tampereen yliopistossa viime vuonna. Biologiasta ja luonnosta kiin-nostunut Frans tuli yliopistoon Meri-Porin ympäristölukion kautta. Fransin mielestä parasta yliopistossa on tekemisen vapaus ja laaja sivuainevalikoima.

Rönsy 1/2013 11

Kaikki käyttöön. Liisa Joki-nen, 76, opiskelee Tuusulan kansalaisopiston kurssilla, jolla luodaan vanhoista vaatteista uutta. Liisan mielestä kansalais-opiston tarjonta on äärettömän hyvää. Kuvassa valmistuvat pitkät housut omaan käyttöön.

Kuuden vuoden yhteistyö. Yhdeksänvuotias Milja käy puhe-terapiassa kerran viikossa. Milja syntyi kuurona, mutta kuulee nyt kolmevuotiaana saadun sisäkorvaistutteen ansiosta.

Jatko-opiskelija Julia Jansson, 28, on tullut etsimään kirjoja Hel-singin yliopiston kirjastoon. Julia on opiskellut aiemmin valtio-tieteellisessä tiedekunnassa, ja nyt hän opiskelee oikeustiedettä.

Rönsy 1/201312

Minea Fahlenius, 37, on taksinkuljettaja, kahden lapsen äiti ja uuspakana.

Esi-isien henkiä kunnioittava poly-teisti viettää juhlapyhiäkin lähinnä esikristillisen perinteen mukaan. – Eklektinen diskordianisti-nen wicca, määrittelee itsensä puo-lestaan uskontotieteilijä Essi Mä-kelä, 26. Hänen uskonsa ytimessä on luovan kaaoksen ja järjestyksen tasapaino sekä kyseenalaistava ajat-telu. Molemmat toteuttavat us-kontoaan elämässään. Esimerkiksi Minean lasten nimenantoseremoni-at olivat pakanallisia. Sekä Minea että Essi ovat myös aikanaan käy-neet istumassa koulun uskonnon-tunnit. Essi oli yläasteella ateisti,

mutta löysi wiccan ennen lukiota. Lukiossa Suomen uskontojen kurs-silla hän piti kaverinsa kanssa esi-telmän wiccasta, mikä korvasi vie-railutunnin. – Yläasteen tunneilla käsi-tellään muka muita uskontoja. Lu-etellaan jumalia ja sit sä mietit, että siel on apinanpääjumala ja norsun-pääjumala. Oot silleen ”w-t-f, vitun hullut”, Essi naurahtaa.

Minean lapsille Jeesus on ollut kä-sitteenä kaukainen. Kun hän vei lapset käymään kirkoissa, krusifik-sit järkyttivät. Lapsiin väkivaltaku-vasto vielä tehoaa: – Ne oli niistä silleen ”äiti,

kauhean näköinen setä roikkuu tuolla”. Onhan se vähän radikaali ilmestys. Uskonnot esitetään koulus-sa vieraannuttavasti, Minean mie-lestä kuin lasivitriiniin säilöttyinä. Moni ei ajattele, että uskonto voi olla jotain elävää ja henkinen koti löytyä jonkun vieraan uskon paris-ta. Koulun uskonnollinen oh-jelma on myös ongelma. Elämän-katsomustiedossa olevat lapset saa-tetaan joulukonsertin aikaan laittaa läksyntekoon toisten juhliessa. Mineaa mietitytti myös vanhemman lapsen halu katso-maan Luciaa, joka martyroitui, ettei joudu pakanan kanssa naimisiin. Hän päästi lapsen silti. – Mun näkemys eroaa mo-

nen uskonnottoman näkemyksestä siinä, että musta ihmisellä pitää olla näkemyksellinen tausta. Uskontoa on helpompi lähestyä niin, että sul-la on näkemyksellinen pohja ja tar-vittaessa kyky ajatella itsenäisesti ja muuttaa mielipidettä.

Suomalaisten pakanoiden yhteis-työjärjestö Pakanaverkko ry otti vuonna 2011 kantaa kaikkia maa-ilmanuskoperinteitä opettavan uskontotiedon puolesta. Essin ja Mineankin mielestä käytännössä tunnustuksellisesta oman uskon-non opetuksesta pitäisi luopua. Kouluissa evankelis-luteri-lainen opetus kertoo muista uskon-noista vain ohimennen. Pääviesti on yhä, että Jeesus pelastaa. Oman uskonnon opetuskaan ei toteudu tasa-arvoisesti: – Eihän yhteiskunnalla riitä resurssit siihen, että joka hiipparille pistetään opetusta pystyyn, Minea arvioi. Siksi valtion tukemaa tun-nustuksellista opetusta ei pitäisi olla. – Ateistin näkökulmasta ne on samaa paskaa eri paketissa. Len-tävä spagettihirviö, Allah tai Kali, Minea tiivistää. Uskovaiset tuntuvat ym-märtävän toisiaan yllättävän hyvin. Minean lestadiolaiset sukulaisetkin tulivat lasten nimenantojuhliin. Sil-ti Essistä uskonnolliset instituutiot ovat usein pahasta. – Mutta se yksilöllinen usko. Jos siitä saa jotain, se on hyvä.

Koulujen uskonnontunneilla ei opeteta, että voit valita toisinOn yllättävää ajatella pakanauskontoihin kuuluvien käyneen kristillisillä uskonnontun-neilla. Vaikka uskova ymmärtää toista, ei uskontojen tasa-arvo vielä toteudu.

Pääviesti on yhä, että Jeesus pelastaa

Uskonnot lasivitriineissä

Teksti: Simo RaittilaKuvat: Eve Tervahartiala

13Rönsy 1/2013

Eurooppa kuuluu kaikilleTalouskriisi on leikannut etenkin nuorien työpaikkoja ja toimeentuloa Euroopassa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat myös maiden välillä ja niiden sisällä. Yhä syvemmät hyvinvointierot uhkaavat jopa turvallisuuttamme, jos yhteiskuntarauha järkkyy.

Satsaamalla vihreään talouteen ja tulevaisuuden kasvualojen työpaikkoihin rakennamme yhteistä Eurooppaa, joka kuuluu kaikille.

Tule mukaan!

