1Rönsy 4/2012

Materialisminpaluu

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

4/2012

2 Rönsy 4/2012

Materialismin Rönsy........................4/2012

Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine

Rönsy 4/2012

Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ryFredrikinkatu 33A (2. krs), 00120 Helsinkiwww.vino.fitoimisto@vino.fi

Painopaikka: Alma Manu Oy

ISSN: 2242-3400

Päätoimittaja: Janica RantanenToimitussihteeri: Emma KoluTaitto: Janica RantanenRönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala,Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen

Kirjoittajat ja kuvittajat:Hanna Hakko, Aleksi Laine, Arsi Alenius, Anna Koppanen, Petra Kosonen, Sarianna Mankki, Simo Raittila, Turkka Louekari, Jenni Stenman, Mertsi Murmann, Julianna Kentala, Vesa Kuos-manen, Taru Anttonen, Saara Ilvessalo, Laura Kuusisto, Jukka Pakkala

Sisältö:Mihin kännykkä päätyy käytön jälkeen 4

Kuplatalous 5

Tasa-arvoinen päiväkoti 6

Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu 10

Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä 11

Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostet-tiin kanoilla ja kattopellillä 12

Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoon 13

Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan 13

Teollinen eläintuotanto 14

USA - suurkuluttamisen mekka 15

Suomen nuorin ympäristöpuolue 16

Alternative-joulu 17

Vakiopalstat:NokkaPokka 7Kuluttamalla vaikuttaminenPelastaako sankarikuluttaja maailman?

Kolumni 14Nosta statustasi ekoilemalla

Kulttuurinurkka 17USA - suurkuluttamisen mekka

Jäsenjärjestöt esittäytyvät 18Oulu ja Nokia

Toimistolta 19Vihreissä töissä kansi kattilan päällä

Me voitimme!Kunnallisvaalit ovat takana päin. Tulos oli siinä mielessä erikoi-nen, että kaikki puolueet tuntui-vat samaan aikaan sekä voitta-neen että hävinneen. Perussuomalaiset oli ainoa puolue joka kasvatti kan-natustaan, mutta eduskunta-vaalien tulokseen ja odotuksiin nähden tulos oli yllättävän heik-ko. Muut hävisivät prosentteja, mutta voittivat silti erilaisia tor-juntavoittoja. Jokaiselle löytyi jokin optimismia luova voiton osa-alue. Tästä voittojen etsimi-sen trendistä huolimatta uskal-lamme itsekin väittää voitta-neemme. Vinolaisia ehdokkaita valittiin vaaleissa valtuustoihin 19 varsinaisiksi valtuutetuiksi

ja 22 varavaltuutetuiksi. Kun lu-kuun laskee vielä mukaan muut kuin vinolaiset nuoret läpi pääs-seet, tulos on huikea. Ympäri Suomen saatiin tuoretta vihreää näkemystä kiinni päätöksente-koon.

Valtuusto- ja varapaikat saavu-tettiin määrätietoisella työllä ja kaikkien ehdokkaiden ja muiden aktiivien yhteispelillä. Suuri kii-tos siis kaikille, jotka olivat itse ehdolla, auttoivat muita tukiryh-missä, osallistuivat yleiskampan-jointiin ja pyörittivät paikallis- ja piirijärjestöjä vaalityön tiimellyk-sessäkin!

Seuraavaksi alkaa vaali-lupausten toteuttaminen. ViNO tarjoaakin ensi vuonna uusille valtuutetuille koulutusta ja ver-taistukea valtuustotyön helpot-tamiseksi. Vaalihuumasta toipues-sa on kuitenkin helpotus todeta, että ensi vuosi on vaaliton vuosi. Se on hyvä hetki palata periaat-teellisempienkin kysymysten ää-relle miettimään rauhassa omaa vihreyttään ja sen perusteluita. ViNOn periaateohjelmaa ollaan-kin juuri uudistamassa, ja ensi vuonna on aikaa myös uudelle poliittiselle kampanjalle. Terve-tuloa mukaan pohtimaan ja kir-joittamaan!

puheenjohtajat@vino.fi

”Ensi vuosi on vaaliton vuosi.”

3Rönsy 4/2012

PääkirjoitusJanica Rantanen

Materialismin Rönsy........................4/2012

Arsi Alenius

Tasa-arvoa ja materialismia

Kuluttamalla vaikuttaminen

Vesa Kuosmasen kuvareportaasi

s. 8 - 9

ViNOlla, kuten muillakin järjestöillä, on ainainen raha-pula. Nousevien painokustannusten ja ilmoitusmyynnin takkuilun vuoksi myös Rönsyn tämän vuoden talous on jäämässä miinukselle. Marraskuun lopulla ensi vuoden ta-louteen saatiin pieni valopilkku, kun puoluevaltuuskunta päätti siirtää Vihreiltä Naisilta ViNOlle 6 500 euroa. Siirto on herättänyt paljon keskustelua vihreiden sisällä. ViNan ja ViNOn tasa-arvoisuutta on vertailtu kes-kenään ja Rönsyn laatua on arvioitu, sillä puoluevaltuus-kunnassa Rönsyä käytettiin esimerkkitapauksena siitä, mihin ViNO tarvitsee lisätukea. Todettakoon tähän kes-kusteluun liittyen lyhyesti, että ViNO on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestö. Periaateohjelmaamme päivitetään parhaillaan ja feminismi on yksi niistä arvoista, jotka ohjaa-vat ViNOn toimintaa myös tulevaisuudessa. Tästä keskustelusta innostuneena aloin pohtia Rön-syn tasa-arvoisuutta. Tein pikaisen katsauksen tämän vuo-den lehtien sukupuolijakaumasta. Neljässä numerossa 51 % haastateltavista on ollut miehiä, 45 % naisia ja 4 % sukupuo-livähemmistöjen edustajia. Kuvissa esiintyvien henkilöiden sukupuolijakauma on suunnilleen sama. Rönsyn ohjaus-ryhmään kuului tänä vuonna kolme naista ja kaksi miestä. Toimituskunnassa, mukaan lukien kuvittajat, oli 19 naista ja 17 miestä. Voimme siis hyvällä omallatunnolla todeta, että Rönsyssä sukupuolten tasa-arvo toteutuu paitsi tilastolli-sesti myös sisällöllisesti: Olemme tänä vuonna kirjoittaneet muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä sekä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Vuoden neljäs ja viimeinen Rönsy rakentuu mate-rialismin ympärille. Materialismi on ontologinen kanta, jonka mukaan maailma koostuu aineesta. Ontologisena ajatuksena se on siis idealismin vastakohta. Lisäksi mate-rialismi on tapa käsittää historiaa ja yhteiskuntaa. Vihreille materialismiin on helppo tarttua ympäristökysymysten ja kulutusyhteiskunnan kautta. Materialismilla on kytköksensä myös feminismiin. Marxilaiset femi-nistit ovat siitä yksi esimerkki. Feminismin ja materialismin kytkös ei ole kuitenkaan historiaa, sillä tällä hetkellä sukupuolentut-kimuksessa eletään monien tutki-joiden mukaan neljättä, uusmateria-listista aaltoa. Antoisia ja tasa-arvoisialukuhetkiä ja hauskaa joulun odotusta materian parissa tai siitä huolimatta!

paatoimittaja@vino.fi

Rönsy 3/20124

Kulutuselektroniikan käyttöikä on lyhentynyt radikaalisti. Tästä aiheutuu valtava jäteon-

gelma. Dumppausbisneksessä romu kuljetetaan ensin kehitysmaihin purettavaksi kyseenalaisis-sa oloissa ja sitten metallit tuodaan takaisin län-simaihin uudelleen käytettäviksi. Merkittävimpiä dumppauksen kohteita ovat Aasian ja Afrikan maat, erityisesti Kiina, Ghana ja Nigeria. Bisnek-sessä liikkuvat paitsi isot rahat, myös järjestäyty-nyt rikollisuus. Kulutuselektroniikan tuotantoon ja kier-rätykseen liittyvät ongelmat eivät ole mikään sa-laisuus. Euroopan-laajuinen Make IT fair -kampan-ja levittää tietoa kulutuselektroniikan ongelmista ja kehottaa kuluttajia toimimaan eettisemmän ja ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta. EU on vuonna 2003 hyväksytyllä elektroniikkadi-rektiivillä pyrkinyt parantamaan elektroniikkaro-mun kierrätysprosessia, estämään dumppaami-sen kehitysmaihin ja lisäämään kierrätysastetta.

Ken on ympäristöystäväl-lisin?Säännöllisesti päivitettävässä Vihreän elektronii-kan oppaassaan Greenpeace listaa kansainvälisiä elektroniikkafirmoja sen mukaan, miten ympäris-töystävällisiä niiden tuotanto- ja kierrätysproses-sit ovat. Peränpitäjien joukossa on sellaisia tuttuja yrityksiä kuin Lenovo, Philips ja LGE. Ensimmäisel-lä sijalla on intialainen WIPRO. Kuudestatoista lis-tatusta yrityksestä Apple on sijalla kuusi ja Nokia sijalla kolme.

Listauksen ei kuitenkaan pidä antaa hä-mätä: vaikka yritys sijoittuisikin korkealle, kaik-kein edistyksellisimmilläkin firmoilla on pitkä matka kuljettavana ennen kuin niiden tuotteita voidaan pitää eettisinä ja ympäristöystävällisinä. Ympäristöystävällisyyden asteikolla 1–10 WIPRO on saanut vain 7,1 pistettä, ja toista sijaa pitävän HP:n saldo on enää 5,7 pistettä.

Usein kulutustuotteiden kohdalla on mahdollis-ta suosia reiluja, eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Elektroniikan kohdalla tämä ei kuiten-kaan toistaiseksi ole mahdollista, sillä minkään-laista reilun kaupan elektroniikkaa ei ole olemas-sa. Jos ostaa tietokoneen tai kännykän, ei voi mi-tenkään olla varma, että se kierrätetään käytön jälkeen asianmukaisesti tai että sen sisältämät arvokkaat materiaalit menevät uudelleen hyöty-käyttöön.

