Hannu Sinnemäki 040-764 0111 Mikko Ranta 040-555 1667

Avoinna arkisin 9–17 , la 10-14puh 02-523 2000 fax 02-523 2001

JÄRJESTÖSANOMATYhdiSTYS- JA vApAAEhTOiSTOiMiNNAN TiEdOTuSlEhTi

2014

SATAKuNNAN

ihmisten huoltoasema joka kylään! sanoo Timo Koivusalosivu 2-3

Artista Film

2

Kolmas sektori on tärkeä kansallinen voimavaraIhan 1980-luvun lopulla meillä vieraili Viron venäläinen Nina, noin 55-vuotias sairaanhoitaja, joka puhui vain venäjää. Tulkin avulla hän kertoi elämästään ja me omastamme. Kun kerroim-me vapaaehtoistyöstä, siitä miten osallistumme nuorisotyöhön, Nina pyöritti vain silmiään eikä tuntunut ymmärtävän mitään. Sitten – pitkän keskustelun jälkeen – hän sanoi: ”Teettekö jota-kin ilmaiseksi? Minä en ikinä ole tehnyt mitään ilmiseksi enkä tiedä ketään, joka koskaan tekisi mitään ilmaiseksi.” Näin Neu-vosto-Virossa 1980-luvulla.

Suomessa vapaaehtoistyö, kolmas sektori, on välttämätön osa yhteiskuntaa. Kolmannen sektorin työn arvo on noin 10 mil-jardia euroa vuodessa, noin 5% bruttokansantuotteesta. Va-paaehtoistoiminnan lakia valmistellaan parhaillaan eduskun-nassa ja lain tultua voimaan vapaaehtoistyöntekijän oikeudet ja asema vahvistuvat eurooppalaisen mallin mukaan. Vapaa-ehtoistyö tulee julkisen sektorin rinnalle kansallisen hyvinvoin-nin kehittämisessä. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin mer-kitys kasvaa entisestään.

Satakunnan Järjestösanomat on foorumi, jossa kolmannen sek-torin järjestöt voivat esitellä itsensä. Tilaisuutta ovat käyttäneet hyväksi etupäässä yhteiskunnallista palvelua tekevät järjestöt, yhteensä reilut 30 yhdistystä. Tämä on vain pieni osa Satakun-nan yli 6.000 rekisteröidystä yhdistyksestä.

Tämän numeron teemana on MIELENTERVEYS. Lehdes-sä seikkailee karhuhahmo, joka lausuu suuria ajatuksia mieles-tä ja mielenrauhasta. Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatri-nen ryhmä ja Porin kaupungin psykososiaaliset palvelut esitte-levät itsensä. Ja kaiken huippuna, entinen mielenterveyshoita-ja, nykyinen elokuvien tekijä, Timo Koivusalo, ehdottaa, että joka kylään tarvitaan ihmisten huoltoasema.

Ensi vuonna lehden teemana on TEKNOLOGIA. Seuraava-na vuonna YMPÄRISTÖ.

Satakunnan Järjestösanomat –lehden julkaisee Satakunnan Yh-teisökeskus Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella, tällä ker-taa yhteistyössä Satakunnan Mielenterveysseuran ja Omaiset mielenterveystyön tukena, Länsi-Suomen yhdistyksen kanssa.

pääkirjoitus

”On niin kiireinen elämä etten ehdi miettimään miten

mieleni vOi”

Toteutus: Toimituskunta:

Iris Pale, Satakunnan Mielenterveysseura,

Jaakko Viitala, Omaiset mielenterveystyön

tukena Länsi-Suomen yhdistys ry,

Susanna Saarijärvi,

Satakunnan yhteisökeskus

Mainosmyynti: Lankoski Katariina Tmi

Taitto: Marjo Viitanen- Jänismäki

Mainossivujen taittaja: Raimo Maljanen

Karhupiirrokset: TaM Tuuli Seppälä

Kansikuva: Harri Virta

ihmisten huoltoasema joka kylään,

sanoo Timo Koivusalo

terveen itsetunnon rakentamisella on suuri merkitys. Yksin ei ole hyvä olla eikä sosiaalisessa mediassa roikkuminen korvaa ihmissuhteita. Pitäisi uskaltaa lähteä ulos muiden joukkoon. kuva: harri virta

Timo Koivusalon kookas ja komea hahmo näkyy ja pysäyttää. Hänen olemuksensa huokuu positiivisuutta. Koko kansan tuntema koomikko ja

elokuvantekijä on juuri saanut valmiiksi uusimman elokuvansa Risto Räppääjä ja Sevillan saituri kuvaukset ja on lomalla. Syksymmällä alkaa elokuvan leikkaus ja

editointi. Elokuvateattereihin Risto Räppääjän uusin seikkailu tulee keväällä 2015.

Artista Film

6. vuosikerta, painosmäärä 110.000 kplJulkaisija: Satakunnan yhteisökeskus

Jakelu: Satakunnan Viikko/Itella Oyj, paino: Hämeen Paino, Forssa

3

Timo Koivusalo Lattomereltä koko kansan koomikoksi

Timo Koivusalo (s. 1963), kasvoi ja kävi koulunsa Porin Lattomerellä. Koulussa hän omien sanojensa mukaan oli kiltti oppilas. ”Vähän tuli vit-siä väännettyä, ja koko luok-kaa nauratettua, jos opettaja sattui sanomaan huolimatto-man sanan”.

Jo kouluaikanaan Timo ra-kasti tarinoita ja luki paljon. Hän katsoi kaikki mahdolli-set (ja mahdottomat) eloku-vat. Syntyi palo itse tehdä ta-rinoita ja haave tehdä joskus omia elokuvia.

Koulun jälkeen Timo valmis-tui ensin kokiksi ja sen jälkeen hän kouluttautui myös mieli-sairaanhoitajaksi. Tätä työ-tä hän teki 80-luvun lopulla Harjavallassa. Hän toimi sa-maan aikaan myös Porin Mie-lenterveysseurassa kriisipuhe-linpäivystäjänä sekä koulut-tajana. Tuolloin, 1980-luvun lopulla, mielenterveysseuran

kursseille oli paljon tulijoita. Joillakin tukihenkilökursseil-la oli jopa yli 20 koulutettavaa – toisin kuin nyt.

Lavaviihteen kautta televisioon ja elokuvaan

Jo 1990-luvun alkupuolella Timo Koivusalo tuli ’TV:stä tutuksi’ juontajana, laulaja-na ja koomikkona. Mutta elo-kuvasta tuli kuitenkin se suu-ri oma ala.

Elokuvan tekemisen taidon Koivusalo on oppinut niitä tekemällä. Se on ollut työssä oppimista. Elokuvassa hän te-kee kaikkea: tuottaa, käsikir-joittaa, ohjaa, näyttelee, sa-noittaa, säveltää… • Kun tekee itse kaikkia asioi-ta, niin kaikki langat pysyvät käsissä. Lisäksi on erittäin tär-

keää, että on käytettävissä hy-vä tiimi, loistava porukka ih-misiä, jotka osaavat asiansa ja tekevät yhdessä hyvää työtä. Elokuvan pitää onnistua, se on kallis harrastus. Pekko Aikamiespojasta Kaltevaan torniin ja Risto Räppääjään

Viiden Pekko-elokuvan jäl-keen Timo Koivusalo on pa-neutunut rohkeasti rankkoi-hinkin aiheisiin kuten sorto-kauteen, kansalaissotaan ja mielenterveyteen. Hän on tehnyt myös elämänkertaelo-kuvia suurista suomalaisista, kansakunnan ikoneista.

Elokuvat ovat olleet yleisöme-nestyksiä, vaikka arvostelut ei-vät aina ole olleetkaan ylistä-viä. Hyvällä syyllä Timo Koi-vusaloa voisi sanoa Suomen Charlie Chapliniksi – niin monipuolinen elokuvantekijä Koivusalo on.

Erilaisuuden hyväksyminen

Elokuvissaan Koivusalo on käsitellyt usein erilaisuutta ja

sen hyväksymistä. Myös Pek-ko oli sellainen, aikamiespoi-ka, sympaattisesti erilainen. Elokuvassa ’Kalteva torni’ päähenkilö Johannes oli myös erilainen, mieleltään sairas, mutta lämmin ihminen.

Johanneksen kaksipersoonai-nen sairaus tuli elokuvassa herkästi lähelle. Se varmaan-kin opetti monelle katsojalle, että vaikka on mieleltään sai-ras, voi silti elää antoisaa elä-mää, olla hyväksytty ja tulla toimeen yhteiskunnassa. Elo-kuva herätti huomiota myös ulkomailla.

Johannesta näytellyt Mart-ti Suosalo sai Saksassa roolis-taan parhaan näyttelijän pal-kinnon. Vieras kielikään ei haitannut asian ymmärtämis-tä – aihehan on hyvin tuttu kaikkialla maailmassa.

Ihmisten huoltoasemat

• Ihmisten huoltoasemia pitäi-si olla yhtä tiheässä kuin auto-jen huoltamoita! Joka kymme-nen kilometrin päässä pitäisi olla paikka, johon on helppo tulla mieltään keventämään ja päästä tarvittaessa juttusille ammattiauttajan kanssa. Ma-talan kynnyksen mielenhuol-tamot olisivat sellaisia paik-koja, jonne kuka tahansa voi-si helposti mennä ja saada yh-deltä luukulta apua heti. Oli se sitten mielenterveyteen, ter-

veydenhoitoon, sosiaalipuo-leen tai työnhakuun liittyvää asiaa, niin sinut otettaisiin va-kavasti, kuunneltaisiin ja oh-jattaisiin välittömästi eteen-päin, Koivusalo sanoo. • Kun on mielessään tehnyt sen tärkeän päätöksen, että minä tarvitsen apua, on sitä saatava heti! Sitä ei pidä jou-tua odottamaan viikkotolkulla sopivaa aikaa, hankalasti hah-motettavasta, pirstaloitunees-ta auttamisjärjestelmästä, ju-listaa Koivusalo. • Varsinkin nuorten kohdalla tällaisen välittömän reagoin-nin tärkeys korostuu. Tällaiset matalankynnyksen paikat voi-sivat olla kaikille aina avoinna. Valtion, kuntien ja seurakun-tien tulisi yhdessä saada tämä aikaan. • Meidän tulisi kantaa toisis-tamme kokonaisvastuuta”, sa-noo Koivusalo. – Turvaverkon tulisi olla niin tiheä, ettei ku-kaan pääsisi putoamaan. Tal-visodasta tuttu sanonta ’kave-ria ei jätetä’ sopii myös tähän päivään.

”Terveen itsetunnon rakenta-misella on suuri merkitys. Yk-sin ei ole hyvä olla eikä sosi-aalisessa mediassa roikkumi-nen korvaa ihmissuhteita. Pi-täisi uskaltaa lähteä ulos mui-den joukkoon.”

Anna lahjaksi elämys ja aikaa • Yhteinen kokemus, oli se sitten taide-elämys tai viih-dekokemus, ovat hyviä lahjo-ja ja tukevat mielen terveyttä. Tunteiden käsittely elokuvien ja viihteen kautta on paras-ta mielenterveystyötä, sanoo Koivusalo. • Kun esimerkiksi koko per-he yhdessä menee katsomaan vaikka Risto Räppääjää ja jännittää kuinka Ristolle sii-nä käy, on se portti tunteisiin. Siinä koetaan yhdessä iloa ja surua, menetystä ja menestys-tä sekä onnistumista ja itsensä voittamista.

Ihminen tarvitsee taidetta ja viihdettä!

Iris Pale

Kun on mielessään tehnyt sen tärkeän päätöksen, että minä tarvitsen apua, on sitä

saatava heti!

Turvaverkon tulisi olla niin tiheä, ettei kukaan pääsisi

putoamaan.

Anna lahjaksi elämys ja aikaa.

Keskuskatu 4 B, Kankaanpää - puh. 02 572 3575Pahkalantie 1, Parkano, ma-pe 9-19, la 9-16, su 12-16Keskuspuistikko 17, Kurikka, ma-pe 9-19, la 10-16

4

Matti Järvinen,psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki, psykososiaaliset palvelut

Olisi hyvä tietää Jussin ikä, ku-ka on kehottanut häntä otta-maan yhteyttä mielenterveys-toimistoon ja onko Jussilla mahdollisesti jo toimiva suh-de vaikkapa terveyskeskuksen hoitajaan tai lääkäriin? Sa-

moin pitäisi tietää mitä Jussin tilanteeseen liittyviä palveluja paikkakunnalla on tarjolla.

Jos olisi vastaava paikkakun-ta kuin Pori, niin ensin kehot-taisin Jussia menemään jono-tusperiaatteella toimivalle A-klinikan päivystysvastaanotol-le. Sen kautta saa apua päih-teidenkäyttöön, esimerkiksi so-siaaliterapeutin vastaanotolla tai kurssimuotoisella päiväai-kaisella päihdekuntoutuskurs-silla tai sitten toipumisproses-sin voi aloittaa intensiivisellä katkaisuhoidolla.

Päihteiden käyttö pahentaa paitsi masentuneisuutta ja ah-distuneisuutta myös fyysistä terveydentilaa, joten päihteis-tä kokonaan eroon pääsemi-nen on tässä tilanteessa ensiar-voisen tärkeää.

Päihdehoidon käynnistyttyä

voi Jussi joko itse tai päihde-työntekijä varata Jussille ajan esimerkiksi psykiatriselle sai-raanhoitajalle, terveydenhoi-tajalle tai sosiaaliohjaajalle li-säkeskusteluihin tilanteestaan, mikäli tarvetta siihen on. Hoi-dot toteutuvat siis samanaikai-sesti ja eri tahot tekevät yh-teistyötä. Jussi toki päättää itse mihin hoitoihin ja palveluihin tuntee itsensä valmiiksi mene-mään. Toimeentuloasiat pitää selvittää, myös mahdollisuus toimeentulotukeen vuokraräs-tien kohdalla.

Koska Jussi on elänyt ilmei-sesti varsin eristäytynyttä elä-mää, on hänen sosiaalinen ver-kostonsa kaiketi melko suppea. Jussi voisi hyötyä coachingista eli valmentavasta rinnalla kul-kemisesta. Jussi tarvitsee suun-nitelmaa elämäänsä, mitä te-kisi jatkossa, sekä tukea suun-nitelman toteuttamiseen. Päih-

teiden käytön lopettamista ta-voiteltaessa on ensiarvoisen tärkeää saada arkeen rytmiä eli mielekästä toimintaa päivään päihteiden käytön tilalle. Sitä voi löytää esimerkiksi jostain matalan kynnyksen tukipai-kasta, jonne voi tulla mielensä mukaan ja jossa on mahdolli-suus mm. motivoivaan keskus-teluun päihteiden käytöstä am-mattihenkilöiden kanssa.

Tilanteen parantuessa kan-nattaa Jussin hyvinkin nopeas-ti olla yhteydessä työvoimapal-veluihin työpaikan haun mer-keissä tai työvoiman palvelu-keskukseen kuntouttavan työ-toiminnan, tukityöllistymisen, kurssituksen tai koulutuksen saamiseksi. Jussilla on hyvät edellytykset kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan, ja yhteiskun-nan on tarjottava näihin tilan-teisiin riittävä tuki.