Tarja

Pidetään yhteyttäwww.tarjacronberg.fi

www.twitter.com/tarjacronbergwww.facebook.com/tarjacronberg

rauhanaktiivi, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja

Uuden ajan tavaratalo, josta löydät monipuolisen valikoiman ekologisesti tuotettuja kodintarvikkeita, sisustustuotteita ja lahjatavaroita.Tutustumisen arvoinen paikka!

www.facebook.com/ekotavarataloekotin

Omatoiminen opiskelu niin sanottujen MOOCien (Mas-sive Open Online Course)

eli verkossa käytävien massakurs-sien avulla on kasvussa. Kieliä on voinut opiskella verkossa pitkään, mutta nyt maailman parhaat yli-opistot lataavat luentojaan kaikkien katsottavaksi nettiin ilmaiseksi. Nykyisin järjestetään myös avoimia kursseja, joilla keskustel-laan verkossa muiden kurssilaisten kanssa, pidetään kokeita ja saa-daan todistukset kurssin päätteek-si. Näistä palveluista tunnetuim-pia ovat Coursera, Khan Academy ja edX, jotka tarjoavat esimerkiksi Harvardin, MIT:n ja Stanfordin yli-opistojen kursseja.

Yhä useammalla on mahdollisuus kouluttautumiseen varallisuudes-ta tai asuinpaikasta huolimatta. Huippuyliopistojen luennot ja ma-teriaalit ovat nettiyhteyden päässä, eikä niistä enää tarvitse maksaa maltaita. Esimerkiksi Yhdysvallois-sa maksut voivat olla jopa 50 000 dollaria lukukaudessa. Amerikka-laisnuorilla, jotka ovat ottaneet vel-kaa rahoittaakseen opiskelunsa, on maksettavanaan keskimäärin 27 000 dollaria valmistumisen jälkeen. Täs-sä vaiheessa monet tulevat siihen tulokseen, että virallinen yliopisto-koulutus ei kannata, varsinkin kun saman voi saada netistä ilmaiseksi.

Verkossa on paljon tietoa, mutta suurinta osaa siitä ei ole järjestetty loogisesti eteneviksi tutkintopake-teiksi. Verkosta ei myöskään saa pa-lautetta opettajilta tai professoreilta, ja yksinkertaisia konetarkistettavia kokeita lukuun ottamatta oman op-pimisen testaaminen on hankalaa. Jos kurssilla on 100 000 opiskelijaa, kukaan ei tarkasta kaikkien esseitä saati keskustele opiskelijan kanssa opiskeluja ja uraa koskevista kysy-myksistä. Myös suhteet omaan am-mattikuntaan, oppialaan ja työelä-mään voivat jäädä heikoiksi. Monet pelkäävät, että ver-kossa yksin opiskelevien sosiaaliset taidot eivät kehity. Tämä voi pitää paikkansa joidenkin osalta, mutta ei ole mikään suuri ongelma. Useim-mat nettiakatemiat kannustavat oppijoita keskustelemaan kurssien omilla keskustelupalstoilla, teke-mään yhteistyötä ja jopa tapaamaan kasvokkain. Esimerkiksi Coursera käyttää Meetup-palvelua, josta voi tarkistaa, onko lähistöllä kurssito-vereita ja sopia esimerkiksi opinto-piirejä. Yksi iso ongelma verkko-kursseissa on edelleen: useimmat työnantajat eivät tunnusta verkos-ta saatua osaamista, vaan vaativat tutkintotodistuksia virallisilta insti-tuutioilta.

Verkkokurssit sopivat parhaiten oman osaamisen täydentämiseen, eivät välttämättä kokonaisen tut-kinnon opiskeluun. Työntekijä voi esimerkiksi sopia työnantajan kans-sa opettelevansa jonkin asian itsek-

seen, ja siihen voi ehkä käyttää jopa työaikaa. Verkon massakurssit ovat kuitenkin toistaiseksi vielä suhteel-

lisen kehittymättömiä. Kaikki nii-hin sisältyvät mahdollisuudet eivät varmasti ole tulleet vielä esiin. SariannaMankki

EsimerkiksiBerkeleynyliopistonsuosituimmatkurssitovatkat-sottavissaYoutubessa.

Nettikurssit lisäävät ta-sa-arvoa

Nettiopiskelun aikakausi vasta alussa

Vielä riittää petrattavaa

Sivistys ulos instituutioista:Maisteriksi netissäIhmineneitarvitseoppiakseenjuurimuutakuinrutkastimotivaatiotajanettiyhteyden

14 Rönsy 1/2013

Kieliä ja kulttuuria“Yleissivistyksellä (saks. Allgemein-bildung) tarkoitetaan pohjasivis-tystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tie-doista, taidoista ja hyvistä tavoista”, määritellään Wikipediassa. Mistä nykyihmisten yleissi-vistys sitten muodostuu? Ehkä on pa-rasta lähteä liikkeelle koulusta. Eri-tyisesti lukio suorastaan markkinoi itseään yleissivistävänä oppilaitok-sena. Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä nykyisin ole juurikaan merkitystä sillä, tietääkö monta historiallista vuosilukua, eläinlajin latinankielistä nimeä tai kemian kaavaa ulkoa – var-sinkaan, kun harva meistä niitä joka-päiväisessä arjessaan tarvitsee. Turhista nippelitiedoista on hyötyä, jos tavoitteena on voittaa Trivial pursuit -tietovisa. Käytännön elämässä kuitenkin esimerkiksi In-ternet tuo tiedon mukanaan kaikki-alle ja kirjastoon tarpomisen sijaan moni klikkaa vain Wikipedian auki. Siksi kouluissa tulisi ottaa yhä enem-män huomioon uudenlaisia taitoja: medialukutaitoa, tiedonhankintaa ja teknisiä taitoja. Ylioppilaskirjoitus-ten muuttuminen vähitellen sähköi-seen muotoon on tästä näkökulmasta oikeansuuntaista kehitystä, mutta koulumaailma tuntuu silti olevan lii-an monta askelta kehitystä jäljessä. Yleissivistys kuuluu kaikil-le. Suomalaiset ovat etuoikeutettuja koulutuksen ollessa melko laadu-kasta ja maksutonta. Siitä, että kou-lutus säilyy kaikkien saavutettavissa olevana ja myös kansainvälisesti ar-vostettuna, tulee huolehtia jatkossa-kin. Työelämän vaatimukset ovat kuitenkin melko ristiriitaiset. Toi-saalta olisi hyvä olla syvää osaamista kapeasta erikoisalasta, toisaalta esi-merkiksi alanvaihdokset ovat yleis-tyneet, jolloin myös uuteen tilantee-seen sopeutuminen ja laaja-alainen osaaminen ovat paikallaan. Kuiten-kin tulee muistaa, että sivistys ei ole synonyymi menestykselle.

