metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen · metsäpalveluyrittäjät) metsänhoitotöitä tehdään...

Metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen, 2 h1) Metsätalouden erityispiirteitä

o perusasiat talouden johtamisesta ja laskennastao puustopääoma, investoinnit, poistot, tulot ja menot

2) Metsätalouden strategiat ja kannattavuuso Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteeto Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita

3) Miten metsän arvo määräytyy / määritetään?o yleistä metsäomaisuuden arvonmuodostuksestao metsän arvon määrityksen menetelmiä (yleisesti)o arvon määrityksen erityistilanteita

4) Keskustelu / verkkotehtävä (FB): miten pidän huolta metsästäni

5) Lisälukemista nettisivuilla!

Metsätalouden erityispiirteitä

Kannattava metsätalous on yritystoimintaa Metsätaloutta koskeva päätöksenteko on metsänomistajan

johtamistehtävä Puuntuotanto on keskeinen metsäyrityksen toimintamuoto, mutta

muitakin tulonlähteitä on Kannattavuus = kyky tuottaa voittoa (tulot - kustannukset) Vrt. tuottavuus = tuotos / aikayksikkö; tehokkuus = tuotos /

tuotantopanos Metsätalouden kannattavuudessa (perinteisesti) keskeistä

Mh-töiden tekeminen ajallaan ja tarpeiden mukaan Hakkuumahdollisuuksien oikea-aikainen hyödyntäminen Puun hintakehityksen seuraaminen / puukaupan kilpailuttaminen


Metsätalouden tuotantoprosessi on pitkä Huonosti muutoksiin sopeutuva elinkeino Puun tuotantokustannusten määrittäminen on erittäin

vaikeaa Sitoo pitkiksi ajoiksi runsaasti pääomaa keskeneräiseen

tuotantoon eli kasvavaan puustoon Tuotosta on vaikea erottaa tuotantopääomasta, mikä on

ongelmallista sekä kustannuslaskennassa, että tuloksen määrittämisessä

Tuottojen ja kustannusten jaksottuminen; jopa sukupolven yli ulottuva viive


Tulot ja menot ajallisesti epätasaisia maksuvalmius haasteena

Liikevaihto on pieni suhteessa pääomaan; pääomaa oikeastaan realisoidaan hakkuissa

Likviditeettiongelmia: metsäkiinteistökauppa ja puukauppaprosessi hitaita

Luonnontuhot merkittävä riski Toisaalta tasainen tuotto yli ajan: noin obligaatioiden tasolla

Metsätalouden erityispiirteitä Metsänomistajan ja yhteiskunnan aikajänteen ero

Valtio pyrkii ohjaamaan metsänomistajien päätöksentekoa kansantaloudellisten tavoitteiden mukaisesti

Metsänomistajan näkökulmasta monet metsätalouden menot eivät ole tuotantoinvestointeja vaan lain säätelemiä velvoitteita ja puunmyyntituloja vähentäviä menoja

Metsätalouden harjoittamisen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä erittäin pitkävaikutteisten investointien toteuttamista

Metsätalouden jatkuvuuden vaatimus eli resurssien käyttöä tulojen turvaamiseksi myös vuosikymmenten kuluttua

Metsien muiden käyttömuotojen huomioiminen näkyy kustannuslaskennan muodossa ja sisällössä

Julkisten varojen käyttö metsänhoito- ja -parannustöiden rahoittamiseen ja sitä kautta hakkuumahdollisuuksien ylläpitoon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen


Pitkä aikajänne ja investointien tarkkailu Asetettujen tavoitteiden tarkkailua myös uusien investointien suunnittelua

varten (esim. metsätalouden kannattavuuden seuranta) Investoinnin tuottojen etäisyyden vuoksi kustannusten seuranta on

useimmiten helpommin toteutettavissa Investointisuunnitelmia laadittaessa käytetään usein tutkimustuloksiin

perustuvia, metsikkökohtaisia kannattavuuslaskelmia Metsäteiden rakentaminen ja päätehakkuuikää lähellä olevien metsien

lannoitus ovat investointeja, joissa voidaan selvittää myös lyhyen aikavälin tuottoja

Kohdistamisongelmat Kohdistaminen onnistuu hankkeille Liitännäiskustannukset


Pitkävaikutteisten investointikustannusten aktivointi Laskentatoimen kohdistusperiaatteen mukaan investoinnin

hankintameno jaetaan kuluksi odotettavissa olevan tulon mukaisesti

Poistot vähitellen esim. 15 % poistamattomasta hankintamenosta Metsätiet ja uudistusojitus johtavat periaatteessa ikuisuuteen

ulottuvaan tulo- ja menosarjaan. Ei käy poistomenettelyksi


Inflaation vaikutus ja aikaongelma Inflaatiolla on selkeä vaikutus pitkävaikutteisesta

investoinneista saatuun tulokseen sekä niiden rahoitukseen

Tärkein rahoitustuen muoto on ollut laina Pitkä laina-aika, alhaiset korot ja korottomat vapaavuodet

ovat tuoneet inflaatiohyötyjä Valtion tukilainat poistuneet valikoimasta


Oma työ Oman työn kustannusten jättäminen pois laskelmista vääristää

kustannusrakenteen kuvaa (vrt. yrittäjän palkkakorjaus) Metsänhoito ja -parannustöissä tavoitteena kustannussäästöt Uusia vaihtoehtoja metsätalouden töiden toteuttamiseen (mm.