Mielenterveys on pääasia – Se on kaikkialla

PORIN KAUPUNGIN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Psykososiaaliset avopalvelutNuorten vastaanotto: Nuorten vastaanotto on tarkoitettu 13-22-vuotiaille porilaisille tai Porissa opiskeleville nuorille. Ongelmasi voivat olla mm. koulunkäyntiin, aikuistumiseen tai ihmissuhteisiin liit-tyviä. Käynnit ovat maksuttomia ja keskustelut luottamuksellisia. Tän-ne et tarvitse lähetettä, vaan voit varata ajan itse. Tarvittaessa sinulle ajan voi varata omainen, läheinen tai viranomainen. Vastaanotolle on ajanvaraus puhelimitse ma–pe klo 12.00–13.30 puh. 044-701 8296, Yrjönkatu 20 (3 krs.), 28100 PoriAikuisten vastaanotto: Aikuisten vastaanotto on tarkoitettu yli 22-vuotiaille porilaisille. Äkilliset ongelmatilanteet hoidetaan mah-dollisimman pikaisesti. Ensimmäinen tapaaminen pyritään järjestä-mään noin viikon kuluessa. Käynnit ovat sinulle maksuttomia ja luot-tamuksellisia. Vastaanotolle on puhelinpäivystys ja ajanvaraus puhe-limitse ma–pe klo 10.00–11.30 puh. (02) 621 3509, Maantiekatu 29, 28120 PoriA-klinikka: A-klinikka on avohoitoa antava yksikkö päihde- ja riip-puvuusongelmaisille sekä heidän läheisilleen. A-klinikan palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. A-klinikalle ei tarvitse lähetettä. Vastaanotolle on päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 8.15–11.00. Asiakkaiden soittoaika ma–to klo 14.30–15.30,puh. (02) 621 6230, Maantiekatu 29, 28120 PoriHelppi: Helppi on suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, jossa asiakkaat asioivat nimimerkillä. Helppi on auki tiistaina ja torstaina klo 14.00–16.00, Muistokatu 4, 28120 Pori (Sinisuojan tilat) Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö: Porissa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kohteena on koko yhteisö kaikkine ikä-luokkineen, ei niinkään yksilöt. Ehkäisevän päihde- ja mielenterveys-työn koordinaattori Sari Ilvonen Puh. 044 701 9990, Maantiekatu 29, 28120 Pori

Psykososiaaliset laitospalvelutPäihdepalveluista saat apua alkoholi-, lääke- ja huumeongelmissa, pe-liriippuvuudessa sekä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Päih-depalveluiden käyttö on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Hoitohen-kilökuntaan kuuluu sosiaaliterapeutteja, lääkäri, sairaanhoitajia ja hoi-tajia. Päihdepalvelut koostuvat A-klinikasta, Katkaisuhoitoasemasta ja Kuntoutumisyksiköstä. Puh. (02) 621 6250 tai 044 701 6250, Veturital-linkatu 6, 28120 PoriKatkaisuhoitoasema: Katkaisuhoitoasema palvelee ympäri vuoro-kauden. Arkisin katkaisuhoitoasemalle voit tulla ilman lähetettä, mutta viikonloppuisin tarvitset lääkärin lähetteen. Puh. (02) 621 6250 tai 044 701 6250, Veturitallinkatu 6, 28120 PoriKuntoutumisyksikkö: Kuntoutumisyksikkö on päihdeongelmaisille

tarkoitettu kuntouttava hoitopaikka. Kuntoutumisyksikön toiminta on ympärivuorokautista. Tänne voit tulla ilman lähetettä. Kuntoutumis-yksikkö tarjoaa apua myös asiakkaan läheisille. Puh. (02) 621 6250 tai 044 701 6250 Veturitallinkatu 6, 28120 Pori

Psykososiaaliset asumispalvelutPäihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin hakeudutaan asuntohakemuksella, joka löytyy pori.fi -sivulta. Hakemuksen voi lähet-tää suoraan psykososiaalisten palvelujen esimies Helena Elmgrenille, helena.elmgren@pori.fiTaiteilijankoti: Taiteilijankoti on Porin kaupungin perusturvakes-kuksen ylläpitämää tuettua kuntouttavaa asumispalvelua porilaisille ja perusturvan yhteistoiminta-alueen täysi-ikäisille mielenterveys- ja päih-dekuntoutujille. Henkilökunta on paikalla päivittäin klo 8.00–20.00. Toimiston puh. 044 701 7047, Sähköposti: taiteilijankoti@pori.fi, Tai-teilijankatu 2 A, 4 A, 4 B, 28100 PoriMielenterveyskuntoutusyksikkö Veturi: Veturi on Porin kau-pungin perusturvakeskuksen ylläpitämä ympärivuorokautinen kun-touttava tehostetun palveluasumisen yksikkö porilaisilla ja yhteitoi-minta-alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Veturissa on 18–36-vuotiaille henkilöille tarkoitettu Resiina-yksikkö, ja yli 35-vuo-tiaille tarkoitettu yksikkö, Raide. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Resiina, puh. 044 701 6165, Raide, puh. 044-7016162, Sähköposti: palvelukotiveturi@pori.fi, Veturitallinkatu 2 C-D, 28120 Pori

Asunnottomat/EnsisuojatoimintaPorin Sininauha ry järjestää tilapäistä yöpymistä porilaisille asunnotto-mille Sinisuojassa. Sinisuoja on auki joka päivä klo 17.00–7.45. Puh. (02) 641 2789, Muistokatu 4, 28100 Pori

Kuntouttava päivätoimintaKohtaamispaikka: Kohtaamispaikka on päihteetön matalan kyn-nyksen palvelu, joka on tarkoitettu vastoinkäymisiä elämässään koke-neille aikuisille. Kohtaamispaikka on auki arkisin klo 8.00–16.00 Puh. 044 701 5017, Valtakatu 10, 28100 PoriTyötoimintayksikkö Jopi: Työtoimintayksikkö Jopi on kuntouttava työyhteisö, jonka toiminnassa painottuu yhteisöllisyys. Jopiin tulopro-sessi aloitetaan yhteydenotolla yksikköön, josta ohjeistetaan miten toi-mitaan siitä eteenpäin. Puh. 044 701 3295, Satakunnankatu 33-35 B (3 krs.), 28130 PoriPäivätoimintayksikkö Tinki: Päivätoiminta mahdollistaa mielek-kään toiminnan arjessa ihmisille, joiden muuten on vaikea sitä löytää. Päivätoimintaan tuloprosessi aloitetaan yhteydenotolla yksikköön, josta ohjeistetaan miten toimitaan siitä eteenpäin. Puh. 044 701 3290 Sata-kunnankatu 33–35 C (2 krs.), 28130 Pori

• Se vaikuttaa kansantalouteen. Suomen nk. kestävyysvaje, 10 miljardia euroa vuodessa, häviäisi tai ainakin puolittuisi, jos mie-lenterveysongelmista johtuvat työkyvyn alentuminen ja suuret hoitokustannukset vähenisivät.• Ja se vaikuttaa meidän kaikkien onnellisuuteen, viihtyvyyteen ja elämän laatuun.

Keskeistä on kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö. Työtä on paljon. Yhteiskunnan pitää hyödyntää kolmannen sek-torin korkeata moraalia, innostusta ja osaamista. Tähän tarvitaan julkisilta toimijoilta taitoa, asennetta ja yhteispeliä. Tällä sivul-la esitellään lyhyesti kaksi suurta julkista toimijaa mielenterveys-työssä: Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimi-alue ja Porin kaupungin psykososiaaliset palvelut.

Tässä alla on Jussin tapaus. Tavallinen nuori mies, joka voisi pär-jätä yhteiskunnassa vaikka kuinka hyvin. Kaksi johtavaa satakun-talaista asiantuntijaa, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu Satakunnan sairaanhoitopiirista ja Matti Järvinen Porin kaupungin psykososi-aalista palveluista, kommentoivat.

JUSSIN TAPAUS:”Ajatelkaamme nuorta miestä, joka tuntee itsensä sekä huolestu-neeksi että stressaantuneeksi. Hän menetti työnsä 6 kk sitten, hä-net irtisanottiin autonkuljettajan työstä yrityksestä, joka lopetteli toimintaansa. Kutsutaan häntä vaikka Jussiksi. Hän nukkuu pit-kään ja käyttää kannabista, jotta nukkuisi paremmin. Hänellä on vuokranmaksut myöhässä eikä hänellä ole läheisiä perhesiteitä.Viime kuukaukausien aikana hän on tullut yhä huolestuneem-maksi ja masentuneemmaksi. Hän syö huonosti ja juo yhä enem-män alkoholia. Taloudellinen, fyysinen ja sosiaalinen tilanne sekä myös päihteiden liikakäyttö - kaikki lisäävät hänen huonoa oloaan.

Jussia kehoitetaan ottamaan yhteyttä paikalliseen mielenterveys-vastaanottoon. Hän ei ole varma missä se on, tai miten sinne men-nään, mutta lopulta hän kuitenkin löytää paikan. Odotettuaan puoli tuntia hän hermostuu ja lähtee pois. Parin viikon kuluttua hän yrittää uudestaan, silloin ei ole aikoja, häntä kehoitetaan soit-tamaan ja varaamaan aika. Mutta ajanvarauspuhelin on auki vain tiettyinä aikoina. Hänen on vaikea muistaa milloin, ja kun hän soit-taa, hän ei osaa selittää mistä on kysymys. Hän saa ajan parin vii-kon kuluttua. Sinä aikana hän käyttää entistä enemmän alkoholia ja kannabista yrittäessään itse parantaa oloaan. Kun hänen sitten pitäisi saapua vastaanotolle, hän nukkuu pommiin.”

Mitä ajattelette?

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, psykiatriSatakunnansairaanhoito-piirin psykiatrisen hoidon toimialue

• kuulostaa hyvin tutulta• miksiköhän Jussi on jäänyt noin yksin? Usein elämäniloa saa toisista ihmisistä. Yleensä jokaista ilahduttaa se, että joku on kiinnostunut, kuinka minä voin. Kuka kaipaa Jussia?• Jussi on syrjäytymisriskissä ja tarvitsee nyt toisten tukea. Nyt tarvittaisiin lähimmäisapua vi-ranomaisavun lisäksi• moniongelmaisuus on taval-lista, moni itsehoitaa pahaa oloaan päihteillä, mikä pitkällä juoksulla pahentaa tilannetta• kielteiset elämänkokemukset vaikuttavat mielialaan ja altis-tavat masennukselle

• myös kannabis voi aiheuttaa masennusta• Jussi tarvitsee käytännön apua asioidensa hoitamiseen, mm vuokrarästiensä maksa-miseen, ettei mene asunto alta• tarvitaan kipeästi matalan kynnyksen helposti saavutet-tavia palveluja. Vielä parempi voisi olla, jos joku menisi Jussin kotiin katsomaan, miten siellä asiat ovat• tässä ongelmat ovat paljon muutakin kuin lääketieteellisiä• olisi kiinnostavaa tietää Jus-sin varhaisvaiheet, minkälai-nen toimintakyky on ollut ai-emmin, miten koulu meni

• Jussi pystyi vielä puoli vuotta sitten autonkuljettajaksi, hän on ammattimies, vaikka nyt ei ole töitä• toivoa on! Jos nyt on tullut harmia harmin päälle, asiat voi yhtä hyvin alkaa korjaan-tua yksi kerrallaan • onkohan Jussilla ollut harras-tuksia, mistähän hän on aiem-min nauttinut? • kun Jussi tästä selviää, niin hän voi itse ryhtyä toiselle sa-maan jamaan joutuneelle tu-kihenkilöksi. Se rohkaisee, kun tietää, että joku toinen on sel-vinnyt

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN PSYKIATRIAN TOIMIALUEEN toimintayksiköt vastaavat psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Psykiatrista hoitoa toteutetaan ensisijaisesti avohoitopalveluna. Palveluihin tullaan lääkä-rin lähetteellä. Tutkimukset ja hoito ovat potilaalle polikli-nikoilla maksuttomia.

Avohoidon toimintayksiköitä:Lastenpsykiatria, palvelut 12-ikävuoteen saakkaPorin lastenpsykiatrian poliklinikka, Sairaalantie 3, 28500 Pori, puh. 627 6551Rauman lastenpsykiatrian poliklinikka, Steniuksenkatu 2, 26100 Pori, puh. 627 8741Nuorisopsykiatria, palvelut 13–22-vuotiaillePorin nuorisopsykiatrian poliklinikka, Antinkatu 15 A, 28100 Pori, puh. 627 4760Rauman nuorisopsykiatrian poliklinikka, Steniuksenkatu 2, 26100 Rauma, puh. 627 8741Kankaanpään nuorisopsykiatrian poliklinikka, Tapalankatu 20, 38700 Kankaanpää, puh. 627 4300Harjavallan nuorisopsykiatrian poliklinikka, Sairaalantie 14, 29200 Harjavalta, puh. 627 4570Huittisten nuorisopsykiatrian poliklinikka, Lauttakyläntie 4, 32700 Huittinen, puh. 627 4330

Aikuispsykiatria, palvelut 23-ikävuodesta alkaenPorin psykiatrian poliklinikka, Isolinnankatu 28, 28100 Pori, puh. 627 4700Rauman psykiatrian poliklinikka, Steniuksenkatu 2, 26100 Rauma, puh. 627 8708Kankaanpään psykiatrian poliklinikka, Tapalankatu 20, 38700 Kankaanpää, puh. 627 4300Harjavallan psykiatrian poliklinikka, Sairaalantie 14, 29200 Harjavalta, puh. 627 4570Huittisten psykiatrian poliklinikka, Lauttakyläntie 4, 32700 Huittinen, puh. 627 4330Harjavallan sairaalan alueella Sairaalantie 14, 29200 Harja-valta

Vanhuspsykiatrian poliklinikka (palvelut 65-ikävuodesta alka-en), puh. 535 4563 ja Päihdepsykiatrian poliklinikka, puh. 535 4590

Psykiatrinen sairaalahoito toteutuu pääsääntöisesti Harjavallan sairaalassa, yleissairaalapsykiatrian osasto ja lastenpsykiatrian osas-to toimivat Satakunnan keskussairaalassa. Puhelut kaikille osastoille Keskussairaalan vaihteen kautta, puh. 62771.

Jatkuu seuraavalla sivulla karttana...

5

Järjestöstrategia on järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden yhtei-nen näkemys ja ymmärrys tu-levaisuudesta. Se on elinvoi-maisen toiminnan perusedel-lytys ohjaten arkista toimintaa ja antaen sille, kuten päätöksil-le ja valinnoillekin suuntaa.

Yhteiskunnalliset muutokset asettavat haasteita järjestöissä toteutettavalle toiminnalle se-kä järjestöjen keskinäiselle et-tä eri yhteiskuntasektoreiden (kunta – järjestö – yritys) väli-selle yhteistyölle.

Toimintaympäristön muutok-siin on järjestö- ja vapaaeh-toistoiminnassakin sopeudut-tava. Tähän yhden käytännön työvälineen tarjoaa järjestöst-rategia.

Satakunnan Hyvinvoinnin jär-jestöstrategia päivitetään syk-syn 2014 aikana. Satakunnan yhteisökeskus järjestää kaikille avoimia strategiatyöpajoja eri puolilla maakuntaa: 15.10. Po-rissa, 29.10. Huittisissa, 30.10. Raumalla ja 6.11. Kankaan-päässä.

Satakunnassa on Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan yli 6 000 rekisteröityä yhdis-tystä. Jokaisen järjestö- ja va-paaehtoistoiminnasta kiinnos-tuneen ammattilaisen tai va-paaehtoisen asiantuntemus on tarpeen järjestöstrategian teke-misessä ja myöhemmin sen to-teuttamisessa.

Nyt satakuntalaisilla on mah-dollisuus muuttaa sekä järjes-tö- ja vapaaehtoistoiminnan että moniammatillisen yhteis-työn kehittämistä koskevat pu-

heet toiminnaksi ottamalla osaa strategiatyöpajoihin ja in-formoimalla asiasta eteenpäin.