Vaikka yleissivistys ei edellytäkään pikkutarkkaa kirjaviisautta, kielellä ja siten myös kirjallisella sisällöllä on kuitenkin merkitystä. Hyvät kie-lelliset valmiudet ja viestintätaidot helpottavat sivistyneen vaikutelman jättämistä. Kansainvälistyneessä maailmassa vieraiden kielten osaa-minen on hyväksi, ja muiden kult-tuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen on sekin positiivista. Kulttuurikin lienee jossain määrin osa yleissivistystä. Kaikki tietänevät, kuka on maalannut Mona Lisan, ja kyllä Kalevalan ja muiden kotimaisten kirjallisuusklassikoiden tankkaus koulussa on yhä perustel-tua. Modernin sivistyskulttuurin pii-rissä pitäisi kuitenkin olla tilaa mah-dollisimman laaja-alaiselle skaalalle erilaisia kulttuurimuotoja, myös val-tavirran ulkopuolelta.

Vaikka koulutus ja kulttuuri nouse-vatkin ensimmäisenä mieleen sivis-tystä pohditaessa, on sivistys laajem-pi kokonaisuus. Filosofi Eero Ojanen nostaa esiin “sydämen sivistyksen” (Sivistyksen filosofia, 2008). Sen mukaisesti sivistys on ensisijaisesti asenne, tapa suhtautua maailmaan ja elämään, eikä mikään tietty opittu kokonaisuus tai käyttäytymismalli. Tässä ollaan mielestäni olen-naisimman yleissivistyksen äärellä. Sivistys on omaehtoista, ja kiinnittä-mällä huomiota omaan asenteeseen-sa ja käytökseensä, voi itseään hel-posti “sivistää”. Kuten tietoja ja taitoja, voi myös hyviä tapoja oppia. Yleissivistyksen vastakoh-ta onkin suppea omaan lokeroonsa juuttuminen siten, ettei edes yritä ymmärtää maailmaa, muita ihmisiä tai yhteiskuntaa. Uskon, että ahdas-mielisyys saavuttaa vähemmän kuin

avarakatseisuus ja hyväksyntä enemmän kuin ennakkoluulot. Toisaalta, vaikka yrittäisikin ymmärtää maa-ilmaa ja toisia parhaansa mukaan, sivistykseen kuu-luu, ettei ole liian sinisil-mäinen. Tietty kriittisyys esimerksiksi mediaa koh-taan tulisi opettaa kou-lussa, samoin uskallus kyseenalaistaa, luoda uutta ja kokeilla itse ulkoa opettelun sijaan. Kuten filosofi Ojanen sanoo, sivistyk-sen perusasiat ovat yksin-kertaisia. Moderni yleis-sivistys ei vaadi mahdot-tomia tietoja, taitoja tai tekoja. Filosofiassa si-vistys nähdään “ihmiseksi tu-lemisena”. Jo-kaisella onkin itse mahdolli-suus vaikuttaa siihen, miten itseään kehit-tää ja millai-seksi ihmi-seksi tulee, jotta pärjäisi nykymaail-massa.

Hyvät tavat kaunistavat

EsseeMinna Manninen

Moderni yleissivistys

15Rönsy 1/2013

Suomen nykyisen koulutusjärjes-telmän hyvät ja huonot puolet?

Alf: Suomalainen koulutus on hy-vää. Ei siksi, että se pärjää Pisa-mittauksissa, vaan koska koulutus on monimuotoista, maksutonta ja täynnä mahdollisuuksia. Elämme kuitenkin muutoksen aikaa, jolloin tulisi miettiä, olemmeko oikeasti niin hyviä kuin kuvittelemme? Toi-sella asteella haaste on uskomatto-man suuret erot. Käsityöaloilla ja tekniikassa on paljon hyvää osaa-mista. Samalla kulttuurialan taso etsii muotoaan, kun media ja kult-tuuri elävät suurta muutosta.

Anita: Suomalainen hyvinvointi-valtio on luonut suhteellisen tasa-arvoisen kansan ja peruskoulun, jossa koululaisten oppimistulokset eivät ole riippuvaisia sosiaalisesta luokasta, kuten monessa muussa maassa. Tämä on kuitenkin muut-tumassa, kun hyvinvointivaltiota puretaan — eriarvoisuus lisääntyy ja kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu kouluviihtyvyyttä, op-pimisen iloa ja koululaisten mielen-terveyttä, suomalaislapset pärjäävät huonosti. Pelkään, että suuressa PI-SA-hybriksessämme unohdamme, ettei kaikki ole hyvin suomalaisessa koulussa.

Miten Suomen koulutusjärjestel-män rakenteita tulisi kehittää?

Alf: Yliopistoissa on paljon ristive-toa. Osa haluaa pysyä klassisessa idealismissa ja humanistiajattelus-

sa. Toiset kannattavat tehostetum-paa ja nopeampaa muotoa. Tulisi miettiä tarkkaan, miksi yliopisto-ja on: yhteiskunnallisen aseman vuoksi, tiettyjen tutkintojen anta-misen takia vai kokonaisvaltaisen merkityksellisyyden luomiseksi? Koska emme voi tietää, mitä tule-vaisuudenvaatimukset ovat, tulisi huippuosaamisen ja tuotantopro-sessin sijaan keskittyä tulevaisuus-ajattelun luomiseen.

Anita: Kannatan niin keinotekoi-set oppiainerajat kuin oppimisen institutionaaliset rajat rikkovaa op-pimista. Olen ollut mukana Otavan Opistossa kehitetyssä ilmiöpoh-jaisessa oppimisessa, jolla tarkoi-tetaan oppiainerajoja rikkovaa ja tutkivaa otetta oppimiseen. Läh-tökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, poik-keuksena perinteisestä oppiaine-jakoisesta koulukulttuurista, jossa opeteltavat asiat on usein hajotettu pieniksi ja irrallisiksi palasiksi. Il-miöpohjaisuus avaa isompaa ikku-naa maailmaan ja sen ymmärtämi-seen. Vaikka säilytettäisiin nykyiset eri koulutuksen ja oppimisen tasot ja oppilaitokset, niin sisällöllisesti yhteistyötä pitäisi tehdä rajoja rik-koen.

Työelämän ovat vallanneet projek-tit ja pätkätyöt. Onko elinikäinen oppiminen oikea suunta?

Alf: Kaiken koulutuksen pitäisi it-sessään tähdätä riittävyyteen eikä siihen, että tarvitsee kuitenkin uutta osaamista. Koulutuksen pitäisi an-

taa pohja tulevaan: kouluttaa opis-kelijoita itsenäisiksi tiedonhank-kijoiksi. Tämän kautta elinikäinen oppiminen on luontevaa ja itsestä lähtevää. Elinikäistä oppimista ei tulisi institutionalisoida. Korkea-koulutuksen pitää antaa alusta op-pimiselle erikoistumisen ja knoppi-tiedon sijaan.

