Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen kannattaa ja kannattelee – myös vanhuudessa

Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija

Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 11.12.2015

Faktaa • Eri tutkimusten (mm. Terveys 2011) mukaan yli 65 –vuotiailla

suomalaisilla esiintyy vähemmän masennushäiriöitä kuin nuoremmilla

• Kuitenkin masennuslääkkeitä määrätään eniten yli 65-vuotiaille (11,5 %:lle eli 121 503 hengelle vuonna 2013)

• Iäkkäillä ihmisillä on runsaasti masennus- ja ahdistusoireilua, joka ei täytä diagnostisia kriteereitä (esim. Blazer 2002; Subramaniam & Mitchell 2005; Koskinen ym. 2012)

• Unilääkkeet aiheuttavat ikääntyneille muistiongelmia ja toimintakyvyn laskua, joka saattaa jäädä pysyväksi (Puustinen 2014)

• Noin 160 yli 65-vuotiasta suomalaista tekee vuosittain itsemurhan.

Faktaa • Ikäihmisten mielenterveysoireilulla on

kansantaloudellisesti vakavia seuraamuksia, esim. runsas (ja usein tehoton) perusterveydenhuollon käyttö.

• Masennuksesta kärsivän ikäihmisen terveydenhuoltokulut voivat olla 50 % suuremmat kuin muiden (Katon ym. 2003)

• Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden häiriöt kuormittavat myös läheisiä

• Ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuus muun ikäisen väestön kanssa ei toteudu mielenterveyspalveluissa. He eivät myöskään ole oikeutettuja Kela-tuettuun psykoterapiaan

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kirjaukset

• Ikääntyvien mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostetaan ja niiden hoitoa varhennetaan ja tehostetaan muun muassa kehittämällä ikääntyville sopivia hoitomuotoja

• Edellytykset: Ikääntyvien erityiskysymysten huomioon ottaminen mielenterveys- ja päihdetyön koulutuksen minimisisällöissä. Täydennyskoulutus. Perus- ja erikoispalvelujen yhteistyön kehittäminen

• Seuranta: Ikääntyvien päihde- ja mielenterveysongelmien yleisyys. Ikääntyville suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittyminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttö ikääntyvillä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanosuunnitelma

• Hankesuunnitelma ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisen ja varhaisen hoidon menetelmien kehittämiseksi.

• I vaihe (2009–2010): selvitys mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä koti-, laitos- ja mielenterveyden laitoshoidon RAI-aineistolla.

• II vaihe (2010–2015) kehitetään kentän toimijoiden ja THL:n sisäisen yhteistyöverkoston kautta toimintamalli/malleja, joilla tuetaan ikäihmisten hyvää vointia sekä tunnistetaan ja hoidetaan asiakaslähtöisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä ikäihmisiä hoitopalveluissa.

• Seuranta: I vaihe: 3 julkaisua, II vaihe: suunnitelmat eivät ole toteutuneet.

Muuta • Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ei mainita erityisasiantuntemuksen osalta mielenterveyttä.

• Vanhuspalvelulain seurannassa kunnilta on kysytty hyvinvointia edistävistä palveluista mielenterveysasiakkaille. Vuonna 2014 vastaajista 45% arvioi, ettei ikäihmisille kohdennettuja mielenterveyspalveluja ollut riittävästi.

• Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostetaan, että kunnan tulisi varmistaa riskiryhmiin kuuluvien iäkkäiden henkilöiden ohjaus monipuoliseen palvelutarpeen arviointiin ja tarvittaviin tukitoimiin. Neuvonnan ja ohjauksen sisällöissä ei mainita mielenterveysosaamisen edistämistä.

Johtopäätös

• Ikäihmisten mielenterveys on ollut esillä mielenterveyspoliittisissa ohjelmissa, mutta ikääntymispoliittisissa ohjelmissa se on usein läsnä vain implisiittisesti yleisempien hyvinvointikäsitteiden alla.

• Ikäihmisten mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi tehdyt suunnitelmat eivät ole toteutuneet tai edistyneet tarkoitetulla tavalla.

MIKSI?

Mielen hyvinvoinnin kulmakivet ikääntyessä

• Aivoterveys ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito • Mielen taidot: Tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, kyky tyynnytellä

itseä, kyky sietää ajoittaista epämukavuutta, valmius hyväksyä se mikä jo on tapahtunut, valmius päästää irti turhasta murehtimisesta, kyky tietoiseen läsnäoloon, myötätunto itseä ja muita kohtaan

