rovaniemen pruntelin kosteikko, prunteli wetland in rovaniemi finland

1

Kotiseutukosteikko Life+

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKKOElinympäristö – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti

Teksti: Juha Siekkinen, Kotiseutukosteikko Life+ -hanke, Suomen riistakeskus.2.4.2014Valokuvat: Juha Siekkinen ja Jyrki Autti, Kemijoki OyKartat ja ilmakuvat: © Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 ja 053/MML/13

PRUNTELIN KOSTEIKON PERUSTAMISENTAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT

• Tavoitteet1. Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä

ravinnonhankinta- ja levähdysalueita.2. Luoda elinympäristöä myös muulle kosteikkolajistolle, joka hyötyisi matalasta

vedestä ja vesikasvillisuuden vaihtelusta.3. Esitellä kosteikkoluontoa, kosteikkorakentamista ja alueen monikäyttöä helposti

saavutettavalla paikalla. • Lähtökohdat

– kosteikko sijaitsee Rovaniemellä Kemijoen pääuoman itärannalla, Muurolan kohdalla. Yläjuoksulla 9 km päässä on Valajaskosken voimalaitos (rakennettu ja alajuoksulla 13,5 km päässä Petäjäskosken voimalaitos (rakennettu vuosina 1953-1957).

– Voimalarakentamisen jälkeen vesi nousi ja lähialueen pellot jäivät kokonaan tai osittain veden alle tai olivat vettymisvyöhykkeellä.

– kosteikko on osa Kemijokea ja sen vedenpinta vaihtelee sen mukaan miten Valajaskosken ja Petäjäskosken voimalaitosten läpi juoksutetaan vettä.

– Kosteikko perustettiin kaivamalla. Patoamiseen ei ollut mahdollisuuksia, koska kohde sijaitsee Kemijoen vieressä, maaperä lähellä vesialuetta on hyvin pehmeää ja naapurikiinteistö sijaitsee vieressä.

PRUNTELIN KOSTEIKON (2,9 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET

• Kosteikon rakentamisen kustannukset 8 620 € (sis. alv):– kaivinkonetyöt 7 020 €: kanavien kaivuu, kaivuumaiden kasaus ja maisemointi saariksi ja

reunapenkereiksi, 2 uuden tulo-ojan kaivuu. Kemijoki Oy:n osuus 75 % ja Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hanke 25 %

– Life:n osalta suunnittelu ja maastokäynnit 1 600 €. • Kosteikon pinta-ala 2,9 ha, josta vesipinta-alaa 1,4 ha, keskisyvyys 0,4 m• Uusia ojia kaivettiin 400 m, joilla ohjataan 2 ojitusalueelta vesiä kosteikolle• Kaivuutyöt teki Koneurakointi Otto Veikanmaa Tmi 19.4.-4.5.2012• Hoidosta vastaavat Muurolan Erämiehet ry. sekä Valajaskosken metsästys- ja

kalastusseura ry. • Kosteikkosuunnittelu Juha Siekkinen, Kotiseutukosteikko Life + yhdessä Jyrki Autin,

Kemijoki Oy ja em. metsästysseurojen edustajien kanssa• Reijo Saari on tehnyt kosteikon vesilintulaskennat Life+-hankkeen aikana.• Kosteikon vesilintumetsästyksen ja pienpetopyynnin suunnittelusta vastaavat em.

metsästysseurat.

PRUNTELIN KOSTEIKOLLA TEHDYT TOIMENPITEET

• Ennen voimalaitosten rakentamista Kemijoen pinta oli Pruntelin kohdalla n. 2 m alempana ja alueella oli viljeltyjä peltoja ja heinälatoja.

• Säännöstelyn alettua vedenpinta nousi Pruntelin kohdalla n. 1,5-2 m. Pellot alkoivat vettyä ja ne muuttuivat vuosikymmenten aikana suoksi, jossa on nykyisen kasvillisuuden perusteella nevan ja luhdan piirteitä. Kosteikkoalueelle ei ollut kasvanut puustoa. Kosteikko on rajattu keltaisella viivalla.