Anita: Elinikäinen oppiminen on luonnollista — ei ihminen lakkaa oppimasta uutta koulusta päästy-ään tai ammattiin valmistuttuaan —mutta se ei saa lisätä paineita jo nyt raskaaseen työelämään. Oppimisen pitäisi olla luonnollinen osa työelä-mää ja lisätä onnellisuutta. Muutos edellyttää myös työnantajilta eri-laista suhtautumista työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Nykyisin jo kahdesta opintopäivästä vuodes-sa nousee älytön häly.

Miten koulutusta pitäisi kehittää, jotta se vastaisi tulevaisuudessa työelämän tarpeisiin?

Alf: Ei työelämää varten pidä kou-luttaa. Jos opintojen alusta valmis-tumiseen kestää viisi vuotta, on kaikki työelämää varten koulutettu jo vanhentunutta. On ylimielistä kuvitella että korkeakoulut pystyi-sivät reagoimaan työelämän tarpei-siin, ne ovat aivan liian hitaita osu-maan kokoajan liikkuvaan maaliin. Kun minä aloitin opinnot, uskottiin Japanin hallitsevan pian maailmaa globaaleilla markkinoilla. Jos kou-lutus olisi ollut pelkästään työelä-mää varten tehtyä, puhuisin nyt japania monen muun kanssa.

Anita: Yhtä hyvin voisi kysyä, mi-ten työelämää pitäisi kehittää, jotta se vastaisi koulutuksen tarpeita. En suostu laatimaan mitään listoja sii-tä, millaisia taitoja tulevaisuudessa ihmisiltä edellytetään, jotta työelä-mässä pärjäisi. Se on reaktiivinen tapa suhtautua osaamiseen ja elä-mään. Sen sijaan haluan puhua pro-aktiivisuudesta. Ihmisen tulee ottaa elämänsä omiin käsiinsä, ei pyrkiä muuttamaan itseään tulevaisuudel-le sopivaksi.

Millaista haluaisit suomalaisen koulutuksen olevan vuonna 2050?

Alf: Haluaisin, että paljon puhut-tu tekninen muutos toteutuisi, että teknologia muuttaisi opetusta oi-keasti. Usein ostetaan teknologiaa ja toivotaan parasta, laitetaan kou-lukirjat iPadiin. Ihmisiä pitäisi opet-taa nuoresta lähtien teknologian hyödyntämiseen ja hallintaan.

Anita: Taiteellista luovuutta ja hu-manistisia aineita tulisi arvostaa enemmän tässä maassa, jossa tek-nologista, luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista on jo vuo-sikaudet korostettu humanistisen osaamisen kustannuksella. Suomi-strategioissa painotetaan luovuutta maan tärkeimpänä osaamisen alu-eena ja tulevaisuuden edellytykse-nä, mutta luovuutta edistävää op-pimisen osa-aluetta ei kuitenkaan tueta tarpeeksi. Tässä on selvä ris-tiriita.

Ennakointi on päivän koulutuspoliittinen hokema, mutta uusia avauksia koulutusjär-jestelmän kehittämiseksi kuulee harvoin. Rönsy raottaa konservatiivisen koulutuspo-litiikan verhoa ja kysyy, miltä tulevaisuuden koulutusjärjestelmä Suomessa voisi näyt-tää. Turun yliopiston tulevaisuudentutkija Anita Rubin sekä Åbo Akademin professori ja kansainvälistä tunnustusta saanut ajattelija Alf Rehn vastaavat.

Minne menet koulutus?

Teksti: Niina RatilainenKuvat: Tuukka Koski Janica Rantanen

“Ei työelämää varten pidä kouluttaa.”

Alf Rehn

“Nykyisin jo kah-desta opintopäi-västä vuodessa nousee älytön häly.”

Anita Rubin

16 Rönsy 1/2013

Pauliina Koljonen toimii Keski-Suomessa etsivän nuorisotyön yhteyshenkilö-

nä Äänekosken kaupungin nuo-risopalveluissa. Koljonen näkee nuorisotakuun tavoitteet ja toteu-tumisen joka päivä työssään. Haa-veet nuorisotakuun välittömästä onnistumisesta on syytä haudata, sillä takuun toteuttaminen takel-telee. – Kun nuorisotakuusta alettiin puhua, ajattelin sen kuu-lostavan liian hyvältä ollakseen totta. Takuun tavoitteet ovat to-della hyviä, mutta siitä puuttuu konkretiaa, kuten kenen vastuulla toimet ovat. Kunnan vastuita ei ole määritelty, eikä kenellekään ole asetettu velvoitteita, ainoas-taan suosituksia, kritisoi Koljo-nen.

Nuorisotakuu on työ- ja elin-keinoministeriön lempilapsi ja Kataisen hallituksen kärkihan-ke. Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä, eli sa-maa kuin etsivässä nuorisotyössä. Hankkeen toteuttamista on kriti-soitu siitä, että hallituksen takin eri taskut tekevät toimia toisiaan vastaan. Samalla kun nuorille halutaan koulutuspaikkoja, on toisen asteen koulutusta leikattu rajusti. TE-keskuksia on keskitet-ty suuriin keskuskaupunkeihin samalla kun nuoria tulisi kohdata henkilökohtaisesti ja keskustella koulutus- ja työnsaantimahdol-lisuuksista. Koljonen näkeekin nuorisotakuussa ristiriitoja. – Toisen asteen koulutus-paikkoja on mitoitettu uudelleen perusasteelta valmistuvalle ikä-luokalle. Kuitenkin syrjäytymis-vaarassa olevat nuoret ovat käy-neet peruskoulunsa jo aiemmin. Ammattikoulussa on korkea kes-keyttämisprosentti, ja suuri mää-rä lukiosta valmistuneista ei jatka opintoja korkeakoulussa, vaikka lukiotutkinnolla on heikot työl-listymismahdollisuudet. Monet nuoret putoavat väliin, jos kou-

lutuspaikat mitoitetaan vain val-mistuville ikäluokille, vakuuttaa Koljonen.

Suurin ongelma nuorisotakuun toteuttamises-sa on aika. Nuor isota-kuun tavoit-teet lyötiin l u k k o o n h a l l i t u s -ohjelmassa 2012 ja sen piti olla voi-massa puoli vuotta myö-hemmin. Tavoite on aika kunnian-himoinen, kun työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2012 perus-opetuksen päättävistä nuorista noin 1700 ei hakenut peruskoulun jälkeen yhteishaussa toisen asteen koulutuspaikkaa, ja yhteishaussa hakeneista valitsematta jäi 5,5 %. 40 000 nuorta on ollut vailla toisen asteen tutkintoa. – Kunnissa olisi tarvittu enemmän aikaa valmis-tautumiseen. Alkuvuo-si on siksi mennyt lievässä paniikis-sa. Jatko huo-lestuttaa, sillä kaikilla meillä on kovat toi-veet nuori-sotakuusta. Tarvitsemme vastuutusta, suunnitelmia ja yhteistyötä entistä enem-män, punnitsee Koljonen.