Lisätietoa:www.yhteisokeskus.fi tai yhteisökoordinaattori Jaana Tuomela jaana.tuomela@yhteisokeskus.fi.

Strategiaterveisin, Jaana

Mikä järjestöstrategia?

”Kuvittele uusi lääke, joka pi-täisi sinut aktiivisempana ja terveempänä.” Näin Metsä-hallitus markkinoi Suomen luontoa; paikkana, joka vir-kistää mielen ja kehon. Myös sosiaali- ja terveysalan järjes-töillä on lukemattomia mah-dollisuuksia saada luonnosta eväitä toimintaansa.

Suomen luonto on täynnä vir-kistysmahdollisuuksia. Harva järjestö, erityisryhmistä pu-humattakaan, tulee kuiten-kaan lähteneeksi metsään noin vain.

– Eri puolilla Suomea on upeita kohteita merkittyi-ne reitteineen ja nuotiopaik-koineen. Kaikesta tarjonnas-ta löytyy tietoa netistä, Met-sähallituksen vapaaehtoistoi-minnan koordinaattori Ny-gren kertoo.

Esimerkiksi kansallispuistot ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta. – Haluamme kertoa virkistäy-tymismahdollisuuksista erityi-sesti niille, jotka eivät ole vie-

lä löytäneet Suomen luonnon helmien parantavaa vaikutus-ta, Nygren sanoo.

Pilottiryhmä lumikenkäilemässä

Metsähallituksella on jo käyn-nissä muutama yhteistyöpro-jekti. Yksi piloteista on oulu-lainen Air-hanke, jonka koh-deryhmää ovat maahanmuut-tajien lisäksi mielenterveys-kuntoutujat sekä syrjäytyneet nuoret.

– Näistä ensimmäisistä hank-keista saadaan tietoa ja käy-täntöjä, joita voidaan myö-hemmin hyödyntää muiden ryhmien kanssa, kertoo Air-hankkeen projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita.

Luontoretkistä saatu palaute on Mansikkaviidan mukaan ollut lupaavaa.

– Usein yksinkertaiset asi-at, kuten yhteinen makka-ranpaistohetki nuotiolla, ovat niitä elämyksellisimpiä juttu-ja, Mansikkaviita sanoo.

Niittytalkoot tai adoptoitu suojelukohde?

Mitä kaikkea järjestöt voivat sitten tehdä yhteistyössä Met-sähallituksen kanssa? Metsä-hallitus on järjestänyt jo pari-na vuonna ideakilpailun, jolla on kerätty ehdotuksia vapaa-ehtoistoiminnasta. Esimerkik-si kämppäisäntinä toimimista ja niittytalkoita on ehdotettu.Yksi molempina vuosina tul-

lut ehdotus on Kummikohde, eli pieni suojelualue, jonka järjes-tö voi ”adoptoida” hoitoonsa. Käytännössä ryhmä tai järjes-tö saa Metsähallitukselta yhte-yshenkilön ja opastuksen koh-teen hoitamiseen sekä vakuu-tuksen toimintaan.

– Omistajuus tuo sitoutumis-ta ja toisaalta iloa sen kehitty-misen seuraamisesta. Ryhmät ovat järjestäneet talkoopäiviä ja tehneet retkiä adoptoimil-leen alueille, Nygren sanoo.

Rohkeasti uusiin projekteihin

RAY:n kehittämispäällikön Pekka Mykrän mukaan jär-jestöt voivat itse ottaa yhteyt-tä Metsähallitukseen, jos ovat

kiinnostuneita yhteistyöstä sen kanssa.

– Mahdollisista yhteistyö-suunnitelmista kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä myös RAY:n avustusvalmistelijoi-hin, Mykrä muistuttaa.Metsähallituksen Nygren ha-luaa muistuttaa, että metsää voi hyödyntää ilman virallisia yhteisprojektejakin.

– Suomen luonto on kaik-kien käytettävissä koko ajan.

Lue lisää:Tietoa kaikista retkikohteista ja luontokeskuksista www.luontoon.fi

Terhi Upola

luonto lievittää stressiä ja kolotusta

Satakunnan sairaanhoitopiiriMielenterveyskeskukset ja toimipisteet

PORI- Psykiatrian pkl- Päiväosasto- Yleissairaalapsykiatrian os. M0 ja yleissairaalapsykiatrian pkl- Kuntoutumisyksikkö Tori- Lastenpsykiatrian osastot ja pkl, perhepäiväosastot- Nuorisopsykiatrian päiväosasto, toiminnallinen avohoito ja nuorten kuntoutumisyksikkö - Hansakatu- Nuorisopsykiatrian pkl, nuorten neuropsykiatrinen työryhmä -Antinkatu

RAUMA- Psykiatrian pkl ja vastaanottoryhmä- Lastenpsykiatrian pkl- Nuorisopsykiatrian pkl- Kuntoutumiskeskus- Päiväosasto

KANKAANPÄÄ- Psykiatrian pkl- Nuorisopsykiatrian työryhmä- Päiväosasto

HUITTINEN- Psykiatrian pkl- Nuorisopsykiatrian pkl- Kuntoutumisyksikkö

HARJAVALTAHarjavallan sairaala- Tehostetun avohoidon yksikkö TAY- Akuuttuttipsykiatrian os:t 22, 23- Päihdepsykiatrian pkl- Vanhuspsykiatrian os: 61 ja vanhuspsykiatrian pkl- Kuntoutusos:t 24, 25, 43 Nuorisopsykiatrian os. 21

Psykiatrian pklNuorisopsykiatrian pkl

”täSSä On kUUleS ASiAA. PAne tAlteen!”

6

www.kuusistonlasi.� // p. 040 414 1642Lorvikatu 3, 38700 KANKAANPÄÄ

Aamusta yömyöhään grilliruokaa Maukkaita lounaita

Runsaat annokset

- Kaikki rakennuslasit- Työkonelasit- Terassi- ja parvekelasitukset- Korjauslasitukset

VÄHENNYS

ERIKOISOSAAMISEMME uudisrakentaminen remontit vesivahingot saunat ja pesuhuoneet

- HIUKSET, RIPSET, KYNNET -

Parturi-KampaamoHEIDI HEMMINKI

Käpykatu 4, 38700 Kankaanpää - puh. 02 578 1049Avoinna sopimuksen mukaan

Tervetuloa!

Flikan Kammariantiikkia ja vanhaa tavaraa

Kankaanpää - Kauhajokiwww.flikankammari.fiHeidi ja Heikki Hemminki, puh. 050 586 3000heikki-t@suomi24.fi

Avoinna: ma – pe 10 – 17, la sop.muk.

Hannu Sinnemäki 040-764 0111 Mikko Ranta 040-555 1667

Avoinna arkisin 9–17 , la 10-14puh 02-523 2000 fax 02-523 2001

SATAKuNNAN JÄRJESTÖSANOMAT ilMESTYY TAAS ENSi vuONNA TEEMAllA TEKNOlOGiA

7

Suomessa on myös pitkät pe-rinteet talkootyöstä ja naapu-riavusta, ja sen tämän päivit-täisistä ilmenemismuodoista on yhtenä esimerkkinä Avus-tajakeskuksen toiminta. Avus-tajakeskus on välittänyt va-paaehtoisia avustajia liikun-ta-, näkö, ja kehitysvammai-sille ihmisille sekä muistin on-gelmista kärsiville ihmisille jo 20 vuotta. Mitään tiettyä diagnoosia avustajaa kaipaa-valla ei tarvitse olla, vaan oma tuntemus siitä, että olisi mu-kavampaa ja turvallisempaa liikkua toisen ihmisen kans-sa riittää.

Avustajakeskuksen vapaaeh-toisia voi käyttää kaikkiin va-paa-ajantoimintoihin, asioin-tiavuksi, ulkoiluun, lehden lu-kuun tms. ainoastaan kodin-hoidolliset ja erilaiset hoitotoi-menpiteet on rajattu pois va-paaehtoisten avustajien tehtä-vistä. Kaikille ihmisille ei ole itsestään selvää, että kaupas-sa pääsee käymään niin ha-lutessaan tai kävelylle pääsee

kun mieli tekee. Moni vam-mainen tai vaikkapa ikään-tynyt tarvitsee useissa asiois-sa toisen ihmisen apua. Avun tarve on pääasiassa sellaista, mistä selviää tavallinen kans-sakulkija, harvaan asiaan tar-vitaan erityistä koulutusta tai osaamista.

Avustajakeskus välittää myös avustajia palkkatyöhön vai-keavammaisille, joilla on kun-nan tekemä päätös sekä tuki-henkilöitä. Järjestämme myös koulutusta ja vertaistukea se-kä ohjaamme ja neuvomme avustamiseen liittyvissä asi-oissa.

Syksyllä järjestämme vammaisavustajakurssit Porissa 4.–8.10. ja Kan-kaanpäässä syyskuussa.

Tule mukaan tai kysy li-sää www.avustajakeskus.fi tai puh. (02) 251 8549

lounais-Suomen Alueen Avustajakeskus viettää 20-vuotisjuhlavuotta

EhYT ry Satakunnassa

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on koko maassa kaikkien väestöryhmien parissa tervei-den elämäntapojen edistämi-seksi toimiva järjestö. Päih-teetön elämäntapa vahvistaa terveyttä, turvallisuutta ja hy-vinvointia, Haittojen ehkäisyn ohella lisätään päihdeilmiön ymmärrystä sekä vaikutetaan päihteiden kysyntään, saata-vuuteen ja tarjontaan.

Satakunta on Länsi-Suomen aluetta, jonka aluekeskus on Tampereella. Sen tehtävä on kehittää kohtaamispaikkatoi-mintaa, järjestö- ja vapaaeh-toistyötä. Tavoite on elämän-hallinnan, itsenäisen suoriu-tumisen ja päihdeongelmilta suojaavien tekijöiden vahvis-tuminen. Kansalaisosallisuus voi muuttaa päihdekulttuuria. Toiminta luo sosiaalista pää-omaa kokoamalla eri taustois-ta vapaaehtoistoimintaan. Päihteistä aiheutuu koettu-jen haittojen ohella miljar-dien kustannukset. Alkoholi

on suurin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä. Ehkäisevä päihdetyö on investointi ter-veyteen, hyvinvointiin ja hai-tattomampaan yhteiskuntaan. Siitä hyötyvät yksilö ja yhteisö sekä koko Suomi. Päihteet ja mielenterveys kytkeytyvät toi-siinsa.

Päihteet horjuttavat mielen-terveyttä ja voivat johtaa pit-käkestoisiin hoitoihin. Seura-uksina ovat usein syrjäytynei-syys, paniikkihäiriöitä, sosiaa-lisia pelkoja tms. Ongelmiin saatetaan hakea helpotusta päihteistä.

EHYT ry:n jäsenyhdistyksiä ovat Harjavallassa Elä tervees-ti ry ja Porissa Porin seudun elämäntapayhdistys ry, Por-mestarinluodon asukasyhdis-tys ry ja Sampolan Asukkaat ry. Yhdistyksien toimintaa on kohtaamispaikoissa mm. Por-mestarinluodon, Sampolan ja Väinölän asukastuvilla.

Kohtaamispaikkoina ovat

myös Pormestarinluodon kir-jatupa, Pihlavan asukastupa, Rauman Laajotupa ja Rau-man Merimajakka. Yhteis-työtä on Porin yhteisökeskuk-sen kanssa.

EHYT ryhttp://www.ehyt.fi/fi/toiminta/alueellinen_toi-minta/lansi-suomi

Elämänlaatua parantelemassaRustasin viime keväänä juttua mainiosta Maatalousyrittäjien työhyvinvointihankkeesta (ra-hoitus Leader Joutsenten reit-ti), joka tarjoaa toivoa ja apua viljelijöiden vaativaan arkeen.

Esitetekstissä lueteltiin uupu-muksen varoitussignaaleja: näköalattomuus, ahdistunei-suus, väsyminen, univaikeu-det, ärtyneisyys, räjähdysalt-tius, aloitekyvyttömyys, välin-pitämättömyys, negatiivisten ajatusten kierre. Huudahdin mielessäni, että mullahan oli nuo kaikki! Päälle pukkasi hy-myä, sillä sen mustan vuoden jälkeen tässä on keploteltu vii-dettä vuotta ”kuivilla”.

Toki julman tietoisena siitä, että masennustiloilla on taipu-mus uusiutua, mutta samalla kiitollisena jokaisesta eloisas-ta päivästä.

Työhyvinvointihankkeen pro-jektityöntekijä kertoi, kuinka moni viljelijä totesi jo pelkän puhumisen auttavan. Kun kuuntelijalla vielä on omaa kokemusta ja näkemystä alas-ta, voi vuoropuhelusta jäädä itämään huojennuksen lisäk-si jotain uutta.

Jälleen kerran tunsin ylpeyt-

tä siitä, kuinka hienon moni-puolisen toimintatavan Lea-der tarjoaa ja kuinka asial-leen omistautuneita ihmisiä sen piirissä liikkuu. Uusi slo-ganimme ”Ihmisten kokoisille ideoille” on Niin Totta.

Satakunnan Leader-ryhmät ja SataKylät tukevat omalta osaltaan paikallista yhteisö-toimintaa antaen hyville ide-oille siipiä ja kannustaen ihmi-siä toimimaan paikkakuntan-sa elinvoimaisuuden puolesta.

Ympäristö ja ihmiset ovat isossa roolissa mielentervey-den rakentajina ja ylläpitäji-nä. Sosiaalinen verkosto, mie-lekäs yhdessä tekeminen ja ta-voitteiden saavuttaminen yh-teistyössä ruokkivat osaltaan hyvää oloa.

Paikallisessa kehittämisessä

on kyse kotiseudun elivoimai-suutta tukevien ideoiden vie-misestä yhdessä eteenpäin. Näin lisätään viihtyisyyttä se-kä synnytetään uusia työpaik-koja ja yrityksiä. Lue meistä li-sää osoitteessa leadersuomi.fi.

Marjut Haapanentiedottaja

Leader Satakunta ja SataKylät

Leader Satakuntatiedottaja Marjut Haapanenmarjut.haapanen@pyhajarviseutu.netpuh. 0440 466 453

8

Järjestöyhteistyöryhmän (Jyt-ryn) tavoitteet ja tehtävät ovat:

• Sisäinen ja ulkoinen tiedotusajankohtaisista asioista tie-dottaminen tapahtumien, koulutuksien ja yleisöluento-jen päällekkäisyyksien ennal-taehkäiseminen, Järjestösano-

mat -lehden tuottaminen.

• Järjestö- ja vapaaehtoistoi-mintaa koskeva keskustelunäkökulmien avartaminenyhteinen vaikuttamistoiminta

• Maakunnan järjestö- ja va-paaehtoistoimijoiden keski-

näisen yhteistyön vahvista-minen

• Yhteisten tapahtumien, kou-lutusten ja yleisöluentojen ai-kaansaaminen resurssien, hy-vien käytäntöjen ja kumppa-niavun jakaminen

• Eri sektoreiden (kolmas sek-tori – julkinen – yksityinen) välisen yhteistyön edistämi-nen

• Maakunnallisen Järjes-töareenan aikaansaaminen

Järjestöyhteistyöryhmä JYTRYJytryn puheenjohtaja 2014: Milja Karjalainen, Kankaanpään Seudun Vammais-järjestöt, KASEVA ry tsto.kaseva@gmail.comJytryn vakituinen sihteeri:Jaana Tuomela, Satakunnan yhteisökeskus jaana.tuomela@yhteisokeskus.fi www.yhteisokeskus.fi

vpK tärkeässä roolissa Satakunnassa

valistus kuuluu myös vPk:n toimenkuvaan. kuva: marjo viitanen-Jänismäki

Satakunnassa toimii tällä het-kellä 49 VPK:ta eli sopimus-palokuntaa.Vakinaisia palo-kuntia on vain Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Po-rin, Rauman ja Ulvilan kau-pungeissa. Näissäkin kaupun-

geissa on VPK:illa hälytyksiä päällekkäisissä tai suuremmis-sa onnettomuuksissa.