metsäpalveluyrittäjät) Metsänhoitotöitä tehdään vieläkin paljon omatoimisesti, mutta

todelliset kustannukset kohoavat jatkossa oman työn vähetessä

Metsätalousyrityksen strategiat

Metsätalousyrityksellä on vaihtoehtoisia strategioita Eroavat mm. suhteessa tuottovaatimuksiin,

pääomaan suhtautumiseen ja kassavirtaan Metsäsuunnitelma vie strategian käytäntöön Hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajoitus ja

intensiivisyys kertovat valitusta strategiasta Nettonykyarvo keskeinen kannattavuuden

arvioinnissa


Nettotuottojen nykyarvon maksimointi Etsitään toimenpideketjut ja investoinnit, jotka tuottavat

asetetulla korkokannalla korkeimman nettotulojen nykyarvon

Tulevaisuuden tulot ja menot muunnettuna nykyarvoiksi Tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen (riskistä ja

valinnoista riippuen) Investointi kannattava, jos NPV > 0


Pääoman tuottoasteen maksimointi Jokaista kuviota käsitellään pääoman tuoton

maksimoimiseksi Metsänomistajan tavoitteena sijoittaa pääomansa parhaiten

tuottaviin kohteisiin Esim. yläharvennuksin saadaan pääoman suhteellinen

tuotto (arvokasvu-%) korkealle, mutta mo:n varallisuus ei kasva samassa suhteessa

Vrt. eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus


Tasainen kassavirta Pyritään pitämään hakkuumahdollisuudet tasaisena / vakiona Perinteinen metsäsuunnitelman perusstrategia Taustalla normaalimetsän ideaali (tasainen

kehitysluokkajakauma) Ei toimi pienillä tiloilla Jakauman oikominen johtaa epäoptimaaliseen metsän

käsittelyyn kannattavuus alenee Metsähallituksella ja metsäteollisuuden metsissä järkevää


Pääoman kartuttaminen Varallisuutta kartutetaan kasvavaan puustoon Kasvava pääoma alentaa tuottoprosenttia (arvokasvu alenee) Periaatteessa ok, jos halutaan säästää

hakkuumahdollisuuksia seuraavalle sukupolvelle Riskit kasvavat (mm. ylitiheys ja riukuuntuminen

kasvatusmetsissä, juurikääpä)

Keskeiset käsitteet Miten kannattavuutta mitataan? Alue- tila- ja metsikkötaso Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus Laskentakorko Case: tuottoarvon laskenta

Metsätalouden kannattavuus

Käsitteitä Diskonttaus: tulevaisuuden rahavirtojen siirtäminen

nykyhetkeen; ottaa huomioon rahan aika-arvon ja koron Nykyarvo: tulevan tulon nykyhetkeen siirretty rahamäärä;

riippuu tulevan tulon suuruudesta, korkokannasta ja odotusajasta

Tuottoarvo: metsän arvo laskettuna tulevien nettotuottojen nykyarvona

Tase: tilinpäätöksessä yrityksen varat ja velat (metsän omaisuusarvo)

Tuloslaskelma: yrityksen eritelty vuositulos; kertoo, mistä rahat tulivat ja mihin ne menivät

Kannattavuus: liiketoiminnan rahassa mitattava arvo (liikevoitto, nettotulos)◦ Absoluuttinen kannattavuus (tulot - menot = tulos)◦ Suhteellinen kannattavuus (tulos suhteessa sijoitettuun pääomaan)

Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla

TULONLÄHTEITÄ Kantorahatulot 1 600 M€ Energiapuu 100 KEMERA 60 Metsäkiinteistökauppa 150 Tonttikauppa (rakentamaton) 120 Riista 60 Marjat, sienet, ym. Keruutuotteet 20 Luontomatkailu 350 (?)

