satakunnan talous nykytila ja lähiajan näkymät · 2016 satakunnassa on runsaasti nousevia aloja...

SATAKUNNAN TALOUS

Nykytila ja lähiajan näkymät

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen

Satakuntaliitto

[email protected]

Puh. 044 711 4350

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA

Tila

sto

kesk

us

ja T

ulli

20

16

• Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: • Porin sk maan 8., Pohjois-Satakunta 11. ja Rauman sk 21. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa sinisellä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisin teollinen rakenne)

• Satakunnan avoimuusindeksi (vienti/BKT maan korkeimpia): 54 %

• Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2014; osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4,1 %) • Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 6,1 % • Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv. 2010-14 selvästi:

Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: http://www.satamittari.fi/Kilpailukyky)

Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 5 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 12 Pohjois-Satakunta sijalta 46 sijalle 44 (kokoluokassaan mainio sijoitus!)

• Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 3. korkein

© S

aku

Väh

äsan

tan

en 2

01

6

Satakunnan resilienssi on vahva!

http://www.satakuntaliitto.fi/

http://www.satakuntaliitto.fi/index.aspx

Sinisellä mediaania

korkeammat seutukunnat

(sijat 1-35), punaisella

matalammat (sijat 36-70)



SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA

Tila

sto

kesk

us

ja T

ulli

20

16

© S

aku

Väh

äsan

tan

en 2

01

6

SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA

Tila

sto

kesk

us

20

16

©

Sak

u V

ähäs

anta

nen

20

16

Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta

alueen talouskasvuun.

22,0 %

Liikevaihdon kasvu* 2010-2015 Toimialat keskimäärin -1,2 % Teollisuus keskimäärin -7,3 %

Automaatio- ja robotiikka-klusteri

Elintarviketeollisuus 17,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9,6 % Liike-elämän palvelut

Matkailu

Tukku- ja vähittäiskauppa

Kemianteollisuus

9,5 % 8,1 % 5,8 % 3,2 %

*Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa

SATAKUNNAN PÄÄTOIMIALOJEN TOIPUMINEN TAANTUMASTA

Tila

sto

kesk

us

20

16

©

Sak

u V

ähäs

anta

nen

20

16

Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen.

Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin.

58,6 %

Liikevaihdon kasvu 2009-2015 aloilla*, joiden toipuminen ollut keskimääräistä vankempaa

Toimialat keskimäärin 10,5 % Teollisuus keskimäärin 10,8 %

Teknologiateoll. keskim. 14,4 %

Teollisuuden viennin kasvu keskimäärin 13,4 %,

(koko maa 8,6 %) Metallien jalostus

Teollisuusvyöhyke (Kaanaa-Kokemäki) 34,9 % Kemianteollisuus 15,4 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Elintarviketeollisuus

Tukku- ja vähittäiskauppa

Liike-elämän palvelut

15,3 % 15,2 % 11,8 % 11,6 %

*Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa

Seutukuntien kilpailukyky 2014 (Satamittari.fi)

Satakunnan seutukuntien

kilpailukyky on parantunut

v. 2014 aikana selvästi:

Porin sk: 15. 12.

Rauman sk: 13. 5.

Pohjois-Satakunta: 53. 44.

Muutos 2013-14

Porin seutukuntaRauman seutukuntaPohjois-Satakunta

Innovatiivisuus 6 0 25

Työllisyysaste 2 -2 -4

Yritysdynamiikka 0 25 10

Työn tuottavuus 4 0 3

Koulutustaso 0 0 1

Teollisuus 1 1 0



Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus

• Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta 31.12.2013.

• Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %).

• Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on liki puolet. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen.

• Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne.

• Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen.

– Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen valmistus, elektroniikka ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, puolet teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen.

– Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on erityyppistä valmistustoimintaa. Metsäteollisuuden osuus on 13 %, elintarviketeollisuuden 13 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. Em. alojen osuus on yli 85 % maakunnan teollisuuden työpaikoista (v. 2013).



Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus seuduittain

Sinisellä monipuolisimmat, punaisella yksipuolisimmat seutukunnat





Satakunnan seutukunnat maan kärkeä teollisuuden monipuolisuudessa:

Porin sk sijalla 8, Pohjois-Satakunta sijalla 11 ja Rauman sk sijalla 21





Resilienssi-indeksi



Taloudellinen resilienssi TEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT

B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun



B-H-analyysi seuduittain: toimialat, joissa merkittävimmät erot maan keskiarvoon (B-H > 1,3), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus suunnilleen yli 1 %)

B-H kertoo alueen

työpaikkojen osuuden

verrattuna maan keskiarvoon,

esim. B-H 2,00 tarkoittaa

kaksinkertaista osuutta

Porin seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3

24 Metallien jalostus 1660 19 3,0 % 5,74

30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 812 10 1,5 % 4,64

20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 731 13 1,3 % 2,64

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1804 55 3,3 % 1,85

87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 3241 6,0 % 1,57

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 647 112 1,2 % 1,53

22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 422 34 0,8 % 1,51

C Teollisuus 9919 787 18,2 % 1,39

Rauman seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3

30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 700 11 2,5 % 7,80

35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 971 27 3,5 % 6,41

17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 1220 10 4,4 % 5,57

10 Elintarvikkeiden valmistus 1279 39 4,6 % 3,32

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1420 39 5,1 % 2,83

52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 813 40 2,9 % 2,34

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 507 70 1,8 % 2,34


25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 926 116 3,3 % 2,06

C Teollisuus 7096 431 25,4 % 1,93

Pohjois-Satakunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3

13 Tekstiilien valmistus 88 12 1,1 % 7,95

01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut859 730 10,7 % 4,11

25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 366 49 4,6 % 2,84


10 Elintarvikkeiden valmistus 255 15 3,2 % 2,30

35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 92 16 1,1 % 2,12

23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 92 5 1,1 % 2,11

27 Sähkölaitteiden valmistus 112 3 1,4 % 2,09

43 Erikoistunut rakennustoiminta 405 174 5,1 % 1,46

84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus599 7,5 % 1,44

02 Metsätalous ja puunkorjuu 83 141 1,0 % 1,39

C Teollisuus 1408 185 17,6 % 1,34

68 Kiinteistöalan toiminta 99 102 1,2 % 1,33





Porin seutukunta

• Porin seutukunnassa suurimmat työllistäjät ovat SOTE (osuus 21 %), teollisuus (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 %). Niiden osuus on noin puolet alueen työpaikoista. Porin seutukunnan resilienssi on maan parhaita teollisuuden monipuolisen rakenteen ansiosta. Kun lisäksi melko vakaan SOTEn osuus on suuri, on alueen muutosjoustavuus suhteellisen hyvä. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat

• teknologiateollisuus (osuus kaikista työpaikoista 10 % ja teollisuudesta selvästi yli puolet, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistus vahvasti edustettuina),

• kemianteollisuus (osuus teollisuudesta 11 %) sekä

• elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 9 %).





Rauman seutukunta

• Rauman seutukunnassa ylivoimaisesti suurin toimiala on työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 25 %:n osuudellaan. SOTE on toisella sijalla (13 %). Kolmanneksi sijoittuu tukku- ja vähittäiskauppa 9 %:n osuudella. Näiden kolmen suurimman osuus on hieman alle puolet alueen työpaikoista. Huomattavaa on teollisuuden liki kaksinkertainen osuus maan keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan SOTEn ja kaupan osuus jää alle maan keskitason. Rauman seutukunnassa teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat

• koneiden ja laitteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 20 %),

• metsäteollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 19 %),

• elintarviketeollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 18 %),

• metallituotteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 13 %) sekä

• muiden kulkuneuvojen valmistus eli käytännössä telakat (osuus teollisuuden työpaikoista 10 %).

Resilienssiä kasvattavat myös olemassa olevat alihankintaverkostot ja kertynyt osaaminen, kuten laivanrakennustoiminnan käynnistyminen alueella uudelleen ainakin jossain määrin osoittaa.