© Maanmittauslaitos

© Kemijoki Oy

• Kosteikko suunniteltiin perustaa kaivamalla, koska patoamiseen ei ollut mahdollisuuksia• Kaivuumaat kasattiin melko isoiksi saariksi ja pieniä ei tehty verrattuna suunnitelmaan.

TELKÄNPÖNTTÖ

TELKÄNPÖNTTÖ

PIENPETOPYYNTI

PIENPETOPYYNTI

LÄJITYSALUE KOSTEIKON REUNALLA (tumman vihreät)

KEINOSAARI (vaalean vihreät)

UUSI TULO-OJA

POLKU-URAKOSTEIKOLLE

KOSTEIKKO VALMIS© Maanmittauslaitos, kesä 2013

SUUNNITELMA J. Siekkinen/19.9.2011© Maanmittauslaitos ja Kemijoki Oy 1998

KOSTEIKON PERUSTAMINEN

• Suunnittelun aikana tehtiin maastokäynti 7.6.2011 tulevalle kosteikkoalueelle. Vasemmalta Jaakko Heikkilä, Reijo Saari, Timo Rautio ja Jyrki Autti

• Osallistavaa suunnittelua jatkettiin 9.9.2011 Valajaskosken metsästys- ja kalastusseuran majalla. Vasemmalla Jyrki Autti kertoo suunnitelmasta

© Juha Siekkinen

© Juha Siekkinen

PRUNTELIN KOSTEIKON KAIVUUTYÖT 19.4.-4.5.2012

• Alueen maaperää ei ollut jäässä ja lunta oli 40-50 cm. Työmaalla pystyi työskentelemään 23 tn painoisella kaivinkoneella, koska koneen 90 cm leveät telat antoivat hyvän kantavuuden. Lisäksi hän kaivoi kanavaa aina yhdeltä paikalta eikä kääntänyt konetta telojen varassa. Käytännössä alueella pystyi työskentelemään paksun lumipeitteen ansiosta.

• Aluksi lumet kaavittiin maanpinnalta

Otto Veikanmaa Sodankylästä teki Pruntelin kaivinkonetyöt.Kuvat Juha Siekkinen 19.4.2012

• Kaivinkoneessa oli 3 m3:n kauha, mikä nopeutti sulan ja pehmeän maan kaivuuta.• Pintamaata kaivettiin 30-80 cm syvyydeltä. Vedensyvyys 20-50 cm on sopivin puolisukeltajasorsille,

kuten heinäsorsalle, haapanalle, lapasorsalle ja taville.

© Juha Siekkinen, 19.4.2012

• Tavoitteena oli, että uomien leveys on 2-8 m ja saaret tulisivat alueelle epäsäännöllisesti. Kuvassa kaivetaan länsireunalle uomaa, jota pitkin pystyy soutamaan veneellä.

• Alueella oli jo ennestään vanhojen ojien muodostamia vesiallikoita, jotka merkittiin ja niitä ei kaivettu. Muuten Otto Veikanmaa sai suunnitella ja toteuttaa käytännön kaivuutyön, mikä osoittautui lopputuloksen kannalta hyväksi ratkaisuksi.

© Juha Siekkinen 19.4.2012

© Juha Siekkinen

Kaivuutöitä edisti sula maa. Kaivetut maa-ainekset levitettiin lumen päälle ja tasattiin jonkin verran jos viereen tuli uusi kanava.Alakuvassa vasemmassa reunassa olevia maakasoja ei tasattu, koska ne jäivät pieniksi vähäisen kaivuun vuoksi.Kuvat: Juha Siekkinen 19.4.2012

Kaakkoisosaan kaivettiin naapurikiinteistön metsäojitusalueelta uusi tulo-oja kosteikolle. Sillä ohjataan vedet kosteikolle ja samalla ojitusalueen kuivatustilanne paranee.Kemijoki Oy:n kalastusmestari Jyrki Autti kaatoi puut ojalinjalta. Osa puista käytettiin kävelysiltojen rakentamiseen uusien ojien ylitse.

