säästöpankin parempi suomi 2016: pääkaupunkilaisten tunnelmat

SÄÄSTÖPANKKI

Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI

- Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan

osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan,

esimerkiksi erilaisiin lasten, nuorten ja vanhusten

hyvinvointia parantaviin hankkeisiin.

- Säästöpankin sääntöjen mukaisesti osa

Säästöpankkien voitoista jaetaan säästämisen

edistämiseen sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

- Muu osa käytetään pankin toiminnan

kehittämiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen.

- Kutsumme kaikki äänestämään paikallista

tukikohdetta: tänä vuonna saimme 2 200 vastausta

mihin rahoja kannattaisi suunnata. Niistä joka

kymmenes tuli pääkaupunkiseudulta. Samalla

selvitimme, miten alueellista hyvinvointia voisi

ihmisten mielestä parantaa.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KOROSTUVAT

ASUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT - Asumiseen liittyvät haasteet korostuivat:

* Vuokra-asuntotarjonnan paraneminen oli tärkeää joka kolmannelle pääkaupunkiseutulaiselle, mutta vain

11 prosentille muualla Suomessa. Samat lukemat olivat kohtuuhintaisten omistusasuntojen

rakennuttamisessa

- Pääkaupunkiseutulaiset näkivät uusien pysyvien työpaikkojen luonnin alueelle tärkeäksi (reilut 46

%), mutta metropolialueen ulkopuolella se nähtiin selvästi kriittisimpänä hyvinvointiin liittyvästä asiasta

(yli 72 prosenttia).

- Pienyritysten toimintaedellytyksiä halusi parantaa 36 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista, kun

alueen ulkopuolella liikuttiin reilut kymmenen prosenttiyksikköä korkeammissa luvuissa (yli 47 %).

- Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttaja- ja pakolaisperheiden tuen tarve nähtiin tuplasti suuremmaksi

(22 %) kuin muualla Suomessa (vajaa 11 %).

- Pääkaupunkiseutulaiset olivat muuta Suomea huolestuneempia päihdeongelmaisten perheiden

nuorista, jotka eivät saa tukea kotoaan. Yli puolet (56 %) arvioi heidän tarvitsevan tukea, muualla

Suomessa näin arvioi 43 prosenttia.

- Pakolaisnuorille tukea halusi lähes joka viides (17 %) pääkaupunkiseudulla, mutta harvempi kuin joka

kymmenes metropolin ulkopuolella.

- Maahanmuuttajaperheiden nuorille tukea halusivat ohjata yli kymmenen prosenttia metropolialueella

asuvista, mutta alle viisi prosenttia sen ulkopuolella.

Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely

Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta

- Tilanne pääkaupunkiseudulla yleisesti hyvä

- Erityisesti työllisyys- ja taloustilanteeseen,

lähipalveluiden tasoon, lasten ja nuorten

harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorten

opiskelupaikkoihin ja työllistymiseen ollaan

tyytyväisiä

- Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden

tasossa, yleisessä ilmapiirissä ja yhteishengessä

sekä auttamisen halussa ei merkittävää eroa

muuhun maahan nähden

- Turvallisuuden tunteessa pääkaupunkiseutu jää

muusta Suomesta

PÄÄKAUPUNKISEUTULAISET YLEISESTI TYYTYVÄISIÄ OMAAN ALUEESEENSA


Lähde: Parempi Suomi 2016: Kaikki vastaajat

Kysymys oli: Mitkä kolme asiaa edistäisivät parhaiten alueesi /

kotipaikkakuntasi asukkaiden hyvinvointia? (Vastaajat valitsivat kymmenen

vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta)

30,6 %

22,3 %

47,2 %

1,4 %

20,9 %

11,1 %

11,3 %

72,4 %

51,1 %

25,2 %

23,6 %

24,6 %

36,0 %

2,5 %

22,7 %

32,5 %

32,5 %

46,3 %

50,2 %

24,1 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

lapsiperheiden tukeminen kehit tämällä hei l le tärkeitä palvelu i ta

yhte ishengen, jakamistalouden ja muun yhte isöl l isyyden kehit täminen

pienyr i tys ten toimintaedel lytys ten parantaminen

tuloverotuksen k ir is täminen

tuloverotuksen keventäminen

kohtuuhinta is ten omistusasuntojen rakennuttaminen

vuokra-asuntotar jonnan paraneminen

uusien pysyvien työpaikkojen luont i alueel le

nuorten akt ivoint i ja syr jäytymisen ehkäisy

vanhusten akt ivoint i ja palvelujen kehit täminen heidän tarpeis i insa

Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)

MITKÄ KOLME ASIAA EDISTÄISIVÄT PARHAITEN

ALUEESI ASUKKAIDEN HYVINVOINTIA?



