Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Joukkoviestintäpooli

Sosiaalinen media ja varautuminen1 -

Tietotutkijan näkökulma

Uudenmaan TIVA:n (+) alueseminaari 9.11.2011 (+ pientä päivitystä sen jälkeen)

1 Esitys ei ole SoMe asiantuntijan näkemys aiheeseen. Esitys on tieto- tutkijan näkemys aiheeseen peilattuna yleiseen informaatioteknologian pitkän aikavälin kehitykseen ihmiskunnan historiassa. Esitys perustuu alun perin Viestiupseeriyhdistyksen seminaariin 9. – 10.2.2011 ”Sosiaalinen media – Uhka vai mahdollisuus”. Esitystä on täydennetty Ylen TV2:n mediaillan asiantuntijoiden kommenteilla ja niiden sekä esityksen edellisen version (23.3.2011) herättämillä ajatuksilla. Tähän on myös integroitu Ahvenaisen JVP:n valmiusseminaarin 23.3.2011 toinen esitys ”New Media”.

Agenda

1. Motto: Muutama (hyvin) suuri tieto-tekninen muutos

2. Mitä on sosiaalinen + media? 3. Taustaa: Tietotekniikka ja ihmiskunnan

evoluutio (3 kuvaa) 4. Taustaa: Tiedon perusolemus / SoMe 5. Internet SoMe:n taustalla 6. New Media: 14 viestiä / SoMe 7. SoMe:sta (4 kuvaa) 8. SoMe:n uhkista 9. Väärinkäsityksiä SoMe:sta 10. SoMe:sta ja varautumisesta 11. Johtopäätöksiä 12. Liite: Aiheesta Helsingin Sanomissa 29.1. –

16.3.2011 (3 kuvaa) 13. Liite: Pohjana oleva Viestiupseeriyhdistyk-

sen seminaarista 9. – 10.2.2011

Muutama (hyvin) suuri muutos

1. Vuonna 2002 digitaalinen tallennuskyky oli ensi kertaan suurempi kuin analoginen. Paperista elektroniseen (digitaaliseen).1

2. Vuoden 2010 joulupäivä oli suurin kirja-myynnin päivä koskaan USA:ssa. Syy: Tuhan-net joululahjaksi saadut iPad:it. Siis paperis-ta elektroniseen mediaa, myös kirjat.2

3. Valon nopeus on 1080 000 000 km/h. Hevo-

sen tai purjelaivan 20 – 40 km/h - Ero on 36 miljoona kertainen. Paperista elektroniseen. Global Village, ainakin elektronisen tiedon osalta! Globalisaatio.

4. Ihminen laskee noin yhden liukulukukerto-laskun minuutissa paperilla. Grafiikkakortti (Radion HD 5970 (2010)) pysyy noin 4 000 000 miljoonaan (4 * 1012) kertolaskuun sekunnissa. Ero on … no, aika iso. Paperista elektroniseen. Automaatio.3

Mitä on sosiaalinen ja mitä media?

1. Sosiaalinen = Yhteisöllinen, yksittäistä ihmistä suurempi kokonaisuus. 2. Media = Viestinnän kanava, viestinnän väline. Media (lat.) = Välissä.

Lähettäjän ja vastaanottajan välissä.

3. Siis: Sosiaalinen media (yleisesti) = Viestinnän väline, joka rakentaa yksittäistä ihmistä suurempia kokonaisuuksia. Näitä ovat puhe, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja uusimpana internet.

4. Uutena ilmiönä SoMe on vuorovaikutteinen, käyttäjälähtöinen, tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä media (= internet)

5. Wikipedia: Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria

6. Sosiaalinen media (W) on paljolti sama kuin Robert K. Loganin ”New Media”.

Taustaa1: Tietotekniikka ja ihmiskunnan evoluutio 1/3

1. Tietotekniikan (median) muutos = ihmisen orga-nisaatioiden kasvu: Eläimellisestä suurperheestä (laumasta) globaaliksi postmoderniksi ihmis-kunnaksi.

2. Ihmiskunnan evoluutiossa tietotekniikassa on peri-aatteessa kyse uuden suuremman kokonaisuuden edustaman kaaoksen, kompleksisuuden hallin-nasta uudella tietotekniikalla ja sen mahdollista-malla kasvaneella tiedon määrällä.

