Sisällys

1. Koulutyön perusta 4

1.1. Arvoperusta 41.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 41.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4

2. Opetuksen toteuttaminen 4

2.1. Oppimiskäsitys 52.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 5

2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö 52.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö 62.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö 6

2.3. Työtavat 62.4. Oppilaiden osallisuus 7

3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 8

3.1. Tuntijako 93.2. Kieliohjelma 103.3. Koulun painotukset 103.4. Oppilaaksiotto 103.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset 13

4. Ohjauksen järjestäminen 13

4.1. Ohjaustoiminta 134.2. Opinto-ohjaus 144.3. Oppimissuunnitelma 14

5. Opiskelun tuki 15

5.1. Tukiopetus 155.2. Erityisopetus 15

5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus 165.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus 165.2.3. Luokkamuotoinen erityisopetus 17

5.3. Valmistava opetus 17

6. Hyvinvoinnin tukipalvelut 18

6.1. Oppilashuolto 186.2. Muut tukipalvelut 19

6.2.1. Kerhotoiminta 196.2.2. Kouluruokailu 206.2.3. Koulumatkat 206.2.4. Koulunkäyntiavustajatoiminta 20

7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena 21

7.1. Kodin ja koulun yhteistyö 217.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö 21

1

7.2.1. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö 217.2.2. Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa 21

7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa 227.4. Työelämäyhteistyö 227.5. Kansainvälinen yhteistyö 23

8. Arviointi 23

8.1. Oppilaan arviointi 238.1.1. Oppilaan itsearviointi 248.1.2. Työskentelyn arviointi 248.1.3. Käyttäytymisen arviointi 258.1.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi 258.1.5. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi 268.1.6. Maahanmuuttajan äidinkieli 268.1.7. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet 268.1.8. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas 278.1.9. Vuosiluokkiin sitomaton opetus 278.1.10. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 278.1.11. Päättöarvioinnin periaatteet 288.1.12. Todistukset 28

8.2. Koulun toiminnan arviointi 298.2.1. Toiminnan ja talouden arviointi ja suunnittelu 308.2.2. Toiminnan laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen 308.2.3. Koulun itsearvioinnin tavoitteet 318.2.4. Koulun itsearvioinnin toteuttaminen 31

9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 31

9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen 319.2. Oppiaineiden ja aineryhmien/kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 38

9.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 389.2.2. Toinen kotimainen kieli Ruotsi 569.2.3. Vieraat kielet 69

9.2.3.1. Englanti 699.2.3.2. Saksa 81 9.2.3.3. Ranska 93

9.2.4. Matematiikka 1029.2.5. Ympäristö- ja luonnontieto 1139.2.6. Biologia ja maantieto 1219.2.7. Fysiikka ja kemia 1299.2.8. Terveystieto 1429.2.9. Evankelisluterilainen uskonto 1449.2.10. Elämänkatsomustieto 1509.2.11. Historia 1579.2.12. Yhteiskuntaoppi 1629.2.13. Musiikki 1649.2.14. Kuvataide 1769.2.15. Käsityö 1899.2.16. Liikunta 2019.2.17. Kotitalous 2139.2.18. Valinnaiset aineet 216

9.2.18.1. Tietotekniikka 2169.2.18.2. Draama ja teatteri-ilmaisu 2209.2.18.3. Muotoilukasvatus 224

2

9.2.19. Soveltava historian, biologian, maantiedon ja taito- ja 225taideaineiden yhteistyökurssi ”Tieto ja taito”

9.2.20. Oppilaanohjaus 226

Liitteet 228

Todistuslomakkeet (välitodistus, lukuvuositodistus ja päättötodistus) 228Kielten taitotasoasteikot 231Helsingin kaupungin koulujen Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma luokille 6.-9. 246Kannelmäen peruskoulun ympäristöohjelma 249Tietostrategia 255Kriisisuunnitelma 260Päihdestrategia 272Koulun toiminta kiusaamis-, syrjintä ja väkivaltatilanteissa 280 Kiusaaminen ja Farsta-menetelmä 281

3

1. Koulutyön perusta

1.1. Arvoperusta

Helsingin kouluissa

- jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen

- toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin

- edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

- arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta

- ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia

- sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta

1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus

Kannelmäen peruskoulu on turvallinen ja oppilaista huolehtiva lähikoulu. Koulun tehtävänä on opettaa oppilaille perustaidot ja -tiedot, tukea kotien kasvatustyötä ja antaa valmiudet jatko-opintoihin.

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet

Peruskoulun kasvatus- ja opetustyön valtakunnallisia tavoitteita ovat kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja valmiuksien antaminen elinikäiseen oppimiseen.

Helsingin opetustoimen visiona on:

- Rakennamme osaamisen ja sivistyksen yhteiskuntaa, jossa oppiminen on mahdollista kannustavassa ja innostavassa ympäristössä.

- Edistämme yhdessä muiden kanssa helsinkiläisten hyvinvointia.- Helsingin opetustoimi on korkeatasoinen ja myös kansainvälisesti arvostettu oppimisen

edistäjä.

Tuemme oppilaan kasvamista tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Koulutyön tuloksena oppilas saavuttaa keskeiset oppimistaidot ja -tavoitteet ja osaa toimia sekä itsenäisesti että erilaisissa ryhmissä. Oppilaita ohjataan asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaita kasvatetaan hyvään käytökseen ja terveisiin elämäntapoihin.

4

2. Opetuksen toteuttaminen

2.1. Oppimiskäsitys

Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.

Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle.

Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus.

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.

Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti.

Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.

Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.

2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö

Koulumme toimii kolmessa eri koulurakennuksessa. Rakennusten opetustiloja käytetään monipuolisesti ja joustavasti eri aineiden opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua yhteisten tilojen suunnitteluun. Mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimisympäristöön tukee oppilaiden osallisuutta ja opettaa tiedostamaan ympäristön siisteyden ja kauneuden merkityksen oppimisen ja viihtymisen kannalta. Oppilaat kasvatetaan oppimateriaalin ja työvälineiden aktiiviseen ja vastuulliseen käyttöön.

Koulun lähiympäristön luonnon- ja kulttuuriympäristön mahdollisuuksia käytetään koulun opiskelussa ja tapahtumissa. Keskuspuisto ja Mätäojan ympäristö tarjoavat monipuolisia liikunta-, retkeily- ja luonnontutkimismahdollisuuksia. Oppilaat tutustuvat myös Kanneltalon ja muiden koulun yhteistyökumppanien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

5

Helsingin tarjoamia mahdollisuuksia (museot, näyttelyt, erilaiset kulttuuritapahtumat, julkiset laitokset ja yritykset) erilaisiin opintoretkiin ja tapahtumiin käytetään sekä eri aineiden opetuksessa että koulun yhteisissä tapahtumissa. Esimerkiksi yhteistyö eri taidelaitosten kanssa on vakiintunut osa koulun muotoilukasvatuspainotusta.

2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö

Kannelmäen peruskoulussa noudatetaan sovittuja sääntöjä ja ilmapiiri tukee työrauhaa ja oppimista. Koulussa arvostetaan välitöntä vuorovaikutusta, oppilaiden kuuntelemista, kaikkien kouluyhteisön jäsenten välistä suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta.

Koulun järjestyssäännöt ja erilaiset kiusaamisen estämiseen ja oppilaiden erimielisyyksien sovitteluun tähtäävät toimintamallit auttavat oppilaita vuorovaikutustaitojen kehittämisessä ja vastuun ottamisessa omista teoistaan.

2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö Kannelmäen peruskoulussa käytetään ja kehitetään vaihtelevia ja monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä, jotka ottavat huomioon erilaiset oppijat ja oppimistyylit.

2.3. Työtavat

Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen.

Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa.

Kannelmäen peruskoulussa käytetään monipuolisia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat oppilaiden opiskelutaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Työtapoja vaihtelemalla oppilas saa kokemuksia erilaisista opiskelumenetelmistä ja ymmärtää, millaiseen opiskeluun ne soveltuvat. Samalla oppilas oppii tunnistamaan itselleen parhaiten soveltuvat opiskelumenetelmät ja käyttämään niitä itsenäisessä opiskelussa. Oppilaille perustellaan, miksi eri työtapoja käytetään.

Kaiken opiskelun tavoitteena on kulloinkin opiskeltavan asian omaksumisen rinnalla opiskelutaitojen vahvistaminen ja oppilaan kehittyminen tavoitteelliseksi ja itsenäiseksi opiskelijaksi. Oppilaan kasvaessa ja oppimistaitojen kehittyessä siirrytään vähitellen työtapoihin ja tehtäviin, joissa vastuu opiskelusta ja sen suunnittelusta siirtyy entistä enemmän oppilaalle itselleen.

Eri oppiaineet poikkeavat toisistaan käsiteltävän tiedon ja taidon luonteen osalta. Opetussuunnitelmassa kerrotaan eri oppiaineiden kohdalla, mitkä ovat kunkin aineen tärkeimmät taitotavoitteet. Samalla kuvataan, minkälaisia tehtäviä käyttämällä juuri näitä taitoja vahvistetaan.

Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä käytetään eri oppiaineissa aineen luonteen mukaisella tavalla.

6

Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan opiskelutehtäviä, joissa oppilaat asettavat itsenäisesti tutkimusongelmia, luovat omia olettamuksiaan käsittelemistään asioista ja hankkivat tietoa, jonka varassa he luovat ja arvioivat teorioitaan. Oppilaat oppivat myös esittelemään omia käsityksiään, keskustelemaan toistensa käsityksistä ja muodostamaan teorioita yhteisen tutkimuksen ja keskustelun pohjalta. Opettajan tehtävänä on ohjata tätä prosessia siten, että oppilaiden omat tiedonkäsittely- ja yhteistyötaidot kehittyvät.

Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia taitoja sekä vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Ne myös havainnollistavat opetusta, tekevät opetettavista asioista elämyksellisempiä ja konkreettisempia ja näin helpottavat omaksumista.

Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle on ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja -arviointiin.

2.4. Oppilaiden osallisuus

Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.

Kannelmäen peruskoulussa on tavoitteena lisätä oppilaiden vastuuntuntoa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä luoda positiivinen ja turvallinen opiskeluilmapiiri. Pyrkimyksenä on myös edistää opettajien ja oppilaiden yhteistyötä.

Koulussamme toimii oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaskerho. Oppilaskunnan hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi jäseniä jokaiselta vuosiluokalta. Lisäksi koulumme johtokuntaan valitaan vuosittain oppilaskunnan hallituksen järjestämillä vaaleilla kaksi oppilasjäsentä. Tukioppilaskerhoon, joka toimii läheisessä yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa, valitaan vuosittain uusia jäseniä. Oppilaskunnan hallituksen kokoukset järjestetään säännöllisesti. Kokouksiin voidaan myös kutsua tarvittaessa rehtori, tukioppilaita ja johtokunnan oppilasjäsenet. Oppilaskunnan hallituksella on myös mahdollisuus tulla kuulluksi opettajainkokouksissa.

Oppilaskunnan hallituksen ja tukioppilaskerhon toiminnan tavoitteena on osallistua koulumme toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi tavoitteena on huolehtia jokaisen oppilaan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Koulussamme tämä näkyy kiusaamisen ehkäisynä, uusien seitsemäsluokkalaisten tukemisena sekä teema- ja juhlapäivien järjestämisenä. Osa koulutetuista tukioppilaista toimii vertaissovittelijoina, jotka sovittelevat oppilaiden välisiä kiistoja. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan Hesan Nuorten Ääni - projektiin, joka on nuorten päätöksentekoelin koko Helsingin alueella. Oppilaskunnan hallitus huolehtii myös mm. taksvärkkikeräyksestä vuosittain valittavaan kohteeseen.

Koulussa oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulutyön suunnitteluun vuosittaisen toimintasuunnitelmaprosessin yhteydessä. Kussakin luokassa käydään lukuvuoden alussa läpi keskeiset oppimistavoitteet. Tässä yhteydessä oppilailla on heidän ikätasonsa huomioon ottaen mahdollisuus esittää näkemyksiään lukuvuoden aikana tehtävän koulutyön toteuttamisesta.Koulumme läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Kannelmäen seurakunta, nuorisotalo ja nuorisopoliisi. Eri oppiaineissa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa.

7

3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt

3.1. Tuntijako

Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.

Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia

Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa.

8

Vuosiluokat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yhteensä HKIÄidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 42A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 16B-kieli 2 2 2 6 6Matematiikka 4 4 4 4 4 4 3 3 4 34 32Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 9Biologia ja maantieto 2 1 10 10Biologia 1 1 2Maantieto 1 1 1Fysiikka ja kemia 1 1 9 9Fysiikka 1 1,5 1Kemia 1 1,5 1Terveystieto 1 2Uskonto/ Elämänkatsomustieto

1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 11

Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10 10Musiikki 1 1 1 1 2 1 1 8 7Kuvataide 1 1 2 2 2 2 2 12 8Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 15 11Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 18Kotitalous 3 3 3Oppilaanohjaus 1 1 2 2Aihekokonaisuuskurssi/ Taito- ja taideaineet: valinnainen li, ku, tn,ts tai mu

1 1 1 1 16 13

Aihekokonaisuuskurssi 1Muut valinnaisaineet: 1 6 6- wko, wku, wli, wmu, wtn, wts, wtt, B2-sa, B2-ra, muotoilukasvatus

2 4

- il, mal, vko, vli, vku, vmu, vtn, vts, vtt

1 2 2

taito- ja taideaineiden välys 1Oppilaan tuntimäärä Kannpk 20 20 23 23 25 25 30 30 30 226Oppilaan vähimmäistuntimäärä

19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 2 3 3 14 12

3.2. Kieliohjelma

9

Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004.

Kannelmäen peruskoulun kieliohjelma:

A-kieli: englanti, ruotsi, saksa Vapaaehtoinen A-kieli: englanti, ruotsi, saksa, ranskaB1-kieli: ruotsi, englanti B2-kieli: ranska, saksa

3.3. Koulun painotukset

Kannelmäen peruskoulussa painotetaan matematiikkaa vuosiluokilla 7-9. Matematiikkalinjan valinneilla oppilailla on yksi vuosiviikkotunti enemmän matematiikkaa. Vuosiluokilla 3-6 valinnaisuutta on taito- ja taideaineissa.

3.4. Oppilaaksiotto

Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 päätös

OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: HELSINGISSÄ ASUVAT OPPILAAT

Ensisijaiset oppilaaksioton periaatteet

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös vuotta säädettyä aikaisemmin koulunsa aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27§:n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella

Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun:- jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen

kotimaisen kielen opiskelua- Kolmannelle luokalle otettaessa harvinaisen A – kielen perusteella: lähin tarkoituksenmukaisin

koulu, jossa oppilas voi aloittaa kolmannelta luokalta alkavan ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän A-kielen opiskelun.

- kielikylpyopetuksen perusteella lähin tarkoituksenmukainen koulu- B1- englannin opetuksen perusteella - jos koulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias;

tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla

10

Erityisopetukseen, valmistavaan opetukseen ja starttiluokalle osoitetaan Helsingissä asuvalle oppilaille ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta (PoL 6§ mom 2)

Toissijaiset oppilaaksioton periaatteet

Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella

Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jolla arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotetun aineen opiskeluun. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

Muu toissijainen oppilaaksiotto

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Vuosiluokkien 1 – 6 osalta edellytetään, että toissijaisessa oppilaaksiotossa kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Toissijaisen oppilaakisoton kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa.

1) Jatkuvuusa) Esi- ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa

nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaatb) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 – 6 kouluissa olevat

oppilaat 2) Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa3) Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus4) Tarvittaessa koulukohtainen valintakriteeri, täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 5) Tarvittaessa käytetään arvontaa

OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: ULKOKUNTALAISET OPPILAAT

Ulkokuntalaisia Suomen Kansallisoopperan balettikoulun oppilaita sekä Cantores Minores kuorolaisia otetaan oppilaaksi Kaisaniemen ala-asteen ja Kruununhaan yläasteen kouluihin, jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa.

Albertin kouluun otetaan ulkokuntalaisia oppilaita, joille vastaavaa opetusta ei ole asuinkunnassa järjestettävissä ja jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa.

Ulkokuntalaisille oppilailla ei ole oikeutta koulumatka tai - kuljetusetuuteen. Oppilaan oma kunta päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista.

Ulkokuntalaisia koskevat toissijaiset oppilaaksioton periaatteet

Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

11

Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi – ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Vuosiluokkien 1 – 6 osalta edellytetään myös, että ulkokuntalaisten oppilaiden ottamisesta kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella

Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jossa arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotukseen ja mikäli ko. luokissa on tilaa Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

Muu toissijainen oppilaaksiotto

Oppilaat otetaan seuraavin toissijaisin oppilaaksioton kriteerein. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. Kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä.

1. Jatkuvuusa. Esi – ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen

yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat.

b. Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 – 6 kouluissa olevat oppilaat

2. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa3. Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus4. Tarvittaessa koulukohtainen valintakriteeri, täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 5. Tarvittaessa käytetään arvontaa

OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ KOSKEVA OIKEUS

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, jossa hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kävi koulua tai jos ko. koulu lakkautetaan kyseisen alueen uudessa koulussa.

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukuvuosi loppuun kyseisessä koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa ulkokuntalaisena helsinkiläiseen kouluun. Tällöin noudatetaan ulkokuntaisia oppilaita koskevia toissijaisia oppilaaksioton periaatteita.

3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset

Lukuvuoden jaksottamisen tarkoituksena on jäsentää ja selkeyttää lukuvuoden aikana tapahtuvaa koulutyön suunnittelua sekä arviointia. Kannelmäen peruskoulussa lukuvuosi jakaantuu neljään jaksoon. Jokaista jaksoa varten tehdään jakson alussa jaksosuunnitelma. Jaksojen alkamis- ja päättymisajankohdat määritellään koulun toimintasuunnitelmassa.

4. Ohjauksen järjestäminen

12

4.1. Ohjaustoiminta

Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.

Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan.

Oppilas tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.

Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline.

Kannelmäen peruskoulussa koko koulun opetushenkilökunta osallistuu oppilaiden ohjaukseen. Opettaja tutustuttaa oppilaat aineelle ominaisiin työtapoihin, vastaa oppilaan ainekohtaisesta ohjauksesta sekä antaa tarvittaessa ohjausta oppilaan hakeutuessa jatko-opintoihin.

Opinto-ohjaaja koordinoi valinnaisainevalintoja ja ohjaa oppilasta jatko-opintoihin. Tarpeen vaatiessa prosessiin osallistuvat huoltaja, luokanvalvoja ja OHR:n edustaja/edustajia (ks. Kohta 6.1) Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ohjannasta vastaavat ensisijaisesti luokanvalvoja ja oppilaan erityisopettaja (ks. Kohta 4.3 Oppimissuunnitelma)

Rehtori vastaa siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa ohjausta. Tarvittaessa oppilaita ohjataan ammatinvalintapsykologille. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua opiskelua ja valintoja koskeviin neuvotteluihin aineenopettajan, luokanvalvojan ja OHR:n edustajien kanssa.

Koulussamme oppilaan ohjausta opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa harjoitellaan kaikissa oppiaineissa. Eri vuositasoilla ohjaustoiminnan painopisteet vaihtelevat:

7. luokalla oppilaita ohjataan oppimaan yläasteella tarvittavia opiskelutaitoja sekä tuntemaan ja noudattamaan koulun käytäntöjä, sääntöjä ja sopimuksia.

8. luokalla painopisteenä on oppilaiden yhteistoiminta, ryhmätyötaidot ja osallisuus kouluyhteisön toimintaan.

9. luokalla oppilaita ohjataan erityisesti suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja asettamaan omia tavoitteitaan jatko-opintojen ja ammatinvalinnan näkökulmasta.

4.2. Opinto-ohjaus

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.

13

Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. Oppilasta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja.

Erillistä ohjaussuunnitelmaa koulu ei laadi. Opinto-ohjausta jokainen koulun opettaja toteuttaa omalle oppiaineelle ominaisin työtavoin.

Työelämään tutustumisen jakso toteutetaan yhdeksännen luokan syksyllä kahden viikon pituisena. Oppilaita kannustetaan hankkimaan TET- paikkansa itsenäisesti niin, että se tukee ammatinvalintaa. Mahdollisuuksien mukaan opinto-ohjaaja ja aineenopettajat vierailevat TET- paikoilla.

4.3. Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan.

Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla.

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista.

Koulussamme laaditaan oppimissuunnitelma Helsingin linjauksen mukaisesti oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä tai vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi oppilaalle, joka siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.

14

Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken ja laadintaan osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö. Vuosiluokilla 1-6 päävastuun suunnitelman laatimisesta kantaa oppilaan oma opettaja.Oppilaan huoltajat voivat osallistua oppimissuunnitelman laatimiseen. Myös oppilas voi osallistua oman oppimissuunnitelmansa tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan.

Vuosiluokilla 7-9 oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa myös osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättää OHR opettajia kuultuaan. Oppilashuoltoryhmä päättää, kuka koordinoi oppimissuunnitelman laatimisen.

5. Opiskelun tuki

Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen.

Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän.

5.1. Tukiopetus

Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

5.2. Erityisopetus

Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen.

Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.

5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus

15

Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Kannelmäen peruskoulussa osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on koko kouluajan edistää oppilaan kykyjä ja taitoja selviytyä omassa luokassaan ja koko kouluyhteisössään omien edellytystensä mukaisesti ja samalla auttaa häntä arvioimaan omaa opiskeluaan ja edistymistään. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on ongelmia kielellisen kehityksen tai matemaattisen ajattelun alueella, muita oppimisvaikeuksia tai oppilaille, joilla on vaikeuksia työskennellä isossa ryhmässä. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa yksilöllisesti, pienryhmissä tai samanaikaisopetuksena. Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan oppitunnin aikana toteutettavia joustavia ja eriyttäviä opetusjärjestelyjä.

Erityisopettajat sopivat osa-aikaista erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyistä luokanopettajan/aineenopettajan ja huoltajien kanssa. Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta voi tehdä opettaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Osallistumisesta pienryhmäopetukseen ja siinä edistymisestä tiedotetaan huoltajille.

Alkuopetuksessa osa-aikaisen erityisopetuksen painopiste on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa. Ensimmäisen luokan alussa kartoitetaan oppilaiden oppimisvalmiudet. Tätä työtä luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät yhdessä ja valitsevat tukea tarvitsevat oppilaat osa-aikaiseen erityisopetukseen. Jatkossa oppilaiden edistymistä ja taitojen kehittymistä seurataan säännöllisesti.

5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus

Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa.

Kannelmäen peruskoulussa ylemmillä vuosiluokilla oppilaiden erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti integroidusti yleisopetuksessa. Tavoitteena on tukea oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvata perusopetuksen oppimäärien suorittaminen. Joskus tavoitteen toteutuminen vaatii oppilaan opiskelua erityisluokassa. HOJKS:n koordinoinnista vastaa erityisopettaja.

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen.

16

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen

Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen.

5.2.3. Luokkamuotoinen erityisopetus

Luokkamuotoisen erityisopetuksen perusajatuksena on opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen siten, että huomioidaan oppilaan kyvyt ja taidot ja järjestetään oppimisympäristö mahdollisimman hyvin tukemaan opiskelua. Oppilaan tarvitsema tuki määritellään HOJKS:ssa. HOJKS:in laadintaan ja seurantaan osallistuvat oppilaan opettajat yhdessä huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti.

Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa pyritään joustavuuteen, kannustavuuteen ja yksilöllisyyteen ottamalla huomioon kunkin oppilaan omat vahvuudet ja oppimistarpeet. Luokassa pyritään vahvistamaan oppilaan käsitystä itsestään oppijana. Onnistumisen ja osaamisen kokemukset ovat tärkeitä. Oppilasta ohjataan asettamaan työskentelylleen realistisia tavoitteita ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi. Sosiaalisten taitojen oppimista korostetaan.

Erityisluokan oppilaan mahdollisuuksia siirtyä yleisopetuksen luokkaan arvioidaan jatkuvasti. Koulussamme oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuus kokeilla opiskelua yleisopetuksen luokassa tuetusti ja riittävästi ennen erityisopetuspäätöksen purkamista ja yleisopetukseen siirtämistä.

Yleisopetukseen integroidut erityisopetuksen oppilaat opiskelevat yleisopetuksen luokassa. Oppilaan HOJKS:ssa määritellään hänen tarvitsemansa tuki, joka voi olla oppimateriaalia tai apuvälineitä, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopettajan/ koulunkäyntiavustajan apua. Tukemalla oppilaan sopeutumista luokkayhteisön jäseneksi ehkäistään syrjäytymistä.

5.3. Valmistava opetus

Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/ Valmistava opetus).

Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden.

17

Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille.

6. Hyvinvoinnin tukipalvelut

6.1. Oppilashuolto

Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa.

Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa.

Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.

Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö.

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Koulumme oppilashuollollisia tavoitteita ovat toisen kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden lisääminen. Tavoitteita tukevat suunnitelmat, strategiat ja projektit. Opettajat ovat mukana arjen huolenpidossa, seuraavat oppilaiden edistymistä ja luovat hyvän oppimisen edellytykset oppilaille.

Koulumme oppilashuoltotoimintaa koordinoi oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori puheenjohtajana, apulaisrehtori, koulupsykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitajat, opinto-ohjaaja, laaja-alaiset erityisopettajat sekä tarvittaessa oppilaan opettaja.

- Oppilashuoltoryhmä pohtii yhdessä oppilaan opettajan kanssa oppilaan tuen tarvetta ja auttaa sekä suunnittelemaan että toteuttamaan tarvittavia opetusjärjestelyjä ja muita

18

toimenpiteitä. OHR tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ja yhteydessä koululääkäriin.

- Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on olla myös konsultoivana apuna yksittäiselle opettajalle, vanhemmille ja koko koulun henkilökunnalle.

- Oppilashuoltoryhmä toimii sekä ennaltaehkäisevästi että auttaen jo syntyneiden ongelmien selvittelyssä kouluyhteisön kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Oppilashuoltoryhmä laatii ja tiedottaa ohjeet menettelytavoista oppilashuollollisissa asioissa ja ohjaa oppilashuollollisen toiminnan arviointia

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja hoitaa oppilaan asioita luottamuksellisesti.

Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi koulun 1., 3. ja 7. vuosiluokat käydään oppilashuoltoryhmässä systemaattisesti läpi lukuvuoden alussa. Lukuvuoden aikana tarkastellaan lähemmin muidenkin luokka-asteiden ryhmiä.

Nivelvaiheissa koulutulokkaat sekä heidän erityistarpeensa kartoitetaan yhdessä esiopetuksen kanssa. Koulutuksen kannalta oppilaiden erityistarpeet nivelvaiheissa pyritään kartoittamaan oppilashuollossa. Oppilashuoltoryhmä koordinoi tätä työtä.

Opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja säännöllisesti ja ovat yhteydessä rehtoriin ja oppilashuoltohenkilöstöön, mikäli on syytä epäillä oppilaan olevan luvatta poissa koulusta. Luvattomista poissaoloista luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja ilmoittavat välittömästi oppilaan huoltajille.

Mikäli oppilas on saanut kurinpitorangaistuksen tai häneltä on evätty opetus, oppilashuoltoryhmä suunnittelee oppilaalle hänen tarvitsemansa oppilashuollolliset toimenpiteet.

Jokainen oppilas kantaa vastuuta sekä itsestään että toisista. (ks. kohta 2.2.)Koululla on suunnitelmat ongelma- ja kriisitilanteita varten. Näissä suunnitelmissa kuvataan koulun käytänteet kiusaamisen, syrjinnän, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Lisäksi niissä esitetään käytänteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi ja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden hoitamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Kriisitilanteita varten on erilliset ohjeet. Keskeisenä periaatteena on nopea puuttuminen ongelmatilanteeseen, epäkohdan (esim. kiusaaminen, päihteiden käyttö) välittömään oikaisemiseen sekä avun käynnistäminen nopeasti, mutta suunnitellusti.

6.2. Muut tukipalvelut

6.2.1. Kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita.

Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja.

Kannelmäen peruskoulun toimintasuunnitelmassa päätetään lukuvuosittain perustettavat kerhot.

6.2.2. Kouluruokailu

19

Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.

Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.

Katso kohta Aihekokonaisuudet, vastuu ympäristöstä

6.2.3. Koulumatkat

Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.

Katso kohta Aihekokonaisuudet, turvallisuus ja liikenne.

6.2.4. Koulunkäyntiavustajatoiminta

Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.

Koulussa on koulunkäyntiavustaja tai -avustajia. Lukuvuosittain rehtori yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa päättää avustajien työtehtävien jaosta huoltajia kuultuaan.

7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena

7.1. Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä kotien

20

kanssa edistetään oppilaan hyvinvointia ja pidetään huolta oppimisympäristön turvallisuudesta.

Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun sekä sen arviointiin. Huoltajia kannustetaan osallistumaan luokan ja koulun vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainillat, arviointikeskustelut, juhlat ja yhteiset tapahtumat sekä tiedottaminen. Tiedottaminen on aktiivista ja siinä käytetään hyväksi monipuolisesti eri välineitä. Erityisesti sähköiseen tiedonvälitykseen liittyviä menetelmiä kehitetään.

7.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö

7.2.1. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö

Perusopetus rakentuu esiopetuksessa luodulle pohjalle. Esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kasvussa ja oppimisessa kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että käytännön toiminnassa.

Esi- ja perusopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet.

Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun.

Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi - ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa.

Tavoitteisiin pyritään kehittämällä esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä. Esiopetusta antavien päiväkotien kanssa tehdään merkittävää yhteistyötä mm. opetusryhmiä muodostettaessa. Lisäksi alueen päiväkodeilla ja koululla on erilaisia yhteisiä tapahtumia ja hankkeita.

7.2.2. Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken. Oppilaita ohjataan hakeutumaan ensisijaisesti lähikouluun. Koulujen oppilaskuntien yhteistyö vahvistaa osaltaan alueen perusopetuksen yhtenäisyyttä.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana ja oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.  Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea

21

tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä koulutuksen nivelvaiheissa että oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen ja erityisopetuksesta yleisopetukseen.

Jos erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kuudennen vuosiluokan todistus on annettu sanallisena arviona, tulee lähettävän koulun huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma, siirtyy se oppilaan mukana huoltajan suostumuksella vastaanottavaan kouluun.

Perusopetuksen päättövaihe, vuosiluokat 8 – 9, on oppilaan jatko-opintojen kannalta merkittävä. Päättövaiheen erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ohjattaessa oppilasta toisen asteen opintoihin. Osallistumalla yhteistyöhön opettajat ja opinto-ohjaajat saavat tietoa oppilaiden tarpeista ja toisella asteella edellytettävistä valmiuksista. Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa.

Kannelmäen peruskoulu tekee yhteistyötä lähialueen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa oppilaiden ohjaamiseksi jatko-opintoihin.

Toisen asteen oppilaitoksilla on mahdollisuus esittäytyä jatko-opintovanhempainillassa ja 9-luokkien oppilailla on mahdollisuus osallistua lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten esittelytilaisuuksiin.

Erityistä tukea jatko-opintovalinnoissaan tarvitseville oppilaille voidaan tarvittaessa järjestää koulutuskokeiluja ja ohjattuja tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin.

Jatko-opintoihin ohjausta käsitellään tarkemmin ohjaustoiminnan ja oppilaanohjauksen kohdissa.

7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Yhteisötasolla pyritään kehittämään eri hallintokuntien, koulujen ja muiden yhteisöjen välistä yhteistyötä sekä ottamaan huomioon myös talouselämän ja erilaisten yhdistysten tarjoamat yhteistyömahdollisuudet.

7.4. Työelämäyhteistyö

9. luokkien oppilaat suorittavat kahden viikon TET-harjoittelun.

Eri aineissa tutustutaan mahdollisuuksien rajoissa näihin aineisiin liittyviin ammatteihin ja työpaikkoihin aineen opiskeluun sopivalla tavalla.

7.5. Kansainvälinen yhteistyö

Koulun osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa.

Koulu on perinteisesti osallistunut Superschools-urheilukilpailuihin ja näihin osallistumista jatketaan mahdollisuuksien mukaan.

22

8. Arviointi

8.1. Oppilaan arviointi

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.

Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.

Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.

Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.

Kannelmäen peruskoulussa käytetään seuraavia arviointimuotoja: väliarviointi ja lukuvuositodistus, jaksoarviointi ja arviointikeskustelut. Lisäksi luokassa voidaan käyttää esimerkiksi viikkoarviointia, projektiarviointia ja Port-folioarviointia.

Oppilaat saavat väliarvioinnin syyslukukauden päättyessä ja lukuvuositodistuksen lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistus on sanallinen 1.-3. vuosiluokilla ja numeroarvostelua 4.-9. vuosiluokilla. 9. luokan keväällä annetaan päättötodistus oppilaille, jotka ovat suorittaneet kaikki oppiaineet hyväksytysti.

Opettajan/luokanvalvojan ja huoltajien välisiä arviointikeskusteluja pidetään vähintään kerran lukuvuodessa ja niissä käsitellyt asiat kirjataan keskeisiltä osiltaan muistiin. Myös oppilaat osallistuvat pääsääntöisesti opettajan ja huoltajien kesken käytäviin arviointikeskusteluihin. Lisäksi

23

arviointikeskusteluja voidaan käydä oppilaan ja opettajan kesken. Arviointikeskustelut korvaavat 1.-3. vuosiluokilla väliarvioinnin.

Oppilaan edistymistä eri oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä voidaan arvioida sekä kirjallisesti että suullisesti. Kirjallisessa muodossa sanallista arviointia käytetään mm. lukuvuositodistuksessa, jaksoarvioinnissa, projektiarvioinnissa ja viikkoarvioinnissa. Viikkoarvioinnit voivat myös olla suullisia. Suullista arviointia annetaan päivittäin. Alkuopetuksessa keskitytään erityisesti koulunkäynti- ja työskentelytaitojen sekä käyttäytymisen arviointiin.

Vuosiluokkien 7-9 välitodistuksessa arvioidaan ne oppiaineet, joita oppilas on opiskellut syyslukukaudella vähintään yhden vuosiviikkotunnin. Jos oppiainetta on opiskeltu vain syyslukukaudella, välitodistuksen arvosana siirtyy sellaisenaan lukuvuositodistukseen.

Lukuvuositodistuksessa arvioidaan 4. luokalta lähtien kaikki oppiaineet. Arviointi perustuu siihen, miten oppilas on suoriutunut koko lukuvuoden tavoitteista.

Arviointi perustuu kaikissa aineissa monipuolisiin, oppiaineelle ominaisin menetelmin annettuihin näyttöihin. Opetussuunnitelmassa täsmennetään kunkin aineen kohdalla arvioinnin perusteet ja menetelmät.

Käyttäytymistä arvioidaan sekä syys- että kevätlukukaudella.

8.1.1. Oppilaan itsearviointi

Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.

Oppilaan itsearvioinnin kehittämistä jatketaan ylemmillä luokilla. Työsuunnitelmassa määritellään tarkemmin kunkin luokka-asteen itsearvioinnin tavoitteet. Itsearvioinnin menetelminä voidaan käyttää jaksoarvioinnissa suunnittelujaksojen lopussa, arviointikeskusteluissa vanhempien kanssa, projektiarvioinneissa ja viikkoarvioinneissa.

8.1.2. Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.

Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

Työskentelyä arvioidaan sanallisesti erikseen 1.-3.vuosiluokilla. Siinä arvioidaan, miten oppilas osaa suunnitella, ohjata, toteuttaa ja arvioida omaa työskentelyään. 4.-6. vuosiluokilla työskentelytaitojen arviointi on osana oppiaineen arviointia. Sitä voidaan tarvittaessa arvioida sanallisesti erikseenkin. Arvioinnin perustana ovat koulun viralliset arviointikriteerit. Työskentelytaitoja arvioidaan myös jaksoarvioinneissa ja arviointikeskusteluissa.

24

8.1.3. Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Kannelmäen peruskoulussa tavoitteena on, että oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja koulun sääntöjä sekä suhtautuu kunnioittavasti ja huomaavaisesti kaikkia ihmisiä kohtaan. Rehellisyys, täsmällisyys, koulun siisteydestä sekä omista ja yhteisistä työvälineistä huolehtiminen ovat myös hyvää käytöstä ja tapoja osoittaa arvostavansa omaa ja toisten työtä.

Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan numeroin väli- ja lukuvuositodistuksissa. Päättötodistukseen ei merkitä arvioita oppilaan käyttäytymisestä.

Oppilasta opettaneet opettajat antavat kukin oman ehdotuksensa oppilaan käyttäytymisen numeroarvioksi.

8.1.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota koko perusopetuksen ajan ja päättöarvioinnissa.

Luokkamuotoiseen erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet.

Jos luokkamuotoiseen erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty joidenkin tai kaikkien oppiaineiden oppimäärien mukauttamisesta, jolloin oppilaan tavoitetaso on vähäisempi kuin yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevilla, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisesti opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Mukautettujen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

8.1.5. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi

25

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.

Peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A – kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi myös osallistua B1 – englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan viimeistään päättötodistuksessa A – kielenä.

8.1.6. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

Kannelmäen peruskoulun opetuskieli on suomi. Mikäli oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, on tämä otettava huomioon kaikkien oppiaineiden arvioinnin yhteydessä. Maahanmuuttajien oppimisen arvioinnissa noudatetaan yleisiä arvioinnin periaatteita oppilaiden taustat, lähtökohdat ja vähitellen kehittyvä kielitaito huomioon ottaen. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään joustavilla arviointimenetelmillä. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko ala-asteen ajan.

Niin kauan kuin oppilaan suomen kielen taidot eivät ole äidinkielisen tasoiset, hänen opintojaan aineessa äidinkieli ja kirjallisuus arvioidaan suomi toisena kielenä –oppimäärän mukaisesti. Näin tehdään myös siinä tapauksessa, että oppilas ei ole saanut suomi toisena kielenä – opetusta. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kielitausta, hänen mahdollisuutensa käyttää kieltä sekä hänen kielessä saamansa opetus.

8.1.7. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.

Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas

26

voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

Kun oppilaalle on tulossa hylätty arvosana lukuvuositodistukseen, siitä ilmoitetaan oppilaalle ja oppilaan huoltajalle. Ilmoitus annetaan, kun pääosa aineen oppimäärästä on opiskeltu, mutta oppilaalla on vielä aikaa suorittaa aineen lukuvuositavoitteet hyväksytysti. Aineenopettaja sopii oppilaan kanssa oppiaineen tavoitteiden suoritustavasta ja tarvittavista tukitoimista. Jos oppilaalla on ollut hylätty arvosana jo välitodistuksessa, tukitoimista sovitaan kevätlukukauden alussa.

Tukitoimet voivat sisältää esimerkiksi tukiopetusta, lisätehtäviä, erityisopetuksen tukea tai vaihtoehtoisia näyttötapoja tai koko- tai osa-aikaista opiskelua pienryhmässä oman opinto-ohjelman mukaan.

Hylätyn arvosanan suoritustavasta ja tukitoimista keskustellaan oppilaan kanssa. Huoltaja voi osallistua tähän keskusteluun. Tarvittaessa tukitoimien suunnitteluun voi osallistua myös luokanvalvoja, erityisopettaja tai muuta koulun henkilökuntaa.

Oppilas, jolla on hylätty arvosana lukuvuositodistuksessa, voi suorittaa sen lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Suoritustavasta sovitaan aineenopettajan kanssa. Vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa määritellään päivämäärä, johon mennessä hylätyt arvosanat on suoritettava.

Oppilas, jolla on hylättyjä arvosanoja, voidaan rehtorin ja opettajien päätöksellä jättää luokalle. Tällöin huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi.

8.1.8. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

8.1.9. Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.

8.1.10. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin uusimista. Pyyntö osoitetaan rehtorille kirjallisesti. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opettajat yhdessä.

8.1.11. Päättöarvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.

27

Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen muodostavat vuosiluokat 8 – 9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen opetus päättyy aikaisemmin.

Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto – ja taitotason arvosanalle 8 (hyvä). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mukaista osaamista, joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.

Seitsemännellä luokalla päättyvien taito- ja taideaineiden kuudennen luokan arviointi suhteutetaan päättöarvioinnin kriteereihin. Kannelmäen peruskoulu pyytää ala-asteen kouluilta uusien oppilaiden käsityön, kuvataiteen ja musiikin arvosanan ja näiden vuosiviikkotuntimäärät.

Päättöarvioinnista tiedotetaan vanhemmille 9. luokan vanhempainilloissa ja perhetapaamisissa sekä tarvittaessa erikseen.

Kannelmäen peruskoulu osallistuu säännöllisesti eri oppiaineiden kansallisiin arviointeihin. Näiden tuloksien perusteella koulu ja arvioidun aineen opettajat seuraavat annettujen päättöarviointien vertailukelpoisuutta.

8.1.12. Todistukset

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvioi tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

Päättötodistus

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka,

28

kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissä määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten) oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Oppiaineiden vuosiviikkotuntien merkitään vain taito - ja taideaineissa ja valinnaisissa aineissa.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä arvioida sanallisesti.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättötodistus voi olla sanallinen. Jos käytetään numeroarvostelua, varustetaan numeroarvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.)

Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

Kannelmäen peruskoulussa käytettävien todistusten (väli-, lukuvuosi- ja päättötodistus) mallit ovat opetussuunnitelman liitteenä.

8.2. Koulun toiminnan arviointi

Koulun toiminnan arviointi on osa kouluyhteisön perustyötä ja osa Helsingin yleissivistävän koulutuksen arviointia. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja sekä hankkia että analysoida tietoa koulun kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi.

Lukuvuosittain toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana ovat koulun oman opetussuunnitelman ohella yleissivistävän koulutuksen strategiset sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja edellisen lukuvuoden toimintakertomus. Koulu hyödyntää toiminnan ja talouden suunnittelussa käytettävissä olevia arviointituloksia.

Itsearviointia tehdessään ja omia tuloksia seuratessaan koulu ottaa huomioon yleissivistävän koulutuksen arvioinnin linjauksissa mainitut yhteiset arviointikäytännöt ja niiden tuottamat tulokset ja tulosten kehittymisen.

Koulu osallistuu valtakunnallisiin ja opetusviraston tilaamiin tutkimuksiin ja vastaa kyselyihin sekä hyödyntää niistä saatuja tuloksia toimintansa kehittämisessä.

29

Koulu voi kaikille yhteisten arviointikäytänteiden ja arviointikohteiden ohella halutessaan myös käyttää omia arviointimenetelmiä ja valita arviointikohteita omista lähtökohdistaan käsin.

Koulun toiminnan arvioinnista ovat ensisijaisesti vastuussa rehtori ja opettajat.

8.2.1. Toiminnan ja talouden arviointi ja suunnittelu

Kannelmäen peruskoulun keskeisimmät suunnittelu- ja arviointiasiakirjat ovat koulun oma opetussuunnitelma, lukuvuoden alussa laadittava toimintasuunnitelma, lukuvuoden päätteeksi laadittava toimintakertomus sekä kalenterivuosittain laadittava tulosbudjetti. Lukuvuoden toimintasuunnitelma ja toimintakertomus laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön ja oppilaiden kesken, ja koulun johtokunta hyväksyy ne.

Lukuvuoden toimintasuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon edellisen lukuvuoden arvioinnin tulokset. Toimintasuunnitelman laatimisesta ovat vastuussa rehtori ja opettajat. Lukuvuoden toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet selvitetään oppilaille, kun johtokunta on toimintasuunnitelman hyväksynyt.

Lukuvuoden päätteeksi laaditaan toimintakertomus, jonka kokoamisesta ovat vastuussa rehtori ja opettajat. Oppilaat voivat osallistua toimintakertomuksen laatimiseen mm. jaksoarviointien yhteydessä. Lukuvuoden toimintakertomuksen hyväksyy koulun johtokunta.

Toimintasuunnittelu täsmentyy kalenterivuosittain koulun tulosbudjetissa. Tulosbudjetti muodostuu laskennallisen perustein koululle annetusta kehysbudjetista, johon on lisätty koulun esityksestä yleissivistävän koulutuslinjan hyväksymät määrärahat. Mm. erilaisten kehityshankkeiden osalta laaditaan erilliset raportit kalenterivuosittain.

8.2.2. Toiminnan laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen

Toiminnan laadun jatkuvasta arvioinnista vastaavat koulun opettajat ja rehtori. Jatkuvan arvioinnin kohteena ovat:

* opetustoimintaan käytettävien resurssien riittävyys ja niiden oikea kohdentuminen,* erilaisten tukipalveluiden riittävyys ja niiden oikea kohdentuminen,* työyhteisön kehittämistarpeet (ml. koulun organisaatio),* erilaisten toimintakäytäntöjen ajanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus,* opetusmenetelmät* koulun profiloitumisen toteutuminen, * käytössä olevien oppilasarviointimenetelmien tarkoituksenmukaisuus (ml. oppilaan itsearviointi),* tiedottaminen,* koulun opetussuunnitelma,* koulun toiminnan suunnittelu ja arviointi sekä* koulun tilaa koskevan tiedon hankinta

Koulun toiminnan laadun arvioinnin tärkeimmät asiakirjat ovat koulun toimintakertomus ja jakson päätöskokouksien muistiot. Näiden lisäksi koulun toiminnan laadun arvioimisessa voidaan käyttää hyväksi mm. seuraavia menetelmiä:

* tulos/tavoitekeskustelut, joita käydään 1-2 kertaa lukuvuodessa rehtorin ja opettajien välillä,* tuloskeskustelut, joita käydään kerran neljässä vuodessa rehtorin ja yleissivistävän koulutuslinjan johdon välillä,* palautekeskustelut rehtorin ja henkilökunnan välillä* arviointikeskustelut, joita käydään opettajan, oppilaan ja vanhempien

30

kesken,* oppimistulosten arviointitutkimukset, joita suoritetaan kerran neljässä vuodessa,* palvelukykytutkimukset, joita suoritetaan kerran neljässä vuodessa,* kehittämishankkeiden toteutumisraportit, jotka laaditaan kalenterivuosittain, sekä* opetusviraston sisäiset auditoinnit.

8.2.3. Koulun itsearvioinnin tavoitteet

Itsearvioinnin tarkoituksena on koulun toiminnan kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Arviointikohteiden ja kriteerien valinta perustuu koulun opetussuunnitelmassa määriteltyihin perusteisiin. Koulun tehtävänä on itsearvioinnin kautta:

* Tunnistaa koulun tila* Tunnistaa koulun kehittämistarpeet* Vahvistaa koulun tavoitteleman profiilin toteutumista

8.2.4. Koulun itsearvioinnin toteuttaminen

Koulun itsearvioinnin toteuttamisesta ovat ensisijaisesti vastuussa rehtori ja opettajat. Tarvittaessa itsearviointiin voivat osallistua koulun henkilöstön ja oppilaiden lisäksi myös huoltajat ja muut koulun yhteistyötahot. Itsearviointi kattaa seuraavat osa-alueet:

1) Toiminnan ja talouden arviointi2) Toiminnan laadun arviointi

Toiminnan, talouden ja toiminnan laadun arvioinnin tarkoituksena on luoda pohjaa tulevan toiminnan suunnittelulle. Kuten muunkin arvioinnin osalta on todettava, ei arviointi tässäkään suhteessa saa muodostua itsetarkoitukseksi, vaan sen on palveltava toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen

Aihekokonaisuudet

Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa – ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa.

Opetuksen eheyttäminen

31

Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.

Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys – osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen.

1-2 luokat Pienen koululaisen kasvun paikat- ponnistelu ja keskittyminen, onnistuminen ja epäonnistuminen, ilo

ja luovuus, yksin ja yhdessä tekeminen, ystävyydestä ja maailman kauneudesta iloitseminen

3-4 luokat Taitavan koululaisen oppimisen haasteet- reilun pelin säännöt, erilaisuuden hyväksyminen, yhteistyöhön ja

toisten auttamiseen kasvaminen, elämän moninaisuuden tutkiminen ja arvostaminen, tekemällä oppiminen, miten minä opin

5-6 luokat Kasvun murrokseen valmistautuminen - vastuun kantaminen itsestä ja yhteisöstä, toiminta oman

tulevaisuuden hyväksi ja ympäristön parantamiseksi, tavoitteelliseen työhön oppiminen, ympäristöstä ja kulttuurista nauttiminen, keskustelun, kysymisen ja hyvän kuuntelemisen taidot, hiljentymisen kyky, psyykkinen eheys

Vuosiluokilla 7-9 ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan, oppimisestaan ja omasta elämästään, sekä huomioimaan ihmiset kenen kanssa toimii.

Opettaja ohjaa oppilasta ottamaan vastuun omasta opiskelustaan. Oppimistaitoja ovat ne taidot, joilla opiskelija ohjaa ajatteluaan ja oppimistaan. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen itsensä kehittämiseen.

Järjestyssäännöt ohjaavat oppilasta toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä oikeudenmukaisesti ja toiset huomioon ottaen. Kiusaamisen ehkäisyssä ja selvittämisessä sekä oikeudenmukaisuuden omaksumisessa koulussamme on käytössä Vertaissovittelu, Vastuunportaat ja Farsta -toimintamallit, jotka opettavat oppilaita arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän.

Tukioppilastoiminnan tavoitteena on pyrkiä aktivoimaan oppilaita hyvien toverisuhteiden ja turvallisen ilmapiirin luomiseen kouluyhteisössä. Tärkeä osa tukioppilaiden toimintaa on muun muassa vastuu Vertaissovittelusta ja uusien oppilaiden tutustuttamisesta kouluun erityisesti 7. luokalle tultaessa. Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminnasta kerrotaan enemmän osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden kohdalla.

Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuutta pyritään toteuttamaan kaikessa koulun toiminnassa.

32

Erityisesti se korostuu seuraavien oppiaineiden opetussuunnitelmissa: äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito, biologia ja maantieto, musiikki, kotitalous, liikunta, käsityö, terveystieto.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.

1-2 luokat Kuka olen ja mihin kuulun- perhe, ystävät, suku, koulu ja muu lähiympäristö- oman identiteetin muodostumisen lähtökohdat- erilaisuus ja samanlaisuus lähiympäristössä- ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ja empatian - kehittäminen - lasten arki ja juhla

3-4 luokat Samanlaiset ja erilaiset lapset- omat juuret- elämän kunnioittaminen - kotiseutu, Suomi ja lähialueet- erilaisuus ja samanlaisuus Suomessa ja lähialueilla- lapset Pohjois-Euroopassa ja lasten oikeudet- suomalainen ja pohjoismaalainen kulttuuri- juhlatapakulttuuri

5-6 luokat Minä osana sukupolvien ketjua ja ihmiskuntaa- elinolot ennen ja nyt- ihmisten samankaltaisuus, perustarpeet- suomalaiset vähemmistöt- Suomi osana Eurooppaa; kielet ja kulttuurit- kulttuurin eri muodot

Vuosiluokilla 7-9 oppilaiden omaa kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan luonnollisissa yhteyksissä esim. päivänavauksissa ja koulun juhlissa, joissa huomioidaan suomalainen vuodenkierto, kirkkovuoden juhlat ja suomalaiset merkkihenkilöt ja perinteet.

Kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistetään työskentelemällä monikulttuurisissa ryhmissä. Oppilaille järjestetään mahdollisuuksia osallistua vaihtuviin kansainvälisiin projekteihin.

Helsingin kaupungin monipuolista kulttuuritarjontaa hyödynnetään yhteistyöprojektein ja vierailuin. Kanneltalon kulttuurikeskukseen järjestetään käyntejä ja vierailuja.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuutta käsitellään myös seuraavien aineiden opetussuunnitelmissa: kuvataide, musiikki, äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous, kielet, historia, käsityö, biologia ja maantieto.

Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua

33

ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva.

Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta.

1-2 luokat Ilmaisemisen ilo ja rohkeus- ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tekemällä itse- erilaisten ilmaisutapojen ja kielien tunnistaminen ja hyväksyminen- lukemisen, kirjoittamisen, ilmaisun ja viestinnän sekä

tiedonhankinnan perustaitojen oppiminen

3-4 luokat Ilmaisun ja viestinnän apuvälineet haltuun- media ilmaisun välineenä- viestien erittelyä ja tulkintaa, kuvanlukutaitoa- välinehallintaa- vuorovaikutukseen oppiminen- perustaitojen harjaannuttaminen

5-6 luokat Taitava mediankäyttäjä- viestimien ja median käyttötaidot- verkossa toimimisen pelisäännöt- oman ilmaisun monipuolistaminen- perustaitojen syventäminen

Vuosiluokilla 7-9 viestintää harjoitellaan kaikkien oppiaineiden opiskelussa. Oppilaat saavat monipuolisia kokemuksia aidoista viestintätilanteista, joissa yleisönä ovat toiset oppilaat, ei vain opettaja. Oppilaat tuottavat moniaistisesti ja monikanavaisesti erilaisia viestejä sekä vastaanottavat, tulkitsevat ja arvioivat niitä.

Oppilaat harjaantuvat viestin lähettäjinä ja vastaanottajina myös siten, että oppilastöitä esitellään koulun julkisissa tiloissa ja juhlissa. Koulun juhlia ja muita tapahtumia tuotetaan mahdollisimman oppilasvetoisesti. Koulussa on mediastudio ja atk-luokkia, joissa oppilaat voivat harjoitella eri viestintävälineiden käyttöä. Lähdekritiikkiä, tekijänoikeuksia, tietoturvaa ja verkkoetiikkaa noudatetaan koulun viestinnässä.

Koulu tekee yhteistyötä eri joukkoviestimien, taidelaitosten ja Helsingin kulttuuritoimen kanssa. Koulun toiminnasta tiedotetaan paikallisissa medioissa ja koulu on avoin eri viestimien yhteistyöhankkeille.

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään eri oppiaineiden opiskelussa. Tietotekniikkaa käyttämällä oppilaat vahvistavat tietotekniikan perusvalmiuksiaan.

8. luokan oppilaat valitsevat yhden kuvataiteen tai musiikin valinnaiskurssin, joka painottuu viestintään.

Viestintä ja mediataito–aihekokonaisuutta käsitellään myös äidinkielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen, kielten, historian, yhteiskuntaopin, kotitalouden ja ilmaisutaidon opetussuunnitelmissa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen.

34

1-2 luokat: Osallistun ja yritän omassa luokassa- oman toiminnan säätely yrittämisen ja erehtymisen kokemusten kautta- vastuunoton harjoitteleminen - opettelee toimimaan osana oppilaskuntaa - tutustuminen eri ammatteihin, vanhempien ammatit ja koulussa työskentelevät

ammattiryhmät- työtehtävät omassa luokassa

3-4 luokat: Osallistuminen ja toimiminen koulussa- muutoksen ja epävarmuuden sietäminen- yhteisten asioiden hoitaminen ja vaikuttaminen osallistumisen kautta- osallistuminen oman koulun päätöksentekoihin- tuntee ja tietää oppilaskunnan toimintaa ja sen tehtäviä- lähiympäristön ammatteihin tutustuminen (mm. sairaala, vanhainkodit, yritykset

jne.)- työtehtävät koulussa

5-6 luokat: Lähiympäristössä osallistuminen ja vaikuttaminen, vastuullisuus

- pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta- realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista- oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi - oman mielipiteen muodostaminen- yhteistyö eri koulujen kanssa omalla alueella- päätöksenteko oppilaskunnan kautta- vastuu yhteisistä asioista- kouluyhteisön merkitys- työelämään tutustumista vierailujen, haastattelujen, kyselyjen ja varjostuksen kautta- järjestötoiminnan tunteminen- työtehtävät koulussa ja lähiympäristössä (esim. kummitoiminta)

Vuosiluokilla 7-9 eri oppiaineissa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa.

Koulumme oppilaat tutustuvat työelämään TET-harjoittelussa. Tavoitteena on oppilaiden omatoiminen harjoittelupaikan hankkiminen. TET-jaksolla oppilas tutustuu työelämän haasteisiin mahdollisimman monipuolisesti. Jakson raportointi ja arviointi tapahtuu oppiaineiden yhteistyössä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuutta käsitellään myös yhteiskuntaopin, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen opetussuunnitelmissa.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta.

1-2 luokat Iloa ympäristöstä ja ympäristölle- oman ympäristön tunteminen ja siitä huolehtiminen- oma hyvinvointi- kyky hahmottaa omaa ympäristöä ja iloita sen yksityiskohdista

ajantajun (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus) vahvistaminen

35

- kierrätyksen ja muiden kestävän kehityksen perusasioiden oppiminen

3-4 luokat Ympäristön tutkiminen ja vaaliminen- luonnon ja ympäristön aktiivinen tutkiminen- omasta kouluympäristöstä huolehtiminen- hyvinvointi luokkayhteisön jäsenenä- eläytyminen menneisyyteen ja erilaisiin tulevaisuuksiin- muutoksen ymmärtäminen - jonakin aikana vastaamaan sen ajan tarpeisiin, muuttuneet

aikojen - kuluessa ja muuttuvat nytkin tämän ajan ihmisten valintojen - seurauksena)- pienet tulevaisuusteot

5-6 luokat Elämä kaupunkiympäristössä- kaupunkiympäristön haltuunotto ja toiminnan pelisäännöt

(esim. Sallittu kaupunki – opetuspaketti)- omien tekojen vaikutus ja vastuu ympäristöstä (Vihreä lippu,

ympäristöagentit jne.) - oma rooli yhteisen hyvinvoinnin edistäjänä- kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä ja tulevaisuusteot

Koulullemme on laadittu ympäristöohjelma. Ympäristökasvatuksen pääteemana on kierrätyksen tehostaminen. Koulussamme on nyt erilliset paperinkierrätyslaatikot ja biojäte menee hyötykäyttöön. Mahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa paperinkeräys- tai kierrätystoimipisteisiin.

Kriittisen kuluttamisen periaatteen mukaisesti koulunpidossa noudatetaan erityistä säästäväisyyttä. Tämä ilmenee siinä, että oppikirjoja käytetään useita vuosia ja kaikkia muita tarvittavia materiaaleja käytetään harkiten ja säästäväisesti. Opetusvälineiden ja -koneiden hankinnassa korostetaan kestävyyttä ja monikäyttöisyyttä eli pitkää elinkaarta. Hankintoja tehtäessä ekologinen näkökulma huomioidaan. 7. luokkien oppilaat tutustuvat sähkön taloudelliseen käyttöön vierailemalla sähkölaitoksella.

Aihekokonaisuus toteutuu koulussamme erityisesti seuraavissa oppiaineissa: fysiikka ja kemia, biologia ja maantieto, kotitalous sekä musiikki.

Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuutta painotetaan Kannelmäen alueella sekä Kannelmäen peruskoulussa että Pelimannin ala-asteella. Koulujen järjestyssäännöt edesauttavat koulutyön sujumisen ilman häiriöitä, edistävät työrauhaa sekä auttavat viihtyisän oppimisympäristön luomisessa. Onnettomuustilanteita varten kummallakin koululla on oma turvallisuussuunnitelmansa.

Koulut järjestävät yhteistyössä vanhempainiltoja teemaan liittyen. Vanhempainyhdistysten osallistuminen järjestelyihin ja toimintaan edistää yhteistyötä turvallisuusasioissa. Myös aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien tahojen osallistuminen yhteistyöhön on tärkeää. Lisäksi yhteydet ja

36

yhteistyö alueen poliisi- ja pelastusviranomaisten sekä SPR:n ja ”savuttoman verkoston” kanssa muodostavat merkittävän osan oppilaiden turvaverkkoa.

Opetuksen ns. nivelvaiheiden (esiopetus – 1. vuosiluokka sekä 6. – 7. vuosiluokka) kohdalla on erityisen tärkeää pohtia, mitä turvallisuuteen liittyviä asioita kunkin oppilaan kohdalla on otettava huomioon hänen siirtyessään uuteen toimintaympäristöön.

Koulun retkillä pyöräilykypärän käyttö on pakollista.

Erityisiä osa-alueita koulun turvallisuuskasvatuksessa ovat koulumatkat, päihdevalistus sekä terveys- ja seksuaalikasvatus.

1-2 luokat Lapsen turvallinen ja terve ympäristö- lapsen kokemukset vaaroista ja turvallisuudesta- vaaranpaikkakartoitukset (esim. Turvaa lapsen koulutie –

verkkomateriaali)- turvallinen luokkayhteisö- oman terveyden perusasiat

3-4 luokat Terveellinen ja turvallinen liikkuminen- arkiliikkuminen terveyden lähteenä- turvallisesti liikenteessä jalan ja eri välinein- turvallinen kouluyhteisö

5-6 luokat Terveys ja turvallisuus ja vastuuseen kasvaminen- päihteet, seksuaalikasvatuksen perusasiat, vastuu omasta

terveydestä ja keinot edistää terveyttä- yhteisölliseen vastuuseen kasvaminen- toimintataidot onnettomuustilanteissa- vastuunotto omista teoista ja tekojen seurausten ymmärtäminen

(laillisuuskasvatus)

Vuosiluokilla 7-9 turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuutta käsitellään liikunnan, kotitalouden, fysiikan ja kemian sekä yhteiskuntaopin kohdalla.

Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta.

Aihekokonaisuus huomioidaan koulumme oppimiskulttuurissa. Teknologiaa käytetään välineenä koulumme juhlissa, lehden tekemisessä ja kotisivujemme ylläpidossa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytämme laajasti projektitöissä ja oppilastöiden dokumentoinnissa. Koulumme tietoteknisten laitteiden käytössä vaadimme käyttösääntöjen ja hyvien tapojen noudattamista.

Koulun tietostrategissa on asetettu tavoitteet oppilaan tietoteknisten laitteiden käyttämiseen liittyvien taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Koulu voi kuvata näitä tavoitteita myös tämän aihekokonaisuuden yhteydessä.

1-2 luokat Teknologia omassa ympäristössä, millainen on teknologinen maailma- kodin teknologian ja laitteiden turvallinen käyttö- teknologiaa lapsen maailmassa, lelut, harrastusvälineet ja vapaa-

aika - Millainen olisi teknologiaton maailma

37

3-4 luokat Kokeileva ja tutkiva teknologian käyttäjä, omat keksinnöt- yksinkertaiset koneet ja laitteet, kuten vipu, pyörä, jousi- oppilaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden

alkuperä ja kierto sekä niiden ominaisuuksien tutkiminen ja turvallinen käyttö

- oppilaiden päivittäisten käyttöesineiden historia, toiminta ja tulevaisuuden suunnittelu

- ”mitäs jos” päivät (jos koneet lakkaisivat toimimasta, jos sähköä ei olisi, jos voisi keksiä mitä vaan jne.)

5-6 luokat Teknologian merkitys yhteiskunnassa, eri kulttuureissa, eri elämän- alueilla ja eri aikoina

- koneet, teknologia / liikkuminen, matkustaminen ja liikenne, rakentaminen, viestintä ja tietotekniikka, terveyden- ja sairaanhoito, urheilu, avaruudentutkimus, aseet

- Omat valinnat, käyttötottumukset ja kestävä kehitys

Vuosiluokilla 7-9 ihmisen suhde teknologiaan tulee selvästi esille muotoilukasvatuspainotuksessa.

Nykypäivän teknologia-ammatteihin tutustutaan osittain oppilaitosvierailujen ja yritysyhteistyön puitteissa. Museo- ja näyttelykäynneillä tutustutaan oman ja vieraiden kulttuureiden tekniikan ja teknologian kehittymiseen.

Aihekokonaisuutta käsitellään myös käsityön, historian, fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa.

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien/kurssien sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli oppiaineena on erityisasemassa, sillä se on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkieli on opetusta eheyttävä välineaine, sillä kielentaitoja voidaan kehittää kaikessa opiskelussa. Äidinkielen oppiminen ei rajoitu myöskään mihinkään ikäkauteen tai luokkatasoon vaan kielen oppiminen nähdään jatkumona, joka on alkanut jo kotona, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Opetuksessa otetaan huomioon, että ensimmäisellä luokalla oppilaat ovat oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa: toiset tutustuvat vasta kirjaimiin, kun toiset lukevat jo itsenäisesti kirjoja.

Alkuopetuksessa äidinkielen opetuksen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen ja suullisen sekä kirjallisen ilmaisutaidon kehittäminen. Opetuksen lähtökohtana ovat jokapäiväiset elämänläheiset kielenkäyttötilanteet ja lapsen oma luovuus. Oppilaalle pyritään tarjoamaan runsaasti tilaisuuksia tutustua äidinkielen erilaisiin käyttö- ja ilmenemismuotoihin. Puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen sekä kirjallisuuteen tutustuminen ovat toisiinsa kietoutuva, luonteva osa koulutyötä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmästä ja kielentuntemus kehittyvät. Vuosiluokilla 1-6 äidinkielen opetuksessa korostuvat toiminnallisuus, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Erilaisten leikkien ja ilmaisuharjoitusten avulla pyritään tarjoamaan ilmaisun ja oppimisen iloa sekä vahvistetaan oppilaan itseluottamusta. Kirjallisuuden antamien virikkeiden avulla rikastutetaan mielikuvitusta ja tarjotaan monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia.