Niina Ratilainen

Nuorisotakuun todellisuus

Hartaasti odotettu nuorten yhteiskunta-takuu on ollut voimassa vuoden alusta. Maan hallituksen kärkihankkeen mu-kaan alle 30-vuotiaille tulee tarjota kou-lutus- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Mitä nuorisotakuulle kuuluu nyt?

”Omalla äänellä ei kuitenkaan ole väliä”

Irlantilaiset nuoret ovat tuskastuneita maansa politiikkaan.

Tultuani Irlantiin vaihto-opiskelijaksi aloin ihmetellä paikallisten karsasta suh-

tautumista politiikkaan. Epäilin syyksi Irlannin parlamentin han-

kalaa hallintorakennetta, siellä vallitsevia käy-

täntöjä ja erityises-ti finanssikriisiä.

Selkeyttääkseni ajatuksia haas-tattelin cor-kilaista oi-keust ie teen opiskel i jaa , Amina Flyn-nia, 21, joka on kiinnos-

tunut politii-kasta, mutta

ei kuulu mihin-kään puolueeseen.

–Tällä hetkellä ei ole edes väliä, ketä

kansallisissa vaaleissa ää-nestää, sillä valtapuolueet ovat hyvin samanlaisia ja joutuvat kaikki tiukan talouskurin myötä harrastamaan samanlaista poli-tiikkaa, Flynn lataa. – Kun omalla äänellä ei ole väliä toteutettavan politiikan kannalta, nuoret ovat jopa apaat-tisia politiikkaa kohtaan, vaikka

juuri heidän pitäisi tule-vaisuuden kannalta

olla eniten äänessä, Flynn jatkaa.

– Opiske-lijat kuitenkin protestoivat a n k a r a s t i esimerkiksi n o u s s e i t a l u k u k a u -s i m a k s u j a vastaan. Sillä

ei kuitenkaan ole ollut mer-

kitystä, sum-maa Flynn.

Irlannin keskushallinto on kak-sikamarinen ja sisältää erikseen hallituksen. Monet pitävät järjes-

telmää monimutkaisena ja yläka-marin tarkoitusta epäselvänä. – Keskushallinnossa on liikaa edustajia, mikä tekee siitä raskaan ja hitaan. Irlannin hallin-nossa nepotismi on valitettavan yleistä. Hallinto on miesvaltainen ja päättäjät suosivat samaa suku-puolta. Lisäksi naisen poliittinen ura on hankalampi lasten hoidon takia, Flynn selvittää järjestelmän huonoja puolia.

Irlannille euroon liittyminen vuonna 1999 laukaisi hetkeksi Eu-roopan kovimman talouskasvun. Maa oli ennen Euroopan köyhim-piä, mutta luottoluokituksen pa-rantuessa euron myötä sijoittajat säntäsivät Irlantiin ja pääomaa virtasi maan taloudelle. Samalla Irlanti otti paljon lainaa. Maa sai talouskasvunsa ansiosta jopa lem-pinimen “Celtic Tiger”. Vuonna 2008 suunta muuttui. Finanssikriisi horjut-ti Irlantia pahasti. Pankit eivät enää saaneet lainaa ohjauskoron nousun myötä, ja sijoittajien usko Irlannin lainan takaisinmaksu-kykyyn heikkeni. Monet julkiset infrastruktuurin kehitysprojektit tyssäsivät, ja maa joutui tiukan fi-nanssipolitiikan kouriin. Julkisia menoja leikattiin kovalla kädellä, mikä aiheutti työttömyyttä ja sosi-aalisia ongelmia. Alhaisen korko-tason aikaansaama asuntokupla puhkesi, ja paljon asuntoja jäi tyh-jilleen. Sen sijaan, että kansalaiset olisivat aktivoituneet poliittisesti vaikeana aikana, he passivoituivat entisestään. Irlantilaiset ovat kui-tenkin tulleet pikkuhiljaa tietoi-semmiksi politiikasta ja alkaneet protestoida. Nyt näyttää siltä, että irlantilaiset ovat motivoituneita selviämään laman kourista, vaati mitä vaati.

Tuomas LillebergVinolainen aktiivi, joka opisklee Irlannin Corkissa

”Celtic Tiger”

40 000 nuorta vailla tutkintoa

Lempilapselta leikataan

Nepotismia ja miesvaltaa

Mikä Nuorisotakuu?

Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuoti-aille sekä alle 30-vuotiaille vastaval-

mistuneille koulutus-, työkokeilu-, työ-paja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle

juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

17Rönsy 1/2013

KulttuurinurkkaAnna Koppanen

Ryhmäteatterin Huorasatu lähtee liikkeelle ongelmista: lavalle kärrätään Aristoteles penis esillä. Vasta kun hänet on ammut-tu, puhuvat naiset, joiden tulisi hävetä. Ääneen pääsevät prostituoidut, raiskattu, thaihieroja ja epävarma nuori. Vaikka ai-heet ovat hurjia, kerronta on railakasta ja satiirista. Näytelmä naurattaa, mutta sa-malla ujuttaa teemat ihon alle. Huorasatu pohjautuu Laura Gus-tafssonin vuonna 2011 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Ryhmäteatte-rin tulkinta on epätasainen. Kaksijakoisen rakenteen ensimmäisen puoliajan aikana tunnettujen ja tunnistettujen naisten ongel-mien esiinmarssi on toki kattava, mutta on-nistuu yllättämään vain räikeydellään. Toi-nen puoliaika on ensimmäistä raikkaampi. Läsnä on myyttinen ja jumalallinen naise-us sekä ruumiillinen ilottelu, jota Kreikan mytologiasta lainatut hahmot tuovat laval-le.

Toisella puoliajalla antiikin rak-kauden jumalatar Afrodite tekee matkan sukupuolittuneeseen nyky-Suomeen. Ai-kaskaalan laajuus tuo esille, mistä nai-sen roolit ovat peräisin. Afroditen hahmo onnistuu naiiveilla kysymyksillään pal-jastamaan rakenteita, jotka otetaan nyky-Suomessa itsestään selvinä. Satu Silvo näyttelee Afroditen roolin vahvasti. Aiheiden puolesta näytelmällä olisi mahdollisuus sortua saarnaamiseen, mutta vauhti on niin kovaa, että myötätun-to jää marginaaliin. Myöskään kovin sy-välle ei päästä. Erityisesti ekofeministiset teemat metsänhoidon ja lihantuotannon sukupuolittuneisuudesta mainitaan vain puolihuolimattomasti, vaikka ne olisivat näytelmän kiinnostavinta ainesta. Näytelmä hyödyntää myös video-kuvaa taitavasti. Useissa kohtauksissa la-valla pyörii kuvaaja, jonka materiaali hei-jastetaan näytöille. Tämä tuo esiin naisen objektina ja toisaalta korostaa puheohjel-miin sijoittuvien kohtausten mediakritiik-kiä, kun samaan aikaan katsoja näkee sekä kulissit että yksiulotteiseksi pelkistetyn puheohjelmavieraan. Huorasatu on tervettä tuuletusta, jonka toivoisi osuvan niiden kohdalle, joita vielä hävettää.