3. Esivaihe 1: Ihmisen kehitys eriytyy apinoista. n. 5.000.000 vuotta sitten: Syntyy: Pystykävely ja kädet vapautuvat.

4. Esivaihe 2: Protokieli kehittyy. n. 500 000 vuotta sitten (suurperhe tai lauma). Ilmeet, eleet, mimiikka, huudahdukset, varoitushuudot …Syntyy: Työkalut (= peräkkäisyyden rakenne aivoihin). Tulen käyttö. Ruuan valmistus.

5. Työkalut edustavat peräkkäisyyttä kuten kieli seuraavassa vaiheessa.

1 = otsikon aiheesta enemmän: Viimeinen kalvo, esittäjän kotisivut

Taustaa: Tietotekniikka ja ihmiskunnan evoluutio 2/3

6. Vaihe 1: Kielen synty. n. 50 000 BC (heimo). Mieli = Aivot + kieli + kulttuuri. Syntyy: Moderni homo sapiens. Kauppa. Taide. (Kehittyvä) Tekniikka.

7. Vaihe 2: Kirjoitustaidon synty n. 3500 BC (valtio). Syntyy: Laki. Matematiikka. Tiede. Rajaton, mutta kallis (eliitin) muisti.

8. Vaihe 3: Kirjapainotaidon synty 1500 AD (nyky-aikainen (kansallis-)valtio, kulttuuri). Syntyy: Tek-nologia. Rajaton ja halpa (kaikkien demokraatti-nen) muisti.

9. Esivaihe 3 4: Vallankumous 1: Valon nopeus: 1080 000 000 km/h. Lennätin. … = Global Village. Yksisuuntainen (elektroninen) massamedia. Radio. TV.

10. Esivaihe 3 4: Vallankumous 2: Tietokone (Computing). Syntyy: Tekninen tiedonkäsittely aivojen rinnalle. Automaatio. Laskennallinen tiede (mm. ENIAC: vetypommin rakenne 1940-luvulla)

Taustaa: Tietotekniikka ja ihmiskunnan evoluutio 3/3

11. Vaihe 4: Internetin syntyminen. Noin vuonna 2000. Nykyaika (globaali ihmiskunta). Syntyy: Tietokoneverkot. Tiedon nopea ja laaja, lopulta globaali integroitu (automaattinen) käsittely, taltiointi ja jakelu. Kaksisuuntainen (digitaalinen, tietokoneistettu) massamedia. New Media.

12. Vaihe 5: ?? (interplanetaarinen järjestelmä). n. 50 vuoden päästä?! Mallin rajat saavutettu?

Taustaa: Tiedon perusolemus / SoMe 1. Tieto liittyy systeemeihin (solu, ihmi-

nen, tietokone) 2. On välitettävä tieto (DNA, puhe, kone-

kielinen käsky) 3. On tulkitseva systeemi (solu, aivot,

mikroprosessori) 4. Tärkeä perusasia: Ilman tulkintakykyä

(välitettävällä) tiedolla ei ole merkity-stä. CD-ROM jota ei koskaan laiteta tietokoneeseen. Jne.

5. Vrt. Internet: Vain sillä on merkitystä, mitä sieltä luetaan. Vrt. Google! Vrt. ”The Filter Bubble” kirja.

6. Tiedon peruslajit: 1. Input-tieto (sensori) 2. Systeemin tulkitseva tieto (raken-

ne) (päätöksentekoelin) 3. Output-tieto (toimielin) (vaikutus)

7. SoMe: Oleellinen on tulkintakyky. SoMe ei aiheuta vallankumouksia. Niitä aihe- uttaa esim. epäoikeudenmukaisuus.

8. SoMe on uusi ja tehokas väline kertoa esim. epäoikeudenmukaisuuksista

Internet SoMe:n taustalla 1. Internet yleensä (Logan):

A. Sisältö ja laajennus: Internet on telekommunikaation ja tietokoneen yhdistelmä. Internet on medioiden media. B. Peräkkäisyys: Käyttäjä Verkko Palvelin Palvelin … Verkko käyttäjä C. Internet laajentaa tietokoneen käyttäjän liitettävyyttä. D. Tekee lennättimestä, faxista ja asiantuntijasta tiedon lähteenä vanhanaikaisia.