Pohjois-Satakunnan seutukunta

• Pohjois-Satakunnan seutukunnassa suurimmat toimialat ovat työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 18 %, SOTE 16 % ja alkutuotanto (13 %). Niiden yhteenlaskettu osuus on 47 % alueen työpaikoista. Teollisuuden osuus kohoaa kolmanneksen maan keskiarvoa korkeammaksi, mutta SOTE (pl. sosiaalihuollon laitospalvelut) jää vähän alle. Alkutuotannon osuus on 3,5-kertainen B-H-analyysin perusteella. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat

• metallituotteiden valmistus (osuus teollisuudesta 26 %)

• elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 18 %) sekä

• tevanake-valmistus (tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus) (osuus teollisuudesta 14 %).





Yhteiskunnallinen resilienssi

• Satakunnan ja sen eri seutukuntien yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huolto-suhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut ja palvelujen saavutettavuus.

• Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee ao. ajanjaksolla vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Satakunnan väestö on maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa.

• Taloudellinen huoltosuhde on Satakunnassa hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunta on taloudellisessa huoltosuhteessa lähellä maan keskiarvoa. Porin seutukunta ja erityisesti Pohjois-Satakunta jäävät heikommiksi. Kuntatalouden tunnusluvut ovat kuitenkin suurelta osin kunnossa, ainakin ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Satakunnan asukkaiden tulonjako on maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä mittaava gini-kerroin on pienempi.



Yhteiskunnallinen resilienssi • Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat Porin ja Rauman

seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa väestötiheys on maan keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi.

• Satakunnassa eräs yhteiskunnallista resilienssiä heikentävä tekijä on yrittäjien ikääntyminen, joten Satakunnassa on runsaasti yrityksiä, joille etsitään jatkajaa.

• Suomen suurten keskusten saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa Porin ja Rauman seuduilla, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Pohjois-Satakunnan maantieteellinen asema on heikompi. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa.

• Satakunnan elinkeinorakenteessa (=työllisten jakauma) suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saava väki. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata.



23

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2016

LIIKEVAIHTO

24

Satakunnan talouskehitys, teollisuuden rakenne

Arvonlisäys milj. €, 2013 Koko maa Osuus % Satakunta Osuus %

0 Toimialat yhteensä 174407 6604,8

10_12 Elintarviketeollisuus ym. 2688 1,5 % 160,6 2,4 %

13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 403 0,2 % 22,9 0,3 %

16 Puuteollisuus 1162 0,7 % 33,8 0,5 %

17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 3284 1,9 % 229,3 3,5 %

19_22 Kemianteollisuus 4546 2,6 % 217,2 3,3 %

23 Rakennusaineteollisuus 1090 0,6 % 39,3 0,6 %

24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)3744 2,1 % 383,1 5,8 %

26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 5579 3,2 % 31,9 0,5 %

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 4104 2,4 % 382,2 5,8 %

29_30 Kulkuneuvojen valmistus 907 0,5 % 56,8 0,9 %

31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase1935 1,1 % 117,9 1,8 %

Teollisuus yhteensä 29442 16,9 % 1675 25,4 %

25

Satakunnan talouskehitys, työn tuottavuus

Lähde: Pohjola, Matti: Mitä on talouskasvu?

26

Satakunnan talouskehitys, työn tuottavuus

Satakunta v. 2013 Arvonlisäys per työtunti

35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 89,7

17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 82,6

681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 78,0

19_22 Kemianteollisuus 72,0

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 64,5

24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 53,8

02_03 Metsätalous ja kalatalous 49,8

58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 47,9

05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 46,5

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 44,6

23 Rakennusaineteollisuus 41,8

10_12 Elintarviketeollisuus ym. 40,3

31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 38,4

0 Toimialat yhteensä 37,8

26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 37,0

85 Koulutus 36,7

69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 32,7

49_53 Kuljetus ja varastointi 32,6

86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 32,2

45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 28,8

41_43 Rakentaminen 27,6

90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 27,6

77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 26,1

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 23,6

16 Puuteollisuus 23,4

29_30 Kulkuneuvojen valmistus 21,9

13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 21,3

55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,0

97_98 Kotitalouspalvelut 12,9

01 Maatalous ja metsästys 7,6

27


LIIKEVAIHTO

• Satakunnan vientivetoinen talous odottaa edelleen nostetta maailmantalouden

piristymisestä. Tällä hetkellä suurimpia kipukohtia on alamäki koneiden ja laitteiden

