YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA 46

Katariina Salmela-Aro

Opiskelu-uupumusmittariSBI-9

yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille

Helsinki 2009

Tilaukset: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/julkaisut Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki julkaisutilaukset@yths.fi

© Katariina Salmela-Aro

Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Taitto: Terttu Vanonen

Painopaikka: Kehitys Oy

ISBN 978--952-5696-21-9 (painettu) ISBN 978-952-5696-22-6 (verkkojulkaisu) ISSN 1237-5888 (painettu) ISSN 1796-718X (verkkojulkaisu)

Opiskelu-uupumusmittariSBI-9

yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille

Katariina Salmela-Aro

ESIPUHE

Opiskelu-uupumuksesta opiskeluintoon!

Tässä julkaisussa esitetään lyhyt ja luotettava mittari, jonka avulla korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumus voidaan tunnistaa. Opiskelu-uupumus koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäinen näistä on voimakas uupumusasteinen väsymys, ekshaustio. Toinen on kyyninen, negatiivinen suhtautuminen opiskeluun. Kolmas tekijä on opiskeluun liittyvä riittämättömyys. Mittarin avulla voidaan arvioida erik-seen näitä kolmea tekijää sekä opiskelu-uupumuksen kokonaisriskiä.

Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 (Study Burnout Inventory) on helppokäyttöinen ja sen avulla voi luotettavasti ja nopeasti tunnistaa uupuneet korkeakoulujen opiske-lijat. Tutkimuksemme osoittaa, että suomalaisista korkeakouluopiskelijoista yli joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta. Edelleen on voitu osoittaa, että mitä pidemmälle opinnot ovat ehtineet, sitä enemmän opiskelijat kokevat uupumusta. Eri alojen opiskelijat sekä naiset ja miehet eroavat toisistaan uupumuksen suh-teen.

Julkaisussa esitetään myös OpInto, opiskeluinnon mittari. Opiskeluinto on myön-teistä opiskeluhyvinvointia kuvaava tila. Sitä kuvastaa opiskeluun liittyvä energi-syys, omistautuminen ja uppoutuminen. Onneksi kolmannes opiskelijoista kokee opiskeluintoa. Opiskeluinto tosin vähenee opintovuosien mukana. Tärkeää on luo-da oppimiselle optimaaliset edellytykset ja luoda opiskeluajasta mahdollisimman innostava kokemus.

Näiden uusien menetelmien avulla voidaan tunnistaa sekä uupuneet että innos-tuneet korkea-asteen opiskelijat. Toivon, että menetelmät tulevat käyttöön niin ylio-pisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tunnistamisen välineinä. Haluan lopuksi kiittää YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunt-tua innostavasta yhteistyöstä.

Helsingissä, syyskuussa 2009

Katariina Salmela-AroPsykologian professoriTutkijakollegium, Helsingin yliopistoOppimisen ja motivaation huippututkimusyksikkö, Jyväskylän yliopisto

5

SISÄLLYS

OSA 1: Opiskelu-uupumuksen arviointimenetelmän kehitystyö . . .71. JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2. TUTKIMUSAINEISTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

3. UUPUKSELLA ON KOLMET KASVOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

4. KORKEA-ASTEEN OPISKELU-UUPUMUSMITTARIN KEHITTÄMISRATIONAALI,

RAKENNE JA SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.1. Kehittämisrationaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.2. SBI-9-mittarin rakenne ja sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.2.1. Uupumusasteinen väsymys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.2.2. Kyynisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.2.3. Riittämättömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

4.2.4. SBI-9-kokonaisasteikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

5. OPISKELUINTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

6. SBI-9-MITTARIN RAKENNEVALIDITEETTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

6.1. Rakenneyhtälömallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

6.2. Osioanalyysi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

6.3. Asteikkoanalyysit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

7. OPISKELU-UUPUMUKSEN JA OPISKELUINNON YLEISYYS, SUKUPUOLIEROT JA

OPISKELUALAEROT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

8. SBI-9-MENETELMÄN YHTEYDET MUIHIN HYVINVOINTIMUUTTUJIIN . . . . . . . . . . . . . 30

8.1. Yliopisto-opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

8.1.1. Kokonaisopiskelu-uupumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

8.1.2. Uupumusasteinen väsymys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

8.1.3. Kyynisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

8.1.4. Riittämättömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

8.2. Ammattikorkeakouluopiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

8.2.1.Kokonaisopiskelu-uupumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

8.2.2. Uupumusasteinen väsymys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

8.2.3. Kyynisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

8.2.4. Riittämättömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

OSA 2: Opiskelu-uupumusmenetelmän käyttöopas . . . . . . . . . . . 369. SBI-9-OPISKELU-UUPUMUSMENETELMÄN KÄYTTÄMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

9.1. Opiskelu-uupumusta voi mitata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

6

9.2. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

9.2.1. Kuka voi käyttää SBI-9-menetelmää? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

9.2.2. Tarvittavat taidot ja osaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

9.2.3. Kyselyajankohta ja toistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

9.2.4. Tarvittavat välineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

9.2.5. Kyselyn tekeminen SBI-9-menetelmällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

9.2.6. Eettiset näkökohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

9.3. SBI-9-mittarin esitysohjeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

9.4. SBI-9-mittarin pisteytys ja normeihin suhteuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

9.4.1. Tulosten analysointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

9.4.2. SBI-9:n tulosten esittäminen ja hyödyntäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

9.5. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluversiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

9.6. SBI-9-mittarin käyttötarkoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

10. SBI-9-MITTARIN TULKINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

10.1. SBI-9:n tulkinnan perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

10.2. Asteikkojen voimakkuustulkinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

10.2.1. Tulkinta kokonaisuupumusriskin voimakkuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

10.2.2. Tulkinta ekshaustion, kyynisyyden ja riittämättömyyden voimakkuu-

desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

10.2.3. Normatiivisten intensiteettijakaumien kynnysarvot – pohdintaa . . . . . .47

10.2.4. Kliinisesti määritellyt kynnysarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

10.3. Asteikkoprofiilitulkinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

10.3.1. Asteikkoprofiilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

10.3.2. Uupumuksen eri ulottuvuuksien yhteydet hyvinvointimuuttujiin . . . . . . .49

10.4. Tulkinnan rajoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

11. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÅ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50

12. TIIVISTETYT OHJEET SBI-9 KÄYTTÄJÄLLE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

12.1. Pisteyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

12.2. Normitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

12.3. Tulkinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

Lähteitä ja kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

LIITE 1 SBI-9-pisteytyslomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

LIITE 2 Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusmittari SBI-9 . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

LIITE 3 Korkeakouluopiskelijoiden Opiskeluintomittari OpInto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

LIITE 4 Korrelaatiotaulukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

LIITE 5 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 kyselylomake . . . . . . . . . . . . 63

LIITE 6 Hyvinvointimuuttujat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

7

8

OSA 1: Opiskelu-uupumuksen arviointimenetelmän ke-hitystyö

1. Johdanto

Suomalaiset nuoret ovat menestyneet erinomaisesti viimeaikaisissa kansainväli-sissä, eri taitoja koskevissa vertailututkimuksissa. Se ei kuitenkaan välttämättä näy heidän hyvinvointinaan ja elämänsä ongelmattomuutena. Vuoden 2008 korkea-kouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kunttu & Huttunen, 2009) mukaan opiske- lijat kokevat terveydentilansa yleensä hyväksi, mutta he oireilevat runsaasti. Tämän tutkimuksen mukaan univaikeudet, väsymys ja jännittäminen ovat lisääntyneet opiskelijoiden keskuudessa 2000-luvulla. Psyykkisistä ongelmista yleisimpiä ovat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen masentuneeksi ja onnetto-maksi ja vaikeus keskittyä tehtäviin. Vaikka suomalaiset voivat paremmin kuin ehkä koskaan ennen, yksilöityminen, kilpailu, valinnan mahdollisuuksien loputon kasvu, huippusuoritusten tavoittelu ja epävarmuus näyttävät lisäävän opiskelijoiden pahaa oloa. Viime aikoina on myös tuotu esiin hankaluudet siirtymisessä korkea-asteen opintoihin ja myös ongelmat valmistumisessa ja sen viivästymisessä (Salmela-Aro, Kiuru & Nurmi, 2008).

Tässä kirjassa tarkastellaan korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumusta. Ovatko suomalaiset korkeakouluopiskelijat työelämässä olevien aikuisten lailla uupuneita? Opiskelu-uupumus tarkoittaa pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka sisältää uupumusasteisen väsymyksen, kyynisen asenteen opintoja kohtaan sekä tunteen riittämättömyydestä ja kyvyttömyydestä opiskelijana. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävät ja tukevat yhteiskunnalliset ratkaisut ovat viime aikoina puhuttaneet niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Opiskelu-uupumuksella saat-taa olla kauaskantoisia seurauksia opiskelijoiden tulevaisuuteen. Ovatko kaikki opiskelijat uupuneita? Ellei, niin ketkä ovat ja ketkä eivät? Mikä mahtaisi selittää tätä jaksamattomuutta?

Tässä kirjassa esitellään uusi opiskelu-uupumusmittari (SBI-9-mittari; Study Burnout Inventory-9), joka on kehitetty sekä koulu-uupumusmenetelmän (Salme-

9

la-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro, Kiuru, Leskinen & Nurmi, 2009) että laajan ja edustavan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista koostuvan ai-neiston perusteella. Uuden mittarin avulla voi luotettavasti ja nopeasti mitata ylio-pisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden riskiä uupua. Kirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumusilmiötä ja sen määrittelyä, esitellään uusi opiskelu-uupumuksen arviointimenetelmä ja sen kehit-tämisprosessi. Samoin esitellään aineisto, johon tutkimustulokset perustuvat. Ai-neistoon pohjautuen esitetään korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumuksen yleisyyttä ja sukupuolieroja sekä sitä, eroavatko yliopisto-opiskelijat ja ammat-tikorkeakouluopiskelijat opiskelu-uupumuksen suhteen toisistaan, mihin asioihin opiskelu-uupumus on yhteydessä ja miten opiskelu-uupumus muuttuu opintojen kuluessa. Viime aikoina on korostettu myös positiivista lähtökohtaa opiskeluun, opiskeluintoa. Opiskeluintoa kuvastaa opiskeluun liittyvä energisyys, omistau-tuminen ja uppoutuminen (Salmela-Aro ym., 2009). Kirjassa kerrotaan lyhyesti tu-loksista myös korkea-asteen opiskelijoiden opiskeluinnosta. Lopuksi kirjan toinen osa sisältää yksityiskohtaiset ohjeet SBI-9-opiskelu-uupumusmenetelmästä, sen käyttämisestä ja tulkinnasta.

10

2. Tutkimusaineisto

Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamaa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 terveyskyselyä (Kunttu & Huttunen, 2009). Käytetyt tutkimuslomakkeet ovat kirjan lopussa liit-teenä (liite 5).

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien otos saatiin oppilaitosten opiskelijarekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat, joiden syntymävuosi oli 1973 tai myöhempi. Kriteerinä oli myös ilmoittautuminen läsnä olevaksi lukuvuonna 2007-2008. Yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin joulukuus-sa 2007 ositettuna satunnaisotantana paikkakunnittain YTHS:n toimipisteiden mukaan. Ammattikorkeakouluihin lähetettiin 8.11.2007 tutkimuslupa- ja osoitetieto- pyyntö. Tutkimukseen pyydettiin mukaan kaikki 28 ammattikorkeakoulua, ulko-puolelle jäivät vain Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu. Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 5000 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluista 4999 opiskelijaa. Tutkimus tehtiin postitse lomakekyselynä, mutta vastaaminen internetissä oli myös mahdollista. Kolmen karhun jälkeen vastauksia saatiin 5086 kappaletta (ks. tarkem-min Kunttu & Huttunen, 2009). Lopullinen aineisto sisälsi 2336 ammattikorkeakou-luopiskelijaa ja 2750 yliopisto-opiskelijaa. Vastaajien keski-ikä ammattikorkeakou-lussa oli miehillä 24.0 vuotta ja naisilla 23.3 vuotta ja yliopistossa miehillä 25.3 vuotta ja naisilla 24.4 vuotta. Vastanneet edustivat hyvin kohdejoukkoa kaikkien taustamuuttujien osalta eikä katoon rikastunut terveysongelmia. Taulukossa 1 esi-tetään aineistojen rakenne ja sukupuolijakautumat. Tutkimusaineisto toimii normi-aineistona SBI-9-mittarille

11

Taulukko 1. Tutkimusaineiston rakenne ja jakaumat

Ammattikorkeakoulu Yliopisto

Opiskeluvuosimiehet

N %

naisetN %

kaikkiN %

Opiskeluvuosimiehet

N %

naisetN %

kaikkiN %

1.210 24.6

356 24.6

566 24.6

1.133 13.5

283 16.3

416 15.3

2.-3.382 44.8

716 49.5

1098 47.8

2.-4.411 41.7

789 45.4

1200 44.1

4.171 20.1

265 18.3

436 19.0

5.-7.307 31.2

503 29.0

810 29.8

5 vuotta tai enemmän

89 10.4

110 7.6

199 8.7

8 vuotta tai enemmän

134 13.6

161 9.3

295 10.8

Kaikki852

100.01447 100.0

2299 100.0

Kaikki985

100.01736 100.0

2721 100.0

Koulutusala Koulutusala

Kulttuuri, humanistinen, kasvatus

56 6.5

175 11.9

231 9.9

Humanistinen, teologinen

97 9.8

416 23.8

513 18.7

Luonnontiet., luonnonvara, ympäristö

72 8.4

64 4.4

136 5.8

Yhteiskunta- tieteellinen

79 8.0

199 11.4

278 10.2

Matkailu, ravitsemis, talous

27 3.1

173 11.8

200 8.6

Oikeustieteel-linen

32 3.2

63 3.6

95 3.5

Sosiaali, terveys, liikunta

59 6.9

598 40.7

657 28.2

Luonnontiet., maat.-metsät, farmasia

196 19.7

311 17.8

507 18.5

Tekniikka, liikenne

515 59.9

151 10.3

666 28.2

Kauppatieteel-linen

130 13.1

140 8.0

270 9.9

Yhteiskunta- tieteet, liiketa-lous, hallinto

131 15.2

309 21.0

440 18.9

Teknillistieteel-liset

335 33.7

131 7.5

466 17.0

Lääketieteelli-set

50 5.0

119 6.8

169 6.2

Liikunta-, kasva- tus-, terveytiet., psykologia

52 5.2

312 17.9

364 13.3

Taidekorkea-koulut

22 2.2

54 3.1

76 2.8

12

3. Uupumuksella on kolmet kasvot

Korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Opiskelu-uupu-mus koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäinen näistä on ekshaustio, voimakas emotionaalinen opiskeluun liittyvä väsymys. Se on voimakasta väsymystä, joka ei esimerkiksi mene nukkumalla ohi. Emotionaalinen väsymys syntyy, kun opiskeli-ja on pinnistellyt pitkään tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä edellytyksiä. Toinen keskeinen tekijä on kyyninen suhtautuminen opiskeluun. Tämä tarkoittaa opiskelun merkityksen aliarvioimista ja opiskelun mielekkyyden kokemisen katoa-mista. Mielekkyys opiskeluun voi kadota monestakin syystä. Opiskelijan motivaatio kuitenkin laskee auttamatta, jos hän kokee, ettei hän pysty vastaamaan opiskeluun liittyviin vaatimuksiin. Kolmas tekijä opiskelu-uupumuksessa on opiskeluun liittyvät riittämättömyyden tunteet. Opiskelija kokee itsensä tehottomaksi ja riittämättömäk-si ja kokee opiskeluun liittyvän itsetuntonsa alentuneen. Opiskeluun liittyvä itse-tunto laskee, kun opiskelija kokee, ettei hän pysty tekemään tarpeeksi eikä saa riittävästi aikaan.

Opiskelu-uupumus määritellään pitkittyneeksi stressioireyhtymäksi, joka sisältää (1) opiskeluvaatimusten aiheuttaman uupumusasteisen väsymyksen, (2) kyynisen asenteen opintoja kohtaan, johon liittyy opintojen merkityksen vähentyminen sekä (3) riittämättömyyden ja kyvyttömyyden tunteen opiskelijana.

Voi ajatella, että nämä kolme tekijää seuraavat toinen toistaan (kuvio 1). Ensim-mäisenä opiskelu-uupumuksen oireena on voimakas emotionaalinen väsymys. Opiskelija väsyy suuren opintotaakan alle, joka häiritsee hänen oloaan niin opin-noissa kuin vapaa-aikanakin. Ongelmat heijastuvat myös usein uniongelmina. Pit-kään jatkuessaan tämä johtaa kyyniseen, kielteiseen suhtautumiseen opiskelua kohtaan, jolloin mielekkyys opiskelusta katoaa. Opiskelija ikään kuin suojaa itseään tältä opintoihin liittyvältä väsymykseltä ja alkaa suhtautua opiskeluun sen arvoa ja mielekkyyttä vähentämällä. Mielekkyyden kokemisen puute suhteessa opiskeluun johtaa lopulta opintoihin liittyvään riittämättömyyden tunteeseen. Opiskelija kokee, ettei hän saa enää aikaiseksi niin paljon kuin ennen ja suoriutuminen opinnoissa laskee voimakkaasti.

13

Kuvio 1

4. Korkea-asteen opiskelu-uupumusmittarin kehittämisratio- naali, rakenne ja sisältö

4.1. Kehittämisrationaali

Aikuisten työuupumukseen on tarjolla hyviä arviointimenetelmiä ja koulu-uupumus-menetelmä on kehitetty viime aikoina (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro ym, 2009; Näätänen ym., 2003). Myös korkeakouluopiskelijoiden uupumiseen on ruvettu kiinnittämään huomiota (esim. Kunttu, 2004 ja 2008). Opiskelijoiden tavallisimmat psyykkiset oireet ovat unettomuus, keskittymisvaikeudet ja jännitty-neisyys. Nämä oireet ovat lisääntyneet 2000-luvulla opiskelijoiden keskuudessa. Myös opiskelijoiden stressi on lisääntynyt 70-luvulta tähän päivään (Kunttu & Hut-tunen, 2005 ja 2009).