Make IT fair -kampanja ehdottaakin lähin-nä tietoisuutta lisääviä toimia, kuten palautteen antamista suoraan elektroniikkaliikkeille, tempa-usten järjestämistä tai kampanjan Facebook-ryh-mään liittymistä. Jokainen voi itse miettiä, riittävätkö tie-toisuuden lisääminen ja yksittäisten kuluttajien vetoomukset muuttamaan tilannetta. Joka tapa-uksessa on selvää, että dumppaaminen on tällä hetkellä yrityksille edelleen liian helppoa ja kan-nattavaa. Muutos vaatii painetta kuluttajilta tai valtioilta.

Mihin kännykkäsi päätyy käytön jälkeen?EU-direktiivistä ja valtioiden toimista huolimatta Euroopan elektroniikkajätteestä pää-tyy yhä merkittävä osa purettavaksi kehitysmaiden laittomille kaatopaikoille, joissa työoloja ei säädellä ja ympäristöongelmat rehottavat.

Teksti: Sarianna Mankki Kuva: Greenpeace, Kristian Buus

Mitä voin tehdä?

5Rönsy 3/2012

”Dumppaaminen on yrityksille liian helppoa

ja kannattavaa.”

Käyttämättömäksi jäänyttä elektroniikkaa kahden hengen taloudesta parin vuoden ajalta. Euroopassa elektroniikka-jätteestä kierrätetään vain 25 %. Maailmassa heitetään joka vuosi pois 20 – 50 miljoonaa tonnia elektroniikkaromua.

Intian kaltaisissa kehitysmaissa taloussuhdanteisiin vaikuttaa kes-keisesti sadon onnistuminen. Länsimaiden markkinatalous on ka-rannut kauas tällaisesta fyysisiin resursseihin pohjautuvasta ym-märrettävyydestä. Jokaiselle nousukaudelle ja lamalle luodaan oma tarinansa, mutta voisiko niitä ymmärtää yleisemminkin? Unkarilais-amerikkalainen suursijoittaja ja poliittinen ak-tivisti George Soros tarjoaa kiinnostavan selitysmallin taloussuh-danteille kirjassaan Kansainvälisen kapitalismin kriisi (1998/1999, Tammi). Voimakkaassa noususuhdanteessa omaisuuden, kuten kiinteistöjen, arvo nousee. Silloin nousee myös niiden arvo velkojen vakuutena, jolloin kaikki voivat myöntää ja ottaa enemmän lainaa. Kiinteistöjen arvo nousee lisää. Voimakkaassa laskusuhdanteessa kaikki käy päinvastoin. Rahoitusmarkkinat vaikuttavat reaalitalouteen, nyrkkisään-nön mukaan puolen vuoden viiveellä, ja reaalitalous vetää niitä edelleen samaan suuntaan. Kokonaisuus ei ole ankkuroitunut mi-hinkään eikä ole hakeutumassa mihinkään ennustettavaan tasa-painotilaan. Kolmantena epätasapainottavana tekijänä voi olla ta-loussuhdanteen psykologia, jossa talouden faktoja katsotaan liian optimistisessa tai liian pessimistisessä valossa. Emme kuitenkaan ole väärässä, vaan teemme uskomuksistamme yleensä totta. Eläviä esimerkkejä löytyy liiankin helposti. Kirjan kirjoit-tamisen aikaan 1990-luvun lopussa rahoituskriisi loikki Aasiasta Venäjän kautta Brasiliaan. 2000-luvulla alettiin kehua sellaisia ta-louspolitiikan mallimaita kuten Espanjaa ja Irlantia, mutta niiden parhainakin aikoina jotkut kysyivät, tekeekö sellainen nousukausi ihmisistä onnellisia?

Teksti ja kuva: Turkka Louekari

Kuplatalous: kun materialismi ei ole edes materialismia

6 Rönsy 4/2012

Naisasialiitto Unionin sukupuoli-sensitiiviseen kasvatukseen pu-

reutuvassa pilottihankkeessa 2010 – 2011 kerättiin tietoa lasten kohte-lusta päiväkodeissa. Syksyllä 2012 aloitetussa jatkohankkeessa hyö-dynnetään kerättyjä tietoja kokoa-malla niiden avulla täydennyskoulu-tusohjelma tasa-arvokasvatuksesta päiväkotien henkilöstölle. – Tavoitteena on tuoda kas-vattajille tietoa tasa-arvotyöstä ja sen käytännöistä, herkistää koulu-tettavia pohtimaan omia tapojaan tehdä kasvatustyötä uudesta näkö-kulmasta, ja tätä kautta tarjota lap-selle moninaisempia vaihtoehtoja olla yksilöllinen ihminen, hankkeen projektipäällikkö Milla Paumo ker-too. Monesti aikuisten käyttäy-tymistä lapsia kohtaan ohjaavat tie-tyt sukupuolittuneet ja usein tiedos-tamattomat tavat kohdella tyttöjä ja

poikia. Tutkimusten mukaan aivojen erot tyttö- ja poikalasten välillä ovat pieniä, mutta vanhempien ja mui-den lähiympäristön aikuisten lapsiin kohdistamat oletukset ja tietynlai-nen kohtelu muokkaavat eroja pysy-viksi aivorakenteiksi.

Unionin pilottihankkeessa oli muka-na kolme helsinkiläistä päiväkotia, joiden arkea videoitiin. Videoinnit analysoitiin tasa-arvonäkökulmasta ja niitä käsiteltiin yhdessä henkilö-kunnan kanssa. Paumo kertoo vide-oiden paljastaneen esimerkiksi sen, että tyttöjä käytetään poikia useam-min henkilökunnan apulaisina. – Poikia puolestaan autet-tiin useammin ilman, että pojat itse pyysivät apua. Taustalla voi olla aja-

tusmalli, että pojat ovat luonnostaan erityisen tottelemattomia ja autta-malla heitä pyyteettömästi kasvatta-ja suoriutuu haastatavasta tilantees-ta nopeammin, Paumo kertoo. Päiväkotien henkilökunta suhtautui videointeihin yllättävän hyvin, vaikka ennakkoluulojakin oli. – Eräs hankkeeseen skepti-sesti suhtautunut kasvattaja yllättyi huomattuaan videolta, kuinka hän neljän lapsen ryhmässä puhutteli joukon ainoaa tyttöä vain silloin, kun tarvitsi avustajaa. Tiedostettuaan tä-män hän alkoi aktiivisesti kiinnittää käytökseensä huomiota, Paumo ku-vaa.

Hankkeen myötä leikkituokioiden sukupuolirooleja monipuolistettiin: pojille annettiin enemmän pieniä

avustustehtäviä ja tytöille enemmän huomiota. – Pienikin konkreettinen muutos, kuten kirjojen ja lelujen tutkiminen sukupuolisensitiivisin ”silmälasein” on merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa kasvatusta. Muutos lähtee aikuisten ajatusmaa-ilmasta, ei lapsista tai heidän muut-tamisestaan. Jos vanhemmat haluavat lapsensa sukupuolisensitiiviseen päiväkotiin, Paumo suosittelee ot-tamaan yhteyttä oman kunnan var-haiskasvatusjohtajaan, jotta kunta ottaisi vastaan heille tarjotun täy-dennyskoulutuksen. Kunta voi ottaa yhteyttä myös Naisasialiitto Unio-niin ja toivoa koulutusta alueelle. – Jos kyselyjä tulee tarpeek-si, luo se myös poliittista painetta edistää sukupuolisensitiivistä kasva-tusta laajemminkin yhteiskunnassa.

Tasa-arvoinen päiväkoti kohtelee lapsia yksilöinäNaisasialiitto Unionin hankkeessa pyritään laajentamaan sukupuolirooleja varhaiskas-vatuksessa.

Arjen videoinneista tietoa tasa-arvotyön pohjalle

Toimintatavat muuttuivat

Teksti ja kuva: Taru Anttonen

Milla Paumo Nais-asialiitto Unionista haastaa kasvattajia

pohtimaan, ohjaavatko he lapsia leikkimään

tietyillä leluilla näiden sukupuolen perus-

teella.

7Rönsy 4/2012

Nokkapokka Tällä palstalla vinolaiset väittelevät ajankohtaisista kysymyksistä

Pelastaako sankarikuluttaja maailman?Vaikuttaminen alkaa arjen valinnoista. Eettinen ja ekologinen kuluttaminen on herät-tänyt viime vuosina kiinnostusta ja keskustelua. Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Kysy-mykseen vastaavat ViNOn entinen puheenjohtaja Heikki Sairanen sekä Eettisen kau-pan puolesta ry:n aktiivi Anna Saipio.

Kuluttamalla vaikuttaminen antaa ihmisille valtaa arjessa. Eettisten ja ekologisten tuotteiden markki-nointi lisää tietoisuutta oman ku-luttamisen vaikutuksista.

Heikki: Oman kulutuksen koros-taminen vie julkisessa keskuste-lussa tilaa todellisilta ratkaisuilta, kuten siltä, että saadaan tarpeeksi rajoituksia ja veroja ympäristöä tu-hoavalle toiminnalle. Nykyään suu-ri osa ihmisten ympäristötoimiin käyttämästä energiasta kuluu eko-logisempien vaihtoehtojen etsin-tään tai huonon omantunnon pote-miseen. Olisi parempi laittaa kaikki into yksittäisten kuluttajien sijaan saastuttajien kurittamiseen.

Anna: En pidä kulutuspäätöksiä kovinkaan voimaannuttavina. Pi-kemminkin kuluttaminen on help-po ja nopea tapa vaikuttaa joka päi-vä muun arjen ohessa: harva jaksaa

kirjelmöidä EU-komissiolle maa-talouspolitiikan kehitysmaita kur-jistavista vaikutuksista, mutta jo-kainen voi valita Reilun kaupan tuotteen.

Kuluttamalla vaikuttaminen ei ole riittävä keino ratkaisemaan maail-man ongelmia.

Heikki: Kuluttamalla vaikuttami-nen toimisi riittävästi vain, jos lähes sata prosenttia ihmisistä sitoutuisi siihen. Minä haluan toimia aiem-min, eli jo silloin, kun toimintaa haluavia on enemmistö. Nyt on siis pakotettava valtiot toimimaan.