• Sosiaalinen kanssakäyminen, vuorovaikutus ja keskinäinen huolenpito

• Kehon hyvinvoinnista huolehtiminen • Elämän merkityksellisyys

Psyykkiseen vanhenemiseen liittyviä myyttejä ja uskomuksia

• Kognitiivinen vanheneminen merkitsee vain rappeutumista

• Hermosolut eivät uusiudu

• Aivojen muovautuvuus koskee vain nuoria

• Ikääntyessä kyky oppia vähenee ratkaisevasti

Aivojen muovautuvuutta ylläpitävät ja lisäävät sekä mielialan säätelyä vahvistavat • Liikunta ja fyysinen harjoittelu • Kohdennetut kognitiiviset harjoitteet • Keskittyminen (meditaatio) • Uusien taitojen opettelu • Sosiaalinen vuorovaikutus • Kaikenlainen omiin voimavaroihin sopiva mielekäs

toiminta

Tutkittua tietoa

ja vaikuttavia käytäntöjä

Vaikuttavia hoitomalleja ja menetelmiä ikäihmisten masennukseen • Tehokkaimpia monitekijäiset räätälöidyn hoidon mallit, joille on ominaista

hoidon koordinaattori, näyttöön perustuvien menetelmien (esim. psykoterapia) hyödyntäminen, yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja aktiivinen seuranta (Unützer ym. 2003; Oishi ym. 2003; Simon 2006)

• MielenMuutos masennuksen hoidossa on suomalainen esimerkki räätälöidyn monitekijäisen hoidon vaikuttavuudesta ikäihmisten masennuksen hoidossa. (Saarenheimo & Pietilä 2011)

• Näyttöön perustuvia terapiamuotoja ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia, ongelmanratkaisuterapia, psykodynaaminen lyhytterapia sekä muisteluterapia (Scogin & Yon 2006)

• Liikunta ja fyysinen harjoittelu ovat tehokkaita mielialaongelmien hoidossa (mutta eivät välttämättä riitä ainoana hoitona)

• Myös musiikista, taidetoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta, kognitiivisesta harjoittelusta ja psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta on saatu hyviä tuloksia masennuksen lievittämisessä (Pitkälä ym. 2009)

Ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja preventiivinen työ • Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta

on kasvavaa näyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti (Forsman ym 2011, NICE-guidelines)

• Kognitiivisella harjoittelulla ja tietoisuustaitoharjoittelulla on saatu siirtovaikutuksia arjen elämänhallintaan ja mielialan säätelyyn (Lustig ym 2009, Kawashima)

• Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti toiminnanohjaukseen

Järjestöt hyvien käytäntöjen kehittäjinä 2000-luvulla • Vanhustyön keskusliitto: Ystäväpiiri-toiminta (jatkuvaa

toimintaa vuodesta 2006) ja MielenMuutos-malli ikäihmisten masennuksen hoidossa(2007-2010)

• Suomen Mielenterveysseura: Mirakle-hanke (2012-2016) • Ikäinstituutti: Vanhuuden mieli –hanke (2011-2014) • Eläkeliitto: TunneMieli –hanke (2012-2016) • Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Seniori Vamos (2013-

2017) • Fingerroosin säätiö: Löytävä-hanke(2014-2017) • Turun kaupunkilähetys: Ikätuki-hanke (2013-2016

MITÄ KANNATTAA

TEHDÄ?

Ehdotuksia toimenpiteiksi • Edistetään kuntien, SOTE-alueiden, järjestöjen ja rahoittajien

yhteistyönä ikääntyneiden ihmisten mielenterveyteen liittyvien hyvien toimintamallien käyttöönottoa ja levittämistä

• Laaditaan suositukset ikäihmisten mielenterveyden seuraamiseen sopivista indikaattoreista ja niiden käyttöön totosta kuntien hyvinvointikertomuksissa sekä korostetaan, että seuraamisen tulee johtaa asianmukaisiin toimenpiteisiin.

• Vahvistetaan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden ihmisten mielenterveydestä

• Luodaan malli ikääntyneiden ihmisten mielenterveystaitojen vahvistamiseen esimerkiksi järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen kautta

• Edistetään ikäihmisten yhdenvertaisuutta muiden kanssa mielenterveyspalveluissa esimerkiksi ulottamalla KELAn psykoterapiakuntoutus koskemaan myös yli 67-vuotiaita

JA MITÄ TÄMÄ KAIKKI

MAKSAA?

Eurooppalaisia esimerkkejä kustannusvaikuttavuudesta

Masennusriskissä olevien iäkkäiden ihmisten varhainen tunnistaminen ja hoito, esim. • ikääntyneiden masennuksen

ehkäisyn vaiheittainen malli (stepped care; Van't Veer-Tazelaar ym. 2010)

Edulliset ryhmäperustaiset interventiot, esim. • säännöllinen osallistuminen

liikuntaryhmiin (Windle ym. 2010; Munro ym. 2004)

• yksinäisten iäkkäiden psykososiaalinen ryhmäkuntoutus (Pitkälä ym. 2009)

Yhteenveto investointien potentiaalisesta tuotosta eri sektoreilla (McDaid 2011)

Iäkkäiden ihmisten mielenter-veyden edistäminen ja hyvinvointi (5 vuotta)