Riehakas ja repivä naiseuden ylistys

Tilastot kertovat karuja asioi-ta: 15 – 29-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes ei ole

opiskelemassa, töissä tai harjoitte-lussa. Moni näistä nuorista putoaa täysin yhteiskunnan avun ulkopuo-lelle eikä itse kykene hankkimaan tarvitsemaansa tukea. Valokuvaaja Lilja Tammi-sen ja tuottaja Jalmari Eskelisen Komerot-hanke pyrkii valottamaan, keitä nämä nuoret ovat ja millaiset syyt johtavat syrjäytymiseen. He menivät kymmenen nuoren luokse ja kuuntelivat heidän tarinansa. – Syrjäytyneistä nuorista puhuttiin kyllä paljon, mutta kes-kustelun sävy oli, että nuoret oli-vat vain lukuja tilastoissa, ja muut kertoivat, mitä heidän pitäisi tehdä. Me halusimme tuoda yhdeksi kes-kustelun osapuoleksi syrjäytyneet nuoret itse, subjekteina objektien sijaan, Tamminen kertoo.

TULOKSEKSI SAATIIN HAAS-TATTELUJA JA VALOKUVA-NÄYTTELY, joka oli esillä galleria Luckanissa, Helsingissä. Kuvat ovat tunnelmaltaan synkkiä. Niissä

on ahtaan ja likaisen näköisiä asun-toja ja hahmoja, joiden kasvoja ei näytetä. Näyttelyvihkossa nuoret kertovat tarinoitaan: monella on esimerkiksi mielenterveysongelmia ja taloudellisia vaikeuksia. Heidän tilanteensa vaikuttavat toivottomil-ta. – Löysimme nuoret sosi-aalisen median avulla. Aloitimme haastattelut kevyesti. Halusimme pitää tilanteen nuoren kannalta rauhallisena ja luottamuksellisena. Monet nuoret kertoivat meille kui-tenkin sellaisiakin vaikeita asioita, joista he eivät aiemmin olleet puhu-neet kenellekään, Eskelinen sanoo.

HANKE ON SAANUT PALJON HUOMIOTA MEDIASSA. – Olemme onnistuneet täyttämään julkisessa keskustelussa olleen aukon, Tamminen sanoo. Materiaalia syntyi paljon, eikä kaikki mahtunut näyttelyyn. Komerot-hanke jatkuukin seuraa-vaksi valokuvakirjalla, johon tulee laajemmin nuorten tarinoita ja ku-via. Kirjan painokustannukset ke-rätään Mesenaatti.me -joukkorahoi-

tuspalvelun kautta. – Olemme yksi Suomen en-simmäisistä pilottihankkeista. Jouk-korahoitus mahdollistaa vaihto-ehtoisten hankkeiden etenemisen. Rahoitukseen voi osallistua esimer-kiksi tilaamalla tulevan kirjan, jol-loin kyse on enemmänkin ennakko-ostosta, kuin lahjoituksesta. Mikäli rahoitusta saadaan

kerättyä vielä enemmän, on tavoit-teena saada näyttely kiertämään muuallekin Suomeen. – Pyrimme jatkamaan tär-keän asian parissa työskentelyä ja olemme saaneet yhteydenottoja monilta eri tahoilta mahdollisen yhteistyön merkeissä. Tämä hanke ei jää tähän, Tamminen toteaa.

Muutakin kuin lukuja tilastoissaKomerot-hanke kurkistaa syrjäytyneiden nuorten todellisuuteen

HuorasatuRyhmäteatterissa 31.1. – 27.3.2013Käsikirjoitus: Laura GustafssonOhjaus: Sakari HokkanenRooleissa: Satu Silvo, Minna Suuronen, Robin Svartström, Heidi Kirves, Arttu Kurttila, Aija Pahkala (TeaK), Alina Tomnikov (TeaK)

”Emilia käy ulkona vain pari kertaa kuukaudessa hakemassa viinaa ja dyykkaamassa ruokaa.” Lilja Tammisen kuva Komerot-näyttelystä Hel-singin galleria Luckanista.

Minna Manninen

Rönsy 3/201218

ViNOn jäsenjärjestötwww.vino.fi/jasenjarjestot www.facebook.com/vihreatnuoret

Aaltovihreät (Aalto-yliopisto)vihreat.ayy.fi (myös Facebookissa)Puheenjohtaja: patrick.jensen@vino.fi

EsViNO - Espoon vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/espoonvihreatnuo-retPuheenjohtaja: sampsa.pietila@vino.fi

Helsingin Vihreät Nuoret - Nuheviwww.nuhevi.netwww.facebook.com/helsinginvihreat-nuoretPuheenjohtaja: pilvi.nummelin@vino.fiToiminnanjohtaja: heidi.hiltunen@vihreat.fi

HYY:n Vihreät - De Gröna vid HUSwww.hyvi.orgwww.facebook.com/hyynvihreatPuheenjohtaja: toivo.laitinen@helsinki.fi

Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.jovino.fiwww.facebook.com/joensuunvihreat-nuoretPuheenjohtaja: vera.kauppinen@vino.fi

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskeli-jat - Jyvioniwww.jyvioni.org

www.facebook.com/Jyvionitwitter.com/jyvioniPuheenjohtajat Marjo Suvanto ja Anni Turunen: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opis-kelijat – KantisToimii alueella: Forssa, Riihimäki, Hä-meenlinnawww.hmlvino.webs.comwww.facebook.com/kantahameenvinoPuheenjohtaja: suvi.lehtinen@vino.fi

Keski-Uudenmaan vihreät nuoret - Kurviwww.facebook.com/keskiuudenmaan-vihreatnuoretwww.facebook.com/groups/vino.ku Puheenjohtaja: mikko.vesterinen@vino.fi

Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat - KuViOwww.kuvio.infohttps://www.facebook.com/kuvioryPuheenjohtaja: helena.rovamo@vino.fi

Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijatToimii pääasiassa Kotkassawww.facebook.com/kymenlaaksonvih-reatnuoret

Puheenjohtaja: reima.kuukka@vino.fi

Lahden Vihreät Nuoret - ViNOLawww.lahdenvino.netwww.facebook.com/lahdenvihreatnuo-retPuheenjohtaja: elli.latva-hakuni@vino.fi

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/lapinvihreatnuoretPuheenjohtaja: eveliina.paksuniemi@vino.fi(Vara)puheenjohtaja: miikka.keranen@vino.fi

Nokian vihreät nuoretwww.facebook.com/groups/nokianvih-reatnuoretYhteyshenkilö: antti.sarjanen@vino.fi

Oulun vihreät nuoret - OVNwww.oulunvihreatnuoret.netwww.facebook.com/oulunvihreatnuoretPuheenjohtaja: mirja.mustapirtti@vino.fi

Satakunnan vihreät nuoret ja opiske-lijatwww.satakunnanvihreat.fi/satakunnan-vinowww.facebook.com/satakunnanvihre-atnuoretPuheenjohtaja: klaus.unkuri@vino.fi

Tampereen vihreät nuoret - Virnuwww.virnu.netwww.facebook.com/tampereenvihreat-nuoretPuheenjohtaja: olga.haapa-aho@vino.fi

Turun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.turunvino.fiwww.facebook.com/turunvihreatnuoretPuheenjohtaja: amro.el-khatib@turunvi-no.fi Puheenjohtaja: laura.kuusisto@turun-vino.fiJärjestösihteeri Vaula Metso: jarjestosih-teeri@turunvino.fi

Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat - Vasa gröna unga och studerandewww.vaasanvino.netwww.facebook.com/vaasanvinohttp://vaasanvino.blogspot.com/Puheenjohtaja: sanna.eilola@vino.fi

Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijatwww.vinova.fiwww.facebook.com/vantaanvihreat-nuoretPuheenjohtaja: minni.rasanen@vino.fi

Jäsenjärjestöt esittäytyvät: vuorossa Helsinki ja Lappi

Hallituksen kyselytunti:1. Mikä on parasta järjestössänne? 2. Tämän vuoden haasteet? 3. Terveiset muille järjestöille?

Nuhevi – Helsingin vihreät nuoret, puheenjohtaja Pilvi Nummelin

1. Parasta järjestössämme ovat aktiiviset ihmiset ja säännölli-nen, hyvin pyörivä toiminta. Hel-singissä on myös helppo käydä tapahtumissa yhdessä ja tavata poliitikkoja.

2. Pitkäaikainen ihana toimin-nanjohtajamme Heidi Hiltunen siirtyy vanhempainvapaalle ke-väällä, ja työntekijän vaihtumi-

nen tuo järjestölle uusia haas-teita. Haluaisimme myös tänä vuonna järjestää jonkin isom-man poliittisen tempauksen, kun on vaaliton vuosi. 3. Pääkaupunkiseudun yhteis-työ on ollu toimivaa ja olisi kiva käydä vierailuilla muissa järjes-töissä. Työn iloa ja aurinkoa ke-vääseen!

LaViNO – Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat, puheenjohtaja Miikka Keränen

1. Parasta järjestössämme on se, että voimme aloittaa puhtaalta pöydältä. Lapissa vihreitä nuo-ria ja opiskelijoita ei vielä juuri tunneta, joten voimme astella lappilaisen nuorisopolitiikan kes-kiöön ilman suurempia ennakko-asenteita. Hallituksessa on innos-tuneita yksilöitä, jotka etenevät määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita!

2. Vahvuutemme on myös heik-koutemme. Kaikki on opeteltava alusta alkaen, jäseniä on vähän ja etäisyydet ovat pitkät. Osa halli-tuslaisistakin joutuu tekemään töitä etänä, mikä vaikeuttaa hie-man käytännön asioita. Kaikesta kuitenkin selvitään!

3. Muistakaa pitää paljon mölyä itsestänne! Vaaliton vuosi päällä, nyt saa ja pitää olla astetta rävä-kämpi!

Huhtikuussa 10-vuotisjuhliaan viettävän Nuhevin aktiiveja vapaa-ajan vie-tossa kunnallisvaalien aikaan.

Iloiset ehdokkaat sateenkaarivarjon alla! Eveliina Paksuniemi, Jasmin Mäki, Miikka Keränen ja Mari Tuominen. Sateenkaaripäivä oli LaViNOn kuntavaa-litempaus, jossa tuotiin esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa.

Mertsi Murmann

19Rönsy 1/2013

ToimistoltaMilja Henttonen Tervetuloa mukaan

ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin:

2. – 9. maaliskuuta, pääkaupunkiseudullaEuroopan vihreiden nuorten (FYEG) Winter Camp. Talvileirin teema-na on ”Youth Voices for Strong European Democracy”

6. maaliskuuta, Helsingissä (Eurooppasali, Malminkatu 16)Seminaari From crises to crises - How is EU’s democracy?

16. – 17. maaliskuuta, TurussaViNOn kuntafoorumin grand opening. Kuntataloutta, sote-uudistus-ta, kunnan moninaiset tehtävät, kunnan organisaatio for dummies. Kuntafoorumiin ovat tervetulleita kaikki kunnallisissa luottamustoi-missa vaikuttavat vinolaiset, etusijalla kuitenkin uudet valtuutetut.

6. huhtikuuta, HelsingissäPoliittisten opiskelijajärjestöjen yhteispoliittinen seminaari. Järjestelyvastuussa on tällä kertaa Perussuomalaiset nuoret.

7. huhtikuuta, HelsingissäOpiskelijabrunssi vihreille edustajistotoimijoille. Käsittelyssä aina-kin opintotuki, opiskelijaterveydenhuolto ja lukukausimaksukokeilu.

20. – 21. huhtikuuta, JyväskylässäViNOn kevätliittokokous. Vinolaiset kokoontuvat hyväksymään ViNOn periaateohjelman, käynnistämään uuden poliittisen kampanjan ja ni-meämään ehdokkaat puolueen luottamustoimiin.

24. toukokuuta, EspoossaViNOn puoluekokouskoulutus. Valmistautumista puoluekokouksen henkilövalintoihin, aloitteisiin ja poliittiseen keskusteluun.

25. – 26. toukokuuta, EspoossaVihreiden puoluekokous. Kiihkeää poliittista keskustelua ja puolu-een puheenjohtajiston, puoluesihteerin sekä puoluehallituksen ja -val-tuuskunnan valinta.

5. – 9. kesäkuuta, pääkaupunkiseudullaViNOn kesäleiri. Kesän paras viikko pitää sisällään poliittista vääntöä, telttailua, väkivaltaleikkejä ja rentoa yhdessäoloa iltanuotiolla ja au-ringossa laiturilla.