© Juha Siekkinen


© Juha Siekkinen, 26.4.2012

• Itäreunalta kaivettiin uusi tulo-oja Kemijoen itäpuolentien vierestä kosteikolle.

• Kaivuumaista tehtiin ojan viereen pengertie, jota pitkin on helppo kulkea kosteikolle. Kosteikolle kuljetaan tätä pengertietä pitkin

Valokuvat: Jyrki Autti 3.5.2012


KOSTEIKKO VALMIS© Jyrki Autti, 3.5.2012

LÄHTÖTILANNE PRUNTELISSA 2011 © Juha Siekkinen, 7.6.2011

TOIMENPITEIDEN AIKANA © Juha Siekkinen, 23.4.2012

PRUNTELIN KOSTEIKKO 19 KK TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN© Juha Siekkinen, 2.9.2013


© Juha Siekkinen

Pruntelin itäreunan tulo-ojan kohdalta lounaaseen-itään



© Juha Siekkinen

Pruntelin itäreunan tulo-ojan kohdalta lounaaseen-itään


PRUNTELIN KOSTEIKKO 19 KK TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN© Juha Siekkinen, 2.9.2013

© Juha Siekkinen

PRUNTELIN KOSTEIKON KONETYÖT SAATU KUVAN ALUEELLA VALMIIKSI© Jyrki Autti, 3.5.2012

PRUNTELIN KOSTEIKKO 3,5 KK TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN© Jyrki Autti, 15.8.2013

Pruntelin kaakkoisosasta lounaaseen-pohjoiseen

KOSTEIKON PERUSTAMINEN 2011© Juha Siekkinen, 19.4.2011

KOSTEIKKO 14 KK TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN © Juha Siekkinen, 13.6.2012

Kasvillisuuden sukkessio oli hyvin nopeaa kasattujen saarten ja reunapenkereiden alueillaKuvat: Juha Siekkinen 23.4.2012 (ylhäällä)ja 2.9.2013

Kasvillisuuden sukkessio oli hyvin nopeaa kasattujen saarten reunoilla. Kasattujen saarten korkeus oli 80-120 cm, mutta ne ovat tiivistyneet 2 vuoden aikana ja eivät enää erotu kasvillisuuden seasta kovin paljoa.Kuvat: Juha Siekkinen 23.4.2012 (ylhäällä)ja 2.9.2013

Kemijoen vuorokausi-säännöstelyn vuoksi kosteikon kanava-alueen vesi on jatkuvassa liikkeessä. Kanavien avoimet vesialueet tulevat sen vuoksi säilymään avoimina todennäköisesti pitkään eikä umpeenkasvu ole välitön uhka, vaikka ne ovatkin melko kapeita.Kuvat: Juha Siekkinen 2.9.2013

Pruntelin kosteikon alueella saa metsästää. Kestävästä vesilintumetsästyksestä vastaavat Muurolan Erämiehet ry. ja Valajaskosken metsästys- ja kalastusseura. Seurat huolehtivat myös tulokaspetojen, kuten supikoiranpyynnistä, mikä on yksi tärkeä osa kosteikon hoitoa. Pyyntiä on tehty yhdessä pohjoismaisen Supikoira-Life –hankkeen kanssa.Kuvat: Juha Siekkinen 2.9.2013

Pruntelin kosteikon alueelle saa tulla käymään jokamiehen-oikeuden perusteella. Lisätietoa kohteesta saa esim. kalastusmestari Jyrki Autilta Kemijoki Oy:stä (kuvassa infotaulun vieressä) tai Suomen riistakeskuksesta.Kosteikko sopii myös kosteikkoluonnon ja –rakentamisen esittelyyn. Alakuvissa Pruntelissa vietetään Pohjoismaista kosteikkopäivää 2.9.2013Kuvat: Juha Siekkinen 2.9.2013

rovaniemen pruntelin kosteikko, prunteli wetland in rovaniemi finland

Environment