Anna: Ehdottomasti näin. Valtion tulee tehdä kestävä kuluttaminen helpoksi ja kestämätön vaikeak-si tai laittomaksi. Yhteiskunnassa muutkin kuin kuluttajat käyttävät rahaa: esimerkiksi suuryrityksillä tai julkisilla hankkijoilla on paljon isommat lompakot kuin yksittäisel-lä kuluttajalla.

Kuluttamista politisoiva ilmapiiri synnyttää yrityksille painetta vas-tata kuluttajien vaatimuksiin eetti-

semmistä tuotteista.

Heikki: Eettisen kuluttamisen suu-rin hyöty on, että luodaan markki-noita tuotteille, joita ei muuten olisi. Ilman vegaaneja meillä ei olisi näin hyviä lihan korvikkeita. Tästäkin huolimatta lihan kulutus on Suo-messa noussut ennätyslukemiin. Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita syntymään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua.

Anna: Kyllä, samoin markkinoil-la jo olevien eettisten tuotteiden kysyntä ja hyvät myyntiluvut. Yh-teiskunnallinen keskustelu on Suo-messakin lisääntynyt ja pakottanut ainakin suurimmat yritykset ke-hittämään yhteiskuntavastuutaan, vaikka niillä onkin vielä paljon pa-rannettavaa.

Eettiset ja ekologiset tuotteet ovat vain yritysten tapa harjoittaa vi-herpesua: oikeasti useimmat tuot-teet eivät ole niin puhtoisia miltä näyttävät.

Heikki: Kuluttajien voi olla vaikea tunnistaa eettinen tai ekologinen

tuote. Markkinointi keskittyy nos-tamaan esiin tuotteen hyviä puolia muun jäädessä vähemmälle huomi-olle. Harva eettisemmin kasvatetun naudanlihan myyjä nostaa esiin li-han ympäristökuormaa. Sertifioin-tijärjestelmät, kuten reilu kauppa tai luomu, voivat auttaa, mutta osa eettisestä ja ekologisesta kaupasta on melkoista mielikuvamainontaa.

Anna: Valitettavasti viherpesu on yleistä ja sen torjuminen vaatii ku-luttajalta perehtymistä. Monesti eettisyyden illuusiota on luomassa joukko kovapalkkaisia markkinoin-tiasiantuntijoita, ja heitä vastassa on väsynyt kuluttaja marketissa ras-kaan työpäivän jälkeen. Kuluttajan ei siis ole aina helppo nähdä sumu-tuksen läpi, mutta onneksi kansa-laisjärjestöt ja media paljastavat ve-dätyksiä ja puolitotuuksia.

Teksti: Julianna Kentala Sarianna Mankki Kuvat: Janica Rantanen

”Harva jaksaa kirjel-möidä EU-komissiolle maatalouspolitiikan ke-hitysmaita kurjistavista vaikutuksista, mutta jo-kainen voi valita Reilun kaupan tuotteen.”

Anna Saipio

”Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita synty-mään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua.”

Heikki Sairanen

8 Rönsy 4/2012Rönsy 4/20128

Jokapäiväiset valintamme vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Yhä useammat meistä perustavatkin kuluttamisensa eettisyyteen, ja ostospäätöksestä on tullut po-liittinen teko. Miten vaikutat kuluttamalla?

Tee itseOstaminen ei ikinä ole eettistä. Mahatma Gandhi kieltäytyi käyttämästä vallitsevia britti-imper-iumin tuotteita ja teki esimerkiksi vaatteensa itse.

Kuluttamalla vaikuttaminenVesa Kuosmanen

Valitse elämäntapaUsein kulutuspäätöksistä tulee elämäntapavalintoja, joiden mukaan kuluttaja laitetaan tietynlaisiin kate-gorioihin, kuten kasvis-syöjiin.

9Rönsy 4/2012Rönsy 4/2012 9

BoikotoiKenties yleisin tapa vaikuttaa kuluttamalla on boikotti. Esimerkiksi eteläafrikkalaisten tuottei-den boikotti sai maailmanlaajuisen mittakaavan apartheidin aikana. Suomessa monien boikot-tilistalle kuuluvat israelilaiset tuotteet ja turkikset.

KierrätäMaailmassa on jo enemmän tavaraa, kuin tulemme ikinä tarvitsemaan. Osta siis vanhaa.

Ota yhteyttäMonet kampanjat kuten Greenpeacen Detox -kamppis kehottavat kuluttajaa olemaan suoraan yhteydessä valmistajaan epäkohtien korjaamiseksi. Tämä kyseinen kampanja on saanut useat vaatevalmistajat luopumaan saastuttavista kemikaaleista.

Kuluta positiivisestiOn kyseenalaista, voiko kuluttaminen ikinä olla positiivista, mutta luotet-tavan tahon hyväksymän tuotteen ostaminen on lähes varma valinta. Maailmanlaajuinen Reilun kaupan merkki on tunnetuin näistä.

Jos ostat, osta kondomiLapsen hankkiminen on eniten kulutusta lisäävä teko maailmassa. Jos siis ostat jotain, osta kondomi.

10 Rönsy 3/2012

Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu

Sinivihreissä unelmissa talous kasvaa, mutta se on ohjattu kestävälle väylälle. Jätteet kierrätetään liki sataprosenttisesti, päästöttömiä palveluita ostetaan enemmän kuin roinaa ja uusiutuvalla energialla katetaan IT:n sähköntarve. Tätä on decoupling eli irtikytkentä ympäristöpolitiikassa: talouskasvun irroittamista sen ympäristörasitteista.

Vuonna 2007 YK:n ympäristö-ohjelman alle perustettu In-

ternational Resource Panel on ir-tikytkentää arvioiva itsenäinen tieteellinen paneeli, jossa on 28 tie-teilijää eri puolilta maailmaa. Yksi paneelin puheenjohtajista Ernst U. von Weizsäcker lausui aikanaan haastattelussa auki sen projektin: - Yhä enemmän ja enem-män resursseja käytetään ympä-ristöä vahingoittavasti. Ihmiset ha-luavat yhä enemmän ja enemmän vaurautta. Ja me haluamme irrot-taa nämä trendit toisistaan. Tehdä enemmän vaurautta vähemmillä resursseilla. Paneelin ensimmäinen työ olikin määritellä irtikytkentä ja pohtia miten sitä voitaisiin mitata. Paneelin arviot olivat optimistisia. Irtikytkentää sekä tapahtuu että ei tapahdu. Bipolaarinen lopputulos käy järkeen, kun erotetaan toisis-taan suhteellinen ja absoluuttinen irtikytkentä. Suhteelliseksi riittää, että raaka-aineiden käytön tehok-kuus kasvaa (BKT kasvaa enemmän kuin ympäristörasite). Maailman pelastaminen vaatisi kuitenkin ra-sitteen absoluuttista vähenemistä.

Enemmän valevihreyttä kuin vihreää kasvua

Ihmiskunta ei ole pärjännyt irti-kytkennässä erityisen hyvin. Esi-merkiksi viime vuoden hiilidiok-sidipäästöt olivat suuremmat kuin koskaan ennen - 30,6 mrd. tonnia kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan. Brittiläisen kehitysyhteis-työ- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tutkija Kate Raworth on vertaillut G20-maiden irtikytken-nän asteita. Suhteellisessa irtikyt-kennässä onnistuu moni. Jopa il-mastopahikset Kiina ja USA ovat vähentäneet päästöjään suhteessa

talouskasvuun. Absoluuttiset pääs-töt ovat silti kasvaneet. Vielä surullisemmaksi kuva muuttuu, kun huomataan, mitä mittarit eivät yleensä mittaa. Raworth toteaa tammikuisessa blo-gikirjoituksessaan, että absoluutti-sessa irtikytkennässä “onnistunei-ta” maita ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Britit putoavat joukosta, kun huomioidaan tuonnin aiheutta-mat piilopäästöt. Omia luonnonre-sursseja voidaan käyttää vähänlai-sesti, kunhan materiaaliset tarpeet tyydytetään tuonnilla rajan takaa. Globaali ympäristötuho voidaan näin salakuljettaa kotimaahan.

Kasvun elementit revitään maasta

Talouskasvu on perustunut kasva

valle materiaalin kulutukselle. Kestävyydessä ei ole kyse vain pääs-töistä. Resurssipaneeli kantaa huol-ta myös mm. veden, metallien ja biopolttoaineiden kestävyydestä. Vaikka maa onnistuisi yhden mate-riaalin irtikytkennässä, sen talous ei silti välttämättä ole kestävää. Resurssipaneelin vaati-mukset valtioille eivät kummem-min eroa vihreästä politiikasta. Irtikytkennän saavuttamiseksi on “ajateltava uudelleen resurssien ja talouden suhde, panostettava mas-siivisesti teknologisiin, rahoituksel-lisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin sekä autettava kehittyviä maita kes-tävälle uralle”.

Simo Raittila

”Jopa ilmastopahik-set Kiina ja USA ovat vähentäneet päästö-

jään suhteessa ta-louskasvuun.”

Ansiokkaasti palvelleistapaloletkuista valmistettuja

ainutlaatuisia tuotteita

Runebergink. 17, Helsinki. Joulun aikaan ma-ti 10-18, ke-pe 10-19, la 10-16 www.ekotin.fi

Upea valikoima

sisustustuotteita ja lahjatavaroita!

valmistettuja kodintarvikkeita,

ekologisesti ja eettisesti

Alkuperäinen kaavio: Kate Raworth (oxfamblogs.org). Suomentanut Simo Raittila.

