Samanaikaisopetus,

yhteisopettajuus

Keinot onnistuneeseen

yhteisopettajuuteen.

23.04.2014 Erityisluokanopettajat

Miia Kareisto

ja

Pia Kvist

Samanaikaisopetuksen

määrittelyä

• Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta,

jossa kaksi tai useita opettajia työskentelee samassa

opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa.

Samanaikaisopettajaksi käy opettajan nimikkeellä

koulussa työskentelevä henkilö.

(Helsingin kaupunki, Opetusvirasto)

• Samanaikaisopetus on samassa tilassa tapahtuvaa,

kahden tai useamman pedagogisen ammattilaisen

heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa opetusta.

(Cook & Friend, 1995)

Samanaikaisopetus eli

yhteisopetus = opetus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan

yhdessä

• Oppilaan omassa luokassa yhdessä erityisopettaja,

aineenopettaja tai luokanopettaja

• Laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten, vähän

yli puolet viikoittain

• Erityisluokanopettajista noin puolet lähinnä toisen

erityisluokanopettajan kanssa

• Luokanopettajista noin kolmannes, aineenopettajat

vähiten (Saloviita &Takala tutkimus 2009)

Samanaikaisopetuksen etuja

• Opettajat oppivat muuntamaan opetustaan

tilanteen mukaan

• Opettajia on kaksi, jolloin oppilaat saavat

nopeammin apua

• Tiedollisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastataan

paremmin

• Jakaminen mahdollistuu osaamisen ja

vastuun osalta

Scruggs, Mastropieri& McDuffies2007; Takala ym. 2009

Samanaikaisopetuksen

haasteet • Suunnitteluajan puute

• Koulutusta, tietoa ja toimintamalleja vähän

• Työparin löytyminen haastavaa

• Toimintakulttuurin muututtava

(Saloviita & Takala; Takala ym. 2009)

• Hyödyttää eniten vahvoja oppilaita (Egelund2009)

• Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat yhä

vähemmän huomiota luokanopettajalta (Magiera&

Zigmond 2005)

Takala 2011

Samanaikaisopetuksen

kokemuksia (lo ja elo)

OPETTAJIEN KANNALTA

• Työskentely helpottuu

• Monipuolisemmat työskentelymuodot

• Vuorovaikutus lisääntyy

• Äkillisissä tilanteissa ei ole yksin

• Positiivisuuden ja huumorin kehittyminen

• Työn jakaminen työparin kanssa

OPPILAIDEN KANNALTA

• Ohjeiden vastaanottaminen useammalta aikuiselta

• Onko erityisoppilaiden saama tuki riittävä?

• Erilaisten oppijoiden sosiaalinen kanssakäyminen

• Oppilaalla on mahdollisuus valita aikuinen

Koivisto 2010

Luokanopettajan ja

erityisluokanopettajan

samanaikaisopetus kodin kannalta PLUSSAT

• Useampi aikuinen

• Oppilaiden sosiaalinen tasavertaisuus

• Suvaitsevaisuus

• Opettajat tukevat toisiaan

• Mahdollisuus opiskella eri tavoin

MIINUKSET

• Tuki ei riitä

• Leimautuminen (yleisopetuksen oppilaat)

• Äänen taso nousee suuressa ryhmässä

Koivisto 2010

Miksi samanaikaisopetuksen

periaate ei toteudu?

• Toinen parista on muu kuin opettaja

• Oppilasryhmän koostumus on homogeeninen

• Toisen mukaan tuleminen ei tuo lisäarvoa

opetukselle

• Pysyvä oppilasjako opettajien välillä

• Suurin osa ajasta ollaan eri tiloissa

Samanaikaisopetus

• Avustava opetus

– Toinen opettaa, toinen kiertää

– Opetus on rinnakkaista

• Rinnakkaisopetus

– Opettajilla omat oppilasryhmät luokassa

– Opetus on rinnakkaista, työasemat, pysäkit

• Täydentävä opetus

– Opetus on jaettu opettajien kesken

– Opetus on peräkkäistä

• Tiimiopetus

– Opettajat puhuvat vapaasti vuorotellen

– Opetus on peräkkäistä, nopeasti limittyvää

Saloviitaa (2009 ) mukaellen

Samanaikaisopetuksen muotoja

Vuorotteleva opetus

• Yksi opettaja vetovastuussa, toinen tarkkailee, avustaa.

• Rooleja vaihdetaan.

Jaetun ryhmän opettaminen

• Yhdessä suunnittelu.

• Opetusryhmä puolitetaan ja sisällöt opetetaan samanaikaisesti ryhmille.