Kuitenkaan korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumukseen ei ole olemassa mitään arviointimenetelmiä. Tämän puutteen korjaamiseksi lähdimme kehittämään korkeakouluopiskelijoille suunnattua opiskelu-uupumuksen arviointimenetelmää. Tavoitteena oli luoda menetelmä, jolla voisi luotettavasti ja nopeasti arvioida opiske-luun liittyvää uupumusriskiä. Mittarin pohjana käytimme aikuisille suunnattua BBI-15-työuupumusmenetelmää (Näätänen ym., 2003) ja koululaisten BBI-10-koulu-uupumusmenetelmää (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro ym., 2009). BBI lyhenne tulee sanoista Bergen Burnout Indicator, joka on ollut alkuperäisen aikuisten työuupumusmenetelmän lähtökohta. SBI viittaa sanoihin Study Burnout Indicator. Tavoitteemme oli ensinnäkin lyhentää mittaria entisestään ja toiseksi kohdentaa se työn tai koulun sijasta opiskeluun korkeakoulussa.

Ekshaustio

Kyynisyys

Riittämättömyys→ →

14

Tavoitteena oli muodostaa opiskelu-uupumusmittari, joka mittaa mahdollisimman tiiviisti opiskelu-uupumusriskiä kokonaiskäsitteenä, ja antaa samalla profiilinopiskelu-uupumuksen kolmen keskeisen ala-ulottuvuuden suhteen. Parhaimmat kysymykset näitä tarkoituksia varten valittiin BBI-15:sta ja BBI-10:sta sisällön pe-rusteella, ja ne muutettiin sopiviksi korkeakouluopiskeluun ja sovitettiin rakenne-yhtälömalleihin.

4.2. SBI-9-mittarin rakenne ja sisältö

SBI-9-mittari sisältää 9 väittämää, josta SBI-9 nimitys. Näihin vastataan asteikolla 1 täysin eri mieltä – 6 täysin samaa mieltä (sivu 60, Liite 2). Mittari sisältää kolme uupumuksen ulottuvuutta, uupumisasteisen väsymyksen, kyynisyyden ja riittämät- tömyyden.

4.2.1. Uupumusasteinen väsymys

SBI-9-mittarissa uupumusasteista väsymistä mittaavat seuraavat neljä osiota (nu-mero viittaa kysymyksen numeroon lopullisessa mittarissa):

1. Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään.4. Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia.7. Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikanani.9. Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia läheisissä ihmissuhteissani.

Kuten kysymysten sisällöistä näkyy, ne koskevat etupäässä opiskeluun liittyvän uupumuksen kielteisiä vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Opiskeluun liittyvä uupumusasteinen väsyminen kehittyy pitkän aikavälin kuluessa ja alkaa vähitel-len ulottaa vaikutuksensa muille elämänalueille kuten ihmissuhteisiin. Kysymyk-sessä on prosessi, jossa opiskelijan voimavarat eivät riitä vastaamaan jatkuviin opintojen vaatimuksiin. Näin ollen SBI-9:n uupumusasteista väsymystä mittaavat kysymykset tavoittelevat sisällöillään juuri tällaista kroonistunutta ja hallitsema-tonta uupumustilaa, joka vaikuttaa kielteisesti opiskelijan toimintakykyyn ja hänen lähiympäristöönsä.

15

4.2.2. Kyynisyys

SBI-9-mittarissa kyynisyyttä mittaavat seuraavat kolme osiota:2. Tunnen itseni haluttomaksi opinnoissani ja ajattelen usein lopettaa opiskelun.5. Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan.6. Pohdin alituiseen onko opiskelullani merkitystä.

Näiden kysymysten sisällöt koskevat opiskeluun liittyvän kiinnostuksen ja merkityk-sellisyyden vähenemistä, eräänlaista ”elävän kosketuksen” kadottamista opiske-luun. Opiskelu-uupumukseen liittyvä kyynisyys on eräänlainen defensiivinen vält-tämisprosessi, joka on seurausta uupumusasteisesta väsymyksestä: opiskelija etäännyttää itsensä kaikista opintoihin liittyvistä emotionaalisista vaatimuksista, joihin hänellä ei ole enää voimia vastata (Salmela-Aro ym., 2009). Toisaalta kyyni-syys sulkee opiskelusta pois sen henkilökohtaisen merkityksen ja positiivisen palautteen.

4.2.3. Riittämättömyys SBI-9-mittarissa riittämättömyyttä opiskelussa mittaavat seuraavat kaksi osiota:

3. Minulla on usein riittämättömyyden tunteita opinnoissani8. Ennen odotin saavani aikaan opinnoissani paljon enemmän kuin nyt.

Riittämättömyyden tunteet ovat uupumusprosessin viimeinen vaihe, jossa uupu-muksen ja kyynistymisen negatiiviset vaikutukset ulottuvat minuuden rakenteisiin. Syvästi uupunut opiskelija kadottaa omanarvontuntonsa – mahdollisesti reaktiona krooniselle kyvyttömyydelle vastata opintojen vaatimuksiin. Opiskelija kokee voi-makasta riittämättömyyttä saada aikaan asetettuja vaatimuksia.

4.2.4. SBI-9-kokonaisasteikko

SBI-9-kokonaisasteikko muodostuu yllä esitettyjen ala-asteikkojen – uupumusas-teinen väsyminen, kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet – summasta. Tämän summan ajatellaan mittaavan opiskelijan kokonaisriskiä uupua. Korkeat piste-

16

määrät edellyttävät korkeita pistemääriä kaikilla kolmella ala-asteikolla. Uupu-muksen prosessimallien mukaan pisimpään kehittynyttä vakavaa uupumustilaa kuvaavat korkeat pistemäärät kaikilla edellä mainituilla ulottuvuuksilla. Toisaalta taas hieman matalammat pistemäärät saattavat muodostua erilaisista yhdistelmis-tä (profiileista)kyseisilläkolmellaulottuvuudella, jotkasaattavatkertoaopiskelu-uupumuksen tyypistä tai vaiheesta. Opiskelu-uupumuksen kokonaispistemäärä antaa nopean yleiskatsauksen opiskelu-uupumuksen tasosta.

Täysin eri mieltä

Eri mieltä

Osittain eri mieltä

Osittain samaa mieltä

Samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

1 Tunnen hukkuvani opintoi- hini liittyvään työmäärään.

1 2 3 4 5 6

2 Tunnen itseni haluttomak-si opinnoissani ja ajattelen usein lopettaa opiskelun.

1 2 3 4 5 6

3 Minulla on usein riittämät-tömyyden tunteita opin-noissani.

1 2 3 4 5 6

4 Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia.

1 2 3 4 5 6

5 Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostuk-seni opiskelua kohtaan.

1 2 3 4 5 6

6 Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä.

1 2 3 4 5 6

7 Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikana.

1 2 3 4 5 6

8 Ennen odotin saavani opinnoissani paljon enem-män aikaan kuin nyt.

1 2 3 4 5 6

9 Opiskelujen paine aiheut-taa ongelmia läheisissä ihmissuhteissani.

1 2 3 4 5 6

17

5. Opiskeluinto

Viime aikoina on korostunut positiivinen psykologia (Salmela-Aro & Schoon, 2005): ongelmien sijaan tutkitaan ihmisten vahvuuksia. Opiskeluinto on tällainen uusi positiivisen psykologian käsite. Opiskeluinto määritellään opiskeluun liittyvänä energisyytenä, omistautumisena ja uppoutumisena (katso myös Salmela-Aro ym., 2009). Olemme kehittäneet myös opiskeluintoa kuvaavan menetelmän työimun (Schaufeli ym. 2002) menetelmän perusteella. Tätä opiskeluintomenetelmää on nyt käytetty tässä YTHS:n tutkimuksessa. Opiskeluinto sisältää 9 kysymystä, jotka mittaavat opiskeluun liittyvä energisyyttä, omistautumista ja uppoutumista. Mittari on esitetty kirjan lopussa liitteenä (Liite 3).

6. SBI-9-mittarin rakennevaliditeetti

Seuraavassa esitellään SBI-9-menetelmän rakenteen tarkastelu.

6.1. Rakenneyhtälömallit

Tilastolliset analyysit tehtiin Mplus ohjelmalla (Versio 5.0; Muthén & Muthén, 1998-2007) käyttäen puuttuvan tiedon menetelmää korvaamatta tietokantaa. Mallin pa-rametrit arviotiin käyttämällä ns. maximum likelihood robust (MLR) estimointimene-telmää. Ensimmäinen tehtävä oli tarkastella, montako faktoria tarvitaan kuvaamaan opiskelu-uupumusta. Kaksi vaihtoehtoista teoreettista mallia estimoitiin ensin erik-seen ja niiden sopivuutta tarkasteltiin vertailemalla käyttäen ns. Satorra-Bentler skaalattuaχ2eromenetelmää(Muthen&Muthen,1998-2007):(1)yhdenfaktorinmalli (M1), joka olettaa, että on yksi latentti faktori, joka kuvaa kaikkia opiskelu-uupumuksen väittämiä (kuvio 2) ja (2) kolmen faktorin malli (M2), joka olettaa, että kolme korreloivaa latenttia faktoria, ekshaustio, kyynisyys ja riittämättömyys, ovat opiskelu-uupumuksen taustalla (kuvio 3). Tavoitteena on tutkia myös, missä mää-rin opiskelu-uupumus voidaan kuvata toisen asteen ns. kokonaisuupumusfaktorin avulla. Tässä mallissa (M3), kolmen faktorin korrelaatiot odotettiin selitettävän toi-sen asteen, kokonaisopiskelu-uupumuksen, avulla (kuvio 4). Lisäksi tarkasteltiin SBI-9 reliabiliteettia Cronbachin alphojen avulla. Validiteettia tarkasteltiin saman-aikaisuusvaliditeetin avulla lisäämällä sukupuoli, opiskeluinto (Salmela-Aro ym.,

18

2009; Schaufeli ym., 2002, 2006) ja psyykkisten oireiden mittari, GHQ12 (Gold-berg, 1972) selittämään kolmea opiskelu-uupumuksen faktoria.

Yhteensopivuutta tarkasteltiin seuraavien kriteerien avulla: (1) χ2 testi, (2) Root Mean Square Error of Approximation (RMSEA), (3) CFI ja (4) Standardized Root Mean Square Residual (SRMR).

Kuvio 2MalliM1:Mallin(M1)yhteensopivuus:χ2= 5537.04, df = 27, p < .001, RMSEA=.20, CFI = .73, SRMR = .11.

Rii = riittämättömyys, Kyyn = kyynisyys, Exh = ekshaustio

Kokonais-opiskelu- uupumus

Rii 1

Rii 2

Kyyn 2

Kyyn 1

Exh 4

Kyyn 3

Exh 3

Exh 2

Exh1

19

Kuvio 3Malli(M2):Mallin(M2)yhteensopivuusχ2= 651.24 , df = 24, p < .001, RMSEA = .07, CFI = .97, SRMR = .03.

Riittämät-

tömyys

Kyynisyys

Exhaustio

Kyyn 3

Kyyn 2

Kyyn1

Rii 1

Rii 2

Exh 2

Exh1

Exh 3

Exh 4

20

Kuvio 4MalliM3:Mallin(M3)yhteensopivuusχ2 = 651.24 , df = 24, p < .001, RMSEA = .07, CFI = .97, SRMR = .03.

Kokonais-opiskelu- uupumus

Rii 1

Rii 2

Kyyn 2

Kyyn 1

Exh 4

Kyyn 3

Exh 3

Exh 2

Exh1

Kolme opiskelu-uupumuksen faktoria korreloivat toistensa kanssa: r (exhaustio, kyynisyys) = .44, p < .001; r (exhaustio, riittämättömyys) = .78, p < .001, ja r (kyy-nisyys, riittämättömyys) = .78, p < .001.

Malli (M2) ja toisen asteen malli (M3) sopivat erittäin hyvin aineistoon. Malli (M1) eisopinutaineistoon.Satorra-Bentlerskaalattuχ2 testi osoitti, että M2 ja M3 mallit sopivatparemminkuinM1malli(χ2

diff (3) = 4886.20, p < .001).

Lopullinen M2 malli on esitetty kuviossa 5. Malli sopii sekä yliopistoon että ammat-tikorkeakouluun.

Exhaustio

Kyynisyys

Riittämät-tömyys

21

.85

.87

.75

.58

.71

.73

.80

.73

.77

Kuvio 5. Lopullinen opiskelu-uupumuksen rakenneyhtälömalli.

Tulokset osoittivat, että opiskelu-uupumusmenetelmällä oli hyvä sisäinen yhteen-sopivuus. Tulokset myös osoittivat, että menetelmää voi käyttää sekä kolmen ulot-tuvuuden (ekshaustio, kyynisyys, riittämättömyys) että kokonaisuupumuksen avul-la. Menetelmä on myös luotettava. Cronbachin alpha reliabiliteetit olivat korkeat: exhaustio .88, kyynisyys .79, ja riittämättömyys .84, ja kokonaisopiskelu-uupumus .86.

Riittämät-tömyys

Kyynisyys

Exhaustio

Kyyn 3

Kyyn 2

Kyyn1

Rii 1

Rii 2

Exh 2

Exh1

Exh 3

Exh 4

.78

.44

.78

22

Mittarin tarkkuutta tarkasteltiin myös opiskeluinnon, sukupuolen ja psyykkisen oi-reilun (GHQ 12) avulla. Nämä selittäjät lisättiin lopulliseen kolmen faktorin malliin. Mallisopihyvin:χ2(42, N = 5028)=795.07, p < .001, RMSEA = 0.05, CFI = 0.97, SRMR = 0.03. Malli on esitetty kuviossa 6. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän opiskelijoilla oli psyykkistä oireilua, sitä enemmän opiskelu-uupumusta he kokivat, erityisesti uupumusasteista väsymystä. Toiseksi, mitä enemmän opiskeluintoa, sitä vähemmän opiskelijat kokivat kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Naiset kokivat mie-hiä enemmän ekshaustiota ja riittämättömyyttä. Tulokset osoittivat, että SBI-9 on luotettava menetelmä.

Kuvio 6. Opiskelu-uupumuksen validiteetti.

Riittämät-tömyys

Kyynisyys

Exhaustio

GHQ

SP1=Mies

Opiskelu-into

.27

.51

.44

.07

.13

- .38 -.60

- .06

23

6.2. Osioanalyysi

Kunkin yhdeksän osion keskiarvot ja hajonnat sukupuolen ja koulutuspaikan mu-kaan on esitetty taulukossa 2. Osioiden väliset korrelaatiot on esitetty kirjan lopussa liitteenä 4. Kuten taulukosta 2 näkyy, osioiden välillä saattaa olla merkittäviäkin keskiarvoeroja, jotka kannattaa huomioida tulkintojen tekemisessä osiotasolla. Esi- merkiksi ekshaustion osioista (Exh 1) korkeakouluopiskelijat kokevat työmäärän liian suureksi useammin kuin opiskelun aiheuttamia hankaluuksia ihmissuhteissa (Exh 9).

Taulukko 2. Uupumusmittarin osioiden keskiarvot ja keskihajonnat nais- ja miesopiskeli-joilla yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa (ka = keskiarvo, kh = keskihajonta).

Yliopisto

Ammattikorkeakoulu

Ekshaustio

ka kh ka kh

1. Tunnen hukkuvaniNaiset 3.42 1.38 3.26 1.35Miehet 3.07 1.35 2.84 1.31

4. Nukun huonostiNaiset 2.46 1.28 2.51 1.28Miehet 2.09 1.16 2.15 1.19

7. Murehdin opiskelu- asioita

Naiset 3.25 1.48 3.42 1.46Miehet 2.68 1.41 2.92 1.45

9. Opiskelun paineNaiset 2.45 1.33 2.42 1.34Miehet 2.00 1.17 2.16 1.26

Kyynisyys

2. Haluttomaksi opin- noissani

Naiset 2.36 1.39 2.18 1.33Miehet 2.30 1.35 2.18 1.26

5. Menettämässä kiinnostukseni

Naiset 2.57 1.47 2.41 1.44Miehet 2.55 1.44 2.49 1.42

6. Opiskelun merkitse- vyys

Naiset 2.52 1.49 2.56 1.53Miehet 2.54 1.45 2.50 1.47

Riittämättömyys

3. Riittämättömyyden tunteet

Naiset 2.94 1.37 3.16 1.40Miehet 2.60 1.28 2.71 1.37

8. Aikaan saaminenNaiset 2.89 1.50 3.11 1.56Miehet 2.84 1.50 2.96 1.51

24

Uupumusmittarin kunkin yhdeksän osion prosentuaaliset jakaumat tutkimusai-neistossa on esitetty taulukossa 3. Tämän taulukon perusteella voidaan arvioida eri osioiden voimakkuusvaihtoehtojen yleisyyttä tai harvinaisuutta.

Taulukko 3. Uupumusmittarian osioiden jakaumat (%) eli intensiteettiasteikkojakaumat (1=täysin eri mieltä, 6= täysin samaa mieltä)

1 2 3 4 5 6

1. EXHTunnen hukkuvani 12.2 23.0 18.2 31.2 10.1 5.2

4. EXHNukun huonosti 30.5 32.0 15.8 16.3 4.0 1.4

7. EXHMurehdin opiskelu-asioita

16.4 22.4 16.5 26.0 12.7 6.0

9. EXH Opiskelujen paine 34.0 31.3 12.9 15.1 4.9 1.8

2. KYYN Haluttomaksi 37.4 29.8 12.1 13.6 4.5 2.7

5. KYYNMenettämässä kiin-nostukseni

32.6 26.9 12.9 17.2 6.5 3.8

6. KYYNOpiskelun merkitsevyys 33.6 24.4 13.0 17.3 7.3 4.3

3. RIITRiittämättömyyden tunteet

17.9 26.4 18.7 24.4 9.0 3.7

8. RIITAikaan saaminen 20.4 26.3 13.9 21.5 11.8 6.2

25

6.3. Asteikkoanalyysit

Kolmen opiskelu-uupumuksen ulottuvuuden asteikkojen keskiarvot ja hajonnat su-kupuolen ja koulutuspaikan mukaan on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4. Kolmen opiskelu-uupumuksen ulottuvuuden keskiarvot ja –hajonnat suku-puolen ja koulutuspaikan mukaan (ka = keskiarvo, kh = keskihajonta).