Satakunnan Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähti-nen toteaakin, että pelastus-

toimi ei voi perustua pelkkiin vapaaehtoisiin mutta ei myös-kään pelkkiin ammattilaisiin, molempia tarvitaan. Sata-kunnassa sopimuspalokunta-toiminnalla on pitkä historia, maakunnan vanhin VPK, Po-

rin VPK täytti viime vuonna 150 vuotta.

Ei vain tulipalojen sammuttelua

Useimmissa VPK:issa toimii hälytysosaston lisäksi nuoriso-osastoja ja naisosastoja. Myös hälytysosastosta ikääntyville on paikoin perustettu paikoin myös veteraaniosastoja. Ny-kyajan pelastustoimi on myös muutakin kuin tulipaloja.

Usein liikenneonnettomuu-det, erilaiset vahingontorjun-nat, joskus myös vaaralliset ai-neet tai pelastaminen vedestä kuuluvat VPK:n saamiin hä-lytyksiin. Usein tehtävät eivät aina ole oman paloaseman lä-hellä vaan isommissa tilanteis-sa yksiköitä hälytetään useam-malta paloasemalta.

Onnettomuuksien ehkäisytyö on tärkeää

Sopimuspalokunnilla on käy-tettävissään onnettomuuksi-

en ehkäisyyn vaikkapa pelas-tuslaitoksen hankkima kieräh-dysauto, jossa voidaan kokeil-la miltä tuntuu olla turvavöis-sä auto katollaan.

Tyypillisiin valistustyöhön kuuluu monesti myös alkus-

ammutusharjoittelua. Pelas-tuslaitos on myös panostanut sopimuspalokuntien paloka-lustoon, kolme neljästä uudes-ta isosta autosta päätyy uudes-ta asti sopimuspalokunnille.

SOPIMUSPALOKUNNATSuomessa sopimuspalokuntia 709, joista- VPK-sopimuspalokuntia 491- henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia 200- sopimuspalokuntana toimivat tehdas- ja laitospalokunnat 18AMMATTIPALOKUNNAT 102Pelastushenkilöstö- sopimuspalokuntalaiset 13 400- ammattihenkilöstö 4000Pelastustehtävät- 2013 pelastustoimen hälytystehtäviä yhteensä 104 849, joista ensivastetehtäviä 26 226.- Sopimuspalokuntalaiset olivat vuonna 2013 mukana 62 370 tehtävässä.- Päivittäin Suomessa on noin 170 hälytystehtävää, joissa sopimuspalokuntalaiset ovat mukana.- Suomen pinta-alasta n 90 %:in alueella sopimus- palokunnat huolehtivat pelastustehtävistä. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalaisista.

Työskentely yhdistyksissä voi olla ajoittain rankkaa. Am-mattilaisen harteille lastataan vaatimuksien kuorma, jon-ka selvittäminen vaatii veronsa joskus myös yöunissa. Yh-distyksen toiminnassa taakankantajia on usein vähän ja odotukset toiminnasta voivat olla varsin epärealistisia.

Yhdistyksissä työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä am-mattilaisia. Aina ei muisteta, että he kuuluvat työsuojelun piiriin ja yhdistys on työnantajana velvollinen huolehti-maan työaikalainsäädännön noudattamisesta.

Yhdistys on myös velvollinen huolehtimaan työnteki-jöidensä työsuojelusta ja jaksamisesta ostamalle heille työnohjausta ja työterveyshuollon palveluksia. Edisty-neimmissä yhdistyksissä satsataan jaksamiseen kannus-tamalla työntekijöitä liikuntaharrastuksiin Tyky setelien avulla. Yhteishenkeä ja työkykyä kasvatetaan myös Ty-ky päivien avulla.

Myös vapaaehtoistyössä jaksamiseen pitäisi satsata.

Syöpäyhdistyksessä tukihenkilöt ja vertaistukiryhmien vetäjät muodostavat joukon vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä vaativan potilasryhmän kanssa. Syöpäyhdistykses-sä vapaaehtoisille järjestetään työnohjausta.

Työnohjaus toimii ikään kuin peilinä, jonka kautta va-paaehtoistyöntekijä oppii tunnistamaan omat voimava-ransa ja resurssinsa. Kaikki eivät tätä mahdollisuutta kui-tenkaan käytä hyväkseen. Virkistystoiminta joka sekin on tärkeää, on toimintamuotona edellistä suositumpaa.

Jaksamista pohdiskellenMarja-Liisa Ala-Luopa

Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja

Satakunnan Syöpäyhdistys tarjoaa ryhmätaideterapi-aa syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen.

Mitä taideterapiaoikein on?Taideterapeuttiopiskeli-ja Tommi Ojala:”Taideterapia pohjautuu hu-manistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on itse oman elämänsä asiantuntija. Taideterapia painottaa luo-vuuden ja taiteen mahdolli-suuksia löytää ja luoda uusia ratkaisuja. Asiakkaan ei tarvit-se olla taiteellisesti lahjakas tai taitava voidakseen työstää asi-

oitaan taiteen avulla. Taidete-rapiassa ihminen on vuorovai-kutuksessa itseen, taiteeseen ja muuhun ryhmään.

Kenelle?Taideterapia sopii kaikille. Se sopii eri ikäryhmille, psyykki-sistä sairauksista kärsiville ja elämän eri ongelmista kärsi-ville. Taideterapiaa käytetään ennaltaehkäisevänä, kuntout-tavana ja mielenterveyttä hoi-tavana menetelmänä. Taide-terapiassa saat voimavaroja kohdata yllättävät kriisit. Taideterapia elvyttää ihmis-tä aktivoimalla ihmisen luon-taista ilmaisua ja monitaiteel-

lisuutta. Se lisää läsnäoloa täs-sä hetkessä. Taiteen tekemi-sessä ja sen terapeuttisessa vai-kutuksessa on olennaista itse työskentelyprosessi ja sen ete-neminen. Taidetyötä ei arvos-tella eikä arvioida taiteellisten kriteereiden mukaan. Ihmi-sen kokemus taiteen tekemi-sestä on olennainen. Työsken-tely mahdollistaa uusien toi-mintatapojen kehittymisen ja onnistumisen elämyksen, joka toimii elämän vahvistajana ja rikastuttajana.

Miten? Taideterapiassa työskennel-lään useiden taiteen lajien

kanssa. Työskentely voi olla kuvallista, kehollista tai draa-maa, asiakkaan ilmaisutar-peen ja–tapojen mukaan. Te-rapiassa voi myös oppia uusia tapoja ilmaista itseään ja saa-da rohkeutta vanhojen estei-den ylittämiseen.

Terapiassa käydään myös kes-kusteluja. Taiteen tekoon osal-listuminen on vapaaehtoista.

Haastattelija: Sairaanhoitaja

Milja Ranta

Tiedustelut: Ryhmä-taideterapeuttiopiskelija, Tommi Ojala puh. 044 7347 500,0400 595 996,www.tommiojala.com

Miten yhdistyksissä tuetaan jaksamista?

9

Porin Mielenterveystoimin-nan Tuki ry on ylläpitänyt Po-rin Hyvän Mielen Taloa Val-takatu 9:ssä jo 14 vuotta. Hy-vän Mielen Talo on mielen-terveyskuntoutujille tarkoitet-tu matalan kynnyksen koh-taamispaikka. Toimitiloissa käy päivittäin 30–40 henkilöä. Heidän on mahdollista ruo-kailla yhdessä, osallistua ryh-miin ja erilaisiin retkiin. Toi-minta mahdollistaa samanlai-sissa elämäntilanteissa olevien vertaistuen.

Tämä kaikki ei olisi mahdol-lista ilman järjestölähtöistä

vapaaehtoistyötä. Tällaises-sa vertaisyhteisössä vapaaeh-toistyö tarkoittaa pitkälti si-tä, että vapaaehtoiset löyty-vät suurilta osin omista riveis-tä eli jäsenistöstä. Jäsenistöllä on mahdollista toimia esimer-kiksi aula-emäntinä ja -isänti-nä, siivoojina, ruuanlaittajina sekä ryhmän ohjaajina Yhte-nä opiskelijalähtöisenä vapaa-ehtoistyöryhmänä on SAMK: in sairaanhoitajaopiskelijat. Näiden opiskelijoiden opin-tosuunnitelmaan kuuluu 60 tuntia vapaaehtoistyötä jossa-kin järjestössä. Kokeilu alkoi syksyllä 2013. Nuoret pääse-

vät kohtaamaan kuntoutujia aidossa ympäristössä ja täy-dentämään luokkahuoneessa tapahtuvaa oppimista.

Yhdistykseen toivotaan tule-vaisuudessa aktiivisia ja toi-minnasta vastuuta ottavia jä-seniä. Jäseneksi haluavat voi-vat ottaa yhteyttä Hyvän Mie-len taloon. Jäsenmaksu 13€/kalenterivuosi.

Kirjoittaneet SAMK:in SH-opiskelijat Petra Rännäli

ja Marie-Louise Horgren,Pia Vahekoski

(toiminnanjohtaja)

Hyvän Mielen TaloValtakatu 9,28100 Pori pmttt@porinhyvis.fipuh. (02) 632 4626

Järjestölähtöistä mielenterveys-työtä hyvän Mielen Talolla

Suhtautuminen kipujen kokemiseen

Selkäkivut ovat tuttuja lähes jokaiselle meistä. Yli 80 pro-senttia suomalaisista kärsii selkäkivuista jossain elämän-sä vaiheessa, mutta joillakin

kivut ovat pysyvästi toiminta-kykyä rajoittava tekijä.

Selkäsairaudet ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava

sairausryhmä Suomessa.

Koska selkäsairaudet rajoit-tavat merkittävästi ihmisen toimintakykyä, on selvää, et-tä se vaikuttaa myös ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Jatkuvan, voimakkaan kivun kanssa eläminen on ihmisel-le henkinen ja fyysinen haas-te, josta selviäminen vaatii tu-kea niin läheisiltä kuin muil-ta saman asian kanssa kamp-pailevilta.

Vertaistuen merkitys on suuri, sillä kokemuksien jakaminen

on voimaa ja toivoa antavaa. Satakunnan alueella tukea sel-käsairauksiin saa Satakunnan Selkäyhdistys ry:ltä. Kivun kanssa kamppailu ja sairauden tuomien muutos-ten hyväksyminen on vaativa prosessi. Toisille muutosten hyväksyminen on helpompaa kuin toisille, omalla suhtautu-misella kipuihin ja muutoksiin on kuitenkin suuri vaikutus.

Jokaisella meistä on valta va-lita ajattelutapansa. Siihen kuinka isoa roolia kivut elä-

mässä näyttelevät, voi vaikut-taa omilla valinnoillaan.

Mitä jos joka päivä miettisi, mikä on mennyt hyvin ja tun-tunut hyvältä? Mikä sinut te-kee onnelliseksi? Mistä sinä haaveilet?

Toivo on kykyä haluta, et-tä huominen olisi. Sinulle ja minulle. Ja myös meidän jäl-keemme.

M. Lindqvist 2004

Satakunnan Selkäyhdistys rywww.sataselka.netsataselka@gmail.comIsolinnankatu 16, 28100 PoriPuheenjohtaja Kaija-Liisa Lohivuopuh. 044 012 1437Sihteeri Marjatta Lahtinenpuh. 050 548 4696

vertaisuudesta voimaa. kuva: ismo vähäsavo

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry on perustettu 15 vuotta sitten.

Toiminnan tarkoituksena on omaishoitajien ja heidän hoi-dettaviensa tukeminen, hei-

dän etujensa ajaminen sekä asemansa parantaminen.

Yhdistys kuuluu valtakunnal-liseen Omaishoitajat ja Lähei-set -liitto ry:n

Yhdistys on saanut RAY:ltä kohdennetun toiminta-avus-tuksen OmaisOiva -toimin-taan Satakunnassa. Yhdistys tekee alueellista lähitoimintaa omaishoitoperheiden autta-misen varmistamiseksi.

Tavoitteena on lisätä omaishoi-tajien ja heidän perheittensä hy-vinvointia ja jaksamista. Tarkoi-tuksena on omaishoitotilantei-den tunnistaminen, omaishoi-tajien tavoittaminen, tiedon ja-kaminen, ohjaaminen sekä tu-en antaminen. Tärkeänä koh-

teena ovat alkavat ja varhaises-sa vaiheessa olevat omaishoita-jat sekä työikäiset omaishoitajat.

Toiminta-alueet Satakunnas-sa ovat Porin, Rauman, Huit-tisten ja Kankaanpään seutu-kunnat. Tärkeää on tehdä yh-teistyötä alueiden omaishoita-jien kanssa, jotta seuduille saa-taisiin tarkoituksenmukaista toi-mintaa. Toimintamuodot:Ovet -valmennukset• 16h valmennusryhmät

omaishoitajille OmaisOiva -ryhmät• määräaikaisia vertaisryhmiä ja toiminnallisia ryhmi OmaisOiva -kioskit• lyhytkestoisia infopisteitä tai -tilaisuuksia omaishoitoon liit-tyvän tietoisuuden ja tukemi-sen mallien levittämiseksi OmaisOiva -kahvilat • avoimia keskustelutilaisuuksia (kahvihetkiä) kaikille kiinnostu-neilleOmaisOiva -spesiaalit• hoivakoulutus, luennot, vir-kistys

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry TOIMISTOAvoinna maanantaisin klo 13–15 Itsenäisyydenkatu 39B 28100 Pori puh. 045 200 8150 toimisto@sataomais-hoitajat.fiwww.sataomaishoitajat.fi

-toiminta Omaishoitajille Satakunnassa

Satakunnan Selkäyhdistys ry

10

Aluksi yhdistyksemme kuului alajaostona Helsingin Sokeri-tautisten yhdistykseen. Vuon-na 1952 tapahtui rekisteröinti omaksi yhdistykseksi.

Tällöin ilmoitettiin toiminnan tavoitteeksi ”kokousten ja esi-telmätilaisuuksien järjestämi-nen ja suullisen ja kirjallisen sokeritautisten asiaa edistä-vän valistustyön sekä samaa tarkoitusta edistävän kustan-nustoiminnan harjoittami-nen, neuvojen ja ohjeiden an-taminen sokeritautisille”.

1964 yhdistyksen nimeksi muutettiin Porin Seudun Dia-beetikot ry ja 1989 tilat nimet-

tiin Satakunnan Diabetesase-maksi. Yhdistyksemme tavoitteena on edelleen järjestää diabe-testietoa lisääviä ja omahoi-toa tukevia luentotilaisuuk-sia. Kerhotoimintamme kat-taa perheet, työikäiset ja elä-keläiset. Vertaistuen tärke-ys korostuu kerhotoiminnas-sa, samassa tilanteessa olevat tuntevat yhteenkuuluvuutta ja tukevat toinen toisiaan. Erilai-set virkistystapahtumat, teat-terissakäynnit ja matkat ovat jäsenistön keskuudessa suosit-tuja, edistävät mielenvirkeyt-tä ja sopeutumista sairauden tuomiin haasteisiin vieraissa-kin olosuhteissa. Diabetesta sairastavien lasten vapaa-ajan leirit kuuluvat toimintaamme.