valmistuksessa, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshore-teollisuus. Myös

muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi–kesäkuussa

supistunut yhä selvästi, joskin värimetallien alentunut hinta saa kehityksen näyttämään

vielä todellista kurjemmalta. Sen sijaan muun teollisuuden suhdannenäkymät piirtyvät

kirkkaampina, sillä metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi. Maakunnan

teollisuuden vienti pysyi silti tiukasti laskussa. Rakennusalan alkuvuosi sujui hyvin

valoisissa merkeissä. Palvelualojenkin kasvu näyttää voimistuneen. Myönteisenä

merkkinä maakunnan yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet

ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset.


• Elintarviketeollisuuden liikevaihto

supistui poikkeuksellisesti aivan

alkuvuodesta.

• Metsäteollisuuden liikevaihto

kasvoi edelleen selvästi.

• Kemianteollisuus pysyi vankasti

kasvu-uralla.

28

29


• Satakunnan vuoden 2016 tammi–kesäkuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden

vaikeudet, joka piti koko teollisuuden pinnan alla. Sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen

että metallien jalostuksen liikevaihto sukelsi voimakkaasti. Jälkimmäisessä lasku on

peräisin lähinnä värimetallien laskevasta hintatasosta, joten valmistusmäärien pudotus on

koskenut konepajateollisuutta. Siihen kuuluvan meriteollisuuden tuotannosta on hävinnyt

maakunnassa merkittävä siivu osin öljyn hinnan alhaisuuden vuoksi. Myös muunlaisen

tuotannon kysyntä on hiipunut. Koska kone- ja laitevalmistuksen liikevaihto ja arvonlisäys

ovat korkeita ja ala on myös merkittävä työllistäjä, on sillä merkittävä vaikutus maakunnan

suhdannetilaan. Metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen

tuotanto on pudonnut myös. Porin telakka kaipaa uusia tilauksia. Kaikkien metallialojen

yhteenlasketun viennin arvon muutos painui alkuvuonna pahasti pakkaselle.


• Satakunnassa yritys- ja alakohtainen hajonta on yhä suurta, sillä tammi–maaliskuussa 43 %

metallialojen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan heikosta kokonaiskehityksestä huolimatta ja

yli 15 %:n kasvuun kykeni reilu siivu eli 31 % kannasta. Huhti–kesäkuussa osuudet

kohosivat entisestään, vastaavasti 52:een ja 37 %:iin. Selitys löytyy alle viiden henkilön

yritysten nopeasta kasvusta ja suuresta lukumäärästä. Kuitenkin yli viiden työntekijän

yritysten liikevaihto laski edelleen roimasti, joten niiden valtaisa painoarvo pidätteli kasvua.

Käytännössä metallialojen kaikki 74 vähintään 20 henkilöä työllistävää yritystä ovat sen

verran suuria toimijoita, että pienempien yritysten vaikutus kehitykseen jää hyvin ohueksi.

Näiden liikevaihto pysyi tiukasti laskussa.

• Huomattavaa on kuitenkin alan uusien toimijoiden suotuisa kehitys, sillä alle viisi vuotta

pyörineet yritykset kirjasivat muhkean, runsaan 60 %:n kasvun ensimmäisellä

vuosineljänneksellä ja toisellakin vielä runsaat 20 %. Palkkasumma laski yleisesti

maakunnan metalliyrityksissä, joten henkilöstöä on vähennetty. Kasvua kirjattiin ainoastaan

metallien jalostuksessa. Suurin pudotus on peräisin telakoiden syväsukelluksesta.

• Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden suhdannekuva piirtyy edelleen synkkänä, sillä

jokaisen päätoimialan liikevaihto aleni alkuvuonna metallituotteiden valmistusta lukuun

ottamatta. Tärkeät korkean tuottavuuden alat, kuten koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka-

ja sähkötuotteiden valmistus pysyivät tiukasti alamäessä ja myös teknologiateollisuuden

vienti supistui selvästi. Tämä on Suomen talouskehityksen yksi vakavimmista ongelmista,

joita tosin mm. uudet laivatilaukset osin lieventävät.