Yhteensä yli 2,5 miljardia euroa ”liikevaihtoa”

MENOVIRTOJA (näkökulmasta riippuen)Metsän uudistaminen 80 M€Nuoren metsän hoito 50Metsänparannus 40Metsätalouden hallinto 130 (~10 €/ha)Puunkorjuun arvo 450Luonnonhoito ja säästöpuut 20

Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla

Yhteensä 770 M€

Yksityismetsätalouden ”kansantaloudellinen ”tulos” 1800 M€ voitollinen noin 160 €/ha

Lähde: Metsäkeskus

Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia

Arviota metsäkiinteistön tai sen osan taloudellisesta arvosta tarvitaan yleensä aina, kun kiinteistön omistussuhteissa tapahtuu muutoksia:

Tilakaupat Lahjoitukset Sukupolvenvaihdos-ja perinnönjakotilanteet Metsätilusjärjestelyt Yhteismetsien perustaminen Lunastustilanteet Kiinteistö luoton vakuutena Talouden raportoinneissa Vahingon korvauksia arvioitaessa Metsätalouden tulos-, kannattavuus-ja suunnittelulaskelmissa

Vuosittain tehdään 12 000 -15 000 yksityisen metsäomaisuuden omistuksen siirtoa.

Valtaosa siirroista tapahtuu sukulaiskaupoin, lahjoituksin ja perintönä.

Viime vuosina yli 2 hehtaarin, yksinomaan metsämaata käsittäneiden, ei-sukulaisten välisten tilakauppojen määrä on ollut noin 3 500 kpl/vuosi.

Metsäkauppoihin on käytetty vuosittain rahaa noin 350 milj. euroa.

Edustavien yli 10 ha kauppojen määrä on ollut noin 1 800 kpl/vuosi.

Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia

Arviointimenetelmän avulla määritetään kohteen arvo, tuotto tai sen tuottamisesta tai käyttämisestä aiheutuva kustannus.

Arvioinnin tarkoituksena on useimmiten metsäomaisuuden käyvän arvon eli markkina-arvon määrittäminen.

Metsätaloudessa arvon määrittäminen on perinteisesti tehty metsästä puuntuotannossa pitkällä aikavälillä saatavien tuottojen ja kustannusten perusteella eli laskemalla omaisuuden metsätaloudellinen tuottoarvo tai metsätalouden tuotto-odotus.

Markkinoilla määräytyvä hinta voi sisältää myös muita arvostuksia ja käyttöarvoja (esim. virkistysarvo tai mahdollisuus maa-aineisten ottotoimintaan).

Metsän arvon määrittäminen / perusteita

Arviointimenetelmän valinta Kiinteistöarvioinnin menetelmät käyvän hinnan (markkina-

arvon) määrittämiseksi: Kauppa-arvomenetelmä Tuottoarvomenetelmä (ml. summa-arvomenetelmä) Kustannusarvomenetelmä

ellei päämenetelmien soveltaminen suoraan ole mahdollista, on turvauduttava yhdistelmämenetelmiin:

Kohde ”pilkotaan osiin” ja päämenetelmiä sovelletaan yksittäisiin ”arvo-osiin”

Kokonaisuuden arvo muodostuu arvo-osien summien ja erilaisten korjauskertoimien (kokonaisarvon korjausten) perusteella.

Case: tuottoarvo Sopii metsätalouden pitkäjänteiseen

harjoittamiseen Voidaan tehdä monentasoisin lähtötiedoin Metsäsuunnitelman tiedot hyvä lähtökohta Edellyttää laskentaa (MELA, Motti) Riippuu korkokannasta ja

metsänkäsittelytavoista (antaa mahdollisuuden vertailuun)

Ajatuksellisesti lähellä metsälöntuloslaskelmaa

Erikoistapauksena hakkuumahto

Tuottoarvo T= a1/(1+p) + a2/(1+p)2 + a3/(1+p)3 + jne.a123 = vuotuiset nettotuotot, p = korko

Esim. metsänomistaja pohtii, paljonko hänen kannattaisi sijoittaa kaupan olevaan metsätilaan, kun lainaa tilan hankintaan on saatavilla 5 %:n korolla

Asetelma: mikä on tilalta saatavien nettotulojen nykyarvo (kahdella seuraavalla kymmenvuotiskaudella), jos käytän korkokantana 5 %:ia?

Tarvitaan metsäsuunnitelma, josta nykypuusto, kasvut ja toimenpiteet (voi myös poiketa); lisäksi kantohinnoista joku käsitys, tulevien mh-töiden määrä ja kustannukset sekä arvio muista menoista. Maapohjan laskennallisen arvon voi huomioida, mutta se ei ole keskeistä

Eteneminen: ◦ lasketaan hakkuumahto, eli välittömästi realisoitavissa olevan

puuston arvo (mikäli halutaan tulot etupainotteisina)◦ Lasketaan tulevien kausien hakkuutulot ja metsätalouden

menot diskontataan nettotulot nykyhetkeen (korko 5 %)◦ Lisätään nettotulojen nykyarvoon hakkuumahto ◦ tulos = tilan tuottoarvon mukainen käypä hinta

metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen · metsäpalveluyrittäjät) metsänhoitotöitä tehdään...

Documents