PUNAVIHERNÄKEVÄ AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA

www.kulttuurivihkot.fi

Rönsy 3/2012 11

Espoon Otaniemessä vallitsee startup-buumi, ja iso osa uusista

yrityksistä voidaan laskea kuuluvan cleantech-alalle. Cleantech tarkoit-taa liiketoimintaa, joka pyrkii vähen-tämään negatiivisia ympäristövai-kutuksia. Yksi uusista yrityksistä on Enevo, mutta yrityksen toimitusjoh-taja ja perustaja Fredrik Kekäläi-nen ei koe cleantech-tittelin olevan pelkästään positiivinen. – Usein cleantechillä viita-taan uusiutuvan energian hankkei-siin, jotka ovat lopulta osoittautu-neet kannattamattomiksi, sanoo Kekäläinen. Enevo toimii jätealalla. Sen päätuote on ONe Collect. ONe Col-lect koostuu jätesäiliöihin asennet-tavista ultraäänellä toimivista mit-talaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankorkeutta ja koostumusta. Kerättyjen tietojen avulla pystytään optimoimaan keräyska-luston reitit, kun vajaita säiliöitä ei käydä tyhjentämässä ja toisaalta säiliöt eivät päädy pursuamaan yli. Lisäksi voidaan antaa asiakkaille

kattavasti tietoja jätemäärien ke-hityksestä ja esimerkiksi lajittelun onnistumisesta. Tulevaisuudessa on tarkoitus saattaa tiedot myös käyt-täjien saataville eikä vain keräysfir-moille. Ensimmäiset laitteet on toi-mitettu Itä-Uudenmaan Jätehuol-lolle. Kekäläisen mukaan tulokset ovat lupaavia ja jätteiden keräämi-sen kustannukset ovat laskeneet 23 % heinäkuussa aloitetun projektin myötä. Myös Itä-Uudenmaan Jäte-huollossa ollaan tyytyväisiä. – Tiheästi asutulla alueella täyttöasteanturit eivät tuottaisi sa-manlaista hyötyä, mutta täällä missä välimatkat ovat pitkiä ja täyttöas-teessa on suuria piikkejä, kokemuk-set ovat olleet oikein hyviä, selven-tää Kekäläinen. Jätebisnes on kasvava ala. Maailmanlaajuisesti jätteidenkäsit-tely on satojen miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa. Logistiikka kattaa tästä jopa 50 %. Kaupungistu-misen myötä jätevirtojen hallinnan merkitys tulee vain kasvamaan ja

vaatimus tehokkaasta kierrätykses-tä korostuu. Suomalaisessa toimintaym-päristössä tuoreen startup-yrityksen perustaja kritisoi kuntien nykyistä kilpailutuspolitiikkaa, jossa ensisijai-sena kriteerinä on lähes aina hankin-tahinta.

Anna Koppanen

Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä

Enevon päätuote ONe Collect koos-tuu jätesäiliöihin asennettavista ult-raäänellä toimivista mittalaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankor-keutta ja koostumusta.

Rönsy 4/201212

Nicaraguan tunnetuimman vaalitarkkailijajärjestön Etica

y Transparencian toiminnanjohta-jan Roberto Courtneyn mukaan kymmenissä kunnissa esiintyi vaali-vilppiä. Ääntenlaskijat muut-tivat vaalien tulosta törkeästi sandi-nistien eduksi ainakin seitsemässä kunnassa. – Nicaraguan vaalijärjes-telmän uskottavuus on niin heikko, että tästä huonommaksi se ei voi enää mennä, Roberto Courtney toteaa. Virallisten lukujen mukaan sandinistit saivat yli 75% äänistä. Pienessä San Lucasin kun-nassa asuva mehiläishoitaja Andres Palma on aina äänestänyt sandinis-teja. Nyt hän on ymmällään. Puo-luepamput selittivät hänelle ennen vaaleja, että kunnanhallinnolla ei ole merkitystä. Kaikista kehitys-ohjelmista päättää presidentti Or-tega. – Miksi ihmiset äänestäi-sivät kunnanjohtajaa ja valtuutet-tuja, jos sillä ei ole mitään väliä, An-dres Palma puntaroi. Hän kävi silti äänestämässä periaatteen vuoksi. Muut Palman perheestä eivät vaivautuneet vaaliuurnille.

Valtio jakoi pari kuukautta sitten San Lucasin asukkaille sikoja, kano-ja ja kattopeltejä. Andres Palma vas-tasi aluksi lahjojen jakelusta omassa kylässään. Kolmen päivän päästä sandinistien puoluetoimitsija sanoi, että tähän puuhaan laitetaan joku muu. Palman synti oli tasapuoli-suus. Hän teki jakelulistansa ajatel-len, että porsaat, kanat ja aaltopellit pitää antaa niitä eniten tarvitseville, vaikka he eivät kannattaisi sandi-nisteja. – Eihän sellainen käy, ir-vailee Palman naapuri Ignacio Perez. Hän tietää, että apu jaetaan poliittisin perustein, jotta ihmiset tajuavat, minkä puolueen lippu kannattaa laittaa lepattelemaan ko-timökin katolle. San Lucasin naapurissa Somotossa sandinistien kaupun-ginjohtajaehdokkaan nimi kerrot-tiin kuntalaisille vasta päivää ennen vaaleja. – On tylsää, kun

paikkakuntalaisten ääntä ei lain-kaan kuunnella, valittaa Antonio Rivera. Hänen kuusihenkisestä perheestään kukaan ei käynyt äänestämässä. Sandinistit saivat kuitenkin Somotossa yli 80 % äänistä. Mikään muu puolue ei teh-nyt näkyvää vaalityötä.

– Ihmiset ovat alistuneet siihen, että Nicaraguan politiikassa ei ole vaihtoehtoja, sanoo lastenhuol-lon kansalaisjärjestön INPRHU:n johtaja Adilia Amaya. Sandinistit jyräävät ja muut puolueet ovat hiljaa ikään kuin niillä ei ole mitään tarjottavaa. INPRHU on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt katulapsityötä yhdessä Managuan kau-pungin kanssa. Enää tämä ei onnistu. – Sosiaalisen ke-hityksen hankkeista päättää nyt Ortegan sisäpiiri, jonka paikallisedustajia ovat kunkin kaupunginosan puo-luetoimitsijat,

Adilia Amaya toteaa. Kaupungin omien sosiaalityöntekijöiden täy-tyy saada puoluetoimitsijoilta lupa voidakseen tehdä työtään. – Keskushallinto on niin vallanhaluinen, että se ei siedä kil-pailua, arvostelee Adilia Amaya. Nicaraguan sosiaalialan kansalais-järjestöjen toimintakenttä on tuntu-vasti kaventunut kuntien itsehallin-non romahtamisen myötä.

Teksti ja kuva: Jukka PakkalaKirjoittaja on kehitysyhteistyöjärjestö Soli-daarisuuden maakoordinaattori Nicaraguas-sa.

Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostettiin kanoilla ja katto-pellillä

Presidentti Daniel Ortegan johtama sandinistipuolue kaappasi itselleen rökälevoiton marraskuun alussa jär-jestetyissä Nicaraguan kuntavaaleissa. Vaalien suurin häviäjä oli kuntien itse-hallinto.

Mehiläishoitaja Andres Palma vetää Solidaarisuuden hunajahanketta San Lucasin kunnas-sa Pohjois-Nicaraguassa.

Nicaraguan kuntavaalit:

Nicaraguassa on 153 kuntaa

Sandinistit voittivat 134 kunnassa

Virallinen äänestysprosentti oli 47 %

Tarkkailijat arvelevat, että todellinen äänestysprosentti oli alle 40 %

Vaalien jälkeisissä yhteenotoissa kuoli kolme ihmistä

Valtion rahalla ostetaan ääniä

Oppositiolla on linja hukassa

13Rönsy 4/2012

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto järjesti Talvivaaran kaivos-toimintaa vastustavan mielenosoitusmatkan Kainuuseen perjan-taina 9. marraskuuta. Kohteena oli Kainuun Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kajaanissa. Mielenosoituksen jälkeen käytiin myös Talvivaaran kaivosalueen tuntumassa toisen marraskuussa vuotaneen kipsisakka-altaan luona. Mielenosoituksen ELY-keskuksella oli järjestänyt Stop Talvivaara-liike. Mielenosoittajia paikalla oli noin 85. ELY-keskuksen Ympäristösuoje-luyksikön päällikkö Unto Ritvaselle luovutettiin adressi, jonka oli inter-netissä allekirjoittanut 12 000 ihmistä. Myöhemmin nimiä on kertynyt tuhansia lisää. Mukana oli myös muita järjestöjä, muiden muassa ym-päristöjärjestö Greenpeace. ViNOn bussi organisoitiin lyhyellä varoitusajalla. Mukaan innos-tui lähes 30 osallistujaa, joista suurin osa tuli Helsingistä, mutta myös Lahdesta ja Mikkelistä pääsi kyytiin. Seuraavalla viikolla sadat ihmiset marssivat Helsingissä järjestetyssä suurmielenosoituksessa. Kyseessä on Suomen pahin ympäristökatastrofi 2000-luvulla. Ympäristöministeriö on aloittanut ympäristönsuojelulain uudistuksen ja ministeriön erityistilanneryhmä jatkaa katastrofin selvitystä.

ViNO Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan

Vinolaisia mielenosoittajia Kainuussa 9. marraskuuta. Kuva: Marja Honkonen / Vihreät

Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoonVihreät nuoret ja opiskelijat kokoontuivat Turkuun liittokokoukseen 1. – 2. joulukuuta. Syksyn liittokokouksessa tehtiin vuoden 2013 henkilö-valinnat sekä hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talous-arvio. ViNOn puheenjohtajiksi vuodelle 2013 valittiin tamperelainen ta-loustieteen opiskelija Veli-Matti Partanen, 25, ja helsinkiläinen VTM ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, 27. Hallitukseen valittiin lisäksi Senja Laakso, Laura Karjalainen, Anna Koppanen, Ville Korhonen, Anni Heinälä, Kim Tamio, Lilja Tam-minen, Janette Huttunen, Reima Kuukka ja Otto Lehto. Liittokokous hyväksyi myös ViNOn Eurooppa-poliittisen ohjel-man, jossa linjataan kantoja Euroopan unionin rakenteisiin sekä poliitti-siin sisältöihin, joissa tarvitaan Euroopan laajuista päätöksentekoa. Oh-jelmassa vaaditaan Euroopan unionin muuttamista liittovaltioksi. - Vahva liittovaltio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jäsenmaa. Ehtona EU:n liittovaltiolle on kuitenkin demokraattisempi päätöksenteko, edel-lyttää ViNOn vastavalittu puheenjohtaja Ohisalo. - Kansalaisten suoralla vaalilla valitsemalla Euroopan parlamen-tilla on oltava enemmän valtaa: sekä budjettivaltaa että oikeus tehdä la-kialoitteita., linjaa ViNOn toinen puheenjohtaja Partanen.