30


31

32


• Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50

meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa

sekä telakkaa. Alamäki jatkui alkuvuonna.

Rauman telakan tilauskanta on kuitenkin

täydentynyt. Ainakin öljyn riittämätön

hintataso pitää alaan liittyvän laitteiston

kysyntää edelleen matalana. Roimaa

liikevaihdon kasvua syntyi kuitenkin 5–19

henkilön sekä erityisesti alle viisi vuotta

toimineissa yrityksissä, joten uudet,

pienemmät toimijat ovat kyenneet luovimaan

menestyksekkäästi haastavissa olosuhteissa.

Palkkasumma vajosi edelleen telakoiden

vetämänä alaspäin, mutta muussa

valmistuksessa kehitys ei tämä huomioiden

liene ollut henkilöstössä aivan yhtä synkkää.

33


• Rakentamisen suhdannekuva kirkastui

loppuvuonna selvästi. Liikevaihto ja

henkilöstö kasvoivat.

• Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin

keskimääräistä harmaampana. Tosin liike-

elämän palveluiden nousu jatkui vahvana.

Majoitus- ja ravitsemistoimintakin

onnistui luomaan edelleen pientä kasvua.

Sen sijaan kaupan liikevaihto aleni yhä.

34


LIIKEVAIHTO

• Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto aleni 1,2 % vuoden 2016 tammi–

kesäkuussa vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tilastokeskuksen

tuoreimpien tietojen mukaan. Vuosineljännesten välille ei juuri eroa muodostunut.

Maakunnan yrityksistä keskimäärin 51 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna yli 15 %:n

nousun saavutti suunnilleen 35 % alueen yrityksistä.

• Taantuvaan liikevaihtoon nähden korkeat kasvuosuudet kertovat Satakunnan yritysten ja

toimialojen välisistä merkittävistä eroista. Suurten teollisuuslaitosten alakuloa

paikkasivat pienet ja tuoreet yritykset. Korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset

kasvattivat liikevaihtoaan yli 40 %. Alle 20 työntekijän yritysten liikevaihto kasvoi hieman.

Sen sijaan suurempien, vähintään 20 hengen yritysten, jotka toimivat lähinnä teknologia-

teollisuudessa, alamäki ja suuri painoarvo pitivät koko aluetalouden edelleen

kurimuksessa. Toisaalta metallien jalostuksen merkittävä asema luo suhdannekehityk-

seen todelliseen tuotannon muutokseen nähden liian synkän kuvan, sillä värimetallien

laskeva hinta painoi liikevaihtoa alas ilman merkittäviä muutoksia tuotantomäärissä.

• Maassa keskimäärin suhdannekehityksen suuntaviivat kulkivat alkuvuonna suunnilleen

samaan suuntaan kuin Satakunnassa. Kaikkien toimialojen yritysten yhteenlaskettu

liikevaihto kasvoi kuitenkin kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 1,5 % vuodentakaisesta.

Teollisuuden liikevaihto tippui yleisesti, mutta metallien jalostuksen Satakuntaa pienempi

painoarvo teki laskusta hieman loivemman. Huolestuttavinta on koneiden ja laitteiden

valmistuksen sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen sitkeä pudotus.

Rakentaminen ja palvelut pysyivät suhteellisen mainiossa vireessä.

35


VIENTI

• Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo supistui yhä selvästi (-7 %), sillä

metallialojen viennin romahdus jatkui (-17,7 %) suurelta osin konepajojen ja telakoiden alamäen

myötä. Myös metallien laskeva hintakehitys on voimistanut laskua metallien jalostuksen kautta

Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo kohosi mm. sellun käytyä hyvin kaupaksi (+5,2 %).

• Satakunnan teollisuuden viennin 4,2 miljardin arvosta (v. 2014) teknologiateollisuus muodostaa

54 % (2,3 mrd. €) ja metsäteollisuus 31 % (1,3 mrd. €).