Yliopisto Ammattikorkeakoulu ka kh ka kh

Ekshaustio Naiset 11.54 4.31 11.65 4.21

Miehet 9.85 3.98 10.09 4.09

Kyynisyys Naiset 7.46 3.88 7.15 3.78

Miehet 7.39 3.81 7.17 3.62

Riittämättömyys Naiset 5.84 2.52 6.27 2.66

Miehet 5.44 2.48 5.68 2.56

Kokonaisopiske-lu-uupumus

Naiset 24.81 8.99 25.05 8.45

Miehet 22.67 8.72 22.92 8.28

7. Opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon yleisyys, sukupuoli- erot ja opiskelualaerot

Seuraavassa esitetään keskeisiä tuloksia korkeakouluopiskelijoiden uupumukses-ta ja opiskeluinnosta (taulukko 5, s. 29). Ensin tarkastellaan opiskelu-uupumuksen ja –innon yleisyyttä. Seuraavaksi tarkastellaan sukupuolieroja ja opiskelualaeroja. Lopuksi tarkastellaan eroja opintojen keston mukaan.

26

Kuvio 7. Opiskelu-uupuneiden määrä (%)

05

101520253035

uupumus

uupumusuupumusriski

Kuvio 8. Opiskelu-uupumuksen histogrammi.

sbisum60,0050,0040,0030,0020,0010,000,00

Frequ

ency

250

200

150

100

50

0

Histogram

Mean=24,15�Std.Dev.=8,695�

N =4 933

uupumuspisteet

(37) → uupuneet

■selvästi kohonnut uupumusriski

■ kohonnut uupumusriski

selvästi kohonnut

uupumusriski

27

Todellinen opiskelu-uupumus vaivaa onneksi melko pientä osaa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista. Tuloksemme näyttävät siltä, että noin 13 % opiskeli- joista eli enemmän kuin joka kymmenes opiskelija on selvästi kohonneessa uupumusriskissä opinnoissaan (noin 40 000 ). Lisäksi joka kolmas on riskissä uupua eli 100 000 opiskelijaa (kuviot 7 ja 8). Suomalaisista opiskelijoista valtaosa pitää opiskelua mielekkäänä: opiskelu on tärkeä ja mielekäs asia elämässä. Opiskelijoista 25 % kokee opiskeluintoa ja 20 % kokee voimakasta opiskeluintoa.

Kuvio 9. Opiskeluinnon histogrammi

flow60,0050,0040,0030,0020,0010,000,00

Freq

uenc

y

300

200

100

0

Histogram

Mean=30,67�Std.Dev.=8,113�

N =4 918

opiskeluinto

(37) →

28

21,5 22

22,5 23

23,5 24

24,5 25

uupumus

Naiset Miehet

0

2

4

6

8

10

12

ekshaustio

NaisetMiehet

Opiskelu-uupumuksen kokemisessa näyttää olevan selkeitä sukupuolieroja. Nämä vahvistavat jo olemassa olevia stereotyyppisiä eroja. Naiset ovat selvästi opiskelu-uupuneempia (F(1,4931) = 67.55, p < .001; M = 24.92, SD = 8.71) kuin miehet (M = 22.82, SD = 8.50) (kuvio 10). Tämä ilmiö näkyy sekä yliopistoissa että am-mattikorkeakouluissa. Toisaalta naiset kokivat enemmän opiskeluintoa (F(1,4915) = 14.60, p < .001; M = 31.01, SD = 8.18) kuin miehet (M = 30.09, SD = 7.96). Naiset näyttävät olevan sekä uupumusasteisesti väsyneempiä ja kokevat riittämät-tömyyden tunteita miehiä enemmän (kuvio 11): Naiset kokivat enemmän uupumus-asteista väsymystä (F(1,4931) = 169.05, p < .001, M = 11.59, SD = 4.26) kuin miehet (M = 9.96, SD = 4.04) ja riittämättömyyttä (F(1,4915) = 43.21, p < .001; M = 6.06, SD = 2.57) kuin miehet (M = 5.56, SD = 2.52). Kyynisyyden suhteen ei ollut sukupuolieroja. Kuvio 10. Opiskelu-uupumus sukupuolen mukaan.

Kuvio 11. Ekshaustio ja riittämättömyys sukupuolen mukaan.

ekshaustio riittämättömyys

29

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat eivät eronneet kokonaisopiskelu-uupumuksen suhteen (F(1,4915) = 1.08, ns.). Ryhmät erosivat kyynisyyden (F(1,4995) = 6.46, p < .01) suhteen: ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat enem-män kyynisyyttä (M = 7.44, SD = 3.88) kuin yliopisto-opiskelijat (M = 7.16, SD = 3.23). Ryhmät erosivat myös riittämättömyyden suhteen (F(1,4971) = 25.42, p < .001): yliopisto-opiskelijat kokivat enemmän riittämättömyyttä (M = 6.06, SD = 2.59) kuin ammattikorkeakouluopiskelijat (M = 5.69, SD = 2.51). Exhaus-tio (F(1,4996) = 2.01, ns.) ei erotellut ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskeli-joita toisistaan. Ryhmät erosivat opiskeluinnon suhteen toisistaan (F(1,4900) = 31.51, p < .001): yliopisto-opiskelijat kokivat ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän opiskeluintoa (Taulukko 5).

Eri alojen yliopisto-opiskelijat erosivat toisistaan opiskelu-uupumuksen (F(8,4924) = 4.18, p < .001) ja opiskeluinnon suhteen (F(8,4924) = 6.73, p < .001) (Taulukko 5). Lääketieteen opiskelijat kokivat vähiten opiskelu-uupumusta ja eniten opiske-luintoa. Humanististen alojen opiskelijat kokivat eniten opiskelu-uupumusta. Kaup-patieteen ja teknologian opiskelijat kokivat vähiten opiskeluintoa. Taidealojen opiskelijat kokivat sekä opiskelu-uupumusta että opiskeluintoa.

Eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijat erosivat toisistaan opiskelu-uupumuk-sen (F(5,2342) = 2.28, p < .05) ja opiskeluinnon suhteen (F(5,2342) = 17.37, p < .001). Kulttuuri- ja matkailualojen opiskelijat kokivat eniten uupumusta. Sitä vas-toin kulttuuri- ja sosiaalialojen opiskelijat kokivat eniten opiskeluintoa. Kulttuuria-lojen opiskelijoille oli siis tyypillistä sekä voimakas uupumus että into opiskelua kohtaan.

Opintovaiheen suhteen opiskelijat – sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa - erosivat niin opiskelu-uupumuksessa kuin opiskeluinnossakin. Yliopisto-opiskeli-joiden opiskelu-uupumus lisääntyi opintojen kuluessa (F(3,2565) = 6.76, p < .001) kun taas opiskeluinto laski (F(3,2556) = 22.15, p < .001). Yliopisto-opiskelijoilla erityisesti kyynisyys (F(3,2556) = 18.12, p < .001) ja riittämättömyys (F(3,2556) = 8.31, p < .001) lisääntyivät opintojen kuluessa.

Samoin ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskelu-uupumus lisääntyi (F(3,2344) = 11.89, p < .001) ja opiskeluinto laski (F(3,2344) = 18.53, p < .001) opintojen kuluessa. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoilla erityisesti kyynisyys

30

(F(3,2344) = 10.48, p < .001) ja riittämättömyys (F(3,2344) = 11.53, p < .001) lisääntyivät opintojen kuluessa.

Taulukko 5. Opiskelu-uupumus ja –into opintoalan ja opintovaiheen mukaan (ka=keskiarvo, kh=keskihajonta).

Ammatti-korkeakoulu YliopistoOpiskelu-uupumuska ( kh)

Opiskeluinto ka (kh)

Opiskelu-uupumuska (kh)

Opiskeluinto

ka (kh)

kaikki 24,02 (8.95) 29.99 (8.21) 24.28 (8.45) 31.28 (7.99)

Opintojen vaihe

1. vuosi 22.37a (8.43) 31.88a (8.60) 1. vuosi 22.22a (7.92) 33.07a (7.94)

2.-3. 24.34 b (9.01) 29.80b (7.93) 2.-4. 24.44b (8.27) 31.77b (7.74)

4. 25.58 b (8.93) 27.21c (7.88) 5.-7. 24.56b (8.66) 30.65c (7.96)

5 vuotta tai enemmän 28.37 c (10.11) 26.52d (9.49)

8 vuotta tai yli

25.24c (9.04) 28.40d (8.04)

Opintoala Opintoala

Kulttuuri 24.26b (8.66) 31.82a (7.99) Hum. 25.23d (9.02) 30.88c (7.99)

Luonto 24.20b (8.52) 30.81b (7.97) Yhteisk. 24.23c (8.59) 31.14b (7.82)

Matkailu 24.69b (8.61) 29.10c (8.09) Oikeust. 24.23c (8.70) 30.64c (8.30)

Sosiaali 24.07b (8.79) 31.21b (8.13) Luonnont. 24.92c (8.56) 30.79c (7.99)

Tekninen 24.18b (8.69) 29.73c (7.97) Kauppat. 23.72b (9.01) 29.91c (8.21)

Yhteiskunta

23.96a (8.79)

29.88c (8.30)

Teknill. 23.77b (9.01) 29.90c (8.08)

Lääket. 22.42a (7.38) 33.62a (7.55)

Kasv. 23.51b (8.38) 31.56b (8.04)

Taide 24.94c (8.93) 31.16b (8.55)

Huom. Eri yläindeksi viittaa tilastolliseen eroon. Jos sarakkeen yläindeksin kirjaimet ovat erilaiset, niin näiden kahden luvun välillä on tilastollisesti merkittävä ero. Jos kirjaimet sarakkeessa ovat samat, luvut eivät eroa tilastollisesti toisistaan.

31

8. SBI-9-menetelmän yhteydet muihin hyvinvointimuuttujiin

Seuraavassa tarkastellaan opiskelu-uupumuksen yhteyttä muihin hyvinvointimuut-tujiin, ns. kriteerimuuttujiin. Tarkastelu tehdään erikseen yliopisto- ja ammatti-korkeakouluopiskelijoille. Käytetyt menetelmät on esitetty liitteessä 5 ja 6.

8.1. Yliopisto-opiskelijat

Ensin tarkastellaan yliopisto-opiskelijoita. Taulukossa 6, s. 31, on esitetty korre-laatiot opiskelu-uupumuksen ja keskeisten hyvinvointimuuttujien välille yliopisto-opiskelijoiden aineistossa.

8.1.1. Kokonaisopiskelu-uupumus

Korkeaa kokonaisuupumusta kokevat yliopisto-opiskelijat kokevat usein myös ma-sentuneisuutta. Tämä vahvistaa tulosta, jossa koululaisten koulu-uupumus jatku-essaan pitkään johti masentuneisuuteen (Salmela-Aro, Savolainen & Holopainen, painossa). Opiskelu-uupumus oli myös yhteydessä heikentyneeseen terveydenti-laan. Korkea kokonaisuupumus oli myös yhteydessä korkeisiin stressipisteisiin ja alhaisiin kompetenssipisteisiin. Kokonaisopiskelu-uupumus oli myös yhteydessä yksinäisyyteen. Koululaisilla totesimme, että uupumus oli yhteydessä kokemuk-seen siitä, ettei saa apua ongelmiin (Salmela-Aro ym, 2008). Uupuneilla voi ilmetä myös alkoholiongelmia.

8.1.2. Uupumusasteinen väsymys

Uupumusasteinen väsymys on yhteydessä erityisesti erilaisiin yliopisto-opiskeli-joiden kokemiin oireisiin. Uupumusasteista väsymystä kokevat yliopisto-opiskelijat kokevat erityisesti erilaisia psyykkisiä oireita. He kokivat erityisesti jännittyneisyyt-tä.

32

Taulukko 6. Opiskelu-uupumuksen korrelaatiot muihin hyvinvointimuuttujiin ylio-pisto-opiskelijoilla.

Ekshaustio Kyynisyys Riittämättömyys Kokonais-

uupumusPsyykkinen ja fyysinen terveys:

Todettu masennus

.12 .17 .20 .20

Opiskeluinto -.21 -.60 -.41 -.47

Heikko terv.tila .28 .27 .32 .35

Riittämätön uni .26 .14 .18 .24

Stressipisteet .38 .47 .49 .55

Kompetenssi-pisteet

-.25 -.40 -.40 -.43

Psyykkiset oireet .42 .29 .34 .44

GHQ .46 .39 .45 .54

Riippuvuus:

Nettiongelmat .24 .21 .29 .30

AUDIT-pisteet .09 .11 .08 .12

Opiskelu:

Ote opiskelusta -.27 -.54 -.52 -.57

Heikko opiskelu-menestys

.12 .31 .42 .33

Opintojen ohjaus -.16 -.27 -.24 -.27

Kontaktit:

Yksinäisyys .25 .24 .29 .32

Kuuluminen ryhmään

ns -.14 ns ns

Kontaktin luonti -.15 -.24 -.20 -.24

Jännittäminen opisk. tilanteissa

.32 .18 .28 .32

33

8.1.3. Kyynisyys

Kyynisyyttä kokevat yliopisto-opiskelijat kokevat vähän opiskeluintoa. Heille oli usein vaikeuksia saada otetta opiskelusta. Kyynisyyttä kokevilla yliopisto-opiskeli-joilla oli erityisen korkeat stressipisteet, kun taas kompetenssipisteet olivat al-haiset. Kyynisyyspisteiden ollessa korkeat yliopisto-opiskelijat kokivat ohjauksen ja avun saamisen opintovaikeuksiin olevan riittämätöntä. He kokivat, etteivät kuulu mihinkään opiskelijaryhmään eivätkä voi keskustella mieltä painavista asioista muiden kanssa.

8.1.4. Riittämättömyys

Riittämättömyyttä kokeville yliopisto-opiskelijoille on tyypillistä alhainen opiskelu-into. He kokevat usein myös masentuneisuutta ja heillä oli korkeat stressipisteet. Riittämättömyyttä kokevat yliopisto-opiskelijat kokivat, että opintomenestys oli heikompaa kuin muilla.

34

8.2. Ammattikorkeakouluopiskelijat

Seuraavaksi tarkastellaan opiskelu-uupumuksen yhteyttä muihin hyvinvointimuut-tujiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistossa. Taulukossa 7 on esitetty kor-relaatiot ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistossa.

8.2.1.Kokonaisopiskelu-uupumus

Korkeaa kokonaisuupumusta kokevat ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat usein myös masentuneisuutta. Kokonaisopiskelu-uupumus oli yhteydessä psyykkisiin oireisiin. He kokivat tällöin myös terveydentilansa heikenneen. Korkea kokonaisuu-pumus oli myös yhteydessä korkeisiin stressipisteisiin ja alhaisiin kompetenssi-pisteisiin. Opiskelijat kokivat, etteivät he saa otetta opiskelustaan. Kokonais-opiskelu-uupumus oli myös yhteydessä yksinäisyyteen ja kokemukseen ettei saa ohjausta.

8.2.2. Uupumusasteinen väsymys

Uupumusasteinen väsymys on ammattikorkeakouluopiskelijoilla yhteydessä eri-tyisesti erilaisiin opiskelijoiden kokemiin oireisiin. Uupumusasteista väsymystä kokevat opiskelijat kokivat varsinkin erilaisia psyykkisiä oireita. He kokivat jännit-tyneisyyttä. Tyypillistä olivat myös erilaiset uniongelmat.

8.2.3. Kyynisyys

Kyynisyyttä kokevat ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat vähän opiskeluintoa. Heillä oli usein vaikeuksia saada otetta opiskelusta. Kyynisyyttä kokevilla opiskeli-joilla oli erityisen korkeat stressipisteet, kun taas kompetenssipisteet olivat alhaiset. Kyynisyyspisteiden ollessa korkeat opiskelijat kokivat ohjauksen ja avun saami-

35

sen opintovaikeuksiin olevan riittämätöntä. He kokivat, etteivät kuulu mihinkään opiskelijaryhmään eivätkä voi keskustella mieltä painavista asioista muiden kans-sa. He voivat kokea yksinäisyyttä ja vieraantumista.

8.2.4. Riittämättömyys

Riittämättömyyttä kokeville ammattikorkeakouluopiskelijoille on tyypillistä alhainen opiskeluinto. He kokivat usein myös masentuneisuutta ja heillä oli korkeat stres-sipisteet. Riittämättömyyttä kokevat opiskelijat kokivat, että opintomenestys on heikompaa kuin muilla ja opinnot eivät etene.

Taulukko 7. Opiskelu-uupumuksen korrelaatiot muihin hyvinvointimuuttujiin ammatti-korkeakoulu-opiskelijoilla.

Ekshaustio

Kyynisyys

Riittämättömyys

Kokonais-uupumus

Psyykkinen ja fyysinen terveys:

Todettu masennus .16 .16 .20 .20

Opiskeluinto -.21 -.60 -.41 -.47

Heikko terv.tila .31 .30 .31 .36

Riittämätön uni .25 .14 .17 .23

Stressipisteet .41 .49 .48 .54

Kompetenssi-pisteet -.25 -.38 -.35 -.38

Psyykkiset oireet .41 .32 .37 .43

GHQ .51 .43 .48 .56

36

Riippuvuus:

Nettiongelmat .18 .22 .27 .26

AUDIT ns .19 .15 .15

Opiskelu:

Ote opiskelusta -.30 -.51 -.50 -.48

Heikko opiskelu-menestys .20 .32 .42 .35

Opintojen ohjaus -.19 -.31 -.30 -.27

Kontaktit:

Yksinäisyys .27 .28 .27 .33

Kuuluminen ryhmään ns -.13 ns ns

Kontaktin luonti -.11 -.19 -.18 -.18

Jännittäminen opisk. tilanteissa .28 .18 .23 .28

37

OSA 2: Opiskelu-uupumusmenetelmän käyttöopas

9. SBI-9-opiskelu-uupumusmenetelmän käyttäminen

9.1. Opiskelu-uupumusta voi mitata

Korkea-asteen opiskelijoiden opiskelu-uupumusriskin mittaamiseksi on nyt kehitet-ty uusi opiskelu-uupumusmittari työ- ja koulu-uupumusmittarien pohjalta (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro ym., 2009). Opiskelu-uupumusriskin mittaami-nen on tämän menetelmän avulla helppoa ja nopeaa. Mittari sisältää yhdeksän kysymystä, joihin opiskelija vastaa ns. Likert-asteikon avulla 1”täysin eri mieltä” – 6 ”täysin samaa mieltä”. Mittarin vastaamiseen ei siis mene montaa minuuttia. Mittarin avulla voi luotettavasti ja nopeasti arvioida opiskelijan opiskelu-uupumuksen tasoa. Menetelmän avulla voi tarkastella sitä, miten opiskelija sijoittuu esimerkiksi muiden yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhteen opiskelu-uupumuksessa. Mittarin avulla voi myös tarkastella opiskelijan riskiä uupua toisaalta kokonais- opiskelu-uupumuksen ja toisaalta opiskelu-uupumuksen kolmen ala-ulottuvuuden – uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden ja riittämättömyyden - suhteen. Mit-tarin avulla voi tarkastella, onko opiskelijan riski uupua huolestuttavan voimakasta tai kohonnut suhteessa muihin samaa sukupuolta ja samassa koulutuksellisessa elämänvaiheessa oleviin opiskelijoihin. Samoin voi tarkastella muutoksia opiskeli-jan opiskelu-uupumuksessa. Esimerkiksi terveydenhoitajat voivat mitata opiskeli-jan opiskelu-uupumusta kahdesti vuoden aikana ja arvioida onko uupumusriski muuttunut tänä ajanjaksona. Samoin voi tarkastella, onko jokin opiskelijaryhmä kokonaisuudessaan voimakkaammassa uupumusriskissä kuin jokin toinen.