Tiloissamme lääkärit ja jalko-jenhoitajat pitävät vastaanot-tojaan omina toimintoinaan. Sairaanhoitajan vastaanotol-le pääsee ilman ajanvaraus-ta tiistaipäivinä. Kuka tahan-sa voi tulla mittauttamaan ve-rensokerinsa, kolesterolinsa ja

verenpaineensa. Samalla voi-daan keskustella diabetekseen liittyvistä riskitekijöistä tai hoi-toon liittyvistä asioista. Ilmoi-tus vastaanotosta on aina sa-man päivän ”menot” palstalla Satakunnan Kansassa.

Myymälästämme voi hank-kia verensokerin ottoon liitty-viä välineitä, lisäksi myös keit-tokirjoja, adresseja ja kiristä-mättömiä sukkia. Toimiston/myymälän aukioloajat ja hen-kilötiedot löytyvät kotisivuil-tamme.

Porin SeudunDiabeetikot ry. www.porinseudun-diabeetikot.rytsto@porinseudun-diabeetikot.fi puh. 044 744 4610Valtakatu 5 D 45, 28100 Pori

porin Seudun diabeetikot ry.

11

vapaaehtoistyöllä hyvinvointia

Mielenterveys on tärkeä voi-mavara ja oleellinen osa ter-veyttä. Vapaaehtoistyö on yksi tapa pitää mielenterveyttä yl-lä. Porin perusturvan Vapaa-ehtoistoiminnan keskus Lii-sa tarjoaa saatto- ja asiointi-

apua esim. lääkäriin, aamus-oittoja yksin asuville, sekä eri-laista kerhotoimintaa. Lisäk-si vapaaehtoiset toimivat mm. ryhmien vetäjinä ja erilaisis-sa tapahtumissa. Liisan yhte-ydessä toimii myös SPR:n ys-tävävälitys.

Kokemuksia LIISAsta:Mieheni kehotuksesta lopetin uupuneena raskaan työn, ryh-dyin vapaaehtoistyöhön.• Sisustin, autoin kahvilassa, luottamus itseeni ja omaan tekemiseeni kasvoi. Mielek-kään tekemisen, tuen ja kehu-jen kautta, opin arvostamaan

omaa työtäni.• Läheiseni hyväksyivät vapaa-ehtoistyöni, johon kuului myös ystävätoiminta, tästä suhteesta sain itselleni paljon. Olimme ystäviä 13 vuotta, hänen elä-mänsä loppuun asti. Nyt mi-nulla on uusi ystävä.• Hyvä koulutus ja tuki innos-tavat jatkamaan. Minulle va-paaehtoistoiminta on joskus haastavaa, mutta antoisaa ja opettavaista, yhteishenki on hyvä. Ei aina tiedä, mitä oma pieni teko merkitseekään toi-selle. • Lopetettuani pitkän ja ras-kaan työuran, terapeuttini

ohjasi minut Liisaan, menim-me yhdessä. Olin arka, mutta innoissani. Sain vaikeiden ai-kojen jälkeen mahdollisuuden aloittaa uuden elämän. • Liisa on neutraali paikka, jos-sa saa olla anonyyminä oma itsensä, itsemääräämisoike-us toteutuu. Liisaan voi aina tulla, mutta ei ole pakko. On mahdollisuus toteuttaa itse-ään, tehdä asioita joista naut-tii, saaden tukea. Liisa on mi-nulle kuin toinen koti.• Olen saanut luottamuksellis-ta vertaistukea: inhimillisyys, hyväntahtoisuus, tasa-arvoi-suus ja kunnioitus helpottavat

luottamusta. Olen pystynyt käsittelemään ja hyväksymään vaikeitakin asioita luotettavien ihmisten kanssa, huolehdim-me toisistamme positiivisessa mielessä. Kiitosta olen saanut runsaasti ja olen oppinut ar-vostamaan omaa tekemistäni. • Reunaehtojen ja luottamuk-sen ylläpitäminen, sekä kilpai-luhenkisyyden rajoittaminen ovat tärkeitä arvoja, joita toi-voisin Liisassa jatkettavan. Tunnen itseni tarpeellisek-si, pystyn pitämään itseni ja elämäni koossa. Vapaaehtois-työ on kaiken kattavaa hyvin-vointia.

Vapaaehtois-toiminnan keskus Liisa Isolinnankatu 16, yhteisökeskus, Merja Majalahti p. 044 701 6640http://www.pori.fi/palvelut/v/vapaa-ehtoistoiminnankeskus-liisa.html.stx

Käsityöt ovat monen intohi-mo ja pimeiden syysiltojen rattoisa harraste. Käsillä teh-dessä aika kuluu ja ajatus len-tää. Lopputulos on toisinaan palkitseva, mutta koko pro-sessi on tärkeä –idean synty-minen, materiaalien hankin-ta, toteuttaminen ja lopputu-loksen ihastelu.

Materiaalipankissa on muka-va seurata kuinka haltioissaan joku voi olla materiaaliaarteis-ta, joita joku toinen ehkä pitäi-si pelkkänä roskana. Kierrä-tysmateriaalissa hienointa on sen monipuolisuus, helppo saatavuus ja olematon hinta. Materiaalin suhteen olemme siis tasa-arvoisia, vain mieliku-vituksen määrää on annostel-tu eri kauhoilla eri ihmisille! ”Käsityön terapeuttisuudessa keskeisenä lähtökohtana voi-daan pitää käsityön sisältämää sisäistä psyykkistä prosessoin-tia sekä toiminnan antamaa mahdollisuutta asioiden ajalli-seen etäännyttämiseen ja sym-boliseen erittelyyn” (Pöllänen 2006).

Eli askartelu kannattaa!

Porin seudun materi-aalipankki -hankkeen tarkoituksena on saada ylijäämämateriaalit yh-teisöjen käyttöön keski-tetysti ja veloituksetta. Hanketta hallinnoi Po-rin kaupungin ympäris-tövirasto. www.pori.fi/materiaali-pankki

Askartelemalla oivalluksia ja onnistumisia

Johtokoru. kuva: leila Stenroos

s-kanava.fi/satakuntafacebook.com/SatakunnanOsuuskauppa

Hyvinvointia osuustoiminnalla

12

Yhdistyksen tarkoitus on edistää mielenterveyttä, yh-distää ja aktivoida kotikun-nan ja sen lähikuntien alu-eella asuvia mielenterveys-potilaita ja -kuntoutujia se-kä heidän läheisiään. Ke-hittää mielenterveyspalvelu-jen saatavuutta, laatua ja ta-soa sekä tehdä ennaltaehkäi-sevää työtä mielenterveyden alueella. Yhdistys on potilas-yhdistys ja sen toiminta pe-rustuu vertaistuen aatteeseen.

Yhdistyksen matalankynnyk-sen kohtaamispaikka, Rau-man Hyvän Mielen talo, on vertaistuen kehittyvä keskus, joka on avoinna kesä- elokuu-ta lukuun ottamatta seitsemä-nä päivänä viikossa ja sinne ei tarvita lähetettä. Kohtaa-

mispaikkaan ovat kaikki ta-sa-arvoisesti tervetulleita ja sitä pitävät avoinna 39% va-paaehtoiset vertaistukihenki-löt. Kaikki yhdistyksen auki-oloaikojen ulkopuolella pidet-tävät ryhmät (masennus, pa-niikkihäiriö, miesten sekä kä-

sityöpiiri) pyöritetään vapaa-ehtoisin vertaistukivoimin.

Vertaistuen aate on yhdis-tyksemme ideologia ja sielu. Kaikki vertaistukitoiminnot tehdään vapaaehtoistyönä. Päätoimintaamme on mie-

lenterveyskuntoutujien asu-misen tukeminen vertaistuki-toimin. Rauman hyvän mie-len talossa on yhdeksän tu-kiasuntoa mielenterveyskun-toutujille. Jokaisella asukkaal-la on oma nimetty tukihenki-lö. Tuki tuettavan ja tukihen-kilön välillä räätälöidään yksi-löllisesti kunkin asukkaan tar-peisiin.

Asumisen tukeminen on hy-vin monimuotoista. Se on usein neuvontaa, keskustelua, ongelmien ratkaisua, yhdes-sä tekemistä, tukihenkilö on arjen apu ja rinnalla kulkija. Kukin asukas asuu omassa ko-dissaan, asunnossaan, omien tottumustensa ja – tapojensa mukaisesti tukihenkilön avus-tamana. Tavoitteena on asuk-kaan kuntoutuminen itsenäi-seen asumiseen omillaan.

Rauman Mielen-terveysyhdistys Friski Tuult ry.www.friskituult.fipuh. 02821 1065Luca Nordfors, puheenjohtajapuh. +358 4070 16026luca.nordfors@friskituult.fitoiminnanjohtaja Päivi Lavoniuspuh. +358 4563 5436toiminnanohjaajaSari Viitanenpuh. +358 4526 50134

365 päivää vertaistukea vuodessa

hyvän mielen talon asukkaita asukaskokouksessa olohuoneessamme toiminnanohjaa-ja Sari viitasen (toinen vasemmalta) johdolla.

SAMDY ry on perustettu v.1995 erityislasten vanhem-pien ja valikoituneiden am-mattihenkilöiden toimesta.

Yhdistyksen aktiivit tekevät ennaltaehkäisevää mielenter-veystyötä olemalla vertaistu-kena neurologisten erityislas-ten vanhemmille, läheisille se-kä asianosaisille nuorille ja ai-kuisille.

Joukossamme on eri-ikäisiä elämässään vaikeuksia koh-danneita henkilöitä, joille on saattanut tulla mielentervey-dellisiä ongelmia. Pyrimme

tukemaan heitä osaamisem-me puitteissa ja myös ohjaa-malla heitä palveluiden pa-riin, joista saa apua. Vertais-tukihenkilöt ovat oman elä-mänkokemuksen omaavia lasten vanhempia tai asian-osaisia, jotka ovat valmiita ja-kamaan tieto-taitonsa muil-le. Yhdistyksen yhteyshenki-löt vaihtavat mielellään ko-kemuksia yhteydenottajien kanssa, heihin voi ottaa epä-röimättä yhteyttä.Vapaaehtoistyön pohjalta toi-mivan yhdistyksemme ei ole mahdollista järjestää koulu-tuksia tai luentoja, vaan toi-mimme pääasiassa virkistyk-sen tuottajina koko perheille ja tarjoamalla myös sitä kaut-ta vertaistukea ja arjessa jak-samista.

Yhdistyksen tapahtumiin ei liity ennakkoluuloja tai odo-tuksia, vaan ne ovat kaikil-le avoimia ja niihin saa osal-

listua omana itsenään. Erityi-sesti lapset ja nuoret kokevat ”kuuluvansa joukkoon”, van-hemmat taas voivat rentoutua pohtimatta ”mitä muut ajatte-levat”. Näin pyrimme ennal-taehkäisemään erityisvaikeuk-sien kanssa elävien perheiden ja yksilöiden mielenterveydel-lisiä haittoja sekä vahvista-maan osallisten itsetuntoa.

Satakunnan Autismi-, ADHD- jaDysfasiayhdistys SAMDY rySatakunnan yhteisökeskusIsolinnankatu 16. Poriwww.samdy.infosamdy@samdy.infopuheenjohtaja@samdy.infopuh. 044 346 0898

Ennakkoluulotonta vertaistukea

Jokivuotisen syysretken tunnelmia.

”kYllä Se vAAn On niin että tOiSet OvAt herkemPiä kUin tOiSet”

13

Vanhan poliisilaitoksen en-tisissä putkatiloissa toimin-taansa harjoittava Satakun-nan yhteisökeskus tekee yh-teistyötä maakunnan yhdis-tys- ja vapaaehtoistoimijoi-den kanssa ja kannustaa nii-den toimintaa.

Se tarjoaa tukea, tietoa, tilo-ja ja toimintaa jäsenilleen se-kä muille yhdistyksille, jotta nämä voisivat elinvoimaisina edistää väestön terveyttä sekä

fyysistä, psyykkistä ja sosiaalis-ta toimintakykyä.

Vapaaehtoistyöllä mielen hyvinvointia

Vapaaehtoistyön kautta mo-net eritaustaiset ihmiset pää-sevät kokoontumaan yhteen. Tapahtumat antavat yksinäi-sillekin mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja saada tukea. Vapaaehtoistyössä yhdistyvät-kin antaminen ja saaminen, jota kautta kaikki osapuolet voivat kokea onnistumisen se-kä hyvän olon tunteita.

Satakunnan yhteisökeskuk-sen hallituksessa ja hallinto-työryhmässä vapaaehtoisena toimiva Marjatta Lahtinen kuvailee yhteisökeskusta tasa-vertaiseksi kohtaamispaikaksi

ja painottaa sen olevan ennen kaikkea kohtaamiskeskus, jos-sa hänkin on päässyt tutustu-maan useisiin uusiin ihmisiin.

”Voin olla mukana edistämäs-sä muiden henkistä ja fyysis-tä hyvinvointia, mikä tuo hy-vinvointia myös itselle” tote-aa Lahtinen kysyttäessä yhtei-sökeskuksen toiminnan ja pal-veluiden vaikutuksista mielen-terveyteen.

Myös miesten saliparlament-tia pitänyt vapaaehtoinen Mikko Harittu kokee yhteisö-keskuksen mahdollistavan uu-siin ihmisiin tutustumisen.

Hän myös kehuu sen palvelu-tarjontaa ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistäjänä: ”Yh-teisökeskus tarjoaa monia hie-

noja palveluita, joista monet varmasti saavat piristystä elä-määnsä.”

Tapio Myllymaa, Lehtori, KM ja

Sarita Kallio Terveys osamisalue,

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Satakunnan yhteisökeskusIsolinnankatu 1628100 Poriwww.yhteisokeskus.fifacebook.com/satakunnanyhteisökeskuspuh. 044 740 9922Avoinna: ma–to 9–15, pe 9–14

Satakunnan Yhteisökeskus hyvinvointia tukemassa

vapaaehtoisena on kivaa tuumaavat marjatta ja mikko.

Poikani Joni oli 16, kun ero-simme riitaisesti. Joni oli kiltti; ei halunnut kuormittaa meitä. 18 täytettyään hän poltti tu-pakkaa ja joi viikonloppuisin. Joni menestyi kuitenkin lukio-opinnoissaan ja sai valkolakin hyvin arvosanoin.

Kesällä huolestuin. Joni vain nukkui päivisin ja hänen kave-

ripiirinsä oli muuttunut. Hän oli öitäkin pois. Joni lakkasi puhumasta asioistaan minul-le, vaikka aiemmin välimme olivat läheiset.

Kerran töistä tullessani löy-sin Jonin jälleen nukkumasta ja sanoin, että et ole enää ol-lenkaan oma itsesi. Otimme yhteyttä nuorisopsykiatriaan eli ”nupoon”, josta Joni sai-kin apua. Yliopisto-opintojen alkaessa näytti paremmalta: hän tapasi Katin, jonka kans-sa muutti yhteen.

Alkutalvesta aloin jälleen ha-vaita huolestuttavia merkkejä. Kyselin Jonilta, vieläkö tämä käy ”nupolla”? Joni tiuskaisi: -Huolehdi omista asioistas.

Vuodenvaihteessa Kati soit-ti hädissään ja kertoi Jonin tulleen sekavana kotiin. Ka-ti epäili, että Jonin kaveripo-

rukassa käytetään kannabis-ta. Menin hädissäni poikani asunnolle. Löysin Jonin ahdis-tuneena ja vainoharhaisena.

Veimme Jonin päivystykseen. Lääkäri kirjoitti lähetteen psy-kiatriseen sairaalaan. Olin häkeltynyt ja peloissani. Syy-

tin itseäni. Miksi näin kävi?