• Maamme teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo tippui alkuvuonna yhä jonkin verran (-2,6 %),

sillä päätoimialoista mahdollisesti ainoastaan metsäteollisuus kykeni luomaan kasvua (+2,7 %).

Teknologiateollisuuden viennin arvon putosi edelleen melko jyrkästi (-6,4 %).

36


PALKKASUMMA

• Satakunnan yritysten maksama palkkasumma pysyi vuoden 2016 tammi–kesäkuussa

käytännössä ennallaan vuodentakaiseen vastaavaan aikaan verrattuna (vähennystä tarkalleen 0,1

%). Lasku kuitenkin pysähtyi, mikä on osaltaan seurausta henkilöstömäärien kasvusta sekä

rakentamisessa että palveluissa. Palkkasumma kohosi em. alojen lisäksi myös maakunnan

elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Muilla teollisuuden

haaroilla palkkasumma aleni, joten koko teollisuudessa keskimäärin kirjattiin edelleen laskua,

joka on seurausta henkilöstön vähenemisestä.

• Maassa keskimäärin talouden palkkasumma jatkoi loivaa kasvuaan, jota kertyi 1,1 %:n verran

alkuvuonna vuodentakaisesta. Palkkasumma aleni yleisesti teollisuudessa, mutta rakentaminen

ja palvelut korjasivat osaltaan vajetta.

37


TYÖLLISYYS

• Satakunnan yritysten alkuvuoden henkilökehityksessä on jo myönteistä virettä. Rakentamisen nousu on johtanut henkilöstön entistä nopeampaan täydentymiseen (kasvua 6,3 %) ja myös palvelualoilla hienoinen nousu (0,5 %) on käynnistynyt. Sen sijaan teollisuudesta väkeä vähennettiin edelleen, mutta hieman aiempaa lievemmin.

• Teollisuuden parissa työskenteli maakunnassa vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla 3,3 % vähemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Yritykset vähensivät keskimäärin prosentin henkilöstöstään tuolloin.

• Työttömien määrä Satakunnassa on huhtikuusta alkaen laskenut viimevuotista alemmalle tasolle. Syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 13 200, mikä on reilut 400 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,9 %.

38

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

TAMMI−KESÄKUUSSA 2016 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI):

Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -1,2 % / Koko maa 1,5 %)

Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -4,2 % / Koko maa -0,9 %)

Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,2 % / Koko maa -0,4 %)

Metsäteollisuus (Satakunta 5,1 % / Koko maa 3 %)

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 3,4 % / Koko maa -0,6 %)

Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 14,5 % / Koko maa -3,4 %)

Metallien jalostus (Satakunta -19,4 % / Koko maa -12,9 %)

Metallituotteiden valmistus (Satakunta -2,9 % / Koko maa 1,4 %)

Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -15,8 % / Koko maa -4,7 %)

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -6,5 % / Koko maa -4,6 %)

Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -37,3 % / Koko maa 4,5 %,

palkkasumman muutos)

39

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

TAMMI−KESÄKUUSSA 2016:

Rakentaminen (Satakunta 11,6 % / Koko maa 9,1 %)

Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 0,1 % / Koko maa 0,7 %)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 5,2 % / Koko maa 5,4 %)

Liike-elämän palvelut (Satakunta 8,9 % / Koko maa 4,5 %)

Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 2,8 % / Koko maa 2,3 %)

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 2,3 % / Koko maa 5,5 %, palkkasumman

kasvu)

40

SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKUVA:

41

Talouden näkymät yhä vaimeat

• Maailmantaloudessa ei edelleenkään nopeaa kasvupyrähdystä näköpiirissä

Satakunta vientivetoisena talousalueena on tavanomaista riippuvaisempi kansainvälisen talouden liikkeistä. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen katsauksen mukaan maailmantalous kasvaa 3,1 % kuluvana vuonna, mutta nousu nopeutuu hieman, 3,4 %:iin, ensi vuoden aikana. Ennustetta on rukattu aavistuksen alaspäin kevääseen verrattuna.