ViNon uudet puheenjohtajat Veli-Matti Partanen ja Maria Ohisalo edustivat ViNOa itsenäisyyspäivänä Linnan juhlien jatkoilla Ravintola Teatterissa.

Eurooppa kuuluu kaikilleTalouskriisi on leikannut etenkin nuorien työpaikkoja ja toimeentuloa Euroopassa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat myös maiden välillä ja niiden sisällä. Yhä syvemmät hyvinvointierot uhkaavat jopa turvallisuuttamme, jos yhteiskuntarauha järkkyy.

Satsaamalla vihreään talouteen ja tulevaisuuden kasvualojen työpaikkoihin rakennamme yhteistä Eurooppaa, joka kuuluu kaikille.

Tule mukaan!

Tarja

Pidetään yhteyttäwww.tarjacronberg.fi

www.twitter.com/tarjacronbergwww.facebook.com/tarjacronberg

rauhanaktiivi, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja

14 Rönsy 4/2012

Statuksen tavoittelu on osa ihmisyyttä, jota tuskin saamme kitkettyä itsestämme aivan heti. Perinteisesti luksustuotteita pidetään statussymboleina, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Tavallisesti ihmiset suosivat ylellisiä tuotteita ekomerkittyjen sijaan, mutta statuksesta muistutet-taessa useat valitsevat mieluummin ympäristöys-tävällisen tuotteen. Griskeviciuksen, Tyburin ja Van den Berghin tutkimuksessa 55 % statusta ajattele-maan johdatetuista koehenkilöistä valitsi hybridiau-ton luksusauton sijaan näiden ollessa samanhintaiset. Kontrolliryhmästä puolestaan vain 37 % valitsi ym-päristöystävällisemmän auton. Vastaava tulos toistui myös puhdistusainetta ja astianpesukonetta valit-taessa joskin lievempänä. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että ihmiset ovat merkittävästi taipuvaisem-pia valitsemaan ekologisia tuotteita, jos heitä muis-tutetaan sosiaalisesta asemasta ennen päätöstä. Ky-seisessä kokeessa koehenkilöt lukivat tekstinpätkän, joka sisälsi lukuisia viittauksia korkeaan sosiaaliseen asemaan ja arvostukseen. Ekologiset valinnat toimivat keinona osoit-taa välittävänsä ympäristöstä ja muista ihmisistä. Luksus puolestaan voi toimia osoituksena henkilön itsekeskeisyydestä ja itsekkyydestä. Tässä ekologi-suuden ja sosiaalisen aseman tavoittelun kytköksessä piilee potentiaali eettisten valintojen edistämiseen.

“Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.”

Pitäisikö esimerkiksi kasvissyöntiä mainostaa lauseil-la kuten ”valitsemalla vegen näytät että välität ym-päristöstä”? Tutkimusten valossa vetoami-nen ekolo-gisten valintojen tuomiin sosiaalisiin etuihin näyttää olevan tehokas keino ohjata ihmisiä valit-semaan vi-hreämmin. Tiedottamista tarvitaan, mutta parempia tuloksia saadaan, jos samalla muistutetaan mahdol-lisuudesta sosiaaliseen nousuun. ”Valitse hybridi ja muutkin huomaavat valintasi. Koska tule-vaisuus on sen arvoinen.” Sanotaan, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Ehkä itsekkäilläkin aikomuk-silla voi puolestaan saada aikaan jotain hyvää.

Nosta statustasi ekoilemalla!

Kolumni Petra Kosonen

Eläintuotanto on teollista tuotantoa siinä missä muidenkin kulutushyödykkeiden

tehtailu. Erotuksena tuotteiden valmistuk-sessa tehdään ja käytetään eläviä eläimiä. Ruokakaupoissa ei kuitenkaan myydä sikoja, lehmiä ja broilereita, vaan kinkkua, sisäfilettä ja siipipaloja. Kun elävät olen-not typistetään hyödykkeiksi muiden arkipäiväisten tavaroiden tapaan, on ruoan alkuperä ja sen ongelmat helpompi häivyt-tää. Eläinten teollinen tuotanto on luon-nonvarojen tuhlaamista, sillä lihakarja syö enemmän kuin tuottaa lihaa. Yhden lihak-ilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua, josta suuri osa on myös suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa, kuten soijaa. Kasvava lihan kulutus edellyttää metsien muuttamista pelloiksi, mikä köy-hdyttää luontoa ja vähentää maapallon hi-ilinieluja. Reilu neljäsosa maapallon maap-inta-alasta on nykyään joko laitumena tai rehupeltona. Raskas maatalous kuluttaa maaperää, ja YK:n elintarvike- ja maatal-ousjärjestö FAO:n mukaan neljännes kaike-sta maa-alasta on jo köyhtynyt viljelykelvot-tomaksi. Lihatuotantoon kuluu myös paljon vettä, joka ei maailman johtavien vesitutki-joiden mukaan enää riitä vuonna 2050 koko maapallon tarpeisiin, mikäli lihansyönti jatkuu samaa tahtia.

Resursseja vie myös eläinten kasvatus, kuljetus ja teurastus, öljyn käyttö lannot-teissa ja torjunta-aineissa sekä maatal-ouskoneiden polttoaineena, huonosti säi-lyvien eläintuotteiden kylmäsäilytys sekä huonosta säilyvyydestä aiheutuva runsas ruokahävikki. Kotimaisen elintarvikeketjun ja -teollisuuden hävikki on vuosittain noin puoli miljardia kiloa. Kotitaloudet heittävät eläintuotteita ja muuta ruokaa roskiin vu-osittain noin 130 miljoonaa kiloa. Eläintuotanto tuottaa noin vii-denneksen ihmisen aiheuttamista kasvi-huonekaasupäästöistä – enemmän kuin li-ikenne. Eläintuotanto aiheuttaa lähes 80 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä maailmalla. On arvioitu, että lihansyöntiä pitäisi vähentää teollisuusmaissa ainakin 50 prosentilla lähivuosikymmeninä ilmas-tovaikutusten vähentämiseksi. Kuitenkin eläintuotteiden kulutus on jatkuvasti lisään-tynyt, ja se myös lisääntyy kehittyvien maiden seuratessa länsimaiden kehitystä.

Teksti: TaruAnttonen JuliannaKentala

Kuva: PaulaPauliina

Teollinen eläintuotanto tuhoaa planeetanEläintuotannonmaterialismiulottuueläinrehunkasvatukseenraivatuiltasoijaplantaaseiltaainakotiemmeroskiksiin.

“Ruokakaupoissa ei myydä sikoja, lehmiä

ja broilereita, vaan kinkkua, sisäfilettä ja

siipipaloja.”

15Rönsy 4/2012

– Amerikkalaiset shoppailevat en-emmän kuin tarvitsevat, atlanta-lainen vaatekaupan myyjä Kelli Hammock totesi minulle ottaessani kuvia tätä juttua varten. – Jos asut täällä tarpeeksi kauan, teet ennen pitkää itsekin niin. Täällä on pakko yrittää näyttää paremmalta kuin naapuri, jatkaa Hammock. Yhdysvaltalaiset ovat maailman suurkuluttajia: vuonna 2010 yhdysvaltalaisten kotitalouk-sien kokonaiskulutus oli 71 % brut-tokansantuotteesta, kun suoma-laisten kotitalouksien vastaava luku oli 55 %. Yhdysvalloissa oli viime vuonna yksi kauppakeskus kolmeatuhatta asukasta kohden, kun Suomessa oli yksi kuuttakym-mentätuhatta asukasta kohden.

Floridalainen Katy McBride, kol-mekymppinen siivousalan yrittäjä, on samaa mieltä Hammockin kans-sa siitä, mikä on amerikkalaisten pohjimmaisin syy kuluttaa niin pal-jon. – Täällä ei tunnu hyväk-

sytyltä, ellei omista isointa autoa tai lompakkoa, McBride toteaa viitaten tunnettuun sanontaan, keeping up with the Joneses, joka viittaa oman varallisuuden vertaamiseen naapu-rin varallisuuteen ja on tunnettu selitys amerikkalaisten ostovim-malle. – Ei riitä, että saavuttaa saman kuin naapuri. Ihmisillä on tarve nokittaa toisiaan, sillä mo-nen itseluottamus riippuu materian määrästä, pohtii McBride. Vaikka tutkimusten mu-kaan materialismi ja alentunut it-seluottamus kulkevat käsi kädessä, media tukee McBriden näkemystä. Esimerkiksi tunnetun mediaper-soonan Oprah Winfreyn TV-ohjelmassa toistetaan uudestaan ja uudestaan, ”Elä parasta elämääsi”, ja heti perään: ”Ansaitset tämän.” Winfrey kertoo ohjelmassa lempia-sioistaan, joiden hän kertoo muut-tavan ihmisten elämiä. Ohjelman jälkeen esitellyt tuotteet myydään loppuun. Jonesit eivät viittaa enää naapuriin vaan televisiossa nähtyyn julkimoelämäntapaan, joka pitäisi päihittää.

Seurauksena paikallisleh-dessä yleisin finanssineuvo palstalle kirjoittaville lukijoille on: ”Kulutat yli varojesi. Vähennä kulutustasi.” Osamaksulla ostaminen on yleistä, eikä mahdollista työttömyyttä poh-dita liikaa. Amerikkalaisella ku-luttajalla on keskimäärin neljä luottokorttia, ja kolmasosa ku-luttajien kokonaisvelasta on luot-tokorttivelkaa. Henkilökohtaisten konkurssien määrä on kolminker-taistunut viidessä vuodessa.