Terveyden-huoltojär-jestelmä

Muut julkiset menot

Ei-julkiset menot

Kokonais-vaikutus

B ++ B ++ B ++ B ++

Merkkien selitykset: ++ = Investoinnin tuotto jopa viisinkertainen kuluihin verrattuna;

B = Investoinnin kulut palautuvat 1–5 vuodessa

Suomalainen tutkimus: Ikäihmisten psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen

kustannusvaikuttavuus – Ystäväpiiri • Ryhmäkuntoutus 8 hengen ryhmissä 12 kertaa 3 kk (N=117) • Sisältöinä: liikunta, taide tai omasta elämästä kirjoittaminen → Paransi terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja kognitiota

Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset vähenivät • Terveyspalveluissa erityisesti sairaalahoitojen ja kotisairaanhoidon osalta

• Kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla merkitsevästi pienemmät

kuin kontrolleilla (hoitoryhmä 3 122 €/henkilövuosi vrt. 4 752 €/ henkilövuosi, p=0.02)

• Säästö 1 630 € niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen

kustannukset (881 €/kuntoutusjakso; Pitkälä ym. 2009)

Lähteet • Blazer DG ym: Self-efficacy and depression in

later life: A primart prevention proposal. Aging & Mental Health, 6(4), 315-324, 2002.

• Forsman A, Nordmyr J & Wahlbeck K: Psychosocial interventions for the promotion of mental health and the prevention of depression among older adults. Health Promotion International 26, 2011, ss. 85-107.

• Katon WJ ym. Cost-effectiveness of Improving Primary Care Treatment of Late-Life Depression; IMPACT Investigators. Arch Gen Psychiatry. 2005;62(12):1313-1320.

• Katon WJ ym. Increased Medical Costs of a Population-Based Sample of Depressed Elderly Patients. Arch Gen Psychiatry. 2003;60(9): 897-903.

• Kawashima R: Neuroscience and smart aging. http://www.dijtokyo.org/events/SMP_DAY1_Kawashima.pdf

• Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.): Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012.

• Laajasalo T & Pirkola S. Ennen kuin on liian

myöhäistä – ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. THL, raportti 47/2012.

• Lustig C, Shah P, Seidler R & Reuter-Lorenz PA: Aging, Training, and the Brain: A review and Future Directions. Neuropsychol Review 2009.

• McDaid D. Making the long-term economic case for investing in mental health to contribute to sustainability. EU, 2011

• Munro JF ym. Cost effectiveness of a community based exercise programme in over 65 year olds: cluster randomised trial. Journal of Epidemiology and Community Health 2004;58(12):1004-10.

• NICE-giudelines. Older people: independence and mental wellbeing. Review 1: What are the most effective ways to improve or protect the mental wellbeing and/or independence of older people?

• Oishi SM, Shoai R, Katon W, Callahan C, Unützer J, Arean P ym.: Impacting late life depression: Integrating a depression intervention into primary care. The Psychiatric Quarterly 2003: 74(1), 75-89.

• Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Gerontology 2009:64,792-800.

• Saarenheimo M & Pietilä M (toim.): MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Vanhustyön keskusliitto 2011.

• Simon G: Collaborative care for depression is effective on older people, as the IMPACT trial shows. BMJ 2006: 332, 249-250.

• Scogin F & Yon A: Evidence-based psychological treatment with older adults. Kirjassa SH Qualls & BG Knight (roim.): Psychotherapy for depression in older adults (ss. 157-176). New Jersey: John Wiley & Sons Inc.

• Subramaniam H & Mitchell AJ: The prognosis of depression in late life versus mid-life.: Implications for the treatment of older adults. International Psychogeriatrics/ IPA, 17(4), 533-537, 2005.

• Unützer J, Katon W, Callahan CM, Williams

JW Jr, Hunkeler E, Harpole L ym. : Depression treatment in a sample of 1801 depressed older adults in primary care. Journal of the American Geriatrics Society, 2003: 51(4), ss. 505-514.

• van’t Veer-Tazelaar P ym. Cost-effectiveness of a stepped care intervention to prevent depression and anxiety in late life: randomised trial. The British Journal of Psychiatry. 2010; 196, 319–325.

• Windle G ym. Is exercise effective in promoting mental well-being in older age? A systematic A review. Aging Ment Health. 2010;14(6):652-69.

Hyviä käytäntöjä • Ystäväpiiri:

http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta/ • Mirakle: http://www.mielenterveysseura.fi • TunneMieli: http://www.tunnemieli.fi • Vanhuuden Mieli:

http://www.ikainstituutti.fi/tutkimus+ja+kehittaminen/vanhuuden+mieli/

• Seniori-Vamos: https://www.hdl.fi/fi/seniori-vamos • Ikätuki: http://www.tukenasi.fi/IK%C3%84TUKI%20-hanke • Löytävä: http://www.fingerroos.net/loytava/

KIITOS!