Koulussamme vuosiluokilla 1-6 pyritään integroimaan äidinkielen taitoja erityisesti matematiikkaan. Äidinkielen ja matematiikan yhteys huomioidaan esim. harjoittelemalla matematiikan sanallisten tehtävien kohdalla tekstinymmärtämisen taitoja. Myös suullisessa ilmaisussa aihepiirit voivat liittyä

38

matematiikkaan. Oppitunneilla voidaan harjoitella esim. matematiikassa tarpeellisia tarkan ja loogisen ilmaisun taitoja.

Vuosiluokilla 7-9 äidinkieli ja kirjallisuus nähdään sisällöllisesti monipuolisena oppiaineena: siinä opiskellaan tietoja, taitoja ja taidetta.

Se on yleissivistävä lukuaine, jonka tietoaines perustuu kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteisiin. Siinä opetellaan tarkastelemaan ja tutkimaan kieltä sekä viritetään kiinnostusta kielen ilmiöihin, kirjallisuuteen ja viestintään.

Se on taitoaine, joka kehittää oppilaan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ylemmillä vuosiluokilla painotetaan yleiskielen (sekä puhutun että kirjakielen) hallintaa ja eri välineillä eri tarkoituksiin laadittujen tekstien tunnistamista, arvioimista ja tuottamista. Tämän tarkoituksena on antaa oppilaille riittävät kielelliset valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Se on taideaine, jossa oppilaat lukevat kaunokirjallisuuden eri lajeja ja jossa heitä kannustetaan kirjoittamaan monipuolisesti omalla persoonallisella tyylillään. Oppilaat myös tutustuvat teatteri-ilmaisuun ja elokuvakerrontaan sekä tekijöinä että katsojina.

Kannelmäen peruskoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa painotetaan elämyksellisyyttä, luovuutta ja oma-aloitteisuutta sekä omakohtaisten kokemusten ja tunteiden huomioimista. Opiskelussa pyritään aitoihin viestintätilanteisiin ja monipuolisiin oppimisympäristöihin: äidinkielen opiskelua ovat esimerkiksi esitykset koulun juhlissa, oppilastöiden julkaiseminen, koulun sisäiset ja ulkoiset yhteistyöprojektit eri tahojen kanssa, vierailut ja koulukirjaston käyttö.

Opetuksessa käytetään hyväksi Helsingin monipuolista kulttuuri- ja media-alan tarjontaa. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan kotikaupunkinsa kielellistä ja kulttuurista omaleimaisuutta.

Päättöarvosanan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu laaja-alainen oppiaineen eri osa-alueiden osaaminen. Ne otetaan tasavertaisesti huomioon päättöarvioinnissa, mutta jonkin osa-alueen erinomainen hallinta voi korvata oppilaan puutteita toisella osa-alueella. Arviointi voi perustua monilla eri tavoilla osoitettuun osaamiseen.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen: Oppilaat lukevat kaunokirjallisuutta sekä tutustuvat teatteriin ja elokuvaan, he myös tuottavat omien tekstejä ja esityksiä. Tämä kehittää oppilaiden esteettistä havaintokykyä erityisesti kielen alueella. Ikäkauteen sopivan kirjallisuuden lukeminen antaa oppilaille mahdollisuuden samastua teoksen hahmoihin, käsitellä omaa kasvuaan ja kehittyä eettisesti.

Viestintä ja mediataito: Vuosiluokkien 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaan kykyä ymmärtää ja tuottaa yleiskielistä asiatekstiä tasolla, joka mahdollistaa osallisuuden yhteiskuntaan. Oppilas oppii myös tunnistamaan, vastaanottamaan ja tuottamaan eri tekstilajeja sekä arvioimaan niiden tarkoitusta ja luotettavuutta. Oppilaat harjoittelevat erilaisten välineiden käyttöä viestinnässä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilaat tutustuvat suomalaiseen suulliseen ja kirjalliseen kansanperinteeseen. Se liitetään opinnoissa laajempiin kansainvälisiin myyttisiin teemoihin. Oppilaat lukevat suomalaisen kaunokirjallisuuden merkkiteoksia ja oppivat liittämään niitä kansainvälisiin kirjallisuuden tyylisuuntiin. Oppilaat oppivat suomen kielen kehitysvaiheita ja vaihtelua, ja sen paikan maailman kielten joukossa.

Oppilaat ymmärtävät, että suomalainen kulttuuri on monikielistä ja kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Tällä kasvatetaan oppilaita arvostamaan ja suvaitsemaan myös muita kulttuureita.

Suomi äidinkielenä

Vuosiluokat 1-2

39

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 1-2

Oppilas- haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy- kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan- osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan,

kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään- oppii ymmärtämään säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelun merkityksen- oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään- tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan ja tottuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä

ja muotoja- saa mahdollisuuksia tutustua kirjallisuuteen kuuntelemalla erilaisia tekstejä- saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan- kehittää viestintävalmiuksiaan mahdollisuuksien mukaan myös tietoteknisessä

oppimisympäristössä- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

1. luokan tavoitteiden painoalueet

Oppilas- haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti- kuuntelee keskittyen - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan- oppii keskeisiä käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu ja sana- saa mahdollisuuksia tutustua kirjallisuuteen monipuolisesti

Sisällöt

Puhuminen ja kuunteleminen- suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa- kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman

avulla- keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua- kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla;

runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa- omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista

integroiden erityisesti matematiikkaan- kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista

Lukeminen ja kirjoittaminen- lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua- äänne-kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua: äänteiden ja kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja

tavuja sanoiksi, kokonaisten sanojen purkamista osiin, kielellisen tietoisuuden kartuttamista- lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen

tunnistamista; vähitellen tapahtuvaa siirtymistä ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen- puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne-

kirjainvastaavuudeltaan oikein- kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua- isojen ja pienten tekstauskirjainten opettelua- harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen,

silmän ja käden koordinaation vahvistamista - oikeinkirjoituksen harjoittelua sanatasolla

Kirjallisuus

- monipuolista kirjallisuuteen tutustumista - suomalaiseen kansanperinteeseen ja Kalevalan tarinoihin tutustumista

40

- kirjaston käytön harjoittelua

2. luokan tavoitteiden painoalueet

Oppilas- haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti- kuuntelee keskittyen- varmentaa lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa- oppii keskeisiä käsitteitä, aakkoset ja aakkosjärjestys, alustavasti lause ja teksti- tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu jo

tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja- oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja

sääntöjä - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - kuuntelee ja lukee kirjallisuutta

2. luokan keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen

- suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa- kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman

avulla- keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua- kirjoitettuun kieleen ja yleispuheeseen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla:

runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa- omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista

integroiden erityisesti matematiikkaan- kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten

kartuttamista

Lukeminen ja kirjoittaminen

- lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua- painettujen ja mahdollisesti myös sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin,

että oppilaan tekstinymmärrys syvenee- tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden

käyttämiseen:o tekstin sisällön ennakoiminen otsikon ja kuvien perusteellao pysähtyminen ymmärtämisen kannalta järkevissä kohdissao keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ja päätelmien tekeminen luetustao luettavan liittäminen omin kokemuksiin ja tietoihin kielestä ja ympäröivästä

maailmastao tottuminen tarkkailemaan, milloin ei ole ymmärtänyt yksittäisen sanan, lauseen tai

jakson merkitystä ja hidastamaan tällöin lukemista sekä etsimään ratkaisua myös ympäröivästä tekstistä

- kirjainmuotojen piirtämisen kertaamista niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy- tyyppikirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua- mahdollisuuksien mukaan harjaantumista myös tietokoneen käyttöön piirtämisessä ja

kirjoittamisessa- oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille,

totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua omissa teksteissä

- omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

41

Kirjallisuus

- kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa

- monipuolista kirjallisuuteen tutustumista- suomalaiseen kansanperinteeseen ja Kalevalan tarinoihin tutustumista- kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika,

-paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - kirjaston käytön harjoittelua

Työtavat- yksilöllinen harjoittelu- pari- ja ryhmätyöskentely- leikki ja draama- opettajan luenta ja kerronta- tutkiva ja toiminnallinen toimintatapa ja luova ongelmanratkaisu- erilaisiin esityksiin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan (videot, elokuvat, kuunnelmat,

teatteri, tietotekniikka

Suomi toisena kielenä

Oppimäärän tavoitteena on antaa oppilaalle sellaiset suomen kielen perustaidot kaikilla kielitaidon osa-alueilla, että hän pystyy selviämään suomen kielellä opiskelussaan. Opetus tukee lapsen sopeutumista omaan luokkaan, kouluun ja suomalaiseen elämänmuotoon.

Suomi toisena kielenä -opetus perustuu kulloinkin voimassa olevaan kunnalliseen opetussuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäminen

Suomi toisena kielenä –opetus järjestetään kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaan oppilaskohtaisesti soveltaen. Luokanopettaja ja suomi toisena kielenä –opettaja kartoittavat oppilaan tarpeet ja suunnittelevat, osallistuuko oppilas suomi toisena kielenä –tunneille vai luokanopettajan äidinkielen tunneille vaiko molemmille.

ARVIOINTI

Alkuopetuksessa äidinkielen arvioinnin lähtökohtana on oppilas ja hänen kehityksensä myönteinen ohjaaminen ja kannustaminen. Arviointi on jatkuvaa koulutyöhön luontevasti sijoittuvaa äidinkielen taitojen edistymisen seuraamista. Äidinkielen arvioinnin tavoitteena on kuvata oppilaan edistymistä keskeisissä tavoitteissa ja kannustaa oppilasta uusien tavoitteiden saavuttamisessa. Oppilas harjoittelee myös itsearviointia tarkastelemalla omaa edistymistään opiskelussaan.

Alla olevaa kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä käytetään ensimmäisellä luokalla soveltaen sitä ensimmäisen luokan tavoitteisiin ja ottaen huomioon oppilaan kehitystaso ja tarpeet.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Puhuminen ja kuunteleminenOppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. Puhujana oppilas pyrkii vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. Oppilas on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle

42

havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä.

Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen.

Oppilas on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on jo alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä.

Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin, ja hän osaa myös käyttää mielikuvitustaan kirjoittaessaan. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Oppilas osaa tuottaa omia tekstejä myös tietokoneella. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä. Lauseisiin alkaa ilmestyä lopetusmerkkejä ja lauseen alkuun iso kirjain.

Kirjallisuus

Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa. Hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus löytääkseen tietoa. Hän on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

Arviointi

- ensimmäisen luokan alussa selvitetään oppilaan lukemaan- ja kirjoittamaanoppimisvalmiuksia mahdollisuuksien mukaan erityisopettajan kanssa yhteistyössä

- lukuvuoden aikana seurataan sekä lukemaan- että kirjoittamaanoppimisprosessia yhdessä erityisopettajan kanssa

- oppilaan lukutaidon kehitystä seurataan esim. kuuntelemalla oppilaan lukemista ja havainnoimalla luetun ymmärtämistä

- oppilaan lukuharrastuksen kehittymistä seurataan esim. lukupäiväkirjan avulla- oppilaan kirjoittamisen perustekniikan kehittymistä seurataan esim. sanelujen ja

toistokirjoitusten avulla - seurataan oppilaan kirjoitelmien kehittymistä- seurataan, miten oppilas pystyy hyödyntämään kielentuntemustaan puhuessaan, lukiessaan ja

kirjoittaessaan- seurataan oppilaan ilmaisurohkeuden ja ilmaisun perusvalmiuksien kehittymistä

Arviointikäytänteet

harjoitellaan asettamaan tavoitteita omalle työskentelylle ja arvioimaan työn edistymistä ja tulosta (itsearviointi)

jatkuva opettajan antama palaute oppimistilanteessa arviointikeskustelut (opettaja/oppilas/vanhemmat) lukuvuositodistus

3. luokka

43

3. luokan tavoitteiden painoalueet

Oppilas Kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan Oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja Oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä Ymmärtää lukemansa tekstin sisällön Opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä Oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti Kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy Oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin Tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin Lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja

sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy Oppii havaitsemaan ympäristössään puhuttavia kieliä ja arvostamaan niitä Oppii perustietoja joukkotiedotusvälineistä

3. luokan keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot ja puheilmaisu

Kysymysten tekoa Aktiivista kuuntelua Ryhmätyöskentelytaitojen opettelua Ilmaisuharjoituksia Äänenkäytön selkeyttämistä Kontaktinottamista yleisöön Tutun asian selostaminen ja kuvailu Mielipiteen ilmaisua

Tekstin ymmärtäminen

Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua Sana- ja asiatarkkaa lukemista, sujuvan lukutekniikan harjoittamista Tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien ja otsikon perusteella Pääasioiden erottamista sivuasioista Kysymysten esittämistä tekstistä

Kirjoitusten laatiminen

Juonellinen kertomus Oman tekstin suunnittelua Selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista Oikeinkirjoituksen perusasioita: tavalliset yhdyssanat, iso alkukirjain, yleisnimet ja erisnimet,

lauseen välimerkit Tekstinkäsittelyn alkeita tietokoneella

Tiedonhankintataidot

Erilaisten tietokirjojen käyttöä Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja kirjastoihin tutustumista, aakkostamistaidon, sisällysluettelon

ja hakemiston hyödyntämistä, kirjojen hakua ja varausta, oman koulun ja Kannelmäen kirjaston käyttöä

Yksinkertaista tiedonhakua tietoverkoista Oppikirjan käyttäminen perustietolähteenäKielen tehtävät ja rakenne

Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella (substantiivit, adjektiivit, verbit) Erilaisten lausetyyppien tarkastelua Puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua

44

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

Ikätasolle sopivien kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista, lukupäiväkirja

Keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni ja päähenkilö ja kirjallisuuslajeista satu Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä Kirjastovierailut Kalevalan käsittelyä ikätason mukaan

4. luokka

4. luokan tavoitteiden painoalueet

Oppilas

Harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Oppii huomioimaan vastaanottajan Osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuuntelemalla ja esittämällä omia mielipiteitään tutussa

ryhmässä pyrkien myös perusteluihin Tutustuu erilaisiin lukutapoihin Harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita Oppii valitseman sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin Tuottaa lyhyitä erityyppisiä tekstejä Saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla Suunnittelee ja muokkaa omia kirjoitelmiaan saamansa palautteen perusteella Opettelee antamaan palautetta toisten teksteistä Oppii käyttämään viestinnän välineitä Tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja osaa arvioida lukemiaan kirjoja ja kertoa niistä muille Tutustuu oman maansa ja lähialueiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin tai

elokuvan keinoin Tutustuu joukkotiedotusvälineisiin

4. luokan keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot ja puheilmaisu

Keskustelu- ja väittelytaitojen kehittämistä Asiointi, puhelimen käyttö, kohtelias puhuttelu Ilmaisuharjoituksia Ryhmätyöskentelytaitojen syventämistä Tukisanalistan laatimista ja käyttöä Esityksen havainnollistamista Pienet suulliset esitykset

Tekstin ymmärtäminen

Ajatuskartan laatiminen Silmäilevää ja päättelevää lukemista Aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen hyödyntämistä tekstinymmärtämisessä Tiivistämistä, väliotsikointia

Kirjoitusten laatiminen

Juonellisen kertomuksen suunnittelua ja muokkaamista Selkeän ja sujuvan käsialan varmistamista

45

Oikeinkirjoituksen perusasioita: yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö, vuorosanaviiva, pilkun käyttö Kirjoittamisen käyttäminen viestinnän välineenä mahdollisimman aidoissa tilanteissa

Tiedonhankintataidot

Tietokirjallisuuden käyttöä Kirjastopalveluiden monipuolista käyttöä Tiedonhakua tietoverkoista ohjatusti

Kielen tehtävät ja rakenne

Sanaluokat: nominit, verbit ja partikkelit Pää- ja sivulause Sanavaraston kartuttamista: synonyymit ja vastakohdat Puhutun ja kirjoitetun kielen vertailua

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

Ikätasolle sopivien kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista, lukupäiväkirja

Tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin Keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten tapahtuma-aika ja -paikka Kirjastovierailut Kalevalan käsittelyä ikätason mukaan

5. luokka

5. luokan tavoitteiden painoalueet

Oppilas Kehittää edelleen vuorovaikutustaitojaan Rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa, osaa käyttää

puheenvuoron keskustelutilanteessa ja perustella mielipiteensä Kehittää kokonaisilmaisuaan Tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä vertaamaan niitä omiin

kokemuksiinsa Kirjoittaa sujuvasti käsin Tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla Tutustuu eri maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin tai elokuvan keinoin Kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen

perusasioita Hyödyntää joukkotiedotusvälineitä tavoitteellisesti ja osaa suhtautua niihin kriittisesti

5. luokan keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot ja puheilmaisu

Keskustelutaitojen syventäminen, tilanteeseen sopiva kielenkäyttö Puheenvuoron käyttö Suullisen esityksen suunnitteleminen ja toteuttaminen omassa luokassa Pienimuotoisten näytelmien, kuunnelmien ja haastattelujen tekemistä ryhmissä

Tekstin ymmärtäminen

Sujuvan peruslukutaidon varmistamista

46

Tekstin ymmärtämistä parantavien strategioiden käytön harjoittelua Muistiinpanomenetelmien käyttöä Tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia

Kirjoitusten laatiminen

Tekstauksen sekä luettavan, sidosteisen käsialan käyttöä Tekstinkäsittelyohjelman käyttöä Oikeinkirjoituksen perusasioita: pilkun käyttö, lainausmerkkien käyttö, kappalejako sekä

vaihtelevien lausetyyppien käyttö

Tiedonhankintataidot

Pääasioiden etsimistä, mielipiteen ja tosiasioiden erottamista toisistaan eri tietolähteitä käytettäessä

Kielen tehtävät ja rakenne

Lauseiden tarkastelua ja yhdistämistä, pilkun käyttö, sivulausetyypit Verbin persoona- ja aikamuodot, aktiivi ja passiivi Sijamuotojen alustavaa tarkastelua Predikaatin, subjektin ja objektin alustavaa tarkastelua Sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

Luokan yhteisten kokonaisteosten (sarjakirjat), nuorten kirjallisuuden klassikkoteosten sekä valinnaisten kirjojen lukemista, lukupäiväkirja

Kirjaesitelmien laatimista Kaunokirjallisen teoksen rakenteen tarkastelua Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhdistämistä Kirjastovierailut Kalevalan käsittelyä ikätason mukaan6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon ne oppilaat, jotka opiskelevat äidinkieli ja kirjallisuus- oppiainetta suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä opetuksessa noudatetaan Helsingin kuntakohtaista opetussuunnitelmaa.

6. luokan keskeiset tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas- kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan- pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä- ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja- uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas- harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi- kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä

47

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas- tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja

kirjoitustehtävissään- oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin- osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan- säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Oppilas- oppii perustietoa omasta äidinkielestään- ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta- monipuolistaa lukuharrastustaan- saa kulttuurikokemuksia- saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen- ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan- ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa- hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat

6. luokan keskeisiä sisältöjä

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Vuorovaikutustaidot- perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta- vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen- omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen- omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen

kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Tekstin ymmärtäminen- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua- erilaisten lukutapojen harjoittelua- erilaisten tekstien lukemista- lukukokemuksen jakamista- tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä

Tiedonhallintataidot- tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia- muistiinpanojen tekemistä eri tavoin - aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi- yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen- tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi- tekstin jaksottamista- erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen- kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista- puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia

48

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Kielen tehtävät ja rakenne- kielentuntemuksen perusasiat

- sanaluokat- sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi)- persoonamuodot ja aikamuodot- subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista- lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen- pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä

Kirjallisuus ja muu kulttuuri yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia

Työtavat vuosiluokat 3-6 Kirjalliset tehtävät, erilaisten tekstien tuottaminen Yksilöllinen harjoittelu ja parityöskentely Ryhmätyöt Esitelmät Ilmaisuharjoitukset, leikki ja draama Kertominen ja keskusteleminen: parit, ryhmät, opettaja ja luokka Tekstien lukeminen ja analysointi Kuunteleminen keskittyen Opettajan lukeman tekstin kuuntelua Opintokäynnit

Arviointi vuosiluokat 3-6

Oppiaineen eri osa-alueita arvioidaan vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.Myös oppilaan työskentelytaitoja arvioidaan. Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa.Arviointikeinoja ovat havainnointi, oppilaiden tuotosten arviointi sekä kokeet.Oppilas arvioi myös itse taitojaan äidinkielessä. Palautetta edistymisestä annetaan säännöllisesti.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas pyrkii kehittämään suullista ja kirjallista ilmaisukykyään erilaisissa viestintätilanteissa ottaa osaa keskusteluihin, kertoo ja kuvailee omia havaintojaan, ajatuksiaan ja

mielipiteitään ja vertailee niitä muiden havaintoihin pyrkii tavoittamaan vastaanottajan omassa viestinnässään ja osaa jossain määrin

sopeuttaa ilmaisutapansa viestintätilanteeseen ja -välineeseen haluaa ja osaa kuunnella muiden ajatuksia ja näkemyksiä ja kykenee ilmaisemaan omia

mielipiteitään sekä sanallisesti että nonverbaalia viestintää hyödyntäen hahmottaa keskeisen sisällön erilaisista, myös sellaisista teksteistä, jotka sisältävät sekä

sanoja, kuvia että ääntä kykenee pitämään lyhyen ja rakenteeltaan selkeän suullisen esityksen tutulle yleisölle ottaa aktiivisesti osaa draaman ja muiden esteettisten ilmaisumuotojen tarjoamiin

ilmaisumahdollisuuksiin.

Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminenOppilas

osaa lukea sujuvasti osaa käyttää useita eri lukustrategioita ja keskustelee tekstin kanssa

49

ymmärtää mitä tiedonhankintaprosessi tarkoittaa osaa käyttää kirjaston tarjoamia palveluita, löytää tarkoituksenmukaista tietoa sekä

painetuista että sähköisistä lähteistä löytää olennaisen tiedon ikäkaudelle soveltuvista teksteistä ja on kokeillut lähdekritiikin

soveltamista käytäntöön lukee mielikuvitustekstejä, joista saa sekä tietoa että ilon kokemuksia.

Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminenOppilas

osaa sekä kirjallisesti että suullisesti tuottaa erilaisia tekstejä, kuten kertomuksia, kuvauksia ja informatiivisia tekstejä

on kirjoittanut useita tekstejä eri tilanteiden tarpeisiin ja on tottunut suunnittelemaan, muokkaamaan ja parantamaan tekstiään

on tietoinen tekstin suunnitteluprosessin sisältämästä ideoiden etsimisestä sekä tiedon ja kokemusten kartuttamisesta

ymmärtää kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa laatia tekstejä loogisesti hallitsee sekä tekstauksen että kirjoittamisen kirjoituskirjaimin, on omaksunut luettavan

käsialan sekä on tottunut tuottamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelmilla osaa käyttää sanakirjoja ja muita kielellisiä apukeinoja pyrkiessään kehittämään

sanavarastoaan ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot niin hyvin, että se näkyy oppilaan omissa

teksteissä tuntee oikeinkirjoituksen perusteet ison ja pienen kirjaimen käytössä sekä tavallisten

ääntämyksen vastaisesti kirjoitettavien sanojen kohdalla, osaa soveltaa yhdyssanojen kirjoitussääntöjä sekä välimerkkien käytön keskeisiä sääntöjä.

Kieli, kirjallisuus ja kulttuuriOppilas

hyödyntää tietojaan kielestä sekä käyttää kielitaitojaan ymmärtääkseen ja tuottaakseen tekstejä

osaa pohtia sanojen, lauseiden, virkkeiden ja tekstien muodon ja sisällön välistä suhdetta osaa pohtia puhutun ja kirjoitetun kielimuodon välisiä eroja osaa operoida sanoilla eri sanaluokissa, taivuttaa tavallisia sanoja sekä erottaa predikaatin

ja subjektin yksinkertaisesta lauseesta on lukenut luokan yhteisesti valitsemat kokonaisteokset, useita valinnaisia kirjoja, lyhyitä

tekstejä ja lyriikkaa kykenee valitsemaan itselleen mielenkiintoista lukemista ja osaa jossain määrin kuvailla

itseään lukijana pyrkii lukemisen avulla työstämään tietojaan ja kokemuksiaan sekä kehittämään

mielikuvitustaan on tutustunut fiktiivisiin teksteihin elokuvan, teatterin sekä muiden viestintävälineiden avulla tuntee kielet, joita puhutaan lähiympäristössä sekä pohjoismaisissa naapurimaissa.

7. luokka (3 vvt)

TavoitteetOppilas osaa

- tunnistaa erilaisia viestintätilanteita ja osaa valita tilanteen vaatimia viestintämuotoja.- suunnitella ja muokata tekstejään. - tuottaa sekä asia- että kaunokirjallista, rakenteiltaan ja sanavarastoltaan monipuolista

tekstiä.- käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa tekstin muokkaukseen ja noudattaa hyviä

tekstinkäsittelyperiaatteita.- suomen kirjakielen keskeiset oikeinkirjoitussopimukset ja käyttää niitä tuottamissaan

teksteissä.- esiintyä tutun ryhmän edessä ja toimia muiden esitysten yleisönä.- sanojen perusmuodon ja taivutetun muodon erottamisen, tunnistaa ja muodostaa keskeiset

taivutusmuodot eri sanaluokkien sanoista.- käyttää kirjastoa ja etsiä tietoa eri lähteistä.

50

- lukea kokonaisteoksia ja valita mieleistään kaunokirjallisuutta.- eritellä lukemaansa kirjallisuudentuntemuksen peruskäsitteitä käyttäen.

Sisällöt- erilaisia tekstirakenteita (kuvaileva, kertova, selostava).- asiatekstin ja kaunokirjallisen tekstin erot.- kirjoitetun ja puhutun kielen erot.- koevastausten ja muiden koulutehtävien asiatekstien kirjoittaminen- ala-asteella opitun kielitiedon kertaus ja syventäminen: sanaluokat, sijamuodot, verbien

aika-, persoona- ja nominaalimuodot sekä tapaluokat ja omistusliitteet- fiktion lajityypeistä erityisesti nuortenkirjallisuus, sarjakuva, sadut ja kansantarinat.

Työtavat- viestinnän harjoittelu aidoissa viestintätilanteissa, esimerkiksi muiden oppiaineiden

opiskelutehtävissä laadittavien tekstien ja esitysten yhteydessä.- esiintymisharjoituksia yksin ja ryhmässä, muiden suullisten vuorovaikutustilanteiden

harjoittelua. - tiedonhakuharjoituksia eri lähteistä, kirjastokäynti.- kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien lukemista ja erittelyä kirjallisesti ja suullisesti.- monipuolisia, mahdollisuuksien mukaan luonnollisia tekstejä hyödyntäviä,

ongelmakeskeisiä, tutkivia ja tarpeen mukaan eriyttäviä kielitiedon harjoituksia.

8. luokka (3 vvt)

TavoitteetOppilas osaa

- tunnistaa kaunokirjallisuuden eri lajeja ja lajityyppejä ja lukee monipuolisesti niitä edustavia kokonaisteoksia.

- arvioida ja eritellä lukemaansa kirjallisuudentutkimuksen peruskäsittein.- kirjoittaa fiktiivisiä tekstejä persoonallisella tyylillä ja erilaisia kerronnan keinoja käyttäen. - kirjoittaa oikeakielisesti ja valita tekstin tarkoitusta vastaavan kielimuodon.- tunnistaa erilaisia mediatekstejä ja niiden tunnusmerkkejä sekä pohtia niiden tarkoitusta ja

luotettavuutta.- laatia erilaisia viestejä ja monikanavaisia pieniä julkaisuja tietotekniikkaa käyttäen.- tunnistaa lausetyypit ja hallitsee lauseenjäsennyksen perusteet.- toimia vaihtelevissa rooleissa pienryhmissä.

Sisällöt- kaunokirjallisuuden eri lajityyppejä, erityisesti populaarikirjallisuus (dekkarit, scifi, fantasia,

kauhu, jännitys, romantiikka).- epiikka, lyriikka ja draama, kirjallisuuden lajien tunnistaminen ja tuottaminen.- kaunokirjallisen tekstin arviointi ja erittely kirjallisuustieteen käsitteitä käyttäen.- Eri tiedotusvälineet ja erilaiset mediatekstit. Oppilaat opettelevat seuraamaan omaa

mediakäyttäytymistään ja tarkastelemaan medioiden viestejä kriittisesti.- Lauseenjäsennys, lausetyypit ja lauseenvastikkeet.- Suora ja epäsuora kerronta.

Työtavat- opetusta voidaan eriyttää oppilaiden kiinnostuksen ja taipumusten mukaan. Opiskelu

tapahtuu suurelta osin vaihtuvissa pienryhmissä. Niissä oppilaat harjoittelevat myös pitkäjänteisen projektityöskentelyn taitoja.

- Kirjallisuustehtävät tehdään pääsääntöisesti valinnaisista kirjoista kunkin opiskeltavan kurssin teemojen puitteissa.

- Oman luokan lisäksi esimerkiksi koulun kotisivut, muut koulun julkaisut sekä koulun juhlat toimivat oppilastöiden julkaisufoorumeina.

- Oppilaat tuottavat julkaisuja, joissa yhdistetään kuvaa ja tekstiä sekä harjoittelevat elokuvakerronnan keinoja käyttäen koulun tieto- ja viestintäteknistä välineistöä.

51

- Vierailuja erilaisiin media- ja kulttuurialan laitoksiin ja tapahtumiin resurssien sallimissa rajoissa.

- Näyttötavat ovat vaihtelevia; esimerkiksi kirjallisia tehtäviä, pienoisnäytelmiä, kuvitustehtäviä ym. Soveltuvin osin arviointi ja palautekeskustelut voivat myös tapahtua ryhmissä.

9. luokka (3 vvt)

TavoitteetOppilas

- ymmärtää, että kieli muuttuu ajan kuluessa ja tuntee muutoksiin vaikuttavia tekijöitä.- ymmärtää, että kieli vaihtelee alueellisesti ja sosiaalisesti ja tuntee omat kielelliset juurensa

ja osaa käyttää tilanteeseen sopivaa kielimuotoa.- tuntee suomen kielen erityispiirteitä ja suomen kielen paikan maailman kielten joukossa.- tuntee suomalaisen kirjallisuuden historiaa, tyylisuuntia ja niiden tunnetuimpia edustajia ja

on lukenut joitakin kotimaisen kirjallisuuden klassikoita.- on löytänyt oman tyylinsä kirjoittajana.- osaa kirjoittaa kirjakielistä asiatekstiä jatko-opinnoissa vaadittavalla tasolla.- osaa suunnitella ja jäsentää tekstin loogiseksi kokonaisuudeksi ja hallitsee tärkeimmät

oikeinkirjoitussopimukset.

Sisällöt- suomen kielen kehitysvaiheet, eri kielimuodot, murteet ja slangi.- suomi ja sen sukukielet, suomensukuisten kielten erityispiirteet.- kotimaisen kirjallisuuden kehitysvaiheet ja tyylisuunnat: romantiikka, realismi ja modernismi.- tutustuminen keskeisiin klassikoihin (Kalevala, Seitsemän veljestä).- kokonaisteoksina luetaan valinnaisia kotimaisia klassikoita ja nykykirjallisuutta.- asiatekstin kirjoittamista harjoitellaan kaikkien lukuvuoden aihepiirien yhteydessä.

Kirjallisuushistoriallisesta aiheesta tehdään itsenäisesti tutkielma.- kieliopin ydinasioiden ja tärkeimpien oikeinkirjoitussopimusten kertaus.

Työtavat- 9. luokan sisällöissä painottuvat kielitieto ja kirjallisuushistoria. Näitä opiskeltaessa

harjoitellaan tutkivia, ongelmakeskeisiä ja itsenäistä työskentelyä vaativia opiskelumenetelmiä.

- Työtapoja ja tehtäviä eriytetään oppilaiden vahvuuksien ja jatko-opintotavoitteiden mukaan. Oppilaat asettavat myös itse tavoitteita ja valitsevat työtapoja opiskeluunsa.

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin

esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa

puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista

ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon

viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

52

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää

vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä

tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä

tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen;

hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia,

kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella

valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

53

tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

KIELET

Yleistä

Oppilas omaksuu kohdekulttuurille ominaisia viestintätapoja. Hän oppii monipuolisesti hyödyntämään erilaisia kielen opiskelua edistäviä työtapoja. Hän kokee kielten opiskelun mielekkäänä ja haasteellisena sekä haluaa laajentaa tietämystään vieraista kielistä ja kulttuureista.

Sanaston ja rakenteiden opiskelussa käytetään materiaalia, jonka tarjoama kieliaines auttaa oppilaan toimimaan käytännön tilanteissa. Kielitaidon eri osa-alueita vankennetaan ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset taipumukset. Kielitaidon osa-alueet ovat 1) puhutun kielen ymmärtäminen 2) puheen tuottaminen 3) kirjoitetun kielen ymmärtäminen 4) kirjallinen tuottaminen.

Vuosiluokilla 3-6 A -kielessä ja vapaaehtoisessa A-kielessä oppilaan hankkima kielitaito kehittyy ja monipuolistuu edelleen. Suullisen kielitaidon vahvistumisen ohella kirjoitetun kielen osuus lisääntyy.

Vuosiluokilla 7 ja 8 alkavissa B1 ja B2 -kielissä opiskelu painottuu puhuttuun kieleen. Oppilas oppii myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä.

Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuuksista kielten opiskelussa toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito. Aihekokonaisuuksia käsitellään sanastollisesti ja sisällöllisesti soveltuvin osin eri luokka-asteilla.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysOppilas

- arvostaa omaa kulttuuritaustaansa, helsinkiläisyyttään ja muiden kulttuuritaustaa ja tapoja- käyttää kielitaitoaan monikulttuurisissa ja kansainvälisissä tilanteissa- ymmärtää Suomen osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa

Viestintä- ja mediataitoOppilas

- osaa ilmaista itseään vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti ja ymmärtää saamiaan suullisia ja kirjallisia viestejä

- ymmärtää erilaisia kulttuurisia ilmaisutapoja- on valmis kehittämään kielitaitoaan ja osaa käyttää erilaisia medioita tiedonhankinnan

lähteenä

Työtavat

Opiskelussa käytetään työtapoja, jotka edistävät oppimaan oppimista, tiedon jäsentämistä sekä kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla yksin, pareittain sekä ryhmissä. Oppilas harjoittelee suullisen ja kirjallisen kielen ymmärtämistä ja tuottamista ikäkauteensa, yksilöllisiin tarpeisiinsa ja omaan oppimistyyliinsä sopivalla tavalla. Opettaja ohjaa oppilaita löytämään itselleen parhaat opiskelutavat.

Vuosiluokilla 3-6 työtapoja ja vaikeustasoa vaihtelemalla aktivoidaan ja motivoidaan erilaisia oppijoita sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen. Opettaja valitsee työtavat ryhmän tarpeet huomioiden. Työtavat ovat monipuolisia sekä erilaiset oppimistyylit huomioivia.

Työtapoja ovat mm.- yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely- oppikirja- ja työkirjatyöskentely- kuuntelu-, täydennys- ja käännöstehtävät

54

- jäljittelyt, kyselyt ja haastattelut- dialogit, dramatisoinnit ja sketsit- erilaiset kirjoitelmat- laulut, leikit, lorut ja pelit

Vuosiluokkien 7-9 työtavat on mainittu kunkin kielen sisältöosiossa.

Arviointi

Kielten opiskelussa arviointi pohjautuu työskentelyyn oppitunneilla ja kotona sekä kirjallisiin kokeisiin. Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon neljä osa-aluetta. Puhutun kielen taitoa arvioidaan luokkatilanteessa, erityisesti ryhmätyöskentelyn yhteydessä. Myös kirjallisen kokeen osioina voi olla puhutun kielen ymmärtämistä ja tuottamista mittaavia tehtäviä. Kirjoitetun kielen taitoa arvioidaan luokkatilanteessa sekä kirjallisin kokein. Kirjallisten kotitehtävien tekeminen on osa kirjoitetun kielen arvioitavaa taitoa. Oppilaiden yksilöllisyys huomioidaan koetilanteissa tarpeen mukaan.Oppilas arvioi myös itse suoriutumistaan, kielitaitoaan ja opiskelutaitojaan.

Vuosiluokilla 3-6 - arviointi on jatkuvaa- arviointi suoritetaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin- arvioinnin tukena käytetään erilaisia kokeita ja testejä- oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin- arvioinnissa korostetaan työskentelytaitoja, aktiivisuutta ja myönteistä asennetta- arviointikeskustelut- kolmannella luokalla arviointi painottuu tuntityöskentelyyn ja oikeiden

työskentelytapojen oppimiseen, myöhemmin kirjallisen tuottamisen painoarvolisääntyy

- kuudennen luokan lopussa arvioinnin kriteerinä käytetään annettua hyvänosaamisen kuvausta

Päättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen laatimiin kuvauksiin hyvästä osaamisesta (arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä. Taitotasokuvaukset ovat opetussuunnitelman liitteinä (s. !!!).

9.2.2. Toinen kotimainen kieli Ruotsi

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine.

RUOTSI A-KIELENÄ

Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky.

3. LUOKKA

55

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä PuhuminenOppilas osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja Luetun ymmärtäminenOppilas tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa jakirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraasejaKulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä tutustuu Helsingin nähtävyyksiin ja saa tietoa PohjoismaistaOpiskelustrategiatOppilas oppii ymmärtämään äänteiden ja oikean lausumisen merkityksen, etsimään jonkin tiedon tekstistä tai puheesta, ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen työskentely, kotitehtävistä huolehtiminen) ja ymmärtämään työrauhan merkityksen

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla oppien kiinnittämään

huomiota myös kohdekielen intonaatioon- opettelee lauluja, loruja ja leikkejä- harjoittelee oman oppikirjan käyttöä- opettelee tervehdyksiä, käskyjä, kieltoja ja yksinkertaisten kysymysten tekoa- opettelee kertomaan itsestä vihjeiden avulla, esim. nimen, iän, mistä pitää, mitä- osaa tehdä, mitä omistaa- opettelee aihepiirisanastoja, esim. numerot, värejä, eläimiä, harrastuksia, viikonpäivät- perheeseen ja kouluun liittyviä sanoja

Rakenteet- en/ett- lukusanat 0 -100- persoonapronominit (yks.)- verbit är ja har- verbin preesens- kysymyssanoja: vem, hur gammal, vems, var, hurdan- prepositioita i, på- substantiivien taivutus yksikössä- adjektiivien en- ja ett-muoto

Viestintästrategiat

- helppojen ja yksinkertaisten suullisten ja kirjallisten viestien tuottaminen kiinnittäen huomiota ääntämiseen

- oppilaan rohkaistuminen suulliseen tuottamiseen, jotta hänestä kasvaa reipas kielenkäyttäjä päämääränään viestin perillemeno.

4. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka

56

liittyvät henkilökohtaisiin asioihinPuhuminenOppilas osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lauseinLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejäKirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristäänKulttuuritaidotOppilas oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa kohdemaan kielellä ja tutustuu lisää Pohjoismaihin, esim. nähtävyyksiinOpiskelustrategiatOppilas oppii työskentelemään yhteistoiminnallisesti, liittämään uuden tiedon vanhaan, seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan sekä oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee uusia viestintätilanteita, mm. ajan kysyminen ja sen ilmaiseminen,

ostaminen, pyytäminen, säästä kertominen ja muita pieniä keskustelutilanteita saaden samalla lisäharjoitusta oikean intonaation hallitsemiseen

- opettelee uusia aihepiirisanastoja, mm. ruokia, juomia, kellonaikoja, maita, kieliä, kuukaudet, vuodenajat, ammatteja, kulkuneuvoja, kotiin ja sisustukseen liittyviä sanoja sekä paikkasanoja

RakenteetMonet rakenteet ovat samoja kuin 3. luokalla. Useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita kerrataan ja laajennetaan 4. luokalla.

Uusia rakenteita ovat- persoonapronominit (mon.)- lukusanat 0-1000- adjektiivit en, ett, monikko- s-genetiivi- lisää prepositioita- lisää kysymyssanoja- kielteinen lause, nej ja inte- verbin preesens- en-sanojen lyhyt ja pitkä muoto yks/mon.- apuverbit, kan, vill, ska, måste- possessiivipronominit min/mitt, hans, hennes- substantiivien en-sanojen monikon epämääräinen ja määräinen muoto- päälauseen sanajärjestys

Viestintästrategiat- puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen - yksityiskohtien löytäminen tekstin ja kuullun perusteella- helppojen viestintätilanteiden harjoitteleminen

5. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana

57

PuhuminenOppilas osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisiaperustietoja käsittelevissä vuoropuheluissaLuetun ymmärtäminenOppilas osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieli-opin aineksia ja pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistäKirjoittaminenOppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissaKulttuuritaidotOppilas tutustuu kohdemaiden maantietoon, tapakulttuuriin ja juhliinOpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä ja erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee kerraten ja syventäen edellisten vuosiluokkien viestintätilanteita ja aihepiiri

sanastoja- harjoittelee uusia arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskusteluja esim.

ravintolassa tilaaminen, matkalipun ostaminen, kotipaikan esitteleminen, tien neuvominen ja nähtävyyksiin opastaminen Kannelmäessä ja Helsingissä

- harjoittelee helppoa kirjallista viestintää, esim. korttien ja kirjeiden kirjoittamista- opettelee uutena aihepiirisanastona matkustus- ja kauppasanastoa sekä kohdekielen

kulttuuriin mm. juhlapäiviin liittyvää sanastoa

Rakenteet- ett- sukuisten sanojen taivutus- -are -päätteisten substantiivien taivutus- adjektiivin taivutus- adjektiivi attribuuttina (yks)- adjektiivi predikatiivina (mon.)- possessiivipronominit min, mitt, mina, din, ditt, dina- lisää prepositioita- sanajärjestys- lisää kysymyssanoja- säännöllinen imperfekti

Viestintästrategiat- viestien, selostusten ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen

viestinnällisesti toimivan ääntämistaidon harjoitteleminen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden tiedusteleminen

6. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen

Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista,jotka ovat hänelle välittömän tärkeitäPuhuminen Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteistaLuetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä

58

KirjoittaminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaanKulttuuritaidotOppilas oppii viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavallaOpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin oppii soveltamaan oppimaansa uusissa tilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- opettelee kertomaan menneessä ajassa- harjoittelee kysymään ja vastaamaan sekä suullisesti että kirjallisesti

jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista- oppii tuntemaan laajemmin ruotsinkielistä maailmaa ja laajentaa sen myötä

ja laajentaa sen myötä maantuntemukseen, suvaitsevaisuuteen ja erilaistenkulttuurien ymmärtämiseen liittyvää sanastoa

Rakenteet- imperfekti: säännöllinen ja epäsäännöllinen- imperatiivi- omistusmuodot- adjektiivi omistussanan jälkeen- järjestysluvut- päiväykset- objektimuodot- adjektiivin komparatiivi

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa- omien viestien ja tarinoiden suunnitteleminen ja toteuttaminen annettujen vihjeitten

perusteella- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ A-RUOTSIN OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (arvosana 8)

KielitaitoKuullun ymmärtä-minenA1.3

PuhuminenA1.2

Luetun ymmärtämi-nenA1.3

KirjoittaminenA1.2

RUOTSI / VAPAAEHTOINEN A-KIELI

Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.Osa kielitaidon ja kulttuuritaitojen osioista sekä viestintä- ja opiskelustrategioista on esiintynyt jo A-kielen yhteydessä. Näitä on soveltuvin osin muokattu vapaaehtoiseen ruotsiin sopiviksi.

4. LUOKKA

59

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän lyhyitä sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömiin tilanteisiin PuhuminenOppilas osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä tekstejäKirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja viestejäKulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa

OpiskelustrategiatOppilas oppii toimimaan yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti pari- ja pienryhmätyöskentelyssä ja muissa kielenoppimistilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla oppien kiinnittämään

huomiota myös kohdekielen intonaatioon sekä tutustuu alustavasti äänne-merkkeihin

- opettelee lauluja, loruja ja leikkejä- opettelee tervehdyksiä, käskyjä, kieltoja ja yksinkertaisten kysymysten tekoa- harjoittelee uusia viestintätilanteita mm. ajan kysyminen ja sen ilmaiseminen,- ostaminen, pyytäminen, säästä kertominen ja muita pieniä keskustelutilanteita- opettelee uusia aihepiirisanastoja mm. ruokia, juomia, kellonaikoja, maita, kieliä,

kuukausia, vuodenaikoja, ammatteja, kulkuneuvoja, kotiin ja sisustukseen liittyviä sanoja sekä paikkasanoja

Rakenteet- verbit är ja har- persoonapronominit- lukusanat 0-100- adjektiivit: en-ett, mon.- s-genetiivi - prepositioita- kysymyssanoja: esim. vad, hur, var, vem- kielteinen lause: nej ja inte- verbin preesens- en-sanojen lyhyt ja pitkä muoto yksikössä ja monikossa- apuverbit kan, vill, ska, måste- possessiivipronominit min/mitt, din/ditt, hans ja hennes- substantiivien en-sanojen monikon epämääräinen ja määräinen muoto- päälauseen sanajärjestys- kysymyssanat hurdan?, hurdant?, hurdana?, varifrån?, varför? ja vart?

Viestintästrategiat- puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen - yksityiskohtien löytäminen tekstin ja kuullun perusteella - helppojen viestintätilanteiden harjoitteleminen

60

5. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy seuraamaan välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskustelujaPuhuminenOppilas osaa kysyä ja vastata lyhyissä vuoropuheluissa perussanaston ja kieliopin turvinLuetun ymmärtäminenOppilas Iöytää tarvitsemansa tiedon tekstistäKirjoittaminenOppilas selviytyy kirjoittamalla tutuista helposti ennakoitavista tilannekuvauksistaKulttuuritaitoOppilas tutustuu kohdemaan maantietoon, nähtävyyksiin, tapakulttuuriin ja juhliin (Pohjoismaat)OpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työ- ja tiedonhankintatapoja

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee kerraten ja syventäen edellisen vuosiluokan viestintätilanteita ja aihe-

piirisanastoja- harjoittelee uutta arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää keskustelua esim.

ravintolassa tilaaminen, matkalipun ostaminen, kotipaikan esitteleminen, tien neuvominen ja nähtävyyksiin opastaminen Kannelmäessä ja Helsingissä

- harjoittelee helppoa kirjallista viestintää esim. korttien ja kirjeiden kirjoittamista - opettelee uutena aihepiirisanastona matkustus- ja kauppasanastoa sekä kohdekielen

kulttuuriin mm. juhlapäiviin liittyvää sanastoa

Rakenteet- ett- sukuisten sanojen taivutus- -are- päätteisten substantiivien taivutus- adjektiivin taivutus- adjektiivi attribuuttina yksikössä- adjektiivi predikatiivina monikossa- possessiivipronominit: min, mitt, mina, din, ditt, dina- lisää prepositioita- sanajärjestys- lisää kysymyssanoja- säännöllinen imperfekti

Viestintästrategiat- viestinnällisesti toimivan ääntämistaidon harjoitteleminen- viestien, selostusten ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteen tiedusteleminen

6. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy ymmärtämään lyhyiden, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällönPuhuminenOppilas selviytyy vuoropuheluista ja palvelutilanteista sekä osaa kertoa lyhyesti itsestään

61

Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tekstin pää-ajatukset, tavanomaisimman sanaston ja joitakin yksityiskohtiaPuhuminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja fraaseja omissa tuotoksissaanKulttuuritaidotOppilas oppii viestimään jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille ominaisella tavallaOpiskelustrategiatOppilas oppii soveltamaan oppimaansa omissa tuotoksissaan ja uusissa tilanteissa osallistuu rohkeasti keskustelutilanteisiin asioidessaan kohdekulttuurin edustajien kanssa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- opettelee kertomaan menneessä ajassa- harjoittelee kysymään ja vastaamaan sekä suullisesti että kirjallisesti- jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista- oppii tuntemaan laajemmin ruotsinkielistä maailmaa ja laajentaa sen myötä

maantuntemukseen, suvaitsevaisuuteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen liittyvää sanastoa

Rakenteet- imperfekti: säännöllinen ja epäsäännöllinen- imperatiivi- omistusmuodot- adjektiivi omistussanan jälkeen- järjestysluvut- päiväykset- objektimuodot- adjektiivin komparatiivi

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa- omien viestien ja tarinoiden suunnitteleminen ja toteuttaminen annettujen

vihjeiden perusteella- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ VAPAAEHTOISEN RUOTSIN OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (arvosana 8)

KielitaitoKuullun ymmärtä-minenA1.3

PuhuminenA1.2

Luetun ymmärtämi-nenA1.3

KirjoittaminenA1.2

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää selkeää ja yksinkertaista erilaisiin arkipäivän tilanteisiin liittyvää puhekieltä.

Puhuminen

62

Oppilas pystyy kertomaan itsestään ja selviytyy keskeistä sanavarastoa edellyttävistä vuorovaikutustilanteista.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä ymmärtäen tekstin pääajatuksen.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia omaan elämään liittyviä viestejä.KulttuuritaidotOppilas oppii perustietoja Ruotsista. OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ymmärtäen sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- tutustuminen ja tervehtiminen- omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen- voinnin tiedustelu

Rakenteet- verbien taivutus ja apuverbit

- substantiivien taivutus - adjektiivien taivutus ja vertailu- omistusmuodot- päiväykset ja järjestysluvut- sanajärjestys

Viestintästrategiat - Oppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämän

viestintätilanteissa.

Työtavat- Käytetään työtapoja, jotka edistävät oppimaan oppimista, tiedon jäsentämistä ja

kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain ja ryhmissä.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn, testien, kokeiden ja kotitehtävien suorittamisen perusteella. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yksinkertaista, selkeästi puhuttua yleiskieltä häntä itseään kiinnostavista aihepiireistäPuhuminenOppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään käyttäen keskeistä sanastoa ja lauserakenteita ja selviytyy yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista. Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yksinkertaista tekstiä, esim. kirjeitä, pikku-uutisia ja käyttöohjeita.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa arkipäiväisiä viestejä ja lyhyitä tekstejä omaan elämään liittyvistä asioista.KulttuuritaidotOppilas saa lisätietoa suomenruotsalaisten, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuureista.OpiskelustrategiatOppilas hyödyntää jo 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita.

63

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- asioiminen pankissa, postissa ja kaupassa- terveydenhoitajalla ja lääkärillä käynti- puhelinkeskustelu- oman mielipiteen ilmaiseminen

Rakenteet- verbien ja substantiivien taivutusta kerrataan ja syvennetään- pää- ja sivulauseen sanajärjestys- adjektiivin epämääräisen ja määräisen muodon käyttö- apuverbien taivutus- man-rakenne ja s-passiivi- pronominien käyttö- refleksiiviverbit- 1. konditionaali

Viestintästrategiat- Oppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa vaativammissa

arkielämän viestintätilanteissa. Työtavat

- Syvennetään 7. luokalla opittuja työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn ohella erilaisin testein ja kokein, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kotitehtävien tekeminen, oppitunneille valmistautuminen sekä tuntityöskentely. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas selviytyy konkreettisista arkipäivän tilanteista ja ymmärtää kielen yleisimpiä fraaseja. PuhuminenOppilas selviytyy erilaisista arkisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää lyhyiden tekstien pääasiat, esim. mainokset, aikataulut ja käyttöohjeet. Oppilas osaa päätellä sanojen merkityksen kieliasun ja sisällön perusteella.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä, arkipäivään liittyviä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia sekä pystyy liittämään lauseet sidesanoilla toisiinsa. KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään syitä kulttuurieroihin.OpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit

64

- kirjeen ja viestin kirjoittaminen- nuoren elämänpiiriin kuuluvat asiat- kestävä kehitys- media ja kulttuuri- ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä- Suomesta ja Helsingistä kertominen, syvennetään tietoja Pohjoismaista

Rakenteet- aiemmin opiskeltujen rakenteiden kertaus- epäsuora kysymyslause- maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat- futuuri- att + infinitiivi- partisiipin preesens ja perfekti- superlatiivi attribuuttina- 1.ja 2. konditionaali- deponenttiverbit- vara- ja bli-passiivi

Viestintästrategiat - Oppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän vaativammissa tilanteissa ruotsin kielellä ja

käyttää rohkeasti ruotsia eri tilanteissa kielitaitonsa puitteissa.

Työtavat- Oppilas syventää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja.

A-RUOTSIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen KirjoittaminenA2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaiton alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

RUOTSI B-KIELENÄ 8 vvt (2+2+2)

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää erilaisiin arkipäivän tilanteisiin liitttyviä lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia. PuhuminenOppilas kykenee kertomaan itsestään, omasta perheestään ja harrastuksistaan.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yksinkertaista sanastoa sisältäviä tekstejä ymmärtäen tekstin pääajatuksen.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia omaan elämään liittyviä lauseita.

65

KulttuuritaidotOppilas oppii perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista. OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ymmärtäen sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- tutustuminen ja tervehtiminen- omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen

Rakenteet- persoonapronominit- kysymys- ja kieltosanat- verbin perusmuoto ja preesens sekä apuverbit

- substantiivien taivutus - adjektiivien taivutus- omistusmuodot- viikonpäivät ja kuukaudet- sanajärjestys- prepositioita

Viestintästrategiat - Oppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän tilanteissa ruotsin kielellä.

Työtavat- Käytetään työtapoja, jotka edistävät oppimaan oppimista, tiedon jäsentämistä ja

kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain ja ryhmissä.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn ohella erilaisin testein ja kokein, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa läksyjen tekeminen, oppitunneille valmistautuminen sekä tuntityöskentely. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy seuraamaan omaan kokemuspiiriin liittyviä keskusteluja ja ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, itselle tärkeisiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita.PuhuminenOppilas selviytyy yksinkertaisista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa sekä kertoa henkilötietonsa.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää lyhyitä arkielämää käsitteleviä tekstejä. KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa.KulttuuritaidotOppilas saa lisätietoa eri Pohjoismaista ja omasta sekä ruotsalaisesta tapakulttuurista.OpiskelustrategiatOppilas vahventaa 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita.

Sisällöt

66

Viestintätilanteet ja aihepiirit- tien kysyminen ja neuvominen- ruokailutilanteet- lipun ostaminen- matkailuneuvonnassa asioiminen- sairaudesta kertominen ja lääkärissä käynti- onnitteleminen

Rakenteet- kerrataan 7. luokalla opiskeltuja rakenteita- persoonapronominien objektimuodot- verbien taivutus- järjestysluvut ja päiväykset- adverbit- adjektiivien vertailu- man-rakenne

Viestintästrategiat - Oppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämän

viestintätilanteissa.

Työtavat- Oppilas osaa hyödyntää systemaattisemmin erilaisia 7. luokalla käytettyjä työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn ohella erilaisin testein ja kokein, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kotitehtävien tekeminen, oppitunneille valmistautuminen sekä tuntityöskentely. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy seuraamaan yleiskielisiä jokapäiväiseen elämään liittyviä keskusteluja ja viestejä.PuhuminenOppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteistaLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää arkielämää käsittelevien tekstien, esimerkiksi yksityiskirjeiden ja pikku-uutisten, pääajatukset.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyehköjä virkkeitä ja tarinoita, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita ja ilmauksia.KulttuuritaidotOppilas saa lisätietoa Pohjoismaista. Oppilas osaa kertoa Helsingistä ja Suomesta.OpiskelustrategiatOppilas käyttää omaksumiaan opiskelustrategioita ja työtapoja.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- monikulttuurisuus- ympäristö ja kestävä kehitys- ammatinvalinta- media ja kulttuuri

67

- harrastukset- eurooppalaisuus

Rakenteet- aiemmin opiskeltujen rakenteiden kertaus- konditionaali- imperatiivi- infinitiivin käyttö- prepositioilmauksia- refleksiivipronominit ja -verbit

Viestintästrategiat - Oppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä

vaativammissa viestintätilanteissa.

Työtavat- Oppilas osaa käyttää ja syventää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvosanaan vaikuttaa kokeiden ja erilaisten testien suorittaminen, tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen ja oppitunneille valmistautuminen. Päättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen kuvaukseen hyvästä osaamisesta (arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä.

B-RUOTSIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

9.2.3. Vieraat kielet

9.2.3.1. Englanti

Englanti A-kielenä

3. luokka

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä

68

PuhuminenOppilas osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisujaLuetun ymmärtäminenOppilas tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraasejaKulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin eroihin ja yhtäläisyyksiin.OpiskelustrategiatOppilas oppii ymmärtämään äänteiden ja oikean lausumisen merkityksen, etsimään jonkin tiedon tekstistä tai puheesta, ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen työskentely, kotitehtävistä huolehtiminen) ja ymmärtämään työrauhan merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas harjoittelee ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla oppien kiinnittämään huomiota myös kohdekielen intonaatioon sekä tutustuu alustavasti äännemerkkeihin, opettelee lauluja, loruja ja leikkejä, harjoittelee oman oppikirjan käyttöä, opettelee tervehdyksiä, käskyjä, kieltoja ja yksinkertaisten kysymysten tekoa ja kertomaan itsestä vihjeiden avulla, esim. nimen, iän, mistä pitää, mitä osaa tehdä, mitä omistaa sekä opettelee aihepiirisanastoja, esim. lukuja, värejä, eläimiä, harrastuksia, viikonpäivät, perheeseen ja kouluun liittyviä sanoja.

Rakenteet - persoonapronominit yksikössä - possessiivipronominit yksikössä - s-genetiivi yksikössä alustavasti - olla-verbi yksikössä - omistaminen (have got, has got) - osaaminen (can, can’t) - prepositioita esim. in, on, under, behind - kysymyssanoja - artikkelit a, an, the alustavasti - substantiivien säännöllinen monikko

Viestintästrategiat - helppojen ja yksinkertaisten suullisten ja kirjallisten viestien tuottaminen kiinnittäen huomiota ääntämiseen - oppilaan rohkaistuminen suulliseen tuottamiseen, jotta hänestä kasvaa reipas kie- lenkäyttäjä päämääränään viestin perillemeno

4. luokka

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihinPuhuminenOppilas osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lauseinLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristäänKulttuuritaidotOppilas oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa kohdemaan kielellä

69

OpiskelustrategiatOppilas oppii työskentelemään yhteistoiminnallisesti, liittämään uuden tiedon vanhaan, seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan ja toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas harjoittelee uusia viestintätilanteita, mm. ajan kysyminen ja sen ilmaiseminen, ostaminen, pyytäminen, säästä kertominen ja muita pieniä keskustelutilanteita small talk-tyyliin saaden samalla lisäharjoitusta oikean intonaation hallitsemiseen ja opettelee uusia aihepiirisanastoja, mm. ruokia, juomia, kellonaikoja, lukuja, maita, kieliä, kuukaudet, vuodenajat, ammatteja, kulkuneuvoja, kotiin ja sisustukseen liittyviä sanoja sekä paikkasanoja

RakenteetMonet rakenteet ovat samoja kuin 3. luokalla. Useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita kerrataan ja laajennetaan 4. luokalla. Uusia rakenteita ovat - persoonapronominit monikossa - yksikön 3. persoonan s-pääte - omistuspronominit monikossa - epäsäännöllisiä monikkomuotoja - lisää prepositioita - lisää kysymyssanoja - be going to-rakenne alustavasti - varmennetaan artikkelin käyttöä sekä yksikön s-genetiivin käyttö

Viestintästrategiat - puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen - yksityiskohtien löytäminen tekstin ja kuullun perusteella - helppojen viestintätilanteiden harjoitteleminen

5. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.

PuhuminenOppilas osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissaLuetun ymmärtäminen Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksiasekä pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistäKirjoittaminenOppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa KulttuuritaidotOppilas tutustuu kohdemaan maantietoon, tapakulttuuriin ja juhliinOpiskelustrategiatOppilas oppi käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitäsekä erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)

Sisällöt

70

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas harjoittelee kerraten ja syventäen edellisten vuosiluokkien viestintätilanteita ja aihepiiri-sanastoja. Oppilas oppii uusia arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskusteluja esim. ravintolassa tilaaminen, matkalipun ostaminen, kotipaikan esitteleminen, tien neuvominen ja nähtävyyksiin opastaminen kotipaikkakunnalla. Oppilas harjoittelee helppoa kirjallista viestintää, esim. korttien ja kirjeiden kirjoittamistaja opettelee uutena aihepiirisanastona matkustus- ja kauppasanastoa sekä kohdekielen kulttuuriin mm. juhlapäiviin liittyvää sanastoa; lisäksi urheiluun ja luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvää sanastoa

Rakenteet-artikkelien a, an, the käyttö analyyttisemmin-yleispreesens (myönteinen, kielteinen, kysyvä)-kestopreesens-kysymyslauseiden harjoitteleminen-persoonapronominien objektimuodot alustavasti -lyhyiden adjektiivien vertailu: short/ shorter than /the shortest-järjestyslukuja ja päiväyksiä-there is/ there are -rakenne-lisää prepositioita-imperfekti alustavasti: be/was/were, have/had, do/did

Viestintästrategiat- viestien, selostusten ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen- viestinnällisesti toimivan ääntämistaidon harjoitteleminen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden tiedusteleminen

6. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle tärkeitäPuhuminen Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteistaLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejäKirjoittaminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaanKulttuuritaidotOppilas oppii viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavallaOpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijanasekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin sekä soveltamaan oppimaansa uusissa tilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas opettelee kertomaan menneessä ajassa, harjoittelee kysymään ja vastaamaan sekä suullisesti että kirjallisesti, jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista sekä oppii tuntemaan laajemmin englanninkielistä maailmaa ja laajentaa sen myötä maantuntemukseen, suvaitsevaisuuteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen liittyvää sanastoa

71

Rakenteet- imperfekti intensiivisesti- adjektiivin vertailu (lyhyet ja pitkät adjektiivit)- kesto- ja yleispreesensin eroja- apuverbit- prepositioverbejä- indefiniittipronomineja- kysymyslauseen sanajärjestys- myönteisen lauseen sanajärjestys (SPOTPA) alustavasti- will/won’t alustavasti- of-genetiivi alustavasti

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa- omien viestien ja tarinoiden suunnitteleminen ja toteuttaminen annettujen vihjeittenperusteella- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

Kuvaus oppilaan hyvästä A-englannin osaamisesta 6. luokan päättyessä

KielitaitoKielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan:

Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen Ymmärtäminen ymmärtäminen________________________________________________________________________

Englanti A2. 1 A1. 3 A2. 1 A1. 3

ENGLANTI / VAPAAEHTOINEN A-KIELI

Vapaaehtoisessa A - kielessä tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A - kielessä.

Osa kielitaitojen ja kulttuuritaitojen osioista sekä viestintä- ja opiskelustrategioista on esiintynyt jo A-kielen yhteydessä. Näitä on soveltuvin osin muokattu vapaaehtoiseen englantiin sopiviksi.

4. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää rajallisen määrän lyhyitä sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömiin tilanteisiinPuhuminenOppilas osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lauseinLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä tekstejäKirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja fraaseja

72

KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin jasuomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissaOpiskelustrategiatOppilas oppii toimimaan yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti pari- ja pienryhmä-työskentelyssä ja muissa kielenoppimistilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- harjoittelee ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla oppien kiinnittämään huomiota myös kohdekielen intonaatioon sekä tutustuu alustavasti äänne- merkkeihin- opettelee lauluja, loruja ja leikkejä- opettelee tervehdyksiä, käskyjä, kieltoja ja yksinkertaisten kysymysten tekoa - ostaminen, pyytäminen, säästä kertominen ja muita pieniä keskustelutilanteita small talk-tyyliin saaden samalla lisäharjoitusta oikean intonaation hallitsemiseen - opettelee erilaisia aihepiirisanastoja mm. ruokia, juomia, kellonaikoja, lukuja, maita, kieliä, kuukausia, vuodenaikoja, ammatteja, kulkuneuvoja, kotiin ja sisustukseen liittyviä sanoja ja paikkasanoja

Rakenteet- artikkelit a, an, the- persoonapronominit- possessiivipronominien yksikkö- be-ja have-verbit- can, can’t- prepositiot in, on, under, behind, in front of- s-genetiivi alustavasti- kysymyssanoja- substantiivin säännöllinen monikko- yks. 3. pers. s-pääte

Viestintästrategiat- puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen- yksityiskohtien löytäminen tekstin ja kuullun perusteella- helppojen viestintätilanteiden harjoitteleminen

5. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy seuraamaan välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskustelujaPuhuminen Oppilas osaa kysyä ja vastata lyhyissä vuoropuheluissa perussanaston ja kieli-opin turvinLuetun ymmärtäminen Oppilas pystyy löytämään lukemansa perusteella tarvitsemansa tiedon tekstistäKirjoittaminenOppilas selviytyy kirjoittamalla tutuista helposti ennakoitavista tilannekuvauksistaKulttuuritaitoOppilas tutustuu kohdemaan maantietoon, nähtävyyksiin, tapakulttuuriin ja juhliinOpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta

73

tehokkaita työ- ja tiedonhankintatapoja

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas- harjoittelee kerraten ja syventäen edellisen vuosiluokan viestintätilanteita ja aihe- piirisanastoja- harjoittelee uutta arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää keskustelua- esim. ravintolassa tilaaminen, matkalipun ostaminen, kotipaikan esitteleminen, tien- neuvominen ja nähtävyyksiin opastaminen Kannelmäessä ja Helsingissä- harjoittelee helppoa kirjallista viestintää esim. korttien ja kirjeiden kirjoittamista- opettelee uutena aihepiirisanastona matkustus-ja kauppasanastoa sekä kohde- kielen kulttuuriin mm. juhlapäiviin liittyvää sanastoa- lisäksi urheiluun ja luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvää sanastoa

Rakenteet- kerrataan ja laajennetaan neljännellä luokalla käsiteltyjä rakenteita- myönteinen ja kielteinen yleispreesens- kestopreesens- possessiivipronominit monikossa- there is/ there are - rakenne- järjestyslukuja ja päiväyksiä- lisää prepositioita- be going to- rakenne- lyhyiden adjektiivien vertailu- imperfekti alustavasti ( be, have, do )

Viestintästrategiat - viestinnällisesti toimivan ääntämistaidon harjoitteleminen- viestien, selostusten ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteen tiedusteleminen

6. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy ymmärtämään lyhyiden, itseään kiinnostavien keskustelujen javiestien ydinsisällönPuhuminen Oppilas selviytyy vuoropuheluista ja palvelutilanteista sekä osaa kertoa lyhyestiitsestäänLuetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset, tavanomaisimman sanaston ja joitakinyksityiskohtiaKirjoittaminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja fraaseja omissa tuotoksissaan KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille ominaisella tavallaOpiskelustrategiatOppilas oppii soveltamaan oppimaansa omissa tuotoksissaan ja uusissa tilanteissasekä osallistuu rohkeasti keskustelutilanteisiin asioidessaan kohdekulttuurin edustajien kanssa

Sisällöt

74

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- opettelee kertomaan menneessä ajassa- harjoittelee kysymään ja vastaamaan sekä suullisesti että kirjallisesti- jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista- oppii tuntemaan laajemmin englanninkielistä maailmaa ja laajentaa sen myötä - maantuntemukseen, suvaitsevaisuuteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen - liittyvää sanastoa

Rakenteet - imperfekti intensiivisesti- lyhyiden ja pitkien adjektiivien vertailu- kesto- ja yleispreesensin erot- apuverbit- indefiniittipronomineja- sanajärjestys (SPOTPA)- futuuri alustavasti- of-genetiivi alustavasti

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa- omien viestien ja tarinoiden suunnitteleminen ja toteuttaminen annettujen- vihjeiden perusteella- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

Kuvaus oppilaan hyvästä vapaaehtoisen englannin osaamisesta 6. luokan päättyessä

KielitaitoKielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan:

Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen Ymmärtäminen ymmärtäminen________________________________________________________________________

Englanti A2. 1 A1. 3 A2. 1 A1. 3

ENGLANTI A-KIELENÄ

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää selkeää, yleiskielistä puhetta ja ohjeita arkipäivän tilanteissa.PuhuminenOppilas käyttää kielelle tyypillisiä ilmaisuja normaaleissa keskustelutilanteissa, ääntäminen on ymmärrettävää.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää keskeistä sanastoa sisältävää selkeärakenteista asiatekstiä.KirjoittaminenOppilas tuottaa lyhyitä tekstejä ja viestejä käyttäen oppimaansa sanastoa ja rakenteita.KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään ja toimimaan englanninkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla ja tutustuu kielialueen historiaan ja maantieteeseen.Opiskelustrategiat

75

Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritPerhe ja ystävät, minä ihmisenä ja oppijana, asuminen, lemmikit ja arkipäivän elämäntilanteet

Rakenteet Kerrataan kysymyslauseen muodostaminen, yleis- ja kestopreesens, imperfekti,

persoonapronominien eri muodot, artikkelin käytön pääperiaatteet, yksikkö ja monikko, genetiivit ja tärkeimmät prepositiot.Uusina rakenneasioina opiskellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä kestoimperfekti.

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa.

TyötavatOpettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimista, tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain ja ryhmissä.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn, testien, kokeiden ja kotitehtävien suorittamisen perusteella. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää erilaisia puhevariaatioita ja kehittyy sekä tiedollisesti, taidollisesti ja asenteellisesti.Puhuminen Oppilas pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ylläpitämään keskustelua käyttäen keskeisiä rakenteita ja pyrkii parantamaan ääntämistään.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää keskeistä sanastoa sisältävää asiatekstiä ja pystyy päättelemään itselleen tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden asiayhteydessä. Saa selkoa laajempienkin tekstien sisällöstä.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia kohtalaisen virheettömästi.KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään joustavasti erilaisissa tilanteissa ja oppii tuntemaan englanninkielistä kulttuuria laajemmin. Tavoitteena on kielellisen suvaitsevuuden lisääminen. OpiskelustrategiatOppilas ottaa vastuuta opiskelustaan ja työskentelee sinnikkäästi ja omatoimisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritKoulu, harrastukset, nuorisokulttuuri, matkailu, terveys ja sairaus, amerikanenglannin ja brittienglannin erot.

Rakenteet

76

Kerrataan verbin aikamuodot, indefiniittipronominit, adjektiivin vertailu,sanajärjestys ja artikkelit. Opetellaan uutena futuuri ja konditionaali, apuverbit can ja must ja niiden korvaaminen, relatiivipronominit, adverbin muodostaminen ja vertailu, epäsuora kysymyslause, refleksiivipronominit ja liitekysymykset.

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä viestintätilanteissa.

TyötavatKäytetään monipuolisesti jo 7. luokalla omaksuttuja työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn ohella erilaisin testein ja kokein, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kotitehtävien tekeminen, oppitunneille valmistautuminen sekä tuntityöskentely. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy ymmärtämään yhteiskuntaa ja lähiympäristöä käsittelevää yleiskielistä puhetta ja ymmärtää median välittämien viestien sisällöt.Puhuminen Oppilas pystyy keskustelemaan sujuvasti itselleen tärkeistä ja tutuista aiheista ja ylläpitää keskustelua käyttäen kielelle keskeisiä rakenteita ääntäen kohtalaisen hyvin.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää monipuolista sanastoa sisältävää asiatekstiä ja pystyy päättelemään itselleen tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden asiayhteydessä. Saa selkoa laajempienkin tekstien sisällöstä.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa viestejä, kuvauksia ja kirjoitelmia kohtalaisen virheettömästi.KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään joustavasti erilaisissa tilanteissa ja oppii tuntemaan englanninkielistä kulttuuria laajemmin. Oppilas oppii ymmärtämään englannin kielen laajasta levinneisyydestä johtuvia ilmiöitä sekä suhtautumaan arvostavasti myös ei-äidinkielisten tuottamaan puheeseen.OpiskelustrategiatOppilas ottaa vastuuta opiskelustaan ja työskentelee sinnikkäästi ja omatoimisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritSuomi, Helsinki, opiskelu ja työelämä, ympäristön suojelu, siirtolaisuus ja eri kulttuurien kohtaaminen, media, kirjallisuus, teatteri ja musiikki

RakenteetKerrataan aikamuodot, epäsäännölliset verbit ja 1.konditionaali, artikkelien käyttö ja relatiivipronominit.Opetellaan uutena passiivi, may-apuverbi ja sen korvaaminen, 2. konditionaali, epäsuora kysymyslause, infiniitivi ja -ing-muoto, paljoussanat sekä yksikkömuotoiset substantiivit ja toivomuslauseet.

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä vaativammissa viestintätilanteissa.

77

TyötavatKäytetään monipuolisesti 7. ja 8. luokalla omaksuttuja työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvosanaan vaikuttaa kokeiden ja erilaisten testien suorittaminen, tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen ja oppitunneille valmistautuminen. Päättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen kuvaukseen hyvästä osaamisesta (arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä. Katso liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

A-ENGLANNIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

ENGLANTI B-kielenä 6 vvt (2+2+2)

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää erittäin selkeää, hidastempoista puhetta ja ohjeita arkipäivän tilanteissa.PuhuminenOppilas oppii kertomaan itsestään, omasta perheestään ja harrastuksistaan. Osaa tervehtiä, hyvästellä, kiittää ja pyytää anteeksi.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää keskeistä sanastoa sisältäviä lyhyitä viestejä.KirjoittaminenOppilas kirjoittaa tavallisimmat sanat oikein ja pystyy tuottamaan lyhyitä, ymmärrettäviä lauseita.KulttuuritaidotOppilas oppii perustietoja englanninkielisestä maailmasta ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta.OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritPerhe, ystävät, harrastukset, lemmikit, asuminen ja arkipäivän elämäntilanteet.

78

Rakenteet Pronomineja, yleis- ja kestopreesens, kysymyslause, adjektiiveja, substantiivin yksikkö ja monikko sekä s-genetiivi.

ViestintästrategiatOppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän tilanteissa englannin kielellä ja käyttää rohkeasti englantia eri tilanteissa oman kielitaitonsa puitteissa.

TyötavatTyötapoina on työskentely yksin, parin kanssa ja ryhmissä. Painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn, testien, kokeiden ja kotitehtävien suorittamisen perusteella. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka (2 vvt)

TavoitteetKuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää selkeää puhetta ja ohjeita arkipäivän tilanteissa.PuhuminenOppilas osaa kertoa itsestään, omasta perheestään ja harrastuksistaan. Osaa kysyä neuvoa ja opastaa sekä osaa keskustella itselleen tutuista arkielämään liittyvistä asioista.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää keskeistä sanastoa sisältäviä lyhyitä tekstejä.KirjoittaminenOppilas kirjoittaa tavallisimmat sanat oikein ja pystyy tuottamaan lyhyitä, ymmärrettäviä viestejä.

KulttuuritaidotOppilas oppii perustietoja englanninkielisestä maailmasta ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta.OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritPerhe, ystävät, harrastukset, lemmikit, asuminen ja arkipäivän elämäntilanteet

Rakenteet Kerrataan pronomineja, yleis- ja kestopreesens, kysymyslause, adjektiiveja, substantiivin yksikkö ja monikko sekä s-genetiivi.Opiskellaan uutena imperfekti ja adjektiivien vertailu.

ViestintästrategiatOppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän tilanteissa englannin kielellä ja käyttää rohkeasti englantia eri tilanteissa oman kielitaitonsa puitteissa.

Työtavat Työtapoina on työskentely yksin, parin kanssa ja ryhmissä. Painopiste on suullisen

kielitaidon kehittämisessä.

Arviointi

79

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista arvioidaan tuntityöskentelyn ohella erilaisin testein ja kokein, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kotitehtävien tekeminen, oppitunneille valmistautuminen sekä tuntityöskentely. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy seuraamaan yleiskielisiä jokapäiväiseen elämään liittyviä keskusteluja ja viestejä.PuhuminenOppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteistaLuetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää arkielämää käsittelevien tekstien pääajatukset .KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyehköjä tarinoita, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita ja ilmauksia.

KulttuuritaidotOppilas saa lisätietoa englanninkielisen kulttuurin piiriin kuuluvista maista. Oppilas osaa kertoa Helsingistä ja Suomesta.OpiskelustrategiatOppilas käyttää omaksumiaan opiskelustrategioita ja työtapoja.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritErilaisia asioimistilanteita esim. kaupassa ja puhelimessa, koulu ja harrastukset, kirje,monikulttuurisuus, tulevaisuudensuunnitelmia, nuorten elämää.

Rakenteet Opiskellaan uutena perfekti ja pluskvamperfekti, sanajärjestys, 1. konditionaali, futuuri,artikkelit ainesanojen yhteydessä, can- ja must-apuverbit ja niiden korvaaminen,itsenäiset omistuspronominit, relatiivipronominit who, which, whose ViestintästrategiatOppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän tilanteissa englannin kielellä ja käyttää kieltä rohkeasti oman kielitaitonsa puitteissa.

TyötavatOppilas osaa käyttää jo 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja, jotka edistävät oppimista ja aktiivista osallistumista.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvosanaan vaikuttaa kokeiden ja erilaisten testien suorittaminen, tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen ja oppitunneille valmistautuminen. Päättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen kuvaukseen hyvästä osaamisesta (arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä. Katso liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

B-ENGLANNIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

80

Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimivaalkeiskielitaito

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

9.2.3.2. Saksa

A-kieli

3. luokka

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja puheesta.PuhuminenOppilas osaa kertoa itsestään joitakin keskeisiä tietoja. Luetun ymmärtäminenOppilas tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin.KirjoittaminenOppilas oppii kirjoittamaan muutamia keskeisiä sanoja ja sanontoja. KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin.OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan: huolehtii, että oppitunnilla tarvittavat välineet ovat mukana, työskentelee säännöllisesti ja sinnikkäästi ja huolehtii kotitehtävistä. Oppilas oppii ymmärtämään työrauhan merkityksen ja arvostamaan sekä omaa että muiden työtä.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit

Oppilas- opettelee vuorovaikutustilanteita kuten esittäytyminen, tervehtiminen,

kiittäminen, anteeksipyytäminen, kuulumisten kysyminen- opettelee aihepiirisanastoja, esim. värejä, lukuja, perheenjäseniä,

koulusanastoa, eläimiä ja kellonaikoja- opettelee lauluja, leikkejä ja loruja

Rakenteet- artikkeleihin tutustuminen- säännöllinen verbin taivutus (preesens)- haben ja sein (preesens)- possessiivipronominit mein/meine/mein ja dein/deine/dein- keskeisimpiä kysymyssanoja- nicht- kieltolause

Viestintästrategiat- helppojen suullisten ja kirjallisten viestien tuottaminen kiinnittäen

huomiota ääntämiseen

81

- oppilaan rohkaistuminen suulliseen tuottamiseen päämääränä viestin perillemeno

4. luokka Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia.Puhuminen Oppilas osaa kysyä ja vastata yksinkertaisissa vuorokeskusteluissa.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää lyhyitä tekstejä.Kirjoittaminen Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä sanontoja ja viestejä.KulttuuritaidotOppilas oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa.OpiskelustrategiatOppilas oppii vähitellen tunnistamaan oman oppimistyylinsä, työskentelemään yhteistoiminnallisestija seuraamaan omaa oppimistaan.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- harjoittelee uusia viestintätilanteita mm. ajan kysyminen ja sen ilmaiseminen,säästä ja omista mieltymyksistään kertominen

- opettelee uusia aihepiirisanastoja esim. viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, kouluaineita, urheilusanastoa, maita, kieliä ja lukuja

Rakenteet

Monet rakenteet ovat samoja kuin 3. luokalla. Useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteitakerrataan ja laajennetaan 4. luokalla.

Uusia rakenteita ovat- muutosverbejä- modaaliverbejä- käskymuotoja- kieltosana kein/keine/kein- persoonapronominit

Viestintästrategiat- puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen- helppojen viestintätilanteiden harjoitteleminen

5. luokka

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yksinkertaisia omiin kokemuksiin liittyviä tilanteita ja keskusteluja.PuhuminenOppilas osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuhelutilanteissa. Luetun ymmärtäminenOppilas osaa hyvin suppean perussanaston ja peruskieliopin pääpirteitä.KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja viestejä tutuista aihepiireistä.

82

KulttuuritaidotOppilas tutustuu kohdemaan tapakulttuuriin ja juhliin.OpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään erilaisia muististrategioita sekä itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- harjoittelee kerraten ja syventäen edellisten vuosiluokkien viestintätilanteita ja aihe-piirisanastoja

- harjoittelee arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskusteluja esim.kaupassa asiointi, puhelinkeskustelu ja kotipaikkakunnan nähtävyydet

- opettelee uutena aihepiirisanastona ammatteja, koti- ja villieläimiä, sairauksia ja TV-ohjelmistoa

RakenteetEdellisillä vuosiluokilla käsiteltyjen lisäksi

- substantiivien akkusatiivi- substantiivien monikko- persoonapronominien akkusatiivi- prepositioita- komparatiivi- possessiivipronominit ihr/ihre/ihr ja sein/seine/sein- järjestyslukuja

Viestintästrategiat- viestien ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden tiedusteleminen

6. luokka

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.Puhuminen Oppilas selviää auttavasti helpoissa arkipäivän vuoropuhelutilanteissa.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää pääkohdat tuttuun aiheeseen liittyvästä tekstistä ja löytää tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä kirjoitetusta tekstistä.KirjoittaminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan.KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.OpiskelustrategiatOppilas oppii liittämään uuden tiedon edellä opittuun sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- opettelee kertomaan menneessä ajassa- jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista- opettelee uusia aihepiirisanastoja, mm. ravintolassa käyttäytyminen, harrastuksista

kertominen, Saksan ja saksankielisten maiden maantieteeseen ja kulttuuriin tutustuminen sekä luonnonsuojeluun ja kierrätykseen liittyvä sanasto

83

Rakenteet- perfekti (heikot ja vahvat verbit)- datiivi yksikössä ja monikossa- persoonapronominien datiivi- uusia prepositioita- lauserakenteita (kysymys-, kielto- ja perfektilauseita)

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- omien viestien ja tarinoiden suunnitteleminen ja toteuttaminen annettujen vihjeiden

perusteella

Kuvaus oppilaan hyvästä A-saksan osaamisesta 6. luokan päättyessä

KielitaitoKielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan:

Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen________________________________________________________________________

Saksa A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

Vapaaehtoinen A-kieli

Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

Osa kielitaidon ja kulttuuritaitojen osioista sekä viestintä- ja opiskelustrategioista on esiintynyt jo A-kielen yhteydessä. Näitä on soveltuvin osin muokattu vapaaehtoisen sopiviksi.

4. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja puheestaPuhuminen Oppilas osaa kertoa itsestään sekä kysyä ja vastata yksinkertaisissa vuorokeskusteluissaLuetunymmärtäminen Oppilas ymmärtää lyhyitä tekstejäKirjoittaminenOppilas oppii kirjoittamaan lyhyitä sanontoja ja viestejä KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin eroihin sekä oppii toimimaan kohteliaasti yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa

84

OpiskelustrategiatOppilas oppii toimimaan yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti pari- ja pienryhmä-työskentelyssä ja muissa kielenoppimistilanteissa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- opettelee vuorovaikutustilanteita kuten esittäytyminen, tervehtiminen, kiittäminen,- anteeksipyytäminen, kuulumisten kysyminen ja omista mieltymyksistään kertominen- opettelee aihepiirisanastoja, esim. värejä, lukuja, perheenjäseniä, - koulusanastoa, eläimiä, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, kellonaikoja,- urheilusanastoa, maita ja kieliä

Rakenteet- artikkeleihin tutustuminen- haben ja sein (preesens)- säännöllinen verbin taivutus (preesens)- modaaliverbejä- persoonapronominit- possessiivipronominien yksikkö- käsky-, kielto- ja kysymyslauseita- akkusatiivi- s-genetiivi- prepositioita

Viestintästrategiat- helppojen suullisten ja kirjallisten viestien tuottaminen kiinnittäen huomiota

ääntämiseen ja intonaatioon- puhutun ja kirjoitetun viestin sisällön pääpiirteiden ymmärtäminen

5. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy seuraamaan välittömiin tilanteisiin tai omiin kokemuksiin liittyviä keskustelujaPuhuminen Oppilas osaa kysyä ja vastata lyhyissä vuoropuheluissa perussanaston ja kieli-opin turvinLuetun ymmärtäminen Oppilas pystyy löytämään lukemansa perusteella tarvitsemansa tiedon tekstistäKirjoittaminenOppilas osaa kirjoitta lyhyitä lauseita ja viestejä tutuista aihepiireistäKulttuuritaidotOppilas tutustuu kohdemaan tapakulttuuriin ja juhliinOpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannaltatehokkaita työ- ja tiedonhankintatapoja

Sisällöt

Viestintätilanteet Oppilas harjoittelee kerraten ja syventäen edellisen vuosiluokan viestintätilanteita

85

ja aihepiirisanastoja ja opettelee uutta arkielämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää keskusteluaesim. kotikaupungista kertominen, matkareitin neuvominen, kaupassa asiointi, ravintolassa tilaaminen, harrastuksista kertominen, vaatteiden ja ulkonäön kuvailu

Rakenteet- kerrataan ja laajennetaan neljännellä luokalla käsiteltyjä rakenteita- substantiivien monikko- lisää modaaliverbejä- komparatiivi- lisää prepositioita- järjestyslukuja- käänteinen sanajärjestys

Viestintästrategiat- viestien, selostusten ja tarinoiden kirjoittaminen eri lähteitä apuna käyttäen- mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden tiedusteleminen

6. LUOKKA

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitäPuhuminen Oppilas selviää auttavasti helpoissa arkipäivän vuoropuhelutilanteissaLuetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää pääkohdat tuttuun aiheeseen liittyvästä tekstistäKirjoittaminenOppilas osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaanKulttuuritaidotOppilas oppii viestimään jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille ominaisella tavallaOpiskelustrategiatOppilas oppii soveltamaan oppimaansa omissa tuotoksissaan ja uusissa tilanteissasekä yrittää osallistua rohkeasti keskustelutilanteisiin asioidessaan kohdekulttuurinedustajien kanssa

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiiritOppilas

- opettelee kertomaan menneessä ajassa- jatkaa erilaisten keskustelutilanteiden harjoittelemista- opettelee uusia aihepiirisanastoja, mm. matkasuunnitelmista kertominen,- luontoon, ympäristöön ja kierrätykseen liittyvää sanastoa- oppii tuntemaan laajemmin saksankielistä kielialuetta ja laajentaa sen myötä- maantuntemukseen, suvaitsevaisuuteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen- liittyvää sanastoa

Rakenteet- säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perfekti- datiivi- lisää prepositioita- es gibt – rakenne

86

- man – rakenne

Viestintästrategiat- oman kielenkäytön tarkkaileminen- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissaan- yksityiskohtaisempien tietojen löytäminen tekstistä ja puheesta

Kuvaus oppilaan hyvästä vapaaehtoisen saksan osaamisesta 6. luokan päättyessä

KielitaitoKielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan:

Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen________________________________________________________________________

Saksa A1. 3 A1. 2 A1. 3 A1.2

SAKSA A-KIELENÄ

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää selkeää, yleiskielistä puhetta ja ohjeita arkipäivän tilanteissa. PuhuminenOppilas osaa kertoa itsestään ja lähiympäristöstään ja selviytyy tavallisissa palvelutilanteissa.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää keskeistä sanastoa sisältävää selkeärakenteista asiatekstiä.KirjoittaminenOppilas tuottaa lyhyitä tekstejä ja viestejä käyttäen oppimaansa sanastoa ja rakenteita.KulttuuritaidotOppilas oppii viestimään ja toimimaan saksankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla ja tutustuu kielialueen historiaan ja maantieteeseen.OpiskelustrategiatOppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen. Tämän lisäksi oppilas oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä ja ymmärtämään työrauhan merkityksen kaikkien positiivisille oppimiskokemuksille

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit

- omasta itsestä, perheestä ja ystävistä kertominen- asuinympäristön, koulun, harrastuksien kuvailu

Rakenteet- syvennetään verbien perustaivutusta. - preesensin ja perfektin käyttö- prepositioita- sanajärjestystä- adjektiivien vertailu- persoonapronominien käyttöä eri sijamuodoissa

87

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa.

TyötavatOpettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppimaan oppimista, tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä.Oppilaat työskentelevät joustavasti vaihdellen joko opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä ja harjoittelevat oppimiaan sanoja ja rakenteita sekä kirjallisesti että suullisesti.

ArviointiOppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja osaamista testataan pienemmillä ja suuremmilla kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa myös tuntityöskentely sekä kotona oppimisen eteen tehty työ.

8. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää omiin mielenkiinnon kohteisiinsa sekä tärkeisiin aihealueisiin liittyvää selkeää, yleiskielistä puhetta. PuhuminenOppilas selviytyy kielitaitonsa turvin yksinkertaisista, omia tarpeitaan koskevista arkipäivän tilanteista..Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää pääasioita ja joitain yksityiskohtia lyhyehköistä viesteistä ja osaa yksinkertaista, kontekstin avulla tapahtuvaa päättelyä. KirjoittaminenOppilas kykenee tuottamaan yhtenäistä tekstiä koskien tuttuja aihealueita, joskin teksti voi vielä sisältää monenlaisia virheitä.KulttuuritaidotOppilas tutustuu Saksan lisäksi muihin kielialueen maihin (Itävalta ja Sveitsi) ja osaa viestiä kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla.OpiskelustrategiatOppilas kehittää edelleen 7. luokalla opettelemiaan taitoja lisäksi oppii tekemään pieniä projektitöitä yksin tai ryhmässä.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- opetellaan kuulumisista, unelmista ja voinnista kertomista- rakennuksien, huonekalujen ja huoneiden nimiä- kotitöiden kuvaamista- saksankielisistä maista Itävaltaan ja Sveitsiin tutustuminen

Rakenteet- prepositiot- refleksiiviverbejä- suomen konditionaalin vastineet- imperatiivi- aikamuodoista imperfekti ja pluskvamperfekti- adjektiivien taivutus

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä viestintätilanteissa.

Työtavat

88

Opettaja valitsee tilanteisiin sopivia, jo 7. luokalla käytössä olleita työtapoja.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja osaamista testataan pienemmillä ja suuremmilla kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa myös tuntityöskentely sekä kotona oppimisen eteen tehty työ.

9. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttuihin aihealueisiin liittyvää selkeää, yleiskielistä puhetta. PuhuminenOppilas selviytyy tutuista puhetilanteista Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää pääasioita ja joitain yksityiskohtia jo hieman vaativimmista ja pidemmistä teksteistä.KirjoittaminenOppilas kykenee tuottamaan lyhyitä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheita.KulttuuritaidotOppilas osaa viestiä kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla.OpiskelustrategiatOppilas kehittää edelleen aiempina vuosina oppimiaan taitoja.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- koulu- sukulaisuus- kierrätys ympäristö- tulevaisuuden suunnitelmat ja toiveet

Rakenteet- futuuri- substantiivien genetiivi- heikot maskuliinit- relatiivipronominit- passiivin preesens ja imperfekti sekä agentti

ViestintästrategiatOppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä vaativammissa viestintätilanteissa.

TyötavatYhdeksännellä luokalla käytetään jo aiemmilla vuosiluokilla opeteltuja ja käytössä olleita työtapoja opettajan valinnan mukaan.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja osaamista testataan pienemmillä ja suuremmilla kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa myös huolellinen tunneilla sekä kotona oppimisen eteen tehty työ.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Päättöarviointi pohjautuu Opetushallituksen antamiin kuvauksiin hyvästä osaamisesta (arvosana 8).Puheen ja kirjoittamisen taso A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe)Kuullun ja luetun ymmärtämisen taso A2.2 (kehittyvä peruskielitaito)

89

Kuvaukset ovat opetussuunnitelman liitteenä.

A-SAKSAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

SAKSA B-KIELENÄ 4 vvt (0+2+2)

8. luokka (2 vvt) Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää arkielämään liittyviä kysymyksiä, kieltoja, pyyntöjä ja ohjeita.Puhuminen Oppilas osaa kertoa välittömistä perustarpeistaan sekä itsestään puhekumppanin tukemana.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttuja sanoja sisältäviä lyhyitä viestejä.KirjoittaminenOppilas kykenee kirjoittamaan lyhyitä viestejä ja kuvauksia itsestään ja lähipiiristään.Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu saksalaiseen kulttuuriin ja tunnistaa sen ja oman kulttuurinsa välisiä eroavaisuuksia.OpiskelustrategiatOppilas käyttää hyväkseen muiden kielten opiskelussa oppimiaan taitoja sekä käyttää rohkeasti oppimaansa. Hän osaa myös arvioida omaa kielitaitoansa ja työskentelyänsä.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- itsensä esittely- muihin tutustuminen- oman lähipiirin ja kiinnostuksen kohteiden kuvailu

Rakenteet- säännöllisten ja joidenkin epäsäännöllisten verbien preesens- perfektin tunnistaminen

90

- haben ja sein verbien taivutus- modaaliapuverbejä- substantiivien monikko ja artikkeleiden käyttö- persoona- possessiivipronominit- kysymys- ja kieltolauseiden muodostus- akkusatiivin muodostus, datiivin tunnistaminen

Viestintästrategiat Oppilas oppii selviytymään erilaisissa arkipäivän tilanteissa saksan kielellä.

TyötavatOpettajan valitsemilla työtavoilla oppilaat harjoittavat kielitaitoaan joko opettajajohtoisesti, yksin, pareittain tai ryhmässä.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnin pohjana käytetään kirjallisten kokeiden ja testien lisäksi oppilaan tunnilla osoittamia taitoja ja hänen tuntiaktiivisuuttaan. Oppilas työskentelee päämäärätietoisesti ja huolellisesti niin kotona kuin koulussa ja ymmärtää työn merkityksen kielitaidon hankkimisessa.

9. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttuihin aiheisiin liittyvää, selkeää puhetta.PuhuminenOppilas selviää tavanomaisimmista arkipäivän kommunikoimistilanteista.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttuja sanoja sisältävää tekstiä sekä pääkohdittain selkeää asiatekstiä.KirjoittaminenOppilas kykenee kirjoittamaan lyhyttä tekstiä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen.KulttuuritaidotOppilas omaksuu tietoja kohdekulttuurin maista ja selviytyy arkipäivän kommunikointitilanteista kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla.OpiskelustrategiatOppilas käyttää edelleen hyväkseen muiden kielten opiskelussa oppimiaan taitoja sekä uskaltaa kommunikoida rohkeasti kohdekielellä. Hän osaa myös arvioida omaa kielitaitoansa ja työskentelyänsä.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- omasta kotimaasta ja koulusta kertominen- puhelinkeskustelu- tien kysyminen ja matkalipun osto

Rakenteet- eri prepositioiden käyttö- datiivii- säännöllisten, eriävien yhdysverbien ja epäsäännöllisten verbien perfekti- sein- ja haben- apuverbien käyttö- imperatiivi

Viestintästrategiat Oppilas oppii käyttämään viestintätaitojaan monipuolisesti erilaisissa arkielämään liittyvissä viestintätilanteissa.

91

Työtavat

Opettajan valitsemilla työtavoilla oppilaat harjoittavat kielitaitoaan joko opettajajohtoisesti, yksin, pareittain tai ryhmässä. Pääpainoa pidetään suullisen kielitaidon harjoittamisessa, jonka ohella kehitetään myös kirjoitetun kielen hallintaa.

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnin pohjana käytetään kirjallisten kokeiden ja testien lisäksi oppilaan tunnilla osoittamaansa aktiivisuutta sekä sinnikästä kotityöskentelyä.

Päättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen kuvauksiin hyvästä osaamisesta (arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä.Puheen ja kirjoittamisen taso A1.1-A1.2Kuullun- ja luetunymmärtämisen taso A1.2-A1.3.Taitotasojen kuvaukset opetussuunnitelman liitteenä

9.2.3.3 RANSKA

Vapaaehtoinen A-kieli

Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

4. luokan keskeiset tavoitteet

Oppilas tutustuu Ranskan kielialueeseen sekä kohdekielen kulttuuriin ja juhlapäiviin tutustuu ranskan kielen ääntämiseen ja sävelkulkuun tutustuu oppikirjan rakenteeseen omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla kielen kuulemisen ja ymmärtämisen avulla

4. luokan keskeiset sisällöt

jokapäiväinen elämä, koti ja koulu tervehtiminen ja itsestä kertominen, kysyminen ja vastaaminen ranskan kielen äänteet ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuurin juhlapäivien viettoa

4. luokan keskeiset rakenteet

kieltosanat ne ja pas substantiivin epämääräiset ja määräiset artikkelit (feminiini/maskuliini) persoonapronominit possessiivipronominit (mon, ma, mes, ton, ta, tes, son, sa, ses) säännöllisten verbien taivutus (-er-päätteiset verbit) verbit être ja avoir numerot 1-20 kysymyssanat

5. luokan keskeiset tavoitteet

Oppilas

92

ymmärtää ja tunnistaa puheesta sekä lukemastaan tavallisimpia sanoja ja fraaseja (sanastoa: esim. tervehdyksiä, tuntityöhön liittyvät käskyt ja kiellot, kellonajat, voinnin tiedustelu, numerot 1-100, eläimiä, ruumiinosat, ruokia, juomia, sukulaisia) osaa kertoa itsestään joitakin keskeisiä tietoja (nimi, ikä, asuinpaikka, mieltymykset) osaa kirjoittaa keskeisiä sanoja ja sanontoja ymmärtää pyyntöjä ja käskyjä ymmärtää ja osaa tehdä kysymyksiä ymmärtää puheesta lyhyitä, hyvin yksinkertaisia lausumia

osaa kysyä ja vastata yksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa tunnistaa ja löytää yksinkertaisesta tekstistä tietoa (sanastoa:esim.koulutavaroita ja koulu–aineita, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, värit, Euroopan maita, eläimiä) kirjoittaa sanontoja ja joitakin lyhyitä viestejä havaitsee oman ja kohdekielisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä

5. luokan keskeiset sisällöt

kasvatetaan sanastoa: esim. ruokia, juomia, liikenne, kauppa, sää, vuodenajat,kielet, maat, kansallisuudet opetellaan kertomaan harrastuksista, perheestä ja lemmikeistä harjoitellaan kysymistä ja opetellaan kysymyssanoja opetellaan kellonajat kirjoitetaan kirjeitä, kortteja, sähköposti- ja tekstiviestejä kasvatetaan sanavarastoa esim. kuukaudet harjoitellaan kaupassa, ravintolassa asioimista matkustamiseen liittyvää sanastoa, maita ja kieliä opetellaan kertomaan henkilöistä, paikoista, asioista, tavaroista

5.luokan keskeiset rakenteet

substantiivien yksikkö ja monikko substantiivien epämääräinen ja määräinen artikkeli (feminiini/maskuliini) adjektiivien taipuminen suvun mukaan aller, venir, faire ja mettre-verbit lähifutuuri keskeiset prepositiot genetiivi numeraalit 1-100 il/elle -ils/elles asioista

6. luokan keskeiset tavoitteet

ymmärtää yksinkertaisia lausumia rutiininomaisissa keskusteluissa selviää helpoissa arkipäivän vuoropuhelutilanteissa (esim. puhelinkeskustelu, kaupassa asiointi, ruoan ja juoman tilaaminen, tien kysyminen ja neuvominen) ymmärtää hyvin lyhyitä kirjoitettuja viestejä ja ohjeita sekä löytää tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (sanastoa: esim. elintarvikkeita, sairauksia) osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan osaa tuottaa tekstiä ja puhetta myös menneessä aikamuodossa

6. luokan keskeiset sisällöt

harjoitellaan keskustelemista oppilasta kiinnostavista aiheista sanaston kartuttamista, esim. ympäröivä kulttuuri, TV, radio , internet

93

harjoitellaan kysymyksiä ja vastauksia sekä suullisesti että kirjallisesti opetellaan menneen ajan ilmauksia tehdään suullinen esitelmä

6. luokan keskeiset rakenteet

être- ja avoir-verbien kertaus -er-päätteisten verbien kertaus säännöllisten verbien passé composé-aikamuoto epäsäännöllisten verbien passé composé -aikamuoto objektimuodot le/la/les demonstratiivipronominit partitiivi partitiivinen artikkeli kieltolauseissa ja määrää ilamaisevien ilmaisujen yhteydessä pouvoir ja vouloir-verbit sekä niiden käyttö voir, boire,connaître -verbit järjestyslukuja

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

Arviointi arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon, suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin arviointi on jatkuvaa ja arvioinnin kohteena on kuullun ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen arviointia tekevät opettaja ja oppilas yhdessä tai erikseen kielentaidon eri osa-alueiden arvioinnissa voidaan käyttää suullisia ja kirjallisia kokeita 4.luokalla arviointi painottuu tuntityöskentelyyn, kuullun ymmärtämiseen ja puhumiseen 5.luokasta eteenpäin kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osuus lisääntyy vähitellen 6.luokan päättöarvioinnissa valtakunnallinen taitotasokuvaus on arvioinnin pohjana

RANSKA A-KIELENÄ 8 vvt (2+3+3)

7. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

7. luokalla oppilaan sanavarasto ja suullinen kielitaito laajenee. Oppilas oppii lisää kielenopiskelussa hyödyllisiä työtapoja ja strategioita. Oppilaan tiedot ranskalaisesta kielialueesta lisääntyvät.

Kuullun ymmärtäminenOppilas oppii ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta tavallisissa arkipäivän tilanteissa.PuhuminenOppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään ja pystyy asioimaan eri tilanteissa ranskan kielellä käyttäen oppimiaan perustason lauserakenteita. Ääntäminen on ymmärrettävää. Luetun ymmärtäminen

94

Oppilas ymmärtää selkeärakenteista tekstiä, joka sisältää pääasiassa hänelle tuttua sanastoa. KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia itsestään ja lähipiiristään. KulttuuritaidotOppilas ymmärtää ranskalaisen kulttuurin piirteitä ja a tutustuu ranskalaisen ja suomalaisen tapakulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Viestintätilanteissa hän pyrkii toimimaan ranskalaiselle kulttuurille ominaisella tavalla.OpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan. Hän käyttää hyväkseen jo oppimiansa kielenopiskelussa hyödyllisiä opiskelutapoja. Oppilas asettaa opiskelulleen tavoitteita, työskentelee niiden mukaisesti ja arvioi kielitaitoaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- kysyminen ja vastaaminen perusvuorovaikutustilanteissa- ostotilanteessa asioiminen- vapaa-aika ja harrastukset, koti ja koulu- ruumiinosat ja sairaudet- perustietoja Ranskasta

Rakenteet

Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa:- artikkelit- lukusanat - monikko- être ja avoir- verbien preesenstaivutus- säännöllisten verbien preesenstaivutus- yleisimpien epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus ja passé composé- persoonapronominit- omistuspronominit- relatiivipronominit qui, que, où- adjektiivin taivutus ja paikka- kielteiset lauseet- kysymyslauseet- prepositioita- genetiivi

Opetellaan uutena:

- adjektiivin vertailu- pronominaalit en ja y- refleksiiviverbien preesens

ViestintästrategiatOppilas - harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- kuuntelee aktiivisesti ja reagoi kuulemaansa - ilmaisee mielipiteensä ja osaa ottaa puheenvuoron keskustelussa- harjaantuu toimimaan suullisessa vuorovaikutustilanteessa

TyötavatOpettaja valitsee oppitunnilla käytettävät työtavat, jotka edistävät oppimista ja vuorovaikutusta luokkatilanteessa. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä. Oppilas kartuttaa sanavarastoaan ja käyttää oppimaansa omissa tuotoksissaan.

Arviointi

95

Oppilasta arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan kokeilla, jotka sisältävät kielen eri osa-alueita käsittäviä tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi ahkera ja säännöllinen läksyjen tekeminen sekä aktiivinen työskentely oppitunneilla. Oppilas arvioi myös itse edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää yleiskielistä tuttua sanastoa sisältävää normaalitempoista puhetta ja pystyy päättelemään kuulemansa ydinsisällön PuhuminenOppilas käyttää puheessaan oppimiaan sanoja lauserakenteita ja ääntää ymmärrettävästi Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tekstiä, jossa on hänelle tuttuja rakenteita ja sanastoa sekä osaa päätellä asiayhteydestä myös pitempien tekstien merkityksiä pääkohdittain.KirjoittaminenOppilas kirjoittaa lyhyitä selostuksia oppimansa sanaston pohjalta ja käyttää tuotoksissaan oppimiaan rakenteita. Oppilas kirjoittaa lyhyitä lauseita sanelun mukaan.KulttuuritaidotOppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään enemmän ranskalaisen kulttuurin ominaispiirteitä. Viestintätilanteissa hän pyrkii toimimaan ranskalaiselle kulttuurille ominaisella tavalla.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää rohkeasti kielitaitoaan. Hän osaa hyödyntää kielenopiskelussa hyödyllisiä opiskelutapoja ja tutustuu tietoverkkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelussaan. Hän asettaa itselleen tavoitteita ja suuntaa opiskeluaan niiden mukaisesti.Oppilas arvioi itse omaa työskentelyään.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- matkailu ja lomanvietto- asuminen- Pariisi- nuorten ja aikuisten väliset suhteet- juhlapäivät- ihminen, ympäristö, liikenne- historian henkilöitä ja tapahtumia- mielipiteen ilmaiseminen- asioiminen matkustustilanteessa- viestin kirjoittaminen- menneestä kertominen

RakenteetKerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua.Opetellaan uutena:- objektipronominit COI ja COD- imperfekti- passé composén ja imperfektin erot- pluskvamperfekti- futuuri- refleksiiviverbien passé composé-

96

ViestintästrategiatOppilas - harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- kuuntelee puhekumppaniaan, reagoi kuulemaansa ja pyrkii pitämään yllä keskustelua- kertoessaan mielipiteensä käyttää ranskan kielelle ominaisia ilmaisuja

ArviointiOppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan edistymistä testataan kokeilla, jotka sisältävät kielen eri osa-aluetta mittaavia tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kokeen ohella ahkera ja säännöllinen läksyjen tekeminen sekä aktiivinen työskentely oppitunneilla. Oppilas arvioi itse edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka (3 vvt)

Kuullun ymmärtäminenOppilas pystyy seuraamaan selkeästi äännettyä, enimmäkseen tuttua sanastoa sisältävää normaalitempoista puhetta ja ymmärtää siitä pääkohdat.PuhuminenOppilas selviytyy melko sujuvasti kohdekielellä tavallisissa asioimistilanteissa käyttäen ko. tilanteelle ominaisia fraaseja. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun, joka käsittää hänelle tuttua sanastoa ja aihepiirejä. Ääntäminen on ymmärrettävää.

Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää pääkohdittain usean kappaleen mittaisia tekstejä, joiden sanasto on enimmäkseen hänelle tuttua. Hän pystyy päättelemään outojen sanojen merkityksiä asiayhteydestä.

KirjoittaminenOppilas kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista. Tuotoksissaan hän käyttää oppimaansa keskeistä sanastoa ja peruskieliopin rakenteita.KulttuuritaidotOppilas oppii ymmärtämään syvällisemmin ranskankielistä maailmaa ja kulttuuria ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. OpiskelustrategiatOppilas hyödyntää ja syventää aikaisemmin oppimiaan opiskelustrategioita.

TyötavatAikaisemmin käytettyjä työtapoja laajennetaan. Laajentuneen sanavaraston myötä oppilas käyttää hyväkseen tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia opiskelussaan.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- ajankohtaisista asioista kertominen- asioiminen ravintolassa- itsestä kertominen haastattelutilanteessa- pukeutuminen ja ulkonäkö- ruoka- uutiset ja tiedotusvälineet- Suomi ja Helsinki- opiskelu ja työelämä

Rakenteet Kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua.Opetellaan uutena:- konditionaali ja ehtovirkkeet- relatiivilauseet- passiivi

97

- subjunktiivi- gerundi

ViestintästrategiatOppilas - harjoittelee päättelemään sisältöä tilannevihjeiden avulla- harjoittelee ilmaisemaan mielipiteensä, kuuntelemaan aktiivisesti ja reagoimaan kuulemaansa- harjoittelee korvaamaan sanaston puutteita etsimällä kiertoilmauksen- harjaantuu tulkitsemaan ja käyttämään nonverbaalista viestintää, eleitä ja ilmeitä

ArviointiOppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Edistymistä testataan erilaajuisilla kokeilla, joissa on kielen eri osa-alueita mittaavia tehtäviä. Arvosanaan vaikuttaa kokeiden ohella oppilaan pitkäjänteinen, sinnikäs työskentely läksyjen parissa ja aktiivinen osallistuminen oppitunneilla. Oppilas arvioi itse omaa työskentelyään.

A-RANSKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Ranska valinnaisena (B2) kielenä 4 vvt (0+2+2)

8. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas oppii ymmärtämään selkeää hidastempoista puhetta, kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja. PuhuminenOppilas osaa tervehtiä, kertoa itsestään, harrastuksistaan, ja perheestään ja pystyy toimimaan ostostilanteessa kohdekielellä. Ääntäminen on ymmärrettävää. Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttua sanastoa sisältävää tekstiä. KirjoittaminenOppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia itsestään ja lähipiiristään. KulttuuritaidotOppilas oppii ymmärtämään ranskalaisen kulttuurin piirteitä ja ja tutustuu ranskalaisen ja suomalaisen tapakulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin.Opiskelustrategiat

98

Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan. Hän käyttää hyväkseen jo oppimiansa kielenopiskelussa hyödyllisiä opiskelutapoja. Oppilas asettaa opiskelulleen tavoitteita, työskentelee niiden mukaisesti ja arvioi kielitaitoaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- kohteliaisuusfraaseja- itsestä ja lähipiiristä kertominen- kysyminen ja vastaaminen perusvuorovaikutustilanteissa- ostotilanteessa asioiminen- asuminen - sää- kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet- ravintolassa asioiminen- ihmisen kuvaileminen- ilmansuunnatRakenteet- artikkelit- lukusanat - monikko- être ja avoir- verbien preesenstaivutus- säännöllisen verbin preesenstaivutus- ylsisimpien epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus- persoonapronominit- omistuspronominit- adjektiivin taivutus ja paikka- kielteiset lauseet- prepositioita- genetiivi- il y a -rakenne

ViestintästrategiatOppilas- harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- kuuntelee aktiivisesti ja reagoi kuulemaansa- harjaantuu toimimaan suullisissa vuorovaikutustilanteissa

TyötavatOppilas käyttää rohkeasti kielitaitoaan hyödyntäen jo oppimiansa kielenopiskelussa hyödyllisiä opiskelutapoja. Oppilas asettaa opiskelulleen tavoitteita, työskentelee niiden mukaisesti ja arvioi kielitaitoaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin.

ArviointiOppilasta arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueet, työskentely oppitunneilla ja kotona.. Oppilas arvioi itse suoriutumistaan, kielitaitoaan ja opiskeluaan.

9. luokka (2 vvt)

Tavoitteet

Kuullun ymmärtäminenOppilas ymmärtää pääkohdittain tuttuja ja läheisiä asioita käsittelevää, selkeää puhetta. Puhuminen

99

Oppilas pystyy toimimaan tavallisissa arkielämän vuorovaikutustilanteissa. Ääntäminen on ymmärrettävää.Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää tuttua sanastoa sisältävää tekstiä ja pääkohdittain yleis- ja asiatietoa sisältäviä selkeitä tekstejä. KirjoittaminenOppilas kirjoittaa viestejä ja yhtenäistä ymmärrettävää tekstiä itsestään ja lähipiiristään tarvittaessa apuneuvoja käyttäen.KulttuuritaidotOppilas laajentaa tietojaan ranskalaisesta kulttuurista, ranskankielisestä kielialueesta ja sen merkityksestä maailmassa. Oppilas selviytyy kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla arkisissa vuorovaikutustilanteissa.OpiskelustrategiatOppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan. Hän käyttää hyväkseen jo oppimiansa kielenopiskelussa hyödyllisiä opiskelutapoja. Oppilas asettaa opiskelulleen tavoitteita, työskentelee niiden mukaisesti ja arvioi kielitaitoaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin.

Sisällöt

Viestintätilanteet ja aihepiirit- koulu- ihmisruumiin osat- terveys ja sairaus- kaupunki, maaseutu ja maisema- tien kysyminen ja neuvominen- ruokailutilanteita

Rakenteet- yleisimpien epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus- passé composé- järjestysluvut ja päiväykset- adjektiivin taivutus ja paikka, adjektiivit beau, nouveau, vieux - le, la ja les objektina- partitiivi- demonstratiivipronomineja- imperfekti

ViestintästrategiatOppilas- harjaantuu päättelemään viestin sisältöä oppimaansa kieliainekseen tukeutuen- ilmaisee mielipiteensä ja osallistuu keskusteluun kohdekielellä- toimii suullisessa vuorovaikutustilanteessa - kuuntelee aktiivisesti ja reagoi kuulemaansa

TyötavatTyötapoina on työskentely yksin, parin kanssa ja ryhmissä. Painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Myös kirjoitetun kielen osuus lisääntyy. Opiskelussa käytetään vaihtelevasti erityyppisiä tehtäviä, joissa oppilas joutuu käsittelemään oppimaansa kieliainesta monipuolisesti aikaisempia tietovarastojaan hyödyntäen.

ArviointiPäättöarvosana pohjautuu Opetushallituksen kuvauksiin hyvästä osaamisesta(arvosana 8) yhdeksännen luokan päättyessä.Puheen ja kirjoittaminen taso A1.1 - A1.2.Kuullun- ja luetunymmärtäminen taso A1.2. - A1.3.Kuvaukset ovat opetussuunnitelman liitteenä.

100

9.2.4. Matematiikka

JohdantoMatematiikan opetus kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua ja ohjaa oppilasta havaitsemaan jaratkaisemaan ongelmia käyttämällä matematiikan keinoja. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus hankkia sellaisetmatemaattiset tiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa jatko-opinnoille sekä antavat valmiuksia selviytyä arkielämässä.

Yhteiset tavoitteet:

Vuosiluokat 1-2Oppilasharjaantuu matemaattisessa ajattelussaan löytämään tietoja ja asiayhteyksiä sekä hyödyntämään niitäongelmaratkaisuissa.oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan.saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä.oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti.oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja sekä harjaantuu tekemään havaintoja matematiikanongelmista.kokee iloa matemaattisten ongelmien ratkaisemisesta sekä ymmärtämisestä.saa hyvät työskentelytaidot sekä oppii luottamaan itseensä matematiikan oppijana.ymmärtää lukukäsitteen ja oppii peruslaskutaitoja sekä pystyy soveltamaan niitä.harjoittelee arviointia päättelytaitoja.

Vuosiluokat 3-5Oppilasoppii muodostamaan matematiikan käsitteitä ja rakenteita omien kokemusten ja havaintojen kauttaoppii käyttämään matematiikan käsitteitä ja symboleitaoppii havaitsemaan ilmiöiden eroja ja yhtäläisyyksiäoppii peruslaskutaitoja ja pystyy soveltamaan taitojaan eri tilanteissakykenee arvioimaan ratkaisujensa järkevyyttä sekä perustelemaan omia päätelmiäänkehittyy ongelmanratkaisutaidoissaoppii työskentelemään pitkäjänteisesti ja keskittyneestioppii noudattamaan sääntöjä ja ohjeitaoppii työskentelemään ryhmässäsaa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa

Vuosiluokka 6Oppilas oppiinäkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiämuuttamaan sanallisen ongelman matematiikan kielelle ja selittämään omaa ajatteluprosessiaanloogista ja luovaa ajatteluakäyttämään monipuolisia menetelmiä tehtävien ratkaisemisessaesittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

Vuosiluokat 7-9

101

Oppilas oppii:luottamaan itseensä ja kykyynsä oppia matematiikkaaymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan jareaalimaailman välisiä yhteyksiälaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmialoogista ja luovaa ajatteluasoveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyynilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiäänselittämään ratkaisujaan välinein, piirroksilla, sanallisesti ja matemaattisilla malleillaesittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteellanäkemään säännönmukaisuuksiatyöskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

Arviointi

Vuosiluokat 1-2Ensimmäisellä luokalla käytetään toisen luokan hyvän osaamisen kuvausta soveltaen sitä tämän luokka-asteen tavoitteisiin sekä otetaan huomioon oppilaan yksilöllinen kehittyminen. Arvioinnin lähtökohtana on siisoppilas ja hänen kehityksensä myönteinen ohjaaminen ja kannustaminen. Toisen luokan arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan yksilöllinen edistyminen matematiikassa.

Vuosiluokat 3-6Alemmilla luokilla arvioinnin painopiste on oppimisen edistymisen kuvauksessa, ylemmillä luokilla osaamisentason kuvauksen merkitys kasvaa. Jatkuva arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta. Lukuvuodenpäättöarvioinnissa todetaan osaamisen taso opetussuunnitelman tavoitteisiin nähden.Arviointia suoritetaan paitsi formatiivisten ja summatiivisten kokeiden, myös tuntityöskentelyn perusteella.Matematiikassa arvioidaan sekä mekaanista laskutaitoa että soveltamisjaongelmanratkaisukykyä. Myös oppilaan työskentelytaidot sekä asennoituminen matematiikan opiskelua kohtaan otetaan arvioinnissa huomioon. Oppilasta ohjataan myös itse arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan.

Vuosiluokat 7-9Arviointi perustuu vuosiluokkien 7.9. yhteisiin tavoitteisiin, vuosiluokittaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinninkriteereihin. Tavoitteiden saavuttamista seurataan arvioimalla tuntityöskentelyä ja kotitehtävien suorittamistasekä arvioimalla oppilaan tietoja taitotasoa kokeilla.

Matematiikan opiskeluun soveltuvat aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminenTilastotieteessä, prosenttilaskennassa ja muissa käytäntöön liittyvissä aiheissa valitaan terveyteen, talouteen ja kuluttamiseen liittyviä sovelluksia

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaPeruslaskutoimitusten, prosenttilaskennan ja tilastojen opiskelun yhteydessä harjoitellaan vastuullistenostopäätösten ja ympäristöystävällisten valintojen tekemistä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysMaailman väestöön liittyvät tiedot kuten energia, bruttokansantuote ja lukutaitotilastot sisältyvät matematiikan sovellusalueisiinViestintä- ja mediataitoErilaisten diagrammien laatiminen ja tulkitseminen

102

TyötavatOpettaja ohjaa oppilasta löytämään oman oppimistyylinsä ja ymmärtämään eri työtapojen merkityksenmatematiikan oppimisprosessissa. Toiminnalliset työtavat korostavat oppilaan roolia aktiivisena oppijana.Tutkiva oppiminen sekä konkreettisin välinein että teoreettisesti kehittävät ongelmanratkaisun ja ajatteluntaitoja.

1. luokka (4 viikkotuntia)

TavoitteetOppilas ymmärtää lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin välisen yhteyden lukualueella 1-100. Erityisesti lukujen 0-10 hajottamista ja kokoamista eri tavoin. Lukujen luettelemista annetusta luvustaeteen- ja taaksepäin.Oppilas ymmärtää yhtäsuuruuden ja erisuuruuden käsitteen (=, > ja <) sekä osaa käyttää näidenkäsitteiden symboleja.Oppilas osaa lukualueella 0 – 10 yhteen- ja vähennyslaskut mahdollisimman sujuvasti päässälaskuina.Oppilas ymmärtää yhteen- ja vähennyslaskun välisen yhteyden. Suoritetaan tulosten järkevää arvioimista.Oppilas oppii löytämään säännönmukaisuuksia kuvista.Oppilas osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia lukujonojaOppilas osaa nimetä suuntia (vasemmalla, oikealla, ylä- ja alapuolella, takana, edessä ja välissä) sekälöytää ympäristössä olevia geometrisia muotoja ja kappaleita (mm. ympyrä, nelikulmio, kolmio ja pallo) sekä osaa kuvailla niitä. Mittaamisen käsitteen ymmärtäminen: Kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan. Oppilasharjaantuu arvioimaan pituutta, massaa, aikaa ja hintaa: m, cm, l, dl sekä tasatunnit ja puolet tunnit sekä eurot. Oppilas osaa tulkita ja laatia yksinkertaisia diagrammeja kerättyjen tietojen perusteella.

Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebraLukumäärä, lukusana, numerosymboli ja kymmenjärjestelmä lukualueella 0 – 100Lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen ja lukujen hajoittaminen sekäkokoaminenYhteen ja vähennyslasku: Lukualueella 0 – 20 harjoitellaan näitä laskutoimituksia.Säännönmukaisuudet, suhteet ja riippuvuudet.Yksinkertaiset lukujonotGeometriaYmpäröivän tilan havainnointia ja kuvailuaMittaaminenPituus, massa, tilavuus, aika ja hintaTietojen käsittely ja tilastotPylväsdiagrammi

2. luokka (4 viikkotuntia)

TavoitteetOppilas hallitsee kymmenjärjestelmän lukualueella 0 1000.Oppilas hallitsee suuruusvertailun sekä parilliset ja parittomat luvut.Oppilas osaa lukualueen 0 – 20 yhteen- ja vähennyslaskut päässälaskuina mahdollisimman sujuvasti sekä helpot päässälaskut lukualueella 0 – 100 sekä allekkainlaskuina 0 – 1000.Kertotaulujen 1-5 ja10 hallinta mahdollisimman sujuvasti.

103

Jakolaskukäsitteeseen tutustuminen.Oppilas osaa konkreettisilla välineillä esittää puolikkaan, neljäsosan sekä kolmasosan.Oppilas oppii löytämään säännönmukaisuuksia yksinkertaisista lukujonoista ja kuviojonoista sekä osaa jatkaa niitä.Geometrisiin käsitteisiin (mm. piste, jana murtoviiva, puolisuora, suora , kulma, neliö ja kuutio)tutustuminen.Oppilas osaa suorittaa yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.Oppilas tuntee keskeisimmät suureet, osaa vertailla sekä muuntaa ( m, cm, kg, g, l, dl, e, snt sekä kellonajat 15 minuutin tarkkuudella).Oppilas osaa esittää tietoja yksinkertaisten taulukkojen ja pylväsdiagrammien avulla sekä tulkita niitä.

Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebraLukualue 0 – 1000Lukujen ominaisuudet: vertailua lukualueella 0-1000, luokittelua ja järjestykseen asettamistaYhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0 – 1000Kertolasku: Kertotaulut: 1-5,10 JakolaskuLukumäärävaihtoehdotMurtoluvutSäännönmukaisuudet, suhteet ja riippuvuudetGeometriaYmpäröivän tilan havainnointia ja kuvailuaYksinkertaiset peilaukset ja suurennoksetMittaaminenPituus, massa, tilavuus, aika ja hintaTietojen käsittely ja tilastotTietojen etsimistä, keräämistä ja tallentamista

3. Luokka (4 viikkotuntia)

TavoitteetOppilas hallitseeyhteen- ja vähennyslaskuja päässä ja allekkain lukualueella 0-9999kertolaskun kuvaamisen erilaisilla välineillä ja piirtämälläkertotaulut lähes ulkoakerto- ja jakolaskun yhteydenhelppojen arkitilanteiden muuttamisen matematiikan kielelle ja päinvastoinmittaamisen periaatteen sekä helppoja yksikkömuunnoksiageometrian peruskäsitteitä: nelikulmio, suunnikas, suorakulmio, neliö

Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetkertolaskun käsitekertotaulujen 1-5 ja 10 varmentaminen sekä kertotaulujen 6-9 opettelujakolaskun käsite; sisältöjako ja ositusjakokerto- ja jakolaskun yhteys; jakolaskun tarkistaminen kertolaskun avullalaskujärjestyssäännötkymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen; lukualue 0-9999yhteen- ja vähennyslaskut allekkain, lainaaminen ja muistinumeropäässälaskutaidon varmentaminen; kymmenylitykset kaksinumeroisilla luvuillamurto- ja desimaaliluvun käsitteiden tutkiminen konkreettisten mallien avullaAlgebralukujonojen tulkitseminen ja jatkaminensäännönmukaisuuksien etsiminen

104

matematiikantaitojen soveltaminen arkielämän tilanteisiinpuuttuvan tekijän etsiminen kokeilemallaGeometriaerilaisten tasokuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksien tutkiminenmonikulmioiden piirin laskeminenkohtisuorat ja yhdensuuntaiset suoratyksinkertaisten kuvien suurentaminen ja pienentäminen ruudukon avullamittaamista ja mittauskohteen suuruusluokan arviointia (pituus, massa, tilavuus, aika)helppoja mittayksiköiden muunnoksia (mm, cm, m, km, g, kg, l, dl) Kellonajat; myös digitaaliset merkinnätTietojenkäsittely ja tilastot sekä todennäköisyysyksinkertaisten diagrammien tulkitseminen ja laatiminen

4. luokka (4 viikkotuntia)

TavoitteetOppilas hallitseeyhteen- ja vähennyslaskuja päässä ja allekkain lukualueella 0-99999kertotaulut 1-10 ulkoajakolaskun kuvaamisen välineitä käyttäen sekä piirtämällä (sisältö ja ositusjako)arkielämän tilanteiden kuvaamisen matematiikan lausekkeina ja päinvastoinmittaamisen periaatteen sekä helppoja yksikkömuunnoksiageometrian peruskäsitteet: suora kulma, kolmio, ympyrä

Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetkertoja ja kolaskun käsitteiden varmentaminenkertotaulujen varmentaminenkertoja jakolaskualgoritmien harjoitteleminenkymmenjärjestelmän varmentaminen; lukualue 099999paljon yhteen ja vähennyslaskuharjoittelua päässä ja allekkain; myös soveltamistehtäviälaskujärjestys; sulkeiden käyttömurto- ja desimaalilukujen välinen yhteyssamannimisten murtolukujen yhteen ja vähennyslaskujahelppojen desimaalilukujen yhteen ja vähennyslaskujanegatiivisen kokonaisluvun käsitteeseen tutustuminen; lämpömittari ja koordinaatistoerilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen esim. taulukoiden avullaAlgebralukujonojen tulkitseminen ja täydentäminensäännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminenlausekkeen käsitteen varmentaminen; lausekkeen kirjoittaminen ja sen arvon laskeminenyhtälöiden ratkaisemista kokeilemalla ja päättelemälläGeometriakolmioiden tutkiminen ja luokittelukulmien vertaamista ja luokittelua (suora kulma, terävä ja tylppä kulma)ympyrä ja sen osat; keskipiste, säde, kehä, halkaisijasymmetria suoran suhteenpituuden, massan ja tilavuuden mittaaminen ja arviointiyksinkertaiset yksikkömuunnokset (mm, cm, dm, m, km; g, kg; dl, l)ajan käsitteet (min, h, d, vk, kk, a)yksinkertaisten diagrammien laatiminen ja tulkitseminen (pylväs- ja viivadiagrammit)Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyysTietojen etsiminen tekstistä ja taulukoistadiagrammien laatiminen ja tulkitseminen; pylväs ja viivadiagrammit

5. luokka (4 viikkotuntia)

Tavoitteet

105

Oppilas hallitseeyhteen- ja vähennyslaskuja päässä ja allekkain lukualueella 0-100 000 000murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvun välisen yhteydenyksinkertaisia laskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuillanegatiivisen kokonaisluvun käsitteen koordinaatiston avullageometriset käsitteet: mittakaava ja yhdenmuotoisuus sekä yhtenevyys konkreetein välineinkulman mittaamisenpinta-alan ja tilavuuden laskemisenkeskiarvon käsitteen

Sisällöt

Luvut ja laskutoimituksetkymmenjärjestelmäkäsitteen varmistaminen, lukualue 0-100 000 000tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avullamurtoluvun, prosenttiluvun ja desimaaliluvun välinen yhteysmurtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskutmurtolukujen ja desimaalilukujen kertominen ja jakaminen luonnollisilla luvuillalaskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminennegatiivisen kokonaisluvun käsite koordinaatiston avulla.Algebralukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminenyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä.Geometriayhdenmuotoisuus ja yhtenevyys konkreetein välineinsuurennoksia ja pienennöksiä, mittakaavakulman mittaaminenmittayksiköiden käyttö, mittaamista ja vertailuamittaustulosten arviointia ja tarkistamistaympyrän piirtäminensuorakulmion ja kolmion pinta-alan laskeminen.Tietojenkäsittely ja tilastot sekä todennäköisyyskeskiarvon käsite ja sen laskeminentyyppiarvon ja mediaanin käsitteen pohjustaminentietojen kerääminen, järjestäminen ja luokittelutaulukoiden ja diagrammien lukeminen

6. luokka (4 viikkotuntia)

TavoitteetOppilas hallitseeperuslaskutoimitukset ja niihin liittyvät matemaattiset käsitteet sekä niiden oikeat nimityksetkymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä myös desimaalilukujen osaltamurtoluvun käsitteenpituuden, massan ja pinta-alan mittaamisentavanomaiset yksikkömuunnoksetgeometrian peruskäsitteitä

Sisällöt

Ajattelun taidot ja menetelmätluokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista ja rakentamista perustellut olettamukset ja kokeilut sekä niiden testaaminenajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöäLuvut ja laskutoimituksetluonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminenkokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuorallalukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuusmurtolukujen supistamista ja laventamistadesimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys

106

desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvullaprosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskujatulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöäaikalaskuja, aikavälin laskemistaAlgebralausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminenyhtäsuuruusmerkin oikea käyttölukujonojen tutkimista ja muodostamistaFunktiotriippuvuuden havaitseminenlukuparin esittäminen koordinaatistossaGeometriakolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä: kärkipiste, sivu, kanta, korkeuskulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokitteluympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä: keskipiste, säde, halkaisija, kehä, sektorisuureiden mittaaminen: massa, pituus, pinta-ala, tilavuusyksiköiden muunnokset: kg,g,km,m,dm,cm,mm,l,dlkolmion ja suunnikkaan piirin ja pinta-alan laskeminenkappaleiden nimeäminen ja luokittelu: lieriö, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio, pallosuorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminengeometrista rakentelua symmetria suoran suhteenTodennäköisyys ja tilastotkeskiarvon laskeminentietojen kerääminen ja esittäminen (taulukko, pylväs- ja viivadiagrammi)diagrammien tulkinta

7. luokka (3 vvt)

TavoitteetOppilas oppiiKokonaislukujen laskutoimituksetkokoamaan tilastoja ja kuvaamaan niitä diagrammien ja tunnuslukujen avullatasokuvioiden luokittelua ja niihin liittyviä käsitteitätutkimaan säännönmukaisuuksiajakamaan luvun alkutekijöihinOppilas hallitseeyhteen, vähennys, kertoja jakolaskujen käsitteetlausekkeiden muodostamisen ja lausekkeen arvon laskemisen tasokuvioiden luokittelun niiden ominaisuuksien perusteella

Sisällöt

Ajattelun taidot ja menetelmätloogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistäkombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmilläajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöämatematiikan historiaatodistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilutLuvut ja laskutoimituksetperuslaskutoimitusten varmentaminenluonnolliset luvut, kokonaisluvutvastalukualkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjäkertominen ja jakaminen desimaaliluvuillalausekkeiden sieventäminenpyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttöpotenssi, eksponenttina luonnollinen luku

107

Algebralukujonojen tutkimista ja muodostamistamuuttujakäsite, lausekkeen arvon laskeminenFunktiotriippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avullalukuparin esittäminen koordinaatistossayksikertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoonsuoraan verrannollisuuden käsiteGeometriakulmien välisiä yhteyksiäkolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitäsäännölliset monikulmiotympyrä ja siihen liittyviä käsitteitämonikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminensuorakulmaisensärmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminengeometrista konstruointiayhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossaTodennäköisyys ja tilastottodennäköisyyden käsitefrekvenssi ja suhteellinen frekvenssikeskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminenhajonnan käsitediagrammien tulkintatietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

8. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppiineliöjuuren käsitteenprosentin käsitteenpotenssiopin ja polynomilaskennan perusasioitayhtälön ratkaisemisen perusasiatympyrälaskennan ja avaruusgeometrian perusasiattutkimaan riippuvuuksia ja tulkitsemaan kuvaajia

Oppilas hallitseearkielämässä tarvittavat prosenttilaskutkappaleiden luokittelun niiden ominaisuuksien perusteella

Sisällöt

Ajattelun taidot ja menetelmätvertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttöloogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistäajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöätodistamisen pohjustaminen: systemaattinen yrityserehdysmenetelmäLuvut ja laskutoimituksetsuhde ja verrannollisuusprosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskupotenssi, eksponenttina kokonaislukujuuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurillaAlgebrapotenssilauseke ja sen sieventäminenpolynomin käsite, polynomien yhteen,vähennys ja kertolaskuensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen

108

verrantoFunktiotsuoraan verrannollisuusGeometriaympyrän kehän pituuden ja pinta-alan laskeminen kappaleiden nimeäminen, luokittelu sekä tilavuuden ja pinta-alan laskeminen

9. luokka (4 vvt)

TavoitteetOppilas oppii:käyttämään Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien laskemiseentutkimaan riippuvuuksia ja kuvaamaan niitä koordinaatistossaOppilas hallitsee:peruslaskutoimitukset rationaalilukujen joukossayhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteetyhtälönratkaisun periaatteet

Sisällöt

Ajattelun taidot ja menetelmätmatemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminentodistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen, suora todistusongelmaratkaisutaidon ja päättelykyvyn kehittäminenLuvut ja laskutoimituksetrationaaliluvut ja reaaliluvutitseisarvo ja käänteislukukertominen ja jakaminen murtoluvuillaAlgebrayhtälön ja epäyhtälön määrittelyjoukko ja ratkaisujoukkovaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminenyhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisestiFunktiotfunktion käsitefunktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminenlineaarinen funktiokääntäen verrannollisuusGeometriayhdenmuotoisuus ja yhtenevyysPythagoraan lausekolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiätrigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

MATEMATIIKKAPAINOTUSKoulussamme painotetaan matematiikkaa. Vuosiluokilla 7 – 9 matematiikkapainotuksen valinneilla oppilailla on 3 vvt (1+1+1) enemmän matematiikkaa kuin muilla oppilailla.Tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin kunkin vuosiluokan yhteiset tavoitteet ja sisällöt. Niitä syvennetäänpainottamalla erityisesti matemaattista ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisutaitoa.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilasosoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa,esittämällä niitä monipuolisesti (välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla) ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle

109

pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaankonkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti.osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioillevastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.Luvut ja laskutoimitukset sekä algebraOppilastietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen jalukusuoraesityksenhallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvutymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitäymmärtää yhteen, vähennys, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissaosaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissatuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.GeometriaOppilastuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin.osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.MittaaminenOppilasosaa suorittaa mittauksia yksinkertaisilla mittausvälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aikaosaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttäämatemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisussa.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilasosoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti: välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeillapyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avullaosaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamallaosaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistäominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; oppilas osaa kuvata asia ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitäosaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisentekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksiosaa noudattaa sääntöjäLuvut, laskutoimitukset ja algebraOppilasymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmastihän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeillaosaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet

110

hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyydenosaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksiaGeometriaOppilasosaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaistengeometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennettatunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentääkuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviotymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaamittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksikölläosaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejäTietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyysOppilasosaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammejaosaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekäosaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen

Matematiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Ajattelun taidot ja menetelmätOppilashuomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudetosaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassaosaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvonosaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuudenosaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissaosaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu, polku tai muuta diagrammia käyttäen.Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaaarvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaitokorottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurtakäyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.AlgebraOppilas osaaratkaista ensimmäisen asteen yhtälönsieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeitapotenssien laskutoimituksetmuodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista senalgebrallisesti tai päättelemälläkäyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseenarvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.FunktiotOppilasosaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistostaosaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaanosaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdanosaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännönannetun lukujonon muodostumisesta

111

tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoranleikkauspisteen piirtämällä.GeometriaOppilas osaatunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudetsoveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapojakäyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseenlöytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessasoveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissakäyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseensuorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.Todennäköisyys ja tilastotOppilas osaamäärittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksentodennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämäntilanteissalukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

9.2.5. Ympäristö- ja luonnontieto

Johdanto

Ympäristö- ja luonnontieto on aineryhmä, johon sisältyy ympäristöopin, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonrakenteita. Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään itseään ja muita ihmisiä sekä luontoa ja rakennettua ympäristöä. Opetukseen sisältyy ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulma.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa pyritään oppimaan omien kokemusten ja elämysten kautta havaintoja tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Hankittua tietoa vertaillaan, luokitellaan ja arvioidaan lapsen ikätason mukaisissa tehtävissä. Oppitunneilla työskennellään yksin, pareittain ja ryhmässä. Aiheita käsitellään havainnollisesti ja ongelmakeskeisesti, oppilaan kysymyksiä ja ajatteluprosesseja rohkaisten. Opetuksessa käytetään yksinkertaisia havainto- ja opiskeluvälineitä sekä kirjallisia ja sähköisiä tiedonlähteitä.

Opetusta voidaan jaksottaa laajemmiksi, eri oppiaineita eheyttäviksi kokonaisuuksiksi, joiden avulla oppilas oppii ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetusta voi integroida luontevasti kaikkiin muihin alkuopetuksen oppiaineisiin. Erityisesti kuvataide ja käsityöaskartelu antavat mahdollisuuksia oppimiseen havainnollisesti ja itse tehden.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas huomaa hyvän ympäristön arvon ja merkityksen sekä kokee oman vastuunsa ja mahdollisuutensa siitä huolehtimisessa. Tavoitteena on myös harjoitella ryhmässä toimimista ja vuorovaikutustaitoja omassa luokassa turvallisessa ilmapiirissä mm. draaman ja leikkien avulla. Retkeilemällä tutustutaan lähiympäristöön ja nautitaan luonnon tarjoamista elämyksistä.

1-2 lk.

A. Olen koululainen

TavoitteetOppilas - oppii huomioimaan toisia ihmisiä.- oppii noudattamaan hyviä tapoja koulun arjessa ja juhlassa.- kokee kouluympäristön ja siihen kuuluvat ihmiset tutuiksi ja turvallisiksi.- kasvaa kouluyhteisön jäseneksi.

112

Keskeiset sisällötKoulun ja luokan sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen Turvallinen koulupäivä kaikilleOppilas yhteisön jäsenenä luokassa ja koulussa Erilaisuuden hyväksyminen Hyvät tavat koulun arjessa ja juhlassa

Työtapoja esim.sadut, tarinat, draama, leikit, vierailut, haastattelut, havainnointi, koulun juhlat, YK- päivän vietto 24.10.

B. Lähiympäristöni osana laajempaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä

TavoitteetOppilas- oppii arvostamaan kotiseutuaan ja huomaa sen olevan osa laajempaa kokonaisuutta.- tutustuu lähiympäristön luonnon- ja kulttuuriympäristöön ja nauttii sen tarjoamista elämyksistä.- huomaa mahdollisuuksiaan ympäristöstä huolehtimiseen.- harjoittelee toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan- ymmärtää, mistä ravintomme on kotoisin.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKAHuolehdin ympäristöstäni: pulpetti, luokka, koulu ja koulun pihapiiriKotiseutuni KannelmäkiKotimaani SuomiLuontoelämykset retkeillen ja luonnonilmiöitä seuratenLähiympäristön tavallisimmat kasvit ja eläimet

2. LUOKKAMaapallo ihmisen asuinpaikkanaKestävä kehitys ja arkisten tottumusten merkitysLuontoelämykset retkeillen Lähiympäristön tavallisimmat kasvit ja eläimetPuutarhan ja metsän satoa Ruoan alkuperä ja tuotanto

Työtapoja esim.siivoaminen, retkeily (Mätäjoki, luonnonsuojelualuesuo), havainnointi, luokittelu, luontoleikit, aistiharjoitukset, askartelu luonnonmateriaaleilla, näyttely, haastattelu

C. Liikun liikenteessä

TavoitteetOppilas oppii tuntemaan tavallisimpia liikennemerkkejä ja harjoittelee tarkkaavaisuuttaan liikenteessä.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKATurvallinen liikkuminen jalankulkijana

2. LUOKKATurvallinen liikkuminen jalankulkijana, polkupyörällä ja joukkoliikenteessä

113

Työtapoja esim.opetuskeskustelut, tarkkaavainen liikkuminen liikenteessä, poliisin vierailut, lasten liikennekaupungissa vierailut, leikki, tavallisimpien liikennemerkkien opettelu, käsityöaskartelu

D. Ihminen

Tavoitteet

Oppilas - tutustuu ihmisen kehoon, sen kasvuun ja kehitykseen.- ymmärtää terveellisten elämäntapojen merkityksen.- hahmottaa ja rakentaa minäkuvaansa eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKATerveelliset elämäntavat ja hyvä olo: ravinto, puhtaus, työ ja leikki, lepo, liikunta, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja rentoutuminenMinäkuvaPerhe ja sukuTurvallinen olo ryhmän jäsenenä: sosiaalisten taitojen harjoitteleminenKiusaamisen ja väkivallan ehkäisy

2. LUOKKAIhmisen kehon rakenne: lihakset, luusto, aistit, jne.Ihmisen elämänkaariTerveys ja sairausVammaisuusYksinkertaiset ensiaputaidot

Työtapoja esim.minäkirja, havainnot, kokeet, kuvailmaisu, draama, leikki, haastattelu, aistiharjoitukset

E. Aika ja avaruus

TavoitteetOppilas - oppii käytännönläheisesti aikaan liittyviä käsitteitä.- oppii avaruuteen ja taivaankappaleisiin liittyviä peruskäsitteitä.- havainnoi valoon, lämpöön ja heijastumiseen liittyviä fysikaalisia ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKAAika ja ajan mittaaminenVuorokausi, viikko, kuukausi, vuodenajat, vuosi

2. LUOKKA Aika ja ajan mittaaminenMaapallo osana aurinkokuntaaAvaruuden taivaankappaleet ja niiden liikkeetValo, lämpö ja heijastuminen

Työtapoja esim.

114

opetuskellot, käsitekartta, kuvailmaisu, draama, leikki, havaintopäiväkirja, kalenteri, itsenäinen tiedonhankinta

F. Kartta

TavoitteetOppilas ymmärtää, miten karttoja laaditaan ja oppii tulkitsemaan yksinkertaisia karttoja.

Keskeiset sisällöt

2. LUOKKAPohjapiirrosIlmakuvaKartta ja karttamerkitSuunta, matka, ilmansuuntaMaisema

Työtapoja esim.rakentelu, muovailu, luokan pohjapiirros, valokuvasuunnistus, aarrekartta, havainnointi

G. Sää

TavoitteetOppilas - oppii havainnoimaan säätilaa ja sen eri osatekijöitä.- tutustuu yksinkertaisiin säämerkkeihin.- tutkii lämpöä ja ilmaa sekä niihin liittyviä ilmiöitä.- tutkii vettä ja sen olomuotoja.

Keskeiset sisällöt

2. LUOKKA

Säätila, sääilmiöt, tavallisimmat säämerkitLämpötilaIlmaVesi ja veden kiertoVeden olomuodot

Työtapoja esim.havainnointi, mittaaminen, luokittelu, tilastointi, päiväkirja, kuvailmaisu, draama

H. Aine ja energia

TavoitteetOppilas - havainnoi eri materiaaleja ja niiden ominaisuuksia.- harjoittelee luokittelua.- tarkastelee lähiympäristömme esineitä ja niiden käyttötarkoituksia.- pohtii esineiden säästävää käyttöä ja kierrätystä.- havainnoi palamiseen liittyviä fysikaalisia ilmiöitä ja huomaa paloturvallisuuden merkityksen.- tutkii lähiympäristön teknologiaa, esimerkkinä sähkö.- tutkii lämpöä, valoa ja ääntä sekä niihin liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKA

115

Aineiden ominaisuuksiaAineen muuttuminen (esimerkkinä palaminen)PaloturvallisuusEsineet käytössämme, materiaalit ja niiden ominaisuuksiaLuokittelu ominaisuuksien mukaanEsineiden säästävä käyttö ja kierrätys luo kestävää kehitystä

2. LUOKKALähiympäristön teknologia (esimerkkinä sähkö)Lämpö ja lämmönlähteetValoÄäni

Työtapoja, esim.havainnointi, luokittelu, aistiharjoitukset, käsityöaskartelu, kokeet, mittaaminen, lelunvaihtopäivä

I. Eliöt ja elinympäristöt 1.-2. lk.

TavoitteetOppilas - tutustuu tavallisimpiin eliölajeihin.- ymmärtää elinympäristön ja ravinnon merkityksen eliöiden selviytymiselle.- tutustuu joidenkin eliölajien lisääntymiseen.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKA

Elollinen ja eloton luontoKasvi, sieni, eläinTavallisimpia eliölajejaVuodenajat ja eliöiden sopeutuminen

2. LUOKKA

Elinympäristö: metsä, pelto, niitty, ranta, pihaLähiympäristön tavallisimmat eliölajitRavintoLisääntyminenYmpäristömuutokset

Työtapoja esim. havainnointi, luokittelu, vertailu ja kuvailu, nimeäminen, eliöiden rakenteen tutkiminen, koulu-tv, museovierailut, luontotaloissa vierailut, luontoretket, luontoleikit, draama

ARVIOINTI

Ympäristö- ja luonnontiedon arvioinnissa korostetaan työskentelyprosessin arvioimista. Tuotosten ohella korostetaan vastuun ottamista yhteisistä tehtävistä ja aktiivista osallistumista toimintaan ja keskusteluihin oppitunneilla. Tehtävien onnistumiseen vaikuttaa jokaisen oppilaan osallistuminen ja sitoutuminen tavoitteen saavuttamiseksi. Arviointi on jatkuvaa ja tukee oppimisprosessin suunnittelua. Oppilaan kiinnostus ja harrastuneisuus otetaan huomioon.

* oppilas arvioi omaa ja ryhmän työskentelyä

* opettaja arvioi oppilaiden työskentelyä ja tuotoksia

116

Aihekokonaisuudet

Kasvu ihmisyyteenYmpäristö- ja luonnontiedossa oppilas oppii ymmärtämään omaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvuaan ja kehitystään keskeisten sisältöjen avulla.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysOppilas tutustuu omaan kotikaupunkiinsa sekä Suomeen. Oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuurin ja tapoihin sekä oppii arvostamaan maata, jossa asuu.

Viestintä- ja mediataidotYmpäristö- ja luonnontiedossa oppilas oppii hankkimaan tietoja luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä. Oppilas oppii esittämään mahdollisimman monipuolisesti ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysOppilas osallistuu yhteisten asioiden hoitoon huolehtimalla lähiympäristöstään.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaOppilas ymmärtää, että hän pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan ympäristöönsä. Keskeisten sisältöjen avulla oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään ja sen muutoksia sekä toimimaan oman elinympäristönsä hyväksi. Hän oppii kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ja osaa arvioida oman toimintansa ja kulutuksensa vaikutuksia.

Turvallisuus ja liikenneOppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Oppilas osaa toimia terveyttään ja turvallisuuttaan edistävästi.

Ihminen ja teknologiaAihekokonaisuus ei korostu, mutta oppilas voi käyttää tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia eri oppimistarkoituksiin. Oppilas käyttää teknologiaa vastuullisesti.

Vuosiluokkien 3-4 yleistavoitteet

Oppilas oppii - tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöään ja havaitsemaan omassa

elinympäristössään tapahtuvia muutoksia.- hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia

lähdeaineistoja käyttämällä.- tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä

kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan.- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita.- lukemaan, laatimaan ja käyttämään yksinkertaisia karttoja.- esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa.- käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä selitetään

ja kuvataan.- suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja.- terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä

tekemään terveyttä edistäviä valintoja.- toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja

ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.

Ympäristö- ja luonnontieto

Sisällöt 3.lk Tavoitteet 3.lkEliöt ja elin-ympäristöt

Erilaisia elinympäristöjä, Oppilas osaa kuvata eri elinympäristöjen

117

kuten piha, puisto, metsä, niitty ja pelto.Oman lähiympäristön tavallisimmat kasvi-, sieni-, ja eläinlajit.Yhteyttäminen ja ravintoketjut.

piirteitä ja tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja.Oppilas oppii tuntemaan, arvostamaan ja tutkimaan luontoa liikkumalla lähiympäristössään tehden havaintoja ja saaden samalla elämyksiä.Oppilas osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristö kohtaan.Oppilas ymmärtää, millaisin tavoin voimme suojella luontoa.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkanaMaanosat ja valtameretHelsinki ja SuomiKartan käyttö ja karttamerkit

Oppilas osaa nimetä maanosat ja valtameret.Oppilas tutustuu omaan kotikaupunkiinsa sekä Suomeen tarkastelemalla luontoa ja rakennettua ympäristöä.Oppilas oppii tulkitsemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja

Ympäristön ilmiöitäValoon liittyvät ilmiöt, kuten valon eteneminen ja heijastuminen.Varjojen muodostuminen.Valon lähteet.Näön suojeleminen.Yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän ja jousen toimintaperiaatteetErilaisten rakenteiden, kuten kolmio- ja putkirakenteiden lujuus.

Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia valonlähteitä ja tutkimaan valoon liittyviä ilmiöitä.Oppilas tietää, miten näköä suojataan.Oppilas tutustuu alustavasti yksinkertaisiin laitteisiin ja osaa selittää niiden toimintaa.

Ympäristön aineitaJätteiden lajittelu. Oppilas osaa lajitella jätteitä.

Sisällöt 4.lk Tavoitteet 4.lkEliöt ja elin-ympäristöt

Lähiympäristön eliöiden lajintuntemus, kuvailu ja luokittelu.Eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin.Ympäristötekijät: lämpö, valo, vesi, ravinto, ravinteet sekä toiset eliöt.

Oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan kasveja ja eläimiä.Oppilas ymmärtää, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri ympäristöihin.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkanaPohjoinen Eurooppa, Itämeri ja sen suojelu.

Oppilas tutustuu Pohjois-Euroopan luonnon- ja kulttuurimaantietoon.Oppilas ymmärtää Itämeren merkityksen Pohjois-Euroopan luonnolle.Oppilas oppii käyttämään kartastoa ja erilaisia tietolähteitä.

Ympäristön ilmiöitäÄäneen liittyvät ilmiöt: äänen eteneminen ja äänilähteet.Kuulon suojeleminen.

Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia äänilähteitä ja tutkimaan ääneen liittyviä ilmiöitä.Oppilas ymmärtää kuulon suojelemisen tärkeyden.

Ympäristön aineitaKierrätys: Jätteiden lajittelu, energian Oppilas oppii lajittelemaan jätteitä ja

118

säästö ja luonnonsuojelu. kierrättämään käyttökelpoista tavaraa.Oppilas ymmärtää valtavan jätemäärän aiheuttamat ongelmat.Oppilas ymmärtää, että ihminen on vastuussa maapallosta ja sen elämästä.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta neljännen luokan päättyessä

Luonnon tutkimisen taidotOppilas osaa- tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin.- Kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien

perusteella.- Tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja

rakennettuun ympäristöön.- Käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa.- Ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen., kirjoittaen ja

piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt Oppilas - ymmärtää, kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan.- Osaa kuvata elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon erityispiirteitä sekä

tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja.- Osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä.- Tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri

vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen.- Tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan.- Osaa kuvata luonnon ympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä.

- Oppilas ymmärtää, miten karttaa luetaan sekä osaa käyttää kartanluvussa ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä, janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja lähiympäristöstään.

- Osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa.- Ymmärtää Suomen, pohjoismaiden ja lähialueiden maisemallista rikkautta.- Hahmottaa kotiseutunsa osana Suomea, Pohjoismaita ja maapalloa.

Ympäristön aineita ja ilmiöitäOppilas- osaa käyttää keskeisiä käsitteitä.- Osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä. - Osaa selittää yksinkertaisten laitteiden kuten vivun, pyörän, jousen toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta.- Osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin, pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee

kodissa käytettäviä sähkölaitteita.- Ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti.- Tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja

lämpöön liittyviä ilmiöitä, kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen.

- Osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa.

- Ymmärtää aineiden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä.

- Ymmärtää erilaisten aineiden käyttötarkoituksia ja ymmärtää vahingollisten aineiden vaikutukset ja osaaa varoa niitä.

119

- Pyrkii omalta osaltaan vähentämään ympäristön kuormitusta sekä osaa säästää vettä , sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveysOppilas- osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen

tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja.- Tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo,

ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot, hygienia ja pukeutuminen.

- Osaa perussäännöt ryhmässä toimimisessa ja kohteliaassa käytöksessä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä.

- Osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää apua tarvittaessa.

TurvallisuusOppilas- osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä.- Hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-

toivotun kosketuksen erot; hän tietää miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen ja muille, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä.

- Tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei.- Tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

Työtavat: Yleisten työtapojen lisäksi ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla havainnoidaan, luokitellaan, tutkitaan ja kokeillaan. Lisäksi retkeillään lähiympäristössä.

Arviointi: Arviointikeinoja ovat oppilaiden työskentelyn ja oppimisen seuranta sekä oppilaiden tuotosten ja osallistumisaktiivisuuden arviointi. Oppilas arvioi myös itese tietojaan ja taitojaan. Palautetta annetaan säännöllisesti.

9.2.6. Biologia ja maantieto

Biologia

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristö-tietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.

7. luokan biologian kurssissa opiskelemme vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa. 8. luokalla perehdymme metsä- ja suoekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. 9. luokalla perehdymme ihmisen perusrakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. 7. ja 8. luokan biologian opetuksessa korostamme lähiympäristön tuntemusta perehtymällä läheiseen Mätäojaan, Keskuspuiston metsiin ja Maununnevan suohon.

Yleistavoitteet:

120

Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia. Oppilas oppii hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä. Oppilas oppii tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan.Oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita. Oppilas oppii lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja.Oppilas oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa. Oppilas oppii käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä kuvataan ja selitetään.Oppilas oppii suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja.Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen, sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa ja lähiympäristössä ja liikenteessä.

Biologia 5.lk

Sisällöt 5.lk Tavoitteet 5.lkIhmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys

Ihmisen kehon rakenne, keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän psyykkiset ja fyysiset muutoksetTervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät, kuten ravinto, uni, liikunta, päihteet.

Oppilas oppii tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista.Oppilas oppii ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina.Oppilas oppii arvostamaan omaa terveyttä.

Biologia 6.lk

Sisällöt 6.lk Tavoitteet 6.lkEliöt ja elinympäristöt

Eliökunnan luokittelu.Elinympäristöt: Metsä ja suo sekä niiden ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö.Elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen

Oppilas oppii tuntemaan ja luokittelemaan eläin- ja kasvikuntaa.Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista elinympäristöihinsä.Oppilas oppii ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta.

Luonnon ja ympäristön suojeleminenLuonnon monimuotoisuuden merkitysLuonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus

Oppilas oppii tapoja säästää ja suojella luonnonvaroja.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Biologia

Luonnon tutkimisen taidotOppilas - Osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa.- Osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä yksinkertaisia

tutkimuksia ja selostaan niiden tuloksia.- Tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasvilajeja ohjeiden mukaisesti

121

Eliöt ja elinympäristötOppilas- Tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat,

sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä.- Tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla.- Osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla- Ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja

osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän.- Osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveysOppilas- osaa kuvata perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista- osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän

ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla, sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä.

- Osaa antaa esimerkkejä ihmisten erilaisuudesta ilmaista tunteitaan ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta.

- Tietää ikäkauteensa liittyvän vastuunsa ja sen myötä tulevat oikeutensa ja osaa myös toimia tietojensa mukaan.

Arviointi

Koulussamme oppilaan arviointi perustuu monipuolisiin näyttöihin. Käytämme opettajan arvioinnin lisäksi itsearviointia. Tärkeässä asemassa ovat opettajan sanallinen arviointi ja kotiin lähetettävä kirjallinen arviointi numeroarvioinnin lisäksi.

Aihekokonaisuudet

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä liittyy läheisesti biologian opetukseen. Jokaisella vuosiluokalla tutkimme luontoa ja näin pyrimme kasvattamaan luontoa kunnioittavia, ympäristötietoisia ja kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Päämäärään pyrimme myös tutkimalla omakohtaisesti Etelä-Kaarelan läpi virtaavaa Mätäojaa, Keskuspuiston metsiä ja Maununnevan suota.

Ihmisenä kasvaminen: Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan. Oppilas oppii arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä ja vastuuta omasta ja yhteisestä paremmasta ympäristöstä

7. luokka (1 vvt)

Tavoitteet7.luokan biologiassa oppilas oppii vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan.Oppilas osaa yksin, pari- tai ryhmätyönä ottaa vesiekosysteemistä näytteitä, tunnistaa lajeja ja tutkia niitä sekä esittää tutkimustuloksia.

Sisällöt 7.luokan biologiassa perehdymme sisävesien ja meren ekosysteemeihin. Kertaamme veden kiertokulun, tutkimme veden laatua, vesien kasvi- ja eläinlajistoa sekä ekosysteemin toimintaa.Tutkimusalueena käytämme läheistä Mätäojaa.

Työtavat

Opiskelussa korostamme oppimaan oppimista , yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.

122

Etsimme tietoa sekä luonnosta että kirjoista ja muista lähteistä.Harjoittelemme kasvien keräystä .Opettelemme tunnistamaan lajeja,.Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.

8. luokka (1 vvt)

Tavoitteet8. luokan biologiassa oppilas oppii metsä- ja suoekosysteemin rakenteen ja toiminnan.Oppilas oppii yksin, pari- tai ryhmätyönä tekemään pienimuotoisia metsä- ja suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia. Oppilaat tekevät ohjatusti kasvikokoelman. Näin he oppivat tunnistamaan kotiseudun keskeisiä kasvi- eläin – ja sienilajeja. Oppilas oppii vaalimaan metsä- ja suoekosysteemin monimuotoisuutta.

Sisällöt8 .luokan biologiassa perehdymme metsä- ja suoekosysteemeihin. Oppilas oppii metsä- ja suoekosysteemin tyypiilliset lajit sekä niiden rakenteen ja toiminnan. Oppilas oppii pääpiirteet kasvisolun rakenteesta ja selostaa fotosynteesin ja kuvata sen eliökunnan kannnalta. Oppilas tutustuu metsänhoidon ja kasvinviljelyn perusteisiin.Tutkimusalueena käytämme läheistä Keskuspuistoa ja Maununnevan suota.

TyötavatOpiskelussa korostamme oppimaan oppimista , yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.Etsimme tietoa sekä luonnosta että kirjoista ja muista lähteistä.Teemme kasvien keräystä. Käytämme mikroskooppia kasvinäytteiden tutkimisessa. Opettelemme tunnistamaan kasvi- ja sienilajeja,.Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.

9. luokka (2 vvt)

Tavoitteet9. luokan biologiassa oppilas oppii tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot eri ikäkausina. Elämänkaaren eri vaiheiden ja elimistön tarkoituksenmukaisuuden ymmärtäminen auttaa hyväksymään itsessään tapahtuvat muutokset ja ottamaan vastuuta sekä omasta terveydestään että terveellisestä elinympäristöstä. Oppilas oppii tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Oppilas ymmärtää ympäristönsuojelun tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön. Oppilas oppii pääpiirteet eläinsolun rakenteesta.

Sisällöt9. luokan biologiassa perehdymme ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteeseen ja toimintaan. Käsittelemme seksuaalisuuden biologiseen perustaan liittyviä asioita. Tutkimme perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tarkastelemme evoluution peruspiirteitä ja ihmisen evoluution vaiheita. Pohdimme, millä tavalla voimme itse toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

TyötavatOpiskelussa korostamme oppimaan oppimista , yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.Etsimme tietoa sekä luonnosta että kirjoista ja muista lähteistä. Teemme pieniä eri elimistöjen toimintaan liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksissa käytämme tuoreita elinnäytteitä sekä valmiita preparaatteja.Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.

BIOLOGIAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Biologian tutkimustaidotOppilas osaa

123

käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä

kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemitOppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon

kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

IhminenOppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun

ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristöOppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja

ympäristönsuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä

siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Maantieto

Maantieto 5.lk

Sisällöt 5.lk Tavoitteet 5.lkEurooppa osana maailmaa

Euroopan luonto: Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläimetEuroopan väestö ja valtiotLuonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusEuroopassa: Elinkeinot ja asutus

Oppilas oppii tuntemaan Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja eläimistöä.Oppilas oppii sijoittamaan Euroopan maapallolle.Oppilas oppii tietämään Euroopan keskeisen nimistön.Erilaisten tietolähteiden tutkiminen ja tulkitseminen, mm. kartat ja diagrammit.

Maantieto 6.lk

Sisällöt 6.lk Tavoitteet 6.lk

124

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallollaIhmisten elinympäristöt maapallollaMaanosat, valtameret, suurimmat vuoristot, sademetsä- ja aavikkoalueetSademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet

Oppilas oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla.Oppilas oppii hahmottamaan maailmankartan keskeisen nimistön ja termistön.Oppilas oppii tuntemaan erilaisia kasvillisuusalueita ja –vyöhykkeitä maapallolla.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä:

Maantieto

KarttataidotOppilas- osaa etsiä kartastostaan tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä

ja mittakaavoja, sekä osaa tulkita erilaisia karttoja.- Osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoja, sekä osaa

kriittisesti arvioida eri tietolähteitä. - Osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja

Eurooppa osana maailmaaOppilas- tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit, sekä osaa kuvata luonnonolojen

vaihtelua ja ihmisten toimintaa Euroopassa- Tietää maailmankartan keskeisen nimistön kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot,

sekä sademetsä- ja aavikkoalueet.- Tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä, ja osaa kertoa

erimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä, sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä.

- Osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aihettaneet muutoksia ympäristössä.

- Osaa tunnistaa oman ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

Työtavat: Yleisten työtapojen lisäksi biologian ja maantiedon tunneilla havainnoidaan, luokitellaan, vertaillaan, tutkitaan ja kokeillaan. Lisäksi tehdään esitelmiä ja retkeillään lähiympäristössä mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi: Arviointikeinoja ovat oppilaiden työskentelyn ja oppimisen seuranta, sekä oppilaiden tuotosten sekä aktiivisuuden arviointi. Oppilas arvioi myös itse tietojaan ja taitojaan. Palautetta annetaan säännöllisesti.

MAANTIETO

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

125

Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

7. luokan maantiedon kurssissa opiskelemme Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonoloja, ihmistoimintaa ja kulttuurin piirteitä. 8. luokalla opiskelemme Euroopan karttakuvaa, luonnonoloja, maisemaa ja ihmisen toiminnan peruspiirteitä sekä niiden vuorovaikutusta Euroopan eri alueilla. 9. luokalla perehdymme luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutukseen Suomen eri alueilla ja korostamme lähiympäristön tuntemusta perehtymällä läheisen Mätäojan kehityshistoriaan ja nykytilaan.

Arviointi:Koulussamme oppilaan arviointi perustuu monipuolisiin näyttöihin. Käytämme opettajan arvioinnin lisäksi itsearviointia. Tärkeässä asemassa ovat opettajan sanallinen arviointi ja kotiin lähetettävä kirjallinen arviointi numeroarvioinnin lisäksi.

AihekokonaisuudetVastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä: kriittinen kuluttaminen, vastuullisten valintojen tekeminen, maailman hahmottaminen kokonaisuutena, kansainvälinen yhteistyö. Lähiympäristöä tutkimme perehtymällä omakohtaisesti Etelä-Kaarelan läpi virtaavaan Mätäojaan. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Euroopan ja Amerikan maantiedon yhteydessä tutustumme monikulttuuriseen maailmaan. Tarkastelemme suomalaista kulttuuri-identiteettiä osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriaIhmisenä kasvaminen: Opiskellessamme ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta arvioimme toimintamme eettisyyttä suhteessa itseemme, lähiympäristöön ja muuhun maailmaan.

7. luokka (1 vvt)

Tavoitteet7. luokan maantiedossa oppilas tutustuu Etelä- ja Pohjois-Amerikan maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen. Kertaamme ja vahvistamme kartankäyttötaitoa sekä maantieteellisten diagrammien laadintaa.

SisällötHarjoittelemme kartan käyttöä: kertaamme karttamerkit ja mittakaavatyypit, harjoittelemme määrittämään paikkojen väliset etäisyydet ja sijainnin. Teemakarttojen avulla opettelemme luonnonolosuhteita esim. pinnanmuodot, ilmaston, kasvillisuuden sekä ihmisen toimintaa esim. tuotettuja tuotteitaTutustumme Etelä- ja Pohjois-Amerikan luonnon- ja kulttuurimaantietoon.Opettelemme käyttämään erilaisia maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, erilaisia valokuvia, uutislähteitä ja sähköisiä viestimiä.Opettelemme tunnistamaan kulttuurien erityispiirteitä ja arvostamaan niitä.

TyötavatOpiskelussa korostamme oppimaan oppimista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.Oppilaat laativat karttoja ja diagrammeja yksin, pari- tai ryhmätöinä. Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.Tietoja haemme kartoista, tilastoista tulkitsemme erilaisia diagrammeja ja valokuvia

126

8. luokka (1 vvt)

TavoitteetOppilas tutustuu Euroopan mantereen luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen.Kertaamme ja vahvistamme kartankäyttötaitoa sekä maantieteellisten diagrammien laadintaa. Vertailemme eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laadimme itse ilmastodiagrammeja tilastotietojen perusteella.

SisällötPerehdymme Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteisiin sekä niiden vuorovaikutukseen Euroopan eri alueilla.Oppilas oppii ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla. Oppilas ymmärtää maapallon sisäisten ja ulkoisten tekijöiden sekä ihmisen vaikutuksen maisemaa muokkaavina tekijöinä. Tutkimme, miten luonnonvarojen ja energianlähteiden esiintyminen vaikuttaa ihmisen toimintojen alueelliseen sijoittumiseen. Oppilas tunnistaa eri kulttuurien piirteitä ja oppii suhtautumaan suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin.

TyötavatOpiskelussa korostamme oppimaan oppimista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.Oppilaat laativat karttoja ja diagrammeja yksin, pari- tai ryhmätöinä. Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.Tietoja haemme kartoista, tilastoista tulkitsemme erilaisia diagrammeja ja valokuviaOppilas soveltaa luonnon- ja kulttuurimaantieteellistä tutkimustapaa valitsemaansa Euroopan valtioon.

TavoitteetOppilas tutustuu Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen.Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla. Oppilas osaa kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa. Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia.

Sisällöt9. luokan maantiedossa perehdymme Suomen karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteisiin sekä niiden vuorovaikutukseen Suomen eri alueilla. Oppilas tutkii miten Suomi on vuorovaikutuksessa Pohjoismaiden, Itämeren maiden ja muun Euroopan kanssa. Oppilas perehtyy oman lähialueensa luonnon- ja kulttuuriympäristöön. Tutkimusalueena on läheinen Mätäoja ja sen kehityshistoria. Oppilas tutustuu Itämeren alueen ja Suomen ympäristön tilaan ja osaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristöasioissa.

TyötavatOpiskelussa korostamme oppimaan oppimista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toiminnallisuutta.Oppilaat laativat karttoja ja diagrammeja yksin, pari- tai ryhmätöinä. Perehdymme erityisesti peruskartan käyttöön ja tulkintaan. Teemme kirjallisia ja suullisia raportteja tutkittavista kohteista.Tietoja haemme kartoista, tilastoista tulkitsemme erilaisia diagrammeja ja valokuvia. Tärkein maastotutkimuskohteemme on läheinen Mätäoja.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Maantieteelliset taidotOppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja

kartan mittakaavaa

127

tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminenOppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen

analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminenOppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan

maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa

muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminenOppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat

vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja

perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä

suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön

liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko

maailman kanssa.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten

kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

9.2.7. Fysiikka ja kemia

FYSIIKKA JA KEMIA LUOKAT 5 – 6

Työtavat: Fysiikassa ja kemiassa ovat käytössä seuraavat oppimis- ja työtavat: yksilöllinen harjoittelu, keskustelu, ennakointi, havainnointi, mittaukset, pari- ja ryhmätyöskentely, yksinkertaisten kokeiden tekeminen, tutkimustulosten esittäminen, raportointi ja arvioiminen, johtopäätösten tekeminen, tiedon etsiminen eri lähteistä ja opetuksen kuuntelu.

Arviointi: Arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä: eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti, itsearviointi, kirjallinen ja suullinen arviointi, työskentelyn arviointi, hyvän osaamisen kuvaus 6. luokan päätteeksi.

128

Yleistavoitteet: Vuosiluokilla 5 ja 6 fysiikan ja kemian opiskelussa on tavoitteena saada oppilas innostumaan luonnontieteiden opiskelusta sekä edetä kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opetuksen tulisi auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä, ja opettaa tätä huolehtimaan ympäristöstään sekä toimimaan siinä vastuullisesti. Fysiikan ja kemian opiskeluun sisältyy myös terveystiedon oppisisältöjä, joiden myötä oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

SISÄLLÖT

5. LUOKKA

Luonnon rakenteet

Voima- painovoima- ilman ja veden vastus, noste- työkalujen vaikutus voimaan: kalteva taso, kiila ja vipu- kitka

Liike- voiman vaikutus liikkeeseen- nopeus- kiihtyvä, tasainen ja hidastuva liike

Liikenneturvallisuus- reaktiomatka, jarrutusmatka ja pysähtymismatka- turvavyö, turvatyyny ja kypärä turvallisuuden tuojina

Avaruus- avaruuden rakenteet, tähtitaivas- Aurinko:

Rakenne ja olomuoto Vaikutus Maahan Säteilyenergia

- Maa: Rakenne Kuun kierto Maan ympäri Maan kierto Kuun ympäri

- Aurinkokunnan rakenne ja pienkappaleet- Avaruustutkimus

Aineet ympärillämme

Ilma- Ilman koostumus- Ilmakehän kerrokset- Huonon ilman haitat- Palaminen:

Nopea ja hidas palaminen Epätäydellinen palaminen Vaaralliset palamistuotteet

Vesi- Veden kierto- Olomuodot: kiinteä, neste ja kaasu- Luonnon vedet: suolainen ja makea vesi, pohjavesi- Veden puhdistaminen- Pintajännitys ja kapillaari-ilmiö- Kaasun ja kiinteän aineen liukeneminen veteen

129

Alkuaineet- Atomi- Molekyyli- Yhteyttäminen

TAVOITTEET

5. LUOKKA

Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas:- kiinnostuu luonnon tutkimisesta- tekee havaintoja kaikkia aistejaan käyttäen - tuntee turvallisen työskentelyn periaatteet - kuuntelee annettuja ohjeita ja toimii niitä noudattaen- osaa tehdä yksinkertaisia kokeita ja tutkimuksia opastuksen alla- oppii esittämään hypoteeseja ja testaamaan niitä- suhtautuu kriittisesti annettuun ja havaittuun tietoon sekä osaa testata tiedon

paikkansapitävyyttä kokein, keskusteluin sekä aikaisempien tietojensa valossa.

Luonnon rakenteet

Oppilas:- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia ja ymmärtää niiden välisiä suhteita- tunnistaa erilaisia liikkeitä- osaa arvioida liikenteen vaaratilanteita ja toimii liikenteessä näitä tilanteita ennaltaehkäisten- tutustuu avaruuden ja Aurinkokuntamme rakenteeseen- ymmärtää Auringon vaikutuksen maapallon elämään- havaitsee kuun kierron vaikutuksia maapalloon.

Aineet ympärillämme

Oppilas:- osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia: esittää hypoteeseja, suorittaa kokeita ja raportoida

tutkimustuloksia- tuntee turvallisen työskentelyn periaatteet ja kuuntelee ohjeita- tutustuu ilman koostumukseen- ymmärtää ilmakehän suojaavan vaikutuksen maapallon elämälle ja huomioi tämän omassa

arkikäyttäytymisessään- tutustuu palamiseen kemiallisena reaktiona- tuntee veden eri olomuodot- Osaa tutkia veden ominaisuuksia ja tietää kuinka vettä puhdistetaan- tutustuu veteen liuottimena ja osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia- tuntee atomin ja molekyylin sekä niiden eron- tunnistaa tavallisimpia alkuaineita ja niiden kemiallisia merkkejä.

SISÄLLÖT 6. LUOKKA

Energia ja sähkö

Sähkö- Hankaussähkö- Positiivinen ja negatiivinen sähkövaraus- Paristot ja akut- Virtapiiri: suljettu ja avoin

130

- Sähköjohtamiskyky, johteet ja eristeet- Magneetti- Generaattori- Lämmön, valon, liikkeen ja äänen aikaansaaminen sähkön avulla- Sähköturvallisuus

Energia- Uusiutumattomat ja uusiutuvat energialähteet- Energian muodot- Energian säästäminen

Lämpö- Lämpölaajeneminen- Lämmön siirtyminen säteilemällä, kulkeutumalla ja johtumalla- Lämmönjohde ja – eriste

Aineet ympärillämme

Luonnon aineet- Orgaaniset ja epäorgaaniset aineet- Hiili elollisen luonnon perusrakennusaineena- Hiilen kiertokulku- Tavallisimmat kivilajit ja niiden synty- Jalokivet- Malmi- Metallin ominaisuudet

Palaminen- Orgaanisten aineiden palamistuotteet- Tulen sammuttaminen- Palamisen perusedellytykset

Alkuaineet- Puhtaat aineet ja yhdisteet- Seos- Liuos

Erotusmenetelmät- Seulominen- Suodattaminen- Huuhtominen- Tislaaminen- Haihduttaminen

Elinympäristön aineet ja tuotteet- Aineen ominaisuudet: hapan, emäksinen ja neutraali- Turvallinen työskentely vahvasti happamien ja emäksisten aineiden kanssa- Tuotteen elinkaari- Kierrätys ja sen vaikutus jätteen määrään- Lasin, muovin ja metallin kierrättäminen- Jätteenkäsittely: biojäte, ongelmajäte ja kuivajäte

Päihde- ja huumausaineet- Tupakka:

Vaikuttavat aineet ja myrkyt Haitat ihmiselle

- Alkoholi:

131

Kemiallinen alkuperä ja vaikutukset Haitat ja riskit ihmiselle

- Huumeet Alkuperä Vaikutus ja haitat ihmiselle Huumausaineet rikoslaissa

TAVOITTEET

6. LUOKKA

Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas:- osaa kuunnella työohjeita ja toimia niiden mukaisesti turvallisia työtapoja käyttäen- tekee havaintoja kaikkia aistejaan käyttäen - osaa erottaa oleellisen tiedon epäolennaisesta- kykenee tekemään johtopäätöksiä tekemistään havainnoista sekä esittämään

tutkimustuloksensa erilaisissa muodoissa kuten yksinkertaisten kaavioiden ja tai kuvien muodossa

- osaa käyttää oppimiaan käsitteitä ja suureita.

Energia ja sähkö

Oppilas:- ymmärtää sähkövarauksen synnyn ja sen vaikutuksen lämmön, valon, liikkeen ja äänen

aikaansaamiseksi- tuntee eri jännitelähteitä- ymmärtää suljetun ja avoimen virtapiirin eron- tutustuu sähkönjohtamiskykyyn vaikuttaviin johteisiin ja eristeisiin- tuntee sähköturvallisuuden periaatteet ja noudattaa niitä- tutustuu maapallon energialähteisiin- ymmärtää uusiutuvan ja uusiutumattoman energialähteen eron- tietää energian säästötapoja ja soveltaa niitä omassa elämässään- tuntee lämpölaajenemisen ilmiön ja osaa hyödyntää sitä arkielämän tilanteissa- osaa luokitella lämpöä johtavat ja eristävät aineet ominaisuuksien mukaan.

Aineet ympärillämme Oppilas:

- osaa luokitella luonnon aineet orgaanisiin ja epäorgaanisiin aineisiin- ymmärtää hiilen merkityksen elämän edellytyksenä- erottaa puhtaan aineen seoksesta- osaa tutkia aineiden liukenemista- tuntee erilaisia aineiden erotusmenetelmiä- ymmärtää palamisen kemiallisena reaktiona- tutustuu erilaisiin tapoihin sammuttaa tuli- osaa tutkia aineen happamuutta tai emäksisyyttä turvallisesti- tuntee perusasioita aineiden ja tuotteiden elinkaaresta- ymmärtää kierrätyksen hyödyn ja oikeaoppisen kierrätyksen periaatteet- omaksuu ekologisen ajattelutavan jätteiden suhteen- ymmärtää tupakan, alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen ja haitat.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

132

- osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita

- osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin

- osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

- osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen

- osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

- osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähköOppilas

- tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen

- tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteetOppilas

- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä

- osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä

- tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta

- osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämmeOppilas

- tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

- osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan- osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia

merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista

- tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta

- tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

FYSIIKKA

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot ja taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti.

133

Yhteiset tavoitteet vuosiluokat 7-9

Vuosiluokilla 7-9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemman tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä.

Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen eri elämän tilanteissa. Opetus auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä.

Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista.

Keskeisiä työtapoja

Erilaisia työtapoja käytetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan erityylisten asiakokonaisuuksien hahmottamista. Fysiikan työtapoja ovat muun muassa

oppilaiden parityönä tekemät laboratoriotyöt opettajan demonstraatiotyöt internet tiedonhaun tukena opettajajohtoinen työskentely ryhmätyöt ja projektityöt esitelmät opetusvideot

Arviointi

Arviointi perustuu vuosiluokkien 7.-9. yhteisiin tavoitteisiin, vuosiluokittaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Tavoitteiden saavuttamista seurataan arvioimalla tuntityöskentelyä, kokeellista työskentelyä ja kotitehtävien suorittamista sekä arvioimalla oppilaan tieto- ja taitotasoa kokeilla.

Aihekokonaisuudet

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihminen ja teknologia Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Kemia ja fysiikka -opetuksessa joka luokka-asteella oppilas saa valmiuksia ottaa vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, jolloin oppilas kykenee toimimaan kriittisenä kuluttajina ja vastuullisena valintojen tekijänä. Teknologian merkitys arkielämässämme näkyy kemian ja fysiikan opetuksessa kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Tällöin kemian teollisuutta ja erilaisia laitteita ja koneita käsiteltäessä tulee esille myös teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset sekä vastuu turvallisesta toimintaympäristöstä

7. luokka (1 vvt)Tavoitteet

Luonnon tutkimisen taidotOppilas

osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen yhdessä muiden kanssa

134

osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafisen esitysten avulla sekä tulkita niitä

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten mielekkyyttä

Värähdys- ja aaltoliikeOppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,

etenemisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä

sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla ymmärtää äänen merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä

suojautuminen.

Sisällöt

Värähdys- ja aaltoliike erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöitä, niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen äänen ja valon merkitys ja sovelluksia optisia laitteita

8. luokka (1,5 vvt)

Tavoitteet

LämpöOppilas• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden avulla• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen käsitteitä tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Liike ja voimaOppilas• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus ja voima. • osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä. • ymmärtää yksinkertaisena mekaanisena koneena vivun toimintaperiaatteen.• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan kuten nopeuden ja kitkan.

Sisällöt

Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä ilmiöitä sekä niiden

kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä erilaisten lämpöilmiöiden käsittelyä. lämpö energiamuotona

Liike ja voima vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden

esiintyminen ympäristössä

135

tasaisen liikkeen mallintaminen, nopeuden käsite voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho

9. luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Sähkö ja luonnon rakenteet

Oppilas oppii havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista, hypoteesin

esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan

luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä

tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

Sisällöt

Sähkö Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat Tasavirtapiiri ja sen perusilmiöt sekä näiden ilmiöisen soveltaminen turvallisesti joka-

päiväisessä elämässä ja tekniikassa Sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona

Luonnon rakenteet Luonnon rakenteet ja mittasuhteet Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen

rakenneosien välisissä prosesseissa Radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon

sekä säteilyltä suojautuminen

Keskeisiä työtapoja

Erilaisia työtapoja käytetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan erityylisten asiakokonaisuuksien hahmottamista. Fysiikan työtapoja ovat muun muassa

oppilaiden parityönä tekemät laboratoriotyöt opettajan demonstraatiotyöt internet tiedonhaun tukena opettajajohtoinen työskentely ryhmätyöt ja projektityöt esitelmät opetusvideot

FYSIIKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa

136

osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voimaOppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten

aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä

tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliikeOppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä

sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen

erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja

siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

LämpöOppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita

niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä,

niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja

tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

SähköOppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön

periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien

vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää

energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteetOppilas

137

tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian

muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

KEMIA 3½ (1+1½+1) vvt

Vuosiluokilla 7-9 laajennetaan oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta. Oppilasta ohjataan luonnontieteelle ominaiseen ajatteluun ja luonnontieteellisen tiedon käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus auttaa oppilasta ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen ja antaa valmiudet tehdä jokapäiväisiä valintoja ja ohjaa ottamaan vastuuta ympäristöstä.

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

Vuosiluokkien 7-9 yhteiset tavoitteet

Oppilas oppii

työskentelemään turvallisesti laboratorio-olosuhteissa käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja

arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä itselle ja yhteiskunnalle. tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia kemiallisia ja fysikaalisia käsitteitä ja käyttämään

niitä aineen rakennetta kuvaavia malleja ja käsitteitä soveltamaan omia tietoja käytännön tilanteissa ja valinnoissa Ymmärtämään aineiden

kiertokulkuun ja tuotteiden elinkareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle

käyttämään aineiden rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle

(yleinen osa)

ArviointiArviointi perustuu vuosiluokkien 7.- 9. yhteisiin tavoitteisiin, vuosiluokittaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Tavoitteiden saavuttamista seurataan arvioimalla oppilaan kokeellista ja muuta tuntityöskentelyä sekä kotitehtävien suorittamista. Lisäksi arvioidaan oppilaan tieto- ja taitotasoa kokeilla.

Aihekokonaisuudet

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihminen ja teknologia Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

138

Kemia ja fysiikka -opetuksessa joka luokka-asteella oppilas saa valmiuksia ottaa vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, jolloin oppilas kykenee toimimaan kriittisenä kuluttajina ja vastuullisena valintojen tekijänä. Teknologian merkitys arkielämässämme näkyy kemian ja fysiikan opetuksessa kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Tällöin kemian teollisuutta ja erilaisia laitteita ja koneita käsiteltäessä tulee esille myös teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset sekä vastuu turvallisesta toimintaympäristöstä

7. luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti laboratorio-olosuhteissa käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja

arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä itselle ja yhteiskunnalle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia kemiallisia ja fysikaalisia käsitteitä ja käyttämään

niitä aineen rakennetta kuvaavia malleja ja käsitteitä soveltamaan omia tietoja käytännön tilanteissa ja valinnoissa

Sisällöt

työturvallisuus Raaka-aineet ja tuotteet aineen eri olomuodot puhtaat aineet ja seokset atomirakenne ja sen kuvaaminen atomimallilla molekyylin rakenteen kuvaaminen molekyylimallilla aineiden erotusmenetelmätIlma ja vesi vesi ja veden ominaisuuksia ilma ja palaminen

Työtavat

kokeelliset työt ja työselostukset opetuskeskustelu opettajan esitys tiedonhankinta erilaisia lähteitä käyttäen integrointi muihin oppiaineisiin

8. luokka ( 1,5 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppii happamuuden ja emäksisyyden käsitteen palamisreaktion kuvaamisen kemian merkkikielellä reaktionopeuksien vertailua hiilivedyt ja öljynjalostusteollisuudentuotteitten merkityksen orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen koostumuksen ja merkityksen tuntemaan pesu-ja kosmeettisia aineiden sekä tekstiilien kemiallista koostumusta käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja

arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä itselle ja yhteiskunnalle

139

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia kemiallisia ja fysikaalisia käsitteitä ja käyttämään niitä

aineen rakennetta kuvaavia malleja ja käsitteitä soveltamaan omia tietoja käytännön tilanteissa ja valinnoissa

Sisällöt

Raaka-aineet ja tuotteet Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuudet Happamuus ja emäksisyys ReaktionopeusElollinen luonto ja yhteiskunta Orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita Hiilivedyt ja öljynjalostus Hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen koostumus ja merkitys Pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

Työtavat

kokeelliset työt ja työselostukset opetuskeskustelu opettajan esitys tiedonhankinta erilaisia lähteitä käyttäen integrointi muihin oppiaineisiin

9. luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppii ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkareen liittyviä prosesseja sekä niiden

merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään

niitä käyttämään aineiden rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa (yleinen osa) tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että

yhteiskunnalle(yleinen osa)

Sisällöt

Raaka-aineet ja tuotteet Sähkökemiallisia ilmiöitä Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuudet Reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminenElollinen luonto ja yhteiskunta Fotosynteesi ja palaminen sekä energialähteet

KEMIAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen

palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,

esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

140

tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,

esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa,

tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen

tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

9.2.8. Terveystieto 3 vvt (1+2+0)

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Lasten ja nuorten elämästä löytyy omakohtaisia kokemuksia ja useilla oppilailla myös ennakkokäsityksiä siitä, miten tulisi toimia, tai mikä olisi hyväksi terveydelle. Niistä ja lasten ja nuorten elämän todellisuudesta syntyvästä ristiriidasta muodostuu hyvä lähtökohta asian käsittelylle, kiinnostuksen herättämiselle sekä merkityksen pohtimiselle. Terveystiedossa on runsaasti tiedollista oppiainesta, jonka omaksumista helpottaa mahdollisimman oppilaslähtöinen käsittelytapa.

Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon opetus suunnitellaan siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Opetuksen suunnittelussa tehdään ainerajat ylittävää yhteistyötä.

TavoitteetOppilas oppii

tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa

ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä

kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

141

huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja

arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

Työtavat:Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Työtapoja ovat mm.: yksilö-, pari- ja ryhmätyöt, keskustelut, projektit, tutkielmat, pelit ja leikit, vierailut ja vierailijat, draaman eri työtavat

Arviointi:Terveystiedon arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön, tuotosten arviointiin, kokeisiin ja itsearviointiin. Itsearvioinnissa osa-alueina ovat oma työskentely, oppisisältöjen hallinta ja opiskelussa kehittyminen. Opiskelun aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta, kehitetään hänen edellytyksiään itsearviointiin. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8).

Aihekokonaisuudet:

Ihmisenä kasvaminen ja Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuudet sisältyvät terveystiedon tavoitteisiin ja sisältöihin.

Sisällöt vuosiluokittain

7. luokka

Kasvu ja kehitys: millainen minä olen ja miten voin, terveys voimavarana, murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset; yksilöllisyys ja erilaisuusOmasta terveydestä huolehtiminen: henkilökohtainen hygienia, väsymys, lepo, uni, koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelutRavinto: ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, aterioinnin päivärytmitys, energiantarve Liikunta: liikunnan vaikutukset terveyteen ja elimistöön, kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoitteluHenkinen terveys: itsetuntemus, itsearvostus, tunteiden tunnistaminen Päihteet: tupakkkatuotteet, alkoholin käyttö, päihteiden käytön syyt ja vaikutukset sekä lähiympäristön merkitys, päihteistä kieltäytyminenSeksuaalisuus: ihastuminen ja rakastuminen, mitä on seksuaalisuus, yksilöllisyys, kuukautiset, siemensyöksyt, itsetyydytysSairaudet: tavallisimmat nuorten vaivat; päänsärky, vatsavaivat, kuukautiskivut, flunssat, influenssaTurvallisuus ja liikenne: turvallisesti kotona, koulussa, liikenteessä ja vapaa-aikanaTapaturmat ja ensiapu: haavojen, palo- ja paleltumavammojen hoito ja ensiapu, murtumien ja nyrjähdysten ensiapu

8. luokka

Kasvu ja kehitys: elämäntapojeni ja valintojeni vaikutukset terveyteeniLiikunta: liikunnan vaikutukset elimistöön, henkilökohtainen liikuntaohjelma ja oman kunnon seuranta, terveysliikunta Henkinen terveys: psyykkinen kasvu, nuoruuden kehityksen erityispiirteet, sosiaaliset suhteet, ongelmien ratkaiseminen, vastuut ja velvollisuudetPäihteet: käytön syyt ja vaikutukset sekä lähiympäristön merkitys, riippuvuus ja mielihyvä, lainsäädäntö, huumaavien aineiden käyttö, median merkitys mielikuviin ja käyttöön

142

Seksuaalisuus: seurustelu, seksuaaliset oikeudet, nuoria koskeva seksuaalirikoslaki, raskauden ehkäisy, päihteet ja seksiTurvallisuus ja liikenne: turvallisesti vesillä, jäällä, liikenteessä, päihteet ja liikenneTapaturmat ja ensiapu: äkillisten sairauskohtausten ensiapu, myrkytysten ja syövytysvammojen ensiapu, sähkötapaturmien ensiapu, hypotermia, kallo- ja silmävammat ja niiden ensiapu,kuljetusasennot, toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä tarvittavan ensiavun soveltaminen niissä

9. luokka

Kasvu ja kehitys: mistä tulen, mihin menen, elämänkulku sikiöstä vanhuuteen Ravinto: omien ruokailutottumusten arviointi huomioiden erityisesti vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeet, erityisruokavaliot ja allergiat, lihavuus, laihuus, syömishäiriöt, kauneusihanteet Henkinen terveys: henkilökohtainen jaksaminen, kriisitilanteista selviytyminen, sosiaalinen vastuuSeksuaalisuus: seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuus, raskauden keskeyttäminen, sukupuolitauditSairaudet: tavallisia nuorten sairauksia, kansansairaudet, kunnallinen terveyden- ja sairaanhoitoTurvallisuus ja liikenne: toiminta erilaisissa vaaratilanteissa

TERVEYSTIEDON PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kasvu ja kehitysOppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden

mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissaOppilas

tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidotOppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

143

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuriOppilas

tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä

keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua

niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia

koskevaa lainsäädäntöä.

9.2.9. Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisestiuskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä.Oppilasta autetaan rakentamaan hänen omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottamaan uskontojen merkitystä ympäristössään. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinenyleissivistys.

Oppilasta kasvatetaan ihmisarvon, elämän kunnioittamiseen ja eettiseen vastuullisuuteen. Oppilastutustuu kristillisten yhteisöjen uskonnolliseen elämään ekumeenisessa hengessä ja ohjataankunnioittamaan toisten ihmisten uskonnollista vakaumusta. Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 – 5 on aineksien tarjoaminen oppilaiden maailmankatsomuksen rakentamiseksi. Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta, sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon ja Raamatun tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 – 9 on syventää ja laajentaaoppilaan tietoa omasta ja muiden uskonnosta. Oppilas tutustutetaan monipuolisesti uskonnolliseenkulttuurin sekä kotimaan että kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Tavoitteena on antaaoppilaalle aineksia monipuoliseen uskonnolliseen pohdiskeluun, oman maailmankatsomuksenrakentamiseen, eettiseen kasvuun, omien mielipiteiden muodostamiseen ja ilmaisemiseen.

Tavoitteet 1. – 2.lkOppilas:oppii luottamusta elämään ja itseensäoppii ottamaan toiset huomioonoppii pohtimaan oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiätutustuu Raamatun kertomuksiin, etenkin Jeesuksen elämään ja opetuksiinoppii yhdistämään kirkkovuoden pääjuhlat (joulu ja pääsiäinen) ja Jeesuksen § elämänkaarenoppii alustavasti ymmärtämään Raamatun maailmaa ja ajan historiaatutustuu alustavasti kristinuskoon, evankelisluterilaisen kirkon toimintaan ja ympäröiviinuskontoihin sekä uskonnon vaikutuksiin lähiympäristössään.