Amerikkalaiset ja suomalaiset eroa-vat merkittävästi myös vapaa-ajan määrässä: amerikkalaiset tekevät keskimäärin neljäsosan enem-män töitä vuodessa kuin suoma-laiset. Suurin ero on vuosiloman määrässä, sillä suomalaisilla lomaa on kaksi kertaa enemmän kuin kes-kivertoamerikkalaisella. Käytän-nössä amerikkalaisten vuosilomat vaihtelevat työnantajakohtaisesti, sillä vuosilomalakia ei ole. – Varmaan me kuluttai-

simme vähemmän, jos meillä olisi enemmän aikaa viettää perheemme kanssa. Shoppailusta saa välitöntä mielihyvää, joka pitäisi mieluum-min saada muiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, huomauttaa Mc-Bride. Haastattelun lopuksi Mc-Bride toteaa, ettei ehkä ole oikea henkilö antamaan realistista kuvaa amerikkalaisten ostoskäyttäytymi-sestä, sillä hänellä on todettu os-tosriippuvuus. Richmondin yliopis-ton tutkimuksen mukaan samainen riippuvuus saattaa vaivata jopa joka kymmenettä amerikkalaista, ja vaiva yleistyy koko ajan.

Kuva ja teksti: Jenni StenmanRönsyn ulkomaan kirjeenvaihtaja, asema-paikkana Atlanta

USA – suurkuluttamisen mekkaMaailman suurimmassa taloudessa suosittu harrastus, shoppailu, aiheuttaa ongelmia yhä useammalle kotitaloudelle.

“Ostosriippuvuus vaivaa joka kymmenettä

amerikkalaista.”

Floridalainen Katy McBride on aktiivisesti opetellut erot-tamaan kaupassa tarpeen ja halun toisistaan.

Keeping up with the Joneses

Välitöntä mielihyvää vapaa-ajasta

16 Rönsy 4/2012

Vuonna 2004 sipoolainen yrit-täjä-kansalaisaktivisti Mikael

Lönnroth teki vapaaehtoistyötä In-tiassa. Hän havahtui maailman eri-arvoisuuteen. — Totesin, että kansalais-järjestöjen työ ei yksin riitä eriarvoi-suuden poistamiseksi. Toimia tarvi-taan myös valtiotasolla, Lönnroth, 39, kertoo. Kaksi vuotta sitten hän ystävineen perusti globaaliin tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen tähtäävän Maailmanpuolue-yhdis-tyksen. Maailmanpuolueella on 22 jäsentä. Nuori yhdistys haalii kan-nattajakortteja, jotka virallistaisivat sen puolueeksi. Vaadittavista 5000

kortista koossa on Lönnrothin mukaan pari sataa. — Vietimme päivän kes-kustassa ja saimme 70 kannattaja-korttia. Jäseniä ei kuitenkaan ole tarpeeksi kunnon kampanjointiin, mies harmittelee.

Maailmanpuolueella oli neljä kun-tavaaliehdokasta vuoden 2012 vaa-leissa. Sipoossa puolue sai enem-män ääniä kuin vasemmistoliitto, mutta Lönnroth oli pettynyt tulok-seen.

— Kyllä se harmittaa, kun ei pääse vaikuttamaan, Lönnroth sanoo. Maailmanpuolue toi-mii enimmäkseen interne-tissä, jossa pienpuolueet voivat toimia pienellä ra-halla ilman suurta puo-luekoneistoa. Lönnrothin mie-lestä kaikki maailman kansalaiset tulisi nähdä tasavertaisina. Hänen mukaansa politiikassa vallitsee Suomi ensin -ajat-telu, jonka vihreätkin ovat omaksuneet. — On vielä matkaa siihen, että nähtäisiin vaikkapa venäläiset ja suomalaiset yhdenver-taisina kansalaisina, sipoolainen sa-noo. Yksi ratkaisu olisi ystä-vyyskoulujen hankkiminen Euroo-pan ulkopuolelta, kuten Somaliasta tai Palestiinasta.

Mikael Lönnroth oli vihreiden eh-dokas kuntavaaleissa 2008. Hänes-tä perinteiset puolueet ovat liian hierarkkisia. Maaseudun kasvattia häiritsi myös vihreiden kaupunki-keskeisyys. Lönnroth sanoo vihreistä löytyvän monta radikaalia yksilöä, mutta puolueen olevan liian komp-romissihakuinen. Hän näki ongel-mia myös puolueen sisäisessä de-mokratiassa. Huomautan kaikkien puo-lueiden aloittavan horjumattomina idealisteina. Eikö maailmanpuolue joutuisi eduskunnassa tyytymään kompromisseihin?Lönnroth miettii tovin. — Tietysti kompromisseja joutuu tekemään. Maailmanpuo-lueessa pyrimme soveltamaan uu-denlaista dynamiikkaa ongelmien ratkaisemiseksi, hän vastaa.

Näkemyseroista huolimat-ta Lönnroth arvostaa vihreitä. — Kaksi samanhenkistä puoluetta voivat hyvin tehdä yh-teistyötä.

MertsiMurmann

Suomen nuorin ympäristöpuolue

SipoolainenMikael Lönnrothkaipasiradikaaliamuutostaympäristöntilaan.Hänero-sivihreistäjaperustimaailmanpuolueen.

Pääministerinä Mikael Lönnroth ajaisi Suomeen...

…Uudenulkomaalaislain.”Vastakkainasettelusuomalaistenja

ulkomaalaistenvälilläonpoistettava.”

…Uudeneläinsuojelulain.”Eläintensuojelunsijaantulisipuhuaeläinten

oikeuksista.”

...Hiiliveron.”Fossiilistenpolttoaineidenkäyttöäverotettaisiinjaverotulotjaettaisiin

kansalaisille.”

Kuntavaaleissa neljä ehdokasta

”Vihreillä liikaa kompromisseja”

Maailmanpuolue keräsi kannattajakortteja senaatorintorilla viime toukokuussa.

Aika: Lauantaina 19.1.2013Paikka: Tampereen yliopiston Päätalo, Kalevantie 4Ilmoittautuminen: ke 9.1. mennessä: www.visili.fi

Mukana kansanedustaja Oras Tynkkynen!

VIHREÄ JÄRJESTÖPÄIVÄ TAMPEREELLA

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.visili.fi

Yhdistysdemokratia - Hallituksen rooli - Sujuvat kokoukset - Jäsenhankinta ja aktivointi- Taloudenhoito - Viestintä - Yhdistyksen innostava johtaminen

Perehdy, opi ja kyseenalaista! Tilaa kirjat Vision verkkosivuilta: www.visili.fi

Riippumaton puutarha - Teollisen ruoantuotan-non romahdus ja per-makulttuurin perusteet Riikka KaihovaaraPamfletti ulkopuolisesta energiasta riippumattoman ruoantuotannon puolesta ja opas ekologisesti kestäväm-pään viljelyyn.Hinta: 15€

Avoin vihreä talousHeikki Sairanen & Jaakko StenhällAvoin vihreä talous on lähestymistapa talouden uudistamiseen ja vastaus siihen, miten suoma-lainen talous voi rakentua tulevaisuudessa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.Hinta: 10€

Kemikaalit kulutuksessaTaru Anttonen (toim.)Artikkelikokoelma arjen kemikalisoitumisesta ja kulu-tustuotteiden kemikaaleista. Mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää ja miksi?Hinta: 10€

Kalavale- Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannallaEmma Kari & Kukka RantaInto-kustannuksen kustan-tama tietokirja kalakaupan vaikutuksista kalakatoon ja siirtolaisuuteen. Mistä kalamme tulevat?Hinta: 22€

Vihreästä JärJestöpäiVästä tukea yhdistyksen toimintaan!

17Rönsy 4/2012

KulttuurinurkkaAnna Koppanen

Tytti Heikkisen Moulin Extra Beautéa ei tunnista runokokoel-maksi. Teos on yltäkylläisen visu-aalinen. Rakenne ja kuvasto on lai-nattu naistenlehdiltä: kirjan tekstit koostuvat pääkirjoituksesta, jatko-kertomuksista, mainosjäljitelmistä ja vinkeistä. Heikkinen on graafi-nen suunnittelija ja se näkyy jokai-sella aukeamalla. Runot on jaoteltu samaan naistenlehtityyliin sellaisten osas-toiden alle kuin Lifestyle, Instant Tyyli Opas ja Kuukauden spektaak-keli. Kokoelman keskeinen teema on kauneus, ja kauneutta päädy-tään hakemaan kaikilta niiltä aloil-ta, joissa sen läsnäoloa on vähek-sytty ehkä juuri peittelemättömän feminiinisyyden vuoksi. Hyvin pal-jon liikutaan rajoilla, jotka erottavat taidetta tai kaupallisia tekstejä, ja samalla kysytään onko näitä rajoja edes olemassa. Käsittelytapa on humoris-tinen ja liioitteleva. Toisaalta kau-neus näyttäytyy etäisyyden ja saa-

vuttamattomuuden sekä toisaalta väki-vallan ja melankolian koke-muksina. Kuten eräässä mainos-mukaelman muotoisessa säkeessä sanotaan, kauneus ”perustuu todel-lisen saavuttamisen mahdottomuuteen, MENETYKSEN EKSTAASIIN.” Teoksen henkilöhahmot ovat osaksi oman estetiikkansa uhreja. Kertomuksissa esiintyvät 1980-luvulla AIDSiin kuolleet ja nyt jo unohdetut kuuluisuudet. Kun tavallisia ihmisiä kuvataan, heidät esitetään keskiluokkaisina alkoho-lin turruttamina, yliseksuaalisina ja eksyneinä. Lohtua haetaan tavarois-ta tai matkoilta. Toisaalta onnenhet-kiä on siroteltu yhtä yltäkylläisesti kuin piikkejä ja kokonaiskuva on varsin kepeä. Kokoelman tulokulma kau-palliseen kauneuteen on lähinnä innostuneen nostalginen ja nautis-keleva. Lukija päätyy väistämättä hakemaan ironian sävyjä, mutta nii-tä ei juuri löydy vaan kirja on vilpit-tömän oloinen niin fanikulttuurin kuin statusesineidenkin tarpeelli-suudesta. Taitavassa sävyssä ja ko-konaisuuden moniulotteisuudessa teos luokin ainutlaatuisen näytteen nykyrunouden rikkaudesta.