E. Internet jäljittyy globaaliin yhteisöön. F. Internet kääntyy tietoähkyksi ja harhautukseksi

2. Se on uutena suurimpana tasona emergentti, ennustamaton.

3. Se on ilmainen ja globaali. 4. Globaalina ja ilmaisena se mahdollistaa

pientenkin ihmismäärien organisoitumi-sen yhteisöiksi.

5. Jatkuva oppiminen mahdollista. Vrt. Kirjat.

6. Se on mahdollisuus ja uhka. Niin on leipäveitsikin.

7. Se vaikuttaa kaikkeen aiempaan, ml. mediat ja muuttaa niitä.

New Media: 14 viestiä / SoMe

1. Kaksisuuntainen viestintä (SoMe!) 2. Pääsyn helppous ja tiedon levinneisyys laajalle

(SoMe!) 3. Jatkuva oppiminen (SoMe) 4. Muuttaminen ja integraatio (SoMe!) 5. Yhteisö (SoMe!) 6. Liikuteltavuus ja ajan siirto 7. Usean median konvergenssi (internet = kaikki?) 8. Yhteen toimivuus (SoMe) 9. Sisällön vahvistaminen ja massat lähteenä (SoMe!) 10. Suurempi valikoima ja valinta kuin vanhassa medi-

assa 11. Median tuottajan ja kuluttajan yhteensulautumi-

nen (SoMe!) 12. Sosiaalinen yhteen liittäminen ja yhteistyö (SoMe!) 13. Uudelleen sekoittamisen (remix) kulttuuri 14. Siirtyminen tuottajista palveluihin

Lähde (New Median osalta): Robert K. Logan: Understanding New Media (2010) s.

49 - 75

SoMe:sta 1/4

1. Sosiaalinen media, tuttavallisesti ystävien kesken SoMe, on pääosin tietoverkkojen (internetin) ja tietotekniikan konvergenssista syntyneitä emergenttejä globaaleja sovellu-uksia kuten Wikipedia, Facebook ja Twitter, joissa keskeistä on käyttäjälähtöisyys, vuoro-vaikutteisuus, kaksisuuntaisuus ja kyky raken-taa yhteisöjä.

2. SoMe:ssa keskeistä myös itsensä toteutta-minen, yhteisön tunnustus, johonkin itseään isompaan osallistuminen (vrt. hakkeri, crakke-rit yms.)

3. SoMe on siis osa globalisaatiota (globaali informaatioteknologian sovellutus), joskin vaikuttaa kaikilla alemmillakin tasoilla (vrt. Egypti ja arabimaat alkuvuodesta 2011). ”New Media” on keskeisesti demokratiaa. Vrt. Egypti.

4. Ilmainen kirja aiheesta, netissä Tuija Aalto & Marylka Yoe Uusisaari: ”Nettielämää – Sosiaa-lisen median maailmat” (http://www.Netti elamaa.fi)

Chappatte Helsingin Sanomat 11.2.2011 s. B 2

SoMe:sta 2/4

1. SoMe skaalautuu (henkilökohtaisesta globaali-ksi) ja tämä on tärkeää.

2. Twitter on tärkeä ja Suomessa vielä huonosti ymmärretty / hallittu väline.

3. SoMe synnyttää kaksisuuntaisen reaaliaikaisen tilannekuvan. Twitter.

4. Vuorovaikutteisuus: Nopeus. 5. Yhdessä tekeminen tärkeää. Joukkoäly. 6. SoMe:n keskeinen periaate: Return of Given.

SoMe on tämän päivän talkoot. Vrt. Wikipedia. 7. Vuoden 2010 joulupäivä oli suurin kirja-

myynnin päivä koskaan USA:ssa. Syy: Tuhan-net joululahjaksi saadut iPad:it. Paperi Elektroninen. Sisällön merkitys

8. Kirjoitustaito = (Eliitin johtama) Valtio. Kirja-painotaito = (Demokraattinen, nykyaikainen kansallis-) Valtio. Ja kulttuuri. Internet (SoMe) = (Demokraattinen) Globaali ihmis-kunta?