9.2. Yleistä

SBI-9-mittaria voidaan käyttää sekä ryhmä- että yksilötasolla. Yksilötasolla mittaria voidaan käyttää diagnostisena apuvälineenä, haastattelun apuna tai psykoterapian apuvälineenä. Yksilödiagnostiikassa SBI-9 antaa nopeasti ja helposti luotettavan

38

kuvan opiskelijan opiskelu-uupumuksen tasosta ja profiilista.Mittari toimii hyvinmyös haastattelun apuvälineenä, esimerkiksi terveydenhoitajan tekemän terveys-tarkastuksen yhteydessä. Mittari soveltuu hyvin myös lähtötason ja edistymisen seuraamiseen psykoterapiassa.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että SBI-9:n tulkintaan ryhmätasolla ei ole vielä ole-massa riittävästi tutkimustietoa ja siksi asiassa on toimittava varovaisesti. Mitta-rin asianmukainen käyttö ryhmätasolla edellyttää muiden, riippumattomien tie-tolähteiden samanaikaista käyttämistä.

9.2.1. Kuka voi käyttää SBI-9-menetelmää?

SBI-9-menetelmää voidaan käyttää korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa, psykoterapiassa ja ammatinvalinnan ohjauksessa. Menetelmä on tarkoitettu erityi-sesti niille asiantuntijoille, joiden tehtävänä työssään on arvioida opiskelijan psyyk-kistä kuormittuneisuutta opiskeluelämässä, kuten terveydenhoitajille, lääkäreille, psykologeille, ammatinvalinnanohjaajille ja opintopsykologeille.

9.2.2. Tarvittavat taidot ja osaaminen

SBI-9-menetelmän käyttö ei edellytä erityisosaamista. Menetelmän käyttöä kuiten-kin edesauttaa, jos käyttäjällä on perustietoja kyselymenetelmien luonteesta, nii-den tilastollisesta analyysista ja yksilön hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäk-si, palautetta annettaessa, on hyödyllistä tuntea keskeiset periaatteet, jotka liittyvät henkilökohtaisen tiedon antamiseen tutkittavalle.

9.2.3. Kyselyajankohta ja toistaminen

Arvioinnin ajankohta voi vaikuttaa tuloksiin. Esimerkiksi aikaa juuri ennen kesälo-maa tai heti sen jälkeen tulisi välttää. Vuodenaika voi myös vaikuttaa tuloksiin.

39

Lisäksi yksilön opiskelussa käynnissä olevat muutokset on otettava huomioon tu-loksia arvioitaessa.

Kyselyn toistaminen voi olla perusteltua. Tällöin mielekäs väli kahdelle mittaukselle on 6-12 kuukautta.

9.2.4. Tarvittavat välineet

Opiskelu-uupumuksen arvioimiseksi tarvitaan SBI-9-kyselylomake ja pisteytys-lomake. Tulosten analysoinnissa käyttäjä voi myös hyödyntää jotain tietokone-pohjaista tietojensyöttö-, analyysi- ja raportointijärjestelmää, mutta pisteytys on hyvin helppoa tehdä ilman mitään ohjelmaa.

9.2.5. Kyselyn tekeminen SBI-9-menetelmällä

SBI-9-kysely opiskelu-uupumuksen arvioimiseksi voidaan tehdä joko yhdelle hen-kilölle tai ryhmälle. Jos kysely tehdään ryhmälle, on ratkaistava ainakin seuraavia käytännön asioita:

▪Mikäonkyselypalautteenantamisenajankohtajapaikka?

▪Mikäonpalautettasaavienryhmienlukumääräjakokoonpano?

▪Käytännönjohtopäätöstentekeminenpalautteenpohjalta.

▪Missämuodossapalauteannetaanjakukaonvastuussamistäkin asiasta palautetilaisuudessa?

Toisinaan on välttämätöntä tehdä kysely varustettuna vastaajan nimellä tai muilla tunnistetiedoilla esimerkiksi terveyshuollon tarpeiden tai seurantatutkimuksen ta-kia. On huomattava, että kun kyselylomake sisältää tunnistetietoja on tarkoin nou-datettava sekä henkilörekisterilaissa että laissa yksityisyyden suojasta annettuja määräyksiä.

40

Vastaajan motivointi on avaintekijä minkä tahansa kyselyn onnistumiselle. On helppoa jakaa lomakkeet vastaajille, mutta jos he eivät ole motivoituneita eivätkä ymmärrä tai hyväksy kyselyn tarkoitusta, vastausprosentti jää alhaiseksi. Tämä voi johtaa kartoituksen tai tutkimuksen epäonnistumiseen, koska johtopäätösten tekeminen vastausprosentiltaan alhaisesta tiedostosta on epäluotettavaa. Vastaa-jille on siis selkeästi perusteltava, että menetelmän avulla saadaan tietoa vastaa-jan hyvinvoinnista.

9.2.6. Eettiset näkökohdat

Eettiset näkökohdat liittyvät SBI-9 osalta lähinnä kahteen seikkaan: luottamukselli-suuteen ja tiedottamiseen. Eettiset näkökulmat ovat tietenkin tärkeitä käytettäessä SBI-9-menetelmää sekä tutkimustyössä että yksilön hyvinvoinnin arvioinnissa. Arvioijan tai tutkijan täytyy aina varmistaa yksilön tietojen luottamuksellisuus.

SBI-9-kyselyyn vastaamisen tulee olla aina vapaaehtoista. Vastaajalle tulee ilmoit-taa tutkimuksen tarkoitus ja informoida häntä hänen tietosuojaan liittyvistä oikeuk-sistaan.

9.3. SBI-9-mittarin esitysohjeet

SBI-9-kyselymenetelmälomake annetaan täytettäväksi vastaajalle. Lomakkeessa annetaan hyvin yksinkertainen täyttämisohje. Tilanteen ja tarkoituksen mukaan voi tietenkin antaa testin tekijälle tarvittavia lisäohjeita. SBI-9 testausaika on lyhyt, n. 5 minuuttia ja pisteytys vie joitain minuutteja. Vastausohjeet lukevat jokaisessa SBI-9 kyselylomakkeessa. Vastausohjeissa vastaajaa pyydetään ympyröimään, mikä vaihtoehto jokaisesta 9 kysymyksestä parhaiten kuvaa sitä, miltä hänestä sillä hetkellä tuntuu. Vastaajaa pyydetään suhteellisen nopeasti vastaamaan se vaihtoehto, mikä tuntuu parhaimmalta.

41

9.4. SBI-9-mittarin pisteytys ja normeihin suhteuttaminen

Pisteytys tapahtuu laskemalla yhteen kunkin kolmen alaulottuvuuden pisteet erik-seen sekä kokonaisopiskelu-uupumussummaksi kaikkien osioiden pisteet.

▪Uupumusasteinenväsyminen:kysymykset1,4,8,9lasketaanyhteen ▪Kyynisyys:kysymykset2,5,6lasketaanyhteen ▪Riittämättömyys:kysymykset3,7lasketaanyhteen ▪Kokonaisopiskelu-uupumus:Uupumusasteinenväsyminen+ kyynisyys+riittämättömyys

Tämän jälkeen nämä saadut raakapistesummat merkitään pisteytyslomakkeeseen niitä vastaaville paikoille (LIITE 1, s. 59). Seuraavaksi normitaulukosta (taulukot 8 ja 9, s. 45-46) katsotaan raakapistemääriä vastaavat lähimmät normatiiviset persen-tiilit ja ne rastitetaan pisteytyslomakkeelle. (Pistemäärän sattuessa puoleenväliin persentiilirajoja suoritetaan pyöristys ylöspäin.) Tätä tarkoitusta varten tarvitaan tietosukupuolesta jaopiskelupaikasta (yliopistovs.ammattikorkeakoulu).Profiilihavainnollistuu yhdistämällä ala-asteikkojen rastit viivalla toisiinsa.

9.4.1. Tulosten analysointi

SBI-9:lla koottua tietoa voidaan analysoida kolmen summa-asteikon, uupumusas-teisen väsymisen, kyynisyyden ja riittämättömyyden avulla tai kokonais-opiskelu-uupumussumman avulla. Myös tulosten esittämisessä voidaan käyttää molempia tapoja.

Tilastolliset analyysit voidaan tehdä käsin tai taulukkolaskenta- tai tilasto-ohjelmilla. Tarvittavia analyyseja ovat yleensä yksinkertaiset keskiarvo-tulokset. Ryhmälle tehtäessä myös prosenttijakautumat voivat olla hyödyllisiä. Analyysejä voidaan tehdä erikseen kolmelle summa-asteikolle (uupumusasteinen väsyminen, kyyni-syys, riittämättömyys) tai opiskelu-uupumuksen kokonaissummalle.

42

9.4.2. SBI-9:n tulosten esittäminen ja hyödyntäminen

SBI-9 on lyhyt, luotettava ja kätevä menetelmä opiskelu-uupumuksen arvioimi-seksi. Palaute opiskelu-uupumuksen tasosta voidaan antaa joko yhdelle henkilölle erikseen tai ryhmälle tai opiskeluorganisaatiolle. Palaute voidaan antaa suullisena palautetilaisuudessa tai kirjallisena.

SBI-9:n tulokset voidaan antaa palautteena joko kolmen summan tasolla tai kokonais-opiskelu-uupumustasolla. Kuvina esitettävät histogrammit ja pylväskuvi-ot ovat havainnollisia palautteen antamisessa. Samassa kuvassa voi esittää kaik-ki tulokset.

9.5. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluversiot

SBI-9 soveltuu kaikille korkeakouluasteen opiskelijoille. Yliopisto- ja ammatti-korkeakouluopiskelijoille on omat tulkintaohjeet.

9.6. SBI-9-mittarin käyttötarkoitukset

SBI-9-menetelmää voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. SBI-9-menetelmän ly-hyys – vain 9 väittämää - ja nopea pisteyttäminen tekee siitä hyvin joustavan ja monikäyttöisen tutkimusvälineen mitä erilaisimpiin yhteyksiin. SBI-9:n perusversion osiot on rakennettu ajatellen opiskelijoiden kokemusmaailmaa. SBI-9:n asteikkoja voi hyvin suositella myös tieteellisen tutkimuksen välineeksi. Tässä käsikirjassa osoitetut psykometriset ominaisuudet sallivat ja puoltavat asteikkojen käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa.

43

10. SBI-9-mittarin tulkinta

10.1. SBI-9:n tulkinnan perusteet

SBI-9-mittarin tulkinnan perusteet voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

1. Intensiteetti- eli voimakkuustulkinnat: SBI-9:n kokonaispistemäärän ja sen alaulottuvuuksien (uupumusasteinen väsyminen, kyynisyys, riit-tämättömyys) pistemäärien tasojen perusteella tapahtuvat tulkinnat.

2.Profiilitulkinnat: opiskelijan eri alaulottuvuuksilla (uupumusasteinenväsyminen, kyynisyys, riittämättömyys) saamien pistemäärien tasojen keskinäisten vaihtelujen perusteella tapahtuvat tulkinnat (asteikkopro-fiilitulkinnat) tai vastaavalla tavalla osioiden keskinäisten vaihteluidenperusteellatapahtuvattulkinnat(osioprofiili-tulkinnat).

Voimakkuustulkinnoissa otetaan kantaa lähinnä opiskelu-uupumuksen tasoon eli siihen kuinka voimakasta opiskelijan uupumus on. Tämä tieto on tärkeää, kun arvioidaan, mitä hoitotoimenpiteitä tarvitaan ja kuinka nopeasti. Kuinka voimakasta opiskelu-uupumuksen pitäisi olla, jotta tietynlaiset päätelmät ja toimenpiteet ovat oikeutettuja? Tämä on monimutkainen kysymys, johon liittyy paljon myös terveys-poliittisia kriteerejä. Mihin asetetaan ne kliinisesti merkittävät rajat, jotka oikeutta-vat jatkotoimenpiteisiin? Olemme käyttäneet laajaa normiaineistoa, joka on otantapohjainen ja joka laa-juutensa ja kattavuutensa johdosta antaa todennäköisesti luotettavan kuvan SBI-9:n asteikkovoimakkuuksien vaihtelusta Suomessa. Normiaineiston avulla on mahdollista saada luotettava arvio siitä, kuinka voimakasta korkeakouluopiskeli-jan uupumus on suhteessa samaa sukupuolta ja samassa koulutuksessa olevaan väestöön verrattuna eli mihin kohtaan (persentiiliin) hän sijoittuu opiskelu-uupu-musjakaumalla.

Toinen lähestymistapa määritellä kliinisesti merkittäviä kynnysarvoja on nojata kri-teerimuuttujiin eli muihin hyvinvointimuuttujiin. Kun yksilön opiskelu-uupumuksen

44

taso nousee, alkavat opiskelu-uupumuksen negatiiviset vaikutukset ulottua monille elämänalueille. Muut oireet vahvistuvat ja yksilön hyvinvointi ja toimintakyky las-kee. On mahdollista, että on olemassa tiettyjä kriittisiä opiskelu-uupumuksen in-tensiteettitasoja, joiden ylityttyä muut oireet alkavat nousta tai saavuttavat jonkin kliinisesti merkittävän tason.

Mikäli pystymme tarkastelemaan opiskelu-uupumuksen tasoa suhteessa oireiden tasoon ja löydämme kriittisiä opiskelu-uupumuspistemääriä, joiden ylityttyä oireet kiihtyvästi nousevat, voimme olettaa näiden pisteiden olevan ”kliinisesti merkit-täviä” intensiteettipisteitä.

VoimakkuustulkintojenlisäksiSBI-9tarjoaamahdollisuudenprofiilitulkintoihin.Ver-tailemalla SBI-9-mittarin ala-asteikkojen pistemäärien vaihtelua yksilökohtaisesti, voimuodostaahänelletunnusomaisenopiskelu-uupumusprofiilin.Tässäprofiilissavoi jokin ala-asteikoista (uupumusasteinen väsyminen, kyynisyys, riittämättömyys) ollaerityisenkohollatoistenjäädessämatalammalle.Profiilitvoivatmyösollakak-sihuippuisia tai kokonaan tasaisia. Kun tämän lisäksi tiedetään asteikkojen yksilöl-lisistä yhteyksistä muihin hyvinvointimuuttujiin, voi tehdä varovaisesti johtopäätök-siäyksilöllisenopiskelu-uupumusprofiilintyypistäjatyypillisistäominaisuuksista.

Vielä yksilökohtaisempaan tarkasteluun voidaan päästä osiotasolla siten, että tut-kittavan poikkeavia vastauksia yksittäisillä osioilla tarkastellaan prosentuaalisten osiojakautumien avulla (taulukko 3). Näiden poikkeavien vastausten avulla voi yrit-tää varovasti muodostaa vielä yksityiskohtaisempaa kuvaa opiskelu-uupumuksen ominaislaadusta.

On kuitenkin muistettava, että yksittäisten osioiden luotettavuus on asteikkoihin verrattuna huomattavasti heikompi, joten ääriarvot osioilla voivat olla seurausta myös sattumasta tai virhevaihtelusta. Yksittäisistä osioista saatua tietoa voidaan hyödyntää kuitenkin siten, että esimerkiksi haastattelun avulla tarkennetaan osio-analyysin perusteella syntyneitä hypoteettisia tulkintoja opiskelijan opiskelu-uupu-muksen ominaispiirteistä.

45

10.2. Asteikkojen voimakkuustulkinnat

10.2.1. Tulkinta kokonaisuupumusriskin voimakkuudesta

Opiskelu-uupumuksen kokonaisasteikon voimakkuuden tulkinnat perustuvat sii-hen, miten opiskelijan saamat pistemäärät sijoittuvat normiaineiston jakaumassa, ns. normatiivisessa intensiteettijakaumassa. Seuraavissa kahdessa normitauluko-ssa (taulukot 8 ja 9) on esitetty asteikkojen voimakkuusjakaumien persentiilit kou-lutuspaikan mukaan erikseen miehille (taulukko 8) ja naisille (taulukko 9).

Mittarin käyttäjän tehtävänä on verrata opiskelijan saamaa SBI-9-kokonaispiste- määrää hänen sukupuolensa ja koulutuspaikkansa mukaisia persentiilejä vas-taaviin pistemääriinsä ja katsoa, mitä persentiilin arvoa opiskelijan saama arvo on lähimpänä.

10.2.2. Tulkinta ekshaustion, kyynisyyden ja riittämättömyyden voimak- kuudesta

Vastaavalla tavalla kuin SBI-9-kokonaispistemäärän kohdalla normatiivisia inten-siteettitulkintoja voidaan tehdä myös kolmen alaulottuvuuden suhteen (uupumus-asteinen väsyminen, kyynisyys, riittämättömyys). Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty myös ala-asteikkojen persentiilit sukupuolen ja koulutuspaikan mukaan.

Persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jää tapauksista esimerkiksi 90% (90. persentiili), 80% (80. persentiili) tai 70 % (70. persentiili).