Runokokoelmallinen kauneutta

Joulu on kulutuksen kansanjuhlaa. Ostetaan lahjat kavereille, kum-

meille, sukulaisille, vanhemmille, sisaruksille, naapureille ja parhaas-sa tapauksessa vielä lemmikeille. Perinteitä kunnioitetaan viettämäl-lä aikaa perheen ja läheisten kans-sa. Syödään ihan liikaa. Varpunen Jouluaamuna soi ja lahjapaperit kasaantuvat olohuoneen lattialle. Kuulostaako tutulta? Vaan mitä jos jouluna ei olekaan mahdollisuutta suunnata perheen tai läheisten luo juhlapy-hienviettoon? Entä jos mahdolli-suus on, mutta sitä ei syystä tai toi-sesta halua käyttää? Pari vuotta sitten Turun Ammattikorkeakoulun opiskelija-

kunta havahtui siihen, että Turun Ylioppilaskylässä näkyy itsemur-hatilastoissa joulun kohdalla sel-vä piikki. Opiskelijakeskittymässä asuu paljon yksinäisiä opiskelijoita ja erityisesti vaihto-opiskelijoita, jotka eivät tiedä joulusta mitään. Heillä on myös harvoin varaa tai mahdollisuuksia matkustaa takai-sin kotimaahansa joulun ajaksi, ja Suomi taas tarjoaa kovin vähän jou-lupuuhaa yksinäiselle ja verkostot-tomalle ihmiselle. Ammatt ikorkeakoulun vastaus yksinäisen jouluhuutoon oli Opiskelijajoulu. Ensimmäistä kertaa vuonna 2010 järjestetty ta-pahtuma on maksuton Ylioppilas-kylän lähistöllä järjestettävä joulu-

vaihtoehto niille, jotka eivät voi tai halua osal-listua perinteiseen su-kulointikuvioon. Opis-kelijajoulu on opiskelijoi-den itsensä järjestämä, ja sitä tukevat sekä koulu että eri spon-sorit. Tapahtumaa on mainostettu kaikille Turun korkeakoulu-opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille, ja se on-kin kerännyt suosiota sekä suomalaisten että ulkomailta tulevien opiskelijoiden keskuu-dessa. Tarkoituksena ta-pahtumassa on tar-jota perinteisen suo-

malaisen kotijoulun kokemus erityisesti vaihto-opiskelijoille, jotka eivät välttämättä koskaan ole päässeet joulukinkun makuun ja -kuusen tuoksuun. Ideana on tarjota mahdollisuus kokeilemi-seen: Opiskelijajoulu on tilaisuus maistella suomalaisia kotiruokia, ihmetellä joulukoristeita ja käydä saunassa kynttilän valossa, mutta osallistujien ei tarvitse noudattaa mitään ennalta laadittua ohjelmaa. Eri kulttuureiden ja uskontojen jouluperinteitä yritetään yhdistellä osallistujien toivomalla tavalla pit-kin jouluaattoa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa, eikä suosio näytä olevan laskemassa.

Erilaisille jouluille lienee tarvetta muuallakin, ja erilaisia konsepte-ja onkin järjestetty pitkin Suomea. Opiskelijajoulu on valtavan posi-tiivisen palautteen saattelemana osoittanut olevansa tarpeellinen vaihtoehto sukulointiaatolle.

Alternative-joulu!Mitä tekee jouluna yksinäinen ihminen, joka ei ole tottunut perinteiseen suomalaiseen joulunviettoon?

Joulun hyvislahjat top 3

1. AikaVietä aikaa läheistesi kanssa. Tämä ainee-ton joululahja on antoisa ja ympäristölle

ystävällinen.2. Lahjoitus hyväntekeväisyyteen

Lahjan saajan nimellä iloa kohteeseen, lahjan saajalle ja antajalle.

3. JunalippuMatkalipulla läheisesi pääsee ympäristöys-tävällisesti näkemään maailmaa tai vaikka

sinua.

Joulun pahislahjat top 3

1. Turha krääsäPosliinikissat ovat lahjoja, joita kukaan ei

halua eikä tarvitse.2. Kapselikeitin

Maailman turhin lahja, jolla voi keittää vain kupillisen kahvia kerralla. Tämä kuluttaa

huomattavasti energiaa ja rahaa.3. Kertakäyttötavarat

Ei ole pitkäaikaista iloa, mutta kuormitusta

ympäristölle.

Laura Kuusisto

Tytti Heikkinen: Moulin Extra BeautéPoesia 2012110 s.

Saara Ilvessalo

Rönsy 3/201218

ViNOn jäsenjärjestötwww.vino.fi/jasenjarjestot www.facebook.com/vihreatnuoret

Aaltovihreät (Aalto-yliopisto)vihreat.ayy.fiAaltovihreät-ryhmä myös Facebookissa.Puheenjohtaja 2013 Patrick Jensen: patrick.jensen@vino.fi

EsViNO - Espoon vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/espoonvihreatnuo-retPuheenjohtaja Sampsa Pietilä: sampsa.pietila@vino.fi

Helsingin Vihreät Nuoret - Nuheviwww.nuhevi.netwww.facebook.com/helsinginvihreat-nuoretPuheenjohtaja 2013 Pilvi Nummelin: pilvi.nummelin@vino.fiToiminnanjohtaja Heidi Hiltunen: heidi.hiltunen@vihreat.fi

HYY:n Vihreät - De Gröna vid HUSwww.hyvi.orgwww.facebook.com/hyynvihreatPuheenjohtaja 2013 Toivo Laitinen: toivo.laitinen@helsinki.fi

Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.jovino.fiwww.facebook.com/joensuunvihreat-nuoretPuheenjohtaja 2013 Vera Kauppinen: vera.kauppinen@vino.fi

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskeli-

jat - Jyvioniwww.jyvioni.orgwww.facebook.com/Jyvionitwitter.com/jyvioniPuheenjohtajat 2013 Marjo Suvanto ja Anni Turunen: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opis-kelijat – KantisToimii alueella: Forssa, Riihimäki, Hä-meenlinnawww.hmlvino.webs.comwww.facebook.com/kantahameenvinoPuheenjohtaja 2013 Suvi Lehtinen: suvi.lehtinen@vino.fi

Keski-Uudenmaan vihreät nuoret - Kurviwww.facebook.com/keskiuudenmaan-vihreatnuoretRyhmä: www.facebook.com/groups/vino.kuYhteyshenkilö: Ari Kaukiainen, ari.kauki-ainen@vino.fi

Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat - KuViOwww.kuvio.infohttps://www.facebook.com/kuvioryPuheenjohtaja 2013 Helena Rovamo: helena.rovamo@vino.fi

Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijatToimii pääasiassa alueella: Kotka

www.facebook.com/kymenlaaksonvih-reatnuoretPuheenjohtaja Reima Kuukka: reima.kuukka@vino.fi

Lahden Vihreät Nuoret - ViNOLawww.lahdenvino.netwww.facebook.com/lahdenvihreatnuo-retPuheenjohtaja 2013 Elli Latva-Hakuni: elli.latva-hakuni@vino.fi

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/lapinvihreatnuoretPuheenjohtaja 2013 Eveliina Paksunie-mi: eveliina.paksuniemi@vino.fi(Vara)puheenjohtaja 2013 Miikka Kerä-nen: miikka.keranen@vino.fi

Nokian vihreät nuoretwww.facebook.com/groups/nokianvih-reatnuoretYhteyshenkilö: Antti Sarjanen, antti.sarjanen@vino.fi

Oulun vihreät nuoret - OVNwww.oulunvihreatnuoret.netwww.facebook.com/oulunvihreatnuoretPuheenjohtaja Otto Simola: otto.simo-la@vino.fi

Satakunnan vihreät nuoret ja opiske-lijatwww.satakunnanvihreat.fi/satakunnan-vinowww.facebook.com/satakunnanvihre-

atnuoretPuheenjohtaja Klaus Unkuri: klaus.unkuri@vino.fi

Tampereen vihreät nuoret - Virnuwww.virnu.netwww.facebook.com/tampereenvihreat-nuoretPuheenjohtaja Olga Haapa-aho: olga.haapa-aho@vino.fi

Turun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.turunvino.fiwww.facebook.com/turunvihreatnuoretPuheenjohtaja 2013 Amro El-Khatib: amro.el-khatib@turunvino.fi Puheenjohtaja 2013 Laura Kuusisto: laura.kuusisto@turunvino.fiJärjestösihteeri Vaula Metso: jarjestosih-teeri@turunvino.fi

Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat - Vasa gröna unga och studerandewww.vaasanvino.netwww.facebook.com/vaasanvinoSeuraa blogia: http://vaasanvino.blogs-pot.com/Puheenjohtaja Lotta Alhonnoro: lotta.alhonnoro@vino.fi

Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijatwww.vinova.fiwww.facebook.com/vantaanvihreat-nuoretPuheenjohtaja 2013 Minni Räsänen: minni.rasanen@vino.fi

Jäsenjärjestöt esittäytyvät: vuorossa Oulu ja Nokia

Hallituksen kyselytunti:1. Mikä on parasta järjestössänne? 2. Tämän vuoden haasteet? 3. Terveiset muille järjestöille?Oulun vihreät nuoret - OVNMirja Mustapirtti

1. Parasta järjestössämme on mut-kattomuus. Asiat onnistuvat yleen-sä omalla painollaan. Kokeneet vetäjät Oulun ViNO:ssa osaavat järjestää tapahtumat hyvin. Kaikki ovat tosi mukavia.

2. Haasteena on uusien jäsenten löytäminen. Kuinka saada Oululai-set nuoret innostumaan toiminnas-ta ViNO:ssa ja lähtemään mukaan?

3. Antoisaa loppuvuotta! Työniloa!

Väentapaamista Oulussa oli kiva järjestellä. Kun jokainen tekee osansa, kenenkään ei tarvitse teh-dä liikaa. Hauskaa, että väentapaa-minen järjestettiin näillä leveyksil-lä. Mielenkiintoisin luento oli Tarja Cronbergin EU:n talouskriisiä kä-sittelevä. Muuten en saisi juurikaan kuulla keneltäkään aiheesta käsi-tellystä näkökulmasta eikä tulisi it-sekään otettua selville. Cronbergin kertoessa kuulumisia EU:sta ne oli-vat älyttömän mielenkiintoisia. Haluaisin vaikuttaa eniten ih-misten kulutustottumuksiin. Ja toivon, että kulttuuria voisi tuoda nykyistä enemmän mukaan arki-elämään ja kaupunkiympäristöön.