1. luokan tavoitteiden painoalueetoppilas kokee turvallisuuttaoppilas oppii kuuntelemaan toisiaoppilas oppii kunnioittamaan luontoaosaa liittää Jumalan, Jeesuksen ja kirkon uskontoonoppilas tietää, miksi adventtia ja joulua vietetään

Sisällöt 1.lkJumala Luojana ja turvallisena Taivaan Isänä

144

luomiskertomuslasten omia kokemuksia oikeasta ja väärästäadventti ja jouluJeesuksen lapsuusJeesus ja lapsetJeesuksen opetuksia Jumalan huolenpidostaaiheisiin liittyviä Raamatun kertomuksiarukous, kiittäminen, anteeksipyytäminen ja – antaminenkristilliset perinteet perhepiirissä

2. luokan tavoitteiden painoalueetOppilasoppii arvostamaan elämää ja luontoatuntee vastuullisuutta tekemisistääntietää Jeesuksen elämään keskeisimmin liittyviä asioitatietää, miksi pääsiäistä vietetäänhuomaa eri uskontojen vaikutuksia lähiympäristössääntutustuu kotiseurakunnan toimintaan

Sisällöt 2.lkTutustumista kotiseurakuntaanRaamattuun tutustumistaRaamatun kertomuksia ja Jeesuksen opetuksiaPyhäinpäivä ja kuolemaJeesuksen tekemiä ihmeitäIsä Meidän rukousLähetystyöhön tutustumistaPääsiäinenMonikulttuurisuusVirsiä

TyötavatKertominen, opetuskeskustelu, piirtäminen, laulaminen, elämykset, yksilö-, pari- ja ryhmätyötä

ArviointiKannustava suullinen palauteOppilaan tuntiaktiivisuusOppilas piirtää ja kirjoittaa vihkoon

3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEETOppilastutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiintutustuu alustavasi Abrahamin perillisiinoppii eettisten asioiden pohdintaatutustuu Jeesuksen opetuksiin käskyistä ja lähimmäisenrakkaudesta

3. LUOKAN KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄalku- ja patriarkkakertomuksetEgyptistä luvattuun maahan sekä tähän liittyen juutalainen pääsiäinen, 10 käskyä ja Herran siunaus, kultainen sääntöLuvatussa maassa (tuomarien ja kuninkaiden aika, profeetat)Kirkkovuosi soveltuvin osin

4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEETOppilastutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiinoppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaarentutustuu kristinuskon syntyyn ja keskeiseen sisältöön Uuden testamentin ja uskontunnustuksen valossa

145

4. LUOKAN KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄJeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuminen, esim. evankeliumien kauttaIsä meidän – rukouskirkkovuoden kokonaisuusylösnousemus, helluntain tapahtumat, kristinuskon synty ja lähetyskäskyApostolinen uskontunnustusvirsiä ja hengellisiä lauluja

5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEETOppilastutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaantutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja esiuskonnollisiinkatsomuksiinsyventyy eettisten aiheiden pohdintaan ja soveltamiseen

5. LUOKAN KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄOppilaita ympäröivä uskonnollinen maailmakatolinen ja ortodoksinen kirkkokunta ja muita Helsingissä vaikuttavia kristillisiä yhteisöjä, esim.Pelastusarmeija, Tuomas-yhteisö, lestadiolaiset, helluntaiseurakunnat, vapaakirkko ja metodistitmuita uskonnollisia ja ei-uskonnollisia katsomuksia, esim. muslimit, vapaa-ajattelijat,Jehovan todistajat ja mormonit Luther ja luterilainen kirkkoMartti Luther alustavastiluterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, synnistä, armosta, pelastuksesta ja Raamatustasymbolit, kirkkotaide, virret ja hengelliset laulutSeurakunnan keskeisiä toimintojaihmisen elämänkaari ja kirkolliset toimituksetmessu (ehtoollisjumalanpalvelus) ja muu seurakunnan järjestämä toimintadiakonia, lähetystyöEettisyyteen kasvaminenoikea ja väärä, oikeudenmukaisuus, tasa-arvooikeudet ja velvollisuudet ryhmässätunteiden tunnistaminen ja käsittelyrakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelisluterilaisestakirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseenOppilas• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia• tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan• tietää Suomen evankelisluterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muitakristillisiä kirkkoja ja yhteisöjäOppilas hahmottaa uskontoa ilmiönäOppilas• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia• näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössäänOppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta• osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä• pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaanOppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas• kykenee eettiseen pohdintaan• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon

146

omassa elämässään

6. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEETOppilashahmottaa pääpiirteissään Suomen uskontotilanteen ja sen juurethahmottaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitäymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässäosaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiäoppii eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita

6. LUOKAN KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄMaailmankatsomuksen rakentuminenuskon ja tiedon suhdemikä elämässä on arvokasta?mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä uskomme, tiedämme ja pidämme arvokkaana (esim. perhe, suku, kaverit, koulu ja media)elämän merkitys ja pyhyys sekä rajallisuus omassa elämässä ja ympäristössäetiikan peruskäsitteitä kuten moraali (oikea ja väärä), arvot, oikeudet, velvollisuudet ja säännöt,valinnat ja vastuuihmisen arvo luomisen sekä Jeesuksen opetuksen ja sovitustyön näkökulmastakristillinen lähimmäisenrakkaus, esim. toisen asemaan asettuminen, anteeksiantaminen javääryyden vastustaminenihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajanaerilaisuuden rikkaus ja ongelmatUskonto elämässäVuorisaarnan opetuksiauskonnon suorat ja epäsuorat vaikutukset oppilaan elämässäuskonnon vaikutukset suomalaisessa kulttuurissauskonnon merkitys vaikuttajayksilöiden kautta, esim. Martin Luther King, äiti Teresa, FlorenceNightingale, William Booth, Veikko Hursti, Aurora Karamzin, Matilda Wredekristillinen nuorisomusiikkiSuomalaisen katsomusperinteen juuret ja nykytilanne pääpiirteissäänsuomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aikaSuomen ja Helsingin uskontotilanne pääpiirteissään

KESKEISIÄ TYÖTAPOJAkerrontaopetuskeskusteluleikkieläytyminendraamapiirtäminen, askartelumusiikkikuvataidevierailijat ja tutustumiskäynnityksilö-, pari- ja ryhmätyötseurakunnan aamunavaukset ja koulujumalanpalvelukset

ARVIOINTIUskonnon tavoitteiden toteutumista ja oppilaan edistymistä arvioidaan havainnoimalla oppilaita erilaisissaopetustilanteissa sekä heidän tuotoksiaan oppitunneilla ja tietojaan erillisissä arviointitilanteissa. Arvioinninkriteereinä painottuvat oppilaan aktiivisuus sekä vuorovaikutus- ja työskentelytaidot, mutta myös omaksuttutietomäärä. Oppilaalle annetaan lukuvuoden mittaan kannustavaa palautetta ja rohkaistaan erityisesti omienajatusten julkituomiseen keskusteluissa. Oppilasta tuetaan myös lisäämään itsetuntemustaan ja arvioimaan

147

itse työskentelyään.

7. luokka (1 vvt)Tavoitteettutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissäänosaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiäymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisönelämässäOpintokokonaisuuden tavoitteena on että oppilas saa valmiuksia oman maailmankatsomuksenluomiseen. Hän oppii ymmärtämän uskon ja tiedon välisen suhteen sekä uskonnollisuuden piirteetsekä niiden merkityksen ihmiselle. Hän saa valmiuksia pyhyyden kokemiseen ja kunnioittamiseensekä oppii suvaitsemaan muita uskontoja ja kunnioittamaan niiden arvoja. Tavoitteeseen pyritäänmm. tutustumalla maailmanuskontoihin kattavasti.SisällötMaailmanuskonnot: levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet: keskeinen oppi,hartauden harjoitus, levinneisyys ja symboliikka, historialliset ja kulttuuriset vaikutuksetUskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriinOppilaan maailmankatsomuksellinen pohdintaUskontojen käsityksiä oikeasta ja väärästä sekä hyvästä elämästä

8. luokka (1 vvt)TavoitteetOppilas•perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana•tutustuu kirkon syntyyn ja kirkon vaiheisiin•tarkastellaan yleissivistävästi kristillisiä yhdyskuntia•tarkastellaan eri kirkkoja osana länsimaista sivistystä ja kulttuuria ( ja ekumeeninen liike)Tavoitteena on yleissivistyksen saaminen omasta uskonnosta ja sen vaiheista suvaitsevaisessahengessä.SisällötPerehdytään kristillisen kirkon syntyyn ja ominaisuuksiin. Tutustutaan eri kirkkoihin ja uskonnollisiinsuuntiin sekä niiden perinteisiin ja symboleihin. Pohdimme kristinuskon oppia ja historiaamonipuolisesti. Tutustumme Helsingin ja oman alueemme kirkolliseen elämään (mahdollisuuksienmukaan yhteistyössä lähiseurakuntien/muiden yhteistyötahojen kanssa)Opitaan perustietous Raamatun synnystä, sisällöstä ja kirjoista: tutustutaan Raamatunkulttuurivaikutuksista käsin Raamatun tapahtumiin, henkilöihin ja symboliikkaan sekä tulkintaan.

9. luokka (1 vvt)TavoitteetOppilas•tutustuu Suomen kirkon vaiheisiin•saa kokonaiskuvan suomalaisesta kristillisyydestä ja katsomusperinteestä•saa ajankohtaista tietoa Suomen uskonnollisesta tilanteesta•tutustuu uskonnonvapauteen ja kirkon ja valtion suhteisiin•tutustuu kristillisen etiikan perusteisin ja moraalifilosofiaan•tutustuu moraalin kehittymisen lainalaisuuksiinSisällötTutustutaan suomalaisen katsomusperinteen juuriin ja merkityksiin yhteiskunnassa. Opetellaan omaaeettistä ajattelua ja sen soveltamista käytännön eettisiin ongelmiin. Lisäksi pyritään lisäämään niitävalmiuksia, jotka mahdollistavat ja tukevat oman arvomaailman muodostamista.Tutustutaan Suomen kirkon vaiheisiin ja luterilaisen kirkon tämänhetkiseen tilanteeseen.Tarkastellaan suomalaisen kristillisyyden ja erityisesti luterilaisen uskon vaikutusta omaantapakulttuuriin.Tutustutaan uskonnonvapauteen ja merkittävimpiin uskonnollisiin yhdyskuntiin Suomessa.Tutustutaan kristillisen etiikan perusteisiin ja moraalifilosofiaan ja pohditaan keskeisiä yksilöetiikankysymyksiä esimerkiksi lääketieteen, työn, väkivallan ja sukupuolietiikan alueeltaArviointiTyöskentelyArvioinnin pohjana ovat:

148

KokeetKokeissa on myös tehtäviä, joissa pyritään edistämään oppilaan omaa ajattelua ja mielipiteenmuodostamista. Kokeista annetaan numeroarvosanaTyövihotOppitunneilla käytettävistä työvihoista annetaan palaute.Jatkuva näyttöOppilaat saavat läksyjä ja myös kotitehtäviä. Opettaja seuraa tuntiaktiivisuutta ja erityisestiosallistumista tunneilla käytävään keskusteluun. Aktiivisuus ryhmätöissä ja ryhmätyön tuotoksetotetaan huomioon arvioinnissa. Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut arvioidaan numeroilla taisanallisesti.Suullista palautetta oppilas saa halutessaan ja opettaja antaa sitä tarvittaessa.ItsearviointiOppilaiden kanssa käydään arviointikeskusteluja opintojakson alussa ja lopussa. Kokeen palautuksenyhteydessä annetaan kokeesta palaute yleisesti ja tarvittaessa opettaja antaa henkilökohtaisenpalautteen. Myös opetuskeskustelussa on mahdollisuus itsearviointiin.

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8VUOSILUOKILLA 6-9

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisestakirkostaOppilas• tuntee Raamatun keskeisen sisällön• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeisetvaiheet• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuudenperusluonteen• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönäOppilas• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta•tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

9.2.10. Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Opetussuunnitelmassa tulee lähteä tämän kohderyhmän tarpeista saada tukea eettiselle kasvulleen ja oppia eettisen ajattelun taitoja. Koulun tulee arvostaa ja ottaa huomioon kotien katsomuksellista

149

moninaisuutta. Elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtanaan kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. Elämänkatsomustiedon opetussisältöjä lähestytään näkökulmista, jotka suuntaavat reiluuteen ja rohkeuteen keinonaan identiteettiin sekä hyväntahtoisuuteen ja huolenpitoon perustuva opetus. Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa, humanismia, sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusivina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat elämyksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi ympäristöään havainnoivaksi yhteisönsä jäseneksi. Katsomusaineiden opetusta määrittävät uskonnonvapauslaki, perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet. Erityisesti näiden aineiden opetuksessa on huomioitava, että opetuksen tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Arviointi

elämänkatsomustiedon tavoitteiden toteutumista ja oppilaan edistymistä arvioidaan havainnoimalla oppilaita erilaisissa opetustilanteissa sekä heidän tuotoksiaan oppitunneilla ja tietojaan erillisissä arviointitilanteissa arvioinnin tulee tukea oppilaan itsetuntoa ja omaleimaisuutta sen tulee myös kannustaa entistä aktiivisempaan vastuunkantamiseen omaan elämään ja ympäröivään maailmaan liittyvissä asioissa arvioinnin kriteereinä painottuvat oppilaan aktiivisuus sekä vuorovaikutus- ja työskentelytaidot, mutta myös omaksuttu tietomäärä oppilaalle annetaan lukuvuoden mittaan kannustavaa palautetta ja rohkaistaan erityisesti omien ajatusten julkituomiseen keskusteluissa oppilasta ja tuetaan myös lisäämään itsetuntemustaan ja arvioimaan itse työskentelyään

● oppilasta tuetaan myös lisäämään itsetuntemustaan ja arvioimaan itse työskentelyään arvioinnin tulee antaa tilaa oppilaan omalle ajattelulle ja elämänkatsomukselle siten, että vastauksen arvon määräävät perustelut

1. luokka

TavoitteetOppilas oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia, saa tietoja erilaisista katsomuksista ja kulttuuriperinnöstä, ymmärtää ihmisen toimintaa elämän suojelijana sekä saa objektiivista tukea oman elämänkatsomuksensa muodostamiselle.

Keskeiset sisällötIhmissuhteet: Opetusryhmässä harjoitellaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja aikuisten ja lasten kesken sekä laajennetaan vuorovaikutussuhteita opetusryhmän ulkopuolelle.

Itsetunto, ystävyys, yhteisöt, perhe ja suku, hyvä ja paha tarinoissa

2. luokka

Tavoitteet

150

Oppilas saa tukea oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen, oppii keskustelamaan kysymyksistä, ymmärtää ihmisen toimintaa maailman muuttujana sekä syventää tietoja oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen.

Keskeiset sisällöt

Tunne-elämä, onnistuminen ja epäonnistuminen

3. luokka

Tavoitteet

tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

Keskeiset sisällötIhmissuhteet ja moraalinen kasvu

ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

Yhteisö ja ihmisoikeudet

lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

Ihminen ja maailma

elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maasta,maailmankaikkeudesta, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä, kuolema

4. luokka

Tavoitteet

ymmärtää kolmannen luokan tavoitteiden lisäksi myös oman toimintansa merkitys yhteisön jäsenenä

Keskeiset sisällöt

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

Yhteisö ja ihmisoikeudet

tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

Ihminen ja maailma

151

elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

5. luokka

Tavoitteet tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuu itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä, luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin

Keskeiset sisällöt

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet

etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettiset ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma

luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten

toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiäosaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että niitä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

152

tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin

Ihminen ja maailma

Oppilas

tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita

6. luokka

Keskeiset tavoitteet

oppilas harjoittelee mielipiteen ilmaisua ja perustelua oppilas harjoittelee kokonaisuuksien hahmottamista, arkipäivän tilanteidenanalysointia ja tutustuu omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa oppilas oppii ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen käsitteet ja tutustuu ajankohtaisiin kysymyksiin sekä eri kulttuureihin oppilas pohtii teknologian ja tieteen merkitystä arkielämässä

Keskeiset sisällöt

kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia käsitteitä kuten oikeus ja velvollisuus, vastuu, tasa-arvo ihmisoikeuksien kehittyminen historiaa kestävä kehitys käsitteitä omien valintojen merkitys toimiminen kansalaisena ja politiikka käsitteitä kuten kansalaisaktivismi, kansalaisyhteiskunta kansalaisjärjestöjä omia vaikuttamisen mahdollisuuksia

katsomusten maailma

katsomusten historiaa, katsomusvapaus länsimaisen ajattelun historiaa

tieto ja tutkimus uuden ajan murros maailmankuvan kannalta teknologian merkitys

luonnollinen ja yliluonnollinen käsitteitä kuten yliluonnollisuus, pyhyys, tabut, saastaisuus, myytit ja riititkatsomus, ateismi

uskonto ja uskonnottomuus, kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, suomalainen uskonnoton ajattelu

oma elämänkatsomus oman elämän ja arkipäivän kysymyksiä

153

eettisiä kysymyksiä

Vuosiluokilla 7-9 opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä sekä tukea nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus antaa mahdollisuuden pohtia maailman perusluonnetta ja arvoja jäsentäviä lähestymistapoja (uskomusten ja katsomusten perustiedot) sekä käyttää niitä elämässä eteen tulevien tilanteiden ratkomiseen.

Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuuksista ET –opetuksessa suoraan oppisisältöihin liittyvät:

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys suomalaiseen uskontokulttuuriin ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa. Oman ja muiden kulttuuripiirteiden tunnistaminen, suvaitsevaisuus.

Globaali vastuu ja aktiivinen kansalaisuus: syvennytään tarkemmin suomalaiseen kulttuuriin ja tutustutaan politiikan maailmaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä globaaliin vastuuseen: kehitysmaat ja kestävä kehitys.

Ihmisenä kasvaminen: perehdytään eettisiin pohdintoihin ja omien valintojen tekemiseen. Tulevaisuuden pohtiminen. Opitaan erilaisten ihmisten kunnioittamista ja vastuuta valinnoista nykymaailman eettisten kysymysten äärellä.

Muut aihekokonaisuudet huomioidaan opetuksessa soveltuvin osin. Opiskelussa kulkevat jatkuvasti mukana viestintä-, media- sekä analyysitaitojen kehittäminen, loogisen ja kriittisen ajattelun opettelu sekä medialukutaito.

Työtavat- työskentelyssä oppilaita innostetaan aktiivisuuteen ja kriittisyyteen, oli sitten kyseessä

keskustelu, projektityö, tehtävä, tutkielma, eläytyminen tai väittely. Tärkeää on kanssakäyminen muiden oppilaiden ja opettajan kanssa.

- lukuvuoden aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä- ryhmän kiinnostukset ja valmiudet otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7 - 9

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan

kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

7. luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppii erottamaan uskon ja tiedon, luonnollisen ja yliluonnollisen toisistaan.

154

Hän oppii katsomusten tarkastelun peruskäsitteet joiden avulla arvioida ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja muita kulttuuriperinteitä, sekä niiden vaikutuksia yhteiskuntaan sekä yksilöiden elämään. Hän osaa perusasiat maailmanuskonnoista sekä suurista uskonnottomista katsomusjärjestelmistä. Hän ymmärtää omaa perinnettään ja suomalaista kulttuuria syvemmin.

Sisällöt

Katsomusten maailmaKatsomuksen käsite: maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus ja sen kehittäminen itselleen. Tieteen ja uskon erot, erilaisten uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusjärjestelmien opiskelu. Suomalainen uskontokulttuuri ja katsomusvapaus. Suvaitsevaisuus.

8 luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Yhteiskunta, suomalainen kulttuuri ja kulttuurien tutkimus.Oppilas omaksuu ja sisäistää suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita, ja oppii toimimaan kunnioittaen monikulttuurisessa ympäristössä. Hän oppii kantamaan vastuuta yhteiskunnallisista asioista. Hän oppii kulttuurien tutkimisen perusasiat ja osaa ottaa luonnon sekä globaalit näkökulmat huomioon kokonaisvaltaisessa ajattelussa. Hän ymmärtää syvemmin suomalaisen kulttuurin juuria.

Sisällöt

Politiikan maailmaan tutustuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kestävän kehityksen teemat. Suomalainen uskontokulttuuri ja sen historia. Katsomusvapaus. Kulttuurien tutkiminen suvaitsevaisuuden teeman alla, suhteessa luontoon ja erityisesti suomalaiseen kulttuuriperinteeseen keskittyen.

9. luokka (1 vvt)

Tavoitteet

Oppilas oppii käyttämään etiikan peruskäsitteitä ja osaa soveltaa teoriaa käytäntöön, erityisesti oman elämän ja nykymaailman ongelmiin liittyen. Hän ymmärtää ihmisoikeuksien sekä monikulttuurisen, globaalin maailman merkityksen yhteisen tulevaisuutemme kannalta ja uskaltaa vastuullisesti ajatella ja kohdata myös oman elämän ongelmia.

Sisällöt

Etiikka ja hyvä elämä. Tulevaisuus.Oppilas oppii etiikan peruskäsitteet ja oppii soveltamaan niitä käytäntöön. Nuoren moraalinen kasvu käytännöllisten ongelmien pohtimisen kautta. Nykyajan eettisiä ongelmia pohditaan syvemmin. Ihmisoikeudet, luonto, monikulttuurisuus. Tulevaisuuden pohtiminen ja sen puolesta toiminen, oman tulevaisuuden ja vapauden-vastuun pohtiminen.

Arviointi

155

Kiinnitetään huomiota jatkuvaan näyttöön ja opiskelijan opiskelutaitojen sekä ajattelun kehittymiseen: oppilaan aktiivisuuteen tunneilla, hänen kykyynsä ilmaista ajatuksiaan keskusteluissa, tiedon soveltaminen käytäntöön sekä hänen halukkuuteensa pohtia käsiteltäviä teemoja. Kotitehtävien ja aktiivisen, itsenäisen tiedonhaun, vihkotyöskentelyn sekä kirjallisten sekä sanallisten esitysten arviointi. Kokeet. 9.luokalla painottuu kurssiarvioinnissa itsenäinen, suurempi kirjallinen ja suullinen, pohtiva projektityö.

Oppilaiden itsearviointi:Oppilaiden kanssa käydään arviointikeskusteluja kurssin alussa ja lopussa (itsearviointilomake).

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuOppilas

osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon

seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen

eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta

elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas

tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista

katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudetOppilas

tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailmaOppilas

ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

EV. LUT. JA ORT. USKONNOISTA VAPAUTETTUJEN OPPILAIDEN KORVAAVA TOIMINTA

Niille oppilaille, jotka eivät osallistu ev.lut. seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin (jumalanpalvelukset, aamunavaukset ja muu toiminta), koulu järjestää oman, eettisiä arvoja pohdiskelevan vastaavan tilaisuuden.

156

9.2.11. Historia

8 vvt (2,0+1,0+2,0+2,0)

Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja ohjata häntä ymmärtämään omaa sekä muita kulttuureita ja niiden vaikutuksia Tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään ja jäsentämään ihmisen menneisyyttä kriittisesti ja antaa aineksia nykyajan tapahtumien ymmärtämiseen. Opintojen edistyessä oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta syvenee.

Historiaa opiskellaan 7 vuosiviikkotuntia, joista 5.- ja 6. luokalla opiskellaan kolme viikkotuntia, 7. luokalla 2 tuntia ja 8.luokalla 2 tuntia. Sisällöt jakautuvat kronologisesti esihistoriallisesta ajasta nykypäivään. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Työtavat muuttuvat asteittain vaativammiksi.

Oppilaan arviointi perustuu monipuolisiin näyttöihin. Hyvä arvosana edellyttää näyttöä eri työtapojen monipuolisesta hallinnasta. Oppilaan oppimistuloksia arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin hyvän osaamisen kriteereihin erityisesti vuosiluokilla 6 ja 8. Lukuvuositodistuksen arvosana 8. luokalla on myös oppilaan päättöarvosana.

Aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Historiaa opiskeltaessa perehdytään suomalaisen kulttuurin kehitykseen. Maailmanhistorian opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää eri kulttuurien kehitystä ja moninaisuutta. Oppilaita kannustetaan omien juurien tutkimiseen ja koulun monikulttuurisuus otetaan huomioon esimerkiksi projektitöiden aiheita valittaessa.

Viestintä ja mediataito: Historia tieteenä perustuu lähdekritiikkiin ja lähteiden tulkintaan. Viestien tarkoituksen ja monitulkintaisuuden arviointi on siis olennainen osa historian taitotavoitteita. Näiden taitojen harjoittelu kehittää oppilaan medialukutaitoa.

Ihminen ja teknologia: Vuosiluokilla 7-9 opiskellaan 1800- ja 1900-lukujen historiaa, teollistuminen ja teknologian kehitys ovat tärkeitä sisältöalueita. Teknologian kehitykseen vaikutuksineen tutustutaan myös projektitöissä ja aineiden välisenä yhteistyönä koulun muotoilukasvatus-painotuksen puitteissa.

Ihmisenä kasvaminen: Historian opetuksessa oppilas oppii ymmärtämään sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 5 – 6

Oppilas oppii ymmärtämään historian niin menneisyytenä, kertomuksena menneisyydestäkuin menneisyyden tutkimisena ja kertomuksen rakentamisena.Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikeinkäsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika.Oppilas oppii ymmärtämään historiallisia käsitteitä aika, kronologia, muutos ja jatkuvuus sekä lähde.Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoidentulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden ja tarkastelutapojen myötä.Oppilas oppii erottamaan faktan ja mielipiteen toisistaan.Oppilas oppii tunnistamaan esimerkkien avulla muutoksen ja jatkuvuuden historiassa.Oppilas oppii tunnistamaan muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisen elämään,kuten maanviljelyn syntyä.Oppilas oppii esittämään muutoksille syitä ja seurauksia.Oppilas oppii käyttämään historiallista tietoa apuna eläytyessään menneen ajan ihmisen asemaan.Oppilas tunnistaa ja ymmärtää Suomen ja Euroopan historian murroskohtia.

157

5. luokka (2,0 vvt)

Oppilas ymmärtää itsensä ja perheensä aseman sukupolvien ketjussa.Oppilas ymmärtää historiallisen ajan ja lähteen käsitteen ja ymmärtää, että menneisyysavautuu lähteiden kautta.Oppilas tunnistaa muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa.Oppilas ymmärtää maanviljelyn syntymisen merkityksen ihmisten elämään.Oppilas ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin historia ja esihistoria.Oppilas ymmärtää uskontojen vaikutukset menneisyyden ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa.Oppilas tuntee suomalaisen kulttuurin varhaiset vaiheet.

Sisällöt1. Omat juuret ja historiallinen tietoOman perheen ja kotiseudun historia

2. Esihistoriallinen aikaKivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudankeksimisen seurauksena

3. KeskiaikaRistiretket ja Suomen liittäminen osaksi Ruotsia

4. Uusi aikaSuomi Ruotsin valtakunnan osanaElämää kuninkaan alamaisena ja suurvallan osanaHelsingin perustaminenSuomalaisen kulttuurin muotoutuminenSuomen sota.

6. luokka (1,0 vvt)

TavoitteetOppilas ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin: esihistoria, historia, vanha aika,keskiaika ja uusi aika.Oppilas tunnistaa muutoksia aiheuttavia tekijöitä menneisyydessä ja nykypäivässä,esim. sodat, tiede, uskonnot, aatteet.Oppilas osaa käyttää historian perusteita ja historian kieltä.Oppilas tunnistaa Suomen ja Euroopan historian murroksia.

Sisällöt1. Ensimmäiset korkeakulttuuritMaanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutuksetihmisen elämään.

2. Eurooppalaisen sivilisaation syntyAntiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri.Antiikin heijastuminen tähän päivään.

3. KeskiaikaUskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema.

4. Uuden ajan murrosEurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: Löytöretket, renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan

158

avartuminen tieteissä.

5. Vapauden aate Ranskan vallankumouksen vaikutukset.

Oppikurssien sisältöjä ei ole sidottu vuosiluokkiin, joten oppisisällöt voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisuuden kannalta sopivassa järjestyksessä.

Lisäksi opettaja valitsee yhden seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaanesihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka.

a) Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuurib) Kaupankäynnin kehitysc) Kulttuurin kehitysd) Liikkumis- ja kujetusvälineiden kehityse) Väestössä tapahtuneet muutokset

Työtavat 5. ja 6. luokalla

Tiedon etsiminen ja erilaisten kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tulkintaEläytyvä kirjoittaminen ja draamaPari- ja ryhmätyöt, projektit ja tutkielmatOpettajan kerrontaKertomukset, tarut ja tarinatOppiaineksen integrointi kuvataiteeseen, äidinkieleen, maantietoon ja uskontoonPyritään tekemään opintokäyntejä mahdollisuuksien mukaan historiallisiin kohteisiin

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä- Osaa erottaa faktan fiktiosta.- Osaa erottaa lähteen ja siihen tehdyn tulkinnan.

Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä.- Kronologia: Oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy

nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.- Muutos ja jatkuvuus: Oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen

ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

- Syy ja seuraus: Oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisten asemaan.Hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin.

Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa - Osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman

tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta.- tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään,

miksi niin tapahtuu

7. luokka (2 vvt)

TavoitteetOppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisten elämään sekä ymmärtää ja osaa selostaa sen erojanykyisyyteen.Oppilas ymmärtää historiallisia muutoksia ja niiden syitä ja seurauksia sekä osaa järjestää niitä

159

aikajärjestykseen.Oppilas ymmärtää mikä on lähde, osaa erottaa lähteen ja tulkinnan ja tehdä itse yksinkertaisialähdetulkintoja vakioidun kysymyssarjan avulla.Oppilas osaa tuottaa ohjatusti itsenäisen historiallisen tutkielman. Oppilas tunnistaa eri aatteiden perusteet (esim. nationalismi, liberalismi, konservatismi)Tuntee 7. luokanaihealueen keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä: säädyt, sääty-yhteiskunta,valtiomuodot, teollistuminen, teollinen yhteiskunta, siirtolaisuus ja imperialismi.Sisällöt7. luokalla opiskellaan 1800-luvunja 1900-luvunalun Suomen – ja yleistä historiaa.Keskeiset aihealueet ovat:1. Maatalousyhteiskunta Suomessa 1800-luvulla2. Teollinen vallankumous3. Suomen teollistuminen 1800-luvulla4. Teknologian kehitys5. Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaanTyötavat7. luokalla opiskellaan oppiaineelle ominaisia perustaitoja, erityisesti:Lähdetehtävät: kirjeet, asiakirjat, kartat ja arjen esineet.Aikajanojen tekeminen ja tulkitseminenHistorialliset syy-vaikutussuhteetesim. käsitekarttojen avullaEläytyvä kirjoittaminen ja simulaatiot

8. luokka (2 vvt)

TavoitteetTunnistaa historiallisten tapahtumien taustalta valtioiden, eri ihmisryhmien ja aatteiden välisiä ristiriitojasekä tuntee eri valtiomuotoja ja aatteita.Osaa kuvata tapahtumia kronologisessa järjestyksessä ja arvioida niiden syy-seuraussuhteitasekäarvioida historiallisen kehityksen pohjalta tulevaisuuden vaihtoehtoja.Ymmärtää, että historiallinen lähde voi olla myös epäluotettava ja osaa arvioida lähteen luotettavuutta jatarkoitusperiä.Ymmärtää, että samasta historiallisesta tapahtumasta voidaan esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja.Osaa määritellä historiallisia käsitteitä esimerkiksi käsiteparien tai ylä-ja alakäsitteiden avulla.Osaa esittää historiallista tietoa eri esitystavoilla ja valita tilanteeseen sopivan esitystavan.Tuntee oman perheensä ja lähiympäristönsä historiaa ja osaa liittää sen osaksi laajempiakokonaisuuksia.Sisällöt8. luokalla opiskellaan historiaa vuodesta 1917 nykypäivään. Tämän lisäksi käsitellään pitkiä ajallisiakehityskaaria Euroopan ulkopuolisten alueiden historiassa ja valituissa tutkielmateemoissa.Keskeiset aihealueet ovat:1. Suomen itsenäistyminen ja sisällissota sekä Venäjän vallankumous.2. Laman ja totalitarismin kaudesta toiseen maailmansotaan.3. Kylmä sota ja sen päättyminen4. Siirtomaa-ajasta etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun. Globalisaation syitä ja vaikutuksia.5. Elinkeinorakenteen ja elämäntavan muutos 1900-luvunalusta nykypäivään.6. Valtakunnallisesti määritellyistä valinnaisista aihealueista (jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri, tasa-arvoisuudenkehitys, kulttuurin kehitys, teknologian kehitys, Euroopan hajaannuksesta senyhdistymiseen) valitaan vuosittain kullekin opetusryhmälle sopiva teema.

160

TyötavatTutkitaan erilaisia lähteitä, myös kuvaa, elokuvaa, ääntä ja suullista muistitietoa. Arvioidaan myösmonitulkintaisia ja epäluotettavia lähteitä.Historiallisten ja yhteiskunnallisten käsitteiden määrittelyä esimerkiksi käsitekarttojen avulla.Historiallisen tiedon ilmaiseminen erilaisin keinoin; tekemällä erilaisia kirjoitettuja tekstejä, suullisiaesityksiä, kuvia, karttoja, aikajanoja ja kaavioita ym.Itsenäisesti suunnitellun, omaan tiedonhankintaan perustuvan pienen tutkielman laatiminen

ARVIOINTIOppimisprosessissa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, tietoja ja taitoja sekä osallistumista ja oma-aloitteisuutta.Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset.Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä jakäyttää historiallista tietoa

HISTORIAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Tiedon hankkiminen menneisyydestäOppilas· osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä· pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.Historian ilmiöiden ymmärtäminenOppilas· kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.· osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.· osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.Historiallisen tiedon käyttäminenOppilas· pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologianavulla saamaansa informaatiota· pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioistaosaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niidenseurauksia.Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOppilasymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useitavaihtoehtojaymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

9.2.12. Yhteiskuntaoppi 3 vvt (0+0+3)

Yhteiskuntaoppi on oppiaine, jossa opiskellaan perustietoja yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä opitaan hankkimaan niistä itsenäisesti tietoa.

Oppiaineen tavoitteena on myös antaa oppilaalle talous- ja lakitietoa, jota tarvitaan oman itsenäisen elämän suunnitteluun ja hallintaan.

Yhteiskuntaoppi antaa myös valmiuksia yhteiskunnan ilmiöiden itsenäiseen tarkasteluun, oman mielipiteen muodostamiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Tavoitteena on myös tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi.

161

Yhteiskuntaoppi on oppiaine, joka perustuu oppilaiden omaan aktiivisuuteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaille ajankohtaiset ja oppilaiden itse esiin nostamat kysymykset sekä suhtaudutaan suvaitsevasti oppilaiden mielipiteisiin ja näkemyksiin.

Yhteiskuntaoppia opiskellaan kolme vuosiviikkotuntia 9. luokalla. Oppilaan päättöarvosana perustuu siis 9. luokan aikana osoitettuun oppiaineen tavoitteiden hallintaan.

Aihekokonaisuudet

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Yhteiskuntaopissa opiskellaan perustietoja yhteiskunnallisesta ja valtiollisesta vaikuttamisesta sen eri tasoilla sekä yritysten toiminnasta kansantaloudessa. Oppiaineen työtavat perustuvat oppilaiden aktiiviseen, osallistuvaan ja yritteliääseen työskentelyyn.

Viestintä ja mediataito: Yhteiskuntaopissa käytetään tiedotusvälineitä ajankohtaisena oppimateriaalina. Niitä opetellaan tarkastelemaan kriittisesti ja tunnistamaan eri viestien taustalla olevia tarkoitusperiä. Oppilaat oppivat tuntemaan eri viestimiä ja hankkimaan tietoa ajankohtaisista asioista tarkoituksenmukaisella tavalla.

Turvallisuus ja liikenne: Oikeuslaitoksen toiminta sekä turvallisuuspolitiikka kuuluvat oppiaineen sisältöihin. Oppilaille ajankohtaisia oikeudellisia ja esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään myös yhteistyössä alueen poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vuosittain erikseen sovittavalla tavalla.

9. luokka (3 vvt)

Tavoitteet

Oppilas osaa hankkia yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää tietoa sekä tarkastella sitä kriittisesti.

hän ymmärtää, että yhteiskuntaa koskeva tieto on muuttuvaa ja samasta asiasta voidaan esittää erilaisia malleja ja tulkintoja.

saa valmiuksia itsenäiseen toimimiseen kuluttajana, työntekijänä tai yrittäjänä sekä julkisten palvelujen käyttäjänä. Hän osaa myös hankkia näitä valmiuksia kehittäviä lisätietoja.

ymmärtää miten yhteiskunnalliset päätökset syntyvät ja miten ne vaikuttavat kansalaisten elämään. Hän osaa myös arvioida päätösten taustalla olevia etuja ja vaikuttimia.

on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, osaa muodostaa ja perustella mielipiteitään sekä suvaitsee ja ymmärtää omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä.

tuntee erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja osaa itse valita omat vaikutuskanavansa ja –keinonsa.

tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

Sisällöt

Yksilö, perhe ja yhteiskunta Tutustumista omiin juuriin ja oman suvun elämänvaiheisiin. Eri elämänvaiheisiin liittyvää laki- ja taloustietoa sekä tietoa julkisista hyvinvointipalveluista.

Yksityisen talouden suunnittelu. Työelämä ja työmarkkinat. Helsingin asunto- ja työmarkkinoiden sekä julkisten palveluiden erityispiirteitä.

Yritykset, kansantalous ja talouspolitiikka Yritysten toiminnan perusteet. Pankit ja rahatalouden perusteet Suhdanteet ja työllisyys. Verotus ja julkinen talous. Suomen talouselämä osana Euroopan Unionia Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Kansantalouden eri tekijöiden vaikutus yksilön talouteen.

162

Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisen erilaisia vaikutuskanavia Demokratia, vaalit ja äänestäminen. Suomen puoluejärjestelmän pääpiirteet. politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu. Turvallisuuden eri ulottuvuuksia.

Työtavat

Tiedotusvälineiden ja internetin välittämien tietojen hankintaa ja tarkastelua Erilaisiin asiakirjoihin tutustumista sekä niiden laadintaa ja käyttöä. Käsitteiden määrittelyä sekä tilastojen ja kaavioiden tulkintaa. Keskustelua ja väittelyä eri muodoissa. Omien mielipiteiden perusteltu esittäminen suullisesti ja kirjallisesti. Itsenäiseen tiedonhankintaan perustuvan tutkielman laatiminen ja esittäminen.

YHTEISKUNTAOPIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminenOppilas

kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja

niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOppilas

ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja

ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

9.2.13. Musiikki

Musiikki on osa koulun taidekasvatusta. Musiikinopiskelu on tavoitteellista työskentelyä, elämyksien kokemista ja ilmaisun vapautumista. Keskeistä on positiivisen asenteen luominen ja ylläpitäminen musiikkia kohtaan sekä myönteisen musiikillisen minäkäsityksen luominen. Musiikinopiskelun tavoitteet vaihtelevat elämyksestä tiedostamiseen, kokemuksesta ajattelun kehittämiseen ja tiedon ja taidon oppimiseen ja omaksumiseen.

Musiikkia lähestytään luonnollisena osana muuta oppilaalle tuttua kulttuuria. Musiikin opetusta integroidaan muihin oppiaineisiin, kuoroon, musiikkikerhoihin, koulussa tapahtuvaan bänditomintaan, koulun juhliin ja eri oppiaineideinja luokka-asteiden yhteisiin produktioihin. Helsinkiläiseen kulttuurielämään tutustuminen avartaa oppilaan maailmaa.

Musiikin peruselementtejä rytmiä, melodiaa, harmoniaa, sointiväriä ja muotoa opiskellaan jokaisella luokka-asteella ikäkauteen sopivilla tavoilla. Tulkinta ja dynamiikka ovat osa kaikkea musiikillista ilmaisua. Oppilas rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuunsa käyttämällä musiikin työtapoja laulua, soittoa, kuuntelua, liikkumista ja improvisointia. Musiikinteoriaa ja musiikkitietoa käsitellään työtapojen avulla, ei irrallisina kokonaisuuksina.

163

Arviointi:Kurssin alussa opettaja esittelee kurssin tavoitteet ja sisällöt mahdollisimman konkreettisesti. Oppilas miettii sanallisesti kurssin alussa omia vahvuuksiaan ja kehityshaasteitaan. Jatkuvan arvioinnin periaate toteutuu musiikissa niin, että opettaja seuraa tunti tunnilta oppilaan asennetta musiikkia kohtaan, aktiivista osallistumista yhteiseen soivaan työskentelyyn, musiikillista suoriutumista erilaisista tehtävistä ja musiikillisen osaamisen tasoa. Musiikillinen tuottaminen, sosiaalinen valmius, innostuneisuus ja yrittäminen ovat jatkuvaa arviointia ohjaavia asioita. Sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutus opetusryhmän kanssa vaikuttavat arviointiin.Loppuarviointi pohjaa opettajan antamaan jatkuvaan palautteeseen. Oppilaalla tulee olla koko kurssin ajan mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja osaamistaan. Osa elävää ja aktiivista arviointia ovat säännölliset pari- ja ryhmäläksynkuulustelut.

Kurssin lopussa oppilas arvioi omaa edistymistään ja osaamisen tasoaan sanallisen itsearvioinnin avulla. Myös opettaja antaa kurssin lopuksi sanallisen arvion oppilaan työskentelystä. Opettajan antamissa sanallisissa arvioissa painotetaan eri asioita eri luokka-asteilla. Seitsemännellä luokalla painottuvat oppilaan opiskelu- ja yhteistoimintataidot. Kahdeksannella luokalla arvioidaan oman työn suunnittelua ja ryhmätyön taitoja. Yhdeksännellä luokalla arvioidaan oppilaan edistymistä jatko-opintojen ja oppilaan omien jatko-opntotavoitteiden kannalta.

Opettaja käy kurssin lopussa oman numeroarviointinsa perusteet sekä oppilaan itsearvioinnin läpi yhdessä oppilaan kanssa. Oppilaan ja opettajan käsityksiä ja arvioita kurssilla saavutetuista tiedoista, taidoista ja oppimisprosesseista vertaillaan toisiinsa ja niiden pohjalta käydään arviointikeskustelu. Päättöarviointi sekä opettajan antama numeroarviointi kurssien lopussa kuvaavat oppilaan keskimääräistä osaamista suhteessa valtakunnalliseen taitotason mittaamiseen (viittaus kriteereihin arvosanalle 8).

Aihekokonaisuudet:Yhteistyön opetteleminen ja muiden huomioon ottaminen on osa aktiivista musiikkikasvatusta. Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta yhtyesoittotehtävissä oman osuutensa lisäksi koko soitinryhmän soivasta lopputuloksesta. Myös oman äänen ja ilmaisun etsiminen ja löytäminen ovat osa ihmisenä kasvamista.

Yhteisvastuuseen ja maailmanlaajuiseen rauhankasvatustyöhön liittyvään laulu-, soitto- ja kuuntelumateriaaliin tutustuminen kasvattaa osaltaan vastuuseen ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Suomalaisen musiikkikulttuurin sekä maailmanmusiikin eri osa-alueitten hahmottaminen ja liittäminen osaksi elävää kulttuuriperintöä tukee sekä kulttuuri-identiteetin kehittymistä että käsitystä Suomen musiikillisesta asemasta kansainvälisessä kulttuurin kentässä.

Työtavat:Musiikin keskeisimmät työtavat ovat laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, musiikkitiedon- ja musiikinteorian opiskelu sekä musiikkiliikunta.

Ihmisääneen tutustuessa harjoittelemme tervettä äänenkäyttöä käyttäen mahdollisimman tietoisesti koko ääntöelimistöämme. Kursseilla painotetaan oman äänen etsimisen ja löytämisen merkitystä ja ainutkertaisuutta. Tutustumme myös erilaisiin laulutapoihin ja vokaalimusiikin kokoonpanoihin kuunnellen ja analysoiden erilaisia äänenkäytön mahdollisuuksia. Äänenhuoltoharjoituksia tehdään pari- ja ryhmäharjoituksin. Melodiatajua kehitetään monipuolisella lauluohjelmistolla. Kursseilla läpikäytävä lauluohjelmisto sisältää erityylisä kappaleita eri aikakausilta. Ajankohtaiset laulut ovat osa ohjelmistoa. Oppitunneilla opiskellaan laulamista mikrofoniin oikealla tekniikalla.

Yhtyesoitto sisältää kitara-, basso-, rumpu-, perkussiosoittimien- ja kosketinsoitinopetusta. Oppilaan lähtötaso huomioonottaen tuetaan oppilasta yhtyesoitossa kannustaen häntä pyrkimään mahdollisimman hyvin soivaan lopputulokseen. Tarkoitus on, että soittaja kykenee seuraamaan nuoteista kappaleen rakennetta ja etenemistä sekä löytämään nuottikuvasta omalle soittimelleen kirjoitetut nuotit.

164

Yhtenä soitinopetuksen muotona käytetään ryhmätöiden ja pienryhmäsoitinopetuksen yhdistämistä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opettaja jakaa kurssin oppilaat kolmesta viiteen työskentelyryhmään. Esimerkiksi erilaisiin musiikillisiin aihekokonaisuuksiin voidaan tutustua ryhmätöitä tehden ja niiden tuloksia muulle luokalle esittäen. Oppitunnin aikana opettaja antaa yhdelle ryhmälle kerrallaan soitinopetusta muiden ryhmien paneutuessa ryhmä- tai paritöihin. Oppilas saa näin opettajalta yksilöllisempää huomiota ja tukea soitonopiskelussaan. Jokainen ryhmä tulee vuorollaan pienryhmäsoitinopetukseen oppitunnin aikana. Tunnin lopussa kappale voidaan soittaa koko luokkaorkesterin voimin. Pienryhmäsoitinopetus mahdollistaa myös sen, että isommassa ryhmässä saattaa syntyä itsenäisestui toimivia pienempiä kokoonpanoja, jotka jatkavat harjoittelua omaehtoisesti koulussa yläasteen aikana. Myös pareittain opiskelu ja opitun asian kontrolloiminen parityönä on tehokas tapa työskennellä esimerkiksi kitaran sointuotteisiin tutustuessa. Kuuntelutehtävät sekä musiikin tieto- ja teoria-aines liittyvät useimmiten soitettavien kappaleiden nuottikuvan hahmottamiseen. Kuuntelutehtävillä pyritään myös laajentamaan oppilaan musiikillista näkemystä niin, että hän osaa erottaa erilaisia musiikkityylejä toisistaan. Tunneilla toteutetaan erilaisia kuuntelutekniikoita. Erottelevan ja havainnoivan kuuntelun avulla tutustutaan musiikin eri elementteihin, kuten rytmiin, melodiaan, harmoniaan, muotoon, sointiväriin ja dynamiikkaan. Kommunikaatiota ja viestintää kehittävässä kuuntelussa käytetään kuunneltavaa musiikkia herättämään ajatuksia ja tunnetiloja. Tunnetilojen syntyminen voi olla puolestaan sysäys omaan musiikilliseen keksimiseen. Rentouttavan ja keskittyvän kuuntelun omaksuminen osaksi omaa itsehuoltoa on tärkeää.

Musiikkiliikunnan ja kehoperkussioharjoitusten avulla hahmotetaan musiikin keskeisiä osa-alueita rytmistä ja liikkeestä käsin. Musiikki ja näyttämö-kurssilla painotetaan äänenkäytön- ja näyttämöilmaisun harjoituksia sekä projektityöskentelyä. Projektityöskentely edellyttää koko ryhmältä yhteisvastuullista työskentelyä ja käytännön yksityiskohtien huomioonottamista projektin toteutumiseksi.

Mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä integroituen muiden aineiden opetussuunnitelmiin. Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus tekee myös yhteistyötä koulun kanssa. Konserttivierailut ovat mahdollisia taloudellisen tilanteen ne salliessa.

Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

Vuosiluokat 1.-2.

Keskeiset tavoitteet

Oppilas saa ohjausta musiikin perustaitojen- ja tietojen omaksumisessa. Yhteismusisointi ja muiden kuunteleminen musiikkia tehdessä tukee lapsen kokonaiskehitystä. Luovuus ja leikinomaisuus ovat tärkeässä roolissa musiikillisiin taitoihin ja tietoihin tutustuessa. Opiskelu tähtää oman musiikillisen ilmaisun löytymiseen.

Keskeiset sisällöt

Rytmi

1. luokka- tasa- ja kolmijakoinen rytmi2. luokka- harjoitellaan taputetun rytmin kirjoittamista

Melodia

1. luokka- melodian käsitteeseen tutustutaan perinteisiä lasten lauluja laulamalla2. luokka

165

- yksinkertaisten melodioiden tunnistaminen

Harmonia

1. luokka- lauluohjelmistoa kartutettaessa tutustutaan harmoniaan monipuolisesti soinnutettujen säestyksien avulla, kuunnellaan, miltä melodia kuulostaa ilman harmoniaa ja sen kanssa2. luokka - duurin ja mollin tunnistaminen

Sointiväri 1. luokka- soittimien, luokkakavereiden ja erilaisten äänilähteiden äänen tunnistamista ja keksimistä2. luokka- soitinvalikoima laajenee ja kuulohavainnot tarkentuvat

Muoto1. luokka- tunnistetaan melodiassa samanlaiset osiot, musiikkiliikunta avuksi muotojen tunnistamiseen2. luokka- AB, ABA ja kaanon

Musiikin työtavat

Laulu1. luokka- suomalaiset perinteiset lastenlaulut, juhlalaulut, lorut, kansansadut ja laululeikit muodostavat yhdessä oppilaalle vankan lauluohjelmiston.- korvakuulolta tuttujen laulujen laulaminen- laulamisen painopisteenä on luonnollisen äänenkäytön löytäminen.2. luokka- äänenkäyttö ja ohjelmisto monipuolistuu- lauletaan eri kokoonpanoissa- omia sanoituksia tuttuihin sävelmiin

Soitto1. luokka- tutustutaan rytmisoittimiin ja niiden soittotapoihin- kehosoittimet- oppilas keksii omia rytmejä- tutustutaan erilaisiin soittimiin2. luokka- rytmisoitinten monipuolinen käyttö- helppoja säestystehtäviä rytmisoittimilla- tunnistetaan ja nimetään myös muita soittimia

Kuuntelu1. luokka- tunnistetaan voimakkaita, hiljaisia, korkeita ja matalia ääniä- toistetaan rytmejä ja lauluja kuullun perusteella- oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia.- musiikkisatuja 2. luokka- kuulohavaintoja tarkennetaan, pyrkimyksenä on auttaa oppilasta kehittymään kriittiseksi ääniympäristön tarkkailijaksi- tunnistetaan ja nimetään musiikin elementtien ominaisuuksia: piano, forte, diminuendo, crescendo, hidas, nopea, kiihtyvä ja hidastuva- kuunnellaan muiden maiden musiikkia

166

- kuunnellaan lyhyitä katkelmia tunnetuista sävellyksistä

Musiikkiliikunta1. luokka- opetellaan laululeikkejä ja musiikkiliikuntaa sekä yhteispeliä ja ryhmässä toimimista2. luokka- liikutaan musiikkisatujen avulla eläytyen erilaisiin musiikkimaisemiin

Improvisoiminen1. ja 2. luokka- pienten rytmi- ja sävelaiheiden keksintää- kuunteluun liittyen liikuntaa, kuvallista ja sanallista ilmaisua jne.

Arviointi

Arvioinnin tavoitteena on musiikkia esittävän, kuuntelevan ja kuluttavan ihmisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaan musiikillisen minäkuvan kehittymisen kannalta on keskeistä, että arvioinnissa pyritään löytämään oppilaan vahvuudet musiikin elementeistä ja työtavoista. Oppilasta ohjataan arvostamaan sekä omaa että toisen musiikillista työskentelyä. Sekä soivaa lopputulosta että työskentelyprosessia tarkastellaan.Musiikkia arvioidaan havainnoimalla, sanallisella rohkaisulla ja musiikin erityisosaamisen mainitsemisella todistuksessa.

Vuosiluokat 3.-4.

Keskeiset tavoitteet

Musiikin kielen ja käsitteiden opiskelu lisääntyy omakohtaisen musisoinnin avulla. Oman melodiainstrumentin opiskelu avaa nuottikuvaa ja antaa mahdollisuuden itsenäiseen harjoittelemiseen. Oppilas oppii hallitsemaan tuottamiaan ääniä ja valitsemaan tietoisemmin käyttämiensä musiikillisten ratkaisujen tehon.

Keskeiset sisällöt

Rytmi3. luokka- opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvoja (koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ja vastaavat tauot)- rytmisoittimin säestäminen perussykkeessä ja omien rytmisten ostinatojen keksiminen4. luokka- tutustutaan tasa- ja kolmijakoisen rytmin merkintään, opitaan tahdin käsite, iskusävel ja tahtiosoitus- harjoitellaan itse keksittyjen rytmien merkitsemistä ja rytmin lukemista nuoteista - kuunnellaan eri tempoja, niiden vaihteluita sekä opitaan yleisimpiä tempomerkintöjä

Melodia3. luokka- lauletaan ja soitetaan lyhyitä melodioita korvakuulolta ja nuottikuvasta- opetellaan itse keksittyjen melodioiden merkitsemistä ja melodian lukemista nuoteista4. luokka- tunnistetaan perussävel ja harjoitellaan säveltapailuharjoituksien avulla perussäveleltä erkanemista ja sille palaamista - tunnistetaan duuri- ja mollisävyt melodiassa

Harmonia

167

3. luokka- opitaan soinnun ja sävelen ero- tunnistetaan duuri- ja molli kolmisointu - kuunnellaan pääsointujen tehoa erityisesti kannelta soitettaessa4. luokka- opitaan pienen ja suuren terssin ero

Sointiväri3. luokka- erilaisten ohjelmamusiikillisten kuuntelutehtävien aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka erilaisten soittimien sointivärit tukevat kertomuksen hahmoja4. luokka- opitaan tunnistamaan yleisimmät orkesterisoittimet sointivärin ja kuvan perusteella

Muoto3. luokka- seurataan ja toteutetaan musiikkia viitteellisten partituurien avulla4. luokka- toteutetaan soittamalla, laulamalla ja liikkumalla parillista ja kahdenpuoleista rakennetta sekä rondomuotoa

Musiikin työtavat

Laulu3. luokka- oppilas laulaa äänialaltaan laajaa ohjelmistoa- tutustutaan lasten laulukulttuurin klassikoihin4. luokka- lauletaan lyhyitä sävelmiä sekä korvakuulolta että nuoteista- ohjelmisto sisältää ikäkaudelle sopivia kotimaisia ja pohjoismaisia lauluja, sekä musiikkia kaukaisemmista kulttuureista

Soitto3. luokka- otetaan käyttöön nokkahuilu luokkasoittimena, oppilaan oma musiikillinen ilmaisu ja vastuu soivasta lopputuloksesta kasvaa- nokkahuilusta etsitään harjoittelemalla puhdasta ja kaunista ääntä, harjoittelu antaa edellytykset laadukkaaseen yhteismusisointiin- rytmi- ja melodiasoittimilla soitetaan melodioita tai rytmisesti itsenäisiä ostinatoja sekä säestetään luokkaorkesterissa - kannel säestys/harmoniasoittimena4. luokka- soitetaan lyhyitä sävelmiä korvakuulolta sekä nuoteista- opitaan dynaamisia käsitteitä ja sovelletaan niitä käytännössä erilaisissa soittotehtävissä- opiskellaan c-duuriasteikko ja soitetaan c1-c2 alueella liikkuvaa musiikkia eri sävellajeissa nokkahuilulla ja muilla luokkasoittimilla

Kuuntelu

3. luokka- kuunnellaan musiikkisatuja, ohjelmamusiikkia ja eri tunnelmiin liittyvää suomalaista ja pohjoismaista musiikkia 4. luokka- kuunnellaan erilaisille musiikillisille kokoonpanoille sävellettyä musiikkia- harjoitellaan erilaisia kuuntelemisen tapoja, kuten rentouttavaa kuuntelua, havainnoivaa kuuntelua, toiminnallista kuuntelua ja mielikuvia aktivoivaa kuuntelua- sinfoniaorkesterille sävellettyä musiikkia kuunnellessa harjoitellaan erilaisten soitinryhmien ja yksittäisten soittimien tunnistamiseksi erottelevaa kuuntelua

168

Musiikkiliikunta

3. luokka- toteutetaan musiikkia liikkumalla, etsitään musiikista dynaamisia vaihteluja, kuten kasvua ja lepoa kuvaavia kohtia4. luokka- kuvataan liikkeen muutoksilla ja intensiteetin vaihteluilla kuunnellun musiikin muotorakenteiden elävyyttä

Improvisoiminen

3.- ja 4. luokka- ennen soolon soittamista oppilaat harjoittelevat erilaisia rytmisiä kuvioita ja melodian rakentamista esimerkiksi pentatoniseen asteikkoon- oppilas saa mahdollisuuksia soittaa rytmisesti ja melodisesti improvisoiden soolon millä tahansa luokkasoittimella

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä

Oppilas

- osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun

- hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon

- osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet- hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa- osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia

musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa- tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,

kuvallisesti tai liikkeen avulla

5. luokka

Keskeiset tavoitteet

Oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan monenlaista musiikkia. Länsimaisen taidemusiikin historiaan sekä eri maanosien musiikkiin tutustuminen avartaa oppilaan musiikillista maailmankuvaa. Yhtyesoittotaidot kehittyvät ja omaa melodiasoitinta sekä laulua opitaan käyttämään keskeisenä osana yhtyesoittoa. Oppilaat saavat mahdollisuuksia osallistua luokkaorkesterin yhteisen soinnin kehittämiseen sekä musisoimalla että erilaisia musiikillisia ratkaisuja eli sovituksia kokeilemalla.

Keskeiset sisällöt

Rytmi

- oppilas syventää kompin ja svengin käsitettä tutustuen erilaisiin rumpukomppeihin ja rytmisiin ratkaisuihin, kuten synkopoituihin rytmeihin

- opitaan bändisoittimien rytmiset tehtävät tasaisen kompin aikaansaamiseksi yhtyesoitossa- opitaan soittamaan yhtyeessä bändisoittimilla rytmisesti tarkoituksenmukaisesti

kommunikoiden (akustinen kitara, sähkökitara, bassokitara, koskettimet, perkussiosoittimet ja rumpusetti)

- rumpusetin eri osien tehtävät yhden tahdin sisällä opitaan ensin erikseen ja sen jälkeen ne yhdistetään eri tahdinosia korostavaksi tasaiseksi beat-kompiksi

169

- opitaan rumpukomppia mukaileva soittotapa ja se, miten soitto pysyy kasassa perussykkeeseen tukeutumalla

Melodia

- soitetaan erilaisissa soitinyhtyeissä (akustisissa kokoonpanoissa ja bändisoitinyhtyeissä) eri sävellajeissa melodioita soolo-osuuksiin säveliä C1-D2 hyväksikäyttäen

- soitetaan muiden kirjoittamia melodioita ja kirjoitetaan muistiin itse improvisoituja melodia-aiheita

Harmonia

- opitaan soinnun vaihtumisen teho ja vaikutus melodiaan kuuntelemalla ja harjoittelemalla itse vaihtamaan bändisoittimilla sointuja melodian edetessä

- opitaan kitaralla soinnut A, D, G ja E

Sointiväri

- oppilas kuuntelee musiikin vuosisatoihin tutustuessaan sointivärien muutosta musiikin eri aikakausien vaihtuessa (integraation mahdollisuus muiden oppiaineiden kanssa)

- soundin käsite selkiytyy oman yhtyesoiton avulla, oppilas pyrkii tietoisemmin vaikuttamaan soivaan lopputulokseen

- oppilas oppii valitsemaan erilaisiin tarinallisiin äänisommitelmiin sointiväriltään sopivat soittimet (integraation mahdollisuus muiden oppiaineiden kanssa)

Muoto

- soitettavien ja laulettavien kappaleiden rakenteiden hahmottaminen nuoteista kehittyy- löydetään musiikista muotorakenteet ja osataan soveltaa niitä soitettaessa (intro, A- ja B-osat,

kertaukset, maalit, coda jne.)- kuunnellaan orkesteriteoksia ja tutustutaan klassisen musiikin eri muotorakenteisiin

Musiikin työtavat Laulu

- oppilas hallitsee terveen äänenkäytön perusteet - tutustutaan erilaisiin äänityyppeihin- tutustutaan kaksiääniseen laulamiseenSoitto

- oppilas hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen muutamalla koulusoittimilla- saa myönteisiä kokemuksia yhtyesoitosta erilaisissa soitinkokoonpanoissa- opitaan käyttämään sointutehoja I, IV ja V- soitetaan nokkahuilulla c1- d2 välillä olevia melodioita

Kuuntelu

- oppilas kehittyy edelleen erilaisten kuuntelutekniikoiden käyttäjänä - kuuntelutehtävien monipuolisuus tutustuttaa oppilaan musiikin eri lajeihin- soitonopetuksen yhteydessä käytetään kuuntelua kappaleiden muodon ja tyylin omaksumisen apuna

Musiikkiliikunta

170

musiikkiliikunnan avulla syvennetään edelleen oppilaan kokemusta musiikin rytmistä ja muodosta laululeikkejä ja body percussion-harjoituksia yhdistämällä sekä erilaisia improvisaatiotehtäviä käyttämällä

Improvisaatio - äänen ja kuvan suhteeseen tutustutaan improvisaatioharjoitusten avulla- oppilaat hakevat oman keksimisen kautta ratkaisuja tarinan etenemiseksi äänimaiseman ja kuvan avulla

Arviointi

Musiikissa, kuten muissakin taito- ja taideaineissa on jatkuvan arvioinnin periaate. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä aktiivisuus ja paneutuminen annettuihin tehtäviin että edistyminen laulu-, soitto ja teoriataidoissa. Oppilasta arvioidaan sekä havainnoimalla että laulu-, soitto- ja teoriakokeiden avulla.

6. luokan kuntakohtainen opetussuunnitelma

Tavoitteet

Laulu:

Oppilas- hallitsee terveen äänenkäytön- tutustuu kaksiääniseen laulamiseen- käyttää ääntään rohkeasti ja monipuolisesti myös omien musiikillisten ideoiden toteuttamiseen

Soitto: Oppilas- saa myönteisiä kokemuksia yhteissoitosta - hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen jollakin soittimella- harjoittelee soittamista niin keho-, rytmi., melodia kuin sointusoittimillakin- saa kokemuksia omien musiikillisten ideoiden toteuttamisesta- tutustuu bändisoittimiin

Kuuntelu: Oppilas

- oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan monenlaista musiikkia keskittyneesti- ymmärtää kuulonhuollon merkityksen ja hiljaisuuden tarpeen- osaa suhtautua kriittisesti jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin

Teoria: Oppilas

- hallitsee nuottien aika-arvot 1/16- osanuotista kokonuottiin- osaa c-duuri ja a-molliasteikot- ymmärtää korotus, alennus ja palautusmerkkien vaikutuksen- erottaa kuuntelemalla duurin ja mollin- tietää soinnun ja sävelen eron ja ymmärtää melodian ja harmonian käsitteet- oppii seuraamaan kappaleiden rakenneperiaatteita- tunnistaa tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin

Musiikkitieto: Oppilas

171

- tunnistaa sinfonisorkesterin soitinryhmät- tunnistaa muutamia klassisen musiikin keskeisiä säveltäjiä ja heidän teoksiaan- tutustuu klassisen musiikin keskeisiin tyylisuuntiin- tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin

6. luokan keskeiset sisällöt:

Laulu:

- monipuolista yksi- ja kaksiäänistä lauluohjelmistoa, josta osa osataan ulkoa- erilaisia äänenkäytön harjoituksia

Soitto:

- yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia ja monipuolista soitto-ohjelmistoa- omien musiikillisten ideoiden toteuttamista soiton avulla- oikeat soittoasennot ja otteet

Kuuntelu:

- erityylisten teosten havainnoivaa kuuntelua- tietoa kuulonsuojelusta- eri tavoin ihmiseen vaikuttavan musiikin kuuntelua

Teoria:

- nuottien ja taukojen aika-arvot, 1/16-1/1- c-duuri ja a-molli- ylennys-, alennus-, ja palautusmerkit- duuri- ja molli- sointu, sävel, melodia ja harmonia käsitteinä- laulujen rakenteet (kertaukset, maalit, coda jne.)

Musiikkitieto:

- sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja soittimet- keskeisiä klassisen musiikin säveltäjiä ja sävellyksiä- klassisen musiikin tärkeimmät tyylisuunnatsuomalaista kansanmusiikkia ja eri kulttuurien musiikkia

Valinnainen musiikki vuosiluokilla 3.-6.

Tavoitteet:

Valinnaisen musiikin tavoitteena on opiskella musiikkia syventäen perusopetuksessa saavutettuja tietoja ja taitoja. Yhtyeessä laulaminen ja soittaminen motivoi oppilasta työskentelemään musiikin työtavoilla niin, että lopputuloksena on esitysvalmista ja hyvää musiikkia. Itsensä ilmaiseminen musiikin avulla, sosiaalisten taitojen kehittyminen yhteistä sointia haettaessa ja musiikista saatava ilo kuuluvat valinnaisen musiikin perusarvoihin.

Sisältö:

Valinnaisaineen ryhmätunneilla soitetaan erilaisissa soitinyhtyekokoonpanoissa. Bändisoittimina luokassa käytetään erilaisia lyömäsoittimia, rumpusettiä, sähköbassoa, sähkökitaraa, syntetisaattoria ja mikkilaulua.Oppilaalla on mahdollisuus keskittyä tiiviimmin bändisoittimien harjoittelemiseen kuin tavallisella musiikintunnilla, jossa on mukana koko luokka.