SoMe:sta 3/4 1. Tapaamisten järjestely: Doodle: http://www.-

doodle.com/. 2. Google docs: Yhteiset dokumentit 3. Mikä on oikeasti muuttunut? Vrt. SoMe

(internet) ja keskiajan kylä (kieli): Vastaus: Väline, skaala, nopeus ja kokonaisuus. Idea (käyttötarkoitus) on sama, sosiaalisen tarpeen tyydyttäminen. Uusi väline = ICT. Uusi skaala = globaali. Nopeus = valon nopeus. Koko-naisuus: Tiedon käsittely, siirto ja tallennus tietokoneverkoissa.

4. Edelliseen liittyen kieli (juoruaminen) korvasi sukimisen. Radio korvasi ”keittiökeskustelut” (Marshall McLuhan)

5. (Yleistä:) VPN yhteys salaa yhteyden sisällön, joten se toimii monia verkon väärinkäyttö-menetelmiä vastaa. Olisiko tarpeen tarjota VPN palvelu kaikille kansalaisille valtion palveluna?

SoMe:sta 4/4

1. Sosiaalinen media on myös uutta virtuaali-suutta. Pelit. Tiedon tekeminen.

2. Itsensä toteuttaminen: Vrt. Maslow 3. SoMe perustuu mm. ja keskeisesti internetin

globaalisuuteen ja ilmaisuuteen 4. Digitaalisuus. 5. Kompleksisuuden hallinta, kasvava kommu-

nikaatiotarve. 6. Taltioinnin muutos: Puheet, juoruilu tallen-

tuvat! Globaalisti! 7. Suomessa kolme täyspäiväistä poliisia netissä.

Tehokkuus: 50 kertainen! 8. Verotus siirtänyt Suomessa ohjetiedot sinne

missä ihmiset ovat. 9. SoMe kasvattaa yksilön voimaa, jopa globaa-

liksi vaikuttajaksi. SoMe on kaksisuuntainen (Blogista aloitettu verkkolehti myytiin 200 M dollarilla!)

10. Tieto on valtaa. Valta liittyy kaikkeen tiedon-siirtoon, jakeluun ja käsittelyyn. Vrt. Libya, Egypti, … SoMe on avointa tietoa, siis avointa valtaa?

SoMe:n uhkista

1. SoMe:n ulkopuolella: Sama kuin kirjojen ulkopuolella 1500 – 2000?

2. Taltioinnin muutos: Puheet, juoruilu tallentuvat! Globaalisti!

3. SoMe tilillä oleva vihamieliseltä koodilta on vaikea suojautua. Omalla koneella oleva virusohjelma eii siinä auta (Hyppönen).

4. Some järjestelmien tietojen myynti o (potentiaalinen ja) iso riski. SoMe on keskeisesti globaali tietoa, siis globaalia valtaa. Sillä missä SoMe tieto fyysisesti on (palvelimet), on merkitystä. (SUPO)

5. Siirtämällä omat tiedot pilveen, niiden lain antama suoja pitkälti poistuu.

Väärinkäsityksiä SoMe:sta

1. SoMe on aivan uusi ilmiö: Väärin! SoMe on yksi median vallankumouksista. Uutta on uusi media (tietokone + tietokoneverkot), skaala (globaali) nopeus (valo) ja integroitus kokonaisuus: Käsittely, tallennus ja siirto samassa mediassa (tieto- koneverkot)

2. SoMe merkitsee vallankumousta : Väärin! SoMe mahdollistaa vallankumouksen uudella tavalla (vrt. kirjapainotaito ja uskonsodan Euroopassa 1500- ja 1600 luvuilla). Tarve vallankumoukseen on oltava olemassa muuten ja etukäteen.

3. Facebookin asiakas on ko. tilin omistaja : Väärin! Tiedot FB:n tilinomistajasta ovat myytävää tietoa mainostajille.

4. SoMe on uusi ”mainoslehti” yrityksille : Väärin! Yrityksen strategiasta johdetun viestin vieminen SoMe:een ei toimi. Tai on vaikeaa. Syy: Tarvittava henkilökohtaisuudesta tuleva uskottavuus puuttuu. Yritysstrategian viesti on muokattava henkilökohtaiseksi viestiksi (Jungner).