Pistetyöskentely

• Opetettava sisältö jaetaan opettajien kesken ja opetetaan luokkaan muodostetuissa työpisteissä.

Samanaikaisopetuksen muotoja

Eriytyvä opettaminen

• Toinen opettaa suurryhmää, toinen pienryhmää kerraten, rikastaen.

• Ryhmien kokoonpanoa vaihdellaan.

Joustava ryhmittely

• Oppilaita ryhmitellään opettajien kesken, yksi ryhmä voi työskennellä itsenäisesti.

• Ryhmäjakoja vaihdellaan.

Tiimiopettaminen

• Opettajien jatkuva vuorovaikutteisuus opetuksessa.

• Joustava, luonteva vuoronvaihto opetuksessa.

Samanaikaisopetuksen mallit KAIKKI OPPILAAT YHDESSÄ

1. Avustava opetus

- Yksi opettaa, toinen kiertää ja

avustaa

2. Täydentävä opetus

- Opetusta vuoroittain, vapaana

oleva voi avustaa

3. Tiimiopetus

- Saumaton yhteisopetus

Saloviita, 2013

OPPILAAT JAETTU RYHMIIN

Sama opetus:

4. Kiertävät työasemat

- Työasemilla eri tehtävät,

oppilaat kiertävät kaikilla

5. Rinnakkaisopetus

- Luokka jaettu kahtia, sama

opetus molemmille ryhmille

Eri opetus:

6. Vaihtoehtoiset työasemat

- Luokka jaettu ryhmiin, opetus

erilaista ryhmissä

7. Henkilökohtainen opetus

- Joillekin oppilaille eriytettyä

opetusta

Yhteisopettajuus

”Tärkeintä on kuitenkin tunne hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena

kuin on – saa olla tasa-arvoisena muiden

joukossa!”

(Sirpa Oja, toim. Dahlgrén&Partanen:

Yhteisopettajuuden edut ja kulmakivet, 2012)

Kehittyvä vai taantuva

työyhteisö Kehittyvä

• Yhteisyyden kokemus

• Keskinäinen luottamus

• Tilaa monenlaisille käsityksille

• Moniäänisyys, kaikkien

yhtäläinen oikeus osallistua

• Vuoropuhelu

• Dialogi

• Yhteisestä hyvinvoinnista

huolehtiminen

Taantuva

• Muodolliset yhteiset päämäärät

• Kilpailu, vastakkainolo

• Itseriittoisuus, omahyväisyys

• Yksiäänisyys, vahva pyrkimys

yksimielisyyteen, herruus

• Väittely

• Monologi

• Toisten häpäiseminen,

nolaaminen

(Huhtanen 2011)

Kehittyvä vai taantuva

työyhteisö Kehittyvä

• Itselle ja yhdessä nauraminen

• Tärkeää, mikä on oikein

• Kunnioittaminen ja arvostus

• Toisilta oppiminen ja avoimuus

palautteelle, uusille

näkökulmille ja itsensä

kehittämiselle

Taantuva

• Ryppyotsaisuus

• Tärkeää, kuka on oikeassa

• Oma virheettömyys: ”Minähän

sanoin”

• Oikeassa olemisen tarve

(Huhtanen 2011)

http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/

tiimiennakkoluulot.pdf

http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdf

Miten pääsisimme yksimielisyyteen?

• Kuuntele muiden reaktioita ja mieti, ennen kuin tyrkytät omaa

näkökantaasi. Vältä kiistelyä oman järjestyksen puolesta.

• Älä oleta, että jonkun täytyy voittaa ja jonkun hävitä

keskustelussa. Etsi seuraavaksi paras, kaikkia tyydyttävä

vaihtoehto.

• Älä muuta mieltäsi vain konfliktin välttämiseksi. Ole epäileväinen,

jos yhteisymmärrys tulee liian nopeasti. Anna periksi vain

sellaiselle näkemykselle, jolle on objektiiviset ja loogisesti

kestävät perusteet.

• Vältä äänestämistä, keskiarvoja, kolikonheittoa tai

kaupankäyntiä. Kun eri mieltä oleva jäsen lopulta myöntyy, älä

oleta että hänen pitää saada pitää oma päänsä myöhemmin.

• Mielipide-erot ovat luonnollisia ja odotettavissa olevia. Tarkkaile

niitä ja yritä saada jokainen mukaan päätöksentekoprosessiin.

Erimielisyydet voivat auttaa päätöksenteossa, koska ryhmä voi

keksiä vielä sopivampia ratkaisuja. (Sahlberg 1994)

Palautteen antamisen periaatteet 1. Kohdista palaute toimintaan, ei persoonaan.

2. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja ja uskomuksia.