172

Tunneilla soitettava ohjelmisto vaihtelee pop / rock-musiikista suomalaiseen laulelmaan ja lastenlaulun klassikoihin sekä etnomusiikkiin. Oppilaan ikätaso otetaan huomioon soitettavaa ohjelmistoa suunniteltaessa.

Työtavat:

Soittaminen, laulaminen ja musiikin kuunteleminen ovat valinnaisen musiikin pääasialliset työtavat. Yhteistyötä integroiden muihin aineisiin, kuten liikuntaan (musiikkia, musiikkiliikuntaa ja tanssia integroiden) tehdään mahdollisuuksien mukaan.

Arvionti:

Valinnaisen musiikin opintokokonaisuudesta ei tule numeroarvosanaa vaan se arvioidaan hyväksytysti / hylätysti suoritetuksi.

7. luokka, kaikille yhteinen musiikki

Tavoitteet

Seitsemännellä luokalla on kaikille yhteistä musiikinopetusta yhden kurssin verran. Laulu- ja yhtyesoittotaitojen vahvistaminen on keskeistä opetuksessa. Tarkoituksena on opiskella sellainen perustekniikka yhtyesoitossa, että oppilas kykenee osallistumaan yhtyesoittoon rytmi-, melodia- tai sointusoitinta soittamalla. Kurssilla käsitellään monipuolisesti musiikin keskeisiä elementtejä (rytmiä, melodiaa, harmoniaa, sointiväriä, muotoa ja dynamiikkaa) kaikilla musiikin työtavoilla ala-asteella saavutettuja tietoja ja taitoja vahvistaen. Työskentely musiikintunneilla tähtää positiivisen asenteen säilymiseen musiikkia kohtaan. Tavoitteena on kehittää kykyä tunnistaa erilaisia musiikin lajeja, tyylikausia ja käsitteitä sekä herättää kiinnostusta erilaisten musiikkikulttuureiden kriittiseen havainnointiin.

Sisällöt

Kerrataan rock- ja popmusiikin keskeiset soittimet. Käydään jokaisella oppitunnilla läpi erityylisiä yhtyesoittokappaleita bändisoittimia käyttäen.Keskeisiä aiheita kurssilla ovat suomalainen musiikkikulttuuri, kansanmusiikki ja musiikinalan ammatit. Sinfoniaorkesterin soitinryhmien kokoonpanoihin, partituurin käsitteeseen ja kapellimestarin työhön perehdytään kuuntelemalla ja nuottikuvaan tutustumalla. Suomalaisten musiikintekijöiden suhdetta kansalliseen musiikki-identiteettiin ja kansainväliseen musiikkimaailmaan havainnoidaan kuuntelemalla ja ajankohtaisia musiikkielämän tapahtumia seuraamalla. Taidemusiikin tuntemusta vahvistetaan liittäen esimerkit historialliseen ja kulttuuriseen kenttään mahdollisimman konkreettisesti.Maailmanmusiikin käsitteeseen ja pääsuuntauksiin sekä populaarimusiikin varhaisvaiheisiin tutustutaan. Bluesin synty ja rakenne käydään kurssilla soittaen ja kuunnellen läpi.Ihmisääni, äänenmurros ja äänen- ja kuulonhuolto käsitellään esimerkein ja omakohtaisin harjoituksin

7.-9. luokkien valinnaiset opinnot

Bändisoittokurssi (1 ja 1+1 vvt)

Tavoitteet:Bändisoittokurssin laajuus on kolme vuosiviikkotuntia, joista yksi opiskellaan seitsemännellä luokalla, toinen kahdeksannella luokalla ja kolmas yhdeksännellä luokalla. Kurssien tavoitteena on, että kurssin valinneiden oppilaiden kesken muodostuu soitinyhtye tai soitinyhtyeitä, joissa on mahdollista kehittyä soittajana koko yläasteen ajan. Kurssien tarkoitus on kehittää oppilaan kykyä ottaa vastuuta soivasta lopputuloksesta sekä itsenäisesti että koko yhtyeen kanssa. Oman ja koko soitinyhtyeen soiton arvioiminen ja kehittäminen oikeaan suuntaan antaa oppilaalle myös tapoja käsitellä ja arvioida ammattilaisten tuottamaa musiikkia.

173

Sisällöt:Bändit laativat yhdessä opettajan kanssa jokaisen kurssin alussa ohjelmiston, jonka he pyrkivät saamaan esityskuntoon kurssin loppuun mennessä. Soittotehtävien tyyli ja vaikeusaste vaihtelevat oppilaiden soittotaitojen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan suuresti. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti ohjelmiston valintaan ja soittomateriaalin etsimiseen tai omaan tuottamiseen. Oppilaat analysoivat musiikkia erilaisista äänilähteistä ja opettelevat komppilapun lukemista ja kappaleiden rakenteiden löytämistä kuullusta musiikista. Tarkoituksena on saada aikaan yhtyeitä, jotka kykenevät kuuntelemaan sekä omaa että muiden soittoa analyyttisesti ja kriittisesti. Harjoittelussa pyritään viimeisteltyyn soivaan lopputulokseen.

8.-9. luokkien valinnaiset opinnot

Musiikki ja minä (2+2 vvt)

Tavoitteet:Musiikki ja minä- opintojakson laajuus on neljä vuosiviikkotunti, joista ensimmäiset kaksi opiskellaan kahdeksannella luokalla ja toiset kaksi yhdeksännellä luokalla. Kurssin tarkoitus on antaa oppilaalle mahdollisuus kehittää musiikillisia taitojaan ja tietojaan läpi koko yläasteen. Rytmi, melodia- ja harmoniasoittimien soittaminen, joka pohjaa seitsemännen luokan yhteisen musiikinopetuksen perustaitoihin jatkuu tällä kurssilla. Yhtyesoiton ja laulamisen harjoittelu antaa käsityksen kevyen musiikin harrastamisesta. Kurssilla tuetaan oppilasta seuraamaan ja arvioimaan musiikkikulttuuria myös siihen itse aktiivisesti osallistuen. Yhdeksännen luokan kurssilla on mahdollista suunnitella ja toteuttaa projekti.

Sisällöt:Yhtyesoitto- ja lauluohjelmiston painopiste on populaari- ja rockmusiikissa painottaen monipuolisesti sen eri kausia ja tyylejä.Kahdeksannen luokan musiikkitieto käsittää pop- ja rockmusiikin historian ja kehityksen opiskelua sekä tutustumista näyttämömusiikin eri lajityyppeihin. Yhdeksännen luokan musiikkitieto painottuu jazzmusiikin historiaan ja kehitykseen kohti nykyhetkeä. Länsimaisen taidemusiikin vaiheita kerrataan sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla aktiivista kuuntelua painottaen. Erilaisten kulttuuristen ja historiallisten tapahtumien yhteisvaikutus musiikillisten suuntauksien synnylle on tarkastelun kohteena kaikkiin aikakausiin ja musiikkityyleihin tutustuessa.

8. luokan välys (1 vvt)

Musiikki ja näyttämö

Tavoitteet:Musiikki ja näyttämö-opintojakson laajuus on yksi vuosiviikkotunti kahdeksannella luokalla. Opintojakson tavoitteena on syventää oppilaan tietoja, taitoja ja kokemuksia näyttämömusiikista käytännön projektityöskentelyn ja näyttämömusiikin lajityyppien sekä musiikillisen itseilmaisun opiskelun avulla. Työskentelyssä korostuu prosessin merkitys. Eheytettyn opetus on mahdollista minkä tahansa oppiaineen kanssa projektin luonteesta riippuen.

Sisällöt:Kurssin alussa tehdään lyhyitä harjoitelmia eri näyttämömusiikin lajien parissa. Verrataan eri näyttämömusiikin lajityyppien, kuten musiikkivideoiden, elokuvamusiikin, musikaalin, operetin ja oopperan tehokeinoja. Näyttämömusiikin narratiivisuus antaa mahdollisuuden perehtyä laulunsanojen ja näyttämömusiikin eri lajityyppien käsikirjoitusten taustalla oleviin tarinoihin ja kertomuksiin. Kurssilla etsitään tarinoita musiikista ja luodaan musiikkia tarinoihin. Erilaiset itseilmaisu- ja äänenkäytön harjoitukset tähtäävät oppilaan vapaaseen ja ilmaisuvoimaiseen esiintymiseen.

Oppilaat valitsevat yhdessä opettajan kanssa kurssin alussa projektin, joka toteutetaan kurssin aikana. Projekti voi edustaa mitä tahansa näyttämömusiikin lajityypeistä. Työskentelyssä edetään oppilaiden musiikillisten ja ilmaisullisten taitojen mukaan tarkoituksena tuottaa positiivisia elämyksiänäyttämömusiikin parissa. Laulaminen, soittaminen, säveltäminen, sovittaminen,

174

käsikirjoittaminen, ohjaaminen, lavastaminen, tuottaminen ja projektin dokumentoiminen ovat mahdollisia syventymiskohteita kurssin edetessä. Mahdollisuus tehdä yhteistyötä Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskuksen kanssa antaa lisäulottuvuuksia varsinkin projektin dokumentoimiselle.

MUSIIKIN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas

osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy

osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja

ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

9.2.14. Kuvataide

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman ja hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle.Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmaratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja.Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työtavan. Kuvataidetta integroidaan muihin oppiaineisiin, koulun juhliin, tiedotteisiin ja eri luokka-asteiden yhteisiin produktioihin.

Tavoitteet

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on saada paljon hienomotorista harjoitusta ja kokemuksia erilaisista työvälineistä ja materiaaleista sekä niiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Työskentelyä ohjaa leikinomaisuus ja luovuus. Keskeisenä tavoitteena on löytää ilmaisun ja tekemisen ilo.

Keskeiset sisällöt

1. LUOKKA

Piirtäminen, maalaaminen, rakentelu ja muovailu eri välineillä ja materiaaleillaKuvalliset muuntujat: viiva, väri, muoto, valo ja varjo, tila, liikeKuvan sommitteluKuvailmaisun aihepiireinä luonto, kulttuuri, esineet, tarinat, mielikuvat, kirjainTurvallinen välineiden käyttö.Eri ilmaisutekniikkoihin tutustuminen.Persoonalliseen kuvailmaisuun rohkaiseminen. Kuvien tarkastelu ja niiden sisällön pohtiminen.Omien ja toisten töiden arvostaminen.Omien jälkien siivoaminen työskentelyn päätteeksi.Taiteilijan ja muotoilijan työTaidemuseoiden tehtävä

175

2. LUOKKA

Piirtäminen, maalaaminen, rakentelu ja muovailu eri välineillä ja materiaaleillaKuvalliset muuntujat: viiva, väri, muoto, valo ja varjo, tila, liikeVärinkäyttö kuvailmaisussa.SymmetriaKuvailmaisun aihepiireinä luonto, kulttuuri, esineet, tarinat, mielikuvatKuvailmaisun materiaalien ja välineiden sekä niiden ominaisuuksien tutkiminenYksinkertaiset grafiikan painomenetelmätValokuvauksen ja tietotekniikan välineet kuvailmaisussaKuvien tarkastelu ja niiden sisällön pohtiminenOman työskentelyprosessin arviointiMedian kriittinen pohtiminen (televisio, elokuvat, tietokonepelit)Kansainvälisyys kuvailmaisussa (myytit, kuvat, esineet)

ARVIOINTI

Kuvataiteen arvioinnin keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan minäkuvan kehittymistä ja hyvien työskentelytottumusten omaksumista. Opetuksessa käytetään erilaisia arviointitapoja. Oppilasta ohjataan arvostamaan sekä omia että toisten töitä ja nauttimaan kuvien katselemisesta ja tulkitsemisesta. Töitä arvioidaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Arvioinnissa arvostetaan persoonallista ja luovaa työn tulosta sekä kiinnitetään huomiota tekniikan hallintaan. Sekä työskentelyprosessia että työn tulosta tarkastellaan. .

3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas osaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja tutustuu erilaisiin piirustuksen, maalaamisen, muovailun ja grafiikan keinoihin osaa ilmaista mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisessa muodossa käyttää työskentelyssään kokonaista kuvataiteen työprosessia (suunnittelu, luonnostelu,

toteuttaminen ja itsearviointi)

3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT kollaasi välivärit sommittelun keinot: yksinkertainen painotyö yksinkertainen savityö havaintoon perustuva piirtäminen, maalaaminen ja muovailu

4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas osaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja tutustuu erilaisiin piirustuksen, maalaamisen, muovailun ja grafiikan keinoihin osaa ilmaista mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisessa muodossa käyttää työskentelyssään kokonaista kuvataiteen työprosessia (suunnittelu, luonnostelu,

toteuttaminen ja itsearviointi)

4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT vastaväriparit sommittelun keinot: liike

176

yksinkertainen painotyö yksinkertainen savityö havaintoon perustuva piirtäminen ja maalaaminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ:

Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa

havaintojaan kuviksi osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää

luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa sommittelun perusteita osaa taltioida työskentelyprosessiaan (suunnittelu, toteutus ja itsearviointi)

Taiteen tuntemus ja kulttuurin osaaminen

3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas: tutustuu taidehistoriaa käsitteleviin teoksiin ja taiteilijoihin eri tietolähteitä käyttäen tutustuu taiteilijan työhön tutustuu omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvalliseen ilmaisuun

3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT taidekuvien tarkastelua museo- ja näyttelykäynnit oppilastöiden näytteille asettaminen ja tarkastelu

4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas: tutustuu taidehistoriaa käsitteleviin teoksiin ja taiteilijoihin eri tietolähteitä käyttäen tutustuu taiteilijan työhön tutustuu omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvalliseen ilmaisuun

4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT taidekuvien tarkastelua museo- ja näyttelykäynnit oppilastöiden näytteille asettaminen ja tarkastelu

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ:

Oppilas osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia

taidemieltymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen käsitteitä tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten

taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä sekä omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

3. LUOKAN TAVOITTEET

Oppilas tutustuu lähiympäristöön ja sen rakennuksiin tuntee muotoilun alkeita tutustuu kolmiulotteiseen rakenteluun tutustuu kansanomaiseen suomalaiseen rakennusperinteeseen

177

3. LUOKAN SISÄLLÖT pienten esineiden, pienoismallien ja rakennusten suunnittelu ja valmistaminen

4. LUOKAN TAVOITTEET

Oppilas tutustuu lähiympäristöön ja sen rakennuksiin tuntee muotoilun alkeita tutustuu kolmiulotteiseen rakenteluun tutustuu kansanomaiseen suomalaiseen rakennusperinteeseen

4. LUOKAN SISÄLLÖT keskustellaan lähiympäristön esteettisistä arvoista pienoismallien, rakennusten suunnittelua ja valmistus kartta

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tuntee suunnittelun ja muotoilun perusteita osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa

Media ja kuvaviestintä

3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas ymmärtää kuvallisessa viestinnässä todellisen ja kuvitteellisen maailman erot ymmärtää liikkuvan kuvan periaatteen osaa käyttää kameraa ymmärtää lähikuvan ja yleiskuvan eron

3. LUOKAN SISÄLLÖT tarinasta kuvaksi mainos liikenne- ja opastemerkit yksinkertainen plärä

4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas ymmärtää kuvallisessa viestinnässä todellisen ja kuvitteellisen maailman erot ymmärtää liikkuvan kuvan periaatteen osaa käyttää kameraa ymmärtää lähikuvan ja yleiskuvan eron

4. LUOKAN SISÄLLÖT tarkastellaan kriittisesti erilaisia visuaalisia viestejä juliste kameran toimintaperiaatteeseen tutustuminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas saa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näköantojaan

178

osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän keinoja

Kuvailmaisu ja kuvallinen viestintä

5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas käyttää erilaisia välineitä, materiaaleja ja tekniikoita tarkoituksenmukaisesti laajentaa käsitystään kuvataiteesta

5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT kohopaino valööri, valo ja varjo sommittelun keinot: muoto, väri, tila ihmisen mittasuhteet keramiikan alkeita tutustutaan kuvanveistoon havaintoon perustuva piirtäminen, maalaaminen ja muotoilu (esim. asetelma, muotokuva)

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen

5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas tutustuu taiteen historian ja nykytaiteen keskeisiin piirteisiin oppii arvostamaan oman kulttuurinsa ja lähiympäristönsä taidetta

5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

museon perusnäyttely, julkisiin veistoksiin tutustuminen joko paikan päällä tai eri tietolähteitä käyttäen omien ja toisten töiden tarkastelu ja arviointi taidekuvien tarkastelu eri tietolähteitä käyttäen

Media- ja kuvaviestintä

5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas ymmärtää median merkityksen tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä

5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT kuvakoot ja kuvakulmat sarjakuva liikkuvaan kuvaan tutustuminen digi- tai videokameran käytön harjoittelu

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas tutustuu esineen elin- ja kehityskaareen tutustuu tuotesuunnittelun eri vaiheisiin pääpiirteittäin tuntee tunnetuimpia rakennuksia Helsingin keskustasta opettelee havainnoimaan taidetta ympäristössä

179

5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT esineiden tarkastelua ja niiden elin- ja kehityskaareen tutustuminen pakkausten ja etikettien suunnittelua arkkitehtonisten kohteiden tarkastelua tilataideteoksen suunnittelua

6.luokan keskeiset tavoitteet

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu- oppilas osaa itsenäisesti valita sopivimmat välineet, materiaalit ja tekniikat työhönsä sekä käyttää niitä

monipuolisesti - oppilas käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja osaa

arvioida ja arvostaa niiden käyttöä - syvennetään kuvataiteen käsitteitä ja menetelmiä kuten värioppi, sommittelu, grafiikka ja perspektiivi

sekä harjoitellaan kuvan rakentamisen keinoja- Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta. - osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista.- osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa.- tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas- osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon

esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat.- pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä- tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustasta ja kykenee löytämään niistä tietyn

aikakauden tai tyylin erityispiirteitä- oppii hahmottamaan kestävän kehityksen suunnittelun lähtökohtana sekä tutustuu esineisiin, jotka

kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi- tutustuu tuotteen elin- ja kehityskaareen - osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyvät ideoitaan pienoismallin avulla

Arkkitehtuuri

Kuvaviestintä ja mediakasvatus

Oppilas- oppii käyttämään ohjatusti eri kuvaviestinnän välineitä- tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä ja oppii tarkastelemaan niitä kriittisesti- tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen

180

Työtavat:- toiminnalliset työtavat- retket, opintokäynnit- työskentely itsenäisesti ja ryhmässä- luova ongelmanratkaisu- tutkiva oppiminen- opetuskeskustelu- kuvallinen ilmaisu sekä kokonaisvaltainen ilmaisu - tarkka havainnointi

Arviointi 6. luokan päättyessä:

Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja mediasta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot.

Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämiseen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi.

Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksumiseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.

Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan. Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan.

Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta, tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kulttuureista. Arvioinnin kohteena on myös oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä ja keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta.

Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä ja Helsingin arkkitehtuurista sekä kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta. Arvioinnin kohteena ovat myös oppilaan kyvyt kuvata ja rakentaa tilaa, hahmottaa kolmiulotteista muotoa ja käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään.

Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digitaaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen sekä oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista viesteistä.

Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkirjat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan.

Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – välineitä.

TYÖTAVAT: Kuvataiteen opiskelussa painottuu yksilöllinen työskentelytapa. Ryhmätyötä voidaan tehdä joidenkin aiheiden kohdalla. Oppilaiden töitä asetetaan näytteille esim. luokassa työskentelyn jälkeen ja niitä tarkastellaan ja arvioidaan yhdessä oppilaiden kanssa. Museoissa ja taidenäyttelyissä käydään mahdollisuuksien mukaan. Kuvataide integroituu helposti muihin

181

oppiaineisiin. Työskentelyä yhdessä toisten kanssa voidaan laajentaa yhteisiin produktioihin koulussa (esimerkiksi yhteiset juhlat).

Kuvataiteen vapaavalintainen oppimäärä perustuu koulun opetussuunnitelmaan syventäen sitä. Vapaavalintaisesta oppiaineesta annetaan merkintä lukuvuositodistukseen.

Kuvataidetta opiskellaan kaksi viikkotuntia seitsemännellä luokalla. Kuvataiteen päättöarvosana määräytyy siten seitsemännen luokan opintojen jälkeen valtakunnallisten arviointikriteereiden mukaisesti.

Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja ympäristössä. Oppilas saa monipuoliset valmiudet ilmaista itseään kuvin ja häntä autetaan löytämään henkilökohtainen suhde taiteeseen.

Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä taiteellista oppimista. Opetuksessa hyödynnetään laajasti tietotekniikan luovaa visuaalista käyttöä.

Opetukselle on ominaista oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus. Käsiteltävät aihepiirit kytketään oppilaalle itselleen merkityksellisiin kokemuksiin, sisältöihin ja omaan ympäristöön: asuinpaikkaan, kouluympäristöön, puistoihin ja rantoihin, sekä oppilaan kokemuksiin kuvallisen viestinnän alueella, kuten television ja elokuvan katseluun ja tietokoneen käyttöön. Opetuksessa hyödynnetään pääkaupunkiseudun monipuolista, laajaa taidetarjontaa; arkkitehtuuria sekä muuta kuvakulttuuria. Opintokäynnit ja asiantuntijavierailut kuuluvat opetuksen luonteeseen. Työprosessin tallentamisessa käytetään apuna luonnoskirjaa, johon oppilas tekee luonnoksia, harjoituksia ja muistiinpanoja sekä arvioi omia kuvallisia töitään.

Koulumme muotoilukasvatuksen painotus tukee kuvataiteen opetuksen tavoitteita erityisesti ympäristöestetiikan ja muotoilun osalta.

Kuvataide ja aihekokonaisuudet:

Erityisesti Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä ja mediataito kuuluvat kuvataideopetuksen keskeisiin aihekokonaisuuksiin. Kuvataide opettaa oppilasta tuntemaan ja ilmaisemaan itseään. Kielestä riippumaton visuaalinen ilmaisu on uusi keino kasvattaa kansainvälisyyteen ja omaa, toisten kulttuuria kunnioittavan kulttuuri-identiteetin muovautumiseen. Kuvataide edistää viestinnän ja median yhä lisääntyvän visuaalistumisen ymmärtämistä.

Kasvu ihmisyyteen: Kuvataiteen opetuksen tavoitteet tukevat oppilaat oman minuuden kehittymistä tehokkaimmin silloin, kun opetuksen lähtökohtana ovat nuoren omat havainnot, ajatukset ja tunteet. Tekemällä oppiminen, vastuullinen työskentely ja annettujen tehtävien pohdinta yhdessä tukevat kasvua ihmisyyteen.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilaan kulttuuri-identiteetin kehitystä tuetaan kuvataiteen opetuksessa silloin, kun tarkastelun kohteena ovat luonnonympäristöt, taideteokset, arkkitehtuuri tai esineet eri aikakausilta tai eri kulttuureista. Ilmiöitä tarkastellaan edeten oppilaan kokemuspiiristä käsin hänelle läheisistä asioista kohti laajempia kokonaisuuksia. Nykytaide rikkoo rajoja ja hämmentää kulttuuri-identiteetin määritelmää, jolloin taiteen tulkinnan harjoitukset auttavat ymmärtämään aihekokonaisuuden eri näkökulmia. Kuvakieli on kansainvälistä, vain kuvien tulkinta kulttuuriin sidottua.

Viestintä ja mediataito: Uuden opetussuunnitelman perusteissa kuvataiteessa korostuvat media ja kuvaviestintä kaikilla luokka-asteilla. Opetuksessa tarkastelun kohteena ovat kuvakerronta ja sen keinot eri yhteyksissä, eri tekniikoin toteutettuna. Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia sekä toimia viestijänä että viestien vastaanottajana sekä niiden kriittisenä tulkitsijana.

182

Kuvataiteen 7. luokan tavoitteet

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas- oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia - löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot- oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas - oppii hyödyntämään Helsingin taidetarjontaa- tutustuu moderniin taiteeseen ja nykytaiteen eri ilmiöihin - tutustuu joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa - osaa hyödyntää internetin mahdollisuuksia- oppii arvioimaan ja analysoimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvaa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas - tutustuu lähialueen ja Helsingin keskustan arkkitehtuuriin, sen tyylipiirteisiin ja perinteisiin- havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä- lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta- tutustuu esinemaailmaan omakohtaisen kokemuksen kautta- dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta

Media ja kuvaviestintäOppilas- tutustuu kuvallisen viestinnän, keskeisiin keinoihin- tutustuu yhteen elokuvaan tarkemmin, oppii animaation alkeet- tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien

käsittelyssä

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas- kertaa ja kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti- tutustuu tila- ja käsitetaiteeseen- hyödyntää väri-ilmaisun keinot ja valöörien vuorovaikutuksen sekä käyttää sommittelun

elementtejä- pyrkii havaintoon perustuvaan ilmaisuun - käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään- dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset- perustelee omat valintansa ja tavoitteensa

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas- käy Helsingin taidemuseossa ja/tai galleriassa, ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien

museoiden sijainnin - käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia - analysoi taidekuvaa, perustelee tulkintojaan

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas- tutustuu Helsingin arkkitehtuurin tyylipiirteisiin ja kaupunkikuvan muutoksiin - syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta- lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttämällä - luo suhteen tilaan ja arkkitehtuuriin pienoismallien rakentelun avulla- tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla

183

Media ja kuvaviestintäOppilas- käyttää digitaalista- ja/tai videokameraa - tarkastelee tarkemmin yhtä elokuvaa eri näkökulmista- esittää oman tarinan jollakin kuvakerronnan keinolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva)- tutustuu digitaaliseen kuvankäsittelyyn

Työtavat

- Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja, koetaan itse taiteellisen työskentelyn eri vaiheet, vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen.

- Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja ratkaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin. Opettaja johdattelee oppilaat itse-näiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin.

- Näyttely- ja museokäynnit

Arvioinnista:

Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja mediasta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot.

Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämiseen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja sanallinen työskentely, kotitehtävien suorittaminen ja oman toiminnan arviointi.

Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksumiseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.

Kuvataiteen valinnaiset opinnot

7. luokka, 1 vvt

KuvisEkstra

Tavoitteet

Työskentelyn painopiste on oppilaan kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun sekä kulttuurisen osaamisen kehittämisessä.

Oppilas- työskentelee ryhmän kanssa yhdessä valittuun teemaan liittyvien tehtävien parissa

syventäen yhteisissä opinnoissa saamiaan tietoja ja taitoja- harjoittelee luovaa ongelmaratkaisua ja idealleen sopivimman toteutustavan valintaa- osallistuu kurssitöistä kootun näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen- vahvistaa niitä kuvallisia ilmaisukeinoja, jotka hän kokee itselleen mieleisimmiksi- kokeilee jotain itselleen uutta tekniikkaa ja ilmaisutapaa

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas

- työskentelee eri tekniikoin ja materiaalein pitkäjänteisesti, tietojaan ja taitojaan luovasti yhdistellen

- perustelee omat valintansa ja tavoitteensa sekä arvioi työskentelyään ja tekemiään harjoitustöitä

- käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään

184

Kulttuurinen osaaminenOppilas

- tutustuu taiteilijan työhön - osallistuu oppilastöiden näyttelyn toteuttamiseen

Kuvataide 1+1 Valokuva/Elokuva

Yhteiset tavoitteet

Kurssikokonaisuuden tavoitteiden painopiste on oppilaan kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun kehittämisessä sekä media- ja kuvaviestinnän taitojen ja tietojen syventämisessä.

Kahdeksannen luokan Valokuvauskurssin tavoitteet

Oppilas- tutustuu pimiötyöskentelyn alkeisiin- oppii luokittelemaan eri kameratyypit- oppii käyttämään erilaisia kameroita- harjoittelee harkittua, teknisesti ja ilmaisullisesti tavoitteellista kuvaamista- kehittää kuvamanipuloinnin taitojaan tietokonetyöskentelyn avulla- tutustuu valokuvauksen historian pääpiirteisiin- työskentelee yksin ja yhteistoiminnallisesti- tutustuu joidenkin merkittävien valokuvataiteilijoiden tuotantoon- harjoittelee valokuvan analysointia - tutustuu valokuvan eri käyttötarkoituksiin

Sisällöt

Oppilas- kokeilee pimiötyöskentely fotogrammeja tehden- tutkii ja kokeilee eri kameratyyppejä- valokuvaa tavoitteellisesti - käsittelee ottamiaan kuvia tietokoneella- tutustuu valokuvauksen historiaan eri lähdeaineistoja käyttäen- käy valokuvanäyttelyssä ja tutustuu Valokuvataiteen museon tarjontaan- analysoi valokuvia ja perehtyy niiden eri käyttötarkoituksiin- perustelee omat valintansa ja tavoitteensa

Yhdeksännen luokan Elokuvakurssin tavoitteet

Oppilas- katsoo elokuvia, jotka toimivat keskustelun sekä kirjallisten ja kuvallisten tehtävien

virikkeenä- oppii elokuvan historian alun vaiheet pääpiirteittäin- harjoittelee elokuvan analysointia eri näkökulmista - havainnoi ja tunnistaa elokuvakerronnan keinoja- tutustuu omalle kohderyhmälleen suunnattuun ajankohtaiseen ja laadukkaaseen

elokuvatarjontaan Sisällöt

Oppilas- katsoo elokuvia ajatuksella, annettuja kysymyksiä pohtien - tutustuessaan elokuvan historiaan eri medioiden lähdeaineistoja hyödyntäen

185

- keskustelee näkemästään- tekee kuvakerronnan harjoituksia eri tekniikoin- tutustuu elokuvan ajankohtaisiin ilmiöihin

Kuvataide 2+2, Pitkä Kuvis

Tavoitteet

Kurssikokonaisuuden tavoitteena on kehittää oppilaan taitoja, tietoja, kuvallista ajattelua ja ilmaisua monipuolisesti ja pitkäjänteisesti kaikki kuvataiteen eri osa-alueet ja oppilaan yksilölliset tavoitteet huomioiden.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas

- syventää taitojaan ja tietojaan eri kuvailmaisun mahdollisuuksista- vahvistaa itselleen sopivimpien ilmaisukeinojen hallintaa- kehittää taidenäkemystään ja visuaalista havainnointia

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas

- tutkii ja harjoittelee eri teemojen käsittelyä kuvataiteessa- hyödyntää työskentelyn lähtökohtana Helsingin taidetarjontaa, myös itsenäisesti näyttelyssä

käyden- hyödyntää internetin mahdollisuudet tiedon ja virikkeiden hankinnassa- arvioi kriittisesti eri näkökulmista taide- ja käyttökuvaa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas

- tutustuu ympäristötaiteeseen ja julkisen taiteen eri mahdollisuuksiin ja ilmiöihin- tutkii Helsingin kaupunkikuvan muutosta- suunnittelee, ideoi, arvioi arkkitehtuurisia kokonaisuuksia- havainnoi tilaa eri aistein, eri tekniikoin- tutustuu esineiden käyttöön taiteessa, esim. osana installaatioita ja itsenäisinä

taideteoksina

Media ja kuvaviestintäOppilas

- tutustuu valokuvataiteeseen ja valokuvauksen kehitykseen ja mahdollisuuksiin- hyödyntää digitaalitekniikkaa kuvailmaisussaan- harjoittelee tavoitteellista ja harkittua kuvaamista sekä videokameralla että

valokuvakameralla - oppii videon editoinnin- käyttää median ajankohtaisia ilmiöitä lähtökohtana ja virikkeinä työskentelyssään

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas

- tekee erilaisia harjoitustöitä monipuolisesti eri tekniikoin - käyttää käsiteltävään teemaan liittyvää ja siitä eri lähteistä löytyvää tietoa hyödykseen

työskentelyssään- oppii esittelemään ja arvioimaan harjoitustöitään- kuvaa näkemäänsä, keskittyy havainnointiin, käden ja silmän yhteistyötä tukeviin tehtäviin- perustelee näkemyksiään ja ratkaisujaan sekä suullisesti että kirjallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas

- tekee harjoitustöitä, joiden lähtökohtana on yhdessä valitut teemat

186

- käy opintokäynneillä ja seuraa ajankohtaista taidetarjontaa Helsingissä- hankkii tietoja ja virikkeitä harjoitustöihinsä eri tiedonlähteistä, tutustuu museoiden ja

muiden taidelaitosten palveluihin mm. netissä- harjoittelee kuvan tulkintaa ohjatusti

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas

- oppii tunnistamaan ja havainnoimaan ympäristötaideteoksia ja julkisia taideteoksia sekä ideoimaan itse ympäristökysymyksiin liittyvää taidetta

- havainnoi kaupunkikuvan muutoksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä- harjoittelee arkkitehtuuriin liittyviä käsitteitä ja prosesseja omia kokonaisuuksia ideoiden ja

pienoismalleja rakentaen- oppii valmiiden esineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia taiteessa- tekee harjoitustöitä nykytaiteesta saaduin virikkein

Media ja kuvaviestintäOppilas

- valokuvaa eri kameratyypeillä, tutustuu pimiötyöskentelyn alkeisiin, saa tietoa valokuvauksen mahdollisuuksista ja kehitysvaiheista

- käsittelee kuvia digitaalisesti- tekee harjoitustöitä videokameralla ja editoi kuvaamaansa materiaalia- hyödyntää ja käsittelee eri medioista saamiaan virikkeitä työkentelyssään

DIGIKUVIS

Kuvataiteen viestinnän välys (8. luokka, 1 vvt))

Tavoitteet

Kuvataiteen media- ja kuvaviestinnän osa-aluetta käsitellään siten, että opiskelu tukee myös äidinkielen ja tietotekniikan tavoitteita. Opetuksen sisällöissä yhdistyvät kriittinen käytäntö, luova prosessi sekä kulttuurinen näkökulma.

Oppilas- oppii media- ja viestintäkasvatukseen liittyviä peruskäsitteitä ja asiasisältöjä- hyödyntää tietokonetta tiedonhankinnassa ja tiedon, virikkeiden muokkaamisessa

kuvalliseen ja kirjalliseen muotoon - kehittää taitojaan kuvata digitaalista materiaalia ja muokata ottamiaan kuvia, myös liikkuvaa

kuvaa- harjoittelee eri mediatekstien tulkintaa, luokittelua ja kriittistä arviointia- tutustuu mm. TV:n, elokuvan, sarjakuvan ja pelien kuvakieleen- käsittelee viestinnän eri kysymyksiä sekä viestijän että viestin vastaanottajan näkökulmasta- esittelee ja arvioi työtään

Sisällöt

Oppilas- oppii viestinnän peruskäsitteitä ja median määritelmiä ja luokitteluja- hankkii ohjatusti tietoa internetistä käsiteltävästä teemasta- tekee kirjallisia ja kuvallisia harjoitustöitä liittyen median eri osa-alueisiin, kuten elokuvaan,

sarjakuvaan, tv-ohjelmiin, peleihin, verkkojulkaisuihin, kotisivuihin ja mediataiteeseen.- kuvaa video- ja valokuvakameralla- editoi videokuvaa ja käsittelee ottamiaan valokuvia- tutkii, tulkitsee ja arvioi eri medioiden tekstejä ohjatusti- kertaa kuvakerronnan alkeet harjoitustehtävien avulla- toimii viestijänä sekä viestien vastaanottajana- esittelee tekemiään harjoitustöitä ja arvioi työskentelyään myös kirjallisesti

187

KUVATAITEEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä

materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja

kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia

ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä

työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja

digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta

omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen

yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

9.2.15. Käsityö

JOHDANTO

Käsityön opetus tukee oppilaan esteettistä, taidollista ja tiedollista kehittymistä sekä teknologian ymmärtämistä arkipäivän ilmiöissä. Sen tulee kehittää oppilaan hienomotoriikkaa sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Käsityöhön tutustutaan elämyksellisesti ja kannustetaan oppilasta toteuttamaan luontaista uteliaisuuttaan ja kekseliäisyyttään sekä iloitsemaan käsityötaidoista omassa elämässään. Oppilaan henkistä hyvinvointia, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan sekä kehitetään hänen kykyään arvioida omaa työskentelyään. Oppilasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä kulttuuriperinteitä. Käsityön työaiheet valitaan yleensä liittyen muiden oppiaineiden opetukseen.

Käsityö opetuksen laaja-alaisena tavoitteena on, että:

oppilaan käsityötaito kehittyy niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa oppilas kokee iloa ja tyydytystä työstään oppilaan vastuuntunto työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy oppilas oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua oppilas oppii suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti

- omiin valintoihinsa - tarjolla oleviin virikkeisiin

- tuotteisiin - palveluihin

oppilasta ohjataan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon kehitetään oppilaan luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja ja ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön

188

kulttuuriperinteeseen

YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2

Oppilas- kokee työniloa ja oppii arvostamaan ja arvioimaan omaa ja muiden työtä- oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä

sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä- harjoittelee käsityöprosessia- oppii ymmärtämään materiaalin arvon sekä ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

1. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

Oppilas- kokee työniloa- harjoittelee tarkastelemaan ja arvioimaan omaa työtään ja työskentelyään- opettelee arvostamaan saamaansa palautetta- tutustuu käsitteistöön, välineistöön ja perustekniikoihin- opettelee käyttämään oikeita työvälineitä ja tuotteeseen sopivia materiaaleja- saa mahdollisuuden suunnitella omaa työtään- harjoittelee käyttämään tuotteeseen sopivaa materiaalia taloudellisesti ja kekseliäästi

1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Käsityötehtävät valitaan oppilaan omasta kokemusmaailmasta.- harjoitellaan käyttämään erilaisia tekstiili- ja teknisentyön materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja

(esim. leikkaaminen, liimaaminen, käsinompelun alkeet, pujottelu, solmiminen, punominen, lankatyöt)

- harjoitellaan työskentelemään turvallisesti ja opetellaan käyttämään työvälineitä oikein- harjoitellaan arvioimaan omaa onnistumista ja iloitsemaan siitä- kehitetään omaa luovuuttaan

2. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEETOppilas- kokee työniloa ja iloitsee onnistumisestaan- harjoittelee tarkastelemaan ja arvioimaan omaa työtään ja työskentelyään- opettelee saamaan palautetta omasta työstään- oppii valitsemaan työhönsä sopivat materiaalit ja välineet annetuista vaihtoehdoista- opettelee lisää käsityötekniikoita - harjoittelee käyttämään oikeita käsitteitä oman työnsä esittelyssä ja arvioinnissa- harjoittelee tuotteen suunnittelemista- oppii kädentaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa- oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan

huomioiden integraatio matematiikkaan- oppii valmistamaan ja korjaamaan jonkin tuotteen

2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Käsityötehtävät valitaan oppilaan omasta kokemusmaailmasta.

189

- vahvistetaan monipuolisten käsityötehtävien avulla oppilaan kykyä kehittää ja keksiä itsenäisesti omaperäisiä ratkaisuja

- harjoitellaan oman työn esittelyä- harjoitellaan ohjatusti antamaan palautetta toisten suunnitelmista ja töistä- ohjataan oppilasta valitsemaan oikeita ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä sekä käyttämään

oikeita käsitteitä- tutustutaan mahdollisuuksien mukaan teknologian ja tietotekniikan välineisiin esim.

käsityötuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa- tutustutaan mahdollisuuksien mukaan entisajan ja nykyajan käsityöesineisiin, -välineisiin, -

materiaaleihin ja työtapoihin sekä yhteisön muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityöperinteeseen

TYÖTAVAT- yksilöllinen työ- pari- ja ryhmätyö- tutkiva ja toiminnallinen toimintatapa ja luova ongelmaratkaisu- opettajan esitys ja kerronta- mahdollisesti näyttely- ja museokäynnit

ARVIOINTI- annetaan oppilaalle jatkuvaa palautetta työprosessin aikana

omasta edistymisestään sosiaalisesta kasvustaan opiskelutaidoistaan oppimistuloksistaan

- arvioidaan valmista tuotetta ja oppilaan taitoja suunnittelussa ja eri työvaiheissa- arvioidaan tietojen ja työtekniikoiden hallintaa- arvioidaan asennoitumista, oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta arviointitavat - oppilaan itsearviointi- opettajan antama palaute- luokan muiden oppilaiden antama palaute- lukuvuositodistus

VUOSILUOKAT 3-4

Käsityön opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 3-4

perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin herättää oppilaan kriittisyys, vastuuntunto ja laatutietoisuus työskentelyssä ja

materiaalivalinnoissa auttaa oppilasta omaksumaan suunnitteluntaitoja ohjata oppilasta käyttämään käsitöissä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita

turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti kehittää oppilaan pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä ryhmässä että

itsenäisessä työssä opettaa huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä opettaa arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. tutustuu oman ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen

Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan.

190

Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä, niin että lukukaudessa opiskellaan kumpaakin ainetta puoli vuotta kuudennen luokan loppuun saakka.

Käsityön keskeisiä työtapoja vuosiluokilla 3 – 4

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta ja kiinnostuksen kohteita vastaavin aihepiirein ja projektein kokeille, tutkien ja keksien. Opetuksessa käytetään työtapoja, joissa oppilaan pitkäjänteisyys ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Työtapojen tulee tukea oppilaan kokonaispersoonallisuuden tasapuolista kehitystä.

yksilöllinen työskentely parityöskentely ryhmätyö ja yhteistoiminnalliset menetelmät tutkiva oppiminen opintokäynnit museoihin ja näyttelyt resurssien salliessa

3. luokan keskeisiä sisältöjä TN teknisen työn keskeisiin materiaaleihin (puu- ja metallituotteet) käsityövälineiden käytön harjoittelua ja kokeilua työohjeiden seurantaa ja sitä kautta erilaisten tuotteiden valmistaminen oman työskentelytilan ja välineiden huolto ja siisteys siisteyskasvatus

3. luokan keskeisiä sisältöjä TS

syvennetään oppilaan käsityöalan tietämystä ja osaamista tekstiilimateriaalien työstämisessä

pohditaan materiaalien tunnun ja värin merkitystä tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa mm. millainen materiaali lämmittää tai millainen väri on lämmin tekstiili- ja kuluttajatietoja harjoitellaan käyttämään monipuolisia kuvallisia suunnittelumenetelmiä mm. nykyaikaista

teknologiaa perehdytään tekstiilityökoneiden ja -laitteiden

turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön kehitetään monipuolisten käsityötehtävien

avulla oppilaan kykyä löytää ja keksiä myös itsenäisesti omaperäisiä ratkaisuja, joiden toimivuutta voidaan testata pienin kokeiluin tai tutkimuksin

Suunnittelun lähtökohdat valitaan oppilaankokemusmaailmasta (esim. MINÄ JA KAVERIT)

4. luokan keskeisiä sisältöjä TN

Opetuksessa keskitytään oman työn ohjattuun suunnitteluun tuotteiden valmistamiseen tarvittavien tekniikoiden harjoitteluun käsityökoneiden turvalliseen käyttöön tn – materiaalituntemisen laajentamiseen elektroniikan alkeiden ymmärtämiseen ohjatusti arvioimaan omaa ja muiden työtä säästäväiseen materiaalien käyttöön

191

huolehtimaan työvälineistä ja – ympäristöstä

4. luokan keskeisiä sisältöjä TS

Opetuksessa laajennetaan oppilaan käsityöalan tietämystä ja

osaamista tekstiilimateriaalien työstämisessä pohditaan materiaalien ominaisuuksien merkitystä

tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään kuvallisen suunnittelun lisäksi tekniikoiden

kokeiluja suunnittelun lähtökohdat valitaan oppilaan

kokemusmaailmasta (esim. KOTI) opitaan tekstiilityökoneiden ja -laitteiden

toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttötaito

vahvistetaan monipuolisten käsityötehtävien avulla oppilaan kykyä kehittää ja keksiä myös itsenäisesti omaperäisiä ratkaisuja, joiden toimivuutta testataan pienin kokeiluin tai tutkimuksin (esim. neulekokeilut)

Arviointi

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä: 4. luokan päättyessä oppilas osoittaa hyvää osaamista kun hän: osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen

tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon

ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja

tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia

KÄSITYÖN OPETUKSEN TEHTÄVÄNÄ VUOSILUOKILLA 5 - 6

syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja – taitoja niin, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa

oppilasta rohkaistaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn oppilasta ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua oppilaan yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri

oppiaineiden kanssa.

Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä puolen vuoden jaksoissa. Tämän lisäksi oppilaalla on mahdollisuus painottua käsityöopinnoissa

192

kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön valitsemalla yhden ylimääräisen vuosiviikkotunnin haluamaansa käsityö alaa.

KÄSITYÖN SISÄLLÖT VUOSILUOKILLE 5 - 6

tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa

kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista

kulttuureista perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi

soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oman työskentelyn ja sen tulosten arvostus ja arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden

yhteiseen tarkasteluun

Käsityön keskeisiä työtapoja vuosiluokilla 5 – 6 Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Opetuksessa käytetään työtapoja, joissa oppilaan pitkäjänteisyys ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Työtapojen tulee tukea oppilaan kokonaispersoonallisuuden tasapuolista kehitystä.

yksilöllinen työskentely parityöskentely ryhmätyö ja yhteistoiminnalliset menetelmät tutkiva oppiminen opintokäynnit museoihin ja näyttelyt mahdollisuuksien mukaan

5. luokan tavoitteiden yhteiset painoalueet

Oppilas osaa käsityössä tarvittavien koneiden ja työvälineiden oikean, tarkoituksenmukaisen ja

turvallisen käytön osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia osaa ohjatusti suunnitella valmistaa laadukkaita ja esteettisiä tuotteita oppii ohjattuna laatimaan tarkoituksenmukaisen työohjeen ja noudattaa sitä oppii käyttämään eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä rohkaistuu etsimää luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä

muiden kanssa harjoittelee työvälineiden huoltoa ja kunnossapitoa tutustuu suomalaiseen käsityökulttuuriin saaden ainesta omaan suunnittelutyöhönsä

5. luokan keskeisiä sisältöjä TS

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

suunnittelun lähtökohdat valitaan oppilaan kokemus-maailmasta (esim. PUKEUTUMINEN)

vaatetuksen viesti

193

muotihistoriaa tietoteknisiin sovelluksiin ja uutteen teknologiaa tutustuminen

suunnittelun apuvälineenä visuaalisen suunnitelman dokumentointi ohjatusti tutustuminen kaavoituksen periaatteisiin tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen käyttö ohjatusti

Valmistaminen

tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita,niiden oikea ja turvallinen käyttö

tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen ohjatusti

tekstiilituotteiden hoito

5. luokan keskeisiä sisältöjä TN

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Teknisen piirustuksen lukeminen, mallintaminen erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen käyttö erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä

niiden sovelluksia tutustuminen laiterakenteluun ja elektroniikkaan

Valmistaminen

Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaalien ja valmistustekniikoiden valinta ohjatusti kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto.

6. luokan tavoitteiden yhteiset painoalueet

Oppilas

ymmärtää käsityöprosessin osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja - ohjeita osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja

yhteistyössä muiden kanssa omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja kehitysmahdollisuuksistaan tutustuu soveltuvin osin muiden kansojen käsityökulttuuriin saaden ainesta omaan

suunnittelutyöhönsä pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, toimivia ja esteettisiä tuotteita

6. luokan keskeisiä sisältöjä TS Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

suunnittelun lähtökohdat valitaan oppilaan kokemusmaailmasta (esim. YMPÄRISTÖ) sisustustekstiilien viesti tekstiiliperinne tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttösuunnittelun apuvälineenä suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessisuunnittelu ohjatusti itsenäinen kaavan valinta ja käyttötaito

194

opitaan tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista käyttöä eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita,

niiden valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, niidenturvallinen oikea käyttö sekä huolto

tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti

oman työn sekä työskentelyn arviointi tekstiilituotteiden hoito ja kierrätys palautteen antaminen toiselle

6. luokan keskeisiä sisältöjä TN

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan käyttö mahdollisuuksien mukaan suunnittelussa

prosessin suunnittelu ohjatusti ja tietotekniikan käyttö suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden muotokieli erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä

Valmistaminen

Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta ja yhdistäminen ja

työstäminen suunnitellusti kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. oman työn sekä työskentelyn arviointi palautteen antaminen toiselle.

AIHEKOKONAISUUDET KÄSITYÖSSÄ

Aihekokonaisuudet on käsityön osalta huomioitu hyvin pitkälle jo oppiaineen valtakunnallisissa perusteissa. Ne ovat ikään kuin oppiaineeseen sisäänrakennettuja ja toteutuvat näin osaltaan läpäisyperiaatteella. Seuraavassa esitellään aihekokonaisuudet ja niiden pääpiirteittäinen ilmentyminen Kannelmäen ala-asteen koulun käsityön sisällöissä.

Ihmisenä kasvaminen

Oppiaineen yhtenä keskeisenä periaatteena on itsetunnon kasvu sekä työnilon tavoittaminen. Työstä saatava tyydytyksen tunne on vahva itsetunnon rakentaja

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuus toteutuu hyvin sekä ts että tn- sisällöissä sekä oppiaineen monipuolisten opetusmenetelmien keinoin mm. opintokäynnit museoihin ja näyttelyihin (suunnittelutyön pohjaksi). Aihekokonaisuuden puitteissa on luontevaa tehdä yhteistyötä esim. kuvataiteen kanssa.

Viestintä ja mediataito

195

Perusteiden oppiaineosuudessa lähdetään siitä, että tuote on viesti. Tästä näkökulmasta kaikki tuotteet mitä valmistamme viestivät ympäristölleen. Pukeutumiskoodi – ihmisen koko olemus on viestintää. Eri viestimien (lehdet, kirjat, internetsivustot jne.) käyttö mm. tiedonhankinnassa, on käsityössä arkea.

. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Käsitöissä tähän kiinnitetään huomioita esim. materiaalivalinnoissa (tuottaja > jalostus > kierrätys > hävittäminen = ELINKAARIAJATTELU). Heille selviää korjaamisen ja huoltamisen merkitys tuotteen ikään. Tuotesuunnittelussa pyritään turhan tuottamisen välttämiseen.

Turvallisuus ja liikennekasvatusKäsityössä erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen ja työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Helsingissä tarjoutuu mahdollisuuksia useisiin erilaisiin opintokäynteihin. Opintokäyntien yhteydessä kertautuvat liikennekäyttäytymiseen ja asianmukaiseen vaatetukseen liittyvät tekijät m. näkyvä vaatetus, heijastimet yms.

Ihminen ja teknologia

Käsityössä tarjoutuu luontevasti mahdollisuus pohtia ja auttaa oppilasta ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Opettaa niiden käyttöä ja käyttöikään vaikuttavia tekijöitä. Oppilas voi tutustua esineisiin jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi – millä perusteella jokin laite kestää sekä käyttöä että ajan hammasta esim. harava, vasara vrt. leipäkone, jne.

Arviointi

Oppilas saa arvosanaksi 8, kun hän:

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, toimiva ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja

niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

196

havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

Lopullinen arvosana muodostuu näiden kolmen osa-alueen tasavertaisesta painotuksesta.

Teknisen käsityön valinnainen oppimäärä 3-6 lk

Tavoitteena on harjaannuttaa oppilas työskentelemään kriittisemmin omia työskentely tottumuksiaan kohtaan ja pyrkivän vähitellen ottamaan huomioon entistä enemmän työskentelyn lopputuloksen esteettisyyteen ja toiminnallisuuteen liittyviä seikkoja.

Harjoitustöinä tehdään normaaleista viikkotunneista poikkeavia töitä, jotka ovat vaatimustasoltaan hieman korkeampia kuin tunneilla tehtävät työt.

Erityisleiman tunneille antaa myös ryhmien koostumus eri luokka-asteen oppilaista.

Tekstiilityön valinnainen oppimäärä 3.-6. lk

Valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on innostaa suunnittelemaan ja valmistamaan yksilöllisiä tuotteita omia taitoja kehittäen. Syventää tietoja ja taitoja erilaisista materiaaleista ja työtavoista. Kurssilla oppilas suunnittelee ja valmistaa persoonallisia tuotteita esim. ommellen, neuloen, huovuttaen, kirjoen tai eri tekniikoita yhdistäen. Tuotteita valmistetaan sekä valmismallien avulle että itse suunnitellen. Kurssin tarkempi sisältö suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa

7. luokka

Käsityötä oppilas opiskelee 7:lla 3 vvt (3 kurssia). Opetus toteutetaan tekstiilityönä ja teknisenä työnä. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalla on mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. 7. luokan käsityöopintojen jälkeen annetaan päättöarvosana käsityöstä.

Käsityön tärkeimpänä tehtävänä on syventää ja kartuttaa käsityön tietoja ja taitoja. Oppilasta ohjataan ymmärtämään käsityöprosessin eri vaiheiden merkitystä käsityöprosessin kokonaisuuden kannalta. Siis oppilaan tulee ymmärtää miten käsityöllinen tuote syntyy alku suunnittelusta valmistukseen ja lopulliseksi tuotteeksi.Itsenäisen suunnittelun osuus korostuu 7 luokan opinnoissa.

Käsityö ja aihekokonaisuudet:

Erityisesti Ihmisenä kasvaminen kuuluu käsityöopetuksen keskeisiin aihekokonaisuuksiin. Käsityö opettaa oppilasta tuntemaan ja ilmaisemaan itseään.

Kasvu ihmisyyteen: Tekemällä oppiminen, vastuullinen työskentely ja annettujen tehtävien pohdinta yhdessä tukevat kasvua ihmisyyteen.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys: Käsityössä perehdytään suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhön.

Ihminen ja teknologia: Käsityössä perehdytään perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin.

197

Käsityön työtapoja vuosiluokilla 7 – 9 Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Opetuksessa käytetään työtapoja, joissa oppilaan pitkäjänteisyys ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Työtapojen tulee tukea oppilaan kokonaispersoonallisuuden tasapuolista kehitystä. • yksilöllinen työskentely• parityöskentely• ryhmätyö ja yhteistoiminnalliset menetelmät • tutkiva oppiminen• opintokäynnit museoihin ja näyttelyt• mahdolliset yritysvierailut

7. luokan tavoitteet (tn/ ts)

Oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita

sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja

teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja

7. luokan sisällöt (TS)

VISUAALINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT VALITAAN OPPILAAN KOKEMUSMAAILMASTA ESIM.

TEKSTIILITAIDE TEKSTIILI- JA MUOTIHISTORIAA SOVELTUVIN OSIN KODIN TEKSTIILEJÄ JA

VAATETUSTA KOSKEVIEN AIHEPIIRIEN YHTEYDESSÄ tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä suunnitelman visuaalinen dokumentointi ja prosessin suunnittelu itsenäisesti tekstiilituotteiden kaavojen monipuolinen ja toimiva käyttö osataan tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin

VALMISTAMINEN tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta

käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja

työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

7. luokan sisällöt (TN)

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa

198

erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti

erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia

Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja

työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

VALINNAINEN KÄSITYÖ

Tekninen työ 8.-9. luokka (1+1 / 2+2 vvt)

Oppilaalla on mahdollisuus valita teknistä työtä kaksi tai neljä kurssia vuosiluokille kahdeksan ja yhdeksän. Yksi kurssi on n. 38 tuntia. Perustavoitteena on vahvistaa monipuolisesti oppilaan teknologista yleissivistystä ja taata käytettävissä olevien koneiden ja teknisten laitteiden turvallinen käyttöhallinta. Valinnaisessa teknisessä työssä oppilaalla on mahdollisuus suunnitella työskentelynsä omien harrastusten tai mielenkiinnon mukaan.

Sisällöt:

Teknisen työn opetus sisältää pääasiassa puutyötä, metallityötä, koneoppia ja sähköoppia. Lisäksi tehtävistä töistä riippuen voidaan oppiainekseen sisällyttää pieniä määriä opetusta myös muilta tekniikan alueilta (teknisen työn runkotekniikat). Työskentely on pääosin itse suunniteltujen tuotteiden valmistamista, joissa 7. luokalla opittuja asioita kerrataan ja syvennetään. Opetetaan myös vaativampia koneita, työstötapoja ja valmistustekniikoita. Työskentelyssä painottuu luovuus ja yksilöllinen suunnittelu. Suunnittelun tavoitteena on ymmärtää ihmisen ja teknologia suhde toisiinsa. Työskentelyssä pyritään myös laajempien pienryhmissä tehtävien projektitöiden valmistamiseen.

Runkotekniikat ovat 1. Suunnittelutekniikka, teknistä piirustusta ja tietokoneilla tehtävä työ- ja tuotesuunnittelu.2. Materiaali-, mittaus- ja työstötekniikka3. Metallitekniikka4. Puutekniikka5. Sähkötekniikka ja elektroniikka6. Säätö- ja ohjaustekniikka, kellotekniikka7. Rakennustekniikka8. Kone-, moottori-, kuljetus- ja liikennetekniikka9. Pienoismallitekniikka, mekatroniikka10. Syövytys-, pinnoitus- ja painotekniikka11. Korjaus- ja huoltotekniikka12. Ympäristön suojelu

Oppilas etenee kurssilla itseohjautuvasti. Oppilas saa halutessaan painottaa kurssissa mitä tahansa runkotekniikkaa. Oppilas ja opettaja laativat yhdessä kurssin sisällölliset, laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Nämä pyritään määrittelemään realistisesti käytettävissä olevan ajan, kykyjen ja materiaalitilanteen mukaan. Korostetaan myönteisen työilmapiirin tärkeyttä. Kannustetaan omaehtoiseen luovaan ajatteluun, kokeiluun ja innovatiivisiin suunnitelmiin.

Työt, tekniset piirustukset, kirjalliset raportit ja valmiiksi saadut tuotteet rekisteröidään ja huomioidaan oppilaan arvioinnissa.

199

Tekstiilityö 8.-9. luokka (1+1 / 2+2 vvt)

Oppilas voi valita tekstiilikäsityötä kaksi tai neljä kurssia vuosiluokilla kahdeksan ja yhdeksän. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan itsenäistä ja persoonallista suunnittelutaitoa sekä käsityötaitoja eri materiaalien ja tekniikoiden avulla. Oppilaalla on mahdollisuus suunnitella työskentelynsä omien harrastusten ja mielenkiinnon mukaan.

Sisällöt:

Tekstiilikäsityö oppilas syventää tietojaan ja taitojaan ompelun, lankatöiden, painannan, värjäyksen, kirjonnan, huovutuksen, tekstiili- ja kuluttajatiedon osa-alueilta. Oppilas vastaa suunnittelu- ja valmistusprosessista, hän voi halutessaan painottaa jotain tekniikkaa, kerrata perusasioita, täydentää taitojaan sekä opiskella uutta.

KÄSITYÖN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti

tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla

tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

ValmistaminenOppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä

huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,

ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,

järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdintaOppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

9.2.16. Liikunta

200

Liikuntakasvatuksen tehtävänä koulussa on pyrkiä positiivisen liikunnallisen minäkuvan rakentamiseen. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja yleisiä oppimisedellytyksiä.

Liikunnan opetuksen tulisi olla mahdollisen monipuolista ja innostavaa, joka tuottaa jokaiselle lapselle iloa. Liikunnalla pyritään innostamaan lasta omaehtoiseen liikunnallisuuteen ja harrastuneisuuteen. Tämä edellyttää yksilöllisten kehitysmahdollisuuksien huomioonottamista osana ryhmäopetusta.

Koululiikunnalla pyritään vaikuttamaan oppilaan persoonallisuuden kaikkiin osa-alueisiin; psykomotoriseen, kognitiiviseen, affektiiviseen ja eettis-sosiaaliseen kehittymiseen.

Koulussamme on mahdollisuus valita kolmannelta luokalta lähtien yksi tunti valinnaisliikuntaa viikossa. Opetuksen painotusalueena ovat palloilulajit. Vapaavalintaisella liikunnan opetuksella pyritään oppisisältöjen syventämiseen ja harrastuneisuuden lisäämiseen.

Alkuopetus

“liiku leikkien”Yhteiset tavoitteet 1-2 luokilla- oppilas kokee liikunnan ja oppimisen iloa- oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa- oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon alkeet- harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa

ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista- oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä- oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa- oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan- oppii huolehtimaan liikuntavälineistään

Keskeiset sisällöt- perusliikuntaa ja voimistelua välineillä ja telineillä- musiikkiliikuntaa, leikkiä ja pikkutansseja (esim. kansantanssit)- eri palloilulajeja sekä niiden viitepelejä- vesiliikuntaa, kuten veteen totuttautumista, vesileikkejä ja uintiharjoituksia- luontoliikuntaa- talviliikuntaa, kuten luistelu ja hiihto

Työtavat- opetetaan leikkien avulla, tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia kokea elämyksiä. Otetaan

huomioon oppilaan ikäkausi. - harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä, joiden kokoonpanoa vaihdellaan

Arviointi1-2 luokan liikunnan arviointi tapahtuu sanallisesti. Erityisosaaminen voidaan mainita kirjallisesti todistuksessa.

Sisällöt

1. lk 2. lk

Järjestäytymismuodot ja leikit- rivi, jono -piiri, ryhmäytymisharjoituksia

VOIMISTELUTelinevoimistelu - telinevoimistelutaitojen syventäminen- harjoitellaan telinevoimistelutaitoja erilaisten elämys- ja seikkailuratojen avulla- koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia

201

leikkien avulla- tutustutaan kehon eri osien hallintaanVäline- ja kuntovoimisteluVälineet: hernepussit, hyppynarut, keilat, nauhat, pallot, vanteet, huivit, taikanarut- tutustutaan eri välineisiin mielikuvien ja - lisää leikkejä eri välineilläleikkien avulla (satuvoimistelu)

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA- voimistelua rytmin mukaan eri mielikuvia - harjoitellaan pieniä kansantansseja hyväksikäyttäen loruillen ja leikkien- laulu- ja piirileikit - rentoutumisharjoitukset

PALLOILU JA MAILAPELIT- harjoitellaan erilaisia palloleikkejä sekä - viitepelit pallonkäsittelytaitoja

YLEISURHEILU- luokilla tutustutaan yleisurheilun alkeisiin -yleisurheilukenttään tutustuminen- juostaan, hypitään ja heitetään mahdollisuuksien mukaan

- perustaitojen monipuolistaminen

LUISTELU- luistelun alkeisharjoituksia - taitojen

monipuolistaminen- jääleikkejä

HIIHTOHiihdetään mahdollisuuksien mukaan.- opetellaan hiihdon alkeita kisailujen ja - tasapaino- ja koordinaatioharjoituksialeikkien avulla

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS- valokuvasuunnistus - reittisuunnistus- aisti-, elämys- ja havainnointitehtävät - retkeily, hyötyliikunta, seikkailu

- karttakäsite (esim. luokkahuoneen pienoismallin avulla, kartan vertaaminen maastoon ja oman olinpaikan määrittäminen koulun alueella)

UINTIUintiopetus järjestetään Helsingissä keskitetysti vuosiluokkien 1-5 oppilaille.

Tavoitteiden painoalueet vuosiluokittain

1.lk 2.lk- oppii motorisia perustaitoja - oppii monipuolisesti liikunnan motorisia

perustaitoja-oppi turvallisia liikuntatapoja -oppii hyvää käytöstä, reilun pelin henkeä ja

sääntöjen noudattamista-oppii noudattamaan sovittuja sääntöjä - oppii huolehtimaan liikuntavälineistään-oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisestisekä huolehtimaan puhtaudestaan

3. – 4. luokan keskeiset tavoitteet

”Liiku harjoitellen ja oppien”Oppilas kehittää lihasten hallintaa, tasapainoa, keskittymis- ja koordinaatiokykyä sekä oppii liikunnan lajitaitoja harjoitusten ja leikkien avulla. Samalla oppilas hankkii virikkeitä liikunnan

202

harrastamiseen. . Oppilas toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti liikunnan opetukseen. Oppilas osaa suhtautua realistisesti omiin taitoihinsa. Oppilas oppii noudattamaan reilun pelin sääntöjä ja kokee liikunnan ilon.Oppilas tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan.

VOIMISTELU Oppilas harjoittelee tavallisimpia perusvoimisteluliikkeitä sekä kehittää kehon hallintaa,

tasapainoa, koordinaatiokykyä ja motoriikkaa. Osa harjoittelusta tapahtuu musiikin mukaan liikkuen.

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Oppilas osaa pari- ja seuratansseja sekä oppii liikkumaan musiikin rytmissä.