5. Oleellista on mitä interntissä tai SoMe:ssa on: Väärin! Oleellista on, mitä internetistä ja SoME:sta luetaan. Ja sitten ymmärretään. Ja johon on sitten tahtoa, uskallusta ja resursseja reakoida. Mitä luetaan, sitä vartio keskeisesti Google (”Vrt. The Filter Bubble”-kirja).

SoMe:sta ja varautumisesta

1. Hurrikaani Katrinassa elokuussa 2004 pienen kapasiteetin vaativat Blackberry puhelimet toimivat harvojen toimivien tukiasemien kautta tekstiviestipohjaises-ti.

2. Tapaninpäivän Aasian tsunami vuonna 2004 toi sosiaalisen median (sukellus.fi) parrasvaloihin.

3. USA:n uusi viranomaistiedotusjärjestelmä (IPAWS) hyödyntää mm. mobiilia viestin-tää ja internettiä.

4. Kaksisuuntaisuus selvästi hyödyllinen: ”I am alive” viesti.

5. Yhdessä tekeminen: Viranomaisten rajall-inen kapasiteetti suuronnettomuuksissa.

6. Käyttäjä sisällöntuottajana: Vrt. edellinen. 7. Mentävä sinne missä ihmiset ovat! Sopii

muuhunkin kuin varautumiseen / viran-omaistiedottamiseen.

Johtopäätöksiä

1. Sosiaalinen media on osa suurta, nopeaa, globaalia ja todennäköisesti peruttama-tonta muutosta. Maailman muuttuu1.

2. Globaali taso, globaali tieto, globaali valta oleellisin, joskin globaalit trendit ja sovellutukset (SoMe) vaikuttavat kaikilla aiemmilla tasoilla kuten valtiollisella, alueellisella, paikallisella ja yksilöllisellä tasolla

3. Monet uusista muutoksista ovat sellaisia, että niille ei löydy (järkevästi) varamene-telmää2. Uudet asiat ja niihin sisältyvät riskit on ymmärrettävä.

Kuva Wikipediasta: Maapallo:

The Earth seen from Apollo 17.jpg

1 = Suomi 2011: 90% palveluja, vain 10% suoraa tavaroiden tuotantoa! Vuonna 2000 suoraa tuotantoa oli vielä 30%. Nopea muutos. 2 = Vrt. maatalouteen siirtyminen / keräily-metsästys

Kysymyksiä, kommentteja?

Kiitos mielenkiinnosta!

sakari.ahvenainen@yle.fi

Esa Juntunen: ”Digiaika kaatoi pianodynastian” HS 29.1.2011 s. A 17. Kommentti: Pianodynastia = Hellas. Monet asiat muuttuvat tietokonetekniikan mukana. Ymmärtämättömyys johtaa tuhoon (tai mariginaaliin). Tämä on tärkeä omistajan tai rahan tuoton näkökulma. Janne Timonen & Pasi Koskinen: ”Paperibyrokratiasta pääsee karkuun puhelimitse” HS 3.2.2011 s. C6 (mielipide). Kommentti: JHL:n työttömyyskassasta on voinut hakea jatkohakemusta puheentunnistukseen perustuvan puhelun avulla. Automaatio. Jyrki Iivonen: ”Kriisi keskeytti lautaviennin Egyptiin” HS 4.2.2001 s. B 11. Kommentti: Ihmisen toiminta on (kasvavasti) globaalia. Olavi Koistinen: ”Pohjoismainen telejätti kurkottaa Aasiaan” HS 4.2.2011 B 7. Kommentti: Tietotekniikka ja tietoliikenne on globaalia. Globalisoidu tai sulaudu. Olavi Koistinen: ”OECD: Egypti maksoi kovan hinnan verkkoseisokista” HS 5.2.2011 s. B 1. Kommentti: Egyptin eristys lähes viikoksi internetistä vaurioitti luotettavuutta sen uuden teknologian globaaleihin Egyptiin ulkoistettuihin verkkopalveluihin (vast.). Johan Lahdenperä: ”Mistä riippuu turvallinen arki” HS 5.2.2011 s. C 5, Kommentti: Ko. kirjan mukaan televisio muutti kirjaston, museon, elokuvateatterin ja oopperan merkitystä. Uusi media muokkaa aina aiempia. Ville Blom: ”Saatamme piakkoin viettää digilehtiviikkoa” HS 7.2.2011 s. C 7 (mielipide). Kommentti: Lukiolainen katsoo tulevaisuuteen. Itse asiassa digilehtiviikkoa on vietetty jo vuodesta 2003. HS: ”Maailmassa on dataa 295 eksatavua – eli paljonko?” HS 15.2.2011 s. D 2. Kommentti: Lyhyessä artikkelissa Tiede – sivulla todetaan mm., että vuonna 2002 digitaalinen tallennuskyky oli ensi kertaan suurempi kuin analoginen. Lisäksi: Graafisen joukkoviestinnän suhteellinen osuus joukkoviestintämarkkinoiden arvosta supistui 1,5 prosenttiyksiköllä 65 prosenttiin.