3. Kuvaile, älä tuomitse.

4. Kuvaile tässä ja nyt tilanteita, älä abstrakteja

”silloinkin siellä huomasin, että” –tilanteita.

5. Harkitse, onko palautteesi toiselle ihmiselle arvokas,

eli hänen tilannettaan hyödyttävä.

6. Valitse palautteen määrä.

7. Anna ideoita ja tietoja, älä neuvoja.

8. Valitse palautteen antamiseen sopiva paikka ja aika.

9. Tarkista, miten vastaanottaja on ymmärtänyt

palautteen. (Leppilampi&Piekkari 2001)

Arja Veijola 2010

I tilanteessa olo

II sosiaalinen

vaikuttaminen

III

peli

IV

yhteistyö

V yhteis-

toiminta

(Mönkkönen 2002, 42-44)

samassa

tilassa

muodolli-

sesti

”sisä-

siisteys”

toinen

kohteena

yksisuun-

taisuus

valta

eriävät

intressit

toisen

puhe

”kumotaan”

kilpailu

yhteinen

tavoite

työnjako

sopimus

luottamus

arvosta-

minen

Millä sosiaalisen

vuorovaikutuksen

tasolla liikumme?

Yhteistyöstä

yhteistoimintaan

Työparityöskentely

• luokanopettaja-erityisopettaja

• aineenopettaja-erityisopettaja

• opettaja-terapeutti

• opettaja-avustaja

• Joku muu?

Työparina opettaja-avustaja

• Koulunkäynti-, kouluavustaja, koulunkäynnin ohjaaja

• lähiesimies opettaja, jonka kanssa työskentelee

• opettaja keskustelee opetuksesta ja ohjaa

tavoitteiden suuntaiseen toimintaan

• pedagoginen vastuu opettajalla, kasvatusvastuu

yhteinen

• yhteinen suunnittelu ja toisen vahvuuksiin

tutustuminen tärkeää

• avustajien keskittäminen, tiimiytyminen opettajien

kanssa

• Avustajien tarve ja anti koulussa?

• Opettajainhuone vai henkilökunnan huone?

Lähteitä ja kirjallisuutta • Ahtiainen, R. ym. 2011. Samanaikaisopetus on mahdollisuus. Tutkimus

Helsingin pilottikoulujen uudistuvasta opetuksesta. Helsingin opetusvirasto.

Yliopistopaino.

• Booth, T. & Ainscow, M. 2005. Koulu ja inkluusio – työkirja osallistavan

opetuksen järjestämiseksi. Kehitysvammaliitto.

• Havu, E. 2005. Opettajat oman työnsä johtajina. Sosiaali- ja terveysalan

opettajien käsityksiä tiimityöstä. (Pro Gradu)

• Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi

pedagoginen ennakointi. Hansaprint.

• Oja, S. (toim.) 2012. Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen

ja kehittäminen. Bookwell Oy.

• Katzenbach, J.R. & Smith, D.K. (1993). The Wisdom of Teams: Creating the

High-performance Organization. Boston: Harvard Business School

• Koivisto , K. 2010. Yksi luokka –kaksi opettajaa. Laadullinen tapaustutkimus

erään samanaikaisopetuksen käytännöistä opettajien, vanhempien ja

työyhteisön näkökulmasta (Pro Gradu)

• Mönkkönen, K. (2002). Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena.

Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön

vuorovaikutuksessa

Lähteitä ja kirjallisuutta • Parker, G.M. (1994). Cross-functional teams: working with allies, enemies,

and other strangers. San Francisco: Jossey Bass Publishers.

• Rimpiläinen, P. & Bruun, J. 2007. Värikkäät oppilaamme – Inkluusio, tiimityö

ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. OPH

• Saloviita, T. (toim.) 2009. Meidän koulu. Keinoja työrauhan ja hyvän

ilmapiirin saavuttamiseen. PS-kustannus.

• Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus.

PS-kustannus.

• Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! PS-kustannus.

• Scruggs, T.E. mastropieri, M.A. & McDuffie, K.A. 2007. Go-teaching in

inclusive classrooms: A metasynthesis of qualitative research.

• Seppälä-Pänkäläinen, T. 2009. Oppijoiden moninaisuuden kohtaaminen

suomalaisessa lähikoulussa. Etnografia kouluyhteisön aikuisten yhdessä

oppimisen haasteista ja mahdollisuuksista.

• Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Hakapaino.

• Takala, M. Saloviita, T. & Takala, M. 2010. Frequency of co-teaching in

different teacher categories. European Journal of Special Needs Education.

• Takala, M. Yhteisopetus, luentomateriaali 2011

• Veijola, A. Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet, luentomateriaali 2010.