PALLOILU JA MAILAPELIT Oppilas tutustuu ja harjoittelee eri lajeille tyypillisiä pallon ja -mailankäsittelytekniikoita sekä

lajikohtaisia motorisia taitoja. Oppilas soveltaa niitä peleissä ja osaa toimia joukkueen osana reilun pelin sääntöjen mukaan.

YLEISURHEILU Oppilas oppii perusteet juoksemisesta ja erilaisista hyppy- sekä heittotavoista tutustumalla

yleisimpiin yleisurheilulajeihin.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Oppilas tutustuu maastossa liikkumiseen alkeiskartan avulla ja oppii kartanluvun perusteet. Oppilas oppii arvostamaan luontoa.

HIIHTO JA LUISTELU Oppilas tutustuu perinteiseen ja vapaaseen hiihtotapaan. Oppilas oppii luistelun perustaidot ja monipuolistaa taitojaan huomioiden turvallisuuden. Talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan.

UINTI Uimaopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti

3. – 4. luokan keskeiset sisällöt

VOIMISTELU Harjoitellaan perusvoimisteluliikkeitä eri telineisiin ja välineisiin tutustuen (permanto,

ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet). Harjoitetaan myös kuntovoimistelua ja rytmiikkaa. Musiikki- ja ilmaisuliikuntaa

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Harjoitellaan laululeikkejä, koti- ja ulkomaisia kansantansseja, lastentansseja sekä pari- ja

seuratansseja.

PALLOILU JA MAILAPELIT Harjoitellaan eri lajien pallonkäsittelytekniikoita monipuolisten harjoitteiden ja viitepelien

avulla leikinomaisuus huomioiden. Lajeina jalkapallo, jääpelit, koripallo, koppipallo, käsipallo, pesäpallo ja salibandy Harjoitellaan reilun pelin sääntöjä ja joukkueena toimimista.

YLEISURHEILU Harjoitellaan monipuolisesti juoksu- ja kenttälajeja. Tutustutaan yleisurheilulajeihin lasten välineillä.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Totutellaan liikkumaan luonnossa erilaisten pelien ja leikkien avulla. Opetellaan karttamerkkejä ja etsitään rasteja koulun lähiympäristöstä kartan avulla. Harjoitellaan turvallista liikkumista lähiympäristössä parin kanssa.

203

HIIHTO JA LUISTELU Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. Kerrataan luistimien sitominen ja niiden huoltaminen. Harjoitellaan eteenpäin ja taaksepäin luistelua, jarrutuksia, monipuolisia potkuja, liukuja,

käännöksiä.

UINTI Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

TYÖTAVAT Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön

tarjoamat mahdollisuudet. Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä

Oppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksen mukaisesti ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja

yritteliäästi liikunnan opetukseen

5. luokan tavoitteet

” Liiku taitaen”Oppilas kehittää eri liikuntalajien perustaitoja ja noudattaa reilun pelin sääntöä. Oppilaan fyysinen kunto kehittyy liikuntaa harrastamalla. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan.

VOIMISTELU Oppilas oppii telinevoimistelun perusliikkeet permannolla ja muilla telineillä. Oppilas oppii liikkumaan musiikin tahdissa askelsarjoja.

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Oppilas osaa pari- ja seuratansseja sekä oppii liikkumaan musiikin rytmissä.

PALLOILU JA MAILAPELIT Oppilas oppii eri palloilulajien keskeisimmät perusteet ja säännöt.

YLEISURHEILU Oppilas oppii tavallisimmat yleisurheilulajit.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Oppilas oppii suunnistamaan kartan avulla. Oppilas harjoittelee luonnossa liikkumisen taitoja.

HIIHTO JA LUISTELU Oppilas kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. Oppilas osaa luistella. Talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan.

204

UINTI Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

5.luokan sisällötVOIMISTELU Harjoitellaan perus-, väline- ja telinevoimisteluliikkeitä sekä avustamista (hyppy, permanto,

ponnahduslauta, trampoliini, rekki, renkaat, penkki ja köydet) Voimistelua harjoitellaan myös musiikin tahdissa.

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Harjoitellaan seuratanssien askeleita sekä eri rytmeissä tapahtuvaa luovaa tanssia.

PALLOILU JA MAILAPELIT Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm. seuraavissa lajeissa:

jalkapallo, koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy, käsipallo ja jääpelit.

YLEISURHEILU Harjoitellaan monipuolisesti eri yu-lajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu,

korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto) Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista pareittain ja yksin.

HIIHTO- JA LUISTELU Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti esim.

muodostelmaluistelun ja jääpelien avulla.

UINTI Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

Työtavat Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön

tarjoamat mahdollisuudet. Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen Otetaan huomioon

sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot

6. luokan keskeiset tavoitteet

”Liiku tietäen ja taitaen”Oppilas syventää eri liikuntalajien perustaitoja ja noudattaa reilun pelin sääntöjä. Oppilas kehittää fyysistä kuntoa liikunnan harrastamisella. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan.

VOIMISTELU Oppilas hallitsee telinevoimistelun perusliikkeet ja oppii avustamaan niissä. Oppilas osaa yhdistellä permannolla ja telineillä voimisteluliikkeitä yksinkertaisiksi sarjoiksi. Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja.

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Oppilas osaa pari- ja seuratansseja sekä oppii liikkumaan musiikin rytmissä.

PALLOILU JA MAILAPELIT Oppilas oppii eri palloilulajien tekniikkaa ja pelitaitoja. Oppilas kykenee toimimaan ryhmän ja joukkueen jäsenenä sekä noudattamaan sääntöjä.

205

YLEISURHEILU Oppilas hallitsee tavallisimmat yleisurheilulajit.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Oppilas osaa suunnistaa kartan avulla. Oppilas osaa ottaa suunnan kompassin avulla ja arvioida matkoja ja etäisyyksiä luonnossa. Oppilas tietää jokamiehen oikeuksista.

HIIHTO JA LUISTELU Oppilas kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. Oppilas hallitsee vähintään eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun. Talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan.

UINTI (mahdollisuuksien mukaan) Oppilas saavuttaa uimataidon (200m, josta 50m selällään)

6. luokan keskeiset sisällöt

VOIMISTELU Harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto, ponnahduslauta, renkaat,

penkki, köydet ja trampoliini) Harjoitellaan avustamaan muita. Harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja.

TANSSI JA MUSIIKKILIIKUNTA Harjoitellaan seuratanssien askeleita sekä eri rytmeissä tapahtuvaa luovaa tanssia.

PALLOILU JA MAILAPELIT Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm seuraavissa lajeissa: jalkapallo,

koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy, käsipallo, futsal, ultimate, lippupallo ja jääpelit.

YLEISURHEILU Harjoitellaan monipuolisesti eri yu-lajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu,

korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto) Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin.

LUONTOLIIKUNTA JA SUUNNISTUS Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista.

Harjoitellaan kompassin käyttöä suunnan ottamisessa ja tehdään matkanmittausharjoituksia. Harjoitellaan jokamiehen oikeuksia.

HIIHTO- JA LUISTELU Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti eri

jääpelien avulla.

UINTI (mahdollisuuksien mukaan) Harjoitellaan perusuintilajeja (rinta-, vapaa- ja selkäuinti).

7. – 9. luokka 6 vvt (2+2+2)

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

206

Opetuksessa huomioidaan oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itseilmaisua.

Liikuntakasvatuksella pyritään edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, kouluvireisyyttä ja muuta oppimista sekä kehittämään oppilaiden yhteistyötaitoja, vastuullisuutta, toisten auttamishalua ja -valmiutta, itsenäisen työskentelyn taitoja sekä tarjota mahdollisuuksia liikunnalliseen ilmaisuun ja liikuntakulttuurin ymmärtämiseen. Liikunnanopetuksen yhteydessä korostetaan turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

Arvioinnissa huomioidaan liikunnalliset taidot ja tiedot, fyysinen kunto, asenne liikuntaa kohtaan ja yhteistyötaidot.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen: Oman kehon tunteminen on tärkeä perusta hyvälle itsetunnolle. Liikunnan monipuoliset tilanteet tuovat oppilaalle tietoa omista tunteista, tarpeista ja terveydentilasta. Toveruus ja reilunpelin henki auttavat hyväksymään erilaisuutta ja luovat valmiuksia toimia sosiaalisissa tilanteissa. Joukkuepelit opettavat toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Kilpailutilanteissa tärkeintä on leikinomaisuus. Leikinomaisuuden tuella oppilas oppii kehittämään kykyä kestää epäonnistumisia ja pettymyksiä. Mikäli suoritusten mittaaminen ei korostu, syntyy säännöllisesti toistuvien iloisten liikuntatuokioiden myötä myönteinen asennoituminen liikuntaan.

Turvallisuus ja liikenne: Liikuntatilanteissa huomioidaan ennakolta turvallisuustekijät; liikuntapaikasta toiseen siirtymiset, liikuntavälineiden ja telineiden kunto sekä lajien asettamat vaatimukset lasten ja nuorten taitotasolle.

Yleiset tavoitteet Oppilas

kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan

harrastamismahdollisuuksista.

Tavoitteet / 7. luokka7. luokalla opetuksessa painotetaan oppilaiden yhteistyö- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Oppilaille korostetaan erilaisuuden hyväksymistä ja eritasoiset oppijat huomioivaa käytöstä. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä huolehtimaan omista ja koulun varusteista

Palloilu ja mailapelitOppilas oppii opetukseen kuuluvien pallopelien perusteet, perustekniikat ja joukkuepelin perustaktiikan.Oppilas tietää opetukseen kuuluvien pallo- ja mailapelien perussäännöt.Tanssi ja musiikkiliikunta Oppilas oppii kuuntelemaan musiikin rytmiä ja liikkumaan sen tahdissa. Musiikkiliikunta toteutetaan yhdessä musiikkikasvatuksen kanssaOppilas osaa yleisimpien paritanssien perusteet, toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa.

207

TalviliikuntaOppilas osaa luistella sekä mahdollisuuksien mukaan hiihtää, lasketella tai lautailla.Oppilas osaa sujuvan, vauhdikkaan ja turvallisen luistelun.SuunnistusOppilas oppii lukemaan karttaa ja hallitsee karttamerkit ja kartan suunnastamisen maastomerkkien avulla tutussa maastossa.Oppilas osaa turvallisen retkeilyn perustaidot.UintiOppilas ymmärtää uimataidon merkityksen vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävänä tekijänä.Oppilas kokee uinnin hyvänä kuntoliikuntamuotona ja hän kokee virkistyvänsä uintitunneilla.YleisurheiluOppilas harjaantuu monipuolisesti juoksu-, hyppy- ja heittotaidoissa.Voimistelu Oppilas osaa perusliikkeitä ja avustuksia eri telineillä.Oppilas harjoittaa kuntoliikuntaa kuntosalityöskentelyn ja erilaisten aerobicien muodossa.Oppilas harjoittaa lihaskuntoaan oikealla nostotekniikalla keveitä painoja käyttäen, voimakestävyys periaatteella.Oppilas harjoittaa perus- ja välinevoimistelun perustaitojaan.

Sisällöt / 7. luokka

Palloilu ja mailapelitjalkapallo, koripallo, ultimate, lentopallo, salibandy, pesäpallo, sulkapallo, tennis, pöytätennis, lippupallo ja mahdollisuuksien mukaan golf ja squashTanssi ja musiikkiliikuntatanssi-ilmaisu ja luovaliikunta, pari- ja seuratanssit, streetdance Talviliikuntaluistelun perustekniikat, jääpelit (ringette, kaukalopallo, jääkiekko), valittu talviliikuntamuotoSuunnistuskartanluku, kartan suunnastaminen, karttamerkit ja -värit, suunnistaminen helpossa maastossaUintiuinti- ja hengenpelastustekniikoiden perusteiden harjoittelu (selkäkrooli, kylkiuinti), vapaavalintainen uintitestiYleisurheilukorkeushyppy, pituushyppy, kuula, keihäs, pikajuoksu, aitajuoksu ja tasavauhtinen juoksu.Voimisteluakrobatia ja telinevoimistelu (eri telineet sekä vartalon hallinta ja tasapaino trampoliinilla), kuntosaliharjoittelu kuntosalilaitteilla ja kuntopiiriharjoittelu oman kehon painoa hyväksi käyttäen, eri aerobic-lajien harjoittelu, välinevoimistelu

Tavoitteet / 8. luokka8. luokan painotus kohdistuu ryhmätyöskentelytaitojen kehittämiseen ja suvaitsevaisuuden korostamiseen. Oppilaan oma vastuu oppimisesta korostuu.

Palloilu ja mailapelitOppilas kokee yhdessä pelaamisen iloa, nauttii taidoista ja fyysisestä ponnistelusta sekä pelaa reilun pelin periaatteiden mukaisesti.Oppilas osaa opetukseen kuuluvien pallopelien perusteet, perustekniikat ja joukkuepelin perustaktiikan.Oppilas ymmärtää puolustus- ja hyökkäyspelaamisen perustaktiikat ja harjaantuu niiden käyttämiseen pelitilanteessa. Tanssi ja musiikkiliikunta Oppilas oppii kuuntelemaan musiikin rytmiä ja liikkumaan sen tahdissa. Oppilas osaa yleisimpien paritanssien perusteet, toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa.TalviliikuntaOppilas lisää luistelutaitoaan (sujuva, vauhdikas ja turvallinen luistelu).Oppilas oppii jäällä pelattavien mailapelien säännöt sekä erilaisia pelitaktiikoita

208

SuunnistusOppilas oppii lukemaan karttaa ja hallitsee karttamerkit ja kartan suunnastamisen maastomerkkien avulla vieraammassa maastossa.Oppilas oppii käyttämään kompassia apuna suunnistuksessa. UintiOppilas ymmärtää uimataidon merkityksen vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävänä tekijänä.Oppilas kokeilee eri uimatyylejä YleisurheiluOppilas harjaantuu monipuolisesti juoksu-, hyppy- ja heittotaidoissa. Voimistelu Oppilas osaa perusliikkeitä ja avustuksia eri telineillä sekä huolehtii yhteisvastuullisesti järjestelyistä.Oppilas harjoittaa kuntoliikuntaa kuntosaliharjoittelun ja erilaisten aerobicien muodossa. Oppilas harjoittaa lihaskuntoaan oikealla nostotekniikalla keveitä ja keskiraskaita painoja käyttäen.Oppilas harjoittaa perus- ja välinevoimistelun perustaitojaan.

Sisällöt / 8.luokka

Palloilu ja mailapelitjalkapallo, koripallo, ultimate, lentopallo, salibandy, pesäpallo, sulkapallo, tennis, pöytätennis, lippupallo ja mahdollisuuksien mukaan golf ja squashTanssi ja musiikkiliikuntatanssi-ilmaisu ja luovaliikunta, pari- ja seuratanssit, jazz-tanssi, streetdanceTalviliikuntaluistelun perustekniikat, jääpelit (ringette, kaukalopallo, jääkiekko), valittu talviliikuntamuotoSuunnistuskartanluku, kartan suunnastaminen, karttamerkit ja -värit, kompassin käyttö, suunnistaminen vieraammassa maastossaUintiuinti- ja hengenpelastustekniikoiden perusteiden harjoittelu (rinta-, selkä- ja vapaauinti, kylkiuinti), vapaavalintainen uintitestiYleisurheilukorkeushyppy, pituushyppy, kolmiloikka, kuula, keihäs, kiekko, pikajuoksu, aitajuoksu ja tasavauhtinen(kestävyys) juoksuVoimisteluakrobatia ja telinevoimistelu (eri telineet sekä vartalon hallinta ja tasapaino trampoliinilla),kuntosaliharjoittelu kuntosalilaitteilla ja kuntopiiriharjoittelu oman kehon painoa hyväksi käyttäeneri aerobic-lajien harjoittelu, välinevoimistelu

Tavoitteet / 9.luokka9. luokan opetuksen painotusalueena on liikunnallisen elämäntavan löytäminen.

Palloilu ja mailapelitOppilas kokee yhdessä pelaamisen iloa, nauttii taidoista ja fyysisestä ponnistelusta sekä pelaa reilun pelin periaatteiden mukaisesti.Oppilas osaa opetukseen kuuluvien pallopelien perusteet, perustekniikat ja joukkuepelin perustaktiikan.Oppilas ymmärtää puolustus- ja hyökkäyspelaamisen perustaktiikat ja harjaantuu niiden käyttämiseen pelitilanteessa. Oppilas syventää tietojaan opetukseen kuuluvien pallo- ja mailapelien perussäännöistä.Tanssi ja musiikkiliikunta Oppilas pyrkii ilmaisullisuuteen ja luovuuteen, tietää tanssin osa-alueet (tila, aika, muoto, voima).Oppilas oppii kuuntelemaan musiikin rytmiä ja liikkumaan sen tahdissa. Oppilas osaa yleisimpien paritanssien perusteet, toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa.TalviliikuntaOppilas osaa luistella sekä mahdollisuuksien mukaan hiihtää, lasketella tai lautailla, tai hän syventää itselleen löytämänsä vaihtoehtoisen talviliikuntaharrastuksen taitoja.Oppilas lisää luistelutaitoaan (sujuva, vauhdikas ja turvallinen luistelu).

209

Oppilas oppii jäällä pelattavien mailapelien säännöt sekä erilaisia pelitaktiikoita

SuunnistusOppilas oppii lukemaan karttaa ja hallitsee karttamerkit ja kartan suunnastamisen maastomerkkien avulla vieraammassa maastossa.Oppilas oppii käyttämään kompassia apuna suunnistuksessa. UintiOppilas ymmärtää uimataidon merkityksen vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävänä tekijänä.Oppilas kokee uinnin hyvänä kuntoliikuntamuotona ja hän kokee virkistyvänsä uintitunneilla.Oppilas kokeilee eri uimatyylejä YleisurheiluOppilas harjaantuu monipuolisesti juoksu-, hyppy- ja heittotaidoissa. Oppilas lisää kokemuksia tehosuorituksista ja hän kokee suoritustekniikan merkityksen tulosten paranemiselleVoimistelu Oppilas osaa perusliikkeitä ja avustuksia eri telineillä, huolehtii yhteisvastuullisesti järjestelyistä, huomioi turvallisuusnäkökohdat ja yrittää parhaansa omalla taitotasollaan.Oppilas harjoittaa kuntoliikuntaa kuntosaliharjoittelun ja erilaisten aerobicien muodossa. Oppilas harjoittaa lihaskuntoaan oikealla nostotekniikalla keveitä ja keskiraskaita painoja käyttäen.Oppilas harjoittaa perus- ja välinevoimistelun perustaitojaan.

Sisällöt / 9.luokka

Palloilu ja mailapelitjalkapallo, koripallo, ultimate, lentopallo, salibandy, pesäpallo, sulkapallo, tennis, pöytätennis, lippupallo ja mahdollisuuksien mukaan golf ja squashTanssi ja musiikkiliikuntatanssi-ilmaisu ja luovaliikunta, pari- ja seuratanssit, jazz-tanssi, streetdanceTalviliikuntaluistelun perustekniikat, jääpelit (ringette, kaukalopallo, jääkiekko), valittu talviliikuntamuotoSuunnistuskartanluku, kartan suunnastaminen, karttamerkit ja -värit, kompassin käyttö, suunnistaminen vieraammassa maastossaUintiuinti- ja hengenpelastustekniikoiden perusteiden harjoittelu (rinta-, selkä- ja vapaauinti, kylkiuinti), vapaavalintainen uintitestiYleisurheilukorkeushyppy, pituushyppy, kolmiloikka, kuula, keihäs, kiekko, pikajuoksu, aitajuoksu ja tasavauhtinen(kestävyys) juoksuVoimisteluakrobatia ja telinevoimistelu (eri telineet sekä vartalon hallinta ja tasapaino trampoliinilla),kuntosaliharjoittelu kuntosalilaitteilla ja kuntopiiriharjoittelu oman kehon painoa hyväksi käyttäeneri aerobic-lajien harjoittelu, välinevoimistelu

Työtavat / 7.-9. luokka yksin- ja parityöskentely, pienryhmäopetus, joukkuepelaaminen. oppilas ottaa vastuuta omasta liikkumisestaan ja oppimisestaan oppilaat hyväksyvät ryhmänsä eritasoiset jäsenet ja osaavat toimia muut huomioonottaen

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan liikunnalliset taidot ja tiedot, fyysinen kunto, asenne liikuntaa kohtaan ja yhteistyötaidot. Fyysisen kunnon arvioinnissa käytetään valtakunnallista kunto- ja liikehallintatestistöä.Muita tekijöitä opettaja arvioi havainnoimalla. Oppilas arvioi myös omaa toimintaansa kaikilla alla mainituilla osa-alueilla.

210

Osaaminen ja toiminta Oppilas hallitsee motoriset perustaidot ja lajitaitojen yksityiskohdat. Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna.

Oppilas säilyttää tasonsa edellisvuosiin verrattuna. Oppilaan fyysinen aktiivisuus vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia

edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Oppilas ottaa vastuuta ja osaa ottaa toiset huomioon. Oppilas edistää omalla toiminnallaan terveyttä ja turvallisuutta oppitunneilla.

Tahto ja tunne Oppilas on kiinnostunut harrastamansa lajin lisäksi myös muista lajeista. Oppilas yrittää parhaansa. Oppilas suhtautuu myönteisesti liikuntaan ja osaa toimia erilaisissa ryhmissä

urheiluhenkisesti. Oppilas suhtautuu saamaansa palautteeseen tilanteen vaatimalla tavalla. Hän osaa

onnistua ja epäonnistua.

Tieto Oppilas tietää lajien tekniikoiden ja sääntöjen ydinkohdat, harjoittelun yleisperiaatteet ja

turvallisuusnäkökohdat. Oppilas ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet. Oppilas tietää liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ja tietää miten siirrytään

liikuntapaikoille turvallisesti. Oppilas ymmärtää henkilökohtaisen hygienian ja asianmukaisen pukeutumisen

merkityksen.

LIIKUNNAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas

osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen

oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja

reilun pelin periaatetta.

Valinnainen liikunta

Valinnainen liikunta 3-6 lk.

Valinnaisen liikunnan tavoitteena on lisätä oppilaiden liikuntataitoja ja tarjota oppilaille enemmän liikuntamahdollisuuksia kuin koulun tavallinen liikunnanopetus kykenee tarjoamaan. Oppilaille annetaan virikkeitä erilaisten liikuntalajien harrastamiseen sekä kehitetään ja syvennetään oppilaiden taitoja ja fyysistä kuntoa.

Sisällöt jaotellaan monipuolisesti oppilaiden luokka- ja taitotaso huomioiden. Jokaisessa liikuntalajissa on tavoitteena syventää oppilaiden lajitaitoja ja kehittää realistista minäkuvaa. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppilaiden ryhmätyötaitoihin.

211

Valinnaisliikunnassa harrastetaan monipuolisesti kaikkia pallo- ja mailapelejä, joita koulussa kyetään pelaamaan. Tunneilla pyritään myös huomioimaan eri vuodenaikoihin sopivat lajit, etenkin maastohiihto.Arviointia suoritetaan läpäisyperiaatteella.

7. luokka (1 vvt)

Tavoitteet:- Oppilas kokee liikunnan iloa ryhmässä.- Oppilas oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa.- Oppilas kehittää lajitaitoja pelaamisen kautta.

Sisällöt:- Palloilu- ja mailapelit (pien- ja harjoituspelit, sovelletut pelit).- Pelien sääntöjen opettelu.

8. ja 9. luokka (1+1 vvt)

Tavoitteet:- Oppilas kehittää lajitaitojaan monipuolisemmiksi eri liikuntalajeissa.- Oppilas tutustuu myös muihin kuin perinteisiin koululiikuntalajeihin.- Oppilas oppii erilaisia tapoja kehittää fyysistä kuntoaan.- Oppilas tiedostaa liikunnan merkityksen terveellisen elämäntavan osana.- Oppilas kokee liikunnallisia elämyksiä ryhmässä ja reilun pelin hengessä

Sisällöt:- Monipuolinen lajivalikoima vuodenajat ja ryhmän toiveet huomioiden- Tanssin ja aerobicin eri muodot- Kurssin pääpaino on enemmän kuntoliikunnassa ja oman kunnon kehittämisessä kuin

lajitaidoissa

8. ja 9. luokka (2+2 vvt)

Tavoitteet:- Oppilas kehittää lajitaitojaan monipuolisemmiksi eri liikuntalajeissa.- Oppilas tutustuu myös muihin kuin perinteisiin koululiikuntalajeihin.- Oppilas osaa arvioida fyysistä kuntoaan ja oppii erilaisia tapoja kehittää sitä.- Oppilas tiedostaa liikunnan merkityksen terveellisen elämäntavan osana.- Oppilas kokee liikunnallisia elämyksiä ryhmässä ja reilun pelin hengessä

Sisällöt:- Lajivalikoima on monipuolinen ja siinä otetaan huomioon ryhmän toiveet ja vuodenajat.- Oppilas tekee itselleen kunto-ohjelman tukemaan omaa harrastuneisuuttaan ja arvioi sen

toimivuutta.- Kurssin painotus jakautuu tasapuolisesti fyysisen kunnon ja lajitaitojen kehittämiseen

9.2.17. Kotitalous 3vvt (3+0+0)

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen

212

eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

Aihekokonaisuudet

Kotitalouden opetuksessa toteutuvat aihekokonaisuuksista seuraavat: - Ihmisenä kasvaminen, jossa erityisesti hyvien tapojen ja sosiaalisten taitojen oppiminen

tunneilla työskenneltäessä.- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta valitsemalla työtavat,

välineet ja aineet niin, että ympäristön kuormitus on mahdollisimman vähäistä.- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, jolloin oppilas oppii arvostamaan omaa kotikulttuuria

ja ymmärtää kansainvälisyyden ja muiden kulttuurien merkityksen.- Viestintä- ja mediataito niin, että oppilas oppii kriittisen suhtautumisen eri medioista

saamaansa tietoon ja osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa. - Turvallisuus ja liikenne erityisesti niiltä osin, kun kyse on kotitaloudessa käytettävistä

koneista, aineista, välineistä ja työmenetelmistä. Kaikki edellä mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kotitalouden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin (OPS:n perusteet 7.19).

Tavoitteet:

Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin

kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään

tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen

liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen

ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. työskentelemään erilaisissa ryhmissä ja hyväksymään erilaisuutta.

Sisällöt:

Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri, oman ja toisten työn kunnioittaminen tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä vastuu itsestä ja omista töistä erilaisuuden hyväksyminenRavitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka, tavallisimmat erityisruokavaliot ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen, kalenterivuoden juhlien ruokakulttuuri

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua, harkitseva rahankäyttö kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö, pakkausmerkintöjen ymmärtäminen kulutuksen ympäristövaikutukset ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava

kuluttaminenKoti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto, jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä, laitteiden turvallinen käyttö

213

Työtavat

Kotitalousopetuksessa käytetään vaihtelevasti erilaisia työtapoja. Painopiste on oppilaskeskeisissä työtavoissa, koska opetus on paljolti toiminnallista käytännön työskentelyä. Työskentely tapahtuu ryhmissä, yksilötyönä ja parityönä. Eritasoisilla tehtävillä on mahdollisuus luoda jokaiselle oppilaalle onnistumisen elämyksiä.

Oppilaiden toiminnallisuudella ei tarkoiteta pelkästään käytännön tekemistä, vaan myös oppilaiden aktiivisuutta tiedonhankinnassa. Tiedonhankintataitoja harjoitellaan tekemällä erilaisia tehtäviä.

VALINNAINEN KOTITALOUS (0+1+1 tai 0+2+2 vvt)

Tavoitteet

Oppilaalla on mahdollisuus valita kotitaloutta valinnaisena aineena kahden tai yhden vuosiviikkotunnin opintokokonaisuus. Yhden vuosiviikkotunnin opinnoissa on samat sisällöt kuin pitemmässäkin opintokokonaisuudessa, mutta ne käsitellään suppeammin. Valinnaisen kotitalouden opiskelun keskeisenä tavoitteena on seitsemännellä luokalla opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen ja syventäminen.

Sisällöt

8. luokka- hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen- keittiöhygienia: elintarvikkeet, työskentelytilat ja –välineet- työturvallisuus- ruokia luonnosta ja puutarhasta, vuodenaikojen huomioon ottaminen aterioita

suunniteltaessa- suomalainen ruokaperinne ja sen muuttuminen- aterioiden suunnittelu

9. luokka- eri maiden kansallinen ruokaperinne- aterioiden suunnittelu- kodin juhliin liittyvä ruokaperinne ja tapakulttuuri- ruoanvalmistuksen rutiinien opettelua- kotitalouskoneiden käyttö apuna ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa- teolliset elintarvikkeet

Työtavat

Opiskelussa käytetään oppilaskeskeisiä toiminnallisia työtapoja ja yhteissuunnittelua. Oppilaiden yksilöllisyys otetaan huomioon eriyttämällä työtapoja ja tehtäviä.

Arviointi

Valinnaisen kotitalouden opiskelun tavoitteita arvioivat opettajan lisäksi oppilaat itse. - Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan- tuntikäyttäytyminen (aktiivisuus, tehtävien tekeminen, harrastuneisuus)- tiedonhankinta (ohjeiden noudattaminen, itsenäinen työskentely)- työn suunnittelu (töiden lomittaminen)- työn toteutus (huolellisuus, siisteys, työvälineiden valinta, jälkityöt, lopputulos)- yhdessä eläminen (toisten huomioon ottaminen, hyvät tavat, asenne)

Päättöarviointi perustuu opetushallituksen antamiin arviointiperusteisiin.

KOTITALOUDEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

214

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidotOppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti

ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa

soveltaa niitä oppimistilanteessa.

Käytännön työtaidotOppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa

käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa

ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä

turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä

huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidotOppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja

pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman

rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

9.2.18. Valinnaiset aineet

Valinnaiset vieraat kielet (saksa ja ranska) sekä yhteisten oppiaineiden valinnaiset syventävät ja soveltavat oppimäärät (matematiikka, liikunta, kotitalous, käsityö, kuvataide, musiikki) on esitelty ao. kohdissa yhteisten aineiden yhteydessä. Muita valinnaisia aineita ovat tietotekniikka, draama- ja teatteri-ilmaisu sekä muotoilukasvatus. Muotoilukasvatus on koko koulun yhteinen painotus, ja jokainen oppilas valitsee yhden neljästä muotoilukasvatuspolusta 8. ja 9. luokalla.

9.2.18.1. Tietotekniikka (1+0+0 / 0+1+1 / 0+2+2 vvt)

Tietotekniikka on taitoaine, jossa oppilas oppii käsittelemään tietoa monipuolisesti tietoteknisin keinoin ja pystyy työskentelemään itsenäisesti käyttäen apunaan ohjeita, joiden esitysmuoto vaihtelee suullisesta ohjeesta sähköisiin ohjeisiin. Oppilasta rohkaistaan kokeilemaan ohjelmien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Oppilas oppii käyttämään tietoverkkoa ja tietoteknisiä laitteita monipuolisesti hyväkseen.

Tietotekniikkaluokat pyritään pitämään siten varustettuna, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin tietotekniikan opetusta tukien samalla muuta koulun opetuskäyttöä.

Etelä-Kaarelan yläasteella oppilas voi valita 7.-luokalla 1 vvt tietotekniikan ja 8.- ja 9.-luokalla lyhyen (1 + 1) vvt tai pitkän (2 + 2) vvt tietotekniikan. Osa opetussisällöistä on toteutettavissa vaihtoehtoisesti joko 8.- tai 9.-luokalla. Opetuksessa pyritään hyödyntämään samoja harjoituksia samanaikaisesti sekä 8.- että 9.-luokalla, jolloin opetussisältöjen järjestys vaihtelee vuosittain. lyhyen tietotekniikan sisältö on supistettu versio pitkästä tietotekniikasta.

Arviointi

215

Oppilaiden osaamista arvioidaan ja testataan erilaajuisilla harjoituksilla. Oppilaan portfoliona toimii K:\omat–kansio. Tämän alle tehdään harjoituksia varten kansioita, joihin oppilas on velvollinen tallentamaan omat tuotoksensa talteen. Kaikki arviointi suoritetaan tietotekniikassa numeroin.

Aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas saa Internetin välityksellä mahdollisuuden tutustua muihin kulttuureihin ja pystyy vertailemaan tietoja omasta ja vieraista kulttuureista.

Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii ilmaisemaan itseään tietotekniikan avulla monipuolisesti ja vastuullisesti. Etsiessään tietoja oppilaat kehittävät tiedonhallintataitojaan sekä oppivat kriittisesti vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Oppilas oppii ymmärtämään, mikä on laillista ja mikä laitonta Internetissä.

Ihminen ja teknologia: Oppilas oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja monipuolisesti. Oppilas oppii ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja saa käsityksen tulevaisuuden yhteiskunnasta ja teknologian mahdollisuuksista.

Tavoitteet vuosiluokalle 7 (1 vvt)

InternetOppilas hallitsee Internetissä liikkumisen osaa hakea tietoa haluamastaan aiheesta osaa viestiä sähköpostin avulla

KuvankäsittelyOppilas osaa muuttaa kuvan kokoa eri tietoteknisten laitteiden käytön, kuten: digitaalikamera, skanneri

TekstinkäsittelyOppilas osaa tehdä muutoksia tekstiin, muotoilla sen uudelleen ja liittää siihen kuvia

Sisällöt vuosiluokalle 7 (1 vvt)

Internet hallitsee peruskäytön tiedon hakeminen haluamastaan aiheesta sähköpostin peruskäyttö

Kuvankäsittely keskeiset kuvankäsittelyn perusteet

Tekstinkäsittely tekstidokumenttien hallinta ja muokkaus

Tietotekniset ympäristöt koulun oma tietoverkko ja sen rakenne koulun tietokoneiden käyttömahdollisuudet

Tavoitteet vuosiluokille 8 – 9 (2 vvt)

EsitysgrafiikkaOppilas

216

osaa tehdä diaesityksen hallitsee oman esityksen esittämisen

Internet Oppilas hallitsee Internetissä liikkumisen osaa hakea tietoa haluamastaan aiheesta oppii viestimään ja toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa käyttäen Internetiä hyödykseen osaa liittää Internetistä haluamansa tiedon työvälineohjelmiin ja käsitellä sitä niin, että se on

luonteva osa aiemmin tehtyä työtä

Internet-sivujen tekeminenOppilas osaa tuottaa Internet sivuja peruseditorilla oppii arvioimaan Internet sivuja osaa tunnistaa HTML -koodista tietyt peruskomennot ja osaa muuttaa niitä

Kuvankäsittely ja animaatiotOppilas osaa käsitellä kuvia niin, että kuvan ominaisuudet säilyvät tallentaa kuvan sopivassa tallennusmuodossa muuttaa kuvan kokoa ja värimääriä käsitellä kuvia eri tasoilla ja ymmärtää tasojen merkityksen

OhjelmointiOppilas tutustuu ohjelmointikieliin yhden ohjelmointikielen avulla oppii ohjelmoinnin perusasiat, joita voi hyödyntää myöhemmin eri ohjelmointikieliä opetellessa oppilas tekee ohjatusti ohjelmointiharjoituksia

Sähköposti ja uutisryhmätOppilas osaa viestiä sähköpostin avulla ymmärtää milloin on riski, että viesti pitää sisällään viruksia tai muuta epämääräistä materiaalia osaa viestiä niin, että ei vaaranna omaa tai muiden turvallisuutta antamalla väärää tietoa tai

sellaista tietoa itsestään tai muista, joka vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden osaa lukea ja lähettää viestin uutisryhmään

TaulukkolaskentaOppilas pystyy tuottamaan erilaisia taulukoita valmiista esimerkeistä, sekä keräämään tietoa

haluamastaan kohteesta ja käsittelemään tiedon taulukkolaskentaohjelmalla niin, että saa tuotettua siitä sopivan laskentataulukon tai kaavion

osaa tulkita kaavioita ja tehdä kaavioihin muutoksia osaa käyttää funktioita

TekstinkäsittelyOppilas pystyy tuottamaan erilaisia tekstejä, joissa sisältö ja ulkoasu ovat tarkoituksen mukaisia osaa tehdä muutoksia tekstiin, muotoilla sen uudelleen ja liittää siihen tekstiä, kuvia ja erilaisia

objekteja, kuten kaavioita

TietokannatOppilas osaa käyttää tietokantaohjelmaa tiedon keruuseen, lajitteluun ja järjestämiseen osaa suodattaa tietoja ja tehdä raportin jostakin tietokannan osajoukosta

Sisällöt 8 – 9 vuosiluokka (2vvt)

217

Esitysgrafiikka esityksen tekeminen ja muokkaaminen esityksen esittämisen

Internet hallitsee peruskäytön Internetin liikkumisen tekniikat tiedon hakeminen haluamastaan aiheesta Internetin hyödyntäminen arjessa

Internet-sivujen tekeminen peruseditorilla Web-sivujen suunnittelu ja arviointi Web-sivujen julkaiseminen HTML-koodin perusteet

Kuvankäsittely ja animaatiot keskeiset kuvankäsittelyn perusteet kuvan tallennus sopivassa tallennusmuodossa oheislaitteiden käyttö kuvankäsittelyssä

Ohjelmointi johonkin ohjelmointikieleen tutustuminen pienien ohjelmien ohjelmointi lyhyet kommentoinnit

Sähköposti ja uutisryhmät sähköpostin peruskäyttö turvallisuus uutisryhmän käyttö

Taulukkolaskenta taulukoiden ja kaavioiden yleinen käsittely ja muokkaus kaavioiden tulkinta ja muutosten tekeminen keskeisten funktioiden käsittely

Tekstinkäsittely tekstidokumenttien yleinen hallinta ja muokkaus tiedoston käsittely, kuten tallentaminen ja tulostaminen

Tietokannat tiedon keruu, lajittelu ja järjestäminen tietokantaan lisäykset ja poistot tietueisiin raportin tekeminen ja suodatus ja lajittelu

TyötavatTietotekniikan opiskelu perustuu pääsääntöisesti yksilötyöskentelyyn tietokoneella. Oppilas oppii tietokoneen käyttötapoja, joiden noudattaminen takaa kaikille toimivan ja turvallisen työympäristön. Oppilas osallistuu tarvittaessa oppituntien puitteissa koulun yhteisten projektien tietoteknisiin osa-alueisiin.

Arvosanan 8 (hyvä) tavoitetaso tietotekniikassa 9. luokan päättyessä:

Käytännön työtaidotOppilas

- osaa suunnitella ja toteuttaa tekemisen niin, että saavuttaa asetetut tavoitteet pääsääntöisesti- pystyy tekemään työnsä kohtuullisessa ajassa- osaa tehdä tehtävät ja harjoitukset pääsääntöisesti

218

- osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja- toimii opetuksen mukaisesti keskittyen annettuihin tehtäviin - noudattaa annettuja ohjeita ja sääntöjä - käyttää opetusvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidotOppilas

- osaa hyödyntää annettuja ohjeita- on oma-aloitteinen ja pyrkii ratkaisemaan tehtävät keskittyneesti- osaa etsiä ja hyödyntää olemassa olevia tietolähteitä- osaa tulkita saamiaan vastauksia ja olla lähdekriittinen- osaa pohtia tiedon luotettavuutta- tuntee vastuunsa tietotekniikan käyttäjänä

9.2.18.2. Draama ja teatterikasvatus (1+1+1 vvt)

Draama- ja teatterikasvatus on taito- ja taideaine. Siinä oppilaan ilmaisukyky monipuolistuu ja hänen persoonallisuutensa kehittyy toiminnallisten harjoitteiden ja yhdessä työskentelemisen kautta. Aine kehittää oppilasta kokonaisvaltaisesti, tarjoten elämyksiä ja kokemuksia erilaisissa viestintätilanteissa ja viestijärooleissa. Aineessa harjoitellaan erityisesti suullisen ja kehollisen ilmaisun (eleet, ilmeet ja liikkeet) taitoja, sekä tuottamisessa että vastaanottamisessa.

Toiminnallinen ja elämyksellinen työskentely oppitunneilla kehittää monipuolisesti oppilaan viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Keskeisenä työtapana on ryhmässä toimiminen sekä ryhmässä ja ryhmästä oppiminen. Näin opitaan myös ajattelutaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Draaman menetelmät ja teatterin tekeminen tulevat myös tutuiksi.

Keskeistä draama- ja teatterikasvatuksessa on itse tekeminen: oman työn ja oman ryhmän työn suunnittelu, työn tekeminen ja työn arviointi. Työskentelyprosessi merkitys korostuu draama- ja teatterikasvatuksessa lopputuloksen, valmiin tuotoksen, sijaan.

Yksi Kannelmäen peruskoulun draama- ja teatterikasvatuksen tärkeä tavoite on oppilaan itsetunnon ja positiivisen minäkäsityksen vahvistaminen ja itsetuntemuksen lisääminen – kukin oppilas kehittyy omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa tuntemuksessa. (Draama- ja teatterikasvatus antaa myös välineitä näiden ominaisuuksien kehittämiseen positiiviseen suuntaan.)

Kannelmäen peruskoulun draama- ja teatterikasvatuksen oppisisällöt painottuvat kullakin kurssilla oppilaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Opetuksessa käytetään hyväksi Helsingin kaupungin monipuolista kulttuuri- ja media-alan tarjontaa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään yhteistyötä muiden kulttuurin ja viestinnän toimijoiden ja laitosten kanssa.

Kurssi arvioidaan periaatteella hyväksytty / hylätty. Arviointi voi perustua monilla eri tavoilla osoitettuun osaamiseen.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen: Oppilas toimii yhteistyössä muiden kanssa erilaisissa ja eri kokoisissa ryhmissä. Hän rohkaistuu myös ilmaisemaan itseään avoimemmin ja omissa rajoissaan tuomaan esille omia näkemyksiään. Oppilaan myönteinen minäkuva ja ihmiskuva kehittyvät. Roolinottoharjoitusten avulla myös oppilaan empatiakyky vahvistuu, sekä suvaitsevuus toisia ihmisiä kohtaan lisääntyy. Esteettiset, teatteritaiteen mahdollistamat kokemukset syventävät oppilaan esteettistä ja moraalista vastaanottokykyä. Hän työskentelee erisuuruisissa ryhmissä ja kehittää tiimi-ja ryhmätyötaitojaan.

219

Viestintä ja mediataito:Oppilas harjoittelee erityisesti suullista ilmaisua erityyppisiä viestejä lähettäen ja vastaanottaen Hän tiedostaa eleiden, ilmeiden ja liikkeiden suuren merkityksen viestinnässä. Samalla hän oppii ymmärtämään viestinnän monikanavaisuutta ja tilannesidonnaisuutta. Hän käyttää mahdollisuuksien mukaan video yms. laitteistoa sekä tuotosten tallentamisessa että jälkikäsittelyssä.

7.luokka

Tavoitteet

Oppilas- harjaantuu viestinnän seuraamiseen ja viestien vastaanottamiseen: kuunteluun,

havainnointiin, esityksen seuraamiseen- monipuolistaa omaa ilmaisukieltään: ääntä, eleitä, ilmeitä, liikkeitä ja niiden käyttöä

erilaisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa- tutustuu joihinkin pedagogisen draaman menetelmään- toimii vaihtelevissa rooleissa pien- ja suurryhmissä.- oppii arvioimaan omaa toimintaansa viestijänä- tutustuu teatteriin taidemuotona

SisällötOppilas

- tekee ilmaisuharjoituksia ryhmässä- osallistuu esityksiin yhtenä ryhmänsä jäsenenä ja seuraa muiden ryhmien esityksiä- tuottaa erilaisista lähtökohdista ja virikkeistä pienoisnäytelmiä yhdessä ryhmän kanssa- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi draamallisia kokonaisuuksia- tekee improvisaatio- ja prosessidraamaharjoituksia- harjoittelee toisen roolissa toimimista- osallistuu harjoitusten purkamiseen ja analysoimiseen draamapedagogisin menetelmin- jonkin suppean tuotoksen tai esityksen tallentaminen ja sen arviointi oman toiminnan

onnistuneisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta- tieto teatteriesityksen kokonaisuuteen vaikuttavista tekijöistä

Työtavat

- erilaisissa vertaisryhmissä työskenteleminen- draamakasvatukselle ominaiset menetelmät ja työskentelytavat- ongelmanratkaisukeskeiset menetelmät- mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit eri kulttuuri- ja viestintäalan laitoksissa sekä näiden

edustajien vierailut koulussa

8.luokka

Tavoitteet

Oppilas harjaantuu viestinnän seuraamiseen ja viestien vastaanottamiseen: kuunteluun,

havainnointiin, esityksen seuraamiseen. monipuolistaa omaa ilmaisukieltään: ääntä, eleitä, ilmeitä, liikkeitä ja niiden käyttöä erilaisissa

vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. tutustuu joihinkin pedagogisen draaman menetelmiin. toimii vaihtelevissa rooleissa pien- ja suurryhmissä. oppii arvioimaan omaa toimintaansa viestijänä.

Sisällöt

Oppilas

220

tekee ilmaisuharjoituksia ryhmässä. osallistuu esityksiin yhtenä ryhmänsä jäsenenä ja seuraa muiden ryhmien esityksiä. tuottaa erilaisista lähtökohdista ja virikkeistä pienoisnäytelmiä yhdessä ryhmän kanssa. suunnittelee, toteuttaa ja arvioi draamallisia kokonaisuuksia. tekee improvisaatio-ja prosessidraamaharjoituksia. työskentelee erilaisissa rooleissa, harjoittelee myös toisen roolissa toimimista. osallistuu harjoitusten purkamiseen ja analysoimiseen draamapedagogisin menetelmin.

Työtavat

erilaisissa vertaisryhmissä työskenteleminen draamakasvatukselle ominaiset menetelmät ja työskentelytavat ongelmanratkaisukeskeiset menetelmät mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit eri kulttuuri- ja viestintäalan laitoksissa sekä näiden

edustajien vierailut koulussa.

9. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppilas monipuolistaa edelleen omaa ilmaisukieltään: ääntä, eleitä, ilmeitä, liikkeitä ja niiden

käyttöä erilaisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. tutustuu pedagogisen draaman menetelmiin. harjaantuu yksilöviestinnässä omaan persoonallisuuteensa sopivissa esiintymistehtävissä. osaa toimia vaihtelevissa rooleissa pien- ja suurryhmissä. oppii arvioimaan omaa toimintaansa viestijänä. osaa seurata teatteriesitystä yleisön roolissa ja eritellä näkemäänsä. tutustuu draaman ja draamallisen kerronnan keinoihin. hyödyntää eri taiteenaloja soveltuvassa projektissa (esim. musiikki, valaistus, puvustus,

lavastus). tutustuu teatterin historiaan soveltuvin osin, esim. osaa sijoittaa tekemänsä näytelmän

historialliseen kontekstiinsa.

Sisällöt

Oppilas tekee ilmaisuharjoituksia yksin ja ryhmän jäsenenä. osallistuu ryhmänsä esityksiin ja seuraa muiden esityksiä. keskustelee ja erittelee toiminnallisin menetelmin näkemiään esityksiä ja kokemuksia. tuottaa monenlaisista virikkeistä pienoisdraamoja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi laajempia draamallisia kokonaisuuksia. syventää taitojaan improvisaatio-ja prosessidraamaharjoituksissa. toimii erilaisissa rooleissa draamakokonaisuuksissa. osallistuu harjoitusten purkamiseen ja analysoimiseen draamapedagogisin menetelmin. tuottaa jonkin esityksen, tallentaa sen ja arvioi sitä oman toiminnan onnistuneisuuden ja

tuloksellisuuden näkökulmasta.

Työtavat

yksilötyöskentely erilaisissa vertaisryhmissä työskenteleminen suurryhmässä toimiminen draamakasvatukselle ominaiset menetelmät ja työskentelytavat

221

ongelmanratkaisukeskeiset menetelmät mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit eri kulttuuri- ja viestintäalan laitoksissa sekä näiden

edustajien vierailut koulussa

222

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

9.2.18.3. Muotoilukasvatus

Muotoilukasvatus on koulussamme valinnaisaine, jossa oppilas oppii suunnitteluvalmiuksia, kädentaitoja ja havainnoinnin herkkyyttä. Muotoilukasvatuksessa ympäristö esineineen on oppilaiden ideoinnin, havainnoinnin ja tutkimisen kohde. Opetamme tiedonhankintataitoja, tiedon muokkaamisen ja esittämisen tapoja. Yhteistoiminta suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa opettaa arvostamaan niin omaa kuin toistenkin työtä. Rohkaisemme jokaista luottamaan omaan luovuuteensa ja kokeilemaan uusia näkökulmia ja arvioimaan omia taitojaan. Työskennellessään oppilas voi valita sen, miten itsenäisesti ja yksilöllisesti hän toteuttaa ideansa.Oppilas voi valita 8. ja 9. luokalla kahden vuosiviikkotunnin mittaisen valinnaiskurssin, jonka opetus järjestetään eri oppiaineiden välisenä yhteistyönä.

Yhteiset tavoitteet 8 lk:Oppilas oppii:● hyödyntämään eri oppiaineiden antamia tietoja, taitoja ja mahdollisuuksia työssään. ● löytämään oman tyylinsä ja työskentelymenetelmänsä● hallitsemaan suunnitteluprosessin ideoinnista valmiiseen tuotteeseen ja itsearviointiin asti

Yhteiset sisällöt 8 lk:Oppilas● käyttää luovasti hyväksi eri oppiaineiden tietoja ja taitoja omassa työskentelyssä● omaksuu itselleen sopivan suunnittelumenetelmän oman työskentelyn tueksi● työskentelee itsenäisesti käyttäen itselleen sopivia menetelmiä suunnittelu harjoituksia tehdessä ja antaa itselleen palautetta

Yhteiset tavoitteet 9 lk.: Oppilas oppii● tiedostamaan ympäröivän esinemaailman● tutkimaan esineitä kriittisesti ja hallitusti (tuotteen funktiot) ● ymmärtämään suunnitteluprosessin eri vaiheet● suunnittelemaan tuotteen, ratkaisemaan suunnitteluun ja valmistamiseen liittyviä ongelmia ja tarkastelemaan tuotteen kehityskaarta● muotoilun keskeiset käsitteet● tiedonhankintataitoja● erilaisia suunnittelumalleja

Yhteiset sisällöt 9 lk:Oppilas:● tutkii omaa esine ympäristöään käyttäen apuna erilaisia esineen tutkimiseen tarkoitettuja malleja● harjoittelee suunnittelua eri suunnittelumalleja hyväksi käyttäen● ymmärtää harjoitusten avulla keskeiset käsitteet (elinkaari, kehityskaari jne.)● suunnittelee ja valmistaa protomallin suunnitelmastaan ja arvioi omaa työskentelyä ja suunnittelua● harjoittelee tiedonhakua erilaisista lähteistä

Trendit (ko, ts)1 kurssi kotitalous1 kurssi tekstiilityöKurssilla tutustutaan eri aikakausien muotiruokiin ja –asuihin. Toteutetaan vaihtuvan teeman mukaan eri aikakausien trendiruookia, -asuja ja –asusteita.

Sisustusesine (ensin ku, sitten tn)

223

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

1 kurssi kuvataide1 kurssi tekninen työKurssilla tutustutaan muotoilun perusteisiin, vieraillaan designmuseossa, mahdollisesti muotoilijavieras. Kuvataiteen kurssilla suunnitellaan sisustusesine, esim. valaisin, joka rakennetaan teknisen työn kurssilla.

Juhla (projektikurssi, jossa kurssit yhtä aikaa)0,5 kurssia kuvataide0,5 kurssia tekstiilityö0,5 kurssia kotitalous0,5 kurssia musiikkiKurssi on projektiluonteinen teemakurssi, jonka vuotuisen aiheen opettajat suunnittelevat yhdessä ennen kurssin alkua, esim. keskiaika, Egypti, rokokoo jne. Suunnitellaan ja toteutetaan aiheen mukainen juhla, johon osallistuvat kurssin osanottajat sekä mahdolliset kutsuvieraat.

Grafiikka/kankaanpaino (kurssit yhtä aikaa)1 kurssi kuvataide1 kurssi tekstiilityöTekstiilityön kurssilla kankaanpainantaa. Kuvataiteen kurssilla tehdään painografiikkaa, tutustutaan taide –ja mainosgrafiikkaan, mahdollisesti vieraillaan mainostoimistossa. Tekstiilityön ja kuviksen yhteinen kankaanpainopaja.

Muotinäytös (ensin ku, sitten ts)1 kurssi kuvataide1 kurssi tekstiilityöKurssi järjestää muotinäytöksen, johon kutsutaan lähialueen 6.-luokkalaiset sekä median edustajia. Visuaalinen ilme, kutsut ja lavasteet suunnitellaan ja toteutetaan kuvataiteen kurssilla. Asut valmistetaan tekstiilityön kurssilla.

Huonekalu (ensin tn, sitten ts)1 kurssi tekninen työ1 kurssi tekstiilityöKurssilla toteutetaan vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti jokin esine, esim. istuin, jossa osa rakennetaan teknisen työn kurssilla, osa tekstiilitöissä.

Tuote (ensin tt, sitten tn)1 kurssi tietotekniikka1 kurssi tekninen työKurssilla tutustutaan tietokoneavusteiseen tuotesuunnitteluun ja teknisen työn kurssilla toteutetaan suunnitellut tuotteet.

9.2.19. Soveltava historian, biologian, maantiedon ja taito- ja taideaineiden yhteistyökurssi ”Tieto ja taito” 6. luokka

Syvennetään lukuvuosittain valittavia oppiainesisältöjä em. oppiaineista taito- ja taideaineiden keinoin. Kuudesluokkalaiset tutustuvat kaikkeen kurssilla tuotettuun materiaaliin tekemällä sen pohjalta oppimistehtävän.

TAVOITTEET:Oppilashankkii ohjatusti tietoa eri lähteistä annetun aiheen mukaisestiharjoittelee toimimista ryhmässäosaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja työtulosten esittelemisessä osaa esitellä työnsä tuloksia muilleoppii muilta ryhmiltä

224

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

SISÄLLÖThistorian, biologian, maantiedon oppiainesisällöttaito-ja taideaineet vuosittain vaihtuvat esitystekniikat, esimerkiksi pienoismalli, juliste, esineetnäyttelyn kokoaminen tehdyistä töistä ja siihen liittyvä materiaali, esimerkiksi näyttelykutsut

TYÖTAVATtiedonhankintatehtävätryhmätyötluova ongelmanratkaisuopintokäynnitnäyttelyn rakentaminenoppimistehtävät

ARVIOINTIArvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tuotokset sekä osallistuminen kurssitöitä esittelevän näyttelyn rakentamiseen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opitun tiedon omaksumiseen ja sen näkymiseen kurssitöissä. Arviointi on sanallista ja oppimisprosessia tukevaa.Kurssi on yhden vuosiviikkotunnin laajuinen ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä.

9.2.20. Oppilaanohjaus (0+1+ 1)

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemusta ja päätöksentekotaitoja osana laajempaa elämänsuunnittelua. Oppilaanohjauksen pyrkimyksenä on, että oppilas kykenee tekemään taipumuksiaan ja kiinnostuksiaan vastaavia pitkän tähtäimen koulutusvalintoja.

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on lisätä uravalintaratkaisussa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tutustuttaa oppilas oman työnsä arviointiin. Oppilaalla on aina mahdollisuus keskustella omiin suunnitelmiinsa liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajan kanssa.

Oppilaanohjauksen tunteja on kahdeksannella luokalla samoin 1 vvt ja yhdeksännellä luokalla 1vvt.

Arviointi:- Päättötodistukseen merkitään, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja

työelämään tutustumista.

Aihekokonaisuudet

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys- Aihekokonaisuus näkyy oppilaanohjauksen tunneilla käsitellessämme työelämätietoutta sekä

kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla teemoina esimerkiksi ammatit ja tasa-arvo ja ammattien arvostus.

- Työelämään tutustuminen, sen suunnittelu, toteutus, raportointi ja arviointi tähtää omakohtaisten kokemusten esilletuomiseen työelämästä ja uuden näkökulman omaksumiseen osallistuvasta kansalaisesta. TET toteutetaan koulussamme yhdeksännellä luokalla kahden viikon jaksolla oppilaan itse valitsemassa työpaikassa.

- Eräs teema yhdeksännellä luokalla on yrittäjyys, jolloin pohdimme myös sisäisen yrittäjyyden merkitystä.

Ihmisenä kasvaminen- Aihekokonaisuutta käsitellään ohjauksen tunneilla runsaasti esimerkiksi itsetuntemukseen ja

päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä.- Nuoren oikeuksista ja velvollisuuksista keskusteleminen edistävät nuoren kasvua vastuulliseksi ja

ajattelevaksi kansalaiseksi. - Oma identiteetti ja eettiset kysymykset heijastuvat omien arvojen tunnistamisessa ja niiden

pohtimisessa.- Ihmisenä kasvamista pyritään oppilaanohjauksessa tuomaan esille jatkuvana itsensä kehittämisenä

ja elinikäisenä oppimisena sekä toisten ihmisten kunnioittamisena.

Tavoitteet 8. ja 9. luokka

225

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

- Lisätä oppilaan itsetuntemuksen, vastuullisuuden ja itsenäistymisen taitoja- Harjoitella yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja- Tukea oppilaan opiskelua ja ohjata sen arviointiin- Auttaa oppilasta valinnaisaineiden valinnassa ja oman kasvun suunnittelussa- Antaa tietoja koulutusmahdollisuuksista ja työelämästä- Luoda myönteinen asenne oppimiseen - Kehittää oppilaan valmiuksia jatko-opintovalinnan tekemiseen

8. luokka

Sisällöt- Suomen koulutusjärjestelmä- Jatkokoulutusväylät- Vahvuuteni ja taipumukseni- Asenteet ja niihin vaikuttaminen- Ihmissuhteet ja yhteistyötaidot- Kesätöiden hakeminen- Opiskelutaitojen kartuttaminen, oman opiskelun seuranta- Itsetuntemus- Nuoruus elämänvaiheena: oikeudet ja velvollisuudet- Ajankäyttö ja harrastukset- Hyvät tavat

Työtavat

- Opinto-ohjaajan pitämät luokkamuotoiset oppilaanohjauksen tunnit- Mahdollisuuksien mukaan pienryhmätyöskentelyä ammattiprojektin avulla- Koko opetushenkilökunnan myönteinen suhtautuminen ja tuki.

9. luokka

Sisällöt

- Keskeiset koulutusvaihtoehdot- Helsingin oppilaitokset- Päätöksentekotaidot- Työelämä ja yrittäjyys- TET- Yhteishaku- Opintososiaaliset etuudet- Arvot, tasa-arvo- Ulkomaille lähtijän vaihtoehdot

Työtavat

- Opinto-ohjaajan pitämät luokkamuotoiset oppilaanohjauksen tunnit- Ohjausta pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi lukio- opinnoista ja ammatillisista

opinnoista keskusteltaessa- Työelämään tutustuminen- Tutustumiskäynnit ryhmässä tai itsenäisesti- Keskeisenä henkilökohtainen ohjaus- Koko opetushenkilökunnan myönteinen asenne ja tuki jatko-opintopäätöksiä tehtäessä.

LIITTEET

226

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Helsingin kaupunkiKannelmäen peruskoulu

Välitodistus

Lukuvuosi 2006 – 2007X. vuosiluokkaOppilaan nimi ja henkilötunnus

Käyttäytyminen

Äidinkieli ja kirjallisuussuomi äidinkielenäsuomi toisena kielenä

Toinen kotimainen kieliruotsi B-kielenä

Englanti A-kielenäMatematiikka

valinnaiset opinnotBiologia MaantietoFysiikkaKemiaTerveystietoUskonto /ElämänkatsomustietoHistoriaYhteiskuntaoppiMusiikki

valinnaiset opinnotKuvataide

valinnaiset opinnotKäsityö

valinnaiset opinnotLiikunta

valinnaiset opinnot Kotitalous

valinnaiset opinnot

Muotoilukasvatus

Muut valinnaiset aineetSaksa A – kielenä Tietotekniikka

Lisätietoja

Helsingissä ___ . ___ . ______________

_________________________ _________________________ Luokanvalvojan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

Numeroasteikko: 10(erinomainen), 9(kiitettävä), 8(hyvä), 7(tyydyttävä), 6(kohtalainen), 5(välttävä), 4(hylätty).

227

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Helsingin kaupunkiKannelmäen peruskoulu

Välitodistus

Lukuvuosi 2006– 2007X. vuosiluokkaOppilaan nimi ja henkilötunnus

Käyttäytyminen

Äidinkieli ja kirjallisuussuomi äidinkielenäsuomi toisena kielenä

Toinen kotimainen kieliruotsi B-kielenä

Englanti A-kielenäMatematiikka

valinnaiset opinnotBiologia MaantietoFysiikkaKemiaTerveystietoUskonto /ElämänkatsomustietoHistoriaYhteiskuntaoppiMusiikki

valinnaiset opinnotKuvataide

valinnaiset opinnotKäsityö

valinnaiset opinnotLiikunta

valinnaiset opinnot Kotitalous

valinnaiset opinnot

Muotoilukasvatus

Muut valinnaiset aineetSaksa A – kielenä Tietotekniikka

Lisätietoja

Helsingissä ___ . ___ . ______________

_________________________ _________________________ Luokanvalvojan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

Numeroasteikko: 10(erinomainen), 9(kiitettävä), 8(hyvä), 7(tyydyttävä), 6(kohtalainen), 5(välttävä), 4(hylätty).

228

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Helsingin kaupunkiKannelmäen peruskoulu

PäättötodistusLukuvuosi 2006 – 2007

9. vuosiluokkaOppilaan koko nimi ja henkilötunnus

Äidinkieli ja kirjallisuussuomi äidinkielenä hyvä 8

Toinen kotimainen kieliruotsi B-kielenä hyvä 8

Englanti A-kielenä hyvä 8

Matematiikka hyvä 8valinnaiset opinnot 3vvt hyvä 8

Biologia hyvä 8Maantieto hyvä 8Fysiikka hyvä 8Kemia hyvä 8Terveystieto hyvä 8Uskonto hyvä 8Historia hyvä 8Yhteiskuntaoppi hyvä 8Musiikki 10 vvt hyvä 8Kuvataide 12 vvt hyvä 8

valinnaiset opinnot 2 vvt hyvä 8Käsityö 14 vvt hyvä 8Liikunta 20 vvt hyvä 8Kotitalous 3 vvt hyvä 8

valinnaiset opinnot 4 vvt hyvä 8

Muotoilukasvatus 3 vvt hyvä 8

Muut valinnaiset aineetSaksa A – kielenä 14 vvt hyvä 8Tietotekniikka 1 vvt hyväksytty

Oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.

Lisätietoja

Helsingissä xx.x.2007

rehtorin allekirjoitus

Numeroasteikko: 10(erinomainen), 9(kiitettävä), 8(hyvä), 7(tyydyttävä), 6(kohtalainen), 5(välttävä), 4(hylätty).

229

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKOKuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A1.1

Kielitaidon alkeiden hallinta

* Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä.

* Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta.

*Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin.* Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.* Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

*Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.*Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.* Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

A1.2

Kehittyvä alkeiskieli-taito

*Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen.* Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä.

*Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.* Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

* Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen

* Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein.*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja).* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

230

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

rajallinen.

231

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A1.3 Toimiva alkeiskieli-taito

* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.

*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

* Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.* Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

232

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.1 Peruskieli-taidon alkuvaihe

* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.

* Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.

* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).

*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.

*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa

233

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

tuotoksessa.

234

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskieli-taito

* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.

*Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

*Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.

* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.

*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.

* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

235

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

236

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B1.1 Toimiva peruskieli-taito

*Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.

* Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

* Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

*Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran.*Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa

*Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.

* Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista.

*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa.*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja.

* Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja

237

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.

sanaliitot tuottavat ongelmia.

238

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B1.2 Sujuva peruskieli-taito

* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit).* Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.* Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.

*Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa.*Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. *Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. * Kielioppivirheitä

* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa.

* Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän.

* Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi.

*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.

* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta).

Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon.

* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta.

*Pystyy

239

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää.

kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

240

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso

* Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot).* Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat.

* Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.

*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin.* Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset

*Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä.*Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin.* Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.

* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot).

*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.

* Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen.

241

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.

* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

242

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B2.2

Toimiva itsenäinen kielitaito

* Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa.* Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukse

*Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin.*Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.

* Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja

*Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä.

* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin.

* Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.

*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia.* Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista.

* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen.

243

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

t saattavat yhä tuottaa vaikeuksia.

tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin.* Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

Taitotasot C1-C2

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

C1.1

Taitavan kielitaidon perustaso

*Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia.*Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. *Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.

*Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia.*Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot

*Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta.*Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä

*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista.