46

Taulukko 8. Normitaulukko miehille Uupumusmittarin pistemääriä vastaavat persentiilit

YLIOPISTO Persen-tiili

Ekshaustio Kyynisyys Riittämättö- myys

Kokonais- uupumus

Ei uupumus-riskiä 25 6 3 3 15

Keski- taso

50 9 6 4 21

60 10 7 5 23

Kohonnut uupumus-riski

70 11 9 6 26

80 13 10 7 30

Selvästi kohonnutuupumus-riski

90 15 12 8 34

95 17 14 9 38

AMK Persen-tiili

Ekshaustio Kyynisyys Riittämättö- myys

Kokonais- uupumus

Ei uupumus-riskiä 25 7 3 3 16

Keski- taso

50 9 6 5 21

60 10 7 6 24

Kohonnut uupumus-riski

70 11 8 7 26

80 13 10 8 30

Selvästi kohonnutuupumus-riski

90 15 12 9 34

95 17 13 10 37

47

Taulukko 9. Normitaulukko naisille Uupumusmittarin pistemääriä vastaavat persentiilit

YLIOPISTOPersen-tiili Ekshaustio Kyynisyys Riittämättö-

myysKokonais- uupumus

Ei uupumus-riskiä

25 8 4 3 17

Keski- taso

50 11 6 5 23

60 12 7 6 26

Kohonnut uupumus-riski

70 13 9 7 29

80 15 10 8 32

Selvästi kohonnutuupumus-riski

90 17 12 9 37

95 19 14 10 40

AMK Persen-tiili

Ekshaustio Kyynisyys Riittämättö- myys

Kokonais- uupumus

Ei uupumus-riskiä

25 8 3 3 18

Keski- taso

50 11 6 5 24

60 12 7 6 26

Kohonnut uupumus-riski

70 13 8 7 29

80 15 10 8 31

Selvästi kohonnutuupumus-riski

90 17 12 9 36

95 18 14 10 39

48

10.2.3. Normatiivisten intensiteettijakaumien kynnysarvot – pohdintaa

Jokaiselle opiskelijalle on siis löydettävissä oma paikkansa normatiivisessa inten-siteettijakaumassa. Tämä paikka kertoo, kuinka voimakkaasta opiskelu-uupumuk-sesta on opiskelijan kohdalla kysymys, kun se suhteutetaan vastaavassa koulu-tuspaikassa olevaan samaa sukupuolta olevaan luokkaan. Tulosten tulkinnassa paikka ilmoitetaan persentiileillä.

Tiettyyn persentiiliin sijoittuminen antaa tietoa opiskelu-uupumuksen asteesta. Jos esimerkiksi sijoittuu 95 %:iin, niin silloin on jo melko korkealla jakaumassa: vain joka 20. opiskelijalla on näin korkea taso. Kyseessä on selvästi poikkeavan voi-makas riski uupua. Mikäli sijoittuu 75 %:iin on selvästi keskitason yläpuolella mutta joka neljäs opiskelija kuitenkin kuuluu tähän luokkaan.

Monissa testeissä on selkeät kynnysarvot, joiden perusteella voidaan todeta uu-pumuksen tai masennuksen olevan esimerkiksi kohtalaista tai vakavaa. Kun näitä tulkintoja tehdään normatiivisten intensiteettijakaumien avulla, ei juuri ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa epidemiologisten tutkimusten arvioihin.

10.2.4. Kliinisesti määritellyt kynnysarvot

Edellä mainittujen jakaumatulkintojen lisäksi voi hakea kliinisesti merkittäviä kyn-nysarvoja kriteerimuuttujien avulla.

Kohonneen opiskelu-uupumusriskin kynnysarvo SBI-9-kokonaisasteikolla on 70 persentiiliä vastaava pistemäärä.Selvästi kohonneen opiskelu-uupumusriskin kynnysarvo SBI-9- kokonaisas-teikolla on 90 persentiiliä vastaava pistemäärä.

70-80 Kohonnut opiskelu-uupumusriski

90-95 Selvästi kohonnut opiskelu-uupumusriski

49

10.3. Asteikkoprofiilitulkinnat

10.3.1. Asteikkoprofiilit

Opiskelu-uupumuksen kokonaispistemäärä voi koostua ala-asteikkojen (uupu- musasteinen väsymys, kyynisyys, riittämättömyys) vaihtelevien intensiteettita-sojen eri yhdistelmistä. Jos nämä intensiteettitasot jaetaan karkeasti kahteen ta-soon, korkeaan ja matalaan, kolmen asteikon teoreettisia yhdistelmiä on yhteensä 8 (2*2*2): opiskelu-uupumustaso voi olla kauttaaltaan korkea tai matala (2 vaih-toehtoa), uupumusasteinen väsymys, kyynisyys tai riittämättömyys voivat kukin yk-sinään olla koholla (3 vaihtoehtoa) tai uupumusasteinen väsymys-riittämättömyys, uupumusasteinen väsymys-kyynisyys ja kyynisyys-riittämättömyys parit voivat kukin olla koholla (3 vaihtoehtoa). Vakavin vaihtoehto on, jos kaikki ala-asteikot ovat koholla. Profiili, jossakaikkiasteikotovatvoimakkaastikoholla,kuvaaselvästihuonoitenvoivaa ryhmää, jossa hyvinvointi on laskenut muita voimakkaammin ja jonka oireet ovat muita voimakkaammin koholla. Tämä ryhmä voisi olla opiskelu-uupumus-prosessin viimeisen vaiheen ryhmä.

Korkeanuupumusasteisenväsymyksenprofiilikuvaavoimakkaanakuutinopiske-lupaineen alla olevaa ryhmää, jonka opiskelu-uupumusprosessi ei ole kuitenkaan vielä edennyt sellaiseen pisteeseen, että hyvinvointi olisi laskenut edelliseen ryh-mään verrattavissa olevalla tasolla.

Korkeanriittämättömyydenprofiilinäyttäisiolevanvoimakkaimminyhteydessäma-sennukseen. Tämä saattaa osoittaa jo pitkälle edennyttä opiskelu-uupumuspro-sessia.

Näitäprofiilejavoidaankäyttääsuuntaa-antavinaapuvälineinäSBI-9:ntulkinnassa.Kunmittarinkäyttäjälöytäävastaavuuksianäihintyyppiprofiileihin,hänvoialkaamiettiä edellä mainittuja tuloksia. On kuitenkin hyvä hakea pitkälle menevien tulkin-tojen tueksi lisätietoa esimerkiksi muilla testeillä ja haastattelulla.

50

10.3.2. Uupumuksen eri ulottuvuuksien yhteydet hyvinvointimuuttujiin

Lisänäyttöä tulkinnalle voi hakea ala-asteikkojen yhteyksistä muihin opiskelu- ja hyvinvointimuuttujiin. Tässä voidaan hyödyntää kriteeritaulukkoja (taulukot 6 ja 7). Tärkeää on huomata, että nämä kriteeritulkintataulukot on tehty erikseen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tulkinta siis tehdään hyväksikäyttäen toista näistä taulukoista, riippuen siitä, onko kyseinen opiskelija yliopistossa tai ammat-tikorkeakoulussa.

Kuten näistä taulukoista näkyy, uupumusasteinen väsymys on selvästi muita voi-makkaammassa positiivisessa yhteydessä erilaisiin psyykkisiin oireisiin. Sillä on muita asteikkoja heikommat yhteydet todettuun masennukseen ja stressipistei-siin.

Näin edellä esitetty tulkinta kohonneen uupumusasteisen väsymyksen voimak-kaasta kuormitusta heijastavasta luonteesta ilman merkittävää yhteyttä pidemmälle kehittyneeseen psyykkiseen häiriöön saa vahvistusta. Uupumusasteinen väsymys on kuitenkin selvästi yhteydessä erilaiseen opiskelijan oirehdintaan.

Kyynisyydellä on uupumusasteista väsymystä selkeämmät yhteydet masennuk-seen sekä muihin opiskeluelämän vaikeuksiin. Opiskelijoiden on vaikea saada otetta opiskelusta, he epäröivät ovatko oikealla alalla ja eivätkä koe saavansa tukea muilta. Kyynisyydellä on melko voimakkaat yhteydet stressipisteisiin.

Riittämättömyyden tunteet ovat puolestaan kaikkein voimakkaimmin yhteydessä lähes kaikkeen psykopatologiaan. Se on yhteydessä masentuneisuuteen ja stres-sipisteisiin. Opintomenestys on heikkoa eivätkä opinnot etene.

10.4. Tulkinnan rajoitukset

Tulkinnassa joutuu ottamaan huomioon useita virhelähteitä. Ensinnäkin SBI-9 on kaikesta huolimatta itseraportointiin perustuva mittari. Yksilön itseraportoitu kuva omasta tilasta on joskus ongelmallinen muun muassa monenlaisten oman tilan

51

havainnointia vaikeuttavien tekijöiden vuoksi. Toinen virhelähde saattaa olla myös tietoinen opiskelu-uupumuksen simulointi. Mikäli tällaista epäillään, voidaan jälleen hyödyntää normiaineistoa ja yksittäisten vastausten harvinaisuusjakaumia. Lisäksi joudutaan aina tulemaan toimeen mittausten rajoitusten kanssa.

11. Tulevaisuuden näkymiä

Viime aikoina on alettu tuoda esille että myös opiskelijat uupuvat. Opiskelijoiden tavallisimmat psyykkiset oireet ovat unettomuus ja keskittymisvaikeudet. Nämä oireet ovat lisääntyneet 2000-luvulla opiskelijoiden keskuudessa. Myös opiskeli-joiden stressi on lisääntynyt 1970-luvulta tähän päivään. Aiemmin ehkä ajateltiin, että ahdistus ja stressi kuuluvat opiskeluun. Niitä pidettiin normaalina eikä apua haettu. Voimakas yksilöitymiskehitys ja valinnanmahdollisuudet saattavat lisätä uupumusta. Nuori on jatkuvasti monien valintojen ääressä ja jos hän ei saa niihin tukea, syntyy turvattomuutta ja epävarmuutta, jotka puolestaan saattavat näkyä opiskelu-uupumuksena.

Opiskelu-uupumus on vakava ilmiö ja on tärkeää kehittää keinoja, joilla opiskelu-uupumus voidaan tunnistaa riittävän ajoissa. Opiskelu-uupumusoireiden jo ilmaan-tuessa on kiinnitettävä huomio opiskelu-uupumuksen hoitoon. Ensimmäinen askel on kuitenkin tunnistaa uupumusriskissä olevat opiskelijat. Samoin on tärkeää tun- nistaa ryhmät, joissa opiskelu-uupumusta ilmenee enemmän kuin muissa ryhmis-sä. Hälytysmerkkeinä opiskelu-uupumuksen kehittymisestä toimivat esimerkiksi unihäiriöt, voimakas uupumusasteinen väsymys, opiskeluasioiden jatkuva vel-lominen mielessä, mielekkyyden katoaminen opinnoista ja opintosuoriutumisen yhtäkkinen romahtaminen. Opiskelu-uupumuksen arviointimenetelmä voi toimia uupumusriskin tunnistamisen välineenä.

Tärkeintä on tietysti ennaltaehkäistä opiskelijoiden opiskelu-uupumuksen kehit-tyminen. Tärkeä rooli opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä on opiskelijan lähipiirillä, opettajilla ja nuoren kaveripiirillä. Tavoitteena on taata nuorille opiske-luyhteisö, joka ei perustu pelkälle kilpailulle ja suorituksille. Paitsi yhteisöllisyyttä myös elämänhallintaa tulisi kehittää. Yhteisöllisyys tarkoittaa johonkin kuulumista,

52

luottamusta toisiin ja toisten arvostamista.

Opiskelijoille olisi kehitettävä interventioita, joilla opiskelu-uupumukseen voisi var-haisessa vaiheessa vaikuttaa. Opiskelu-uupumuksessa myös ryhmän merkitys on tärkeä. Uupuneet opiskelijat tarvitsevat turvaverkkoja. Positiivinen suhtautuminen opiskeluun, innostus, sitoutuminen, tarmo ja aikaansaamisen tunne toimivat vah-voina puskureina ja ehkäisevät opiskelu-uupumuksen kehittymiseltä. Opiskelu-uupumuksen korostuksen sijaan voisi olla mielekästä korostaa opiskeluun liittyvää positiivista imua: tarmokkuutta, päättäväisyyttä ja uppoutumista. Polkuja tähän suuntaan olisi hyvä kehittää.

Suomalaisista opiskelijoista yli joka kymmenes kärsii opiskelu-uupumuksesta. Luku on korkea ja opiskelu-uupumukseen on suhtauduttava vakavasti. Opiskelu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Opiskelu-uupumus koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäi-nen näistä on ekshaustio, voimakas emotionaalinen opiskeluun liittyvä väsymys, toinen tekijä on kyyninen suhtautuminen opiskeluun ja kolmas tekijä on opiskeluun liittyvät riittämättömyyden tunteet. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumus-riskin mittaamiseksi on nyt kehitetty menetelmä, joka on helppo ja luotettava me-netelmä.

Oleellista on tunnistaa uupumusriskissä olevat opiskelijat mahdollisimman var-haisessa vaiheessa. Näitä opiskelijoita on tuettava. Lähipiirin, opettajien ja kaveri-piirin merkitys on tässä oleellinen. Tulevaisuuden haasteena on myös tarkastella johtaako opiskelu-uupumus työuupumukseen.

Kuitenkin on tärkeää olla unohtamatta positiivista näkökulmaa opiskeluun. Tässä kirjassa on siksi tarkasteltu opiskelu-uupumuksen ohella opiskelijoiden opiskeluin-toa ja esitetty OpInto opiskeluinnon arviointimenetelmä.

53

12. Tiivistetyt ohjeet SBI-9:n käyttäjälle

12.1. Pisteyttäminen

a. Laske opiskelu-uupumuksen ala-asteikkopistemäärät (uupumusastei- nen väsyminen, kyynisyys, riittämättömyys) summaamalla kunkin asteikon osiopisteet yhteen. Kirjoita summat pisteytyslomakkeeseen niille varatuille paikoille.

b. Laske opiskelu-uupumuksen kokonaispistemäärä summaamalla ala- asteikkojen pistemäärät yhteen ja kirjoita summa pisteytyslomakkee- seen sille varatulle paikalle.

12.2. Normitus

a. Etsi normitaulukon (taulukko 8, 9, s. 45-46) kokonaisasteikkosarak- keista tutkittavan sukupuolta ja opiskelupaikkaa vastaava normitus.

Katso siitä kokonaispistemäärää vastaava normatiivinen persentiili. Merkitse muistiin lähin persentiiliraja ympyröimällä se pisteytys- lomakkeeseen kokonaisopiskelu-uupumussarakkeessa.

b. Tee vastaava toimenpide kullekin kolmelle ala-asteikolle erikseen. Merkitse lähimmät persentiilit niitä vastaaville kohdille pisteytyslomak- keeseen.

12.3. Tulkinta

a. Määrittele kokonaisopiskelu-uupumustaso: katso vastaako lähin per-sentiiliraja kohonneen uupumusriskin (70-80 persentiili) tai vakavan

54

uupumuksen riskin (90-95 persentiili) opiskelu-uupumuksen tasoja. Arvioi, mitä tämä taso merkitsee juuri kyseisen opiskelijan kohdalla ja minkälaisia jatkotoimenpiteitä se edellyttää. Tarkenna tarvittaessa haastattelun avulla.

b.Määritteleopiskelu-uupumusprofiili:katsopisteytyslomakkeesta,onko jonkin asteikon tai joidenkin asteikkojen tasot huomattavan korkeat tai matalatverrattunamuihinasteikkoihin.Voittulkitaprofiiliamuodosta- malla alustavia hypoteeseja käsikirjan kohdasta SBI-9-tulkinta ja kri- teeritaulukkojen(taulukot6ja7,s.31,34)avulla.Pohdi,mitäprofiilin muoto saattaa merkitä juuri tämän opiskelijan kohdalla. Tarkenna tarvittaessa haastattelun avulla.

c. Voit myös tarkastella vastausprofiilia yksittäisten osioiden tasolla jamiettiä mahdollisten poikkeavan korkeiden tai matalien vastausten merkitystä juuri tämän opiskelijan kohdalla. Tarkenna tarvittaessa haastattelun avulla.

55

Lähteitä ja kirjallisuutta

Andrews, B., & Wilding, J. M. (2004). Student mental health, life stress and achievement. British Journal of Psychology, 95, 509-521.

Arnett, J. (2000). Emerging adulthood: A theory of development from the late teens through the twenties. American Psychologist, 55, 5, 469-480.

Byrne,D.G.,Davenport,S.C.,&Mazanov,J.(2007).Profilesofadolescentstress:The development of the adolescent stress questionnaire (ASQ). Journal of Adolescence, 30, 393-416.

Clark, E. J., & Rieker, P. P. (1986). Gender differences in relationships and stress of medical and law students. Journal of Medical Education, 61, 32-40.

Dahlin, M., Joneborg, N., & Runeson, B. (2005). Stress and depression among medical students: A cross-sectional study. Medical Education, 39, 594-604.

Daly, M., & Willcock, S. (2002). Examining stress and responses to stress in medical students and new medical graduates. Medical Journal of Australia, 177, S14-S15.

Deary, I. J., Watson, R., & Hogston, R. (2003). A longitudinal cohort study of burnout and attrition in nursing students. Journal of Advanced Nursing, 43, 71-81.

Dunn, L.B., Iglewicz, A., & Moutier, C. (2008). A conceptual model of medical student well-being: Promoting resilience and preventing burnout. Academic Psychiatry, 32, 44-53.

Firth-Cozens, J. (1989). Stress in medical undergraduates andhouseofficers. British Journal of Hospital Medicine, 41, 161-164.

Goldberg, D. (1972). The detection of psychiatric illness by questionnaire. London: Oxford University Press.

Guthrie, E., Black, D., Bagalkote, H., Shaw, C., Campbell, M., & Creed, F. (1998). Psychologicalstressandburnoutinmedicalstudents:Afive-yearprospectivelongitudinal study. Journal of the Royal Society of Medicine, 91, 237-243.

Hankin,B.L.,Abramson,L.Y.,Moffitt,T.E.,Silva,P.A.,McGee,R.,&Angell,K.E.(1998). Development of depression from preadolescence to young adulthood: Emerging gender differences in a 10-year longitudinal study. Journal of Abnormal Psychology, 107, 128-140.

56

Helmers, K. F., Danoff, D., Steinert, Y., Leyton, M., &Young, S. N. (1997). Stress and depressed mood in medical students, law students, and graduate students at McGill University. Academic Medicine, 72, 708-714.

Kasen, S., Johnson, J., & Cohen, P. (1990). The impact of school emotional climate on student psychopathology. Journal of Abnormal Child Psychology, 18, 165-177.

Kessler, R. C., & McLeod, J. D. (1984). Sex differences in vulnerability to undesirable life events. American Sociological Review, 49, 620-631.

Kiuru, N., Aunola, K., Nurmi, J.-E., Leskinen, E., & Salmela-Aro, K. (in press). Peer groupinfluenceandselectioninadolescents’schoolburnout:Alongitudinalstudy. Merrill-Palmer Quarterly.