Sairaalasta sain esitteen omaisyhdistyksestä. Muuta-

man viikon kuluttua rohkais-tuin osallistumaan yhdistyk-sen vertaistukiryhmään. Se oli hyvä: helpotti tavata muita, jotka olivat kokeneet samoja tunteita. Jälkeenpäin olen to-dennut, että elämä jatkuu kui-tenkin.

Omaiset mielen-terveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry.kohderyhmä: mielenterveys-kuntoutujien omaisettoiminta: tietoa, tukea ja toivoa omaisilletoimisto: Hallituskatu 10, Porinettisivut: omaisetlasu.orgFacebook: facebook.com/omaiset

Syksy muutti elämämme

kuvan henkilöt eivät liity tähän tositapahtumiin perustuvaan tarinaan.

Joukko kirjoittajia, omakus-tantajia, taittajia ja kustannus-toimittajia kokoontui jo tois-sa kesänä perustamaan uut-ta kirjakauppaa Satakuntaan.

Uusi yritysmuoto, yleishyödyl-linen osakeyhtiö oli vasta hil-jattain tullut käyttöön Suo-messa. Yrityksemme on ta-vallisen osakeyhtiön ja taval-

lisen voittoa tavoittelematto-man yhdistyksen välimuoto. Se ei maksa voittoa eikä palk-kaa omistajilleen.

Tästä toimintatavasta on saa-tu muutamia etuja: ensinnä-kin voittoa tavoittelematon yhtiö voi saada julkisilta ta-hoilta samoja etuisuuksia kuin yhdistykset.

Julkisia tukia ei ole juuri haet-tukaan mutta yritys on saanut useita merkittäviä yksityista-hojen kirjalahjoituksia antik-vaariseen valikoimaansa, var-sinkin kolmesta toimintaam-me tukeneesta lehtiitoimituk-sesta ja päätoimittajilta ympä-ri Suomea.

Tavalliseen yhdistykseen ver-

rattuna meillä on toisaalta kykyä maksaa ainakin osake-pääomallamme asianmukai-nen korvaus esimerkiksi työn-sä lopettavalle kirjakauppi-aalle, jonka tulisi saada tilin-sä päätettyä päästäkseen yrit-täjäeläkkeelle oikeassa järjes-tyksessä.

Liikkuvan kirjakauppamme

Mikä ihmeen Satakunnan tapahtumakirjakauppa?

liki 6000 kirjan varastomyy-mälä on Karvian nuoriso-seurantalo Sampolan yläker-rassa. Siellä pääsee käymään sopimalla näytöstä puh. 044 722 6292 tai ottamalla yh-teyttä vaikkapa Facebookilla tai sähköpostilla.

Putiikki jalkautuu myymään kirjoja ja tapaamaan kirjojen ja kirjoittamisen vakavia har-rastajia noin kerran kuussa Satakunnassa ja ympäristössä.

juha.suni@wippies.fi

Satakunnan Tapahtuma-kirjakauppa Oy- yleishyödyllinen osakeyhtiö- yritysmuoto joustavuuden perusteella- perustamissanat lausuttu jo 2012- kiinteä toimipiste Karviassa- ei kustanna kirjoja- Facebookissa

14

Tehtaankatu 16, 38700 KANKAANPÄÄ Puh 02-572 2493TOIMI-TARMO KY

KYLMÄTEKNIIKKA

Jääkaapit – pakastimet – kylmiötSuurtalous- ja laitoskoneetMaalämpöpumput

yli 30 v. kokemus kylmälaiteasennuksistaTukes-lupa yli 3 kg kylmäainetta

sisältäville laitteille.

kahvila-konditoriaKeskuskatu 51, 38700 Kankaanpää

Puh. 045 112 0211 www.kahvilapostelli.fi

Sillanpäänkatu 1, 38710 KANKAANPÄÄPuh. 02 578 3795

info@satamotors.com

www.satamotors.com

15

Tutkimusten mukaan turvat-tomuuden tunne on lisäänty-nyt kansalaisten keskuudes-sa. Koko kansaa järkyttäneet ampumavälikohtaukset ker-tovat omaa tarinaansa muun muassa syrjäytymisestä, mie-lenterveydestä ja ihmissuhtei-den merkityksestä.

Järkyttävän kokemuksen jäl-keen on tervettä ja normaa-lia, että reagoit. Voimakkai-ta tunteita saattaa aiheuttaa myös ajatus, mitä olisi voinut tapahtua. Toiset reagoivat sa-massa tilanteessa voimak-kaammin, toiset lievemmin. Epätavallisten tilanteiden ai-heuttamat normaalit reakti-ot lievittyvät ajan myötä. To-sin ne saattavat ilmetä uudel-leen pitkänkin ajan kuluttua. Reagoimalla työstät kokemus-

ta mielessäsi. Vähitellen toivut järkyttävästä kokemuksesta ja elämä jatkuu. Puhu muille ko-kemuksistasi. Kerro mitä ajat-telit ja tunsit onnettomuuden aikana ja sen jälkeen. Puhu-malla työstät ikävää kokemus-tasi.Punaisen Ristin tarjoamalla henkisellä tuella ehkäistään ja lievitetään äkillisten kriisi-tilanteiden aiheuttamia jälki-vaikutuksia. Autamme onnet-tomuuksien uhreja ja äkillisen kriisin kokeneita yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Henkisen tuen valmius-ryhmä Satakunnan alueellaSuomen Punaisen Ristin hen-kisen tuen ryhmät ovat aloit-taneet toimintansa Satakun-nassa 1.6.2010. Toiminnasta

on tehty sopimus sairaanhoi-topiirin kanssa. Ryhmien toi-mintaa ohjaa SPR:n henki-sen tuen valtakunnalliset laa-tusuositukset. Ryhmissä toimii yhteensä yli 70 vapaaehtoista.

Ryhmän toimintaHenkisen tuen valmiusryhmä tarjoaa apua muutaman en-

simmäisen vuorokauden aika-na. Ryhmän jäsenet ovat pää-osin maallikoita, jotka ovat saaneet henkisen tuen koulu-tuksen. Ryhmä toimii viran-omaisten lisänä/apuna/hä-lyttämänä henkisen ensiavun antajina esimerkiksi onnetto-muuden uhrien tai kadonnei-den ihmisten omaisten tuke-

na. Hälytyksiä voi tulla ympä-rivuorokauden vuoden jokai-sena päivänä.

Ryhmien toiminta-alueet Pu-naisen Risti Satakunnan piiriRyhmien toiminta-alueet on jaoteltu Punaisen Ristin Sata-kunnan piirin osastojen mu-kaan seuraavasti: Karhuseutu

(Pori, Ulvila, Kullaa, Noor-markku, Pomarkku, Ahlai-nen, Merikarvia), Pohjois-Satakunta (Kiikoinen, Jämi-järvi, Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Siikainen, Lavia), Sastamalan seutu (Vamma-la, Punkalaidun, Äetsä, Mou-hijärvi, Suodenniemi, Ikaali-nen), Keski-Satakunta (Ko-kemäki, Harjavalta, Nakkila, Huittinen) ja Rauman seu-tu (Rauma, Eurajoki, Lap-pi, Eura, Honkilahti, Säkylä, Köyliö).

Lisätietoja henkisen tuen val-miusryhmien toiminnasta: SPR SATAKUNNAN PII-RISTÄ:

Punainen RistiEnsiaputoiminnan koordinaattoriEsa Vastamaa, esa.vastamaa@punainenristi.fipuh. 020 701 2825 tai 040 760 7141

kuva: mari vehkalahti/Punainen risti

punaisen Ristin henkisen tuen valmius-ryhmätoiminta Satakunnan alueella

Satakunnan Vanhustuki ry on perustettu vuonna 2003. Se toimii ikäihmisten psyykki-sen, fyysisen ja sosiaalisen hy-vinvoinnin edistämiseksi ja ar-vokkaan vanhenemisen tur-vaamiseksi.

Yhdistys toimii myös asiantun-tijana vanhuuteen ja vanhene-miseen liittyvissä asioissa, aut-taa terveyden- ja sairaanhoi-toon sekä asumiseen liittyvis-sä asioissa. Yhdistys järjestää kaikille avoi-mia luento- ja keskustelutilai-suuksia, liikunta- ja pienryh-mätoimintaa, retkiä ja teatte-rikäyntejä. Satakunnan Van-hustuki ry:n toimipiste sijaitsee

Porissa Satakunnan yhteisö-keskuksessa, Isolinnankatu 16.

Koko toimintansa ajan yh-distys on tehnyt kiinteää yh-teistyötä opiskelijoiden kanssa opinnäytetöiden ja harjoittelu-jaksojen kautta.

Ikääntymissuunnitelma tulevaisuuden tukenaSatakunnan ammattikorkea-koulusta keväällä 2014 val-mistuneet sairaanhoitajat Jon-na Yli-Anttila ja Jela Jokinen tekivät koulutusohjelmaan kuuluvan opinnäytetyön Van-hustuki ry:n toiminnanjohta-ja Irma Roinisen ehdottamas-ta aiheesta Ikääntymissuun-nitelma.

Tämä aihe ja sen tekeminen on Satakunnan alueella on uusi.

Ikääntymissuunnitelman tar-koituksena on tuoda esiin ikääntyvän henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, jot-ka auttavat häntä kokemaan ikääntymisensä mielekkäänä ja turvallisena.

Ryhmän jäsenet saavat kokea tulevansa kuulluksi, tuntea muiden kiinnostusta itseään kohtaan sekä tuottaa muille ryhmäläisille vertaistukea. Par-haassa tapauksessa ryhmässä kasvaa me-henki ja ryhmän jäsenet saavat uusia tuttavuuk-sia tai jopa ystäviä. Ikääntymissuunnitelman voi toteuttaa joko ryhmätoiminta-na, kahdenkeskisesti ohjaajan kanssa tai itsenäisesti. Suunni-telman tekeminen antaa osal-listujille henkistä tasapainoa ja positiivista asennetta ikäänty-mistä kohtaan.

Ikääntymissuunnitelman ta-voitteena on etsiä henkilön sosiaalisen tuen tarpeet ja se, millä tavoin tarpeisiin voidaan vastata.

Etsitään myös niitä voimavaro-ja, joiden avulla ikääntyvä sel-viää arjesta. Ikääntymissuun-nitelman avulla ikäihminen voi itse suunnitella tulevaisuuttaan ja ikääntymistään. Suunnitel-ma kattaa koko elämän.

Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat, sillä suunnitel-

man tarkoituksena on ylläpitää ikäihmisen oma- toimisuutta mahdollisimman pitkään.

On tärkeää, että ikääntyvä ko-kee vaikuttavansa omaan elä-määnsä säilyttäen itsemäärää-misoikeutensa sekä siihen, mi-tä hänelle tapahtuu ja millä ta-valla.

Oman tahdon miettiminen ja suunnitteleminen auttavat pe-rehtymään tulevaisuuteen ja mahdollisiin kriisitilanteisiin.

Jonna Yli-Anttila ja Jela Jokinen

Satakunnan Vanhustuki ryIrma Roininen, toiminnanjohtaja Ritva Kangassalo toiminnanjohtaja puh. 044 026 3546, 044 335 4252,puh. 050 438 6999 sp.irmaroininen@gmail.com ritva.m.kangassalo@gmail.comYhdistykset kotisivut: www.yhteisokeskus.fi

Opinnäytetyöt Satakunnan vanhustuki ry:n toimintamuotona

irma roininen

ritva kangassalo

”APUA, minä-kö mUkA tAr-

viin APUA?”

”miten mielen-

terveYS näkYY?”

16

Meillä kaikilla on muisti. Muistin ongelmista puhutaan nykyään paljon, onhan vä-estön ikääntyminen ja muis-tisairaiden (esim. Alzheime-rin tautia sairastavien) mää-rän lisääntyminen suuri kan-santerveydellinen haasteem-

me. Myös työikäiset ovat huo-lissaan muististaan, lähes jo-ka viides työikäinen ilmoittaa kyselytutkimuksissa kärsivän-sä muistin tai keskittymisen vaikeuksista.

Muistiin vaikuttavat monet

tekijät ja pelkästään koettu-jen oireiden on usein vaikea sanoa, onko aihetta huoleen. Vaatimukset muistin toimin-nalle ovat nykyaikana kasva-neet. Työelämä muuttuu no-peasti ja työvälineiden, työ-tehtävien ja olosuhteiden no-

peat muutokset voidaan ko-kea kuormittaviksi. Stressi ja uupumus näyttäytyvät muis-tihäiriöinä.

Samaan aikaan osa ihmisistä voi kokea putoavansa vauh-dista. Yksinäisyys ja mielialan lasku voivat aiheuttaa aloi-tekyvyttömyyttä ja heiken-tää toimintakykyä. Hoitama-ton masennus vaikuttaa aivo-jen ja muistin toimintaan mo-nin tavoin, keskittyminen ja tarkkaavaisuus heikentyvät ja uusien asioiden mieleen pai-

naminen on työlästä. Muisti-vaikeuksien aiheuttamat ar-jen epäonnistumiset saattavat alentaa mielialaa entisestään.

Omaa muistiaan voi hoitaa pitämällä huolta omasta ai-voterveydestään. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muis-tin toimintaa, auttaa hallitse-maan stressiä ja ehkäisee mie-lialan laskua. Säännöllinen lii-kunta, monipuolinen ravinto ja riittävä uni hoitavat muis-tia ja vähentävät muistisairau-den riskiä.

Oletko huolissasi omasta tai läheisesi muistista? Onko si-nulla tai läheiselläsi diag-nosoitu muistisairaus? Halu-aisitko jutella muistiasioista, arjen pärjäämisestä tai vaik-kapa palvelu- ja etuusasiois-ta? Sinua varten Satakunnas-sa toimii Muistiluotsi, joka on Muistiyhdistysten yhteinen maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus, jonka neuvonta-palvelut ovat asiakkaille mak-suttomia.

Ota yhteyttä Satakunnan maakunnan yleiseen muisti-neuvontaan!Muistineuvoja Minna Reunanen puh. 040 568 8722minna.reunanen@muistiturku.fiMetsämiehenkatu 2 H, 28500 Pori

hyvä mieli, parempi muisti!

muistiluotsin muistineuvoja minna reunanen (oik.) kankaanpään omaishoitomessuilla.

Olemme porin interseura

Joulussa ovat mukana perheet.

Kansainvälinen Porin Inter-seura antaa jäsenilleen ja ys-tävilleen mielekästä tekemis-tä. Olemme toimintatavoil-tamme kansanvälinen pori-lainen yhdistys. Interseuras-sa voit tutustua järjestöelä-mään ja välillä lennokkaisiin-kin tehtäviin, kehittää itseäsi ja kokea kansanvälistä tuntu-maa omassa kotikaupungissa-si. Yhdistykseen kuuluvat po-rilaiset ja eri maailman eri kolkista tänne asumaan saa-puneet ihmiset. Kaikki mitä teemme toteutamme yhdes-sä tehden.

Periaatteisiimme kuuluu tal-kootyö. Si se on meillä yk-köstilalla antaen paljon. Ide-ana meillä on yhteistyö mui-den järjestöjen kanssa. Teem-me paljon asioita erilaisten ta-

hojen kanssa ja tuloksena on jaettu ilo. Ennen kokematon ja sen toteuttaminen tuottaa aina tuloksia auttaen kotiu-tumisessa. Suosittu ekomat-kailu sopii kaikille. On tärke-ää tutustuttaa ihmiset meikä-läiseen luontoon, jokamiehe-noikeuksiin.