29,9 %

48,0 %

10,9 %

3,3 %

28,4 %

60,6 %

28,9 %

25,9 %

27,5 %

16,2 %

2,7 %

32,0 %

37,4 %

21,7 %

3,0 %

24,6 %

52,2 %

27,6 %

31,0 %

31,0 %

16,7 %

4,4 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Yksinhuol tajaperheet

Lapsiperheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat työttömiä tai sairaita

Maahanmuuttajaperheet ja pakolaisperheet , joi l la on pieniä lapsia

Monikkoperheet , joi l la on al le kouluikäis iä lapsia

Perheet, joissa joku lapsista on pitkäaikaissairas

Köyhyysraja l la tai sen al la elävät lapsiperheet

Lapsiperheet, joi l la ei ole tuk iverkostoja, esim. isovanhempia paikkakunnalla

Lapsiperheet, joissa vanhemmalla on päihdeongelma

Lapsiperheet, joissa on vaarana kokea perheväk ival taa

Kaikk i perheet, joi l la on al le kouluikäis iä lapsia

Jok in muu, mikä


MILLAISET ALUEESI LAPSIPERHEET KAIPAISIVAT

MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA

HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA

36,1 %

27,5 %

13,2 %

38,3 %

24,5 %

36,3 %

36,6 %

30,4 %

39,6 %

1,3 %

38,9 %

27,6 %

11,8 %

31,5 %

20,7 %

42,4 %

37,4 %

33,0 %

37,4 %

2,0 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Yksinelävät vanhukset

Eläkeläiset ja vanhukset, jotka ovat l i ikuntarajo it te is ia tai joi l la on joku vakava sairaus

Vanhainkodeissa ja hoitola itoksissa elävät vanhukset

Vanhukset, jotka yr i t tävät elää mahdoll is imman pitkään omassa kodissaan

Vanhukset, joi l la ei ole omaisia täl lä alueel la

Yksinäisyydestä kärsivät vanhukset

Köyhyysraja l la tai sen al la elävät eläkeläiset ja vanhukset

Vanhat par iskunnat, joissa toinen toimii toisen omaishoitajana

Kaikk i vanhukset: Yksi tarvitsee ruokarahaa, toinen ystäviä, kolmas kantoapua kauppareissul le

Jok in muu, mikä


ALUEESI VANHUKSET - KETKÄ KAIPAISIVAT





42,9 %

59,0 %

13,4 %

22,7 %

49,0 %

27,0 %

9,5 %

4,8 %

48,1 %

1,7 %

55,7 %

46,3 %

19,7 %

23,2 %

35,5 %

26,1 %

16,7 %

10,3 %

42,4 %

2,5 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Päihde- tai moniongelmais ten perheiden nuoret, jotka eivät saa tukea kotoaan

Nuoret, jotka eivät löydä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa ja ovat s iksi vaarassa syr jäytyä

Lastenkodeissa tai s i joi tusperheissä elävät nuoret; hei l lä ei ole perhe-elämän mall ia

Nuoret, joiden nuoruutta var jostaa oma tai läheisen sairaus

Nuoret, jotka ovat lähtöis in köyhistä oloista eikä hei l lä ole varaa opiskel la tai harrastaa muiden tavoin

Nuoret, jotka ovat ajautuneet i tse päihde -, talous-, tai muihin ongelmiin

Pakolaisnuoret, joista moni on tul lut Suomeen yksin tai i lman vanhempia

Maahanmuuttajaperheiden nuoret, jotka elävät kahdessa er i kult tuur issa

Lik i kaikk i nuoret. Nuor i l le annettu tuk i maksaa aina i tsensä yhteiskunnal le takais in

Jok in muu, mikä


ALUEESI NUORET - KETKÄ KAIPAISIVAT





3,4

2,74

2,83

3,73

3,64

3,33

2,68

2,92

3,21

3,19

3,28

3,48

3,33

3,31

3,54

4

3,5

3,14

2,9

3,33

3,22

3,68

1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

I lmapiir i ja yhte ishenk i

Työl l isyys

Taloust i lanne

Turval l isuus

Lasten ja nuorten harrastusmahdol l isuudet

Lapsiperheiden hyvinvoint i

Nuorten opiskelupaikat ja työl l is tyminen

Vanhusten hoiva- ja hyvinvoint ipalvelu iden taso

Sairaanhoito

Suvaitsevaisuus ja auttamisen halu

Lähipalvelu iden taso

Muu Suomi PK-seutu

TILANNE KOTIPAIKKAKUNNALLANI

Hyvä Huono


OSA-ALUEIDEN KESKIARVOT

E

telä

- ja

Po

hjo

is-K

arj

ala

; 3

,2

Hä

me

ja

Ky

me

nla

ak

so

; 2

,98

Ke

sk

i-S

uo

mi;

3,2

Pir

ka

nm

aa

; 3

,14

PK

-se

utu

; 3

,4

Po

hja

nm

aa

; 3

,28

Po

hjo

is-S

uo

mi;

3,1

7

Sa

vo

; 3

,21

Uu

sim

aa

; 3

,24

Va

rsin

ais

-Su

om

i; 3

,22

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Etelä- ja Pohjois-Kar ja la

Häme ja Kymenlaakso

Kesk i-Suomi

Pirkanmaa

PK-seutu

Pohjanmaa

Pohjois-Suomi

Savo

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kaikkien

vastaajien

keskiarvo:

3,22

Huono

Eri

nom

ain

en

TILANNE KOTIPAIKKAKUNNALLANI: KAIKKI VASTAAJAT

säästöpankin parempi suomi 2016: pääkaupunkilaisten tunnelmat

Documents