Kunttu, K. (2004) Korkeakouluopiskelijoiden terveysriskit. Suomen Lääkärilehti 2004, 59, 2913-2918.

Kunttu, K. (2008).Myös opiskelijan työkykyä on tuettava. Suomen Lääkärilehti, 63, 3018-3021.

Kunttu, K., & Huttunen, T. (2005). Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40. Helsinki: Hakapaino Oy.

Kunttu, K., & Huttunen, T. (2009). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. Helsinki: PunaMusta OY.

Lefkowitz,E.S.(2005).‘Thingshavegottenbetter’Developmentalchangesamongemerging adults after the transition to university. Journal of Adolescent Research, 20, 40-63.

Maslach, C., Schaufeli, W. B., & Leiter, M. P. (2001). Job burnout. Annual Review of Psychology, 52, 397-422.

McNamara, S. (2000). Stress in young people: What’s new and what can we do? London: Continuum International Publishing group.

Muthén, L. & Muthén, B. (1998-2007). Mplus user’s guide. Los Angeles, CA: Muthén & Muthén.

Näätänen, P., Matthiesen, S., Aro, A. & Salmela-Aro, K. (2003). BBI-15. Helsinki: Edita.

Pomerantz, E. M., Altermatt, E. R., & Saxon, J. L. (2002). Making the grade but feeling distressed: Gender differences in academic performance and internal distress. Journal of Educational Psychology, 94, 396-404.

57

Reiseberg, L. (2000). Student stress is rising, especially among young women. Chronicle of Higher Education, 46, 49-50.

Robotham, D. (2008). Stress among higher education students: Towards a research agenda. Higher Education, 56, 735-746.

Rosal, M.C., Ockene, I.S., Ockene, J.K., Barret, S., Ma, Y., & Hebert, J.R. (1997). Alongitudinalstudyofstudents’depressionatonemedicalschool.Academic Medicine, 72, 542-546.

Salmela-Aro, K. & Helve, H. (2007) Emerging adulthood in Finland. In J. Arnett (Ed.), Routledge International encyclopedia of Adolescence (pp. 289-303). New

York: Routledge, Taylor & Francis Group.

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., & Nurmi, J.-E. (2009). School Burnout Inventory (SBI) – Reliability and Validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., & Nurmi, J.-E. (2008). The role of educational track in adolescents’schoolburnout:Alongitudinalstudy.British Journal of Educational Psychology, 78, 663-689.

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M., & Jokela, J. (2008). Does school matter? The role of school context for school burnout. European Psychologist, 13, 1-13.

Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (2003). Mikä meitä liikuttaa: Modernin motivaatiopsy- kologian perusteet. PS-kustannus.

Salmela-Aro, K. & Näätänen, P. (2005). Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10. Helsinki: Edita.

Salmela-Aro, K., Savolainen, H., & Holopainen, L. (in press). Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth and Adolescence.

Salmela-Aro, K. & Schoon, I. (2005). Editorial: Human development and well-being. European Psychologist, 10, 259-263.

Schaufeli, W. B., Bakker, A. B., & Salanova, M. (2006). The measurement of work engagement with a short questionnaire: A cross-national study. Educational and Psychological Measurement, 66, 701-716.

Schaufeli, W. B., Martinez, I., Pinto, A. M., Salanova, M., & Bakker, A. (2002). Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of Cross-Cultural Psychology, 33, 5, 464-481.

58

Shanahan, M. J. (2000). Pathways to adulthood in changing societies: Variability and mechanisms in life course perspective. Annual Review of Sociology, 26, 667-692.

StatisticsFinland,Schoolstatistics,CentralStatisticalOfficeofFinland(2007).

Vasalampi,K.,Salmela-Aro,K.,&Nurmi,J.-E.(inpress).Adolescents’self-concordance, school engagement and burnout predict their educational trajectories. European Psychologist.

59

LIITTEET

Liite 1: SBI-9 PISTEYTYSLOMAKE

Liite 2: Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusmittari SBI-9

Liite 3: Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluintomittari OpInto

Liite 4: Korrelaatiotaulukko

Liite 5: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 kyselylomake

Liite 6: Hyvinvointimuuttujat

60

MALLI LIITE 1

SBI-9-PISTEYTYSLOMAKE

Nimi:________________________________________________ Ikä: ______ Sukupuoli: N / M Opiskelupaikka: Yliopisto/Ammattikorkeakoulu

OHJE

Ala-asteikot: Kokonais- opiskelu-uupumus

kaikki osiot Ekshaustioosiot 1,4,7,9

Kyynisyysosiot 2, 5, 6

Riittämättömyysosiot 3, 8

1. Laske summat:

2. Ympyröi vastaavat normi- persentiilit

Selvästi kohonnut opiskelu-uupumusriski

95 95 95 95

90 90 90 90

Kohonnut opiskelu-uupumusriski

80 80 80 80

70 70 70 70

Keskitaso60 60 60 60

50 50 50 50

Ei uupumusriskiä 25 25 25 25

3. Määrittele ja tul- kitse opiskelu- uupumuksen ko- naistasojaprofiili

Huomioita:

61

Täysin eri

mieltä

Eri mieltä

Osittain eri

mieltä

Osittain samaa mieltä

Samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

1Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään

1 2 3 4 5 6

2

Tunnen itseni halutto- maksi opinnoissani ja ajattelen usein lopet- taa opiskelun.

1 2 3 4 5 6

3Minulla on usein riittä-mättömyyden tunteita opinnoissani.

1 2 3 4 5 6

4Nukun usein huonosti erilaisten opiskelu- asioiden takia. 1 2 3 4 5 6

5

Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opis- kelua kohtaan.

1 2 3 4 5 6

6Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä. 1 2 3 4 5 6

7Murehdin opiskelu- asioita paljon myös vapaa-aikana. 1 2 3 4 5 6

8

Ennen odotin saavani opinnoissani paljon enemmän aikaan kuin nyt.

1 2 3 4 5 6

9

Opiskelujen paine ai- heuttaa ongelmia lä- heisissä ihmissuh-teissani.

1 2 3 4 5 6

MALLI LIITE 2

Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusmittari SBI-9© Katariina Salmela-Aro Vastausohje: Ympyröi se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi opinnoissasi. Valintojen tulisi kuvata nykyistä opiskelutilannettasi. Vastaathan jokaiseen kysymykseen parhaasi mukaan ja niin vilpittömästi kuin mahdollista.

Nimi:_________________________________________ Ikä: _______ Sukupuoli: N / M Opiskelupaikka: Yliopisto/Ammattikorkeakoulu

62

MALLI LIITE 3 OpInto -korkeakouluopiskelijoiden opiskeluintolomake© Katariina Salmela-Aro

Täysin eri

mieltä

Eri mieltä

Osittain eri

mieltä

Osittain samaa mieltä

Samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

1

Opiskellessani olen täynnä energiaa. 1 2 3 4 5 6

2

Opiskelu on minulle hyvin merkityksellistä. 1 2 3 4 5 6

3

Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen. 1 2 3 4 5 6

4

Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi. 1 2 3 4 5 6

5

Olen innoissani opiskelusta. 1 2 3 4 5 6

6

Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni.

1 2 3 4 5 6

7

Opiskelu inspiroi minua. 1 2 3 4 5 6

8

Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan.

1 2 3 4 5 6

9

Olen uppoutunut opiskeluuni. 1 2 3 4 5 6

63

LIITE 4

Korrelaatiotaulukko

SBI-9 ______________________________________________________________Muuttujat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.______________________________________________________________1. EXH1 1.00 2. KYYN1 .20 1.00 3. RII1 .43 .49 1.00

4. EXH2 .43 .29 .46 1.00 5. KYYN2 .14 .75 .45 .26 1.00

6. KYYN3 .13 .61 .46 .29 .66 1.00 7. EXH3 .46 .27 .50 .57 .26 .32 1.00 8. RII2 . 24 .53 .56 .34 .54 .50 .41 1.00

9. EXH4 .41 .30 .48 .51 .29 .33 .58 .40 .1.00______________________________________________________________

Keskiarvo 3.19 2.26 2.91 2.34 2.50 2.53 3.14 2.96 2.31

Keskihajonta 1.34 1.34 1.38 1.26 1.45 1.49 1.47 1.52 1.31______________________________________________________________

Kaikki korrelaatiot tilastollisesti merkitseviä. EXH=ekshaustio, KYYN=kyynisyys, RII=riittämättömyys. Numero viittaa kysymyksen numeroon lomakkeessa.

64

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008

Hyvä opiskelija

Opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Tämä kysely on ensimmäinen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhteinen valtakun-nallinen tutkimus; aiemmin on tehty selvityksiä erikseen molemmille. Monet peruskysymykset ovat samoja kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joten saamme tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnin trendeistä ja kehittämishankkeiden vaikutuksista. Tutkimustuloksia aikaisemmista kyselyistä on hyödynnetty mm. opiskeluterveydenhuollolle laaditussa oppaassa.

Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jotka kokemuksemme mukaan liittyvät opiskelijan ter-veyteen ja jaksamiseen. Opiskelua, työssäkäyntiä ja opiskeluolosuhteita koskevat kysymykset ovat erittäin tärkeitä myös korkeakouluille ja opiskelijajärjestöille. Mukana olevat erityisteemat ovat nimenomaan opiskelijoiden ikä- tai elämänvaiheeseen liittyviä asioita, joista tarvitaan lisäti-etoa palvelujen parantamiseksi.

Toivomme, että ehdit kyselyyn vastaamisen verran uhrata aikaasi opiskelijoiden yhteisek-si hyväksi! Tarvitsemme tietoa juuri Sinun kokemuksistasi terveyteen ja hyvinvointiin liit-tyvistä asioista. Vastauksesi on meille erittäin arvokas, kukaan muu ei voi sitä korvata.

Tutkimus koskee myös sivutoimisesti opiskelevia tai tämän lukuvuoden aikana valmistuneita.

Kyselyyn voi vastata internetissä osoitteessa http://www.mailservice.fi/YOTT08 / (käyttäjätunnuksesi on xxxxxx ja salasanasi XXXXx)tai tällä lomakkeella oheisessa palautuskuoressa, vastaanottaja maksaa postimaksun.

Kaikki antamasi tiedot ovat luottamuksellisia ja tulevat vain tutkijoiden käyttöön. Tutkimustulokset käsitellään tilastollisina kokonaisuuksina; yksittäistä vastaajaa ei niistä voi tunnistaa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.

Tutkimusta koskeviin tiedusteluihin vastaa ylilääkäri Kristina Kunttu, puh. (02) 2747 200, kristina.kunttu@yths.fi.

Yhteistyöstä kiittäen

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry.

LIITE 5

65

Vastausohjeet:Ympyröi Sinun vastaustasi parhaiten kuvaavan vaihtoehdon numero tai kirjoita kysytty tieto sitä varten varattuun tilaan.Ympyröi kunkin vaihtoehdon kohdalla vain yksi numero, ellei toisin ole mainittu.Vastauksiin toivotaan tieto siitä, miten yleensä toimit, ellei kysymyksessä toisin ole mainittu.

Lue ennen vastaamistasi koko kysymys.

TAUSTATIEDOT

1. Ikä ______ vuotta

2. Sukupuoli1 mies2 nainen

3. Opiskelupaikkakunta

1 Espoo 6 Kajaani 11 Lahti 16 Rauma 21 Tornio2 Helsinki 7 Kemi 12 Lappeenranta 17 Rovaniemi 22 Turku3 Hämeenlinna 8 Kokkola 13 Mikkeli 18 Savonlinna 23 Vaasa4 Joensuu 9 Kouvola 14 Oulu 19 Seinäjoki 24 Vantaa5 Jyväskylä 10 Kuopio 15 Pori 20 Tampere 25 Muu, mikä?

|__| useampi kuin yksi opiskelupaikkakunta (Rasti ruutuun)

4a. Koulutusala, yliopisto-opiskelijat

1 Eläinlääketieteen ala 8 Liikuntatieteellinen ala 15 Taideteollinen ala2 Farmasian ala 9 Luonnontieteellinen ala 16 Tanssiala3 Hammaslääketieteen ala 10 Lääketieteellinen ala 17 Teatteriala4 Humanistinen ala 11 Maatalous-metsätieteell. ala 18 Teknillistieteellinen ala5 Kasvatustieteellinen ala 12 Musiikin ala 19 Teologian ala6 Kauppatieteellinen ala 13 Oikeustieteellinen ala 20 Terveystieteiden ala7 Kuvataiteen ala 14 Psykologian ala 21 Yhteiskuntatieteellinen ala

|__| useampi kuin yksi koulutusala (Rasti ruutuun)

4b. Koulutusala, ammattikorkeakouluopiskelijat

1 Humanistinen ja kasvatusala 5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala2 Kulttuuriala 6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala3 Luonnontieteiden ala 7 Tekniikan ja liikenteen ala4 Luonnonvara- ja ympäristöala 8 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

|__| useampi kuin yksi koulutusala (Rasti ruutuun)

Huom! Valitse vain yksi vaihtoehto. Jos sinulla on useampi opiskelupaikkakunta ja koulutusala, vastaa sen mukaan, missä tämän lukuvuoden aikana pääasiassa olet suorittanut opintojasi.

66

TERVEYDENTILA

5. Onko lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi todennut Sinulla jonkin pysyvän, pitkäkestoisen tai usein toistuvan sairauden, vian tai vamman, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

1 Diabetes 16 Näkövika (silmälasit)2 Kilpirauhassairaus 17 Silmäsairaus3 Verenpainetauti, kohonnut verenpaine 18 Korva-, nenä-, kurkkusairaus4 Sydämen rytmihäiriö tai muu sydänsairaus 19 Hammaskaries (reikä hampaassa)5 Nivelreuma, selkärankareuma 20 Tulehtunut viisaudenhammas6 Muu tuki- ja liikuntaelinten sairaus 21 Muu suun tai hampaiden sairaus (purentaelinten, suun limakalvojen 7 * Astma * tai kiinnityskudoksen sairaus) 22 Migreeni8 Allerginen nuha tai silmätulehdus 23 Epilepsia, muu neurologinen sairaus9 * Atooppinen ihottuma * 24 Syömishäiriö, minkälainen? (taiveihottuma, ”maitorupi”) 1 anorexia10 Akne 2 bulimia 3 muu11 Laktoosi-intoleranssi 25 Ahdistuneisuushäiriö (paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko tms.)12 Muu mahan tai suoliston sairaus 13 Toistuva virtsatietulehdus, munuaissairaus 26 Masennus (depressio)14 Miesten sukuelinten sairaus 27 Muu mielenterveyden häiriö15 Gynekologinen sairaus, mikä? 28 Muu sairaus, mikä? * Jos sinulla on astma tai atooppinen ihottuma, vastaa myös erillisellä lomakkeella oleviin kysymyksiin. Vastaa niihin myös, jos Sinulla on ollut aikaisemmin atooppinen ihottuma. 6. Millainen on terveydentilasi omasta mielestäsi 8. Käytätkö nykyisin ilman reseptiä 1 hyvä saatavia lääkkeitä? 2 melko hyvä 0 en käytä tai käytän hyvin harvoin 3 keskitasoinen 1 kerran tai pari kuukaudessa 4 melko huono 2 viikoittain 5 huono 3 päivittäin tai lähes päivittäin

7. Käytätkö nykyisin lääkärin määräämiä lääkkeitä 9. Kuinka monta tuntia keskimäärin tai e-pillereitä sairauden tai oireiden hoitoon? nukut vuorokaudessa?(Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.) |___|___| tuntia

0 en käytä mitään 10. Nukutko mielestäsi tarpeeksi? 1 säännöllinen lääkitys (tabletit, pistokset, 1 kyllä, lähes aina hengitettävät lääkkeet, sumutteet, tipat, 2 kyllä usein voiteet, peräpuikot) 3 harvoin tai tuskin koskaan 2 käytän tarvittaessa otettavaa lääkettä 4 en osaa sanoa

67

11. Pituutesi |___|___|___| cm 16. Mitä mieltä olet painostasi? Oletko mielestäsi 1 selvästi alipainoinen12. Painosi |___|___|___| kg 2 jonkin verran alipainoinen 3 sopivan painoinen 4 jonkin verran ylipainoinen13. Vyötärönympärys mitattuna kylkiluiden 5 selvästi ylipainoinen alapuolelta (1-2 cm navan yläpuolelta uloshengityksen lopussa) 17. Onko suhtautumisesi ruokaan normaali?Miehet Naiset 0 ei 1 kyllä0 Alle 94 cm 0 alle 80 cm 2 en osaa sanoa1 94 – 102 cm 1 80 – 88 cm2 Yli 102 cm 2 yli 88 cm 18. Oletko jossakin elämäsi vaiheessa laihduttanut voimakkaasti? 14. Onko verensokerisi todettu joskus 0 en olevan koholla (esim. terveystarkastuksen 1 kyllä, laihduttaminen oli suunniteltu tai raskauden yhteydessä) ja hallittu toimenpide 2 kyllä, laihduttaminen muuttui 0 ei 1 kyllä hallitsemattomaksi

15. Onko suvussasi diabetesta 19. Onko sinulla ollut murrosiässä (tyyppi 1 tai 2) syömiseen liittyvää oireilua? 0 ei 0 ei 1 kyllä1 kyllä, isovanhemmilla, vanhempien sisaruksilla, serkuilla 20. Jos vastasit kyllä, oletko saanut 2 kyllä, vanhemmilla, sisaruksilla tai omilla silloin hoitoa? lapsilla 0 ei 1 kyllä

21. Minkälaisiksi omalla kohdallasi arvioit seuraavat asiat tällä hetkellä? Vastausohjeet:

-2 -1 0 +1 +2 ?asia on minulleTODELLA ONGEL-MA, joka ratkai-sevasti vaikeuttaa elämääni nykyään

asia on minulle SELVÄSTI ONGELMA, mutta ei vaivaa aina ja/tai ei kovin voimakkaasti

ei ole ollut aihetta kiinnittää erityistä huomiota

olen yleensä KOKENUT MYÖNTEI-SENÄ

merkitsee mi-nulle todella TYYDYTYS-TÄ ANTAVAA ASIAA

vaikea sanoa

otteensaaminenopiskelusta -2 -10+1+2 ?esiintyminen,kutenesitelmänpito -2 -10+1 +2 ?kontaktinluominenopisk.tovereihinjayleensäihmisiin-2 -10+1 +2 ?kontaktivastakkaiseensukupuoleen -2 -10+1 +2 ?seksuaalisuuteni -2 -10+1 +2 ?suhdevanhempiini -2 -10+1 +2 ?tulevaisuudensuunnitteleminen -2 -10+1 +2 ?omatvoimatjakyvyt -2 -10+1 +2 ?mielialaniyleensä -2 -10+1 +2 ?