Satakunnassa on paljon näke-mistä. Perinnekulttuuri on tär-keää, siksi vuosittainen Kan-sainvälinen joulujuhla on pe-rinne. Se vetää lasiperhei-tä mukaan, saaden liikkeel-le kaikenikäiset ihmiset. Ylei-sön keskuudessa on henkilöi-tä saaden samalla ensituntu-maa suomalaiseen jouluun. Suosituilla leireillä tulevat tu-tuksi luontoretkeilyyn liittyvät asiat ja kaikki pääsevät kokei-lemaan omaa osaamista sieni

ja marjametsässä. Tilaisuuksi-en suosikkeina ovat suomalai-nen sauna ja iltanuotio.

Toimintaamme pääsee hel-posti. Osallistuminen on mak-sutonta tai maksut ovat alhai-sia.

Porin Interseuraan on helppo tulla – Tervetuloa!

Porin Interseura ry.c/o Marie-Claude Anttonen, Ollinmäentie 10, 29900 MerikarviaPuheenjohtaja Marie-Claude Anttoneninterseura.pori@gmail.compuh. 040 569 0152

4H-toiminnan tunnetuin muoto lienee kouluikäisten kerhot. Myös Susanna Ro-nimus, 22, aloitti oman 4H-uransa Ruosniemen 4H-ker-hossa vuonna 2000.

”Siellä oli hauskinta TOP-tehtävien tekeminen, käsityöt ja kokkaaminen” kertoo Su-sanna. ”TOP-tehtäviä teim-mekin todellla paljon. Ker-hossa oppi paljon uusia tai-toja hauskanpidon lomassa.” Susanna summaa.

13-vuotiaana 4H avasi uusia mahdollisuuksia muun mu-assa työpalvelukurssien muo-dossa. ”Olen käynyt työpalve-lu-, dogsitter- ja kerhonohjaa-jakurssin.” Susanna pääsi it-sekin ohjaamaan Ruosniemen kerhoa ja myöhemmin van-

hemmille nuorille suunnat-tua K13-klubia.”Työpalvelun puolella tein paljon siivousta, ikkunanpesuja ja haravointia.

Dogsitterinä pääsin hoita-maan erilaisia eläimiä. Lapsi-parkeissa olen myös ollut oh-jaajana jo monta vuotta” Su-sanna muistelee.

Susannalla on oma 4H-yri-tys, LemmikkiHelppi, joka tarjoaa eläintenhoitoa Poris-sa. Useampana kesänä hän on pakannut lannoitesäkkejä kierrätykseen. ”Kaikista mie-leenpainuvin kokemukseni on ollut Clover Power kansainvä-lisyyshankkeen Vironmatka. Ylitin itseni ja lähdin kehnolla englannintaidollani sinne oh-jaajaksi”, kiteyttää Susanna.

4 faktaa:• Suomen suurin nuorisojär-jestö, jäseniä n. 70 000, yhdis-tyksiä 250. • 4H-jäsen kasvaa vastuulli-seen ja yritteliääseen aikui-suuteen. Tekemällä opitaan!• Kursseilla nuori syventää osaamistaan ja parantaa näin valmiuksia aktiiviseen kan-salaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään.• 4H = Head - Harkinta, Hands - Harjaannus, Heart - Hyvyys ja Health - Hyvin-vointi

Porin 4H-Yhdistys ryIsolinnankatu 1628100 PORIpori@4h.fipuh. 050 561 5268

hyvällä harrastuksella hyvinvointia

mikko ja Susanna lannoitepussitalkoissa.

17

Kun venäläinen opettaja muutti Suomeen reilut kolme vuotta sitten, hän ei osannut aavistaakaan mihin oli joutu-massa.

Katrina (nimi muutettu) pää-tyi avioliiton myötä Pietarin miljoonavilinästä Porilaiseen lähiöön, joka oli sosiaaliselle ja aktiiviselle naiselle järkytys. ”Kuin olisi muuttanut keskel-

le metsää”, hän kuvaa ja lisää, ettei naapureita nähnyt kuin kerran päivässä ja silloinkaan he eivät puhuneet hänelle. Tuli pitkä, yli seitsemän kuu-kauden jakso, jolloin Katrina odotti oleskelulupaansa. Maa-ilma alkoi muuttua mustaksi. ”Ajatukset kiersivät kehää. Koin olevani vankilassa. Laih-duin rajusti ja kuvittelin, että olen sairastunut syöpään.” Lääkäri totesi tutkimusten jäl-keen, että ongelma piili muu-alla. Se oli masennus, jonka taustalla oli kulttuurishokki.

Katrina kieltäytyi lääkkeistä ja päätti jaksaa lastensa takia. Lopulta oleskeluluvan myötä asiat alkoivat kirkastua ja ko-

toutuminen lähti käyntiin.

Katrina pääsi suomen kielen kurssille, jossa oppi filologian koulutuksensa myötä kielen nopeasti. Kielitaidon kartut-tua oli helpompi työllistyä ja Katrina löysi töitä. ”Sain te-kemistä ja tutustuin uusiin ih-misiin.

Ympyrät laajenivat” Ruoka-halu alkoi palata, sängystä oli helpompi nousta. Masennus parani. ”Olen tänään onnel-lisessa asemassa”, Katrina sa-noo ja hymyilee aurinkoisesti.

Masennuksesta ei näy enää jälkeäkään. Hän on nykyi-sin aktiivisesti mukana työelä-

mässä, omaa hyvät verkostot ja auttaa omalta osaltaan uu-sia maahanmuuttajia kotiutu-maan Suomeen.

Sari Hietanen

Satakunnan Monikulttuuri-yhdistys ryKansainvälinen kohtaamispaikkaIsolinnankatu 28, PoriPuh. 02 621 22 44monikulttuuri@pori.fiToiminnanohjaajan sijainen Pia Aaltonen

Miljoonakaupungista metsään

Suomi-Venäjä-Seura on maamme suurin noin 16000 jäsenen ystävyysseura. Venä-jään perehtyminen on antoi-saa ja siitä saa paljon, koskaan ei naapuristamme opi liikaa. Meillä Suomi-Venäjä-Seuran Porin osastossa venäläisyyteen liittyvä ei ole vierasta.

Venäjän ja siihen kuulu-vat asiat ovat tuttuja ja uu-sia uria etsitään toisten yhdis-tysten kanssa. Matkat ja mat-

kailuillat ovat olennainen osa toimintaamme. Meillä avoi-muus, läpinäkyvyys ja moni-kansallisuus ovat kulmakiviä.

Porin osasto järjestää luen-totilaisuuksia, retkiä, kokous-toimintaa, konsertteja ja te-kee humanitääristä työtä Po-rissa käyvien venäjää puhuvi-en merimiesten keskuudessa. Perinteeksi ja suosituksi muo-dostunut perinteinen resiina-retki ajetaan aina Pomarkku-

Vladivostok radalla elokuus-sa. Ohjelmaan kuuluu katsa-us Suomen ja Venäjän yhtei-sestä rautatiehistoriasta, yh-dessäoloa, retkieväiden mais-telu ja noin 16 km kiskomat-ka resiinoilla.

Kannustamme kaikkia opis-kelemaan venäjää joka on maailmankieli ja se on työ-markkinoilla yksi kysytyimpiä kieliä. Siihen kannattaa pa-nostaa ja ohjaamme kaiken ikäisiä ihmisiä sen pariin. Ve-

näjää puhuu Suomessa jo yli 60000 henkeä, olisi varmas-ti sinustakin mukavaa, mikä-li osaisit keskustella naapuri-si kanssa – venäjäksi! Valitse-malla venäjän tulet tehneek-si vahvan linjauksen tulevai-

suuteen, josta varmasti on iso hyöty.

Odotamme seuraamme mu-kaan uusia henkilöitä, jolloin pääset näköalapaikalle, jos-sa mikään Venäjään liittyvä ei ole vierasta vaan se saat-taa olla parasta mitä olet koh-dannut!

Suomi-Venäjä-Seuran Porin osasto ry.c/o Tapio LammiPuheenjohtaja Tapio Lammisvs.pori@gmail.compuh. 050 911 3757

venäjän matkailu on osa toimintaa. kuva Jaroslavlin planetaariosta 2011.

da! da!

”kAikki inkkArit kAnOOtiSSA”

”Kriisipuhelin, tukihenkilö puhelimessa – hyvää iltaa”. Näin tavallisesti vastataan krii-sipuhelimeen kun se soi. Soit-taja voi olla ihan kuka tahan-sa. Kriisipuhelinpäivystystä voi hyvin verrata taksinkuljet-tajan työhön – ei koskaan etu-käteen tiedä kuka tulee kyytiin ja mihin ollaan menossa. Krii-sipuhelimeen soittajalla saat-taa olla aivan pieni asia tai sit-ten iso ongelma tai kriisi, joka vaatii pitkää keskustelua.

Kriisipuhelimen päivystäjän työ on mielekästä. Se on va-paaehtoistyötä, josta ei mak-seta palkkaa. Mutta palkitse-vaa se on! Siitä saa hyvän mie-len kun voi olla avuksi toiselle ihmiselle. Aina ei tarvitse an-taa neuvoja, useimmiten riit-tää kun kuuntelee ja myötä-elää soittajan kanssa. Keskus-telu voi auttaa selvittämään

ongelman ytimen soittajalle itselleen – jo se helpottaa. Jos-kus tulee soittoja, johon tar-vitaan asiantuntija-apua. Sil-loin soittaja ohjataan tarvitta-van avun piiriin.

Oppia elämästäSatakunnan Mielenterveys-seuran kriisipuhelin päivys-tää 22 tuntia viikossa, lähinnä iltaisin. Keskusteluja käytiin vuonna 2013 lähes 3000. Päi-vystysvuoro kriisipuhelimessa on kahden tunnin mittainen ja tukihenkilö voi itse valita kuinka usein haluaa päivys-tää. Kriisipuhelimen nume-ro on valtakunnallinen, joten sinne voi tulla soittoja mistä päin Suomea tahansa. Myös paikallisnumero on käytettä-vissä. Ennen tukihenkilöksi ryhtymistä jokainen päivystä-jä on haastattelun kautta va-littu kurssille, joka on 30 tun-

nin mittainen. Kurssia käy-dään iltaisin ja viikonloppuna noin kahden tai kolmen kuu-kauden ajan. Kurssille valitut henkilöt ovat aivan tavallisia, terveellä maalaisjärjellä varus-tettuja ihmisiä, miehiä ja nai-sia. Kriisipuhelinpäivystäjät saavat työnohjausta joka kuu-des viikko ja virkistystä sekä lisäkoulutusta tarjotaan sään-nöllisesti. Tässä vapaaehtois-työssä oppii paljon elämästä.

Uusi kurssi alkaaSatakunnan Mielenterveys-seuran seuraava tukihenkilö-kurssi alkaa lokakuussa 2014. Kurssille aikovien haastatte-lut pidetään syyskuun aika-na. Tukihenkilökurssille tu-levilta ei vaadita muuta kuin tervettä järkeä, myötäelämi-sen kykyä ja se, että omat asi-

at ovat kunnossa. Haastatte-luun voi ilmoittautua puhe-limella 0400 748 508 (Elina Jääskeläinen) tai sähköpostil-la info@satms.fi. Lisää tietoa www.satms.fi

Tervetuloa kriisipuhe-linpäivystäjäksi – se on mielekästä vapaaehtois-työtä!

Iris Pale, tiedottaja

Satakunnan Mielen-terveysseura rywww.satms.fi puh. 050 3815083 info@satms.fiKriisipuhelinnumerot (02) 641 2777, 01019 5202

Kriisipuhelinpäivystys on mielekästä vapaaehtoistyötä

18

Äkillinen ja vakava sairastu-minen vaikuttaa väistämättä myös mieleen. Epätietoisuus tulevasta, epätietoisuus jopa siitä, mikä kohdalle osui, ovat omiaan hidastamaan myös fyysistä toipumista.

Ajatellaanpa nyt vaikka AVH:ta, aivoverenkiertohäiri-ön aiheuttamaa halvausta. Se saadaan hoidetuksi kun kun-toutus aloitetaan tuoreeltaan ja esimerkiksi tukoksen liuo-tushoito päästään aloittamaan välittömästi. Usein toipumi-nen on niinkin sukkelaa ettei päällepäin näkyvää vammaa

muutaman viikon tai kuukau-den kuluttua enää ole erotet-tavissa. Paluu takaisin työhön häämöttää.

Fyysisesti asiat ovat siis kun-nossa. Jokin on silti muuttu-nut, siltä tuntuu. Väsymys is-kee ällistyttävän nopeasti pie-nenkin rasituksen jälkeen. Eh-kä kuitenkin ottaisit reseptin, mielialalääkkeitä. Sinua vai-vaa masennus, sanotaan. Olet saanut ikioman F-koodin.

Mutta aina ei ole kyse masen-nuksesta. Masennuksen oi-reisto näyttäytyy, mutta ky-

se lienee useimmiten siitä et-tä tottuminen, oppiminen uu-den kehon, uusien menetel-mien kanssa elämiseen häm-mentää. Sen hoitamiseen tar-vitaan ihan toisenlaisia eväi-tä kuin vakavan, tai edes kes-kivaikean masennuksen hoi-toon.

Tarvitaan ymmärrystä, tarvi-taan oivallusta koetun mene-tyksen suuruudesta. Tarvitaan jopa hyväksymistä. Väitetään että sairastuneen tulee sopeu-tua. Siihen annetaan neuvoja, sitä varten järjestetään kursse-ja. Mutta tietääkö terve am-mattilainenkaan mihin pitäi-si sopeutua? Olisiko sittenkin niin että uuden tilanteen hy-väksyminen, vertaisten apu ja tuki ja esimerkki ovat tärkeim-mät elementit uuden elämän alkuaskeleilla.

Kankaanpään Seudun AVH-kerho on verratonta vertaistu-

kea myös mielen hyvinvoin-tiin. Syyskuusta toukokuu-hun. Kuukauden kolmantena torstaina, sykyn ensimmäinen kerho to 18.9. klo 15. Kase-valla. Tule.

Jaana Karmala-Vanamo

Kun mieli ei jaksa

verratonta vertaistukea myös mielen hyvinvointiin on yhteinen toiminta. kankaanpään Seudun Avh-kerholaiset laavuretkellä toukokuussa 2014.

Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Nuori-sotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle

nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työ-paja- tai kuntoutuspaikka vii-

meistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoit-tautumisesta. Taustalla huoli kasvavasta nuorisotyöttömyy-destä ja nuorten syrjäytymi-sestä. Tällä hetkellä on uskoa siihen, että nuorisotakuu tulee onnistumaan.

Nuorisotakuun ensimmäi-sen vuoden tuloksista ja ko-kemuksista on saatavilla tut-kimukseen perustuvaa tie-toa. ”Käyttäjäkokemukset” osoittavat, että nuorisotakuu on auttanut nuoria selkiyttä-mään tulevaisuuden suunni-telmiaan ja lisännyt motivaa-tiota hakea ja päästä koulu-tukseen ja työhön. Nuorisota-kuun toimijoista yli puolet on jo muuttanut toimintatapo-jaan nuorten hyväksi. Yhteis-työ eri toimijoiden kesken on tiivistynyt ja uusia palveluita-kin kehitetty.

Opintojen keskenjääminen on pettymys

Ammatillisten opintojen kes-keyttäminen on ollut viime vuosina hälyttävän yleistä. Oppilaitoksissa on tehostet-tu opiskelijan ohjausta ja tu-kea opintojen läpäisyn tehos-tamiseksi. Viimeisissä tilastois-sa keskeyttämismäärät ovat-kin onneksi kääntyneet las-kuun. Opintojen keskeyttämi-nen voi toki olla joskus aivan oikea ratkaisu, mutta sen tuli-si aina olla tietoista ja harkit-tua eikä se saisi tarkoittaa ko-ko koulutusjärjestelmästä ir-taantumista. Uhkana irtautu-misessa on, että keskeyttämi-nen johtaa eri elämänalueilla tapahtuvaan syrjäytymiskehi-tykseen.