14. – 16. kesäkuutaViNOn hallituksen, ohjausryhmien ja työryhmäpuheenjohtajien kesäkokous

Seuraa kalenteria: www.vino.fi/tapahtumakalenteri.

Vuodenvaihde on useimmissa järjestöissä muutoksen aikaa: hallituk-set vaihtuvat ja uudet toimijat ottavat ohjat, vallan ja vastuun käsiin-sä. Näin myös täällä ViNOn toimistolla. Uuden hallituksen lisäksi helmikuun alussa toimiston ovesta astelin sisään myös minä, upouusi järjestökoordinaattorin sijainen, kun edeltäjäni siirtyi puoluetoimistolla muutaman oven päähän toisiin tehtäviin. Taustani on opiskelijajärjestöistä ViNOn ulkopuolelta, viimei-simpänä Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Koulutuspolitiikka onkin yksi lempilapsistani, joten ymmärtänette riemuni, kun vuoden ensim-mäisen Rönsyn teemaksi valikoitui sivistys. Suomalainen koulutusjärjestelmä on elänyt vahvaa murroksen vaihetta koko 2000-luvun, ja tänäkin keväänä ollaan taas jännän äärellä: Opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä tehdään päätöksiä, ja ulko-maisten opiskelijoiden lukukausimaksut nousivat julkiseen keskuste-luun heti alkuvuodesta kansanedustajien lakialoitteen muodossa. Lisäksi käynnissä on kattava lukiouudistus, ammattikorkeakoulukent-tää tarkastellaan uudelleen lakimuutosten yhteydessä ja uusi nuoriso-takuu asettaa paineita erityisesti ammattikouluille. Kaikki nämä asiat asettavat reunaehtoja myös sivistykselle, opetukselle ja oppimiselle. Nuorisotakuun avulla halutaan puuttua nuorten syrjäytymi-seen. Nyt, kun otetaan ensimmäisiä askelia nuorisotakuun todellisen toteuttamisen tiellä, on entistä tärkeämpää pysähtyä miettimään, mitä todella halutaan tehdä. Ongelmat valitettavasti periytyvät, pahoinvointi on ylisukupolvista. Yksi selkeimmistä syrjäytymisriskiä pienentävistä tekijöistä on toisen asteen koulutuksen läpäisy. Vaikka ensisysäys nuo-risotakuuseen on tullut eduskunnalta, toteuttamisvastuu ja –keinot ovat kuitenkin pääasiassa kunnissa. Ennaltaehkäisyyn kannattaa sat-sata, mutta myös sosiaalipalveluihin, etsivään nuorisotyöhön, päihde-huoltoon, nuorten psykiatriaan ja työpajatoimintaan, jotta ne, jotka ovat jo pudonneet, saadaan takaisin elämänsyrjään kiinni. Ja tähän tarttukaa tekin, nuoret vihreät kuntavaikuttajat, sillä teillä on vallan lisäksi myös vastuu. Kaikki oppiminen ei kuitenkaan tapahdu koulun penkillä. Järjestötoiminta opettaa kuntavaikuttamisesta, poliittisista prosesseis-ta, yhteiskunnasta, esiintymisestä, lobbaamisesta, viestinnästä, lain-säädännöstä, tapahtuman järjestämisestä ja ryhmätyöskentelystä, mutta ennen kaikkea se antaa teille tilaisuuden oppia itsestänne. Yhdistys-toiminta kasvattaa erityisesti sosiaalista älykkyyttä, joka on mielestäni sivistyksen yksi keskeisimmistä tukipilareista. Innostukaa, innostakaa! Haastakaa itseänne, tehkää virheitä ja oppikaa niistä! Uskaltakaa!

jarjestokoordinaattori@vino.fi

Pääsihteeri Minttu Massinen, puh. 050 381 4643

Järjestö- ja koulutuskoordinaattori Milja Henttonen, puh. 045 13 93 999,

Toimisto toimisto@vino.fi

Oodi oppimiselle

Tulevaisuus

vinossaon

Oletko kyllästynyt leikkimään puolueetonta maailman vääryyksien edessä?

Tervetuloa vihreisiin nuoriin!

Liity jäseneksi jo tänään:www.vino.fiwww.facebook.com/vihreatnuoret

AvoimuusDemokratia

Luonnon itseisarvoMaksuton koulutus

Sosiaalinen oikeudenmukaisuusIlmastonmuutoksen pysäyttäminen

Rönsy 3/201220

 

 

 

MATKUSTA HALPABUSSEILLA EDULLISESTI!  

Jokaiselle vuorolle ensimmäinen paikka 3 euroa! • Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Lahteen, Heinolaan, Mikkeliin ja Kuopioon 

• Tampere‐Pori 

• Turku‐Tampere‐Jyväskylä 

• Jyväskylä‐Oulu  

Facebook‐sivumme 6000. tykkääjä saa 6000 euron lahjakortin!               www.onnibus.fi 

LIPUT NYT MYYNNISSÄ:3 päivää alk. 122,5 €

2 päivää alk. 107,5 € / 1 päivä alk. 77,5 € VIP-liput alk. 191,5 €

Saaristomerilipulla (+3 €) tuet Suojelurahaston arvokasta työtä.

WWW.RUISROCK.FI

PERJANTAINA 5.7.HURTS (UK)|EDITORS (UK)|KNIFE PARTY (AUS)|AT THE GATES (SWE)|BAND OF HORSES (USA)

GRAVEYARD (SWE)|JESSIE WARE (UK)|MICHAEL MONROE|KARRI KOIRA|PÄÄ KII|RICO TUBBS SAMULI PUTRO|STAM1NA|XYSMA

SUNNUNTAINA 7.7.PET SHOP BOYS (UK)|THE SOUNDS (SWE)|J. KARJALAINEN|ISMO ALANKO|HALOO HELSINKI!

SATELLITE STORIES|SIN COS TAN|TEFLON BROTHERS

LAUANTAINA 6.7.HIM|CRYSTAL CASTLES (CAN)|ICONA POP (SWE)|KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI|PMMP|CMX

DISCO ENSEMBLE|JÄTKÄJÄTKÄT|KAIJA KOO|KIVESVETO GO GO|NOTKEA ROTTA FEAT. SMC LÄHIÖROTAT PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT|RUGER HAUER|VON HERTZEN BROTHERS

Oik

eud

et m

uuto

ksiin

pid

äte

tää

n.Ra

hank

erä

yslu

pa

nro

: 202

0/20

12/3

159Ohjelmaan on luvassa täydennyksiä, tuoreimmat uutiset löydät nettisivuiltamme.