68

22. Onko Sinulla esiintynyt seuraavia oireita viimeisen kuukauden (30 pv) aikana? (Vastaa kaikkiin kohtiin.) ei lainkaan satunnaisesti viikoittain päivittäin tai lähes1. päänsärkyä 0 1 2 32. huimausta 0 1 2 33. väsymystä tai voimattomuutta 0 1 2 34. yläselän tai niskan vaivoja 0 1 2 35. alaselän vaivoja 0 1 2 36. raajojen tai nivelten kiputiloja 0 1 2 37. vatsakipuja, närästystä 0 1 2 38. pahoinvointia tai oksennuksia 0 1 2 39. ilmavaivoja tai turvotusta 0 1 2 310. ummetusta tai ripulia 0 1 2 311. ahmimista 0 1 2 3 12. sydämen tykytystä, epäsäännöllisiä lyöntejä 0 1 2 313. iho-ongelmia 0 1 2 314. ääniongelmia 0 1 2 315. nuhaa tai tukkoisuutta 0 1 2 316. kurkkuvaivoja (kipua, limaa) 0 1 2 317. pitkittynyttä yskää tai hengen- ahdistusta 0 1 2 318. ienverenvuotoa tai ienvaivoja 0 1 2 319. hammasvaivoja (viiltoa, särkyä) 0 1 2 320. vaivaa viisaudenhampaista 0 1 2 321. purentavaivoja 0 1 2 322. nukahtamisvaikeuksia tai heräilyä yöllä 0 1 2 323. keskittymisvaikeuksia 0 1 2 324. jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta suutta 0 1 2 325. masentuneisuutta tai alakuloisuutta 0 1 2 326. ahdistuneisuutta 0 1 2 327. muuta, mitä? 0 1 2 3

23. Onko Sinulla esiintynyt viimeisen vuoden (12 kk) aikana seuraavia: (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

Naisten vaivoja? Miesten vaivoja?0 ei 0 ei

1 kuukautiskipuja, joihin tarvitset lääkkeitä 1 esinahan ongelmia 2 haittaavan runsas kuukautisvuoto 2 vuotoa tai kirvelyä virtsaputkessa3 kuukautiset poissa yli 6 kk 3 erektiohäiriöitä 1 ollut aina4 epäsäännöllisiä vuotoja 2 usein5 normaalista poikkeavaa valkovuotoa 3 satunnaisesti6 yhdyntäkipuja 4 liian nopeata siemensyöksyä (< 2 min) 7 muuta, mitä? 5 viivästynyttä tai estynyttä siemensyöksyä 6 eturauhasen vaivoja 7 muuta, mitä?

69

24. Oletko viime aikoina pystynyt 30. Oletko viime aikoina kyennyt keskittymään tehtäviisi? nauttimaan tavallisista päivittäisistä toimistasi? 1 paremmin kuin tavallisesti 1 enemmän kuin tavallisesti 2 yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 yhtä paljon kuin tavallisesti 3 huonommin kuin tavallisesti 3 vähemmän kuin tavallisesti 4 paljon huonommin kuin tavallisesti 4 paljon vähemmän kuin tavallisesti

25. Oletko viime aikoina valvonut paljon 31. Oletko viime aikoina kyennyt huolien takia? kohtaamaan vaikeuksia? 1 en ollenkaan 1 paremmin kuin tavallisesti 2 en enempää kuin tavallisesti 2 yhtä hyvin kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 huonommin kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti 4 paljon huonommin kuin tavallisesti

26. Onko Sinusta viime aikoina tuntunut 32. Oletko viime aikoina tuntenut itsesi siltä, että Sinusta on hyötyä asioiden onnettomaksi ja masentuneeksi? hoidossa?

1 enemmän kuin tavallisesti 1 en ollenkaan 2 yhtä paljon kuin tavallisesti 2 en enempää kuin tavallisesti 3 jonkin verran vähemmän kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 4 paljon vähemmän kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti

27. Oletko viime aikoina tuntenut 33. Oletko viime aikoina menettänyt pystyväsi tekemään päätöksiä? itseluottamustasi?

1 paremmin kuin tavallisesti 1 en ollenkaan 2 yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 en enempää kuin tavallisesti 3 huonommin kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 4 paljon huonommin kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti

28. Oletko viime aikoina tuntenut olevasi 34. Oletko viime aikoina tuntenut itsesi jatkuvasti ylirasittunut? arvottomaksi?

1 en ollenkaan 1 en ollenkaan 2 en enempää kuin tavallisesti 2 en enempää kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti

29. Onko Sinusta viime aikoina tuntunut, 35. Oletko viime aikoina tuntenut itsesi

ettet voisi selviytyä vaikeuksistasi? kaiken kaikkiaan kohtalaisen onnelliseksi? 1 ei ollenkaan 1 enemmän kuin tavallisesti 2 ei enempää kuin tavallisesti 2 yhtä paljon kuin tavallisesti 3 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 vähemmän kuin tavallisesti 4 paljon enemmän kuin tavallisesti 4 paljon vähemmän kuin tavallisesti

70

36. Oletko koskaan tuntenut tarvetta 39. Kuinka monta tuntia vuorokaudessa käyttää pelaamiseen yhä enemmän olet keskimäärin käyttänyt aikaasi rahaa? netissä seuraavien asioiden vuoksi. (Arvioi aika viimeksi kuluneen kuukauden 0 en 1 kyllä tilanteen mukaan. Merkitse 0, jos ei yhtään)

tuntia min.37. Oletko koskaan valehdellut läheisillesi 1 Opiskelu siitä, kuinka paljon käytät rahaa 2 Ansiotyö pelaamiseen? 3 Muu tiedonhaku, verkko- lehtien lukeminen 0 ei 1 kyllä 4 Radion kuuntelu, tv:n katselu 5 Internet-puhelut (esim. Skype) 6 Sähköposti38. Kuinka usein huomaat olleesi netissä 7 Asioiden hoito (pankki, matkat, pitempään kuin olit alun perin ajatellut? työnhaku yms.) 8 Keskustelupalstat, chattailu, 0 en koskaan yhteisöt yms. 1 hyvin harvoin 9 Pelien pelaaminen verkossa 2 harvoin 10 Muu asia, mikä 3 melko usein yhteensä 4 usein 5 aina tai hyvin usein

ei kyllä

40. Aiheutuuko netin käytöstä ongelmia ihmissuhteissasi? 0 1

41. Aiheuttaako netissä viettämäsi aika ongelmia opiskelussasi? 0 1

42. Aiheuttaako netissä viettämäsi aika ongelmia vuorokausirytmissäsi? 0 1

LIIKUNTA

43. Kuinka usein harrastat vapaa-ajan 45. Kuinka monta minuuttia kävelet tai kuntoliikuntaa vähintään ½ tuntia pyöräilet päivittäin hyötyliikuntana kerrallaan niin, että ainakin lievästi (edestakaiset matkat oppilaitokseen, hengästyt ja hikoilet (esim. lenkkeilyä, harrastuksiin, töihin ym.)? pyöräilyä, voimistelua, uintia, pallopelejä)? 0 alle 15 minuuttia päivässä 1 15 – 30 minuuttia päivässä 0 en lainkaan tai hyvin harvoin 2 30 – 60 minuuttia päivässä 1 1 – 3 kertaa kuukaudessa 3 yli tunnin päivässä 2 noin kerran viikossa Viikossa yhteensä noin |___|___| tuntia 3 2 – 3 kertaa viikossa 4 4 – 6 kertaa viikossa 46. Kuinka usein harrastat kevyttä liikuntaa 5 päivittäin vähintään ½ t. kerrallaan tai liikut muun harrastuksen yhteydessä (esim. kävely,44. Jos harrastat edellisen kysymyksen luonnossa kulkeminen, tanssiminen, kuntoliikuntaa, kuinka monta tuntia koiran ulkoiluttaminen, kotityöt?) viikossa? 0 enintään 3 kertaa kuukaudessa Viikossa yhteensä noin |___|___| tuntia 1 1 – 2 kertaa viikossa 2 3 – 4 kertaa viikossa 3 päivittäin tai lähes päivittäin

71

47. Kenen järjestämään liikuntatoimintaan 48. Oletko käyttänyt tai käytätkö nykyisin osallistut? urheilusuorituksia, liikuntaa tai (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.) voimaa parantavia aineita?

0 en harrasta liikuntaa en kos- käyttänyt käytän kaan aikaisemmin nykyisin 1 omatoimisesti yksin 2 omatoimisesti ystävän kanssa tai Sallittuja kaveriporukassa aineita, 3 korkeakoulun tai ylioppilas-/opiskelija- esim. prote- kunnan järjestämä liikunta iinivalmist. 4 ainejärjestön tms. liikuntatoiminta 5 urheiluseura (muu kuin oppilaitoksen) Kiellettyjä 6 muu järjestö, mikä _______________ doping- 7 kaupalliset liikuntapalvelut aineita 8 kunnalliset liikuntapalvelut

RAVINTO 49. Noudatatko jotain erityisruokavaliota?

0 en 1 kyllä, mitä? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

1 laktoositon ruokavalio2 keliakiaruokavalio3 laihduttajan ruokavalio4 erityisruokavalio ruoka-aineyliherkkyyden vuoksi5 ruokavalio diabeteksen, korkean kolesterolin tai kohonneen verenpaineen vuoksi6 ruokavalio, joka sisältää kasviksia, maitotuotteita sekä munaa, kanaa tai kalaa7laktovegetaarinenruokavalio(kasvisruokavalio+maitotuotteita)8 vegaaniruokavalio (vain kasvikunnan tuotteita)9 elävä ravinto10 muu, mikä_________

50. Ajatteletko ruokaa hankkiessasi sen 53. Kuinka monta lasillista (1 lasi=2 dl) terveellisyyttä? maitoa tai piimää käytät tavallisesti 0 en koskaan tai hyvin harvoin p:vässä? Huomioi myös murojen, 1 silloin tällöin myslin, puuron, tai kaakaon kanssa 2 usein käyttämäsi maito. (Merkitse 0, jos et käytä lainkaan.)51. Missä useimmiten syöt pääateriasi? |___|___| lasillista 1 opiskelija- tai työpaikkaruokalassa 2 omalla asunnollani 54. Mitä rasvaa käytät enimmäkseen 3 vanhempien luona leivällä? 4 muualla 0 en mitään 1 kevytlevitettä, jossa on alle 65 % 52. Kuinka usein lisäät ruokaasi suolaa pöydässä? rasvaa 0 en juuri koskaan 2 levitettä, jossa on 70-80 % rasvaa 1 kerran viikossa tai harvemmin 3 voita 2 muutaman kerran viikossa 4 muita vähärasvaisia valmisteita 3 jokseenkin joka päivä (tuore- tai sulatejuustot tms.) 5 jotakin muuta

72

55. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin? (Merkitse 0, jos et syö lainkaan. Vastaa molempiin kohtiin)

tummaa leipää (ruis-, näkkileipä ym.) |___|___| viipaletta seka-, hiiva-, graham- tai kauraleipää |___|___| viipaletta

56. Kuinka usein viimeksi kuluneen viikon (7 pv) aikana söit seuraavia? (Vastaa jokaiseen kohtaan.)

en 1-2 3-5 noin 2 3 kertaa ker- päivänä päivänä kerran kertaa päivässä tai taa päivässä päivässä useammin

hedelmiä tai marjoja 0 1 2 3 4 5tuoreita kasviksia 0 1 2 3 4 5kypsennett. kasviksia (ei perunaa) 0 1 2 3 4 5puuroa, mysliä, muroja 0 1 2 3 4 5

jogurttia tai viiliä (1,5-2 dl annoksia) 0 1 2 3 4 5jäätelöä 0 1 2 3 4 5

makeita leivonnaisia 0 1 2 3 4 5makeisia, suklaata 0 1 2 3 4 5sokeroituja juomia (myös alkoholi- ja energiajuomat) 0 1 2 3 4 5light-juomia 0 1 2 3 4 5

ranskanperunoita 0 1 2 3 4 5perunalastuja tms. 0 1 2 3 4 5juustoa 0 1 2 3 4 5 pizzaa 0 1 2 3 4 5

HAMPAIDEN HOITO 57. Miten usein harjaat hampaasi? 59. Käytätkö hammaslankaa? 0 harvemmin kuin kerran päivässä 0 en ollenkaan 1 kerran päivässä 1 silloin tällöin 2 useammin kuin kerran päivässä 2 päivittäin

58. Käytätkö hammastahnaa? 60. Käytätkö ksylitolipurukumia tai muita 0 harvemmin kuin kerran päivässä ksylitolilla makeutettuja tuotteita? 1 kerran päivässä 0 en käytä 2 useammin kuin kerran päivässä 1 käytän silloin tällöin 2 käytän kerran päivässä 3 käytän vähintään kaksi kertaa päivässä

TUPAKKA, HUUMEET, ALKOHOLI

61. Tupakoitko nykyisin? 62. Käytätkö nuuskaa (”biittiä”, mälliä, purutupakkaa)? 0 en lainkaan 0 en käytä lainkaan 1 kyllä, harvemmin kuin kerran viikossa 1 käytän satunnaisesti 2 kyllä, viikoittain, mutta en päivittäin 2 käytän säännöllisesti 3 kyllä, päivittäin 3 olen käyttänyt, mutta lopettanut

73

63. Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai lääkkeitä + alkoholia yhdessä päihtyäksesi?

0 en koskaan 1 kyllä. Jos olet käyttänyt, niin (Vastaa kaikkiin kolmeen kysymykseen)

64. Mitä? 65. Montako kertaa? 66. Oletko käyttänyt ainakin kerran viimeisen 12 kk aikana 1-4 kertaa 5 kertaa tai en kyllä enemmän1 kannabis (hasis, marihuana) 1 2 0 12 tinneri, liima tms. 1 2 0 13 lääkkeitä ja alkoholia yhdessä 1 2 0 14 lääkkeitä päihtyäksesi 1 2 0 15 ekstaasi 1 2 0 16 subutex tai temgesic 1 2 0 17 heroiini, kokaiini, amfetamiini, 1 2 0 1 LSD, gamma tms.

67. Tuntuuko Sinusta siltä, että joudut tovereidesi vaikutuksesta käyttämään enemmän alkoholia kuin oikeastaan itse haluaisit? 1 ei 2 silloin tällöin 3 usein

68. Jos olet juhlissa tai illanvietoissa, joissa tarjoillaan alkoholia, onko myös alkoholiton vaihtoehto tarjolla?

1 yleensä aina 2 silloin tällöin 3 ei juuri koskaan

69 Jos joku seurueestasi valitsee alkoholittoman vaihtoehdon, herättääkö tämä huomiota muissa?

1 ei yleensä 2 silloin tällöin 3 lähes aina

Yksi alkoholiannos =

pullo (=33 cl), keskiolut, siideri, long drink lasillinen (=12 cl), mieto viini lasillinen (=8 cl ), väkevä viini lasillinen (=4 cl ), väkevä alkoholi

70. Montako lasillista tai pullollista juot seuraavia alkoholijuomia keskimäärin viikon aikana? (Ellet juo yhtään, merkitse 0. Vastaa jokaiseen kohtaan.)

III olutta |___|___| pullollistaIV A-olutta |___|___| pullollistasiideriä |___|___| pullollistalong drink –juomia |___|___| pullollistviiniä |___|___| lasillistaväkevää alkoholia |___|___| lasillista

74

71. Kuinka usein käytät alkoholia?

0 en koskaan (jos et ole koskaan käyttänyt alkoholia, voit siirtyä suoraan kysymykseen 81) 1 kuukausittain tai harvemmin 2a 2 – 3 kertaa kuukaudessa 2b kerran viikossa 3 2 – 3 kertaa viikossa 4 neljä kertaa viikossa tai useammin

72. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä?

0 1 - 2 annosta 1 3 - 4 annosta 2 5 - 6 annosta 3 7 - 9 annosta 4 10 annosta tai enemmän

73. Kuinka usein juot kerrallaan vähin tään kuusi annosta?

0 en koskaan 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

74. Kuinka usein viimeisen vuoden aikana et ole aloitettuasi pystynyt lopettamaan juomistasi?

0 pystyn aina lopettamaan 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

75. Kuinka usein viimeisen vuoden aikana et juomisesi takia ole pystynyt tekemään, mitä olet aikonut?

0 juominen ei koskaan estä suunni- telmiani 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

76. Kuinka usein viimeisen vuoden aikana olet tarvinnut krapula- ryyppyjä?

0 en koskaan 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

77. Kuinka usein viimeisen vuoden aikana olet tuntenut syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?

0 en koskaan 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

78. Kuinka usein viimeisen vuoden aikana et juomisesi takia ole muista- nut edellisen illan tapahtumia?

0 muistan aina, mitä tapahtui 1 harvemmin kuin kuukausittain 2 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin

79. Oletko juomisellasi aiheuttanut tapaturmia itsellesi tai seuralaisellesi?

0 en 2 kyllä, mutten vuoden sisällä 4 kyllä, vuoden sisällä

80. Onko sukulainen, ystävä, lääkäri tai joku muu henkilö ollut huolissaan juomisestasi tai ehdottanut, että vähentäisit tai lopettaisit juomisesi?

0 ei 2 kyllä, muttei vuoden sisällä 4 kyllä, vuoden sisällä

75

OPISKELU 81. Montako lukuVUOTTA olet ollut kirjoilla läsnä olevana opiskelijana nykyiseen opiskeluusi liittyen? (Mukaan lukien kuluva lukuvuosi)

|___|___| lukuvuotta

82. Kuinka monta opintoviikkoa tai -pistettä olet suorittanut 31.1.2008 mennessä nykyiseen opiskeluusi liittyen? Huom! Ilmoita määrä joko opintoviikkoina tai opintopisteinä.

|___|___|___| opintoviikkoa TAI

|___|___|___| opintopistettä

83. Minä vuonna arvioit valmistuvasi? Jos opiskelet useampaa alaa, niin minä vuonna arvioit suorittavasi tutkinnon ny- kyisistä opinnoistasi?