Kesken jääneet opinnot tai il-man virallista ammattia ole-

minen on useille nuorille asia, joka askarruttaa elämässä, vaikka asiat muutoin olisivat-kin hyvin.

Koulutuksen ja ammatin hankkiminen ovat tekoja, joil-la nuori ihminen voi vahvistaa paikkaansa yhteiskunnassa. Mielen hyvinvointi saa ener-giaa samoista asioista. Riit-tävä aineellinen hyvinvointi, turvallinen ja luotettava ym-päristö, koulutusmahdollisuu-det, työ ja tarkoituksenmukai-set palvelut luovat edellytyksiä nuoren ihmisen elämäntaito-jen kehittymiselle

Nuorisotakuu tarjoaa mahdollisuuksia

Nuorille aikuisille on tarjolla uusia mahdollisuuksia tutkin-non ja ammatin hankintaan. Hieno uudistus on, että opin-toja voi lähteä rakentamaan tutkinnon osa kerrallaan ja suorittamisen tavat voidaan suunnitella yksilöllisesti. Ne nuoret (alle 25 v.), joilla on jo työpaikka tai jotka mielui-ten oppisivat työtä tekemällä, on oppisopimuskoulutukses-sa uusia mahdollisuuksia. Li-sätuki ja ohjaus ovat mahdol-lisia sekä opiskelijalle että hä-nen kanssaan oppisopimuk-sen solmivalle työnantajalle.

Tarjolle tulee myös mahdolli-suus valmentautua etukäteen oppisopimusopintoihin (op-pisopimuksen ennakkojakso). Ne nuoret aikuiset (20–29 v.), joilla ei ole mitään perusas-teen jälkeistä tutkintoa, saavat uusia mahdollisuuksia amma-tin hankkimiseen. Opinton-sa keskeyttäneille on tarjolla yksilöllisiä vaihtoehtoja alas-ta riippuen. Sillä onko nuori työssä, työtön tai ehkä koko-

naan työmarkkinoiden ulko-puolella ei ole merkitystä. Nuorisotakuu ammatillisissa oppilaitoksissa takaa sen, että kaikille koulutusasioista kiin-nostuneille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa. Ohjauksen saa-minen ei edellytä opiskelijaksi ryhtymistä, vaan ohjauksella halutaan varmistaa, että kai-

killa kiinnostuneilla on kou-luttautumismahdollisuuksista riittävät tiedot. Kannatta ol-la yhteydessä ja tietää enem-män!

Riitta HirsikoskiSataedu

Takuulla koulutukseen ja ammattiin!

Joonas Nevala, 22 v:

Jouduin keskeyttämään opintoni, koska olin pistänyt it-seni velkakierteeseen pikavippien ja muiden lainojen kanssa. Oli pakko lähteä etsimään töitä, jotta sain las-kut maksettua ja vältyin ulosotolta ja velkavankeudel-ta. Opintojen keskeyttäminen oli minulle kova pom-mi, jonka paineaalto saavutti minut täysin vasta monta kuukautta myöhemmin, kun työsopimukseni päättyi ja huomasin jääväni kuin nalli kalliolle ilman tutkintoa. Sa-maan aikaan oli elämässäni muutakin stressin aiheutta-jaa, ja bongasin itselleni paniikki- ja keskittymishäiriön.

Onneksi löysin tieni Nuorten Työpajalle ja kuulin, et-tä oppilaitos antaa mahdollisuuden jatkaa opintoja työ-pajalla työskentelyn rinnalla. Tällä kertaa päätin hoitaa hommat loppuun.

Opiskeluani järjesteltiin ja seurattiin huolella, mutta sil-ti ajauduin tilanteeseen, jossa oli vaarana opintojen kes-keytyminen. Soitin koulun yhteyshenkilölle ja sain tar-vittavaa ohjausta ja tukea opiskeluuni.

Nyt minulla on ammatti. Olen erittäin tyytyväinen, et-tä sain uuden mahdollisuuden ja minulle sopivan tavan tehdä tutkinto valmiiksi.

Kankaanään Seudun AVH-kerhoJaana Karmala-VanamoIskontie 2, 38720 Vihteljärvipuh. 040 757 4761jaana@wanamo.fiJaanan löytää myös facebookista!

Nuorisotakuun yhteyshenkilöt ammatillisissa oppilaitoksissa:Sataedu, Riitta Hirsikoskipuh. 040 199 4305, riitta.hirsikoski@sataedu.fiWinNova, Jonna Malmivuoripuh. 044 455 8170, jonna.malmivuori@winnova.fiKankaanpään Opisto, Kirsi-Marja Tattaripuh. 044 7729 214, kirsi-marja.tattari@kopisto.fi

19

Porin Klubitalo Sarastus kuu-luu kansainväliseen klubitalo-verkostoon. Klubitaloja on yli neljäsataa maailmassa ja kaik-kien toiminta perustuu työ-painotteiseen kuntoutukseen. Klubitalot ovat tarkoitettu psyykkisesti sairastuneille tai elämänsä jossain vaiheessa mielenterveysongelmia koke-neille. Myös neuropsykiatrisil-

le henkilöille, joilla on liitän-näisoireena jokin psyykkinen häiriötekijä.

Klubitalo on auki arkipäivi-sin. Klubitalolla on kolme yk-sikköä: ravintola- toimisto- ja viestintäyksikkö, jossa voi työskennellä omien tavoittei-den mukaisesti. Tavoitteet voi-vat olla opiskelu- tai työelämä-

painotteisia, oman arjen hal-lintaan liittyviä tai sosiaalista kanssakäymistä vahvistavia. Klubitalolla on myös työkun-toutusta klubin ulkopuolella. Tekeminen, kuuluminen yh-teisöön ja inhimillinen arvo-maailma on auttanut jo tu-hansia ympäri maailmaa vuo-desta 1948 lähtien. Klubita-loon ei tarvitse lähetettä ja tu-tustumaan voi tulla torstaisin puoli kymmeneltä.

Porin Klubitalo Sarastus Vapaudenkatu 3PORI

porin Klubitalo Sarastus – porissa vuodesta 2002 lähtien työpainotteista kuntoutumista

Kaseva (Kankaanpään seu-dun vammaisjärjestöt ry) ja seurakunnan diakoniatyö jär-jestivät 22.5.2014 kolmatta kertaa vapaaehtoistyön tem-pauksen otsikolla ”Ystävän-

päivä on joka päivä”.

Päivän aikana tehdään vapaa-ehtoistyötä ja hullutellaan hy-vää mieltä pitkin Kankaan-päätä kaikin tavoin.

Osana tempausta tanssittiin nyt toista kertaa myös letka-jenkkaa pitkin toria, tanssijoi-ta oli tällä kertaa n. 250.

Kaseva ja diakoniatyö myös

kouluttavat ja välittävät va-paaehtoistyöntekijöitä alueel-la.

Tempauksen ajatuksena on korostaa vapaaehtoistyön

merkitystä ja tuoda samalla esille sitä, kuinka hyvää mieltä voi tuottaa kuka tahansa ja hy-vin monin eri tavoin – hymy, halaus, oven avaaminen, kau-nis lausahdus tai muu pieni ele tuottaa vastaanottajalleen hy-vän mielen pitkäksi aikaa.

Tähän ei varsinaista päivää toki tarvita – toivomme, että ystävänpäivää voitaisiin viet-tää joka päivä!

Kankaanpään Seudun Vammais-järjestöt ry/KASEVATorikatu 938700 Kankaanpäätsto.kaseva@gmail.comwww.kasevary.fiToiminnanjohtaja Milja Karjalainenpuh. 0407717425

Kankaanpäässä tanssitaan hyvää mieltä

kuvassa osa vuoden 2013 letkasta, jolloin tanssijoita oli mukana lähes 500!

klubitaloon voi tulla tutustumaan torstaisin kello 9.30.

Mielihyvää

Oli kesälomani viimeiset päi-vät tulossa enkä ollut keksinyt mitään erilaista mitä töihin palatessa voisi muistella. Ha-lusin tehdä jotain poikkeavaa. Sitten muistin ilmoituksen lehdestä matkasta Oriveden Purnuun ja päätin lähteä sin-ne. En muuten tiedä onko si-tä enää olemassakaan, vuosi oli 1987. Siellä oli professori Aimo Tukiaisen kesäateljees-sa seitsemän eri taiteilijan töi-

tä. Esillä oli grafiikkaa, maa-lauksia, veistoksia ja mitalei-ta. No ajattelin tietenkin että mitä hienostelua, vai taidet-ta katsomaan …… jne. Mut-ta eihän taidetta tarvitse aina ymmärtääkään, sitä voi jokai-nen katsoa omasta näkökul-mastaan. Siitä ymmärtämisestä antoi myös hyvän esimerkin näytte-lyssä mukana olleen Porilaisen sympaattisen taiteilijan, Tais-

to Ahtolan teos. Hän oli luke-nut japanialaisen tanka-runon ja sai siitä ajatuksen tauluun. Taulu muistutti lähinnä tiima-lasia. Teos oli ollut aiemmin-kin esillä ja taiteilija itse toimi-nut esittelijänä. Sisään astui iso roteva mies, pitkä harmaa tukka sojottaen joka puolelle. Ulkoisen ole-muksen perusteella olisi voi-nut luulla taiteilijaksi. Hän pysähtyi pitkäksi aikaa taulun

luo ja taiteilija Ahtola me-ni lähemmäksi kuullakseen jonkun kommentin. Mies sa-noi että j……a on siinä ker-rankin osattu maalata reimari niin kuin on ja kuuluukin olla ja vielä oikeaan suuntaan kal-lellaankin. Myöhemmin selvi-si että mies oli entinen meri-kapteeni ja katseli teosta am-mattinsa silmin. Tämä tapahtuma piristi anke-an lomani ja sai minut hymyi-lemään monta kertaa myö-hemminkin.

Porin Kuuloyhdistys jäsen

Lea Forsström

Porin kuuloyhdistys rypuheenjohtaja Jukka ForsströmLiinaharjantie 92 B 1328610 Poripuh. 0400 191 283

”terve mieli, PAremPi mieli”

20

Lionsklubit tekevät vapaaeh-toistyötä yhtä hyvin lasten ja nuorten terveen elämän ja ke-hityksen turvaamiseksi kuin ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksikin. Toimintaa on niin paikallisel-la, kansallisella kuin kansainvä-liselläkin tasolla.

Lionstoiminta tarjoaa mah-dollisuuden palvella avun tar-peessa olevia ihmisiä. Samalla se antaa omaan elämään laa-tua. Vapaaehtoisena toimiessa ei auta vain muita vaan samalla saa myös omaan elämään uut-

ta sisältöä, vapaa-ajan käyttä-miselle tulee mielekäs vaihto-ehto.

Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa noin 940 klubia, joissa on jäse-niä yli 25000. Suomi on maa-ilman 12. ja Euroopan neljän-neksi suurin jäsenmaa. Euroo-passa klubeja on 9600 ja maa-ilmassa 45900. Lioneja on maailmassa yli 1,3 miljoonaa. Lionsjärjestö on perustettu 1917 USA:ssa, Suomen ensim-mäinen klubi perustettiin 1950. Lionsjärjestö on yksi YK:n pe-ruskirjan allekirjoittajista.

Lionsklubien tärkein palve-lun kohde on oma lähialue ja asuinympäristö. Kohteina ovat mm. koulut ja päiväko-dit, vanhainkodit ja palvelu-talot, vammaiset ja näkövam-maiset sekä lasten liikuntahar-rastukset. Lionsjärjestö ei korvaa yhteis-kunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät julkisin varoin hoitamatta. Tä-mä apu voi olla pienille ryh-

mille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää. Palvele-misen lisäksi autamme talou-dellisesti. Klubit keräävät va-rat avustuskohteisiinsa järjes-tämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Paikallisen aut-tamisen ohella osallistumme myös kansallisiin ja kansain-välisiin katastrofikeräyksiin.

Lionsklubien yhteiset projektit alkoivat Suomessa 1954, jol-loin pääosin lionien keräämin varoin perustettiin Suomen Silmä- ja Kudospankkisäätiö. Neljä vuotta myöhemmin jär-jestettiin tempaus partiotoi-minnan tukemiseksi. Se tuotti neljä miljoonaa silloista mark-kaa ja summalla saatiin Partio-säätiö alkuun. Tämän jälkeen valtakunnalliset varainkeräys-hankkeet toteutettiin Punaisen Sulan tuotemerkillä.

Lionstoimintaan käytetty aika auttaa kehittymään myös ih-misinä. Lionstoiminnan kaut-ta hankimme myös uusia ystä-viä. Syntyy yhdessä tekemis-tä ja yhteisöllisyyttä. On mah-dollisuus kuulua johonkin, ol-la ryhmän jäsen. Se on jokai-selle ihmiselle tärkeää.

Lionsklubissa voi kehittää omia esiintymis- ja ryhmätyö-taitojaan ja oppia muilta jäse-niltä uusia asioita asuinpaikka-kunnastasi.

Lionsjärjestö valmentaa toi-mimaan omassa klubissasi, jossa saa mielenkiintoisia teh-täviä ja mahdollisuuksia osal-listua palveluaktiviteetteihin sekä tapahtumien suunnitte-luun ja toteutukseen. Jos intoa riittää, voi edetä klubin presi-dentiksi ja sen jälkeen piirihal-litukseen ja jopa valtakunnan tai kansainvälisiin lionstehtä-viin.

Liittyminen lionsklubiin an-taa elämääsi uutta sisältöä. Niinpä jos toimintamme kiin-nostaa Sinua, ota yhteyttä pii-rimme jäsenjohtajaan. Etsim-me Sinulle sopivat lionsklubit asuinpaikkasi läheisyydestä ja otamme Sinuun yhteyttä.

Ennen kuin teet jäsenyyspää-töksen, Sinulle kerrotaan li-sää toiminnastamme ja jäse-nyyshakemuksesi käsitellään lionsklubissa.

Suomen lionsklubit on jaettu 14 piiriin. Nykyinen Satakun-ta hieman etelään ja itään laa-jennettuna muodostaa M-pii-rin. Meidän piirimme jokai-sella paikkakunnalla on vä-hintään yksi lionsklubi, yh-teensä niitä on piirissämme 65. Jäseniä on kaiken kaikki-aan yli 1800.

Tutustu toimintaam-me internetissä lions.fi. Ota yhteyttä johon-kin oman paikkakun-tasi klubiin tai piirim-me jäsenjohtajaan Ja-ri Vuoriseen, jari.vuo-rinen@lions.fi.

liONS – monta tapaa tehdä hyvää

Yksi satakuntalaisten leijonien tunnetuimmista aktiviteeteista on lC Ulvilan hansa-markkinat, joka palkittiin tänä vuonna parhaana kansainvälisenä eU-hankkeena.

Lionsjärjestö pähkinän kuoressa:

• Lionsjärjestö on perus- tettu USA:ssa 1917. • Ensimmäinen suoma- lainen lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin 14.8.1950.• 2013 lionsjärjestössä on lähes 1,4 miljoonaa jäsentä 208 maassa. Klubeja on 46400. • Suomi on maailman aktiivisimpia lions- maita. -klubeja 935 (1.7.2013) -jäseniä yli 25.000. • Suomi on maailman 12. ja Euroopan neljänneksi suurin jäsenmaa.• 2013 naislioneita oli Suomessa 17% jäse nistöstä. Naisklubeja on 156, ja miesten ja naisten yhteisklubeja 45.

edellinen piirikuvernööripari matti ja hilve reijonen edustivat piiriämme leijonien vuotuisessa maailman kokoukses-sa hampurissa.