Nokian toimintaryhmäAntti Sarioinen

1. Parasta on itse ViNO. Toiminta-ryhmämme avaa tien ViNOon, sen kautta saamme tietoa asioista ja se toimii porttina valtakunnalliseen toimintaan. Jäsenemme ovat mah-tavia.

2. Toimintaryhmän jatkuvuuden järjestäminen ja uusien jäsenten hankinta tulevaisuudessa.

3. Kiva nähdä teitä kaikkia! Toivot-tavasti kasvamme tulevaisuudessa yhtä isoiksi ja vaikutusvaltaisiksi kuin te. Teistä on hyvä ottaa mallia.

Perustimme järjestön tavattuam-me kavereiden kanssa Vihreitä po-liitikkoja Nokialla, ja he ehdottivat toimintaryhmän perustamista. Ha-luamme vaikuttaa erityisesti ym-päristöasioihin, kulttuuritoiminnan tarjoamiseen ja syrjäytymiseen Nokialla. Täällä on paljon syrjäyty-neitä nuoria ja näemme ympäril-lämme pahoinvointia. Halusimme tehdä sille jotain ja päädyimme pe-rustamaan ViNOn paikallisen toi-mintaryhmän tänä syksynä. Lopuksi tahdon vielä kiittää No-kian toimintaryhmäläisiä. Teidän kanssa on kiva jatkaa ja katsoa tu-levaisuuteen!

Harri Lempola (vas.), Timo Keränen, Mirja, minä ja Salla Kangas naulaa-massa kuntien pelastuspakettia kunnantalon oveen.

- Parasta on itse ViNO, toteaa Antti Sarioinen Nokian toimintaryhmästä.

Petra Kosonen

19Rönsy 4/2012

ToimistoltaEmma Kolu Tervetuloa mukaan

ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin:

15.-16. joulukuuta, HelsinkiLiittokokouksessa valitut luottamushenkilöt perehtyvät tehtäviin-sä, tutustuvat ja suunnittelevat seuraavaa vuotta.

11.-13. tammikuuta, HelsinkiViNOn ja jäsenjärjestöjen vuoden 2013 suunnitteluviikonloppu.

2.-9. maaliskuuta FYEGin (Federation of Young European Greens) talvileiri Suomessa. Leirin teemana on vahva eurooppalainen demokratia.

16.-17. maaliskuuta Kunnallispoliittinen foorumi, jossa nuoret vihreät valtuutetut ja muut kunnalliset luottamushenkilöt tapaavat.

6. huhtikuutaYhteispoliittinen seminaari

7. huhtikuuta Opiskelijabrunssi

20.-21. huhtikuutaLiittokokous, jossa käynnistetään uusi poliittinen kampanja ja hy-väksytään ViNOn periaateohjelma.

24. - 26. toukokuutaPuoluekokouskoulutus ja puoluekokous

5.-9. kesäkuuta Kesäleiri

14.-16. kesäkuutaHallituksen ja ohjausryhmien kesäkokous

Seuraa kalenteria: www.vino.fi/tapahtumakalenteri. Kysy tulevista tapahtumista ja

ViNOn toiminnasta: toimisto@vino.fi.

Pääsihteeri Minttu Massinen, puh. 050 381 4643

Järjestö- ja koulutuskoordinaattori Emma Kolu, puh. 045 13 93 999,

jarjestosihteeri@vino.fi

- Mitäs sä teet työksesi? - Mä oon vihreillä nuorilla töissä. - Ai, kyl mäkin kierrätän!

Ihmiset suhtautuvat hassuilla tavoilla siihen, että joku työskentelee Vihreissä. Yksi alkaa perustella omaa vihreyttään, toinen kysyy käytetäänkö toimistolla ollenkaan sähköä ja kolmas alkaa rantata vih-reiden tekemästä politiikasta. Muutamat kollegat ovat jo päätyneet ker-tomaan työskentelevänsä “järjestöpuolella”, jottei jokaisessa sukukok-ouksessa tai lauantai-illanvietossa joudu keskelle poliittista väittelyä. Työntekijät kohtaavat samoja ennakkoluuloja kuin monet vi-hreät kertoessaan “ulkopuolisille” poliittisesta toiminnastaan. Paljas-takaamme nyt, että puoluetoimistolla muun muassa kuljetetaan tavar-oita autolla, tulostetaan asiakirjoja paperille, unohdetaan valot päälle vessaan, syödään lihaa, eikä aina olla samaa mieltä vihreästä politii-kasta. Vihreät työntekijät eivät ole täydellisiä ihmisiä, eikä keneltäkään kysytä työhaastattelussa, onko kotona biojäteastiaa. Vihreä työpaikka on työpaikka siinä missä muutkin, ja usein tehokas työnteko vaatii ku-lutusta: sähköä, paperia, laitteita, matkustusta. Tyhjästä on paha nyhjästä vapaaehtoistakaan maailmanparan-nusta. Vihreät pärjäävät ilman suuria rahavirtoja aktiivien ansiosta, mutta ilman esitteitä tai vaalimainoksia eivät poliittiset päättäjät vaih-du. Näkyvyyden lisääminen teltalla ja sen kuljettaminen torille autolla aktiivien voimien säästämiseksi on järkevää. Vihreys tarkoittaa liian usein pieniä elämän valintoja, veden keittämistä kattilan kansi päällä. Vihreissä töissä ja vapaaehtoishom-missa tavoitteena ovat suuret muutokset, kestävämpi maailma parem-malla politiikalla. Päivittäisen maailmanpelastamisen keskellä on se ja sama, tulostuiko paperi kaksipuolisena. ViNOssa työskentely on (erään vinolaisen sanoin) varmaan siisteintä ikinä (viittaamatta toimiston järjestykseen tai pölyttömyyteen). On siistiä tehdä kivoja töitä mahtavien ihmisten kanssa, ja loistavien Spotify-listojen tahdissa (joiden linkkejä voi omalla vastuulla toimis-tolta pyytää). Tätä tietoa saa levittää. Ehkä tuleville työntekijöille vas-tataan: - Ai, kyl mäkin kuuntelen Rihannaa!

jarjestosihteeri@vino.fi

ViNOn järjestö- ja koulutuskoordinaattori Emma Kolu (vas.) ja pääsihteeri Minttu Massinen ahkeroivat toimistolla päivittäin. Ota yhteyttä: toimisto@vino.fi. Tai Facebookissa: ViNON järjestösihteeri Emma Kolu ja Minttu Massinen.

Vihreissä töissä kansi kattilan päällä

Tulevaisuus

vinossaon

Oletko kyllästynyt leikkimään puolueetonta maailman vääryyksien edessä?

Tervetuloa vihreisiin nuoriin!

AvoimuusDemokratia

Sosiaalinen oikeudenmukaisuusPerustulo

Luonnon itseisarvoMaksuton koulutus

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminenStop Talvivaara!

Liity jäseneksi jo tänään:www.vino.fiwww.facebook.com/vihreatnuoret

Rönsy 3/201220

OSTOOPAS

www.s-kanava.fi/osto-opas

Lue!Säästä

luontoa ja rahaa

Pienilläkin arjen

valinnoilla on merkitystä, kun meitä on

monta.

I H M I S T E N J U H L A // 14. - 1 6 . 6 . 2 0 1 3 S E I N Ä J O K I

RUISSALO•TURKU

5.–7.7.

Tämä lippu on esitettävä rannekkeenvaihtopisteessäPDF-LIPPU

Tarkista sähköinen lippusi huolella ja pidä lipustasi huolta. Maksettua lippua ei lunasteta takaisin. Tilaisuuden järjestäjä ei vastaa kadonneista lipuista ja pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan välittömästi.

Tilaajan nimi:

Alkoholipullojen ja -tuotteiden, lasi- ja alumiinipullojen ja -purkkien, vaarallisten esineiden, videolaitteiden ja nauhurien tuominen alueelle on kielletty. Portilla on turvatarkastus. Yleisön käsien varassa kelluminen on kielletty. Järjestäjä pidättää oikeuden poistaa alueelta henkilöt, jotka eivät noudata järjestäjän antamia ohjeita ja määräyksiä. Tilaisuudessa äänenvoimakkuuden ohjearvot saattavat ylittyä, joten suosittelemme kuulosuojainten käyttöä. Tupakointi on kielletty esiintymislavojen edustoilla. Lipun hinta sisältää voimassa olevan alv:n.

Kahden päivän lippula-su 13.-14.7.2013

Ilosaarirock • Joensuu • Laulurinne

Arvo 80 €

Tätä lippua näyttämällä saat festivaalialueen läheisyydessä sijaitsevista rannekkeenvaihto-pisteistä rannekkeen, joka oikeuttaa pääsyyn festivaalialueelle. Pidä huoli rannekkeestasi,

tarkista se säännöllisesti sekä varaudu portilla turvatarkastukseen!

Rannekkeenvaihtopisteistä ja -ajoista tiedotetaan lähempänä tapahtumaa. Lisätietoa Ilosaarirockin klubitarjonnasta, majoituspalveluista, aikatauluista, mobiilipalvelusta ja monesta

muusta mielenkiintoisesta asiasta saat osoitteesta www.ilosaarirock.fi.

ILOSAARIROCK JOENSUUSSA 13.-14.7.2013

Ilosaarirockin virallinen kapakka. Sopivasti juuri juna-aseman vieressä > www.kerubi.fi

14.-16.6. Törnävänsaari, SeinäjokiLiput alk. 116,50 €

5.-7.7. Ruissalo, TurkuLiput alk. 71,50-116,50 €

12.-14.7. Laulurinne, Joensuu

Erikoishintaiset liput myynnissä 31.12.2012 asti.

Liput alk.81,50 €28.-30.6. Suvilahti, Helsinki

Liput alk. 61,50-111,50 €

KESÄN PARHAITA JUHLIA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLARAJOITETTU ERÄ ERIKOISHINTAISIA TALVILIPPUJA ENSI KESÄN PARHAILLE FESTAREILLE MYYNNISSÄ NYT TIKETISSÄ