Teollisuusmaiden tämän vuoden 1,6 %:n kasvuennuste kohentuu ensi vuonna hitusen eli 1,8 %:iin. Yhdysvaltojen talous kasvaa 1,6 % tänä ja 2,2 % ensi vuonna. Euroalueen kasvu hidastuu vuoden 2016 1,7 %:sta vuoden 2017 1,5 %:iin. Kehittyvissä maissa kasvu on ripeää: tänä vuonna 4,2 % ja ensi vuonna 4,6 % IMF:n ennusteen mukaan. Kasvun pääpaino on Kauko-Idässä.

Suomen talouden kasvutahti on vaisua, sillä tänä vuonna ylletään vain 0,9 %:iin ja ensi vuonnakin ainoastaan 1,1 %:iin. Näin matalat kasvuluvut Suomessa ja Euroopassa eivät lupaa ripeää käännettä vientivetoiselle Satakunnan taloudelle.

• Päätoimialojen luottamus vahvistunut etenkin rakentamisessa ja palveluissa

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattoreiden mukaan maamme yritysten suhdannekuva piirtyy jo selvästi aiempaa myönteisempänä etenkin rakentamisessa sekä palvelualoilla. Molemmissa luottamus on kohonnut jo yli keskimääräisen. Pitkään alamäkeä luisuneen kaupankin luottamus on vahvistunut lokakuuhun mennessä takaisin pitkän ajan keskiarvon tasoonsa.

Teollisuuden suhdannetilanne on edelleen vähän tavanomaista heikompi, mutta tuotannon ennustetaan kasvavan loivasti.

42

Talouden näkymät yhä vaimeat

• Pk-yritysten odotukset parantuneet huomattavasti myös Satakunnassa

Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrin mukaan maamme pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat huomattavasti aiempaa valoisammat. Muutokset kevään 2016 barometriin verrattuna ovat selvät. Talouskasvu on käynnistynyt, ja sen ennakoidaan jatkuvan maltillisena, mutta vakaana. Muutokseen vaikuttaa kotimarkkinoiden suotuisa kehitys, joka kompensoi vientikysynnän heikkoutta.

Maamme pk-yrityksistä jo 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % heikkenevän seuraavan vuoden kuluessa. Saldoksi muodostuu 32, jossa on parannusta kahdeksan yksikköä kevääseen verrattuna.

Satakunnassa yleiset suhdannenäkymät ovat hieman maan keskitasoa heikommat, mutta selvästi myönteisemmät kuin keväällä. Saldo kohosikin +4:stä +28:aan. Vastaajista 40 % ennakoi nousua ja 11 % laskua. Myös mm. henkilöstöön, liikevaihtoon, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen odotetaan maakunnassa kasvua. Investoinnit ovat sen sijaan jäissä, sillä niihin ei ole kasvua luvassa.

• Teknologiateollisuudessa ei suuria muutoksia odotettavissa, mutta kulkuneuvoissa kasvua

Teknologiateollisuus ry:n suhdannekatsauksen mukaan alan yritykset saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia huhti–kesäkuussa 24 % niukemmin kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin ja kolme prosenttia vähemmän kuin edeltävällä neljänneksellä. Heinä–syyskuussa tuoreiden tilausten taso aleni kuusi prosenttia edellisvuoden lukemista, mutta kohosi hieman edellisestä neljänneksestä.

Kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset ja tilauskanta olivat heinä-syyskuussa alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin tai edellisellä neljänneksellä. Metallien jalostuksessa tuotanto on sen sijaan kasvanut. Elektroniikka- ja sähkötuotteissa tilauskannat ovat täydentyneet pitkästä aikaa.

Tilauskannan arvo supistui syyskuun lopussa hieman vuotta aiemmasta, mutta pysyi kesäkuun 2016 lopun tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän talvella samana kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

43

ENNUSTE

VATT:N TYÖVOIMAENNUSTE SATAKUNNASSA VUOTEEN 2030

44

ENNUSTE


45

ENNUSTE


46

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut

• Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa.

• Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

• Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.

http://www.satamittari.fi/

http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus



satakunnan talous nykytila ja lähiajan näkymät · 2016 satakunnassa on runsaasti nousevia aloja...

Documents