244

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 28.8.2006

oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.

vaativia johtopäätöksiä.*Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä.

*Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat.* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

245

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

SUOMI TOISENA KIELENÄ –OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN

6.-9. luokat

246

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Hyväksytty Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 27.4.2004.

Opetuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Suomi toisena kielenä (S2) –opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy opiskelemaan suomen kielellä ja toimimaan suomenkielisessä yhteisössä. S2–opetus tukee oman äidinkielen kehittymisen kanssa oppilaan toiminnallista kaksikielisyyttä. Suomi toisena kielenä on elämyksellinen, identiteettiä vahvistava tieto-, taito- ja taideaine.

S2–oppimäärä on äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen oppimäärä, jonka laajuudesta päättää koulu. Jos oppilas opiskelee S2–oppimäärää, opetuksessa noudatetaan kunnallista S2–opetussuunnitelmaa, vaikka oppilas saisikin opetuksen kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä –oppitunneilla. S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ovat osin yhteneviä suomi äidinkielenä –oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on kuitenkin toisen kielen oppijan oppimistilanne. Suomen kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppimäärän opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa myös muiden oppiaineiden sisältöjen, käsitteiden ja sanaston oppimisen kautta.

S2-opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan kulloisenkin tieto- ja taitotason mukaisesti ja opetusta eriytetään tarvittaessa. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että oppilas on saanut perusopetukseen valmistavaa opetusta tai hänellä on sitä vastaavat kielelliset valmiudet.

Opetusjärjestelyiden periaatteet

Oppilas oppii suomea kaikissa oppiaineissa, ja opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Koska oppilas ei välttämättä opiskele koko S2-oppimäärää S2–oppitunneilla, on yhteistyö S2–opettajan ja suomi äidinkielenä -opettajan kesken välttämätöntä. Opetuksen yhteinen suunnittelu on tarpeen, jotta kaikki S2-oppimäärän keskeiset sisällöt tulevat käsitellyiksi. Opetusjärjestelyissä huolehditaan siitä, että oppilaan äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen vuosiviikkotuntimäärä täyttyy.

Arvioinnin perusteet

Oppilaan arvioinnissa on keskeistä jatkuvan arvioinnin periaate, monipuoliset arviointitavat ja arvioinnin kohdistuminen oppilaan edistymiseen ja hänelle mahdollisessa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa noudatetaan Helsingin kaupungin oppilaan arviointia koskevia linjauksia ja koulun arviointikäytänteitä. Opettajien välinen yhteistyö arvioinnissa on tärkeää koko opiskelun ajan ja painottuu erityisesti siinä vaiheessa, kun arvioidaan oppilaan siirtymistä opiskelemaan suomi äidinkielenä –oppimäärää. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

247

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8) ja ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia.

248

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Kannelmäen peruskoulun ympäristöohjelma

Asia Toimenpiteet Vastuuhenkilöt(henkilökunta ja oppilaat)

Aikataulu Arviointi

Kierrätys Kirjat

tiedotetaan kirjojen kierrätyksestä kotiin

uudet kirjat päällystetään

oppilasta opastetaan käsittelemään kirjojansa oikein

kirjat varustetaan nimitarroilla

Hylätyt vaatteetLöytövaatteet pestään tarvittaessa ja otetaan liikunnanopetuksen lainakäyttöön tai viedään kierrätykseen tai hyväntekeväisyyteen.

Tulostimien värikasetitNe viedään monistushuoneessa olevaan keräyspisteeseen, josta toimitetaan kierrätykseen.

Kalusteet ja laitteetPidetään huolta kalusteitten ja laitteiden kunnosta, jotta ne kestäisivät hyvinä

Kaikki opettajat, huoltajat, oppilaat

Opettajat/kouluavustajat

Opettajat

KoulunkäyntiavustajatKouluisäntäTietotiimin jäsenetATK-tukihenkilöt

Kaikki

Elokuussa vuosittain

Kerran lukuvuodessa.

Aina kun vaihdetaanuusi kasetti

Jatkuva

Maalis-huhtikuussa uusien kirjatilausten yhteydessä tarkiste-taan kierrätyskirjojen kunto

Seurataan, miten toteutuu.Keskustellaan lukuvuo-den lopussa oppilaskunnan hallituksessa.

249

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

mahdollisimman kauan.Lajittelu Lajitellaan syntynyt

jäte: lehdet, paperi pahvi biojäte paristot +

ongelmajäte

opettajat koulutetaan lajittelemaan jätteet oikein.

opettajat opastavat oppilaita oikeaan lajitteluun

huolehditaan, että lajitellun materiaalin poisvienti tukee lajittelua.

Opettaja / oppilaat /muu henkilökunta

Kasvu ja kehitys-tiimi, kouluisäntä

Rehtori,kouluisäntä

Jatkuva Kouluisäntä, rehtori ja ympäristövastaavat arvioivat.

Rehtori / kouluisäntä arvioivat huhtikuussa.

Hankinnat Hankitaan vain tarpeellinen.

Hankitaan ympäristöystävällisiä, kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita

Hankinnoissa otetaan huomioon kestävän kehityksen näkökulmat

Rehtori / koko henkilö-kunta

Jatkuva Seurataan talousarvion käyttösuunnitelmaa.

Energian säästö

Sähkö: valot

sammutetaan luokasta, opettajanhuoneesta, kirjastosta, pukuhuoneesta ja vessasta ym. tiloista kun tila jää tyhjäksi (viimeinen sammuttaa)

opettaja tarkistaa,

Opettajat / oppilaat /muu henkilökunta

Jatkuva Kouluisäntä seuraaenergian kulutustavuosittain.

250

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

että käyttämänsä tilan ikkunat ovat kiinni päivän päättyessä

tuuletetaan vain tarvittaessa nopealla läpivedolla

tietokoneet, televisio, video ja nauhurit sammutetaan (ei stand by toimintoja = tarkista ettei punainen valo pala)

opettaja sammuttaa aina videotykit

muita sähköllä toimivia laitteita ei saa jättää turhaan päälle

rakennusten energiavuotoja seurataan

opetussuunnitelmassa huomioidaan energiansäästö ja kierrätys

Vesi: kulutuksessa on

muistettava taloudellinen käyttö

Koneiden ja laitteiden kunto:

jokainen ilmoittaa kouluisännälle rikkinäisistä koneista ja laitteista havaittuaan vian

Opettajat / oppilaat /muu henkilökunta

Opettajat / oppilaat /muu henkilökunta

Kouluisäntä tarkastaakulutuksen vuosittain

251

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Ympäristö-kasvatus

Toteutetaan OPS:sta löytyvät sisällöt.

Koulutus opettajille.

Opetuksen tuoma ympäristötietoisuus välittyy oppilaan kautta koteihin.

Opettaja

Kasvu ja kehitys-tiimi

Oppilaat

Lukuvuosi Opettajien arvio touko-kuussa.

2 opettajaa osallistuu ympäristökoulutukseen

Kulutus/siisteys

Paperinkulutuksen väheneminen

sähköinen viestintä

kaksipuoliset kopiot, pienet (A5) kopiot silloin, kun ne riittävät

suositaan vihkotyötä

suuret painosmäärät tehdään painossa, ei kopiokoneella

jokaisella on tarpeellinen kopiokoneenkäyttötaito

kalvon käyttö luokassa monisteiden sijaan tai tietokoneelta datatykin kautta

aineen-/luokanopettajat keräävät mahd. mukaan kalvot kansioon

suttupaperina, viestilappuina jne. käytetään epäonnistuneita kopioita

koulun juhlia varten ei tehdä erillisiä kutsuja

Koulun henkilökunta

Oppilaat ja koulun aikuiset

Jatkuva

Jatkuva

Puolivuotisseuranta (kouluisäntä, ympäris-tövastaava)

Asiasta puhutaan luokissa, kerrataan koulun teesit, yritetään saada tekijät vastuuseen

252

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Kalusteiden kunnossa pysyminen

mitään kalusteita ei turmella

kalliit välineet vain opettajan käytössä tai oppilaat opastetaan käyttöön perusteellisesti

pulpetin pinta suojellaan tarpeen mukaan esim. kuvaamataiteen tunnilla

turmelija itse kunnostaa tai korvaa aiheuttamansa vahingon

poistettavia kalusteita mahdollisesti opettajien noudettaviksi

Tilojen siisteys jokainen siivoaa

jälkensä töhryt poistetaan

välittömästi (jos tekijä tiedetään, hän poistaa tai maksaa poistamisen)

Muuta säästöä siivousaineet

sopivissa erissä kierrätettävissä

Kaikki, opettaja ohjaa oppilaita siivoamaan, opettajan oma esimerkki tärkeää

Palmia

Kaikki

Jatkuva

Jatkuva

Opettaja huolehtii, että näin tapahtuu

Opettaja ohjaa ja valvoo oppilaita.

253

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

astioissa ruokailuvälineet

oikeille paikoille (ei roskikseen)

Työterveys ja viihtyisyys

Opettajille jaetaan työt tasapuolisesti.

Kalusteita hankittaessa ergonomiset näkökohdat huomioidaan.

Huoneilman laatua tarkkaillaan, ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan.

Rehtori / opettajat

Rehtori

Rehtori, kouluisäntä

Jatkuva Vuosittainen tyhy-kysely.

Uuden henkilökunnan perehdyttäminen

Strategiakansio Kasvu ja kehitys-tiimi

Lukuvuoden alussa tai uuden henkilön saavuttua

Uusi tulokas sopeutuu mahdollisimman hyvin koulun arkeen ja tuntee saavansa tukea.

Koulun iltakäyttö

Koulun ympäristöohjelma annetaan iltavalvojalle.

Rehtori, iltavalvoja Seuranta vuosittain

254

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Tietostrategia

Kannelmäen peruskoulu27. 2. 2006

255

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

JohdantoKoulun tehtävä on sivistyksellisen ja kulttuurisen pääoman vaaliminen ja niiden välittäminen kaikille oppilaille. Koulu on yhteiskunnan tukiverkko syrjäytymisen ehkäisemisessä ja tasa-arvon edistämisessä. Tietoyhteiskunta vaatii tietoteknisten laitteiden, ohjelmien ja tietoverkkojen käytön hallitsemista sekä oppilailta että opettajilta. Koulun on varmistettava oppilaille näiden lisäksi mahdollisuus oppia tiedonhankinta- ja hallintataitoja. On oltava kehittämissuunnitelma, jotta eteneminen olisi järkevää.

1. Tietotiimi

Kannelmäen peruskoulussa toimii tietotiimi, johon kuuluu 5-10 innokasta opettajaa. Tietotiimin tehtäviä ovat koulun kotisivujen päivittäminen, Fronter-oppimisalustan ylläpito ja opettajien ohjaaminen sen käytössä. Tietotiimi myös päivittää tietostrategiaa. Tämän lisäksi yläasteella tietotiimin tehtäviin kuuluu mm. avoimien ovien järjestäminen, yhteydenpito yhteistyökumppaneihin sekä sijaiskansion päivittäminen. Vuosittain tarkistetaan, ketkä tietotiimin jäsenet huolehtivat mistäkin tietotiimille kuuluvasta tehtäväalueesta. Tästä tiedotetaan muille opettajille, jotta he osaavat kääntyä atk-kysymyksissä heti oikean henkilön puoleen.

2. Visio Kannelmäen peruskoulun opettajilla ja oppilailla on valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa työvälineenä. Sitä käytetään luonnollisena osana opetusta ja se sekä helpottaa että monipuolistaa opetusta ja oppimista. Opettajat seuraavat oman aineensa verkkomateriaalin ja -pedagogiikan kehitystä ja ovat valmiita kokeilemaan ja soveltamaan sitä. Opettajat tuottavat oman aineensa ja ainerajat ylittävää materiaalia.Verkossa olevat tehtävät ja oppimisalusta mahdollistavat ajasta ja tilasta riippumattoman opiskelun. Tämä mahdollistaa omalta osaltaan koulussa painotettavan joustavien opetusjärjestelyjen pedagogiikan. Oppilaiden töitä ja tuotoksia pidetään esillä koulun kotisivujen oppilastöiden galleriassa sekä koulun näyttelytiloissa ja juhlissa.

Fronter toimii tärkeimpänä osana koulun tiedotusta, keskustelua, kehittämistä ja

yhteydenpitoa. Siitä luodaan työväline, joka palvelee kaikkia koulussa toimivia

henkilöitä mahdollisimman hyvin.

3. Nykytila

Koulun tietotekniikan käyttösäännötKoulun tietotekniikkaa käytettäessä noudatetaan lakia ja opetusviraston yleisiä sääntöjä. Näitä on täydennetty koulukohtaisilla säännöillä, jotka lähetetään oppilaan mukana vanhemmille. Oppilaat saavat käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet perehdyttyään ensin käyttösääntöihin, netikettiin ja palautettuaan kirjallisen sitoumuslomakkeen. Samat käyttäjätunnukset toimivat

256

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

edelleen 7.- luokasta eteenpäin, mutta oppilaiden tulee palauttaa uusi kirjallinen sitoumuslomake luokanvalvojalleen ennen tunnusten muuttamista myös Runonlaulajantien tiloissa toimiviksi. Tilat, laitteet ja ohjelmistotKoulussa on Runonlaulajantiellä kaksi atk-luokkaa, joissa on ajanmukaiset koneet, skanneri, väritulostin ja mv-tulostin. Muutamiin koneisiin on asennettu ohjelmia, joita koulun verkossa ei ole (PageMaker). Toinen luokista on laajennettu niin, että sinne mahtuu kerralla opiskelemaan 25 oppilasta. Tilat ovat atk-kursseja varten riittävät, ja eri oppiaineet sekä luokat 1-6 (erityisesti Kaarelanraitin sivutoimipiste) voivat varata niitä käyttöönsä silloin, kun ne ovat vapaina.Aineluokissa on 1-2 konetta kussakin. Joidenkin aineluokkien koneisiin on asennettu verkko-ohjelmien lisäksi ao. aineiden opetusohjelmia. Opettajien käytössä on viisi konetta, jotka ovat hallinnon verkossa. Koulussa on useita digitaalikameroita ja dataheittimiä. Lisäksi koululla on videoeditointilaitteet ja 13 dokumenttikameraa.Koulun romppukirjastoon on hankittu tietoromppuja, jotka ovat käytettävissä lähiverkossa.Kanneltiellä on yksi atk-luokka, jossa mahtuu opiskelemaan 18 oppilasta kerrallaan. Luokassa on ajanmukaiset koneet, skanneri ja 2 väritulostinta. Jokaisessa luokassa on tämän lisäksi 1 tietokone. Opettajainhuoneessa on kaksi tietokonetta, joista toinen on hallinnon- ja toinen opetuksen verkossa. Kaarelanraitissa on käytössä yhteensä 6 konetta. Koneet on jaettu niin, että jokaisessa luokassa on yksi kone, jonka lisäksi erityisopettajan käyttämässä kirjastoluokassa on yksi- ja opettajainhuoneessa yksi kone. Kaarelanraitissa on lisäksi myös kaksi tulostinta, toinen erityisopettajalla ja toinen opettajainhuoneessa.Koulun kaikissa koneissa on XP- käyttöjärjestelmä ja sen mukaiset ohjelmat. Koulussa on lähiverkko, jossa on eri aineiden alueita. Niihin sijoitetaan tehtäviä, aineistoa ja oppilastöiden kansioita.Koulussa käytetään tietotekniikkaa opetuksessa lähinnä projektien, esitelmien ja muiden laajempien tehtävien tekemiseen melko yleisesti eri oppiaineissa. Internetiä tietolähteenä käytetään muutamissa oppiaineissa. Valmiiden opetusohjelmien käyttö on toistaiseksi vähäistä. Tosin luokilla 1-6 aktiivisessa käytössä ovat mm. Moppi, Alfa-English ja Lexia. Opettajat käyttävät tietotekniikkaa lisäksi tiedotteiden, kokeiden ja muiden tehtävien laatimiseen ja sähköpostia yhteydenpitoon.

Opettajien lähtötaso

257

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

On tehty kysely, joka osoitti, että opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot ovat hyvin vaihtelevat. Osa opettajista käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa opetuksessaan ja he myös kehittävät taitojaan omatoimisesti. Pääsääntöisesti opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tietotekniikkaa opetuksessa, mutta sen käyttöönotossa koetaan olevan erilaisia esteitä. Tietokonetta käytetään yleisimmin tuntien valmisteluun ja kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon, sekä koulun sisäiseen tiedottamiseen. Opettajat ovat kiinnostuneita erityisesti tietokoneen pedagogisesta hyödyntämisestä.

Koulun tietotekniikan tekninen tuki

Koululla käy tekninen tukihenkilö keskimäärin kahtena päivänä viikossa huolehtimassa koulun verkosta.

Koulun tietotekniikan pedagoginen tukiKoulun sisäisessä koulutuksessa atk-opettajat, -vastaavat ja muut tietotekniikan käytössä pidemmälle edenneet opettajat opastavat kollegoitaan. Koulun atk-opettajalla ja -vastaavilla on erikseen velvollisuus huolehtia pedagogisesta tuesta ja atk-järjestelmän ylläpidosta yhdessä teknisen tukihenkilön kanssa.

Koulun tiedottaminen Koulun sisäinen tiedottaminen tapahtuu sähköpostilla. Kolmen erillään sijaitsevan toimipisteen välisen tiedottamisen sujuminen on tärkeää. Sähköpostin lisäksi tiedottamiseen ja keskusteluun käytetään myös Fronteria, koulun verkkoa (lähinnä tiedotteiden yms. tallentamiseen) ja ilmoitustauluja. Ulkoisen viestinnän välineinä ovat puhelin, sähköposti, kotisivut ja paikallislehti.

Koulun nettisivutKoulun nettisivuja päivitetään nykyisin epäsäännöllisesti, mutta ne pidetään ajan tasalla.

4. Tavoitteet

Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetasoOpetussuunnitelmassa on määritelty tavoitteet oppilaiden tietotekniikan taidoille peruskoulun päättyessä. Lisäksi oppilaille tarjotaan yläasteella valinnaista tietotekniikkaa.

Henkilöstön koulutussuunnitelma

258

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Opettajat ylläpitävät ja kehittävät tietoteknisiä taitojaan ja käyttävät niitä luontevana osana opetusta. Opettajien lähtötilanne on selvitetty kyselyllä. Tietotiimi tiedottaa muille opettajille koulutuksista, jotka palvelevat henkilöstön tietoteknisten taitojen kehittämistä tämänhetkisessä tilanteessa parhaiten. Opettajia kannustetaan osallistumaan esimerkiksi Mediakeskuksen koulutuksiin, kunnes taitojen ylläpito ja kehittäminen on itseohjautuvaa. Jotta henkilöstön kouluttautuminen toteutuisi tehokkaammin, henkilöstön atk-koulutuksiin olisi hyvä varata tietty määrä koulukohtaisista sijaismäärärahoista.Uusille opettajille järjestetään tutustumiskoulutusta tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin ja ympäristöön. Pyritään siihen, että koko opetushenkilökunta osallistuu tietostrategian päivittämiseen esimerkiksi käymällä keskustelua tiimeissä tai Fronterissa. Fronter-oppimisalustan käyttökoulutuksiin osallistuvat ne opettajat, jotka kokevat sen tarpeelliseksi.

Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen Suurin osa 7-9- luokkien kurssiaineistoista on koulun sisäisessä verkossa. Seuraavassa vaiheessa ne siirretään soveltuvin osin myös Fronter-oppimisalustalle, jotta esimerkiksi pidempään sairaana olevat tai muusta syystä poissa olevat oppilaat voivat käyttää niitä etäopiskelussa hyväkseen.Koulun lähiverkkoon on luotu opettajien alue, jonne pääsee vain opettajien käyttäjätunnuksilla. Sinne kootaan kokeita, monistepohjia, kurssisuunnitelmia, kokouspöytäkirjat ym. aineistoa. Oppimateriaalien työstäminen ja vaihtaminen tällä alueella myös harjaannuttaa opettajia tietotekniikan käyttöön. Ideoiden keräämistä ja vaihtamista voidaan toteuttaa myös Fronter-oppimisalustalla esimerkiksi siellä olevassa ”pedagogisessa kahvilassa”.Koulun lähiverkon kehittämisessä sähköiseksi oppimisympäristöksi käytetään pääasiassa perushyötyohjelmia (esim. Word). Tarpeen mukaan voidaan hankkia myös käyttökelpoisia eri aineiden opetusohjelmia ja hyötyohjelmia.Pedagogiset kehittämishankkeet määritellään vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Oppilaiden tieto- ja viestintätekniset taidot ks. liite

Koulun tiedottaminenTavoitteena on tiedottamisen selkeyttäminen.

Koulun nettisivutSivujen päivittäminen säännöllistetään. Sivujen suunnitteluun otetaan mukaan oppilaita. Tavoitteena on, että jokainen opettaja päivittää kotisivuja oman materiaalinsa osalta esimerkiksi toimittamalla materiaalin sähköisessä muodossa tietotiimin jäsenille, jotka siirtävät ne koulun kotisivuille. Yleisiä osia päivittää myös osa koulun tietotiimin jäsenistä.

5. Arviointi

Koulun tietotiimi tekee vuosittain aikataulutetun toimintasuunnitelman. Sen toteutumista arvioidaan toimintakertomuksessa.

Liitteet

259

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Tietotekniikan taitotasot

KRIISISUUNNITELMA

TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA

Koulun osoitteet: Runonlaulajantie 40, Kanneltie1 ja Kaarelan raitti 1

YLEINEN HÄTÄNUMERO ……………………………………………………………….112 (koulusta ulos 0-112)

AMBULANSSI, PALOKUNTA …………………………………………………………………………………....112

POLIISI …………………………………………………………………………………………………………...10022

LÄNTISEN TERVEYSKESKUKSEN VAIHDE ……………………………………………………………3104701

MYRKYTYSKESKUS ………………………………………………………………………..471977 tai 4711/keskus

LASTEN- JA NUORTEN SAIRAALA ………………………………………………………………………47174734STENBÄCKINKATU 11 00290 HELSINKI

LASTENSUOJELUPÄIVYSTYS…………………………………………………...................................050-347 09 89

TERVEYSPALVELUNEUVONTA……………………………………………………………………………….10023

TAKSIKESKUS………………………………………………………………………………………………..0100 0700

KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET:

- REHTORI Runonlaulajantien toimipiste 3108 2250

- REHTORI Kanneltien toimipiste 3108 2007

- TERVEYDENHOITAJA…………………………………………………………050 3105 633 TAI 050 3105560

- PSYKOLOGI……………………………………………………………………..050 512 5090

- KURAATTORI…………………………………………………………………...1-9.LK 050 5015 221

- LUOKANOPETTAJAT………………………………………………………….3108 2009

- AINEENOPETTAJAT…………………………………………………………..,.3108 2253

Ryhmää laajennetaan tarpeen mukaan.

260

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

HÄTÄILMOITUS NUMEROON 112 TAI KOULUSTA ULOS SOITETTAESSA 0-112

Soittaessasi hätäkeskukseen, ilmoita nimesi, mistä soitat ja kerro selvästi ja rauhallisesti, mitä on tapahtunut. Vastaa kysymyksiin. Hätäkeskuksesta saat toimintaohjeet. Älä lopeta puhelua ennen kuin saat luvan. Järjestä opastus tapahtumapaikalle.

261

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

HÄTÄENSIAPU

Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun tuloon saakka. Ensiavun viivästymistä on vaikea korjata, siksi ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.

Hätäensiaputoimenpiteet ovat samat oli kysymyksessä sairauskohtaus tai tapaturma.

Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat:

1. Sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen

2. Hengityksen turvaaminen - Hengitysteiden avaaminen - Puhalluselvytys - Kylkiasento

3. Verenkierron turvaaminen - Puhallus-paineluelvytys (PPE) - Verenvuodon tyrehdyttäminen - Sokin ehkäisy

Elvytys

Eloton henkilö voi näyttää kuolleelta. Hengitys on pysähtynyt eikä verenkiertoa ole.

Puhallus- ja paineluelvytyksellä voidaan keinotekoisesti pitää yllä aivojen ja sydämen verenkiertoa.

Lapsen painelu-puhalluselvytys (PPE) (alle 8 vuotta)

1. Kun lapsi menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti tarvitaanko painelu-puhalluselvytystä.

2. Tarkista tajunta.

Selvitä onko lapsi herätettävissä puhuttelemalla tai varovasti ravistelemalla häntä. Kysy esimerkiksi ’Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?’

3. Jos lapsi ei herää eikä reagoi käsittelyyn ja paikalla on muita, huuda apua ja pyydä tekemään hätäilmoitus numeroon 112, noudata hätäkeskuksen ohjeita.

Jos, olet elvytystilanteessa yksin, aloita elvytystoimenpiteet ja toista kerran sarja 30:2 ennen kuin teet hätäilmoituksen.

4. Avaa hengitystiet.

262

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Kohota toisen käden yhdellä tai kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin. Alle 1-vuotiaan leukaa kohotetaan vain varovasti yhdellä sormella.Taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Varo kuitenkin taivuttamasta päätä liikaa, ettei kieli tuki hengitystä.

5. Tarkista hengitys.

Pidä hengitystiet auki ja katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni ja tuntuuko poskellasi ilman virtaus.

Onko hengitys normaalia vai onko se vaikeutunutta?onko hengitys äänekästä, vinkuvaa, kuorsaavaa tai katkonaista?onko huulissa tai kasvoissa sinerrystä tai onko lapsi ”huonon värinen”?

Käytä enintään 10 sekuntia aikaa hengityksen tarkistamiseen.

6. Jos lapsi hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.

7. Jos lapsen hengitys ei ole normaalia tai hänellä vain haukkovia hengitysliikkeitä, aloita elvytys. (Lapsen elottomuus liittyy usein hengityksen estymiseen.)

Aloita puhalluselvytyksellä.

Alle 1-vuotiasta lasta elvytettäessä peitä omalla suullasi tiiviisti lapsen suu ja nenä. Kun elvytät isompaa, 1—8 -vuotiasta lasta, sulje lapsen sieraimet otsaa painavan käden etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 5 kertaa. Puhalla vain sen verran, että näet rintakehän kohoavan. Puhallusten tulee olla noin 1 sekunnin mittaisia. Jos ensimmäinen puhallus ei onnistu, avaa lapsen suu ja poista mahdollinen näkyvä vierasesine, mutta varo työntämästä sormia lapsen nieluun. Varmista että hengitystiet pysyvät auki.

8. Jos hengitys ei palaudu normaaliksi 5 puhalluksen jälkeen, aloita paineluelvytys.

Lapsen tulee olla selällään tukevalla alustalla.Painele keskelle rintalastaa 30 kertaa 2—3 sormella (alle 1-vuotiaat) tai yhden kämmenen tyvellä (1—8 -vuotiaat).Painele rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalastan painua alaspäin noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä ja sen jälkeen palautua. Paineluvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe.

9.Painelun jälkeen puhalla 2 kertaa. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2. Jos olet elvytystilanteessa yksin eikä hätäilmoitusta ole vielä tehty, tee hätäilmoitus, kun olet kerran toistanut sarjan 30:2.

10.Jatka painelu-puhalluselvytystä, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

263

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Aikuisen painelu-puhalluselvytys (PPE) (yli 8 vuotta)

1.Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti tarvitaanko painelu-puhalluselvytystä.

Tunnista sydämenpysähdyksen oireetäkillinen tajunnan menetyshengitys on pysähtynyt tai epänormaali (haukkovaa tai äänekästä)

2. Tarkista tajunta

Selvitä, onko henkilö herätettävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla häntä. Kysy esimerkiksi ’Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?´’

3. Soita hätänumeroon 112

Jos henkilö ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua, ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus numeroon 112.Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse.Noudata hätäkeskuksen ohjeita.

4. Avaa hengitystiet

Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin.Taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen.

5. Tarkista hengitys

Pidä hengitystiet auki ja katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaalin hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus.

Onko hengitys normaalia vai onko se vaikeutunutta?onko hengitys äänekästä, vinkuvaa, kuorsaavaa tai katkonaista?onko huulissa tai kasvoissa sinerrystä tai onko hän ”huonon värinen”?

Käytä enintään 10 sekuntia aikaa hengityksen tarkistamiseen.

6. Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi.

Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.

7. Jos hengitys ei ole normaalia, aloita paineluelvytys.

Siirrä henkilö selälleen tukevalle alustalle ja mene polvillesi hänen viereensä.Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan henkilön rintakehän yläpuolella. Sormet voivat olla ojennettuina tai lomittain koukistettuina, mutta pidä ne irti rintakehästä, jotta voima kohdistuisi vain rintalastaan.Painele rintalastaa 30 kertaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalastan painua alaspäin 4-5 cm (noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä) ja sen jälkeen palautua. Paineluvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe.

264

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

8. Jatka puhalluselvytyksellä.

30 painelun jälkeen avaa uudestaan hengitystiet ja puhalla 2 kertaa.

Avaa hengitystiet kohottamalla toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuttamalla toisella kädellä päätä taaksepäin otsasta painaen.Sulje otsaa painavan käden etusormella ja peukalolla henkilön sieraimet. Paina huulesi tiiviisti hänen suulleen.Puhalla ilmaa kaksi kertaa keuhkoihin ja seuraa samalla rintakehän liikkumista. Puhallusten tulee olla noin 1 sekunnin mittaisia.

9.Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Tajuttoman käsittely

Tajuton henkilö ei ole herätettävissä, mutta hän hengittää.

Tajuton voi tukehtua, jos kieli tai oksennus tukkivat hengitystiet tai ne voivat vaikeuttaa hengitystä.

1. Selvitä, saatko henkilön hereille puhuttelemalla ja ravistelemalla.2. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.3. Tarkista sen jälkeen hengittääkö hän.4. Jos hän hengittää, käännä hänet kylkiasentoon ja tarkkaile hänen tilassaan tapahtuvia muutoksia.5. Varmistu hengityksestä taivuttamalla päätä varovasti leuasta taaksepäin.6. Tarvittaessa puhdista suu oksennuksesta tms.7. Avaa kiristävät vaatteet, jos ne vaikeuttavat hengitystä.8. Pidä autettava kylkiasennossa hengityksen turvaamiseksi.

Verenvuodon tyrehdyttäminen

Runsas ulkoinen verenvuoto tyrehdytetään mahdollisimman nopeasti, sillä vuoto voi johtaa sokkiin.

Jos verenvuoto on runsasta, pane loukkaantunut makuulle. Paina vuotavaa kohtaa sormin tai kämmenellä välittömästi ja nosta raaja ylös.

Sido haavalle paineside:

1. Peitä haava suojasiteellä2. Aseta haavan päälle "painoksi" jokin, mielellään pehmeä esine (siderulla, lapanen tms.)3. Kiinnitä suojaside ja paino tukevasti4. Tue raaja kohoasentoon5. Toimita loukkaantunut hoitoon

265

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Sokin ehkäisy

Sokin oireet voivat olla seurauksena suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin (+oksennustaudin) aiheuttamasta nestehukasta sekä mm. vakavasta sairastumisesta ja sähköiskusta.

Sokin tavallisimmat oireet ovat:

Iho on kalpea ja hikinen, ns. kylmä hikisyysPotilas palelee Suu on kuiva, hänellä on janontunneSyke nopeutuu ja hengitys voi muuttua pinnalliseksi

Sokkipotilaan ensiapu:

1. Anna oireiden mukainen ensiapu2. Aseta loukkaantunut makuulle alaraajat koholla3. Hälytä lisäapua (112)4. Suojaa potilas kylmältä peittelemällä hänet huovalla, takilla tms.5. Rauhoittele potilasta

Henkinen tuki

Tapaturma ja vakava sairastuminen aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi myös psyykkistä eli henkistä loukkaantumista. Henkisen tuen tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja selvittää tapahtunutta. Näin autetaan uhria ja hänen omaisiaan selviytymään tilanteesta eteenpäin.

Henkinen tuki onnettomuuspaikalla

Onnettomuuspaikalla ihmiset ovat usein järkyttyneitä. Auttajan rauhallinen ja määrätietoinen toiminta luo turvallisuuden tunteen.

Auttajana:

- Käyttäydy rauhallisesti- Puhu loukkaantuneelle- Kuuntele häntä- Pysy autettavan luona, älä jätä häntä yksin- Pidä huolta, kosketa- Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee- Pidä uteliaat loitolla

Useimmat selviävät mieltä järkyttäneestä kokemuksestaan omin avuin läheisten tuella. Perheellä, ystävillä ja työtovereilla on tärkeä merkitys sille, miten ihminen selviää. Joskus toipumiseen tarvitaan kuitenkin ammattiapua. Apua voi tiedustella terveyskeskuksen tai sairaalan kautta.

Lähteet: SPR:n hätäensiapuohjeet, www.tohtori.fi, www.redcross.fi

266

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

TOIMINTAVASTUU KRIISITILANTEISSA

Ensisijainen toimintavastuu kriisitilanteissa on aina ensiksi läsnä olevalla aikuisella. Koulun kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäinen tiedon saanut kriisiryhmän jäsen. Kriisiryhmän tulisi kokoontua mahdollisimman pian tekemään toimintasuunnitelmaa ja tarvittaessa luoda yhteys kunnan kriisiryhmään.

2. Kuolemantapaukset koulussa

Kuolemantapauksissa koulun tulee aina kunnioittaa lähiomaisten toiveita

- Apuna kuolematapauksien käsittelyssä voi aina käyttää joko oman koulun kriisiryhmän tukea tai koulun ulkopuolista (esim. opetusviraston) kriisiryhmää.

- Opettajien on syytä seurata oppilaiden toipumista ja mahdollista tuen tarvetta

2.1 Oppilaan kuolema

- Koulussa tapahtuneesta oppilaan kuolemasta lähiomaisille tiedottaa poliisi tai lääkäri- Rehtori sopii oppilaan vanhempien kanssa koulun toimenpiteistä- Huhujen välttämiseksi ja jotta olisi valmius ottaa vastaan oppilaiden reaktiot, koulun aikuisille

annetaan oikeaa tietoa mahdollisimman pian- Rehtori pitää yhteisen tiedotustilaisuuden henkilökunnalle ja oppilaille- Oppilaiden koteihin annetaan sovitusti tietoa, joko kirjeitse tai vanhempainillan muodossa- Mikäli tapahtumaa ei tiedoteta koko kouluyhteisölle, luokanvalvoja tiedottaa asiasta omalle

luokalle.- Oppilaille ja henkilökunnalle tulee aina antaa aikaa ja mahdollisuus keskustella tapahtuneesta.

2.2 Henkilökuntaan kuuluvan kuolema

- Rehtori tiedottaa henkilökunnalle tapahtuneesta, yhdessä sovitaan käytännöistä- Rehtori ilmoittaa luokalle ja koteihin tapahtuneesta- Aikuisille ja lapsille annetaan tilaisuus puhua tapahtuneesta- Hautajaisiin osallistutaan omaisten toiveiden mukaisesti

2.3. Oppilaan lähiomaisen kuolema

- Oppilaalta / oppilaan omaisilta pyydetään lupa luokalle ja opettajille kertomiseen- Oppilas ja opettaja yhdessä sopivat miten luokkatovereille kerrotaan perheenjäsenen kuolemasta- Mikäli kuolema on tapahtunut koulupäivän aikana, on tärkeää että tieto välitetään oppilaalle

mahdollisimman pian – mielellään läheinen tai oma opettaja. Aikuisen läsnäolo tiedon välittämisen jälkeen on ehdotonta.

267

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

3. Itsemurha

Itsemurha saattaa toimia mallina muille nuorille, joilla selviytymiskeinot ovat vähissä. Tieto itsemurhasta leviää nopeasti, siksi koulun toimintasuunnitelma on syytä tehdä nopeasti ja yhteistyössä koulun ulkopuolisten kriisityöntekijöiden kanssa.

3.1. Itsemurhan uhka kouluyhteisössä

- Viiltely, itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkailu ovat aina vakavasti otettavia viestejä- Puhu nuoren kanssa heti kun havaitset tilanteen- Kuuntele nuorta- Keskustele vaihtoehdoista- Oppilashuoltoryhmän tulee ohjata oppilasta ja perhettä hakemaan apua- Opettaja tai muu kouluyhteisössä työskentelevä ei ole vaitiolovelvollinen, jos oppilas on

yrittänyt itsemurhaa, vahingoittanut itseään- Mikäli itsemurhavaara on muiden oppilaiden tiedossa asiasta on hyvä puhua koulussa- Oppilaan vanhemmille tulee aina kertoa itsetuhoisista puheista tai teoista

3.2. Itsemurha kouluyhteisössä

- Rehtori on yhteydessä omaisiin (surunvalittelu ja sopiminen koulun toimintatavoista)- Rehtori tiedottaa ensin asiasta kouluyhteisön aikuisille. Yhteisesti sovitaan miten oppilaille

tiedotetaan asiasta – omaisten toiveita kunnioittaen.- Itsemurhasta keskustellaan oppilaiden kanssa, annetaan asiallista tietoa ja kuunnellaan

oppilaiden ajatuksia ja tuntemuksia- Oppilas ohjataan herkästi hakemaan apua tai asian lisäkäsittelyä varten esim. terveydenhoitajalle tai kuraattorille- Ulkopuolisen kriisiryhmän vetämä debriefing eli jälkipuinti on tärkeä järjestää luokkakavereille, ystäville sekä oppilasta opettaneille opettajille

4. Vakava onnettomuus koulussa

- Onnettomuustilanteessa noudatetaan pelastussuunnitelmaa.- Ensimmäinen paikalle saapunut aikuinen arvioi avun tarpeen ja ryhtyy tarvittaviin toimiin,

kutsuu paikalle kouluterveydenhoitajan, ambulanssin tai tekee hätäilmoituksen (112)- Loukkaantunutta ei saisi jättää yksin, paikalle soitetaan / pyydetään hakemaan toinen aikuinen- Hätäilmoitusta tehdessä kerrotaan mitä ja missä on tapahtunut sekä vastataan lisäkysymyksiin.

Puhelua ei saa katkaista ennen kuin siihen annetaan lupa- Toinen opettaja tai muu aikuinen ohjaa muut oppilaat toiseen tilaan ja jää sinne heidän

kanssaan, onnettomuuspaikka rauhoitetaan ulkopuolisilta- Varmistetaan että joku hoitaa opastuksen onnettomuuspaikalle- Ilmoitetaan rehtorille, sekä mahdollisesti muille, avun saannista ja saaduista ohjeista- Rehtori tiedottaa loukkaantuneen oppilaan vanhemmille asiasta mahdollisimman pian- Onnettomuustilanteessa läsnä olleille, myös silminnäkijöille, tarjotaan mahdollisuus keskustella

asiasta ja saada tietoa, tarvittaessa myös ulkopuolista kriisiryhmää voi käyttää

268

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

4.1 ”Läheltä piti” - tilanteet koulussa

- Mikäli ”läheltä piti” - tilanne on koskettanut useampaa koulun oppilasta tai henkilökuntaan kuuluvaa, on tilanteen läpikäyminen, asiasta keskusteleminen, ajatusten ja tuntemusten kuunteleminen tärkeää

5. Vakava väkivalta tai sen uhka

- Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta tai uhkailusta ilmoitetaan heti rehtorille- Tarvittaessa rehtori soittaa ambulanssin ja / tai poliisin paikalle- Kaikkien osapuolten vanhemmille ilmoitetaan asiasta- Jos osallisina ovat olleet oppilaat, vanhempia kehotetaan tekemään rikosilmoitus- Väkivallan tekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus (sovitusti rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja

tai joku muu)- Jos opettaja on ollut väkivallan kohteena, hän tekee rikosilmoituksen sekä

lastensuojeluilmoituksen - Jos väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, rehtorin on puututtava asiaan

välittömästi- Väkivallan luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä koulussa muidenkin oppilaiden

kanssa- Silminnäkijöille ja osallisille on tarjottava mahdollisuus keskustella asiasta ja saada tietoa

5.1 Aseellinen uhka (ulkoapäin tuleva)

- (Ensisijaisesti) rehtori ottaa yhteyttä poliisiin- Kulkuväylät lukitaan- Oppilaat pidetään luokissa- Tilanne pyritään rauhoittamaan- Noudatetaan poliisin antamia ohjeita- Asiasta tiedotetaan oppilaiden kotiin ja kaikille osallisille järjestetään mahdollisuus keskustella

asiasta ja saada tietoa- Koulun ulkopuolista kriisiapua voi käyttää tukena jälkipuinnissa (koulun kriisiryhmä pyytää

heidät paikalle)

5.2. Pommiuhka

- Noudatetaan pelastussuunnitelmassa olevia ohjeita.- Rehtorille ilmoitetaan viipymättä asiasta, rehtori ilmoittaa poliisille- Noudatetaan poliisin antamia ohjeita- Jokaiseen pommiuhkaan on suhtauduttava vakavasti- Oppilaille ja koulun henkilökunnalle annetaan tietoa asiasta ja tarjotaan mahdollisuus

keskustella tapahtuneesta- Oppilaiden koteihin tiedotetaan asiasta- Koulun ulkopuolista kriisiryhmää voi käyttää tukena jälkipuinnissa (koulun kriisiryhmä pyytää

heidät paikalle)

Tulipalon tai säteilyvaaran sattuessa noudatetaan koulun palo- ja pelastussuunnitelmaa

269

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

HENKINEN TUKI KRIISITILANTEISSA

Traumaattinen kriisi aiheutuu äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhan yritys, onnettomuus, vakava väkivalta tai väkivallan uhka voivat aiheuttaa traumaattisen kriisin. Yksittäisten henkilöiden, perheiden tai yhteisöjen kohtaamat tapahtumat voivat olla traumaattisia niille, joita ne tunnetasolla koskettavat.

Traumaattisen kriisin vaiheet

shokkivaihe: ei voi olla totta! reaktiovaihe: miksi juuri minä! käsittelyvaihe: elämä ei lopu tähän! uudelleen suuntautumisen vaihe: elämä voittaa!

Välittömän tuen tarve traumaattisessa kriisissä ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin on huomioitava erityisesti:

rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrin kertomuksen kuunteleminen (älä täytä tilaa omilla kokemuksillasi) tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo (älä jätä yksin) avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta ja siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu

Lapsen ja nuoren tavallisia reaktioita traumaattisen kriisin jälkeen (traumaperäinen stressireaktio)

avuttomuus ja epätodellinen olo vetäytyminen kontakteista takertuneisuus kiinnostuksen puute pelko ja hämmennys kyvyttömyys ajatella selvästi oppimisvaikeudet tunnetilojen vaihtelu aggressiot, levottomuus eristäytyminen ryhmästä kuoleman pelko kieltäytyminen arkirutiinien noudattamisesta

On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Trauma on käsiteltävä, jotta surulle tulee tilaa. Jos reaktiot jatkuvat pitkään, on syytä hakea asiantuntija-apua.

270

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEESSA

Koulun henkilökunnalle

Mikäli on tapahtunut onnettomuus tai suurehko välikohtaus, jonka arvellaan aiheuttavan jälkipuheita ja selvittelyjä koululla, on tärkeää, että REHTORI tiedottaa koulun kaikille aikuisille tästä tapahtumasta.

Luokka- ja koulukavereille

Oma opettaja tai joku muu turvallinen henkilö kertoo, mitä on tapahtunut, miten koulussa on toimittu ja mitä jatkossa tapahtuu. Asialliset vastaukset ja rehellisyysvähentävät huhujen syntymistä ja turhia pelkoja.

Vanhemmille

Jos tilanne on niin vakava, että sen arvellaan vaikuttavan lapsiin, kaikille lasten vanhemmille on hyvä tiedottaa asiasta.Lähetetään esim. kirje, jossa kerrotaan mitä on tapahtunut, miten asiaa on koulussa hoidettu ja miten jatkossa toimitaan. oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot voidaan panna mukaan vanhempien mahdollisia kysymyksiä varten.

Tiedotusvälineille

Mikäli tapahtuma on senlaatuinen, että tiedotusvälineet kiinnostuvat siitä, REHTORI vastaa tiedottamisesta. Tärkeää on, että koulu saa jatkaa toimintaansa rauhassa.

Kun koululle tulee tieto onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta, on tiedon vastaanottajan tarkistettava tiedon paikkansapitävyys.

Puhelun aikana tulee selvittää:soittajan henkilöllisyysmitä on tapahtunutkuka tai ketkä ovat tapahtuman uhrejaonko joku muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin

ENSIAPUKAAPIT KANNELMÄEN PERUSKOULUSSA

Runonlaulajantiellä

- koulun keittiö- kouluisännän työhuone- kotitalousluokka- teknisen työn luokassa- fysiikan ja kemian varastossa- liikunnan opettajien tilassa

271

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

- opettajainhuoneessa

Kanneltiellä

molemmissa parakeissa- opettajainhuoneessa- liikuntasalin varastokaapissa- keittiössä- teknisen käsityön luokassa

Kaarelan raitissa

- opettajainhuoneessa- pääsisäänkäynnin luona aulassa- kellarikerroksessa henkilökunnan sosiaalitilassa

KRIISITILANTEIDEN JÄLKIHOITO

Huolehdi jälkihoidosta ottamalla yhteyttä koulun kriisiryhmään. Tarvittaessa kriisiryhmä välittää myös koulun ulkopuolista kriisiapua tukea tarvitseville.kriisiyön tukiryhmä tarjoaa tukea tarvittaessa. Tietoa kriisiryhmästä saa opetusvirastosta.

Vältä väärinkäsityksiä ja vääriä mielikuvia.

Korjaa väärät huhut

Kerro asiat täydellisinä

Salli lasten jakaa tunne-elämyksensä (esimerkiksi pelot)

Anna lasten konkretisoida suru ja kaipuu

Rituaalit: muistohetki koulussa, luokka mukana hautajaisissa, merkkipäivän huomioiminen

Ilmaisumuotoja ovat esimerkiksi ainekirjoitus, kirjeet, runot, draamaleikki, liikunta, kertomukset, piirustukset, maalaukset, musiikki

Keskustele ja puhu lasten ja nuorten kanssa kriisistä luokassa ja vanhempien kanssa keskusteluissa

Lapsen ja nuoren surun kohtaaminen

272

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

KANNELMÄEN PERUSKOULUN PÄIHDESTRATEGIA  

1. Päihdestrategian tavoitteet

Peruskoululaki edellyttää, että päihteidenkäyttöön pyritään kouluissa vaikuttamaan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin. Koulun pääasialliseksi tehtäväksi päihdetyössä lankeaakin ehkäisevä työ terveys-, tapa- ja laillisuuskasvatuksen keinoin. Myös riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden koulunkäynnin tukeminen on tärkeä osa ehkäisevää työtä. Kannelmäen peruskoulun päihdestrategia on koulun yhteinen kirjattu sopimus siitä, kuinka koulussamme toimitaan päihteitä ja niiden käyttöä koskevissa asioissa. Strategian mukaan päihdekasvatus kuuluu Kannelmäen peruskoulun koko henkilökunnalle. Jokaisen on tärkeää näyttää esimerkkiä sekä puuttua mahdolliseen päihteiden käyttöön koulussa. Kaikkien on sitouduttava noudattamaan yhteistä linjaa. Yhteistyö oppilaiden, heidän huoltajiensa sekä oppilashuoltoryhmän välillä on edellytyksenä toimivalle päihdestrategialle.Päihdeohjelmassa tulee huomioida alueellisuus ja koulun erityisominaisuudet. Keskeistä on myös ongelmien havaitseminen, niihin puuttuminen ja niiden seuranta, sekä tieto siitä mihin oppilaan voi lähettää jatkohoitoon. 

2. Ehkäisevä työ

Ehkäisevä päihdetyö määritellään yleisesti toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Koulussa päihteiden käytön ehkäisy tulee liittää selkeänä osana terveys-kasvatusta sekä integroida se osaksi koulun arkipäivää. Koulussa on luontevinta keskittyä antamaan päihteitä koskevia asiallisia ja totuudenmukaisia tietoja sekä vaikuttamaan oppilaiden asenteisiin. Lisäksi koululla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön muiden vastuutahojen kanssa. Tällaisia ovat mm. kodit, nuorisotoimi sekä seurakunta.Päihdekasvatus voidaan jakaa kolmeen osaan:

Päihdeopetus, joka pohjautuu opetussuunnitelmaan ja jota toteuttaa koulun oma henkilöstö ja mahdollisesti jokin ulkopuolinen taho kuitenkin ryhmäkohtaisesti.

Päihdeneuvonta, joka tapahtuu pääasiassa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla yksilöllisinä keskusteluina oppilaan kanssa.

Päihdevalistus, joka on yksisuuntaista ja joukkokohtaista ja toteutuu joukkotiedotuksen keinoin (esim. valistuskampanjat).

2.1 Ehkäisevän päihdetyön lähtökohdat

On tärkeää, että päihteisiin liittyvä tieto on asiallista ja uskottavaa. Lasten ja nuorten oman arvomaailman, sosiaalisten taitojen ja itsekontrollin kehittämisen tukeminen on ehkäisevän päihdetyön tukipilareita. Nuoren tulisi myös oppia itse ottamaan vastuuta terveydestään. Oppilaiden omat käsitykset ja kokemukset päihteisiin liittyvistä asioista ovat tärkeä opetuksen lähtökohta. Oppilaiden tarpeiden huomioonottamiseksi on tärkeää tuntea nuorten päihteiden käyttöön liittyvää tietämystä ja kokemuksia päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. Yhtä tärkeää on myös tiedostaa, minkälaista päihteisiin liittyvää informaatiota nuorille tarjotaan ja millaisia virikkeitä muu maailma tuottaa. Myös

273

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

kasvattajan omat arvot ja asenteet päihdekysymyksiä kohtaan ja niiden tiedostaminen ovat tärkeitä lähtökohtia opetusta suunniteltaessa. (Peltonen, Päihteidenkäytön ehkäisy)

2.2 Ehkäisevä päihdetyö koulussamme

Koululla on keskeinen asema ehkäisevän päihdetyön toteuttajana. Erityisesti korostetaan sitä, että koulussa on koko ikäluokka helposti saavutettavissa. Päihdekasvatuksen tulisi olla koko lapsuuden ja peruskoulun kestävä oppimisprosessi. Koulussa päihdekasvatus integroituu luontevasti mm. terveystiedon ja liikunnan sekä biologian opetukseen, mutta sitä on mahdollista sivuta myös muissa aineissa soveltaen aina, kun se luontevasti tulee esille.Päihdekasvatus tulisi aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta ikätaso huomioon ottaen. Päihdekasvatusta tulisi olla vähintään kaksi tuntia lukuvuotena jokaisella luokkatasolla. Opettaja huomio ja arvioi oman opetusryhmänsä tarpeet ja valmiudet käsitellä kyseisiä asioita suunnitellessaan ja toteuttaessaan päihdekasvatusta. Toteutus luokkatasoittain voi olla esimerkiksi:

1-2 lk. itsetunto, minäkuva 3-4 lk. terveelliset elämäntavat 4-5 lk. ihminen, biologia 5-6 lk. omat valinnat, elämyksellisyys 7-9 lk. terveystieto, teemaviikot, vierailut: oppilaat tekevät itse

2.3 Kouluterveydenhoitaja koulun päihdetyössä

Päihdetyö painottuu ennaltaehkäisyyn. Terveydenhoitaja tapaa oppilaat henkilökohtaisesti terveystarkastuksissa. Terveyskeskusteluissa oppilasta ohjataan ja kannustetaan terveisiin elämäntapoihin (ravinto, lepo, liikunta, sosiaaliset suhteet ym.) ja tuetaan lapsen hyvän itse-tunnon kehitystä. Terveydenhoitaja voi auttaa opettajaa päihdetuntien ja vanhempainiltojen valmistelussa esim. etsimällä materiaalia tai asiantuntijavierailijoita.Tarvittaessa terveydenhoitaja osallistuu neuvotteluihin, hoitoonohjaukseen ja seurantaan, mikäli oppilaalla ilmenee päihteiden käyttöä.

3. Puuttumisen mallit

3.1 Lainsäädäntöä

Peruskoulun tavoitteena on perusopetuslain § 2:n mukaan tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässään tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laki määrää myös, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulussa tapahtuvaa päihdetyötä säätelevät useat eri lait, joiden sisällöistä ei aina olla selvillä. Varsinkin salassapitovelvollisuus tuottaa usein ongelmia. Avoimuus ja luottamus ovat ensisijaisia lähtökohtia päihteiden vastaisessa työssä. Luottamus edellyttää salassapitosäännösten huomioon ottamista: yksityisyyden suoja on turvattu jokaiselle perusoikeuksien tasolla. Luottamus kuitenkin edellyttää myös sitä, että lapsen tai nuoren ongelmaa ei jätetä salassapitoon vedoten hoitamatta.

3.1.1 Lastensuojelulaki

274

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle (8. luku § 40).

3.1.2 Tupakkalaki

Tupakkatuotetta tai tupakointivälineitä ei saa myydä eikä luovuttaa henkilölle, joka on 18 vuotta nuorempi (§ 10).Päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla tupakointi on kielletty.

3.1.3 Alkoholilaki

Alaikäisen alkoholinkäytön kieltää alkoholilaki (mm. § 34). Alle 18-vuotiaalla ei ole oikeutta pitää hallussaan mitään alkoholijuomia. Alle 18-vuotiaalle alkoholijuomien välittäminen korvauksetta/korvauksesta on kielletty.

3.1.4 Huumausainelaki

Huumausainerikoksena tuomittavaa on mm. valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta, viljellä tiettyjä kasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, tuoda tai viedä, kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta tai yrittää em. tekoja, myydä, välittää, luovuttaa toiselle tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää

huumausainetta, pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta taikka käyttää sitä. ( Rikoslaki

50. luku )

Näin ollen huumausaineiden kaikkinainen hallussapito, käyttö, valmistus ja myynti on yksiselitteisesti kielletty (§ 3 yleiskielto).

3.2 Tupakka

275

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

3.3 Alkoholi ja huumeet

  

276

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

3.4 Huumeruisku

277

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

3.5 Huumeruiskun käsittelyohjeet

3.6. Huumeneulan pisto

278

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Tärkeät yhteystiedot:

279

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Runonlaulajantien toimipisteRehtori: 09-31082250Koulusihteeri: 09-31080494Kuraattori: 050-5015221Terveydenhoitaja: 050-3105633Opettajainhuone: 0931082253

Kanneltie ja KaarelanraittiRehtori: 09-31082007Koulusihteeri: 09-31082008Terveydenhoitaja: 050-3105560Opettajainhuone: 09-31082009 (Kanneltie); 09-31082018 (Kaarelan raitti)

Yleiset:Kannelmäen terveysasema: 09- 310 5015 (vaihde); 09 - 310 47355 (ajanvaraus)Hammashoitola: 09-310 51400HYKS Lasten ja nuorten sairaala, terveyskeskuspäivystys, Stenbäckinkatu 11 09 - 10023 tai 09 -  4711Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, 09 - 310 63231 tai 09 - 310 6611

280

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Koulun toiminta kiusaamis-, syrjintä-, ja väkivaltatilanteissa

Ennaltaehkäisy

koulun järjestyssäännöt ja niihin sitouttaminenvuorovaikutustaitojen harjoittelu

281

Tunnistaminen

- nollatoleranssi- jokainen on velvollinen ilmoittamaan

kiusaamisesta- luokan sosiaalista ilmastoa seurataan

vuosittain oppilashuollossa (sosiogrammit)- oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien

valistaminen asiasta

Menettelytavat kiusaamistilanteissa

- tieto luokanopettajalle/luokanvalvojalle- Vertaissovittelu alakoulussa

opettajajohtoisesti yläkoulussa tukioppilasjohtoisesti

- Farsta- menettely vakavissa kiusaamistilanteissa

Seuranta

- vastuussa oleva aikuinen huolehtii seurannasta

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

Kiusaaminen

Ennakoivat toimenpiteet

- järjestyssäännöt - tiedottaminen oppilaille - koko koulun henkilöstö

Puuttuminen

- mahdollisimman varhain /koko koulun henkilöstö- kertaluonteiset oppilaiden väliset ristiriitatilanteet: vertaissovittelu/ vertaissovittelua

ohjaavat opettajat ja koulutetut vertaissovittelija oppilaat - pitempiaikainen kiusaaminen : Farsta / koulutuksen saaneet opettajat

Jälkityöskentely - seuranta/ haastattelut sekä vertaissovittelussa että Farstassa

282

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

FARSTA-MENETELMÄ KOULUKIUSAAMISTAPAUSTEN SELVITTÄMISESSÄKarl Ljungströmin kehittämä menetelmä, pohjana Anatole Pikas’n kirja kiusaustapauks

selvittämisestä UpsalassaKarl Ljungström: MOBBAUS KOULUSSA; käsikirja mobbauksesta ja sen selvittämisestä

Farsta-menetelmälläsuom. Jessica Lerche, kouluttajaesitelty Suomessa syksyllä 1997 mobbaus (koulukiusaus), mobbaaja (kiusaaja), mobattu (kiusattu, uhri)

Koulukiusaamisen tunnusmerkkejäyksi tai useampi oppilas tietyn ajan kuluessa aiheuttaa systemaattisesti ja tahallaan

ahdinkoa toiselle oppilaalletilanteet toistuvat säännöllisesti, useimmiten päivittäinviikoista useisiin kuukausiin, joskus vuosia kestävätavallisimmin oman luokan piirissäkun yksikään aikuinen ei näe tai ei voi havaita, mitä tapahtuusitä kiusaamista, jota me emme näeharvoin koulun pihalla1-3% oppilaista joutuu kohteeksipilkkaavat huomautukset, haukkumasanat, töniminen, tavaroiden piilotus, pipolla

leikkiminen, sen heittely kohdellaan kuin ruttoista, hyh, yök, potkiminen, lyöminen aikuisilta salattuerityisesti luokanvalvojan lähettyvillä kiusaajat ovat varovaisiasyrjintätorjuva asenne, välttely, kieltäytyminen yhteistyöstä tai tiedon antamisesta, tirskahtelut,

hymyilyt ja vihjailut,mutta ei avoin sanominenhenkinen ja fyysinen tyhjiö ympärilläei ole olemassakaan, ei tervehditä, ei vastata tervehdykseensaattaa vaikuttaa suunnittelemattomaltaopettajan katsoessa muualle irvistyksiä, eleitä, potkaistaan pulpetin- tai tuolinjalkaa,

sotketaan oppikirjojatuntien jälkeen ovella

283

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

portaat, käytävät, ruokajonot, pukukaapit, oppilaskaapitKoulukiusaamista ei ole

oppilaiden välinen hierarkia l. nokkimisjärjestysyleinen röyhkeysnahistelu, tappelu,vihamieliset haukkumisetväkivallan eri asteet oppilaiden välillä, myös kohdistuen opettajaanopetuksen häirintäsotkeminen, tuhoaminenopetuksen vakava häirintä

Kiusattutuntee itsensä loukatuksi, nöyryytetyksiseuraa voimattomuus, luovuttaminen, itsesyytökset, itsetuhoisat ajatuksetusko ja luottamus aikuisiin ja heidän kykyynsä ja ennen kaikkea haluunsa auttaa, puuttua

asiaan, menetetääntuntee itsensä kaltoin kohdelluksi ja ulkopuoliseksioppilas, joka ei selviydy omien rajojensa osoittamisesta, ei saavuta toisten arvostusta,

altistuvat kiusaamiselle ja ikävyyksille kykenemättä sanomaan vastaan l. ovat ns. aggressioestyneitä

ei kerro asiasta aina edes kotonaAsian käsitteleminen

henkilökohtaisen loukkaamattomuuden oikeusarkaluonteisuus, henkilöä on nöyryytettymoraalinen vastuu kiusatun oppilaan suojaamiseksihienovaraisuuskaikkien osapuolten oikeuksien puoltaminenleimaamisen välttäminenavoimen asiasta ja henkilöistä puhumisen välttäminen, myös kollegoiden kesken tiedottamisen ajankohdan tärkeysyllätyksellisyys: kiusaajat eivät tiedä jääneensä kiinni

Tiedottaminenkoulussa vain niille, joiden on tiedettävävanhemmille vasta kun asia on selvitetty tai selvittely on aloitettuuhrin vanhemmille ei aina tarvitse ilmoittaa, uhrin itse on saatava päättää informoinnistaaina ei ole hyvä tiedottaa kiusaajan vanhemmillekaanpahat tapaukset ilmoitettava kiusaajan vanhemmille

Miksei heti oteta yhteyttä vanhempiin?liian varhainen yhteydenotto saattaa sabotoida koulun mahdollisuuden selvittää tapauskoululla ei ehkä valmiuksia kohdata vanhempaa, joka saa tiedonvanhempi voi kuullessaan saada shokintuntee sosiaalista häpeääjärkyttyyseurauksena, että kieltää ongelmanpuolustaa lastaansyyttää kouluasyyttää uhriauhrin vanhempi saattaa tuntea häpeää lapsensa puolesta, että on tuollainen rääpäle, että

joutuu kiusatuksivaarana, että vanhemmat ottavat yhteyttä toisiinsa ja sabotoivat jutun (ks. edellä )selvittämistiimi päättää vanhemmille kertomisestakiusatun etu ennen kiusaajaa, lapsen etu ennen aikuistaaikuisen ei aina ehkä hyväkään tietää

284

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

päämääränä aina kiusauksen loppuminen ja ihmisen kunnioittaminen, ei syyllistäminen, ei rankaiseminen

SelvittämistiimiKoulussa on selvittämistiimi tiimiin kuuluu 2-5 jäsentä, oppilashuoltohenkilökuntaa, opettajia, nuorisotyöntekijöitä, ei

rehtorirehtori astuu kuvaan, jos kiusaaminen jatkuu ja jatkuu koulussa on ainakin kaksi ihmistä, jotka tietävät kaikki miusaamistapauksetjokainen tapaus on kahden henkilön käsissä l. aina kaksi paikalla

Farsta-menetelmä1. koulu saa tiedon kiusaamisesta2. yhteys selvittämistiimiin (st)3. st. kerää varovaisesti tietoa tapauksesta4. st. haastattelee kiusaamisesta kertonutta5. st. haastattelee kiusattua – tärkein keskustelu

- kuka/ketkä, kuka johtaja, miten, missä, koska, kuinka kauan, milloin viimeksi6. selvittämispuhuttelu kiusaajille (yleensä 4) – oltava yllätys

- viimeistään 4 päivän kuluttua tiedon saannista- kun kaikki ovat koulussa- sellaisen oppitunnin aikana, etteivät voi keskustella keskenään- ao. tunnin opettajan informointi, muistutetaan vaitiolosta- vähintään kaksi selvittelijää- yksitellen, aloitetaan oletetusta johtajasta- tietty kaava kysymyksissä- ei miksi-kysymyksiä- todetaan, että asia tiedetään, esitetään vain faktoja: mitä ja missä (kamera ja

nauhuri)- kesto 5-15 min.- todetaan vakavuus, että on loputtava

7. mahdollinen lisäpuhuttelu seuraavana päivänä8. nyt voidaan ilmoittaa kiusatun/kiusaajan kotiin, pahat tapaukset rehtorin tietoon9. kiusaajien silmälläpito seuraavien viikkojen aikana10. seurantapuhuttelu kahden viikon kuluttuaKun asia on loppuunkäsitelty se on loppu eikä siihen palata myöhemminKiusatun on annettava olla rauhassa aikuisilta ja annettava omaa tahtiaan löytää takaisin

sosiaaliseen yhteisöönsä.Nuori ei halua tulla muistutetuksi tapahtuneesta. Turha on myöskään odottaa kiitollisuutta. Osoita kunnioitusta nuoren loukkaamattomuutta kohtaan

VanhempanaMerkkejä, jotka voivat olla seurausta koulukiusaamisesta:

alakuloisuusei yhtään ystäväärepeytyneet tai likaiset vaatteetsotketut tai revityt koulukirjathaluttomuus kertoa koulustapäänsärkyvatsakipu, erityisesti aamuisinhaluttomuus mennä kouluun mustelmat vartalossa

Nämä merkit voivat johtua myös muista syistä kuin kiusaamisesta. Huom. Murrosikä!kiusaamistapauksesta ilmoita kouluun luokanvalvojalle, opettajalle, selvitystiimin jäsenelle

285

Kannelmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2006

luota koulun haluun ja kykyyn selvittää ja lopettaa kiusaaminen

älä ota yhteyttä kiusaajan kotiin kunnioita lapsesi oikeutta päättää omista asioistaan, jos hän ei halua sinulle kerrottavan

kiusatuksi joutumisesta

sinullakin ollut nuoruudessasi jokin asia, jonka et millään olisi halunnut tulevan vanhempiesi tietoon.

286