0 vuonna 20|___|___| 1 olen valmistunut tänä lukuvuonna

89. Miten opiskelutilanteissa jännittäminen mielestäsi vaikuttaa?

0 ei mitenkään 1 vaikuttaa myönteisesti (saan energiaa, virkistyn tms.) 2 vaikuttaa haitallisesti (vastaa myös seuraavaan kysymykseen

84. Opiskeletko mielestäsi

1 päätoimisesti 2 sivutoimisesti 3 muulla tavoin, miten ___________

85. Omiin tavoitteisiisi verrattuna, onko opintomenestyksesi ollut

1 odotettua parempi 2 odotusten mukainen 3 odotettua huonompi

86. Koetko olevasi oikealla opiskelualalla?

0 en 1 kyllä 2 en osaa sanoa

87. Onko oppilaitoksesi taholta opintoihisi saamasi ohjaus ja neuvonta viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana ollut ?

0 täysin riittämätöntä 1 jonkin verran vajavaista 2 kohtuullista tai vaihtelevaa 3 hyvää 4 erittäin hyvää

90. Jos vaikuttaa haitallisesti, miten? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

1 suoriudun tilanteesta huonommin kuin osaamiseni edellyttäisi 2 vaikeuttaa keskittymistäni ja oppi mistani 3 osallistun keskusteluun tavallista vähemmän 4 tulee huono olo 5 lamaannun, vaikea toimia 6 muu vaikutus, mikä ________________

88. Onko opiskelutilanteissa jännittäminen sinulle mielestäsi ongelma? (Vastaa kaikkiin kohtiin)

en jännitä jännitän joskus, lievä suuri ei ongelma ongelma ongelma

tenteissä ja kokeissa 0 1 2 3yleisöpuhetilanteissa, esitelmissä yms. 0 1 2 3seminaareissa 0 1 2 3vieraan kielen puhumisessa 0 1 2 3opettajan tai ohjaajan kanssa keskustellessa 0 1 2 3muussa tilanteessa, missä? 0 1 2 3

76

91. Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten opiskeluolosuhteitasi. Valintojen tulisi kuvata nykyistä opiskelutilannettasi.

Viimeksi kuluneen kuukauden aikana... Täysin Eri Osittain Osittain Samaa Täysin eri mieltä eri samaa mieltä samaa mieltä mieltä mieltä mieltä

1 Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään. 1 2 3 4 5 62 Tunnen itseni haluttomaksi opinnoissani ja ajattelen usein lopettaa opiskelun. 1 2 3 4 5 63 Minulla on usein riittämättömyyden tunteita opin- noissani. 1 2 3 4 5 64 Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia. 1 2 3 4 5 65 Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan. 1 2 3 4 5 66 Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä. 1 2 3 4 5 67 Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa opinnoissani. 1 2 3 4 5 68 Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikana. 1 2 3 4 5 69 Odotin ennen saavani opinnoissani paljon enemmän aikaan kuin nyt. 1 2 3 4 5 610 Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia läheisissä ihmissuhteissani. 1 2 3 4 5 611 Opiskellessani olen täynnä energiaa. 1 2 3 4 5 612 Opiskelu on minulle hyvin merkityksellistä. 1 2 3 4 5 613 Aika tuntuu lentävän siivillä, kun opiskelen. 1 2 3 4 5 614 Opiskellessani tunnen itseni tarmokkaaksi. 1 2 3 4 5 615 Olen innoissani opiskelusta. 1 2 3 4 5 616 Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni. 1 2 3 4 5 617 Opiskelu inspiroi minua. 1 2 3 4 5 618 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan. 1 2 3 4 5 619 Olen uppoutunut opiskeluuni. 1 2 3 4 5 6

TOIMEENTULO JA TYÖSSÄKÄYNTI

92. Miten käytettävissäsi olevat rahat riittivät viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana?

1 erittäin hyvin 2 tulin hyvin toimeen 3 tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 4 toimeentuloni oli erittäin niukka ja epävarma

77

93. Arvioi taloudellista tilannettasi viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana

ei kyllä en osaa sanoa

Minun oli käytävä töissä toimeentuloni takaamiseksi 0 1 2Sain vanhemmiltani tai sukulaisiltani taloudellista tukea rahana, tavarana tms. 0 1 2Asumismenoni veivät yli puolet käytössäni olleista varoista 0 1 2

94. Oletko ollut viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana ansiotyössä? (Merkitse 0, jos ei yhtään)

Liittyikö työ opiskelualaasi?Kokopäivätyö(30 tuntia viikossa tai yli) yhteensä |__|__| kuukautta, kyllä ei josta lukuvuoden aikana |__|__| kuukautta Säännöllinen osapäivä- tai osa-aikatyö(alle 30 tuntia viikossa) noin |__|__| tuntia viikossa yhteensä |__|__| kuukautta, kyllä ei josta lukuvuoden aikana |__|__| kuukautta Keikkatöitä lukuvuoden aikana 0 ei lainkaan(lyhyitä, alle 1 kk työjaksoja 1 satunnaisesti kyllä ei epäsäännöllisesti) 2 usein

IHMISSUHTEET

95. Mikä on perhemuotosi tällä hetkellä?

1 asun yksin omassa taloudessani tai soluasunnossa 2 asun yhteistaloudessa tai kimppa- kämpässä (yhteinen vuokrasopimus) 3 asun kaksin puolisoni kanssa (avo- tai avioliitossa / rekisteröidyssä parisuhteessa) 4 asun puolison ja lapsen/lasten kanssa 5 asun yksin lapsen / lasten kanssa 6 asun vanhempien luona 7 muu, mikä?_________________

96. Onko Sinulla parisuhde (vakituinen sukupuolisuhde)? 0 ei 1 on yksi 2 on kaksi tai useampia

97. Kuinka monta kertaa olet elänyt avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa? 0 en koskaan

1 kyllä |___| kertaa (nykyinen liitto mukaan lukien)

98. Montako lasta Sinulla on? |___| lasta

99. Montako lasta haluaisit? |___| lasta

100. Jos haluaisit lapsia, eikä Sinulla vielä ole, niin minkä ikäisenä haluaisit en- simmäisen lapsesi?

Noin ________ -vuotiaana

101. Oletko Sinä tai kumppanisi raskaana?

0 en 1 kyllä

78

102. Kuinka usein olet yhdessä ystäväsi tai ystäviesi kanssa vapaa-aikanasi?

0 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 1 1-3 kertaa kuukaudessa 2 noin kerran viikossa 3 2-3 kertaa viikossa 4 lähes joka päivä

103. Koetko olevasi yksinäinen?

0 en 1 kyllä, ajoittain 2 kyllä, usein

104. Koetko kuuluvasi johonkin, mihin tahansa, opiskeluun liittyvään ryhmään (esim. vuosikurssiin, laitokselle, graduryhmään, ainejärjestöön tms.)

0 en 1 kyllä 2 en osaa sanoa

TERVEYSPALVELUT

107. Kun viimeksi kävit YTHS:ssä /opiskeluterveydenhuollossa vastaanotolla, millaiseksi koit saamasi palvelun? täysin jokseenkin hiukan täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltäSain selvyyden minua huolestuttaneisiin asioihin 1 2 3 4Minua kuultiin ja tunsin tulevani ymmärretyksi 1 2 3 4

108. Syy muiden kuin YTHS:n / opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttöön? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

0 En ole käyttänyt muita palveluja 1 En ole kuulunut koko vuotta 6 Olen tarvinnut apua päivystysaikaan opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin 7 Opiskeluterveydenhuolto ei tarjoa tarvit-2 Olen ollut töissä / armeijassa / raskaana semaani palvelua tai en saa sitä enää 3 Olen saanut lähetteen muualle 8 En ole päässyt tarpeeksi nopeasti opiskeluterveydenhuoltoon hoitoon4 Minulla on entuudestaan hoitosuhde muualla 9 En ole ollut tyytyväinen opiskeluterveyden- huollon palveluihin5 Olen tarvinnut apua paikkakunnalla, jossa ei ole mainittuja palveluja 10 Muu syy, mikä? __________________

105. Voitko halutessasi keskustella jonkun läheisesi kanssa avoimesti asioistasi ja ongelmistasi?

0 en koskaan 1 hyvin harvoin 2 joskus tai joistakin asioista 3 usein 4 aina tai useimmiten

106. Miten usein olet viimeisen vuoden (12 kk) aikana osallistunut jonkin yhdistyksen tai seuran toimintaan (esim. liikuntaseura, soittokunta, tieteelli nen tai uskonnollinen yhdistys, ainejär- jestön tai yo-kunnan toiminta, partio tms. toiminta)?

0 hyvin harvoin tai en lainkaan 1 muutaman kerran vuodessa 2 1 – 3 kertaa kuukaudessa 3 kerran viikossa tai useammin

79

109. Oletko käynyt lääkärin, terveydenhoitajan tai jonkun muun alla mainitun terveyden- huollon ammattilaisen vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana? (Vastaa kaikkiin kohtiin.)

en kerran 2– 5 kertaa yli 5 kertaaTERVEYDEN- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3HOITAJA Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 FYSIO- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3TERAPEUTTI Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 YLEIS- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3LÄÄKÄRI Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 ERIKOIS- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3LÄÄKÄRI Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 SUU- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3HYGIENISTI Terveyskeskus* 0 1 2 3(hammashoit) Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 HAMMAS- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3LÄÄKÄRI Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 ERIKOIS- YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3HAMMAS- Terveyskeskus* 0 1 2 3LÄÄKÄRI Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3

PSYKOLOGI YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3 Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3

PSYKIATRI YTHS / kunnallinen opiskeluterveydenhuolto 0 1 2 3 Terveyskeskus* 0 1 2 3 Muu palvelun tarjoaja 0 1 2 3 * muu kuin opiskeluterveydenhuolto

110. Haluaisitko apua, esim. yksilöllistä neuvontaa, ryhmäkokoontumisia, kursseja, luentoja tms. seuraavissa asioissa? (Tarvittaessa voit ympyröidä useitakin kohtia)

1 stressinhallinta 9 ergonomia 2 jännittämisongelmat 10 alkoholinkäytön hallinta 3 ihmissuhde- tai itsetuntoasiat 11 tupakoinnin lopettaminen 4 seksuaalisuus 12 muu riippuvuusongelma (pelaaminen, netti ym.) 5 syömisongelmat 13 opiskelun ongelmat tai opiskelutekniikka 6 ravitsemusasiat 14 allergia-asiat, ihon hoito 7 painonhallinta 15 rokotukset 8 liikunta 16 muu ongelma, mikä

80

KIUSAAMISKOKEMUKSET

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pysty-mättä vaikuttamaan saamaansa kohteluun.

111. Minkä verran sinua kiusattiin 112. Jos ajattelet niitä ajanjaksoja, jolloin kouluaikanasi? sinua kiusattiin, kuinka toistuvaa 0 ei juuri ollenkaan kiusaaminen silloin oli? 1 joitakin kuukausia 0 ei kiusattu koskaan 2 vuoden verran 1 satunnaista, silloin tällöin 3 useita vuosia 2 viikoittaista 3 päivittäistä

113. Jos sinua kiusattiin, millaisen kiusaamisen kohteeksi jouduit? en koskaan silloin tällöin kerran viikossa päivittäin

Fyysisen vahingoittamisen 1 2 3 4Verbaalisen loukkaamisen 1 2 3 4Syrjimisen 1 2 3 4Kaverisuhteiden vahingoittamisen 1 2 3 4

en hyvin melko hyvin koskaan vähän paljon paljon

114. Jos vertaat itseäsi kulloisiinkin luokkatovereihisi, 0 1 2 3 kuinka paljon sinä kiusasit toisia oppilaita?

115. Oletko opiskeluaikanasi kokenut olevasi toistuvasti 0 1 2 3 yhden tai useamman muun opiskelijan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteena?

116. Oletko mielestäsi opiskeluaikanasi itse loukannut, 0 1 2 3 vahingoittanut tai syrjinyt toistuvasti jotakuta toista opiskelijaa tai toisia opiskelijoita?

SEKSUAALITERVEYS

117. Onko seksuaalinen 119.Kuinka usein olet viimeisen kuukauden suuntautuneisuutesi? aikana ollut sukupuoliyhdynnässä?

1 Heteroseksuaalinen 0 en koskaan 2 Homoseksuaalinen 1 harvemmin kuin kerran viikossa 3 Biseksuaalinen 2 viikoittain

118. Minkä ikäisenä olit ensimmäisen 120. Oletko sairastanut klamydia- kerran sukupuoliyhdynnässä? sukupuolitaudin

|____| -vuotiaana 0 en 1 kyllä

81

124. Onko Sinulla ollut ongelmia kondomin käytössä? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

0 en ole käyttänyt kondomia 1 ei ole ollut ongelmia 2 kondomi on luiskahtanut pois päältä 3 kondomi on mennyt rikki 4 jokin muu ongelma

125. Oletko käyttänyt erektiota parantavia lääkkeitä? 0 en koskaan 1 1-5 kertaa 2 käytän silloin tällöin 3 käytän jatkuvasti

126. Jos olet käyttänyt erektiota parantavia lääkkeitä, mistä olet saanut lääkkeet?

1 reseptillä 2 internetin kautta tilaamalla 3 kaverilta

121. Mitä raskauden ehkäisyä sinä ja partnerisi olette käyttäneet viimeisen kuukauden aikana? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan.)

0 en mitään 1 kondomi 2 ehkäisypilleri 3 ehkäisylaastari 4 ehkäisyrengas 5 ehkäisykapseli 6 hormonikierukka 7 kuparikierukka

122. Oletko /onko partnerisi koskaan käyttänyt jälkiehkäisyä?

0 en 1 kyllä |__|__| kertaa 2 en tiedä

123. Onko Sinulle /partnerillesi tehty raskauden keskeytystä?

0 ei 1 kyllä 2 en tiedä

127. Mikä on käsityksesi? 1. Minkä ikäisenä naisen mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa hiukan vähentyä? Noin |__|__| -vuotiaana2. Minkä ikäisenä naisen mahdollisuus tulla raskaaksi huomattavasti vähenee? Noin |__|__| -vuotiaana3. Jos miehellä ja naisella on säännöllisiä sukupuoliyhdyntöjä ilman ehkäisyä vuoden ajan, kuinka suuri osa naisista tulee raskaaksi 25 – 30 vuoden iässä noin ________ % 35 – 40 vuoden iässä noin ________ %

Muutama kysymys AKNEsta nyt ja aikaisemmin…Ellei Sinulla ole koskaan ollut akneongelmaa, siirry suoraan kysymykseen 132.

128. Onko Sinulla esiintynyt aknea 130. Oletko kokenut aknen aiheuttaneen viimeksi kuluneen 12 kk aikana? tai aiheuttavan sosiaalista haittaa?

0 ei 1 kyllä 0 en lainkaan 1 jossain määrin129. Oletko ollut aknen vuoksi lääkärin 2 hyvin paljon vastaanotolla viimeksi kuluneen 12 kk aikana?

0 en 1 kyllä

82

131. Oletko käyttänyt seuraavia hoitoja akneen? (Tarvittaessa voit ympyröidä useitakin vaihtoehtoja molemmissa sarakkeissa.)

Olen käyttänyt viimeisen 12 kk aikana, miten aikaisempina monta kuukautta yhteensä vuosina

Antibioottikuureja (esim. Apocyclin, Tetralysal tabl/ kaps) 1 |___|___| kk 2Isotretinoiini kapseleita (Roaccutane, Isotretinoin) 1 |___|___| kk 2Tretinoin- tai adapaleenivoiteita (Avitcid crem, Differin gel) 1 |___|___| kk 2Atselaiinihappovoidetta (Skinoren crem) 1 |___|___| kk 2Bentsoyyliperoksidivoidetta/ pesugeeliä (Basiron, Brevoxyl) 1 |___|___| kk 2Klindamysiiniliuosta (Dalacin liuos) 1 |___|___| kk 2Bentsoyyliperoksidi+klindamysiinigeeliä(Clindoxylgel) 1 |___|___| kk 2Valohoitoja (solarium, SUP-valohoito) 1 |___|___| kk 2Ehkäisypillereitä 1 |___|___| kk 2Itsehoitotuotteita (ei-reseptivalmisteet) 1 |___|___| kk 2

MATKAILU

132. Oletko viimeksi kuluneen 12 kk aikana tehnyt yli 10 vuorokautta kestävän ulkomaanmatkan tai matkoja?

0 en , jos vastasit ei, kysymykset päättyvät osaltasi tähän. 1 kyllä, jos vastasit kyllä, vielä muutama tarkentava kysymys:

133. Matkakohde (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan)

1 Eurooppa 4 Pohjois-Amerikka 2 Aasia 5 Etelä-Amerikka 3 Afrikka 6 Australia

134. Matkan tarkoitus? (Tarvittaessa vastaa useampaan kohtaan)

1 loma 2 vapaaehtoistyö 3 opiskelu

135. Otitko ennen matkaa suositellut rokotukset ja ennalta ehkäisevät lääkitykset? 0 en 1 kyllä 2 otin vain osan suositelluista

136. Oliko Sinulla matkavakuutus?

0 ei 1 kyllä

137. Sairastuitko matkan aikana tai heti matkan jälkeen?

0 en 1 kyllä

138. Jos sairastuit, mitä oireita sinulla oli?

1 ripulia 2 kuumetta 3 iho-oireita 4 hengitystieoireita 5 muuta, mitä ? _________________

139. Jouduitko matkan aikana ryöstön, tapaturman tai pahoinpitelyn kohteeksi?

1 en 1 kyllä

140. Kävitkö kohdemaassa lääkärissä?

0 en 1 kyllä

141. Toiveita terveydenhuollolle matkailuneuvonnan kehittämiseksi?

________________________________

83

KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA!

”Risut ja ruusut” opiskelijoiden terveydenhuollolle:

Osoitetiedot: YTHS:n opiskelijarekisteri ja ammattikorkeakoulut

84

LIITE 6

Hyvinvointimuuttujat

Jatkuvat muuttujat ▪opiskeluinto ▪heikkoterveydentila ▪riittämätönuni ▪stressipisteet ▪kompetenssipisteet ▪psyykkisetoireet ▪GHQ ▪nettiongelmat ▪AUDIT ▪oteopiskelusta ▪heikkoopiskelumenestys ▪opintojenohjaus ▪yksinäisyys ▪kontaktinluonti

Dikotomiset muuttujat ▪todettumasennus ▪kuuluminenryhmään

Töölönkatu 37 A00260 Helsinki

www.yths.fi

puh. 046 710 1000

ISBN 978--952-5696-21-9 (painettu) ISBN 978-952-5696-22-6 (verkkojulkaisu)

ISSN 1237-5888 (painettu) ISSN 1796-718X (verkkojulkaisu)