Sähköisen joukkoviestinnän osuus joukkoviestintämarkkinoista puolestaan kasvoi vastaavasti 28 prosenttiin.

(http://www.stat.fi/til/jvie/2009/jvie_2009_2010-12-10_tie_002.html)

Liite: Aiheesta Helsingin Sanomissa 29.1. – 23.3.2011 (1/3)

Liitteeseen on kerätty esityksen ensimmäisen version laatimiseen liittyen ko. aikaväliltä artikkeleja, jotka liittyvät aiheeseen.

Liite: Aiheesta Helsingin Sanomissa 29.1. – 23.3.2011 (2/3)

Veera Jussila: ”Verkko tuli kerrostaloon – Rappukäytävän näyttöruutu kertoo nopeasti talon tärkeät asiat” HS 13.2.2011 s. F 3. Kommentti: Paperista elektroniseen. Alaksi Moisio: ”Sanoma hyötyy piristyvistä mainosmarkkinoista” HS 10.2.2011 s. B 5 Kommentti: Lainaus artikkelista: ”Kiinnostavaa on, mistä Sanoma löytää kasvun ja miten se onnistuu siirtämään aikakaus- ja sanomalehtitoimintansa internetin, älypuhelimien ja sormitietokoneiden sävyttämälle aikakaudelle” Niinpä! Olavi Koistinen: ”Finnairin kaukolennoilla pääsee ehkä pian nettiin” HS 10.2.2011 s. B 9. Kommentti: Netti on kasvavasti keskeinen, lentokoneessakin. Elina Lappalainen: ”Satuhiiret hyppivät nyt sormikoneille – Kirja muuttuu näppäilemällä. Sormitietokoneiden lastenkirjat vastaavat lukijan kosketukseen” HS 10.2.2011 s. C 2. Kommentti: Paperista elektroniseen. Kaksisuuntainen kirja! Milla Autio: ”Jo vauvat istuvat Facebookissa” HS 11.2.2011 s. D 8. Kommentti: Ja kun nämä vauvat ovat koulussa ja aikuisia, maailma ja median käyttö muuttuu. Antti Järvi: ”Levy-yhtiöt hyötyvät jo Spotifysta – Digitaalisen musiikin kulutus Suomessa on huimassa kasvussa” 8.2.2011 s. C 1. Kommentti: Paperista, tai vinyyliltä digitaaliseen. Aleksi Moisio: ”Internetyhtiö AOL ostaa verkkolehti Huffington Postin – Verkkolehti kasvoi nopeasti suosituksi vierailukohteeksi” HS 8.2.2011 s. B 5. Kommentti: Poliittisesta blogista aloittanut verkkolehti myytiin 232 miljoonalla dollarilla. Aleksi Moisio: ”Amazon seuraa sähkökirjojen lukijoita” HS 9.2.2011 s. B 7. Kommentti: Uusi media, uudet riskit (mahdollisuuksien lisäksi). Tuomas Niskakangas: ”Tekoäly Watson haastaa tietovisan mestarit – IBM:n mukaan tekoäly voi mullistaa terveydenhuollon ja muita aloja” HS 29.1.2011 s. A 17. Kommentti: Automaatio (tekninen laskentakyky) on oleellinen osa uutta mediaa.

Liite: Aiheesta Helsingin Sanomissa 29.1. – 23.3.2011 (3/3)

1. Koko sivun mainos: ”Lähes 2 miljoonaa ihmistä”. Helsingin Sanomat 22.2.2011 s. C 2. Kommentti. Mainoksessa kuvataan HS:n lukijoiden kasvu vuosina 2006 – 2010 1,39 miljoonasta 1,86 miljoonaan, kun alussa on mediana pelkkä lehti (paperi) ja 2010 lehti, kännykkä, podcast, kannettava ja Ipad. Paperista elektroniseen.

2. Timo Sinkkonen: ”Tutkijat vaativat väestötietoja verkkoon”. Helsingin Sanomat 23.2.2011 s. A 9. Kommentti: Avoin tieto. Maailman muuttuminen.

3. Pipsa Palttala: ”Tietokoneella pelaamisesta tuli ammatti”. Helsingin Sanomat 24.2.2011 s. A 13. Kommentti: Globaali erikoistuminen ja työnjako, uusia mahdollisuuksia, ammatteja.

4. Elina Väntönen: ”Internetin suosio ei ole horjuttanut paperilehtien asemaa”. Helsingin Sanomat 1.3.2011 s. A 9. Kommentti: ?! Muutos alussa? Vrt. kohta 1 yllä.

5. Petteri Järvinen: ”Suomen kriisiviestintä elää menneisyydessä”. (Mielipide) Helsingin Sanomat 14.3.2011 s. C 5. Kommentti: ”Kirjoituksesta: Viranomaistiedotus elää yhä mennyttä aikaa, jossa tiedottaminen perustuu radion käyttöön”. Siis vanhaan mediaan!

6. Jarmo Huhtanen: ”Armeija varustaa digijääkärin - Puolustusvoimat panee jalkaväen taistelijan verkkoon”. Helsingin Sanomat 19.3.2011 s. A 9. Kommentti: Kaikki muuttuu internetin mukana. Sodankäyntikin.

7. Eila Kautonen: ”Ruokaa verkosta – Nettiruokaa voi tilata myös puhelimella, mutta soittaja maksaa usein enemmän kuin nettitilaaja”. Helsingin Sanomat 23.3.2011 s. D 1. Kommentti: Kauppa Netissä.

Liite: Esityksen pohjat

Ensin ja alun perin: Viestiupseeriyhdistyksen seminaari 9. – 10.2.2011 ”Sosiaalinen media – Uhka vai mahdollisuus” ja sen esitykset:

Keskiviikko 9.2.2011

13.40 – 14.15 Mitä on sosiaalinen media? Pentti Launonen

14.20 – 15.00 Sosiaalinen media ja vaikuttaminen. Mikael Jungner

15.15 – 15.45 Mitä sosiaalisen median jälkeen - kurkistus huomiseen. Jarmo Viteli

15.50 – 16.20 Valtionhallinto sosiaalisen median hyödyntäjänä. Yrjö Benson

16.25 - 17.00 Sosiaalinen media hyökkäysaseena. Arto Räty

Torstai 10.2.2011

09.00 – 09.35 Social Media – Risks and Threats for the Estonian State Information Systems. Anto Veldre

09.40 – 10.15 Miten itse käytän sosiaalista mediaa. Henkilön tietojen profilointi. Mikko Karikytö

10.40 – 11.35 Epäsosiaaliset verkot. Mikko Hyppönen

11.40 – 12.15 Vakoilu ja tiedustelu sosiaalisessa mediassa. Harri Sarvanto

12.20 – 12.50 Paneelikeskustelu. Luennoitsijat

12.50 – 13.00 Tilaisuuden päättäminen. Simo Alho

Toinen, tämän version oleellinen tausta on Ylen TV2:n sosiaalisen median ilta: YLE TV2. Tiistai 29.3. klo 21.03 (kesto 01:56:50). Kolmas pohja tähän esitykseen on oma ”New Media” esitykseni JVP:n seminaarissa 23.3.2011 sekä ”Informaatioteknologian ja ihmiskunta” - artikkeli Lapin yliopiston kirjassa ”Informaatioteknologian filosofia” (2011), joka on saatavilla esittäjän kotisivuilta: http://www.kolumbus.fi/sakari.ahvenainen/id93.htm (Kohta 1, valinta "Koko artikkeli...")